Saarijärvi 150 vuotta kuntana ja kaupunkina

21.10.2016–8.1.2017

Tietopaketti Saarijärven kunnallishistoriasta

2

SISÄLLYSLUETTELO 2

150 vuotta kunnallishallintoa Saarijärvellä 3

Kunnanisinä kansansivistysmiehet 4

Kuntalasta kaupungintaloon 5

Ennen ääniä äyreillä, nyt ääni jokaisella 5

Yhdyskuntarakentamista yhteistyössä ja monia omia töitä 5

Ihmisiä ja tekniikkaa 8

Sosiaali- ja terveydenhuolto 9

Koulut 11

Liikunta, nuoriso ja kulttuuri 11

Kirjasto 12

Opistot 13

Museo 14

Kunnasta kaupunki ja Pylkönmäen paluu takaisin 14

Saarijärvi ensimmäisenä ja kärjen tuntumassa 15

Saarijärven tunnukset 17

Saarijärven markkinointisloganit 17

Mistä Saarijärvi tunnettiin 18

3

150 VUOTTA KUNNALLISHALLINTOA SAARIJÄRVELLÄ

Sillankorvan tuvassa 20.10.1866 pidetyssä kokouksessa seurakunnan isännät päättivät siirtyä yk-

simielisesti kunnallishallintoon, johon vuonna 1865 annetun kunnallisasetuksen mukaan seurakun-

tien oli ilman poikkeuslupaa siirryttävä kolmen vuoden kuluessa. Kunnanvaltuuston edeltäjän kun-

takokouksen puheenjohtajaksi valittiin Paavali Savonen ja kunnanhallituksen edeltäjän kunnallis-

lautakunnan puheenjohtajaksi Matti Taipale. Kunnallista päätäntävaltaa oli veroa maksavilla kun-

talaisilla ja henkilön äänimäärä määräytyi veroäyrin mukaan.

Valtuustoaikaan Saarijärvi siirtyi Suomessa etunenässä. Edellisvuoden joulukuussa asetetun 32-

henkisen kunnanvaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin 10.2.1913 Onni Joutsenen johtaessa

puhetta. Valtuustojärjestelmä oli päätöksentekomenettelyltään tasa-arvoisempi, sillä jokaisella

valtuuston jäsenellä oli nyt yksi ääni. Kuntakokous säilyi kuitenkin valtuuston rinnalla ja toimitti

valtuutettujen vaalit vuoteen 1918 saakka. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus vuoden 1919 vaaleissa

lisäsi demokratiaa. Vuosien 1919–1923 valtuustojen voimasuhteet olivat vasemmiston hyväksi.

Vasemmistoenemmistöiset kunnanvaltuustot olivat vielä vuonna 1929 ja aikavälillä 1946–1947.

Sen jälkeen on vallinnut porvarienemmistö ja Maalaisliitto, sittemmin Keskusta on ollut valtapuo-

lueena.

Kunnallishallinnon alkuvuosikymmeninä asialistan päällimmäisenä olivat vaivaishoito, koululaitos

ja tieasiat, joista jokainen vei esimerkiksi vuoden 1910 kunnan menoista neljänneksen. Seuraavina

vuosikymmeninä kunnallislainsäädäntö lisäsi kunnan tehtäviä ja kavensi sen itsehallintoa. Toinen

maailmansota heijastui kuntatyöskentelyyn vielä kriisin jälkeenkin asutus- ja säännöstelyasioiden

muodossa. Kunnanjohtajan virka täytettiin Saarijärvellä ensimmäisten kuntien joukossa vuonna

1949 ja sitä hoitamaan valittiin Santeri Tulkki. Uuden kunnallislain perusteella kunnallislautakunta

muuttui kunnallishallitukseksi.

Toisen maailmansodan jälkeen Saarijärvellä rakennettiin. Kunta oli kehityksen kärjessä sähkö-,

vesi- ja kaukolämpöasioissa, kunnan usein ollessa infrastruktuuria rakentavien yritysten osakkaa-

na. Terveystalo, kuusi uutta koulurakennusta, lastenkoti ja uusi sairaala toteutettiin kunnan omina

töinä. 1950-luvun jälkipuoliskolla perustetut matkailu- ja teollistamislautakunta viitoittivat seuraa-

vien vuosikymmenien elinkeinokehityksen suuntaa. Kunta rakennutti monia uusia teollisuustiloja

1970-luvun alussa ja seuraavalla vuosikymmenellä 1.1.1986 kaupungiksi tullut Saarijärvi panosti

matkailuun Kivikauden kylällä, Paavonrinteillä ja Vesieläinpuistolla. Lautakuntakirjo kasvoi ja kunta

oli esimerkiksi Keski-Suomen kunnista ensimmäinen, joka vuonna 1971 perusti luonnonsuojelulau-

takunnan.

1990-luvun taloudelliseen lamaan Saarijärvellä reagoitiin monien muiden kaupunkien tapaan ko-

valla säästökuurilla ja esimerkiksi vuonna 1993 kaupungista lopetettiin 23 virkaa. Työttömyys näkyi

monien muiden osa-alueiden tapaan esimerkiksi sosiaalipalvelujen kuormituksena. Vuosituhannen

vaihteesta alkaen kaupunki on joutunut pohtimaan ratkaisuja samantyyppisiin alueisiin kuin kun-

nallishallinnon alkumetreillä. Koulurakentaminen ja vanhustenhoito ovat palanneet asialistan kär-

keen.

4

Saarijärven suurpitäjä, kuntien itsenäistymisvuodet ja vuoden 2009 kuntaliitos. Keskimmäisessä kartassa Kyyjärven

erovuosi 1928 merkitsee eroa Karstulasta. Kyyjärvi oli osa Karstulaa, kun jälkimmäinen erosi Saarijärvestä vuonna

1867. Kuva: Saarijärven museo (SM).

KUNNANISINÄ KANSANSIVISTYSMIEHET

Kansansivistystä tukenut, 32 vuotta Saarijärven kirkkoherrana toiminut rovasti

Karl Kristian Stenius (1816–1884, ylin kuva) toimi puheenjohtajana 20.10.1866

pidetyssä kokouksessa, jossa Saarijärvi siirtyi kunnallishallintoon. Tiukka talon-

poikaissäädyn edustaja, talollinen Paavali Savonen (1828−1898, keskimmäinen

kuva) valittiin kuntakokouksen esimieheksi ja talonpoikainen kansansivistys-

mies sekä Saarijärven kirjaston perustaja Matti Taipale (1825–1868, alin kuva)

kunnallislautakunnan esimieheksi. Kuntakokous oli kunnanvaltuuston ja kun-

nallislautakunta kunnanhallituksen edeltäjä.

Vuosina 1867–1918 kuntakokouksen ja kunnallislautakunnan esimiehenä oli 8

talollista, 5 kauppiasta, 3 opettajaa, kanttori, asioitsija ja nimismies. Asiakas-

palveluun ja sen myötä esiintymiseen tottuneet kauppiaat johtivat Saarijärven

kuntaa kunnallishallinnon alkuvuosikymmeninä. Ammattinsa puolesta he selvi-

sivät luontevasti taloudellisista ongelmista, joita kunnallishallintoon kuului yhä

enemmän 1880-luvulta lähtien. Talolliset toimivat kunnallislautakunnan esi-

miehinä koko kuntakokousajan.

Kuvat: SM

5

KUNTALASTA KAUPUNGINTALOON

Koska kunnalla ei ollut alkuun varsinaista kunnantupaa, kokouksia pidettiin kirkonkylän suurimmis-

sa rakennuksissa. Ilola, Mansikkaniemen puustelli ja vuonna 1878 valmistunut kansakoulu vuorot-

telivat kuntakokousten pitopaikkoina 1870-luvulla. Kansakoulun Pitäjäntuvaksi kutsutussa osassa

kokouksia pidettiin 1900-luvun alkuun saakka. Vuodesta 1907 lähtien kunnan annettua pitäjäntu-

van koulun käyttöön kokoustamaan saavuttiin kirkonkylän nuorisoseurantalolle ja 1910-luvulla

Säästöpankin taloon.

Vuonna 1919 kunnanvaltuusto perusti kunnankirjurin viran ja sijoitti toimiston Sillmanin taloon,

jossa oli ainakin 1860-luvulta lähtien toiminut nahkurinverstas ja myöhemmin sekatavarakauppa.

Rakennusta ryhdyttiin vuodesta 1930 lähtien nimittämään Kuntalaksi. Kokousten pitopaikkoina

säilyivät kuitenkin edelleen myös Kuntalaa suuremmat kirkonkylän kiinteistöt. Kuntatoiminta kes-

kittyi 1970-luvun lopulla yhteen paikkaan, kun virastotalon, nykyisen Saarijärven kaupungintalon

vihkiäisiä vietettiin 1.10.1977. Lisää tilaa kaupungintalo sai laajennuksen myötä 1980-luvun lopul-

la.

ENNEN ÄÄNIÄ ÄYREILLÄ, NYT ÄÄNI JOKAISELLA

Kunnallishallinnon alkutaipaleella veroa maksavat saarijärveläiset saivat kunnallista päätäntä-

valtaa veroäyrinsä perusteella. Kuntakokoukseen saivat osallistua ja siellä päätäntävaltaa käyttää

kunnan jäsenet. Jäsenyyttä vailla olivat kuitenkin palkolliset, kunnallisveroa maksamattomat pieni-

tuloiset ja miehensä edusmiehisyyden alaisena olevat aviovaimot, leskien ja naimattomien naisten

ollessa äänivaltaisia. Siispä kuntalaisten enemmistöllä eli tilattomalla väestöllä ei ollut käytännössä

juuri valtaa yhteisissä asioissa.

Siirtyminen kunnanvaltuustojärjestelmään teki päätöksentekomenettelystä tasa-arvoisemman,

sillä jokaisella valtuuston jäsenellä oli yksi ääni. Demokratiaa lisäsi myös vuonna 1919 kunnallisvaa-

leissa käyttöön otettu yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.

Heikoimmillaan äänestäjiä Saarijärven kunnallisvaaleissa on ollut esimerkiksi vuonna 1924, jolloin

vain 22,9 % äänioikeutetuista antoi äänensä. Suurimmillaan kunnallisvaalien äänestysinto on tähän

asti ollut vuoden 1976 kunnallisvaaleissa, joissa uurnille saapui 83,1 % saarijärveläisistä äänioikeu-

tetuista. Kunnan- ja kaupunginvaltuusto kokoontui 811 kertaa vuosina 1913–2015 ja käsiteltyjä

asioita kertyi yhteensä yli 14 600 eli keskiarvoltaan yhdessä kokouksessa käsiteltiin noin 18 asiaa.

YHDYSKUNTARAKENTAMISTA YHTEISTYÖSSÄ JA MONIA OMIA TÖITÄ

Varsinaisten lakisääteisten tehtävien ohella Saarijärven kunta panosti yhdyskuntarakentamiseen.

Kunta oli osakkaana mm. Saarijärven Voima Oy:ssä, Vesi- ja viemäri Oy:ssä, Kaukolämpö Oy:ssä

6

sekä Saarijärven Matkatalokiinteistö Oy:ssä. Mm. sähköistyksessä ja kaukolämmössä Saarijärvi oli

maalaiskuntien edelläkävijä. Saarijärven Vesi ja Viemäri Oy perustettiin vuonna 1947 ja jo seuraa-

vana vuoden syksyllä aloitettiin vedenjakelu vastavalmistuneessa verkossa. 1960-luvulla seurasi

nopea asuntoalueiden rakentamiskausi keskustan tuntumaan ja verkko laajeni entisestään. Raken-

tamistyön kautta hoidettiin samalla pitäjän vaikeaa työllisyystilannetta.

Keskustan nopea kehitys toi kuntaan asuntopulan vuonna 1968, ja tilannetta purkamaan se raken-

si Paavontien varteen elokuuksi 1969 valmistuneen, ensimmäisen kunnallisen vuokratalon – sen-

kin työllisyystöinä. Kuntaa velvoitti em. vuonna ensi kertaa myös asuntotuotantolaki, jossa määri-

teltiin asuntotuotannon tavoitteet. Asuntorakentamisessa on pyritty ottamaan huomioon myös

erityistarpeet. Esimerkiksi nuorille tarkoitetun kahdeksan yksiön Mustikkamäen vuokratalo valmis-

tui vuonna 1986 ja seuraavana vuoden lopulla päihdeongelmaisille tarkoitettu, neljä asuntoa käsit-

tävä rivitalo.

Saarijärvellä aloitettiin vuoden 1948 syksyllä vedenjakelu vastavalmistuneessa verkossa. 1960-luvulla seurasi nopea

asuntoalueiden rakentamiskausi keskustan tuntumaan ja verkko laajeni entisestään. Ylimmässä kuvassa työmies Frans

Saranen vesi- ja viemärijohto-ojien kaivutöissä Heramäen kivisessä ja jyrkkärinteisessä maastossa talvella 1964. Kuva:

Sampo-lehti / SM.

Aina 1800-luvun jälkipuolelta Saarijärvelle suunniteltu rautatie rakennettiin paljolti työllisyystöinä ja siirtotyömaavoi-

min vuosina 1949–1954. Valmistunut rautatie ei kuitenkaan tuonut toivottua piristysruisketta paikkakunnan teollistu-

miseen. 1960-luvun alussa valtatie 13 syrjäytti rautatien liikenneväylänä ja kirkonkylän uusi linja-autoasema vastasi

joukkoliikennetarpeisiin. Kuva: Aarne Vuorinen / SM.

7

Aikajanalle on merkitty kunnan yhteistyönä tekemät hankinnat ja rakentamat kohteet sinisellä sekä omat työt ja han-

kinnat mustalla. Kuva: Saarijärven museo.

Rakentaminen muutti maisemaa

Saarijärven kirkonkylä muuttui sota-ajan jälkeen näkyvästi: Mansikkaniemen rakennusjärjestys

valmistui 1948 ja alueen tontit rakennettiin nopeasti. Viereiseen niittynotkoon valmistui uusi ur-

heilukenttä samana vuonna. Rakentamista suuntasivat keskusta-alueen rakennussuunnitelma ja

rakennusjärjestys. 1950-luvun alusta taajamaa myllersi valtavat liikenneväylähankkeet. Voimak-

8

kaimmat muutokset Saarijärvellä ovat tapahtuneet 1950-luvulta lähtien tie- ja asutusmaisemissa.

Saarijärven halki rakennettiin 1950-luvulla kunnan voimakkaasti ajama rautatie ja uusi valtatie 13.

Myös nykyisen Paavontien leventäminen sekä Viitasaaren maantien liittymän uudelleenjärjestelyt

muuttivat 1970-luvulla voimakkaasti maisemaa.

Projekteista apua myös työttömyyteen

Mahlun työväenyhdistys ehdotti valtuustolle työttömyyslautakunnan perustamista jo elokuussa

1917. Seuraavan vuoden tammikuussa kunnallislautakunta ottikin hoitaakseen työttömyyslauta-

kunnan tehtävät. Lokakuussa 1939 valtuusto asetti työvelvollisuuslautakunnan, joka muutettiin

työvoimalautakunnaksi sota-aikana tammikuussa 1941.

Saarijärven työttömyys heikkeni 1950-luvun jälkipuolella, jolloin kunta ”avasi työttömyyskortis-

ton”. Luottamusmiehet eivät hevin ns. kortistoa avanneet, vaan työttömät koetettiin sijoittaa kun-

nan eri työkohteisiin. Kantana olikin, että kerran avattu kortisto jäisi pysyväksi kunnan menoeräksi.

Pääasiassa työttömiksi ilmoittautuneet ohjattiinkin 1950-luvulla kunnan eri työkohteisiin. Vuonna

1958 kunnan omat toimet eivät enää riittäneet ja Saarijärven virallinen työttömyyskortisto joudut-

tiin perustamaan. 1950-luvun jälkipuolella kunta järjesti vesi-, viemäri-, metsä- ja rakennustöitä

sekä valtio maanteiden ja rautateiden rakennustöitä työttömille.

1950- ja 1960-lukujen vaihteesta lähtien valtio ja kunta rahoittivat myös paikallisten yritysten ti-

loissa järjestettyjä ammattikursseja työllistymistä varten. Ammattikoulutusta saaneet nuoret sijoit-

tuivat töihin pitäjän yrityksiin mm. Kosti Kotikosken pukutehtaaseen ja Väinö Rautiaisen levyteh-

taaseen. Saarijärven kunta keskitti yhä enemmän voimavaroja asukkaiden työllistämiseen 1960-

luvulla. Ensimmäinen kunnallinen vuokratalo rakennettiin pääasiallisesti työllisyystöinä. Työttö-

myys on ollut Saarijärven koko seudun keskeinen ongelma ja myös kunnan keskeinen painopiste –

kunnan työllisyystilanteen kohentaminen on vuonna 1987 perustetun Saarijärven Seudun Yritys-

palvelun päätehtävä yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa.

IHMISIÄ JA TEKNIIKKAA

”Ennen [kunnankirjuri Juho] Kauno teki kunnan työt yksinään ja nyt täällä on naista ja miestä niin

että päät yhteen kolkkaa”, totesivat Kuntalassa asioitaan hoitaneet kuntalaiset sotien jälkeen. Saa-

rijärven kunnanviraston henkilömäärä nousi 1950-luvun alle paristakymmenestä 1980-luvun 80

työntekijään. Yleiset kehityslinjat ovat näkyneet myös kunnan henkilöstömäärässä: Lamavuonna

1993 lakkautettiin 23 kaupungin virkaa ja vuoden 2009 Pylkönmäen kuntaliitoksessa kaupungin

henkilöstömäärä lisääntyi 26 henkilöllä. Kunnan johtohenkilöissä Saarijärvi oli edelläkävijä. Vuonna

1949 kunnanjohtaja asetettiin ensimmäisten kuntien joukossa ja vuoden 1978 alusta kunnansih-

teerin virka muutettiin apulaiskunnanjohtajan viraksi ensimmäisenä Suomessa.

9

Toimistoteknillistä kehitystä kunnanvaltuustokauden alussa edustivat Säästöpankin kanssa yhtei-

sesti ostettu kirjoituskone (1921) ja kunnan itse hankkima laskukone (1926). Kunnan tietokoneis-

tuminen alkoi 1970-luvulla. Esimerkiksi kirjanpito hoidettiin vuoden 1972 alusta uudella korttiko-

neella ja vuosikymmenen lopulla toimistokoneella. Mikrotietokoneet yleistyivät 1980-luvulla ja

todellinen harppaus tapahtui 1980–1990 lukujen vaihteessa, jolloin esimerkiksi kaupungintalon

laajennuksen yhteydessä toteutettiin sisäinen verkko, kirjastossa siirryttiin atk-pohjaiseen lainaus-

valvontaan, kaupungin eri toimialat saivat hallintokoneet sekä kouluilla yleistyivät tietokoneet niil-

le varattuine luokkineen. Vuonna 1996 kaupungintalon henkilökuntaan tuli myös Atk-suunnittelija.

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO

Sairaala

Vuonna 1865 annettu kunnallisasetus määräsi kunnat huolehtimaan alueellaan myös terveyden- ja

sairaanhoidosta. Kovin nopeasti ei Saarijärvellä toimittu, sillä vasta vuonna 1894 Keisarillinen Lää-

kintöhallitus hyväksyi Saarijärven seurakunnalle laaditun, Aleksanteri II:n asetuksen mukaisen ter-

veys- ja sairashoitosäännön. Sen mukaan kunnan oli mm. perustettava väliaikaisia sairashuoneita

kulkutauteja sairastavia varten. Väliaikainen sairashuone ehti toimia Saarijärvellä vuodet 1889–

1890.

Saarijärvi sai vuonna 1889 lääkärin piirilääkäri

Elis Roosin asetuttua asumaan kirkonkylään.

Piirilääkäri Eliel Warén toimi Saarijärvellä vuo-

sina 1892–1906, joista kunnanlääkärinä vuodet

1900–1906. Warén vaati sairastuvan perusta-

mista, ja vuoden 1900-alussa 12-paikkainen

kunnansairaala avasikin ovensa valtion määrä-

rahan turvin.

Uusi sairaala rakennettiin vuonna 1954 nykyi-

selle paikalleen Heramäen kupeeseen. 1960-

luvun alussa sairaalassa oli mm. kuusi sairaan-

hoitajaa ja neljä kätilöä. Sairaalaa laajennettiin vuonna 1984 uudella osastolla ja koko laitos perus-

korjattiin 2010-luvulla. Vuonna 1973 perustettiin terveydenhuoltoa hoitamaan naapurikuntien

kansanterveystyönkuntainliitto. Nykyisin Saarijärven terveyden- ja sosiaalitoimesta vastaa kun-

tayhtymä Saarikka.

Terveystalo

Terveystalo rakennettiin Veikontielle vuosina 1949–1950 osittain ruotsalaisin kummikuntavaroin.

Talo vihittiin 25.10.1951, vaikka se oli ollut käytössä jo lähes kaksi vuotta. Ennen vuoden 2010

Saarijärven ensimmäinen kunnansairaala kuvattuna

1920-luvun alussa. Kuva: SM.

10

purkamista rakennuksessa ehti toimia neuvola, mielenterveysvastaanotto, kasvatusneuvola ja

vuosina 1984–1993 lastenkoti. Viimeksi rakennuksessa toimi kaupungin perhetukikeskus.

Vanhusten asuminen: Vaivaistalosta palveluasumiseen

Kunnan vaivaistalo perustettiin entiseen Kolkanlahden tilan päärakennukseen ja kuntakokous hy-

väksyi vaivaistalon säännöt vuonna 1896. Seuraavan vuosisadan alussa vaivaistalolle rakennettiin

Kolkanlahden pihapiirin uusi päärakennus, joka laajennettiin kaksikerroksiseksi 1930-luvulla. Vai-

vaistalon nimitys oli vaihtunut Kunnalliskodiksi vuonna 1926. Päärakennus poistettiin käytöstä

vuonna 1984 ja edellisenä vuonna laitos oli saanut nimen vanhainkoti. Nykyään samassa pihapii-

rissä hoidetaan vanhuksia Peltoahon palvelukodissa. Vanhusten päiväkeskus- ja palveluasuntoko-

konaisuus Heralan serviisi valmistui vuonna 1990. Vanhusten palvelutalo Kotikontu valmistuu

tammikuussa 2017.

Lastenkoti

Vuonna 1919 Sofia Sillman lahjoitti kunnalle Hongellin kartanon, nykyisen antiikkiliike Kaihon kiin-

teistön orpokodiksi. Ohjesäännön mukaan orpokotiin otettiin 2–8-vuotiaita lapsia. Kunta sai las-

tenkodin Kolkanniemen pappilasta vuonna 1953, josta laitos muutti entisen Terveystalon tiloihin

keskustaan vuonna 1984. Lastenkoti toimi kesäkuun 1991 alusta myös turvakotina, vanhusten in-

tervallipaikkana ja vammaisten lasten päivähoitopaikkana. Laitos lakkautettiin syyskuun alussa

1993 kaupunginvaltuuston 30.8. tekemällä päätöksellä.

Päiväkodit

Lasten päivähoitosuunnitelma ja päivähoito-ohjesääntö hyväksyttiin Saarijärvellä vuonna 1973.

Samalla Sivulan tilan päärakennuksen alakerran tiloista päätettiin vuokrata tilat päiväkodille, joka

aloitti toimintansa seuraavana vuonna. Mannilan päiväkoti aloitti toimintansa viisi vuotta myö-

hemmin ja Paavolan päiväkoti otettiin käyttöön lokakuussa 1982.

Päivähoitopaikkojen tarve kasvoi koko 1980-luvun ja esimerkiksi vuonna 1988 hoidettavia lapsia oli

vuodessa 160 henkilöä. Tuohon aikaan kaupungilla oli hoitopaikkoja 104 kappaletta. Vuoden 1989

alussa, päivähoitotilanteen vaikeuduttua, aloitti toimintansa päiväkoti Säästölässä kaupungin omin

varoin. Myös perhepäivähoidon varahoitojärjestelmä luotiin päiväkotiin vuoden alusta. Tilantee-

seen saatiin myös helpotusta, kun Autiolahden vasta valmistunut päiväkoti aloitti toimintansa elo-

kuun 1992 alusta.

Päiväkummun ja Mannilan päiväkodin toiminta päättyi kesäkuussa 2014 kiinteistöjen sisäilmaon-

gelmien vuoksi ja niiden toiminnot siirtyivät väistötiloihin elokuussa. Uuden Sivulanpellon päivä-

kodin rakentaminen alkoi samoihin aikoihin ja päiväkoti valmistui marras-kuussa 2015. Tänään

Saarijärvellä toimii yhteensä viisi päiväkotia Lannevedellä, Pikku-Mäntylässä (Autiolahti), Pylkön-

mäellä, Sivulassa ja Tarvaalassa.

11

KOULUT

Maamme kuntiin verrattuna saarijärveläiset perustivat ahkerasti kansakouluja, joita oli kunnassa

enimmillään 26 kpl vuonna 1959. Saarijärven edistyksellisen kirkkoherra Steniuksen vaikutuksesta

Saarijärven suurpitäjän alueelle perustettiin myös maakunnan ensimmäiset kansakoulut Kongin-

kankaalle ja Pylkönmäelle jo vuonna 1867. Saarijärvelle kirkonkylälle kansakoulu perustettiin

vuonna 1868.

1960-luvulla Saarijärven kyläkuntien kouluja ryhdyttiin lakkauttamaan. Vaikka Palomäki sai uuden

koulurakennuksen kylistä viimeisenä vielä vuonna 1963, tuona samana vuonna lakkautettiin jo

ensimmäisenä kouluna Kivimäen koulu. Kaikkiaan jo 1960-luvulla sai lakkautuspäätöksen yhteensä

seitsemän kyläkoulua, viimeisenä Rahkolan koulu vuonna 1969. Keskustan koulukeskittymä alkoi

rakentua lukion alueelle vuonna 1966.

Vuoden 1970 peruskoulu-uudistus merkitsi kunnan osuuden lisäämistä koulutuksen järjestämises-

sä. Saarijärvellä siirryttiin peruskouluun 1.8.1973, jolloin myös lukio eriytyi yhteiskoulusta. Uudis-

tus toi uusina virkoina peruskoulun opettajat, erityisopettajan ja koulutoimenjohtajan. Tällä het-

kellä Saarijärven kaupungilla on kuusi perusopetuksen alakoulua ja yksi perusopetuksen yläkoulu.

Ennen toista maailmansotaa koulurakennukset muodostivat suurimman osan kunnan omista rakennustöistä. Vasem-

malla Lanneveden koulun lapsia vuonna 1943. Kuva: O. Mantere / SM.

Kaikkiaan 1960-luvulla sai lakkautuspäätöksen yhteensä seitsemän kyläkoulua, viimeisenä oikealla kuvassa oleva Rah-

kolan koulu vuonna 1969. Kuva: SM.

LIIKUNTA, NUORISO JA KULTTUURI

Saarijärven liikuntaelämä järjestäytyi jo 1880-luvulla, mutta kunnallinen liikuntapuoli virisi vasta

toisen maailmansodan jälkeen. Vuonna 1948 perustettiin urheilulautakunta ja kuusi vuotta myö-

hemmin kunta sai haltuunsa lautakunnan perustamisvuonna rakennetun keskusurheilukentän.

1970-luvulla lautakunta järjesti ensimmäiset uimakoulut ja myönsi ensimmäiset avustukset liikun-

12

taseurojen tukemiseen. 1980-luvulla tuoreen kaupungin palvelupanostus näkyi myös liikuntapuo-

lella Paavonrinteiden ja Kusiaismäen hiihtokeskuksen muodossa. Urheilulautakunnan työtä jatka-

neen liikuntalautakunnan tehtävät siirtyivät vuonna 1989 vapaa-aikalautakunnalle. 2000-luvulla

liikuntapuitteet paranivat uimahallin peruskorjaus-laajennuksen, monitoimihallin ja urheilukentän

kunnostuksen myötä.

Ennen vuonna 1972 perustettua nuorisolautakuntaa Saarijärven nuorisotyöstä vastasivat nuoriso-

työ- ja raittiuslautakunnat. Nuorisolautakunta huolehti aluksi nuorisokahvilasta ja tilojen käytöstä

Marttalassa, josta kunnanhallitus teki vuokrasopimuksen Pullistuksen kanssa vuonna 1974. Talou-

dellisten vaikeuksien vuoksi kahvila annettiin vuokralle nuorisotoiminnassa mukana olleille yhdis-

tyksille.

Vuonna 1973 perustettu kulttuurilautakunta toimi omana lautakuntanaan 1980-luvun lopulle. Lau-

takunnan perustamisen jälkeen se teki mm. päätöksen kesäteatteritoiminnan aloittamisesta kun-

nassa. Saarijärvi-salin valmistuttua lokakuussa 1989 kulttuurilautakunta otti sen ja aulan näyttelyti-

lan heti käyttöön.

KIRJASTO

Keski-Suomen ensimmäinen kirjasto avattiin Saarijärvellä vuonna 1857. Hankkeen alullepanija oli

Matti Taipale. Hän oli myös kirjaston ensimmäinen hoitaja. Vuonna 1870 kirjaston raha-asiain

hoito ja valvonta siirrettiin kunnalle ja tilit hyväksytettiin vuosittain kuntakokouksessa.

Suomen itsenäistyttyä alettiin valtiovallan toimesta viritellä kirjastotoimintaa käyntiin, ja vuoden

1928 kirjastolaki takasi kirjastoille jatkuvan valtionavustuksen. Saarijärvelle perustettiin kunnalli-

nen kirjasto kunnanvaltuuston päätöksellä 29.10.1923 ja kirjastolle valittiin johtokunta.

Vuoden 1962 kirjastolaki kahden kolmasosan valtionapuineen loi edellytykset maalaiskuntien kir-

jastojen kehitykselle. Samana vuonna Saarijärvelle perustettiin kirjastolautakunta. Vuonna 1967

Saarijärven kirjasto sai ensimmäisen päätoimisen hoitajan. Kyläkunnilla sijaitsevien sivukirjastojen

määrä nousi 16:een.

Omien pysyvien toimitilojen puute ja tiheään toistuvat muutot haittasivat kirjaston toimintaa pit-

kään. Oma, varta vasten kirjastoksi rakennettu toimitalo valmistui 1972 Sivulantielle. Se merkitsi

käännekohtaa nykyaikaisen kirjastotoiminnan alkamisessa. Saatiin lastenosasto, lehtiosasto ja

opintolukusali, sekä musiikkikirjastotoiminta kuuntelulaitteineen kehittyi.

Sivukirjastojen toiminta lopetettiin vuonna 1973, kun kirjastoauto otettiin käyttöön. Kirjaston tilat

kolminkertaistanut laajennus valmistui vuonna 1995.

13

OPISTOT

Kansalaisopisto

Alkuvuosista alkaen kansalaisopiston toiminta on ollut moniulotteista ja laaja-alaista ulottuen tai-

teen harrastamisesta erilaisten käytännöllisten ja yleissivistävien kurssien kautta ammatilliseen

täydennyskoulutukseen. Opetuksen pääpaino on kuitenkin ollut taideaineissa, jotka musiikin ohel-

la olivat opiston pitkäaikaisen rehtorin Ilta Ikkalan sydäntä lähellä. Kansalaisopisto aloitti syysluku-

kaudella 1967 toimintansa yli 600 oppilaan voimalla keskuspaikkanaan Kansalaiskoulu. Sivutoimi-

seksi rehtoriksi valittiin Ilta Ikkala ja johtokunnan puheenjohtajaksi Pentti Pohjonen. Vuodesta

1969 alkaen Ikkalan virka muutettiin päätoimiseksi ja samana vuonna opiston toiminta ulotettiin

myös Kannonkoskelle.

1980-luvun alussa kansalaisopistolle kunnostettiin tilat vanhan kansakoulun tiloihin ja lisäksi kun-

nanvaltuuston elokuussa 1984 tekemällä päätöksellä Säästölä ostettiin muiden toimijoiden lisäksi

myös opiston toimintaa varten. Ilta Ikkala siirtyi eläkkeelle kansalaisopiston rehtorin virasta saman

vuoden marraskuussa. Kolme vuotta myöhemmin kansalaisopisto oli 8 250 tunnin työmäärällään

Keski-Suomen 19:sta opistosta neljänneksi suurin.

Vastuu vuonna 1986 perustetun Lasten kuvataidekoulun hallinnosta siirtyi kulttuurilautakunnalta

kansalaisopistolle syksyllä 1991 ja taiteen perusopetuksen mukainen työ aloitettiin vuonna 1993.

Samaan aikaan Kesäyliopiston Saarijärven toimipisteen opetuksen järjestämisen vastuu siirtyi

myös kansalaisopistolle.

Musiikkiopisto

Viitasalo-opisto (entinen Pohjoisen Keski-Suomen musiikkiopisto) on kunnallinen lakisääteistä val-

tionosuutta saava musiikkioppilaitos, jonka ylläpitäjäkuntia ovat Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi,

Kyyjärvi ja Saarijärvi. Musiikkiopiston hallinnosta vastaa Saarijärven kaupungin sivistyslautakunnan

alainen musiikkiopiston johtokunta, johon ylläpitäjäkunnat nimeävät omat edustajansa.

Musiikkiopisto tarjoaa korkeatasoista ja ammattitaitoista musiikin ja tanssin opetusta seutukun-

nan lapsille ja nuorille. Musiikkiopistossa noudatetaan valtakunnallisia Suomen musiikkioppilaitos-

ten liiton vahvistamia kurssivaatimuksia ja opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen anta-

miin taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Musiikkiopistolla on omat opetus-

tilat Säästölässä yhdessä kuvataidekoulun kanssa. Muissa kunnissa opetus järjestetään kouluilla tai

muissa kunnan osoittamissa tiloissa.

Musiikkiopiston historia ulottuu 1970-luvun lopulle, kun Jyväskylän konservatorion sivutoimipiste

aloitti toimintansa Saarijärvellä syyskuussa 1979. Kun konservatorion toimipisteet lopettivat toi-

mintansa elokuussa 1991, jatkoi Pohjoisen Keski-Suomen musiikkikoulu työtä. Musiikkiopisto-

oikeudet koulu sai vuonna 1995 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä.

14

Kuvataidekoulu

Kuvataidekoulu aloitti toimintansa syksyllä 1986 kulttuuritoimen alaisuudessa ja siirtyi osaksi kan-

salaisopistotyötä syyskuun alussa 1991. Taiteen perusopetuksen mukainen opetus käynnistyi

30.8.1993.

Saarijärven lasten ja nuorten kuvataidekoulu täytti syksyllä 2016 30 vuotta. Kuvataidekoulu on

vuosien varrella tarjonnut visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän mukaista perusopetusta lu-

kemattomille lapsille ja nuorille. Vuosittain opintoihin on osallistunut noin 100 oppilasta ikäkausit-

tain järjestetyissä ryhmissä. Kuvataidekoulun oppilaat ovat 5–16-vuotiaita. Koulun rehtorina toimii

kansalaisopiston rehtori ja kuvataidekoulun tilat sijaitsevat Viitasalo-opiston talossa Säästölässä.

MUSEO

Saarijärven kaupunginmuseo on perustamisestaan, vuodesta 1986 lähtien jatkanut Saarijärvi-

Seuran aloittamaa toimintaa ja tallettanut kokoelmiinsa Saarijärven kehityksestä, historiasta ja

nykypäivän elämästä kertovaa aineistoa. Tällä hetkellä museon kokoelmissa on yli 17 000 esinettä

ja 1240 arkistokokoelma, joissa on yli 10 000 yksittäistä dokumenttia. Kuva-arkistossa on yli 30 000

eri muodossa olevaa valokuvaa. Lisäksi museo vastaa Saarijärven kaupungin sekä Heralan ja Man-

nilan säätiön taidekokoelmien hoidosta.

Kivikauden kylä

Saarijärven Kivikauden kylä avattiin juhannuksena 1980. Kohde oli avautuessaan Suomen ja myös

pohjoismaiden ensimmäinen kivikauden pyyntikulttuurin rakennuksia ennallistuksin esittelevä

kohde. Rakentamisesta vastasi matkailu- ja elinkeinolautakunta. Kaupungin oman museon synty-

misen myötä Kivikauden kylän kehittämisvastuu siirtyi museolle vuonna 1986. Arkeologisen tietä-

myksen ja myös museon omien ja yhteistyökaivausten pohjalta kylä on kokenut täydellisen muo-

donmuutoksen.

KUNNASTA KAUPUNKI JA PYLKÖNMÄEN PALUU TAKAISIN

Saarijärvestä yritettiin tehdä kauppalaa vuonna 1973, mutta hanke ei toteutunut. Paikkakunnasta

tuli kuitenkin mielipiteitä jakaneen päätöksen jälkeen kaupunki 1.1.1986. Kunnanvaltuusto varasi

viimeisessä kokouksessaan 2.12.1985 100 000 markan määrärahan kaupunkijuhliin, jotka järjestet-

tiin lukion pihassa vuoden vaihteessa.

Pylkönmäki liittyi takaisin Saarijärveen 1.1.2009. Kuntaliitosjuhla järjestettiin 31.12.2008 Kuoppa-

lassa Saarijärven ja Pylkönmäen rajalla. Idea Pylkönmäen liittämisestä takaisin ei ollut uusi, sillä

15

lääninhallitus ehdotti jo vuoden 1969 kuntauudistusehdotuksessa, että Pylkönmäki liitettäisiin

Saarijärveen.

SAARIJÄRVI ENSIMMÄISENÄ JA KÄRJEN TUNTUMASSA

1866 Saarijärvi oli Keski-Suomen kunnista kunnallishallintoon siirtymisessä toinen yhdessä

Jämsän kanssa. Joutsa ehti kunnista ensin vuonna 1865.

1867 Keski-Suomen ensimmäiset kansakoulut Pylkönlahdessa ja Pyyrinlahdessa aloittivat

toimintansa.

1912 Saarijärvellä siirryttiin kunnanvaltuustoaikaan, vaikka laki velvoitti kuntia siirtymään

siihen vasta vuonna 1917.

1927 Kunnan osaksi omistama Oy Leuhunkoski perustettiin vuonna 1926 ja kirkonkylän

valoja juhlittiin seuraavan vuoden itsenäisyyspäivänä. Saarijärvi oli Keski-Suomessa

edelläkävijä sähköistyksessä ja oli 1940-luvun lopulla pohjoisen Keski-Suomen säh-

köistetyin kunta.

1947 Kunnan osittain omistama Saarijärven Vesi ja Viemäri Oy perustettiin. Yhtiö oli Poh-

janmaata lukuun ottamatta yksi Suomen ensimmäisistä vesilaitoksista.

1949 Kunnanjohtaja asetettiin Saarijärvelle ensimmäisten kuntien joukossa. Ensimmäisenä

kunnanjohtajana aloitti Santeri Tulkki.

1954 Kunta tarttui ennakkoluulottomasti matkailumarkkinointiin ja teki sopimuksen mat-

kailufilmistä Suomi-Filmi Oy:n kanssa.

1961 Kunta oli osaperustamassa yhtä Suomen ensimmäisistä kaukolämpötoimijoista, Saa-

rijärven Kaukolämpö Oy:tä. Lämpölaitos ja lämmönjakeluverkko valmistuivat seuraa-

van vuoden alussa. Samana vuonna TVH:n hyväksymät kunnan vaakunakilvet päätet-

tiin kunnanvaltuustossa hankkia pääteitten varrelle pitäjän rajoille. Kilvet saatiin pai-

koilleen ensimmäisenä Keski-Suomessa.

1962 Helsingin yliopiston maantieteellinen laitos, Suomen Matkailijayhdistys ja kunta teki-

vät kesällä tutkimuksen matkailun taloudellisesta merkityksestä. Tutkimuksessa ver-

rattiin vuosia 1962 ja 1963. Tämän tyyppinen tutkimus oli laatuaan ensimmäinen

Suomessa.

1962 Teollistamislautakunnan työ ammattikasvatuksessa eli esim. hitsaus- ja levytyön sekä

metallialan piirustuskurssit Rautiaisen tehtaalla sekä tehdasompelukurssi Kotikosken

pukinetehtaalla oli uraauurtavaa Keski-Suomessa.

16

1966 Ahvenlampi oli Sisä-Suomessa ainoa lomaleirintäalueen vaatimukset täyttänyt leirin-

täalue.

1970 Luonnonsuojeluvuotena Saarijärvelle asetettiin luonnonsuojelulautakunta, jonka

toiminta alkoi vuoden 1971 alusta ensimmäisenä Keski-Suomen kunnista. Lautakun-

nan edeltäjä oli Saarijärvi-Seura ry:n luonnonsuojelutoimikunta. Valtakunnallisesti

luonnonsuojelu ei ollut lautakunnan perustamisen aikoihin lyönyt itseään läpi, sillä

vuonna 1964 Suomen 548 kunnasta vain 18:lla oli luonnonsuojelulautakunta.

1974 Ekonomi Tuula Viljala oli ensimmäinen naispuolinen elinkeinoasiamies Suomessa.

Hänen virallinen virkanimikkeensä oli matkailu-elinkeinoasiamies.

1976 Vapaaehtoiset naisjärjestöt laativat väestönsuojelulautakunnan opastuksella kuntaan

suunnitelman Saarijärven kunnan huollon järjestäminen kriisiaikana. Suunnitelma oli

ensimmäinen koko maassa ja mallikunnaksi valittiin Saarijärvi.

1978 Vuoden 1978 alusta kunnansihteerin virka muutettiin apulaiskunnanjohtajan viraksi

ensimmäisenä Suomessa ja virkaan valittiin Pekka Länsisalo.

1980 Kivikauden kylä oli avautuessaan Suomen ja pohjoismaiden ensimmäinen kivikauden

pyyntikulttuurin rakennuksia ennallistuksineen esittelevä kohde. Kunnan Oy Nixdorf

Computer AB:n tietojen- ja tekstinkäsittelyjärjestelmät ohjelmistoineen siirsivät kun-

nan bittiaikaan ensimmäisten joukossa 1980-luvulla.

1994 Helsingin Sanomien kuukausiliitteen ”tutkimuksen” mukaan saarijärveläiset olivat

Keski-Suomen onnellisimpia ihmisiä vuonna 1994.

2002 Talvella valmistui kirjaston ja Saarijärven museon yhteinen, molempien tahojen koti-

seutuaineistoa sisältävä Saarijärvi-tietopankki Internetiin. Tietokanta oli ensimmäisiä

kotiseutuaineistoja, johon yleisöllä oli pääsy kotikoneelta. Museovieraat olivat pääs-

seet tutkimaan tietokantaa esimerkiksi museolla jo 1990-luvun alussa.

17

SAARIJÄRVEN TUNNUKSET

SAARIJÄRVEN MARKKINOINTISLOGANIT

1960-luku Saarijärvi − Suomen tunnetuin pitäjä

1973 Saarijärvi − Kehittyvä teollisuus ja matkailukunta

1974 Saarijärvi − Suomen tunnetuin pitäjä iloisessa loma-Suomessa

1975 Keski-Suomessa hyvä, Saarijärvellä paras

1977 Saarijärven seutu − Retkeilijän paratiisi

1984−1985 Saarijärvi − Paavon päivistä parempi

1986 Saarijärvi − Kaupunki kasvun maisemassa

1988 Monien mahdollisuuksien Saarijärvi

1990 Saarijärvi − Maankuulu matkailukaupunki

1993−1995, 2002 Paavon päivistä parempi sekä myös Paavon pitäjä

2009−2012 Saarijärvi − Hyvän elämän ympäristö

Kunta järjesti vaakunakilpailun vuonna 1954. Kilpailun voitti Ahti Hammarin Saarinen järvi -ehdotus (vas.). Hammarin Saari-

järven Paavo tuli toiseksi (2. vas.) ja kolmanneksi G. von Numersin Hallantorjunta (3. vas.). Kalevi Lintinen suunnittelli Saari-

järven lipun vuonna 1990 (oik.) ja siitä johdetun viirin pari vuotta myöhemmin. Kuvat: Saarijärven museo.

18

MISTÄ SAARIJÄRVI TUNNETTIIN?

Vuonna 1986 teetetyn kyselyn mukaan Saarijärvi tunnettiin muualla Suomessa seuraavista asiois-

ta. Luku vastauksen perässä on sen saama prosenttiosuus kaikista vastauksista.

Paavo 40

Juhannuskisat 13

Kaunis Luonto 12

Järvet, järviseutu 5

Ahvenlampi Rock 3

Runeberg 3

Lomakouhero/Vainio 3

Urheilu 3

Pullistus 2

Pyhä-Häkki 1

Muut 15

Kuvanveistäjä Heikki Varjan (1918–1986) suunnittelema Paavon patsas paljastettiin Saarijärven maatalousnäyttelyn

yhteydessä 16.7.1961 tuhatpäisen yleisöjoukon edessä. Paljastajana oli tasavallan presidentti Urho Kekkonen puolisoi-

neen. Patsaan hankkiminen pantiin vireille vuonna 1954, jolloin kunnasta oli patsastoimikunnassa kolme edustajaa.

Kuva: Valokuvaamo Toivanen / SM.