sadon rakentuminen viljoilla - satafood.net rajala luke, luonnonvarakeskus ... oraslkm m-2...

© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

Ari Rajala

Luke, Luonnonvarakeskus

Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö

Peltokasvien tuotanto

Sadon rakentuminen viljoilla – satokomponenttien määräytyminen

ja niihin vaikuttavat tekijät

© Luonnonvarakeskus

Esitelmän rakenne

• Sadon rakennusosat

• Kasvuston kasvu ja kehittyminen

• Vegetatiivisen biomassan ja sadon kytkös - satoindeksi

• Kuivuus

• Vedenkäytöntehokkuus


SATO

Oraslkm m-2

Versolkm/pv

+

Jyväpaino (TJP)

x

Röyhylkm m-2

Jyvälkm m-2

Jyvälkm röyhyssä

x

Sadon rakennusosat

Ari Rajala

Kasvutekijöiden vaikutus

vesi & ravinteet, N

– ennen röyhylletuloa

Jyväntäyttymisjakson olosuhteet & jyvälukumäärä


Pölyttyminen

10-14 päivää

Kauralla röyhy (riisi)

Tyypillisesti 4-5

solmua, joissa

vaihteleva määrä

tähkylöitä, siten että

tähkylälkm kasvaa

röyhyn alaosaan päin

2 jyvää/tähkylä


”Ykkösjyvä” selvästi painavampi

Jyväpaino yleensä hieman

alhaisempi röyhyn alaosissa Rajala & Peltonen-Sainio. 2011.. Agricultural Sciences 2 3: 283-290.

Jyväpaino riippuvainen jyvän solulukumäärästä?

1-jyvä dominoi – sen poistamisen jälkeen 2-

jyvän paino nousi, mutta ei 1-jyvän tasolle 1-jyvä 60% sadosta

2-jyvä 40% ”- -”


SATO

Oraslkm m-2

Versolkm/pv

+

Jyväpaino (TJP)

x

Röyhylkm m-2

Jyvälkm m-2

Jyvälkm röyhyssä

x

Sadon rakennusosat

Ari Rajala


Kauran jyväsato: jyväpaino (TJP, g)

Ari Rajala

TJP g

SATO kg/ha

lähde: MTT viralliset lajikekokeet


Kauran jyväsato: jyvälukumäärä (kpl/m2)

Ari Rajala

Jyvälukumäärä kpl/m2

SATO kg/ha

5000 jyvää a 35 mg

= 1 750 kg/ha


Jyväsato on voimakkaasti

kytköksissä jyvälukumäärään


Kauran jyväpaino: ydin & kuori

Ari Rajala

TJP ydin g

TJP kuori g

Prosentuaalinen osuus


© Luonnonvarakeskus 2-lehtivaihe

Vegetatiivisten kasvinosien kasvu ja sato-osien muodostuminen

siemensatokasveilla sato ja

vegetkasvimassa kytköksissä

Toisiinsa: satoindeksi

= jyvä/maanpäällinen kasvimassa

viljat ±50%

öljykasvit <30%

Vegetatiivinen vaihe Suvullinen vaihe

fotosynteesi + jossain määrin

muista kasviosista siirretyt sokerit

Jyvän täyttymisvaiheessa kasvua

enää ylimmässä solmuvälissä ja

kukinnossa

Jyvän täyttymisvaihe

lehti- ja

sivuversoaiheet

tähkylä- ja kukka-aiheet

n

Pää- ja sivuversojen

veget.massan ja yhteyttävän lehtialan &

satopotentiaalin rakentuminen

Vesi & ravinteet

Ripeä maanpeittävyys eduksi

säteilyn, veden ja ravinteiden

hyödyntämisessä & kilpailussa

rikkakasveja vastaan

Ari Rajala

kukat, tähkylät,

sivuversot

lippulehtivaiheessa Abort

Kaura, vehnä, mt-ohra

80-90% sadosta pv

2-t-ohra >50%


0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

0 10 20 30 40 50 60

SA

TO

kg

/ha

Satoindeksi (%)

Sato (kg/ha) ja satoindeksi (HI %)

JAK

JOS

JOZ

SÄA

MTB

NIM

TBW

JAE

Kruunu

Scirocco

Zebra

Anniina

Bjarne

Marble

Wellamo

Epos

1: SI 33% - jyvä 2.5 t ja olki 5 t

2: SI 50% - jyvä 2.5 t ja olki 2.5 t

1 2

1: edellytykset 5 t satoon,

mutta 2-2.5 t toteutui

Vegetatiivinen kasvimassa, sato ja satoindeksi (SI %):

Broilerivehnä-hanke: viljelijäkokeet 2011

Häiriöt jyväntäyttymis-

vaiheessa →

satomenetyksiä

Jos alkukasvukaudella

kasvussa, eli biomassan

kerryttämisessä häiriöitä →

potentiaalinen sato ↓

Ari Rajala

Satopotentiaali on

realisoitunut 100%


Kuivuus – jyvälukumäärä, 6-tah ohra DR1 = kuivuus ennen tähkälletuloa

DR2 = kuivuus jyväntäyttymisvaiheessa

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

0 0.5 1 1.5 2 2.5 3 3.5 4

Mean grain number in spikelets

sp

ikele

t n

o

CONT

DR1

DR2

b ab a b a a

b a a b a a

b a a b a a

b a a b ab a

b ab a

a a

a

Stressi pölyttymisen jälkeen – ei

juurikaan vaikutusta siemenlkm

Stressi ennen tähkälletuloa

rajoittaa jyvälkm

Jyvälkm/tähkylä


Kuivuus – Jyväpaino, 6-tah ohra

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

Mean single grain weight (mg) in spikelets (when present)

sp

ikele

t n

o

CONT

DR1

DR2

b a a

b a a b a a

b a a

b ab a

b a a b ab

b ab a b a a

a a

a a

Pölyttymisen jälkeinen stressi (kuivuus,

kuumuus, taudit) rajoittaa siemenpainoa

Olosuhteiden normalisoituessa

jyväntäyttyminen voi olla normaalia

– huom alhaisempi jyvälkm

DR1 = kuivuus ennen tähkälletuloa

DR2 = kuivuus jyväntäyttymisvaiheessa

Yksittäisen jyvän paino mg


Sadannan vajaus kylvöstä tähkälletuloon

MTT:n Mallasohran sato- ja proteiinimalli

Vähintään 110 mm – ei satomenetyksiä

% vuosista sadanta

yli 110 mm

Keskimäärin joka toinen

vuosi sadanta rajoittaa

satopotentiaalia

↓ kasvustomassa

↓ jyvä- & versolukumäärä


Tarvitseeko kaura ohraa enemmän vettä kasvuun? vedenkäytöntehokkuus: haihdutettu g H2O / g kasvibiomassa

Kaura tuhlailevampi

veden suhteen,

varsinkin jos sitä on

tarjolla reilummin

Pieni ero kuivana

kasvukautena,

isompi ero

sateisempana

kasvukautena


Tarvitseeko kaura ohraa enemmän vettä kasvuun?

Virallisten lajikekokeiden ohra-kaura-vertailua

sademäärältään kolmessa eri tilanteessa: kuiva,

keskimääräinen ja sateisempi alkukasvukausi

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

1 2 3

ohra

kaura

kuiva keskimääräinen sateisa alkukausi

+650 kg + 500 kg +850 kg

Viitteitä siitä,

että kaura

pärjää

kuivassa

suhteellisesti

yhtä hyvin, tai

hieman

paremmin

kuin ohra

Rajala &Jauhiainen

© Luonnonvarakeskus Ari Rajala

0

10

20

30

40

50

60

0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000

jyvälkm m2

TJ

P g

<1t 1-2 t 2-3t 3-4t 4-5t 5-6t 6-7t >7t

<1t ha-1

>7 t ha-1

Jyvälkm ja TJP – SATO (kaura) lähde: MTT viralliset lajikekokeet

Jos jyvälukumäärä (kpl/kasvi,

kpl/m2) jää alhaiseksi, niin

• jyväpainon kompensaatiokyky

on rajallinen

→ takapakkia sadon suhteen

Ravinteet, vesi + rikat - yleisesti häiriö

versoutumisesta röyhylletuloon

negatiivinen vaikutus jyvälukumäärään &

vegetatiiviseen kasvimassaan

Jyväntäyttymisjaksolla

yhteyttävä lehtiala ja sen kunto

määrittävät jyväpainoa

sadon rakentuminen viljoilla - satafood.net rajala luke, luonnonvarakeskus ... oraslkm m-2...

Documents