selvitys esteettömyysvaatimusten vaikutuksista
TRANSCRIPT
Selvitys esteettömyysvaatimusten
vaikutuksista asuinkerrostalorakentamiseen
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:12 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:12
Sarjassa aikaisemmin julkaistu:
2008:1 Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma 2008–2010, Toiminnan perusta ja keskeiset tehtävät
2008:2 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2007
2008:3 Jätkäsaari, osayleiskaava, selostus
2008:4 Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki - Helsingin maankäytön kehityskuva
2008:5 Kaupan kaavoitus Helsingissä osa 1 Päivittäistavarakauppa
2008:6 Kerrostalojen kehittäminen Helsingissä
2008:7 Lähiöprojektin toimintakertomus 2007
2008:8 Mahdollisuuksien piha! - kerrostalopihojen suunnittelukilpailu
2008:9 Huippukampuksen edellytykset Helsingissä
2008:10 Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu 2008
2008:11 Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaava
ISSN 0787-9024ISBN 978-952-223-263-2 (nid.)ISBN 978-952-223-264-9 (PDF)
SELVITYS ESTEETTÖMYYSVAATIM
USTEN
VAIKUTUKSISTA ASUIN
KERROSTALORAKENTAM
ISEENHelsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:12
9 789522 232632
Selvitys esteettömyysvaatimusten vaikutuksista
asuinkerrostalorakentamiseen
© Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2008
Teksti: Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy / Asko Takala, Kaisa Savolainen, Kristiina Timonen, Eeva Saarelainen
Kansikuva: Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy / Eeva Saarelainen
Graafinen suunnittelu ja taitto: Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy / Eeva Saarelainen
Julkaisusarjan graafinen suunnittelu: Timo Kaasinen
Paino: Edita Prima Oy 2008
ISSN 0787-9024
ISBN 978-952-223-263-2 (nid.)
ISBN 978-952-223-264-9 (PDF)
Sisältö
Johdanto.............................................................................................................................................. . 5
1 Esteettömyysmääräykset asuntorakentamisessa............................................................. . 6
2 Selvitystyö prosessina, kyselylomakkeen sisältö............................................................. . 8
3 Yleisesti esteettömyydestä........................................................................................................ . 9
Esteettömyyden.huomionti.eri.kunnissa............................................................................................ . 9Esteettömyysmääräysten..vaikutus.kaavoitukseen.ja.rakennushankkeisiin...................................... . 9Esteettömyysmääräykset:.Mikä.on.tuttua.ja.mikä.herättää.kysymyksiä.tai.ongelmia?.................... .10
4 Rakennusluvan käsittelyprosessi kunnissa........................................................................ .11
Ulkopuolisen.tahon.selvitysten.käyttäminen..................................................................................... .13Määräysten.toteutumisen.seuranta................................................................................................... .13
5 Suomen rakentamis määräyskokoelman osa F1: Esteetön rakennus........................ .14
5.2.Tilat............................................................................................................................................... .16
6 Suomen rakentamis määräyskokoelman osa G1: Asuntosuunnittelu....................... .18
6.1.Asuinhuoneisto............................................................................................................................ .186.2.Rakennus,.tontti.ja.rakennuspaikka............................................................................................. .19
7 Käytännöt muissa Pohjoismaissa........................................................................................... .23
8 Taulukot............................................................................................................................................. .26
9 Johtopäätökset.............................................................................................................................. .27
Yleistä................................................................................................................................................. .27Kaavoitus............................................................................................................................................ .28Rakennusvalvonta.............................................................................................................................. .28Kustannukset...................................................................................................................................... .29
10 Toimenpide-ehdotukset............................................................................................................ .32
Asumiselle.välttämättömiksi.luokiteltavat.tilat.................................................................................. .32Käytännönläheisempi.lähestymistapa.mitoitukseen......................................................................... .32Esteettömyysluokitus......................................................................................................................... .34Yhteenveto......................................................................................................................................... .36
Lopuksi.................................................................................................................................................. .37
Liitteet................................................................................................................................................... .38
4
5
kennuttajaorganisaatioille. Lomake on jaettu kolmeen pääosioon, joista kahdes-sa ensimmäisessä on kartoitettu kuntien ja kaupunkien käytäntöjä esteettömyyttä käsittelevissä asioissa ja tilanteissa. Kol-mannessa on käyty läpi Suomen rakenta-mismääräyskokoelman osia F1 ja G1 tar-kemmin ja yksilöidymmin. Kaksi ensim-mäistä avokysymyksiin perustuvaa osaa kohdistettiin pääosin rakennuttajille ja järjestöille ja kolmas rakentamismäärä-yskokoelman soveltamista koskeva, yk-sittäisiin asioihin pureutuva täsmäkysy-mys-osio kohdistettiin erityisesti raken-nusvalvontojen lupakäsittelijöille, jotka työssään päivittäin käsittelevät kysymyk-siä rakennushankkeisiin ryhtyvien sekä suunnittelijoiden kanssa.
Selvitystyön on tehnyt Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy:n työryhmä arkkitehti Asko Takalan johdolla. Työryh-mään ovat kuuluneet arkkitehdit Kaisa Savolainen ja Kristiina Timonen sekä ark-kitehtiylioppilas Eeva Saarelainen. Työtä on ohjannut kerrostalojen kehittämistyö-ryhmän jäsenistä koostuva ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut Kau-punkisuunnitteluviraston asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroos. Ryhmään ovat kuuluneet puheenjohtajan lisäksi projektipäällikkö Riitta Jalkanen ja arkki-tehti Selina Anttinen Kaupunkisuunnitte-luvirastosta, lupayksikön päällikkö arkki-tehti Juha Veijalainen Rakennusvalvonta-virastosta, tonttiasiamies Maria Mannisto kiinteistövirastosta, asuntoinsi nööri Sep-po Kauhanen ja kehittämisinsi nööri Ifa Kytösaho Talous- ja kehittämiskeskukses-ta sekä yliarkkitehti Aila Korpivaara Ym-päristöministeriöstä. Myös ylitarkastaja Erja Metsäranta Ympäristöministeriöstä on osallistunut ryhmän toimintaan.
Johdanto
©Jussi Tiainen
Kerrostalo on helsinkiläisten enemmistön asumismuoto. Vain 15 % maamme pää-kaupungin asuntokannasta on pientalois-sa ja tilanne jatkuu myös tulevaisuudes-sa. Jos väestön keski-iän nousuun, ikään-tyneiden osuuden kasvuun sekä ihmisten nopeasti vaihtuviin elämäntilanteisiin ha-lutaan tarjota nykyistä toimivampia muut-tuvia tarpeita paremmin tyydyttäviä rat-kaisuja, on kehitettävä nimenomaan ker-rostalotuotantoa. Tästä syystä vuonna 2005 koottiin Helsingissä laaja-alainen työryhmä analysoimaan kerrostaloraken-tamisen nykytilannetta ja yksilöimään ke-hittämistarpeita ja -menetelmiä.
Projektin aikana nousivat useaan ot-teeseen esiin vuonna 2005 voimaan tul-leet Suomen rakentamismääräyskokoel-man esteettömyyttä käsittelevät osat ”F1 Esteetön rakennus” ja ”G1 Asuntosuun-nittelu” sekä niiden tulkinnat.
Tämä raportti vertaa asuinkerrostalo-rakentamisen esteettömyyttä koskevia käytäntöjä ja säädösten tulkintoja kym-menen kyselyyn osallistuneen suomalai-sen kaupungin tai kunnan sekä kansain-välisesti Pohjoismaiden kesken. Samalla käydään läpi myös kerrostalojen ja pien-talojen rajanvetoa esteettömyysnäkökul-masta. Selvitys keskittyy uudisrakentami-seen eikä tarkastele tai vertaile korjaus-rakentamishankkeissa ja käyttötarkoituk-sen muutosten yhteydessä noudatetta-via määräyksiä ja niiden käytännön tul-kintoja. Selvityksessä tuodaan esille eri-laisia näkemyksiä esteettömyyttä koske-vien määräysten, ohjeiden ja käytäntöjen kehittämistarpeiden arvioimiseksi.
Selvityksen pohjatiedot on koottu ky-selylomakkeella, joka on toimitettu ra-kennusvalvontoihin sekä suurimmille, lä-hinnä Helsingin seudulla toimiville, ra-
6
1 Esteettömyysmääräykset asuntorakentamisessa
Invalidiliiton määritelmän mukaan ympä-ristö tai yksittäinen rakennus on estee-tön silloin, kun se on kaikkien käyttäji-en kannalta toimiva, turvallinen ja miel-lyttävä käyttää. Esteettömässä rakennuk-sessa kaikkiin tiloihin ja kerrostasoille on helppo päästä ja tiloja ja niissä olevia toi-mintoja on mahdollisimman helppo käyt-tää. Vaikka termin ”esteettömyys” pää-paino onkin rakennetun ympäristön es-teettömyydessä, esteettömyys on käsi-tettävä laajempana kokonaisuutena, jol-loin myös kaikkien kansalaisten sujuva osallistuminen työntekoon, harrastuk-siin, kulttuuriin ja opiskeluun ovat osa esteettömyyttä. Tämä merkitsee palve-lujen saatavuutta, välineiden käytettä-vyyttä, tiedon ymmärrettävyyttä ja mah-dollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. (lähde: verkkoportaali ”www.esteetön.fi”)
”Esteettömyys” on suomenkieleen vakiintunut termi, jota käytetään myös lakiteksteissä. Rakentamismääräyksis-sä termillä kuvataan lähinnä liikkumisra-joitteisen ihmisen kulkemisen esteiden poistamista, mutta samaa termiä käyte-
tään myös muussa lainsäädännössä ai-van toisenlaisessa merkityksessä. Kuvaa-vampi sana rakennetun ympäristön koh-dalla olisikin termi ”saavutettavuus”, jo-ka on käytössä mm. englannin- ja ruot-sinkielessä (engl.accessibility, ruots. till-gänglighet).
Saavutettavuus merkitsee kohteen helppoa lähestyttävyyttä kaikenlaisille ihmisille, ei esimerkiksi pelkästään vam-maisten tai toimimisesteisten ihmisten näkökulmasta. Hyvä saavutettavuus on osa kokonaisvaltaista ympäristön esteet-tömyyttä.
Uudet Maankäyttö- ja rakennus laki (MRL) sekä Maankäyttö- ja rakennusase-tus (MRA) tulivat voimaan 1.1.2000. Niis-sä on annettu esteettömyyteen liittyviä uusia määräyksiä ja ajattelutapoja sekä suunnitteluun että rakentamiseen.
Uuden MRL:n (Maankäyttö- ja raken-nuslaki 117 §) mukaan rakennuksen tu-lee olla tarkoitustaan vastaava, korjat-tavissa, huollettavissa ja muunneltavis-sa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellais-ten henkilöiden käyttöön, joiden kyky
Kesäkuussa 2008 julkaistussa RT-ohjekortissa esitetään
koottuna asuntosuunnittelua koskevia määräyksiä
ja ohjeita. Tässä kuvassa näkyvät tilavaraukset
kulkuväylällä olevan oven lähellä.
A määräys
B > 400 mm ohje (vanhan F2:n määräys)
C > 1500 mm ohje (vanhan F2:n määräys)
B > 700 mm ohje
C > 2000 mm ohje
A1, A2 ja D selvennyksiä
liikkua tai toimia on rajoittunut. MRA:ssa (Maankäyttö- ja rakennusasetus 53 §) sa-notaan myös, että asuinrakennuksen ja asumisen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen suunniteltu käyttäjä-määrä ja kerrosluku sekä muut olosuh-teet huomioon ottaen täyttää liikkumi-sesteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset.
MRA:n tarkoittama esteettömyys ei koske pelkästään rakennuksia, vaan se tulee huomioida myös rakennus-ten maastoon sijoittamisessa ja muus-sa maaston suunnittelussa aikaisempaa tarkemmin. Maankäyttö- ja rakennusase-tuksen 51 § kohdassa määritellään, että asuntorakennuksen sijoittelussa ja raken-nuksen tilojen järjestelyssä sekä muussa asuntosuunnittelussa on erityisesti otet-tava huomioon ympäristötekijät ja luon-nonolosuhteet.
Asetuksen mukaan asumiseen tarkoi-tettujen tilojen tulee olla tarkoituksenmu-kaisia ja viihtyisiä. Asuntosuunnittelulla tulee edistää asumiseen tarkoitettujen ti-lojen toimivuutta sekä soveltuvuutta eri-laisiin ja muuttuviin asumistarpeisiin.
RT 93-10923 Asuntosuunnittelu. Yleistä 2008. ©RTS 2008
7
Esteettömyyden yleisistä periaatteista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslais-sa sekä rakennus- ja maankäyttölain ase-tuksessa ja näitä periaatteita täsmentä-vät rakentamismääräyskokoelman (Rak-MK) uudet säädökset F1 ”Esteetön ra-kennus” ja G1 ”Asuntosuunnittelu”, jot-ka tulivat voimaan vuonna 2005. Raken-tamismääräykset koskevat uudisrakenta-mista ja siihen verrattavissa olevaa kor-jausrakentamista. F1 ”Esteetön raken-nus” käsittelee rakennuksen saavutet-tavuutta ja tilojen mitoitusmääräyksiä ja -ohjeita. G1 ”Asuntosuunnittelu” täyden-tää F1:n määräyksiä tarkemmilla mitoi-tuksilla asuntosuunnittelun osalta. Nämä rakentamismääräyskokoelman osat viit-taavat osin toisiinsa ja käytännössä tois-ta ei voi lukea ja täysin ymmärtää ilman toista. Asuinrakentamisessa ja – suunnit-telussa voisi tilanteen kiteyttää niin, että RakMK G1 määrittelee kenelle tilan tu-lee soveltua ja RakMK F1 kertoo millai-sia tilojen tulee olla. Kaikilta osin viitta-us- ja täydennystarkoitus ei kuitenkaan toimi, kuten soveltamisen kirjo osoittaa. Viittausten ristiriitaisuudesta esimerkki: asuntojen kynnyskorkeudesta säädetään F1:ssä viitaten G1:seen, josta sitä ei löy-dy. Tämän selvitystyön lopussa ovat liit-teenä Suomen rakentamismääräysko-koelman osat F1 ja G1.
Mm. ympäristöministeriön kans-sa käydyissä on käynyt ilmi, että uudet määräykset koetaan osin tulkinnanvarai-siksi. Tilanne ei ole uusi, sillä aikaisem-minkin lakeja ja asetuksia on täydennet-ty ja selvennetty julkaisemalla ministeri-ön toimesta tai aloitteesta suppeampaa lakitekstiä täydentäviä tulkintaohjeita. Es-teettömyydestä on julkaistu vuonna 1998 suunnitteluopas ”Esteetön rakennus ja ympäristö – Kaikille soveltuva liikkumis- ja toimimisympäristö”. Oppaan on teh-nyt Rakennustietosäätiö ympäristömi-nisteriön asunto- ja rakennusosaston toi-meksiannosta. Uusien määräysten tultua voimaan Rakennustietosäätiö ja säätiön toimikunta ”TK263 Esteetön rakennus ja
©Ympäristöministeriö
©Ympäristöministeriö
ympäristö 2006” saattoivat ympäristömi-nisteriön toimeksiannosta suunnitteluop-paan jälleen ajantasalle. Uusi suunnitte-luopas ”Esteetön rakennus ja ympäris-tö – Turvallinen toimia ja liikkua” ilmestyi vuonna 2007. Käytännön tilanteissa laki-teksti ja rakentamismääräykset kuitenkin kaipaavat edelleen tulkintaa ja selitystä, minkä vuoksi kaupunkien rakennusviran-omaiset ovatkin laatineet ko. rakentamis-määräyksille omia tulkintaohjeitaan.
Esimerkiksi Helsingissä on laadittu oma tulkintaohje (RakMK:n osista F1 ja G1, rakennuslautakunnan 12.7.2005 hy-väksymänä), jossa on määritelty Helsin-gin kaupungin rakennusvalvonnan nou-dattamia tapoja sellaisissa rakennusmää-räysten osissa, joiden tulkinnoissa on ol-lut tai on epäilty tulevan epäselvyyttä. Tulkintaohje löytyy Helsingin kaupun-gin rakennusvalvonnan internet-sivuilta, kohdasta Tulkinnat. Myös useiden mui-den kaupunkien rakentamismääräykset, tulkinnat ja ohjeet ovat jo nykyisin saata-vissa internet-sivuilta.
8
2 Selvitystyö prosessina, kyselylomakkeen sisältö
Selvitystyö käynnistettiin keväällä 2008. Tietojen keräämistavaksi päätettiin valita kyselylomake, joka toimitettiin kaupunki-en viranomaisille, esteettömyysasiamie-hille sekä suurimpien rakennuttajataho-jen edustajille lähinnä pääkaupunkiseu-dulla. Lomakkeen saivat ja kyselyyn vas-tasivat kaupungeista Espoo, Turku, Oulu, Pori, Tampere, Kuopio ja Vantaa. Vastaa-matta jättivät vain Lahti ja Jyväskylä, ja niiden vastauksia paikkaamaan pyydet-tiin Tuusula ja Hämeenlinna, joista sel-vitystyön tekijöillä oli omakohtaista ko-kemusta sekä kaavapuolelta että lupa-käsittelystä. Helsingin tulkinnat on otet-tu vastauksiin kaupungin omasta tulkin-taohjeesta ja Helsinki on työn tilaajana ollut edustettuna myös selvitystyön oh-jausryhmän kautta. Rakennuttajaorgani-saatioista ja järjestöistä kyselyyn vasta-sivat Asuntosäätiö, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT, Avara Suo-mi Oy, Helsingin seudun opiskelija-asun-tosäätiö, Sato Oyj, Sosiaali- ja terveyden-huollon tekniikan ja rakentamisen insti-tuutti (Sotera) ja VVO-yhtymä Oyj. Kyse-ly lähetettiin myös Invalidiliitolle, jolta ei saatu vastausta.
Kyselylomake jaettiin kahteen pääosi-oon, jotta vastaajat helpommin osaisi-vat kohdentaa omat vastauksensa oikei-siin asioihin ja samalla kuitenkin näkisi-vät kyselyn kokonaisuutena. Aluksi loma-ke tehtiin ”kyllä” ja ”ei” vastauksiin pe-rustuvaksi, mutta sitä päätettiin ohjaus-ryhmän palautteen perusteella laajentaa enemmän avokysymys-malliseksi. Näin vastaaja saattoi halutessaan kertoa koke-muksensa perusteella laajemminkin esil-lä olleesta aiheesta.
Määräyskokoelman osat F1 ja G1 käytiin lomaketta tehtäessä läpi hyvin tarkasti ja niitä verrattiin sekä toisiinsa että käytännön asuntosuunnittelutyös-sä saatuihin kokemuksiin. Kyselylomak-keeseen valikoitui sellaisia osioita ja yk-sityiskohtia, joissa kokemuksen perus-teella on ollut tulkintaeroja. Myös sellai-set kohdat otettiin mukaan, joissa tulkin-
taeroja voidaan olettaa syntyvän, koska asuntosuunnittelua tekevä alan ammat-tilainenkaan ei välttämättä ole osannut antaa yksiselitteistä vastausta esimerkki-tapauksiin. Lomaketta täydennettiin vie-lä yleisemmällä osiolla, jonka tarkoituk-sena oli selvittää kuntien käytäntöjä es-teettömyysasioiden huomioimisesta lu-paprosessissa.
Selvitystyön toisessa vaiheessa ky-syimme esteettömyystulkinnoista Poh-joismaiden pääkaupunkien rakennusval-vontaviranomaisilta. Heille tehtiin oma, hieman suomalaista versiota lyhyem-pi lomake. Lomakkeen kieleksi valittiin englanti, jotta yksi lomake riitti ja samal-la kaikki vastaajat olivat kielen suhteen samalla lähtöviivalla. Aihepiireiltään tä-mä kysely oli laajempi suomalaiseen ver-rattuna ja käsitteli määräyksiä ja säädök-siä yleisemmällä tasolla. Tavoitteena oli saada enemminkin tietoa Pohjoismaiden lainsäädännöstä ja käytännöistä kuin pu-reutua yksittäisten lakipykälien tulkintoi-hin. Kysely toimitettiin Tukholman, Köö-penhaminan, Oslon ja Reykjavikin raken-nusvalvontaviranomaisille sähköpostitse.
Pohjoismaisesta kyselystä palautunei-ta vastauksia saatiin vain yksi, Kööpen-haminasta. Muut valittelivat resurssipu-lan estävän osallistumisen sinänsä mie-lenkiintoiseen tutkimukseen ja vertailu pohjoismaisten pääkaupunkien välillä ei kyselyn perusteella onnistunut. Helsingin tulkintaohjeen kaltaista helposti saatavil-la olevaa materiaalia esteettömyysvaati-musten soveltamisesta ei löytynyt mui-den Pohjoismaiden pääkaupunkien in-ternetsivustoilta. Jotta esteettömyysvaa-timuksien eroista saatiin kuitenkin jon-kinlainen käsitys, päädyttiin vertailu te-kemään yleisemmin Pohjoismaiden vä-lisenä aiheesta löytyvän kirjallisen mate-riaalin perusteella. Lisäksi vertailussa on ollut lähtötietona The Concortium of Eu-ropean Building Control (CEBC) julkaise-ma, vuonna 2007 tehty tutkimus ”BCR Building Control Report – Access for All in Europe”.
9
3 Yleisesti esteettömyydestä
Esteettömyys on ollut viime vuosina laa-jasti esillä sekä rakennusalan ammatti-laisten keskuudessa että myös maallik-kojen puheenvuoroissa ja kannanotois-sa. Asiasta on kirjoitettu artikkeleita ja mielipidekirjoituksia sekä lehdissä että internetissä. Epäkohdiksi koettuja asioi-ta on pyritty tuomaan esille tarmokkaas-ti ja usein yksilöidysti. Jatkossa ympäris-tön ja asunnon esteettömyydelle pitäisi saada ongelmia ja negatiivisia varauksia rohkaisevampi ja rakentavampi arvosisäl-tö. Tämä tarkoittaa, että esteettömyyden käsitettä tulisi pyrkiä laajentamaan liikku-misesteiden poistamisesta tarkoittamaan kaikille saavutettavaa ympäristöä. Useis-sa kaupungeissa ympäri Suomea onkin Helsingin tapaan perustettu työryhmiä ja projekteja asian edistämiseksi.
Esteettömyyden huomionti eri kunnissaSelvityksen mukaan kuntien rakennus-valvonnoissa ei tällä hetkellä koeta es-teettömyysasioiden olevan korostunees-
ti tai erityisen paljon esillä. Vain Tampe-reella asia on vastaajan mielestä ollut eri-tyisen usein esillä viranomaistyössä. Ra-kennuttajapuolen vastaajien enemmis-tön mielestä esteettömyyttä korostetaan nykypäivänä jopa hieman liikaa ja määrä-yksiä tulkitaan raskaimman mukaan, eri-tyisesti Helsingissä.
Kunnissa esteettömyyteen liittyviä eri-tyiskysymyksiä hoitavat yleensä esteet-tömyysasiamies, vammaislautakunta tai vammaisneuvosto. Esimerkiksi Turussa ja Espoossa on esteettömyysasiamies, jonka tehtävänkuvaan kuuluu neuvon-taa ja lupakäsittelyyn osallistumista yh-dessä lupakäsittelijöiden ja teknisen lau-takunnan (tv.) kanssa. Hämeenlinnassa ja Kuopiossa taas on vammaislautakun-nat, jotka antavat neuvoja ja lausuntoja esteettömyysasioissa. Vantaalla on vam-maisneuvosto, jonka kanssa rakennus-suunnittelijat käyvät läpi suunnitelman-sa silloin, kun se hankkeen koon tai sen erityispiirteiden vuoksi on tarpeen. Hel-singissä, Turussa ja Espoossa on myös kunnan oma esteettömyysohjelma, mut-
ta muilla kunnilla tällaista ohjelmaa ei ole tai se on vasta suunnitteluasteella.
Esteettömyysmääräysten vaikutus kaavoitukseen ja rakennushankkeisiinEnnen kuin kaupungissa päästään konk-reettisesti rakentamaan, tulee maan ol-la kaavoitettua. Uudet esteettömyysmää-räykset vaikuttavat myös kaavavaiheen sisältöön ja tavoitteisiin. Tutkimuksessa kysyttiin vastaajien mielipidettä siitä, ra-jaavatko määräykset kaavoittamista tai rakennushankkeita tai jopa estävät nii-den etenemistä. Rakennusvalvontojen edustajien enemmistön mielipiteen mu-kaan määräykset eivät estä rakentamista ja kaavoittamista, mutta ne koettiin jon-kin verran hankaloittaviksi ja rajaaviksi. Maasto-olosuhteet nousivat esiin useissa vastauksissa vaikeimpana asiana, mutta tässäkin on eroja eri kaupunkien kesken. Esimerkiksi Kuopiossa maasto on paikoin sellaista, ettei määräysten mukaan yksin-
©Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy
10
kertaisesti voi rakentaa; jos kaikki määrä-ykset huomioitaisiin, pitäisi jättää koko-naan rakentamatta. Oulussa taas maas-ton muodot ovat loivia ja määräysten noudattamisessa ei koeta olevan vaike-uksia. Turussa maan painuminen asettaa omat rajoituksensa esim. sisäänkäyntien esteettömyyden saavuttamiselle ja ylläpi-dolle. Määräykset koetaan myös rajaavi-na tai estävinä käyttötarkoituksen muu-tos- ja korjausrakentamisessa.
Rakennuttajatahojen vastauksista nousee selkeästi esille kaksi ongelmallis-ta tilannetta: katuun kiinni rakentaminen ja suurten korkeuserojen maastot. Näissä tapauksissa uusien aikaisempaa tiukem-pien esteettömyysmääräysten koetaan hankaloittavan ja jopa estävän rakenta-mista. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tonttimaan vähäisyyden sekä kalleuden vuoksi rakentaminen suuntautuu entis-tä vaativampiin maastoihin. Tämä mer-kitsee huomattavia maaston muokkauk-sia ja kallioiden räjäytyksiä esteettömyy-den tavoitteiden saavuttamiseksi. Paikoi-tellen hyvinkin rajun tonttimaan tasaami-sen koetaan olevan ristiriidassa luonnol-lisen ympäristön ja maasto-olosuhteiden säilyttämispyrkimysten kanssa. Myös erityisasuntojen, esim. opiskelija-asun-tojen, rakennuttajat kokevat määräyk-set selkeästi muita rajoittavampina, mi-kä selittynee kohteiden väliaikaisemmal-la asumismuodolla. Rakennuttajien mu-kaan esteettömyyden muitakaan kaava-määräyksiä sivuavia vaikutuksia ei aina ole osattu ottaa kaavavaiheessa oikeal-la tarkkuudella ja riittävässä laajuudessa huomioon.
Esteettömyysmääräykset: Mikä on tuttua ja mikä herättää kysymyksiä tai ongelmia?Esteettömyyttä käsitellään paljon ja mo-nin tavoin julkisuudessa. Silti kuntien lupaviranomaisten mielestä esteettö-myyttä koskevien määräysten tuntemuk-sessa on paljon parannettavaa, myös am-
mattisuunnittelijoilla. Kaikkein heikoim-milla ovat rakennushankkeeseen ryhty-vät kertarakentajat, joiden kanssa lähes kaikki rakennusvalvonnat käyvät neu-vovia keskusteluja. Useampi rakennus-valvonnan edustaja kertoi, ettei kunnal-ta löydy esim. ohjevihkoja kertarakenta-jien avuksi. Yhtä moni toteaa, että ohje-vihkoista saattaisi olla apua sekä raken-nushankkeeseen ryhtyville kertarakenta-jille että viranomaisille. Lupaviranomais-ten mielestä tieto määräyksistä ja vaati-muksista on mennyt parhaimmin perille suunnittelijoille, jotka tuntevatkin määrä-ykset aika hyvin. Myös ammattirakennut-tajat ovat perillä vaatimuksista kohtuulli-sesti. Toisaalta useampi lupaviranomai-nen kuitenkin mainitsee, että ammatti-laiset yrittävät yleensä alittaa minimin ja suunnitelmat sisältävät paljon perus-virheitä. Maalaisjärjen käyttöä perätään myös suunnittelijoilta!
Ammattirakennuttajat kokevat it-se tietävänsä määräyksistä ihan kohtuul-lisesti, vaikka yllätyksiltä ei aina vältytä-kään. Heitä kiusaavat eri kuntien käytän-töjen väliset eroavaisuudet; se, mikä yh-dessä kunnassa hyväksytään, ei mene-kään läpi, kun sitä ehdottaa naapurikun-nassa. Toisinaan uusi tulkinta tulee yllä-tyksenä myös kohteen lupakäsittelijäl-le. Tieto tulkinnasta ei siis kaikkialla kulje edes kunnan sisällä.
Asuinkerrostaloja koskevista esteettö-myysmääräyksistä eniten kysymyksiä ja palautetta rakennusvalvonnoille tuot-tavat kulkuväyliin niin sisällä kuin ulko-nakin kohdistuvat vaatimukset. Vapaan kulkuaukon ja ovileveyksien määräykset mietityttävät. Tulkintoja siitä, mitä ovia vaatimukset koskevat, on useita erilaisia kunnasta riippuen. Pientaloissa ongelmat keskittyvät sisäänkäynteihin ja siihen, vaaditaanko märkätiloihin pyörähdysym-pyrä vai riittääkö varautuminen esteettö-män wc-tilan aikaansaamiseksi. Raken-nuttajatahot kokevat ulkotilojen luiska-vaatimukset hankalissa maasto-olosuh-teissa paikoin vaikeiksi ja jopa kohtuut-
tomiksi. Käytännössä määräysten täyttä-minen saattaa tarkoittaa jopa koko ton-tin maaston tasaamista ja luonnontilai-sen ympäristön häviämistä.
Kustannuksia lisääviksi määräyksiksi rakennuttajatahot kokevat wc- ja märkä-tilojen laajuusvaatimukset, jonka myös rakennusvalvonnat ottavat esille. Ra-kennuttajatahojen kannalta myös kat-to- ja pihaterassirakenteet ja tilojen ylei-nen ”tehottomuus” lisäävät kustannuk-sia. Rakennuttajan näkökulmasta aputi-lojen suhteellinen osuus kokonaisneliöis-tä on viime vuosina kasvanut. Yhteisten tilojen ja yleisten alueiden tekemistä kai-kille käyttäjille sopiviksi pidetään positii-visena ja välttämättömänä. Asuntojen ja yhteistilojen sisäovien kynnyksettömyys on myös hyvä asia ja se on koettu käy-tännössä jopa helppona ja edullisena to-teuttaa.
11
©Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy
Kuntien rakennuslupakäsittelyprosessit eroavat toisistaan jonkin verran. Myös ra-kennusluvan myöntävä luottamuselin tai viranomainen vaihtelee kunnittain. Pien-talojen lupia viedään harvemmin raken-nuslautakunnan käsittelyyn suuremmis-sakaan kaupungeissa, mutta eroja on myös kerrostalojen lupakäsittelyssä. Kai-kissa kaupungeissa suunnitelmat pyri-tään käymään ennen luvan sisään jättä-mistä yhdessä läpi suunnittelijan (sekä ra-kennushankkeeseen ryhtyvän) ja lupavi-ranomaisen kanssa. Piirustuksista katso-taan ja tarkistetaan esteettömyyteen liit-tyviä asioita, kuten kulkuväylien leveyk-siä ja kaltevuuksia sekä tontin kulkuteitä ja kaavamääräysten toteutumista. Esteet-tömyyden ohella erityisesti paloturvalli-suus korostuu sitä enemmän, mitä suu-rempaan kaupunkiin ja mitä pienemmälle tontille hanketta ollaan toteuttamassa.
Tavallisen asuinkerrostalon tai pienta-lon lupahakemusten yhteydessä ei yleen-sä vaadita erillistä varsinaista esteettö-myysselvitystä, mutta asioita kirjataan lomakkeisiin tai piirustuksiin. Espoos-sa pääsuunnittelija täyttää luvan liitteek-si esteettömyysselvityslomakkeen, jonka toinen osa täydennetään kohteen valmis-tuessa. Näin lomake toimii myös seuran-
4 Rakennusluvan käsittelyprosessi kunnissa
tatarkoituksessa. Porissa pääsuunnitteli-jan oma esteettömyysarvio kirjataan ylös ja liitetään lupaan. Oulussa selvitystä ei järjestelmällisesti vaadita, mutta joissain tapauksissa isomman hankkeen yhtey-dessä pääsuunnittelijaa on pyydetty te-kemään vapaamuotoinen selvitys. Myös Turussa isoissa hankkeissa on tehty selvi-tys ja lupaehdoksi on toisinaan kirjattu si-sä- ja ulkotilojen esteettömyyskatselmus ennen rakennuksen käyttöönottoa. Kos-ka Turun seudulla maa painuu huomat-tavasti, asuinrakennusten lupahakemuk-seen liitetään sisäänkäyntileikkaus mit-toineen ja siirtymälaattoineen. Helsingis-sä esteettömyyden toteutuminen esite-tään luvan yhteydessä 1:200 pihasuun-nitelmalla. Tuusulassa ja Tampereella ei vaadita erillistä selvitystä ja Hämeenlin-nassa selvityksen tekeminen on hyvin ta-pauskohtausta.
Helsingin vaatimus pihasuunnitel-masta koskee myös pientaloja ja siten ”esteettömyysselvitys” tehdään myös pientaloihin kerrostalojen tapaan. Muis-sa kunnissa rakennusviranomaisten mu-kaan selvitystä ei vaadita pientaloista lu-kuun ottamatta Kuopiota, jossa maaston-muodoista johtuen selvitys tulee joissain tapauksissa tehtäväksi myös pientaloon.
12
Kunnilla on erilaisia käytäntöjä esteettömyyden selvittämiseksi lupahakemusvaiheessa. Helsinki vaatii esteettömyydeen toteutumisen esittämisen
1:200 pihasuunnitelmalla. Kuvassa pienennös 1:200 pihapiirustuksesta kallioisessa Viikinmäessä..
©Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy
13
Ulkopuolisen tahon selvitysten käyttäminenEsteettömyysmääräysten kohdistues-sa ensisijaisesti liikkumisesteiden pois-tamiseen saattaa käytännön suunnitte-lutyössä tulla eteen määräyksiin nähden ristiriitaisia tavoitteita. Liikkumisesteisel-le soveltuva ei välttämättä ole aina paras mahdollinen ratkaisu kaikille muille eri tavoin liikkumisrajoitteisille. Esimerkik-si näkövammaiselle henkilölle, erilaiset maan- ja lattiapinnan korotukset ja uri-tukset ovat tarkoituksenmukaisia kulke-misen helpottamiseksi: tällä ei tarkoiteta kynnyksiä tms. tasoeroja, vaan maanpin-nan tai lattian apuvälineen avulla tunnis-tettavia kohoumia ja nyppylöitä. Nämä saattavat puolestaan rajoittaa heikompi-voimaisen kävelytelineen käyttäjän kul-kua. Tämä ei luonnollisestikaan tarkoi-ta, etteikö heikosti näkevä myös hyötyisi esteettömyysmääräysten mukanaan tuo-mista asioista yleensä.
Koska määräyksissä ei pystytä otta-maan huomioon kaikkia erityisryhmiä, saattaa hankkeissa olla tarpeen käyttää asiantuntijoita antamaan tarkentavia lau-suntoja. Tällaisia erillisiä ulkopuolisen tahon laatimia esteettömyysarvioita tai -lausuntoja pyydetään kuitenkin harvoin asuinkerrostalo- tai pientalohankkeissa. Tarvittaessa kunnan esteettömyysasia-mies, vammaisneuvosto tai vastaava or-ganisaatio ottaa kantaa joko normaalin lupaprosessin aikana tai erikseen pyydet-täessä. Pääsääntöisesti lausuntopyynnöt kuitenkin kohdistuvat julkiseen ja liikera-kentamiseen. Vain Tampere ilmoittaa, et-tei ulkopuolisia esteettömyysarvioita pyy-detä lainkaan. Kiistanalaisissa tai epäsel-vissä tapauksissa suunnittelijan tai raken-nushankkeeseen ryhtyvän on mahdollis-ta halutessaan käyttää myös ulkopuoli-sia esteettömyyden arvioijia. Lupaviran-omainen tekee kuitenkin aina lopullisen päätöksen lupahakemuksesta.
Määräysten toteutumisen seurantaSekä kerrostalo- että pientalorakenta-misessa määräysten toteutumisen seu-ranta on hyvin niukkaa lukuun ottamat-ta Helsingin käytäntöä asuinkerrostalo-hankkeissa. Helsingissä rakennusval-vonnan järjestämänä pidetään säännöl-lisiä seurantakokouksia työmaalla ja ra-kennustyön kulkua seurataan mm. es-teettömyysasioissa koko hankkeen to-teutusvaiheen ajan. Vastaavanlaista käy-täntöä ei ole muissa Suomen kunnis-sa, mutta esimerkiksi Espoossa käyte-tään pääsuunnittelijan täyttämää esteet-tömyysselvityslomaketta, jota täydenne-tään hankkeen valmistusvaiheessa. Mm. Espoossa ja Vantaalla voi viranomaisen myös pyytää tarvittaessa paikalle. Seu-rannan pääpaino on normaalisti käyt-töönotto- ja loppukatselmusvaiheessa, joissa todetaan toteutunut tilanne ja ver-rataan sitä lupapiirustuksiin, lupapäätök-seen ja mahdollisiin lupaehtoihin. Julki-nen rakentaminen on tarkemman seu-rannan alla, mutta asuinkerrostalotyö-mailla esteettömyyttä tarkastetaan (mui-den määräysten ohessa) lähinnä pistoko-kein. Rakennuttajatahoista useampi tote-aakin, että yllätyksiä on tullut vielä vas-taanottovaiheessa ja että ”käyttöönotto-tarkastuksessa on helppo olla viisas”.
14
Rakentamismääräyskokoelman osas-sa F1 määritellään esteettömän raken-nuksen periaatteet. Määräykset ja ohjeet koskevat kaikkia julkisia rakennuksia ja asuinrakennuksia ja asumiseen liittyviä tiloja siltä osin, kuin asuntosuunnittelua koskevassa asetuksessa RakMK osa G1 edellytetään. Tässä luvussa käydään läpi tontin ja rakennuspaikan sekä rakennuk-sen saavutettavuuteen liittyviä rakennus-määräysten tulkintoja.
5.1 SaavutettavuusF1: 2.1 KulkuyhteydetF1: 2.2 TasoerotTontin kulkuväyliin liittyviä määräyksiä esitetään sekä rakentamismääräysko-koelman osassa F1 että osassa G1. Rak-MK F1:n kohdassa 2 Saavutettavuus / 2.1 Kulkuyhteydet sanotaan, että liikkumi-
5 Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1: Esteetön rakennus
sesteisen käyttöön soveltuvalta autopai-kalta sekä tontin tai rakennuspaikan ra-jalta tulee olla pyörätuolin tai pyörällisen kävelylaitteen käyttäjälle soveltuva kulku-väylä määräyksissä tarkoitettuun raken-nukseen ja tiloihin. Ohje täydentää, että tällainen kulkuväylä on helposti havaitta-va, pinnaltaan tasainen ja luistamaton se-kä riittävän kova. Pientalotontilla kulku-väylät ja sisäänkäynti on tehtävä esteet-tömäksi silloin, kun se maaston muodot ja korkeuserot huomioon ottaen on mah-dollista. RakMK G1 mukaan myös leikki-paikoille ja oleskeluun tarkoitetuille alu-eille johtavien ja muiden asumista palve-levien välttämättömien kulkuyhteyksien on sovelluttava liikkumisesteisille.
Kyselyn perusteella käytäntöön on va-kiintunut suositus tai joissain tapauksis-sa vaatimus siitä, että esteetön kulkuyh-
teys on oltava nimenomaan rakennuksen pääsisäänkäynnille. Asiaa käsitellään tar-kemmin luvussa 6.2, kohdassa ”Sisään-käynnit” selvityksen sivulla 21.
Kulkuväylien pintamateriaali
Kyselyyn vastanneista rakennusviran-omaisista puolet sanoo, ettei pintamate-riaalien valinnoille ole rajoituksia tai et-tei näihin materiaaleihin juuri kiinnitetä huomiota. Kukaan vastaajista ei rajoita tai sulje pois joitain materiaaleja, vaan asiaa lähestytään ns. maalaisjärjellä ja maasto-olosuhteet huomioon ottaen.
Kulkuväylien kaltevuus
Kulkuväylien kaltevuuksissa tulee enem-män hajontaa. Määräyksen kohdassa (F1) 2.2.3 sanotaan, että luiska saa olla kaltevuudeltaan enintään 1:12,5 (8 %) ja
©Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy
As. Oy Helsingin Auringonkukan pääsisäänkäynti on hoidettu esteettömäksi kaksipuoleisella hissillä. Näin on asuntojen yksityisyyden
parantamiseksi alimman kerroksen lattiataso saatu nostettua katutasosta lähes puolikerrosta ylemmäksi.
15
pituudeltaan yhtäjaksoisena enintään 6 metriä, jonka jälkeen edellytetään vähin-tään 2 metriä vaakasuoraa välitasannet-ta. Ilman välitasanteita luiska saa olla kal-tevuudeltaan enintään 1:20 (5 %). Samat luiskavaatimukset pätevät myös ulkona ja jos ulkotilassa olevaa luiskaa ei voida pitää sisätilassa olevaan luiskaan verrat-tavassa kunnossa, kaltevuutta tulee loi-ventaa. Käytännössä tämä kunnossapi-tovaatimus edellyttää kattamista tai läm-mittämistä.
Näihin luiskien ja maanpinnan kalte-vuustavoitteisiin ei aina päästä, kuten to-detaan mm. Porissa, Hämeenlinnassa ja Tampereella. Kuopiossa maasto-olosuh-teet ovat paikoin sellaiset, ettei vaadi-tun kaltaisia luiskia voida toteuttaa, kun taas Oulussa luiskaaminen ja maanpin-nan kaltevuudet eivät aiheuta ongelmia. Vantaalla on otettu kanta, että hyvin jyr-killä tonteilla riittää saattoliikenteen pää-sy rakennuksen sisäänkäynnille. Raken-nettavilta luiskilta Vantaalla edellytetään kuitenkin aina määräysten mukaista kal-tevuutta.
Tulkinnat pientalojen osalta
Pientaloissa luiskiin ja maanpinnan kalte-vuuksiin suhtaudutaan vähemmillä vaati-muksilla. Suurimmassa osassa kunnista pientaloissa riittää, kun sisäänkäyntiin on esitetty luiska varauksena. Helsingissä on ainoana kuntana esitetty mittoja lat-tiatason ja maanpinnan välisistä korkeus-eroista ja ilmoitettu, että suurempi kor-keusero kuin 500mm sallitaan vain eri-tyisistä syistä. Luiskien välitasannevaa-timuksista voidaan myös perustelluista syistä joustaa pientaloissa, ja rakentajille sekä suunnittelijoille annetaan lisäksi oh-jeita luiskan sijoittamisesta esim. pihan puolelle osaksi terassirakenteita. Pienta-lojen osalta luiskia tai luiskavarauksia ei vaadita lainkaan Porissa, Tampereella ja Vantaalla.
Kuvassa Jite-erikoissarana. Esimerkiksi Vantaalla vaa-
ditaan lupapiirustuksiin merkintä erikoissaranan käy-
töstä, jos 9M-oven ovilevy jää rajoittamaan muuten
vapaata oviaukon leveyttä.
Esteettömyysasioiden merkitseminen lupapiirustuksiin
Lupapiirustuksiin merkitään vaihtelevas-ti esteettömyysasioita, eikä merkintöjen tarkkuudessa ole selkeää vaatimustasoa. Poikkeuksetta kuviin piirretään pyöräh-dysympyrät märkätiloihin ja lähes yhtä usein myös eteisiin. Vantaalla pyörähdys-ympyrät jopa mitoitetaan esiin piirustuk-seen. Ovileveyksiä ei vaadita esiin piirus-tuksiin Helsingissä, mutta esim. Kuopi-ossa ovileveydet vaaditaan esitettäväksi. Hämeenlinnassa piirustuksiin tulee mer-kitä esiin viittaus rakentamismääräysko-koelman määräysten noudattamiseen.
Määräyksissä ei vaadita hissiä tai nos-tolaitevarausta pientaloihin, mistä johtu-en niihin ei aiheudu suoraa vaatimus-ta myöskään esteettömän wc- ja pesu-tilan järjestämiseksi. Pientaloissa pyö-rähdysympyröiden esittämistä kerrosta-loja vastaavalla tavalla vaaditaan kuiten-kin esimerkiksi Porissa. Hämeenlinnassa-kin pientalojen wc-tiloihin piirretään pyö-rähdysympyrät, mutta halkaisijaksi riit-tää näissä tapauksissa 1300mm. Kuopi-ossa pyörähdysympyröitä ei tarvitse esit-tää pientaloissa, mutta ovileveydet tulee merkitä kuviin kerrostalojen tapaan. Van-taalla samoja piirustusmerkintöjä suosi-tellaan myös pientaloihin, vaikka vaati-mus ei suoraan koske hissittömiä kerros-taloja ja pientaloja. Tampereella pienta-loissa ei esteettömyysasioita merkitä ku-viin lainkaan.
©JELD-WEN Suomi Oy
©JELD-WEN Suomi Oy
16
tai terassille sellaisissa tapauksissa, joissa kerros toimii selviytymiskerroksen tavoin.
Kaksi- tai useampikerroksisen kerros-taloasunnon, jossa sisäänkäyntikerrokses-ta poikkeavan tason tai tasojen tekemistä esteettömäksi ei vaadita missään kunnas-sa, mutta sitä suositellaan mm. Helsingis-sä. Nostinvarausta tällaisessa tapauksessa suosittaa Helsingin lisäksi myös Kuopio.
Hygieniatilat
Määräyksen (F1) kohdassa 3.2.2 ohjeis-tetaan, että asuinhuoneiston wc-pesuti-la soveltuu pyörätuolin ja pyörällisen kä-velytelineen käyttöön esimerkiksi silloin, kun tilaan sijoitetaan pesuallas ja wc-is-tuin siten, että wc-istuimen toiselle puo-lelle jää 800mm vapaa tila ja wc-istui-men, pesualtaan ja muiden kalusteiden eteen jää ainakin pyörätuolin kääntymis-ympyrän mitoittama vapaa tila. Kaikkein kirjaimellisimmin tämän ohjeen istuimen viereen jätettävästä vapaasta tilasta ovat tulkinneet Hämeenlinna ja Tuusula, missä märkätiloissa riittää, että tilassa päästään kohtuudella liikkumaan. Istuimen vierelle ei vaadita 800mm vapaata tilaa, mutta ti-la tulee mitoittaa pyörätuolilla käytettä-väksi. Tämä osoitetaan piirtämällä tilaan pyörähdysympyrä.
Yleisin käytäntö on, että asunnon yh-dessä märkätilassa vaaditaan istuimen vierelle ohjeen mukainen vapaa tila pyö-rähdysympyrämitoituksen lisäksi. Näin toimitaan mm. Tampereella ja Turussa. Pientaloissa istuimen vierustan vapaan tilan vaatimusta eivät esitä Pori, Kuo-pio, Tuusula, Hämeenlinna ja Tampere. Oulussa vapaata tilaa suositellaan myös pientaloihin. Tuusulan lupakäsittelijä to-teaa, että pyörähdysympyrä on käytän-nössä aika usein esitetty suunnittelijoi-den toimesta myös pientaloissa.
Pyörähdysympyrän ja kalusteiden, esi-merkiksi wc-istuimen ja pesualtaan, leik-kaaminen kaksiulotteisessa pohjapiirus-tuksessa hyväksytään vaihtelevasti. Tiu-kimmin asiaan suhtautuvat Hämeenlinna, Turku ja Kuopio, missä ympyrä ei kerros-
5.2 TilatF1: 3.1 YleistäF1: 3.2 HygieniatilatRakMK F1:n mukaan rakennuksen pää-asiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen, varusteiden ja laitteiden tulee olla myös liikkumis- ja toimintaesteisten henkilöi-den käyttöön soveltuva. Asuinrakennuk-sen tilojen soveltuvuudesta liikkumis- ja toimintaesteisille säädetään asuntosuun-nittelua koskevassa asetuksessa (RakMK G1). Asuinhuoneistossa, johon pääsy ker-rostalossa RakMK G1 kohdan 4.2.1 mu-kaan edellyttää hissiä, tulee olla käymälä- ja pesutila, joka on varustettavissa myös pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjää varten. Kohta 4.2.1 taas mää-rittää hissin tarpeen kerrostaloihin, joissa käynti huoneistoihin on sisääntulon ker-rostaso mukaan lukien kolmannessa tai sitä ylemmässä kerroksessa.
Selviytymiskerros
Selviytymiskerros tai -taso on käsite, jo-ta laki määräyksineen ei tunne, mutta jo-ka on käytännössä tullut mukaan useam-pikerroksisten pientaloasuntojen esteettö-myyden tulkintaan ja hallintaan. Selviyty-miskerrosajattelussa sisäänkäynnistä teh-dään esteetön tai esteettömyyteen varau-dutaan luiskavarauksella. Usein esteetön sisäänkäynti tehdään esim. pihan puolelta terassitasoja apuna käyttäen. Sisääntulo-kerroksesta tulee löytyä riittävän tilava es-teetön wc-tila sekä peseytymis- ja keitto-mahdollisuus. Varsinaisen keittiön ei tar-vitse olla tässä tasossa tai kerroksessa.
Selvityksen kaupungeista esimerkiksi Helsingissä ja Vantaalla suositellaan sel-viytymiskerroksen toteuttamista useam-pikerroksisiin pientaloihin. Turussa ohja-taan pientalorakentajia siten, että pienta-lon sisäiset yhteydet mahdollistaisivat vä-hintään avustettuna pääsyn yhteen sel-viytymiskerroksena käsitettävään osako-konaisuuteen, josta löytyy asuinhuone ja saniteettitila. Hämeenlinnassa vaaditaan myös 800mm kulkuaukko parvekkeelle
Helsingin kaupungin tulkintaohjeen mu-
kaan: ”Suosituksena on, että sisäänkäynti-
kerroksesta löytyy peseytymis-, ruuanlaitto-
ja nukkumismahdollisuus (myös olohuonet-
ta voidaan käyttää tilapäiseen yöpymiseen).
Lisäksi on hyvä tutkia mihin tarvittaessa
voidaan sijoittaa pystyhissi tai pyörätuoli-
porrashissi ja tehdä tarvittavat tilavaraukset
sekä suunnitella esim. välipohjan rakenne
siten, että pystyhissin kuilun tarvitsema tila
voidaan tarvittaessa puhkaista välipohjaan
ilman kantavien rakenteiden muutoksia.”
©Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy
17
Asunnon kylpyhuoneita, jotka ovat täydennettävissä liikkumis- ja toimimisesteisille.
Gaius-tuoteperhe on suunniteltu erityisesti ikääntyville ja liikuntarajoitteisille ihmisille
ja tuotteet soveltuvat sekä koteihin että julkisiin tiloihin ja sairaaloihin. Itsenäinen sel-
viytyminen ja mahdollisen avustajan ergonomiset työskentelyasennot ovat huolellisten
tutkimusten tulosta. Kuvan Gaius Original kylpyhuoneratkaisun ovat kehittäneet arkki-
tehdit Kirsti Pesola ja Liisa Sievänen.
taloasunnoissa saa leikata kiinteästi pai-koilleen asennettuja kalusteita. Pesuko-neen kohdalla Hämeenlinnan vaatimus on selkeästi sama eli leikkaamista ei sal-lita laitteen kohdalla, kun taas Kuopiossa ympyrä saa leikata pesukoneen, jos pyy-kinpesu on järjestettävissä tästä huolimat-ta. Turussa vaatimus tiukkenee, kun siir-rytään yhteisiin tiloihin. Niiden saniteetti-tilat tulee olla vapaita kaikista ylimääräi-sistä esteistä. Yleisin tulkinta on hieman lievempi. Ympyrä saa leikata kiintokalus-teita joko kokonaan tai osittain, myös wc-istuimen ja pesukoneen kohdalla. Allas-kaappi tulkitaan tällöin irrotettavaksi ja pesukone siirrettäväksi. Esimerkiksi wc-istuimen alle yleensä mahtuvat pyörätuo-lissa istuvan jalkaterät tilassa käännyttä-essä. Pientalojen kohdalla tilavaatimukset ovat kerrostaloja vastaavia esim. Porissa ja Hämeenlinnassa, mutta esim. Tampe-reella pientaloilta ei vaadita istuimen vie-reen 800mm vapaata tilaa.
Määräyksen (F1) kohdassa 3.2.2 vaa-ditaan wc-istuimen taakse 300mm vapaa tila, kun puhutaan wc-tiloista, joissa is-tuimelle on mahdollista siirtyä sen mo-lemmilta puolilta. Ohje tarkentaa toispuo-leisesti käytettävän wc-tilan mitoittamis-ta sekä antaa edelläkin jo mainitun esi-merkin liikkumisesteiselle soveltuvasta wc-tilasta asuinhuoneistossa. Istuimen taakse vaadittava vapaa tila jää määräyk-sessä vähän irtonaiseksi yksityiskohdak-si, jonka vaatimisesta ja toteuttamisesta saattaa olla epäselvyyksiä, mutta lähin-nä julkisen rakentamisen puolella. Kyse-lyyn vastanneista kaupungeista yksikään ei vaadi 300mm irrotusta asuntojen wc-istuimien taakse, mikä kertoo siitä, että asuntojen osalta tilannetta pidetään suh-teellisen selkeänä.
Lomakkeessa kysyttiin vielä täydentä-vänä kysymyksenä, sallitaanko kunnas-sa pienempi vapaatila istuimen taakse, esim. ”Gaius” -kylpyhuonejärjestelmän mukainen 150mm? Kaikki kunnat vasta-sivat sallivansa tämän, kun ratkaisu on perusteltu ja osoitettu toimivaksi.
RT 09-10884 Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö ©RTS 2006
©Väinö Korpinen Oy
18
Tarkempia määräyksiä ja ohjeita asunto-jen osalta sisältävä RakMK osa G1 kos-kee kaikkia asuinrakennuksia, mikäli koh-dittain määräyksessä tai ohjeessa ei muu-ta sanota. Jo edellä on käyty läpi esteet-tömän kulkutien ja märkätilan rakentami-sen ja soveltuvuuden vaatimuksia. Myös asuntojen yhteisten tilojen tulee soveltua tarkoitukseensa ottaen huomioon myös liikuntaesteisille soveltuva käyttö, Rak-MK G1määräyksen kohdan 3.2.2 mu-kaan. Tätä määräystä edellytetään hissil-listen asuinkerrostalojen yhteistiloilta, ku-ten kerhohuoneilta, saunatiloilta ja varas-to- ja jätetiloilta ja niihin johtavilta kulku-yhteyksiltä. Tässä luvussa käydään tar-kemmin läpi tämän RakMK:n osan G1 määräyksiä ja niiden tulkintoja eri Suo-men kaupungeissa esteettömyysmäärä-ysten näkökulmasta.
6.1 AsuinhuoneistoG1: 3.3 Ovet ja kulkuaukot
Ovien vapaa kulkuaukko
Määräyksen kohdassa 3.3 käsitellään ovien vapaan kulkuaukon mitoitusta. Määräystekstin mukaan huoneiston ul-ko-ovelta asuinhuoneisiin ja muihin asu-mista palveleviin välttämättömiin tiloihin johtavien ovien ja kulkuaukkojen vapaan leveyden tulee olla vähintään 800mm.
6 Suomen rakentamismääräyskokoelman osa G1: Asuntosuunnittelu
Sama koskee rakennuksessa ja piha-alu-eella asumista palveleviin välttämättö-miin tiloihin johtavia ovia ja kulkuaukko-ja. Ohjeessa vielä tarkennetaan, että vält-tämättöminä asumista palvelevina tiloi-na pidetään wc- ja pesutilaa sekä asun-tosaunaa. Kerrostalossa tähän tulevat li-säksi vielä irtaimistovarastot, lastenvau-nujen ja ulkoiluvälineiden säilytystilat, ta-lopesula, talosauna sekä muut mahdol-liset asukkaiden yhteiseen käyttöön tar-koitetut tilat. Oven vapaa leveys tarkoit-taa kulkuaukon todellista leveyttä myös avatun ovilevyn kohdalla.
Saunatilat
Kyselyyn vastanneista kunnista kaik-ki paitsi Tampere vaatii asuinhuoneis-ton saunan oven vapaaksi kulkuaukoksi 800mm. Avautuvalla sivuovella varuste-tut ovet sallittaisiin kaikkialla, mutta yh-dessäkään kunnassa vastauksen anta-neella lupakäsittelijällä tai heistä koos-tetulla ryhmällä ei ole ollut käsittelyssä hakemusta, jossa saunoihin olisi esitetty vasikallisia ovia (ks. kuva s.31). Käytän-nössä 9M-levyinen puitteeton saunan ovi täyttää vapaan aukon vaatimuksen oven auetessa 90 astetta. Huonosti suunnitel-tu vedin saattaa haitata kulkua tai rajata oven avautumista. Perinteinen umpiovi on ovilehdeltään sen verran paksumpi, että vapaan aukon vaatimus täyttyy 9M
RT-ohjekortin mukaan 9M/890 mm leveän oven vapaa kulkuaukko.
kokoisella ovella vain silloin, kun ovi au-keaa vähintään 130 astetta.
Helsingissä tulkintaohje suosittelee sekä asuntosaunaan että yhteisiin sau-natiloihin nostettavia lauteita jne, jotta pyörätuolilla olisi mahdollista päästä si-sään saunatilaan. Pyörähdysympyrää ei vaadita saunan sisään eikä lauderatkai-suja tarkastella lupakäsittelyn yhteydes-sä tarkemmin. Vain vapaa oviaukko käy-dään läpi suunnitelmista.
Pientalojen saunanoven vapaan aukon vaatimuksessa on vaihtelua. Esimerkik-si Tampereella vaade ei koske pientalo-asuntojen saunatiloja, mutta toisaalta Po-rissa, Oulussa ja Vantaalla myös pienta-loissa saunanoven vapaan aukon on olta-
RT 93-10923 Asuntosuunnittelu. Yleistä 2008. ©RTS 2008
Kynnyksetön kattoterassi yhteistilassa. As. Oy Helsingin
Loppukiri., Arabianranta.
Askelmallinen kattoterassi. As Oy Helsingin Myrskylintu,
Aurinkolahti.
©Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy
©Jussi Tiainen
19
va vähintään 800mm. Tuusulassa hyväk-sytään minimissään 8M ovi pientalosau-naan, mutta sen tulee olla myöhemmin levennettävissä. Hämeenlinnassa oviau-kon vaatimukset suhteutetaan saunan pinta-alaan: suuren saunan oviaukon tu-lee täyttää vapaan kulkuaukon vaatimus, pienen saunan ovelle ei aseteta vaati-muksia.
Parvekkeet ja kattoterassit
Ovien vapaan kulkuaukon vaatimus ei määräysten mukaan koske asuinhuo-neiston parveketta tai terassia, sillä niitä ei pidetä asumiselle välttämättömänä ti-lana. Helsingin alkuperäisessä tulkintaoh-jeessa vielä vaadittiin esteetöntä kulkua asuntoparvekkeelle, mutta tähän tehtiin korjaus Ympäristöministeriön vaatimuk-sesta. Kyselyyn vastanneista kunnista lä-hes jokainen vaatii kuitenkin parvekkeen ja terassin oven tehtäväksi vapaan kulku-aukon vaatimusten mukaisesti. Vain Tu-russa ja Vantaalla vaatimus noudattelee Ympäristöministeriön kantaa ja parveket-ta ei pidetä asunnolle välttämättömänä tilana, mutta Vantaalla suositellaan oven tekemistä leveämpänä.
Tampereella ja Oulussa vaatimus on tiukempi myös silloin, kun parveke tai te-rassi sijaitsee muualla kuin sisääntuloker-roksessa monitasoisessa asunnossa.
Kattoterassille käynnin toteuttami-nen kynnyksettömänä vaatii käytännös-sä alemman kerroksen tekemistä nor-maalia korkeampana, jotta terassin latti-aan saadaan riittävä lämpöeristekerros ja tarvittavat vedenpoistot. Terasseille salli-taan kynnykset käytännössä kaikkialla ja ainoaksi erottavaksi tekijäksi muodostuu luiskan vaatimus. Esimerkiksi Tuusulassa vaaditaan irtoluiska toteutettavaksi, kun taas esimerkiksi Vantaalla, Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Espoossa riittää tila-varaus myöhemmin toteutettavalle luis-kalle. Kuopion rakennusvalvontaviran-omainen toteaa, että valveutunut suun-nittelija osaa ottaa asian huomioon ilman erillistä vaatimista.
Kulku muihin tiloihin
Vapaan oviaukon vaatimus koskee siis kaikkia asunnon asuinhuoneiden ovia niin kerrostaloissa kuin pientaloissakin. Kun kysymyksessä on vaatehuone, jota siis ei määräyksessä ole listattu asun-non asumiselle välttämättömiin tiloihin, tulkinnat eroavat kaupunkien kesken. Pori vaatii leveämpää kulkuaukkoa aina, Turku, Vantaa ja Hämeenlinna silloin, kun vaatehuone on asunnon tai kerroksen ai-noa vaatesäilytystila. Helsingissä tällai-sessa tapauksessa suositellaan 800 mm vapaata kulkuaukkoa, mutta tällöinkään sitä ei vaadita. Tampereella, Oulussa ja Tuusulassa vaatehuoneen ovelle ei asete-ta kulkuaukkovaatimuksia lainkaan, mut-ta Tuusulassa on mietitty 8M-oven mini-mimittaa vaatehuoneisiin.
Pientaloissa yleinen vaatimus on 800 mm:n kulkuaukko yhteen vaatehuonee-seen tai asunnon ainoaan vaatesäilytys-tilaan. Ne kunnat, jotka eivät vaadi va-paata kulkuaukkoa kerrostaloissa, eivät vaadi sitä myöskään pientaloissa. Tuusu-la mainitsee, että pientaloissa on sallittu 7M-oviaukkoja.
Kerrostaloissa asukkaiden yhteisti-lat ja irtaimistovarastot vaaditaan kai-kissa kyselyyn osallistuneissa kunnissa esteettömiksi. Pääsääntöisesti käytän-nössä väestönsuojan suojaoven kynnys upotetaan siten, että kulku tilaan on es-teetön riippumatta siitä, missä käytössä tila rauhanaikana on. Vähintään luiska-uksen ovelle vaatii esim. Kuopio, mutta esimerkiksi Tuusulassa tällaista vaadet-ta ei ole. Turussa vaaditaan irtaimisto-varastona käytettävän tilan ovien eteen ja käytävien risteyskohtiin pyörähdys-ympyrämitoitusta. Pori ja Hämeenlinna vaativat käytäviltä riittävää leveyttä liik-kumiselle tiloissa, mutta tarkkaa mittaa ei anneta edes pyörähdysympyrän muo-dossa. Ulkokautta käytettäviin asukkai-den aputiloihin kuten jätehuoneisiin ja varastoihin täytyy järjestää esteetön kul-ku kaikissa kyselyyn vastanneissa kun-nissa.
6.2 Rakennus, tontti ja rakennuspaikkaG1: 4.2 KulkuyhteydetMääräyksen mukaan kerrostalotontin ja rakennuspaikan rajalta sekä liikun-taesteiselle tarkoitetulta autopaikalta ra-kennukseen johtavan ja leikkipaikoille ja oleskeluun tarkoitetuille alueille johtavi-en ja muiden asumista palvelevien vält-tämättömien kulkuyhteyksien on sovel-luttava liikkumisesteiselle.
Pientalotontin ja rakennuspaikan rajalta sekä autopaikalta asuntoon maan-tasokerroksessa johtava kulkuyhteys ja sisäänkäynti rakennetaan myös liikunta-esteiselle soveltuvaksi, jos se maaston muodon ja korkeuserot huomioon otta-en on mahdollista.
Selvitykseen osallistuneiden mieles-tä esteettömyysmääräyksiä edellyttävien asuinkerrostalojen ja niiden ulkotilojen vaatimukset tunnettiin pääsääntöisesti hyvin. Tulkinnat piha-alueiden ja kulku-väylien vaatimuksista vaihtelivat kunnit-tain. Pientalotontteja koskevien määräyk-sien tulkinnat aiheuttivat suurimman ha-jonnan.
Pientalotulkinnat
Lain mukaan pientalolla tarkoitetaan omakoti-, pari- ja rivitaloja, joissa ei yleen-sä ole kahden eri asunnon tiloja päällek-käin. Eri kunnille on kuitenkin muodos-tunut omia tulkintoja pientaloista ja sen mukana pientalotonteista (AP).
Helsingin rakentamisjärjestyksen 22 §:ssä todetaan, että pientalotontilla tar-koitetaan tontteja, joille on rakennettu jo-ko yksi tai useampia omakotitaloja (eril-lispientalo), paritaloja (erillispientalo) tai korkeintaan yksi kolmiasuntoinen rivita-lo. Helsingissä pientalolla käsitetään siis yhden tai kahden asunnon rakennukset sekä enintään kolmen asunnon rivita-lot, kun Porissa voi pientalossa olla viisi asuntoa. Turussa ja Tampereella asunto-jen määrää ei pientaloissa ole rajoitettu ja Oulussa kaikki rivitalot ovat pientaloja.
Määritelmät ja tulkinnat ovat kaupun-
20
geittain joko tapauskohtaisesti ratkaista-via tai yleisesti sovittuja jopa kymmeniä vuosia käytössä olleita periaatteita. Ylei-sesti määrittelyä ohjaa kaavoitus: esimer-kiksi Hämeenlinnassa käytäntönä on ol-lut, että AO-korttelissa voi olla enintään kahden asunnon pientaloja ja AP- ja AK-kortteleissa kolme asuntoa tai enemmän käsittäviä rakennuksia, jolloin ne eivät ole pientaloja. Kerroslukua ei pientaloissa ole rajattu (muuten kuin kaavalla aluekohtai-sesti), eikä yli kolmekerroksisiin pientaloi-hin missään kunnassa ole vaadittu hissiä. Hämeenlinna ainoana vaatii hissivarauk-sen, Helsingissä sitä suositellaan.
”Hybridit” eli pientalojen, rivitalojen ja kerrostalojen asuntotyyppejä sekoittavat rakennukset
Uusien talotyyppien kehittämisen myötä on jouduttu miettimään, mitä määräyksiä kussakin kohteessa tulee noudattaa. Ny-kyisin näissä tilanteissa kunnat ja kuntien rakennustarkastajat ovat tehneet tapaus-kohtaisia tulkintoja. Kaikissa kunnissa ei tosin vielä tunneta tai ei ole kokemusta ns. hybridiasuinrakennuksesta, jossa se-koittuvat pien-, rivi- ja kerrostalojen asun-totyypit, tai asumiseen liittyy tai sekoit-tuu muita käyttötarkoituksia. Kaavoitus ei ehkä vielä ole mahdollistanut tällaisen rakennustyypin käyttöä, eikä tyypin mää-rittelyyn ja määräysten tulkintaan ole täl-tä osin jouduttu.
Kaavoitus ei ole esteenä hybridira-kennusten toteuttamiselle, sillä tontti voidaan merkitä kuuluvaksi asuinraken-nusten korttelialueeseen (A). A-merkin-nän käyttäminen tulee kysymykseen sil-loin, kun kaavalla halutaan tehdä mah-dolliseksi eri talotyyppien rakentaminen samalle tontille. Kerrosluvun, kerrosalan ja rakennusalan osoittamisen lisäksi saat-taa tällöin olla tarpeen kaavalla luonneh-
tia tarkoitettua rakennustapaa esimerkik-si määräämällä asuntokohtaisista piha-alueista.
Jos kaavassa ei vielä ole otettu huo-mioon eri tyyppisten asuinrakennusten sekoittamista, tulkitaan hybridi-raken-nukset tällöin yleensä kaavan mukaisesti joko pientaloiksi tai kerrostaloiksi, riippu-en siitä, mihin korttelityyppiin rakennus-paikka kuuluu. AK-kortteliin ei esim. Tuu-sulassa sallita kuin kerrostalo, joten eri asuntotyyppejä sekoittava hybridi on täl-laisessa korttelissa kerrostalo. Hämeen-linnassa suunnitelmat viedään poikkeus-käsittelyyn, jos kohteeseen halutaan so-veltaa muita kuin kerrostaloa koskevia määräyksiä. Ongelmallisimpia tulkittavia ovat rakennukset, joissa yhdistyvät rivita-lotyyppiset asunnot ja selkeät kerrostalo-asunnot. Tällöin yleensä tulkitaan myös rivitaloasunnot kerrostaloasunnoiksi.
Esimerkki pientalojen hybridisovelluk-sesta on rakennus, jossa kaksi asuntoa on osin päällekkäin ja molemmilla asun-noilla on oma sisäänkäynti. Myös perin-teinen rintamamiestalo on hybridi, jos ra-kennuksen ylä- ja alakerroissa on erilliset asunnot. Määräykset mahdollistavat kah-den asunnon tilojen sijoittamisen pääl-lekkäin myös pientaloissa, vaikka tällai-sia ratkaisuja ei kovin laajalti ole toteutet-tu nykypäivän asuntotuotannossa.
Turussa on kokemusta eri talotyyp-pejä sekoittavista ratkaisuista esimerkik-si Port Arthurin alueella ja kahden asun-non sijoittaminen kokonaan tai osittain päällekkäin pientaloissa on Turussa edel-leen mahdollista. Amurin alueella Tampe-reella on myös vanhoja esimerkkejä täl-laisesta rakentamisesta ja vastaava on nykyisinkin mahdollista, kunhan asun-tojen lukumäärä rajoittuu kahteen. Hel-singissä kahden asunnon päällekkäisyyt-tä on toteutettu esimerkiksi Puu-Vallilas-
Esimerkki pientalosta, missä kaksi eri asuntoa sijaitse-
vat osittain päällekkäin. 1:250.©Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy
21
ja ensimmäisen kerroksen lattiataso ha-lutaan yleensä nostaa hieman normaalia sokkelikorkeutta enemmän, jotta kadulta ei näe suoraan sisään alimman kerrok-sen asuntoon. Tämä johtaa siihen, että kadunpuoleisen sisäänkäynnin edustal-le tulee useampia porrasaskelmia ja si-säänkäynnistä on vaikea saada esteetön. Jo 300mm tasoero tuottaa 1:20 kalte-vuudella tehtävän luiskan pituudeksi täy-det 6 metriä. Jos korkeuseroa on enem-män, luiska pitenee ja siihen tarvitaan vä-litasanne. Jyrkempi luiska tulee kattaa tai lämmittää.
Usein esteetön kulku olisi helpointa järjestää pihan, toisen porrashuoneen tai jopa yhteisen sisäänkäyntihallin kautta. Pääsääntöisesti kaikkien kyselyyn vas-tanneiden kuntien käytännöt sallivat täl-laisen ratkaisun. Ainoastaan Tuusulassa pääsisäänkäynnin tulee aina olla estee-tön ja Hämeenlinnassa ja Kuopiossa ei sallita toisen porrashuoneen kautta kul-kemista.
Kaikki kunnat, joissa esteetön kulku voidaan järjestää pihan kautta, painotta-vat lisäksi, että kulkureitin tulee olla help-
po myös sitä kautta toteutettuna. Tällöin esitetään usein myös vaatimus liikkumi-sesteisten autopaikkojen sijoittamiseksi pihan puolelle. Helsingissä ja Vantaalla on voimassa suositus, jossa rakennuk-sen kaikista sisäänkäynneistä tehdään es-teettömiä. Vantaan tulkintaohjeessa mai-nitaan lisäksi, että pääsisäänkäynneissä luiskan rakentaminen on ensisijaisempaa kuin esteettömän sisäänkäynnin järjestä-minen esim. pihanpuolelta. Jos luiskasta tulisi pääsisäänkäynnissä kohtuuttoman pitkä, voidaan sallia käynnin järjestämi-nen muuta kautta.
Määräysten mukaan pientaloton-tin tai rakennuspaikan rajalta sekä auto-paikalta asuntoon maantasokerrokses-sa johtavalta kulkuyhteydeltä ja sisään-käynniltä edellytetään esteettömyyttä, jos se maaston muodon ja korkeuserot huomioon ottaen on mahdollista. Kyse-lyn kunnista vain Hämeenlinna vaatii si-säänkäynnin esteetöntä toteutusta myös pientaloissa. Luiskaan varautuminen riit-tää Porissa, Turussa ja Oulussa, Kuopi-ossa sitä suositellaan. Vantaalla kulkurei-tin autopaikalta asuntoon tulee olla es-teetön, kun samalla tontilla on useampi asuinrakennus ja niillä on yhteinen pysä-köintialue. Luiskan kaltevuudesta ollaan Vantaalla valmiita tinkimään, jotta esteet-tömän sisäänkäynnin rakentamisen kyn-nys saataisiin pienemmäksi ja toteutuk-sia aikaiseksi. Jyrkempäänkään luiskaan ei tällöin vaadita katosta tai lämmitystä.
Helsingin esteettömän pientalon suunnitteluohje suosittaa esteetöntä si-säänkäyntiä myös pientaloihin. Luiskan maksimikaltevuudeksi suositellaan 1:20 ja jos tasoero valmiin lattian ja ympäröi-vän maanpinnan välillä on korkeintaan 500mm, luiskan voi tehdä yhtenäisenä ilman välitasannetta. Luiska suositellaan myös suunniteltavaksi rakennuksen ark-kitehtuuriin sopivaksi.
Lain sanamuodosta johtuu, että pien-talojen sisäänkäynneiltä edellytetään es-teettömyyttä, jos se maaston muodot ja korkeuserot huomioon ottaen on mah-
sa ja Puu- Käpylässä jo sata vuotta sit-ten. Kielteisesti pientalo-hybrideihin suh-taudutaan kuitenkin Hämeenlinnassa ja Tuusulassa. Hämeenlinnassa kaksi asun-toa päällekkäin muodostaa pääasiallises-ti kerrostalon ja lähtökohtaisesti tällainen ei ole mahdollista pientalossa. Tuusulas-sa pientaloille kaavoitetuissa kortteleis-sa ei sallita rakennettavaksi kahta asun-toa päällekkäin ja kaavaan tulisikin mer-kitä korttelityypiksi A, jotta tällainen oli-si mahdollista.
Hissitön kerrostalo
RakMK osan G1 kohdan 4.2.1 mukaan kerrostalossa, jossa käynti asuinhuoneis-toihin on sisääntulon kerrostaso mukaan lukien kolmannessa tai sitä ylemmässä kerroksessa, porrasyhteys asuinhuoneis-toihin on varustettava pyörätuolin ja pyö-rällisen kävelytelineen käyttäjälle sovel-tuvalla hissillä. Hissittömien kerrostalo-jen rakentaminen on viime vuosina vä-hentynyt, mutta hybridityyppisiä raken-nuksia kehiteltäessä hissittömyys nousee jälleen esiin.
Hissittömän kerrostalon poistumistie-portaan määräyksestä löytyy kohta, joka on mietityttänyt suunnittelijoita useaan otteeseen. Portaita ja luiskia käsitellään varsinaisesti määräyskokoelman osassa F2 ”Rakennuksen käyttöturvallisuus”, ja siihen viitataan osissa F1 ja G1 koskien kulkuyhteyksiä. Osan F2 kohdan 2.1.1 oh-jeen mukaan hissittömässä kerrostalossa ainoana kulkutienä toimivassa portaassa tulee olla välitasanne. Tämä johtaa siihen, ettei puolipyöreää porrastyyppiä voi käyt-tää tällaisissa tapauksissa lainkaan, vaik-ka portaan malli olisi laajasäteinen. Kyse-lyn perusteella välitasanteetonta poistu-mistieporrasta ei sallita enää kaksikerrok-sisissa hissittömissä kerrostaloissa Poris-sa tai Tampereella, mutta muualla ratkai-sua voidaan käyttää.
Sisäänkäynnit
Kaupunkimaisessa rakentamisessa ker-rostalo sijoitetaan usein kiinni katulinjaan
©Jussi Tiainen
22
Esimerkki suoraan katulinjaan rakennettavasta esteettömästä sisäänkäynnistä.
©Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy
dollista. Tällöin joudutaan usein tulkitse-maan nimenomaan maaston haasteel-lisuutta, useimmin rinnetonteilla. Poris-sa käytäntönä on, että tontin korkeus-erot tulkitaan liian suuriksi silloin, jos tar-vittava luiska ei mahdu tontille. Turussa ratkaisevaa on, voidaanko autopaikat to-teuttaa rakennuksen tasalle vai ei. Hä-
meenlinnassa tontin ei tarvitse olla edes kovin jyrkkä, jotta sisäänkäyntiin sallitaan portaat, mutta tällöinkin sisätiloilta vaadi-taan esteettömyyttä.
Tulkinta maaston muodoista ja luis-kien mahdollisuuksista jää kaikissa kun-nissa lupaviranomaisen vastuulle. Tulkin-nan tekijöinä ovat poikkeuksetta raken-
nustarkastajat tai muut luvan myöntä-vät tahot ja esimerkiksi Hämeenlinnas-sa on päätöksentekoon otettu mukaan Vammaisneuvosto, jota konsultoidaan lupavalmistelun yhteydessä. Yhdessä-kään kunnassa asiaan ei ole otettu kan-taa kaavavaiheessa tai tontinluovutuk-sen yhteydessä.
23
Kaikissa Pohjoismaissa lainsäädäntö asettaa esteettömyysvaatimuksia raken-tamiselle. Vaatimukset vaihtelevat jonkin verran, mutta vaateet kohdistuvat poh-jimmiltaan samankaltaisiin asioihin ku-ten rakennuksen saavutettavuuteen, kul-kureitteihin sekä huoneistojen sisätiloi-hin. The Concortium of European Buil-ding Control (CEBC) on julkaissut vuonna 2007 tutkimuksen ”BCR Building Control Report – Access for All in Europe”, johon seuraavat tiedot pääosin perustuvat.
Esteettömyydestä puhuttaessa ter-mi saavutettavuus (engl.accessibility) kuvaa määräysten tavoitteita paremmin kuin Suomessa käyttöön vakiintunut ter-mi esteettömyys. Esteettömällä ympäris-töllä ja rakennuksella tarkoitetaan Suo-messa määräysten puitteissa pääasialli-sesti liikkumisesteisen ihmisen liikkumi-sesteiden poistamista. Tulevaisuudessa esteettömän ympäristön tulisi kattaa laa-jemmin eri aistien ongelmat, minkä esi-merkiksi Tukholman kaupunki on huomi-oinut omissa ohjeissaan. Kaupungin ra-kennusvirasto edellyttää, että kaikki ylei-set alueet, rakennukset ja rakennuspai-kat tulee olla saavutettavissa ja käytettä-vissä liikkumisesteisten ohella myös niillä henkilöillä, joilla on normaalia heikompi hahmottamiskyky. Tämä tarkoittaa käy-tännössä värejä, kontrasteja, ääniä jne. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että kaikki ei sovi kaikille: se mikä helpottaa toista voi haitata tai jopa estää toista.
Määräyksissä esteettömyys on otettu huomioon kaikissa Pohjoismaissa saman-kaltaisesti. Esimerkiksi luiskan maksimi-jyrkkyys vaihtelee vertailumaissa Suo-men tapaan 1:12 ja 1:20 välillä. Luiskan minimileveydeksi on Ruotsissa ja Tans-kassa säädetty 1300 mm, mutta muissa vastaavaa määräystä ei ole.
Yhteistä kaikille Pohjoismaille on se, että hissi vaaditaan tietyn kerrosluvun täyttyessä. Ruotsissa on tiukin vaatimus ja siellä hissi on rakennettava, jos ker-roksia on kaksi tai enemmän. Suomes-sa ja Tanskassa on sama vaatimus kol-
7 Käytännöt muissa Pohjoismaissa
me- tai useampikerroksiseen rakennuk-seen, Norjassa ja Islannissa raja on nel-jännen kerroksen kohdalla. Kaikissa ver-tailumaissa vaaditaan hissikorilta vähin-tään 1,1 x 1,4 metrin kokoa. Suurinta hissiä vaatii Islanti, jossa korin pitää olla kooltaan 1,1 x 2,1 metriä.
Ovien vapaa kulkuaukko on oltava 800 mm sekä Suomessa, Ruotsissa et-tä Islannissa. Tanskassa ovien on oltava vähintään 9M -ovia, mutta sovellusoh-jeen mukaan 77 cm:n vapaa kulkuauk-ko riittää. Kynnys saa olla korkeintaan 25 mm sekä Norjassa että Tanskassa. Eteis- ja käytävätiloihin vaaditaan pääsääntöi-sesti pyörähdysympyrä, ja käytävälle on asetettu myös minimileveyksiä. Tanskas-sa käytävän minimileveys on 1300 mm ja Norjassa riittää 900 mm. Norjassa kuiten-kin vaaditaan lisäksi, että eteis- ja käytä-vätiloissa tulee olla 1500 mm:n pyöräh-dysympyrä.
Huoneistojen sisätiloja koskevis-sa määräyksissä on eroja. Suomessa ja Tanskassa edellä mainitut ovien minimi-leveydet koskevat myös huoneistojen si-sätiloja, mutta esimerkiksi Norjassa ei minimileveyttä ole asetettu. Wc:n koolle on myös asetettu rajoituksia ja lähes kai-kissa maissa vaaditaan, että huoneistos-sa on liikkumisesteiselle soveltuva wc.
Ruotsissa selviytymiskerroksessa on oltava vähintään
20 m²:n suuruinen olohuone, jota pidetään riittävän
isona, jotta sinne voidaan tarvittaessa sijoittaa vuode.
©Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy
KÖK13,5m2
21,0m2
2,0m2
ENTRÉ2,0m2
HALL7,5m2
WC/D3,0m2
GE4,5m2
24
Kooste muutamista kerrostaloja koskevista esteettömyysmääräyksistä Pohjoismaiden osalta
Perustuu The Consortium of European Building Control (CEBC) vuonna 2007 julkaisemaan tutkimukseen "BCR Building Control Report - Access for All in Europe"
Maa Saavutettavuus Eteiset, käytävät Huoneiston sisätilat Märkätilat etc.
luiskan maksimijyrkkyys 1:12,5 pyörähdysympyrä 1300mm oven vapaa-aukko 800mm jos tulee hissi, 1 wc invana
Suomi ei minimileveyttä 3krs tai enemmän - hissi
oven vapaa-aukko 800mm hissikorin minimi 1.1x1.4m
luiskan maksimijyrkkyys 1:12 asunnoissa 1100mm 2krs tai enemmän - hissi inva wc vaaditaan, min. 1.7x1,9
Ruotsi rampin minimileveys 1.3m yhteistiloissa 1300mm hissikorin minimi 1.1x1.4m wc:n oven vapaa aukko 800mm
oven vapaa-aukko 800mm
tasanne mini.1300 leveä minimileveys 1300mm oven minimileveys 900mm wc-tilassa 1.1m vapaa tila
Tanska luiska maksimi 1:20 3krs tai enemmän - hissi
rampin minimileveys 1.3m hissikorin minimi 1.1x1.4m
oven leveys min 900mm
määräykset voimassa kun käytävät min.900mm ei minimi ovimittaa, suos.900mm wc-tilan pitää olla soveltuva
Norja asuntoja on enemmän kuin 4 pyörähdysympyrä tulee olla, liikuntaesteiselle
mitta 1500mm 4krs tai enemmän ja minimimittasuositus 2.2x2.5
rampit 1:20, lyhyinä 1:12 12 as. tai enemmän - hissi
minimi pääoven leveys 1000mm hissikorin minimi 1.1x1.4m
kynnys maks.25mm
Islanti oven vapaa-aukko 800mm Poistumistieovet min.900mm 4krs tai enemmän - hissi wc-tilan pitää olla soveltuva
hissikorin minimi 1.1x2.1m liikuntaesteiselle
25
Oveen liittyviä esteettömyysvaatimuksia Tanskassa. Bygnings-
reglement 1995, om tilgængelighedskravene. Center for Lige-
behandling af Handicappede.
Tanskassa pitää wc-istuimen edessä olla 1100 mm:n vapaa tila, ja lisäksi 1500 mm:n pyörähdysympyrä. Bygningsreglement 1995, om tilgæn-
gelighedskravene. Center for Ligebehandling af Handicappede.
©Arkitekterne Bahn, DK
©Arkitekterne Bahn, DK
©Arkitekterne Bahn, DK
©Arkitekterne Bahn, DK
©Arkitekterne Bahn, DK
26
Kunta Kunnassa oma
rakennusten
esteettömyyttä
koskeva ohjelma
tai linjauksia.
Kunnassa
esteettömyys-
asiamies. (tai
vastaava virka/
organisaatio)
Kunnalla on omia
kirjallisia esteet-
tömyyteen liittyviä
rakentamis-
ohjeita.
Ovien/oviaukkojen
leveydet on
merkittävä
lupapiirustuksiin.
Eteis- ja
märkätiloihin on
merkittävä
pyörähdysympyrät
lupapiirustuksiin.
Wc-istuimen viereen
vaaditaan aina 800 mm
vapaa tila.
(asuinkerrostalot)
Espoo kyllä kyllä kyllä ~ ~ ~
Helsinki kyllä kyllä kyllä ei ~ ~
Hämeenlinnaei
vammais-
neuvostoei kyllä
kyllä
märkätiloihinei
Kuopioei
vammaislauta-
kuntaei kyllä ei ei
Oulu
esteettömyys-
strategia työn allaei ei ei ~
määräysten
edellyttämissä
tapauksissa vaaditaan
Pori ei ei ei kyllä kyllä ~
Tampere ei kyllä ei ei kyllä yleensä kyllä
Turkukyllä kyllä ~ kyllä kyllä
Yhdessä asunnon
saniteettitilassa
Tuusula ei ei ei kyllä kyllä ei
Vantaa
~vammais-
neuvostokyllä kyllä
kyllä märkätiloihin,
kun määräykset
edellyttävät
määräysten
edellyttämissä
tapauksissa vaaditaan,
muuten suositellaan
~ = Kysymykseen ei ole saatu yksiselitteistä vastausta tai vastausta lainkaan.
Kunta Asuinhuoneiston
saunan oven
vapaan
kulkuaukon on
aina oltava 800
mm.
Vapaan
kulkuaukon
800 mm
vaatimus
koskee myös
parveke/
terassiovia.
Asunnon
kattoterassille saa
olla kynnys
/askelma.
Asunnon
vaatehuoneessa
oltava 800 mm
vapaa oviaukko.
Vähintään kolme-
kerroksiseen
pientaloon
vaaditaan hissi tai
hissivaraus.
Asuinkerrostalon
esteetön sisäänkäynti
voi olla pihan puolelta.
(jos kadun-
puoleinen pääsis.käynti
esteellinen)
Espoo ~ ~ kyllä ~ ~ ~
Helsinki kyllä ei enää kyllä ei ~ ~
Hämeenlinna
riippuu saunan
koosta
kyllä, jos
parveke/terassi
on
selviytymis-
kerroksessa
kyllä, jos jälkeenpäin
voi tehdä
luiskan
ei, jos asunnossa on
muuten
säilytystilaa
ei kyllä
Kuopio
kyllä kyllä kylläkyllä yhteen
vaatehuoneseenei kyllä
Oulu kyllä kyllä kyllä ei ei kyllä
Pori kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä
Tampere ei kyllä kyllä ei ei kyllä
Turkukyllä ei kyllä
kyllä yhteen
vaatehuoneseenei kyllä
Tuusula ~ kyllä kyllä ei ei ei
Vantaakyllä
ei, mutta
suositellaan
kyllä, mutta ei
suositellaei ei kyllä
~ = Kysymykseen ei ole saatu yksiselitteistä vastausta tai vastausta lainkaan.
8 Taulukot
27
9 Johtopäätökset
YleistäKyselyn vastauksista saatu mielikuva es-teettömyyden vaatimusten vaikutuksis-ta on moniulotteinen. Määräysten perus-ajatusta, ”rakennetaan kaikille” – henkeä, pidetään hyvänä ja yleinen mielipide on, että nyt alkuun saatua positiivista kehi-tystä tulee jatkaa. Kritiikkiä annetaankin eniten toisistaan eriävistä tulkinnoista se-kä paikoin liian tiukoiksi koetuista vaati-muksista.
Suunnittelijoiden suurin kritiikki koh-distuu määräysten tekstin epäselvyyteen ja osin ristiriitaiseen sisältöön. Määräys-ten tultua voimaan niitä tunnuttiin tulkit-sevan jopa ylireagoiden. Nyt käytäntö näyttäisi asettuneen lähemmäs lain tar-koittamaa henkeä.
Määräysten perusongelma on, että niissä pystytään huomioimaan vain sen hetkiset tarpeet ja jo rakennetusta saa-dut kokemukset. Kun rakennusten ja ta-lotyyppien innovaatioita ei aina kyetä en-nakoimaan lakitekstissä, syntyy väistä-mättä tulkintatarvetta. Myös lakitekstin yleispätevyys aiheuttaa kyselyssä ilmen-neitä ongelmia. Kaikki määräykset eivät sellaisinaan ole toteutettavissa kaikkialla, ja uudet tilanteet synnyttävät uusia tul-kintoja, toisinaan jopa kummallisia uu-sia vaatimuksia. Osassa kunnista on osa määräyksistä jopa jätettävä yksinkertai-sesti huomioimatta, jotta rakentaminen on ylipäätään mahdollista.
Esteettömän asumisen positiivisen kehityksen jatkumisen turvaaminen vaatii määräysten läpikäymistä laajal-la rintamalla. Tätä selvitystä laajemmin asiaan pureutuu Ympäristöministeriön ”normitalkoot” – ohjelma, joka on käyn-nistynyt alkukesästä 2008. ”Normital-koiden” selvitystyön tulokset, tarkem-pi sisältö tai aineisto ei ole ollut Esteet-tömyysselvityksen tekijöiden käytettä-vissä, mutta selvityksen perusteella tul-taneen tarkentamaan nykyisiä määräyk-siä ja selventämään tulkintoja. Ennakko-tietojen mukaan esteettömyysmääräyk-siä ei ole koettu ”normitalkoisiin” vas-tanneiden joukossa erityisen haasteel-lisiksi tai suuria lisäkustannuksia aihe-uttaviksi.
Vaikka viime vuosina esteettömyy-teen ja saavutettavuuteen onkin panos-tettu tiedottamisen saralla paljon, on ra-kentamisen ammattilaisilla vielä paljon opittavaa kertarakentajista puhumatta-kaan. Kaavoittajilta toivotaan lisää ra-kentamismääräysten tuntemusta ja ra-kennusvalvonnoilta yhtenäisyyttä mää-räysten soveltamiseen. Yhteistyö ja dia-logi kaikkien osapuolten kesken liene-vät avainsanoja tilanteen parantamises-sa. Kaavoittajien ja rakennusvalvontojen edustajien yhteistyötä pitäisi lisätä, jot-ta käytännön ongelmat kohtaisivat kaa-voituksessa asetettavat puitteet riittä-vän ajoissa. Koulutus ja tiedon jakami-
nen ovat myös tärkeässä roolissa, myös yksittäistä omakotirakentajaa tulee aut-taa arvioimaan omaa rakennusprojekti-aan eri näkökulmista.
Monen muun yleisesti hyväksytyn asi-an lailla esteettömyyden voimakas koros-taminen ja esillä pitäminen saattaa aihe-uttaa myös vastareaktioita. Yhteisen jul-kisen ympäristön ja rakennusten esteet-tömyydestä huolehtimista pidetään it-sestään selvänä ja sama myötämielisyys koskee myös asuinkerrostalojen yhteis-ten tilojen käytettävyyttä. Mutta määrä-ysten lähestyessä asumisen intiimeintä tasoa puuttumalla asuntojen sisätiloihin, asukkaiden yksityisten ja henkilökohtai-sina pidettyjen valintaoikeuksien piiriin, kohdataan enemmän vastustusta. Asun-tosuunnittelussa voimistunut asukkaiden kuuleminen ja oman suunnittelu- ja pää-tösvallan lisääminen näkyy uudistuotan-nossa pientalounelmien ohella myös esi-merkiksi ns. loft-asuntojen suosiona; va-pautena tehdä oman mielen mukaan, muiden määräilemättä ja valvomatta, omien taloudellisten voimavarojen mu-kaan ja muunnellen. Tällöin ei määräys-ten ”pyörätuolinäkökulmaa” useinkaan koeta läheiseksi. Suunnittelun ohjauk-sessa ja valvonnassa esteettömiä ratkai-suja onkin perusteltava monista näkökul-mista ja elämäntilanteista: on tarjottava käytettävyysporkkanoita määräyspiiskan sijaan.
Pääkaupunkiseudulla uusista rakennettavista alueista esimerkiksi Viikinmäki on esteettömyyden toteuttamisen kannalta hyvin haasteellinen.
As.Oy Helsingin Topaasin erillistalojen sijoittaminen maastoon on tutkittu tarkasti alueleikkauksin.
©Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy
28
KaavoitusRakennuspaikkojen maastomuodot ovat selvityksen perusteella suurimpia haas-teita esteettömälle rakentamiselle – eri-tyisesti yhdistettynä luonnonarvojen säi-lyttämispyrkimyksiin. Asuinkerrostalo-jen osalta lakiteksti maaston muotojen huomioimisesta on pientalo-kohtaa sel-keämpi. Pientalotonttien erilaiset olosuh-teet on pyritty ottamaan huomioon, mut-ta lakitekstissä asia on ilmaistu hyvin tul-kinnanvaraisesti. Esteettömyyttä vaadi-taan, jos maasto-olosuhteet sen salli-vat. Kerrostalojen kohdalla taas joudu-taan usein maaston rankkaan käsitte-lyyn esteettömän pihatilan aikaansaa-miseksi. Ristiriitaisuutta aiheutuu mää-räysten noudattamisessa myös sellai-sissa olosuhteissa, joissa jalkakäytävän tms. kulkuväylän kaltevuudet katualueel-la tai puistossa heti tontin ulkopuolella ovat jyrkempiä kuin tontin väyliltä vaa-ditaan. Tällöin tontillakin voitaisiin har-kita sallittavaksi katualueen normiston noudattaminen esimerkiksi pysäköinti-paikalle asti.
Maasto-olosuhteet tulisi tutkia ja kor-keuserojen vaikutukset arvioida nykyis-tä tarkemmin jo kaavoitusvaiheessa, jol-loin voitaisiin antaa tarkempia kortteli-kohtaisia ohjeita ja ottaa huomioon ta-voitellun rakennustyypin käyttömahdol-lisuudet – esimerkiksi viitesuunnitelmia käyttäen. Kerrostalotonteilla voisi kaava-määräyksissä ja rakennustapaohjeissa ol-la tarkempia esimerkiksi maasto-olosuh-teisiin perustuvia esteettömyysvelvoittei-ta, kuten mitkä sisäänkäynneistä tulee ja voidaan järjestää esteettömäksi. Tarkem-malla tutkimisella voitaisiin osoittaa myös sellaisia luonnontilaisena säilytettäviä pi-han oleskelualueosia, joilta ei edellytetä maastonmuokkausta edellyttävää saa-vutettavuutta. Kaavaan merkittynä tieto kulkisi tontinluovutukseen niin, että ra-kennushankkeeseen ryhtyvällä olisi suo-raan tiedossa hankkeelle tässä mielessä osoitetut vaatimukset. Erityisesti pienta-lorakentajille tieto olisi arvokas.
Perinteinen väljä pientalorakentami-nen ei tulevaisuudessa enää ole mahdol-lista Helsingissä, vaikka kaupunkiin onkin kaavoitettu viime vuosina runsaasti pien-talotontteja. Pieneneville tonteille on ke-hitelty kaupunkipientalo- eli ”Town Hou-se” – talotyyppejä, joilla vierekkäiset talot rakennetaan kiinni toisiinsa ja toisinaan myös katulinjaan.
Määräysmielessä mitään kerrostalo-tyyppiä ei ole kielletty, mutta esteettö-myysajattelu on supistanut muutaman tyypin käyttöä. Kaupunkikuvallisesti käyt-tökelpoisten ja mittakaavallisesti miellyt-tävien 3-kerroksisten pienkerrostalojen puuttumista nykykaavoista ja toteutuk-sista lähes kokonaan perustellaan tiu-kentuneiden hissivaatimusten aiheutta-milla suhteellisilla lisäkustannuksilla ver-rattuna suurempiin ja korkeampiin talo-tyyppeihin. Nykymääräyksillä on erilaisia hybridiasuintaloja toteutettu vielä suh-teellisen vähän, mutta rakennustyyppien kehittely voisi mahdollistaa pientalomai-sen ympäristön tuottamisen suuremmal-la kerrostalomaisella tehokkuudella. Esi-merkiksi kahdella päällekkäisellä asun-nolla voidaan ratkaista 3-kerroksisen ra-kennus pientalomaisin asunnoin. Alem-mat asunnot voisivat tällöin olla esteet-tömiä, mutta ylemmille voitaisiin sallia pientalojen tapaan myös muita ratkaisu-ja ja vain varautumista saavutettavuuden parantamiseen.
RakennusvalvontaTehty kysely on tuonut vahvistusta sil-le ennakkokäsitykselle, että määräyksis-sä on paljon tulkinnanvaraa ja että tulkin-noissa on erittäin suuria eroavaisuuksia ja ristiriitaisuuksia kuntien välillä. Mää-räysten tulkinnanvaraisuus on ”pakotta-nut” kuntien rakennusvalvonnat luomaan omat tulkintaohjeensa, jotta määräysten soveltaminen kunnassa yhtenäistyy. Sa-malla on herätty kuntien välisten tulkin-tojen yhtenäistämistarpeeseen. Esimer-kiksi Turun seudulla on parhaillaan käyn-
Hybridiasuinrakennuksissa sekoittuvat pien-, rivi- ja
kerrostalojen asuntotyypit tai asumiseen liittyy tai se-
koittuu muita käyttötarkoituksia. As.Oy Espoon Jatu-
linniityssä on yhdistetty kaksikerroksisia rivitaloasun-
toja kerrostaloon, jossa lisäksi ylimmissä kerroksis-
sa on kattoterassi.
©Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy
29
nissä hanke, jonka tarkoituksena on yhte-näistää useamman eri kunnan määräys-ten tulkinnat sekä rakennustapaohjeet.
Rakennustietosäätiön esteettömyys-opas havainnollistaa kuvin ja mitoin hy-viä ratkaisumalleja. Oppaan heikkous on kuitenkin se, että määräykset ja ohjeet ovat erottelematta. Uusi ohjekirja voisikin yhtenäistää nykyisen lain tulkinnat koko maan kattavasti ja Turun seudulla tehtä-vä työ toimisi varmasti hyvänä pohjana tälle hankkeelle.
Kustannukset Väistämättä tulee eteen myös jatkuvas-ti toistuva kysymys kustannuksista – mi-tä esteettömyys maksaa? VTT:n tekemän tutkimuksen ”Asuntotuotannon laatu-kustannukset 1994–2005” (Vainio, Kau-ranen, Sallinen, Mikkola 2006) mukaan esteettömyysmääräykset ovat vaikutta-neet sekä rakenteellisiin että tilallisiin rat-kaisuihin. Esimerkiksi märkätilojen kyn-nyksettömyys on johtanut ontelolaatta-välipohjissa kololaattojen käyttöön, kun aikaisemmin märkätiloihin tehtiin korote-tut pintalaatat kaatojen jne. aikaansaami-seksi. Pesutiloja mitoittava 1500mm pyö-rähdysympyrä on kasvattanut rakenta-miskustannuksiltaan kalliimpien pesuti-lojen suhteellista osuutta asunnon koko-naisneliöistä. Piha-alueille on tullut lisää maatöitä sekä rakenteita, kuten luiskia ja kaiteita. Hissivaatimus on puolestaan vähentänyt 3-kerroksisten asuinkerros-talojen toteuttamisia. Tutkimuksen mu-kaan esteettömyyden kustannuslisä on ollut tutkittavalla aikavälillä yhteensä n. 11,57e/htm² (euroa/huoneistoneliö).
Märkätilojen kasvanut koko ei käy-tännössä ole kasvattanut asuntojen ko-konaisneliöitä, minkä vuoksi kyseisten ti-lojen koon kasvaminen tuntuu erityises-ti pienissä asunnoissa, joissa halvat ”pe-rusneliöt” ovat korvaantuneet kalliimmil-la ”märkätilaneliöillä”. Suurin haittateki-jä esteettömyydestä onkin ollut se, että asunnot kärsivät yleisestä ahtaudesta,
Esimerkkikylpyhuone kolmena eri aikakautena.
Helsingin Asuntotuotantotoimistolta saatujen keskimääräisten rakentamiskustan-
nusten (märkätilan lattia 135e/m2 ja seinät 120e/m2) perusteella on laskettu esiin
vertailuluvut eri tyypeille. Tyyppi C = 100% kuvaa tilannetta ennen uusien määrä-
ysten voimaan tuloa. Kun tilaan tuodaan LTO-koje, kasvavat kustannukset teoreetti-
sesti laskien 23%. Saunan oven leventäminen uusien esteettömyysmääräysten mu-
kaisesti ei enää nosta kustannuksia tämän jälkeen kuin 3%.
Vertailuvut tyyppi C = 2761 e = 100 %
tyyppi B = 3389 e = 123 %
tyyppi A = 3469 e = 126 %
©Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy
30
Terassitaloilla voidaan luoda monimuotoista ja vaihtelevaa kaupunkikuvaa ja saada asuntoihin pientalomaisia ul-
kotiloja. Kattoterassin toteuttaminen ilman tasoeroa vaatii 3 metrin kerroskorkeuden ylittämistä, jotta terassin al-
la oleva huonetila täyttää 2500 mm:n minimikorkeuden. Tässä ratkaisussa kerroskorkeus on 3,3 m. Uudet ener-
giataloudelliset tavoitteet saattavat kasvattaa rakennepaksuutta edelleen.
©Arkkitehtitoimisto ALA Oy
©Arkkitehtitoimisto ALA Oy
31
kun samanaikaisesti väliovet ovat kasva-neet ja käytävät leventyneet.
On huomattava, että pesutilojen suu-rentumiselle on muitakin syitä kuin es-teettömyysmääräykset. Vanhemmas-ta kerrostalotuotannosta on vaikea löy-tää pienasuntoa (kokoluokkaa yksiö tai kaksio), jossa olisi asuntokohtainen sau-na. Nykyisin suurimmasta osasta asunto-ja löytyy oma sauna, myös kaikkein pie-nimmistä. Yleiseen ahtauteen vaikuttaa osaltaan myös asuntojen neliöhinta: pin-ta-alaa ei lisätä, koska asunnon kokonais-hinta kasvaa yli ostajien hintakaton ny-kyisellä asuntomarkkinoiden hinnoittelu-tavalla.
Toinen märkätilojen kokoa viimevuo-sina kasvattanut seikka on ilmanvaihto. Asuntokohtaiseen ilmanvaihtoon ja läm-möntalteenottoon siirtyminen on tuonut mukanaan paitsi alaslaskuja, kotelointe-ja, kanavia myös itse ilmanvaihtolaitteis-ton, joka yleensä sijoitetaan kerrostalo-asunnon pesutiloihin. Lämmöntalteen-otolla varustettu koje tuottaa sekä melua että kondenssivettä, joten laitteen luon-nollisin sijoituspaikka on märkätila. Sitä ei voi sijoittaa asuinhuoneeseen ja vaate-huoneeseenkin vaaditaan erityisratkaisu-ja. Kerrostaloasunnossa on harvoin eril-listä kodinhoitotilaa, erillis-wc on yleen-sä vain suurimmissa asunnoissa. Nykyi-sin markkinoilla olevat ilmanvaihtolait-teet eivät useinkaan mahdu pesukone-kuivausrumpu yhdistelmän päälle, joten ne sijoitetaan yleensä pesutornivarauk-sen viereen, mikä on kasvattanut märkä-tilan pinta-alaa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi saunan oven leventämi-nen.
Kustannukset lienevät myös syy sii-hen, etteivät välioviin tarkoitettu erikois-sarana tai ns. vasikallinen saunanovi ole kiistattomista eduista huolimatta yleisty-neet. Saunan oven leveysvaatimus oli-si mahdollista ratkaista käytännöllises-ti ja toimivasti käyttämällä vasikallista eli avautuvalla sivuosalla varustettua ovea, mutta yksikään lupakäsittelijä ei vielä ol-
lut törmännyt tällaiseen ratkaisuun. Sa-ranaratkaisu taas mahdollistaisi myös vanhojen olemassa olevien 9M ovien muuttamisen esteettömiksi vain heloi-tusta muuttamalla.
Kattoterassien kohtuuhintainen ra-kentaminen onnistunee yleensä vain sallimalla askelmat. Jos terassi toteute-taan puutrallein tavallisen loivan kermi-katon (ns. tasakatto) päälle, lisäkustan-nuksia tavalliseen (käyttämättömään) ta-sakattoratkaisuun nähden tulee lähinnä kaideratkaisuista. Sisä- ja ulkotilan ero kasvaa suureksi ilman tavallisesta poik-keavia rakenneratkaisuja; lähes kynnyk-setön kattoterassirakenne saavutetaan vain nostamalla alapuolisen kerroksen kerroskorkeutta, mikä puolestaan lisää tilavuuden myötä rakennus- ja ylläpito-kustannuksia. Tasoerot lisääntyvät edel-leen lämmöneristemääräysten kiristyes-sä ja eristeiden paksuuntuessa. Pysyvät ja siirrettävät luiskavaraukset ovat taval-lisissa asuinhuoneistoissa käyttökelpoi-sia vain hyvin pienissä nousuissa. Vaih-toehtona on esitetty myös sopivia tason-vaihtolaitteita. Ne saattaisivat helpottaa pääsyä askelmaa korkeammalle noste-tuille terasseille – kevyet siirrettävät lait-teet helpottaisivat myös vanhojen teras-sien käyttöä.
Esimerkki siitä, kuinka esteettömän ja helppokäyttöisen asuinympäristön ra-kentamista rasitetaan toiminnallisesti hankalilla lisäkustannuksilla, on liikenne-melun torjunta. Jos melua voidaan torjua lähempänä syntypaikkaa, eli kulkuväyliä rajaavilla meluaidoilla, madalletaan piho-jen ja parvekkeiden käyttökynnystä sa-malla kun vältytään asemakaavaan kir-jattavilta asuinrakentamista rasittavilta lii-kennemelua koskevilta ääneneristysvaa-timuksilta, jotka johtavat esimerkiksi yk-sinkertaisten ja helppokäyttöisten mata-lakynnyksellisten parvekeovien korvaa-miseen kalliimmilla ja enemmän käsiä vaativilla sisään-ulosaukeavilla korkea-kynnyksisillä äänieristysovilla.
Kuvassa SunSaunan vasikallinen saunanovi. Avautuva
sivuosa mahdollistaa tarpeeksi leveän kulkuaukon ja
ovilehti on pienen kokonsa ansiosta helppo käsitellä.
Kylpyhuoneissa ei usein oven sivuilla ole paljon tilaa
ja leveää ovilevyä on avatessa väistettävä. Kapea ovi
taas mahdollistaa oven avaamisen läheltä. Pariovi olisi
käytettävä myös muualla, auki oleva ovi veisi vähem-
män tilaa ja esimerkiksi makuuhuoneissa irtokalusteet
voisi sijoittaa vapaammin.
©Sun Sauna Oy
32
10 Toimenpideehdotukset
Asumiselle välttämättömiksi luokiteltavat tilatAsumiselle välttämättömäksi katsottavi-en tilojen luokittelu muuttuu yhteiskun-nan ja yksilön tarpeiden ja tottumusten mukana; fyysisten perustarpeiden tyy-dyttämiseen (hygienia, ruoanvalmistus, lepo) tarkoitettujen huonetilojen luettelo elää erilaisten elintason kasvusta ja kult-tuurisista muutoksista syntyvien ja pois-tuvien tilatarpeiden myötä.
Suunnittelumitoituksessa suositeltava ”mahtuminen suurimman, ulottuminen pienimmän” -periaate huomioi myös asu-misen ergonomian ja turvallisuudentun-teen. Suurin osa tasossa liikkumisen es-teistä on seurausta kokonaiskustannuk-silla perustelluista tiukoista pinta-alakäy-tännöistä, ja ne poistuisivat luontevasti ny-kykäytäntöä 10 % väljemmillä ratkaisuilla: huoneistoilla, huoneilla ja kulkuaukoilla.
Märkätiloista wc- ja pesutila ovat raken-tamismääräyskokoelman mukaan asumi-selle välttämättömiä tiloja, joten niiden va-rustaminen ja suunnittelu tilallisesti riittä-vän väljäksi ja liikkumisesteisellekin sovel-tuvaksi on välttämätöntä kerrostaloissa.
Rakentamismääräykset eivät edelly-tä asuntoihin saunaa. Tavallisessa pie-nessä kerrostaloasunnossa ei liikuntara-joitteinen henkilö yleensä pysty viemään apuvälineitä saunaan tilan pienen koon vuoksi, vaikka nykymääräyksissä saunan ovelta vaaditaankin esteettömyyttä. Kun ”saunasuomalaisten” osuus väestöstä on mm. maahanmuuton vuoksi muuttu-massa, kerrostalojen saunaosastoja voi-taisiin kehittää jälleen talosaunapohjal-ta, jolloin asuntoihin saataisiin lisää tilaa ja vähemmän kalliita märkätilaneliöitä. Myös esteettömän saunan toteuttami-nen olisi käytännössä helpompaa. Sau-naosasto voisi toimia muutaman asun-non keskinäisenä yhteistilana, jolloin sen käyttö olisi vapaampaa kuin sellaisessa perinteisessä tilanteessa, jossa yksi sau-naosasto palvelee koko talon asukkaita.
Määräysten mukaan parveketta ei tul-kita asumiselle välttämättömäksi tilaksi, eikä sinne kulkemisesta ole kirjattu mi-
tallisia vaatimuksia. Parveke on kuitenkin asunnon lähimpänä välittömänä ulkoti-lana paikka, jonka pitäisi olla jopa pihaa helpommin saavutettavissa liikkumises-teisellekin. Parvekeovien kynnyksissä on vielä esteettömyyteen liittyviä käytännön ongelmia. Rakennusteknisesti on vaikea toteuttaa hyvin matalakynnyksistä, toi-mintavarmaa ja kohtuuhintaista parveke-ovea, joka täyttäisi tavallista suuremmat lämmön- ja ääneneristysvaatimukset.
Käytännönläheisempi lähestymistapa mitoitukseenSuunnitelmien esteettömyyden arviointia ja ohjausta tulee uudistaa – määräysten mukainen tasopiirustus ei aina takaa käy-tettävää lopputulosta. Pesutilasta ei tee esteetöntä pohjakuvaan piirretty pyöräh-dysympyrä, jos muut asiat eivät ole kun-nossa: wc-paperirullaan ei ylety, bidee-suihkun hana on liian kaukana jne. Toi-saalta pesutila ei välttämättä ole esteelli-nen, vaikka pohjapiirustuksessa pyöräh-dysympyrä leikkaa kalusteita tai wc-is-tuinta. Kalusteiden irrotettavaksi tulkitse-minen ja tekeminen myös ”pienentäisi” tilan ilmettä ja toisi käytettävyyttä kool-taan kasvaneisiin tiloihin.
Määräyksissä käytettävät mittayksi-köt ja –tarkkuudet olisi kohdistettava tar-koituksenmukaisesti: millimittoja käytet-täisiin siellä, missä ”millilläkin on merki-tys”, sentti- ja desimetrien / M-mittojen käyttö linjattaisiin rakentamista koske-vien laatutoleranssien ja suunnittelukäy-täntöjen mukaisesti. Esimerkiksi kynnyk-sissä tarkat vaatimukset ovat kohdallaan, mutta wc-istuimen sijainti seinästä voi-taisiin antaa käytännöllisemmässä sent-timetri-muodossa ja mitoitusperiaatteel-la: asentajan on luontevampaa ennakoi-da muutaman kuukauden kuluttua asen-nettavan wc-istuimen paikkaa sijoitta-malla viemäriliitoksen keskilinja lattiava-lua odottamaan tietyn mitan päähän sei-nästä, kuin yrittää ennakoida vielä tilaa-mattoman istuimen leveyden perusteella vierelle jäävän vapaan tilan mittoja.
33
Esimerkki rakennuskohteesta, jossa asuntokohtaisten saunojen sijasta oli muutamaa asuntoa palveleva talo-
sauna. Osassa asuntoja on saunavaraus vaatehuoneena.
©Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy
Määräykset eivät vaadi parvekeoven kynnykseltä 20 mm korkeutta, vaikka tätä asuinkerrostaloissa usein tavoitel-
laan suositusten perusteella, toisinaan määräykseksi luullen. Valitettavasti riittävän matalan kynnyksen saavut-
taminen on kuitenkin mahdotonta nykyisillä kohtuuhintaisilla perustuotteilla, vaikka ulkopuolen lattiapintaa kuin-
ka yritettäisiin nostaa puutralleilla. RT-kortin mukainen ratkaisu edellyttää puutrallien sijasta käytettäväksi jotain
levyrakennetta (tai ohutta ritilää), sillä materiaali on piirretty tavallista trallilautaa ohuemmaksi. Kun ovi aukeaa
ulospäin ja ovilehdessä on tiivisteet ja huullos, tulee ovilehden alareuna käytännössä osumaan tralleihin, jos nii-
den yläpinta on yhtä korkealla kuin sisäpuolen lattia. Tilanne on sama niin yksi- kuin kaksilehtisillä parvekeovilla.
20 mm kynnys saavutetaankin vain erikoistiivisteillä, esim. laskeutuvalla tiivistekynnyksellä. Jos tulevaisuudessa
parvekkeen ovelle esitetään 20 mm enimmäiskynnyskorkeutta, tulee varmistua vaatimuksen yhteensovittamises-
ta energiataloutta, meluntorjuntaa ja kosteudenhallintaa käsitteleviin rakentamismääräyksiin.
Kaksilehtinen parvekeovi. Yksilehtinen parvekeovi.
©Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy
34
EsteettömyysluokitusTyön yhteydessä tehdyssä selvityksessä vastaajilta pyydettiin mielipiteitä ja ehdo-tuksia esteettömyysmääräysten kehit-tämistarpeista. Suurin osa vastanneis-ta kannatti ns. ”nollatoleranssin” sijas-ta harkinnanvaraisuutta. Myös määräys-ten porrastaminen sai kannatusta. Selvi-tyksen perusteella yhdeksi varteenotet-tavaksi vaihtoehdoksi nousee ajatus es-teettömyysluokituksen käyttämisestä. Toimivan luokituksen edellytys on kritee-reinä käytettävien määräysten läpikäynti ja arviointi asumisen kehittämisen koko-naistavoitteiden kannalta.
Luokitus voisi helpottaa esim. maas-to-olosuhteiden huomioimista johdon-mukaisesti kaavapäätöksistä rakennuslu-pa- ja rakentamisvaiheisiin. Pientaloton-tit voitaisiin kirjata jo kaavassa tiettyyn esteettömyysluokkaan, mikä selkeyttäi-si tontin luovutusta ja kertoisi tulevalle rakennusratkaisulle asetettavista vaati-muksista. Kerrostaloissa esteettömyys-luokitus voisi koskea rakennustyyppiä ja käyttäjäryhmää (esim. opiskelija-asunnot ja asuntohotellit) tai jakaa (esim. käyttö-tarkoitusmuutoksen alaisen ja/tai suojel-tavan)rakennuksen sisätilat eri astein to-teutettaviin esteettömyyden luokkiin.
Luokituksesta voitaisiin mahdollisesti myös kehittää asunnonhankkijan apuväli-ne huoneiston ja tontin saavutettavuuden arviointiin energia-luokituksen tapaan.
Esteettömyyden jakaminen luokkiin käytössä olevan energialuokituksen ta-
voin antaisi mahdollisuuden ottaa huo-mioon maasto-olosuhteiden ohella myös entistä tarkemmin esimerkiksi eri ikäluok-kien tarpeet. Tontin hankkijalla ja raken-nushankkeeseen ryhtyvällä olisi tiedos-saan heti alussa esteettömyyteen liittyvä vaatimustaso. Luokitus selventäisi myös kysynnän myötä yleistynyttä, mutta var-sin sekavasti käytettyä senioritalo-nimi-kettä, ja auttaisi tuomaan markkinoille myös oikeasti esteettömiä vaihtoehtoja. Kaavoittajalle tarjoutuisi mahdollisuuksia talotyypistön luovempaan sekoitteluun ja uudenlaisen kaupunkirakenteen kehittä-miseen.
Piha-alueille voitaisiin luoda raken-nuspaikan säilytettäväksi hyväksyttyihin maaston muotoihin ja luontoarvoihin pe-rustuva vastaava luokitus. Piha-alueilla voisi säilyttää kalliomäen koskemattoma-na, vaikka siellä olisi istuskelupenkki nä-köalojen katselua varten vaikeampikul-kuisen reitin päässä, jos toisaalla on osoi-tettu riittävästi saavutettavia ja käytettä-viä oleskelu- ja leikkipaikkoja. ”Jokaiselle jotakin” -hengessä ulkotiloista ja pihois-ta saataisiin monipuolisempia ja mielen-kiintoisempia kuin ” jos en minä, niin et sinäkään”-tyyppisillä vaatimuksilla.
Luokituksen kehittäminen on oma selvitystyö, jonka aikaansaamiseksi tu-lisi asettaa laaja-alainen työryhmä. Työ-ryhmä voisi hyödyntää tähän mennessä tehtyjä selvityksiä, kuten esimerkiksi so-siaali- ja terveysministeriön tuella tehdyn SuRaKu -hankkeen ohjeistoa.
35
Esteettömyysluokitus voisi olla esimerkiksi maastollisista lähtökohdista seuraavan-lainen:
Ei vaatimuksia, luokka DLuokkaan kuuluisivat erittäin haastavat pientalotontit, joiden kohdalla esteettömyys ja saavutettavuus on hyvin vaikea toteuttaa. Noudattelee periaatteessa nykymäärä-ysten lievintä pykälää, jossa pientalolta ei vaadita edes esteetöntä sisäänkäyntiä ton-tin muodoista johtuen.
Minimitaso, luokka CVarautuminen esteettömyyteen: toimivat ja muunneltavat tilat, tilavaraukset luiskille, porrasnostimille ym. käytännön esteettömyyssovelluksille.
Luokkaan kuuluisivat periaatteessa kaikki pientalot, joiden maasto-olosuhteissa es-teettömyys on mahdollista toteuttaa helposti ja kohtuukustannuksin nyt tai tulevai-suudessa. Myös kerrostalohankkeessa asunnonosat tai osa asunnoista, esimerkiksi kattokerrosten terassiasunnot, kaksikerroksisten asuntojen sisäänkäyntitasosta poik-keavat kerrokset tai hybridien rivitaloasuntotyyppiset asunnot, joihin on oma sisään-käynti suoraan pihalta (pientalomainen, mutta kerrostaloon kuuluva asunto).
Perustaso, luokka B Nykyhetken kaltainen esteettömyys:
Luokkaan kuuluisivat kaikki kerrostaloasunnot, pois lukien kaavan sallimat yksittäi-set C-luokkaan kuuluvat poikkeamat. Esteettömiä asuinhuoneita tulisi olla minimis-sään yksi ja muilta asuinhuoneilta sallittaisiin minimitaso eli varautuminen esteettö-myyteen. Parveke luettaisiin mukaan välttämättömiin asuintiloihin, mutta sauna voi-taisiin jättää pois.
Täysi esteettömyys, luokka A Nykytilannetta täydellisempi esteettömyys.
Luokkaan kuuluisivat suurin osa palveluasunnoista, senioriasunnoista jne. Kaavassa voidaan tilanteen niin vaatiessa osoittaa myös vaatimus siitä, että osa peruskerros-talotuotannonkin asunnoista pitää toteuttaa tähän luokkaan. Täydellisempi esteettö-myys tarkoittaisi myös konkreettisten varusteiden, hahmottamista helpottavien väri-en, akustisten elementtien jne. mukaan tuomista.
Merkintä + luokan kirjaimen perässä voisi tarkoittaa lisäksi muiden aistien erityistä huomioimista. Esimerkiksi induktiosilmukan käyttövelvoite, puhuva hissiopastaja tai tuntoraidat lattiapinnoitteessa voisivat olla tällaisia lisäominaisuuksia.
36
Yhteenveto
Esteettömyys pitäisi ajatella osana laajempaa saavutettavuuden käsitettä. Vaatimukset —keskittyvät nyt enimmäkseen fyysisten liikkumisesteiden poistamiseen, mutta tavoitteiden asettelussa tulisi arvioida lopputulos kaikkien liikkumisrajoitteisten kannalta.
Esteettömyysmääräysten tarkistamisessa pitäisi katsoa tulevaisuuteen: —
Tavoitteeksi tulee asettaa sellaiset esteettömyysmääräykset, jotka • mahdollistavat ja edistävät myös asumisviihtyisyyttä, kaupunkikuvaa ja rakentamisen kestävyyttä parantavien uusien asuinrakennus- ja asuntotyyppien suunnittelun, samoin kuin matala-tiivis-kaupunkirakenteen toteuttamisen.
Esteettömyysmääräysten ja kestävään rakentamiseen liittyvän lainsäädännön • (energiamääräykset, kosteudenhallinta ym.) on oltava yhteen sovitettavissa.
Esteettömyysmääräysten vaikutuksia tulevaisuudessa lisääntyvään • korjausrakentamiseen ja käyttötarkoituksenmuutoksiin tulee tutkia ja arvioida.
Tulee asettaa työryhmä, joka tutkii esteettömyysmääräysten porrastamista —esteettömyysluokituksella.
Esteettömyysmääräyksissä käytettävän mitoituksen tulee olla lähtökohdiltaan ja —tarkkuudeltaan käytännönläheisempi. Myös asumiselle välttämättömäksi luokiteltavat tilat pitäisi määritellä uudelleen asuntokohtaisten apu- ja ulkotilojen suhteen.
Kaavoituksen ja rakennusvalvonnan yhteistyötä pitäisi lisätä esteettömyysmääräysten —soveltamisessa. Myös kaavoituksen ja rakennussuunnittelun yhteistyötä ja vuorovaikutusta esteettömyyskysymysten osalta tulee lisätä.
Kaavoitusvaiheessa pitäisi tontin maasto-olosuhteita tutkia sillä tarkkuudella, että —voidaan todeta mahdolliset ongelmat esteettömyysmääräysten toteuttamiselle. Mikäli määräysten toteuttaminen vaikeassa maastossa aiheuttaa kohtuuttomia toimenpiteitä, voidaan sallia esteettömyysmääräyksistä poikkeavia ratkaisuja. Tonttien luontaisia ominaisuuksia ja luontoarvoja ei tulisi tuhota esteettömyysvaatimusten vuoksi.
Esteettömyysmääräyksiä tulisi kokonaisuutena selkeyttää ja määräyksiin liittyviä —ristiriitaisuuksia poistaa. Osa määräyksistä on liian yleisluonteisia, mikä aiheuttaa erilaisia tulkintoja ja osa ohjaa liian tarkasti yhteen ratkaisuvaihtoehtoon.
37
Lopuksi
Tämä selvitys tarkastelee esteettömyyttä rakentamismääräysten ja ohjeiden kaut-ta. Se painottuu esteettömän ympäris-tön saavutettavuuden arviointiin mahtu-misen ja pääsemisen näkökulmasta. Saa-vutettavuuden ulottumistarpeita ei juuri käsitellä, sillä sitä koskevia virallistettuja mitallisia ja kirjattuja vaatimuksia ei ole.
Saavutettavuuden toteutuminen asuinrakentamisessa edellyttää rakenta-vaa asennetta ja yhteistyötä kaikkien asu-mistahojen kesken kaavoituksesta toteu-tukseen ja ylläpitoon asukkaiden hyväk-si. Luonteva esteetön ympäristö kaikille ja kaikkialla ei synny vain tiedottamalla ja opastamalla. Asukkaiden, suunnitteli-joiden ja rakentajien asuinpaikkakunnas-ta riippumaton tasavertaisuus edellyttää rakentamismääräysten ja ohjeiden uu-delleen tarkastelun ja kehittämisen lisäk-si kelvollisia työvälineitä näiden sovelta-miseen suunnittelijoille, toteuttajille ja ar-vioijille.
Esteettömyyttä koskevat määräykset ovat osa rakentamista koskevia erilaisia hyvää tarkoittavia yksittäisiä toiveita, ta-voitteita, lakeja, määräyksiä ja rajoituksia, joiden yhteensopivuutta on niiden laati-joiden toimesta yhä harvemmin mietitty. Lopullisesta yhteensovituksesta vastaa-vat yksittäiset suunnittelijat pääsuunnit-telijan johdolla ja toteutuksesta rakenta-jat työmaalla rakennushankkeisiin ryhty-vien tilauksesta ja rahoittamana. Kustan-nuspaineissa tehtäviä lopullisia arvovalin-toja ohjaavat määräysten ja ohjeiden hie-rarkia, joka kaipaa selkeyttämistä ja uu-delleenarviointia.
Asuinrakennusten ja koko asuinympä-ristön esteettömyyden kehittäminen on nähtävä osana yleisempää tavoitetta eli käytettävän, ymmärrettävän ja toimivan ympäristön ja yhteiskunnan rakentamis-ta kaikille.
©Jussi Tiainen
38
Kyselylomake
1. YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA ASUNTORAKENTAMISEN ESTEETTÖMYYSKYSYMYKSIIN
– Kuinka suuri ja esilläoleva asia (asuinrakennukset/uudistuotanto) esteettömyys on kunnassa/kaupungissa yleensä?
– Onko kunnassa omia esteettömyyttä koskevia linjauksia tai ohjelmia?Miltä osin vaatimukset koetaan ongelmallisina? Mikä erityisesti koetaan positiivisena?o Noudatetaanko kunnassa ”nollatoleranssia” esteettömyysmääräyksissä? o Pitäisikö toleranssia laajentaa tai vaiheistaa?
– Löytyykö kaupungista esteettömyysasiamies (tai vastaava virka/organisaatio)?
– Rajaavatko tai estävätkö esteettömyysmääräykset ja -ohjeet rakennushankkeita tai kaavoitusta?
– Kuinka hyvin detaljikaavoitusvaiheessa on ennakoitu rakentamisvaihetta koskevat esteettömyysmääräykset ja -ohjeet? Entä yleisten puisto- ja katualueiden suunnittelussa?
– Kuinka paljon rakennushankkeeseen ryhtyvät tuntevat esteettömyysasioita tai hankkivat niistä oma-aloitteisesti tietoa?
– Onko tietoa riittävästi ja/tai helposti saatavilla vai tulevatko esteettömyysvaatimukset tulkintoineen rakennushankkee-seen ryhtyville yllätyksinä? Onko kerta- ja ammattirakennuttajissa eroa?
– Mikä esteettömyysmääräyksissä ja -ohjeissa tuottaa eniten kysymyksiä tai palautetta? Mikä määräyksistä koetaan ongelmallisimpana?
– Aiheuttaako joku määräys tai ohje selkeästi muita enemmän taloudellisia seuraamuksia? Onko esimerkkejä?
2. KUNNAN LUPAKÄSITTELY
– Kuinka rakennusvalvonnasta ohjeistetaan suunnittelijaa tai rakennushankkeeseen ryhtyvää suunnittelutyön alussa esteettömyysasioissa?
o Onko olemassa esim. kunnan omia kirjallisia ohjeita?o Onko kaikki materiaali saatavissa internetin kautta?o Onko olemassa kirjallisuusluetteloita tai aiheeseen liittyviä linkkejä?
– Käydäänkö suunnitelmat läpi yhdessä suunnittelijan ja rakennusvalvonnan käsittelijän kanssa ennen lupapiirustusten ja hakemusten sisäänjättöä? Mihin asioihin kiinnitetään erityistä huomiota?
– Vaaditaanko esteettömyydestä erillistä selvitystä ja jos vaaditaan, missä muodossa?
– Koskeeko esteettömyysselvityksen teko myös pientaloja?
– Pyydetäänkö/vaaditaanko erillisiä ulkopuolisia esteettömyysarvioita (esim. asiamies, vammaisneuvosto, vanhusasian neuvottelukunta)?
– Voiko suunnittelija / rakennushankkeeseen ryhtyvä käyttää ulkopuolista esteettömyyden arvioijaa perustellessaan määräyksistä / ohjeista poikkeamista?
Liitteet
39
– Miten määräysten toteutumista seurataan rakennusvalvonnan puolelta?o Työmaavaiheo Käyttöönotto
3.1. MÄÄRÄYKSET F1
2 SAAVUTETTAVUUS (tontti ja rakennuspaikka)
– Miten kunnassa/kaupungissa tulkitaan kulkuyhteydet tontin rajalta rakennuksen pääsisäänkäynnille? o Mitkä pintamateriaalit sallitaan?o Edellytetäänkö pihan kulkuyhteyksiltä (maasto) aina 1:20 (5 %) kaltevuutta?o Edellytetäänkö luiskilta aina 1:20 kaltevuutta, jos luiska ei ole katettu tai lämmitetty?o Vaaditaanko samaa myös pientaloissa?
– Vaaditaanko piirustuksiin merkintöjä esteettömyysasioista? Riittääkö viittaus RakMK:n noudattamiseen – vai pidetään-kö noudattamista itsestään selvänä?
o Merkitäänkö ovien/oviaukkojen leveydet? Onko mainittava erikoissaranoiden käytöstä O9 kanssa, jos ovilevy jää rajoittamaan muuten vapaata oviaukon leveyttä?o Piirretäänkö pyörähdysympyrä eteiseen ja/tai märkätilaan?o Vaaditaanko samaa myös pientaloissa?
3 TILAT (rakennus)
– Vaaditaanko wc-tilassa istuimen viereen aina 800mm vapaa tila?o Vaaditaanko samaa myös pientaloissa?
– Saako pohjapiirustuksessa esitettävä pyörähdysympyrä leikata kalusteita? Myös pesukoneen?o Vaaditaanko samaa myös pientaloissa?
– Tuleeko istuimen takana olla 300mm tyhjä tila myös asunnoissa? Miten suhtaudutaan 150 mm varaukseen
(esim. Sotera ja Gaius-kylpyhuonejärjestelmä)?o Vaaditaanko samaa myös pientaloissa?
3.2. MÄÄRÄYKSET G1
3 ASUINHUONEISTO (rakennus)
– Vaaditaanko asuinhuoneiston saunan oven vapaaksi kulkuaukoksi aina 800mm? Sallitaanko ”vasikka”?o Myös pientaloissa?
– Koskeeko vapaan kulkuaukon vaatimus 800mm myös parveke/terassiovia?o Entä jos parveke/terassi on asunnon toisessa (ylemmässä) kerroksessa?
– Jos asunnossa on kattoterassi, saako terassille olla kynnys/askelma?o Entä jos kattoterassi on asunnon ainoa ulkotila?o Jos kattoterassille on kynnys, vaaditaanko tähän luiska?o Voidaanko luiska esittää varauksena? Tuleeko luiska tällöin tehdä varastoon käyttövalmiiksi?
– Vaaditaanko asunnon vaatehuoneen ovelta sama vapaan oviaukon leveys? o Jos vaaditaan, riittääkö, jos asunnon yhdessä vaatehuoneessa on vapaa oviaukko min. 800mm?
40
o Jos asunnossa on muuta vaatesäilytystilaa, voidaanko tällöin vaatehuoneen ovi tehdä kapeampana?o Entä pientaloissa?
– Vaaditaanko väestönsuojan suojaoveen rauhanajan kulkua varten luiskaus tai vaaditaanko suojaoven kynnys upotetta-vaksi (tilanteessa jossa suojaan on sijoitettu esim. irtaimistovarastoja)?
– Vaaditaanko irtaimistovarastotilaan pyörähdysympyrän tila tai käytäville tietty leveysmitta?
– Tuleeko ulkokautta käytettävien aputilojen, esim. jätehuone tai irtaimistovarastot, ovien täyttää myös esteettömyysvaatimukset?
4 RAKENNUS, TONTTI JA RAKENNUSPAIKKA
– ”Pientalon määritelmä”o Kuinka monta asuntoa rivitalossa voi olla, jotta se katsotaan edelleen pientaloksi? o Onko määritelmä kaupungin ohje, kirjataanko tulkintaohje kaavaan vai ratkaistaanko asia tapauskohtaisesti?
Kuka tekee päätöksen?o Vaaditaanko kolme kerrosta tai enemmän käsittävään pientaloon hissi tai hissivaraus?
Riittääkö porrasnostin tai – varaus?
– ”Hybridit” eli pientalojen, rivitalojen ja kerrostalojen asuntotyyppejä sekoittavat rakennukseto Vaaditaanko hissi tai muu nostin tai niiden varaus, jos tehdään kolmikerroksinen pienkerrostalo, jossa alimmas-
sa kerroksessa on yksitasoinen asunto ja sen päällä on kaksitasoinen asunto, jonka sisäänkäynti on alemmassa kerroksessa?
o Voidaanko välitasanteeton puolipyöreä/pyöreä porras toteuttaa kaksikerroksiseen hissittömään kerrostaloon vai vaaditaanko portaaseen aina välitasanne?
o Jos AK-kortteliin tehdään ”hybridi”-rakennus, tulkitaanko rakennukset aina kerrostaloiksi määräysmielessä? o Pitääkö kaksikerroksisessa kerrostaloasunnossa ylempikin kerros tehdä esteettömäksi, vaikka asunnon sisällä olisi
porras? Vaaditaanko tällöin portaaseen nostin tai -varaus?o Voidaanko AP-kortteliin rakentaa kaksi asuntoa päällekkäin tai osin päällekkäin?
-Sisäänkäynnito Jos kerrostalon pääsisäänkäynti on esteellinen (portaat kadulta), voidaanko esteetön kulkuyhteys järjestää pihan
puolelta tai jopa toisen porrashuoneen kautta?o Vaaditaanko esteetön sisäänkäynti myös pientaloihin? Jos vaaditaan, voidaanko toteuttaa irtoluiskalla, joka otetaan
41
käyttöön tarvittaessa? Voiko tällainen luiska olla kaltevampi kuin 1:12,5?o Milloin pientalotontin maasto-olosuhteet voidaan tulkita sellaisiksi, ettei esteettömyyttä enää vaadita? Kuka tekee ko.
tulkinnan?– Haluatko antaa muita esteettömyyteen liittyviä kommentteja?
POHJOISMAIDEN KYSELYLOMAKE
1. GENERAL ASPECTS
– How massive / actual and outstanding issue is the (housing) accessibility in Your city nowadays?– What kind of accessibility laws and injunctions you have in general?– Do you have special representative / commissioner to take care of accessibility issues in the city?– How are these accessibility issues taken care of in town planning? What about street and park / green area planning?– How much do the builders know about the accessibility demandings or how unprompted and spontaneous they are to find out this information/legislation? – Are there some particular instructions of accessibility which are confusing builders more than the others? What are tho-se?
2. GETTING THE BUILDING LICENCE
-How does the building permit authority advise for example architects in accessibility issues? Do you have some instructive material (or links) to give?
– Which are the focus points in the construction plans and do You check these factors in advance or at the time you are processing applications?– Does the building permit authority require specific accessibility debriefing? Documentation form?– Are these debriefings / documentations required in one family houses, too?– Do you check the implementation of accessibility demands during construction/ in completed project?
3. INJUNCTIONS
What kind of injunctions do You have concerning accessibility or universal planning?– Requirements for the streets? Parks? Lots?– -Requirements for the entrée of the apartment block? What about in one family houses?– Requirements for the stair hall (in apartment building)? – Requirements for the apartment?
- kitchen / other cookery facilities? - living rooms? - bedrooms? - balconies? - toilets? - bathing rooms? - other spaces?
– Are these required in one-family houses, too?– How about in the situations, where one family houses and apartment blocks are mixed?
- semi-detached? - small house but two apartments are situated on top of one another? - mixed otherwise?
42
2
.
F1Y
MPÄ
RIS
TÖ
MIN
IST
ER
IÖ, A
sunt
o- ja
rak
ennu
sosa
sto
S UO
ME
N R
AK
EN
TA
MIS
MÄ
ÄR
ÄY
SKO
KO
EL
MA
Est
eetö
n ra
kenn
us
MÄ
ÄR
ÄY
KSE
T J
A O
HJE
ET
200
5
Sisä
llys
1 Y
LE
IST
Ä
1.1
Sove
ltam
isal
a 1.
2 V
asta
vuor
oisu
uden
tunn
usta
min
en
2 SA
AV
UT
ETT
AV
UU
S2.
1 K
ulku
yhte
ydet
2.
2 Ta
soer
ot
3 T
ILA
T3.
1
Yle
istä
3.
2 H
ygie
niat
ilat
3.3
Kok
oont
umis
tilat
3.
4 M
ajoi
tusti
lat
MER
KK
IEN
SEL
ITY
S
Mää
räyk
set,
jotk
a ov
at tä
llä p
alst
alla
tällä
isol
la k
irjas
inko
olla
, ova
t sito
via.
Ohj
eet,
jotk
a ov
at o
ikea
lla p
alst
alla
pie
nellä
kir-
jasi
nkoo
lla, s
isäl
tävä
t hyv
äksy
ttävi
ä ra
tkai
suja
.
Selo
stuk
set,
jotk
a ov
at o
ikea
lla p
alsta
lla k
ursi
voi-
tuin
a, a
ntav
at l
isät
ieto
ja s
ekä
sisä
ltävä
t vi
ittau
k-si
a sä
ädök
siin,
mää
räyk
siin
ja o
hjei
siin
.
3
1 YL
EIS
TÄ
1.1
Sove
ltam
isal
a
1.1.
1 M
äärä
ys
Mää
räyk
set j
a oh
jeet
kos
keva
t hal
linto
- ja
palv
elur
aken
nuks
ia, s
ekä
mui
ssa
rake
nnuk
siss
a ol
evia
liik
e- ja
pa
lvel
utilo
ja. T
yötil
oja
sisä
ltävi
ä m
uita
rake
nnuk
sia
mää
räyk
set j
a oh
jeet
kos
keva
t työ
n lu
onne
huo
mio
on
otta
en. N
ämä
mää
räyk
set j
a oh
jeet
kos
keva
t asu
inra
kenn
uksi
a ja
asu
mis
een
liitty
viä
tiloj
a si
ltä o
sin,
kui
n as
unto
suun
nitte
lua
kosk
evas
sa a
setu
kses
sa (R
akM
k G
1) e
delly
tetä
än n
iiden
sove
ltum
ises
ta li
ikku
mis
este
i-si
lle.
Selo
stus
EU:n
ty
öpai
kkad
irek
tiivi
ssä
(89/
391/
EEC
) sä
ädet
ään
liikk
umis
este
iste
n ty
önte
kijö
iden
huo
mio
on o
ttam
ises
ta.
Mitä
näi
ssä
mää
räyk
sissä
ja o
hjei
ssa
on s
anot
tu p
yörä
l-lis
estä
käv
elyt
elin
eestä
tark
oitta
a ne
li- ta
i kol
mip
yörä
istä
kä
vely
n ap
uväl
inet
tä (
käyt
össä
myö
s ni
mity
kset
rol
laat
-to
ri ja
käv
elyp
yörä
).
Mitä
näi
ssä
mää
räyk
sissä
ja o
hjei
ssa
on s
anot
tu w
c- ja
pe
sutil
asta
, ko
skee
kui
vakä
ymäl
ää j
a ke
mia
llise
en t
ms.
järj
este
lmää
n pe
rust
uvaa
käy
mäl
ää.
Rake
nnuk
sen
käyt
tötu
rval
lisuu
tta k
oske
vass
a as
etuk
ses-
sa (
RakM
k F2
) sä
ädet
ään
mm
. lui
skis
ta, p
orta
ista,
kai
-te
ista
ja k
äsijo
htei
sta
puto
amis
en j
a ha
rhaa
nast
umis
en
estä
mis
eksi
sek
ä m
uide
n tu
rval
lisuu
sris
kien
väh
entä
mi-
sest
ä.
Maa
nkäy
ttö- j
a ra
kenn
usla
ki 1
17 §
3 m
om.
Rak
ennu
ksen
tul
ee o
lla t
arko
itust
aan
vast
aava
, kor
jatta
viss
a,
huol
letta
viss
a ja
muu
nnel
tavi
ssa
sekä
, se
n m
ukaa
n ku
in r
a-ke
nnuk
sen
käyt
tö e
delly
ttää
, sov
eltu
a m
yös
sella
iste
n he
nkilö
i-de
n kä
yttö
ön, j
oide
n ky
ky li
ikku
a ta
i toi
mia
on
rajo
ittun
ut.
Maa
nkäy
ttö- j
a ra
kenn
usas
etus
53
§ 1
- 3 m
om.
Hal
linto
- ja
pal
velu
rake
nnuk
sen
sekä
muu
ssa
rake
nnuk
sess
a ol
evan
sel
lais
en l
iike-
ja
palv
elut
ilan,
joh
on t
asa-
arvo
n nä
kö-
kulm
asta
kai
killa
on
olta
va m
ahdo
llisu
uspä
ästä
, sek
ä nä
iden
ra
kenn
uspa
ikan
tul
ee s
ovel
tua
myö
s ni
iden
hen
kilö
iden
käy
t-tö
ön, j
oide
n ky
ky li
ikku
a ta
i muu
toin
toim
ia o
n ra
joitt
unut
.
Asu
inra
kenn
ukse
n ja
asu
mis
een
liitty
vien
tilo
jen
tule
e ra
-ke
nnuk
sen
suun
nite
ltu k
äyttä
jäm
äärä
ja k
erro
sluku
sekä
muu
t ol
osuh
teet
hu
omio
on
otta
en
täyt
tää
liikk
umis
este
ettö
mäl
le
rake
ntam
iselle
ase
tetu
t vaa
timuk
set.
T
yötil
oja
sisäl
tävä
n ra
kenn
ukse
n su
unni
ttelu
ssa
ja r
aken
ta-
mis
essa
tule
e ty
ön lu
onne
huo
mio
on o
ttae
n hu
oleh
tia s
iitä,
ett
ä m
yös
1 m
omen
tissa
tar
koite
tuill
a he
nkilö
illä
on t
asa-
arvo
n nä
köku
lmas
ta r
iittä
vät m
ahdo
llisu
udet
työn
teko
on.
43
4
Es
teet
töm
än li
ikku
mis
- ja
toim
imis
ympä
ristö
n pe
rust
eis-
ta j
a kä
yttö
tark
oitu
ksel
taan
eri
lais
ten
tiloj
en s
ovel
tu-
vuud
esta
vam
mai
sten
ja v
anhu
sten
käy
ttöön
ann
etaa
n oh
jeita
RT-
ohje
korti
stos
sa.
1.2
Vas
tavu
oroi
suud
en tu
nnus
tam
inen
1.2.
1 M
illoi
n nä
issä
ohj
eiss
a ta
i sel
ostu
ksis
sa o
n an
nettu
tiet
oa k
äyte
ttävi
ssä
olev
ista
SFS
-sta
ndar
deis
ta, n
iiden
si
jast
a vo
idaa
n va
stav
uoro
isen
tunn
usta
mis
en p
eria
atte
en m
ukai
sest
i käy
ttää
myö
s m
uual
la E
uroo
pan
talo
-us
alue
esee
n ku
uluv
assa
maa
ssa
tai T
urki
ssa
voim
assa
ole
vaa
turv
allis
uust
asol
taan
vas
taav
aa E
N- t
ai m
uu-
ta st
anda
rdia
.
5
2 SAA
VU
TE
TT
AV
UU
S
2.1
Kul
kuyh
teyd
et
2.1.
1 M
äärä
ys
Osa
n ra
kenn
ukse
n au
topa
ikoi
sta
tule
e so
veltu
a py
örät
uolin
käy
ttäjä
lle. N
ämä
paik
at tu
lee
sijo
ittaa
rake
n-nu
ksee
n pä
äsyn
kan
nalta
sis
äänk
äynt
iin n
ähde
n ta
rkoi
tuks
enm
ukai
sest
i ja
ne
tule
e m
erki
tä l
iikku
-m
ises
teis
en tu
nnuk
sella
.
Ohj
e Li
ikku
mis
este
isen
käy
ttöön
sov
eltu
va a
utop
aikk
a on
le-
veyd
eltä
än v
ähin
tään
360
0 m
m j
a pi
tuud
elta
an v
ähin
-tä
än 5
000
mm
.
Näi
ltä a
utop
aiko
ilta
sekä
tont
in ta
i rak
ennu
spai
kan
raja
lta o
n ol
tava
pyö
rätu
olin
ja p
yörä
llise
n kä
vely
teli-
neen
käy
ttäjä
lle so
veltu
va k
ulku
väyl
ä m
äärä
yksi
ssä
tark
oite
ttuun
rake
nnuk
seen
ja ti
loih
in.
Rak
ennu
kses
sa to
isiin
sa to
imin
nalli
sest
i yht
eyde
ssä
ole
vien
taso
jen
ja ta
sant
eide
n vä
lillä
tule
e ol
la p
yö-
rätu
olin
ja p
yörä
llise
n kä
vely
telin
een
käyt
täjä
lle so
veltu
va si
säin
en k
ulku
väyl
ä.
Ohj
e K
ulku
väyl
illä
kään
tym
istil
aa ja
tilo
issa
liik
kum
ista
mi-
toitt
aa s
ekä
ulko
- et
tä s
isäk
äyttö
ön s
ovel
tuva
n py
ö-rä
tuol
in p
yörä
hdys
ympy
rä,
jonk
a ha
lkai
sija
on
1500
. A
suin
huon
eist
ossa
voi
käy
ttää
myö
s vä
him
mäi
smitt
aa
1300
mm
. Asu
nnon
wc-
ja
pesu
tiloi
ssa
tarv
itaan
150
0 m
m p
yörä
hdys
ympy
rän
tila
pyör
ätuo
lin j
a py
öräl
lisen
kä
vely
telin
een
käyt
täjä
n av
usta
mis
ta v
arte
n.
Liik
kum
ises
teis
elle
sov
eltu
va k
ulku
väyl
ä on
hel
post
i ha
vaitt
ava,
pin
nalta
an ta
sain
en ja
lui
stam
aton
sek
ä rii
t-tä
vän
kova
. Ove
t ova
t hel
posti
auk
eavi
a.
2.1.
2 M
äärä
ys
Asu
inra
kenn
uksi
a lu
kuun
otta
mat
ta
pyör
ätuo
lin ja
pyö
rälli
sen
käve
lyte
linee
n kä
yttä
jille
sov
eltu
vien
si-
sään
käyn
tien
ja tu
ulik
aapp
ien,
käy
tävi
llä s
ijaits
evie
n ov
ien
ja a
ukko
jen
sekä
liik
kum
ises
teis
ille
sove
ltuvi
-en
hyg
ieni
atilo
jen
ovie
n va
paan
leve
yden
on
olta
va v
ähin
tään
850
mm
. Kul
kuvä
yläl
tä h
allin
to-,
palv
elu-
, lii
ke- j
a ty
ötilo
ihin
joht
avie
n ov
ien
vapa
an le
veyd
en o
n ol
tava
väh
intä
än 8
00 m
m. K
ynny
kset
saa
vat o
lla
enin
tään
20
mm
kor
keita
.
Selo
stus
Asui
nrak
ennu
ksis
sa o
vien
ja
kulk
uauk
koje
n va
paak
si le
veyd
eksi
sä
ädet
ään
asun
tosu
unni
ttelu
a ko
skev
assa
as
etuk
sess
a vä
hint
ään
800
mm
(Rak
Mk
G1)
.
Kul
kuvä
yläl
lä e
i sa
a ol
la e
ikä
siih
en s
aa r
ajau
tua
kulk
ukor
keud
en v
ähim
mäi
smita
n 21
00 m
m a
litta
via
suoj
aam
atto
mia
ulo
kkei
ta ta
i mui
ta tö
rmäy
svaa
raa
aihe
utta
via
rake
nnus
osia
eik
ä pu
toam
isva
araa
aih
eutta
-vi
a ta
soer
oja.
O
hje
Teks
tiopa
stuk
sen
teho
stam
isee
n kä
ytet
ään
ääni
- ja
va-
losi
gnaa
leja
sekä
aud
iovi
suaa
lisia
vie
stin
täjä
rjest
elm
iä.
Hav
ainn
oinn
in
teho
stam
iske
inoj
a ov
at
vala
istu
ksen
ko
hdis
tam
inen
sekä
vär
i-, m
ater
iaal
i- ja
pin
taku
viok
ont-
rast
ien
käyt
tö.
44
62.
2 T
asoe
rot
2.2.
1 M
äärä
ys
Toim
inna
llise
sti t
oisi
insa
yht
eyde
ssä
olev
ien
kerr
osta
soje
n vä
lillä
tule
e ol
la p
yörä
tuol
in ja
pyö
rälli
sen
käve
lyte
linee
n kä
yttä
jälle
sov
eltu
va h
issi
tai m
uu k
iinte
ästi
asen
nettu
pyö
rätu
olin
ja p
yörä
llise
n kä
ve-
lyte
linee
n kä
yttä
jälle
sov
eltu
va h
enki
löid
en n
osto
on t
arko
itettu
lai
te,
elle
i yh
teyt
tä o
le m
ahdo
llist
a jä
rjest
ää to
isiin
sa li
ittyv
illä
luis
killa
ja t
arvi
ttavi
lla l
uisk
ien
välit
asan
teill
a. M
illoi
n ke
rros
kork
eude
n m
ittai
nen
tai t
ätä
suur
empi
taso
ero
järje
stet
ään
porra
syht
eyde
llä, l
iikku
mis
este
etön
yht
eys
on j
ärje
s-te
ttävä
his
sillä
.
Selo
stus
Hen
kilö
iden
kul
jetu
ksiin
tark
oite
ttuje
n he
nkilö
- ja
tava
-ra
henk
ilöhi
ssie
n
suun
nitte
luss
a ja
ra
kent
amis
essa
no
udat
etaa
n EU
:n h
issid
irek
tiivi
ä (9
5/16
/EY)
. Dir
ektii
-vi
ssä
on s
ääde
tty m
yös
hiss
ien
suun
nitte
lusta
otta
en
huom
ioon
vam
mai
set k
äyttä
jät.
Ker
rosta
lon
his
siva
atim
ukse
sta
sää
detä
än
asun
to-
suun
nitte
lua
kosk
evas
sa a
setu
kses
sa (R
akM
k G
1).
Sillo
in k
un o
lem
assa
ole
vass
a ra
kenn
ukse
ssa
ei o
le h
is-
siä
tai s
iihen
ei v
oida
sitä
jälk
ikät
een
rake
ntaa
, saa
ttaa
rake
nnet
tava
ksi
sove
ltua
henk
ilöid
en k
ulje
tuks
een
tar-
koite
ttu k
aita
- ta
i m
inih
issi
tai
EU:n
kon
edir
ektii
vin
(98/
37/E
Y) m
ukai
nen
tapa
usko
htai
sesti
sove
ltuva
pyö
-rä
tuol
in
ja p
yörä
llise
n kä
vely
telin
een
käyt
täjä
lle t
ar-
koite
ttu p
ysty
suor
aan
nos
tava
kor
illin
en la
ite. L
isäk
si
on p
yörä
tuol
in k
äyttä
jälle
tar
koite
ttuja
por
taan
siv
us-
taa
pitk
in n
osta
via
laitt
eita
, jo
iden
käy
ttö p
yörä
llise
n kä
vely
telin
een
käyt
täjä
n ku
ljetu
ksee
n ed
elly
ttää
tark
oi-
tuks
een
sove
ltuva
a al
usta
a ja
riit
tävä
sti s
uoja
avaa
kai
-de
rake
nnet
ta.
Porta
asee
n as
enne
ttava
ist
uim
ella
va-
ruste
ttu h
enki
löno
stin
sove
ltuu
ylee
nsä
käyt
täjä
n ta
r-pe
en m
ukai
sena
rat
kaisu
na h
uone
isto
n ta
i m
uun
tilan
si
säis
een
liike
ntee
seen
.
His
sien
rak
enta
mis
ta j
a as
enta
mist
a ko
skee
tur
valli
-su
uden
ja
este
ettö
myy
den
kann
alta
sta
ndar
di E
N 81
-70
:200
3. H
issi
en v
alin
nasta
sek
ä ra
kenn
uste
n hi
ssik
ui-
luje
n ja
kon
ehuo
neid
en m
itois
ta a
nnet
aan
ohje
ita R
T-oh
jeko
rtist
ossa
2.2.
2 M
äärä
ys
Pyör
ätuo
lin, p
yörä
llise
n kä
vely
telin
een
sekä
avu
stav
an h
enki
lön
tilan
tarp
eelle
mito
itetu
n hi
ssin
kor
in
tule
e ol
la v
ähin
tään
110
0 m
m le
veä
ovis
ivul
taan
ja sy
vyyd
eltä
än 1
400
mm
.
Ohj
e Py
örät
uolin
ja
pyör
ällis
en k
ävel
ytel
inee
nkä
änty
mis
-m
ahdo
llisu
uden
hel
potta
mis
eksi
mito
itettu
his
siko
ri on
le
veyd
eltä
än v
ähin
tään
134
0 m
m ja
syvy
ydel
tään
väh
in-
tään
140
0. J
os k
ulku
auko
t ova
t vi
erek
käis
illä
sivu
illa,
ko
rin m
itat o
vat v
ähin
tään
140
0 m
m x
140
0 m
m. V
as-
takk
aisi
lla s
ivui
lla o
leva
t hi
ssin
kul
kuau
kot
mah
dolli
s-ta
vat p
ysäh
tym
isen
mm
. ker
rost
en v
älis
ille
taso
ille
(ns.
läpi
kulk
uhis
si).
Vam
mai
sten
ja
vanh
uste
n pa
lvel
ukes
kuks
issa
, pal
velu
-ta
lois
sa, h
oito
- ja
huo
ltola
itoks
issa
tarv
itaan
his
siko
rien
kool
ta p
yörä
llise
n kä
vely
telin
een
ja p
yörä
tuol
ien
sekä
av
usta
jien
sam
anai
kais
een
kulje
ttam
isee
n so
veltu
vaa
mito
itust
a. O
saan
his
seis
tä t
arvi
taan
paa
rikul
jetu
ksee
n so
veltu
va m
itoitu
s.
7
His
sin
ovi
auko
n le
veyd
eksi
suo
site
llaan
väh
intä
än
900
mm
pyö
rätu
olin
ja
pyör
ällis
en k
ävel
ytel
inee
n kä
änty
mis
en h
elpo
ttam
isek
si h
issi
n ed
usta
lla.
His
sin
tai m
uun
nost
olai
tteen
pyö
rätu
olin
käy
ttäjä
l-le
so
veltu
va
halli
ntal
aitte
isto
si
joite
taan
90
0...1
100
mm
kor
keud
elle
kor
in t
ai a
lust
an l
at-
tiast
a.
2.2.
3 M
äärä
ys
Luis
ka s
aa o
lla k
alte
vuud
elta
an e
nint
ään
8 %
(1:
12,5
) ja
pitu
udel
taan
yht
äjak
sois
ena
enin
tään
kuu
si
met
riä, j
onka
jälk
een
kulk
uväy
lällä
ede
llyte
tään
vaa
kasu
oraa
väh
intä
än 2
000
mm
pitu
ista
väl
itasa
n-ne
tta. I
lman
väl
itasa
ntei
ta ja
tkuv
a lu
iska
saa
olla
eni
ntää
n 5
% (
1:20
) ka
lteva
. Jos
ulk
otila
ssa
olev
aa
luis
kaa
ei v
oida
pitä
ä si
sätil
assa
ole
vaan
luis
kaan
ver
ratta
vass
a ku
nnos
sa, k
alte
vuut
ta v
asta
avas
ti lo
i-ve
nnet
aan.
O
hje
R
aken
nuks
en s
isää
nkäy
nnill
e jo
htav
a ta
i rak
ennu
k-se
n si
säis
een
liike
ntee
seen
tar
koite
ttu
8% e
nim
-m
äisk
alte
vuud
essa
ole
va l
uisk
a so
veltu
u yl
eens
ä va
in a
lle m
etrin
tas
oero
lle l
uisk
an k
okon
aisp
ituu-
den
vaat
iman
tila
ntar
peen
vuo
ksi.
960
mm
kor
kui-
nen
nous
u va
staa
14
met
rin l
uisk
aa v
älita
sant
ei-
neen
.
Hal
linto
-, pa
lvel
u- ja
liik
etilo
ja s
isäl
tävi
en ra
kenn
uste
n au
lois
sa ja
mui
ssa
sisä
isen
liik
ente
en ti
lois
sa
porr
asas
kelm
at o
n m
itoite
ttava
ete
nem
iltää
n vä
hint
ään
300
mm
pitu
isik
si s
ekä
nou
suilt
aan
enin
tään
16
0 m
m k
orke
iksi
.
Aul
ojen
, m
uide
n si
säis
en l
iiken
teen
sek
ä ul
kotil
ojen
lui
skie
n ja
por
taid
en m
olem
mill
e si
vuill
e on
as
enne
ttava
hel
ppok
äyttö
iset
ja tu
rval
liset
käs
ijoht
eet.
Joht
eide
n tu
lee
jatk
ua y
hten
äisi
nä m
yös
väli-
tasa
ntei
den
osuu
della
.
Ohj
e K
ahde
n pä
älle
kkäi
sen
käsi
joht
een
sopi
vat
kork
eu-
det o
vat n
oin
900
mm
ja
700
mm
. Joh
teet
on
tar-
peen
ulo
ttaa
noin
300
mm
yli
luis
kien
ja p
orta
iden
al
kam
is-
ja
päät
tym
isko
htie
n se
kä
muo
toill
a ja
ki
inni
ttää
site
n, e
ttä k
iinni
take
rtum
inen
est
etää
n.
45
8
3 TIL
AT
3.1
Yle
istä
3.1.
1 M
äärä
ys
Rak
ennu
ksen
pää
asia
llise
n kä
ytön
muk
aist
en ti
loje
n se
kä n
iiden
kiin
teän
kal
ustu
ksen
, var
uste
iden
ja
laitt
eide
n tu
lee
olla
myö
s liik
kum
is- j
a to
imim
ises
teis
ten
henk
ilöid
en k
äyttö
ön so
veltu
via.
Selo
stus
Asui
nrak
ennu
ksen
tilo
jen
sove
ltuvu
udes
ta l
iikku
-m
is- j
a to
imim
ises
teis
elle
sää
detä
än a
sunt
osuu
nnit-
telu
a ko
skev
assa
ase
tuks
essa
(Ra
kMk
G1)
.
3.2
Hyg
ieni
atila
t
3.2.
1 M
äärä
ys
Pyör
ätuo
lin ja
pyö
rälli
sen
käve
lyte
linee
n av
ulla
liik
kuvi
en k
äyte
ttävi
ssä
tule
e ol
la ta
rpee
llise
ksi k
at-
sotta
va m
äärä
sek
ä its
enäi
sest
i toi
miv
ille
että
avu
stet
tavi
lle li
ikku
mis
este
isill
e m
itoite
ttuja
ja v
arus
tet-
tuja
wc-
ja p
esut
iloja
. Tila
t on
varu
stet
tava
liik
kum
ises
teis
en tu
nnuk
sella
ja n
iiden
tule
e ol
la s
ijoitu
k-se
ltaan
käy
ttäjä
n ta
i avu
staj
an s
ukup
uole
sta
riipp
umat
tom
ia. T
älla
isiin
tilo
ihin
tule
e ol
la p
ääsy
suo
-ra
an a
ulas
ta, k
äytä
väst
ä ta
i muu
sta
vast
aava
sta
tilas
ta.
Ohj
eM
illoi
n ra
kenn
ukse
ssa
on w
c- p
esut
ilary
hmiä
erik
-se
en k
umpa
akin
suku
puol
ta v
arte
n, k
uhun
kin
näis
tä
on t
arko
ituks
enm
ukai
sta
sijo
ittaa
myö
s lii
kkum
i-se
stei
sille
sove
ltuva
wc-
ja p
esut
ila.
Mill
oin
yksi
ttäis
estä
liik
e, p
alve
lu-
tai t
yötil
asta
ei
ole
toim
inna
llist
a yh
teyt
tä r
aken
nuks
en l
iikku
mi-
sest
eisi
lle ta
rkoi
tettu
ihin
wc-
ja p
esey
tym
istil
oihi
n,
ao. t
ilan
yhte
ytee
n si
joite
taan
pyö
rätu
olin
ja p
yörä
l-lis
en k
ävel
ytel
inee
n kä
yttä
jälle
sov
eltu
va w
c- ja
pe-
sutil
a.
Rak
ennu
ksis
sa, j
oiss
a on
kiin
teis
tön
valv
onta
järje
s-te
lmä
asen
neta
an t
urva
häly
tysy
htey
s lii
kkum
ises
-te
iste
n w
c- ja
pes
utilo
ista
val
vont
aan.
Selo
stus
Asui
nhuo
neis
ton
liikk
umis
este
isel
le
sove
ltuva
n
käym
älä-
ja
pe
sutil
an
vaat
imuk
sesta
sä
ädet
ään
as
unto
suun
nitte
lua
kosk
evas
sa a
setu
kses
sa (R
akM
k G
1).
3.2.
2 M
äärä
ys
Mik
äli w
c- ja
pes
utila
on
tark
oite
ttu k
äyte
ttävä
ksi s
iirty
mis
een
pyör
ätuo
lista
wc-
istu
imel
le s
en k
um-
mal
taki
n pu
olel
ta, s
e on
suu
nnite
ltava
site
n, e
ttä w
c-is
tuim
en k
umm
alla
kin
puol
ella
on
vähi
ntää
n 80
0 m
m v
apaa
ta ti
laa
pyör
ätuo
lia ja
pyö
rälli
stä
käve
lyte
linet
tä v
arte
n. P
esua
ltaan
sijo
ituss
einä
n si
säm
itan
tule
e tä
llöin
olla
väh
intä
än 2
500
mm
ja
wc-
istu
imen
sijo
ituss
einä
n si
säm
itan
vähi
ntää
n 22
00 m
m.
Wc-
istu
in s
ijoite
taan
taka
a 30
0 m
m ir
ti se
inäs
tä. I
stui
n va
rust
etaa
n kä
änty
villä
käs
ituill
a.
Ohj
e K
un
mol
emm
inpu
olis
esti
käyt
että
viss
ä ol
evas
sa
wc-
ja p
esut
ilass
a w
c-is
tuim
en to
isel
la si
vulla
ole
va
vapa
a til
a on
väh
intä
än 9
00 m
m, s
iihen
voi
sijo
ittaa
9m
yös
suih
kun
ilman
sui
hkua
llast
a. W
c-is
tuim
en s
i-jo
ituss
einä
n si
säm
itta
on t
ällö
in v
ähin
tään
230
0 m
m. W
c-is
tuim
elle
siir
tym
isee
n ku
mm
alta
kin
puo-
lelta
wc-
istu
inta
sov
eltu
vien
wc-
ja
pesu
tiloj
en s
i-ja
sta
ja o
hella
voi
daan
sijo
ittaa
yks
ipuo
lises
ti k
äy-
tettä
viss
ä ol
evia
läh
ekkä
isiä
wc-
ja p
esut
iloja
kak
-si
ttain
pei
likuv
ina.
Tilo
jen
sisä
mita
t ov
at t
ällö
in
vähi
ntää
n 27
00 x
150
0 m
m. P
esua
llas
ja w
c-is
tuin
si
joite
taan
lyhy
ille
sivu
ille
vast
akka
in; w
c-is
tuim
en
sivu
lle ta
rvita
an v
apaa
ta ti
laa
800
mm
. K
un ti
loje
n si
säm
itat
ovat
väh
intä
än 2
200
x 19
00 s
ijoite
taan
pe
sual
las
pitk
älle
siv
ulle
ja w
c-is
tuin
lyhy
elle
site
n,
että
ist
uim
elta
ul
ottu
u pe
sual
taan
ha
naan
. Se
kä
edel
lä
mai
nitu
ssa
että
w
c-is
tuim
en
mol
emm
ilta
puol
ilta
käyt
että
viss
ä ol
evis
sa w
c- ja
pes
utilo
issa
ti-
lan
ja p
esua
ltaan
koo
sta
sekä
vie
mär
ijohd
on p
aika
s-ta
riip
puen
pes
ualta
an t
akar
euna
si
joite
taan
no
in
200
mm
etä
isyy
delle
sei
näst
ä rii
ttävä
n ja
lkat
ilan
varm
ista
mis
eksi
.
Asu
inhu
onei
stos
sa w
c- p
esut
ila s
ovel
tuu
pyö
rä-
tuol
in j
a py
öräl
lisen
käv
elyt
elin
een
käyt
töön
es
imer
kiks
i si
lloin
, kun
tila
an s
ijoite
taan
pes
ualla
s ja
wc-
istu
in si
ten,
että
wc-
istu
imen
tois
elle
puo
lel-
le jä
ä 80
0 m
m v
apaa
tila
, joh
on v
oi s
ijoitt
aa s
uih-
kun
ilm
an s
uihk
ualla
sta;
ja w
c-is
uim
en, p
esua
ltaan
ja
mui
den
kalu
stei
den
etee
n jä
ä ai
naki
n py
örät
uolin
kä
änty
mis
ympy
rän
mito
ittam
a va
paa
tila.
3.2.
3 M
äärä
ys
Liik
kum
is- j
a to
imim
ises
teis
ille
tule
e jä
rjest
ää p
ääsy
uim
ahal
lien,
kyl
pylä
rake
nnuk
sien
, kun
tout
us- j
a ho
ito-
ja h
uolto
laito
sten
, pa
lvel
utal
ojen
ja
pal
velu
kesk
uste
n ui
ma-
alta
asee
n. N
äiss
ä ra
kenn
uksi
ssa
myö
s sa
una-
, pes
uhuo
ne- j
a pu
kuhu
onet
iloja
on
suun
nite
ltava
liik
kum
is- j
a to
imim
ises
teis
ille
sove
ltu-
viks
i.
Ohj
e K
erro
stal
okiin
teis
tön
asuk
kaill
e yh
teis
iä sa
una-
, pe
suhu
one-
ja p
ukuh
uone
tiloj
a se
kä u
ima-
alla
stilo
ja s
uunn
itella
an li
ikku
mis
- ja
toim
imis
es-
teis
ille
sove
ltuvi
ksi.
Rak
ennu
ksis
sa, j
oiss
a on
kiin
teis
tön
valv
onta
järje
s-te
lmä
asen
neta
an t
urva
häly
tysy
htey
s lii
kkum
ises
-te
iste
n sa
una-
ja
pesu
huon
e- j
a pu
kuhu
onet
ilois
ta
valv
onta
an.
Selo
stus
Uim
a-al
taas
een
siirt
ymis
een
esim
. its
enäi
sesti
su
ihku
pyör
ätuo
lilla
sov
eltu
u ve
denp
aine
ella
toi
mi-
va la
skev
a/no
stava
siirt
oalu
sta,
kok
o vä
hint
ään
900
x
1400
mm
.
46
103.
3 K
okoo
ntum
istil
at
3.3.
1 M
äärä
ys
Kat
som
oide
n, a
udito
rioid
en, j
uhla
-, ko
kous
- ja
ravi
ntol
asal
ien,
ope
tuss
alie
n ja
-luo
kkie
n ja
vas
taav
ien
koko
ontu
mis
tiloj
en o
n so
vellu
ttava
myö
s lii
kkum
is-
ja t
oim
imis
este
iste
n kä
yttö
ön.
Näi
hin
tiloi
hin
asen
netu
ssa
ääne
ntoi
stoj
ärje
stel
mäs
sä t
ulee
olla
myö
s te
le/in
dukt
iosi
lmuk
ka t
ai m
uu ä
änen
siirt
ojär
-je
stel
mä.
Mill
oin
koko
ontu
mis
tila
on v
arus
tettu
kiin
teill
ä is
tuim
illa,
pyö
rätu
olip
aikk
oja
on s
ijoite
ttava
lii
k-ku
mis
este
ettö
mie
n si
sään
tulo
väyl
ien
muk
aan
eri i
stui
nriv
eille
.
3.4
Maj
oitu
stila
t
3.4.
1 M
äärä
ys
Hot
ellir
aken
nuks
issa
ja m
uiss
a va
staa
viss
a m
ajoi
tusr
aken
nuks
issa
sek
ä ra
kenn
uksi
ssa,
jois
sa o
n ho
i-to
- ja
huol
topa
lvel
uide
n oh
ella
myö
s m
ajoi
tust
iloja
, tul
ee ta
rpee
n m
ukaa
n ol
la p
yörä
tuol
in ja
pyö
rälli
-se
n kä
vely
telin
een
sekä
avu
stav
an h
enki
lön
tilan
tarp
een
muk
aan
mito
itettu
ja m
ajoi
tust
iloja
.
2
G1Y
MPÄ
RIS
TÖ
MIN
IST
ER
IÖ, A
sunt
o- ja
rak
ennu
sosa
sto
SUO
ME
N R
AK
EN
TA
MIS
MÄ
ÄR
ÄY
SKO
KO
EL
MA
Asu
ntos
uunn
ittel
uM
ÄÄ
RÄ
YK
SET
JA
OH
JEE
T 2
005
SISÄ
LLY
S
1
YL
EIS
TÄ
1.1
Sove
ltam
isal
a
2 A
SUIN
HU
ON
E2.
1 V
ähim
mäi
skok
o ja
muo
to
2.2
Väh
imm
äisk
orke
us
2.3
Ikku
nat
2.4
Suhd
e ym
päris
tön
rake
nnuk
siin
ja y
mpä
ristö
ön
2.5
La
ttian
suhd
e m
aanp
inta
an
3 A
SUIN
HU
ON
EIS
TO
3.1
Väh
imm
äisk
oko
3.2
Tila
t ja
varu
stus
3.
3 O
vet j
a ku
lkua
ukot
4 R
AK
EN
NU
S, T
ON
TT
I JA
RA
KE
NN
USP
AIK
KA
4.1
Ker
rosk
orke
us
4.2
K
ulku
yhte
ydet
4.
3 M
uut t
ilat,
rake
nnel
mat
ja a
luee
t
MER
KK
IEN
SEL
ITY
S
Mää
räyk
set,
jotk
a ov
at tä
llä p
alst
alla
isol
la k
irjas
inko
olla
, ova
t sito
via.
Ohj
eet,
jotk
a ov
at o
ikea
lla p
alst
alla
pie
nellä
kirj
asin
kool
la,
sisä
ltävä
t hyv
äksy
ttävi
ä ra
tkai
suja
.
Selo
stuk
set,
jotk
a ov
at o
ikea
lla p
alsta
lla k
ursi
voitu
ina,
ant
a-va
t lis
ätie
toja
sek
ä si
sältä
vät v
iitta
uksia
sää
döks
iin, m
äärä
-yk
siin
ja o
hjei
siin.
47
3
1 YL
EIS
TÄ
1.1.
Sov
elta
mis
ala
1.1.
1 M
äärä
ys
Mää
räyk
set j
a oh
jeet
kos
keva
t asu
inra
kenn
uksi
a ja
sek
ä nä
iden
tont
tia ja
rake
nnus
paik
kaa.
Mää
räyk
set j
a oh
jeet
ko
skev
at m
yös
mui
ssa
rake
nnuk
siss
a si
jaits
evia
asu
inhu
onei
stoj
a ja
asu
inhu
onei
ta se
kä n
äihi
n li
ittyv
iä a
sum
is-
ta p
alve
levi
a m
uita
tilo
ja ja
alu
eita
.
Mää
räyk
set j
a oh
jeet
kos
keva
t lom
a-as
unno
n kä
yttö
tark
oitu
ksen
muu
ttam
ista
pys
yvää
n as
umis
een.
Selo
stus
Pelk
ästä
än k
esäa
ikai
seen
käy
ttöön
tar
koite
ttu l
oma-
asun
tora
kenn
us
on
mah
dolli
sta
rake
ntaa
po
iket
en
asui
nrak
ennu
ksel
le
aset
etui
sta,
m
m.
ener
giat
alou
tta
kosk
evis
ta sä
ädök
sist
ä.
Maa
nkäy
ttö- j
a ra
kenn
usla
ki 1
17 §
3 m
om.
Rak
ennu
ksen
tul
ee o
lla t
arko
itust
aan
vast
aava
, ko
rjat
ta-
viss
a, h
uolle
ttavi
ssa
ja m
uunn
elta
viss
a se
kä,
sen
muk
aan
kuin
rak
ennu
ksen
käy
ttö e
delly
ttää,
sov
eltu
a m
yös
sella
is-
ten
henk
ilöid
en k
äytt
öön,
joid
en k
yky
liikk
ua ta
i toi
mia
on
rajo
ittun
ut.
Maa
nkäy
ttö- j
a ra
kenn
usas
etus
51
§ 1
ja 2
mom
.:
Asu
inra
kenn
ukse
n si
joitt
elus
sa
ja
rake
nnuk
sen
tiloj
en
järj
este
lyss
ä se
kä m
uuss
a as
unto
suun
nitt
elus
sa o
n er
ityi-
sest
i ote
ttava
huo
mio
on y
mpä
rist
ötek
ijät j
a lu
onno
nolo
suh-
teet
. Asu
inhu
onee
n tu
lee
saad
a ri
ittäv
ästi
luon
nonv
aloa
. A
sum
isee
n ta
rkoi
tettu
jen
tiloj
en t
ulee
olla
tar
koitu
ksen
-m
ukai
sia j
a vi
ihty
isiä
. A
sunt
osuu
nnitt
elul
la t
ulee
edi
stää
as
umis
een
tark
oite
ttuje
n til
ojen
toi
miv
uutta
sek
ä so
veltu
-vu
utta
eri
laisi
in ja
muu
ttuv
iin a
sum
ista
rpei
siin
.
Maa
nkäy
ttö- j
a ra
kenn
usas
etus
52
§ 1
mom
.:
- -
- T
yötil
ojen
suu
nnitt
elus
sa n
ouda
teta
an s
ovel
tuvi
n os
in
asun
tosu
unni
ttel
ulle
as
etet
tuja
as
uinh
uone
tta
kosk
evia
va
atim
uksia
. - -
-
Maa
nkäy
ttö- j
a ra
kenn
usas
etus
53
§ 2
mom
.:
A
suin
rake
nnuk
sen
ja a
sum
isee
n lii
ttyv
ien
tiloj
en t
ulee
ra
kenn
ukse
n su
unni
teltu
käy
ttäjä
mää
rä ja
ker
rosl
uku
sekä
m
uut
olos
uhte
et
huom
ioon
ot
taen
tä
yttä
ä lii
kkum
is-
este
ettö
mäl
le r
aken
tam
iselle
ase
tetu
t vaa
timuk
set.
Maa
nkäy
ttö- j
a ra
kenn
usla
ki 1
25 §
4 m
om.:
- -
- L
upaa
ede
llytt
ävän
ä kä
yttö
tark
oitu
ksen
muu
toks
ena
pide
tään
muu
n oh
ella
lom
a-as
unno
n kä
ytön
muu
ttam
ista
pysy
vään
asu
mise
en. -
- -
4
Mitä
näi
ssä
mää
räyk
sissä
ja o
hjei
ssa
on sa
nottu
pyö
-rä
llise
stä k
ävel
ytel
inee
stä
tark
oitta
a ne
li- ta
i kol
mip
yö-
räis
tä k
ävel
yn a
puvä
linet
tä (k
äytö
ssä
myö
s nim
ityks
et
rolla
atto
ri ja
käv
elyp
yörä
).
Mitä
näi
ssä
mää
räyk
siss
ä ja
ohj
eiss
a on
san
ottu
käy
-m
äläs
tä, k
oske
e m
yös
wc-
ja p
esut
ilaa,
kui
vakä
ymäl
ää
ja k
emia
llise
en t
ms.
järje
stelm
ään
peru
stuv
aa k
äym
ä-lä
ä.
Näm
ä m
äärä
ykse
t ja
ohj
eet
kosk
evat
myö
s ko
kovu
otis
een
käyt
töön
maj
oitu
selin
kein
on h
arjo
ittam
ista
var
ten
tark
oite
ttuja
rake
nnuk
sia.
Ohj
e A
suin
huon
e on
huo
netil
a, jo
ka o
n en
sisij
aise
sti t
arko
itet-
tu j
atku
vaan
asu
mis
käyt
töön
. A
suin
huon
eena
ei
pide
tä
esim
erki
ksi
etei
stä,
käy
tävä
ä, k
ylpy
huon
etta
tai
muu
ta
sella
ista
huo
netil
aa.
Kei
ttiö
on a
suin
huon
e, j
oka
on e
nsis
ijais
esti
ruoa
nval
-m
istu
sta
ja
ruok
ailu
a va
rten.
K
eitti
ön
asem
asta
vo
i as
uinh
uone
isto
ssa
olla
myö
s m
uu r
uoan
valm
istu
ksee
n ta
rkoi
tettu
tila
.
Asu
inke
rros
talo
on
vähi
ntää
n ka
ksik
erro
ksin
en,
usei
ta
asui
nhuo
neis
toja
kä
sittä
vä
asui
nrak
ennu
s, jo
ssa
eri
asui
nhuo
neis
toih
in k
uulu
via
tiloj
a on
pää
llekk
äin.
Pien
talo
ja o
vat
erill
ispi
enta
lot
sekä
kyt
kety
t pi
enta
lot,
kute
n riv
italo
t ja
muu
lla ta
voin
kyt
kety
t pie
ntal
ot. P
ien-
talo
ssa
eri
huon
eisto
ihin
kuu
luvi
a til
oja
ei y
leen
sä o
le
pääl
lekk
äin.
Huo
neal
a on
huo
neen
ala
, jo
nka
rajo
ina
ovat
huo
netta
ym
pärö
ivie
n se
inie
n pi
nnat
tai n
iiden
aja
teltu
jatk
e.
Huo
neis
toal
a on
ala
, jo
ta r
ajaa
vat
tois
aalta
huo
neis
toa
ympä
röiv
ien
sein
ien,
tois
aalta
huo
neis
ton
sisäl
lä o
levi
en
kant
avie
n se
inie
n ja
mui
den
rake
nnuk
selle
väl
ttäm
ättö
-m
ien
rake
nnus
osie
n hu
onei
ston
puol
eise
t pin
nat.
Huo
neko
rkeu
s on
koh
tisuo
ra m
itta
huon
een
latti
apin
nas-
ta se
n ka
ttopi
ntaa
n.
Ker
rosk
orke
us
on
kahd
en
pääl
lekk
äise
n la
ttiap
inna
n ko
htis
uora
etä
isyy
s.
48
5
2 ASU
INH
UO
NE
2.1
Väh
imm
äisk
oko
ja m
uoto
2.1.
1 M
äärä
ys
Asu
inhu
onee
n ko
on ja
muo
don
tule
e hu
onee
n ai
ottu
käy
ttö ja
kal
uste
ttavu
us h
uom
ioon
otta
en o
lla t
arko
ituk-
senm
ukai
sia.
Asu
inhu
onee
n hu
onea
lan
tule
e ku
itenk
in a
ina
olla
väh
intä
än 7
m2.
Huo
neal
aan
ei lu
eta
1600
mm
mat
alam
paa
tilaa
.
2.2
Väh
imm
äisk
orke
us
2.2.
1 M
äärä
ys
Asu
inhu
onee
n hu
onek
orke
uden
tule
e ol
la v
ähin
tään
250
0 m
m. P
ient
alos
sa m
aini
ttu v
ähim
mäi
skor
keus
on
2400
m
m. A
suin
huon
een
vähä
isen
osa
n hu
onek
orke
us v
oi o
lla e
dellä
san
ottu
a pi
enem
piki
n, e
i kui
tenk
aan
alle
220
0 m
m.
Jos h
uone
en si
säka
tto p
oikk
eaa
vaak
asuo
rast
a, h
uone
kork
eus m
äärit
etää
n hu
onea
lan
kesk
ikor
keut
ena.
2.3
Ikku
nat
2.3.
1 M
äärä
ys
Asu
inhu
onee
ssa
tule
e ol
la ik
kuna
, jon
ka v
aloa
ukko
on
vähi
nään
1/1
0 hu
onea
last
a. Ik
kuna
n si
joitu
ksen
ja m
uun
järje
stel
yn t
ulee
olla
val
oisu
uden
ja
viih
tyis
yyde
n ka
nnal
ta t
arko
ituks
enm
ukai
nen.
Huo
neen
ikk
unan
tai
osa
n si
itä tu
lee
olla
ava
ttavi
ssa.
Asu
inhu
onee
n ik
kuna
n tu
lee
olla
väl
ittöm
ässä
yht
eyde
ssä
ulko
ilmaa
n. L
uonn
onva
lo o
saan
huo
neis
ton
asui
n-hu
onei
sta
saad
aan
kuite
nkin
järje
stää
tois
en, v
alok
atte
ella
tai m
uulla
val
oa lä
päis
eväl
lä r
aken
nuso
salla
raj
atun
til
an k
autta
.
2.4
Suhd
e ym
päri
stön
rak
ennu
ksiin
ja y
mpä
rist
öön
2.4.
1 M
äärä
ys
Etäi
syyd
en a
suin
huon
een
pääi
kkun
an e
dess
ä sa
mas
sa t
ai n
aapu
rikiin
teis
töss
ä ol
evaa
n va
stap
äise
en r
aken
nuk-
seen
tule
e ol
la v
ähin
tään
yht
ä su
uri k
uin
vast
apäi
sen
rake
nnuk
sen
kork
eus
huon
een
latti
atas
olta
mita
ttuna
, elle
i as
emak
aava
sta
muu
ta jo
hdu.
Pää
ikku
nan
edes
sä tu
lee
kuite
nkin
olla
väh
intä
än 8
met
rin e
täis
yyte
en a
sti r
aken
-ta
mat
onta
tila
a. P
ient
alos
sa s
aa m
aini
ttu e
täis
yys
tont
illa
tai
rake
nnus
paik
alla
olla
viih
tyisy
yden
vaa
timuk
set
huom
ioon
otta
en p
iene
mpi
kin.
2.4.
2 M
äärä
ys
Asu
inhu
onee
n su
unni
ttelu
ssa
tule
e ot
taa
huom
ioon
ilm
ansu
untie
n ja
ym
päris
tön
mah
dolli
sten
häi
riöid
en v
aiku
-tu
s sek
ä ik
kuna
näky
mät
Ohj
e A
suin
huon
e ta
rvits
ee
käyt
töta
rkoi
tust
aan
vast
aava
sti
suor
aa a
urin
gonv
aloa
. Asu
inhu
onee
n ik
kuna
sta
avau
tu-
villa
näk
ymill
ä on
mer
kity
s viih
tyis
yyde
n ka
nnal
ta.
2.5
Lat
tian
suhd
e m
aanp
inta
an
2.5.
1 M
äärä
ys
Asu
inhu
onee
n la
ttian
tul
ee o
lla p
ääik
kuna
sein
än k
ohda
lla o
leva
n m
aanp
inna
n yl
äpuo
lella
. O
sa h
uone
isto
n as
uinh
uone
ista
voi
daan
kui
tenk
in m
aini
tulta
osi
n sij
oitta
a vä
häis
essä
mää
rin m
aanp
inna
n al
apuo
lelle
.
6
3 ASU
INH
UO
NE
IST
O
3.1
Väh
imm
äisk
oko
3.1.
1 M
äärä
ys
Asu
inhu
onei
ston
huo
neis
toal
an tu
lee
olla
väh
intä
än 2
0 m
2.
3.2
Tila
t ja
varu
stus
3.2.
1 M
äärä
ys
Asu
inhu
onei
ston
tilo
jen
ja p
ohja
ratk
aisu
n tu
lee
olla
aio
ttu k
äyttä
jäm
äärä
, asu
ntoj
en y
htei
set t
ilat j
a kä
yttö
tarp
ei-
den
muu
toks
et h
uom
ioon
otta
en a
sum
isen
kan
nalta
tark
oitu
ksen
muk
aisi
a. A
suin
huon
eist
ossa
tule
e ol
la ri
ittäv
äs-
ti til
aa le
poa,
ole
skel
ua ja
vap
aa-a
jan
viet
toa,
ruo
kailu
a ja
ruo
anva
lmis
tust
a, h
ygie
nian
hoi
toa
sekä
asu
mis
een
liitty
vää
vältt
ämät
öntä
huo
ltoa
ja sä
ilyty
stä
varte
n.
Asu
inhu
onei
stos
sa ta
i sen
käy
töss
ä tu
lee
olla
asi
anm
ukai
set t
ilat v
aate
huol
toa
ja ir
taim
isto
n sä
ilyty
stä
sekä
pol
-ku
pyör
ien,
last
enva
unuj
en ja
ulk
oilu
välin
eide
n sä
ilyty
stä
varte
n.
3.2.
2 M
äärä
ys
Tila
t tul
ee v
arus
taa
niid
en k
äytö
n ed
elly
ttäm
illä
kalu
stei
lla, v
arus
teill
a se
kä te
knis
illä
asen
nuks
illa.
A
suin
huon
eist
ossa
tule
e ku
itenk
in a
ina
olla
käy
mäl
ä se
kä ri
ittäv
ä pe
rusv
arus
tus h
enki
löko
htai
sen
hy
gien
ian
hoito
a ja
ruoa
nval
mis
tust
a va
rten.
3.2.
3 M
äärä
ys
Asu
inhu
onei
stos
sa, j
ohon
pää
sy k
erro
stal
ossa
koh
dan
4.2.
1 m
ukaa
n ed
elly
ttää
hiss
iä, o
n kä
ymäl
ä- ja
pes
utila
n ol
tava
var
uste
ttavi
ssa
myö
s py
örät
uolin
ja
pyör
ällis
en k
ävel
ytel
inee
n kä
yttä
jälle
. A
sunt
ojen
yht
eist
en t
iloje
n tu
lee
sove
ltua
tark
oitu
ksee
nsa
otta
en h
uom
ioon
myö
s liik
kum
ises
teis
elle
sove
ltuva
käy
ttö.
Selo
stus
Liik
kum
ises
teise
lle s
ovel
tuva
sta
asui
nhuo
neis
ton
wc-
ja
pesu
tilan
mito
ituks
esta
sää
detä
än e
stee
tönt
ä ra
kenn
usta
ko
skev
assa
ase
tuks
essa
(Rak
Mk
F1).
3.3
Ove
t ja
kulk
uauk
ot
3.3.
1 M
äärä
ys
H
uone
isto
n ul
ko-o
velta
asu
inhu
onei
siin
ja m
uihi
n as
umis
ta p
alve
levi
in v
älttä
mät
töm
iin ti
loih
in jo
htav
ien
ovie
n ja
kul
kuau
kkoj
en v
apaa
n le
veyd
en tu
lee
olla
väh
intä
än 8
00 m
m. S
ama
kosk
ee r
aken
nuks
essa
ja p
iha-
alue
ella
as
umis
ta p
alve
levi
in v
älttä
mät
töm
iin ti
loih
in jo
htav
ia o
via
ja k
ulku
aukk
oja.
Ohj
e Tä
ssä
tark
oite
ttuna
muu
na a
sum
ista
pal
vele
vana
väl
ttä-
mät
töm
änä
tilan
a pi
detä
än k
äym
älää
, pes
utila
a ja
asu
n-to
saun
aa s
ekä
kerr
osta
loss
a irt
aim
isto
n, l
aste
nvau
nuje
n ja
ulk
oilu
välin
eide
n sä
ilyty
stila
a, ta
lope
sula
a ja
talo
sau-
naa
sekä
muu
ta k
iinte
istö
llä a
sukk
aan
käyt
töön
tark
oite
t-tu
a til
aa.
Ove
n va
paal
la le
veyd
ellä
tark
oite
taan
täss
ä ku
lkua
ukon
to
delli
sta
leve
yttä
myö
s ava
tun
ovile
vyn
kohd
alla
.
49
74 R
AK
EN
NU
S, T
ON
TT
I JA
RA
KEN
NU
SPA
IKK
A
4.1
Ker
rosk
orke
us
4.1.
1 M
äärä
ys
Ker
rost
alon
ker
rosk
orke
uden
tule
e ol
la v
ähin
tään
300
0 m
m.
4.2
Kul
kuyh
teyd
et
4.2.
1 M
äärä
ys
Ker
rost
alos
sa,
joss
a kä
ynti
asui
nhuo
neis
toih
in o
n si
sään
tulo
n ke
rros
taso
muk
aan
luki
en k
olm
anne
ssa
tai
sitä
yl
emm
ässä
ker
roks
essa
, por
rasy
htey
s as
uinh
uone
isto
ihin
on
varu
stet
tava
pyö
rätu
olin
ja p
yörä
llise
n kä
vely
telin
een
käyt
täjä
lle s
ovel
tuva
lla h
issi
llä. M
ikäl
i käy
nti r
aken
nuks
een
on k
erro
stas
ojen
väl
issä
, sis
äänt
ulon
ker
rost
ason
a on
pi
dettä
vä n
äist
ä al
empa
a. H
issi
yhte
yden
on
lisäk
si u
lotu
ttava
ulla
kolle
ja k
ella
riker
roks
een,
mik
äli n
iissä
on
asu-
mis
ta p
alve
levi
a til
oja.
Ohj
e Pa
lvel
utilo
jen
este
etön
tä p
ääsy
ä ko
skev
a va
atim
us v
oida
an
täyt
tää
myö
s ra
kenn
usra
sitte
ella
, jok
a an
taa
oike
uden
tilo
jen
käyt
täm
isee
n m
uulla
lähe
llä si
jaits
eval
la k
iinte
istö
llä.
Ker
rost
alot
ontin
tai r
aken
nusp
aika
n ra
jalta
sek
ä lii
kkum
ises
teis
elle
tark
oite
tulta
aut
opai
kalta
rak
ennu
ksee
n jo
hta-
van
kuin
myö
s le
ikki
paik
oille
ja o
lesk
eluu
n ta
rkoi
tetu
ille
alue
ille
joht
avie
n ja
mui
den
asum
ista
pal
vele
vien
väl
ttä-
mät
töm
ien
kulk
uyht
eyks
ien
on so
vellu
ttava
liik
kum
ises
teis
elle
.
Pien
talo
tont
in ta
i rak
ennu
spai
kan
raja
lta s
ekä
auto
paik
alta
asu
ntoo
n m
aant
asok
erro
kses
sa jo
htav
a ku
lkuy
htey
s ja
si
sään
käyn
ti ra
kenn
etaa
n m
yös l
iikku
mis
este
isel
le so
veltu
vaks
i, jo
s se
maa
ston
muo
don
ja k
orke
user
ot h
uom
ioon
ot
taen
on
mah
dolli
sta.
Selo
stus
Liik
kum
ises
teis
elle
sov
eltu
vista
kul
kuyh
teyk
sist
ä se
kä t
a-so
eroj
en
järje
stel
yihi
n so
pivi
sta h
issei
stä
ja lu
iski
sta
sää-
detä
än
este
etön
tä
rake
nnus
ta
kosk
evas
sa
aset
ukse
ssa
(Rak
Mk
F1).
4.2.
2 M
äärä
ys
Asu
inhu
onei
stoi
hin
ja a
sum
ista
pal
vele
viin
väl
ttäm
ättö
miin
tilo
ihin
joht
avan
por
taan
ja lu
iska
n tu
lee
olla
hel
ppo-
kulk
uine
n ja
var
uste
ttu ta
rpee
llisi
lla k
aite
illa
ja k
äsijo
htei
lla. S
ama
kosk
ee to
ntin
tai r
aken
nusp
aika
n vä
lttäm
ättö
miä
ul
kois
ia k
ulku
väyl
iä.
Ker
rost
asoj
en v
älis
en p
orta
an t
ulee
olla
kat
ettu
. K
erro
stal
ossa
, jo
ssa
ei o
le h
issi
ä, k
erro
s-ta
soje
n vä
lisen
por
taan
tul
ee l
isäk
si s
aada
riit
tävä
sti
luon
nonv
aloa
ja
siin
ä tu
lee
olla
väh
intä
än y
ksi
välit
asan
ne
kerr
osta
sant
eide
n vä
lillä
.
Selo
stus
Luis
kist
a, p
orta
ista,
kai
teist
a ja
käs
ijoht
eista
sek
ä m
uusta
ra
kenn
ukse
n kä
yttö
turv
allis
uude
sta
sääd
etää
n ra
kenn
ukse
n kä
yttö
turv
allis
uutta
kos
keva
ssa
aset
ukse
ssa
(Rak
Mk
F2).
4.2.
3 M
äärä
ys
Porr
askä
ytäv
ät j
a ke
rros
tasa
ntee
t on
mito
itetta
va s
iten,
että
hen
kilö
iden
ja
tava
roid
en k
ulje
tus
on j
ärje
stet
tävi
ssä
ilman
koh
tuut
onta
vai
keut
ta. T
avar
anku
ljetu
s vo
idaa
n jä
rjest
ää m
yös
hiss
illä,
joka
on
riittä
vän
tilav
a tä
hän
tark
oi-
tuks
een.
Hen
kilö
itä o
n vo
itava
kul
jetta
a po
rras
huon
een
kaut
ta m
yös s
illoi
n, k
un m
ahdo
lline
n hi
ssi e
i ole
käy
tettä
viss
ä.
84.
3 M
uut t
ilat,
rake
nnel
mat
ja a
luee
t
4.3.
1 M
äärä
ys
Leik
kipa
ikoi
lle ja
ole
skel
uun
tark
oite
ttuih
in ti
loih
in ja
tälla
isill
e al
ueill
e tu
lee
asun
nois
ta p
ääst
ä va
ivat
to-
mas
ti ja
turv
allis
esti.
Aut
opai
kat,
ajo
auto
paik
oille
, jät
ehuo
ltotil
ojen
sijo
itus j
a hu
olto
-ajo
pih
a-al
ueel
la o
n jä
rjest
että
vä si
ten,
että
niis
tä a
sum
isel
le ja
pih
a-al
ueen
muu
lle k
äytö
lle a
iheu
tuva
häi
riö jä
ä vä
häis
eksi
.
Maa
nkäy
ttö-
ja r
aken
nusl
aki 1
55 §
1 m
om.:
A
suin
rake
nnuk
sen
yhte
ytee
n tu
lee
järj
estä
ä ri
ittäv
ästi
ulko
tilaa
le
ikki
paik
koja
ja
ol
eske
lual
ueita
va
rten
. N
e on
tu
rval
lises
ti er
otet
tava
lii
kent
eelle
va
ratu
sta
alue
esta
. T
iloje
n ri
ittäv
yytt
ä ar
vioi
taes
sa
void
aan
otta
a hu
omio
on
myö
s lä
hiym
päri
stön
ta
rjoa
mat
vas
taav
at
tilat
ja
alue
et s
ekä
kiin
teis
töje
n yh
teis
et
järj
este
lyt.
Maa
nkäy
ttö-
ja r
aken
nusa
setu
s 56
§.:
Kiin
teis
tön
jäte
huol
toa
palv
elev
ien
tiloj
en j
a ra
kenn
elm
ien
jär-
jest
ämis
essä
tul
ee o
ttaa
huo
mio
on r
aken
nuks
essa
har
joite
ttava
n to
imin
nan
laat
u se
kä m
ahdo
llisu
us jä
tteen
ker
äysv
älin
eide
n si
joit-
tam
isee
n se
n m
ukaa
n ku
in a
siast
a er
ikse
en s
ääde
tään
. Tar
vitta
es-
sa n
ämä
tilat
ja r
aken
nelm
at o
n ai
datt
ava
tai m
uuto
in s
uoja
ttav
a pa
lova
aran
ja y
mpä
rist
öhai
ttoje
n vä
lttäm
isek
si.
Tekijät:..Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy / Asko Takala, Kaisa Savolainen, Kristiina Timonen, Eeva Saarelainen
NimikeSELVITYS ESTEETTöMYYSVAATIMUSTEN VAIKUTUKSISTA ASUINKERROSTALORAKENTAMISEEN
Sarjan.nimikeHelsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:12
Sarjanumero. 2008:12. Julkaisuaika. 28.11.2008..Sivuja. 52. Liitteitä. 0..ISBN. 978-952-223-263-2 (nid). ISSN. 0787-9024.. 978-952-223-264-9 (pdf)..Kieli.koko.teos. FIN. Yhteenveto. FIN.
TiivistelmäTämä selvitys täydentää Helsingin kaupungin useamman hallintokunnan yhteistä kerrostalojen kehittämisprojektia. Koska projektin aiemmissa vaiheissa on useaan otteeseen noussut esille vuonna 2005 voimaan tulleet Suomen rakentamismääräyskokoelman esteettömyyttä käsittelevät osat (F1 Esteetön rakennus ja G1 Asuntosuunnittelu) ja niiden tulkinnat, myös ympäristöministeriö on yhtenä selvitystyön tilaajana.
Rakennus- ja maankäyttölainsäädännössä asetetun ympäristön esteettömyyden takaamiseksi on rakentamismääräyskokoelmaan kirjattu lähinnä fyysistä, mitattavaa esteettömyyttä koskevia vaatimuksia; määräyksiä ja ohjeita, jotka on käytännössä laadittu nykyisen asuinympäristön hyvien ja huonojen ratkaisujen ja kokemusten perusteella.
Selvityksessä vertaillaan kerrostalorakentamisen esteettömyyttä koskevien säädösten soveltamista ja tulkintoja kyselyyn osallistuneiden suomalaisten kaupunkien ja kuntien kesken. Vertailussa käydään läpi myös kerrostalojen ja pientalojen rajanvetoa esteettömyysnäkökulmasta. Lisäksi pyydettiin eräiden rakennusalan toimijoiden näkemystä nykyisistä esteettömyysvaatimuksista. Selvitystä täydentää Pohjoismaiden osalta kirjallisuuspohjainen vertailuosuus.
Kerrostaloasumisen kehittäminen samanaikaisesti sekä kaikille sopivaksi että kaiken sallivaksi asuinmuodoksi on tehtävä, jonka tavoitteenasettelussa on harkittava esteettömän yleispätevyyden ja yksilöllisten erikoisratkaisujen suhdetta. Suunnittelijat ja toteuttajat kohtaavat näitä tilanteita jatkuvasti. Rakentamismääräysten käytännön tulkinta on osa rajankäyntiä, eikä esteetöntä asuinympäristöä koskevan osaamisen ja ymmärryksen vaihtelu ja ennakoimattomuus sitä helpota, kuten tästä selvityksestä ilmenee.
Selvityksen pohjalta arvioidaan asuinkerrostalojen esteettömyyttä koskevien määräysten, ohjeiden ja käytäntöjen kehittämistarpeita.
AsiasanatHELSINKI, KERROSTALOT, KEHITTÄMINEN, ASUMINEN, ASUNNOT, LÄHIYMPÄRISTö, PIHAT, SUUNNITTELU, ESTEETTöMYYS
Kuvailulehti
Selvitys esteettömyysvaatimusten
vaikutuksista asuinkerrostalorakentamiseen
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:12 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:12
Sarjassa aikaisemmin julkaistu:
2008:1 Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma 2008–2010, Toiminnan perusta ja keskeiset tehtävät
2008:2 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2007
2008:3 Jätkäsaari, osayleiskaava, selostus
2008:4 Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki - Helsingin maankäytön kehityskuva
2008:5 Kaupan kaavoitus Helsingissä osa 1 Päivittäistavarakauppa
2008:6 Kerrostalojen kehittäminen Helsingissä
2008:7 Lähiöprojektin toimintakertomus 2007
2008:8 Mahdollisuuksien piha! - kerrostalopihojen suunnittelukilpailu
2008:9 Huippukampuksen edellytykset Helsingissä
2008:10 Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu 2008
2008:11 Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaava
ISSN 0787-9024ISBN 978-952-223-263-2 (nid.)ISBN 978-952-223-264-9 (PDF)
SELVITYS ESTEETTÖMYYSVAATIM
USTEN
VAIKUTUKSISTA ASUIN
KERROSTALORAKENTAM
ISEENHelsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:12
9 789522 232632