ruokaprovinssissa onnistuu
DESCRIPTION
Eteläpohjalainen ruokaketjun osaaminen tuotannosta ruokapöytään on ainutlaatuista.TRANSCRIPT
1SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU
Eteläpohjalainen ruokaketjun osaaminen tuotannosta ruokapöytään on ainutlaatuista
2 SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU
Hei, me osaamme
Kivaa pelastaa Suomi!
Me tahdomme olla ruokamaakunta. Me tahdomme, että yrityksemme menestyvät ja ruokaketjumme toimii. Me tiedämme, että toimiva ruokaketju vaatii tuekseen koulutusta, tutkimusta, kehittämistä, innovaatiota, neuvontaa, kansainvälistymistä, viestintää – ja sen tärkeimmän – yrittäjiä ja yrityksiä.
Kahden viime vuosikymmenen ajan olemme tehneet kaikki yhdessä töitä ruokaketjumme vahvistamiseksi. Vahvistamme ruokaketjua sen kaikissa vaiheissa, alkutuotannosta jalostukseen, teknologiasta kuluttajan ymmärtämiseen ja ympäristön huomioimiseen. Ketjussamme ei ole heikkoa lenkkiä, sillä tiedämme, että heikko lenkki vaarantaa koko ketjun menestyksen.
Suomen Euroopan Unionin jäsenyyden alkuvuosina ruoka
ketjumme yllä oli musta pilvi. Pelkäsimme, että aurinko laskee. Tuolloin yrityksemme näyttivät suunnan ja palauttivat luottamuksen.
Tänään koko Suomi uskoo biotalouteen ja ruokaketjuun sen olennaisena osana. Jo nyt yli neljännes bruttokansantuotteestamme tulee ruokaketjusta ja tulevaisuudessa vielä tätäkin suurempi osa.
Tässä liitteessä kerromme ruokaketjun hyväksi tehtävästä työstä. Tämä työ on yhtä laajaalaista kuin itse ruokaketjukin. Tämä kaikki osaaminen on meidän yhteistä osaamistamme.
Aurinko nousee biotaloudesta – meidän osaltamme peltobiotaloudesta. Ja sen me osaamme.
On se mahtavaa asua maakunnassa, jonka osaamisen varassa koko Suomen tulevaisuus lepää. Jos ja kun biotalouden odotetaan pelastavan koko tulevaisuutemme, me olemme eturintamassa tässä pelastusoperaatiossa, sillä me osaamme biotaloudesta sen agropuolen eli pelloilta tuotettavien raakaaineiden jalostuksen sekä innovaatioiden kaupallistamisen kansainvälisille markkinoille.
Tämä lehti kertoo esimerkkejä siitä, mitä ajankohtaista ruoka
ketjun kehittämisessä täällä EteläPohjanmaalla on meneillään. Paljon tapahtuu ja tähtäin on yhtä aikaa lähellä ja kaukana.
Lehden kokoamisesta on vastannut Into Seinäjoki Oy yhteisyössä ruokaketjun laajan yhteistyöverkostomme kanssa. Lämpimät kiitokset kaikille juttujen ideointiin osallistuneille ja kirjoittajille.
Antoisia lukuhetkiä
Biotalous on nyt kaikkien puheissa. Siitä povataan työllisyytemme ja maaseutumme pelastusta. Viime vuonna valmistuneen kansallisen strategian visio pitää biotalouden kestäviä ratkaisuja Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perustana. Biotalous, jota nimitetään myös kiertotaloudeksi, on nyt ”in”.
Eteläpohjalaisille biotaloudessa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Täällä on aina eletty pääasiassa maasta ja uusiutuvista luonnonvaroista. Kytösavujen seasta on ponnistanut maakunta, joka nimeää itsensä nykyään Suomen Ruokaprovinssiksi – eikä syyttä.
Viime vuosina peltoihimme perustuva monipuolinen tuotantoketju on saanut tukea kansallisista valinnoista. Biotalouden innovatiivisten kaupunkiseutujen joukossa eli INKAryhmässä EteläPohjanmaalle on annettu vetovastuuta agrobiotaloudessa. Keskitymme koko Suomelle tärkeän biotalouden kehittämisessä peltopohjai
siin tuotteisiin sekä niiden ympärille kasvaneeseen teollisuuteen ja tietotaitoon.
Alueellisesti kutsumme kärkialaamme ruokajärjestelmäosaamiseksi. Siitä huolimatta, että INKAohjelmaan on nimetty kaupunkiseutuja, koskettaa tämän alan menestys, jos mikä, koko maakuntaamme.
Jokin aika sitten olin Brysselissä eräässä seminaarissa kertomassa suomalaisesta ja eteläpohjalaisesta agrobiotaloudesta. Myös EU:n tasolla biotaloudessa nähdään suuria mahdollisuuksia Euroopan alueiden kasvulle ja työllisyydelle. On kuitenkin muistettava, että emme ole ainut seutu, joka on herännyt tähän teemaan: lähes jokainen alue on kilpailemassa biotalouden kärkipaikoista.
Biotaloudella nähdään olevan myönteisiä vaikutuksia varsin monelle taholle: ilmastonmuutoksen hillintään, energiaomavaraisuuden parantamiseen, maaseudun elin
voimaisuuteen sekä kestävän kehityksen edistämiseen.
Eteläpohjalaisten on nyt yhdessä näytettävä, että kykenemme tarjoamaan kansainvälisesti kilpailukykyistä teknologiaa ja osaamista elintarvikkeiden tuottamiseen ja jalostukseen. Meillä on oltava tunnettuutta – ei vain kotimaassa, vaan kaikkialla, missä halutaan kehittää ruoan tuotantoa – siis koko maailmassa!
Maakuntamme tavoitteena on olla biotalouden osaamis ja tuotantokeskittymä, jossa tuotetaan energiaa ja pitkälle jalostettuja tuotteita, hyödynnetään tehtaiden sivuvirtoja raakaaineena ja kierrätetään ravinteita. Tällaisia laitosryppäitä, biojalostamoita, sopii eri puolille maakuntaa seudulliseen tietotaitoon ja yrittäjyyteen perustuen. Panostetaan innovaatioihin ja yhteistyöhön, niin tulosta syntyy.
Ei muuta kuin tuumasta toimeen: tällä lakialla on ennenkin näytetty, että pystytähän, jos taharotahan!
AGROBIOTALOUDESTA POTKUA KOKO MAAKUNTAAN
Asko PeltolaMaakuntajohtaja
Erkki VälimäkiKehittämisjohtajaSeinäjoen kaupunki
PÄÄTOIMITTAJALTA
Julkaisija:Into Seinäjoki OyTiedekatu 260320 Seinäjoki
Ulkoasu ja taitto:BSTR Luova Konttori OyPaino: Iprint Oy
Ota yhteyttä/anna palautetta:Sanna Männikkö 020 124 4006 [email protected]
Sanna MännikköInto Seinäjoki Oy
ETELÄ-POHJANMAAN VAHVUUDET RUOKAKETJUSSA
1. MITTAVA RUOKAJÄRJESTELMIEN YRITYSKESKITTYMÄ Atria Oyj, Valio Oy, Altia Oyj, MSK Group Oy, Pellon Group Oy, Epec Oy, Lumikko Oy jne.
2. AKTIIVINEN INVESTOINTI teolliseen tuotantoon Atria 26 meur, Valio 36 meur, Honkajoki 90 meur, Altia 15 meur, Hahkaway 10 meur jne.
3. KATTAVAT YHTEISTYÖ KONTAKTIT KANSALLISIIN YRITYKSIIN Suomen Agroteknologiaverkosto, Food Safety Management Finland jne.
4. KEHITYSALUSTOJA JA AITOJA KÄYTTÄJÄVERKOSTOJA Elintarvikejalostuksen koetehdas ja kuluttajatutkimusalusta, agroteknologian testausalusta, viljelijäverkosto jne.
5. MONIALAINEN INNOVAATIO YMPÄRISTÖ mm. seitsemän korkeakoulua ja yli 10 ruokajärjestelmien eri osaalueita tutkivaa tutkimusryhmää.
6.LAAJAT KANSALLISET JA KANSAINVÄLISET TUTKIMUS VERKOSTOT HY, TaY, TY, UEF, VY, TTY, MTT, VTT sekä tutkimuskumppanit eri puolilla maailmaa.
SUOMEN ELINTARVIKETEOLLISUUDESTA16 % ELINTARVIKE
ALAN KONEENRAKENNUKSESTA12 % MAAN AGRO
TEKNOLOGIAYRITYKSISTÄ14 %
ETELÄ-POHJANMAALLA SIJAITSEE LIIKEVAIHDOLLA MITATTUNA
3SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU
TURVALLISTA RUOKAA – TALOUDELLISESTI
Suomi on ruokaturvallisuuden edelläkävijämaita maailmassa. Ruokaturvallisuus on keskeinen kilpailuetu sekä koti että vientimarkkinoilla. Seinäjoella Framissa työskentelevät tutkimusjohtajat Timo Nieminen ja Jarkko Niemi lähestyvät samaa teemaa hieman eri näkökulmista.
1. Mikä on ajankohtaista tutkimusprofessuurissasi juuri nyt?Nieminen: Naakkojen levittämät taudinaiheuttajabakteerit sekä elintarvikeketjun korkean osaamisen palveluliiketoiminnan edistäminen.
Niemi: Luke on mukana EU:n laajuisessa kestävä ja intensiivinen sika ja siipikarjatuotanto tutkimuksessa. Selvitämme parhaillaan, millaisia tuottavuus ja taloustappioita erilaiset eläintaudit aiheuttavat.
2. Miten työsi tukee Etelä-Pohjanmaan ruokajärjestelmäkokonaisuutta?Nieminen: Tutkin elintarviketurvallisuutta, joka on keskeinen osa kaikkia ruokajärjestelmiä sekä suomalaisen elintarviketeollisuuden kilpailuetu koti ja vientimarkkinoilla.
Niemi: Hyvä tuottavuus on alan kilpailukyvyn kannalta tärkeää. Eläintuotannon perusedellytyksiä on, että eläimet ovat terveitä ja niistä saatavat tuotteet ovat turvallisia. Ihmisten ja yritysten tekemät valinnat, kansainvälinen kauppa ja turismi vaikuttavat eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. On tärkeää ymmärtää taloudelliset näkökohdat, jotta voidaan valita taloudellisesti kestäviä ratkaisuja.
3. Miten työsi auttaa koko maailmaa?Nieminen: Suomessa esiintyvät elintarvikevälitteiset taudinaiheuttajat ovat ongelma myös muualla maailmassa, joten tietoa niiden esiintymisestä, leviämisteistä ja torjuntakeinoista voidaan hyödyntää tartuntojen vähentämiseen tähtäävässä työssä maailmanlaajuisesti.
Niemi: Työni pyrkii löytämään vastauksia, joilla eläinten terveys ja hyvinvointiongelmia voitaisiin vähentää niin, että se olisi myös taloudellisesti järkevää. Kansainvälinen eläintautijärjestö OIE on arvioinut, että tarttuvat eläintaudit aiheuttavat maailmanlaajuisesti vähintään 20 % eläinperäisen ruoan hävikistä. Tätä hävikkiä tulisi pystyä pienentämään.
Lisäksi kotieläinalan tuottavuuteen, eläinten hyvinvointiin tai elintarviketurvallisuuteen liittyy monissa maissa suuria haasteita, joiden ratkaisemisessa työni auttaa.
Aihe on merkityksellinen, etenkin kun otetaan huomioon, että eläinperäisen ravinnon kysyntä maailmassa kasvaa nopeasti ja ilmastonmuutos ja globalisaatio voivat tulevaisuudessa lisätä tautiriskejä.
4. Mikä on ruokaturvallisuuteen liittyvä pahin ongelma/pullonkaula tällä hetkellä? Nieminen: Lyhytnäköiset kustannussäästöt. Elintarviketurvallisuus perustuu ennaltaehkäisevään työhön, joka hyödyttää pitkällä aikavälillä koko yhteiskuntaa, mutta joka lyhyellä aikavälillä voi näyttäytyä yksittäiselle toimijalle ylimääräisenä kustannuksena. Taloudellisen liikkumavaran kaventuessa ennaltaehkäisevää työtä helposti vähennetään, koska säästöistä saatavat hyödyt ovat välittömiä, mutta haitat ilmenevät vasta viiveellä.Niemi: Taloudelliseen tutkimukseen soveltuvia hyviä tutkimusaineistoja voisi olla paremmin saatavilla.
5. Voiko ruokaturvallisuus olla jossakin vaiheessa Etelä-Pohjanmaalle/Suomelle merkittävä vientituote? Nieminen: Vähintäänkin voimme viedä ulkomaille elintarvikkeita, joiden turvallisuus on kansainvälistä huipputasoa. Lisäksi voimme viedä turvallisten elintarvikkeiden valmistamiseen tarvittavia laitteita ja tarvikkeita.
Turvallisuuteen liittyvän osaamisen vieminen palveluina edellyttää kotimaisen elintarviketurvallisuuden vietävissä olevien osaalueiden tunnistamista ja tuotteistamista. Lisäksi tarvitaan alan rautaisia osaajia, jotka uskovat vientimahdollisuuksiin niin paljon, että ovat valmiita yrittämään.
5. Kuinka spesiaali tutkimusalasi on kansainvälisesti? Onko suomalainen alan osaaminen tulevaisuuden vientituote?Niemi: Eläinten terveyteen keskittyvä taloustutkimus on uusi tutkimusala. Maailmanlaajuisestikin on vain kourallinen asiantuntijoita, jotka ovat erikoistuneet siihen, vaikka osaamiselle on tarvetta.
Suomessa eläinten terveystilanne, kuten myös elintarviketurvallisuus, on muihin maihin verrattuna hyvä, ja alan toimijat pyrkivät yhdessä edistämään asiaa. Kyse on melko pitkälti toimintatavoista, joita on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti.
Meillä on hyvää osaamista niin eläinterveydenhuollossa kuin taloustieteessäkin, joten teemaan liittyvät taloudellisesti järkevät palvelut voisivat olla mahdollisuus lisätä vientiä.
Jarkko Niemi (edessä)ProfessoriEläinten terveyden ja hyvinvoinnin taloustiedeLuonnonvarakeskus (Luke)
Timo NieminenTutkimusjohtajaElintarvikeketjujen turvallisuuden edistäminen EteläPohjanmaallaHelsingin yliopisto, Ruraliainstituutti
4 SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU
Foodwest on kahdessa vuosikymmenessä kasvanut Suomen monipuolisimmaksi elintarvikealan kehittämisyhtiöksi. Asiakkaita ovat elintarvikealan yritykset, organisaatiot ja laitevalmistajat koko Suomesta ja myös ulkomailla.
Suurin osa asiakkaistamme tulee vahvoilta elintarviketeollisuuden alueilta kuten Etelä, Länsi ja Keski Suomesta, jonkin verran myös Itä ja PohjoisSuomesta, toimitus johtaja Eeva Perttula kertoo.
Olemme mukana elintarvikkeen kaikissa kehitysvaiheissa tuotekehityksestä markkinatutkimukseen, koetehtaaseen, laadunhallintaan, laatujärjestelmiin ja projektointei
hin. Ideasta markkinoille, Perttula kuvaa palvelutarjonnan laajuutta.
Useimmat asiakkuuksista ovat Perttulan mukaan strategisia kumppanuuksia, mutta myös yksittäisiä kehittämistoimeksiantoja mahtuu aina mukaan.
Yksityisten toimeksiantojen rinnalla Foodwestissa on juuri nyt ajankohtaista erilaisten kehityshankkeiden valmistelu.
Hyvässä myötätuulessa ovat INKAan liittyvät projektit. Co creative snacks on saanut myönteisen rahoituspäätöksen, Erityisruokavalioteemalla oleva hanke meni maaseuturahoituksen ideahausta läpi ja Tulevaisuuden ruo
kamaailmaa työstetään parhaillaan rahoitushakuun.
Foodwest sai raudan maistumaan marjoiltaFoodwestin tuotekehitystyön tuoreita hedelmiä – tässä tapauksessa enemmänkin marjoja – on poimittavissa tamperelaisen Comed Oy:n rautavalmisteissa. Foodwestin avulla Comed on saanut nestemäisen rautavalmisteensa maistumaan marjoilta.
Uudistetussa Compironissa on nyt mustikka, mustaherukka ja aroniamehua, joilla tuotteeseen saatiin hyvä maku. Marjainen rautavalmiste maistuu koko perheelle, toimitusjohtaja Jukka Pekka Kae kiittelee.
Kaen mukaan yhteisymmärrys Foodwestin tuotekehitystiimiin kuuluvan Virve Anttilan kanssa löytyi nopeasti ja hyvät tulokset näkyvät valmiina tuotteina apteekkien hyllyillä.
Foodwestin kanssa jalostettu Compiron on suosittu vatsaystävällisyytensä ansiosta. Compironin rauta on luonnollisessa muodossa ja liukenee vasta pohjukaissuolessa.
Siksi sen voi nauttia ruokailun yhteydessä ja maitoa tai kalsiumia sisältävien valmisteiden kanssa, valottaa toimitusjohtaja Kae.
Kuusi vuotta sitten perustetun Comed Oy:n tuotteet kehitetään ja
valmistetaan Suomessa. Tuotevalikoimaan kuuluvat nestemäiset ravintolisämuotoiset rautavalmisteet, glukoosijuoma ja geeli. Lisäksi yritys maahantuo terveysalan tuotteita.
AIKUISIKÄÄN EHTINYT FOODWEST ALANSA YKKÖNEN
Maista oma palasi Ruokaprovinssia elokuussa
Tuolloin tori täyttyy paikallisista herkuista ja monipuolisesta teemaan liittyvästä ohjelmasta. Luvassa on esimerkiksi hyvin vointiin, sadon korjuun herk kujen valmistukseen sekä moniaistisuuteen liittyviä ohjelmanumeroita.
Ruokaprovinssitorilla voi hemmotella makunystyröitä paikan päällä tai ostaa herkkuja kotiin. Myyntipöydät notkuvat ja padat ovat kuumana iltamyöhään saakka, tapahtumaa valmisteleva koordinaattori Suvi Mäki Pirilä Into Seinäjoki Oy:stä lupaa.
Paikallinen ruoka, sadonkorjuun herkut ja Ruokaprovinssielämykset ovat keskiössä elokuussa järjes tettävässä lähiruokatapahtumassa Seinäjoen kauppatorilla.
Virve Anttila tähyää Compironin jälkeen jo uusia tuotekehitysprojekteja. Kuva: Timo Aalto
5SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU
– Uusia innovaatioita pyritään löytämään jatkuvasti tuottajien hyödyksi. Oman erikoisrehutehtaan rakentaminen on vuosien suunnittelun ja kehittymishalumme tulosta. Tilojen tarpeet vaihtelevat lisäksi paitsi samalla alueella myös eri puolella Suomea. Räätälöinnille on luonut tarpeen myös tilakokojen kasvaminen.
KärkiAgrin erikoisrehutehdas Jalostajantiellä aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Erikoisrehu nähdään järkevämpänä vaihtoehtona massarehulle sekä sen pitkille kuljetuslinjoille ja varastointiajoille. Englannista tilatulla Customised Feed System (CFS) tekniikalla pystytään tekemään kivennäis ja erikoisrehuja pienimmillään 500 kilon rehuerissä.
Tekniikka mahdollistaa erikoisraakaaineiden täydellisen hyödyntämisen.
– Emme varastoi räätälöityjä erikoisrehuja, vaan ne lähtevät tuottajalle saman päivän aikana. Pienet erät takaavat myös tasalaatuisuuden ja vitamiinien säilyvyyden. Nykytekniikka mahdollistaa myös suurimman mahdollisimman hyödyn saamisen kotimaisista raakaaineista. Laatu on meille ykkösasia, toteaa Juuso Kangas.
Tuottajan toivoma, joskus myös asiantuntijan avulla selvitetyn erikoisrehun koostumus toteutetaan KärkiAgrin omalla tietokoneohjelmalla. Ohjelma laskee halutun rehusekoituserän. Se säkitetään heti, ja lopputuote on säkillinen
ravintoaineita ilman täyte tai kantoainetta. Juuso Kankaan mielestä räätälöinti tuo myös rahallisen hyödyn, jonka tuottaja huomaa laskiessaan ruokinnan päiväkustannuksia.
Myös KärkiAgrin valmistamassa erikoisrehun pakkaustavassa ajatellaan tuotteen säilymisvarmuutta. Rehusäkki suljetaan kuumailmapuristimella, jolloin siitä saadaan ilmatiivis. Säkitys ja lavaus tapahtuvat robottien avulla.
Pohjoismaiden ainut nuolukivien valmistajaToimitusjohtaja Juuso Kangas näkee KärkiAgrin toiminnassa erikoisrehujen lisäksi kolme muuta kivijalkaa: rehunsäilöntäaineet, hygieniatuotteet ja nuolukivet. Uu
teen erikoisrehutehtaaseen tuli myös Nutrilixnuolukivilinja, jolla nuolukiviin saadaan lisättyä erikoisraakaaineita kuten kivennäisiä, vitamiineja ja hiivoja. Pohjoismaista vastaavaa valmistajaa ei löydy.
– Mielestäni nuolukivituotannolla on selkeimmät vientinäkymät. Nuolukivien viennin pääsisimme myös aloittamaan nopeammin kuin erikoisrehun, koska nuolukivien valmistus on monimutkaisempaa ja räätälöinti vähäisempää. Vientimaista meitä kiinnostavat lähinnä Baltian maat sekä Ruotsi ja Norja.
Valmiita kontakteja Euroopassa ja Amerikassa KärkiAgrilla on toistakymmentä, sillä yhteistyöllä on pitkät perinteet.
KärkiAgri työllistää Seinäjoella tällä hetkellä seitsemän henkilöä. Aluevastaavia on yhteensä 15 ympäri Suomen.
– Uskomme lujasti suomalaiseen maatalouteen. Lehmien lukumäärä, noin 300 000 lehmää, on pysynyt Suomessa viime vuosina samana. Silti maitotilojen keskituotosta on pystytty kasvattamaan, ja syy siihen on se, että tuotantoa on onnistuttu tehostamaan, toteaa Juuso Kangas tyytyväisenä.
Kärki-Agri otti erilaisen lähestymistavan karjanruokintaan Koska jokainen nauta tai maitotila on yksilöllinen, on niillä erilaiset tarpeet myös karjanruokinnassa. Vuonna 1996 perustettu seinäjokelainen KärkiAgri Oy tietää tämän ja otti sen vuoksi toimintansa lähtökohdaksi rehun tuottamisen tila kohtaisesti. Näin tehdään tilan parhaaksi, tai kuten toimitusjohtaja Juuso Kangas sanoo, ”asiakkaan” eli lehmän parhaaksi.
Tietokoneohjelmalla laskettu erikoisrehun sekoituserä säkitetään robotin avulla ja toimitetaan KärkiAgrilta suoraan tilalle. Toimitusjohtaja Juuso Kangas esittelemässä lopulta 25 kiloa painavan rehusäkin alkumetrejä tehtaalta tuottajalle. Kuva: Timo Aalto
Maista oma palasi Ruokaprovinssia elokuussa
Toritapahtuman lisäksi Ruokaprovinssi näkyy paikallisesti muun muassa ravintoloissa, kaupoissa, ja suurkeittiöissä. Myös valtakunnalliseen näkyvyyteen ja alueen vetovoimaisuuden kehittämiseen panostetaan enenevissä määrin.
Syksyllä 2015 sekä suurten tapahtumien vuonna 2016 Ruokaprovinssin halutaan näkyvän, kuuluvan ja maistuvan laajalti niin maakunnan omalle väelle kuin matkailijoille ja tapahtumakävijöille.
Ruokaprovinssi edistää alueemme ruokakulttuurin kehittymistä, lisää paikallisten elintarvikkeiden ja ruokaketjun tunnettuutta sekä viestii maakunnan ruokaosaamisesta niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin.
RÄÄTÄLÖINTI TUO MYÖS RAHALLISEN HYÖDYN””
Teksti: Kirsi Kuusisto
6 SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU
4
21
INKA INNOSTAA INNOVAATIOIHIN
Ruokaketjun ykkösalue kehittyy edelleen
Etelä-Pohjanmaa on biotalouden yhden tärkeän kivijalan – peltobiotalouden eli erityisesti ruokaketjun – ykkösalue Suomessa. Me hallitsemme ja kehitämme koko ketjua sen kaikissa vaiheissa alkutuotannosta jalostukseen, teknologiasta kuluttajan ymmärtämiseen ja ympäristön huomioimiseen.
Yrityksiä palvelemaan on luotu vahvaa tutkimus ja kehittämistoimintaa: mm. Foodwestin koetehtaat ja muut alan palvelut sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun laboratoriot ja ruokaketjuun yhä vahvemmin panostava opetus.
Yliopistokeskuksen kautta alueemme on verkottunut seitsemään yliopistoon ympäri maan ja tutkijat tuovatkin alueelle alan uusia avauksia ja tärkeitä kontakteja.
Tunnustuksena jo tehdystä työstä ja pontimena tulevalle kehitystyölle pääsimme viime vuonna mukaan kansalliseen Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelmaan, sen biotalousteemaan yhdessä Joensuun ja Jyväskylän kanssa.
Missä on maali?
INKA-ohjelmassa tähtäin on vuodessa 2020. Tavoitteena on tukea uusien innovaatioiden syntyä ja vauhdittaa niiden pääsyä markkinoille.
Uudet ruokaketjun innovaatiot voivat tarkoittaa esimerkiksi uusia erikoisruokavaliotuotteita tai raakaaineiden hyödyntämistä niin sanottuina nonfoodratkaisuina vaikkapa kosmetiikkateollisuudessa.
Ne voivat olla myös uutta teknologiaa esimerkiksi ravinteiden kierrätyksessä ja maanviljelyssä tai elintarviketeollisuudelle kehitettäviä uusia laadunvarmistuksen tai jäljitettävyyden ohjelmistoratkaisuja.
Yksi visionäärinen näkymä on myös alalle luotava ratkaisuliiketoiminta.
Maaliin päästään auttamalla yrityksiä tuotteiden ja palveluiden pilotoinneissa ja vahvistamalla yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä. Tätä voidaan toteuttaa esimerkiksi kaupunkien hankintojen ja investointien kautta ja haastamalla yrityksiä uudenlaisiin yhteistyömalleihin.
Mitä on meneillään juuri nyt?
Ajankohtaista Seinäjoen kaupunkiseudun INKAssa juuri nyt on mm. Framiin luotavan elämyksellisen ravintolan konseptointi ja kilpailutus, Seinäjoen kaupungin elintarvikeverkoston kehittäminen ja agroteknologiayritysten viennin kasvuohjelman käynnistäminen.
Lisäksi käynnissä on kymmeniä alan hankkeita, joita toteuttavat mm. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen yliopistokeskus, Sedu, ProAgria ja Luonnonvarakeskus. Näitä kaikkia toimenpiteitä tehdään tiiviissä yhteistyössä alan yritysten ja valtakunnallisten yhteistyöverkostojen, kuten Finpron kanssa.
Lisäksi on valmisteltu yritysten kehityshankkeita, joissa tullaan lähivuosien aikana koeponnistamaan mm. uudenlaista maatalouden huipputeknologiaa.
Mitä seuraavaksi ja miten mukaan?
Seuraava iso ponnistus on lähteä edistämään ruokajärjestelmien osaamispohjaisen ratkaisuliiketoiminnan syntymistä.
Suomessa osataan tuottaa, valmistaa ja myydä maailman puhtainta ruokaa. Suomalaisessa elintarvikeketjussa on tiivistynyttä osaamista, jota tunnistamalla ja konseptoimalla voidaan luoda uusia ratkaisumyyntiliiketoimintaan suuntautuneita yrityksiä.
Tämä tarkoittaa aivan uudenlaista lähestymistapaa elintarvikevientiin. Voisiko Suomessa olla vuonna 2020 Pöyrytyyppinen konsulttiyritys, joka vie maailmalle ruokaosaamista? Tätä kiinnostavaa näkökulmaa tullaan ravistelemaan yhteistyössä alueen asiantuntijoiden ja yritysten kanssa vielä tänä vuonna.
Kaikki tekeminen on avointa sekä yrityksille että tutkijoille ja kehittäjille. Mukaan pääsee olemalla yhteydessä Into Seinäjokeen, seuraamalla Inton tapahtumailmoittelua ja tulemalla mukaan ruokaketjua kehittäviin työpajoihin.
Ainekset menestykseen ja uusiin innovaatioihin on!
Alan vahva verkostoitunut osaaminen, tutkimus ja laboratoriotilat ja erilaiset testiympäristöt yhdistettynä rohkeisiin yrityksiin ja visionäärisiin tavoitteisiin luovat alueellemme uusia yrityksiä ja työpaikkoja.
Näitä alueen ruokajärjestelmien kehittämisen aineksia halutaan INKAohjelman avulla vahvistaa entisestään.
INKAohjelmajohtajan kuvaus ohjelmasta on hyvä haaste: ”kaupunkiseuduille on syytä saada niin kiinnostavia referenssi ja testiympäristöjä, että niitä tullaan muualta katsomaan”. Näin ne toimivat maailmalle tähtäävien yritysten käyntikortteina.
Tähän uskomme ja tätä pyrimme toteuttamaan. Tule mukaan!
Ota yhteyttä: Pauliina Hautamäki, Into Seinäjoki Oy, puh. 0400 754 878
Sanna Kankaanpää, Into Seinäjoki Oy, puh. 0400 743 422
INKA – innovatiiviset kaupungit –ohjelma on kansallinen Tekesin vetämä kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelmaan on valittu viisi teemaa, niille vetovastuussa olevat kaupunkiseudut ja kumppaneiksi seitsemän muuta kaupunkiseutua. Seinäjoki on mukana Joensuun vetämässä biotalousteemassa yhdessä Jyväskylän kanssa.
RUOKAKETJUN YRITYS-TOIMINNAN LIIKEVAIHTO ETELÄ-POHJANMAALLA ON NOIN 3 MILJARDIA EUROA.”
”
3
5
7SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU
Mitä seuraavaksi ja miten mukaan?
Ainekset menestykseen ja uusiin innovaatioihin on!
Agroteknologiayrityksille valtakunnallinen vientikasvuohjelma Suomalaisten agroteknologia alan yritysten kasvua ja vientiä aiotaan tukea erillisellä vientiohjelmalla. Vientikasvuohjelman rakentaminen kumpuaa keväällä 2014 lanseeratusta kansallisesta biotalous strategiasta, jossa yhtenä tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa biotaloudesta.
Seinäjoella maaliskuussa järjestetyn evästystilaisuuden pohjalta agroteknologiaalan vientikasvuohjelman sisältöjen rakentaminen etenee. Ohjelmaan tulee alaryhmät peltoviljelykoneille, metsätalouden
koneille ja kotieläintuotannon teknologialle.
Fokuksena on avata sellaisia markkinoita, joissa kaupankäynnin aloittaminen vaatii ylhäältä alas toimintamallin eli ensiksi ministeritason yhteistyötä ja ovien avaamista ennen varsinaisen kaupankäynnin aloittamista. Alaryhmittäin tullaan valikoimaan kiinnostavimmat markkinat, joihin keskitytään.
Useimmilla mukaan ilmoittautuneista yrityksistä on jo vientitoimintaa useampiinkin maihin, mutta
samalla selkeä tavoite lisätä vientiä merkittävästi.
Ohjelman valmistelusta vastaa Finpro. Into Seinäjoki Oy on ollut mukana kontaktoimassa yrityksiä. Vientikasvuohjelma tukee Seinäjoen INKAohjelman biotalousteeman tavoitteita.
Junkkari Oy on yksi vientiohjelmaan mukaan lähteneistä maakuntamme agroteknologiayrityksistä. Kuva: Hannu Koivisto, Maaseutumedia, Kurikka
Kuntien elintarvikehan kintoihin haussa win-win Seinäjoelle elämyksiä ja kokeiluja ravintolaanMillaisena ruokaketjun uusien tuotteiden ja palveluiden kokeilupaikkana ravintolat voisivat tulevaisuudessa toimia? Millainen voisi olla ravintolan asiakkailleen tarjoa ma elämys?
Seinäjoelle valmisteilla oleva kokeiluravintola tarjoilee ruokaa ja elämyksiä ja toimii lisäksi kehitysalustana uudenlaisille ruokaketjun tuotteille ja palveluille.
Teknologiakeskus Framiin suunnitteilla olevassa ravintolakokonaisuudessa on tarkoitus testata tuotteita ja uusia palvelukonsepteja aidossa ympäristössä aidoilla käyttäjillä. Parhaimmillaan tehokkaasti koeponnistetut uutuudet lehahtavat suoraan jopa kansainvälisille markkinoille, asiantuntija Sanna Kankaanpää Into Seinäjoki Oy:stä toteaa.
Into Seinäjoki Oy vastaa elämyksellisen ja kokeilupaikkana toimivan ravintolan kilpailuttamisesta. Tavoitteena on, että uusi ravintoloitsija aloittaa kesän lopussa 2015, jolloin myös päästään rakentamaan kehitysalustaa.
Kankaanpää muistuttaa, että ajattelu ei kutistu ruoan ympärille.
Kokeiltava ja kehitettävä tuote voi olla melkein mitä vain, vaikkapa uudenlainen valaistus, jota voidaan säätää halutun tunnelman luomiseksi tai pöytä, johon on upotettu ruokalistasovellus.
Ravintolaympäristöön sijoittuvan kehitysalustan rakentaminen liittyy Seinäjoen INKAohjelmaan, joka keskittyy peltobiotalouteen ja ruokajärjestelmiin liittyvän yritystoiminnan kehittämiseen. Ohjelmassa pyritään vauhdittamaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä erilaisten kehitysalustojen avulla.
HANKINTAA ON VALMISTELTU UUDELLA TAVALLA, TARVETTA KOROSTAEN.
”
Kunnallisten elintarvikehankintojen logistiikan tehostaminen on mahdollista pienilläkin järjestelmän fiilauksilla. Tuloksena aiempaa useampi pkyritys voi päästä mukaan toimittajaketjuun.
- Koko elintarvikkeiden tilaus toimitusketjun tarkastelu yhdessä verkostoon kuuluvien yritysten ja organisaatioiden kanssa voi avata winwin tilanteen niin toimittajille kuin tilaajillekin ja voimme esimerkiksi rakentaa innovatiivisen kanavan siirtää tietoa ja tilauksia toimijoiden kesken reaaliajassa, hankepäällikkö Joonas Peura kuvaa.
Peuran vetämän projektin ensimmäiset askelmerkit ovat osuneet erinomaisesti kohdalleen.
Jo ensimmäisessä tilaisuudessa haastoimme ketjun nykyisiä ja potentiaalisia toimijoita rohkeasti miettimään ”mitäpä jos toimittaisiinkin jotenkin toisin”. Etenkin leipomoiden edustajilta tuli hyviä avauksia siihen, miten oikeaaikaisella tilaamisella sekä toimitusaikaikkunoita muuttamalla voidaan saada aikaan jopa 10 prosentin säästöt leipomotuotteiden hintoihin.
Seinäjoen kaupungilla on tällä hetkellä yhteensä 60 keittiötä. Koska paletti on suuri, pienten tavarantoimittajien on ollut vaikea päästä mukaan. Toimitukset ovat keskittyneet harvoille ja hinnat nousseet.
Tähän haluamme selkeästi muutoksen. Haluamme lisää tuoreita ja lähellä tuotettuja elintarvikkeita koulujen, päiväkotien ja vanhainkotien pöytiin. Haluamme nykyistä enemmän tuotteita kotimaisilta pieniltä ja keskisuurilta elintarvikeyrityksiltä. Haluamme pienentää kaupungin ruokapalveluissa käytettävien elintarvikkeiden hiilijalanjälkeä ja haluamme tehostaa ja järkevöittää jo toimivia kuljetusvirtoja, Peura luettelee.
Seinäjoen kaupungin elintarvikehankintaverkoston kehittämishanke kestää tammikuun loppuun 2017. Hanketta rahoittaa Tekes.
10 SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU
SEAMK PORSKUTTAA RUOKAKÄRJELLÄ
Valinta osoittaa, että opetus tekee yhteistyötä tutkimus ja kehittämistoiminnan kanssa, ja toisin päin.
Rakennerahastokauden taittuessa ammattikorkeakoulun ruokahankkeiden volyymi on runsaat 2,5 miljoonaa euroa. Näitä hankkeita on kaikkiaan noin 20, ja teeman parissa työskentelee noin 20 projektihenkilöä.
Seinäjoen ammattikorkeakoulu toteuttaa osaltaan valtakunnallista INKAohjelmaa. Maakunnan erityisteemana on agrobiotalous. Tekesin valtakunnallista EAKR rahoitusta on saatu tähän mennessä ainakin kahteen hankkeeseen. Terveyttä edistävä rakennettu ympäristö hanke selvittää mm. ravintolaympäristön vaikutusta ihmisten ruokatilauksiin. Uudet elintarvikeprosessit hanke puolestaan kehittää sosiaalisesti kestäviä liiketoimintamalleja maakunnan yritysten avuksi.
Seinäjoen yliopistokeskus sekä Into Seinäjoki ovat keskeisiä SeAMKin hankekumppaneita.
Tekesin lisäksi MannerSuomen maaseudun kehittämisohjelma, EteläPohjanmaan liiton sekä EteläPohjanmaan ELY keskuksen hallinnoimat EU:n rakennerahastot ovat olleet ammattikorkeakoulun tärkeitä hankerahoittajia. Lisäksi kunnat, säätiöt ja alan yritykset ovat tärkeitä rahoittajia. Yksittäisistä säätiöistä Oiva Kuusiston säätiö on tukenut eteläpohjalaista maataloustieteellistä tutkimusta. Uusia hankehakuja on tehty
EU:n Horisontti 2020 ja Interreg ohjelmiin.
Ilmajoella ammattikorkeakoululla on pellot, sikala ja navetta myös tutkimustarpeisiin. On mielenkiintoinen avaus saada teollisen internetin ratkaisut maatilojen tueksi. Kilpailukykyä maidontuotantoon hankkeessa taas on kehitetty maatiloille toimintamalleja EU:n muuttuneisiin markkinaolosuhteisiin.
Seinäjoella on mm. maakuntaliiton rahoituksella kehitetty elintarviketeknologian alan oppimisympäristöjä. Parhaillaan kehitetään myös lihaalan oppimisympäristöjä. Ravintola Prikka on restonomiopetuksen keskeinen oppimisympäristö, jonne on luotu uusia mobiilisovelluksia asiakaspalvelujärjestelmiin.
Ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä on osaamista agrobiotalouden kone ja laitepuolen
kehitys toimintaan. Liiketoiminnan yksiköstä löytyy osaamista mm. yritysten sukupolvenvaihdosasioihin sekä johtamisen kehittämiseen. Sosiaali ja terveysalan yksikössä hallitaan ruoan terveysvaikutusten problematiikka.
Monialainen ammattikorkeakoulu mahdollistaa ruokaketjun kokonaisvaltaisen kehittämisen. Monialaisuus luo mahdollisuudet poikkitieteellisille projekteille. Maakunta korkeakoulu on tästä hyvä esimerkki. Maakuntakorkeakoulun kautta osaaminen välittyy ympäri EteläPohjanmaata.
Kestävät ruokaratkaisut on paitsi EteläPohjanmaan, myös Seinä joen ammatti korkeakoulun kärkialue. Seinäjoen ammatti korkeakoulu on strategiassaan linjannut ruoka kärjen sekä opetuksen että tutkimus, kehittämis ja innovaatio toiminnan keulakuvaksi.
SEAMKIN RUOKA -HANKKEIDEN VOLYYMI 2,5 MILJOONAA EUROA.”
”
Risto Lauhanen SeAMK elintarvike ja maataloustutkimus ja kehittämispäällikkö
Antti PasilaSeAMK elintarvike ja maatalous yksikönjohtaja
SEAMK LAATII VALTAKUNNALLISTA KOULUTUSPAKETTIA
Green Care lisä-arvoksi ruoka- järjestelmäänGreen Care -toiminta eli luontoelementtien käyttö hyvinvoinnin ja kuntoutumisen edistämisessä lisääntyy vauhdilla. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on aiheesta tehty opinnäytetöitä ja suunnitteilla on valtakunnallinen koulutuspaketti.
Hyödynnämme EteläPohjanmaan vahvaa osaamista ruokaketjun eri vaiheissa. Monipuolisen ja monialaisen palvelutarjonnan tarve luo mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle ruoantuontannon parissa, hankesuunnittelija Maria Suomela kertoo.
Green Care toiminnan mahdollisuudet osana ruokajärjestelmää ovat Salmelan mukaan laajat.
Perinteisimpiä tapoja yhdistää ruoka ja Green Care ovat Care Farm konseptit, joissa maatalousympäristöjä hyödynnetään hoiva ja kuntoutuspalveluiden osana. Asiakkaat osallistuvat erilaisiin maatilan töihin, kuten kasvimaan, puutarhan ja eläinten hoitoon tai esimerkiksi lounaan valmistukseen.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että maatiloilla saatu kuntoutus tuo asiakkaiden elämään laatua ja järjestelmällisyyttä.
Itsetunto vahvistuu, kun oppii uutta ja kokee itsensä tärkeäksi, ja sosiaaliset taidot vahvistuvat. Lisäksi side ympäristöön ja kiinnostus ruoan alkuperään vahvistuvat.
Muita esimerkkejä Green Care toiminnasta ovat Salmelan mukaan eräkokkailu, villiyrttityöpajat, kalastus ja metsästystoiminta, puutarhayhteisöt sekä ohjatut marjastus ja sienestysretket.
Luontoelementtejä (tuoksuja, kasveja tai niiden visuaalisuutta) voidaan tuoda esimerkiksi ruokaloihin aktivoimaan eri aisteja ja luomaan rauhoittavat, tutun oloiset olosuhteet.
Opiskelijat rakentavat kv-oppimisympäristöä Ryhmä SeAMKin bio ja elintarviketekniikan opettajia ja opiskelijoita on mukana uusia oppimisympäristöjä kehittävässä kansainvälisessä projektissa.
Projektissa rakennetaan kansainvälinen, reaaliaikainen verkon välityksellä toimiva oppimisympäristö, jossa palaverit, kokoukset ja seminaariesitykset hoituvat verkon välityksellä. Myös kaikki dokumentointi, datan vaihto ja projektien suunnittelu tapahtuu ketterästi ja tehokkaasti virtuaaliympäristössä.
Virtuaaliympäristön rakentamisen ohella projektissa tutkitaan mm. salaattien ja kasvisten säilyvyyttä, kalan pilaantumista sekä perunatärkkelysjauheen valmistusprosessin optimointia. Meneillään oleva projekti on vasta alkua: jatkoa vastaavanlaisille verkon välityksellä toteutettaville projekteille on jo suunnitteilla.
Tulevaisuudessa tätä oppimisympäristöä on tarkoitus hyödyntää useampien SeAMKin yhteistyökorkeakoulujen kanssa eri maissa.
Osana projektia opiskelijaryhmä vieraili maaliskuun loppupuolella Viron maatalousyliopistossa Tartossa. Yhteistyöstä sopimisen lisäksi tärkeää matkan aikana oli tutustua tuleviin työpareihin ja toimintatapoihin. Projektissa samaa aihetta tutkitaan sekä Tartossa että Seinäjoella työparin ja ohjaavien opettajien voimin. Viestintä, dokumentointi ja palaverit tapahtuvat verkossa.
Matti Leppälehto SeAMK Elintarvike ja maatalousBio ja elintarviketekniikka, opiskelija
Projektiin osallistuvat bio ja elintarviketekniikan opiskelijat Fiija Ketonen, Noora Ahola, Matti Leppälehto ja Vilma Lehto laivassa matkalla Tartoon tutustumaan tuleviin tutkimusaiheisiin ja kollegoihin.
11SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU
RUOKAMAAKUNNASSAMME ON PALJON ELINTARVIKEALAN YRITYK-SIÄ, JOTKA HYÖTYVÄT AMMATTIKORKEAKOULU-YHTEISTYÖSTÄ. KOULUTUS, TUTKIMUS, TUOTEKEHITYS JA KANSAINVÄLISET SUHTEET OVAT BIOTALOUDEN KEHITTÄMISEN KIVIJALKOJA.
”
Seinäjoen ammattikorkeakoulu on Suomen suurin agrologien kouluttaja. Vuosittain Ilmajoella toimivasta yksiköstä valmistuu noin 40 agrologia. Agrologien lisäksi SeAMK kouluttaa työmarkkinoillemme ruokaketjun muitakin osaajia: bio ja elintarviketekniikan insinöörejä sekä restonomeja. Myös monet tekniikan yksikön insinöörit päätyvät töihin ruokajärjestelmiä palveleviin yrityksiin, kuten elintarviketeollisuuden kone ja laitevalmistajille tai agroteknologiayrityksiin.
Uutuutena ruokaketjun kehittämisen ylempi AMK-tutkinto Kestävät ruokaratkaisut on yksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun strategian kärjistä. Se on yhtenevä Etelä Pohjanmaan maakuntastrategian kanssa.
SeAMK vastaa maakunnan haasteeseen järjestämällä Ruokaketjun kehittämisen koulutusta, joka on ainoa laatuaan.
Suomessa ei ole toista vastaavaa AMKtutkintoon johtavaa koulutusta, jossa alan asiantuntijat/opiskelijat voivat hyödyntää koko ruokaketjun opintotarjontaa.
Ylempi AMKtutkinto on tarkoitettu ruokaketjun eri vaiheissa toimiville alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille asiantuntijoille, joilla on vähintään kolmen vuoden työkokemus korkeakoulututkinnon jälkeen asianomaiselta alalta.
He tarvitsevat työssään alalle tyypillisten yritysten ja organisaatioiden kehittämiseen ja johtamiseen tarvittavia syventäviä tietoja ja taitoja. Koulutukseen voivat hakeu
tua myös jo yrittäjinä toimivat ja yrittäjiksi aikovat henkilöt sekä alan osaajat, jotka haluavat laajentaa tai syventää osaamistaan.
Uudessa koulutuksessa on tavoitteena johtaa ruokaketjun eri alojen opiskelijat opiskelemaan osan opinnoista yhdessä. Vuonna 2015 opinnot alkavat restonomien ja elintarvikeinsinöörien osalta. Agrologit liittyvät joukkoon vuonna 2016. Ryhmän kokonaisvahvuus on noin 20, kertoo yliopettaja Jussi Esala.
Maakuntaan lisää osaajia Opinnot koostuvat ruokaketjun osaamisaloista: liiketoimintaosaamisesta, johtamisesta ja strategisesta ajattelusta, prosessiosaamisesta, ravitsemusosaamisesta ja asiakaskeskeisyydestä. Syventäviä opintoja voi valita pohjakoulutuksensa
mukaan. Opinnoissaan voi keskittyä joko maatilayritysten liiketoiminnan kehittämiseen osana ruokaketjua, elintarvikealan yritysten prosessien kehittämiseen tai syventää monipuolisesti ravitsemusosaamistaan osana ruokapalvelujen kehittämistä.
Tutkinnon suoritettaneilla on valmiudet toimia itsenäisenä yrittäjänä, yritysten vastuullisissa tehtävissä, kehittämishankkeiden johtotehtävissä sekä neuvojana tai konsulttina.
SEAMKIN OSAAJAT
AGROLOGI KEHITTÄÄ MAASEUTUA Agrologeille on tarjolla moni puolisia työtehtäviä ja he työllistyvät hyvin. Agrologi työskentelee neuvojana, hallinnon, koulutuksen ja tutkimus toiminnan asiantuntijana, maaseudun kehittäjänä sekä kaupan, teollisuuden ja pank kien palveluksessa.
Kehittyvillä maatiloilla tarvitaan amktasoista osaamista, joten useat agrologit toimivat yrittäjinä. SeAMKista valmistuneista agrologeista noin 30 prosenttia toimiikin yrittäjinä.
ELINTARVIKEINSINÖÖRI PALVELEE TEOLLISUUTTABio ja elintarviketekniikan insinöörien työtilanne on vakaa. Elintarviketeollisuus Suomessa ja Seinäjoen seudulla on hyvin monipuolista. Elintarviketeollisuuteen palveluja tuottava yritystoiminta kasvaa koko ajan.
Esimerkkejä tehtävänimikkeistä ovat elintarvikeinsinööri, tuotantovastaava, TPMkoordinaattori, tuotantopäällikkö, laatuvastaava, laatupäällikkö, markkinointipäällikkö, suunnittelupäällikkö ja terveystarkastaja.
RESTONOMEISTA NOPEASTI ESIMIEHIÄ Restonomi työskentelee ravitsemis ja matkailualan tehtävissä. SeAMKin restonomit sijoittuvat seurantatutkimusten mukaan esimiestehtäviin suhteellisen nopeasti valmistumisen jälkeen.
Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat esim. ravitsemistyönjohtaja, vuoropäällikkö, ravintolapäällikkö, ravitsemispäällikkö, ruokapalvelupäällikkö, tuotekehittäjä, projektisihteeri tai päällikkö, myyntineuvottelija tai sihteeri ja asiakaspalvelupäällikkö. Moni SeAMKin restonomeista päätyy myös yrittäjäksi.
SEAMKISTA VALMISTUU YLI SATARUOKAKETJUN OSAAJAA VUOSITTAIN
Viime vuonna SeAMKista valmistui 37 agrologia, 23 elintarvikeinsinööriä sekä 46 restonomia.
SEAMK TUTKII, KEHITTÄÄ, KOULUTTAA
Enemmän proteiinia, vähemmän jätettä! Euroopan Unionin uusissa rahoitusohjelmissa otsikon kaksi teemaa ovat keskeisesti esillä. Kuluttamisen yhdeksi trendiksi on noussut proteiini.
Proteiinisanaa ja valkuaisaineiden tärkeyttä korostetaan monissa kaupan kuluttajapakkauksissa. Hyvä niin, sillä tarvitsemme proteiineja oman hyvinvointimme ylläpitoon ja mm. laadukkaiden rehujen tuottamiseen. Mutta Eurooppa kärsii proteiinipulasta. Vajetta paikataan mm. soijan tuonnilla.
Meidän tulee olla ruoan tuotannossa entistä resurssiviisaampia. Joudumme aiempaa tarkemmin tuottamaan ruokaa niin, että jätettä ei synny ruokaketjun missään vaiheessa. Hukkaan heitetty proteiini merkitsee hukkaan heitettyä rahaa.
SeAMKilla monta rautaa tulessaSeinäjoen ammattikorkeakoulu tukee täysillä toimenpiteitä, joilla kehitetään ruoan alkutuotannossa ja jatkoprosessoinnissa syntyvien valkuaisjakeiden tehokasta käyttöä.
Valkuaispitoisten viljelykasvien kasvatusta ja käyttöä selvitetään SeAMKin Elintarvike ja maatalouden pelloilla Ilmajoella. Yhteistyö toimii alueen yrittäjien ja muiden tutkimuslaitosten kanssa.
Agrologikoulutuksen osaamista yhdistetään bio ja elintarvikealan insinöörien osaamiseen: proteiinit talteen! Ruoan prosessointia järkeistetään, makua ja laatua selvitetään.
Tuotekehitys ulottuu ruokapöytään asti, kun ruokaaineista tulee
aikaan ja paikkaan sidottuja aterioita. Restonomien osaaminen nivoutuu näin osaksi ruokaketjua.
Pohjanmaan alueella esimerkiksi ohran, perunan, öljykasvien ja teuras eläinten teollisen prosessoinnin tuloksena saadaan valkuaista tällä hetkellä lähinnä rehuteollisuuden tarpeisiin.
Kalan arvo kohdalleenKala erinomaisena proteiinilähteenä on vielä huonosti hyödyn
netty. Vain tarkoin valitut kalat päätyvät ruoaksi. Suuri osa kalastetusta saaliista heitetään pois
ja arvottomiksi koettuja lajeja ei kalasteta lainkaan. Kalajauhotehtaiden perustaminen rehuteollisuuden tarpeisiin edistää kalan käyttöä, mutta kalassa on aihetta paljon muuhunkin.
SeAMK on valmistellut yhteistyötä kalateollisuusalan toimijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa Pohjanmaan rannikkoseudulla. Tavoit
teena on oppia muuttamaan tämän päivän ”vähäarvoinen kala” tulevaisuuden ”arvokalaksi”.
Miten se tapahtuu? Laajaalaisen tutkimuksen ja tuotekehityksen kautta, jossa kalateollisuuden koko ketju kalastajista kalan kuluttajiin otetaan suurennuslasin alle. Hankevalmistelut eivät rajoitu vain Pohjanmaalle, vaan yhteistyötä rakennetaan kansainväliseksi. Ruotsi ja Norja ovat aktiivisia kumppaneita.
Pekka MaijalaSeAMK Elintarvike ja maatalousBio ja elintarviketekniikan opettaja, FT, dosentti
12 SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU
TÄSTÄ MINÄ INNOSTUN JUURI NYTKysyimme ruokaketjun päättäjiltä ja asiantuntijoilta, mikä heitä innostaa eteläpohjalaisessa ruokaketjun kehittämisessä eniten juuri nyt.
RUOKAJÄRJESTELMIEN ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT
Ruoantekijälle kiinnostavaa ja haastavaa on ymmärtää ruoan merkitys ihmisten elämässä. Ravinnontarpeen tyydyttäminen on elämän perustarpeita, mutta samalla ruoka on kiinni hetkessä, elämäntilanteessa, sosiaalisessa kanssakäymisessä, kunkin ihmisen arvoissa ja tärkeyksissä. Todella jännittävää on, että ihmisten käyttäytyminen muuttuu iän ja ajan myötä.
Atrian pitäisi ymmärtää muutokset ja kehittyä ruoantekijän muutosten mukana.
Hyvä ruoka on aina innostavaa. Juuri nyt ruoankuluttajana minua kiinnostavat perinteiset ruoat. Syy siihen on yksinkertainen – perinneruokia ihmiset ovat valmistaneet vuosisatoja suunnilleen samoilla resepteillä ja samoilla valmistustavoilla.
Kaikki on viimeisen päälle hiottua oli kyse sitten lihapyöryköistä, grillimakkarasta, savumuikuista, välimeren kalakeitosta, nautafajitaksesta tai hunajamarinoiduista broilerinsuikaleista tehdystä kastikkeesta. Toki uuttakin tarvitaan ja uutta pitää oppia myös ruoan suhteen, mutta oma ”ruokahifistelyni” suuntautuu juuri nyt perusruokaan.
Erityisen kiintoisaa on seurata, mitä tapahtuu tänä kesänä grillien äärellä. Mitkä tuotteet nousevat ja mitkä laskevat, kuinka grillauksen suosio kehittyy. Atrialla on ollut aina hyvää tarjottavaa grilliin ja niin on nytkin.
Juha GröhnToimitusjohtajaAtria Oyj
Selvittää, onko suomalaiseen ruokaketjuun aikojen kuluessa tiivistynyt sellaista osaamista, joka voidaan tuotteistaa kansainvälisille markkinoille teknologioina, toimintamalleina, osaamisena ja johtamisjärjestelminä.
EteläPohjanmaan asemaan globaalissa arvoketjussa vaikuttaa voimakkaasti se, pystytäänkö ruoan lisäksi toimittamaan myös ratkaisuja maailman ruokakysymyksiin. Härmäläiset yritykset ja varsinkin Pellon Group ovat olleet tässä tyylilajissa pioneereja. Onnistuminen edellyttää aivan uuden toimialan synnyttämistä ja uudenlaista kansainvälistä näkökulmaa.
Rohkaisuna on se, että vaasalaiset toimittavat jo nykyään energian sijasta maailmalle energiaratkaisuja. Uskon, että kymmenen vuoden kuluessa ruokaratkaisuihin kytkeytyvä toimiala on kasvanut merkittävästi.
Ruokaketju, agrobiotalous, biotalous ja cleantechteknologia tulevat olemaan uuden hallituksen 57 strategisen painopisteen kehittämisen keskiössä.
Seinäjoen ja EP:n teknologiateollisuus ja koko elintarvikesektori saavat erinomaisen mahdollisuuden kasvuun ja liiketoimintansa kehittämiseen. Menestyminen edellyttää sekä kansallisten että kansainvälis
ten verkostojen määrätietoista hyödyntämistä.
Ruoan maun ja terveellisyyden tutkimukseen keskittyvä ryhmäni tekee tällä hetkellä töitä hyvin monipuolisesti ruokaketjun eri kohdissa. Kun osa perehtyy alkutuotannon tai vaikka villiruoan raakaaineiden laadun tutkimukseen, tekee toinen pää töitä ruoan nauttimisen parissa eli tutkii sitä, miten ruokailuympäristö vaikuttaa kokemukseen. Koko ruokaketjun kehittäminen on kiinnostava tutkimuskohde.
Anu HopiaProfessoriElintarvikekehitys, Turun yliopisto
Kesällä järjestettävä Komia Camp innovaatioleiri. Haussa leirillä ovat maatalouden startupit. Nyt on
trendikästä puhua älykkäiden kaupunkien sovelluksista, mutta tällä leirillä nostetaankin esiin, mitä ovat
bitit ja datat ruokaketjussa.
Tämän pohjalta ideoidaan uusia sovellustarpeita. Siellä alaa tuntemattomat sovelluskehittäjät kohtaavat alan asiantuntijat eli viljelijöitä, tutkijoita ja kehittäjiä. Leirille haetaan osallistujia ympäri Suomen.
Pauliina HautamäkiKehittämispäällikköInto Seinäjoki Oy
Olen innostunut uudesta kehittämisajattelusta, jossa kaupunkien omaa normaalia toimintaa hyödynnetään yritysten kehittämisessä. Tällöin mm. kaupunkien hankintojen ja investointien avulla kannustetaan yrityksiä uusiin innovaatioihin.
Esimerkiksi Seinäjoen kaupunki käyttää tällä hetkellä elintarvikehankintoihin lähes 3 miljoonaa euroa vuodessa. Jos tästä pienikin osuus suunnattaisiin kokonaan uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, saataisiin merkittävä lisäresurssi ketjun kehittämiseen. Samalla yritykset saisivat referenssejä esimerkiksi vientimarkkinoita varten.
Minua innostaa tällä hetkellä suuresti viennin tarjoamat mahdollisuudet sekä siihen liittyvien haasteiden ratkaiseminen. On ensisijaisen tärkeää yrityksen kokoluokasta riippumatta miettiä, miten ja minkälaisella menokulmalla olisi haettavissa lisää liikevaihtoa myös Suomen rajojen ulkopuolelta.
Tämä mietintä haastaa meidät astumaan pois mukavuusalueiltamme ja rikkomaan totuttuja ajatus ja toimintamalleja.
Leena PerämäkiJohtaja, Into Seinäjoki Oy
Alueen ruokaketjun kehittämisessä on käynnissä hyvää ja innostunutta pöhinää! Ylipäätään elintarvikealan kehittäminen on Suomessa hyvässä vauhdissa Seinäjoella panostetaan INKAohjelman biotalousteeman ruokajärjestelmät osioon ja alan myötätuulta lisää myös elintarvikealan Team Finland vientiohjelma Food from Finland, johon suomalaiset elintarvikealan yritykset ovat lähteneet innolla mukaan.
Tiina RajamäkiAsiantuntijaTekespalvelut
Eeva PerttulaToimitusjohtajaFoodwest Oy
Sami KurkiJohtajaRuraliainstituutti
Jorma RasinmäkiKaupunginjohtajaSeinäjoki
Maatalouden ravinteiden kierto ja päästöjen hallinta tulee olemaan ratkaisevassa asemassa tulevaisuudessa. Me olemmekin mukana eturintamassa kehittämässä tuotteita joilla kestävä kotieläintuotanto on mahdollista nyt ja tulevaisuudessa.
Juha Takala, Tuotteistojohtaja, Pellon Group Oy
”
13SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU
Seinäjoen yliopistokeskus kanavoi kv-tason tietoa ruokajärjestelmien vahvistamiseen Ruokajärjestelmien toiminnassa tarvitaan paljon tietoa. Jos halutaan pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, tiedon tulee olla tuoretta ja laadukasta. Lisäksi eteläpohjalaisten on oltava mukana niissä verkostoissa, joissa uutta osaamista ja tietoa tuotetaan.
Tiedon tarpeet koskevat maatalous ja elintarviketieteiden lisäksi maatalouden ja teollisuuden teknologiaa, tuotteiden markkinointia, liiketoimintaosaamista ja ruuan hyvinvointivaikutuksia. Tätä työtä tukemaan tarvitaan monen tieteenalan panosta.
Koska Seinäjoen yliopistokeskuksen toiminta koostuu monen yliopiston työstä, voidaan eri tieteenalojen osaaminen kanavoida vahvistamaan ruokajärjestelmiä koko niiden leveydeltä ja pituudelta.
Seinäjoen yliopistokeskuksen jäseniä ovat Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopisto, Taideyliopisto/ SibeliusAkatemia sekä Tampereen teknillinen yliopisto. Perustamisen jälkeen yhteistyöhön liittyi mukaan myös Turun yliopisto. Henkilökuntaa on yhteensä noin 90. Keskuk
sen tutkimus ja koulutus painottuu niille tieteenaloille, jotka ovat Etelä Pohjanmaalle tärkeitä.
Käytännössä moni tieteenala tukee ruokajärjestelmien toimintaa.
Kun tutkimustyötä alettiin vahvistaa EteläPohjanmaalla vuosituhannen vaihteessa, todettiin, että maakunta ei voi olla sivuraiteilla siitä mitä maailmalla tapahtuu. Tämä koskee erityisesti ruokajärjestelmiä ja niihin liittyvää osaamista.
Elintarvikeala läheisine toimialoineen on mukana kansainvälisessä kilpailussa. Olisi vaikea ajatella, että alueella ei systemaattisesti seurattaisi osaamisen syntymistä maailmalla. Seuraaminen on myös helpompaa, jos itse osallistutaan sen tuottamiseen.
Verrattaessa yliopistokeskusta vastaaviin yksikköihin Suomessa ja
maailmalla profiilissa näkyy tutkimus sekä aikuiskoulutus. Tutkimusryhmiä on yhteensä yli 20. Ryhmiä vetää professori tai tutkimusjohtaja. Ulkopuolisessa arvioinnissa yliopistokeskuksen tutkimus on todettu vahvaksi. Ruokajärjestelmään sisältyvistä osaamisalueista ulkopuolista tunnustusta ovat saaneet mm. tietojärjestelmien rakentaminen elintarvikealan kuljetuksiin, ruuanvalmistuksen kemia ja mm. kuluttajien käyttäytymisen tutkimus moderneilla tutkimusmenetelmillä.
Uusia vahvuusalueita syntyy kuitenkin koko ajan. Tulevaisuuteen suuntautunutta tutkimusta tehdään mm. seuraavissa teemoissa: elintarviketurvallisuus, uusien tuotteiden kehittäminen, kylmäketjujen energiaratkaisut ja ravitsemuksen vaikutus ihmisen terveyteen.
Kokonaisuutena runsas 40 % yliopistokeskuksen tutkimustyöstä kohdistuu ruokajärjestelmiin. Se merkitsee noin 30 henkilötyövuotta ja 23 miljoonaa euroa.
Tuoretta tietoa siirretään käytäntöön hyvin monella eri tavalla. Tutkimusryhmissä toteutetaan hankkeita, joissa selvitetään käytännön
ongelmia ja etsitään ratkaisuja uuden tiedon tuella. Perinteinen tiedon välittämisen väylä on koulutus. Yliopistokeskuksessa järjestetään täydennyskoulutusta ja avoimen yliopiston opetusta. Keskuksessa on mahdollisuus suorittaa myös maisterin ja diplomiinsinöörin tutkintoja. Opiskelijat ovat työssä olevia ja pääasiassa Pohjanmaan maakunnissa asuvia. Tarjottavan koulutuksen sisällöstä vastaavat jokainen jäsenyliopisto omalta osaltaan.
Seinäjoen kaupunkiseudulla ja koko EteläPohjanmaalla on oivallinen mahdollisuus tulla ruokajärjestelmien kansainväliseksi osaamiskeskukseksi.
Suomalaisen koulujärjestelmän osalta on opittu, että ne mitkä kiinnostavat, ovat nimenomaan hyvin toimivat järjestelmät. Pohjanmaalla ruokajärjestelmät ovat näkyvissä. Yleensä toimiviin järjestelmiin liittyvää osaamista halutaan ostaa.
Ensi vaiheessa EteläPohjanmaalla pitäisi opettaa käymään alan tutkijat ja asiantuntijat, ja sitten vähitellen muut yritysten edustajat. Tämä onkin käynnistynyt.
40 % YLIOPISTOKESKUKSEN TUTKIMUSTYÖSTÄ KOHDISTUU RUOKAJÄRJESTELMIIN”
”
EPANET-VERKOSTOSSA TUTKITTUA: MITÄ ELINTARVIKEALA ON SYÖNYT?
Kahvipapujen paahtaminen asiakkaan maun mukaan, markettien salaattibaarit ja ravintolayrittäjien arkea helpottavat pikaruokakonseptit. Tässä esimerkkejä elintarvikealan palveluinnovaatioista, erilaisesta tavasta toimia, jolla on tuotettu arvoketjuun lisää poweria.
Elintarvikealalla palvelukonseptit ovat selvästi uusia innovaatioiden lähteitä. Tuotannon volyymi ei ole missään nimessä ainoa asia, mikä ratkaisee. Innovatiivisuudella ja kyvyllä ajatella uudella tavalla asioista on suuri merkitys yritystoiminnassa.
Näin toteaa tutkija Jesse Heimonen Vaasan yliopistosta. Hänen tutkimuksensa ”Mitä elintarvikeala on syönyt?” lähti hakemaan vastausta kysymykseen, miksi niinkin perinteisellä toimialalla kuin elintarvikkeiden valmistuksessa osa yrityksistä menestyy selvästi toimialan keskiarvoja paremmin kasvunopeutensa ja kannattavuutensa suhteen.
Yhtäaikaisen todella nopean kasvun ja korkean kannattavuuden saavuttaminen on Heimosen mukaan hankalaa. Yritykset tekevät tie
toisia ja tiedostamattomia valintoja näiden väliltä.
Nopeaa kasvua vaikuttaisivat tuottavan rohkeat ja kauaskantoiset toimet, joilla mennään yritykselle ennalta tuntemattomille alueille. Samalla luodaan ehkä jotain sellaista, mitä ei ole ennen markkinoilla nähty. Uuden luominen ei välttämättä tarkoita tuoteinnovaatiota, vaan se voi olla erilainen tapa toimia.
Elintarvikealalla, kuten muussakin valmistavassa teollisuudessa, on Heimosen mukaan menestystä alettu tavoitella ottamalla kokonaisvaltaisemmin huomioon sekä loppuasiakkaiden, jälleenmyyjien että kumppaneiden arvostamia asioita.
Yritykset ratkovat asiakkaiden haasteita suuremmissa kokonaisuuksissa tarjoamalla elintarvikkeiden lisäksi myös niihin liittyviä oheistuotteita ja palveluita. On myös ymmärretty, ettei kaikkea tarvitse tehdä itse. Palveluja tai oheistuotteita voi tuottaa kumppanikin, kunhan kohdeasiakkaalle palvelu voidaan tarjota helposti yhdeltä luukulta. Tämä on selkeä suunta teollisuudessa yleisesti tänä päivänä.
Jesse Heimonen ja Marko Kohtamäki, Vaasan yliopisto
Palvelukonseptit jyräävät elin tarvike -alalla uusia tuotteita tehokkaammin
Peruna pyörittää tutkijoita
ELINTARVIKKEIDEN VALMISTUK-SEN VOLYYMI SUOMESSA NOIN 10 MILJARDIA EUROA ”
”
Perunoita lounaslautaselle lappaessa ei ensimmäisenä paukahda mieleen, että peruselintarvikkeemme pyörittää melkoista tutkijajoukkoa yksinomaan Seinäjoella.
On toteutettu useita tutkimushankkeita ja lukuisia opinnäytetöitä sekä SeAMK:lle että Turun yliopistoon. Perunasta on kertynytkin meille suuri määrä erilaista osaamista kasvifysiologiasta jalostusprosesseihin ja kuluttajalaatuun, professori Anu Hopia valottaa taustaa.
Tutkijoiden keskinäisestä yhteistyöstä ja kiinnostuksesta vauhtia saanut työ on nyt laajentunut niin, että valmisteilla on julkaisu, johon kerätään uusin tieto perunasta, sen kulutuksesta, kemiasta sekä prosessoinnissa tapahtuvista muutoksista. Julkaisu on tarkoitus saada kansiin ja maailmalle tämän vuoden aikana.
Mitä enemmän eri näkökulmia palavereihimme on kannettu, sitä leveämmäksi perunaymmärryksemme on laventunut. Se on ollut myös hyvin silmiä avaava kokemus siitä, miten laajaalaisen osaamisyhteisön me yhdessä muodostamme, Hopia kiittelee.
Perunaprojekti on hieno tulos Seinäjoella työskentelevien tutkijoiden keskinäisestä yhteistyöstä.
Musiikintutkijakin mahtuu mukaan Epävirallinen tutkimusryhmämme muodostui 2,5 vuotta sitten. Koska olimme kaikki vähän hajallaan eri puolilla Seinäjokea, alkuperäinen ajatus oli kokoontua tutkijoiden vapaa muotoisena vertaistukiryhmänä ja sparrata toinen toistaan tutkimussuunnitelmien ja julkaisujen kirjoittamisessa.
Ryhmään kuuluu ammattikorkeakoulun tutkijoita ja opettajia sekä Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusryhmän jatkoopiskelijoita ja tutkijoita. Ryhmää rikastaa myös eri alojen tutkimusryhmien – arkkitehtuuri ja musiikki – tutkijoiden osallistuminen kokoontumisiin.
On ollut hauska huomata, miten esimerkiksi musii
kin tutkija pystyy antamaan hyvin arvok
kaita näkökulmia elintarviketeknologian alan tutkimukseen, kunhan vain molemmin
puolista avarakatseisuutta löytyy – ja
sitä meiltä löytyy, Hopia naurahtaa.
Ryhmä myös ideoi uusia aihioita yhteisiksi tutkimuksiksi ja julkaisuiksi.
Olemme esimerkiksi esiintyneet usein yhdessä alan tapahtumissa ja ryhmän tuotoksena on syntynyt tai valmisteilla kymmenkunta tieteellistä julkaisua.
Kahvipaahtimo, joka
Paahtaa pavut asiakkaan mieltymyksen mukaan
Pakkaa pavut asiakkaan omin tuotetunnuksin varustettuihin pakkauksiin
Myy, vuokraa ja huoltaa kahvilaitteet
Myy verkkokaupassa
Ruokatehdas, joka toimittaa ravintolayrittäjälle/tapahtuman järjestäjälle
Kaikki tuotteiden valmistuksessa ja tarjoilussa tarvittavat välineet
Markkinointimateriaalit (hinnastot, ständit, banderollit, kyltit, tarrat jne.)
Itse valmistettavat tuotteet
Vihannestukku, joka
Tarjoaa marketteihin salaattibaarikonseptia
Helpottaa kauppiaan tekemistä toimittamalla tarjoilussa tarvittavat välineet ja salaattitarpeet
BIOTALOUDEN TUTKIMUS SEINÄJOEN YLIOPISTO-KESKUKSESSA JA EPANET-VERKOSTOSSA
Kuluttajakäyttäytyminen elintarvikealalla (professori Harri Luomala, Vaasan yliopisto)
Logistiikka elintarvikealalla (professori Petri Helo, Vaasan yliopisto)
Elintarvikekehitys (professori Anu Hopia, Turun yliopisto)
Elintarvikeketjujen turvallisuus (tutkimusjohtaja Timo Nieminen, Helsingin yliopisto, Ruraliainstituutti)
ESIMERKKEJÄ TOIMIVISTA UUSISTA PALVELU KONSEPTEISTA:
Juha AlarintaTutkimusjohtajaSeinäjoen yliopistokeskus
14 SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU
LUOMUILIJALLA STATUSARVOA – TAI SITTEN EIEPANET-VERKOSTOSSA TUTKITTUA:
Tehdään koe: näet kaksi valokuvaa. Toisessa henkilöllä on yllään valkoinen tpaita, toisessa luomulogolla varustettu tpaita. Kumpaa henkilöä arvostat enemmän? Entä kummalle henkilölle lahjoittaisit enemmän, jos hän keräisi varoja vaikkapa SPR:lle? Vastaus: Mikäli asut pääkaupunkiseudulla, arvostat luomuilijaa enemmän ja lahjoitat hänelle enemmän, mikäli taas olet eteläpohjalainen mies, arvostat luomuilijaa vähemmän.
MAINGREEN
Suomen Akatemian rahoittama poikkitieteellinen tutkimushanke. Luomuruokia lähestytään kolmesta erilaisesta näkökulmasta: median (Jyväskylän yliopisto), kuluttajan (Vaasan yliopisto) ja tuottajan (Helsingin yliopiston Ruralia instituutti).
NÄKÖKULMA 1 Median rooli luomutuotannon hyväksyttävyyden rakentajana.
NÄKÖKULMA 2 Lisäymmärrys luomuruokien kuluttamiseen liittyvästä maineellisesta symboliikasta ( jutussa esitetyt löydökset ovat osa tätä näkökulmaa).
NÄKÖKULMA 3 Luomuviljelijöiksi siirtyneiden läpikäymät sosiaaliset, taloudelliset ja emotionaaliset prosessit. Hankkeen perimmäisenä tavoitteena on edistää kestävien kulutustapojen valtavirtaistumista.
HALUSIMME SELVITTÄÄ, MILLAISIA PIIRTEITÄ LUOMURUOKIEN SUOSIJOIHIN LIITETÄÄN, SEKÄ SEN, MITEN HEITÄ MUIDEN TOIMESTA KOHDELLAAN. LISÄKSI HALUSIMME SELVITTÄÄ, EROAVATKO NÄMÄ ERI ALUEILLA.”
”
Näin kärjistetysti voi kiteyttää MainGreentutkimuskokonaisuuden yhden tuloksen.
Aihe on kiinnostava, sillä ihmisten on osoitettu suosivan vihreitä tuotteita paljolti muiden kuin ympäristöllisten huolien takia. Hybridiauto ostetaan sen maineen takia ja tuliaisiksi vietävästä viinipullosta muistetaan luomuominaisuus
tuoda korostetusti esille. Luomun suosimisella nähdäänkin ”maineellista signaaliarvoa”, tutkija Petteri Puska Vaasan yliopistosta toteaa.
Helsingissä ja Kauhajoen ruokamessuilla toteutettu tpaitatesti paljasti luomuarvostuksen lisäksi toisen kiinnostavan seikan: maantieteellä ja sukupuolella on vissi merkitys.
Perusperiaate, että pääkaupunkiseudulla luomun suosija miellettiin positiivisemmin kuin Kauhajoella, oli ehkä ennakoitavissa. Sen sijaan yllätyimme, kun vertailimme vastauksia sukupuolittain. Pääkaupunkiseudun miehet suhtautuivat luomun suosimiseen todella positiivisesti, kun taas eteläpohjalaismiehet huomattavan negatiivisesti. Naiset eivät tehneet yhtä suuria eroja. Tämä yllätti, sillä luomun on perinteisesti ajateltu olevan enemmänkin naisten juttu.
Tulokset viestivät Puskan mukaan siitä, että tietyissä ympäristöissä luomuruoan suosiminen ei ole vain keino saada muilta arvostusta, vaan sillä voi olla jopa positiivisia käytösseuraamuksia.
Iso luomun talousvaikutusten tutkimus meneilläänLuomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon vaikutusten eroja alue ja kansantaloudellisesti selvitetään Suomessa ensimmäistä kertaa Helsingin yliopiston Ruralia instituutin laajalla tutkimuksella. Pyrkimyksenä on tuottaa ja levittää uutta tietoa luomun merkityksestä niin työllisyydelle kuin taloudelle.
Uusi tieto auttaa tuottajia ja päättäjiä päätöksenteossa sekä toimenpiteissä, kun arvioidaan siirtymistä tavanomaisesta tuotannosta kohti luomutuotantoa tai luomun käyttöä, kertoo projektipäällikkö Leena Viitaharju Ruralia instituutista.
Hankkeessa on juuri aukaistu valtakunnallinen luomutuottajille suunnattu kysely, johon tavoitellaan 800:aa vastausta. Kyselyn avulla selvitetään muun muassa luomutuotannon kustannuksia,
Lisätiedot:Projektipäällikkö Leena Viitaharju050415 1164
Kuva:Shutterstock
Luvassa tehoa elintarviketalouden prosesseihinSeinäjoen ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto ovat juuri saaneet rahoituksen kaksivuotiselle tutkimushankkeelle, joka lähtee vastaamaan kuluttajien arvopohjaisiin vaatimuksiin ja samalla hakemaan notkeutta ja tehokkuutta elintarviketalouden prosesseihin.
Kuluttajien arvopohjaiset vaatimukset kohdistuvat esimerkiksi ateriapalveluiden tuoreuteen, lähiruokaan ja ympäristövaikutuksiin. Näihin vaatimuksiin lähdetään nyt hakemaan vastauksia, jotka eivät nosta kustannuksia pilviin, tutkija Tommi Kumpulainen toteaa.
Hankkeen aikana toteutetaan EteläPohjanmaan alueella kokeellisia osioita, joissa esimerkiksi pienemmät tuottajat voivat toimittaa tuoreita komponentteja aterian osaksi. Tutkimus selvittää, miten
se käytännössä muuttaa toimintaa julkisella ja yksityisellä puolella.
Samalla mitataan vaikutuksia aterioiden laatuun ja pyritään poistamaan mahdolliset käytännön esteet. Hankkeen tulosten avulla palvelujen tuottajat saavat käyttöönsä menetelmiä, joilla erilaiset vaatimukset voidaan huomioida tehokkuuden siitä kärsimättä.
Lisäksi selvitetään vaihtoehtoja uudenlaisella teknologialle alkutuotannon ja ateriatuottajien väliin. Se luo Kumpulaisen mukaan mahdollisuuksia myös teknologiayrityksille.
kysyntää sekä tuotannon nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä.
Kaksivuotista hanketta rahoittaa maa ja metsätalousministeriö ruokaketjun toiminnan edistämisen varoista.
15SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU
BIOTALOUDEN TUTKIJAT SAMAAN HOTELLIIN FRAMISSABiotalouden tutkijoille on Seinäjoen yliopistokeskuksen isännöimässä Framin tutkijahotellissa kysyntää ja kollegoita. Hotelliisäntä Esa Vuorenmaa vastaa kysymyksiin, mistä biotalouden tutkijahotellissa on kyse.
Mikä on biotalouden tutkijahotelli?Seinäjoella toimiva biotalouden tutkijoille tarkoitettu työyhteisö, johon voi hakea mukaan ja joka tarjoaa myös työtilat Seinäjoen tutkijahotellista. Toimintaa rahoittavat Seinäjoen kaupunki, Seinäjoen yliopistokeskus ja EteläPohjanmaan liitto osana Euroopan unionin Kestävää kasvua ja työtä –ohjelmaa.
Miksi sellainen on perustettu?EteläPohjanmaalla on yrityksiä ja tutkimustoimintaa kattavasti läpi koko elintarvikeketjun, joten tämä on sen vuoksi erinomainen ympäristö tutkijan työskennellä.
Biotalouden tutkijahotellin tavoitteena on koota ensisijaisesti agrobiotalouden osaajia EteläPohjanmaalle ja lisätä tutkijoiden yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa. Se liittyy vahvasti myös Seinäjoen kaupungin kehittämistoimintaan.
Mitä tutkimusaloja siellä tässä vaiheessa on edustettuna?Tutkimusaiheita ovat esimerkiksi sikojen hännänpurenta, logistiikan automaattinen suunnittelu, tuoreuden merkitys elintarvikeketjussa ja hankintalain käytänteet. Lisäksi muutama biotaloutta läheisesti sivuava tutkimusaihe.
Miten sinne pääsee?Mukaan toimintaan voi hakea jatkuvasti. Yhteyttä meihin täällä ylioistokeskuksessa voi ottaa sähköpostitse, puhelimella tai vaikkapa käymällä paikan päällä täällä Frami C:n toisessa kerroksessa.
Tutkimustyö voi olla vaikka jonkun yrityksen toimintaan liittyvä gradu, väitöskirja tai post doc tutkimus. Taustayliopistolla tai korkeakoululla ei ole merkitystä. Itse ei kannata liian tiukkoja rajoja asettaa, vaan kannatta kysyä. Aina on tilaa hyville tutkijoille ja tutkimusaiheille.
Missä se on?Biotalouden tutkijahotelli käyttää Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkijahotellin palveluita, jotka sijaitsevat Framissa kauniissa jokirantamaisemassa.
Kuka sitä vetää?Biotalouden tutkijahotellitoimintaa hallinnoi Seinäjoen yliopistokeskus ja Tampereen yliopisto. Itse toimin sen projektipäällikkönä.
Lisätietoja: Esa Vuorenmaa, [email protected]
Oikea esillepano, värit ja äänet = terveelliset valinnat, parempi bisnes
EPANET-VERKOSTOSSA TUTKITTUA:
- Ympäristötekijöiden avulla voidaan vaikuttaa kuluttajien ruokavalintoihin. Ruoan esillepano, rakennetun ympäristön ja tilan ominaisuudet – vaikkapa värit ja äänet – vaikuttavat esimerkiksi kasvisten valintaan ravintoloissa ja elintarvikeliikkeissä. Kun kaupat ja ravintolat alkavat hyödyntää tätä tietoa, ne voivat ohjata asiakkaiden valintoja terveyttä ja omaa liiketoimintaansa edistävään suuntaan.
Näin kertoo Ari Hynynen. Hän on se arkkitehtuuri ja kaupunkitutkimuksen professori Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitokselta. Hynynen johtaa VÄRINÄtutkimuskonsortiota, joka on juuri aloittanut reilun kaksivuotisen työnsä.
Tutkimusta tullaan tekemään sekä laboratoriooloissa että todellisissa käyttöympäristöissä.
Tutkimusalustat suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa, jolloin tulosten sovellettavuus liiketoimintaan ja kaupunkisuunnitteluun on joustavampaa.
Hynynen lupaakin uusia luotettavia periaatteita ruokaympäristöjen suunnitteluun.
Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää julkiset ja yksityiset ruokapalvelujen tuottajat, tilojen ja kaupunkiympäristöjen suunnittelijat ja rakentajat sekä ravintolat ja elämystuottajat. Yrityksillä on mahdollisuus kehittää kokonaisvaltaisempia, moniaistisia tuotekonsepteja, joita voi kaupallistaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Projektien tuloksia ovat valmiina hyödyntämään mm. Seinäjoen kaupunki, Minimani Yhtiöt Oy, Piantek Oy Ltd, Onnen juurella Oy, Food Camp Finland Oy, Hella & Huone/Tam Food Circle Oy, E. Ahlström Oy ja Duni Oy.
Heitetäänpä samaan kehään arkkitehtuuri ja kaupunkitutkimuksen professori + elintarvikekehityksen professori + populaari musiikin tutkimuksen professori + markkinoinnin lehtori. Mitä he tekevät? Tutkimuksen, jonka tuloksena kaupat ja ravintolat ohjaavat asiakkaitaan aiempaa terveellisempiin valintoihin. Ja tekevät parempaa bisnestä.
Tutkimusryhmä:Ari Hynynenarkkitehtuuri ja kaupunkitutkimuksen professori, Tampereen teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin laitos / VÄRINÄ konsortion johtaja Anu Hopiaelintarvikekehityksen professori, Turun yliopistoHeikki Uimonen populaarimusiikin tutkimuksen professori, Taideyliopiston Sibelius Akatemia Tuija Pitkäkoski, KTL, markkinoinnin lehtori, vs. yliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
TAUSTA
Erilaiset ruokatarjonnan paikat näyttelevät merkittävää osaa kaupunkikeskustojen palvelurakenteessa. Palveluiden näkyvyydellä ja sijainneilla on vaikutusta palveluista tehtäviin valintapäätöksiin ja tätä kautta oletettavasti myös ruokavalintoihin.
On olemassa näyttöä rakennetun ympäristön vaikutuksista ihmisten käyttäytymiseen. Erityisesti terveysnäkökulmasta on tehty runsaasti tutkimusta 2000–luvun alusta saakka, esimerkkinä vaikkapa kaupunkiympäristön vaikutus ihmisten liikkumisaktiivisuuteen ja tätä kautta ylipainoon ja tyypin 2 diabetekseen. Myös ruokaympäristön ja ylipainon maantiedettä on tutkittu.
Sen sijaan rakennetun lähiympäristön ja atmosfäärien vaikutuksista kuluttajien ruokavalintoihin ei ole riittävää tutkimustietoa. VÄRINÄ paneutuu tähän.
Tutkijat Tommi Kumpulainen (vas.) ja Tommi Niemi tekevät biotalouden tutkijahotellissa töitä Turun ja Helsingin yliopistoille. Kuva: Timo Aalto
YHTEISTYÖSSÄ:
Seinäjoki isännöi kesäkuussa kisahengessä innovaatioleiriä, jossa kohtaavat maa-talouden ja liikenteen bittinikkarit ja bisnes. Mitä ihmettä siitä voi syntyä? Sovelluk-sia uudenlaisiin ympäristöihin, uutta liiketoimintaa, uusia verkostoja, uutta tietoa.
Ja mainiota meininkiä! Pääset mm. tutustumaan Suomen suurimpaan robottinavet-taan, nauttimaan grillibileistä ja Provinssin VIP-tunnelmasta.
Tutustu, innostu ja hae mukaan!www.intoseinajoki.fi /komiacamp
Komia Camp edistää uusien avauksien luomista agrobiotalouteen ja älykkään kaupungin palveluiden kehittämistä. Seinäjoki-vetoinen ”Kestävät ja tehokkaat ruokajärjestelmät” on osa Innovatiiviset kaupungit (INKA)-ohjelman biotaloustee maa.
Seinäjäjokkokiii isisisänänänännönönönöiii kekekesäsäsäkukkukuususussasasa kkkkiisis hahahenenengegegessssää ininnovaatioleiriä, jjossssaa kkokohhthtaaavat maa-talouden ja liikenteen bittinikkarit ja bisnes. MiMiMitäätätä iiiihmhmhmhmetetettätätä ssiiiitätä voi syntyä? Sovovelellulukk-k-ksia uudenlaisiin ympäristöihin, uutta liiketoimintaa, uusia veve krkrkososostottotojajajaja,, uuuuuuttttttttaaa tititietetetoaoa.
JaJa mmaia niota meininkiä! Pääset mm. tutustumaan Suomen suurimpaan robottinavet-taan, nauttimaan grillibileistä ja Provinsnssisinn VIP-tunnelmasta.
Tiimit kisaavat uusista ideoista Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki 23.–24. kesäkuuta 2015
MITÄ?MISSÄ?MILLOIN?