127

Rakennustuotannon kosteudenhallinta ja kuiva rakentaminenOlli Teriö, TkLYliassistentti, TTYolli.terio@tut.fi

Anssi Koskenvesa, DIToimitusjohtaja, Mittaviiva Oyanssi.koskenvesa@mittaviiva.fi

den hallinta. FRAME – Future Envelope Assemblies and HVAC Solutions, lisätietoja http://www.raken-nusteollisuus.fi/frame.

HankesuunnitteluRakennushankkeeseen ryhtyvän tulee määrittää rakennustuotannon kosteudenhallinnan taso esi-merkiksi suunnitteluohjeilla ja sopimusasiakirjoilla. Keskeisiä rakentamisen kosteudenhallinnan tasoon vaikuttavia tekijöitä ovat rakentamisen ajankohta, aikataulu, rakenneratkaisut, materiaalivalinnat ja sääsuojauksen toteutustavat. Suunnittelu- ja urak-kasopimuksilla määritetään reunaehdot kosteu-denhallinnalle. Mikäli asiakirjoissa ei määritetä kos-teudenhallinnan tasoa, on urakoitsijoilla vapaus valita käytettävät tuotanto- ja sääsuojausmenetel-mät. Rakennuskosteus voi aiheuttaa kuitenkin mer-kittäviä haittoja tilaajalle ja käyttäjille erilaisina va-hinkoina sekä häiriöinä.

Kosteudenhallinnan tasoa määritettäessä on otettava huomioon monitahoisia kysymyksiä:• Milloin rakennetaan?• Kuinka nopeasti rakennetaan?• Kuinka paljon rakenteet sietävät kosteutta?• Millaiset olosuhteet vaaditaan rakentamisajalle?• Mitkä ovat kosteushallinnan kustannukset ja to-

teutuneiden kosteusriskien kustannukset?Yleispätevää ohjetta, joka sopii kaikkiin tilanteisiin, on mahdotonta esittää. Kuitenkin on selvää, että tilaajan tulee vaatia suunnittelijoilta sekä urakoit-sijoilta vastauksia ja ratkaisuja edellisiin kysymyk-siin, kuten työturvallisuudesta ja aikataulusta jo tehdään. Tilaajan tulee sisällyttää kosteudenhallin-nan tasosta ja mahdollisesti siinä käytettävistä me-netelmistä selkeät ohjeet jo suunnittelu- ja urakka-tarjouspyyntöasiakirjoihin, jotta rakentaminen voi olla laadukasta sekä kustannustehokasta. Tällöin tarjoajat ovat yhdenvertaisia menetelmien valin-nan suhteen, ja hallittu rakentaminen on mahdol-lista. Rakennusteknisten töiden valvojan tehtävä on valvoa sopimusten noudattamista, millä luodaan edellytys rakennustuotannossa tapahtuvalle laatu-hypylle.

Tuomas Palolahti, DITutkija, Mittaviiva Oytuomas.palolahti@mittaviiva.fi

Rakennuksen lämmöneristyksen sekä ilmatiiviy-den parantuessa rakenteiden fysikaalinen toiminta muuttuu, kuivumisajat pitenevät ja rakenteiden vi-kasietoisuus alenee. Nämä muutokset edellyttävät vaikutuksien tarkastelua myös työmaaprosessiin. Työmaaprosessin aikaisella rakennusfysikaalisella toiminnalla tarkoitetaan mm. rakenteiden kosteu-denhallintaa, rakennuksen lämpöliikkeitä sekä lii-allisen kuivauksen tai lämmityksen aiheuttamia on-gelmia ja rakennushankkeen tuotannon aikaisen ilmanvaihdon tarpeen muutoksia.

Kosteusteknisesti hallittu rakennustuotanto edellyttää teollisuuden, suunnittelijoiden sekä työ-maiden välistä yhteistyötä ja uusien kosteustekni-sesti turvallisten rakenneratkaisujen kehittämistä sekä käytännössä toimivia suojausmenetelmiä.

Kosteudenhallintaan on olemassa menetelmiä ja ratkaisuja, mutta niiden käyttöönotto sekä asi-allinen käyttö vaatii asennemuutoksen rakennus-hankkeen kaikilta osapuolilta. Rakennusvalvonta-viranomainen voi edellyttää kosteudenhallinnan suunnittelua rakennuslupaehdoissa. Rakennuttajan on osattava vaatia kuivaa, rakenteita pilaamatonta rakentamistapaa ja varattava siihen riittävät resurs-sit eli otettava se huomioon hankkeen kustannus-arviossa. Suunnittelijoiden on otettava rakenteiden rakentamisaikainen kosteus huomioon ja mahdol-listettava rakenteiden suojaus esimerkiksi lisäämäl-lä rakenteisiin suojakatosten kiinnityspisteitä tai muuttamalla tartuntarautoja niin, että suojaus voi-daan hoitaa suojapeitteillä. Suunnitelmat tarkistu-tetaan suunnitteluryhmän ulkopuolisella rakennus-fysiikan asiantuntijalla kosteusteknisen toiminnan osalta vaativissa kohteissa. Muidenkin kohteiden tarkistaminen on suositeltavaa ja voi tuoda säästöjä vuosikorjauskustannuksissa. Urakoitsija noudattaa sopimuksia ja suunnittelijoiden ohjeita sekä suun-nittelee työmaan kosteudenhallinnan osana koko työmaan tuotannon suunnittelua. Erillistä suunni-telmaa ei tarvita. Kosteudenhallinnan toteutusta valvotaan jatkuvasti, ja siihen liittyvät asiat otetaan mukaan työmaa- ja urakoitsijakokouksiin.

Artikkeli perustuu Frame-hankkeessa tehtyyn tutkimukseen Rakennusprosessin aikainen kosteu-

Rak

enta

jain

kal

ente

ri 20

12 |

© R

aken

nust

ieto

säät

iö R

TS, R

aken

nust

ieto

Oy

ja R

aken

nusm

esta

rit ja

insi

nöör

it A

MK

RK

L ry

128

HankeaikatauluRakentamisen suunnittelun ja rakennustyön aloi-tusajankohta vaikuttaa rakentamisen aikaiseen kosteusrasitukseen. Hankkeen laajuudesta ja to-teutusmuodosta riippuu, kuinka kauan suunnitte-luvaiheet ja esimerkiksi rakennusluvan saanti kestä-vät. Rakennusaika vaihtelee työmaan olosuhteiden ja valittujen toteutus- ja runkovaihtoehtojen mu-kaan.

Rakennus on koko runkovaiheen altis kastumi-selle ennen kuin vesikatto ja julkisivut valmistuvat. Sen takia perustus- ja runkovaihe olisi syytä ajoittaa mahdollisimman kuivaan vuodenaikaan. Raken-tamisen suhdanteet ja rakennuksen haluttu käyt-töönotto eivät sitä aina mahdollista, jolloin runko-vaiheessa on käytettävä hyviksi havaittuja suojaus-,

Tekijä Rakennus-hankkeeseen ryhtyvä, rakennuttaja

Suunnittelijat, päärakenne-suunnittelija koordinoi

Päätoteuttaja, päärakenne-suunnittelija avustaa

Päätoteuttaja ja urakoitsijat

Hankkeen vaihe Hankesuunnittelu Suunnittelu Työvaihesuunnittelu Viikkosuunnittelu, rakentaminen

Toimenpiteet Päätös vaaditusta kosteudenhallinnan laatutasosta

Budjettivaraus toteutukselle

Rakentamisen aikataulu

Rakenteiden rakentamis- ja käytönaikaisen toimivuuden suunnittelu

Kosteudenhallinnan ohjeet suunnitelmiin

Riskien arviointi

Kosteustekninen suunnitelmien tarkas-tus ulkopuolisella asiantuntijalla

Kosteuden hallinnan suunnittelu osana koko työmaan toteutussuunnittelua

Tehtäväsuunnitelmat

Yleisaikataulu

Kuivanapidon toteutus, tarkastukset ja huolto

Kuivanapidon käsittely kokouksissa ja palavereissa

Olosuhteiden seuranta

Hanke

suun

nitte

luM

aanrakennus ja

Toteutussuunnittelu

työmaan perustam

inen

Perustus

Runko

Ves

ikat

to

Sisävalmistus

Luovutus

Tammi Helm

i M

aalis Huhti Touko

Kesä Heinä

Elo

S

yys

Lok

a

Mar

ras

Joulu

-8,5°C -8,7°C

-4,0°C

1,4°C

8,7°c 14,0°C 16,0°C

13,7°C

8

,2°C

3

,2°C

-2

,2°C

-6

,4°C

43 mm 31 mm

37 mm

37 mm

38 mm 59 mm 79 mm 88 m

m

63

mm

60

mm

57

mm 4

7 mm

Kuva 1. Hankkeen aloitusajankohta ja rakentamisen toteutustapa määrittää kosteudelle alttiiden rakennusvai-heiden ajoittumisen.R

aken

taja

in k

alen

teri

2012

| ©

Rak

ennu

stie

tosä

ätiö

RTS

, Rak

ennu

stie

to O

y ja

Rak

ennu

smes

tarit

ja in

sinö

örit

AM

K R

KL

ry

129

kuivaus- ja lämmitysmenetelmiä. Aikataulusuunnit-telussa otetaan huomioon mahdolliset säävarauk-set ja suojausten tekeminen.

Hankeaikataulun laadinnassa ja varsinkin sen noudattamisessa on suunniteltava ne keinot, joilla estetään hankkeen siirtyminen epäedullisempaan vuodenaikaan, tai otetaan muuten huomioon, että rakentamisen menetelmät ovat hyvin erilaisia eri vuodenaikoina. Esimerkiksi työmaan aloitusajan-kohdan siirtyminen elokuulta lokakuulle hidastaa vääjäämättä rakennuksen runkotöiden aikataulua ja aiheuttaa lukuisia lisätöitä työmaalle.

SuunnitteluaikatauluSuunnittelulle on varattava riittävä aika, jotta han-kinnat sekä tuotannon suunnittelu voidaan tehdä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Suunnitte-lijoiden tulee yhteisissä palavereissaan käsitellä ti-laajan esittämät kosteudenhallinnan vaatimukset ja sopia yhteisesti käytettävät menetelmät.

Suunnitelma-aikatauluun eli piirustusaikatau-luun tarkennetaan eri työvaiheiden ja hankintojen eri suunnitteluosapuolilta tarvittavat piirustukset sekä niiden valmistumispäivämäärät. Piirustusten valmius tarkoittaa rakennusvalvonnan, muiden suunnittelijoiden, pääsuunnittelijan, tilaajan ja ul-kopuolisen asiantuntijan hyväksymien piirustusten toimittamista työmaalle tai tilaajalle.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on määritettä-vä kosteudenhallinnan taso, keskeiset toimen-piteet sekä mittaus- ja valvontamenettely.

ToteutussuunnitteluSuunnitteluohjeet ja viestin perillemenoTilaaja antaa suunnittelijoille suunnitteluohjeet. Suunnitteluohjeissa tulee esittää kosteudenhallin-nan vaatimukset tuotteelle ja toteutuksen reuna-ehdot, mitä nykyisin hyvin harvoin tapahtuu. Vallit-seva käytäntö on ollut vapaiden käsien antaminen rakennusurakoitsijoille. Rakennusurakan yleiset so-pimusehdot, RYL tai muut normit eivät määritä ra-kennusaikaisia olosuhteita, joten ne on kirjattava kohteen sopimuksiin ja suunnitelmiin.

Pahimmillaan suunnittelu tuottaa sellaisia raken-nuskosteuden poistoon tai tuuletukseen liittyviä ratkaisuja, jotka ovat mahdottomia valmistaa teol-lisuudessa tai asentaa työmaalla. Esimerkiksi sand-wich-elementin tuuletusurat eivät ole avoimia, vaan ne ovat limittäin tai tukkeutuneet betonimu-rusista. Tekijöiltä voi puuttua ymmärrys rakentei-den toimintaperiaatteista, tai rakenne on liian vai-kea toteuttaa suunnitelmien mukaisesti, jolloin lopputulos ei vastaa lainkaan suunnittelijan tavoi-tetta. Suunnitelmissa tulisi esittää yksityiskohtai-

sesti tuotteiden valmistajille ja asentajille vaatimus rakentamisen aikaisen kosteusrasituksen huomioi-misesta. Esimerkiksi tiettyjen rakenteiden asennuk-sessa on noudatettava ”kuivan rakentamisen peri-aatetta”.

Kosteusteknisesti turvalliset rakenneratkaisutSuunnittelijoiden on suunniteltava runko- ja eris-tysrakenteet kestämään myös rakentamisen aikai-nen kosteusrasitus, koska täysin kuivaan rakentami-sen periaatteeseen ei vielä nykyisillä menetelmillä ole taloudellisesti mahdollista päästä. Rakenteiden tuuletusratkaisujen on sovelluttava sekä valmistuk-seen, asennukseen että lopulliseen käyttöön. Li-säksi suunnitelmiin on kirjattava lähtötiedot työ-maan kuivanapidon suunnitteluun, kuten sallitut olosuhteet sekä tarvittaessa suojaus-, lämmitys- ja kuivaus menetelmät.

Rakenteen kosteustekninen toimivuus rakenta-misen ja elinkaaren aikana lähtee suunnittelupöy-dältä. Suunnittelussa on varmistettava muun mu-assa • rakenteiden ja rakennusmateriaalien kestävyys

rakennusaikaisissa olosuhteissa• rakennuskosteuden poisto rakenteista, kuten jul-

kisivun eristeisiin kerääntyvä vesi• tuuletusratkaisujen toimivuus odotettavissa ole-

vissa olosuhteissa• perus- ja pintavesien vaatimat pihan muotoilut

sekä sokkelin korkeus• pintamateriaalien toimivuus rakenteiden osana• rakenteiden ja niiden liitosten tiiveys• suunnitteluratkaisujen yhteensovitus.

Suunnitelmiin kirjataan tilaajan tahto kosteudenhallinnan tasosta.

RakennusvaiheKosteudenhallinnasta kuivanapitoon Rakennushankkeet ovat aina yksilöitä, joiden to-teutus suunnitellaan hankekohtaisesti. Tuotannon suunnittelu sisältää rakenteet, tuotantotavat, aika-taulun, työturvallisuuden ja kosteudenhallinnan. Rakennustyömaan kosteudenhallinnan tarpeet, vaatimukset ja keinot vaihtelevat rakennusvaiheen, rakentamisen ajoituksen sekä rakenteiden mukaan. Kosteudenhallintaan ei ole yhtä oikeaa ratkaisumal-lia, jollei sellaiseksi lasketa aina pätevää: ”Pidetään rakenteet kuivina”.

Rakentajien on suunniteltava työmaiden kuiva-napitoratkaisut, ja kuivanapidon suunnitelman to-teuttamiseen on nimettävä tietty työnjohtaja koko hankkeen ajaksi tai rakennusvaiheittain kuivanapi-dosta vastaavat työnjohtajat. Ennen työmaan aloi-

Rak

enta

jain

kal

ente

ri 20

12 |

© R

aken

nust

ieto

säät

iö R

TS, R

aken

nust

ieto

Oy

ja R

aken

nusm

esta

rit ja

insi

nöör

it A

MK

RK

L ry

130

tusta selvitetään työmaan kuivanapidon vaatimuk-set sekä suunnitellaan menetelmät ja tapa, kuinka niiden toteuttamista valvotaan. Suunnitelmassa esi-tetään työmaakohtaiset kosteusriskit, vaatimukset alihankkijoille, materiaalien ja rakenteiden suojaus, lämmitysmenetelmät rakentamisen eri vaiheissa ja rakenteiden kuivatus sekä mittaus ja valvontame-nettelyt. Suunnitelmaa käytetään aliurakoiden so-pimusliitteenä ja muutenkin työmaan viestinnässä hyväksi, muun muassa työohjeena sääsuojauksesta ja työmaalämmityksestä vastaaville työntekijöille.

Työmaan kuivanapitoon sisältyy• valumavesien pääsyn estäminen rakenteisiin ja

materiaaleihin – pintavesien ohjaus, pihan kallistukset – salaojat, pumppaamot – perustusten ja muiden maanalaisten rakentei-

den vesieristykset• materiaalien suojaus sadevesiltä

– tehtaalla – kuljetuksessa – varastoinnissa – asennuksen aikana – asennuksen jälkeen

• suojausmenetelmät – lopulliset rakenteet – sääsuojat, peitteet, teltat – väliaikaiset rakenteet: suojaseinät, ovet, ikku-

nat• rakennekosteuden poistaminen

– kuivumisaika-arviot, olosuhteiden luonti kui-vumiselle

– lämmitys – tuuletus/ilmanvaihto – koneellinen kuivatus

• olosuhteiden valvonta – lämpö, kosteus, suojausten vedenpitävyys – kosteus- ja tiiveysmittaukset.

Rakennustyömailla tulee siirtyä vallitsevana käytän-tönä olevasta kosteudenhallinnasta pikemminkin työmaan kuivanapitoon. Kuivassa rakentamisessa rakenteita ei päästetä kastumaan ja materiaalit suo-jataan kastumiselta tehtaalla, kuljetetaan suojat-tuna, välivarastoidaan sääsuojissa tai muuten suo-jattuna, sekä suojataan asennuksen aikana ja sen jälkeen, kunnes lopullinen vesikate ja rakennuk-sen vaippa ovat valmiit. Rakentamisen menetel-mistä johtuva kosteusrasitus pitää myös ottaa hal-tuun (betonointi, muuraus, rappaus sekä tasoite- ja maalaustyöt). Lisäksi rakenteet on pidettävä suun-nitellussa lämpötilassa ja ilmankosteudessa asen-tamisen jälkeen. On otettava huomioon myös nes-tekaasulämmityksen aiheuttama kosteusrasitus, koska 1 kg kaasua tuottaa 1,6 kg vettä palaessaan.

Kuivassa rakentamisessa1) vesikatto ja rakennuksen vaippa ovat vedenpi-

tävät tai rakentamista tehdään sääsuojassa2) lämpötila on yli 15° C (lämmitys päällä)3) ilman suhteellinen kosteus on vähemmän kuin

70 % ja tavoitteena 50 %.Kuivaa rakentamistapaa on noudatettava ainakin korjausrakentamisessa, puurakentamisessa ja si-sävalmistustöissä, kuten väliseinien levytyksissä ja eristeiden asennuksissa. Rakennuttajan on määri-tettävä kuivan rakentamisen tarve ja kohteet suun-nitteluohjeilla ja sopimusasiakirjoilla. Rakennutta-jan tulee varata myös riittävä aika rakentamiseen.

Rakennustyömaan kosteus- ja lämpö-olosuhteetTyömaa on alttiina säärasitukselle. Työmenetelmät synnyttävät kosteutta, jota tuodaan rakennukseen myös rakennusmateriaalien mukana. Keskikokoi-sella asuinkerrostalotyömaalla poistettavan ve-den määrä on tuhansia ellei kymmeniä tuhansia litroja. Sopiva ilmanvaihto rakennustyömaalla on yleensä 1–2 kertaa tunnissa. Riittävällä ilmanvaih-dolla varmistetaan työntekijöille hyvät työskentely-olosuhteet ja poistetaan haitallisia ja jopa vaaralli-sia aineita hengitysilmasta. Erityisesti rakennuspöly sekä liuottimien ja rakennustarvikkeiden haitalliset emissiot tulee ottaa huomioon työmaan ilmanvaih-toa suunniteltaessa. Ilmanvaihto on syksyä lukuun ottamatta tehokas keino poistaa rakennekosteutta.

Kosteudenhallinnalta vaadittava taso vaihtelee eri vuodenaikoina. Kevättalvella ja alkukesällä ul-koilma on kuivaa. Silloin rakenteiden kuivattami-nen on helppoa ja edullista, vaikka rakennuskos-teutta esiintyisi paljonkin. Syyskesä on rakenteiden kuivattamisen kannalta haasteellisinta, koska ul-koilma on hyvin kosteaa. Silloin tuuletuksella ei juu-rikaan saada kuivumista aikaan. Veden ja kosteuden kulkeutumista rakenteisiin on pyrittävä rajaamaan, ja on varmistettava rakenteiden kuivuminen joko riittävän pitkillä kuivumisajoilla tai koneellisella kui-vatuksella. Talvella lämmitys ja tuuletus ovat tehok-kaita rakennekosteuden poistajia. Päähuomio tulee silloin kiinnittää valittavien menetelmien energia-tehokkuuteen sekä olosuhteiden hallintaan eli läm-pötilan ja kosteuden säätöön.

Lämmitä työmaata – älä ulkoilmaaIsot aukot umpeenKylmänä vuodenaikana pääperiaatteena on pitää lumi ja jää poissa työmaalta ja kuivattaa rakenteet tuulettamalla, kuitenkaan energiaa tuhlaamatta. Se onnistuu sulkemalla työmaan isot aukot väli-aikaisilla ovilla ja pressutuksilla. Porrashuoneisiin,

Rak

enta

jain

kal

ente

ri 20

12 |

© R

aken

nust

ieto

säät

iö R

TS, R

aken

nust

ieto

Oy

ja R

aken

nusm

esta

rit ja

insi

nöör

it A

MK

RK

L ry

131

ajoramppeihin ja muihin erityisiin isoihin sekä kul-kureitteinä käytettäviin aukkoihin on usein perus-teltua tehdä väliaikaisilla seinillä ns. tuulikaappeja. Ikkunat asennetaan ulkoseinien nousun mukana, tai ikkuna-aukot suojataan muovein. Asennetut ik-kunat eivät vaurioidu, kun holvin suojaus hoidetaan asiallisesti eikä sadevesi pääse seinärakenteita pit-kin kastelemaan ikkunoita.

Tuuletus järjestetään useiden pienten aukko-jen kautta kuten väliaikaisten ovien karmien ja run-gon väliin jäävien rakojen avulla. Yleensä ”alle tuu-ma riittää tuuletukseen”. Lämmitys ohjataan talon kulmiin, ja vetoa rajoitetaan hissikuiluissa ja por-rashuoneissa. Jokaisessa tilassa on oltava ilman-vaihto, jotta rakenteet kuivuvat tasaisesti. Kylmänä vuodenaikana varotaan tuulettamasta liikaa, koska kylmän ilman lämmittäminen kuluttaa huomatta-vasti energiaa. Kosteat pinnat on pidettävä puhtai-na, koska pöly ja roskat sekä varastoitavat materiaa-lit lattialla hidastavat kuivumista.

Tuotannon suunnitteluAlustava yleisaikataulu, yleisaikataulu, rakentamisvaiheaikataulu, viikkosuunnitteluRakennushankkeen ajoittuminen vaikuttaa valitta-viin kosteudenhallintamenetelmiin sekä ajalliseen suunnitteluun. Aikataulussa on varauduttava satei-den ja pakkasten aiheuttamiin töiden viivästyksiin. Toisaalta aikataulun pitää ottaa huomioon eri työ-vaiheiden järjestys ja limitykset. Kosteudelle alttiita

työvaiheita ei voida aloittaa ennen kuin olosuhteet rakennuksessa ovat suunnitelmien mukaiset. Ra-kennuksen vaipan tulee mahdollisesti olla ummes-sa ja rakenteiden riittävän kuivia ennen seuraavan työvaiheen aloitusta. Projektin aikataulun viivästy-essä on seuraavien työvaiheiden aloitusta siirrettä-vä tai haluttuun laatuun ei päästä.

”Tiivis holvi”-periaate luo kuivat ja muutenkin hy-vät olosuhteet alempiin kerroksiin. Se toimii hyvin myös työmaan lämmitysenergian säästökeinona. Syksyllä ja talvella vesikaton nopea toteutus on var-mistettava tuotantoon sopivilla rakenneratkaisuilla ja esimerkiksi tehtäväsuunnittelun avulla.

Kuva 2. Mollierin diagrammi. Kun ulkoilman lämpötila on alle 0 °C, on ilmakuutiossa korkeintaan 5 grammaa vesihöyryä. Jos työmaan sisällä on + 15 °C ja ilman suhteellinen kosteus 80 %, on ilmakuutiossa vesihöyryä 10 grammaa. Kun 10 000 rm3:n työmaalla vaihdetaan ilma kerran tunnissa, poistuu sisältä 50 litraa vesihöyryä.

Kuva 3. Väliseinätyöt on aloitettu ennen vesikaton valmistumista ja ikkunoiden asennusta. Valumavedet ovat kastelleet levytykset.

Lämpötila [°C]

Abs

oluu

ttin

en k

oste

us [g

/m ]3

100 %

80 %

60 %

40 %

20 %

35

30

25

20

15

10

5

0-20 -15 -10 -5 0 5 10 15 20 25 30

Rh %

Rak

enta

jain

kal

ente

ri 20

12 |

© R

aken

nust

ieto

säät

iö R

TS, R

aken

nust

ieto

Oy

ja R

aken

nusm

esta

rit ja

insi

nöör

it A

MK

RK

L ry

132

Sopimukset ja tuotantosuunnitelmatToteutusta varten tehtävien aliurakkasopimusten ja suunnitelmien tulee sisältää myös kuivanapidon ja kosteudenhallinnan kannalta keskeiset asiat. Val-vonta ja ohjaaminen on mahdotonta, mikäli asioi-den kirjaaminen ja läpikäynti laiminlyödään ura-koista ja kaupoista sovittaessa.• Hankinnat• Kuljetus• Aliurakkasopimukset• Työkaupat• Vaihesuunnittelu• Tehtäväsuunnittelu• Viikkosuunnittelu.

Kosteusriskien hallintaRakenteen kosteudensieto on otettava huomioon suojauksissa ja kuivattamisessa. Kaikkiin rakentei-siin tulee mikrobikasvustoa, jos kosteutta on riit-tävästi ja riittävän pitkään. Puhdas uusi betoni ei ole mikrobeille hyvä kasvualusta, mutta esimer-kiksi rakenteeseen päässyt sahanpuru tai siitepöly voi aiheuttaa mikrobikasvustoa. Puurakenteissa ja erityisesti levyrakenteissa kastuminen aiheuttaa es-teettisiä ongelmia, lujuuden ja kestävyyden heiken-tymistä sekä mikrobikasvustoa.

Rakennustuotannossa on runsaasti rakenteiden ja materiaalien kastumiseen liittyviä riskejä. Kosteus-riskejä, joihin rakennustyömaalla tulee erityisesti kiinnittää huomiota ovat• rakenteiden ja materiaalien kastuminen vesisa-

teen tai lumen sulamisen takia• suojauksen rikkoutuminen, puutteellisuus tai

unohtaminen päivän päätteeksi• putkivuodot, laiterikot ja työvirheet LVI-asennuk-

sissa• työvirheet vesikaton läpimenoissa sekä jiirien ja

vesieristeiden seinille nostoissa• perusvesien ja valumavesien rasitus rakenteille

sekä maanalaisten rakenteiden vesieristykset• vesieristeiden ja pinnoitustöiden teko epäpuh-

taille tai kosteille alustoille• rakennusaikaisia ja käytön aikaisia kosteusrasi-

tuksia huomioimattomat suunnitteluratkaisut.Betonirakentamisen erityisiä kosteusriskejä ovat• eristeisiin valuva ja jäätyvä sadevesi• ontelolaattavälipohjien vesipesät (parvekekan-

nakkeet, s-pisteet)• sandwich-elementin ja sokkelin välinen liitos• betonipintojen kosteus pinnoitusvaiheessa.Puurakentamisen keskeisiä kosteusriskejä ovat• kastuneeseen ja muiden rakenteiden tai olosuh-

teiden takia hitaasti kuivuvaan puuhun kehitty-vä mikrobivaurio

• lämpötilan ja kosteuden vaikutus mikrobivauri-on nopeaan kehittymiseen

• puun kuivumiskutistuman aiheuttamat halkea-mat valmiissa pinnoissa, jos pinnoitustöiden ja käytön aikaiset olosuhteet eroavat liikaa toisis-taan

• kastumisen aiheuttamat ulkonäkövirheet, kuten sinistyminen

• höyrynsulun vuotojen aiheuttama kosteuden tii-vistyminen rakenteisiin.

Riskien haltuunotto vaatii työmaaorganisaatiolta selkeää vastuunjakoa ja kokonaisuuden ymmärrys-tä. Kriittisissä töissä on työntekijöiden ammattitai-to varmistettava. Rakennustyömaiden kosteusriskit on arvioitava tapauskohtaisesti, ja merkittävimpien riskien poistaminen tai haltuunotto on tehtävä yh-teistyössä eri alojen suunnittelijoiden kanssa. Eräs usein esiintyvä haaste on puutteellisesta suunnitte-lusta aiheutuvat virheelliset rakenneratkaisut. Työ-maalle pitää siten vaatia riittävän yksityiskohtaiset suunnitelmat, ja erityisesti muutostöiden yhteydes-sä on tarkasteltava muutoksen vaikutuksia myös kosteusnäkökulmasta.

LaadunvarmistusHyvin suunniteltu on rakentamisessa hyvä alku – ei puoliksi tehty, kuten vanha sanonta toteaa. Hyväkin suunnitelma voidaan valitettavasti tuhota toteu-tuksessa monin eri tavoin. Hyvä toteutus edellyttää useimmiten myös valvontaa – oikeammin laadun-varmistusta, joka toteuttajien osalta alkaa siitä, että he tietävät mitä ovat tekemässä ja mitä työltä edel-lytetään. Siihen kuuluu osaltaan myös rakenteiden ja rakennuksen kuivanapitoa edesauttavat toimet, kuten suojaukset, mutta myös oikeat menetelmät.

Kuva 4. Puukerrostalon rakentamista sääsuojassa.

Rak

enta

jain

kal

ente

ri 20

12 |

© R

aken

nust

ieto

säät

iö R

TS, R

aken

nust

ieto

Oy

ja R

aken

nusm

esta

rit ja

insi

nöör

it A

MK

RK

L ry

133

Hyvä rakennustapa edellyttää, että suunnittelussa ja toteutuksessa• esitetään rakenne- ja tuotantoratkaisut, jotka

tuovat mahdollisimman vähän vettä työmaalle• rakenteet on suunniteltu kestämään rakentamis-

aikaiset kosteusrasitukset• on määritetty rakenteille sallitut olosuhteet ja

menetelmät siihen pääsemiseksi• otetaan huomioon rakennuksen varsinainen

lämmitysjärjestelmän hyödyntäminen rakenta-misen ajalla

• otetaan huomioon työmaan olosuhteet ja käyte-tään rakenneratkaisuja, jotka mahdollistavat te-hokkaan sääsuojauksen, rakenteiden kuivanapi-don ja rakennekosteuden poiston

• esitetään vaatimukset ja tarvittaessa ohjeet sää-suojaukselle.

Rakennustuotannon kosteusteknisessä laadunvar-mistuksessa on erityisesti• varmistettava kuivaketjun toimivuus: valmistus-

kuljetus-varastointi-asennus-käyttö• arvioitava suunnittelu- ja tuotantovalintojen ris-

kit• varmistettava suunniteltujen suojaus-, lämmitys-

ja kuivatusmenetelmien käyttö ja huolto päivit-täin sekä viikonloppujen ja lomien aikana

• varmistettava teollisuuden tuotteiden toimitus työmaalle kuivana ja välivaraston asiallisuus.

• tarkastettava vesieristeiden pohjien puhtaus (se-menttiliiman poisto) ja riittävä kuivuus sekä var-mistettava mittaamalla myös muiden lattiapääl-lysteiden pohjien kuivuus.

• valvottava maakosteuden eristäminen rakenteis-ta (kapillaarikatkot)

• tarkastettava höyrynsulun tiiviys ja mitattava vai-pan ilmanpitävyys

• tarkastettava vesikaton läpimenojen kaulukset, nostot seinille sekä räystäiden myrskypellit (lu-men tuiskuamisen estäminen yläpohjiin)

• varmistettava julkisivun tuuletusratkaisujen toi-mivuus ja huolellinen toteutus

• testattava märkätilojen kallistukset ja salaojien sekä mahdollisten perusvesipumppaamojen toi-minta.

Jotta rakennustuotannon laadussa onnistuttai-siin tekemään tiikerinloikka, on tehtävä uuden-laisia sopimuksia ja valvottava, että niistä pide-tään kiinni. Osapuolten on myös yhteistyössä etsittävä uusia kuivan rakentamisen menetel-miä.

Rakennusosien kustannuksia 2011Tuomas Palolahti, Christian Kivimäki, Tarja Mäki, Jenni Palomäki

Vuosittain ilmestyvä rakennusosien yksityiskohtais-ta tietoa sisältävä käsikirja. Rakennusosat on esitet-ty tuoterakenteina, jotka on eritelty runko- ja pinta-rakenteisiin. Kirjassa esitetään tyypillisiä pien-, rivi- sekä kerrostalojen ja teollisuusrakennusten rakentei-den kustannuksia. Rungon tuoterakennevaihtoehtoja on yli 200 ja pintarakennevaihtoehtoja lähes 150 kpl. Lisäksi on esitetty ikkunoiden, ovien ja talotekniikan kustannustietoa.

53. uusittu painos.Rakennustieto Oy, 2011978-951-682-985-5248 s., 80 €

Tilaukset verkkokaupasta www.rakennustietokauppa.fi Puh. 0207 476 401

Rak

enta

jain

kal

ente

ri 20

12 |

© R

aken

nust

ieto

säät

iö R

TS, R

aken

nust

ieto

Oy

ja R

aken

nusm

esta

rit ja

insi

nöör

it A

MK

RK

L ry