kumppanuuspÖydÄn rakentaminen - pohy...kumppanuuspÖydÄn rakentaminen –vaihe 1. 1.2. nimetään...
TRANSCRIPT
KUMPPANUUSPÖYDÄN RAKENTAMINENLAIHIAN YHDISTYSILTA 30.1.2019
JÄRJESTÖ 2.0: POHJANMAAN JÄRJESTÖT MUKANA MUUTOKSESSA –HANKE
PIA SÖDERHOLM
KUMPPANUUDEN MÄÄRITTELY – OSALLISUUDEN KAUTTA
• Jotta kumppanuuteen päästään, on ensin ymmärrettävä osallisuuden laajat
merkitykset
• Osallisuus voidaan kuvata lyhyesti:
➢ Osallisuus omassa elämässä
➢ Osallisuus paikallisesti
➢ Osallisuus vaikuttamisen prosesseissa
Tai Osallisuus voidaan kuvata laajemmin:
Päätöksentekoon liittyvä kuntalaisten osallisuu-
den edistäminen on ennen kaikkea vuoro-
vaikutusta ja sen kehittämistä.
Onnistuakseen siihen tarvitaan tahtoa, aikaa, rakenteita ja paikkoja.
KUMPPANUUSPÖYTÄ ON JUURI TÄTÄ – sen äärelle kokoontuvilla on yhteinen tahtotila.
OSALLISUUS
Tieto-osallisuus
Päätös-osallisuus
Toiminta-osallisuus
Suunnittelu-osallisuus
Dialogi
ja vuoro-
puhelu
Avoimuus
Kump-
panuus
Yhteis-
suunnittelu
MITEN KUMPPANUUS EROAA YHTEISTYÖSTÄ?
YHTEISTYÖ VERKOSTO KUMPPANUUS
Löyhää, epämuodollista
yhteistoimintaa
Vapaamuotoista, luottamukseen ja
vastavuoroisuuteen perustuvaa
yhteistoimintaa
Toiminnan koordinoiminen
yhteisten tavoitteiden
saavuttamiseksi
Ajallinen kesto voi olla epäselvä Rakentuu toimijoiden
vuorovaikutuksesta
Resurssien täydentyvyys
Omat tavoitteet voivat mennä
yhteisen edelle
Luottamuksen ja vuorovaikutuksen
rakentaminen toimii usein
maaperänä tuleville
yhteishankkeille
Vastavuoroinen ja luottamukseen
perustuva vuorovaikutussuhde
Voi koskea lukuisia toimijoita Monitoimijaista Synnyttää lisäarvoa osapuolille
(oppiminen)
Hyödyt voivat näkyä vasta pitkän
ajan kuluttua
Vaatii oman prosessin
kehittyäkseen
Yhteinen päätöksenteko ja jaettu
vastuu tuloksista/ seurauksista
KUMPPANUUDEN TUNNUSPIIRTEITÄ?
• Yhteinen tavoite ja siihen sitoutuminen
• Tiivis harkittu yhteistyö
• Konkreettinen yhteinen tekeminen asiakkaan ja tavoitteen hyväksi
• Osapuolten vahvuuksien täydentävyys, synergisyys
• Vastavuoroisuus, toistensa tarvitseminen, molemminpuolinen höyty
• Tasaveroisuus, tasa-arvo, vallan jakaminen
• Luottamus
• Toisen kunnioittaminen, toisen osaamisen arvostus
• Avoimuus tiedon jaossa
• Sovitut pelisäännöt, yhteistyösopimukset
• Monentasoiset kohtaamiset, kohtaamisen paikat
• Yhteinen arvopohja toiminnalle, ainakin suhteessa tavoitteeseen
• Kunkin osapuolen omat erityispiirteet ja kulttuuri hyväksytään lähtökohtana
KUMPPANUUSPÖYTIEN 2 NÄKÖKULMAA1) Se on ratkaisuja työstävä kehittämisrakenne
2) Perinteistä päätöksentekoa täydentävä osallistumisen malli
• KEHITTÄMISRAKENNE
Silloin luodaan löyhä rakenne, jossa eri toimijat (asukkaat, järjestöt, paikallisyhdistykset, kunta,
kuntayhtymä, oppilaitokset, yritykset jne.) pohtivat yhteistuumin esim. tietyn palvelun tai laajemmin ihmisten
elinympäristön kehittämistarpeita ja etsivät näihin yhdessä ratkaisuja.
Esim. Kehittämisrakennemallia hyödynnetty Etelä-Savossa maakuntatasoisen hyvinvoinnin ja hyvinvointiohjelman
kehittämisessä
• TÄYDENTÄVÄVÄ OSALLISTUMISEN MALLI
Silloin kuntalain hengen mukaisesti pyritään parantamaan kunnan asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa
sekä edustuksellisen järjestelmän että suoran osallistumisen kautta.
Kumppanuuspöytä tuo virallisten elinten rinnalle osallstumisen ja vaikuttamisen välineen, jossa
kumppaneiden ääni kuuluu.
Esim. Osallistumisen ja osallisuuden työkaluna Kumppanuuspöytämallia hyödynnetään Pieksamäellä ja
Savonlinnan kaupungeissa.
Kumppanuuspöydillä ei ole päätöselinten toimivaltaa, vaan se on vuoropuheluun painottuva
keskustelualusta ennen perinteistä päätösprosessia.
KUMPPANUUSPÖYDÄN RAKENTAMINEN
1) Kumppanuuspöydän voi rakentaa julkiselle sektorille (kunnat/kaupungit) päätöksenteon tueksi,
asioiden valmisteluvaiheeseen tarkoitetun keskustelu- ja kehitysalustan
2) Pöydän ympärillä istuvat ainakin kokemusasiantuntijan roolissa asukkaita sekä päätösehdotuksia
valmistelevia virkamiehiä
VAIHE 1.
1.1. Määritellään nykytilanne ja ongelma, joka halutaan kumppanuuspöydässä
ratkaista.
Esim. Tietyn asuinalueen tai väestöryhmän ja kunnan välisen kanssakäymisen ja sen myötä alueen
epäkohtien tunnistaminen sekä palvelujen/käytäntöjen parantaminen.
Esim. Yhteistä suunnittelua vaativat kokonaisuudet voidaan nostaa kumppanuuspöytiin
keskusteltavaksi.
KUMPPANUUSPÖYDÄN RAKENTAMINEN – VAIHE 1.
1.2. Nimetään pöydälle isäntäorganisaatio ja sieltä vastuuhenkilö sekä fasilitaattori.
Lisäksi Pöydällä on hyvä olla fasilitaattori, joka pitää huolen, että pöytä saavuttaa
tavoitteensa.
Esim. Kun kumppanuuspöytä tukee perinteistä päätöksentekoa, on isännän löydyttävä
kaupungin/kunnan tai maakunnan organisaatiosta.
1.3. Kutsutaan koolle asukkaista ja kunnan henkilöstöstä pieni työryhmä, jossa käydään
läpi pöydän kriteerejä, merkitystä, toimintapoja ja tutustutaan voimassa oleviin
kumppanuuspöytäkäytäntöihin.
Esim. Kumppanuuspöydän toimintaa helpottaa jos asukkaat ovat organisoituneet
yhdistyksiin.
KUMPPANUUSPÖYDÄN RAKENTAMINEN – VAIHE 1.
1.2. Tiedotetaan pöytäsuunnitelmista keskeisille toimijoille, myös päättäjille.
Esimerkiksi jos pöytä rakennetaan järjestö-kunta sopimuksen luomiseksi ja yhteiseksi keskustelupöydäksi,
on viestinnässä huomioitava:
• Asukkaat
• Kunnan alueella toimivat yhdistykset ja järjestöt
• Toimialojen johtajat kunnasta, esimiehet ja sitä koskeva henkilöstö
• Vastaavien lautakuntien puheenjohtaja ja lautakunnan jäsenet
• Valtuutetut
• Seurakunnat
• Yleiset tiedotuskanavat, jotta myös muilla paikkakunnilla toimivat yhdistykset, joilla on toimintaa kunnan
alueella saavat tiedon
KUMPPANUUSPÖYDÄN RAKENTAMINEN – VAIHE 1.
1.5. Selvitetään rahoitusmahdollisuudet, voisiko kumppanuuspöytien käynnistymisen
tukesi saada aikaan kehittämishankkeen, jonka avulla pöytien toiminnan tueksi voisi
tarjota syvempää osaamista.
Vinkki: Kannattaa ottaa huomioon olemassa olevat työkalut kuten
• Avoimen hallinnon tukikortit
• Keskustelutaitojen vahvistamiseen tarkoitetut Sitran Erätauon menetelmät
KUMPPANUUSPÖYDÄN RAKENTAMINEN – VAIHE 2.2.1. Pidetään kaikille avoin työpaja fasilitaattorin/asiantuntijan johdolla. Työpajan
tarkoituksena on löytää yhdessä pöydän tavoitteet ja käynnistettävä keskustelu
pelisäännöstä.
Pohditaan:
• Pöydän arvolataus?
• Osallistujien suhde toisiinsa?
• Miten pöydän asiat kerätään ja keneltä?
• Kuka tiedottaa eri tahoja esillä olevista asioista ja kokouksista ja mitä tiedotuskanavia käytetään?
• Milloin ja missä kokoukset pidetään?
• Avoimuus ja oikea-aikaisuus!
• Ketä kokouksiin toivotaan?
• Missä julkaistaan muistiot?
• Mikä on pöydän toimivalta?
• Miten seurataan asioiden kehittymistä?
Isäntäorganisaatiossa on tärkeää kiinnittää huomio pöydän sijoittumisesta erilaisiin
palveluprosesseihin, ohjelmiin, kunta- ja kaupunkistrategiaan.
KUMPPANUUSPÖYDÄN RAKENTAMINEN – VAIHE 2.
2.2. Kannattaa käyttää aikaa toimintojen vakiinnuttamiseen.
Pöytä on vaativa rakenne sen verkostomaisuuden vuoksi. Opeteltava vuorovaikutustaitoja,
kuuntelemista ja sanoittamista jotta kaikki ymmärtävät toisiaan sekä läsnä olemisen taitoa.
2.3. Käydään läpi vuositasolla pöydän saavutuksia ja tiedotetaan niistä asianosaisille.
On hyvä antaa aikaa myös onnistumisen tunteille ja juhlia saavutuksista!
2.4. Arvioidaan kumppanuuspöydän vaikutuksia mahdollisuuksien mukaan.
KUMPPANUUSPÖYDÄN RAKENTAMINEN – VAIHE 3.3.1. Suositus (Kuntaliitto) on, että pöydän toiminta vakiinnutetaan kirjaamalla se demokratiaa
tukevaksi osallisuuskäytännöksi kunnan/kaupungin hallintosääntöön.
KUMPPANUUSPÖYDÄN MUISTILISTA
• Lähtökohtana ovat paikalliset tarpeet
• Pöydällä on pysyvä rakenne
• Osallistujien suhde toisiinsa on tasaveroinen ja toisia arvostava – tittelit jäävät ns. narikkaan
• Pöydässä on osallistujia ainakin kolmelta taholta
• Kumppanuussopimukset, tarvitaanko?
• Pöytä on verkostomainen ja joustava rakenne, joka mahdollistaa myös uudistumisen
• Toimivat asukasorganisaatiot
• Avoimen hallinnon periaatteet on tunnistettu
KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ
•Keski-Suomi
✓Kumppanuuspöytäpilotteja 11 kunnassa.
✓Kumppanuuspöydät ovat toimineet lähinnä kehittämistyökaluina
✓Syntynyt mm. Keski-Suomessa Ikäihmisten toimintakalenteri, Joutsan elämänkaarijuhlat, ja Keuruun
Kahvia ja kohtaamisia –tapahtumat
✓Kehittäjän vinkit:
1. Pohjatyö on tehtävä kunnolla. Vastuunjaosta on sovittava jo alkumetreillä.
2. Kumppanuuspöydän tarkoitus on oltava kirkkaasti mielessä – kaikilla!
3. Kumppanuuden ja yhteistyön esteiden purkamiseen on hyvä varautua, tarvitaan malttia ja aikaa.
4. Tarvitaan innostava ihminen, joka saa osapuolet syttymään kumppanuuteen!
✓Lisätietoja: Tuija Seppänen, [email protected]
KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ
•Orivesi
✓Osallisuuden menetelmäksi valittiin kumppanuuspöytä –malli, kun Oriveden kaupunki halusi lisätä
kuntalaistensa osallisuutta.
✓Painetta osallisuuden ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi tuo paitsi lainsäädäntö myös ko. kunnan
kaupunki- ja elinkeinostrategia
✓Kumppanuuspöydästä saatava hyödy on ollut, että kaupungin asioiden valmistelu parantui sekä
lisäsi kunnan elinvoimaisuutta sekä kuntalaisten osallisuutta ja hyvinvointia.
✓Kehittäjän vinkit:
1. Valmistautukaa huolella.
2. Tarvitaan niin henkilökohtaisia keskusteluita kuin yleisötilaisuuksia kaikille osapuolille.
3. Myös asiantuntijoita kannattaa käyttää hyväksi pöydän käyttöönotossa.
✓Lisätietoja: hankekoordinaattori Piia Hannila, [email protected]
KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ
•Pieksämäki
✓Kumppanuuspöydät täyttivät hallinnollisen aukon
✓Kumppanuuspöydät toimivat osana asioiden valmistelua ennen päätöksentekoa.
✓Kumppanuuspöytien muistiot ovat julkisia, kunnan verkkosivuilla avoimesti nähtävillä.
✓Haasteena: toiminta vaatii pysyvän fasilitaattorin, joka aktivoi niin asukkaita kuin kunnan väkeä
yhteistoimintaan.
✓Kehittäjän vinkit:
1. Avainhenkilöiden tehtävät ja vastuut on oltava selkeät
2. Kaupungilla tulee olla isännän rooli.
3. Asukkaiden paikallinen järjestäytyminen tuo jäntevyyttä pöytään ja työskentelyyn
4. Päättäjät on otettava tiedotuksen piiriin alusta alkaen.
5. Kumppanuuspöydällä tulee olla selvät raamit, jottei kokouksista tule ns. torikokouksia.
6. Turhautuminen vältetään, kun sovitut toimet tehdään.
✓Lisätietoja: kyläasiamies Mervi Lintunen, [email protected]
KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ
•Pieksämäki
•Savonlinna
• Jäppilä
•Nurmijärvi
Jne…
MITEN EPÄONNISTUT VARMASTI? (1)
• Kaapatkaa valta päättäjiltä
Pöydät ovat asiavalmistelun työkaluja. Ne eivät tee perinteistä edustuksellista demokratiaa tarpeettomaksi.
• Älkää määritelkö pöydän tavoitteita
Mikäli kokoonnutaan ilman sääntöjä ja tavoitteita, lopahtaa osallistujien mielenkiinto nopeasti.
• Unohtakaa arvokeskustelu
Keskustelkaa avoimesti mitä tarkoittava poliittinen ja uskonnollinen sitoutumattomuus sekä
tasavertaisuus.
• Rajatkaa osallistuminen, pitäkää kokoukset lukkojen takana
Kumppanuuspöytien periaatteisiin kuuluu avoimuus ja läpinäkyvyys. Pöytien jäseniä ei valita
erikseen, vaan sinne toivotaan ennen kaikkea tavoitetta eteenpäin vieviä tahoja.
MITEN EPÄONNISTUT VARMASTI? (2)• Tehkää kokouksista tiedotustilaisuuksia
Huomaamatta kumppanuuspöydät voivat kehittyä tiedotustilaisuuksiksi. Tällöin pöydän merkitys on hukassa.
Kirkastakaa pöydän tavoitetta aika ajoin.
• Sivuuttakaa luottamuksen rakentaminen
Luottamus syntyy tuttavuuden ja yhdessä tekemisen myötä. Se vaatii myös sen, että mistä sovitaan niin siitä
pidetään kiinni.
• Unohtakaa sopia omistajuudesta
Pöydän asiat eivät etene, mikäli isäntäorganisaation rooli on hukassa ja esimiesten tuki puuttuu.
• Päättäjät, älkää ottako kumppanuuspöytiä vakavasti
Sekin on mahdollista, että päättäjät asettuvat puolustusasemiin, eivätkä kiinnostu pöytien keskustelijoiden
näkemyksistä.
• Hallinto, pitäkää kiinni entisestä
Uudet yhteistyön mukanaan tuomat muodot jäävät saamatta, mikäli pöytään ei sitouduta. Osallisuuden
lisääminen on aina uusien työtapojen oppimista, entisestä luopumista. Se vaatii uudenlaisen asenteen ja
vuorovaikutuskykyjä.
LISÄTIETOJA
• Lähde: Kumppanuuspöydän rakennusopas – Kuntaliitto (11/2018)
• Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa –hanke
Pia Söderholm, hankekoordinaattori
puh. 050 336 3382, [email protected]
Jussi Koiranen, hankesuunnittelija
puh. 050 322 4248, [email protected]