sahko ja rakentaminen 2015

Kalevan painokoneet pyörivät auringon voimalla

Sähköautojen lataustavat tutuiksi

Valaistuksen ekotehokkuus – mitä se on?

Simulointi helpottaa energiatehokkuussuunnittelua

Sähkö &rakentaminen

2015

Urakoitsija.fi

Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy www.seti.fi

Rekisteri koostuuSähkö- ja teleurakoitsijaliittoSTUL ry:n ja sen jäsen-järjestöjen jäsenyrityksistä.Lisäksi rekisteristä löytyvätSETI:n sertifioimat yrityksetaiheittain.

Yrityksiä voi etsiäerilaisilla hauilla, kutentoimiala ja toimialue.Haun voi tehdä myösyrityksen nimellä, postitoimi-paikalla tai yrityksen antamillahakusanoilla.

Palvelussa mukana olevatyritykset voivat itse ylläpitää jatäydentää tietojaan ja lisätähakukriteereitä.

Huolehdi siitä, että tietosiovat ajan tasalla ja kaikkiosaamiset ja tärkeätreferenssit esillä.

Lisätietoja antaa Birgitta Pessi,puh. 09 5476 1603,[email protected].

Urakoitsija.fi-rekisterin

tarkoituksena on

auttaa asiakasta

löytämään tarvitsemansa

sähköistysalan

urakoitsija.

Sähköasiaa kiinteistö- ja rakentamisalalle

2015

10

18 25

42

Sisältö3 Pääkirjoitus

4 Ajankohtaista

8 Vuoden sähkösuunnittelijan haastattelu

10 Vuoden sähköinen työmaa: Sorrilan päiväkoti

14 STUL:n puheenjohtajien terveiset

16 Pätevyydet ja sertifikaatit varmistavat osaamisen

18 Sähköautojen lataustavat tutuiksi

21 Vanha harrasteauto sähköautoksi

22 Aviapoliksen yhdistetty turva- kuulutusjärjestelmä

24 Ohjeita turvakuulutusjärjestelmän suunnitteluun

25 Ratkaisuja mobiiliverkkojen kuuluvuusongelmiin

26 Porin jäähallin remontti valmistui kauden alkuun

28 Valokuidut vastaavat tulevaisuu-den tarpeisiin

30 Valitse pätevä antenniurakoitsija

32 Valaistuksen ekotehokkuus – mitä se on?

34 Valaistusinvestointien elinkaari-kustannukset

35 Sulanapitojärjestelmät talveksi kuntoon

36 Aurinkosähköä ja ledejä toimistoihin

38 Kalevan painokoneet pyörivät auringon voimalla

41 Aurinkosähköasentajien sertifiointi etenee

42 Simulointi helpottaa energiatehokkuussuunnittelua

44 Lämpökuvaus paljastaa sähkö- laitteiden vikapaikat

46 Sähköistyksen virstanpylväitä

48 Teknistä uutta

50 Valaistusteknistä uutta

52 Tekijöitä sähköurakkaasi

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015 1

1_sisluettelo.indd 1 20.10.2015 6:20:36

Hyödynnä Valttikortti.Tilaajavastuun Valttikortissa tarvittavat tiedot ovat helposti luettavissa sähköisesti. Kortti on henkilötunniste, kulunseuranta ja perehdyttämisen väline. Valttikorttiin on myös liitettävissä sähköalan ammattipätevyydet (1/2016 alkaen).

Tilaajavastuun Valttikortti täyttää työturvallisuuslain mukaisen henkilötunnisteen vaatimukset.

Tilaa valttikorttisi työmaille.

www.tilaajavastuu.fi Asiakaspalvelu 0600 301 339 (1,52 €/min + pvm)

RT-TEHTÄVÄLUETTELOT-SOVELLUSRT-tehtäväluettelot-sovellus on tarkoitettu talonrakennusta koskevien suunnittelutehtävien sisällön ja laajuuden määrittelyyn.

Sovellus helpottaa suunnittelutehtävien sisällön ja laajuuden määrittelyä, hallintaa ja laadunvarmistusta.

Käytät sitä sujuvasti omalla tietokoneellasi. Tarvitset sovelluksen käyttöön vain Adoben Readerin uusimman version.

Hankittuasi käyttöoikeuden voit ladata hanketietokortin ja siihen liittyvät tehtäväluettelot osoitteesta http://severi.sahkoinfo.fi omalle koneellesi käytettäväksi nimetyssä kohteessa.

Tutustu RT-tehtäväluettelot-sovellukseen ja tilaa käyttöoikeus osoitteessa http://kauppa.sahkoinfo.fi/tehtavaluettelot

LISÄTIETOJA Juha Grönlund, puh. 09 5476 1306 sähköposti [email protected]

3_paakirjoitus.indd 2 20.10.2015 13:58:22


Sähkö on ratkaisu

Ilmaston muutoksen ja energiatehokkuusvaateiden myötä sähkön merkitys koko nykyaikaisessa yhteiskunnassa kasvaa jatkuvasti. Näin on myös rakentamisessa. Monet toimijat ovat tämän jo sisäistäneet, mutta käytännön rakentamisessa vastaan tulee usein myös tapauksia, joissa pitkän tähtäimen kannattavuus ja kokonaisuuden etu unohtuvat päivittäisissä kustannus- ja aikataulupaineissa.

Automaation lisääminen on tutkitusti kustannustehokkain keino parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Näin on laita uudisrakentamisessa mutta erityisesti korjausrakentamisessa. Samalla saadaan kaupanpäällisiksi lisää toimivuutta, tuottavuutta, asumismukavuutta ja paremmat sisäolosuhteet. Onnistunut lopputulos saavutetaan kun rakennuttaja ottaa heti alussa kans-saan suoraan sopimussuhteeseen talotekniikkakokonaisuutta – LVISAK – ymmärtävät suunnittelijat ja urakoitsijat.

Aurinkosähkön investointikustannukset ovat laskeneet vuodesta toiseen. Tällä hetkellä jo omaan käyttöön tuleva ostosähköä korvaava tuotanto on varsin kannattavaa. Sijoitetulle pääomalle saa hyvän tuoton ja takaisinmak-suaika on varsin lyhyt.

Yllä esitin pari esimerkkiä sähkön mahdollisuuksista nykyaikaisessa raken-tamisessa. Tämä rakennuttajille ja rakentajille suunnattu lehti kertoo lisää samasta aiheesta. Lehden takana on Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry palveluyhtiöineen. Tavoitteenamme on, että Suomessa rakennettaisiin maa-ilman energiatehokkaimmat, tuottavimmat ja turvallisimmat sähköistykset. Tätä tavoitetta toteuttamaan haluamme kutsua mukaan kaikki rakennusalan toimijat.

Olli-Heikki Kyllönen

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n toimitusjohtaja

RT-TEHTÄVÄLUETTELOT-SOVELLUSRT-tehtäväluettelot-sovellus on tarkoitettu talonrakennusta koskevien suunnittelutehtävien sisällön ja laajuuden määrittelyyn.

Sovellus helpottaa suunnittelutehtävien sisällön ja laajuuden määrittelyä, hallintaa ja laadunvarmistusta.

Käytät sitä sujuvasti omalla tietokoneellasi. Tarvitset sovelluksen käyttöön vain Adoben Readerin uusimman version.

Hankittuasi käyttöoikeuden voit ladata hanketietokortin ja siihen liittyvät tehtäväluettelot osoitteesta http://severi.sahkoinfo.fi omalle koneellesi käytettäväksi nimetyssä kohteessa.

Tutustu RT-tehtäväluettelot-sovellukseen ja tilaa käyttöoikeus osoitteessa http://kauppa.sahkoinfo.fi/tehtavaluettelot

LISÄTIETOJA Juha Grönlund, puh. 09 5476 1306 sähköposti [email protected]

Pääkirjoitus

TOIMITUS

PäätoimittajaOlli-Heikki Kyllö[email protected]

ToimitussihteeriMikko [email protected]

TaittoArja Metsikkö[email protected]

YHTEYSTIEDOTHarakantie 18 B02650 EspooPL 55, 02601 EspooPuhelin 09 547 [email protected]

ILMOITUSMYYNTIMartti Karhu Puhelin 09 5476 1303 tai041 453 [email protected]

KUSTANTAJASähköinfo Oy

JULKAISIJASähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry

KIRJAPAINOPunaMusta

JAKELUSähköala Sähkö & rakentaminen-lehti postitetaan Locus-lehden 4/2015 liitteenä lehden tilaajille.

KANNEN KUVAJanica KarastiISSN 0789-5437

2015

3_paakirjoitus.indd 3 20.10.2015 13:58:23

meille on kerrottu

Palkinnon perusteluiden mukaan Torni-hotellin valaistus nostaa 25-kerroksisen, 88 metrin korkuisen rakennuksen Tampe-reen keskustan kiintopisteeksi.

”Illan hämärtyessä hillitty, kaikkiin suuntiin näkyvä valaistus nostaa kohteen kaupungin kiintopisteeksi. Kokonaisuutta täydentää yhden kulman viistetyt osuudet, joiden valaistus tukee ja liittää yläosan va-laistuksen tyylikkäästi koko rakennuksen korkeuteen. Valaistuksen värien ja liikkei-den hillitty käyttö luo miellyttävän, joskus jopa katseen vangitsevan lopputuloksen.”

Valaistus on toteutettu mediavalaisin-tekniikkaa hyödyntäen, joten tuotettava näkymä on myös päivitettävissä, mikä tar-joaa laajoja mahdollisuuksia valaistuksen uudistamiseen ja vuodenaikojen huomi-oimiseen.

Kohteen valaistussuunnitelmat ovat Valoa designin Roope Siiroisen, Marko Kuusiston ja Antti Hiltusen sekä Arkki-tehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy:n Sam-po Valjuksen ja Juha Paanasen käsialaa.

Vuoden sisävalaistuskohteeksi vali-tun, Helsingin Kuusisaaressa sijaitsevan Didrichsenin taidemuseon näyttelytilojen valaistus on toteutettu kokonaan LED-va-laisimilla. ”Uusien valaisinten sovittaminen

alakaton vanhoille paikoille toimii alkupe-räistä Viljo Revellin arkkitehtuuria kunni-oittavana tekijänä.”

Nyt viidennentoista kerran järjestetyn kilpailun tarkoituksena on kannustaa ko-timaisia valaistussuunnittelijoita ja raken-nuttajia antamalla tunnustusta ansiokkail-

Tampereen Torni-hotelli on Vuoden valaistuskohdeTampereen Sokos hotelli Torni valittiin syyskuussa Vuoden 2015 ulkovalaistuskohteeksi. Vuo-den sisävalaistuskohteeksi valittiin Helsingin Kuusisaaressa sijaitseva Didrichsenin taidemuseo.

Torni-hotellin kaikkiin suuntiin näkyvä, mediapinnoilla toteutettu valaistus nostaa 25-kerroksisen rakennuksen Tampereen kes-kustan kiintopisteeksi. Kuva Suomen Valoteknillinen Seura

le ja korkeatasoisille valaistusratkaisuille. Kilpailun järjestävät Suomen valoteknilli-nen seura ry, RAKLI ry, Sisustusarkkiteh-dit SIO ry, Suomen arkkitehtiliitto SAFA ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Sähkötek-nisen kaupan liitto ry.

Valoa designin Roope Siiroinen, Sokotel Oy:n Virpi Saarinen ja Sun Effects Oy:n Riku Sourama vastaanottivat Vuoden ulkovalaistuskohteen tunnustuksen Helsingin mes-sukeskuksessa syyskuussa pidetyillä Valo-messuilla. Kuva Mikko Arvinen

4 SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

4_7_Ajankohtaista_uutisia.indd 4 20.10.2015 7:57:02

Oulun Kauppurienkatu yhdeksään elo-kuussa valmistuneelle toimistotalolle on myönnetty kansainvälisen LEED-ympäris-tösertifikaatin korkein, platina-tason ser-tifikaatti.

Kiinteistön omistavan Ilmarisen ra-kennuttajapäällikkö Niina Rajakosken mukaan tulos saavutettiin ilman erillisin-vestointeja huolellisen suunnittelun ansi-osta. Energiatehokkuus onnistuttiin opti-moimaan esimerkiksi valaistusvalinnoilla, ilmanvaihdon ohjauksella sekä lämmön talteenotolla.

Oululaiselle toimistotalolle korkein LEED-sertifikaatti

Erheellisiä paloilmoituksiatulee yhä liikaaVuonna 2014 erheellisten automaattisten paloilmoitusten osuus hätäkeskuksiin tul-leista automaattisista ilmoituksista oli 95,7 prosenttia. Tämä tarkoittaa 18 120 erheel-listä ilmoitusta. Erheelliset hälytykset joh-tuvat tyypillisesti ruuan valmistuksesta, muusta kuin tulipalosta aiheutuneesta sa-vusta, pölystä sekä korjaustöiden aikai-sesta huolimattomuudesta.

Pelastuslaitoksilla on nykyisin oikeus periä maksua erheellisistä paloilmoituk-sista. Viime vuonna laskuja lähetettiin 4 187 kappaletta. Lisäksi 2 148 laitteis-toa sai velvoittavan korjausmääräyksen.

Sähköalan kuulumisia verkossaSähköalan tuoreimpia uutisia ja kuulu-misia voi seurata Sähköala.fi-sivuilla se-kä Facebook-sivulla www.facebook.com/sahkoala.fi. Uutisten lisäksi sivuilla julkais-taan esimerkiksi Sähköala-lehden pääkir-joitukset, Sähkömaailma-lehden kolum-neja sekä muita valikoituja artikkeleita. Tämän Sähkö- ja rakentaminen -lehden sekä muita kiinteistö- ja rakentamisalan ammattilaisille suunnattuja artikkeleita löydät alasivulta www.sahkoala.fi/kiin-teistoala/.

Helsingissä on noin 85 000 jul-kista ulkovalaisinta. Kuva Fle-minginkadulta. Kuva Mikko Arvinen

Helsinki siirtyy ledivalaistukseenHelsingin kaupunki on siirtymässä vaiheittain LED-valaisimien käyt-töön julkisessa ulkovalaistukses-sa. Vanhoja valaisimia korvataan ledeillä noin 2 000 valaisimen vuo-sitahtia. Kotimainen Greenled Oy voitti alkusyksystä ensimmäisen kaupungin järjestämän kilpailu-tuksen 1 700:n pitkän elinkaaren LED-ulkovalaisimen toimituksesta.

– Energiatehokkuuden ohel-la kilpailutuksen keskeisiä kri-teerejä olivat muun muassa va-laisimen korkea värintoisto, ilkivaltaluokka sekä ylijännitesuo-jaus, kertoo Helsingin kaupungin ulkovalaistustoimiston toimisto-päällikkö Olli Markkanen.

Ohjeita energiamittausten toteutukseenSähkötieto ry on julkaissut uuden ST-kortin 21.34, jossa annetaan ohjeita energianku-lutuksen mittarointiin ja energiatehokkuu-den parantamiseen kulutusmittaustietojen avulla. Sähköinfo Oy:n verkkokaupassa myytävä ohjeisto on tarkoitettu sekä kiin-teistön omistajille, suunnittelijoille että ura-koitsijoille.

HD-televisiot yleistyvät hitaasti antennitalouksissaViestintäviraston mukaan teräväpiirto- eli HD-lähetykset mahdollistava televi-sio tai digiboksi on vain 32 prosentilla niistä antenniverkon kotitalouksista, jois-sa teräväpiirtolähetyksiä olisi mahdollis-ta vastaanottaa. Kaupan myyntitilastoja laativan GfK:n mukaan kuluttajille on edel-leen myynnissä televisioita, joista parem-pilaatuisten HD-lähetysten vastaanottoon tarvittava DVB-T2-viritin puuttuu.



Helsingin keskustan halkova pyöräilybaa-na valaistiin syyskuun lopulla kahdella-toista valotaideteoksella. Valoisa Baana -tapahtuman järjestivät Suomen Valotek-nillinen Seura, Metropolia ammattikorkea-koulu sekä Helsingin kaupungin rakennus-virasto. Neljän päivän ajan esillä olleisiin valotaideteoksiin voi tutustua yhä tapah-tuman sivuilla www.valoisabaana.fi.

Valotapahtuman yhteydessä Helsin-gissä järjestettiin Helsingin kaupungin isännöimä LUCI-konferenssi (Lighting Ur-ban Community International), mihin saa-pui lähes kaksisataa pääasiassa suurkau-punkien valaistusratkaisusta vastaavaa päättäjää eri puolilta maailmaa. Seminaa-rissa käsiteltiin esimerkiksi valaistuksen energiatehokkuutta, älykkäitä valaistuk-sen ohjausjärjestelmiä sekä valaistuksen kaupunkiympäristössä synnyttämiä koke-muksia ja tunnetiloja.

LVI-alan järjestöjen yhteisen FINVAC ry:n Finlandia-talolla 8.10. järjestämä Raken-nusten energiaseminaari kokosi paikal-le lähes 600 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijaa. Seminaarissa käsiteltiin esi-merkiksi EU:n energiatehokkuusvaatimus-ten vaikutuksia, rakennusten energian-käytön optimointia sekä sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittamista.

Tilaisuudessa puhuneen maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan Suomen hallitus on sitoutunut komission tiukkenevien päästövähennys-tavoitteiden saavuttamiseen ja noudatta-miseen.

meille on kerrottu

Helsingissä ihailtiin Valoisaa Baanaa

Baanalla nähty Loistavat varjot -teos esitteli, kuinka varjoilla, heijastuksilla ja valon kohdistuksella voidaan vaikuttaa tilan tunnelmaan ja sen kokemiseen. Kuva Helsin-gin kaupunki

– Ilmastonmuutoksen hillitseminen kannattaa osata nähdä myös mahdol-lisuutena turvata teollisia työpaikkoja. Meidän kannattaa olla mukana luomas-sa mahdollisuuksia uusille vientiteolli-suuden aloille kehittämällä puhtaan tek-nologian ratkaisuja muulle maailmalle, Tiilikainen sanoi.

Tiilikaisen mukaan esimerkiksi biota-louden puolella Suomessa on käynnissä monia hankkeita, joilla on hyvät mahdol-lisuudet pärjätä kansainvälisessä kilpai-lussa uutta puhdasta ja päästötöntä tek-nologiaa kehitettäessä.

Helsingin kaupungin rakennusvi-raston ulkovalaistustoimiston toimisto-päällikkö Olli Markkanen (toinen vas.) isännöi korealaisvieraiden ryhmää LU-CI-konferenssin iltatilaisuudessa Kruu-nuvuorenrannan Öljysäiliö 468:ssa.Kuva Mikko Arvinen

Rakennusten energiaseminaari kiinnosti satoja vaikuttajia

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan ilmas-tonmuutoksen hillitseminen kan-nattaa osata nähdä myös mahdolli-suutena turvata työpaikkoja.



Sähköalan järjestöjen yhteisen Sähköt-reffit-palvelun nimi muutettiin syyskuus-sa Löydä sähkömies -palveluksi. Päivi-tetty markkinointipalvelu on herättänyt runsaasti kiinnostusta kuluttaja-asiakkai-ta palvelevien sähköurakoitsijoiden kes-kuudessa.

Kuluttaja-asiakkaiden palveluun eri-koistuneet, asiakaspalveluun koulutetut sähkömiehet löydät uusilta www.löydä-sähkömies.fi-sivuilta.

Nykyisin TV-käytössä oleva 700 MHz:n lähetystaajuusalue siirtyy poliittisen pää-töksen mukaisesti langattoman laajakais-tan käyttöön. Digitan UHF-aluetta koskevat taajuusmuutokset ovat parhaillaan käyn-nissä Pohjois-Suomessa ja Kainuun seu-dulla. Eteläisemmässä Suomessa muu-tokset tehdään vuoden 2016 aikana.

Taajuusmuutokset edellyttävät kaikki-en Digitan antenniverkossa olevien yhtei-santennikiinteistöjen antennivahvistimien virittämistä uudelle taajuusalueelle. Satel-liitti- ja antenniliitto SANT ry:n puheenjoh-tajan, antenniurakoitsija Martti Kempin mukaan järjestelmät kannattaa tarkastut-taa ammattilaisella hyvissä ajoin ennen taajuuksien muuttumista.

– Jos apua tilataan vasta kun TV-kuva häviää, niin silloin ollaan jo todella myö-hässä, Kemppi painottaa.

Lisätietoja taajuusmuutoksiin varautu-misesta sekä luotettavasti toimivien anten-niurakoitsijoiden yhteystiedot löydät Satel-liitti- ja antenniliiton www.sant.fi-sivuilta.

Löydä sähkömies -koulutukset käynnistyivät

Ceesta Oy:n Taru From johdatteli sähkömie-hiä kuluttajakaupan saloihin Espoon Säh-kötalolla lokakuussa pidetyllä, uutta Löydä sähkömies -palvelua esitelleellä kurssilla. Kuva Mika Suomi

UPS-laitteiden kysyntä kasvaa jatkuvastiVaikka sähkökatkoja ja muita sähkö-verkon häiriöitä esiintyy Suomessa ja muissa teollisuusmaissa entistä har-vemmin, kasvaa keskeytymättömän virransyötön varmistamiseen tarkoi-tettujen UPS-laitteiden (Uninterrup-tible Power Supply) kysyntä silti jat-kuvasti.

Yleensä UPSit varustetaan vain pienillä akuilla, mistä saadaan virtaa muutamiksi kymmeniksi minuuteiksi. Tämä aika riittää varavoiman käyn-nistymiseen tai järjestelmien turval-liseen alasajoon, mutta tarvittaessa UPSit voidaan varustaa myös suu-remmilla akustoilla.

Antenniverkon taajuudet muuttuvat

Martti Kempin mukaan taajuusmuutok-set edellyttävät monissa kiinteistöissä vanhojen antennivahvistimien uusimis-ta. Kuva Kristiina Kolu

Eaton Power Qualityn myynti-päällikkö Veli Sissosen mukaan herkkien atk- ja automaatiolait-teiden yleistyminen on lisännyt jat-kuvasti yhtiön Espoossa valmis-tamien UPS-laitteiden kysyntää. Kuva Mikko Arvinen

VTT:n tutkimuksen ”Poistoilmalämpöpum-put kaukolämpöjärjestelmässä” mukaan koneellisella ilmanvaihdolla varustettu-jen kerrostalojen kaukolämmön kulutus olisi mahdollista jopa puolittaa poistoil-malämpöpumppujen avulla. Tutkimuksen mukaan energiatehokkuusinvestointi kan-nattaa erityisesti 1960–1990-luvuilla ra-kennettujen kerrostalojen kohdalla, jois-sa on koneellinen ilmanvaihto, mutta ei lämmön talteenottoa.

VTT: Kerrostalojen lämmönkulutus puoliksi lämpöpumpuilla

VTT:n mukaan kaukolämmön tuo-tannon näkökulmasta asiaan liittyy kuitenkin haasteita. Jos kaukolämmön kulutus vähenee ja tuotantolaitokselle palaavan kaukolämpöveden lämpötila kohoaa, heikentää tämä kaukolämmön siirtoverkon tehokkuutta. Kaukolämmön kysynnän vähentyminen voi myös nos-taa sen hintaa.




henkilö

M yllypuron metroaseman käytöstä poistettu aikataulunäyttö terveh-tii sisääntulijoita Sähköinsinöö-

ritoimisto Niemistön aulassa Helsingin Malmilla.

– Me olemme yrittäneet saada alka-vien palaverien aikataulut päivittymään näyttöön, mutta vielä tässä ei ole onnis-tuttu. Näyttötaulun ohjelmointiin ei tosin ole panostettu aivan kaikkia suunnittelu-resursseja, yhtiön toimitusjohtaja Teemu Määttänen nauraa.

Vuoden sähkösuunnittelijaksi elo-kuussa valittu yritys on erikoistunut muun muassa raideliikenteen sähkö-, te-le- ja turvateknisten järjestelmien suun-nitteluun sekä vaativiin automaatiorat-kaisuihin.

Suuri näyttötaulu on muisto Myl-lypuron metroaseman peruskorjaus-työmaalta, minkä sähkö-, turva- ja au-tomaatiojärjestelmien suunnitelmat toimisto laati. Tämä ja monet muut met-roradan varrelle aiempina vuosina suun-

Länsimetron sähkö- ja automaatiosuunnittelija VUODEN SÄHKÖSUUNNITTELIJAKSIVuoden sähkösuunnittelijaksi valitun Sähköinsinööritoimisto Oy Niemistön toimi-tusjohtaja Teemu Määttänen korostaa pääkaupunkiseudun suurten liikennehank-keiden valtakunnallista ja yhteiskunnallista merkitystä.

nitellut kohteet toimivat hyvänä harjoi-tuksena ja referenssinä yrityksen tämän vuosikymmenen suurimmalle työllistä-jälle; Länsimetrolle.

– Me olemme keskittyneet erityises-ti tele-, turva- ja automaatiojärjestelmien suunnitteluun, mutta meillä on runsaasti osaamista myös raideliikenteen tasasäh-köjärjestelmistä ja sähkönjakelusta. Tä-mä on sellaista spesiaaliosaamistamme, mitä kovin monella muulla ei ole, Teemu Määttänen kertoo.

Mikko Arvinen, teksti Tuomas Sauliala, kuvat

Tomi ja Teemu Määttänen johtavat Vuoden sähkösuunnittelijaksi valittua Sähköinsinööritoimisto Niemistöä yhdessä kolmen muun osakkaan kanssa.

8_9_Henkilo_Vuoden_sahkosuunnittelija.indd 8 20.10.2015 8:59:23


Julkisissa hankkeissa avoimet tar-jouskilpailut tuovat monesti oman mie-lenkiintoisen lisämausteen laitevalintoi-hin varsinkin jos järjestelmän osa-alueita kilpailutetaan erikseen.

– Käytännössä suunnitelmat pitää tehdä ensiksi riittävän yleisellä tasolla, jotta asennettavat laitteet voidaan kil-pailuttaa ja valita vasta suunnitelmien valmistumisen jälkeen, ja tehdä lopul-liset suunnitelmat vasta laitevalintojen jälkeen.

Rakennuttajille terveisinä Määttäset haluavat muistuttaa, että sähköteknisten järjestelmien vaatiman tila- ja reittitar-ve on kasvanut tekniikan lisääntyessä ja esimerkiksi palonkestoisuusvaatimus-ten tiukentuessa. Kahdennettuja järjes-telmiä vaaditaan yhä useammin, mutta aina näitä vaatimuksia ei osata huomioi-da riittävästi tila- ja reittisuunnittelussa.

Länsimetron kakkosvaihe tuo lisää vastuutaLänsimetron ensimmäinen vaihe avataan liikenteelle ensi vuoden elokuussa, mut-ta monien Niemistön toimiston työnte-kijöiden katse suunnattu jo tiukasti kohti kauempana lännessä siintävää Kivenlah-tea ja Länsimetron kakkosvaiheen suun-nitelmia.

Kakkosvaiheessa Niemistön toimis-ton vastuut lisääntyvät entisestään kun suunnitteluvastuuseen tulevat mukaan kaikkien uusien asemien lisäksi myös raidealueiden ja tunneleiden sähkö- ja automaatiojärjestelmien suunnittelutyöt. Sähköinsinööritoimisto Niemistö vas-taa suunnitelmista konsulttiryhmänä yh-dessä Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy:n ja Granlund Oy:n kanssa.

– Osaamisemme täydentävät toi-siaan. Keneltäkään meistä ei löydy yk-sin kaikkea suureen hankkeeseen vaa-dittuja resursseja ja osaamista, yhtiön suunnittelujohtaja Tomi Määttänen kertoo.

Sähkösuunnittelualalla on nähty viime vuosina voimakasta keskittymis-tä alan suurempien toimijoiden ostaes-sa lähes kilpaa pienempiä suunnittelutoi-mistoja markkinoilta. Parinkymmenen hengen keskisuuret suunnittelutoimistot eivät ole vielä katoava luonnonvara, mut-ta kilpailu kovenee jatkuvasti.

Niemistön ratkaisu kovenevaan kil-pailuun on ollut erityisosaamiseen pa-nostaminen sekä yhteistyön tiivistä-minen muiden keskisuurten ja myös suurempien toimistojen kanssa. Länsi-metron kaltaisissa, teknisesti vaativissa jättihankkeissa tämä on jopa välttämä-töntä.

Suunnitelmia myös PisararadalleNissinen, Niemistö, Granlund -konsor-tiokolmikko on myös suunnitteilla ole-van Pisararadan sähkö- ja automaatio-järjestelmien suunnittelija. Tämän ennen kaikkea pääkaupunkiseudun lähijunalii-kennettä parantavan, arviolta lähes mil-jardin euron arvoisen hankkeen toteutus odottaa yhä virallista päätöstä.

Pääkaupunkiseudun suurten liiken-nehankkeiden kustannuksista puhuttaes-sa Määttäset muistuttavat, että hankkeilla on valtava merkitys paitsi pääkaupunki-seudun kehittämiselle, myös koko Suo-men rakentamiselle ja valtakunnalliselle työllisyystilanteelle.

– Pääkaupunkiseudun infrahank-keet ovat tärkeä veturi koko Suomen taloudelle ja ne hyödyttävät koko yh-teiskuntaa. Tätä ei pitäisi väheksyä päät-täjätasolla, Teemu Määttänen sanoo.

Järjestelmien vaatimukset kasvavatSähköisen talotekniikan merkitys on jatkuvasti kasvussa varsinkin vaativam-missa kohteissa, mutta tavallisemmissa asuntoja liikerakennuskohteissa säh-köisen talotekniikan painoarvo jää Tee-mu Määttäsen mukaan usein yhä turhan vähäiselle huomiolle.

– Kohteissa, missä esimerkiksi tur-va- ja automaatiojärjestelmät on integ-roitu yhteen, tunnustetaan, että sähköi-sen talotekniikan suunnittelu on erittäin vaativaa hommaa, mutta pienemmissä kohteissa tämä saattaa joskus hieman unohtua. Järjestelmät ja järjestelmien vaatimukset kasvavat jatkuvasti, ja tä-mä pitäisi osata huomioida paremmin jo hankesuunnitteluvaiheessa.

Perheyritys toisessa polvessa

Toimiston kukkapöytä muistuttaa yrityk-sen erityisosaamisesta.

Diplomi-insinööri Teemu Määttänen omistaa 24 henkeä työllistävän suunnittelutoimiston yhdessä yhtiön suunnittelujohtajana työskentelevän veljensä Tomi Määttäsen ja kolmen muun suunnittelijaosakkaan kanssa. Insinööri Esko Niemistö perusti yri-tyksen vuonna 1953. Määttästen isä Taisto Määttänen tuli Niemistön

palvelukseen 1960-luvulla ja osti yrityksen enemmistön 1980-luvun alussa, mutta jo tuolloin arvostettua ja tunnettua nimeä ei haluttu lähteä kuitenkaan suotta vaihtamaan. Tais-to Määttänen toimi yrityksen johdos-sa vuoteen 2006 saakka, jolloin Tee-mu otti ja osti vetovastuun isältään. Perinteisesti yritys on toiminut pää-

asiassa talonrakennusalalla, mutta viime vuosina painopiste on siirtynyt enemmän liikennehankkeiden suun-taan. Samalla yritys on onnistunut kasvamaan tasaisesti. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli 2 944 000 euroa.

8_9_Henkilo_Vuoden_sahkosuunnittelija.indd 9 20.10.2015 8:59:23

10 SÄHKÖALA Sähkö & Rakentaminen 2016

projekti

S orrilan päiväkodin työmaalla Val-keakosken keskustassa kaikki suunnitelmapiirustukset – myös

sähkö- ja LVI-kuvat – ovat katseltavissa tabletin ruudulta. Työmaalle mentäessä kuvat tablettiin kannattaa tietysti ladata valmiiksi langallisella yhteydellä.

– Projektipankkiin kuvista päivit-tyy aina uusin versio, joten vanhojen kuvien perusteella ei vahingossa pääs-tä tekemään mitään. HP:n perustablet-ti toimii ikään kuin sähköisenä kuva-

mappina, kertoo työmaan vastaava mestari Mikko Partanen Rakennus-liike J. Malm Oy:stä.

Kangasalalaisen J. Malmin pääura-koima Sorrilan päiväkoti julistettiin viime vuoden FinnBuild-messuilla vuoden sähköinen työmaa -kilpailun voittajaksi.

Kilpailuraadin mielestä työmaan hallinnossa ja toimintojen organi-soinnissa nykyaikaisia sähköisiä jär-jestelmiä on hyödynnetty esimerkilli-sellä tavalla. Papereidenkin käyttöä on korvattu niin paljon kuin mahdollista.

Mittamiehelle suurin hyöty– Omat tabletit on niin työpäälliköil-lä kuin vastaavilla mestareillakin. Kaik-

kein eniten tabletista hyötyy ehkä työ-maita kiertävä yrityksen mittamies, Mikko Partanen selventää.

Hämeen ammattikorkeakoulusta vuonna 2005 valmistuneella rakennus-insinöörillä on kokemusta muun mu-assa tamperelaisen Koskikeskus-kaup-pakeskuksen saneerauksesta.

Tilaajavastuulain vaatimukset säh-köisestä tunnistamisesta ovat vahdit-taneet sähköisen järjestelmän käyt-töönottoa. Työmaalle tulevat ja sieltä lähtevät henkilöt rekisteröidään vero-numeroa myöten yrityksen järjestel-mään työmaan portilla olevan sähköi-sen lukijan avulla. Tämä tapahtuu joko henkilön oranssisella valttikortilla tai yrityksen omalla lätkällä.

PÄIVÄKODIN TYÖMAALLAhyödynnettiin esimerkillisesti uusia sähköisiä järjestelmiä

Valkeakoskella sijaitseva päiväkoti valittiin vuoden 2014 Sähköiseksi työmaaksi. Suunnitelmapiirustuksia tarkastellaan tabletilta ja työnjohto näkee koneelta reaaliajassa sen, keitä työmaalla on.

Matti Valli, teksti Ari Korkala, kuvat

10_13_Projekti_Valli.indd 10 20.10.2015 9:01:08


PÄIVÄKODIN TYÖMAALLAhyödynnettiin esimerkillisesti uusia sähköisiä järjestelmiä

Tabletit kaikille talouden parantuessaSähkö-Äijien työnjohtajilla on jo table-tit, ja kaikille asentajille ne olisi tarkoi-tus hankkia heti, kun taantuma alkaa taittua. Uusi tekniikka parantaa selväs-ti tiedon kulkua.

Yhtiön pääpaikka on Jämsässä. Viisi asentajaa työllistävä aluetoimis-to Pirkanmaalle perustettiin nelisen vuotta sitten. Alihankintaa ostetaan hyviksi todetuilta urakoitsijoilta. Säh-kö-Äijät tarjoaa työtä hinnalla, ja ali-hankkijat laskevat, kannattaako hom-maan ryhtyä.

– Alihankintaa käytetään eten-kin heikkovirta- ja spesiaalihommis-sa, mutta toki perinteisissäkin asen-

nuksissa, koska kaikki asentajat ovat täystyöllistettyjä. Sorrilan ohella työn alla on kahden asuinkerrostalon ja yh-den tuetun asumisen yksikön sähköis-tys, Sähkö-Äijien projektipäällikkönä haastatteluhetkellä työskennellyt Kei-jo Kahilampi kertoi.

Sittemmin itsenäiseksi pienyrittä-jäksi ryhtynyt Kahilampi tietää parem-min kuin hyvin, että alihankkijoiden suuntaan kannattaa toimia reilusti. Hintojen vinguttaminen viimeisen päälle ei pitkälle kanna.

Peruspäiväkodissa on perusratkaisutPäiväkodin sähköistys on käytännössä kokonaan Sähkö-Äijien sähköasentaja

Jarno Peuramäen käsialaa. Suunnitte-lun ja toteutuksen perustana ovat nor-mien mukaiset päiväkodin suunnitte-luohjeet.

– Alakatossa oli todella vähän ti-laa, joten ilmastointiasentajien kans-sa saimme tehdä todella paljon yhteis-työtä. Oli tosissaan mietittävä, miten sähköistykset sinne mahtuvat, Peura-mäki kuvaa.

Peuramäki on työssään katsel-lut myös tietomallikuvia, mutta asen-nuksen kannalta nekään eivät ole näyt-täneet kovin yksiselitteisiltä. Samaa mieltä on paikalla oleva LVI-asenta-ja, jonka mukaan vain millimerikuvat voisivat olla riittävän hyviä nykyisiin asennusvaroihin.

Sorrilan päiväkodin työmaa Valkeakoskella on palkittu vuoden sähköisenä työmaana. Pääurakoitsija on Rakennusliike J. Malm Oy.



projekti

– Johtojen hyllynkannattimina on käytetty sisäpuolista hyllynkannaketta, jolloin asennusvaroissa säästetään viisi senttimetriä. Sisäpuoliset hyllynkannat-timet ovat yleistyneet muutaman vuo-den aikana. Toinen vaihtoehto olisi kan-nakkeiden veto alapuolelta, Peuramäki kertoo.

Peuramäki esittelee turvakaapelei-den hyllyjen asennuksia, jotka on to-teutettu nykymääräysten mukaisesti. Ylähyllyllä kulkevat oranssiset kaape-lit ovat vielä maalausvaiheessa käytetyn valkoisen pölynsuojamaalin peitossa. Nykymääräysten mukaisesti turvakaa-

pelihyllyn kannakeväli on maksimis-saan 1,5 metriä eli lyhyempi kuin muil-la kaapelihyllyillä.

– Ylimmällä hyllyllä kulkevat pois-tumistie- ja turvavalot. Toisessa kerrok-sessa sinne on asennettu myös savun-poistoluukkujen kaapelit. Turvavalaistus syttyy keskuksen alijännitereleen laue-tessa.

Hankalin työvaihe oli ehkä Norel-con toimittaman sähkökeskuksen hi-vuttaminen kurottajalla ahtaasta au-kosta tekniikkahuoneeseen. Päiväkodin tarpeisiin riittää nimellisteholtaan 400 ampeerin keskus.

Reaaliaikaista seurantaa työmaallaTilaajan puolesta työmaan valvonnas-ta myös sähkötöiden osalta vastasi ISS Proko. Sähkötöiden valvoja Matti Kurko valvoo tilaajan puolesta, että työt tehdään suunnitelmien mukaisesti. Hän hyväksyy urakoitsijan tilaamat tavarat ja kuittaa laskut. Hän osallistuu työmaakokouk-siinkin. Työmaakokouksissa oli muka-na myös sähkösuunnittelusta vastannut Granlund Tampere Oy:n Heikki Wilen.

– Työmaakokouksissa valmiiksi mietityt ja sovitut asiat kirjataan päätök-siksi. Sähköpostikeskustelua käydään ja suunnitelmia tarkennetaan koko ajan, joten työmaakokouksiin käytettävä ai-ka on lyhentynyt huomattavasti, Kahi-lampi kertoi.

Työmaalla käytettävä sähköinen seu-rantajärjestelmä näyttää niin tilaajavas-tuurekisterin kuin reaaliajassa sen, ketä työmaalla on. Vihreä väri henkilön koh-dalla tarkoittaa, että henkilö on paikal-la, ja valkoinen sitä, että ei ole. Punainen saattaa olla esimerkiksi henkilö, jonka

Sorrilan päiväkoti ValkeakoskellaVuoden sähköinen työmaa 2014

Rakennusurakoitsija: Rakennusliike J. Malm

Sähkösuunnittelija: Granlund Tampere

Sähköurakoitsija: Sähkö-Äijät Oy

Valmistui: Alkukesästä 2015

Jarno Peuramäki ja Keijo Kahilampi tarkastelevat sähköpääkeskusta.



on velvollisuus tallentaa tiedot kuudek-si vuodeksi.

– Verottaja seuraa urakoitsijoiden ja rakennuttajien ilmoittamia kassavir-toja. Valvontaa suorittavat tietokoneet huomaavat varmasti yritykset, joilla on kassavirtaa mutta ei työmaatoimintaa. Työmailta on löytänyt muun muassa yri-tyksiä, joiden toimina on ilmoitettu päät-tyneeksi, Partanen sanoo.

”Perustabletti on meille sähköinen ku-vamappi. Myös sähkö- ja lvi-piirustuk-sia voidaan katsella sen ruudulta”, työ-maan vastaava mestari Mikko Partanen kertoo.

Sähköistä kulunvalvontaa VALTTI-kortin avulla.

poistuminen työmaalta ei ole sidottu pal-kanmaksun. Tällöin hän ei ehkä huomaa vilauttaa Valtti-korttiaan työmaalta pois-tuessaan. Punainen voi merkitä sitäkin, että henkilö on juuri tullut työmaalle, ei-kä perehdytystä ei vielä ole tehty.

– Täältä me ja viranomaiset voimme tarkastella koko alihankintaketjua yrityk-sineen, henkilöstöineen ja veronumeroi-neen. Järjestelmään on kirjattu myös ne työmaan työntekijät, jotka tekevät töi-tä kaupungin piikkiin meille alistettuna urakkana, Partanen sanoo.

Koneelta näkee koko ketjun Paikalle tulevat aluehallintoviraston tar-kastajat vaativat printatun tulosteen, jon-ka pitäisi olla valmiina seinällä. Partanen sanoo, että tarvittaessa hän saa sen ko-neelta ulos neljässä minuutissa.

– Työmaita valvova aluehallinto-virasto pääsee katsomaan sopimuksia

ja laskutusta. Työsuojelutarkastaja on paikalla jo käynyt, mutta verotarkas-tajaa vielä odotellaan. He osaavat vaa-tia ja pyytää. Vastausten tulee olla val-miina.

Työntekijöitä listaus tuottaa kolmen sivun printin, josta näkyvät henkilön ve-ronumero, aloituspäivä ja lopetuspäivä. Yhdeksi päiväksi töihin tuleva kaveri kir-jataan vain yhdelle päivälle. Urakoitsijalla

Rakennusliike J.Malmin mestarit Jari Saarilampi ja Mikko Partanen tutkivat työ-maan sähköisiä piirustuksia.

Päiväkodin sähköistys on käytännössä kokonaan Sähkö-Äijät Oy:n sähköasenta-ja Jarno Peuramäen käsialaa.



S ähkö- ja teleurakoitsijaliiton pu-heenjohtaja, seinäjokelaisen Poh-jois-Suomen Sähkö Oy:n toimitus-

johtaja Juha Lounatvuori sekä liiton varapuheenjohtajat, Turun Sähkötukku Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Hallamaa sekä helsinkiläisen Amplit Oy:n toimi-tusjohtaja Jussi Kuusela kertovat huo-manneensa viime aikoina merkkejä ta-lotekniikkaurakoitsijoiden aseman horjuttamisesta niin työmailla kuin so-pimuspöydissäkin.

– Me toivomme, että talotekniset erikoisurakat säilytetään jatkossakin si-vu-urakoina, eikä kiinteistöjen käytön ja elinkaaren kannalta oleellisten ratkai-sujen toimittajia alisteta aliurakoitsijan asemaan. Tasavertainen asema projek-teissa takaa sen, että kaikilla on paitsi mahdollisuus, myös intressi hakea ko-konaisuutta parhaiten palvelevia ratkai-suja, Juha Lounatvuori ja Jussi Kuuse-la sanovat.

Sähköurakoitsijat eivät halua

sivustakatsojan rooliinMikko Arvinen, teksti ja kuvat

Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton puheenjohtajat peräänkuuluttavat taloteknisten urakoiden säilyttämistä sivu-urakoina, sillä aliurakointimallin yleistyminen johtaa helposti urakoiden tarpeettomaan pilkkomiseen ja heikentää samalla laadun ja uusien teknisten ratkaisujen kehittämismahdollisuuksia.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton puheenjohtajat Kimmo Hallamaa, Jussi Kuusela, Juha Lounatvuori se-kä STUL:n toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen katsovat, että taloteknisten erikoisurakoiden säilyttäminen raken-nushankkeiden sivu-urakoina takaa tilaajille kiinteistöjen elinkaaren kan-nalta parhaan lopputuloksen.

henkilö

14_15_Puheenjohtajat.indd 14 20.10.2015 9:02:59


Allianssit lisäävät urakoitsijoiden riskejäKimmo Hallamaa muistuttaa, että talo-tekniikan prosenttiosuus rakentamisen kokonaisbudjetista on jatkuvasti kasva-massa.

– Talotekniikkaurakoitsijoiden aja-minen aliurakoitsijan asemaan olisi tä-män asian kanssa selvästi ristiriidassa. Urakoiden ketjutus ja katteiden sirpaloi-tuminen vähentää uusien teknisten rat-kaisujen kehittämismahdollisuuksia ja estää näin myös uusien innovaatioiden syntymistä, Kimmo Hallamaa sanoo.

Talonrakennusalallakin yleistynei-siin allianssimalleihin sisältyy Hallamaan mukaan usein riskejä urakoitsijoille.

– Sopimusmalleja on totta kai eri-laisia, mutta usein tuntuu siltä, että al-liansseissa tilaajat haluavat varmistaa omaa selustaansa varautumalla jaka-maan mahdollisista ongelmista syntyviä kustannuksia useamman tahon kesken.

taulu- ja maksuehtovaatimuksiin liitty-vät riskit mukaan tarjouksiin.

Rakennusalan yleiset sopimus-ehdot ovat olleet voimassa vuodes-sa 1998 lähtien. Ehtoja ei ole haluttu lähteä uudistamaan, sillä nykyisellään kaikkien tunteman YSE:n katsotaan mahdollistavan pienistä puutteistaan huolimatta hyvin esimerkiksi vapaan ja tasapuolisen kilpailun edellytykset kaikille jos ehtoja vain noudatetaan tasapuolisesti.

Lopuksi STUL:n puheenjohtajat ha-luavat nostaa esille huolensa hintapai-neiden vaikutuksista rakentamisen laa-dulle.

– Nykyisinhän halvin hinta voittaa aina, mutta saattaa olla, että alamme hil-jalleen nähdä tämän reitin seuraukset. Jos kaikki yrittävät lopulta vain selviy-tyä, saa tilaajakin loppupelissä jotain muuta, kuin mitä kuvitteli tilaavansa, Kimmo Hallamaa pohtii.

Rakennusalalle on tehty vuosina 2007–2014 yhteensä 4 408 tilaajavastuutar-kastusta. Tähän mennessä laiminlyön-timaksuprosessiin on johtanut 784 tarkastusta, ja niistä noin kahdessa kolmasosassa on määrätty laiminlyönti-maksu. Etelä-Suomen aluehallintoviras-ton määräämien laiminlyöntimaksujen yhteenlaskettu arvo on vajaa kolme mil-joonaa euroa.

Aluehallintoviraston mukaan monissa laiminlyöntimaksun määräämiseen joh-taneissa tilanteissa tilaajan olisi pitänyt ymmärtää alihankintasopimuksen hin-noittelusta, että kyseistä työtä ei voida tehdä tarjotulla hinnalla siten, että so-pimuskumppani huolehtii myös verojen tilittämisestä sekä työnantajan sosiaali-turvamaksujen ja vähimmäispalkkojen maksamisesta työntekijöille.

Yleiset sopimusehdot ovat kaikkien etuJuha Lounatvuori toivoo, että myös ra-kennuttajat ja tilaajat pitäisivät mielessä aikoinaan yhdessä suurella työllä laadit-tujen rakennusalan yleisten sopimus-ehtojen mukanaan tuomat edut, jotta avointen ja läpinäkyvien tarjousten jät-täminen olisi mahdollista.

– Sopimusten teko ja tarjousten jät-täminen on helpompaa ja nopeampaa jos rivien välistä ei tarvitse etsiä piilo-tettuja poikkeamia. Mielestäni jokaiset tilaajan omat vaatimukset pitäisi karsia pois sopimuksista ja noudattaa yleises-ti hyväksyttyjä sopimusehtoja, Lounat-vuori sanoo.

Vastaavasti YSEstä poikkeaminen jo tarjouspyyntövaiheessa johtaa herkästi tarpeettoman kalliisiin tarjouksiin, sil-lä monimutkaisemmissa sopimuksissa urakoitsijat joutuvat hinnoittelemaan esimerkiksi tavallista tiukempiin aika-

Tilaajavastuutarkastuksista satoja laiminlyöntimaksujaJoissakin tapauksissa sopimuskump-

pani ilmoitti tilaajalle noudattavansa palkan maksussa esimerkiksi Viron ta-savallan minimilainsäädäntöä. Aluehal-lintovirasto tulkitsee tämän kuitenkin tietoiseksi yritykseksi kiertää Suomen työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia.

Juha Lounatvuori väistyy Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton hallituksen puheenjohtajan paikalta 20.11. pidettävässä STUL:n liittokokouksessa. Liitto jäsenineen ja työntekijöineen kiittää häntä menestyksekkäästi hoidetuista puheenjohtajakausista.

14_15_Puheenjohtajat.indd 15 20.10.2015 9:02:59


PÄTEVYYS VARMENTAA OSAAMISENMatti Valli, teksti Petri Kivinen, kuva

Yritykset voivat osoittaa niin yrityksen kuin yrityksessä työskentelevien henkilöiden ammattitaidon Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy:n myöntämillä sertifikaateilla, pätevyyksillä ja hyväksynnöillä.

P ätevyyksillä on merkitystä muun muassa rakennusautomaatioalalla, sillä käytännössä kuka tahansa voi

ryhtyä urakoimaan ja asentamaan näi-tä laitteita. Markkinoilla toimivien yh-denmiehen yritysten osaaminen onkin varsin kirjavaa. Töitä heille kuitenkin riittää, koska urakoitsija usein valitaan halvimman tarjouksen perusteella.

Maamme ensimmäinen rakennus-automaatioalan RAU-urakoitsijahy-väksyntä ja siihen liittyvä RAU-henki-löpätevyys myönnettiin vuonna 2012 Tampereen DDC-Tekniikka Oy:lle ja yrityksen projektipäällikkö Anne Liuk-koselle. Myös yrityksessä työskentelevä Ville Salmijärvi on hankkinut RAU-henkilöpätevyyden.

– RAU-pätevyydellä haluamme nostaa yrityksen imagoa ja vakuuttaa asiakkaamme omasta ammattitaidos-tamme. Pätevyyksiä koskevat dokumen-tit toimitamme aina urakkatarjouksen mukana, DDC-Tekniikan toimitusjoh-taja Tapani Leinonen kertoo.

RAU-urakoitsijahyväksynnän hank-kineita yrityksiä on nykyisin 24 kap-

Tapani Leinonen, Anne Liukkonen ja Jussi Leinonen pyörittävät Tampereen DDC-Tekniikkaa Hatanpään pienteollisuustalosta käsin.

henkilö

16_17_Setin_patevyydet.indd 16 20.10.2015 8:58:42


paletta, mutta asiakaskentässä Seti-pätevyydet tunnetaan vielä vastaavia RALA- pätevyyksiä ja sertifikaatteja huonommin.

– RAU-hyväksynnän merkitykses-tä pitäisi rakennuttajilla olla enemmän tietoa, jotta ne osaisivat painottaa pä-tevyyttä hankintavertailussa, Leinonen toteaa.

ISO-sertifikaatti pohdinnassaYhtiöllä on myös Setin myöntämä S2-sähkölupa, jota tarvitaan rakennusau-tomaatiokohteiden saneeraustöissä.

Asiakkaan tulee aina saada ja tarvittaessa vaatia mittausraportti kuituverkon suorituskyvystä ennen työn lopullista vastaanottoa.

Telepuolen töitä valvotaan huonostiMatti Valli, teksti

Pohdinnan alla on ISO-sertifikaatin hankkiminen. Siinä prosessissa RAU-hyväksynnän mukana tulleet toiminta-tavat olisivat hyvänä apuna.

– ISO-sertifionti vaikuttaa moni-mutkaiselta systeemiltä. On vaikea päät-tää, mistä päin järjestelmää alkaisi ke-hittää. Jollekin asiakkaillemme olemme laatineet selvityksen sisäisestä laadun-valvontajärjestelmästämme, Leinonen pohtii.

Viisi henkilöä työllistävän DDC-Tekniikan suurin tällä hetkelle meneil-lään oleva urakka pyörii 200 000 euron

hintaluokassa. Yhtiö tekee myös alihan-kintaurakoita suurille talotekniikka-alan yrityksille, joilta tämän alan osaa-minen puutuu.

– Automaatiourakkaan kuuluu laiteasennusten ja -kytkentöjen ohel-la sovellutusohjelmointi ja käyttöönot-to. Pienikin yritys pärjää markkinoilla, kunhan se palvelee asiakasta hyvin ja virallisen työajan ulkopuolellakin, Lei-nonen sanoo.

Tele-, tietoverkko- ja antenniasentajien vapaaehtoisiin pätevyyksiin kannattaa kiinnittää huomiota, koska sähköpuoleen verrattavia lainsäädännöllisiä osaamisvaatimuksia ei nykyisin enää ole.

Teleurakointitöihin erikoistuneen nokia-laisen Exlan Finland Oy:n toimitusjohtaja Pasi Järvisen mukaan tele-, tietoverkko- ja antenniasennuksissa vapaaehtoiset pätevyydet ovat tärkeitä, koska sähkö-puoleen verrattavat lainsäädännölliset vaatimukset puuttuvat. Niinpä telepuolel-la myös virheellisesti toteutettujen ratkai-sujen suhteellinen osuus on sähköpuolta suurempi.

– Huonosti ja virheellisesti toteutet-tuja teleasennuksia ei välttämättä edes huomata, koska yhteys tai verkko voi virheistä huolimatta toimia aivan tyydyt-tävästi. Kukaan ei yleensä valvo tai edes mittaa, täyttääkö asennettu järjestelmä suunnittelijan asettamat vaatimukset, Järvinen toteaa.

Puutteet esiin myöhemmin Telealalla määräykset vaihtuvat nopeasti. Pasi Järvisen mukaan sertifikaatit ker-tovat, että urakoitsija on perillä voimas-saolevista normeista. Mikäli urakoitsija on nähnyt vaivaa todistuksen hankkimi-seksi, niin todennäköistä on, että hän on valmis näkemään vaivaa muidenkin asioiden eteen.

– Hyviäkin tuotteita voidaan käyttää väärin. Yleisempää kuitenkin on huono-

jen tuotteiden käyttäminen, jotta urakan hintaa voidaan laskea. Valokaapelin käyt-töikä on käytännössä 70 vuotta, mutta huonoilla ratkaisuilla tämä tavoite jää kauaksi, Järvinen täsmentää.

Ongelma voi pulpahtaa esiin muuta-man vuoden kuluttua kun vaatimukset verkkojen suorituskyvystä kasvavat. Vir-heellisesti asennetut Cat6A/10Gbps-tie-toverkot eivät pysty tuolloin välittämään standardinmukaista tiedonsiirtonopeutta.

Verkko pitää aina mitata ja dokumentoidaKansainvälisten määräysten mukaan te-leverkkojen rakenne pitäisi dokumentoi-da oikeaoppisesti ja niiden suorituskyky mitata asennusten jälkeen.

– Mittauksissa tarvittava laite mak-saa kuitenkin noin 10 000 euroa, joten urakoitsija ei mielellään sellaista hanki, jos teletyöt eivät ole aivan jokapäiväistä bisnestä. Toki mittaus tehdään, jos asi-akas osaa sitä vaatia, ja laite voidaan vuokrata laitevuokraamosta, Järvinen sanoo.

Nokian keskustassa entisen kenkä-tehtaan tiloissa toimiva, seitsemän hen-keä työllistävä Exlan Finland hankki Setin teleurakointipätevyydet (AT) vuonna 2011

ja valokaapelipätevyyden (OL) pari vuotta myöhemmin.

Järvinen pahoittelee, että asiakkaat eivät tunne pätevyysjärjestelmiä vielä riittävän hyvin. Heiltä pätevyyttä on edel-lytetty tarjouskyselyssä vain kaksi kertaa, vaikka asiaa koskeva maininta toki lisä-tään aina tarjouskirjeisiin.

PAU

LA M

YÖ

HÄ

NE

N

16_17_Setin_patevyydet.indd 17 20.10.2015 8:58:43


Stenberg harmittelee sitä, miten hi-taasti Suomessa kehitytään sähköautoi-lun saralla.

– Suomessa ollaan vielä ihan alus-sa. Olemme valitettavasti sähköisen lii-kenteen kehitysmaa, Stenberg sanoo, mutta lisää kuitenkin, että Suomessa on onneksi jo kymmenissä kaupungeissa aloitettu latausverkoston rakentaminen.

– Kyllä koko toimialan pitäisi kehit-tyä siten, että tehtäisiin sähköautoilusta mahdollisimman helppoa, hän toteaa.

Tehontarvetta on vaikea ennakoidaMyös Granlund Oy:n ryhmäpäällikkö Matti T. Sinisalo painottaa kauaskat-seisuutta suunniteltaessa sähköautojen latauspisteitä osaksi rakennusten säh-köverkkoa.

– Kun kiinteistön sähköverkkoon tehdään investointeja, puhutaan suh-teellisen pitkästä elinkaaresta. Kyllä vä-hintään kymmenen vuoden päähän pi-täisi nähdä, Sinisalo kertoo.

Sähköinfon joulukuussa järjestettä-vällä kurssilla Sinisalo tulee pitämään

Älyä ja palveluita lataukseenErika Forstén, teksti ja kuvat

Sähköautoilun kasvavan suosion myötä on syytä varautua ajoissa myös entistä suurempaan latauspisteiden tarpeeseen.

S ekä sähköautojen että latauspistei-den määrä on jatkuvassa nousussa, ja Suomessakin on herätty latau-

sinfrastruktuurin kehittämiseen. Säh-köautojen latausratkaisuja toimittavan Ensto Chago Oy:n toimitusjohtaja Juha Stenberg kehottaa ajattelemaan pitkä-näköisesti, kun suunnitellaan latauspis-teiden sijaintia ja tehontarvetta.

– Latauspisteitä laitettaessa pitää olla jonkinlainen visio siitä, minkälai-sia tarpeita kyseisellä alueella tulee ole-maan muutaman vuoden päästä, kun sähköautot yleistyvät, Stenberg sanoo.

Jatkossa latausverkostoon voidaan latauspisteiden kehityksen myötä liittää uusia sovelluksia ja palveluita, jotka ei-vät liity pelkästään sähköauton lataami-seen vaan esimerkiksi älykkääseen lii-kenteeseen ja kaupunkiympäristöön. Tehonhallintaa ja älykästä ohjausta kannattaa jo nyt hyödyntää latauspis-teissä.

– Kun ne ottaa jo alkuvaiheessa suunnittelussa huomioon, niin se ei juu-ri mitään maksa, mutta parantaa pal-velua ja teknistä luotettavuutta paljon.

Sähköautojen latausratkaisuja toi-mittavan Ensto Chago Oy:n toimitusjoh-taja Juha Stenberg uskoo, että jatkossa muun muassa teollisen internetin ansi-osta latausverkoston yhteyteen voidaan liittää uudenlaisia palveluja ja älyk- kyyttä.

Sähköautoja ja hybridejä lataukses-sa Enston Porvoon tehtaan parkkipai-kalla.

Turku Energia avasi toukokuussa Puutarhakadulle uuden näytöllä varus-tetun latausaseman. Toinen samanlai-nen asennettiin kesällä Hämeenkadulle. Kuva: Turku Energia/Elina Kivilä

18_19_Sahkoautojen_lataus.indd 18 20.10.2015 9:06:29


Granlund Oy:n ryhmäpäällikkö Matti T. Sinisalon mukaan tehontarpeen arvi-ointi on olennaisinta suunniteltaessa la-tauspisteitä kiinteistön sähköverkkoon.

Sähköinfo kouluttaa sähköisestä liikenteestä

Sähköinfo ja Adato Energia järjestävät yhteistyössä 9. joulukuuta Vantaan Rantasipi-hotellissa Sähköistyvän liiken-teen vaikutukset sähköalalle -seminaarin. Päivän aikana käsitellään lisääntyvän sähköi-sen liikenteen tuomia mahdol-lisuuksia sähköalan ammat-tilaisille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Seminaarin puheenvuorois-sa käsitellään sähköajoneuvo-jen ja niiden liitäntä- ja lataus-järjestelmien ominaisuuksia sekä yleisen ja kiinteistöihin tulevan latausverkoston ra-kentamista. Myös olennaisia sähköajoneuvojen latausjär-jestelmiin liittyviä standardeja käydään läpi. Lisäksi kuullaan puheenvuorot muun muassa sähköautosta sähkövarastona sekä sähköajoneuvojen korjaa-miseen liittyvästä sähkötyötur-vallisuudesta.

Lisätietoja seminaarista löydät osoitteesta www.kauppa.sah-koinfo.fi.

siteettiin. Tulevaisuudessa tarvittavaa kapasiteettia on kuitenkin hankala en-nustaa. Voisiko sitten vaikkapa Norjas-ta ottaa mallia latauspisteiden tehontar-vetta arvioitaessa?

– Pitäisin sitä sellaisena hyvänä ske-naariona, tosin sielläkin sähköautojen määrä kasvaa edelleen voimakkaasti. Pi-täisi rohkeasti olla vaan niin kaukonä-köinen, että jos nyt tekee investointeja, niin kasvu voi edelleen olla rajua, Sini-salo sanoo.

Sähköauton lataus on palvelu, jon-ka sähköautoileva asiakas tarvitsee. Lii-kekiinteistön omistajan tulisi miettiä, onko intresseissä tarjota sähköauton la-tauspalvelua, ja jos on, missä määrin. Yksittäinen piste järjestyy suhteellisen helposti paikkaan kuin paikkaan, mutta kun pisteitä tulee useita, täytyy jo huo-mioida monta asiaa aina kapasiteetti-tarpeesta laskutukseen ja energiaseu-rantaan.

– Ei muuta kuin sähkösuunnitteli-jaan ja urakoitsijaan yhteyttä, Sinisalo neuvoo.

Hän sanoo, että on vaikea arvioi-da, miten pian sähköautot tulevat laa-jamittaisesti yleistymään, sillä siihen vaikuttavat merkittävästi yhteiskunnas-sa tehtävät päätökset. Kasvu tulee joka tapauksessa olemaan nopeaa.

– Jos pitäisi arvata, niin arvaisin, et-tä sähköautojen määrän kasvu on vielä nopeampaa, kuin kukaan osaa arvata-kaan, Sinisalo naurahtaa.

Latauskapasiteetin merkittävä lisää-minen jo olemassa oleviin kohteisiin saattaa vaatia mittavia lisäinvestointe-ja, muttei ole myöskään järkevää yli-in-vestoida tarpeettoman suureen kapa-

18_19_Sahkoautojen_lataus.indd 19 20.10.2015 9:06:31


Erika Forstén, teksti Mikko Arvinen, kuvat

Latausnopeuksiin perustuvien lataustapojen sijaan puhutaan nykyään peruslatauksesta ja teholatauksesta, kun taas rajoitettua tilapäistä lataustapaa kutsutaan hitaaksi lataukseksi.

Sähköautojen lataustavat

S ähköautojen lataustavat luokitellaan neljään ryhmään Suomen sähköteknillinen standardisoimisyhdistys SESKO ry:n laati-man, kansainvälisiin standardeihin perustuvan luokittelun mu-

kaan.Latauksen kesto on lataustavasta riippuen noin 15 minuutis-

ta 12 tuntiin. Käytännössä siihen vaikuttavat myös muun muassa latausteho, akun varaus ja kapasiteetti sekä lämpötila.

Lataustapa 1: Kevyiden sähköajoneuvojen lataus.Sähköpolkupyörien, -mopojen, -ruohonleikkurien ja muiden pie-nitehoisten sähköajoneuvojen AC-lataus maadoitetusta, vikavirta-suojatusta kotitalouspistorasiasta.

Lataustapa 2: Hidas lataus.Sähköajoneuvon AC-lataus tavanomaisesta maadoitetusta 230 V ko-titalouspistorasiasta tai voimapistorasiasta. Tätä lataustapaa voidaan käyttää sähköauton lataamiseen tilapäisesti, jos ei ole käytettävissä varsinaista sähköauton lataustapaa 3. Kotitalouspistokytkintä käytettäessä ajoneuvon ottama pitkäaikainen latausvirta on rajoitettava riittävän pieneksi. Lataustavassa 2 ajoneuvo liitetään latauspisteeseen ajoneuvon valmistajan hyväksymällä liitäntäjoh-dolla, jossa on ohjaus- ja suojalaiteyksikkö, jonka tulee olla tuettuna.

Lataustapa 3: Peruslataus – varsinainen sähköauton lataustapa.AC-lataus ajoneuvoon kuuluvalla liitäntäjohdolla standardin mu-kaisesta tyypin 2 (Mennekes) sähköautopistorasiasta. Latausvirta on maksimissaan 63 A ja latausteho enintään 43 kW. Latausjärjes-telmän tiedonsiirtoväylän avulla varmistetaan, että ajoneuvo on oi-kein ja turvallisesti kytketty latauspisteeseen. Lisäksi sillä voidaan ohjata kuormitusta ja virran syöttöä molempiin suuntiin. Kojepis-tokkeella varustettu latausjohto voi olla myös kiinteästi liitetty la-tauspisteeseen.

Lataustapa 4: Teholataus, asiointilataus.DC-lataus auton ulkopuolisesta tasasähkölaturista, jolloin lataus-virta on maksimissaan 200 A ja latausteho 22–50 kW. Standardin mukaisella pistokkeella varustettu liitäntäjohto on kiinteästi liitet-ty latauspisteeseen.

Suomen olemassa oleva teholatausverkosto on rakennettu pää-asiassa ChaDeMo-standardin mukaisten, pääasiassa japanilaisval-misteisten autojen lataukseen, mutta monet markkinoille viime aikoina tulleet eurooppalaiset sähköautomallit käyttävät CSS- eli Combo-teholataustapaa. Osassa uusista latausasemista on sekä Cha-DeMo- että CSS-latauspistokkeet.

20_Sahkoautojen_lataus_jat_21_sahkoautot_torilla.indd 20 20.10.2015 9:07:19


H elsingin Senaatintorilla 11.9. jär-jestetyssä sähköautotapahtumassa oli esillä useita vanhoista poltto-

moottoriautoista konvertoituja sähkö-autoja. Sähköautomuunnoksiin erikois-tuneen jyväskyläläisen Arctic Electric Vehicles Oy:n toimitusjohtaja Esa Vir-tasen mukaan lähes auton kuin auton saa muutettua sähköiseksi reilun parin-kymmenen tuhannen euron investoin-nilla.

– Auto saisi olla mielellään katsas-tettu ja muuten tieliikenteeseen sopiva, mutta muuten ei oikeastaan ole mitään rajoituksia. Auton komponentit voi va-lita mistä tahansa tarjolla olevista osis-ta, ja halutessaan asiakas voi osallistua myös itse suunnitteluun, Virtanen ker-too.

Työn lisäksi muunnokselle tulee hintaa ennen kaikkea akuista. Reilulla

20 000 eurolla autoon saa 100–150 ki-lometrin ajomatkaan riittävän akuston, mutta 10 000 euron lisäpanostuksella akuston koon ja ajomatkan saa helpos-ti kaksinkertaistettua.

Esimerkiksi huippumodernina pi-detyn Tesla Model S:n muita autonval-mistajia pidempi käyttösäde ei perustu muita valmistajia edistyksellisemmän akku- tai moottoriteknologian käyttöön, vaan yksinkertaisesti muita sähköautoja suurempaan akkujen määrään.

– Akut ovat sähköauton kallein yk-sittäinen osa, mutta silti on hyvä kysy-mys, miksi muut autonvalmistajat eivät laita autoihinsa pidempiin ajomatkoi-hin riittäviä akustoja jos asiakkaat nii-tä haluavat. Oma veikkaukseni on, et-tä öljyteollisuuden on pakko olla tässä linjauksessa tavalla tai toisella mukana, Virtanen tuumaa.

Harrasteauto sähköautoksi?Mikko Arvinen, teksti ja kuvat

Alkaako vanhan rakkaan Mersun moottori olla jo ajettu loppuun tai toivoisitko harrastekuplan kiihtyvän nollasta sataan alle kuudessa sekunnissa? Vanhan auton konvertoiminen ympäristöystävälliseksi sähköautoksi on jo toteuttamiskelpoinen vaihtoehto.

Sähköteknikko ja ohjelmistoinsinööri Esa Virtanen rakensi en-simmäisen sähköautonsa vuonna 2009. Vuosimallin 1973 Kup-lassa on bulgarialaisen Kostovin valmistama tasavirtamoottori, mikä riittää takaamaan autolle riittävän suorituskyvyn.

Tässä Mercedes-Benz 190 E:ssä E-kirjain viittaa sähköön (Elektrizität), ei polttoaineen suihkutukseen (Einspritzung).

Metropolia-ammattikorkeakoulussa au-tosähkötekniikkaa opiskeleva Niko Täh-kä esitteli torilla oppilaitoksessa e-Drive Retron laskuun sähköistettyä Triumph GT6 Mark kolmosta.

20_Sahkoautojen_lataus_jat_21_sahkoautot_torilla.indd 21 20.10.2015 9:07:20


H einäkuun alussa käyttöönotettu Kehärata toimii lento- ja kaukoju-naliikenteen yhdistävänä linkkinä

muualle maahan. Radan varrella sijait-seva, 40 metrin syvyydessä sijaitseva Aviapoliksen asema on Suomen ensim-mäinen maanalainen rautatieasema, josta maan päälle näkyvät vain sen kak-si sisäänkäyntiä.

Asemalla äänievakuointijärjestelmä on yhdistetty yleisäänentoistoon, jol-loin samasta järjestelmästä voidaan se-kä soittaa musiikkia että kuuluttaa tie-dotteita ja hälytyksiä.

Poistumishälytys- ja turvakuulu-tusjärjestelmä on ratkaiseva tekijä ti-lan yleisen turvallisuustason kannalta. Maan alla sijaitsevassa tilassa äänieva-kuoinnin toimivuuteen on kiinnitettä-vä erityistä huomiota.

Aktiivista taustamelun mittaustaKaikuisassa tilassa selkeän äänentoiston toteuttaminen on haastavaa. Suunnitte-lussa apuna olivat simulointiohjelmis-tot, joilla akustisesti monimutkaisen ti-lan äänikenttää mallinnettiin etukäteen. Aviapoliksen aseman asemalaiturilla päädyttiin ratkaisuun, jossa yhteensä 18 pilarimallista, huomaamatonta ak-tiivikaiutinta on sijoitettu katosta roik-kuvien infonäyttöjen telineisiin.

– Kyseessä on aktiivinen, modu-laarinen kaiutin, joita voidaan halutun heittopituuden saamiseksi kasata pääl-lekkäin. Jokaisella kaiutinelementillä on oma vahvistimensa, ja kaiuttimen ääni-keilaa pystytään sähköisesti ohjaamaan ja suuntaamaan, kertoo äänentoistojär-jestelmät toimittaneen Robert Bosch Oy Security Systemsin Tommi Portin.

Sähköisen äänikeilan suuntauk-sen ansiosta kaiunta on vähäisempää

ja puhe kuuluu selkeästi, jolloin hätäti-lanteessa kuulutettavista tiedotteista ja toimintaohjeista saa hyvin selvää.

– Mitä pidempi kaiutin, sitä kape-ampi on äänikeila, jolloin saadaan kuu-lutusenergia sinne, missä ihmiskorvat-kin liikkuvat. Lisäksi kaiuttimet on viivästetty siten, että kuulijalle ääni tulee jokaisesta kaiuttimesta samaan aikaan.

Asemalaiturilla taustamelun määrä vaihtelee paljon ihmisten, junien kul-kemisen ja muun muassa ilmastoinnin myötä. Jokaisessa aktiivikaiuttimessa on sisäänrakennettu mikrofoni, joka mittaa jatkuvasti kaiutinkohtaista taustamelua ja sen perusteella säätää kuulutusvoi-makkuutta automaattisesti.

– Melun mittaus voidaan toteuttaa joko käyttämällä aktiivisia kaiuttimia, joissa se on sisäänrakennettuna, tai eril-lisillä melumikrofoneilla, joiden signaa-

lit viedään vahvistinkeskukselle, Por-tin sanoo.

Puheen ymmärrettävyys tärkeää Aviapoliksen asemalla samoista kaiutti-mista soitetaan sekä taustamusiikki että hätäkuulutukset. Keskuksessa on kuu-lutuskojeille, vahvistinlähdöille ja ohjel-man sisääntuloille erilaiset taajuuskor-jaimet, joita voidaan säätää toisistaan riippumatta.

Asemakohtaiset äänievakuointijär-jestelmät on liitetty paloilmoitinjärjes-telmiin. Maanalaisissa tiloissa selkeiden toimintaohjeiden ja kuulutuksien pu-heen ymmärrettävyyden merkitys ko-rostuu.

– Normaalisti toimistorakennuksis-sa ja vastaavissa ihmiset tietävät palo-kellojen soidessa mennä ulos, mutta täl-laisessa tilassa palokelloilla saa aikaan

Aviapoliksen yhdistettyturvakuulutusjärjestelmäErika Forstén, teksti Juha Loikkanen, kuvat

Suomen ensimmäisellä kokonaan maanalaisella rautatieasemalla samasta järjestelmästä soitetaan sekä hätäkuulutukset että taustamusiikkia.

Kohteen laitetoimituksista vastasi Robert Bosch Oy Security Systems, turvaurakoin-nista Flexim Security Oy ja järjestelmäurakoinnista Agis Fire & Security Oy. Kuvassa Agisin Rainer Lindström, Fleximin Jouni Kiviranta, Boschin Tommi Portin sekä Flexi-min Petri Lehto.

22_23_Aviapolis.indd 22 20.10.2015 9:08:23


lähinnä hämmennystä, joten kuulutuk-set ovat tärkeitä, Portin sanoo.

Järjestelmäurakoinnista vastanneen Agis Fire & Security Oy:n Rainer Lind-ström kertoo, että riittävän äänenpai-neen luominen on helppoa, mutta ni-menomaan puheen ymmärrettävyys on haasteena tiloissa, joissa jälkikaiunta-ai-ka on pitkä.

– Asennusten jälkeen suoritet- tiin vielä rastimittaus, jolla testattiin, saavuttaako äänen selkeys vaatimusten mukaiset raja-arvot. Täällä kaiutin-ratkaisu onnistui hyvin, Lindström ke-huu.

Palonkestävän, kahdennetun kaa-peloinnin ansiosta kuulutusaluetta ei menetetä, vaikka kaiutinlinja tai jom-pikumpi vahvistimista jostain syystä vi-kaantuisi.

– Joka toista kaiutinta syötetään eri vahvistimen kautta. Kaikki kaiuttimet ovat hätäkuulutusstandardien mukaan sertifioituja, Portin kertoo erikoisen taustamusiikin soidessa käytävän kai-uttimista.

Koko aseman alueella tunnelmaa luova musiikki on kirjaimellisesti un-dergroundia, sillä 40-minuuttinen ääni-maisema on äänitetty maan uumenissa 35 metrin syvyydessä, Kehäradan Rus-keasannan asemavarauksen tunneleissa.

Järjestelmä valvoo itseäänVahvistinkeskuksen toiminta on var-mistettu standardin mukaisesti vara-akustolla, jonka tulee olla valmiustilas-sa 72 tuntia ja pystyä antamaan täydet kuulutukset puolen tunnin ajan. Akku-ja syöttävä latausjärjestelmä valvoo ak-kujen kapasiteettia jatkuvasti. Myös ase-malaiturin jokaiselta aktiivikaiuttimelta vikatiedot saadaan automaattisesti, ja kaikki järjestelmän tapahtumat kirjau-tuvat tarkkoine sijainteineen ja ajankoh-tineen lokitiedostoon, joka niin ikään on luettavissa etänä. Tämä helpottaa jär-jestelmän huoltoa ja ylläpitoa. Myös jär-jestelmän muutosohjelmoinnit ovat teh-tävissä etänä.

– Ideana on, että koko järjestelmä valvoo jatkuvasti itseään. Kaikista poik-

keuksista saadaan heti hälytykset järjes-telmään ja tiedot lokiin, Rainer Lind-ström kertoo.

Aseman järjestelmiä voidaan halli-ta sekä paikallisesti että etäyhteydellä Ratahallintokeskuksen liikenteenhal-lintakeskuksesta graafisen PC-käyt-töliittymän avulla, jolla voidaan antaa kuulutuksia alueittain tai käynnistää paikallisiin järjestelmiin tallennettuja valmiita poikkeustilanneviestejä. Lii-kenteenhallintakeskuksen etäkuulu-tuspisteet valvovat verkkoliikennettä ja antavat hälytyksen verkkoyhteyden mahdollisesta vikaantumisesta.

Poikkeustilanteissa evakuointiviestit ja kuulutukset hoidetaan pääasiassa pai-kallisesti asemilta joko paloilmoitinkes-kusten ohjaamana tai paloviranomais-ten toimesta.

Liikennöinti Kehäradalla alkoi heinä-kuussa. Aviapoliksen asemalta matkus-taa Helsinkiin noin puolessa tunnissa.

Flexim Security Oy:n Jouni Kiviranta testaa kuulutusjärjestelmiä: ”Yksi kaksi, yksi kaksi, tämä on testikuulutus.”

Akustisesti haastavan asemalaiturin ää-nentoisto on toteutettu aktiivisilla pilari-kaiuttimilla, joiden äänikeilaa ohjataan sähköisesti.

22_23_Aviapolis.indd 23 20.10.2015 9:08:24


Mikko Arvinen, teksti ja kuvat

Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmiin sovellettaviin määräyksiin vaikuttaa ratkaisevasti, liitetäänkö paloilmoitinjärjestelmä poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmän osaksi, vai toteutetaanko ne erillisesti rinnakkain.

Turvakuulutusjärjestelmä paloilmoitinjärjestelmän osana

P oistumishälytys- ja turvakuulutus-järjestelmien tehtävänä on poikke-ustilanteissa varoittaa ja ohjata ti-

loissa olevia ihmisiä siten, että ihmisten ohjaaminen hoituu järjestelmällisesti ja turvallisesti ennalta laadittujen toimin-tasuunnitelmien mukaan. Nykyaikaisis-sa kohteissa yleisäänentoisto on usein liitetty turvakuulutusjärjestelmään, jol-loin saman järjestelmän kautta voidaan sekä toistaa kuulutuksia ja taustamu-siikkia että hälyttää poikkeustilanteista.

Mikäli poistumishälytys- ja turva-kuulutusjärjestelmä liitetään paloilmoit-timeen palokelloja täydentävänä osana, on vaatimuksena yleensä, että viestit ja kuulutukset vuorottelevat palohälytti-mien kanssa. Poistumishälytys- ja tur-vakuulutusjärjestelmällä voidaan myös korvata palohälyttimet.

Sähkötieto ry:n ST-kortistossa jul-kaistiin kesällä uusi ohjeisto poistumis-hälytys- ja turvakuulutusjärjestelmien suunnittelijoille, tilaajille ja toteuttajil-le. Ohjeiston laadintatyön päätoimitta-jana toimineen Audico Systems Oy:n

kehitysjohtaja Raino Hyttisen mukaan uusi ohjeisto tulee helpottamaan pois-tumishälytys- ja turvakuulutusjärjestel-mien suunnittelua ja toivottavasti myös yhdenmukaistamaan hankintatapoja. Hyttinen toivookin, että myös tilaajat tutustuisivat uusiin ohjeisiin.

– Kaikki laitetoimittajat ja muut toimijat saadaan samalle viivalle jos myös tilaajat ymmärtävät järjestelmien vaatimukset. Vaatimusten täyttäminen maksaa, mutta normien vastaisten jär-jestelmien hankinta ei ole tilaajienkaan edun mukaista, Hyttinen sanoo.

Ohjeissa käydään läpi järjestelmän laitteiden kokoonpano sekä poistumis-hälytys- ja turvakuulutusjärjestelmiä koskevat lait ja asetukset, kuten pelas-tuslain ja rakentamismääräyskokoelman rakennusten paloturvallisuutta käsitte-levät kohdat. Lisäksi ohjeistossa an-netaan yleiset ohjeet kaiutinverkoston suunnitteluun ja kaiutinvalintaan sekä myös järjestelmien ylläpitoon.

Laitteiden suunnittelun, asennuk-sen, ylläpidon, kuuluvuuden, äänen ym-märrettävyyden sekä varavoiman mitoi-tuksen tulee noudattaa SFS-EN 60849 sekä SFS-EN 60268 standardien vaati-muksia.

Ohjeiston laadinnasta vastannees-sa Sähkötieto ry:n, Sähköinfo Oy:n ja Turva-alan yrittäjät ry:n yhteisessä työ-ryhmässä oli edustettuna alan yritys-ten, viranomaisten sekä alan järjestö-jen edustajia.

Audico Systems Oy:n kehitysjohtaja Raino Hyttisen mukaan kauppakeskusten suuret hallitilat ovat akustisina ympäristöinä erittäin vaativia suunnittelukohteita.

Poistumishälytys- ja turvakuulutusjär-jestelmien laatu vaikuttaa ratkaisevas-ti suurten julkisten tilojen turvallisuus-tasoon.

24_Hatakuulutusohjeet_ja_ST_25_mobiilikuuluvuus.indd 24 20.10.2015 9:10:02


Ratkaisuja kuuluvuusongelmiinMikko Arvinen, teksti ja kuvat

Ikkunoiden tiivistyessä ja energiatehokkuuden parantuessa yhä useammassa kiinteistössä törmätään matkaviestimien kuuluvuusongelmiin.

niissä käydään läpi myös Virve-verkon kuuluvuudelle julkisissa kiinteistöissä annetut määräykset.

Pekonen suosittelee, että myös ra-kennuttajat tutustuisivat uusiin ohjei-siin, jotta kuuluvuusongelmat osat-taisiin ottaa paremmin huomioon. Kortti on ostettavissa ja tilattavissa Sähköinfo Oy:n Severi-verkkopalve-lusta.

Jouni Pekosen mu-kaan sisäantenniverk-kojen tarve kannattaa varmistaa mittauk-silla ennen hankinta-päätöstä, sillä kaik-kiin kohteisiin niitä ei tarvitse tai kannata rakentaa.

S ähkötieto ry:n ST-kortistossa jul-kaistiin syksyllä uusi Matkaviestin-järjestelmien sisäantenniverkon

suunnitteluohje (ST 625.10). Ohjeiston kirjoittajan, matkapuhelinsisäantenni-verkkojen kuuluvuusmittauksiin ja suunnitteluun erikoistuneen Radiotie Suomi Oy:n Jouni Pekosen mukaan kuuluvuusongelmat ovat lisääntyneet sitä mukaa kun rakentamisessa on siir-rytty lämmön karkaamista estävien, se-lektiivikalvoilla varustettujen ikkunoi-den käyttöön. Energiatehokkuus- vaatimusten tiukentuessa ongelman odotetaan vain pahenevan tulevaisuu-dessa.

– Ongelma johtuu seinien ja ikku-noiden yhteisvaikutuksesta. Betonisei-nien radiosignaalien vaimennus on suu-rin piirtein samanlaista kuin tähänkin saakka, mutta uudet selektiivi-ikkunat vaimentavat tehokkaasti radiosignaale-ja. Ongelmiin alkaa törmätä nyt myös korjausrakentamiskohteissa, Pekonen kertoo.

Suuremmissa kiinteistöissä känny-köiden kuuluvuusongelma on mahdol-lisesta ratkaista talon sisälle rakennetta-valla matkapuhelinsisäantenniverkolla, mutta rivi- ja omakotitaloihin tukiase-mien tai toistimien tuominen olisi var-sin arvokas ratkaisu.

– Pienemmissä kiinteistöissä ratkai-su on talon ulkopuolisen antennin liit-täminen kännykkään. Huonona puole-na tässä tietenkin on, että puhelimesta tulee sitten kiinteä puhelin, eikä sitä voi liikutella.

Matkapuhelimien kuuluvuuden li-säksi uudet ikkunat blokkaavat myös mokkulat ja muun langattoman data-liikenteen.

Nettiliikenne on kuitenkin pienta-loissa suhteellisen helppo saada toimi-maan liittämällä WLAN-lähetin talon ulkopuolelle sijoitettavaan datamokku-lan antenniin.

Uudessa ST-kortissa käydään läpi si-säantenniverkon rakenne ja vaatimuk-set sekä esitellään vaihtoehtoisia verk-kojen toteutustapoja. Lisäksi kortissa käydään läpi kuuluvuusmittausten pe-rusasiat, hankesuunnitteluohjeet sekä operaattoreiden monioperaattorisisä-antenniverkoille asettamat vaatimuk-set. Ohjeet noudattavat Viestintäviras-ton sisäverkko-ohjeistusta MPS 65, ja

Jouni Pelkonen tekee mittaukset tieto-

koneen mittausohjel-maan liitetyillä

kännyköillä.

24_Hatakuulutusohjeet_ja_ST_25_mobiilikuuluvuus.indd 25 20.10.2015 9:10:03


P unainen ja musta hallitsevat Porin remontoidun jäähallin värimaail-maa. Halli on tällä hetkellä jo käyt-

tökuntoinen, kun sisätilojen sekä kau-kalon ja sähköverkon remontti on jo valmis. Töitä jäähallilla on kesästä 2015 saakka tehty ympärivuorokautisesti, ja siksi työt ovatkin edenneet vauhdilla. Kuitenkaan, kuten jo alkuperäisessä ai-kataulussa oli suunniteltu, ei kaikkea ollut mahdollista saada valmiiksi ennen kiekkokauden alkua. Ensimmäisen SM- liigapelinsä Ässät pääsi kuitenkin pe-

laamaan kotihallissaan lauantaina 10.10.2015.

Jäähallin ravintolamaailma valmis-tuu vuoden 2016 puolella, näillä näky-min helmikuun loppuun mennessä.

2000-luvun alussa edellisen kerran remontin alla olleen Porin Isomäen jää-hallin uudistaminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 2014. Saneerauksen alle tulivat lähes kaikki muut tilat paitsi katsomot, ja lisäksi halliin laajennettiin myös mui-ta oheistoimintoja mahdollistavia tilo-ja. Porin kaupungin ja Ässien yhteisen

hankkeen kokonaisbudjetti oli hieman yli 11 miljoonaa euroa.

Uusi kaapelointiratkaisu mahdollisti nopean aikataulunJäähalli on haastava remonttikohde, koska rakennuksen käyttöaste on kor-kea sekä käyttösesonki pitkä. Remon-tin aikatauluttaminen lyhyelle ajanjak-solle oli haastavaa, sillä ensiksi kausi jatkui pitkälle kevääseen, ja uusi jää piti päästä jäädyttämään jo loppuke-sästä.

Porin jäähallin remontti valmistui tiukasti liigakauden alkuunAnnika Penttinen, teksti Kasper Virkkala, kuvat

Porin Ässät pääsivät pelaamaan kauden ensimmäiset SM-liigapelinsä täysin uusittuun Isomäen kotihalliinsa lauantaina 10.10.2015.

Porin kaupungin Mikko Muurisen, Powersec Oy:n Kari Lehtosen, Satakunnan Sähköasennus Oy:n Jukka Peuralan sekä Wago Fin-land Oy:n Keijo Virkkalan mukaan kaikki jäähallin sähkötyöt valmistuivat nopeasti sovitussa aikataulussa.

26_27_Porin_jaahalli.indd 26 20.10.2015 9:12:01


Projektin sähköurakoista vastaa-va Satakunnan Sähköasennus Oy pää-si aloittamaan kaapelointiurakan vasta kesän alussa. Mittavan valaisinten vaih-tourakan takia kaapelointityöt oli saata-va valmiiksi kahden viikon aikana. Yh-tiön toimitusjohtaja Jukka Peuralan mukaan poikkeuksellisen tiukassa ai-kataulussa pysymistä helpotti huomat-tavasti Wagon jakorasioihin lukittavien Winsta-kaapeleiden valitseminen koh-teeseen.

– Kaikki sähköverkkoon ja kaape-lointiin liittyvät työt etenivät sovitussa aikataulussa. Lukittavien kaapeleiden asentaminen on erittäin helppoa ja no-peaa perinteisiin kaapelointiratkaisui-hin verrattuna. Me olimme käyttäneet Winsta-kaapeleita myös aiemmissa pro-jekteissamme, mikä nopeutti työtä enti-sestään, Peurala kertoo.

Asennuksia helpottivat myös Wago Finland Oy:n Keijo Virkkalan laatimat kaapelointisuunnitelmat.

– Winsta-kaapelointijärjestelmän lukitusjärjestelmän ansiosta liittimet lukitaan jakorasioihin ja haaroittimiin. Liittimessä ei ole lukkoa, joten sitä ei voi asennusvaiheessa vahingossa rikkoa. Näin varmistetaan, että laillinen kiin-teä asennus toteutetaan, Keijo Virkka-la kertoo.

HD-tason otteluvalaistusHaasteita jäähallikohteessa asetti myös rakennuksen korkeus sekä lajiliiton te-levisioinnille asettamat vaatimukset. Po-rin jäähallin kaapelointi asennettiin 12 metrin korkeuteen ja valaistus uusittiin vastaamaan Suomen Jääkiekkoliiton vuoden 2014 valaistukselle asettamia ohjeita myös teräväpiirtoisia ottelute-levisiointeja silmällä pitäen.

Valoja on mahdollista säätää eri kohdissa, koska kotimaisten Easyledin toimittamien valaisimien DALI-ohjaus voidaan tehdä yksikkökohtaisesti.

– Valmistamiemme PRO12X-va-laisimien virrankulutus on vain 360 W, mutta lux-taso 2000. Valaisimissa on HDFS-toiminto, joka mahdollistaa muun muassa yhtenevän valaistuksen esimerkiksi televisioinnin hidastuksis-sa, joissa halutaan erittäin hidasta ku-vaa, Easyled Oy:n Jon Backman mai-nitsee.

Remontin myötä jäähallin energia-tehokkuus parani huomattavasti. Muu-risen mukaan 73 kWh:n kulutus piene-nee 45 kilowattituntiin, ja tästä on vielä mahdollisuus tinkiä esimerkiksi silloin, kun on kyse muusta kuin SM-liigata-pahtumasta.

Projektin sähkövalvojana toimi-van Porin kaupungin Mikko Muuri-

sen mukaan yhtenä valaisten valinta-kriteerinä oli lamppujen vaihtamisen helppous.

– Jäähallin henkilökunnan on ky-ettävä itse vaihtamaan valaisin, kun sellainen vikantuu. Winsta-tekniikalla väärin kytkentä ei ole mahdollista, siksi vaihtaminen käy myös koulutetuilta huoltohenkilöiltä, Muurinen kertoo.

– Hyvän tekniikan ansiosta tulevai-suuden huoltotoimenpiteet ovat erittäin helppoja ja nopeita tehdä, Jukka Peu-rala lisää.

Ilmainen Wi-Fi -verkko tuhansille käyttäjilleTäysin uusittu talotekniikka tuo huo-mattavia etuja myös yleisölle. Matkapu-helinverkon kapasiteettia on parannettu kattamaan reilut 6 000 käyttäjää ja re-montin myötä hallissa on nyt myös il-mainen Wi-Fi-verkko.

Lisäksi sisäverkon valokuitukaa-pelointi mahdollistaa maksupäättei-den määrän lisäämisen, mikä lisää myös asiakasviihtyvyyttä nopeutta-en myyntipisteissä ja ravintoloissa asiointia.

– Tämä parantaa asiakkaiden viih-tyvyyttä hallissa huomattavasti, jäähal-lin Hallimestari Jani Rantanen kiit- telee.

Porin Isomäen tekojää katettiin jäähalliksi vuonna 1971 Ässien ensimmäisen Suo-men mestaruuden jälkeen. Tämän jälkeen halliin on tehty vuosien varrella useita mit-tavia peruskorjauksia ja laajennuksia.

Videokuvaa näyttävä tulostaulu eli ”me-diakuutio” asennettiin paikoilleen vuon-na 2010.

26_27_Porin_jaahalli.indd 27 20.10.2015 9:12:02


T iedon määrän tarve lisääntyy jatku-vasti erilaisten nettipalveluiden ja sovellusten muodossa, jolloin tie-

toliikenteeltä vaaditaan yhä suurempia tiedonsiirtonopeuksia. Kupariverkot al-kavat olla jo äärirajoilla nopeuksien suhteen, minkä takia nopeat ja häiriöt-tömät laajakaistayhteydet mahdollista-va valokuituverkko vastaa tulevaisuu-den tietoliikenneverkon vaatimuksiin.

Helsinkiläisen Sähkö-Stenvall Oy:n työnjohtaja Atte Villbergin mukaan tie-toliikenneyhteyksien päivittäminen put-kiremontin yhteydessä toteutettuna on suhteellisen halpa investointi.

– Kuitukaapeli on melkein halvem-paa kuin kuparikaapeli, eikä kuitujen hitsaaminenkaan ole nykypäivänä enää niin älyttömän kallista. Kallein ja haas-tavin osuus on reittien tekeminen, ja

Valokuitu vastaa tulevaisuuden tarpeisiinKristiina Kolu, teksti Juha Loikkanen, kuvat

Valokuituverkko takaa sähköisten palveluiden lisääntyessä vakaat ja nopeat laajakaistayhteydet. Taloyhtiöiden kannattaa teettää tietoliikenneverkon uusiminen muiden remonttien yhteydessä, jolloin se voidaan toteuttaa vaivattomasti ja edullisesti.

Kannelmäessä sijaitsevaan kerrostalokiinteistöön asennettava valokuituverkko takaa häiriöttömät ja nopeat laajakaistayhteydet pitkälle tulevaisuuteen. Tämä nostaa myös asuntojen arvoa ja lisää asumismukavuutta.

siksi valokuitukaapelit kannattaa ehdot-tomasti vetää sellaisten remonttien yh-teydessä, joissa nousureitit ovat jo val-miiksi auki, Villberg painottaa.

Valokuitukaapeleiden vetäminen omana projektinaan tulee taloyhtiöil-le siis huomattavasti kalliimmaksi ja vaatisi tuolloin epäkäytännöllisten rai-lojen ja listoitusten tekemistä rappu-käytäviin.

28_29_Kuitujuttu_ja_sisaverkkojuttu.indd 28 20.10.2015 9:12:50


Sähkö-Stenvall Oy:n työnjohtajan Atte Villbergin mukaan taloyhtiön tietoliiken-neverkon uusiminen onnistuu suhteelli-sen helposti ja edullisesti muun linjasa-neerauksen yhteydessä.

Kuidut tuodaan jokaisen huoneiston ko-tijakamoon saakka.

Direktiivistä velvoite sisäverkkojen rakentamiseen?Liikenne- ja viestintäministeriössä valmis-tellaan parhaillaan nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustan-nusten vähentämiseen tähtäävän direktii-vin 2014/61/EU tuomista suomalaiseen lainsäädäntöön. Direktiivin tarkoituksena on helpottaa nopeiden sähköisten vies-tintäverkkojen käyttöönottoa, edistää fyysisen infrastruktuurin yhteiskäyttöä sekä mahdollistaa uusien verkkojen yh-teisrakentaminen nykyistä alhaisemmin kustannuksin.

Kiinteistöjen sisäisten tietoliikenne-verkkojen rakentamista koskevat vel-voitteet on koottu Suomessa Viestintä-viraston määräykseen 65/2015 M. Jos verkkoja rakennetaan tai uusitaan, tulee ne toteuttaa määräyksen mukaisella ta-

valla. Nykyinen määräys ei kuitenkaan velvoita rakennuttajia tuomaan uusiin-kaan kiinteistöihin välttämättä mitään kiinteitä tietoliikenneyhteyksiä.

Uusi direktiivi sen sijaan katsoo, että kaikki uudet rakennukset ja määrätyin edellytyksin myös peruskorjattavat kiin-teistöt on varustettava nopeita laajakais-tayhteyksiä tukevalla fyysisellä infrastruk-tuurilla. Parhaillaan valmisteilla olevan yhteisrakentamis- ja yhteiskäyttölain esityksessä ehdotetaankin, että kaikkiin uusiin rakennuksiin (esimerkiksi vapaa-ajan asuntoja lukuun ottamatta) tulisi rakentaa nopeita laajakaistayhteyksiä tukeva sisäinen viestintäverkko.

Lakiesityksen tarkkaa sisältöä ei ole lyöty vielä lukkoon. Niin sanotusti luotet-

tavista lähteistä kuultujen huhujen mu-kaan myös Liikenne- ja viestintäministe-riölle sekä Viestintävirastolle olisi esitetty toive osallistua hallituksen norminpurku-talkoisiin, mikä saattaa osaltaan hidas-taa uuden velvoittavan lainsäädännön implementointia suomalaiseen määrä-yskokoelmaan. EU:n direktiivi itsessään jättää jäsenvaltioille runsaasti harkinta-valtaa sen suhteen, kuinka velvoittavak-si fyysisen tietoliikenneinfrastruktuurin rakentaminen määritellään kansallisessa lainsäädännössä.

Mikko Arvinen, teksti

Kannelmäessä sijaitseva kerrosta-loyhtiö on yksi Sähkö-Stenvallin tie-toliikennesaneerauskohteista, jos-sa putkiremontin yhteydessä uusitaan huoneistojen sähkökeskukset ja asen-netaan samalla valokuituverkko. Kel-larissa sijaitsevasta talojakamosta ve-detään sekä kupari- että kuitukaapelit jokaisen huoneiston eteisessä sijaitse-vaan IT-keskukseen.

– Yleensä myös yksi kuparikaape-li listoitetaan jossakin päin huoneistoa sijaitsevaan atk-pisteeseen. Uskon, että seuraavaksi myös kuituja aletaan vetää ihan käyttöpisteelle asti, Villberg toteaa.

Operaattorit tuovat omat kuitunsa talojakamoon.

– Vielä muutama vuosi sitten vies-tintäviraston ohje salli pelkän varaus-putkituksen tekemisen, johon saatet-tiin vetää myös kaapelit mutta ilman että niitä päätettiin. Ilman hitsausta asu-kas ei voi kuitenkaan ottaa kaapeleita käyttöön. Nykyään yhteydet on tehtä-vä käyttövalmiiksi asti, Villberg kertoo.

Vaikka valokuituverkkoja asennetaan moniin kiinteistöihin käyttövalmiiksi as-ti, niin pieni prosentti asukkaista ottaa niitä kuitenkaan vielä käyttöönsä.

– Uskon että tämä johtuu pitkälti palveluntarjoajan hinnoittelusta. Aktii-vilaitteet, joita asukas joutuu asuntoon hommaamaan, ovat vielä melko kallii-ta, Villberg pohtii.

28_29_Kuitujuttu_ja_sisaverkkojuttu.indd 29 20.10.2015 9:12:51


Yhteisantenniverkkojen asentaminen ja ylläpito ei edellytä nykyisin viranomaisten myöntämää lupaa tai rekisteröintiä, mutta antenni- ja teleurakoitsijan on tunnettava ja toimittava Viestintäviraston määräyksen 65 mukaisesti.

Mitä määräys 65 A edellyttää antenniurakoitsijoilta?Tauno Hovatta, teksti Kristiina Kolu, kuvat

Antenniurakoitsija Ari Salminen suuntaa järvenpääläisen talo- yhtiön VHF-antennin kohti lähintä lähetinmastoa.

30_31_Antennijuttu_tiivistelma_SA_kympista_s_50.indd 30 20.10.2015 9:15:33


Viestintäviraston sisäverkkomääräys 65 A/2014 M määrittelee tarkasti antenniverkon suorituskykyvaati-

mukset sekä asettaa minimivaati- mukset rakenneosille, kuten kaapeleil-le, antenneille ja vahvistimille. Määräys edellyttää, että teleurakoitsija testaa uu-den tai uudistettavan verkon vaatimus-tenmukaisuuden ja luovuttaa asiakkaal-le tarkastuspöytäkirjan ja muut asennusta koskevat dokumentit.

Viestintäviraston määräyksellä halu-taan varmistaa, että antenniverkko toi-mii tv-palvelujen jakelutienä rakennuk-sen sisällä mahdollistaen laajakaistaiset ja tasavertaiset tv-palvelut kaikille kiin-teistön asukkaille ja toimijoille.

Koska antenniurakoinnille ei ole ny-kyisin asetettu virallisia pätevyysvaati-muksia, kannattaa tilaajien varmistaa, että yrityksen työntekijöillä on riittä-vä peruskoulutus ja tuntemus antenni-verkkojen ja -laitteiden asennusmene-telmistä. Lisäksi kannattaa varmistaa, että yrityksellä on käytössään vaaditta-vat testauslaitteet ja riittävästi ammatti-taitoa myös luotettavien lopputarkastus-dokumenttien laadintaan. Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry muistuttaakin, että antenniurakointi on erikoisura-kointia, joka vaatii runsaasti teknistä erityisosaamista.

SETI:n sertifikaatti varmentaa pätevyydenHenkilö- ja yritysarviointi SETI Oy:n A-urakoitsijahyväksyntä on rakennutta-ja- ja urakointialan kehittämä pätevyys-järjestelmä, jolla urakoitsija voi osoit-taa pätevyytensä. Digita Oy ja DNA Oy edellyttävät asennusverkostoihinsa liit-tyviltä urakoitsijoilta A-hyväksyntää.

Vapaaehtoinen hyväksyntä edellyt-tää, että yrityksen vastuuhenkilöllä on soveltuva sähkö- tai ICT-alan tutkinto ja vähintään kolmen vuoden työkoke-mus antenniverkkotöistä tai riittävästi työkokemusta ja soveltuva antennialan täydennyskoulutusta.

Antennijärjestelmiä koskeva tekni-nen ohjeistus on koottu Sähkötieto ry:n ylläpitämään ST-kortistoon. Alan laite-toimittajien ja operaattorien tekninen tuki asennusliikkeille on myös tärkeää. Esimerkiksi laitekohtaiset asennusoh-jeet on syytä huomioida, minkä lisäksi asentajien on tunnettava myös operaat-torien verkkokohtaiset erityispiirteet ja ohjeet.

Verkko on aina testattava ja dokumentoitavaJotta antenniverkon ja -järjestelmän määräystenmukaisuus voidaan tode-ta, antenniurakoitsijan on suoritettava vastaanottomittaukset, jotka tehdään tasomittarilla. Antenniverkon jokai-sesta antennirasiasta mitataan signaa-litasot ala- ja ylärajataajuuksilta (47 ja 1000 MHz). Antennijärjestelmän vah-vistimen tuloista ja lähdöistä mitataan signaalitasot ja modulaatiovirhesuhde (MER-arvo). Passiivisen antenniverkon vaimennusmittaus edellyttää, että ura-koitsijalla on kohinageneraattori, jolla kytketään kiinteistön tähtipisteeseen. Kohinageneraattori lähettää verkkoon valkoista kohinaa, jonka taso mitataan kaikista antennirasioista. Mittaustulos-ten on täytettävä määräyksessä esitetyt raja-arvot.

Antenniurakoitsijan velvollisuute-na on testauksen lisäksi tarkastaa käyt-töönotettavan verkon määräysten-mukaisuus. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuspöytäkirja, jonka allekirjoit-taa tarkastuksen tekijä eli urakoitsija. Tarkastuspöytäkirjaan liitetään mää-räyksen edellyttämät dokumentit ku-ten verkon johtokaaviot, mittaustulok-set ja antennivastaanoton tapauksessa maston tuulikuormalaskelmat ja anten-nien tyyppitiedot. Antenniurakoitsijaa helpottamaan on laadittu valmis tarkas-tuspöytäkirjalomake, joka on saatavissa Sähköinfo Oy:n ST-kortistopalvelusta.

Kuka on oikea antenniurakoitsija?Määräyksen mukaan antenni- ja teleu-rakoitsijalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka ra-kentaa sisäverkon tai ylläpitää sitä. Käy-tännössä antenniurakoitsija voi olla yh-den miehen yrittäjä tai valtakunnallinen sähköisen talotekniikan urakointiyritys.

Määräyksen 65 mukaan antenni- ja teleurakointi rajoittuu kiinteistön hal-linnassa olevaan sisäverkkoon. Sisäverk-ko voi koostua useammasta rakennuk-sesta, jolloin sisäverkko käsittää myös rakennusten välisen kaapeloinnin jo-ka voi olla toteutettu koaksiaalikaape-leilla tai valokaapeleilla. Vaikka sisä-verkon ja operaattorin liityntäverkon hallinnollinen rajapinta on melko sel-keä, tekniikaltaan kiinteistön sisäverk-ko ja operaattorin liityntäverkko eivät eroa toisistaan juurikaan. Tästä johtuen monet antenni- ja teleurakoitsijat teke-vät myös operaattoreille liityntäverkon alihankintatöitä talojakamossa tai liityn-täverkon talokaapeliosuudella.

Antenniverkko ja -järjestelmä ovat kiinteistön sisäverkkoja. Antenniura-koitsijan on hyvä tuntea myös kiin-teistön yleiskaapelointijärjestelmän ja kuitukaapeloinnin periaatteet, joiden asennustoiminta täydentää hyvin anten-niurakoitsijan tuotevalikoimaa. Satel-liittivastaanottimien, matkaviestimien suunta-antennien ja sisätilakuuluvuus-järjestelmien asentaminen ja ylläpito so-veltuu myös hyvin antenniurakoitsijalle. Viestintäverkkojen tekniset ratkaisut ke-hittyvät jatkuvasti, mutta sisäverkkojen ja RF-tekniikan osaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Tasomittalaite on välttämätön työkalu antenniurakoitsijalle. Antenniverkon ja -järjestelmän on täytettävä määräyksen 65 vaatimukset, jotka todennetaan tes-tauksella.

Hyödyllisiä linkkejä:• Sisäverkkomääräys

65 A/2014 M: www.viestintavirasto.fi

• SETI-teleurakoitsija- hyväksyntä: www.seti.fi > Telepätevyydet

• Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry: www.sant.fi

• ST-kortisto: www.severi.sahkoinfo.fi.

30_31_Antennijuttu_tiivistelma_SA_kympista_s_50.indd 31 20.10.2015 9:15:34


E nergiansäästöstä ja energiatehok-kuudesta on puhuttu jo 1970-luvun öljykriisistä lähtien. Yritykset suh-

tautuvat vihreisiin arvoihin vaihteleval-la vakavuudella eivätkä valaistusalan yritykset tee tässä poikkeusta. Osa huo-lehtii ympäristöasioistaan kokonaisval-taisesti esimerkiksi sertifioidun ympä-ristöjärjestelmän tai ympäristömerk- kien kautta, mutta osa käyttää ympäris-töystävällisyyteen liittyviä myyntiargu-mentteja mainonnassa ilman tarkempia perusteluita.

Maailman kestävän kehityksen yri-tysneuvosto (World Business Council for Sustainable Development, WBCSD)

Valaistuksen ekotehokkuus– mitä se on?Leena Tähkämö, teksti

Ulkovalaistus on visuaalisesti merkittävä osa kaupunkikuvaa pimeään aikaan. Valaistus myös syö ison osan sähköstä ja aiheuttaa ympäristövaikutuksia valaisimien valmistuksesta ja kierrätyksestä.

on määritellyt ekotehokkuuden tuotteen tai palvelun arvon suhteena sen ympä-ristövaikutuksiin. Koska ekotehokkuut-ta tarkastellaan koko elinkaaren aikana, siihen liittyvät suoraan elinkaariarvi-ointi ja elinkaarikustannukset. Näiden kahden arvioinnin perusteella voidaan jo tarkastella tuotteen ekotehokkuutta, kunhan samalla huomioidaan tuotteen antama hyöty.

Valaisimien ympäristöystävällisyy-dessä selvästi tärkein tekijä on ener-giankulutus käytön aikana. Valaisimi-en ympäristöystävällisyyttä voidaankin vertailla helposti valotehokkuuden pe-rusteella, koska tutkimusten mukaan yli

90 % valaisimien ympäristövaikutuksis-ta aiheutuu energiankulutuksesta käy-tön aikana.

Valaisimien ympäristövaikutuksetEnergiankulutuksen lisäksi valaisimet aiheuttavat monia muitakin ympäris-tövaikutuksia käytön aikana, kuten valosaastetta. Esimerkki turhasta va-laistuksesta on valaistavan alueen ulko-puolelle, kuten asuinrakennuksen ik-kunoihin, päätyvä häiriövalo. Moderni valonohjaus sensoreineen ja helpom-min ohjattavine LED-valaisimineen voi vähentää valosaastetta, koska va-

Aro Systems Oy on parhaillaan korvaa-massa Helsingin Merihaan parkkihallin vanhoja loisteputkia uusilla ledivalaisi-milla. Uusilla valaisimilla saadaan huo-mattavasti aiempaa parempi valaistus-taso.

Kuva Mikko Arvinen

32_33_Valaistuksen_ekotehokkuus.indd 32 20.10.2015 9:20:53


loa voidaan säätää tarkemmin tarpeen mukaan.

Valaisimen valmistuksen merkittä-vimmät ympäristövaikutukset aiheu-tuvat pääasiassa valaisimen painavim-mista metalliosista kuten valaisimen kuoresta, elektroniikkakomponenteis-ta (ml. ledit) ja piirilevystä. Myös val-mistusprosessien energiankulutuksella on merkitystä. Lamppujen mahdolli-sesti sisältämä elohopea aiheuttaa mää-räänsä nähden (muutama milligramma lampusta riippuen) suuret ekotoksisuus-vaikutukset, mutta muissa ympäristö-vaikutuksissa elohopean ja koko lam-pun merkitys jää melko pieneksi.

Kierrätys tai muu käytöstä poisto on tutkimuksissa osoittautunut vähämerki-tykseksi koko elinkaaren kannalta. Sii-tä huolimatta asianmukainen keräys ja kierrätys ovat tarpeen materiaalien kier-ron vuoksi.

Elohopealamput poistuivat – mitä tilalle?Valaistus on muuttunut Suomessa mer-kittävästi EU:n Ekodesign-direktiivin vuoksi. Huhtikuusta 2015 lähtien mark-kinoille ei ole saanut saattaa suurpai-ne-elohopealamppuja. Tämä tarkoittaa suurta mullistusta Suomen ulkovalais-tukselle, sillä vuonna 2010 arvioitiin Suomessa olevan vielä yli 660 000 elo-hopealamppua käytössä.

Elohopealamppujen korvaamiseen on useita eri strategioita. Yksi vaihtaa suurpainenatriumlamppuihin, toinen on hamstrannut elohopealamppuja va-rastoon vuosiksi, ja kolmas vaihtaa le-deihin. Jokaisessa strategiassa on hyvät ja huonot puolensa.

Elohopealamppuvalaisimen korvaa-jaksi mietitään usein joko suurpainenat-riumlamppu- tai LED-valaisinta. LED-valaisin voi tarjota pitkää polttoikää, energiatehokkuutta ja valkoista valoa, kun suurpainenatriumvalaisin, tutum-min natikka, taas tarjoaa matalampaa alkuinvestointia, huoltovarmuutta ja tuttua tekniikkaa. Lisäksi markkinoilta löytyy pitkäikäisiä suurpainenatrium-lamppuja, joiden polttoikä lähestyy 50 000 tuntia.

Vaihtopäätöstä tehdessä vaaka-kupissa painavat myös suurpainenat-riumlampun heikot väriominaisuudet. Kellertävän oranssi valo ei sovi alueille, joissa hyvä värintoisto ja värien erotta-minen on tarpeen. Toisaalta LED-valai-simien alkuinvestointi on usein korkea verrattuna purkausvalaisimiin.

Ledien energiatehokkuus tievalaistuksessaSuurpainenatrium- ja LED-katuvalai-simien ympäristövaikutuksia vertail-tiin Aalto-yliopiston Valaistusyksikössä Light Energy -projektissa. Valaisimien

vertailu suhteutettiin valaisimien mää-rään suunnittelusuositusten mukaan va-laistua tiekilometriä kohden. Tieluok-kana käytettiin uuden tievalaistuksen suunnitteluohjeen mukaista M4-luok-kaa, joka vastaa vanhaa AL4b-luokkaa.

Elinkaariarviointi osoitti, että suur-painenatrium- ja LED-valaisimien ym-päristövaikutukset ovat käytännössä yhtä suuret. Keskimäärin eroa valaisin-tyyppien välillä oli 3 %, mikä ei elin-kaariarvioinnissa ole merkittävä ero. Sinänsä yllättävä tulos selittyy vertai-lulla valaistua tiekilometriä kohden. Kyseinen LED-valaisin on energiate-hokkaampi (97 lm/W) kuin tarkasteltu suurpainenatriumvalaisin (73 lm/W), mutta vastaavasti LED-valaisimen op-timaalinen pylväsväli oli 28 % lyhyempi kuin suurpainenatriumvalaisimen. Tä-mä söi LED-valaisimen edun elinkaa-riarvioinnissa.

Jos valaisimia olisi verrattu valovir-ran ja polttoiän perusteella (lumentun-ti), olisivat LED-valaisimen ympäristö-vaikutukset osoittautuneet lähes 20 % pienemmiksi kuin suurpainenatriumva-laisimella. Lumentuntiperusteinen ver-tailu ei kuitenkaan ole relevanttia katu-valaistuksessa.

Yhdysvaltojen energiavirasto arvi-oi LED-valaisimien valotehokkuuden kehittyvän vuoteen 2020 mennessä 200 lm/W-arvoon. Elinkaariarvioinnissa huomioitiin LED-valaisimien kehitys. Tulevaisuuden tehokkaampi LED-va-laisin aiheutti yli 40 % pienemmät ym-päristövaikutukset verrattuna suur-painenatriumvalaisimeen. Vastaavaa kehitystä ei ole odotettavissa purkaus-lampuissa, joten tulevaisuudessa ledit pesevät natikan ympäristöystävällisyy-dessä.

Jos ulkovalaistuksessa halutaan huo-mioida ympäristöasiat hankintapäätös-tä tehdessä, on syytä vertailla sekä valai-simien valotehokkuutta että kohteeseen tarvittavien valaisimien määrää. Lisäk-si valaistus on suunniteltava valosaaste minimoiden.

Artikkelin kirjoittaja on valaistuksen ympäristövaikutuksiin, elinkaari- arviointeihin ja taloudellisuuteen

erikoistunut tekniikan tohtori Aalto-yliopistosta.

Tulevaisuudessa ledien ympäristövaikutusten odotetaan parantuvan huomattavasti, mutta nykytekniikalla suurpainenatriumvalaisin (vaaleanvihreä) ja LED-valaisin (si-ninen) aiheuttavat lähes yhtä suuret ympäristövaikutukset per valaistu tiekilometri.

32_33_Valaistuksen_ekotehokkuus.indd 33 20.10.2015 9:20:53


Pitkän aikavälin säästöt ratkaisevat ulkovalaistusinvestoinneissaMarjukka Puolakka, teksti Mikko Arvinen, kuva

Energiatehokkuus puhuttaa ulkovalaistuksessa. Tekniikan kehittyminen tarjoaa monia mahdollisuuksia ja aluksi kalliilta vaikuttava investointi voi osoittautua lopulta edulliseksi ratkaisuksi, kun energiaa säästyy halpaa vaihtoehtoa enemmän.

L edien energiatehokkuus on jo ohit-tanut perinteiset purkauslamput. Myös valaistuksen ohjaus- ja säätö-

järjestelmät kehittyvät. Samalla säästö-paineet monissa kunnissa ja ELY-kes-kuksissa leikkaavat ulkovalaistuksen budjettia.

– Uusien tie- ja katuvalaistus-asennusten tekniikka riippuu paljon asiakkaasta, mutta usein mukana on

himmennysmahdollisuus. Vanhaa tek-niikkaa on kuitenkin vielä paljon ja jo-ka toisen katulampun sammuttaminen on myös tätä päivää. Suunnittelussa esitetään aina vaihtoehto, joissa valai-simia himmennetään, sillä valaistuk-sen tasaisuus on iso turvallisuustekijä, toteaa ulkovalaistuksen osastopäällik-kö Leena Kaanaa konsulttitoimisto Si-tosta.

Älykäs ohjaus huomioi liikennemäärätTie- ja katuvalaistuksen älykkäässä oh-jauksessa valotasot sovitetaan olosuhtei-den ja liikennemäärien mukaan. Äly-käs ohjaus on investointina perinteistä himmennystä kalliimpi, mutta myös säästötavoitteet ovat korkeammat, kun säästöjä tavoitellaan sekä valaistuksen energiankulutuksessa että hoidossa.

34 SÄHKÖALA Sähkö & Rakentaminen 2015

34_ulkovalaistusinvestoinnit_35_sulanapito.indd 34 21.10.2015 5:55:04


– Liikennemäärän mukaan säätyvän valaistuksen suunnittelun tulee perus-tua takaisinmaksuajan laskuun ja hyöty-jen arviointiin sitä kautta. Markkinoilla on myös paljon esiohjelmoituja järjes-telmiä, joissa valot himmenevät tietty-nä kellonaikana määrätylle tasolle, Kaa-naa sanoo.

Älykkäitä ohjausjärjestelmiä on ol-lut markkinoilla jo yli vuosikymmenen ajan ja myös oppirahoja niiden suhteen on maksettu. Aina ei ole onnistuttu ja säästöt ovat jääneet saavuttamatta, kun järjestelmien toiminnassa on ollut puut-teita.

Philipsin ulkovalaistuksen tuotehal-lintajohtaja Jan Fitters pitää mahdol-lisena, että tulevaisuudessa katuvalai-simiin lisätään antureita, joiden kautta palveluntuottajat luovat uusia sovelluk-sia ja toimintoja. Anturit voivat esimer-kiksi havainnoida kadulla liikkuvien ih-misten tai ajoneuvojen määrää.

Valaisimien yhteys muihin laittei-siin voidaan toteuttaa esimerkiksi va-laisimessa olevan SIM-kortin ja langat-toman lähettimen avulla tai valaisimien kaapelointiin voidaan yhdistää myös tiedonsiirtokaapelit.

– Katuvalaistuksen kehittyminen kohti älykkäitä palveluita edellyttää uu-denlaista yhteistyötä, jossa valaistus- ja IT-alan yhteistyö on ensisijaisen tär-keää. Jos valaistusta esimerkiksi halu-taan säätää sään mukaan, voisi tämä ta-pahtua sääpalveluita tuottavien tahojen kautta ilman, että jokaiseen valaisimeen tarvitaan sääantureita, Fitters sanoo.

Tie- ja katuvalaistuksen älykkäässä ohjauksessa valotasot sovitetaan olo-suhteiden ja liikennemäärien mukaan. Älykäs ohjaus on investointina perin-teistä himmennystä kalliimpi, mutta myös säästöä kertyy pidemmällä täh-täimellä.

K uopiolaisen Sähköasennus Vir-too Oy:n toimitusjohtaja Antti Pitkäsen mukaan sulanapitojär-

jestelmän asennus maksaa talonyhti-ölle tyypillisesti muutaman tuhat eu-roa, riippuen muun muassa käytetyn kaapelin määrästä.

Pitkänen kertoo kaapeleiden ole-van pitkäikäisiä, joten järjestelmästä on iloa jopa 30 vuodeksi. Automatisoi-dun järjestelmän ylläpito ei myöskään

edellytä juuri minkäänlaisia toimen-piteitä.

– Ulkolämpötila-anturi vahtii ul-kolämpötilaa ja sitten on erillinen kosteusanturi, joka mittaa kosteutta rännissä. Jos on vaikka pakkasta mii-nus viisi astetta, mutta kouru on kui-va, eli siellä ei ole kosteutta eikä lunta tai jäätä, niin järjestelmä ei mene tur-haan päälle, Pitkänen kertoo.

Sulanapitojärjestelmät talveksi kuntoonJamila R. Farag, teksti Pentti Vänskä, kuvat

Kun säätila vaihtelee pakkasen ja lauhan välillä, saattavat rakennuksen putket, syöksyt ja rännit jäätyä ja rikkoutua. Jäätymisongelma voidaan ehkäistä lämmityskaapelien avulla.

Sähköasennus Virtoon Antti Pit-käsen ja sähköasentaja Jani Nissi-sen mukaan lämmityskaapeleiden vetäminen lenkiksi taloa ympäröiviin sadevesikouruihin estää tehokkaasti vaarallisten jääpuikkojen muodostu-mista.

Lämmityskaapelin lisäksi syöksytor-ven sisällä on kosteusanturi, joka oh-jaa automaattisesti rännin sulanapi-toa.

34_ulkovalaistusinvestoinnit_35_sulanapito.indd 35 21.10.2015 5:55:05


Aurinkosähkö ja ledit lisäävät toimistojen energiatehokkuuttaMarjukka Puolakka, teksti Juha Loikkanen, kuvat

Aurinkopaneelit ja ledivalot vähentävät ostosähkön tarvetta toimistorakennuksissa, mutta aurinkosähkön talvi- ja kesätuotannon suuret erot rajoittavat siihen tukeutumista Suomessa.

S ekä ostosähkön hinnan nousu että ympäristönäkökohdat puoltavat paikallisesti tuotetun aurinkosäh-

kön käyttöönottoa rakennuksissa. Aal-to-yliopistosta tekniikan tohtoriksi väi-tellyt Janne Viitanen selvitti tuoreessa väitöstutkimuksessaan aurinkosähkön vaikutusta toimistorakennuksen ener-giatehokkuuteen ja ostoenergian tarpee-seen.

Nykyiset tietokannat aurinkosätei-lystä perustuvat lähes poikkeuksetta sa-telliittimittauksiin, jotka kertovat maan pinnasta heijastuneen säteilyn määrän. Viitasen toimistorakennuksen katolle rakentama mittausjärjestely tuotti ainut-laatuista pitkän ajan tietoa aurinkopa-neelien suorasta sähköntuotannosta ja sen vaihteluista asennuspaikalla.

Paneelit asennettiin Espooseen, jossa säteilymääriä ja sähköntuotantoa seurattiin taukoamatta neljän vuoden ajan (2010–2013). Yksikidepiipaneelit asennettiin neljään pääilmansuuntaan 90 asteen kulmaan. Tämän lisäksi yksi paneeli suunnattiin vuosituotannon op-timikulmaan, mikä tällä asennuspaikal-la on 48 astetta.

Vuosituotanto etelään suunnatuilla pystysuuntaisilla paneeleilla vaihteli vä-lillä 92–101 kWh/m2. Vuosioptimikul-massa etelään suunnatut paneelit tuot-tivat 114–129 kWh/m2.

– Talven pimeimmän kuukauden eli joulukuun tuotanto oli alle seitsemän prosenttia heinäkuun tuotannosta ete-län suuntaisilla pystysuorilla paneeleilla. Vuosioptimikulmassa vastaava ero oli vieläkin suurempi ja joulukuussa saa-tiin vain kolme prosenttia heinäkuun tuotannosta, Viitanen kertoo.

Janne Viitasen valaistustekniikan alaan kuuluva väitöskirja ”Energiatehokkaat va-laistusjärjestelmät rakennuksissa, joihin on integroitu aurinkosähköjärjestelmä” tar-kastettiin tänä keväänä Aalto-yliopistossa.

36_37_Toimistojen_energiatehokkuus_Puolakka.indd 36 20.10.2015 9:44:53


Tuottoisin asennussuunta oli olete-tusti etelä. Idän ja lännen suuntaiset pa-neelit tuottivat 60–70 prosenttia ja poh-joiseen suunnatut 25 prosenttia sähköä etelän suuntaisiin paneeleihin verrat-tuna.

Sähköntuotanto pääosin auringolla ei realististaSimulaatiossa 4 800 neliömetrin toimis-torakennuksen aurinkosähköjärjestelmä mitoitettiin siten, että kesäajan valoi-simpaan aikaan aurinkopaneelit tuot-tivat koko rakennuksen sähköntarpeen. Tällöin ostoenergian tarve oli vuosita-solla 58 prosenttia pienempi kuin ra-kennuksessa, jossa ei ole aurinkosäh-köjärjestelmää.

– Todellisuudessa näin suurta pa-neelimäärää varten on toimistora-kennuksissa harvoin käytettävissä pinta-alaa. Jos tarkastellun toimisto-rakennuksen koko katto katettaisiin aurinkopaneeleilla, voisi aurinkosäh-kö kattaa noin 10–20 prosenttia raken-nuksen vuosienergian tarpeesta Etelä-Suomessa.

Aurinkosäteilyn suurista vuodenai-kaisista vaihteluista johtuen ei toimisto-rakennuksen sähkön tuottaminen pää-osin auringolla ole Suomessa ainakaan nykytilanteessa realistista. Aurinkosäh-kön rooli on Suomen leveysasteilla en-nemmin rakennuksen energiatehok-kuuden parantaminen ja sähkölaskun pienentäminen.

Valon laatu ratkaiseeTutkimuksessa 40 käyttäjää arvioi toi-mistovalaistuksen laatua T5-loiste-lamppuja ledivalaistusasennuksissa. Identtisesti kalustetuissa toimistohuo-neissa tehtävänä oli arvioida häikäisyä, lukemisen helppoutta, yksityiskohtien erottumista, valaistuksen yleistä miel-lyttävyyttä sekä varjonmuodostus-ta. Käyttäjät saivat säätää valaistusvoi-makkuuden ja värilämpötilan itselleen sopiviksi.

– Loistelamppu- ja LED-valaistuk-sen välillä ei ollut merkittäviä eroja valaistuksen miellyttävyyden suhteen kun valaistustaso oli sama. Sopivim-pana toimistotyöhön pidettiin noin 600 luksin valaistusvoimakkuutta ja 4 000 kelvinin värilämpötilaa. Eri käyttäjien mieltymykset valaistuksen

suhteen voivat kuitenkin vaihdella suuresti.

– Käyttäjien itse asettama toimis-totyön optimivalaistustaso vaihteli välil- lä 84–1142 luksia. Vaikka siis suosi-tusten mukainen työalueen 500 luk-sin valaistusvoimakkuus vastaakin useim-pien käyttäjien mieltymyksiä, voidaan valaistuksen säädöllä lisätä yksittäisten työntekijöiden tyytyväisyyttä valaistus-ympäristöönsä.

Ledeillä suuria energiansäästöjäValaistuksessa vertailtiin LED- ja T5-loistelamppuvalaisimia, joiden sähköi-set arvot mitattiin laboratoriossa. Ener-giatehokkuusvertailussa ledit voittivat loistelamput selvästi. Kun työalueen va-laistusvoimakkuus oli 600 luksia, kulutti LED-valaistus 38 prosenttia vähemmän sähköä loistelamppuihin verrattuna. Va-laistusta säädettäessä energiatehokkuu-serot lisääntyvät entisestään, sillä ledien ja loistelamppujen valotehokkuuserot kasvavat himmenninkäytössä.

– Ledit ovat jo energiatehokkaam-pia kuin loistelamput. Ledien valote-hokkuus myös kasvaa edelleen, kun taas loistelamput ovat valmista teknologiaa. Ledeillä päästään myös vähintään yh-tä hyvään värintoistoon kuin loistelam-puilla, eikä häikäisykään ole enää nykyi-sin LED-valaisimien ongelma, tiivistää Janne Viitanen.

Myös hintaero perinteisten valais-tusteknologioiden ja ledien välillä on kutistunut monessa tapauksessa pie-neksi.

Aurinkosähköjärjestelmän keskimää-räinen päivittäinen sähköntuotanto eri kuukausina neljän vuoden ajalta, kun paneelit on suunnattu etelään 480 kul-maan. Paneelit on asennettu Espoossa olevan toimistorakennuksen katolle.

Grafiikka Janne Viitanen

Tutkimuksessa käytetty testipaneeli. Au-rinkopaneelit kannattaa suunnata suo-raan kohti etelää täysin varjottomaan paikkaan optimaalisen tuoton saami-seksi.

36_37_Toimistojen_energiatehokkuus_Puolakka.indd 37 20.10.2015 9:44:54


projekti

G raniittitie kuutosen pihalle saapu-essa ei huomaa mitään, vaikka suuntaisi katseen yläviistoon. Me-

diayritys Kalevan muutama vuosi sitten avattu painotalo seisoo edessä tumman-puhuvana eikä paljasta, että sen katolle on juuri valmistunut valtava aurinko-voimala.

Loppukesästä valmistuneen aurin-kosähköjärjestelmän teho on 420 ki-lowattia. Voimala pitää sisällään 1 600

Painokoneet pyörivät Oulussaauringon voimalla

aurinkopaneelia, joiden yhteenlasket-tu pinta-ala on noin 2 400 neliömetriä. Telineineen aurinkovoimalan koko on 3 200 neliömetriä, mikä tarkoittaa noin puolikasta kansainvälisten otteluiden jalkapallokentän pinta-alasta.

Kalevan voimala ehti pitää Suomen suurimman aurinkovoimalan piikki-paikkaa halussaan hetken ajan ennen kuin Helen Oy avasi syksyllä uuden, lähes 3 000 aurinkopaneelin voimalan

Helsingin Kivikon hiihtohallin katolle. Helenin voimalan nimellisteho on 800 kilowattia.

Paneelit Ruotsista, invertterit SaksastaOulun Takalaanilassa sijaitsevan au-rinkovoimalan on tilannut Kaleva Oy ja sen toteutuksesta vastasi Oulun kau-pungin omistama Oulun Energia Oy. Oulun Energian tuotepäällikkö Olli

Noora Vaarala, teksti Janica Karasti, kuvat

Oulun Energian ja Kalevan hanke teki painotalon katosta hetkeksi Suomen suurimman aurinkovoimalan. Kotimaisuusaste haluttiin säilyttää korkeana: työt kuljetuksista asennuksiin toteutettiin kokonaan pohjoissuomalaisin voimin. Paneelit ja invertteritkin ovat eurooppalaista alkuperää.

38_41_Oulun_aurinkovoimala_aurinko.indd 38 20.10.2015 9:22:53


ka aurinkopaneelien valmistus on Suo-messa vasta alkutekijöissään, tilattiin paneelit Ruotsista ja invertterit Saksas-ta. Muutoin työt kuljetuksista asennuk-seen toteutettiin kokonaan pohjoissuo-malaisin voimin.

– Jos olisimme halunneet päästä halvemmalla, olisimme voineet tilata aurinkopaneelit Kiinasta. Nyt kuiten-kin luotimme tuttuun toimittajaan, jot-ta voimme olla varmoja laadusta, Tuo-mivaara sanoo.

Asennustyöt painotalolla aloitettiin kesäkuun alussa, ja kattoalueista kolme oli jo ennen juhannusta saatu valmiiksi. Viimeisetkin alueet valmistuivat loppu-kesästä. Kaiken kaikkiaan asennus oli muutamien viikkojen mittainen pro-jekti kuudesta yhdeksään asentajalle.

– Kotimaisuus ja pohjoissuomalai-suus ovat meille tärkeitä arvoja. Olem-me hoitaneet tämän oman urakointi-firmamme kautta, Tuomivaara kertoo.

Hänen mukaansa Oulun Ener-gia seuraa jatkossa, miten aurinkopa-neelien valmistus Suomessa kehittyy. Suomessa tehdyt paneelit tarjoaisivat mahdollisuuden nostaa Oulun Ener-gian aurinkosähkötuotannon kotimai-suusastetta entisestään.

Nanokuviointi auttaa nappaamaan hajavalonOulun Energia Urakointi Oy:n projek-tipäällikkö Heikki Niskala kertoo, että

Tuomivaara kertoo, että projektin suu-ruus on ihan omaa luokkaansa, vaikka yhtiöllä onkin jo pitkä kokemus aurin-kosähkön tuottamisesta.

– Meillä oli samaan aikaan meneil-lään toinen hanke, jonka koko on 500 aurinkopaneelia, mutta Kalevan aurin-kovoimala on suurin hankkeemme tä-hän mennessä.

Oulun Energialle kyseessä on niin sanottu ”avaimet käteen” -projekti. Kos-

Kalevan kiinteistöpäällikkö Jouko Männikön ja Oulun Energian tuotepäällikkö Olli Tuomi-vaaran mukaan Ruotsissa valmistettujen paneelien pinnoitteissa on käytetty nanokuvioin-tia, jonka ansiosta ne saavat paremmin talteen myös hajavaloa.

Kalevan aurinkovoimala• Teho 420 kilowattia. Koostuu

1 600 aurinkopaneelista, joiden pinta-ala on 2 400 neliömetriä.

• Telineineen voimalan pinta-ala on 3200 neliömetriä.

• Aurinkopaneelit ovat kooltaan 1,7 metriä kertaa metri.

• Voimalan tuottama sähkö käytetään Kalevan painotalon omiin tarpeisiin. Sitä ei ole tarkoitus myydä ulos.

• Kalevan painotalossa toimii sanomalehtirotaatio ja paino-firma Erwekon Oulun tuotanto.

Kalevan uusi painotalo valmistui Oulun Ta-kalaanilaan vuonna 2012. Aurinkovoimala ei näy lainkaan alas kadulle.



hänen tiiminsä on aiemmin asentanut aurinkopaneeleja omakotitalojen ja ke-sämökkien katoille. Yhteen taloon on tyypillisesti asennettu 5–40 paneelia. Painotalossa kyseessä oli huomattavas-ti suuremman luokan projekti.

– Nyt paneeleita on 1600. Lisäksi tarvitaan useampia inverttereitä, jotka kootaan ryhmäkeskuksissa isoimmik-si lähdöiksi ennen kytkemistä Kalevan sähköverkkoon, urakoinnista vastaava Niskala kuvailee.

Voimala käynnistettiin heinäkuus-sa heti, kun DC-kaapelit saatiin kyt-kettyä inverttereihin. Yksittäinen au-rinkopaneeli on kooltaan 1,7 metriä kertaa metri. Paneelit ovat kiinteitä, ei-vät siis auringon suuntaan automaatti-sesti kääntyvää mallia. Ne on suunnat-tu lounaaseen.

– Koska Kalevan painotalon säh-könkulutus on suurimmillaan illalla, suuntaamalla paneelit lounaaseen saa-daan hyödynnettyä aurinko parhaiten heidän tarpeitaan ajatellen, Niskala sa-noo.

Kalevan kiinteistöpäällikkö Jou-ko Männikön mukaan paneelien pin-noitteissa on käytetty nanokuviointia, jonka ansiosta ne saavat paremmin talteen myös hajavaloa. Auringon ei siis tarvitse paistaa paneeleihin suoraan, jotta ne tuottavat energiaa.

Voimalan huoltoväli on kolmisen vuottaAurinkovoimala tarvitsee huoltoa noin kolmen vuoden välein, ja sen eliniäk-si luvataan vähintään 25 vuotta. Sään-nöllisen huollon lisäksi paneeleja voi-daan silloin tällöin pyyhkiä puhtaiksi samaan tapaan kuin ikkunoita, jotta li-ka ei peitä niitä. Vesisadekin puhdis-taa pintoja.

Selvää on, että energiaa voimala tuottaa vain silloin, kun aurinko pais-taa. Yli 95 prosenttia voimalan vuosi-tuotosta saadaan maaliskuun alun ja lokakuun lopun välillä. Siksi ei hait-taa, vaikka talvisin paneelit peittyvät lumeen. Marraskuun, joulukuun ja tammikuun vaikutus vuosituottoon on parhaimmillaankin vain muutamia pro-sentteja yhteensä.

– Helmikuun puolenvälin jälkeen voidaan harjata enimmät lumet pois pa-neelien päältä, mikäli lumesta on hait-

jälkeen Kalevan omat investointikustan-nukset ovat vajaat 400 000 euroa.

Kalevan talousjohtajan Esko Jo-kelaisen mukaan hankkeessa edettiin normaalin investoinnin tapaan. Sitä suunniteltiin yhdessä Oulun Energian kanssa, ja tukea haettiin ely-keskuksen kautta. Investoinnin takaisinmaksuai-ka on nykyisen sähkön hinnan mukaan laskettuna alle yhdeksän vuotta.

Taloudellisen kannattavuuden lisäk-si Kalevan päämääränä on ympäristö-vastuullisuus. Siinä auttavat paikalliset energiaratkaisut, jotka perustuvat uu-siutuviin energianlähteisiin.

Aurinkopaneelien hinnat ovat laske-neet viime vuosina vauhdikkaasti. Joke-laisen mukaan investointi on kannattava, koska muuten kesällä pitäisi käyttää suu-ria summia kiinteistön jäähdytykseen. Nyt painotaloa lämmittävä aurinkoenergia ei mene hukkaan vaan koituu hyödyksi.

taa. Silloin, kun aurinko paistaa eniten, ei lumikaan pysy katolla, Heikki Nis-kala toteaa.

Kirkkaana kesäpäivänä aurinkovoi-malan tuotanto kattaa jopa 90 prosent-tia Kalevan painotalon sähköntarpeesta. Vuoden mittaan aurinkosähköstä kertyy noin laskelmien mukaan noin 10 pro-sentin siivu painotalon koko sähkön-kulutuksesta.

Yhteiskunnalta tukea investointiinOulun Energia ja Kaleva toteuttavat au-rinkovoimalalla EU:n ilmastotavoitetta, jonka mukaan vuoteen 2020 mennes-sä 38 prosenttia kulutetusta energias-ta on oltava peräisin uusiutuvista ener-gialähteistä.

Aurinkovoimalan rakentamiseen on saatu tukea työ- ja elinkeinoministeri-öltä 30 prosenttia kustannuksista. Tuen

Voimalan sähkönsyöttö voidaan kat-kaista esimerkiksi huoltotöiden ajaksi.

Saksassa valmistetut invertterit muut-tavat aurinkopaneelien tuottaman tasa-sähkön (DC) verkossa käytettäväksi vaih-tosähköksi (AC).

projekti



S ähköalan koulutus- ja palvelutalo Sähköinfo Oy järjesti ensimmäisen aurinkosähköjärjestelmien asen-

nuskurssin marraskuussa 2013. Tuolloin esimerkiksi järjestelmän liittäminen ja-keluverkkoon aiheutti vielä runsaasti kysymyksiä, eivätkä kaikki olleet aivan vakuuttuneita edes aurinkoenergian so-veltuvuudesta Suomen pohjoisiin oloi-hin.

Tämän jälkeen, eli alle kahdessa vuodessa, asioissa on menty huimasti eteenpäin. Sähköinfon aurinkosähkö-kursseille on osallistunut jo kymmeniä sähköalan ammattilaisia, pelisäännöt jakeluverkkoyhtiöiden kanssa ovat sel-keytyneet, aurinkosähköjärjestelmiä koskevat standardit on julkaistu kat-tavasti suomeksi ja myös Sähkötie-to ry:n ST-kortistosta löytyy nykyisin runsaasti aurinkosähköjärjestelmien asennusohjeita. Lisäksi päteville uusiu-tuvan energian asentajille on luotu oma sertifiointijärjestelmä yhdessä Motivan ja Ympäristöministeriön kanssa.

Aurinkosähköasentajien sertifiointi eteneeMotivan koordinoiman aurinkosähkö-asentajasertifikaatin saaminen edellyttää esimerkiksi lupaa tehdä itsenäisiä sähkö-asennustöitä sekä kolmipäiväisen serti-fiointikoulutuksen hyväksyttyä suorit-tamista. Sähköinfon kanssa yhteistyössä järjestettävän kurssikokonaisuuden on suorittanut tähän mennessä hyväksytysti loppuun noin kaksikymmentä sähkö-alan ammattilaista. Sertifioidut asenta-jat on listattu yhteystietoineen Motivan sivuilla.

Aurinkosähköasentajien sertifiointi perustuu uusiutuvan energian käyttöä

edistävään RES-direktiiviin. Direktiivi edellyttää, että uusiutuvien energianläh-teiden asentajille tulee tarjota mahdol-lisuus osoittaa pätevyytensä sertifikaa-tilla, ja vastaavasti EU:n jäsenmaiden tulee tarjota sertifiointimahdollisuus pätevyyskriteerit täyttäville asentajille.

Aurinkosähköjärjestelmä kannattaa liittää verkkoonPätevät aurinkosähköjärjestelmien asentajat osaavat liittää rakennuksen aurinkopaneelit helposti valtakunnal-liseen sähkönjakeluverkkoon, jolloin

Aurinkosähköjärjestelmien asennus opittiin nopeasti

rakennuksen oman sähkönkulutuksen ylittävä tuotanto myydään automaatti-sesti verkkoon.

Yleensä aurinkosähköjärjestelmän maksimikoko mitoitetaan hieman ra-kennuksen päiväajan keskikulutusta pienemmäksi, mutta koska järjestelmän liittämisestä jakeluverkkoon ei aiheudu juurikaan ylimääräistä työtä tai kustan-nuksia, kannattaa pienempikin aurinko-sähköjärjestelmä liittää verkkoon. Vaik-ka tuotettavan ylijäämäsähkön määrä jäisi pieneksikin, ei puhdasta energiaa kannattaa heittää suotta hukkaan.

Mikko Arvinen, teksti ja kuva

Aurinkosähköjärjestelmien kysyntä on lisääntynyt viime vuosina huimasti. Samalla asiaa koskevat määräykset ja ohjeet ovat täsmentyneet, ja myös järjestelmien asennus on tullut tutuksi lukuisille sähköalan ammattilaisille.

Sähköinfon tekninen johtaja Esa Tiainen, tekninen asiantuntija Timo Ylinen sekä STUL:n järjestöpäällikkö Arto Saastamoinen muistuttavat, että 230-voltin säh-köjärjestelmään kytkettävän aurinkosähköjärjestelmän käyttöönottoa koskevat täsmälleen samat vaatimukset kuin muitakin sähköasennuksia; työ pitää jättää luvat omaavalle sähköurakointiyritykselle.



R akennuksen energiankulutus syn-tyy lukuisten asioiden yhteisvaiku-tuksesta: Valittu lämmitysjärjestel-

mä, mahdolliset aurinkopaneelit tai -keräimet, valaistusratkaisut, rakenne-ratkaisut ja vaikkapa ikkunoiden koko ja sijoittelu vaikuttavat kaikki toisiinsa. Muuttujia on monia, ja eri vaihtoehto-jen mahdollisia yhdistelmiä satoja tai tuhansia. Energiatehokkaimman ratkai-sun löytäminen on hidasta ja vaikeasti toteutettavaa tavanomaisilla menetel-millä, joilla voidaan laskea vain muuta-mia vaihtoehtoja.

Energiaoptimoinnilla etsitään par-haita ratkaisuja energiatehokkuuden toteuttamiseen tiettyjen rajaehtojen si-sällä. Eri optimointityökalut mahdollis-tavat lukuisten vaihtoehtoisten ratkaisu-jen vertailun ja analysoinnin nopeasti. Vaihtoehtotarkastelu olisi syytä tehdä nimenomaan hankkeen alkuvaiheessa, sillä mitä pidemmälle rakennushanke etenee, sitä vähemmän asioihin voidaan vaikuttaa.

Energia- ja olosuhdesimuloinnil-la voidaan laskea rakennuksen energi-ankäyttöä jo suunnitteluvaiheessa sekä varmistaa, että sisäolosuhteista tulee ta-voitteiden mukaiset. Mallintaa voidaan monenlaisia asioita aina energiankulu-tuksesta ja valaistuksesta ilmanlaatuun ja jäähdytystehon tarpeeseen.

– Rakennus on monimutkainen lai-tos, jossa tapahtuu samanaikaisesti mo-nenlaisia fysikaalisia ilmiöitä, jotka on huomioitava. Jos halutaan tehdä ener-giatehokkaita ja oikein toimivia raken-nuksia, ne pitäisi mallintaa tarkemmin, sanoo Equa Simulation Finland Oy:n toimitusjohtaja Mika Vuolle.

Energiatehokkuussuunnitteluasimuloinnilla ja optimoinnillaErika Forstén, teksti

Rakennuksen energiatehokkuuteen satsaaminen hankkeen alkuvaiheessa huolellisella mallintamisella ja vaihtoehtotarkastelulla pienentää sekä kiinteistön energiakustannuksia että hiilijalanjälkeä.

Teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikan tutkijana ja opettajanakin aiemmin toiminut tekniikan lisensiaatti Mika Vuolle on ollut mukana kehittämässä IDA ICE -simulointi-ohjelmistoa jo parinkymmenen vuoden ajan.

MIK

KO

AR

VIN

EN

42_43_Energiasimulointi.indd 42 20.10.2015 9:34:42


Suunnitteluvaiheessa simuloinnin avulla löydetään rakennuksen ongel-makohdat ajoissa. Rakennuksen val-mistuttua mallia voidaan käyttää yllä-pitomallina, jota verrataan rakennuksen toimintaan. Mahdollisuudet ovat monet.

– On ollut myös ideoita, että mal-lia käytettäisiin rakennuksen optimaa-liseen ajoon vaikkapa sääennusteiden perusteella.

Säästöt syntyvät pienistä puroistaMääräykset velvoittavat tekemään ener-giatehokkuuslaskelmia E-lukua ja ener-giatodistusta varten, ja pienellä lisäpa-nostuksella simuloidusta mallista saisi paljon enemmän irti, kuin käytettäessä mallia vain toteavaan laskentaan.

– Perinteisessä hankkeessa energia-suunnittelija kiinnitetään mukaan luvat-toman myöhään, jolloin energiatehok-kuuteen ei päästä enää vaikuttamaan ja laskenta on vain toteavaa, ei ohjaavaa, Vuolle kertoo.

Vuolteen mukaan harmillisen ylei-nen toimintatapa on, että ensin raken-netaan ilman huolellista suunnittelua, ja jälkeenpäin käytetään rakennuksen korjaamiseen moninkertaisesti se määrä

aikaa ja rahaa, joka olisi kulunut panos-tamalla suunnitteluun alkuvaiheessa. Melko pienellä lisävaivalla ja -kustan-nuksella olisi mahdollista päästä paljon tarkempaan suunnitteluun ja optimoin-tiin, joilla varmistetaan lopputuloksen onnistuminen.

– Olen käyttänyt fraasia if you can’t model it, don’t build it. Jos ei pysty mal-lintamaan, ei kannata tehdä täysmitta-kaavakoetta.

Uudet rakennukset ovat Suomessa energiatehokkuudeltaan yleisesti hy-vällä tasolla. Suuria säästöjä saadaan aikaan jo rakennusmateriaalien ja läm-mitysratkaisujen valinnalla. Lisäparan-nuksia haettaessa helpoimmat asiat on jo tehty, joten lähes nollaenergiaan py-rittäessä energiatehokkuuden tehosta-minen syntyy pienemmistä puroista.

– Mallinnus on ainoa työkalu, jolla niitä pienempiä asioita pystytään erot-telemaan, Vuolle toteaa.

Simulointia kannattaisi hyödyntää nykyistä enemmän varsinkin suunni-teltaessa valaistusta ja sähkön kulutusta. Paremmalla valaistuksen suunnittelul-la ja sähkön käytön tehostamisella oli-si mahdollista saavuttaa suuria energi-asäästöjä.

– Sähkön hinta on 2,5-kertainen kaukolämmön hintaan, ja myös ener-giamuotokerroin on suuri. Haetaan sit-ten parempia energiakustannuksia tai E-lukua, niin sähkön käyttöä pitäisi te-hostaa.

Energiamalli mukana koko elinkaaren ajanGranlund Consulting Oy:n energia-asiantuntija Nina Peltolan mukaan yhtiössä energiasimulointeja käytetään apuna jo kaikissa vähänkään isommis-sa rakennushankkeissa. Esimerkiksi toimistorakennukset, sairaalat ja kaup-pakeskukset ovat kohteita, joissa se on välttämätön edellytys toimivalle loppu-tulokselle. Simuloinneilla ja optimoin-nilla aikaansaatava hyöty on suurimmil-laan, kun työkalut valjastetaan käyttöön heti rakennushankkeen alussa. Mallin avulla on myös helppo tehdä myöhem-min muutoksia.

– Simuloinnista ja optimoinnista saadaan suurin hyöty, kun ne ovat koko hankkeen alusta asti mukana. Kustan-nuksia se ei juurikaan nosta, koska mal-li pitää kuitenkin tehdä, Peltola kertoo.

Kun malli on, olisi hyvä laskea myös esimerkiksi tavoite-energiankulutus, jo-ta standardikäytöllä laskettu E-luku ei itsessään kerro.

Työkalut monipuolistuvatOptimointialgoritmit ja -ohjelmat ovat usein erillisiä paketteja, joita voidaan käyttää eri ohjelmistojen kanssa. Mo-nitavoiteoptimointiin perustuva MOBO (Multi-Objective Building Performance Optimization) on VTT:n ja Aalto-yli-opiston kehittämä optimointityökalu, jota käytetään hankkeen investointi- ja elinkaarikustannusten sekä energianku-lutuksen minimointiin.

– MOBO on tarkka ja kattava op-timointityökalu, jossa käyttäjä asettaa vain tavoitteet ja rajoitukset ja mate-matiikka hoitaa optimoinnin. Sillä saa-daan tarkasteltua suuri määrä vaihto-ehtoja ja löydetään varmasti parhaat ratkaisut, sanoo Granlund Consultin-gin johtava energia-asiantuntija Tuo-mo Niemelä.

Optimointia voidaan käyttää kaik-kiin uudisrakennuksiin, mutta se sovel-tuu hyvin myös korjausrakentamiskoh-teisiin sekä elinkaarihankkeisiin.

Kuvan mallissa on laskettu IDA-simu-lointiohjelmiston avulla rakennuksen tilojen päivänva-lokertoimet, jotka kertovat tilan eri pisteiden valaistus-voimakkuuden suh-teessa ulkotilaan. Tämä helpottaa luonnonvalon hyö-dyntämistä.

Kuvassa MOBO- optimointityöka-lulla on määritetty optimaaliset ener-giakorjausratkaisut 1960-luvun asuin-kerrostalolle. Vertai-lukohtana on piste, jossa ei ole tehty mitään korjaustoi-menpiteitä.

EQ

UA

SIM

ULA

TIO

N F

INLA

ND

OY

GR

AN

LUN

D C

ON

SU

LTIN

G O

Y

Optimoinnin tulokset / elinkaarikustannukset

42_43_Energiasimulointi.indd 43 20.10.2015 9:34:42


S uurin osa sähköpaloiksi luokitel-luista tulipaloista syttyy kodinko-neista – usein inhimillisen toimin-

nan seurauksena – mutta myös kiinteistä sähköasennuksista aiheutuu vuosittain kymmeniä tulipaloja. Kiin-teistä sähköasennuksista aiheutuvien tulipalojen ikävin puoli on, että palon-alku saattaa muhia pitkään esimerkiksi sähköpääkeskuksessa asukkaiden tai työntekijöiden poissa ollessa, eikä alkus-ammutusta pystytä suorittamaan lähes-kään aina ajoissa.

Sähkölaitteiston lämpökuvaus on hyvä ja suositeltava tapa laitteistossa piilevien vikojen paikallistamiseen. Lämpökuvauksella pyritään löytä-mään sähkökomponenttien suunnitel-lusta toiminnasta poikkeavia tilantei-ta, kuten ylikuormituksia, löystyneitä liitoksia ja väärin mitoitettuja kom-ponentteja.

Turvallisuus- ja kemikaaliviras-ton selvityksen mukaan sähkökeskus-ten teknisestä vikaantumisesta aiheutui vuosina 2009–2012 yhteensä 128 palo-hälytystehtävää. Keskuksissa todettuja vikoja olivat keskukseen päässeet jyr-sijät sekä vesi, löysät liitokset, kompo-nenttien vaurioituminen sekä oikosulut. Lähes kolmasosassa tapauksista vian syy jäi tunnistamatta, usein siksi, että kes-kus oli tuhoutunut palossa.

”Sytytyslanka palaa jo”If Vahinkovakuutusyhtiö kartoitti vuonna 2013 tuhannen suomalaisen pk-yrityksen sähkölaitteiston kunnon. Yrityksen teettämissä lämpökuvaustar-kastuksissa havaittiin, että monista säh-kökeskuksista löytyi vaarallisia vikoja ja pahimmillaan akuutteja tulipaloriskejä.

Sähkölaitteiden lämpökuvauspaljastaa vikapaikatMikko Arvinen, teksti

Suomessa syttyy joka vuosi kymmeniä sähköpaloja, jotka olisivat vältettävissä sähkölaitteiden asianmukaisella huollolla ja kunnossapidolla.

Jakokeskuspaloja tutkineen Juha Alhaisen mukaan sähköpaloja aiheuttavat esimer-kiksi asennusvirheet, löysät liitokset, pöly ja kosteus. Usein taustalta paljastuu laittei-den huollon ja kunnossapidon laiminlyönti.

AN

NA

BYC

KLI

NG

– Vain noin 70 yrityskiinteistöä tu-hannesta sai täysin puhtaat paperit te-kemässämme tarkastuksessa. Yli 900 yrityksen tiloista löytyi vähintään yksi korjattava puute ja enimmillään yhdes-tä yrityksestä löytyi lähes sata puutet-ta. Joka kolmannesta yrityksestä löytyi niin vakava ylikuumeneminen tai muu sähköinen vika, että käytännössä niin sanottu sytytyslanka palaa jo, Ifin yri-tysasiakkaiden vahingontorjuntapääl-likkö Mika Luhtala kertoo.

Sähkölaitteistojen kunnossapidon laiminlyönti voi johtaa pahimmillaan sähkölaitteiston palovaaralliseen

vikaantumiseen ja sen seurauksena tulipaloon. Kiinteistön sähkölaitteiston kunnossapito on haltijan vastuulla.

Laki edellyttää sähkölaitteistojen tarkastusta laitteistoluokasta riippuen 5–15 vuoden välein. Luhtalan mukaan sähkölaitteiden lakisääteisiä turvalli-suusmääräyksiä ja tarkastusvaatimuk-sia olisi monilta osin syytä kiristää.

– Havaittujen puutteiden määrä osoittaa, että viranomaistarkastusten pitäisi olla seikkaperäisempiä ja niitä pitäisi tehdä useammin. Yrityksissä ei läheskään aina tunneta sähköhuoltoon liittyviä vastuita, sillä sähkölaitteiston

44_45_Lampokuvaus.indd 44 20.10.2015 6:10:59


haltijan rooli esimerkiksi vuokrakiin-teistöissä on usein epäselvä, Luhtala sa-noo.

Sähkölaitteistojen haltijat eivät ai-na osaa mieltää sähköasennuksia huol-toa ja kunnossapitoa vaativaksi lait-teistoksi, jonka kunto pitää tarkastaa säännöllisesti. Monesti toimenpiteisiin ryhdytään vasta kun laitteistoon tulee vika, joka aiheuttaa käyttökatkon.

Kuvaus on sähköalan ammattilaisten työtäLämpökameroiden hintojen laskettua lämpökuvauksia tarjotaan yhä useam-min sähkölaitteistojen kunnon tarkas-tuksiin. Jotta kuvauksella saadut tulok-set olisivat luotettavia, pitää kuvaajan osata tulkita kuvista sähkölaitteiden normaaleista käyttölämpötiloista poik-keavat lämpenemiset. Monet sähkölait-teet lämpiävät päällä ollessaan hyväksyt-tävissä rajoissa.

Sähköinfo Oy on kouluttanut vii-me vuosina useita kymmeniä sähköalan ammattilaisia paikantamaan sähkölait-teistojen vikoja lämpökuvauksen avul-la. Pätevät lämpökuvaajat voivat hakea

Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy:n myöntämää lämpökuvaajien sertifikaat-tia. Tähän LK-sertifikaattiin vaaditta-van tutkinnon hyväksytysti suorittaneet sähkölaitteiden lämpökuvaajat on listat-tu yhteystietoineen Urakoitsija.fi-sivu-jen hakemistoon.

Rovaniemeläisen Suomen Sähkö- ja energiapalveluiden toimitusjohtajan Juha Alhainen oli yksi ensimmäisistä sertifikaatin hyväksytysti suorittaneis-ta sähkölaitteiden kuntotutkijoista. Ja-kokeskusten paloja ja komponenttien vikaantumista diplomityössään tutki-neen Alhaisen mukaan sähköalan am-mattilaisten säännöllisesti tekemät tar-

kastukset ovat tehokas tapa ehkäistä sähköpaloja.

– Koska jakokeskukset ovat usein lukittujen ovien sisällä, pääsee vikaantu-minen kehittymään siellä kaikessa rau-hassa, Alhainen muistuttaa.

Sähkölaitteiston lämpökuvauksen ti-lanneen asiakkaan on luonnollisesti saa-tava kattava raportti lämpökuvauksessa havaituista vioista sekä selkeä yhteen-veto toimenpiteitä vaativista kohteista. Hyvään asiakaspalveluun kuuluu myös muiden kuin varsinaisen lämpökuva-uksen yhteydessä havaittujen puuttei-den listaaminen ja korjaussuositusten antaminen asiakkaalle.

Tulipalon aiheuttamat kustannukset nousevat moninkertaisiksi verrattuna kustan-nuksiin, jotka syntyvät sähkölaitteiston määräaikaistarkastuksessa todettujen puut-teiden korjauksista ajoissa. Kuva vuonna 2011 Turun yliopistollisessa sairaalassa syttyneestä palosta. Kuva Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos

Lämpökuvaus on turvallinen tapa tutkia jännitteisiä sähkölaitteita.

AR

I UU

SIT

ALO

Sähkölaitteistojen vikaantumisen aiheuttamat hälytystehtävät vuosina 2009–2012 Tukesin selvityksen mukaan. Yhteensä 769 kpl.

44_45_Lampokuvaus.indd 45 20.10.2015 6:11:00


Virstanpylväät

V uonna 1946 itseoppinut insinööri Percy Spencer, jonka sanottiin pa-lavan halusta tietää, työskenteli uu-

sien, entistä tehokkaampien magnetro-nien parissa. Hänellä oli taskussaan karamellipatukka, joka suli. Spencer ar-vasi, että syynä oli magnetronin tuotta-ma mikroaaltosäteily.

Seuraavana päivänä hän toi muka-naan kananmunan. Uteliaan kollegansa

Lauri Dammert, teksti

Sulava karkki mullisti keittiötOnko Percy Spencer, kansakoulun kesken jättänyt orpopoika ilman sähköalan koulutusta tuttu? Pitäisi olla. Spencer keksi vahingossa mikroaaltouunin.

seurassa hän katseli, miten muna tärisi sen sisällön kuumetessa. Kollega meni lähemmäksi. Muna räjähti hänen höl-mistyneille kasvoilleen.

Vahingosta viisastunut Spencer ky-häsi metallilaatikon, johon hän syötti mikroaaltoja. Syntyi voimakas sähkö-magneettinen kenttä, ja laatikossa ol-lut ruoka lämpeni nopeasti. Spencer oli mullistanut ruuanlaiton.

Idea oli niin kuuma, että ensimmäi-nen mikroaaltouuni saatiin myyntiin jo vuonna 1947. Tuttua kaavaa noudattaen se oli rajusti suurempi ja kalliimpi kuin nykyiset mallit. Lähes kaksimetrinen, 340 kiloa painava koje maksoi silloin huimaavat 5000 dollaria. Sen magnet-roni oli vesijäähdytteinen, joten asen-nus vaati sekä sähkö- että putkimiehen. Kauppa kävi nihkeästi.

Vuonna 1954 markkinoille saatiin ilmajäähdytetty, 1600 watin vahvuinen ja jääkaapin kokoinen 1161 Radarange. Hinta oli 3000 dollaria.

Koteihin mikroaaltouuneja ilmes-tyi vasta 1960-luvun lopulla. Raytheo-nin 100-volttinen kotitalousuuni mak-soi esimerkiksi hiukan alle 500 dollaria.

1960-luvun lopulla Japanissa kehi-tettiin uudentyyppinen, tehokas ja hal-

1950-luvulla oli tarjolla jopa pöydän ylle roikutettava malli. Valmistaja tuntematon.

Myytinpurkua mikroaaltouuneistaMikroaaltouunin säteily ei ionisoi, joten siitä ei voi saada syöpää, kuten röntgensäteistä. Uunien ovissa on metalliverkko, josta valo pääsee läpi mutta mikroaallot eivät. Siten ne eivät keitä käyttäjää, vaan ruuan.

Uunit eivät lämmitä ruokaa sisältä ulospäin, kuten yleisesti luullaan. Kun mikroaallot törmäävät aineisiin kuten vesi, rasva, sokeri tai tietyt polymeerit, aineet lämpiävät die-lektrisen häviön vuoksi verrattain nopeasti. On selvää, etteivät mikroaallot voi hakeutua lämmitettävän aineen keskelle lämmittämättä ensin ulkokerroksia.

46_47_Virstanpylvaat_yksi_yhteen.indd 46 20.10.2015 9:45:30


pa elektroniputki. Se sai laitteiden hin-nan siedettävälle tasolle. Japani on yhä johtava mikroaaltouunien elektroniput-kien valmistaja.

Pelkoa ja kauhua uunin edessäAluksi mikroaaltouunia pelättiin. Sä-teilyn uskottiin aiheuttavan syöpää, im-potenssia, sokeutta, steriiliyttä ja jopa kuoleman. Ajan kuluessa voitiin havai-ta, että uunien käyttäjät pysyivät häm-mentävän terveinä ja markkinat avau-tuivat. Jo vuonna 1976 mikroaaltouuni oli amerikkalaiskotien toiseksi yleisin kodinkone tiskikoneen rinnalla.

Ruuan lämmittämisen lisäksi mik-roaalloilla kuivataan teollisesti peru-

nalastuja, korkkia, keramiikkaa, nah-kaa, tupakkaa, tulitikunpäitä ja kukkia ja paahdetaan kahvia. Mikroaalloilla jo-pa avataan ostereita.

Suomen nopeimmin yleistynyt kodinkoneSuomessa mikrot olivat harvinaisia vielä 1980-luvulla, mutta sitten kaikki halu-sivat sellaisen. 1990-luvun alussa mik-ro oli useimmissa kodeissa.

Suomi mikroutui nopeammin kuin muut Pohjoismaat. Mikään muu kodin-kone ei ole yleistynyt täällä yhtä nope-asti.

Kotitalous-lehti julisti mikron jär-keväksi laitteeksi vuonna 1999: ”Me

Radarange-laitteita mainostettiin tärkeimpänä edistysaskeleena ruuanlaitossa sitten tulen kesyttämisen. Maailmassa on nykyisin yli 200 000 000 käytössä olevaa mikro-aaltouunia.

Percy Spencer oli lahjakas mies, joka jäi pienenä orvoksi. Hänen ollessaan 7-vuo-tias kuoli myös hänen kasvatusisänsä. Spenceriltä jäi koulu kesken, mutta hä-nestä tuli silti Raytheon-yrityksen vara-johtaja. Hänen nimissään on rekisteröity 150 sähköteknistä patenttia.

suomalaiset olemme makkarakansaa, eikä se tee meistä muita huonompia ihmisiä. Makkaran kuumentaminen mikrossa on helppoa ja nopeaa. Mak-karamikro sopii suurimmalle joukolle suomalaisia.”

Nykyiset uunit ovat tyypillisesti pieniä ja tehokkaita ja ohjelmoitavissa. Valmistajat väittävät, että olemme vas-ta mikroaaltovallankumouksen alku-vaiheessa, eikä kukaan tiedä, mihin se vielä kehittyy.

Mikro synnytti myös nopeasti val-mistettavan valmisruuan. Se edessään onkin mukava katsoa jotain TV:n lu-kuisista ruokaohjelmista.

Ensimmäiset mikrot olivat kallita järkä-leitä, kuten Radarange ja 1950-luvulla myyntiin tullut Toshiban malli.

46_47_Virstanpylvaat_yksi_yhteen.indd 47 20.10.2015 9:45:31

teknistä uuttaEdustustilojen opastevalaisinTeknowaren Silver-sarjan LED-opastevalaisimet on suunniteltu erityi-sesti edustustiloihin ja muihin esteettisesti vaativiin tiloihin. Metalli-runkoisen valaisimen silkkipainettu opastelevy on 2-puoleinen, 30 m havaintoetäisyydelle.

Valaisimet on liitettävissä Teknowaren keskusakustojärjestelmään ja etähallintajärjestelmään, jolla saadaan reaaliaikaista tietoa järjes-telmän tekemistä automaat-tisista testauksista, samoin kuin sähköinen päiväkirja suoritetuista testeistä ja nii-den tuloksista.

Lisätietoja:Teknoware Oywww.teknoware.fi/fi

Infrapunakamera vaativiin kohteisiinBoschin uusi Dinion-infrapunakamera on suunniteltu kriittisten infra-struktuurien, kuten liikelaitosten, sotilasalueiden, tutkimuslaitosten ja matkakeskusten, valvontakameraksi, joten se takaa luotettavan ja laa-dukkaan valvonnan kaikenlaisissa olosuhteissa. Kamera tarjoaa jopa 160 m valvontatason myös täysin pimeissä olosuhteissa. Kameran innovatiivinen infrapunatekniikka tasaa valon kameran kuva-alan etuja takaosaan, mikä takaa ta-saisesti valaistut yökuvat.

Lisätietoja:Robert Bosch Oywww.bosch.fi

Latausasema tekstiviestiohjauksellaGaron LS3EV -latausasemat on saatavissa yhdellä tai kahdella kiinteällä, tyypin 2/mo-de 3 latauskaapelilla tai latauspistorasial-la latausteholla 3,7–22 kW. Latausasema toimitetaan joko seinään asennettavana tai latauspylväänä.

Latausasemat on varusteltavissa mo-nipuolisesti asiakkaan tarpeiden mukaan. Varustevalikoimaan kuuluu esimerkiksi langaton tai kiinteä internet-yhteys, teksti-viestiohjaus, RFID-kortinlukija ja kWh-mit-taus. LS3EV-latausasemat voidaan toimit-taa myös asiakkaan toivomalla värityksellä.

Lisätietoja:Garo Finland Oywww.garo.fi

Määräyksen M65 mukainen IT-ryhmäkeskusEnston uusi EHSV245 IT-ryhmäkes-kus sopii erityisesti saneerauskoh-teisiin. Keskus täyttää Viestintäviras-ton määräyksen M65 kotijakamoille asettamat pinta-alavaatimukset ja syvyysmitat. Keskuksessa on vakio-na kaksi vikavirtasuojakytkintä sekä 15 johdonsuojakatkaisijaa. Keskuk-sen IT-tilassa on valmis kuitukotelo, jossa on aihiot valkokuituliittimille, kaksi pistorasiaa sekä paikat kym-menelle RJ45-liittimelle.

Lisätietoja:Ensto Finland Oywww.ensto.fi

Palosuojattu asennuskaapeli

Prysmian Groupin uusi AFUX Pro on palosuojattu, halogeeniton asen-nuskaapeli. Kaapeli sopii kaikkiin halogeenittomuutta (EN 50267) ja/tai vähäistä savunmuodostumista (EN 61034) edellyttäviin kohteisiin kuten sairaaloihin ja julkisten tilojen hätäpoistumisreiteille. Kaape-li täyttää yksittäis- ja nippupolttokokeen (EN 60332-3) vaatimukset.

Lisätietoja:Prysmian Finland [email protected]

Keskus energiankulutuksen mittaroinnillaSchneider Electricin Smart Panel -keskukset yhdistävät energiankulu-tuksen mittaroinnin, valvonnan ja seurannan. Järjestelmä sopii toimis-toihin, myymälöihin, hotelleihin ja muihin pieniin ja keskisuuriin raken-nuksiin. Energia-analyysien tietoja voi tarkastella Et-hernet-verkkoon kytketyllä kosketusnäytöllä tai tietoko-neen selaimella. Oikeiden ja ajantasaisten tietojen avulla voi tunnistaa energiaa sääs-tävät toimenpiteet ja kehi-tettävät alueet.

Lisätietoja:Schneider Electricwww.schneider-electric.fi


48_49_Teknista_uutta.indd 48 20.10.2015 7:27:07

Ukkossuoja integroidulla sulakkeella

Phoenix Contactin SEC Hybrid -ukkossuojaan on integroitu syöksyvirran kestävä sulake. Keskukseen asennettava ukkossuoja sopii 230/400 V:n sähkönsyöttöjärjestelmiin. Tehokkaat ja seurausvirrattomat kipi-nävälit suojaavat järjestelmiä kattavasti ja lisäävät huomattavasti säh-köasennuksen käyttöikää erityisest ukkosherkillä alueilla. Suuretkaan jännitevaihtelut tai äärimmäiset salamavirtakuormitukset eivät vaikuta laitteen toimintaan.

Lisätietoja:Phoenix [email protected]

Heitettävä mikrofoni tapahtumiinLangaton mikrofoni Catchbox on kotimainen innovaatio, joka on suun-niteltu seminaareihin, työpajoihin ja luennoille. Seminaaritilan lähetin ja äänentoistojärjestelmä voidaan yhdistää suoraan Catchboxiin, joten erillisiä lähettimiä tai vastaanottimia ei tarvita. Mikrofonien värikkäät ja pehmeät suojat on suunniteltu suojaamaan heitettävän mikrofonin tek-nologiaa, kuten myös ylei-söä. Suojia on saatavana erivärisinä teemasta ja ta-pahtumasta riippuen.

Lisätietoja:Catchbox Oywww.getcatchbox.com

Lattialämpömatto matalaenergiataloihinPistesarjat Oy:n uusi lattialämpömatto on suunniteltu matalaenergia-talojen tarpeisiin. Tarkkaan mietitty neliöteho ei nosta turhaan huip-putehoa mutta pitää huolen siitä, että talo pysyy lämpimänä kelillä kuin kelillä. Lattialämpömatto soveltuu hyvin myös kylmien tilojen ylä-puolelle jäävien asuintilojen lattian kylmäkatkoksi. Matto on itselii-mautuva ja helppo asentaa. Oikein mitoitettuna sen teho on 40 w/m². Mattoa on saa-tavilla 1–10 m² koossa (leve-ys 500 mm) ja sen paksuus on 4 mm.

Lisätietoja:Pistesarjat [email protected]

Ohjelmoitava antennivahvistinOhjelmoitava LEM AT406SAW -päävahvistin soveltuu yhteisantennikiin-teistöjen päävahvistimeksi. UHF-tulot on varustettu LTE-suotimilla, mikä takaa vahvistimen häiriöttömän toiminnan voimakkaankin LTE- ken-tän alueella olevissa vastaanotto-olosuhteissa. Ohjelmointi tapahtuu laitteen etupaneelissa olevilla kytki-millä, erillistä ohjelmointisäädintä ei siis tarvita. Ohjelmointi on mahdollis-ta myös Android laitteella tai PC:llä.

Lisätietoja:Laatuantenni [email protected]

Läsnäolotunnistin korkeisiin kattoasennuksiinABB:n uusi Sky KNX -liiketunnistin on suunniteltu korkeisiin kattoasen-nuksiin. Tunnistin on saatavana useina eri malleina eri asennuskorke-uksiin, joten asennuskohteeseen voidaan valita parhaan mahdollisen tunnistuskyvyn omaava sensori. KNX-yhteensopivan läsnäolotunnis-timen avulla valojen, sälekaihtimien, lämmityksen ja useiden muiden osa-alueiden ohjaus onnistuu helpos-ti. Aiempaa pienemmän tunnistimen korkeus asennuspinnasta on vain 16 mm, joten useissa eri väreissä saata-vissa oleva tunnistin sulautuu hyvin ra-kenteisiin.

Lisätietoja:ABB [email protected]/asennustuotteet

Laajennettava UPS-järjestelmäEatonin 93PS UPS sopii ihanteellisesti pal-velinsalien ja pienten tietokeskusten häiriöt-tömän sähkönsyötön varmistamiseen. Lait-teen monipuoliset hallintatoiminnot auttavat IT-ammattilaisia takaamaan liiketoiminnan keskeytyksettömän toiminnan kustannuste-hokkaasti. Järjestelmässä on valmiudet sekä virtualisointia että pilvipalveluja varten. Eato-nin Intelligent Power Manager -ohjelmiston avulla koko järjestelmää voidaan hallita yh-deltä näytöltä.

Lisätietoja:Eaton Power Quality Oywww.eaton.fi

4K-resoluution videoprojektoriSonyn uusi Home Cinema VPL-VW 520 ES -videoprojektori toistaa ku-van natiivilla 4K-resoluutiolla, mikä mahdollistaa parhaan tähän men-nessä nähdyn kuvanlaadun tuomisen myös kotiteattereihin. Projektorin HDR-kontrasti (High Dynamic Range) on erinomainen 300 000:1, mi-kä takaa myös projektoreille usein ongelmallisen mustan värin entistä syvemmän toiston. Projektori on saata-vana mustana ja valkoisena. Valonläh-teelle luvataan 6 000 tunnin käyttöikä.

Lisätietoja:Sony Electronicswww.sony.fi


48_49_Teknista_uutta.indd 49 20.10.2015 7:27:08

valaistusteknistä uuttaTehokkaat ja kestävät teollisuusvalaisimetEnston ledivalaisinten mallisto on uudistunut seuraavaan sukupolveen. Tino G2 LED -teollisuusvalaisimen ja Europroof LED -yleisvalaisimen valotehokkuus on noussut 140 lm/W tasolle. Tino-valaisimen laaja optiikka- ja tehovalikoima tekevät siitä sopivan moniin eri kohteisiin alkaen myymälöistä ja pysäköintihalleista aina logistiikkakeskuksiin ja tuotantotiloihin asti.

Lasikuituvahvisteisella rungolla, iskunkestävällä akryylikuvulla ja pitkäikäisellä ledimoduulilla (50 000 h/L70) varustettu Europroof LED sopii kosteisiin ja korroosio-herkkiin tiloihin. Monipuolisella valaisimella on laaja käyttöalue pysäköintihalleista karjasuojiin.

Lisätietoja:Ensto Lighting Oytoni.anttila(at)alppilux.fiwww.alppilux.fi

Säädettävä ja himmennettävä alasvaloIlluxtronin HV230V LED -alasvalojen asennettavuus ja säädettävyys on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Valaisimet kytketään suoraan 230V jännitteeseen ilman erillistä liitäntälaitetta. Valaisimet ovat alumiinirunkoisia, värivaihtoehtoehtoina ovat valkoinen ja harmaa.

Valaisimissa on tasahajottava etulasi, mikä tuo tasaisen valonjaon ja tasalaatuisen valon värin. Va-laisimet ovat himmennettävissä useimmilla säätimillä. Valikoiman pienimmän teholuokan valaisin-ten valon värilämpötilaa voidaan muuttaa. Valaisimen käyttöiäksi luvataan 49 000 tuntia. Seitse-män vuoden takuu.

Lisätietoja:Oy Hedtec [email protected]

Ledivalaisinjärjestelmä avariin ja pitkiin tiloihinGlamox C80 on ledivalonlähteille suunniteltu valaistusratkaisu pitki-en käytävätilojen, suurten avotoimistojen, neuvottelutilojen, auditori-oiden tai opetustilojen yleisvalaistuksen perustaksi. Järjestelmä voi-daan toimittaa useina eri valaistustehovaihtoehtoina sekä uppo- että pinta-asennusversiona. Optiikkavaihtoehdot ovat opaali, mikroprisma ja epäsymmetrinen optiikka.

Liitäntälaitevaihtoehtoina ovat HF- sekä DALI-liitäntälaite. Tilauksesta järjestelmä on saata-vana myös integroiduilla turvava-lo- tai tunnistinratkaisuilla.

Lisätietoja:Glamox Luxo Lighting [email protected]

Ledipaneelilla illuusio kattoikkunastaAiramin Plateia Q Sky on moduulikattoon asennettava matalaprofiilinen ledituote, jolla luodaan valoa ja kattoikkunatunnelmaa toimistoihin ja julkisiin tiloihin. Valmiina on useita kuvavaihtoehtoja, ja mahdollista on myös räätälöidä oma kuva. Paneelit ovat ketjutettavissa ja niistä saa erikokoisia ratkaisuja. Runko on alumiinia ja kupu akryylia, asennus up-poasennuksena alakattojärjes-telmiin. Kytkentä tapahtuu eril-lisellä liitäntälaitteella. Paneelin koko on 596 x 596 x 12 mm, valonlähde on kiinteä ledi 38 W, kotelointiluokka: IP40.

Lisätietoja:Oy Airam Electric [email protected]/pro

Energiaa säästävät plafondit ulkotiloihinMoon Public -perheen valaisimet Moon Public Eye ja Moon Public Round ovat IP65-luokiteltuja seinä- ja kattoplafondeja. Ne soveltuvat hyvin energiaa säästävään valaistukseen ulkotiloissa, kuten asuinalu-eilla, tunneleissa, portaikoissa ja autohalleissa. Valaisimen runko on painevalettua alumiinia ja kupu on valmistettu iskuja (IK10) ja UV-sä-teilyä kestävästä polykarbonaatista. Valaisimessa on sisäänrakennettu ja vaihdettava 230 VAC LED-moduuli, eikä siinä siten ole erillistä oh-jainta. Helposti ketjutettavia va-laisimia on saatavana kolmella eri runkovärillä; valkoinen, har-maa ja antrasiitti. Värilämpötila 3000 K.

Lisätietoja:OEM Finland [email protected]

Toimistovalaisin säädettävällä värilämpötilallaFagerhultin Combilume-valaisimien värilämpötilaa voidaan säätää 2700 – 6500 K välillä. Tunable White -ohjaus mahdollistaa valon vä-rilämpötilan automaattisen säätämisen DALI-ohjauksella. Valon väri-lämpötilan säätämisen tarkoituksena on jäljitellä luonnollista valoa ja sen vaihtelua vuorokauden eri aikoina.

Reititinjärjestelmään liitettynä valaisin osaa jäljitellä automaat-tisesti päivänvalon valon määrää ja värilämpötilaa. Halutessa eri ti-lanteisiin sopivat värilämpötilat voidaan ohjelmoida valmiiksi valaisimeen.

Lisätietoja:Fagerhult [email protected]


50_51_Valaistusteknista_uutta.indd 50 20.10.2015 7:35:39

Yksinkertainen liiketunnistin peruskäyttöönEsylux on laajentanut valaistuksenohjauksen tunnistinvalikoimaa pe-ruskäyttöön soveltuvalla Basic-sarjalla. Basic-sarjaan kuuluu helposti asennettavia, kestäviä ja edullisia kattoon asennettavia liiketunnisti-mia. Tunnistusalue on 360 astetta ja etäisyys poikkisuuntaan kuljetta-essa 8 metriä. Loppukäyttäjille joustavuutta tuo mahdollisuus kytkeä tunnistin painonapilla päälle tai pois. Basic-sarja valmistetaan Saksassa ja sillä on kol-men vuoden takuu.

Lisätietoja:Esylux Suomi [email protected]

Kevytrakenteisia valaisinkiskojaMeka Pro Oy on tuonut markkinoille uuden, kotimaisen Alumek- va-laisinkiskoperheen. Alumiininen valaisinkisko täydentää jo ennestään kattavaa MEK-valaisinkiskotuotevalikoimaa. Lujan, mutta kevyen ra-kenteensa ansiosta kisko on helppo käsitellä ja asentaa 6 metrin mittaise-na. Valaisinkiskon profiili on kompakti 50 mm x 47 mm. Pintakäsittelyvaihto-ehtoja on kaksi: maalattu valkoinen tai puhdas alumiini. Painoa sisäkäyttöön suunnitellulla Alumek-valaisinkiskolla on vain 600 g/m, mutta kantavuus on silti yli 30 kg/m 2 metrin kanna-tinvälillä.

Lisätietoja:Meka Pro [email protected]

Himmennettävä ledispottiArtisan Rinaldo on aloittanut saksalaisen Vossloh Schwaben ledituot-teiden maahantuonnin. Vossloh Schwaben Pro-sarjan alasvalot sisäl-tävät normaaleilla himmentimillä säädettävät, valaisimeen integroidut liitäntälaitteet. Pro Tune 18 W ledialasvalo on saatavana kolmena eri värilämpötilavaihtoehtona; 3 000 K (1 350 luumenia), 4 000 K (1 450 lm) ja 6 000 K (1 500 lm). Avauskul-ma 110 astetta, IP-luokka IP44.

Lisätietoja:Artisan Rinaldo Ab [email protected]

Varastotilojen syväsäteilijäOsram NJ200 Gigante on suunniteltu suuriin varastotiloihin ja logistiik-kakeskuksiin, joiden katon korkeus on 6:sta 12 metriin. LED-valaisi-mella voidaan korvata vanhat 250W HQI- ja 400W HQL-lamput, jolloin energiankulutus vähenee jopa 48 % valotehon (13 200 lm ja 21 200 lm) pysyessä samana. Va-laisimelle luvataan 50 000 tunnin käyttöikä.

Lisätietoja:Osram Licht AGwww.osram.fi

Langaton valaistuksen hallintajärjestelmäPhilipsin Maxos LED Green Warehouse -tuoteperheen valaisimet integ-roidaan helppokäyttöiseen ja luotettavaan, verkon kautta käytettävään hallintajärjestelmään. Valaisinten himmennystä tai ajastusasetuksia voi säätää selkeän käyttöliittymän kautta esimerkiksi langattomas-ti padilla.

Järjestelmän laajennettavissa olevaan peruspakettiin kuuluu kuusi 49 watin ledimoduulia. Lamppujen värilämpötila on neutraali valkoi-nen 4 000 K. Järjestelmä soveltuu sekä uusiin rakennuksiin että jälki-asennuskohteisiin.

Lisätietoja:Philips Suomiwww.lighting.philips.fi

Laajojen ulkoalueiden valaistusjärjestelmä Valopaan ledivalaistusjärjestelmään on lisätty uusi karttasovellus, joka tuo valaisimien sijainnit kartalle automaattisesti, kun valaisimien asen-nuksen yhteydessä käytetään mobiilisovellusta, jolla valaisimien tiedot ja paikkatieto lähetetään palvelimelle. Karttanäkymässä valaisimista voidaan määritellä omia ryhmiä, joita voidaan ohjata erikseen omalla valaistusprofiililla reaaliaikaisen tarpeen mukaisesti. Järjestelmä so-veltuu katujen, teiden, ulkoilu- ja pysäköintialueiden, teollisuuden ja kaupan pihojen se-kä huoltoasemien valaistukseen.

Lisätietoja:Valopaa Oywww.valopaa.fi

Korkean hyötysuhteen ledivalaisin Iguzzinin uusi iSign on moderni LED -valaisin, joka tuottaa valoa ympä-ristöönsä korkealla hyötysuhteella. Valaisimet voidaan asentaa pintaan tai ripustaa (myös pareittain). Vaijeriripustus on tehtävissä joko vaaka- tai pystysuunnassa. iSign -valaisimien kotelointiluokka on IP67. Tyypil-lisiä käyttökohteita ovat muun muassa asemat, parkkihallit ja jalankulkualueet.

Lisätietoja:iGuzzini Finland & Baltic [email protected]

Himmennettävä päivänvalolamppuAD-Luxin maahantuoma, True-Lightin valmistama täyden spektrin ener-giansäästölamppu tuottaa päivänvalon kaltaista valoa värilämpötilalla 5 500 K ja hyvällä värintoistoindeksillä CRI 96. Himmennettävän, E-27 ”hehkulamp-pukantaan” sopivan 12 watin lampun valo-teho on 920 luumenia, mikä vastaan noin 75 watin hehkulamppua. Energialuokka A+, takuu 24 kuukautta.

Lisätietoja:AD-Lux Oywww.adlux.fi


50_51_Valaistusteknista_uutta.indd 51 20.10.2015 7:35:39

Rakennusprojektissa kaikkien siihen osallistuvien yrityksien taidot ja kyky yhteis- toimintaan punnitaan joka päivä. Jäsenyys valtakunnallisessa liitossa on yksi osoitus yrityksen luotettavuudesta. Paras suositus on kuitenkin aina työn jälki.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitossa on yli 3 000 jäsenyritystä. Kaikki ammattitaitoisia ja luotettavia yhteistyökumppaneita rakennusasioissasi!

ETELÄ-POHJANMAA ETELÄ-SAVO KAAKKOIS-SUOMI KAAKKOIS-SUOMI

Sähkö- ja tele-urakoitsijaliiton

jäsen

BLUE LAKE COMMUNICATIONS OYTeleurakointiPL 17, 57101 Savonlinnap. 029 001 2000, f. 029 001 [email protected], 65, 13 milj. €Ruokkeen Lomakylä, Kesälahti 2013Savonlinnan nuorisoasunnot, Savonlinna 2012Kirkkoniemen valokuituverkko, Savonlinna 2013

SÄHKÖTOIMISTO KENTTÄLÄ OYSähköurakointiSimunankatu 3 A, 57100 Savon-linnap. 015 514 660, f. 015 514 [email protected], 12, 2,04 milj. €Talvisalon koulu. Savonlinna 2011Raviradan koulu, Mikkeli 2011Tanhuvaaran uimahalli, Savonlinna 2013

ETEC AUTOMATION OYSähkö-, tele-, turva- ja automaatio-urakointi Neulekatu 10, 55120 Imatrap. 010 2192 800, f. 05 472 [email protected], 22, 2 milj. €HC Villas Saimaa 1, Lappeenranta 2012HC Villas Saimaa 2, Lappeenranta 2013Imatran kaupungin tekninen palvelukeskus, Imatra 2013

KUUSITUNTURI OYSähkö-, tele-, turva- ja automaatio-urakointi Sukkulakatu 6 B, 55120 Imatrap. 010 8361 000, f. 010 8361 [email protected], 42, 4 milj. € Fortum, patoluukkujen sähköistys, Imatra 2013Skandinavian Market, Imatra 2013Imatra SPA Villas 3, Imatra 2013

KVL SÄHKÖASENNUS OYSähkö-, tele- ja turvaurakointi Korjalankatu 5, 45130 Kouvolap. 05 7424 660, f. 05 375 40761993, 16, 1,6 milj. €

ELHUSET/SÄHKÖTALOSYD-ÖSTERBOTTENS EL-BYRÅ KBSähkö-, tele- ja turvaurakointi Närpiöntie 26, 64200 Närpiöp. 0500 361 [email protected] www.elhuset.fi1963, 10 Alvina vanhustenkoti, Närpiö 2013 NTM, Närpiö 2014 Kasvihuonevalaistus, Närpiö 2013-2014

JALASJÄRVEN SÄHKÖASENNUS OYSähkö-, tele- ja turvaurakointi Hallitie 10 (PL 36), 61600 Jalasjärvip. 06 4566 000, f. 06 4566 [email protected] www.jsa.fi1994, 15, 1,2 milj. € AgriMarket, Jalasjärvi 2012Maakuntakirjasto/Kaupunginkirjasto,Seinäjoki 2012KOy Frami E:n F-laajennus, Seinäjoki 2012

KORA INSTALLATIONS OYSähköurakointiPAJANTIE 16 D, 60100 Seinäjokip. 040 7422 [email protected], 6, 700 000 €Alanurmon päiväkoti, Lapua 2014 Kankaan päiväkoti, Kurikka 2013 As Oy Sepänkartio, Seinäjoki 2012

POHJOIS-SUOMEN SÄHKÖ OYSähkö-, tele- ja turvaurakointi PL 14, Kauppaneliö 12, 60101 Seinäjoki p. 06 4219 500, f. 06 4219 [email protected], henkilöstö: 35, 3,5 milj. €Toukolan puiston koulu, Seinäjoki 2013Kiint. Oy Keskustori 5/saneeraus,Seinäjoki 2013Lähitapiola/saneeraus, Seinäjoki 2014

SÄHKÖ SIPA OYSähköurakointi Autionkyläntie 49, 60550 Nurmop. 040 7175 521 [email protected], henkilöstö: 6, 700 000 € Alajärven uimahalli, Alajärvi 2013Nahkala koulu, peruskorjaus, Kauhava 2014Lentokentän kunnossapitohalli + toimistot, Seinäjoki 2011

S-Market Tornionmäki, Kouvola 2012 Kuusankosken paloasema, Kouvola 2012Autosalpa Oy, Kouvola 2011

LAATU-SÄHKÖ OYSähkö- ja teleurakointiMyllymäenkatu 25, PL 8253100 Lappeenrantap. 020 7649 670, f. 020 7649 [email protected], 23, 2,4 milj. €Mertaniemen voimalaitos, paloilm. Lappeenranta 2012Scandic Patria -hotellin peruskorjaus, Lappeenranta 2009Gallerian toimistotalo, Lappeenranta 2008

LSK-ELECTRICS OYSähkö-, tele-, turva- ja automaatio-urakointi Vasaratie 2, 48400 Kotkap. 020 7814 300, f. 020 7814 [email protected], 165, 28,03 milj. €LänsiAuto, Kotka 2014Aittakorven koulu, Kotka 2012Iitin Terveyskeskus, Kausala 2012

POLAR 2000 OYSähkö- ja teleurakointiEteläkatu 5 A, 53500 Lappeenrantap. 05 4513 525, f. 05 4513 [email protected], 65, 7,5 milj. €Prisma, Imatra 2015KSAO, Kouvola 2015Koulukatu 13, Lappeenranta 2015

REDIN OY ABSähköurakointiLentokentäntie 47 D, 53600 Lappeenrantap. 020 7614 670, f. 020 7614 [email protected], 7, 1,4 milj. € Kahilanniemen kampus, Lappeenranta 2012Etelä-Karjalan keskussairaala, os. A8,Lappeenranta 2011Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 3-vaihe, Lappeenranta 2011

VVS-SÄHKÖ OYSähkö-, tele-, turva- ja automaatio-urakointi Kannaksentie 4 A, 59100 Parikkalap. 0400 255 [email protected], 19, 1,6 milj. €Tetrapak Imatran tehdas, Imatra 2012Armilankadun koulu, Lappeenranta 2011Rautjärven terveyskeskus, Rautjärvi 2012

LSK ELECTRICS OYSähkö-, tele-, turva- ja automaatio-urakointiKylänraitti 8, 11710 Riihimäkip. 020 7814 200 f. 020 781 [email protected], 165, 28,03 milj. €Riihimäen paloasema, Riihimäki 2014Harjunrinteen koulu, Riihimäki 2012Ekokem, Voimala 2, Riihimäki 2012

AJANSÄHKÖ OYSähköurakointi Lapiotie 4, PL 4, 40351 Jyväskylä p. 014 3379 900, f. 014 3379 940teppo [email protected], 23, 3,5 milj. €K-Rauta Palokka, Jyväskylä 2009Jyväskylän aikuisopisto, vaihe 2,Jyväskylä 2010Jokivarren palvelutalo, JKL 2010

ELLAPPI OYSähkö-, tele- ja turvaurakointi Sairaalantie 3, PL 61, 99800 Ivalop. 016 6619 99, f. 0207 460 [email protected], www.ellappi.fi1999, 50, 4,4 milj. € Lapin alueen kWh-mittarien vaihto,Lappi 2011-2013, Inarin koulu, Inari 2011Portti-Nuvus 20 kV uusiminen, Utsjoki 2012

TEKIJÖITÄ SÄHKÖURAKKAASI

ILMOITUS

KAAKKOIS-SUOMI

KESKI-SUOMI

KANTA-HÄME


52_56_tekijoita_urakkaasi.indd 52 20.10.2015 6:09:53

POHJOIS-KARJALA POHJOIS-SUOMI

VAASAN SÄHKÖPALVELU OY/ VAASAN TURVA-AUTOMAATIOSähkö-, tele-, turva- ja automaatio-urakointi Asemakatu 26, 65100 Vaasap. 010 3875 500, f. 010 3875 520harry.vesterkvist@ vaasansahkopalvelu.fiwww.vaasansahkopalvelu.fi1991, 30-40, 2,7 milj. €Wärtsilä alinhankintatyöt, Vaasa 2008ABB alinhankintatyöt, Vaasa 2008Messutalo Talofunktio KNX-väylä-tekniikalla, Vaasa 2008

AVOT SÄHKÖ OYSähkö- ja teleurakointi Teollisuuskatu 21, 80100 Joensuu p. 010 424 [email protected], 18, 1,8 milj. € JNS Elli opiskelija-asunnot, Joensuu 2013JNS kodit, asuntosaneeraus, Joensuu 2013JNS Tikkarinne VGA, Joensuu 2013

EV-SÄHKÖ OYSähkö- ja teleurakointi Niittytie 2 A, 82500 Kiteep. 0400 380 [email protected], 18, 1,8 milj.€20 MW lämpövoimala, Lapinlahti 2012Pajarinhovin vesipuisto, Kitee 2010Joutsenon jätteenkäsittelylaitos, Joutseno 2009

JOENSUUN SÄHKÖINSTO OYSähkö-, tele- ja turvaurakointi Lylykoskentie 5, 80130 Joensuup. 010 396 2100, f. 010 3962 [email protected], 14, 1,7 milj. €Kesla Oy tehdaslaajennus, Joensuu 2013Medizice Oy saneeraus, Joensuu 2013PKKY Ammattiopiston saneeraus,Outokumpu 2012

KARELIAN SÄHKÖ OYSähkö- ja teleurakointi Ukkolantie 15, 80130 Joensuup. 010 4236 [email protected]

1976, 34, 3 milj. €P-K keskussairaala laaj L, Joensuu 2013S-Market Suvitori + Niinivaaran terveyskeskus, Joensuu 2012Soutajapuiston päiväkoti, Joensuu 2011

ARO SYSTEMS OYSähkö-, tele- ja turvaurakointi Kempeleentie 7, 90400 Oulup. 010 5626 [email protected], 390, 68,0 milj. €Musiikkitalo, Helsinki 2011Tornihotelli, Tampere 2014Hiirosenkoti, Oulu 2014

EMC TALOTEKNIIKKA OYSähkö-, tele-, turva- ja automaatio-urakointiKallisenkuja 4, 90400 Oulu p. 040 767 3838, f. 08 5356 [email protected], 80, 10 milj. € Sanomalehti Kalevan painotalo, Oulu 2012Outokumpu Chrome Sintraamonyleissähkö, Tornio 2012Lyseonpuiston koulu, Rovaniemi 2011

HAMMARIN SÄHKÖ OYSähkö-, tele- ja turvaurakointiIlmarinkatu 7, 90400 Oulu p. 08 3115 331, f. 08 3115 337044 731 [email protected]@hammarinsahko.fiwww.hammarinsahko.fi1909, 26, 2,5 milj. € As Oy Oulun Kivitaskunpesä 2014Kokkokankaan hautausmaa, 2013Oulun Seudun Sähkö, laajennus 2012

SÄHKÖ-HIRSSO OYSähkö-, tele- ja turvaurakointiLenkkitie 8, 90830 Haukipudasp. 040 5159 [email protected], 16, 2,2 milj. € Haukiputaan ammattikoulu, Haukipudas 2013Terveydenhoito-oppilaitos, Oulu 2011Syväkankaan koulu, Kemi 2010

POHJOIS-KARJALA

KS LAPIN SÄHKÖSähköurakointiSassalintie 68 B, 99750 Sassalip. 040 9605 [email protected], 1, 100 000 €Rantatalo omakotitalo, Kittilä 2013Övermark omakotitalo, Kittilä 2012Melamies omakotitalo, Sodankylä 2014

ARO SYSTEMS OYSähkö-, tele- ja turvaurakointi Kuokkamaantie 4, 33800 Tamperep. 010 5626 [email protected], 390, 68,0 milj. €Musiikkitalo, Helsinki 2011Tornihotelli, Tampere 2014Hiirosenkoti, Oulu 2014

SÄHKÖ-POLAR OYSähkö-, tele- ja turvaurakointiAlasintie 10, 90400 Oulup. 08 8180 100, f. 08 8180 [email protected] 1974, 30, 4,4 milj. € Keskustan seurakuntatalo, Oulu 2013Limingan terveyskeskus, Liminka 2014Suoraman koulu, Kangasala 2014

SÄHKÖSET OYSähkö-, tele- ja turvaurakointiKankaanmaantie 3, 36600 Pälkäne p. 03 5342 096, f. 03 5342 [email protected] Palvelutalo, Pälkäne 2012Yhteiskoulun Auditorio, Pälkäne 2012Pohjalahden tien tievalaistus, Pälkäne 2011

WSK-SÄHKÖ OYSähkö- ja teleurakointiMessukylänkatu 1, 33700 Tampere p. 03 3143 5300, f. 03 3143 [email protected], 18, 1,7 milj. € Rautia Tampere, Tampere 2013As Oy Sotilaankatu 7 saneeraus,Tampere 2013Jussinkylän päiväkoti saneeraus, Tampere 2014

YRITYKSESTÄ ON ILMOITETTU: nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti, www-sivut

HALUTESSAAN OVAT YRITYKSET LISÄKSI ILMOITTANEET: perustamisvuoden, henkilökunnan määrän, vuoden 2014 arvioidun liikevaihdon sekä referenssikohteita.

SETI-HYVÄKSYNNÄT: TU-turvaurakoitsija

LK-lämpökuvaaja

KT-sähkölaitteistojen kuntotutkija

KP-Sähkökunnossapitourakoitsija

AT-antenni- ja tietoverkkourakoitsijaT-tietoverkkourakoitsija

OL-liityntäverkkourakoitsija

SÄHKÖ-POLAR OYSähkö-, tele- ja turvaurakointiAlasintie 10, 90400 Oulup. 08 8180 100, f. 08 8180 [email protected] 1974, 30, 4,4 milj. € Keskustan seurakuntatalo, Oulu 2013Limingan terveyskeskus, Liminka 2014Suoraman koulu, Kangasala 2014

KUUSITUNTURI LAHTI OYSähkö-, tele- ja turvaurakointiVuoripojankatu 18, 15210 Lahtip. 03 7824 953, f. 03 7824 [email protected], 40, 5,8 milj. € Päijät-Hämeen keskussairaalan laajennus 4, Lahti 2012As Oy Lahden Hyrrä, Lahti 2012As Oy Kouvolan Taitajanpuisto, Kouvola 2012

LSK ELECTRICS OYSähkö-, tele-, turva- ja automaatio-urakointi Vesijärvenkatu 38, 15140 Lahti p. 020 7814 200, f. 020 7814 [email protected] www.lsk.fi1930, 165, 28,03 milj. € Lahden Lyseo, Lahti, 2014Paavolan pelastusasema, Lahti, 2014Prisma Laune, Lahti 2012

INSINÖÖRITOIMISTOUNTO RANTANEN OYSähkö-, tele- ja turvaurakointi Asematie 1, 29600 Noormarkkup. 02 5481 322, f. 02 5481 [email protected], 16, 2,8 milj. € KCM Loimaa/ Citymarket, Loimaa 2012S-Market liikekeskus, Kankaanpää 2012Porin Sokoksen muutos 2012-2013, Pori 2013

NARVI SÄHKÖ KYSähkö- ja teleurakointiKauppakatu 5, 26100 Raumap. 02 8378 5200, f. 02 8378 [email protected], 10, 1 milj. €

ILMOITUS

LAPPI POHJANMAA

POHJOIS-SUOMI

PÄIJÄT-HÄME

PIRKANMAA

53SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015


UUSIMAA

AV-ELEKTRO OYSähkö- ja teleurakointiPiikuja 3 A, 01600 Vantaap. 0400 425 [email protected], 6-8, 800 000 €As Oy Mikkolanpuisto, Vantaa 2014HOAS Pukinmäki, Helsinki 2013Merenkulkijankatu 5, Espoo 2012

E2 SÄHKÖ OYSähköurakointiTeerikukonkuja 2, 00700 Helsinkip. 045 300 [email protected], 6, 800 000 €

EL-NETTO OYSähköurakointiPikkulinnunreitti 17 A, 02660 Espoop. 041 5102 [email protected], 7, 0,8 milj. €

ESASÄHKÖ OYSähkö- ja teleurakointiKaukoilantie 7, 03100 Nummelap. 09 2242 980, f. 09 2242 [email protected], 53, 7,5 milj. €Derby Business Park, Espoo 2013As Oy Anjankaari, Vihti 2013Vantaan autokeskus Airport, Vantaa 2012

ES-PROJEKTIT OYSähkö-, tele- ja turvaurakointiVattuniemenk. 27 A, 00210 Helsinkip. 020 757 1600, f. 020 757 [email protected], 50, 14,2 milj. €Finavia Via Lounge, Vantaa 2010Rani Plast Kaluga, Venäjä 2012Kunnantalo, Kirkkonummi 2011

FISEC OYSähkö- ja turvaurakointiVartiokyläntie 33, 00950 Helsinki09 7599 220, f. 09 7599 [email protected], 8, 1 milj. €

HALTTUSEN SÄHKÖ OYSähkö- ja teleurakointiHuvilakatu 9, 00150 Helsinkip. 09 653 049, f. 09 651 [email protected], 10

RAUMAN SÄHKÖ- JA TELE- ASENNUS OYSähkö-, tele- ja turvaurakointi Aittakarinkatu 12, 26100 Raumap. 050 5558 448, f. 02 8234 [email protected], 8, 900 000 €Ravintola Goto, Rauma 2013AS OY Rauman itsenäisyydenpuisto, Rauma 2015Hyvinvointi- ja elämyskeskusHelmiranta, Rauma 2010

SÄHKÖ-RAUMA OYSähkö-, tele- ja turvaurakointiNummenkatu 16, 26100 Raumap. 02 8387 8000, f. 02 8387 [email protected], 19, 2,3 milj. €CM Rauma laajennus 2008TVO keskuskonttori, Olkiluoto 2005Rauman teatteri 2005

SÄHKÖ-VALONEN KYSähkö-, tele-, turva- ja automaatio-urakointiHaanmäentie 3, PL 3132801 Kokemäkip. 020 7474 880, f. 020 747 [email protected] , 5

ADAMAX OYSähkö- ja teleurakointiTikkurilantie 12, 01380 Vantaap. 045 2346 [email protected], 10, 750 000 €Eteläranta 10, kokous- ja saunatilat, Helsinki 2010RAY live game studio, Espoo 2013Jäänmurtajasatama, Helsinki 2013

ARO SYSTEMS OYSähkö-, tele- ja turvaurakointiKaupintie 5 , 00440 Helsinkip. 010 8356 [email protected], 390, 68,0 milj. €Musiikkitalo, Helsinki 2011Tornihotelli, Tampere 2014Hiirosenkoti, Oulu 2014

JÄRVENPÄÄN SÄHKÖ OYSähkö-, tele- ja turvaurakointiVanha Yhdystie 8, 04430 Järvenpääp. 09 2797 170, 09 2797 [email protected], 30Nikkilän sosiaali- ja terveyskeskus,Sipoo 2014Kaupunkisillan päiväkoti,Hyvinkää 2014Siltamäen palvelukoti,Helsinki 2014

KALLION SÄHKÖ OYSähkö- ja teleurakointiNeitsytpolku 3, 00140 Helsinkip. 09 6962 740, f. 09 6962 [email protected], 10, 1,1 milj. €Teollisuuskeskus Oy, Helsinki 2009As. Oy Mikael Lybeckinkatu 10,Helsinki 2009Finnkino-teattereidenATK-kaapelointi, Helsinki 2011

KLAUKKALAN SÄHKÖTYÖ OYSähköurakointiYrittäjäntie 30, 01800 Klaukkalap. 09 8798 838, f. 09 8798 898pentti.kortelainen@klaukkalansahkotyo.fiwww.klaukkalansahkotyo.fi1977, 10, 1,3 milj. € SULänsikaaren koulun laajennus,Nurmijärvi Rajamäki 2010Terveyskeskuksen laajennus,Nurmijärvi 2012 Rajakaari, peruskorjaus,Rajamäki 2012

KRUUNUN-SÄHKÖ OYSähkö-, tele- ja turvaurakointiSellokuja 2, 01390 Vantaap. 050 523 [email protected], 3

LOHJAN SÄHKÖ JAAUTOMAATIO OYSähkö-, tele-, turva- ja automaatio-urakointiAsemanrinne 15, 08500 Lohja as.p. 019 315 606, f. 019 315 [email protected], 24, 2,7 milj. €

LSK ELECTRICS OYSähkö-, tele-, turva- ja automaatio-urakointiPäivärinteenpolku 4 G,04600 Mäntsäläp. 020 7814 200, f. 020 7814 [email protected], www. lsk.fi1930, 165, 28,03 milj. €Päiväkoti Helmi-Tarha, Myrskylä, 2013Citymarket, Mäntsälä 2012Rexam Tölkkitehdas, Mäntsälä 2012

MATTILA PORVOO OYSähkö-, tele- ja turvaurakointiKilpilahden teollisuusalue06850 Kulloop. 09 2724 468, f. 09 2724 [email protected], 18, 2,7 milj. €Jalostamon keskuslaboratorionrakennussähköistys, Porvoo 2010Ensto Finland Oy, hallin sähköistys,Porvoo 2010Arla-Ingman, lähettämön laa-jennus-sähköistys, Sipoo 2009

MAXISAT NETWORKS OYTeleurakointiValuraudantie 19, 00700 Helsinkip. 09 3508 260, f. 09 3508 [email protected], 20, 2,4 milj. €Useat yleiskaapelointi- ja valokuitutyöt 2012Erottajan pelastusasema, valvontavideo,Helsinki 2012Helsingin musiikkitalo, kuulutusjärjestelmä,Helsinki 2011

PRH SÄHKÖ OYSähkö- ja teleurakointiHämeentie 157, 00560 Helsinkip. 09 7773 282, f. 09 7773 [email protected], 5Ylioppilasaukion liiketilat, Hki 2009Kaivotalon jäähdytys, Helsinki 2009Arabian Kiinteistön parkkitalo,Helsinki 2010

RIIHI-SÄHKÖ OYSähköurakointiOrioninkatu 5 C 40, 11130 Riihimäkip. 050 3704 [email protected]

YRITYKSESTÄ ON ILMOITETTU: nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti, www-sivut

HALUTESSAAN OVAT YRITYKSET LISÄKSI ILMOITTANEET: perustamisvuoden, henkilökunnan määrän, vuoden 2013 arvioidun liikevaihdon sekä referenssikohteita.

ILMOITUS

SATAKUNTA

UUSIMAA



UUSIMAA

SÄHKÖ-HAKALA OYSähköurakointiRobert Huberin tie 3 B,01510 Vantaap. 09 7928 [email protected], 8, 1,1 milj. €Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki, 2015Tuomarinkylän tallit Oy, Helsinki, 2014As Oy Porvoonkatu 39 asuinkerrostalon linjasaneeraus, Helsinki 2014

SÄHKÖ-HUHTA OYSähköurakointi Helsingintie 54, 02710 Espoop. 09 8946 610, f. 09 8946 [email protected], 42, 4,1 milj. €T2 Turvan laajennos ja kongressitilat HKI-Vantaa lentoasema, Vantaa, 2014Finnair Non Schengen Lounge HKI-Vantaa lentoasema, Vantaa 2014As Oy Klaukkalan Laurinpuisto, rivitalotuudisrakennus, Klaukkala 2013

SÄHKÖ-JUSSI OYSähköurakointiKauppalantie 22, 00320 Helsinkip. 010 320 [email protected], 9, 1,2 milj. €As Oy Otsontornit, linjasaneeraus, Espoo 2014As Oy Poutamäentie 16, linjasaneeraus,Helsinki 2014 Porthaninkatu 1 asuntojen rakentaminen, Helsinki 2014

SÄHKÖ-MEKA OYSähköurakointiMerituulentie 28, 06150 Porvoop. 019 5218 200, f. 019 5218 [email protected], 19, 2 milj. €Ekokem, jätevoimala 2 TG4 sähkölämmi-tysas.,Riihimäki 2012Borealis Polymers, PE2 eteenikompressorinsähköas., Porvoo 2012Neste Oil, T35-37 sähköasennukset,Porvoo 2012

SÄHKÖPALVELU JPS OYSähköurakointiRistihaantie 8 E 63, 02750 Espoop. 050 373 [email protected], 2+5, 600 000 €Tapiola Golf varikkorakennus,Espoo 2014As Oy Kauniaisten Valkama,Kauniainen 2014Talo Karvonen, Sipoo 2013

SÄHKÖPALVELU KIPINÄSähköurakointiMalminkaari 10, 00700 Helsinkip. 010 3221 [email protected], 2+6, 1,1 milj. €As Oy Espoon Puputtaja, Espoo 2013As Oy Espoon Helmipöllö,Espoo 2013Pientaloja, Uusimaa 2009-2013

SÄHKÖPARTIO OYSähköurakointiBeckerintie 3, 00410 Helsinkip. 09 5308 [email protected], 15, 2,1 milj. €Didrichsenin taidemuseo, Helsinki 2014VAV Malminiitty, Vantaa 2014Ravintolakoulu Perhon lisärakennus, Helsinki 2015

SÄHKÖPÄÄ MAK OYSähkö- ja teleurakointiKrämertintie 17, 00620 Helsinkip. 010 8323 900mika.karkkainen @sahkopaamak.fi2001, 11, 1,4 milj. €As. Oy Olavinlinnantie 4,Helsinki 2014Akateeminen As. Oy Ohjaajantie20-24, Helsinki 2013As. Oy Isonnevantorppa,Helsinki 2013

SÄHKÖSALPA OYSähkö- ja teleurakointiKirkkoherrantie 6, 00650 Helsinkip. 09 789 260, f. 09 789 [email protected], 25, 2,2 milj. €As Oy Stenbäckinkatu 6,Helsinki 2013As Oy Hietalahdekatu 10,Helsinki 2013As Oy Helsingin Nelikulma,Helsinki 2013

SÄHKÖ-TEAM OYSähköurakointiPulttitie 10, 00880 Helsinkip. 0207 862 330, f. 0207 862 [email protected], 12, 1,2 milj. €Ulosottovirasto, Helsinki 2013Monitoimitalo Nurkka, Helsinki 2013As Oy Tammisalonrinne, Helsinki 2014

SAIPU OY, SähkötoimialaSähkö-, tele- ja turvaurakointiArentitie 5, 00410 Helsinkip. 010 561 [email protected], 220, 40 milj.€

STARPOLAR OYSähkö-, tele-, turva- ja automaatio-urakointiTaivaanvuohentie 10, 01450 Vantaap. 0400 450 [email protected], 5, 0,5 milj. €Nurmijärven Asumisyksikkö,Nurmijärvi 2013Nets Finland, Helsinki 2013As Oy Töölönkatu 2, Helsinki 2013

SÄHKÖARINA OYSähkö-, tele-, turva- ja automaatio-urakointiSienitie 18 B 5, 00760 Helsinkip. 09 3434 520, f. 09 3465 [email protected], 65, 10,5 milj. €SU, TE, TU, AUNikkarin koulu, Kerava 2009Keskustan huoltotunneli,Helsinki 2009Viikin Ympäristötalo, Helsinki 2011

SÄHKÖASENNUS EL-TEC OYSähkö- ja TeleurakointiSilmukuja 3 B, 01350 Vantaap. 040 7565 [email protected], 10, 1,2 milj. €Lidl Kamppi modernisointi, Helsinki 2014Nespresso boutique, Helsinki 2014Rivitalo uudiskohde Länsilenkki 12, Kirkkonummi 2013

SÄHKÖ-EAGLES OYSähkö-, tele- ja turvaurakointiArinatie 11, 00370 Helsinkip. 020 757 9279f. 020 757 [email protected], 4, 350 000 €As Oy Pursimiehenkatu 7,Helsinki 2012As Oy Koroistentie 15, Helsinki 2011

SETI-HYVÄKSYNNÄT:

AT-antenni- ja tietoverkkourakoitsijaT-tietoverkkourakoitsija

LK-lämpökuvaajayritys

KT-sähkölaitteistojen kuntotutkija

SÄHKÖURAKOINTIHANNU BACKMAN OYSähkö- ja teleurakointi Pikkukuja 1, 07800 Lapinjärvip. 019 610 587, f. 019 610 586info@sahkourakointibackman.comwww.sahkourakointibackman.com1989, 1, 340 000 €Atlas Copcon tunnelipora,Loviisa 2014

SÄHKÖ-VENDELIN OY ABSähköurakointiFranzeninkatu 22, 00530 Helsinkip. 09 8629 6000, f. 09 8629 [email protected], 17, 2,8 milj. €Oma Sairaala, Helsinki 2014Maailmanpyörä, Helsinki 2014Salmisaaren voimalaitos, Helsinki 2014

TEN-WATT OYSähkö-, tele- ja turvaurakointiTulppatie 22, 00880 Helsinkip. 09 7268 0808, f. 09 9726 [email protected], 16, 2 milj. €Lauttasaaren sähköasema, Helsinki 2012Keilaniemen sähköasema, Helsinki 2014Roihuvuoren kirjasto, Helsinki 2013

UUDENMAAN SÄHKÖMESTARIT OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointiSaariselänkuja 1 A, 00970 Helsinkip. 020 187 [email protected], 20, 2 milj. €Hakavuoren kirkko, Helsinki 2014 PAM Palvelualojen ammattiliitto, Helsinki 2013 As Oy Helsingin Verkko, Helsinki 2012

TAKUUSÄHKÖ OYSähkö-, tele- ja turvaurakointiUranuksentie 6, 01480 Vantaap. 010 7784 300, 0500 707 487 f. 010 7784 [email protected], 17, 2,3 milj. €Länsimäen koulu, Vantaa 2014Kilterin päiväkoti, Vantaa 2014Valion Vaaralan ammoniakkilaitos, Vantaa 2015

OL-liityntäverkkourakoitsija

TU-turvaurakoitsija

KP-Sähkökunnossapitourakoitsija

ILMOITUS55SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015


UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI

KYRÖN SÄHKÖ OYSähkö-, tele-, turva- ja automaatio-urakointiKyröntie 24, 21800 Kyröp. 02 486 450, f. 02 4862 [email protected], 2 milj. €

SÄHKÖAUTOMAATIOLEHTINEN OYSähkö-, tele- ja automaatiourakointiHadvalantie 10, 21500 Piikkiöp. 02 4727 886heikki.lehtinen@sa-lehtinen.fiwww.sahkoautomaatiolehtinen.fi1996, 5, 650 000 € SU, TE, AUHelsingin satamat, maihinkäyntisiltojensähkösuunnittelu- jaurakointi, Helsinki 2007-2014STX Finland Turun telakalla valmistettujenOasis of the Seas ja Allure of theSeas -alusten teleskooppi piippujenohjaus ja automatiikka,Turku 2009-2011Turun, Tukholman, Långnäsin ja

TOP-UNIT OYSähköurakointiSjökullantie 425, 02540 Kylmäläp. 0400 574 [email protected], 4, 440 000 €Kirkkoharjun koulun auditorio,Kirkkonummi 2013Nummelan OmaTila, Vihti 2013LPK Nalle Laajasalo, Helsinki 2013

Maarianhaminan uusien satamalaitteidensähköistyksen kokonaistoimitukset,Turku 2012-2014

TST-ASENNUS OY/TURUN SÄHKÖ- JA TELEASENNUS Sähkö- ja teleurakointiKielokuja 10, 20740 Turkup. 020 7500 220 f. 020 7500 [email protected], 6, 480 000 €

TURUN SÄHKÖHUOLTO OYSähköurakointiParrantie 2, 20300 Turkup. 02 2539 666, f. 02 2539 67610, 665 000 €

ILMOITUS

AT – Antenni- ja tietoverkkotyöt. Hyväksyntä kiinteistön viestintäverkkojen (antenni- ja tietoverkot) asennus- ja yllä-pitotehtäviin.

T – Tietoverkkotyöt. Hyväksyntä kiinteistön tietoliikenneverkko-kaapelointien asennus- ja ylläpitotehtäviin.

A – Antenniverkkotyöt. Hyväksyntä kiinteistön antenniverkkotöiden asennus- ja ylläpitotöihin.

OL – Optiset liityntäverkot. Hyväksyntä liityntäverkon jakamoteknisiin töihin, kuitujen asennuksiin jatkoksissa ja päätteissä sekä kaapeleiden testauksiin ja mittauksiin.

Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy myöntää sähkö-, tele- ja turvallisuusalan yrityksille hakemuksesta osaamissertifikaatteja ja hyväksyntöjä. Hyväksyntöjen ehtona on muun muassa yrityksen vastuuhenkilön koulutus- ja osaamiskriteereiden täyttyminen ja että vastuu-henkilö ylläpitää ammatillisen osaamistaan jatkuvasti.

SETI:n hyväksyntä on luotettava vakuutus yrityksen osaamisesta. Hyväksynnät on kehitetty yhdessä sähköistysalan rakennut-taja- ja urakointijärjestöjen kanssa. SETI:n TU-turvaurakoitsijasertifioinnilla on Finas-akkreditointipalvelun akkreditointi, ja se täyttää sertifiointistandardi EN 45011:n vaatimukset.

Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy:n yrityksille myöntämät hyväksynnät ja sertifioinnit

TU – Turvaurakoitsijasertifikaatti. Sertifikaatti sähköisten turvallisuusjärjestelmien urakointiin ja ylläpitoon.

LK – Lämpökuvaus. Hyväksyntä sähköverkon lämpökuvaustöihin, joka edellyttää vastuuhenkilöltä lämpökuvauksen teori-an ja käytännön hallintaa.

KP – Sähkökunnossapitosertifikaatti sähköalan kunnossapitotehtäviin.

KT – Sähkölaitteiston kuntotutkija. Hyväksyntä sähköverkon kuntotutkimustöihin, joka edellyttää vastuuhenkilöltä kuntotutkijakoulutusta sekä sähköpätevyystodistusta.

ota yhteys Johannes Finneen, puhelin 09 5476 1327sähköposti: [email protected]

SÄHKÖ- JA TELEURAKOITSIJALIITON JÄSEN Mikäli haluat yrityksesi mukaan tähän ilmoitukseentai tehdä tässä oleviin tietoihin korjauksia,



Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton yhteistoimintajäsenet

Yhteystiedot: www.stul.fi jäsenet yhteistoimintajäsenet

Teollisuus, tukkukauppa, tietotekniikkayritykset

��

GE Consumer & Industrial Oy

66.indd 1 22.9.2015 9:25:37

Aidosti kotimainen.

Uutta MekaltaInstal 170-45-2 johtokanava 45mm ja 80mm kanavakalusteille

Instal FT-40 asennuskanava 19x40-mitoituksella

WMT lankahylly maksimaalisella kantavuudella

AluMEK valaisinkisko optimoidulla kuormituskyvyllä.

www.meka.euMeka Pro Oy | Konetie 25, 90620 Oulu | 0207 450 800

R

Kalevan painokoneet pyörivät auringon voimalla

Sähköautojen lataustavat tutuiksi

Valaistuksen ekotehokkuus – mitä se on?

Simulointi helpottaa energiatehokkuussuunnittelua

Sähkö &rakentaminen

2015

SR_kannet_2015.indd 1 21.10.2015 9:54:22

sahko ja rakentaminen 2015

Documents