Tammikuu 2019 Nro 1Tammikuu 2019 Nro 1

2 HURTTI-UKKO 2/18

SisällysluetteloKainuun prikaatinjoukko-osastolehti jaaliupseerikurssijulkaisu

w Toimituskunta Päätoimittaja evl Jarmo Keskinen Heikki Visti Satu Hujanen

w Taitto Nina Karjalainen Kajaanin Offsetpaino Oy www.kajaaninoffsetpaino.fi

w Paino Juvenes Print Oy www.juvenesprint.fi

w Valokuvat Kainuun prikaatin arkisto Studio Salama Satu Hujanen Valokuvausmiehet Kirjoittajat

Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutoksetpuh. 0299 451 113kainuunprikaati@mil.fi

IlmestyminenKaksi kertaa vuodessa tammikuussa ja heinäkuussa

57. vuosikerta Painos 2500 kpl

maavoimat.fi/kainuun-prikaati

Kansikuvat: Ampuma- ja taistelu-harjoitus Arctic Shield 18 toteu-tettiin Rovajärvellä marras-joulu-kuussa Kainuun prikaatin johta-mana. Kuvat: Miika Moilanen

Hurtti-Ukko 1/19

Tammikuu 2019

Positiivista pöhinää Kainuussa! .........................................................................3Henkilöstömme - voimavaroistamme mahtavin ..............................................4Arctic Shield 18 ja harjoittelun merkitys ..........................................................6Miehistöstä aliupseeriksi -kurssilta vaativampiin poikkeusolojentehtäviin ..8FISE-yhteistyö huipentui Arctic Shield 18 -harjoitukseen .............................10”Olipahan häsmäkkä…” ..................................................................................12Pohjois-Suomen ryhmä talvisodassa ..............................................................14Kalustoa on huollettava! ................................................................................16Kajaanin toimipiste uuteen korjaamoon........................................................17Ajatuksia tulenkäytön johtamisesta ja tulenkäytöstä hyökkäyksessä ........18Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain vihreää ....................................................19Taisteluosaston viestiverkko - 1VK hoitaa! .....................................................20Pohjan pioneeripataljoona 2019 alueellisten pioneerijoukkojen kouluttaja ja suluttamisen valtakunnallinen vaikuttaja ...............................21100 -vuotias Puolustusvoimat juhli superperjantaina Oulussa 17.8.2018 ....22Maakuntakomppania - tärkeä osa Pohjois-Karjalan paikallispuolustusta ..23Kutsuntapäivä Kiuruvedellä ............................................................................24Sotilaskoti - muutakin kuin munkki ja kahvi ..................................................25Toimelias kilta tekee tiivistä yhteistyötä prikaatin kanssa ............................26Kiehiset toimivat vetreästi läpi vuoden ..........................................................27Pohjois-Karjalan Prikaatin Perinnekillan maanpuolustuspäivä ....................28MPK:n toimintaa 25 vuotta .............................................................................29Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys .................................................................30Ilomantsi valmistautuu perinne- ja taistelujen päättymisjuhliin .................312.tuliasemapatteri - tykistön aliupseerikurssi ................................................32Kranaatinheitinlinja – Piiru, metri, sekunti ....................................................33Tulenjohto - osoitan maalin .............................................................................34Tuliasemalinja – tulta! ......................................................................................35Viestilinja – Ajoon! ...........................................................................................36Jalkaväkijohtajaksi ............................................................................................38Jääkärilinja - ”KAVERIA EI JÄTETÄ” ................................................................39Panssarintorjuntalinja - ”Vain osuma ratkaisee!”..........................................40Tiedustelulinja - kohti tuntematonta .............................................................41Täysillä päin ja paareilla pois ...........................................................................42Toiminnan mahdollistajat ................................................................................43Kultainen kuljetus ............................................................................................44Lääkintälinja - huollon erityisosaajia ..............................................................45Tuli ja liike ..........................................................................................................46Hallintajoukkueen jäsenenä ............................................................................47Komentopaikkalinja - Viimeinen puolustuslinja ............................................48Sissiradistit puhaltavat yhteen hiileen ............................................................49”Masto nousee!” ..............................................................................................50Pioneeritoiminta - apuaselaji ..........................................................................51Kurssi huudettu! ...............................................................................................52Kasvot vasten uusia tuulia ...............................................................................54Osumat ja iskemät ............................................................................................55Uudet kasvot .....................................................................................................58Aliupseerikurssien parhaat alikersantit on palkittu! .....................................59

HURTTI-UKKO 2/18 3

Kuva: Eero Haveri

w everstiluutnantti Jarmo Keskinen päätoimittaja

Joku tuntematon sotilasjohta-ja totesi alaisilleen ”ette kai te pelkää, että menestys muodos-tuu liian suureksi”. Lausahduksel-laan hän tarkoitti, että kun menes-tystä on saavutettu tulee sitä käyt-tää häikäilemättömästi hyväksi. Sama pätee muuallakin kuin soti-lastoiminnassa, että kun menee hyvin niin pitää antaa mennä, eikä jarrutella.

Kainuun prikaati on tehnyt jatku-vasti ja pitkäjänteisesti työtä oman toiminnan parantamiseksi ja kehit-tämiseksi. Se on ollut välttämätön-tä suhteellisen niukkojen resurssi-en tilanteessa.

Loppuvuodesta Kainuun prikaa-ti sai erittäin mieluisan joululah-jan. Organisaatiota vahvennetaan tulevan vuoden aikana yhdeksällä-toista perusyksiköihin sijoitettaval-la aliupseerilla. Tämä ja lisänä syk-syllä saatavat kadettiupseerit sekä sopimussotilaat korjaavat merkit-tävästi Kainuun prikaatin heikkoa kouluttajatilannetta vuoden 2019 aikana.

Kokonaisuutena tämä tarkoittaa lisää työntekijöitä Kainuun prikaa-tille ja tätä myöten hyvää tulee myös Kajaanin ja Kainuun alueelle. Olen myös ilolla seurannut posi-tiivisia uutisia Terrafamen toimin-nan laajentumisesta ja edelleen merkittävästä yhteistyöstä, jossa Vuokatin Urheiluopisto toimii kii-nalaisten urheilijoiden valmennus-keskuksena. Nämä kaikki yhdessä luovat positiivista virettä koko alu-eelle, näin uskon.

Meille noiden kouluttajien saami-nen on kuin lottovoitto. Se mer-kitsee lisää laatua koulutukseen ja takaa sen, että meidän asiak-

kaat, asevelvolliset, saavat ansait-semaansa laadukasta mutta vaati-vaa koulutusta. Se tullee näkymään myös positiivisesti perusyksiköiden arjessa, erityisesti henkilöstön työ-määrän tasaisempana jakautumi-sena ja työssä jaksamisena.

Kun toimitaan kovilla kierroksilla, on työssä jaksamisesta pidettävä erityistä huolta. Mikäli jaksaminen sakkaa, vaarana on se, että positii-vinen vire vaihtuukin negatiivisek-si kierteeksi. Työssä jaksaminen oli Kainuun prikaatin komentajan määrittämä kärkihanke vuodel-le 2017 ja hanke jatkuu edelleen. Kärkihanke toi mukanaan monta parannusaskelta erityisesti niihin työpisteisiin, joissa oli palautteen avulla havaittu haasteita. Vaikka parannusta saatiinkin aikaiseksi, asiaa seurataan herkeämättä.

Hyvät lukijat, Suomen puolusta-minen ei ole ilmaista enkä tarkoi-

Positiivista pöhinää Kainuussa!ta nyt rahaa, vaan sitä että meidän jokaisen panostusta tarvitaan. Kai-nuun prikaatin toiminta on hyvin intensiivistä ja harjoituksia paljon. Koulutuksessa on jatkuvasti noin 2700 varusmiestä ja reserviläisiä koulutetaan noin 3000 vuodessa. Runsaasti kalustoa liikkuu jatku-vasti, nyt ja tulevaisuudessa, erityi-sesti Kajaanin, Vuosangan ja Rova-järven alueilla.

Emme harjoittele vain harjoitusten takia, vaan jokaisella harjoituksel-la on tarkoituksensa. Valitettavas-ti, kun sotaväki liikkuu, aiheuttaa se joskus häiriöitä ja haittailmiöitä esimerkiksi liikenteelle tai ampu-mamelua lähialueille. Esittäisin, että tämäkin käännetään positii-viseksi asiaksi - Onneksi ne ovat omia, jotka harjoittelevat!

Toivotan kaikille Hurtti-Ukon luki-joille hyvää alkanutta vuotta 2019 ja jatkuvaa menestystä!

kuva: Miika Moilanen

4 HURTTI-UKKO 2/18

w prikaatikenraali Tuomo Repo Kainuun prikaatin komentaja

Suomen puolustus perustuu kärkisuorituskykyjen ohella asevelvollisuuteen ja koulu-tettuun laajaan reserviin. Sodan-ajan joukkojen henkilöstön tulee olla sekä laadultaan että määräl-tään riittävä. Myös Kainuun pri-kaatin toiminnan ja jatkuvan menestyksen kivijalka on henki-löstö - asevelvolliset sekä palkatut siviilit ja sotilaat.

Prikaatin kouluttamat varusmiehet ja reserviläiset ovat motivoitunei-ta, osaavia sekä toimintakykyisiä. He muodostavat yhdessä palkatun henkilöstön kanssa suorituskykyi-

Henkilöstömme - voimavaroistamme mahtavin

siä sodan ajan joukkoja. Asevelvol-liset antavat koulutuksestaan erit-täin hyvää palautetta. Esimerkik-si maanpuolustustahto, koulutuk-sen laatu, yleisarvio palvelukses-ta sekä luottamus joukon omaan suorituskykyyn ovat mittauksis-sa olleet jo pitkään reippaasti yli neljän (asteikko 1-5). Asevelvolli-set ovat koulutukseensa ja eloon-sa prikaatissamme tyytyväisiä.

Erityisen iloinen olen siitä, että varusmiehet antavat henkilökun-tamme arvosanaksi huikean kor-kean arvosanan 4,5. Arviointi ker-too siitä, että palkatun väkemme asenne ja suhtautuminen omaan sodan ajan henkilöstöönsä on kun-nossa. Teemme töitä aidosti yhdes-sä ja yhteistuumin päämäärämme

saavuttamiseksi. Olemme samaa joukkoa.

Palkattu henkilöstömme on palve-luksessaan kovilla. Tiukentuneet valmiusvelvoitteet, uudistuva kou-lutusjärjestelmä, tiivistyvä kansain-välinen toiminta, lisääntyvä mate-riaalimäärä sekä koulutuksemme volyymit ja vaativuus aiheuttavat joskus työpaineen kasaantumista. Erityisesti saapumiserien loppu-harjoitukset ovat vaativia. Esikun-ta, aluetoimistot ja huollon kes-kukset työskentelevät jatkuvasti runsaan työkuorman kanssa.

Seuraamme henkilöstön työilma-piiriä vuosittain. Tänä vuonna kyse-lyn kahdestatoista summamuut-tajasta kuudessa henkilöstöm-

HURTTI-UKKO 2/18 5

me antoi paremman arvioinnin kuin vuosi sitten. Kun edellisenkin vuoden arvio on korkea, voidaan sanoa, että henkilöstömme voi pääosin hyvin. Erityisiä vahvuuksi-amme ovat henkilöstön tieto tulos-tavoitteista, oman työtehtävän sel-keys, me-henki ja esimiestyö kaikil-la tasoilla. Kohdistamme henkilös-töön liittyvät tukitoimet saamam-me palautteen perusteella. Näyt-töä tuloksellisista tukitoimista on viljalti, mutta loppuviimein työil-mapiirin ratkaisee aina työyhteisö - esimies, alaiset ja vertaiset - itse.

Koulutuksemme hyvästä laadus-ta ja korkeista työilmapiirikyselyn tuloksista huolimatta on todetta-va, että palkatun henkilöstömme määrä on tehtäviimme nähden

niukka. Erityisesti perusyksiköiden kouluttajatilanne on ollut pitkään huolestuttava. Nyt asiaan on tulos-sa parannusta.

Puolustusvoimien saamasta sadas-ta uudesta vakinaisesta aliupsee-rista Kainuun prikaatiin kohden-tuu vuoden alussa yhteensä 19 ali-upseeria. Kaikki uudet aliupsee-rit suunnataan perusyksiköihin eli lähelle asevelvollisia. Olemme lisäksi palkanneet vuoden vaih-teessa perusyksiköihin 45 määrä-aikaista sopimussotilasta. Aliup-seereiden ohella meille kohden-netaan yksi uusi vakinainen sivii-livirka. Parantuva perusyksiköiden henkilöstötilanne säteilee pikku-hiljaa positiivisesti myös kaikkiin muihin prikaatin työyksiköihin.

Kaksikymmentä uutta valtion vaki-tuista virkamiestä on merkittävä resurssilisäys prikaatille ja piristys-ruiske myös koko Kainuun talous-alueella. Kiitän esimiehiäni saa-mastamme tuesta. Tulevaisuutem-me näyttää valoisalta.

Kiitän palkattua henkilöstöämme ja asevelvollisiamme sekä yhteis-työkumppaneitamme kuluneen vuosipuolikkaan erinomaisesta työstä isänmaamme eteen. Tulok-set ovat erinomaisia. Onnittelen vastavalmistuneita varusmiesjoh-tajia sekä toivotan uudet alokkaat tervetulleiksi Hoikankankaalle!

Toivotan kaikille lukijoille luistavia hiihtokelejä!

6 HURTTI-UKKO 2/18

w everstiluutnantti Jarmo Keskinen harjoituksen johtajan apulainen

Arctic Shield 18 -harjoitus toteutettiin Rovajärven ampuma- ja harjoitusalu-eella 28.11.-12.12. Se jakautui kah-teen vaiheeseen; ampumavaihee-seen sekä kaksipuoleiseen simu-laattoriavusteiseen taisteluharjoi-tukseen, joka käynnistyi osittain päällekkäin ammuntojen kanssa 6.12. jatkuen aina 12.12. saakka.

Kokonaisuudessaan harjoitus kes-ti siis 15 päivää. Harjoituksen ope-ratiivisena tilanteena oli kuvitteel-linen (fiktiivinen) skenaario, jos-sa Suomi oli ”Sininen” valtio, jota ”Keltainen” valtio uhkasi pohjoi-

sesta. Kuvitteellinen valtakunnan raja kulki Rovajärven harjoitusalu-een pohjoispuolella.

Tilanteen kiristyessä ”Oranssi” val-tio (Ruotsi) antoi tukea Sinisel-le valtiolle lähettämällä joukko-jaan sen tueksi. Tilannekehitys oli nopea ja antoi hyvin vähän aikaa siniselle valmistella toimintaansa.

Kotiutuvien varusmiesten viimeinen ponnistus

Arctic Shield 18 oli ennen kaikkea pohjoisten joukkojen loppusota-harjoitus, jossa harjoiteltiin ja tes-tattiin joukkojen koulutustasoa ja suorituskykyä. Pääosin joukot tuli-vat Kainuun prikaatista, Jääkärip-

rikaatista, Porin prikaatista, logis-tiikkajoukoista ja rajajoukoista.

Harjoitusjoukon kokonaisvahvuus nousi noin 4800 sotilaaseen. Tämä sisälsi myös kahdeksan eri kerta-usharjoitusta, joiden vahvuus oli noin 700 sotilasta.

Keskeisenä läpileikkaavana kou-lutusteemana harjoituksessa, niin taisteluammunnoissa kuin taiste-luharjoituksessa, oli jalkaväen ja epäsuorantulen (ml. ilmasta maa-han -tulenkäyttö) toiminnan yhdis-täminen ja yhteistoiminta hyökkä-ystaistelussa.

Lopputuloksena kahdessakymme-nessäviidessä taisteluammunnas-sa epäsuoratuli tuki jalkaväen tais-

Arctic Shield 18 ja harjoittelun merkitys

HURTTI-UKKO 2/18 7

telua. Näin keskeinen taisteluken-tän ilmiö, Tuli ja Liike, saatiin yhdis-tettyä.

Ruotsin maavoimat mukana kahdella yksiköllä

Arctic Shield 18 oli myös kansain-välinen harjoitus, johon osallistui Ruotsista kaksi varsin suoritusky-kyistä yksikköä.

Tiedusteluyksikkö selvitti vihol-lisen sijaintia ja raportoi sen liik-keistä sekä käytti epäsuoraa tulta ja ilmasta maahan suorituskyky-jä vihollista vastaan. Toinen yksik-kö oli suomalaisittain kutsuttuna sissiyksikkö eli yksikkö, joka toimii vihollisen selustassa ja suorittaa iskuja vihollisen tärkeitä kohteita vastaa. Molempien yksiköiden teh-tävät äärimmäisen vaativia.

Harjoituksellisesti taisteluharjoitus alkoi 6.12. Samanaikaisesti taistelu-ammunnat jatkuivat voimaa osot-taen.

Vaikka Suomessa on toteutettu aikaisemmin useita kansainvälisiä harjoituksia, on niiden teemana ollut yleensä yhteistoiminta kriisin-hallintaoperaatiossa. Tässä harjoi-tuksessa ensimmäistä kertaa har-joitettiin Suomen ja Ruotsin välis-tä puolustusyhteistyötä tässä laa-juudessa kansallisen puolustuksen teemalla.

Niin sodit kuin harjoittelet

Harjoitusta edelsi kaikkien jouk-kojen osalta tiukka ja intensiivi-nen valmistavien harjoitusten jak-so. Näistä Kainuun prikaatin osal-ta keskeisimpiä olivat aselajihar-joitus marraskuun alussa, jossa harjoiteltiin taisteluosaston hyök-käystä ”äksiisimäisesti” sekä syys-kuun alussa yhdessä ruotsalaisten kanssa toteutettu komentopaikka-harjoitus (Command Post Exercise, CPX), jonka keskiössä oli Suomen ja Ruotsin kahdenvälisen yhteis-

toiminnan (Finnish-Swedish, FISE) ja johtamisratkaisujen käytännön kehittäminen sotilasalueen kehyk-sessä.

Arctic Shield 18:ssa vaativuustasoa nostettiin entisestään. Operaati-oita, taisteluammuntoja ja taiste-luharjoitusta, johti sotilasalueen komentaja apunaan esikunta. Har-joituksessa ei ollut erillistä sotahar-joituksen johtoa, vaan sotilasalu-een komentaja johti harjoitusta oman toimen ohella. Sotilasalueen esikunnan vahvuutta ja suoritusky-kyä nostettiin asteittain uhkatilan-netta vastaavasti. Samoin tapah-tui joukkojen määrälle, joka nou-si alun 1200:sta 4800:aan.

Harjoituksessa tuli kaikille tutuk-si päivittäiset tilanneselostukset, aamuin ja illoin, ja jokaisella jou-kolla oli tilanne päällä harjoituk-sen alusta loppuun. Näinhän toi-mittaisiin oikeassakin valmiuden tehostamis- ja kohottamistilan-teessa.

Eli toisin sanoen, harjoitellaan niin kuin on ajateltu tehtävän poikke-usoloissakin.

Hyviksi koetut mallit käyttöön tulevissa harjoituksissa

Harjoitus oli luonnollisesti iso haas-te Kainuun prikaatille, eikä vähiten sen kansainvälisen ulottuvuuden johdosta. Henkilöstö on tehnyt parhaansa tämän vaativan harjoi-tuksen valmistelussa ja toteutuk-sessa. ”Härkää on otettu sarvis-ta” ja jokainen on hoitanut omaa tonttiaan parhaansa tehden. Kii-tokset siitä kaikille osallistuneille!

Harjoituksesta saatiin myös paljon hyviä oppeja ja malleja tuleviin harjoituksiin. Se oli samalla koe-kenttä, jolla testattiin niin johta-mista kuin nyt käytettyä harjoitus-konseptia ja sen toimivuutta. Seu-raavaan koitokseen on huomatta-vasti helpompi lähteä, kun ne on jo kertaalleen koettuja.

Kuva: Taistelukamera

8 HURTTI-UKKO 2/18

w kapteeni Tanja Väyrynen

Kainuun prikaati järjesti kol-matta kertaa miehistöstä aliupseeriksi kurssin 6.4.-9.11.2018. Kurssin tavoitteena on kouluttaa osaavia ja motivoitunei-ta reservin aliupseereita. Heidät voidaan sijoittaa nykyistä poikke-usolojen tehtävää vaativampiin tehtäviin Puolustusvoimien tar-peen mukaan.

Valinnat kurssille suorittaa Maa-voimien henkilöstöpäällikkö alue-toimistojen esityksestä. Kurssin kokonaisvahvuus oli 27 taistelijaa. Oppilaaksi valitut ovat aktiivisia toimijoita maakuntakomppaniois-sa ja MPK:lla tai muuten kiinnos-tuneita maanpuolustuksesta. Pää-syvaatimuksena on ehdottomas-ti varusmiespalveluksen suoritta-minen, olemassa oleva tai suun-niteltu poikkeusolojen aliupsee-rin tehtävä sekä oma halukkuus ja sitoutuminen. Monilla kurssilai-silla on kokemusta rauhanturvaa-jan tehtävistä ja tavoitteena pääs-tä uudemman kerran kansainväli-siin tehtäviin.

Kurssi koostui kolmesta lähijaksos-ta ja kolmesta etäjaksosta. Ensim-mäinen lähijakso oli huhtikuussa, jossa oppilaat testattiin johtaja-koulutusnormien vaatimalla taval-la suorittaen peruskokeet sekä Cooperin testin. Lähijaksolla oppi-laat pääsivät perehtymään Puolus-tusvoimien johtaja- ja kouluttaja-koulutukseen ja siihen liittyen he saivat ensimmäiselle etäjaksolle roppakaupalla tehtäviä.

Ensimmäisen etäjakson teemana oli johtaja- ja kouluttajakoulutus.

Miehistöstä aliupseeriksi -kurssilta vaativampiin poikkeusolojentehtäviin

Jakson aikana he kirjoittivat muun muassa muistioita toimintakyvystä ja siitä, että miten ryhmänjohta-jana huolehditaan alaistensa toi-mintakyvystä. He saivat myös teh-täväksi valmistella koulutuskortte-ja annetuista aiheista kuten teltan pystytys, rynnäkkökiväärin käsit-tely, telamiinan asentaminen.

Toisella lähijaksolla oppilaat pää-sivät teoriasta käytäntöön. Lähi-jakso alkoi kokeilla, jonka jälkeen alkoi käytännön osuus, jossa oppi-laat pitivät toiselleen koulutus-rasteja, suorittivat johtajatehtä-väradan, ampumataitotestin sekä suunnistuksen kokeen.

Harjoituksen viimeiset päivät vie-tettiin lähiharjoitusalueella opetel-len jääkäriryhmän toimintoja sekä ryhmänjohtajan temppuja. Viimei-selle lähijaksolle oppilaat saivat tehtäväksi katsoa Tuntemattoman sotilaan ja kirjoittaa aiheesta muis-tion syväjohtamisen näkökulmasta ja pohtia elokuvassa esiintyviä eri-laisia johtajatyyppejä.

Viimeinen kurssin lähijakso toteute-taan Kainuun prikaatin aselajiharjoi-tuksen yhteydessä, jossa kurssi muo-dostaa yhden jääkärijoukkueen kel-taiselle osapuolelle. Kurssin läpäis-seet ylenevät alikersanteiksi aluetoi-mistojen esityksestä ensi kesänä.

kuva: Joona Ljokkoi

HURTTI-UKKO 2/18 9

korpraali Andersson, reserviläinen

Miksi hakeuduit kurssille?

Olen aktiivinen oman alueen maa-kuntakomppaniassa, jossa on sijoi-tettu ryhmän varajohtajan tehtä-vään. Lisäksi kaverit ovat hyvässä hengessä painostaneet hakeman kurssille.

Mitä olet saanut kurssilta ja mitkä ovat olleet parasta antia kurssilla?Olen saanut paljon uusia ajatuk-sia johtamiseen varsinkin syväjoh-tamisen opintojen kautta, joita voin hyödyntää omassa siviilityös-sä. Parasta antia ovat olleet soti-laalliset hommat. Niitä on kiva teh-dä, vaikka vettä tulee vaakatasos-sa. On kuin olisi lomalla töistä ja perheestä. Kurssihenki on hyvä ja porukka on huippua. Ihmiset ovat eri lähtökohdista: eri ammateis-ta, eri ikäluokista, erilaisista soti-lastaustoista. Jokaisella on jotain annettavaa ja opetettavaa.

Onko kurssin suorittamisen suhteen ollut haasteita?

Siviilielämän, työn, muiden opin-tojen sekä kurssin yhteen sovitta-minen on haasteellista. On tärke-ää osasta priorisoida omaa ajan-käyttöä.

Kenelle suosittelet kurssia?

Reserviläisille, joilla on halu oppia uutta ja ovat motivoituneita har-jaantumaan ryhmänjohtamisessa. Motivaatio on nyt erilainen suorit-

taa kurssia, kuin silloin parikymp-pisenä. Tämä on hyvä mahdolli-suus käydä aliupseerikurssi, jos oma elämäntilanne armeija-aika-na ei mahdollista AUK:n käyntiä.

kersantti Laatikainen, sopimussotilas

Miksi hakeuduit kurssille?

Aiemmin taustalla on reserviläis-johtajakurssi, josta innostus läh-ti hakeutua miehistöstä aliupsee-ri -kurssille. Ajatuksena hakeutua MPKK:lle siviilimaisteritutkintoon.

Mitä olet saanut kurssilta ja mitkä ovat olleet parasta antia kurssilla?

Kurssi tuki hyvin omaa johtajana kehittymistä, niin siviili- kuin reser-viläistoimintaa ajatellen. Meillä oli erinomaiset kouluttajat, joita pää-si haastamaan. Myös ryhmäytymi-nen onnistui kurssilla täydellisesti,

porukka tuki toisiaan ja maasto-harjoituksista muodostui ennem-minkin elämys kuin koettelemus. Mieleenpainuvin oli loppusota, Karhu 16, jossa jokainen pääsi var-masti haastamaan itsensä.

Onko kurssin suorittamisen suhteen ollut haasteita?

Suurin haaste itsellä oli lähijak-sojen yhteensovittaminen työn ja perheen kesken, harjoituksissa ”moodi” piti pystyä vaihtamaan suoraan lennosta siviilimaailmasta maanpuolustukselliseen.

Kenelle suosittelet kurssia?

Suosittelen kurssia lämpimästi kai-kille itsestään kehittämisestä kiin-nostuneille, mikäli reserviläis- ja esimiestoiminta kiinnostaa. Har-joituksesta on turha lähteä hake-maan ”helppoja” kertausharjoitus-vuorokausia, vaan oma motivaatio tekemistä ja itsensä kehittämistä kohtaan pitää olla!

kuva: Joona Ljokkoi

kuva: Joona Ljokkoi

kuva: Miika Moilanen

10 HURTTI-UKKO 2/18

w kapteeni Teemu Virkkala

FISE (Suomi-Ruotsi) -yhteistoi-minta ja sen kehittäminen käsittää koulutuksellisen ja operatiivisen ulottuvuuden. Tämä artikkeli keskittyy koulutusosaston vastuulla olevaan FISE-harjoitusten suunnitteluun ja toimeenpanoon.

Kainuun prikaatin vuoden 2018 kansainvälisen toiminnan pääta-pahtuma oli Arctic Shield 18 -har-joitus. Valmistava esikuntaharjoi-tus toteutettiin syyskuussa ja jouk-kojen taisteluharjoitus joulukuus-sa, jolloin näyttämönä toimi Rova-järven harjoitus- ja ampuma-alue. Ruotsi osallistui joukkojen harjoi-tukseen kahdella yksiköllä ja esi-kuntahenkilöstöllä.

Harjoituksen ensimmäiset suun-nittelutilaisuudet toteutettiin vuo-den alussa. Ensimmäisenä tuottee-na laadittiin harjoituksen suunnit-teluperusteet (EXSPEC), joka lähe-tettiin Ruotsiin rinnakkaisen suun-nitteluprosessin käynnistämiseksi.

FISE-yhteistyö huipentui Arctic Shield 18 -harjoitukseen

Harjoitusperusteissa määritettiin muun muassa tavoitteet, rakenne ja ohjaus ruotsalaisten joukkojen osallistumiselle.

Harjoituksen päävalmistelutilai-suus toteutettiin elokuussa 2018 Rovajärvellä. Tilaisuudessa tarkas-teltiin harjoituksen rakenne ja päi-vittäinen toiminta sekä aloitettiin perehtyminen operatiivisiin perus-teisiin. Valmistelu toteutettiin erik-

seen perustetussa FISE-työryhmäs-sä yhdessä ruotsalaisten kanssa. Suunnittelun tuotteena laadittiin muistio yhteisharjoituksen järjes-telyistä kansallisen harjoituskäs-kyn laatimiseksi.

Syyskuussa toteutimme esikunta-harjoituksen Kajaanissa. Harjoituk-sen tarkoituksena oli esikunnan suunnittelu- ja johtamisvalmiuksi-en kehittäminen varsinaista Arctic

Kuvat: Taistelukamera

HURTTI-UKKO 2/18 11

Shield 18 -harjoitusta varten. Har-joituksen sisältöihin menemättä yhteistoiminnan lähtökohtana on aina joukkojen suorituskyvyt ja taktiset käyttöperiaatteet.

Yhteisoperaatiot perustuvat sovit-tuihin toimintamalleihin ja mene-telmiin. Eri järjestelmien synkro-nointi edellyttää teknisiä konfigu-raatioita tai vaihtoehtoisesti yhte-ysupseereiden käyttöä. Kokonai-suutta testataan ja arvioidaan har-joituksissa.

Kansallisen harjoituskäskyn julkai-sun jälkeen toteutimme erillisen koordinaatiokokouksen ruotsa-laisille marraskuussa 2018. Koko-uksessa käsiteltiin operatiivisen yhteistoiminnan perusteet sekä ruotsalaisille erikseen laadittu harjoituskäsky (EXPLAN). Lisäk-si tilaisuudessa esiteltiin harjoi-tuksen tekninen järjestelyasiakirja molempien maiden joukko-osas-tojen komentajien hyväksyttäväk-

si. Kokonaisuudessaan harjoitus-ten valmistelu on työläs ja monita-hoinen prosessi.

Vaativa suunnitteluprosessi

Puolustusyhteistyö ja siihen liitty-vät harjoitukset edellyttävät laaja-alaista suunnittelua ja eri toimialo-jen osallistumista. Tukiorganisaati-on ja operatiivisen ohjauksen roo-li valmistelussa on merkittävä. Val-misteluun osallistuvat muun muas-sa Pääesikunnan oikeudellinen osasto, Logistiikkalaitoksen esikun-ta, Puolustusvoimien Johtamisjär-jestelmäkeskus ja Maavoimien esi-kunnan kansainvälinen sektori ja koulutussektori omissa rooleissaan. Toimintaa ohjataan Maavoimien FISE-seurantaryhmän kokouksissa.

Huollon järjestelyiden osalta kan-sainvälisissä harjoituksissa puhu-taan isäntämaatuesta (Host Nation Support). Käytännössä tämä tar-koittaa ennalta sovittuja palvelui-

ta ja järjestelyjä, joilla ulkomaista joukkoa tuetaan sen ollessa Suo-messa. Isäntämaan tukeen kuulu-vat myös rajan ylitykseen liittyvät viranomaistuotteet ja ilmoitukset. Tästä kokonaisuudesta harjoituk-sissa vastaa Logistiikkalaitos sekä harjoituksen johtovastuussa oleva isäntäjoukko-osasto.

Kuinka onnistuimme? Harjoituk-sen päämääränä oli yhteistoimin-takyvyn ja puolustuksen suoritus-kykyjen kehittäminen. Harjoitus onnistui hyvin ja asetetut tavoit-teet pääosin saavutettiin. Henki-lökunnan osaamisen kehittymisen lisäksi harjaannuimme myös soti-laallisen avun antamisessa ja vas-taanottamisessa.

FISE-puolustusyhteistyön kehittä-mistä jatketaan 2019-2021 Ruotsin toimiessa kehysvaltiona. Yhteistoi-mintakyvyn rakentaminen edellyt-tää pitkäjänteistä ja vakaata toi-mintaa molemmilta mailta.

12 HURTTI-UKKO 2/18

w everstiluutnantti Janne MyllerPohjois-Karjalan aluetoimiston päällikkö

Joensuu 18 -harjoituksen johtaja

Kainuun prikaati toteutti Joensuu 18 -paikallispuolus-tusharjoituksen 7.-14. syys-kuuta Pohjois-Karjalan aluetoimis-ton toimiessa harjoituksen pääval-mistelijana. Harjoitus päätti vuon-na 2017 Oulusta alkaneen Kainuun prikaatin johtamien papu-harjoi-tusten ketjun ensimmäisen vai-heen.

Joensuu 18 -harjoitus toimeenpan-tiin Pohjois-Karjalassa, Joensuus-sa ja sen lähiympäristössä ja siinä testattiin puolustusvoimien pai-kallispuolustuskonseptia. Osallistu-jajoukko harjoitukseen oli runsas käsittäen joukkoja Kainuun prikaa-tista, Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen Rajavartiolaitoksista sekä henkilöstöä Itä-Suomen poliisista, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksel-ta, Itä-Suomen aluehallintoviras-tosta, Pohjois-Karjalan maakuntalii-tosta, Joensuun kaupungista, Joen-suun lentoasemalta, SIUN SOTEsta, Karelia-AMK:sta, Joensuun seura-kuntayhtymästä ja SPR:stä.

Harjoituksen päämääränä oli toi-minta moniviranomaistilanteissa,

tilannekuvan jakaminen toimijoi-den kesken, yhteisen tilannekuvan ja tilanneymmärryksen muodosta-minen sekä toiminnan johtaminen näiden perusteella.

Suunnittelu ja valmistelut varmistivat toteutuksen

Harjoituksen valmistelut aloitet-tiin keväällä 2017 ja ensimmäinen yhteydenotto alueen viranomai-siin ja muihin toimijoihin toteutet-tiin 13.9.2017 esittelytilaisuudessa. Tilaisuudessa esiteltiin harjoituk-sen perusajatus ja tarkoitus sekä tarjottiin eri toimijoille mahdolli-suutta osallistua harjoitukseen.

Valmisteluja jatkettiin niin, että päävalmistelutilaisuus toteutettiin toukokuussa ja toinen valmistelu-tilaisuus elokuussa. Tilaisuuksis-sa toteutettiin maastontieduste-lut suunnitelluille harjoituspaikoil-le sekä jatkettiin harjoitteiden val-mistelua niin, että aluevaraukset, ilmatilanhallinta- ja harjoituskäsky valmistuivat sopivasti ennen kesä-lomia. Toisessa valmistelutilaisuu-dessa tarkennettiin vielä tapahtu-mapaikkoja ja viimeisteltiin suun-nitelmat toteutuskuntoon.

Viimeiset puristelut valmistelujen osalta toteutettiin syyskuun alus-

sa, jolloin viimeisteltiin kertaushar-joitusjärjestelyt sekä harjoiteltiin viranomaisyhteistoimintaan liitty-vän tilannekuvakokouksen järjes-telyt.

”Piru asuu pikkuasioissa”

Kokonaisuuden osalta voidaan todeta, että harjoituksen pää-määrät ja tavoitteet saavutettiin, mutta kuten niin monesti ”piru asuu pikkuasioissa”. Paljon oli har-joituksessa hyviä ja onnistuneita tapahtumia, mutta paljon oli myös havaintoja tilanteista ja toiminnas-ta, jotka vaativat lisää harjoittelua osaamisen kehittämiseksi.

”Olipahan häsmäkkä…”

kuvat: Antoine Michel

HURTTI-UKKO 2/18 13

Syntyi myös tilanteita, joissa toi-mivat joukot ja johtajat toimi-vat aivan ohjeiden ja koulutuksen mukaisesti, mutta saatujen havain-tojen perusteella juuri ohjeet ja koulutus vaativat uutta pohdintaa.Paikallispuolustusharjoitus tuot-ti runsaasti sekä sotilaallista- että moniviranomaisnäkyvyyttä ja osaamista Pohjois-Karjalassa. Laa-ja osallistuminen viranomaisken-tästä sekä kolmannen sektorin tuki osoittivat vahvalla tavalla paikallis-ta maanpuolustustahtoa.

Harjoitus valmisti pysyviä rakentei-ta viranomaisyhteistyön toteutta-miseksi normaali- ja poikkeusolois-sa sekä havaintoja ja määrittäviä tekijöitä kehittämisen tueksi. Har-joitus mahdollisti lisäksi henkilö-kohtaisella tasolla yhteistyökump-paneihin tutustumisen sekä antoi perusteita eri viranomaisten suori-tuskykyjen tuntemiseen.

Ennen harjoituksen viemistä toi-minnan ja resurssien suunnitte-luun ja seurantaan, on toiminta-ajatustasolla edelleen parannetta-

va käsitystä siitä mitä on tarkoitus saavuttaa. Tältä pohjalta harjoi-tuksen osallistujien ja resurssitar-peiden määrittäminen selkiytyy.

Lisäksi tällä voidaan tarvittaessa tarkentaa harjoituksen ajankohtaa muiden harjoitusten mahdollisesti aiheuttaminen päällekkäisyyksien välttämiseksi. Sopivalla ajoituksel-la annetaan kaikille organisaatioil-le mahdollisuus kohdentaa harjoi-tukseen riittävästi henkilöstöä ja varmistaa se, että toimivat joukot voivat keskittyä varsinaisen teh-tävänsä mukaiseen harjoitteluun eikä aikaa mene harjoitusteknisiin järjestelyihin.

Paikallispuolustusharjoituksille on tilaus jatkossakin

Koko moniviranomaisharjoituk-sen idea on siinä, että organisaa-tiot joiden toiminnalla on sama päämäärä, eli kansalaisten turval-lisuuden takaaminen, mutta hie-man erilaiset toimintatavat tavoit-teeseen pääsemiseksi, harjoitte-

levat yhdessä oppiakseen tunte-maan toisensa ja toistensa toimin-tatavat. Harjoituksen kautta oppi-minen edellyttää sitä, että kaikki osallistujat perehtyvät entistäkin paremmin muiden osallistujien toi-minnan perusteisiin eli lakeihin ja toimivaltuuksiin ennen harjoitusta.

Harjoituksen tärkein anti oli havainnot yhteistyön voimasta. Yhteistyön toteuttamisessa on vie-lä kuitenkin kehittämisen varaa. Jatkossakin paikallispuolustushar-joituksille on siten tilaus ja varsi-naisten kenttäharjoitusten välillä on syytä yhteistyössä pohtia, har-joitella ja rakentaa toimintamalle-ja. Nyt toteutettu harjoitus antoi yhden lähestymiskulman monivi-ranomaistilanteisiin.

Haluan sanoa suuret kiitokset kai-kille harjoitukseen osallistuneille organisaatioille sekä yksittäisille henkilöille erinomaisesta suunnit-telu- ja valmistelutyöstä, kovasta panostuksesta harjoitukseen.

Kuva: Olli Peräaho

14 HURTTI-UKKO 2/18

w majuri Lassi Piirainen

Kainuun prikaati vaalii tal-visodan Suomussalmen ja Raatteen sekä Kuhmon suunnan taisteluiden perinteitä. Tässä artikkelissa näiden suuntien taisteluita tarkastellaan ylemmän johtoportaan, eli Pohjois-Suomen Ryhmän (P-SR), näkökulmasta. Sen vastuualue oli tuolloin lähes yhte-neväinen Kainuun prikaatin nykyi-sen normaaliolojen vastuualueen kanssa. Tässä ei tarkastella Lapin Ryhmän joukkoja, vaikka ne sodan alkuvaiheessa kuuluivatkin P-SR:n alaisuuteen.

Valmistautuminen sotaan

Pohjois-Suomen Ryhmä perustet-tiin ylimääräisten harjoitusten (YH) aikana siten, että suojajoukot kut-suttiin harjoituksiin vuoden 1939 lokakuun 6. päivänä ja koko kent-täarmeija 12. päivänä. Ryhmän komentajaksi tuli kenraalimajuri Wiljo Tuompo.

Rajavartiostojen esikunta perusti liikekannallepanossa Pohjois-Suo-men Ryhmän esikunnan (P-SRE), joka oli toimintavalmiina Kajaanis-sa 10. lokakuuta alkaen. Esikunta-päälliköksi tuli eversti Verner Vik-lund (myöhemmin Viikla). Esikunta toimi alkuvaiheessa Kainuun Raja-vartioston kasarmialueella, mutta sodan alettua se siirtyi Seppälään pommitusten takia.

Johtoportaan alaisuuteen Kai-nuussa perustettiin Kajaanin, Kuh-mon ja Suomussalmen harjoitus-keskukset. P-SR:n perustaminen ja alkuvalmistelut oli suoritettu tais-telujoukkojen osalta 16. lokakuu-ta ja huoltojoukkojen osalta 23. lokakuuta mennessä, minkä jäl-keen aloitettiin tehostettu rajan

vartiointi ja tehtäviin valmistautu-minen.

Sotatoimien päämääränä Pohjois-Suomessa oli tukea Laatokan Kar-jalassa taistelevia joukkoja hyök-käämällä mahdollisimman syväl-le Vienan Karjalaan. Tarkoitukse-na oli aiheuttaa uhka etelämpänä toimineiden neuvostoliittolaisten oikeaan sivustaan ja sitoa joukko-ja niiden päätoimisuunnista. Vas-tassa oletettiin olevan vain vähäi-siä neuvostojoukkoja, lähinnä noin pataljoonan vahvuisia rajajoukkoja eri toimintasuunnissa.

Hyökkäyssuunnitelman mukai-nen painopiste oli Lieksan ja Kuh-mon suunnassa, jonne perustet-tiin Pohjois-Karjalan Ryhmä (P-KR). Sen johdossa oli kolme erillispatal-joonaa, yksi täydennyspataljoo-na ja erillispatteri. P-KR:n tuli val-lata Repola Lieksasta ja Kuhmos-ta suunnattavalla hyökkäyksellä ja valmistautua jatkamaan hyökkäys-tä syvemmälle Karjalaan. Muiden P-SR:n alaisten joukkojen tuli puo-lestaan suojata Kuhmon–Repolan hyökkäyssuuntaa ja valmistautua rajan toiselle puolelle ulottuvaan toimintaan Suomussalmen, Kuu-samon ja Sallan suunnista.

Hyökkäys yllättää suomalaiset

Sodan alkaessa 30. marraskuuta 1939 P-KR:n hyökkäys ei kuiten-kaan ollut ehtinyt vielä alkaa, kun puna-armeijan 54. Vuoristodivisi-oona (54.Vuor.D) käynnisti hyök-käyksensä kahdella rykmentillä Kuhmon suunnassa ja yhdellä ryk-mentillä Lieksan suunnassa. Suo-mussalmen suunnassa hyökkäsi vastaavasti 163. Divisioona (163.D). Hyökkääjän ylivoima oli muserta-va: ensimmäisen sotaviikon aika-na menetettiin edulliset puolus-tusasemat Kuhmon Saunajärvel-

lä ja Raatteen Purasjoella. Lisäksi Suomussalmen kirkonkylä jäi pol-tettuna Juntusrannasta edenneen hyökkääjän haltuun. Lieksan suun-nalla voimasuhteet olivat edulli-semmat, ja hyökkääjä kyettiin siel-lä pysäyttämään.

Johtosuhteita muutettiin siten, että Kuhmon suuntaan perustet-tiin omaksi johtoportaakseen Ryh-mä Ilomäki ja P-KR johti joukkoja Lieksan suunnalla. Päämaja tuki P-SR:n toimintaa ja supisti sen vas-tuualuetta ottamalla Lapin Ryh-män suoraan johtoonsa. Lisäksi P-SR:lle alistettiin Päämajan reser-vistä Prikaati Vuokko (vahvennet-tu Jalkaväkirykmentti 25) Kuh-mon suuntaan. Prikaati Siilasvuo (vahvennettu Jalkaväkirykment-ti 27) alistettiin käytettäväksi Suo-mussalmen suuntaan. Molemmis-sa suunnissa ratkaisua lähdettiin hakemaan hyökkäyksellä.

Aloite vaihtuu vastahyökkäyksellä

Suomussalmella joukkoja johti eversti Hjalmar Siilasvuo ja esikun-tapäällikkönä toimi kapteeni Alpo Marttinen. Aloite siirtyi suomalai-sille Prikaati Siilasvuon vastahyök-käyksellä kohti Suomussalmea ennen joulukuun puoliväliä.

Joulunaikaan divisioonan (9.D) vahvuiseksi vahvennetut suoma-laisjoukot löivät 163.D:n Suomus-salmen poltetusta kirkonkyläs-tä 28. joulukuuta aikana. Samaan aikaan Raatteen tietä oli kuiten-kin etenemässä jo uusi vastusta-ja: 44. Divisioona (44.D). Hyökkää-jä kuitenkin pysäytettiin Kuomas-joella ja lyötiin vastahyökkäyksellä vuoden 1940 tammikuun 7. päivän kuluessa. 44.D:n raskas kalusto jäi suomalaisten käsiin.

Pohjois-Suomen ryhmä talvisodassa

HURTTI-UKKO 2/18 15

Kuhmossa Prikaati Vuokon komen-tajana toimi everstiluutnantti Axel Vuokko. Prikaatin vastahyökkä-ys 54.Vuor.D:n sivustaan pysäyt-ti vastustajan etenemisen kohti Kuhmoa, ja rintama vakiintui tam-mikuun ajaksi. Siilasvuon joukot vapautuivat Suomussalmen–Raat-teen kaksoisoperaatiosta tammi-kuun puolivälissä, minkä jälkeen niiden käyttöä alettiin suunnitella Kuhmon suuntaan.

Yhdeksännen divisioonan hyök-käys 54.Vuor.D:n sivustaan käyn-nistyi tammikuun 1940 lopussa. Tilanne ei kuitenkaan ollut sama kuin Raatteen tiellä, ja taistelu muodostui kuluttavaksi mottitais-teluksi, joka kesti sodan loppuun saakka. Kuhmon taisteluissa ei saa-tu merkittävää sotasaalista, mutta kiivaiden mottitaisteluiden aikana tuhottiin selustaan edennyt Doli-nin hiihtoprikaati.

Lieksan suunnalla everstiluutnantti Erkki Raappanan johtamat P-KR:n joukot löivät hyökkääjän rajan taakse joulukuun aikana. P-KR:n joukkoja kyettiin siten irrottamaan Kuhmon suunnan mottitaistelujen tukemiseen.

Rauha

Moskovan rauha 13. maaliskuuta 1940 tuli suomalaisten joukkojen kannalta viime hetkellä myös Poh-jois-Suomessa. Maaliskuun lop-puun suunniteltu neuvostojouk-kojen uusi hyökkäys Sallan suun-nassa olisi todennäköisesti muo-dostunut suomalaisille kohtalok-kaaksi. Toisaalta rauha myös pelas-ti motissa sinnitelleet neuvostojou-kot Kuhmossa.

Pohjois-Suomen Ryhmän ansiot talvisodassa ovat merkittävät. Se

Siilasvuo ja Marttinen. piirros majuri Lassi Piirainen.

kykeni pysäyttämään hyökkääjän kaikissa suunnissa, löi vastahyök-käyksillä kolmen divisioonan voi-mat ja sai merkittävän sotasaaliin. Lisäksi ryhmä tuhosi yhden hiih-toprikaatin kokonaisuudessaan. Tulosta on pidettävä koko ryh-män ansiona, vaikka merkittävim-mät operaatiot suoritti 9.D Siilas-vuon johdolla. P-SR:n saavuttamat voitot loivat uskoa omiin toiminta-mahdollisuuksiin myös muilla rin-tamaosuuksilla.

Pohjois-Suomen Ryhmän esikun-nan muistolaatta on Kajaanin Lin-nantauksessa sijaitsevan Seppälän Impilinnan ulkoseinässä.

Keskeiset lähteetAri Raunio, Juri Kilin: Talvisodan taisteluja

Sotatieteen laitos: Talvisodan historia

16 HURTTI-UKKO 2/18

w everstiluutnantti Matti SopanenKuopion huoltopataljoonan

komentaja

Käyttäjä, huolehdi sinulle uskotun varustuksen, väli-neiden ja kaluston sään-nöllisestä huoltamisesta. Esimies-ten osuudeksi jää ajan järjestämi-nen huollolle päivittäisessä toimin-nassa ja harjoituksien rakenteissa. Tällä yhdistelmällä saamme pidet-tyä yhteisen kalustomme toimin-takuntoisena, nyt ja tulevina vuo-sina.

Käyttäjähuolto kuuluu kaikille

Käyttäjähuolloksi kutsutaan sota-varusteiden käyttäjän tekemiä välittömiä huoltotoimenpiteitä. Näihin kuuluvat esimerkiksi mate-riaalin kuivaaminen ja puhdista-minen sekä öljyäminen tai muu ylläpitävä käsittely, virtalähteiden vaihtaminen, yksinkertaiset osien vaihdot sekä vian tunnistaminen ja materiaalin toimittaminen kor-jattavaksi.

Käyttäjän on huollettava kalustoa päivittäin – muu ei ole mahdollista.

Kalustoa on huollettava!

Käyttöhuoltojoukon kalustoa maastossa. Kuva: Matti Sopanen

Käyttäjä huoltaa. Kuva: Matti Sopanen

Käyttöohjekirjan vinkkejä käyttäjälle. Kuva: Jussi Kyrö

Käyttäjä, ole aktiivinen huoltaja

Tarkasta lukumäärä, tarkasta kun-to, puhdista, kuivaa, öljyä, vaih-da osa, koekäytä, testaa, paikan-na vika, merkitse rikkinäiset, ilmoi-ta korjaustarve. Ole selvillä, mitä laitteen kokonaisuuteen kuuluu ja mitä käyttäjän kuuluu laitteel-le tehdä, ja tee se.

Rautakangen sisällysluettelo tai luettelo sen pääosista on toki lyhyt, mutta kalustolle laaditut käyttöohjekirjat on laadittu käyt-täjää varten kaluston huoltamisen tueksi ja ohjeeksi – juurikin sinua varten.

Käyttäjä avainasemassa myös maastossa

Sodan ajan perusyksikön, ja siitä ylöspäin, kokoonpanoon kuuluu käyttöhuoltojoukkoja, joiden teh-tävänä on tukea kaluston huollos-sa, huoltaa joukkokohtaista mate-riaalia ja kalustoa sekä ohjata ja opastaa käyttäjiä.

Käyttöhuollon joukko muodoste-taan siten, että kokoonpanon hen-kilöstölle koulutetaan riittäväs-

sä laajuudessa keskeisten laittei-den ja järjestelmien osaamista ja tietämystä. Tämän lisäksi yksittäi-nen käyttäjä, esimerkiksi kuljetta-ja tai vaikkapa konekivääriampu-ja, muodostaa aina keskeisen osan käyttöhuoltoa.

Käyttöhuoltoa tukee strategisen kumppanimme, Millog Oy:n kun-nossapito, johon kuuluvat keskei-sesti määräaikaishuollot, korjauk-set, varaosien toimitus sekä kun-nossapitopartiot. Tässä käyttö-huolto ja käyttäjä sekä kunnossa-pito yhdessä muodostavat sotava-rustuksen ylläpidon ja käyttökun-toisuuden varmistamisen eheän kokonaisuuden.

HURTTI-UKKO 2/18 17

w Ville Vasankari ja Hannu Immonen

Millog Oy Kajaanin korjaamo

Vuoden 2018 merkittävin muutos oli, kun kauan odo-tettu uusi korjaamo luovu-tettiin korjaamon käyttöön kesä-kuun lopussa ja korjaamon vihkiäi-siä vietettiin 15.11.2018.

Muutto vanhoista tiloista uusiin sujui pienistä käytännön haasteista huolimatta suunnitelmien mukai-sesti, esimerkiksi huoltopalvelu ja käyttöhuollon materiaalipalvelu pysyivät toiminnassa taukoamatta ja aikataulullisesti ehkä jopa hie-man ennakoitua nopeamminkin.

Uudella korjaamolla tehtiin pieniä talotekniikan korjauksia, takuu-, muutos- ja lisätöitä urakoitsijan toimesta pitkin kesää. Syyspuolella vuotta toiminta vakiintui ja saatiin työpisteiden järjestelyt tarkoituk-senmukaisiksi. Uuden korjaamon myötä koko korjaamon henkilöstö työskentelee samassa rakennuk-sessa, eikä hajallaan ympäri varus-kuntaa.

Nykyaikaiset korjaamotilat mah-dollistavat myös työtapojen ja -menetelmien kehittämistä, joka

työ on jo aloitettu syksyn ja alku-talven aikana.

Uusi strategia

Kesäkuussa henkilöstölle julkais-tiin henkilöstöpäivässä uusi Mil-log Oy:n strategia. Uuden strate-gian mukaisia teemoja ovat muun muassa kumppanuuden kehittämi-nen ja syventäminen sekä toimin-nan tehokkuuden parantaminen.

Tehokkuuden kehittämistyössä otetaan käyttöön toimipaikoilla muun muassa 6S-toiminta ja arjen johtamismalli. Tavoitteena on työ-turvallisuuden ja tehokkuuden parantaminen, jonka on tarkoitus näkyä asiakkaalle parempana suun-nitelmallisuutena ja entistä parem-pana materiaalin käytettävyytenä.

Työpisteitä järjestetään 5S-mene-telmän avulla, joka on työpaik-kojen organisointiin ja työmene-telmien standardointiin kehitet-ty menetelmä. Millog Oy:n käyt-töön on otettu myös kuudes S-kir-jain, joka edustaa turvallisuutta ja ergonomiaa. Kajaanin toimipiste toimii tässä toisena pilottikorjaa-mona ja pilottien tuomaa tietoa hyödynnetään 6S-toiminnan käyt-töönotossa koko Millog Oy:ssä.

Lisäksi olemme Kajaanissa käyn-nistäneet ensimmäisenä Millog Oy:ssä Turvavartti- toiminnan, jos-sa viikoittain kokoonnutaan pie-nellä ryhmällä keskustelemaan työturvallisuusasioista ja kirjataan esille nousevat asiat muistioon ja vastuutetaan asiat tehtäviksi hen-kilöille jatkotoimenpiteitä varten.

Yhteistyö asiakkaan kanssa on toiminut erittäin hyvin, pide-tään säännöllisiä asiakaspalaverei-ta, joissa suunnitellaan tekemistä yhdessä ja näin saavutetaan olo-suhteisiin nähden paras mahdolli-nen lopputulos. Palavereissa nos-tetaan esille myös kehitystoiveita ja ne pyritään ottamaan käytän-töön mahdollisuuksien mukaan.

Kokonaisuutena kulunut vuosi on ollut työntäyteinen korjaamon muuton ja toiminnan käynnistä-misen vuoksi uudessa paikassa ja kaikki on mennyt lopulta hyvin yhteistyössä Kainuun prikaatin väen kanssa.

Lopuksi haluamme kiittää Kai-nuun prikaatia ja muita yhteistyö-kumppaneja sujuvasta yhteistyös-tä ja toivottaa Hurtti-Ukon lukijoil-le hyvää alkanutta vuotta!

Kajaanin toimipiste uuteen korjaamoon

Millog Oy:n toimitusjohtaja Sami Pitkänen, Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö kenraalimajuri Timo Roto-nen ja Kainuun prikaatin komentaja prikaatikenraali Tuomo Repo leikkasivat nauhan uuden korjaamoraken-nuksen vihkiäistilaisuudessa. Kuva: Miika Moilanen

18 HURTTI-UKKO 2/18

w everstiluutnantti Marko Leppänen

Näkökulmana kirjoituksessa on taisteluosaston porras-tettu hyökkäys, jossa pää-osat ovat etenemässä lähtöase-masta tavoitteeseen.

Tulenkäytön johtaminen edel-lyttää taisteluosaston komenta-jan taisteluajatuksen ja tukemis-vaatimuksen ymmärtämistä, jotta tulenjohtokomentajalla on edel-lytykset tulenkäytön perusteiden käskemiseksi tulenjohtopäälliköil-le ja tulenjohtajille. Hyökkäyk-sen tulenkäyttö on suunniteltava ja valmisteltava huolellisesti. Tällä mahdollistetaan viiveetön ja jatku-va tulenanto halutun vaikutuksen mukaisesti.

Ratkaisutaistelussa tulenjohtoko-mentaja tarvittaessa itse johtaa tulenkäytön iskevän yksikön muka-na, mutta tulenjohtopäälliköillä on oltava perusteet tehtävätaktiik-kaan yllättäviä tilanteita varten. Käytössä oleva aika ja tilanneym-märrys ratkaisevat sen kuka johtaa

tulenkäytön ja milloin on hyökkä-yksen H-hetki. ”Kun haukan syök-sy murtaa saaliin selän, se johtuu ajoituksesta” (Sun Tzu).

Jotta tulella saadaan vaikutet-tua oman taisteluliikkeen kannal-ta tärkeimpiin kohteisiin, on erityi-sesti maalitiedustelulla ratkaiseva merkitys tulivalmistelun rakentee-seen. Vihollisen taistelujärjestyk-sestä on löydettävä ja tunnistetta-va keskeisimmät ja kyseisessä tilan-teessa vaikuttavimmat kohteet, jotka on kyettävä paikantamaan vaikutuksen perustaksi hyökkäyk-sen tulisuunnitelmaan.

Ennen ensimmäisen yksikön taiste-luun vetoa murtoalueella olevaan viholliseen vaikutetaan keskitetyl-lä, sekä mahdollisimman tiheäl-lä ja tarkalla tulella. Joukon kan-nattaa iskeä murtoalueelle vas-ta, kun vihollinen on lamautettu tai tuhottu. Tulivalmistelun vaiku-tuksen arvioinnin ja havaintojen perusteella tulivalmistelu voidaan uusia halutun vaikutuksen saami-seksi. Tulivalmistelun toistaminen edellyttää kuitenkin, että ampu-matarvikkeita on varattu käyt-

Ajatuksia tulenkäytön johtamisesta ja tulenkäytöstä hyökkäyksessä

töön ja että ne on valmisteltuina tuliasemissa. Ratkaisevan hyökkä-yksen tulenkäyttöön pitää porras-taa ampumatarvikkeita.

Murtoaluetta lähestyttäessä met-rit ja sekunnit tuppaavat olemaan varsin pitkiä ilman omaa epäsuo-raa tulta. Siksi kaikkien tuliyksi-köiden tuli on tarkistettava ennen tulivalmistelua, jotta varmuusetäi-syydet saadaan pieniksi ja iskupor-ras pääsee mahdollisimman syväl-le oman epäsuoran tulen turvin. Murtoalueen tulitusta jatketaan takamaaliin ja murtoalueen sivuil-le. Tällä vihollinen pidetään tulen alla mahdollisimman pitkään ja estetään vihollisen lisävoimien tulo murtoalueelle.

Lopuksi iskuportaalla ja sen keski-tetyllä suora-ammuntatulella tuho-taan murtoalueella oleva viholli-nen. Iskuporras taistelee ja valtaa tavoitteen. Tavoitteessa valmistau-dutaan vihollisen vastahyökkäyk-sen torjuntaan. Tulenjohtajat suun-tauttavat tuliyksiköt sulkumaalei-hin. Taisteluosasto valmistautuu jatkamaan hyökkäystä. Tuliyksiköt ovat valmiina tukemaan.

kuva: Miika Moilanen

HURTTI-UKKO 2/18 19

w everstiluutnantti Tomi Pekurinen Kainuun jääkäripataljoonan

komentaja

Kainuun jääkäripataljoona osa-na Kainuun prikaatia on ja halu-aa olla uusien tuulien mukana niin valmiudessa, sodan ajan joukkojen tuottamisessa, koulutuksen ja har-joitustoiminnan kehittämisessä.

Otsikon mukaan voisi kuvitella, että artikkeli käsittelee jo vikto-riaaniseen aikaan sijoittuvaa hää-perinnettä, mutta näin ei kuiten-kaan ole. Tarkoituksenani on tuo-da esille niitä konkreettisia asioi-ta, joita Kainuun jääkäripataljoo-nassa on tehty ja tullaan tekemään vastataksemme nykyisyyteen ja 2020-luvun näkymiin.

Kainuun jääkäripataljoona aloit-ti uudessa organisaatiossa vuo-den 2018 alusta. Tällöin perusyk-siköistä poistui tiedustelukomppa-nia, jonka koulutus liitettiin osaksi 2. jääkärikomppanian koulutusta. Samalla pataljoonaan perustettiin valmiusyksikkö, johon joukot koo-taan kaikista Kainuun prikaatin joukkoyksiköistä ensimmäisen 5,5 kuukauden palveluksen jälkeen.

Valmiusyksikkö on muodostettu palkatusta henkilöstöstä ja asevel-vollisista joille yksikkö tarjoaa erit-täin haastavan ja monipuolisen koulutuksen. Kokemuksen perus-teella valmiusyksikköön on ollut erittäin paljon halukkaita kahden saapumiserän asevelvollisten osal-

Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain vihreää

ta ja uskomme trendin jatkuvan. Kokonaisuudessaan ensimmäisen vuoden jälkeen voi todeta, että Kainuun jääkäripataljoonan uuden organisaation toiminta on käynnis-tynyt suunnitelman mukaisesti.

Otsikon mukainen viittaus ”jotain vanhaa” liittyy joukkojen taktiik-kaan ja taistelutekniikkaan. Takti-sista periaatteista korostuvat yksin-kertaisuus ja voimien keskitetty käyttö. Koska asevelvollisten kans-sa käytettävä aika on rajallinen, on se käytettävä tehokkaasti.

Taistelutekniikassa olemme kes-kittyneet eri joukkojen toiminnan vakiointiin kytkettynä heille käs-kettyihin tehtäviin. Toiminnassa painottuu hyökkäys joka sisältää perusrakenteessaan myös puolus-tuksen.

Voidaankin pitää olettamana, että jos joukko taitaa hyökkäyksen salat niin se osaa myös puolustaa.

Kainuun jääkäripataljoona on osal-listunut koulutus 2020 -konseptin kokeilutoimintaa heinäkuun 2018 saapumiserästä alkaen. Kokeilu-toiminnalla kykenemme antamaan oman panoksemme ”jotain uutta” konseptin kehittämistyölle ennen sen laajamittaista käyttöönottoa.

Painopiste on ollut sotilaan toimin-takyvyn kokonaisuuksissa. Toimin-takyvyn kokeiluissa olemme kes-kittyneet sotilaan eettisten, psyyk-kisten, sosiaalisen ja fyysisen omi-naisuuksien kehittämiseen. Tähän

mennessä saadut kokemukset ovat olleet rohkaisevia ja toimin-takyvyn kokeilutoiminta otetaan-kin käyttöön koko Kainuun jääkä-ripataljoonassa vuoden 2019 alus-ta alkaen.

Vaikka Kainuun jääkäripataljoo-na keskittyy jalkaväkijoukkojen ”jotain vihreää” tuottamiseen Suomen puolustuksen tarpeisiin, on muistettava, että koulutamme erittäin monipuolisesti eri aselaji-en joukkojen osaamista kiinteässä yhteistoiminnassa Kainuun prikaa-tin ja Jääkäriprikaatin joukkoyksi-köiden kanssa.

Kainuun jääkäripataljoonassa kou-lutettavat eivät enää ammu ainoas-taan puun oikealta tai vasemmalta puolelta vaan osaamista on tiedus-telun, tulenjohtamisen, kranaatin-heittimistön ja tykistön tuliasema-toiminnasta, panssarintorjunnas-ta, pioneeritoiminnasta, lennokki-en ja panssarivaunujen käytöstä. Erinomaisen alustan monipuolisel-le toiminnalle luo erittäin motivoi-tunut ja sitoutunut palkattu henki-löstö sekä asevelvolliset.

Kainuun jääkäripataljoona jatkaa edelleen oman tunnuslauseen-sa mukaisesti: ”Tehtävä ja tavoi-te kirkkaana mielessä!” Toivotan kaikille lukijoille Kainuun jääkäri-pataljoonan puolesta erinomaista vuotta 2019.

VYKS-HEKO: Yksi osa Valmiusyk-sikön monipuolista koulutusta. Kuva: Miika Moilanen

20 HURTTI-UKKO 2/18

w kapteeni Matti Kauppila

Taisteluosaston runkoverkon muodostamisessa merkittä-vimmässä roolissa ovat vies-tiasemajoukkueiden (VIASJ) viesti-asema- ja teleryhmät. Näiden ryh-mien taistelijat toteuttavat ylem-män johtoportaan suunnittelu-työn tuloksen, joka näkyy fyysi-senä työnä taistelukentällä. Työn tulosta tukee esikunta- ja viesti-komppanian (EVK) huoltojouk-kue, joka toteuttaa komppanian huollon koko taisteluosaston vas-tuualueella.

Kainuun prikaatin Pohjois-Suomen viestipataljoonan 1. Viestikomp-paniassa (1VK) koulutetaan runko-verkon muodostavia viestiasema-joukkueita sekä esikunta- ja vies-tikomppanian huollosta vastaavaa huoltojoukkuetta. 1VK:ssa viestilli-nen erityisosaaminen ja koulutuk-sen painopiste perustuu M18-joh-tamisjärjestelmän osaamiseen. VIASJ:n osalta erikoiskoulutuskau-della (e-kausi) hankittu osaaminen varmistetaan koulutushaaratutkin-nolla. Tutkinto muodostuu käytän-nönosuudesta sekä järjestelmä-osuudesta. Koulutushaaramerkin lunastamiseksi tulee molemmat tutkinnot saada hyväksytysti suo-ritettua.

Viestiasemaryhmien käytännön osaaminen varmistetaan lisäksi ryhmäkohtaisella koulutushaara-tutkinnolla. Tutkinnossa mitatta-via kokonaisuuksia ovat ryhmän johtaminen, kaluston käytännön osaaminen ja turvallisuusmääräys-ten noudattaminen.

E-kauden harjoituksissa opitaan näkemään oman tehtävän merki-tys osana isompaa kokonaisuutta. Ensimmäisille harjoituksille on tyy-pillistä, että oman tehtävän sisäis-

täminen ja vastuujako ryhmässä vaatii kehittymistä. Erityisesti vies-tiaseman perustaminen vaatii vaki-oituja toimintatapoja. Käytännös-sä jokaisen ryhmän jäsenen tulee hallita aseman perustamiseen liit-tyvät keskeisimmät kokonaisuu-det, jotka ovat asemapaikan vaa-timukset, maston kalustaminen ja pystyttäminen, yhteyksien muo-dostaminen ja ylläpito sekä ase-man puolustaminen.

Kuluneen syksyn aikana on ollut mahtavaa havaita, miten joukon yhteistoiminta muuttuu jouhe-

Taisteluosaston viestiverkko - 1VK hoitaa!

vaksi kun toimintaa harjoitellaan päättäväisesti. Suuri merkitys kou-lutuksen onnistumisella on ollut ammattitaitoisten kouluttajien nousujohteinen koulutusote.

1VK:n yksi keskeisimmistä tavoit-teista on ollut tuoda esille sotilai-den tärkeys komppanian tehtä-vän täyttämiseksi. Yksikön motto-na on seuraava lause;”Ratkaiseva tekijä taisteluissa, teknologiasta ja aseista riippumatta on yksittäinen sotilas”. 1VK:ssa koulutetut sotilaat tekevät taistelukentällä kaikkensa käsketyn tehtävän täyttämiseksi.

HURTTI-UKKO 2/18 21

w everstiluutnantti Matti Rautio Pohjan pioneeripataljoonan

komentaja

Pohjan pioneeripataljoonan tehtäväkokonaisuudessa val-miuden kehittämisen kovan ytimen ja tunnusmerkkimme muo-dostavat resurssien kanssa tasapai-noinen joukkotuotantotehtävä ja suluttamisen osaamiskeskustehtä-vä. Punaisena lankana säilyy pio-neeritehtävien nopean toimeen-panokyvyn ja tähän suoritusky-kyisten alueellisten pioneerijouk-kojen kouluttaminen.

Kainuun prikaati ja Pohjan pionee-ripataljoona osana prikaatia on yksi pioneeriaselajin valtakunnal-lisista pääkoulutuspaikoista. Teh-tävässä yhdistyvät joukkotuotan-to, palkatun henkilöstön koulu-tus ja osallistuminen osaamisalu-een tutkimus- sekä kehittämistoi-mintaan liittyvät tehtävät. Järjes-tely on osoittanut tehokkuutensa ja kykenee vastaamaan tulevaisuu-den vaatimuksiin.

Osaamiskeskusten tehtäväjakoa tarkennetaan vastaamaan pio-neeriaselajin toimialajakoa. Poh-jan pioneeripataljoonassa tarken-nukset tarkoittavat suluttamisen osaamisalueen vahventamista ja selkeyttämistä. Tarkoituksena on tasapainottaa työkuormaa ja var-mistaa henkilöstön työpanoksen kohdentumisen aselajin päätehtä-vien käyttöön.

Valmistelemme Maasotakoulun tukemana edellytykset panosta-misen koulutuksen järjestämiseen.

Vastaavasti tuemme liikkeenedis-tämisen osaamiskeskuksen perus-tamista Karjalan prikaatiin tienpi-toon ja ylikulun varmentamiseen liittyvällä tiedonvaihdolla.

Tarkennetun tehtäväjaon mukai-set aselajin koulutus- ja kehittämis-tehtävät käynnistyvät täysimääräi-sesti vuoden 2020 alusta.

Suluttamisen tutkimus etenee ja vastaa hyvin nopean toimeenpa-nokyvyn kehittämiseen ja koros-tuvan hyökkäystaistelun tarpeisiin. Pioneerivälineitä kehitetään vas-taamaan dynaamisemman taiste-lukentän olosuhteisiin. Tutkimus-alueita ovat muun muassa panssa-rimiinojen modernisointi, miinojen etähallittavuus ja uusien raivaa-mismenetelmien resilienssin lisää-minen. Myös koneellisen sulutta-misen mahdollisuuksia selvitetään. Valmiuden kannalta suluttami-sen suorituskyky ja ”päivänkunto” lähenevät toisiaan, jossa pelkistet-tynä vain oikeaan aikaan, oikeaan

Pohjan pioneeripataljoona 2019alueellisten pioneerijoukkojen kouluttaja ja suluttamisen valtakunnallinen vaikuttaja

Pohjan pioneeripataljoonan saapumiserän 218 aliupseerikurssi suluttaa - pioneeritoiminnan ytimessä. (kuva: Miika Moilanen)

paikkaan asennetulla miinalla tai panoksella on merkitystä.

Vuodenvaihteen lähestyessä saim-me Pohjan pioneerien näkövink-kelistä riemukkaita uutisia. Poh-jois-Suomen pioneeritoiminta vah-vistuu jo ennestään Lapin jääkäri-pataljoonan aloittaessa pionee-rikoulutuksen Jääkäriprikaatis-sa. Kainuun prikaatin päivittäises-sä koulutuksessa tehtävä näkyy jo kevään kuluessa siten, että ensim-mäiset Jääkäriprikaatin saapumi-serän 119 oppilaat aloittavat opin-not aliupseerikurssimme pioneeri-linjalla Teknillisessä komppaniassa. Varsinainen koulutus alkaa saapu-miserästä 219 alkaen ja yhteistoi-mintakuvioita harjoitustoiminnan osalta viritellään. Joukko nähdään mahdollisesti Pohjan pioneeripa-taljoonan harjoituksissa jo tuleva-na syksynä.

Musta lippu yhdistää ja olemme tässäkin yhdessä vahvempia.

22 HURTTI-UKKO 2/18

w Pohjois-pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston päällikkö

everstiluutnantti Mika Seppä

Puolustusvoimat järjesti juh-lavuotensa kunniaksi eri puolella maata Kesäkier-tue -nimellä kulkevia tapahtumia. Oulussa saatiin nauttia sekä tais-telunäytöksestä, kalustonäyttelys-tä että konsertista. Päivän juhlal-lisuutta lisäsi myös se, että vete-raaneille suunnattu Rosvopaisti -tapahtuma sijoitettiin samalle päi-välle. Näin saatiin aikaiseksi maan-puolustuksen superperjantai.

Aluetoimistomme oli järjestämässä tai vähintään koordinoimassa kaik-kia mainittuja tapahtumia. Päivä alkoi Rosvopaistilla Ouluhallissa, jossa oli paikalla noin 600 henki-löä; veteraaneja, heidän puolisoi-taan ja heidän avustajiansa. Finnai-rin lentävä henkilöstö, Oulun Soti-laskotiyhdistys ja Oulun kaupunki olivat perinteisesti mukana mer-kittävällä panoksellaan. Yrityksil-tä oli saatu myös lahjoituksia tilai-suuden järjestämiseksi. Veteraanit olivat, jälleen kerran, enemmän kuin tyytyväisiä saamaansa kohte-luun. Vanhin paikalla ollut veteraa-nimme oli 105,5 vuotias! Tukemas-sa olleille Kainuun prikaatin varus-miehille tapahtuma oli varmasti mieleenpainuva ja saattoi muka-valla tavalla veteraanien perintöä jälkipolville.

Kesäkiertueen kalustonäyttely ja taistelunäytös järjestettiin Hei-näpään liikunta-alueella, joka sopi tarkoitukseen erinomaises-ti. Molemmat kiinnostivat tuhat-päistä yleisöä, eikä sateen uhka-kaan verottanut kävijämäärää. On todettava, että taistelunäytös oli vaikuttava myös ammattilaisen sil-min tarkasteluna. Moderni kalusto

kiinnosti sekä nuorempia että van-hempia reserviläisiä, mutta erityi-sesti kouluikäistä väkeä.

Sotilaskodin myymäläautoilla oli jatkuva jono myyntituotteita himoavia kansalaisia. Pelkästään Oulun Sotilaskotiyhdistyksen pais-tamia munkkeja oli leivottu noin 7000 kappaletta. Saadun tiedon mukaan kaikki syötiin!

Konsertti järjestettiin Oulun toril-la. Paikkana tori mahdollistaa myös satunnaisen ohikulkijan ”kopitta-misen” kevyemmän sotilasmusiikin pyörteisiin. Valitettavasti, kuten viime vuonnakin, sää ei suosinut konserttiyleisöä. Rajuilma lopet-ti konsertin kesken pääesiinty-jämme Jannan ja juuri ennen lop-pukliimaksia, varusmiessoittokun-nan show bändin esiintymistä!

Huoli pois, Kesäkiertueen kalusto-näyttely ja konsertti on saadun tie-don mukaan tulossa Ouluun ensi

100 -vuotias Puolustusvoimat juhli superperjantaina Oulussa 17.8.2018

vuonnakin - 27.6.2019. Jospa tuol-loin ei ainakaan sataisi!

Superperjantai saatiin toteutet-tua lähes suunnitelman mukaises-ti. Haluankin tässä yhteydessä kiit-tää kaikkia tapahtuman järjestelyi-hin ja toteuttamiseen osallistunei-ta ja myötävaikuttaneita yhdessä ja erikseen.

MAANPUOLUSTUS KUULUU KAI-KILLE!

Alikersantti Antti Pohjolalla oli kunnia puhua arvovaltaiselle veteraani-yleisölle, joista vanhimmasta päästä oli 105,5-vuotias Johannes Pietikäi-nen (kuvassa ylhäällä). Kuvat: Satu Hujanen

HURTTI-UKKO 2/18 23

w majuri Markku Väätänen

Suomessa puolustusvoimat on organisoitu kolmeen joukko-tyyppiin; operatiivisiin-, alu-eellisiin-, ja paikallisjoukkoihin. Paikallispataljoonien vastuualueet kattavat joka neliösentin Suomes-sa Hangosta Nuorgamiin ja Vaasas-ta Ilomantsiin.

Paikallisjoukot on edelleen orga-nisoitu paikallispataljooniksi, joi-den tehtäväkenttä on hyvin laa-ja, esimerkkinä mainittakoon tii-vis yhteistyö muiden viranomais-ten kanssa.

Paikallispataljoonan toiminta-alue on oma maakunta. Kysymyksessä on siis oman maakunnan joukko, johon henkilöstö lähtökohtaisesti sijoitetaan oman maakunnan olo-suhteet tuntevista ja alueella elä-vistä sotilaskoulutetuista miehistä ja naisista.

Maakuntakomppaniat ovat oleel-linen osa paikallispataljoonan kokoonpanoa.

Pohjois-Karjalan paikallispataljoo-nan tehtävät kattavat kaiken nor-maaliolojen häiriötilanteista aina poikkeusoloihin saakka. Paikallis-joukkoja ja sitä kautta myös maa-kuntakomppaniaa koulutetaan säännöllisesti esimerkiksi paikallis-puolustusharjoituksissa eri puolilla maata sekä eri viranomaisten jär-jestämissä valmiusharjoituksissa. Koulutuksessa korostuvat muun muassa viranomaisyhteistyö eri vir-ka-aputehtäviin liittyen ja luonnol-lisesti sen harjoittelu.

Huomattavan monet paikallispa-taljoonan reserviläisistä ovat aktii-visia ja kehittävät omatoimises-

Maakuntakomppania - tärkeä osa Pohjois-Karjalan paikallispuolustusta

ti valmiuksiaan vapaaehtoises-ti muun muassa Maanpuolustus-koulutusyhdistyksen (MPK) kurssi-tarjonnan avulla. Oma aktiivisuus ja sitoutuminen toimintaan onkin erittäin tärkeää erityisesti maa-kuntakomppaniaan sijoitetuille.

Maakuntakomppaniassa pääset osallistumaan säännöllisesti ker-tausharjoituksiin ja hankkimaan osaamista monelta eri kantilta kat-sottuna. Koska tehtäväkenttään kuuluu myös virka-avun antami-nen muille viranomaisille eri tilan-teissa, on tehtävä sikälikin mielen-kiintoinen verrattuna perinteiseen aselajijoukkoon.

Kiinnostuitko?

Haemme aktiivisesti maakunta-joukkoihimme maanpuolustus-tahtoisia itsensä kehittämiseen motivoituneita pohjoiskarjalaisia varusmiespalveluksen suorittanei-ta nuoria miehiä ja naisia.

Edellä mainittujen ominaisuuksien lisäksi edellytämme riittävää fyy-sistä suorituskykyä suoriutua vaati-vista maakuntajoukkojen tehtävis-tä. Kuntotesteissä tulee saavuttaa vähintään tyydyttävä taso. Käy-tännössä tämä testataan hakeutu-misvaiheessa vuosittain keväällä ja syksyllä.

Pohjois-Karjalan paikallispataljoo-nan taistelevissa joukoissa ikäraja-na pidämme miehistön osalta noin 35 ikävuotta ja johtajiston osalta noin 40 vuotta, pois lukien päällik-kötason tehtävät.

Jos olet sotilaskoulutettu, alle 35-vuotias, pohjoiskarjalainen, nor-maalikuntoinen, maanpuolustus-tahtoinen sekä toiminnan ja val-miuden keskiöön haluava, olet etsimämme henkilö. Arvostamme osoittamaasi tahtoa sitoutua maa-kuntajoukkoihin ja haluamme yksi-lökohtaisesti tarkastella jatkosijoi-tustasi puolustusvoimien tehtävissä.

Mikäli kiinnostuit asiasta tai sinulla on jotakin kysyttävää, ota yhteyt-tä meihin puhelimitse, sähköpos-tilla tai tulemalla paikan päälle käymään.

Jos asut muualla kuin Pohjois-Kar-jalassa ja haluat mukaan oman alueesi maakuntakomppanian toi-mintaan, ota yhteyttä lähimpä-nä kotiosoitettasi olevaan aluetoi-mistoon.

Pohjois-Karjalan aluetoimistoTorikatu 36 B 2. krs., PL 2880100 JoensuuPuh. 0299 434 434pohjoiskarjalanaluetoimisto@mil.fiAvoinna arkisin klo 8.00-15.00

24 HURTTI-UKKO 2/18

w kapteeni Salla Riikonen

Kello herättää 05.20. Nopean aamupalan jälkeen hyppään pyörän selkään ja aamuyön pimeydessä polkaisen aluetoimis-tolle. Kutsuntaupseeri huikkaa ovella hyvät huomenet. Vaattei-den vaihdon jälkeen kantakortit kantoon, tietokonereput selkään ja ajoneuvoon nouse.

Saavumme Kiuruvedelle klo 08.15. Vastassa on Kulttuuritalon vahti-mestari. Kysymme, ovatko paikat samat kuin ennenkin. Kuulemma on. Siispä vakiintuneilla toiminta-tapamalleilla mennään.

Takakontin ovet auki ja tavarat ulos. Kantoapua ei ole, joten toi-mistosihteeri ottaa tottunees-ti tavaroita kantoon. Ne löytä-vät nopeasti omille paikoilleen. Samanaikaisesti varusmiesmento-ri ilmoittautuu. Ohjeistan hänet pikaisesti päivän kulkuun, jonka jälkeen käsken hänet toimistosih-teerin avuksi aulaan.

Puoli yhdeksältä ensimmäiset kut-sunnanalaiset tulevat paikan pääl-le. Kutsuvieraita odotellaan. Kel-lo lähestyy yhdeksää. Käyn ohjeis-tamassa aloituksen kulun kutsun-taan osallistuville. Tilaisuus alkaa

Kutsuntapäivä Kiuruvedellä

täsmälleen klo 09.00. Ohjelma etenee kuin itsestään ja pääsem-me kahville hieman aikataulusta myöhässä, 3 minuutin tervehdys venähti 10 minuuttiin. Käyn tarkis-tamassa kutsuntaupseerilta, mon-tako jäi tulematta. Vastaus on kak-si. Etsivä Nuorisotyöntekijöiden tuttuja. Ei siis hätää.

Hörppään nopeat kahvit ja läh-den pitämään kutsuntainfon. Rutinoituneella kaavalla info kes-tää 25 minuuttia. Kutsuntaupsee-ri tulee ohjeistamaan kiertokulun päivän aikana kutsunnanalaisil-le. Itse kävelen kutsuntalautakun-nan huoneeseen ja varmistan kau-pungin edustajalta, muistaako hän

luettelon täyttämisen. Kuulemma muistaa.

Lautakuntatyöskentely aloitetaan kello 10.40 ensimmäisen kutsun-nanalaisen tultua lautakunnan eteen kuultavaksi. Nopeat kysy-mykset ja varmistukset ja yksimieli-nen päätös syntyy. Tänään päätök-siä tehtiin 49 kappaletta. Yhdelle lautakunnalle riittävästi.

Lautakuntatyöskentely lopete-taan klo 13.00. Käymme läpi kut-suntaupseerin ja kaupungin edus-tajan kanssa päivän annin. Tämän jälkeen alkaa tilojen purkaminen ja ajoneuvon pakkaus. Ennen koti-matkaa syömme myöhäisen lou-naan Kulttuuritalon Iltalypsy kah-vilassa. Varusmiesmentori vapau-tetaan tehtävistä ja kotimatka voi alkaa.

Aluetoimistolla edessä on vielä varusteiden purkaminen autosta, koska kyseessä oli viikon viimei-nen kutsuntapäivä. Kutsuntaup-seeri vie päivän päätöksistä hajau-tustiedoston keskitettyyn tieto-kantaan. Hajautuksen siirron jäl-keen katsomme kiintiötilanteen seuraavan viikon kutsuntoja ajatel-len. Päivä on pulkassa kello 16.30. Hyppään jälleen pyörän selkään ja kohti pimeyttä.

Valmiina päivän taistoihin.

Päivä ohi, matka jatkuu.

HURTTI-UKKO 2/18 25

w Heli Itkonen Kajaanin Sotilaskotiyhdistyksen

puheenjohtaja

Sotilaskotijärjestön perusteh-tävä on edistää varusmiesten viihtyvyyttä ja hyvinvointia palveluksen aikana. Järjestömme on määritellyt peruspalvelut, jot-ka tulee tarjota varusmiehille.

Ensimmäisenä varmaan kaikil-le tulee sotkusta mieleen kahvi ja munkki. Sotku on paikka, jossa varusmiehet voivat viettää vapaa-aikaansa läheistensä kanssa. Sot-kussa ei ole ostopakkoa. Munkki on brändi-tuotteemme. Kajaanin sotkussa erilaisia munkkeja on yli 10. Jokaiselle löytynee oma suosik-ki, myös gluteenittomana.

Tämän päivän sotkussa on paljon suolaisia vaihtoehtoja, hedelmiä, proteiinituotteita, virvokkeita ja makeisia. Kioskista varusmiehet saavat hygienia- ja varustarvikkei-ta. Grilli-pitseria tuo apua, jos illal-la iskee vielä välipalan tarve. Toi-vomme kuitenkin, että varusmie-

Sotilaskoti - muutakin kuin munkki ja kahvi

het hyödyntävät Leijona Caterin-gin ateriapalvelut.

Kahvilapalvelut tulevat mukaan myös maastoharjoituksiin ja lei-reille joko leirikodeista tai myyn-tiautoilla. Maastossa harjoituksen lomassa sotkuauton kyydissä tule-va mummo kahveineen ja munk-keineen on aarre!

Toimintaa vapaa-ajalle

Sotilaskodin kirjastossa on yli 10 000 kirjaa sekä laaja valikoima aikakauslehtiä ja sanomalehtiä. Pyrimme siihen, että varusmiesten kotiseudun sanomalehti tulee kir-jastoomme. Viime aikoina kirjas-to on tullut entistä tärkeämmäksi myös rauhoittumisen ja rentoutu-misen paikkana. Kirjastosta löytyy myös pääsykoekirjoja ja tilaa nii-den lukemiseen. Tietokoneet ovat varusmiesten käytettävissä yhtey-denpitoon ja vaikka pankkiasioi-den hoitamiseen.

Varusmiestoimikunnan (VMTK) kanssa järjestämme tilaisuuksia kuten VMTK-päivät ja kotiuttamis-

konsertit. Hankimme vapaa-aikaa varten liikunta- ja pelivälineitä ja kustannamme keilailua, golfia ja teatterikäyntejä Kajaanissa.

Palveluksen alkaessa jaamme jokaiselle varusmiehelle sotilaan virsikirjan. Palvelusaikana rippi-koulun käyneille lahjoitamme rip-piristit. Tuemme myös sotilaspap-peja ja sosiaalikuraattoria.

Muistoja palvelusajasta

Kotiutumisen yhteydessä annam-me jokaiselle lämmittävän kotiu-tumislahjan. Sotkupipo tai -lippis on lämmittänyt monen sotilaan päätä kotimatkalla. Kouluttajien esitysten perusteella palkitsemme stipendillä ansioituneita taistelijoi-ta. Palveluksen aikana kunnostau-tuneet lähetit, kuljettajat ja muut sisarten apuna olleet saavat usein kahvilippuja kiitokseksi.

Hymyllä ja sydämellä Kajaanin sotilaskotiyhdistyksen sisaret ja palkattu henkilökunta huolehtii palveluistamme ja varusmiesten hyvinvoinnista. Nähdään sotkussa.

26 HURTTI-UKKO 2/18

w puheenjohtaja Markku Kananen Kainuun prikaatin Kilta ry

Kainuun prikaatin Kilta ry on 56 toimintavuotensa aika-na saavuttanut merkittäviä tekoja. Päällimmäisinä tulevat mie-leen Hurtti-Ukko lehden julkaise-minen, Korsusaunan rakentami-nen ja Kainuun prikaatin historia 1626-2012.

Killan valtuuskunnalla oli merkit-tävä rooli lehden mainosten han-kinnassa ja yleensäkin yhdistyksen varainhankinnassa. Nyt Suomen parasta joukko-osastolehteä jul-kaisee Kainuun prikaati, joskin Kil-lalla on edustaja toimituskunnassa.

Fyysisin ponnistus oli Korsun ja Korsusaunan rakentaminen pri-kaatin alueelle ”alaesikunnan” viereen yhdeksänkymmentä luvun puolessa välissä. Aluksi tilat olivat

korvausta vastaan Killan jäsen-ten ja prikaatilaisten käytössä. Sit-temmin tilat siirrettiin prikaatin komentajan edustuskäyttöön.

Kainuun prikaatin historia 1626 – 2012, jonka kustantajana Kilta toi-mi, oli mittava ja aikaa vievä pro-jekti, jonka aikataulutavoite ilmes-tymiselle oli Killan 50-vuotisjuhla. Tämän upean teoksen kirjoittajana toimi sotatieteiden tohtori yleisesi-kuntaeversti Markku Iskanius.

Samaan aikaan Kainuun prikaa-ti juhli 50-vuotista taivaltaan Hoi-kankankaalla. Historiateos tuli pai-nosta juhlia edeltävänä päivän ja sai arvoisensa roolin yhteises-sä juhlassa. Samassa tilaisuudessa naulattiin Kainuun prikaatin nykyi-nen lippu, jonka hankinnassa Kil-lalla oli merkittävä rooli. Teoksella palkitsemme mm. aliupseerikurssi-en parhaita oppilaita.

Toimelias kilta tekee tiivistä yhteistyötä prikaatin kanssa

Killan toiminta on täysin aatteel-lista. Toiminnan päällimmäisenä tarkoituksena on varusmiesten ja vapaaehtoisessa palveluksessa olevien naisten maanpuolustus-tahdon vaaliminen ja palvelusmo-tivaation edistäminen monin eri keinoin.

Keväällä 2018 olimme komentajan kutsumana tutustumassa prikaa-tin harjoitukseen Vuosangan har-joitusalueella. Pääroolissa kalus-ton ja toiminnan esittelyssä olivat varusmiehet. Siinä saimme oivalli-sen kuvan heidän loistavasta kou-lutuksesta ja hyvistä esiintymistai-doista.

Tämän muotoisia tutustumisia pyritään jatkamaan prikaatin ja muiden maanpuolustusjärjestö-jen kanssa yhdessä tulevaisuudes-sakin.

Kiltalaisia tutustui harjoitukseen Vuosangassa. Kuva: Jarmo Kivilä

HURTTI-UKKO 2/18 27

w Jarmo Kivilä Hallituksen jäsen

Kajaanin Kiehiset ry:n toi-minta jakaantuu tasaises-ti ympäri vuoden ja on erit-täin vilkasta. Aktiviteetteihin osal-listuu 20-30 henkilöä, teatteriret-kelle jopa linja-autolastillinen.

Talvikuukausina on liikuntaa maa-nantaisin Heikinhallissa. Timo Kaikkonen vetää aluksi johdetun osuuden, minkä jälkeen voi oma-toimisesti käydä punttisalilla tai uida ja saunoa.

Talvisodan päättymistä käydään kunnioittamassa 13.3. Suomussal-men kunta ja Kainuun rajavartios-to laskevat oman seppeleensä ja Kiehiset omansa. Sen jälkeen on hartaustilaisuus ja kahvit sekä lou-nas Ämmänsaaressa.

Prikaatin perinteitä kunnioite-taan laskemalla seppele Kuopios-sa perinnekivelle päivä pari ennen varsinaista 5.4. juhlittavaa vuosi-päivää.

Pilkkikilpailut kokoavat jäsenet Pol-velan rantaan Jouko Härkösen tar-jotessa parkkipaikan ja nuotiotulet.

Kesäteatteri on kulminoitunut Teatteri Retikkaan Suomussalmel-la. Johtunee siitä, että esitys ottaa vuosittain kantaa ajankohtaiseen asiaan humoristisella tavalla eikä perustu mihinkään ennen kirjoi-tettuun.

Poisnukkuneiden haudoille laske-taan syksyisin kynttilät. Haudalla kerrotaan muisto vainajasta.

Pikkujoulua vietetään sotilasko-dissa. Prikaatin komentaja kertoo

tervehdyksensä yhteydessä lyhyes-ti prikaatin kuulumiset.

Joka toinen vuosi käydään Lech-virralla. Lech-ystävät käyvät vasta-vuoroisesti Kajaanissa. Majoittumi-nen on perheissä.

Kainuun prikaatin toimintaan tutustutaan parin vuoden välein.

Vuosittain valitaan Vuoden Kiehi-nen. Hän saa hallintaansa kierto-palkinnon.

Vuosittain jaetaan Kainuun prikaa-tin ja Kainuun rajavartioston valit-semille henkilöille stipendit.

Tukijaosto tukee jäseniä erilaisis-sa elämäntilanteissa. Tukijaoston puheenjohtajana toimii Esko Par-tanen.

Kiehiset avustavat omaisten pyyn-nöstä hautajaisjärjestelyissä. Mikä-li vainaja on ilmaissut haluavansa sotilashautajaiset, niin Kiehiset on Kainuun prikaatin apuna niitä jär-

Kiehiset toimivat vetreästi läpi vuoden

Poisnukkuneiden haudoilla vuonna 2018.

KIEHISTÄ EI JÄTETÄ.

Yhdistyksen tarkoitukse-na on maanpuolustushen-gen edistäminen sekä Kai-nuun prikaatin, sitä edeltä-vien joukko-osastojen ja sen alaisten joukkojen perin-teiden vaaliminen. Lisäksi tavoitteena on lisätä yhteis-henkeä.

Yhdistyksen jäseniä ovat Puolustushallinnon alaisesta laitoksesta tai Kainuun raja-vartiostosta eläkkeelle siir-tyneet henkilöt, varsinaisen jäsenen avio- tai avopuoliso, leski tai leskeksi jäänyt elä-mänkumppani sekä kannat-tavat jäsenet.

jestämässä. Markku Mustonen ja Esko Partanen ovat yhteyshenki-löinä.

Tervetuloa mukaan Kiehisten toimin-taan: partanen.esko@kajaani.net.

28 HURTTI-UKKO 2/18

w Harri Norismaa

Pohjois-Karjalan Prikaatin Perinnekilta järjesti maan-puolustuspäivän Kontiolah-della perjantaina 28.9.2018. Päivän aluksi oli kaikille avoin Kainuun prikaatin kalustonäyttely Kontio-lahden koulukeskuksen pihalla kel-lo 9-13. Yläkoulun oppilaille järjes-tettiin Intti tutuksi -tapahtuma kel-lo 9-11.30. Päivällä oli kaikille avoin killan 28. maanpuolustusjuhla sekä perinnekillan 60-vuotisjuhla Kon-tiolahden liikuntahallissa.

Juhlavieraita saapui lähes tuhat juhlaan, jossa juhlapuheen piti Kai-nuun prikaatin komentaja, prikaa-tikenraali Tuomo Repo. Musiikista vastasi Rakuunasoittokunta yhdes-sä Kontiolahden ala- ja yläkoulu-laisten kanssa. Oppilaiden musiik-ki- ja tanssiesitykset olivat erittäin hienosti toteutettuja. Pienempien oppilaiden Vintiöisten kuoroesi-tyksen päätteeksi juhlaväki osoit-tikin seisten suosiotaan. Tilaisuu-den lopuksi Kontiolahden kunta tarjosi juhlakahvit koulukeskuksen ruokalassa.

Killan 60-vuotisiltajuhla järjestet-tiin kutsuvierastilaisuutena enti-sessä Kontiorannan varuskunnan muonituskeskuksessa kello 18. Juhla oli samalla prikaatin enti-sen henkilöstön kokoontuminen sekä Kontiorannan varuskunnan ja prikaatin historian muistelutilai-suus. Tilaisuuteen saapui yli kolme-sataa vierasta ja tilaisuutta kunni-oitti läsnäolollaan entisiä prikaati-laisia todella runsaslukuinen jouk-ko. Selvästikin tilausta oli lähes viisi vuotta sitten lakkautetun yhteisen joukko-osastomme muistelemisel-le ja jälleennäkemiselle.

Iltajuhlassa juhlapuheen piti pri-kaatin entinen komentaja evers-

Pohjois-Karjalan Prikaatin Perinnekillan maanpuolustuspäivä

ti evp Pekka Ripatti ja musiikista vastasi Rakuunasoittokunta. Juh-lavieraiksi olimme saaneet viisi Pohjois-Karjalan prikaatin entistä komentajaa. Prikaatin ensimmäi-nen komentaja, kenraaliluutnant-ti evp, Pääesikunnan entinen pääl-likkö Ilkka Hollo kertoi tervehdyk-sessään prikaatin perustamisesta ja lakkauttamiseen liittyvistä vai-heista kulissien takaa. Hän vakuut-ti, että prikaatimme lakkautukses-ta huolimatta on Pohjois-Karjalan maakunnan puolustus turvattu.

Olimme saaneet lainaan muse-oidun Pohjois-Karjalan prikaatin lipun ja juhlavasti se saapuikin lip-pusaattueessa Karjalan jääkärien marssin soidessa. Juhlan jälkeen lippu palautettiin haikein mielin museon kokoelmiin.

60-vuotisen taipaleen kunniaksi Pohjois-Karjalan Prikaatin Perin-nekilta kustansi Karjalaisen Kult-tuurin Edistämissäätiön Riitta ja Väinö H. Bromanin rahaston apu-rahalla Perinnekillan ja JR9 Perin-neosaston 60-vuotishistoriikin. Maisteri Harri Norismaan ja tieto-kirjailija Pekka Laakkosen kirjoit-tama Kollaan Vasaman katveessa

-teos esittelee Perinnekillan taipa-leen joukko-osastokillasta perin-nekillaksi sekä JR9 Perinneosas-ton taipaleen killasta perinneosas-toksi. Kirja kertoo myös Perinnekil-lan sota-ajan perinnejoukko-osas-tojen JR34 Kollaan ja JR9 Syvärin sotataipaleet. Teoksen nimi tekee kunniaa talvisodan Kollaan tais-telijoille ja maakuntamme maan-puolustuksen symbolille, Kol-laan vasama -patsaalle. Kirja jul-kaiseminen tapahtui iltajuhlassa. Lisätietoja ja lähiaikoina myöskin kuvia maanpuolustuspäivästä löy-dät killan sivuilta pkpkilta.fi. Noil-le sivuille ilmestyy myöskin iltajuh-lassa pyörinyt monisatainen kuva-kavalkadi Kontiorannan vaiheista. Sivuille on skannattu myös kaikki joukko-osastolehdet, joten ei kun etsimään juttuja ja kuvia. Sieltä löytyykin monta tuttua kasvoa. Te, jotka olette kiinnostuneita kuule-maan tulevista tapahtumista, niin perinnekillan jäseneksi liittymi-nen onnistuu suoraan killan sivuil-ta. Emme anna tulen sammua. Talviset terveiset Kollaan Vasaman katveesta!

HURTTI-UKKO 2/18 29

w koulutuspäällikkö Timo Toivonen Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri,

Kajaanin koulutuspaikka

Maanpuolustuskoulutusyh-distyksen (MPK) perusta-misesta tuli viime vuoden joulukuussa kuluneeksi 25 vuotta. Maanpuolustusjärjestöjen 1993 perustamasta koulutusorganisaa-tiosta on kasvanut merkittävä tur-vallisuuskouluttaja, joka parantaa koulutuksellaan Puolustusvoimien, muiden viranomaisten sekä kansa-laisten valmiutta normaali- ja poik-keusoloissa sekä tekee yhteistyö-tä muiden turvallisuus-, kasvatus- ja valistustyötä tekevien vapaaeh-toisjärjestöjen kanssa.

MPK järjestää vuosittain keski-määrin 2000 kurssia, koulutettavi-en henkilöiden määrä on noin 50 000 ja koulutusvuorokausia kertyy 90 000.

Korpi 18 -harjoitus

Maanpuolustuskoulutusyhdis-tyksen Kajaanin koulutuspaikka toimeenpani Puolustusvoimien tilaaman Korpi 18 -harjoituksen 7.-9.9.2018 Kainuun prikaatissa ja

sen lähiharjoitusalueella. Harjoi-tuksessa toteutettiin kymmenen kurssia, joihin osallistui 184 reser-viläistä sisältäen MPK:n koulut-tajat. Harjoitusjoukon kokonais-vahvuus oli runsaat 200 henki-löä mukaan lukien kurssien valvojina ja ammuntojen varo-henkilöstönä toiminut prikaa-tin henkilökunta sekä ampu-ma-alueen vartioinnista vastan-nut varusmiesosasto.

Johdon kurssi vastasi harjoituksen yleisjärjestelyjen suunnittelusta ja toteuttamisesta Kainuun prikaa-tilta saamiensa suunnitteluperus-teiden pohjalta. Keskeisinä tehtä-vinä perustamisen ja majoitusjär-jestelyjen lisäksi olivat mm. harjoi-tuksen aikaisen huollon sekä kurs-sien tarvitseman kuljetustuen jär-jestäminen.

Pioneeritoimintakurssilla kerrat-tiin pioneerijoukkueen toimintaa puolustuksessa koulutuksen pai-nopisteenä suluttaminen.

Jalkaväkijoukkueen taistelukurs-silla koulutettiin uudistetun taiste-lutavan mukaisesti joukkueen toi-mintaa puolustustaistelussa. Kurs-siin yhdistettiin kvkk-ampujakurs-si, joten sillä kerrattiin myös kevy-en konekiväärin käyttöön liittyvät asiat.

PV-ajolupakurssilla päivitettiin Puolustusvoimien kuljettajakou-lutuksen mukaisesti reserviläisil-le voimaan ajo-oikeudet oman sodan ajan tehtävän mukaiselle ajoneuvokalustolle.

Kenttälääkintäkurssilla painopis-teenä oli perusyksikön lääkintä-huollon järjestelyjen ja ensiapu-taitojen kouluttaminen SA-sijoite-tuille lääkintämiehille ja -aliupsee-reille.

Kenttähuoltokurssilla koulutettiin paikallispataljoonan huollon hen-

kilöstölle pataljoonan ja sotilasalu-een huollon järjestelyjä ja toimin-taa.

Tarkka-ampujakurssin koulutusai-heita olivat mm. tuliaseman vaati-mukset ja valinta, toiminta tuliase-massa sekä tuliasemakortin laadin-ta. Ammunta tapahtui tarkkuuski-vääri 85:llä 150-700 metrin mat-koilta.

Partion taisteluammuntakurssilla harjoiteltiin uudistetun taisteluta-van mukaista toimintaa sekä parti-on toimintaa hyökkäystaistelussa.

Panssarintorjunta-ampujakurssil-la koulutusaiheina olivat mm. ase-käsittely, ampumataidon perustei-den kertaus ja taktinen toiminta.

Paikallispataljoonan viestikurssilla tutustuttiin paikallispataljoonan käytössä olevaan viestikalustoon sekä perehdyttiin sen käyttöön ja ominaisuuksiin.

Reserviläisiltä kerätyn palautteen perusteella Korpi 18 -harjoituksen järjestelyihin ja annettuun koulu-tukseen oltiin erittäin tyytyväisiä.

Kiitän Kainuun prikaatia ja sen henkilöstöä sekä kaikkia toimi-joitamme ja yhteistyökumppa-neitamme hyvästä yhteistyöstä ja tuestanne toiminnallemme!

MPK:n toimintaa 25 vuotta

30 HURTTI-UKKO 2/18

w Martti Huusko Järjestelytoimikunnan pj.

Muutokset ja turbulenssi Suomen turvallisuusym-päristössä ovat viime vuo-sina olleet niin suuria, että tapah-tumia on entistä vaikeampi enna-koida.

14. Divisioonan perinneyhdistyk-sen nuoriso- ja perinnepäivien pääjuhlassa 2. syyskuuta Kuhmos-sa puhunut maavoimien komenta-ja, kenraaliluutnantti Petri Hulk-ko korostikin pitkäjänteisyyden ja ennakoinnin merkitystä Suomen maanpuolustuskyvyn ja samalla turvallisuuden säilyttämisessä ja kehittämisessä.

Suomi on onnistunut siinä, missä monet muut Euroopan maat kyl-män sodan päättymisen jälkeisi-nä vuosina epäonnistuivat. Ylei-sen asevelvollisuuden säilyttämi-sen, koulutuksen kehittämisen sekä maavoimien, ilmavoimien ja merivoimien suorituskyvyn ylläpi-tämisen ansiosta Suomi on pitänyt yllä uskottavan maanpuolustuk-sen ja ennaltaehkäisykyvyn. Ken-raaliluutnantti Hulkko korosti sitä, että näin myös sotilaallisen hyök-käyksen uhka pystytään pitämään mahdollisimman alhaisena.

Hän nosti esiin myös henkisen maanpuolustustahdon merkityk-sen ja iloitsi siitä, että tutkimusten mukaan 78 % suomalaisista oli-si valmis puolustamaan maataan myös siinä tapauksessa, että tulos näyttäisi epävarmalta.

Maanpuolustuksen kannalta maa-voimien komentaja korosti myös

Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys

ulkomaisten subjektiivisten arvi-oiden merkitystä. Mitä vahvem-malta Suomen maanpuolustusky-ky näyttää ulkopuolisten arviois-sa, sitä suurempi on sen vaikutus. Siten tulevat ilmavoimien ja meri-voimien hankinnat vaikuttavat monin tavoin myös maamme tur-vallisuuteen.

Kuhmon nuoriso- ja perinnepäivät onnistuivat 14. Divisioonan perin-neyhdistyksen puheenjohtajan, prikaatikenraali Tuomo Revon mie-lestä hienosti. Ennen muuta hän iloitsi siitä, että tapahtuma tavoit-ti runsaasti nuorisoa. Kaikki ala- ja yläkoulujen luokat sekä kyläkou-lut ja lukion joukkueet osallistui-vat Raappana-viestiin sekä monet osallistuivat kirjoituskilpailuun jo ennen tapahtumaa.

Perjantaina 31. elokuuta Tuupa-lan esikoulun, alakoulun, yläkou-lun ja Kuhmon yhteislukion oppi-laat osallistuivat aamunavaukseen

ja uuden puukoulun juhlasali täyt-tyi sen jälkeen oppilaista, jotka osallistuivat nuorisotapahtumaan, jossa palkittiin Raappana-viestin ja kirjoituskilpailun parhaat luokat ja oppilaat.

Kokonaisuudessaan päivien tapah-tumat keräsivät yhteensä lähes 6000 osanottajaa. Runsas jouk-ko kuhmolaisia ja muualta saapu-neita vieraita tutustui perjantai-na Kuhmon torilla järjestettyyn Kainuun prikaatin kalustonäytök-seen, myös lauantai-illan Savo-Kar-jalan Maanpuolustussoittokunnan konsertti keräsi runsaan yleisön Kuhmo-talon Lentua-saliin. Sun-nuntain pääjuhlaan osallistui lähes 400 henkilöä.

Tapahtuma järjestelytoimikun-ta kiittää Kainuun prikaatia, Kuh-mon kaupunkia ja kaikkia yhteis-työkumppaneita hienon tapahtu-man toteuttamisesta yhteisvoimin.

HURTTI-UKKO 2/18 31

w kunnanjohtaja Marjut Ahokas Ilomantsin kunta

14. divisioonan perinneyhdis-tys ja Ilomantsin kunta val-mistelevat yhdessä perin-neyhdistyksien, seurakuntien ja veteraanijärjestöjen kanssa 14. divisioonan perinnejuhlaa ja Ilo-mantsin taistelujen päättymisen 75-vuotisjuhlaa.

Ilomantsin taistelut olivat jatko-sodan viimeinen suurtaistelu kesäl-lä 1944. Järjestelyihin osallistuvat myös Puolustusvoimat ja Rajavar-tiosto.

Ilomantissa elokuun 10. - 11. päi-vinä järjestettävä juhla on 14 D. perinneyhdistyksen 16. juhla.

Kaksipäiväinen juhla käynnistyy puolustusvoiminen ja rajan kalus-tonäyttelyllä ja eri sotahistorialli-siin kohteisiin suuntautuvilla opas-tetuilla retkillä. Karjalan lennosta suorittaa ylilennon.

Ilomantsi valmistautuu perinne- ja taistelujen päättymisjuhliin

Lauantai-illan aikana liikuntahal-li kutsu