SATULA-hankeLapsi- ja perhepalvelutOmaishoito 21.3.2018

22.3.20182

Lape muutosohjelmaa toteuttaa Satakunnassa tulevaisuus lapsissa- SATULA -hanke

Kohdistuu kaikkiin neljään kehittämiskokonaisuuteen:

1) Toimintakulttuurin muutos

2) Perhekeskustoimintamallin toteuttaminen

3) Varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena

4) Erityis- ja vaativamman tason palvelut

22.3.20183

YK:n lapsen oikeuksien sopimus, arvot ja velvoitteet

YK:n lapsen oikeuksien sopimus, arvot ja velvoitteet• Syrjimättömyys

• Lapsen edun ensisijainen harkinta

• Oikeus elämään ja kehittymiseen

• Lapsen näkemyksen kunnioittaminen

• Alle 18-vuotias on lapsi.

• YK:n lapsen oikeuksien komitea valvoo lapsen oikeuksien sopimuksen noudattamista. Komitea on antanut Suomelle erilaisia suosituksia, mm. kehottanut Suomea tehostamaan pyrkimyksiään varmistaa, että lapsen edun periaate otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeudenkäyntimenettelyissä sekä kaikissa lapsia koskevissa ja lapsiin vaikuttavissa toimintapolitiikoissa, ohjelmissa ja hankkeissa

22.3.20184

Väestön jakautuminen Satakunnassa

Alue Asukasmäärä (6/2017) Lapsiperheiden

osuus

Pohjois-Satakunnan alue 21 618 32.1 %

Porin seutu, YTA alue: 101 720 34,1 %

Rauman alue 39 711 35,4 %

Keski-Satakunnan alue 29 763 35,5, %

Eteläisen Satakunnan alue 29 533 34,4 %

22.3.20185

SATULA-hanke

22.3.20186

22.3.20187

Yhteistyö SATULA-hankkeen, I & O kärkihankkeen ja vammaispalveluiden kanssa

Lasten ja nuorten kohdalla keskitytään alle 18 vuotta täyttäneisiin tässä kokonaisuudessa, huomioiden lainsäädännön poikkeukset.

Satakunnassa yhdenmukaiset kriteerit ja maksuluokat omaishoidontuelle.

22.3.20188

Äidin kokemuksia erityistä tukea tarvitsevan lapsen perheen arjesta

”n. 15 työntekijää toiminut lapsen asioissa

kenellä on vetovastuu?

äiti yrittää järjestää moniammatillista työryhmää koolle

äiti kokee, ettei voi päättää asioista kun yhteistyötahoja on monia joissa vedotaan siihen, että jonkun ammattiryhmän kannalta on jokin asia aiheellista tehdä

pompottelua palveluiden välillä; vammaispalvelu ja lastensuojelu

palveluntuottajiin on vaikea saada yhteyttä

toivoisi kokonaisvaltaista kartoitusta – lapsiperheiden palveluohjausta

äitiä, isää ja muita sisaruksia ei ole tuettu riittävästi, erikseen tai yhdessä

tuki kotiin aika, määrä eivät välttämättä kohtaa perheen tarvetta

vanhemmilla huoli lapsista, ovat taustalla koko ajan järjestelmässä- heillä on huoli lapsista- eivät ole hankalia vanhempia- vaan vanhempia”

22.3.20189

Vanhemmuuden tuki lapsen hyvinvoinnin edistämisessä

Vanhemmuuden tukea tulee korostaa:

YK:n lapsen oikeudet velvoittaa julkishallintoa tukemaan lasten vanhempia kasvatus tehtävissään.

Miten ammattilainen voi tukea vanhemmuutta paremmin:

Huomioida lapsi keskiössä, lapsi edellä ei diagnoosi edellä

Miten tuetaan perheitä

• ohjausta, neuvontaa, rinnallakulkemista

• perhetyötä

• tilapäishoitoa ym.

Lapset puheeksi- menetelmä omaishoidon kokonaisuuteen?

Varhainen tuki perheen tarpeista lähtien

Lapsen hyvän kasvun turvaaminen

Tuntea lapsen, nuoren ja mahdolliseen vammaansa liittyvät erityispiirteet arjessa

22.3.201810

Moniammatillinen, monialainen ja monitoimijainen arviointi

Moniammatillinen

• liittyy asiantuntijuuteen ja eri ammattilaisten yhteistyöhön

• erilaiset tiedon ja osaamisen näkökulmat yhdistyvät

Monialainen

• perustana asiakaslähtöisyys: monialaisuutta tarvitaan, kun asiakas tarvitsee samanaikaisesti monenlaista apua

Monitoimijainen

• lapsikeskeisyys, lapsi toimijana - yhdessä lapsen ja muiden toimijoiden kanssa rakennetaan ymmärrystä lapsen kokemasta todellisuudesta

• asiakkaat ja muut ei-ammattilaiset toimivat yhteistyössä aktiivisina osapuolina

Monitoimijainen arviointi: Strukturoitu, eri palveluja yhteen sovittava ja systemaattinen arviointimalli ja yhteinen viitekehys, joka

• edistää lapsen ja perheen avun ja tuen kokonaisvaltaista kartoittamista perustason lähipalvelujen yhteistyönä tehtävässä tuen, hoidon ja palvelutarpeen arvioinnissa

• vahvistaa lastensuojelun ja erityispalvelujen piirissä olevien lasten ja perheiden avun ja tuen tarpeen selvittämistä yhteistyönä ja palvelujen sujuvampaa yhteen sovittamista

• selkiyttää asiakkuuden aikaista jatkuvaa arviointia

Lähde: https://www.slideshare.net/THLfi/monitoimijainen-arviointi-16122016-lape-loppuseminaari-v2

22.3.201811

Monitoimijaisen arvioinnin lähtökohtia ja tavoitteita

Asiakaslähtöisyys

Osallisuus

Kokonaisvaltaisen tiedon rakentaminen tuen tarjoamisen perustaksi

Lapsen ja perheen tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen

• oikein mitoitetun ja ajoitetun tuen tarjoaminen

Eri tahojen yhteistyön sekä työn- ja vastuunjaon selkiyttäminen

Yhtenäiseen palvelusuunnitelmaan pääseminen

Päällekkäisten arviointien vähentäminen – eri arvioiden jatkumollisuus

Arvioinnin tarkoitus on muodostaa kokonaisnäkemys

• lapsen ja perheen elämäntilanteesta

• tuen ja palvelujen tarpeesta sekä

• asiakkuuden jatkuessa myös palvelujen vaikutuksista

Arviointi on jo itsessään lapsille ja perheille tukea

• Hyvin toteutettuna se auttaa perheitä näkemään oman tilanteensa selkeämmin jokaisen perheenjäsenen näkökulmasta

Auttaa löytämään perheen omat ja lähipiirin vahvuudet ja voimavarat

Ohjaa tarvittaessa sellaisen avun piiriin, jota perhe tuekseen tarvitsee

Mäkelä Jukka: Monialainen ja monitoimijainen arviointi ja avun antaminen - yksi lapsi, yhteinen suunnitelma. Luettavissa:https://www.thl.fi/documents/605877/3674647/Monialainen+ja+monitoimijainen+arviointi+ja+avun+varmistaminen.pdf/fae7ad17-dbc7-42bf-a5e4-b5d4f3ae94a4

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131363/URN_ISBN_978-952-302-749-7.pdf?sequence=1

22.3.20181222.3.2018

Etunimi Sukunimi12

22.3.201813

Monitoimijaisuuden perusperiaatteita

Arvion tekeminen asiakkaan avuksi kuuluu kaikkeen ammatilliseen toimintaan

• miksi tekisin niin tai näin – tai olisin tekemättä mitään

Useimmiten arvio tuntuu selvältä ilman toisten osallistumista

Toiset kysymykset ovat monimutkaisia, ja yhden osion jättäminen huomiotta voi estää oman hyvän tarkoituksen toteutumisen

• näitä voi lähestyä hedelmällisesti vain useamman näkökulman kautta

• aina muiden tietoa ja tuntemusta ei osata hakea

Perustason palveluissa arvioinnin tausta-ajatuksena on ensisijaisesti: tarvitaanko tukea, apua ja hoitoa

• universaaleissa palveluissa: äitiys- ja lastenneuvola, opiskeluhuolto, varhaiskasvatuksen ja koulun tehostettu tuki, nuorisotyö

• kohdennetuissa palveluissa: perhesosiaalityö

Erityispalveluissa ajatukset suunnataan vahvemmin kysymykseen: mitä tukea, apua ja hoitoa tarvitaan

• mm. erikoissairaanhoito, lastensuojelu, sivistystoimen erityinen tuki, vammaispalvelut

Monitoimijaisuuden perusta on kaikilla tasoilla se, että ammattilaiset oppivat luottamaan toisiinsa

• tuntevat yhteistoiminnan sovitut rakenteet

• tuntemaan toistensa työtä, käsittelemään keskinäisiä jännitteitään

22.3.201814

Monitoimijaisen arvioinnin toteuttamistapoja

1. Hyödyntämällä ja kokoamalla yhteen jo olemassa olevaa tietoa (esim. matalan kynnyksen seuranta- ja arviointikäynneistä, pyytämällä lapsen tuntevien tahojen näkemyksiä lapsen tilanteesta)

2. Konsultoimalla toisia ammattilaisia

3. Sopimalla muista arvioinneista tai tutkimuksista, jotka täydentävät ja syventävät arvioinnin viitekehyksen osa-alueita ja teemoja ja liittävät nämä tiedot arvioinnin kokonaisuuteen

4. Toteuttamalla arviointi yhdessä työparina esimerkiksi toisen ammattilaisen kanssa tai

5. Toteuttamalla arviointi yhdessä useamman toimijan kanssa ja ”saman pöydän ääressä” tai monitoimijaisessa tiimissä.

22.3.2018 14 Etunimi Sukunimi

22.3.201815

Mihin arvioinnin kehittämisellä pyritään?

”Yksi arviointi, yksi suunnitelma”

Kokonaisvaltainen tiedon rakentuminen tuen tarjoamisen perustaksi

Lapsen ja perheen tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen

Oikein mitoitetun ja ajoitetun tuen tarjoaminen

Asiakaslähtöisyys, osallisuuden toteutuminen

Eri tahojen yhteistyön sekä työn- ja vastuunjaon selkiyttäminen

Yhtenäinen asiakas-/hoito-/palvelusuunnitelma

22.3.201816

Omaishoidon tuesta päättäessä ja tuen kokonaisuutta suunniteltaessa on päätöksentekoon osallistuvien ammattilaisten tärkeä tunnistaa kunkin omaishoitotilanteen yksilölliset piirteet:

1. Perhenäkökulma -> Palvelujärjestelmän tulisi tunnistaa omaishoitajan ja hoidettavan tilanteiden yhteen kietoutuminen ja sovittaa tukimuodot tähän kokonaisuuteen

2. Arjen näkökulma -> Omaishoito vaatii erityisiä voimavaroja, se on osa perheen jokapäiväistä arkea, johon tukitoimien tulisi luontevasti sulautua

3. Voimavaranäkökulma->Tarvittavan tuen suunnittelussa tulisi arvioida paitsi ongelmia ja avun tarpeita, myös perheen ja lähiverkoston olemassa olevia voimavaroja, toimintatapoja ja selviytymisstrategioita

4. Kulttuurinen näkökulma -> Perheellä ja palvelujärjestelmällä on erilaiset toimintakulttuurit ja siten myös erilaiset odotukset. Palvelujärjestelmän ja ammattilaisten tulisi pyrkiä tunnistamaan näitä eroja ja pohtimaan niiden merkitystä oman toimintansa kannalta

5. Yhteistyön näkökulma -> Omaishoitaja on ammattilaisten yhteistyökumppani

6. Prosessinäkökulma -> Omaishoitotilanne on muuttuva ja edellyttää siten tukijärjestelmän joustavuutta.

-> huomioiden lapsi keskiössä

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:30, Omaishoidon tuki Opas kuntien päättäjille

->asiakassuunnitelman / hoitosuunnitelman päivittäminen tulee olla säännöllistä ja tehdä monitoimijaisesti

- huomioiden tarvittaessa mm. päihde- ja mielenterveyspalvelut, vammaispalvelut, lastensuojelu ja peruspalvelut yhteisyössä lapsen ja nuoren muun verkoston kanssa varhaiskasvatus ja koulu

->omatyöntekijä tulee olla nimettynä

->omatyöntekijän yhteydenotot säännöllisiksi vähintään puolivuosittain jos ei muuta yhteydenpidon tarvetta ole ollut

22.3.201817

SATULA hanketyöntekijät

Projektipäällikkö

• Henna Kyhä 044-701 0060

Projektisuunnittelijat

• Petra Ahonen 044-701 6833

• Mirja Isoviita 044-701 6832

• Jonna Koivuniemi 044-701 6831

• Heli Mäkelä 044-701 0061

• Tiina Tenho 044-701 6830

Sähköpostit etunimi.sukunimi@pori.fi

22.3.2018 17

22.3.2018Etunimi Sukunimi

18

Kiitos!#lapemuutos

Satasote SATULA -hanke

stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut