TERVEYS 3.0

SEURAAVIEN 30 VUodEN AIkANA hoItoA tARVItSEVIEN IhmIStEN määRä kolmINkERtAIStUU pohjoISmAISSA. pIdEmpI ElINIkä, UUdEt lääkkEEt jA pAREmmAt hoItomENEtElmät pARANtAVAt ElämäNlAAtUAmmE, mUttA ASEttAVAt myöS pohjoISmAISEN SAIRAANhoIdoN RAtkAISEVAN kySymykSEN EtEEN. kUkA mAkSAA?

S I S Ä LT Ä Ä Y H T E E N V E D O N I F -V U O D E S TA 2 0 0 8

Terveyden- ja sairaanhoito ovat yksi yhteiskunnan tärkeimmistä kysymyksistä. Poliittisilla päätök-sillä, uusilla keksinnöillä ja uusilla hoitomuodoilla on välitön vaiku-tus elämäämme.

Näillä alueilla on otettu valtavia kehitysas-keleita 100 viime vuoden aikana. Pohjoismais-sa elinikä on pidentynyt yli 20 vuotta. Monet kuolemaan johtavat tai erittäin vakavat sairau-det kuten isorokko, polio ja kurkkumätä on voitettu. Ja kehitys jatkuu. Uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen ansiosta todennäköisyys pa-rantua syövästä ja muista merkittävistä kan-sansairauksista kasvaa tulevaisuudessa.

n n n

Samalla sairaudesta on tullut vaikea poliit-tinen kysymys. Sairaalahoitoa mahdollisesti tarvitsevien vanhusten määrä on 30 vuoden kuluttua kasvanut voimakkaasti Pohjoismais-sa. Samalla uusi tutkimus tuo käänteentekeviä muutoksia sekä hoitoon että lääkkeisiin. Se merkitsee kustannusten kasvua. Yhteiskunnan resurssit eivät riitä kaikkeen mahdolliseen.

Tämä asettaa meidät vakavien eettisten pohdintojen eteen. Kenellä on oikeus uusiin ja usein kalliisiin hoitoihin? Ja keneltä ne on evättävä?

n n n

Yksi keskeinen kysymys on: Mistä yhteis-kunta pystyy ja haluaa vastata tulevaisuudessa – ja mistä meidän on itse maksettava? Yksityiset ratkaisut yleistyvät. If ja muut vakuutusyhtiöt täydentävät jo nyt julkista terveydenhuoltoa ja sairaudenhoitoa jossain määrin esimerkiksi lapsivakuutuksilla sekä työtapaturma- ja sai-raanhoitovakuutuksilla. Uskon, että olemme nähneet tästä kehityskulusta vasta alun. On

hyvin todennäköistä, että nykyistä olennaises-ti suurempi osa hoidosta rahoitetaan 20–30 vuoden kuluttua yksityisillä tai työnantajien maksamilla vakuutuksilla.

Jotkut pitävät tätä kehitystä huolestutta-vana ja uskovat, että se johtaa yhteiskuntaan, joka suosii kaikkein vahvimpia. Toiset, kuten minä, näkevät yksityiset ja työnantajiin liite-tyt ratkaisut mahdollisuutena luoda kaikille parempi sairaanhoito. Mielenkiintoista on, että monet olisivat valmiit keskus-telemaan varallisuutemme käyttämi-sestä pikemminkin terveyden kuin materiaalisen hyvinvointimme li-säämiseen.

n n n

Keskustelu tulevaisuuden ter-veyden- ja sairaanhoidosta on jo käynnissä. Mutta sitä on tehos-tettava ja laajennettava. Tämän julkaisun tarkoi-tuksena onkin omalta osaltaan edistää keskus-telua. Aloittakaamme se nyt.

Torbjörn Magnusson,Ifin konsernijohtaja

kuka maksaa?

alkusanat

PS. Tämän julkaisun lopussa esittelem-me Ifin ja vuoden 2008 tuloksemme. Älä ohita sitä!

KUVA: Thron Ullberg

TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON TULEVAISUUS

SISÄLTÖ

n seuraavan sukupolven sairaudet ��������������������������������� 6 n neljän sairauden kehitys ������������������������������������������������������ 9 n tulevaisuus tekee meistä terveempiä – ja sairaampia ��������������������������������������������������������������������������������������� 10

n pohjoismaalaiset vanhentuvat ����������������������������������� 22

n 24 vastaa: kuka maksaa hoidon tulevaisuudessa? ��������������������������������������������������� 26

n tutkimuksen eturintamassa ������������������������������������������� 14

n science fictionia vai todellisuutta? ��������������������� 18

luk

u 1

luk

u 3

luk

u 2

UUSI SAIRAUSKÄSITYS JA PIDEMPI ELINIKÄ LUOVAT UUSIA HOITO-TARPEITA, TUTKIMUS ANTAA MEILLE UUSIA HOITOMUOTOJA JA LÄÄK-KEITÄ. RASITTUNEEN HOITOSEKTORIN ON ENTISTÄ VAIKEAMPI SAA-DA RAHAT RIITTÄMÄÄN. MINKÄ HINNAN SINÄ JOUDUT MAKSAMAAN?

NÄIN SAIRASTUT

kUkA mAkSAA?

NÄIN SAAT APUA

Kuva esittää veritulppaa, joka voisi johtaa aivohalvaukseen tai sydänkohtaukseen. Sydän- ja verisuonisai-raudet ovat tänä päivänä yleisin kuolinsyy. Mutta käyrä osoittaa koko ajan alaspäin. ruotsissa riski kuolla sepelvaltimotautiin on vähentynyt 40 prosenttia pelkästään vuosien 1987 ja 2002 välillä. Selittäviä tekijöi-tä ovat ennalta ehkäisevä terveydenhoito ja infarktin parempi ensihoito.

4

NÄIN SAIRASTUT

luku 1

2009

Syöpä on yksi niistä sairauksista, jotka yleistyvät jatkuvasti. Uusien syöpätapausten määrä kasvaa vuosittain 1–1,5 prosenttia kaikissa Pohjoismaissa. Mikään ei viittaa siihen, että kasvuvauhti hidastuisi. Vuonna 2025 syöpään sairastuu 700 pohjoismaalaista 100 000:sta. Kuva esittää rintasyöpäsolua, siis pientä osaa pahan-laatuisesta syöpäkasvaimesta. rintasyöpä on naisten tavallisin syöpä.

5

NÄIN SAIRASTUT

2025

SAIRASTUMMEKO, VANHENEMMEKO JA KUOLEMMEKO KUIN ESI-ISÄMME? TUSKIN. UUDET SAIRAUDET YLEISTYVÄT, MUUT

VÄHENEVÄT. HYVIN TODENNÄKÖISESTI ELÄT VANHEMMAKSI JA TERVEEMPÄNÄ JA OLET TÖISSÄ PIDEMPÄÄN KUIN VANHEMPASI.

Paremmat lääkkeet, rokotteet ja elinta-so ovat pidentäneet pohjoismaalaisten elinikää noin kahdella vuodella viime vuosisadan jokaisella vuosikymmenellä. Eikä kehitys osoita laantumisen merk-kejä. Kaikkein vanhimmista tulee en-

tistä vanhempia ja entistä useammat saavat kokea vanhuuden.

Pohjoismaissa on enemmän ja terveempiä van-huksia. Norjan tilastokeskus on laskenut, että ”van-husaalto” alkaa vuoden 2013 paikkeilla, ja jo vuonna 2060 vähintään 67-vuotiaita on suunnilleen kaksi kertaa enemmän kuin tänä päivänä. Norjassa yli 80-vuotiaiden osuus kasvaa noin viidestä yhdeksään prosenttiin – 213 000 yli 440 000 henkilöön.

Ruotsin kansanterveyslaitoksen laatiman raportin ”Var med och bestäm!” (Ole mukana päättämässä!) mukaan noin 44 prosenttia ruotsalaisista on vuonna 2025 vähintään 50-vuotiaita – eläkeiässä tai sen kyn-nyksellä. Vuonna 2050 jo puolet ruotsalaisista on vähintään 50-vuotiaita, ja työelämästä poistuvien määrä ylittää siihen siirtyvien määrän. Luultavasti lapsia syntyy vähemmän, mikä johtaa siihen, että eläkeläisten toimeentulosta vastaavia työikäisiä on vähemmän.

Vanhusaalto ei pyyhkäise vain Ruotsin ja Norjan, vaan koko muun Pohjolan ja Euroopan yli. Meidän osamme maapalloa saa näin uuden väestöresurssin.

Tanskalainen tulevaisuudentutkimuslaitos IFF on laatinut raportin ”Bag Facaden”. Siinä tulevaisuuden vanhukset kuvataan arkipäivän

romantikoiksi, reppumatkalaisiksi, moniosaajiksi ja paikallisiksi sankareiksi, joilla on aikaa ja rahaa. Tulevaisuuden 100-vuotiaat elävät kuin tämän päi-vän 80-vuotiaat, ja 80-vuotiaat kuin tämän päivän 60-vuotiaat. Toisin sanoen meillä on pian paljon enemmän vanhuksia, joilla on hyvä terveys ja mie-lekäs elämä.

– Vanhemmat ihmiset tulevat luultavasti työs-kentelemään pidempään, sillä työvoimapulan

vuoksi eläkeikää nostetaan monissa maissa. Lisäksi heillä on vähemmän rasitusvammoja, sillä heidän työnsä ei ole ollut fyysisesti yhtä raskasta kuin edellisillä sukupolvilla. He kes-tävät yksinkertaisesti pidempään työmarkki-

noilla, IFF:n projektijohtaja Kristina Laksáfoss Søgaard sanoo.

Hänen mielestään tulevaisuuden van-huksilla on myös enemmän varallisuutta

ja siten paremmat mahdollisuu-det kuluttaa. He pystyvät toteuttamaan paremmin omat yksilölliset toiveensa ja tarpeensa.

Uusi sairauskäsitysTänä päivänä syntyvä tyttö voi odottaa elävänsä vähin-tään 82-vuotiaaksi, ja poi-ka 78-vuotiaaksi. Aina ei ole ollut näin.

– Norja oli 125 vuot-ta sitten köyhä maa

seuraavan sukupolven sairaudet

teksti:Vigdis Askjem Dahl

näin sairastutlu

ku

16

geir Stene-larsen, norjan kansanterve-yslaitoksen johtaja.

Kristina laksáfoss Søgaard, IFF:n pro-jektijohtaja, Tanska.

Euroopassa. Huono ravinto ja puutteellinen hygienia aiheuttivat tuberkuloosia ja muita köyhyyssairauksia, ja lepra oli yleistä, Norjan kansanterveyslaitoksen johtaja Geir Stene-Larsen sanoo. Imeväiskuolleisuus oli peräti kymmenen prosenttia, ja vuonna 1880 epi-demiat ja erityyppiset infektiosairaudet olivat hallit-sevia kansansairauksia. Näistä pelätyimpiä, tabuna pidettyjä ja eniten huomiota saaneita olivat tuberku-loosi, isorokko ja lepra.

Vasta 1940- ja 1950-luvuilla käyttöönotettujen antibioottien ja 1950-luvulla käynnistyneen lasten rokotusohjelman myötä monet hengenvaaralliset infektiosairaudet alettiin saada kuriin. Enää niistä ei juurikaan kanneta huolta. Stene-Larsen kertoo, että toisen maailmansodan jälkeen suurimpia kan-sansairauksia ovat olleet sydän- ja verisuonisairaudet ja syöpä, sittemmin myös 2-tyypin diabetes ja keuh-koahtaumatauti (COPD). Vuoden 1950 jälkeen elin-ikä on pidentynyt lähes kymmenellä vuodella, mutta samalla esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeista ja syövästä on tullut entistä yleisempiä.

– Johonkinhan meidän on lopulta kuoltava, ja sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen tavallinen kuolinsyy, mutta nyt vasta korkeammassa iässä. Nämä sairaudet voivat yleistyä entisestään, jos vä-estön lihominen jatkuu. Lihavuusepidemia koettelee nykyään sekä rikkaita että köyhiä maita, mutta kan-sansairaudet syöpä ja sydän- ja verisuonitaudit ovat tavallisimpia kuolinsyitä, Stene-Larsen sanoo.

Sten-Larsenista on vaikea ennakoida, minkä tyyp-piset sairaudet ovat yleisimpiä tulevaisuudessa, mutta hän uskoo, että nämä suuret kansansairaudet pysyvät mukanamme. Lisäksi psyykkiset sairaudet tulevat oletettavasti saamaan enemmän huomiota.

– Uusia infektiosairauksia on 30–40 viime vuoden aikana ilmaantunut 1–2 vuodessa. Useimmat niistä köyhissä maissa, mutta esimerkiksi legioonalaistauti ja hiv/aids ovat koetelleet myös rikkaita maita, Stene-Larsen sanoo ja huomauttaa, ettei ole poissuljettua, etteikö infektiosairauksista voisi jälleen tulla vakavim-pia kansansairauksia rikkaissa maissa. Erona entisen ja nykyisen sekä köyhän ja rikkaan välillä on, että asumme nyt pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa, jonka sairaalat ja terveydenhoito ovat maailmanluokkaa.

Julkinen hoito hallitseeIFF:n Kristina Laksáfoss Søgaard on kuitenkin sitä mieltä, että tulevaisuuden hoito ja sairaalat ovat nykyistäkin palvelukeskeisempiä ja että vanhukset tulevat vaatimaan palveluilta entistä enemmän.

– Koska tulevaisuuden vanhusten taloudellinen asema on parempi, he pystyvät ostamaan itselleen terveyttä ja huolenpitoa paljon enemmän kuin nykyi-sin on tavallista. He eivät todennäköisesti myöskään tyydy siihen palvelujen tasoon, jota julkinen sektori pystyy tarjoamaan, Søgaard sanoo.

Jo tänä päivänä on nähtävissä, että yksityisen tervey-denhuollon merkitys on kasvanut Pohjoismaissa.

– Hammashuolto on tästä yksi esimerkki. Kaikissa Pohjoismaissa Ruotsia lukuunottamatta myös apteekit

7

Kuva keuhkoah-taumataudista. hengitystiet turpoavat, ahtau-tuvat ja osittain tukkeutuvat, mikä aiheuttaa hengitys-vaikeuksia. Toisen maailmansodan jälkeen keuhkoah-taumatauti on ollut yksi suurimmista kansansairauksista.

SYdän- Ja veriSUo-nitaUdit ovat edel-leen ta-vallinen KUolinSYY, mUtta nYt vaSta KorKe-ammaSSa iäSSä

teKiJää, JotKa vaiKUttavat terveYteeSi

91 liiKUnta

Jaksaaksemme töissä ja pysyäksemme terveinä tarvitsemme hyvää kuntoa. Kestä-vyys on tärkeää hyvän terveyden ylläpitämi-seksi, ja se ehkäisee myös rasitusvammoja, sydän- ja verisuoni-sairauksia ja 2-tyypin diabetesta.

2 ravinto nauttimamme ra-

vinto vaikuttaa tervey-teemme, mutta miten? oppineet kiistelevät siitä. eräät ovat sitä mieltä, että emme saisi syödä rasvaisia ruokia, kun taas toisten mielestä elimistö tarvit-see erityisesti rasvaa.

3 SeKSi Miehillä, jotka

saavat siemensyöksyn kaksi kertaa viikos-sa, on 50 prosenttia pienempi riski kuolla ennenaikaisesti, kuin niillä, jotka saavat orgasmin kerran kuu-kaudessa. erään sak-salaisen tutkimuksen mukaan ne, jotka suu-televat toisiaan joka aamu, elävät viisi vuot-ta muita pidempään.

4 KoUlUtUS Koulutuksella on

suuri vaikutus tuleviin elinehtoihimme, elinta-soomme, talouteemme ja elämäntapaamme. Tutkimuksen mukaan kunnianhimoiset 40- ja 50-vuotiaat miehet sairastuivat harvemmin Alzheimerin tautiin kuin ne, jotka olivat työskennelleet samalla työpaikalla suurimman osan elämästään.

on yksityistetty. Ja nyt myös Ruotsin apteekkimarkkinat vapautetaan kilpailulle, sanoo Mika Gissler. Hän toimii Pohjoismaisen kansanterveystieteen korkeakoulun professorina Ruotsissa ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kehitysjohtajana (Stakes, joka on nykyään osa Terveyden ja hyvinvoinnin keskusta) Suomessa.

Mutta vaikka yksityisten terveydenhoitopalvelujen määrä on kasvanut, on julkisen terveydenhuollon tarjonta edelleen hallitsevassa asemassa. Gissler ker-too, että julkisen sektorin terveydenhuollon tarjonta vaihtelee Pohjoismaiden välillä.

Suomessa ei potilailla ole lainkaan valinnan mahdollisuuksia, kun taas Ruotsissa he voivat va-lita sairaalan vapaasti omalta maakäräjäalueeltaan. Norjassa valinta on vapaa, ja Tanskassa potilas voi valita jopa ulkomaisen sairaalan, jos odotusaika on yli kaksi kuukautta.

Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa julkinen sektori maksaa nykyään 82–84 prosenttia kaikista tervey-denhuollon kustannuksista. Luku on hieman alempi Suomessa, jossa valtio maksaa 76 prosenttia kus-tannuksista ja siellä myös omakustannusosuus on Pohjoismaiden korkein. Terveydenhuolto on pää-asiassa hajautettua, toisin sanoen jaettu alueittain ja kunnittain.

– Suomessa käytännössä kunnat vastaavat terve-ydenhuollosta, erityisesti perusterveydenhoidosta. Pienimmissä kunnissa asuu vain pari sataa asukasta, joten se on todellista lähidemokratiaa, sekä hyvässä että pahassa, Gissler sanoo.

Hänen mukaansa Suomen sairaalajärjestelmä muuttuu ja suunnitelmia terveydenhuollon piirien suurentamisesta on jo vireillä. Tanskassa ja Ruotsissa alueet ja maakäräjät ovat saaneet vahvan aseman, kun taas Norjassa valtio vastaa sairaalahoidosta alu-eellisten terveydenhuoltoyritysten kautta.

rokotteiden hidas kehitysSamalla kun sairaalarakenne muuttuu, kehitetään myös koko ajan uusia lääkkeitä. Maailman terveys-järjestöllä on esimerkiksi pitkä lista infektioita, joita vastaan se haluaa rokotteet. Viime aikoina lääketeol-

lisuus on kuitenkin epäröinyt sijoittaa suuria summia uusien rokotteiden kehittämiseen. Syynä on se, että ne saavat rokotteista vähemmän voittoa kuin lääkkeistä. Lisäksi lääkevalmistajia vastaan on käyty joitakin va-hingonkorvausoikeudenkäyntejä, joissa ne on tuomittu maksamaan suuria taloudellisia korvauksia potilaille, jotka ovat saaneet sivuvaikutuksia rokotteista.

– Siksi kehitys etenee hitaammin kuin olisimme toivoneet. Siitä huolimatta koko ajan tulee uusia ja käyttökelpoisia rokotteita. Norjassa otetaan käyttöön papilloomavirusta vastaan kehitetty rokote. Rokotuk-set aloitetaan 2009 ja niiden piiriin kuuluvat kaikki 11–12 -vuotiaat tytöt. Rokote suojaa kohdunkaulan syövältä, Geir Stene-Larsen sanoo.

Pidentääkö lääketieteen kehitys entisestään elin-ikää?

– Kyllä, niin uskomme. Erityisesti edistysaskeleet syövän hoidossa säästävät monet ennenaikaiselta kuolemalta. Mutta myös joillakin muilla alueilla ke-hitetään uusia lääkkeitä ja uusia hoitomuotoja, jot-ka voivat pidentää elämää. Entistä useammat elävät satavuotiaiksi.

Laskelmien mukaan vuonna 2060 syntyvien nais-ten eliniänodote on 87–93 vuotta ja miesten 83–88 vuotta. n

näin sairastutlu

ku

18

SUomeSSa ei poti-lailla ole lainKaan valinnan mahdolli-SUUKSia, KUn taaS rUotSiSSa he voivat valita Sairaalan vapaaSti

5 Uniliian lyhyeksi

jäävä uni voi vaikut-taa mielentilaan ja elämänlaatuun. Monet liikenneonnettomuu-det ja työtapaturmat johtuvat luultavasti unettomuudesta.

6 GeeniperimäJos toisella

vanhemmistasi on geneettinen sairastu-mistaipumus, sinulla ja sisaruksillasi on 50 prosentin todennäköi-syys periä se. Mutta kaikki, jotka perivät sairastumistaipumuk-sen, eivät välttämättä sairastu.

7 alKoholi Ja tUpaKointi

oluessa, viinissä ja viinassa on paljon kaloreita. liiallinen alkoholinkäyttö voi myös vaikuttaa erittäin haitallisesti terveyteen. Se, että tupakointi ai-heuttaa keuhkosyöpää, sydänsairauksia, keuh-kolaajentumaa ja muita vakavia sairauksia, ei ole mikään uutinen.

8 onninauru pidentää

ikää. Totta, väittää mielentilatutkija ja professori Sven Svebak – huumorin-taju tekee elämästä helpompaa, parantaa terveyttä ja voi vaikut-

taa elinikään.

9 GlobaliSaatioIhmiset kuljetta-

vat mukanaan myös tartuntoja. Virukset, bakteerit, radioak-tiiviset tai kemial-liset saasteet eivät kunnioita maanrajoja.

Terveydenhuollon näkökulmasta Pohjoismaat tulevat entistä

riippuvaisemmiksi kansainvälisestä

yhteistyöstä.

9

2025: syöpä yleistyy, mutta sydän tervehtyy

VÄHEMMÄN SYDÄN- JA VERISUONISAIRAITA, YHTÄ PALJON DEPRES-SIOTA MUTTA ENEMMÄN SYÖPÄTAPAUKSIA. PAHIMMASSA TAPA-

UKSESSA TUBERKULOOSI TULEE TAKAISIN. TÄLLAINEN ON TERVEY-DENTILAMME VUONNA 2025 ASIANTUNTIJOIDEN MUKAAN.

teksti: Madeleine Bäck

Läh

tee

t: W

iman

, B

esk

ow

, L

äkart

idn

ing

en

nr

15–1

6, vo

l 10

3, 20

06

/Sju

kvård

sråd

giv

nin

gen

, S

mit

tskyd

dsi

nst

itu

tet/

Sven

sk f

öre

nin

g f

ör

rad

iofy

sik/C

an

cerf

on

den

, R

äd

da L

ivet,

nr

4 2

00

7/N

OM

ES

CO

– H

els

est

ati

stik

i d

e n

ord

iske lan

de, 20

06

/Tu

ori

, G

issl

er, W

ah

lbeck ”

Men

tal h

ealt

h in

th

e n

ord

ic c

ou

ntr

ies”

, S

TA

KE

S 2

00

6/S

tate

ns

inst

itu

t fo

r fo

lkesu

nd

hed

, D

an

mark

, F

olk

esu

nd

hed

srap

po

rten

20

07/

Ru

ots

in s

osi

aalih

alli

tus,

Fo

lkh

äls

ora

pp

ort

20

05/U

rban

Jan

lert

, ep

idem

iolo

gia

n ja k

an

san

terv

eyst

iete

en

pro

fess

ori

, kan

san

terv

eys-

ja k

liin

isen

lääketi

ete

en

tie

deku

nta

, U

um

aja

n y

liop

isto

, R

uo

tsi/

Gu

nn

ar

Bo

man

, keu

hko

lääketi

ete

en

ja a

llerg

olo

gia

n e

meri

tus

pro

fess

ori

, U

pp

sala

n y

liop

isto

, R

uo

tsi/

Cars

ten

Ro

se, o

nko

log

ian

klin

ikan

jo

hta

ja, L

un

din

ylio

pis

tosa

iraala

, R

uo

tsi.

SYöpäThor Stenbeck suorit-taa maailman ensim-mäisen onnistuneen sädehoidon Tukhol-massa. röntgensätei-den keksimisestä on kulunut vasta kolme vuotta.

Syövän kehittymisestä saadaan lisää tietoa. Suuri askel eteenpäin on syövän kasvulle tärkeiden syöpägeenien ja toisaalta syöpää estävien tuumorin supressiogeenien löytä-minen.

Uusia syöpätapauksia ilmenee Tanskassa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2000 syöpäsairaiden määrä lähtee kasvuun myös norjassa. Syyksi arvellaan epäterveellisiä elämäntapoja, Tanskan osalta erityisesti tupakointia.

Uusien syöpätapausten määrä kasvaa vuosittain 1–1,5 % kai-kissa Pohjoismaissa. Mikään ei viittaa kasvun laantumiseen. 100 000 pohjoismaalaisesta noin 700 sairastuu syöpään vuonna 2025.

1899 1980-lUKU 2000 2025

SYdän- Ja veriSUoniSairaUdet SeKä aivohalvaUSriski sairastua ja kuolla sepelvaltimotautiin alkaa pienetä dramaattisesti 1980-luvun lopulla. Syistä on esitetty useita teori-oita, mm. terveellisempiä elämäntapoja ja vähenty-nyttä tupakointia.

Iskeemisiin sydänsairauksiin kuolleiden pohjoismaalaisten määrä on puolittunut 1960-lu-vulta lähtien. Tämä koskee sekä miehiä että naisia. ruotsissa ris-ki kuolla sepelvaltimotautiin on pienentynyt 40 % pelkästään 1987–2002 välisenä aikana.

Toisin kuin muut verisuonisai-raudet aivohalvausten määrä on vähentynyt vain marginaa-lisesti. riski kuolla vuoden si-sällä aivohalvauksen seurauk-sena on kuitenkin pienentynyt, vuosien 1987 ja 2001 välisenä aikana 47 %:sta 39 %:iin.

”Toivottavasti sydän- ja verisuonisairaudet ja kuolleisuus niihin edelleen vähenevät. elämäntapam-me ja ennaltaehkäisevät hoidot ovat ratkaisevia.” Urban Janlert, Uumajan yliopisto, ruotsi.

1980-lUKU 1990-lUKU 2001 2025

pSYYKKiSet SairaUdet”Psyykkisten sairauksien kasvu Pohjoismaissa on jossain määrin myytti. Suomesta kerätyt tiedot osoittavat, että 1980-luvun jälkeen sairastuneiden määrä on ollut noin 10 % väestöstä.” Kristian Wahlbeck, psykiatrian professori, Mielenterveysryhmä, Stakes, Suomi.

luku 10 % pitää edel-leen paikkansa. Poik-keuksena ovat lapset ja nuoret, jotka voivat psyykkisesti huonom-min päätellen siitä, että yhä useammat saavat antidepressiivistä hoitoa.

Psyykkiset sairaudet maksavat yhteiskunnalle vuosittain paljon rahaa. euroopassa pelkästään masennuksen kustannukset ovat henkeä kohti noin 214 euroa vuodessa, kun summaan lasketaan mukaan kaikki välilliset kustan-nukset, esimerkiksi työttömyys, alentunut työkyky ja rikollisuus.

Tutkijat uskovat, että Pohjoismaissa on psyykkisesti sairaita 30 vuoden kulut-tua yhtä paljon – siis 10 % väestöstä.

1980 1990 2000 2025

tUberKUlooSiTuberkuloosin osuus kokonaiskuolleisuudesta on ruotsissa 25 %. Tuber-kuloosiin sairastuneiden eristettyä hoitoa varten rakennetaan ensimmäiset parantolat.

Yleinen rokotus tuberkuloosi-bakteeria vas-taan aloitetaan niin kutsutulla bCg-rokotteel-la, joka on edel-leen käytössä.

ruotsissa uhan katsotaan olevan hallinnassa ja rokotus lopetetaan. Suomi tulee jälkijunassa sisällissodan ja toisen maailmansodan jälkeisten vaikeiden aikojen vuoksi. nyt Suomi on kirinyt muiden rinnalle, ja tuber-kuloosiin sairastuu Pohjoismaissa vähiten ihmisiä koko maailmassa.

”Antibiooteille vastustuskykyi-nen tuberkuloosi baltian maissa ja Venäjällä sekä maahanmuutto Pohjoismaihin voi lisätä tuberkuloo-sitapauksia. Kehitteillä on kuitenkin uusi rokote ja uusia hoitoja, mikä voi jarruttaa tätä skenaariota.” gunnar boman, Uppsalan yliopisto, ruotsi.

1900 1940-lUKU 1975 2025

näin sairastutlu

ku

110

Huomispäivän teknologia antaa paremmat mahdollisuudet parantaa ja diagnosoida sairauksia. Samalla se muuttaa sairauskä-sitystä. Tulevaisuudessa ”sairautena” pide-tään huonomuistisuutta tai huonoa stres-sinsietokykyä, väittää Oxfordin yliopiston filosofian tutkija Anders Sandberg.

”Tulevaisuus tekee meistä terveempiä – ja sairaampia”

kuvittele meneväsi lääkärin vastaan-otolle itsepäisten vilustumisoireiden vuoksi. ”Flunssadiagnoosin” sijasta saat mukaasi raportin, joka kertoo tarkalleen, mikä virus sinulla on, sekä analyysin siitä, miten tämä virus vai-

kuttaa sinun ainutkertaiseen lääketieteelliseen raken-teeseesi. Lisäksi saat ohimennen tietää, että sinulle on kehittymässä aivokasvain ja että kannat mutaatiota, joka altistaa sinut univajeelle ja muistikatkoksille.

Science fictionia vaiko pian todellisuutta?Todellisuutta – ainakin jos on uskominen Anders

Sandbergiä, joka toimii laskennallisen biologian tohtorina ja filosofian tutkijana Oxfordin yliopiston Future of Humanity Institutessa Englannissa. Hän tutkii, miten nykyinen nopea teknologinen kehitys vaikuttaa käsitykseen sairauksistamme.

– Yksi kehityksen seuraus on, että saamme valtavan paljon enemmän yksilöllisiä sairauksia kuin ennen. Et ole enää vain ”vilustunut”, vaan sinulla on virus

”CV-A2”. Se ei ehkä tee sinua terveemmäksi, mutta saat tarkemman diagnoosin, hän sanoo ja lisää:

– Samoin käy, jos menet sairaalaan. 20–30 vuo-den kuluttua skannaamme ihmisiä rutiininomaisesti magneettikameroilla, joiden hinnat ovat koko ajan laskeneet. Tästä on se etu, että saamme hyvän kuvan potilaistamme. Haittapuolena on se, että tulemme löytämään valtavasti pikkuvaivoja. Vaikka meistä tu-lee todellisuudessa terveempiä, tunnemme itsemme huomattavasti sairaimmiksi, sillä jokaisesta meistä diagnosoidaan jotakin.

n n n

mutta paremmat diagnoosit ovat vain yksi seu-raus kehittyneemmästä teknologiasta. Myös ”sairaan” ja ”terveen” välinen raja tulee siirtymään.

– Perinteinen sairaanhoito pyrkii parantamaan, lievittämään tai ehkäisemään sairauksia. Tulevaisuu-dessa saamme kuitenkin myös uusia mahdollisuuksia ”parannella itseämme” tekniikan avulla.

Se synnyttää uusia eettisiä pulmia, hän arvelee. Vaikka edelleenkin haluamme priorisoida esimerkik-si hinkuyskän ja syövän hoitoa, meidän on huomat-tavasti entistä vaikeampi ratkaista, onko ”hyväksi” kehittää lääketieteen avulla fyysisesti vahvempia kehoja tai biologisia supermuisteja.

Nopeasti muuttuva elämäntapamme voi vähitellen muuttaa perusteellisesti koko sairauskäsitteen. Siinä missä huonomuistisuutta, univaikeuksia tai erilaisia

teksti:Tobias Hammar

kuvat: Anthony Oliver

nopeaSti mUUttUva elämän-tapamme voi vähi-tellen mUUttaa perUS-teelliSeS-ti KoKo SairaUS-KäSitteen

ANDERS SANDBERg, fILOSOfIAN TUTKIJA, OxfORDIN YLIOPISTO

11

riippuvuuksia pidettiin ennen täysin normaaleina, tulevaisuudessa näitä ominaisuuksia pidetään epä-normaaleina ja sairauksina – ja siten niiden hoita-mista lääketieteellisesti täysin perusteltuna.

– Tämä kehitys on jo käynnissä. Ennen pidimme esimerkiksi kariesta, alkoholismia ja lihavuutta nor-maaleina ominaisuuksina, mutta vähitellen olemme julistaneet ne sairauksiksi. Japanissa kehon pahaa hajuakin pidetään ”sairautena”, Anders Sandberg sanoo ja lisää:

– Monet parannuskeinoista kohdistetaan elä-mäntapoihimme pikemminkin kuin työoloihimme. Tulevaisuudessa ihmiset saavat ehkä mahdollisuu-den manipuloida itseään niin, että he pystyvät pur-jehtimaan tai vuorikiipeilemään paremmin. Ja kun geenejä opitaan kytkemään päälle ja pois, pystytään lääkkeillä ehkä aikaa myöten parantamaan rikkonai-sen lapsuuden traumaattiset kokemukset.

n n n

periaatteessa arvojen muutos voidaan tiivis-tää niin, että yksilönä joudut entistä enemmän itse vastaamaan siitä, jos et ole huippukunnossa – oli-vatpa remppasi sitten ruumiillisia, emotionaalisia tai henkisiä.

Mutta miten tämä uusi sairauskäsitys tulee vai-kuttamaan eettisiin priorisointeihin?

– Useimpien priorisointien tekeminen on edel-leen melko helppoa. Koskaan ei ole erityisen vai-

keaa tehdä valintaa esimerkiksi tavallisen flunssan ja vaikean maksavaurion välillä. Ongelma on siinä, että ihmiset internetin myötä saavat entistä paremmat tiedot terveydentilastaan. Joissakin tapauksissa he tietävät jopa enemmän kuin lääkärinsä – mistä syystä he myös odottavat enemmän hoitoa. Lääkäreiden on opittava sanomaan useammin ei.

Tulevina vuosina on siis odotettavista kovaää-nistä kiistelyä siitä, missä kulkee raja sairauden ja normaalitilan välillä. Monissa maissa väittely on jo käynnissä. Iso-Britanniassa, jossa Anders Sandberg itse vaikuttaa, on jo kauan keskusteltu ominaisuuksia parantavista lääkkeistä. USA epäröi uskonnollisis-ta syistä, kun taas Manner-Euroopassa väitellään kysymyksen oikeudellisesta puolesta. Pohjoismaat asettuvat johonkin niiden välille.

n n n

Suuri kysymys on luonnollisesti – raha.– Perussääntö on, että maksamme mielellämme

muiden sairaanhoidon, kunhan sillä saadaan aikai-seksi keskiverto terveys, mutta ei enempää. Valtio tulee luultavasti tarjoamaan ”perustan” – ainakin Pohjoismaissa – ja ihmiset joutuvat kustantamaan omilla varoillaan keskimääräisen terveyden ylittävän osan. Plastiikkakirurgia, muistin parannus, aivodo-ping ja geenimanipulointi pysyvät yksityisasiana.

Ilmeistä kuitenkin on, että hoito vähitellen kallis-tuu. Anders Sandbergin mielestä tulevaisuuden sai-raanhoito on kuin ”à la carte -ruokalista”, josta potilas valitsee haluamansa terveydentilan. Lääkäristä tulee osa yksilön yksityistä ”terveystiimiä” yhdessä ravinto-terapeutin, hyvinvointikonsulentin, naprapaatin – ja monen muun kanssa.

– Arvostusmielessä potilaista tulee selvästi enem-män hoidon asiakkaita. He alkavat asettaa vaatimuk-sia lääkäreilleen, käyvät terveysmatkoilla ja kokeilevat vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Tämä on jotakin täysin uutta verrattuna vain muutaman vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen. Se johtaa väistämättä siihen, että varakkaammat pystyvät aikaa myöten ostamaan itselleen paremman terveyden.

Mutta mietityttää, onko tämä oikeudenmuka-ista?

– Siitä voi aina keskustella. Mutta ilmeistä on, että ratkaistaanpa rahoitus millä tavalla tahansa, paljon varallisuutta omistavat saavat aina parempaa hoitoa kuin suur. Se ei johdu vain rahasta, vaan myös siitä, että korkeamman sosiotaloudellisen statuksen omaa-vat ihmiset osaavat paremmin asettaa vaatimuksia. He ovat yksinkertaisesti parempia suustaan kuin me muut, Anders Sandberg sanoo. n

SairaSta vai normaalia?Se riippuu ajasta.

KarieS Sitä on ollut aina, mutta nykyisin se on julistettu sairaudeksi.

alKoholiSmi Aiemmin se aiheutti vain moraalisia vasta-väitteitä, nyttemmin olemme alkaneet nähdä sen henkisenä sairaustilana, josta alkoholisti ei itse ole vastuussa.

”hUipUlla pYSYminen” ennen pidimme van-huuden huonomuis-tisuutta ja väsymystä luonnollisena. Tänä päivänä joudumme entistä enemmän itse kantamaan vastuun siitä, että ”pysymme huipulla”. ginsengpille-rit, sudoku ja erityyp-piset stimulantit saavat meidät jatkuvasti odot-tamaan itseltämme huippusuorituksia.

Anders Sandberg on 36-vuotias Solnasta kotoisin ole-va tutkija oxfordin yliopiston The Future of humanity Institutessa englannissa. hänellä on tohtorintutkin-to laskennallisessa neurobiologiassa ja hän on yksi eudoxa-ajatuspajan perustajajäsenistä.

12

NÄINSAATAPUATutkimuksen edistysaskeleet ovat vuosien mittaan tehneet mahdottomasta mahdollista ja turhamainen unelma ikuisesta elämästä ei ehkä enää vaikuta saavuttamattomalta. Uudet löydöt edistävät koko ajan uusien, edistyksel-listen – ja kalliiden – menetelmien ja lääkkei-den kehittämistä. Annamme tilanneraportin pohjoismaisen tutkimuksen eturintamasta.

luku 2

KU

VA

: A

lc

or

lif

e e

xt

en

sio

n f

oU

nd

At

ion

13

Äärimmäinen esimerkki tulevaisuuden tutkimukselle asetetuista toiveista on jää-dyttää kuolleet omaiset tulevaisuudessa parannettaviksi. tässä kirurgi valmistelee ”potilasta” jäädytettäväksi ruiskuttamalla hänen verenkiertojärjestelmäänsä tietyn tyyppistä nestettä. neste suojaa kudoksia jäätymisvaurioilta. Paikka: Alcor-instituut-ti, Arizona, UsA.

VIISI VUOTTA ON KULUNUT SIITÄ, KUN KOKO IHMISEN PERIMÄ KARTOITETTIIN ENSIM-MÄISEN KERRAN. gEENIKARTTA NÄYTTÄÄ TERVEYSTUTKIMUKSELLE TIEN KOHTI UUSIA TEHOKKAITA, MUTTA USEIN KALLIITA LÄÄK-KEITÄ. MUTTA SAIRAUDET ISKEVÄT TAKAISIN.

Tutkijat ovat erittäin toiveikkaita. Geeni-karttojen avulla voidaan paitsi ennustaa sairauksia myös ennustaa ja ymmärtää, miten lääkkeet vaikuttavat. Lääkkeitä voidaan kehittää ja annostella erittäin tarkasti. Kun aiemmin ammuimme

haulikolla alas parven kyyhkysiä, pystymme nyt ampumaan juuri sen teeren, jonka haluamme, tut-kimusprofessori Sirpa Jalkanen sanoo. Hän johtaa Suomen Akatemian huippuyksikköä, joka tutkii ih-misen puolustusmekanismeja.

Uudet lääkkeet valmistetaan eri tavalla kuin van-hat teollisesti valmistetut lääkkeet.

– Biotekniset lääkkeet valmistetaan solujen avulla bakteereista tai nisäkkäistä, jotka on geeniteknisesti muunneltu tehtäväänsä. Solut pystyvät tuottamaan aineita, jotka ovat erittäin paljon monimutkaisempia kuin ne aineet, joita voimme syntetisoida kemialli-sesti koeputkissa, Jalkanen sanoo.

Uudet lääkkeet ovat kalliimpia kuin vanhat, usein moninkertaisesti. Lääkärit kuitenkin perustelevat nii-den kannattavuutta yhteiskunnalle sillä, että ne voivat tehdä sänky- tai pyörätuolipotilaasta työkykyisen.

Yksi esimerkki on Natalitsumabi, lupaava lääke vaikeaan MS-tautiin, joka hoidotta johtaa aina inva-lidisoitumiseen. MS etenee usein nopeina jaksoina, mutta natalitsumabi puolittaa näiden jaksojen määrän parhaisiin aikaisempiin lääkkeisiin verrattuna. Haitta-na on sen korkea hinta, noin 15 000 euroa vuodessa. Työkyvyn säilymisen vuoksi se voi kuitenkin olla kan-nattavaa myös yhteiskunnalle. natalitsumabi kuuluu monoklonaalisiin vasta-aineisiin, jotka muodostavat kehittyneiden lääkkeiden kasvavan ryhmän.

Erojen selittämistäGeenitutkimuksen ansiosta pystymme myös ennus-tamaan, miten eri ihmiset reagoivat erilaisiin lääk-keisiin. Tätä kutsutaan farmakogenetiikaksi.

Ensimmäiset tutkimustulokset saatiin 1950-luvul-la, jolloin todettiin, että aasialaiset eivät reagoineet

tutkimuksen eturintamassa

teksti: Mathias Luther, Patricia Bruun

näin saat apualu

ku

214

tutkimuksen eturintamassatietyille lääkkeille samalla tavalla kuin eurooppalai-set. Nyt, kun koko geenikartta voidaan levittää pöy-dälle, nähdään esimerkiksi, että 35–50 miljoonalta eurooppalaiselta puuttuu geeni CYP2D6 – tai että heillä on niitä kaksi – mistä syystä noin 15 prosenttia nykyisin käytettävistä lääkkeistä voi heidän kohdal-laan johtaa yliannostukseen tai vakaviin sivuvaiku-tuksiin, tai jäädä täysin tehottomiksi. Näille ihmisille lääkäreiden täytyy valita muita lääkkeitä tai tai yksi-löllinen annostelu.

Tämä on vain yksi esimerkki monista. – Farmakogenetiikka on tärkeä tutkimushaara, se

on tulevaisuutta, sanoo Mette Rosenkilde, Kööpenha-minan yliopiston molekyylifarmakologian professori ja Tanskan terveys- ja sairaustutkimusneuvoston jäsen.

Se onkin yksi niistä alueista, joihin Tanskassa pa-nostetaan voimakkaasti.

Hän osallistuu itse solukalvon reseptoreihin kes-kittyvään molekyylibiologiseen tutkimukseen. Ne ovat kirjaimellisesti avaimia moniin sairaustiloihin, ja Rosenkilde odottaa, että lähivuosina tulee tapah-tumaan ”paljon jännittäviä asioita”. Tutkittavana on muun muassa reseptoreita, joita HI-virus käyttää päästäkseen solujen sisälle.

Syöpä iskee takaisinMoni asia, joka vielä 20 vuotta sitten vaikutti mah-dottomalta, on nykyään todellisuutta. Samalla tutki-joiden on tunnustettava tosiasia: jokaista kysymystä kohden, johon löytyy vastaus, syntyy uusia kysymyk-siä. Biologia on dynaamista. Virukset ja syöpäsolut ovat usein ihmistä viekkaampia.

– Näin käy tavan takaa, sanoo Turussa solustressiä tutkiva professori Lea Sistonen.

Hänen kollegansa ja miehensä professori John Eriksson tutkii solujen eloonjäämissignaaleja.

Syöpäsolu, jota käsitellään solumyrkyllä, jonka tehtävänä on tappaa solu, voi ”addiktoitua” – siis muuntua niin, että se sen sijaan tulee riippuvaiseksi kyseisestä solumyrkystä.

15

BIOTEKNISET lääKKEET: lääkkeet, jotka on valmistettu erityistä molekyyliä tuottavista geenimuunnelluista soluista.

SOlU: solua voi verrata kir-jastoon. Jos menemme sisälle solun tumaan, näemme hyllyjä. ne ovat kromosomeja. Hyllyillä olevat kirjat ovat gee-nejä.

SOlUSTRESSI: solun eloonjäämiskyky riippuu siitä, miten se kestää stressiä. tumassa on myös stressigeenejä, jotka ovat sinnitelleet mukana perimässä mil-joonia vuosia.

– Tämä on suhteellisen uusi tieto, Sistonen kertoo. Tutkijat ovat voineet todeta, että syöpäsolut, joita torjutaan estämällä niiden ravinnonsaanti verenkier-rosta, oppivat elämään näissä niukoissakin oloissa.

lääkäreistä pulaa laboratoriossaEriksson ja Sistonen ovat filosofian tohtoreita, mutta ovat syöpätutkijoina lääketieteellisen tutkimuksen

PIENI LÄÄKETIETEEN SANASTO

SUURTA TUlEVAISUUDEN

HAASTETTA

5

FARMAKO­GENETIIKKA: Arvioi, miten eri tavoin sama lääke vaikuttaa erilaisiin ihmisiin näiden perimästä, geeneistä riippuen.

GEENITUTKIMUS: Kartoittaa, mikä merkitys kullakin tunnistetul-la geenillä (ihmisellä 20 000–25 000) on yksilölle, ja miten ne toimivat.

sirpa Jalkanen, johtaa suomen Akatemian huippuyksikköä, joka tutkii puolustusmeka-nismejamme.

lea sistonen, tutkii solustressiä, turku, suomi.

John eriksson, tut-kii solujen eloon-jäämissignaaleja, turku, suomi.

Mette rosenkilde, molekyylifarmako-logian professori, Kööpenhaminan yliopisto, tanska.

1 Miten voitam-me suuret

kansansairaudet? syöpä, sydän- ja verisuonisairaudet, hermo- ja psyykki-set sairaudet vaa-tivat tutkimukselta jatkuvia edistysas-keleita.

2 Miten ihmisten elintapoja

voidaan muuttaa terveellisempään suuntaan?

3 Miten säilyte-tään yksilön

integriteetti hoi-dossa ja tutkimuk-sessa?

4 Miten lääkä-reitä ja lääke-

tieteen opiskelijoita saadaan houkutel-tua tutkijoiksi?

5 Millä voidaan korvata koe-

eläimet tulosten heikentymättä?

eturintamassa. Vuonna 2006 Ruotsin yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa väitöskirjaa valmis-televista tutkijoista oli alle kolmannes lääkäreitä, ja luku pienenee. Tilanne on samankaltainen muissa Pohjoismaissa.

Lääkärikunta ei yksinkertaisesti ole halukas teke-mään kehityksen vaatimaa tutkimustyötä. Tyhjiön täyttävät nyt muiden tieteenalojen tutkijat.

– Kymmenen viime vuoden aikana olemme näh-neet, että yhä suurempi osuus lääketieteellisten tie-dekunnan tutkijoista ei ole lääkäriksi opiskelevia. He ovat muita terveydenhoitohenkilöitä, kemistejä, biologeja ja insinöörejä, sanoo professori Steinar Hunskår, joka johtaa norjalaisen Bergenin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkijakoulutusta.

– Tämä on rikastuttanut lääketieteellistä tutki-musta. He ovat tuoneet mukanaan uusia näkökulmia ja uutta tietämystä, erityisesti teknologian osaamista, joka on erittäin arvokasta.

Mutta lisäksi tarvitaan myös sitä näkemystä ja tun-temusta potilaiden ongelmista ja tarpeista, joita saa vain leikkaussalissa, vuodeosastolla ja vastaanotolla.

– Valitettavasti tutkimus ei ole kovinkaan houkut-televa uramahdollisuus lääkäreille, Hunskår jatkaa. Palkkarakenne on sellainen, että nuorinkin lääkäri tienaa norjalaisessa sairaalassa enemmän kuin an-sioitunut professori yliopistossa.

Kaikissa Pohjoismaissa lääkäreitä on vaikea hou-kutella tutkijoiksi, ja silloin on myös vaikea kehittää kliinistä tutkimusta, jota tavalla tai toisella tehdään hoitokoneistossa.

Usein, mutta ei aina, kliininen tutkimus on sovel-lettua, siis tutkimusta, jolla pyritään ratkaisemaan tietty ongelma tai luomaan tietty tuote. Sen vasta-kohta on perustutkimus, jota oikeastaan harjoitetaan vain tieteellisestä uteliaisuudesta riippumatta siitä, mihin saatua tietoa voidaan käyttää.

Muun muassa EU:n ja Maailman terveysjärjestön WHO:n laatimissa tutkimusstrategioissa puhutaan paljon tiedon käyttämisestä hoidon parantamiseksi. Sen takana on ajatus, että saatavilla on paljon tietoa, jota ei hyödynnetä.

Useita lenkkejä ketjussaSuomalaiset tutkijat Sistonen ja Eriksson vaativat kunnon panostusta perustutkimukseen. Heidän mie-lestään koko tutkimusketjusta on maksettava.

MOlEKYYlIFARMA­KOlOGIA: lääkekehitys, joka perustuu ymmärrykseen, miten molekyylit vaikut-tavat soluihin.

MONOKlONAAlISET VASTA­AINEET:Vasta-aineet, jotka on valmistettu kloonaamalla ja jotka ovat osoittautu-neet tehokkaiksi reuman, syövän ja leukemian joitakin muotoja vastaan.

HERMOSOlU: Hermosolu, eli neuroni, on hermoston solutyyp-pi, joka vastaa hermoim-pulssien vastaanottami-sesta ja välittämisestä. Hermosolu on hermos-ton perusyksikkö.

NEURAAlINEN KAN­TASOlU: Keskushermoston kantasolu. eläinkokeet viittaavat siihen, että kantasolusiirtoa voi-taisiin käyttää keskus-hermoston vaurioiden korjaamiseen.

KlIININEN TUTKIMUS: tutkimus, jota ei tehdä vain laboratorioissa, vaan ainakin osittain hoidettavina olevilla tai lääkekokeisiin osallistu-villa potilailla.

PIENI LÄÄKETIETEEN SANASTO

olle stendahl, professori, linköpingin yli-opisto, ruotsi.

Suomi fuskaa tässä, he sanovat. Ruotsi ja Tanska, jotka panostavat paljon perustutkimukseen, saavat siitä myös vähitellen käyttökelpoisia sovelluksia.

Tukholman Karoliinisessa Instituutissa kumottiin totuutena pidetty uskomus, etteivät aikuisen ihmisen aivosolut pysty uudistumaan. Instituutissa osoitet-tiin, että aivoissa on neutraaleja kantasoluja, jotka pystyvät siis jakautumaan ja muodostamaan uusia hermosoluja. Havainnolla on merkitystä muun mu-assa Parkinsonin taudin hoidossa.

Tanskassa tehty perustutkimus puolestaan loi pohjaa nykyaikaisten masennuslääkkeiden, onnellisuuspillerei-den kuten Prozacin ja Cipramilin kehittämiselle.

Ruotsalaisen Linköpingin yliopiston professorilla Olle Stendahlilla, joka osallistuu sekä ruotsalaisen että suomalaisen kliinisen tutkimuksen kansallisiin arviointeihin, on esimerkkejä uraauurtavista havain-noista myös kliinisessä tutkimuksessa.

Eräät kirurgit löysivät mahahaavan aiheuttavan bakteerin, mikä johti radikaaliin muutokseen maha-haavan hoidossa – ironista tosin siinä mielessä, että se johti leikkaushoidon lopettamiseen.

– Paremmat reumalääkkeet, monoklonaalisiin vasta-aineisiin perustuvat uudet lääkkeet, ovat pe-rustutkimuksen ja kliinisen tutkimuksen yhteistyön tulosta. Ne ovat mullistaneet hoidon. Jotkut poti-laat voivat kirjaimellisesti ottaa vuoteensa ja kävellä, Stendahl sanoo.

Eettiset rajatKaroliinisessa instituutissa tehtävillä hoidoilla saa-daan sydämeen kasvamaan uusia verisuonia. Tätä kutsutaan regeneratiiviseksi lääketieteeksi, jonka mahdollisuudet vaikuttavat rajattomilta.

Äskettäin eräs suomalainen potilas sai uuden ylä-leuan – joka oli kasvatettu potilaan oman ihon alla, mahassa. Yläleuka kasvatettiin potilaan omista kan-tasoluista. Tämä tekniikka on saanut alkunsa geeni-tutkimuksesta.

Geenitutkimus ja joissakin tapauksissa ihmisal-kioista otettujen kantasolujen käyttö herättää monia eettisiä kysymyksiä ja filosofisia epäilyksiä. Euroopan neuvoston ihmisoikeuksia ja biolääketiedettä koskeva sopimus kieltää tutkijoita luomasta ihmisalkioita vain tutkimustarkoituksiin. Useissa katolisissa maissa se on kiellettyä. Pohjoismaiden, jotka haluavat jatkaa tutki-musta, on sen vuoksi tehtävä varauma sopimukseen.

steinar Hunskår, lääketieteellisen tiedekunnan professori, Ber-gen, norja.

GEENI­TUTKIMUS HERäTTää MONIA EET­TISIä KY­SYMYKSIä JA FIlOSO­FISIA EPäI­lYKSIä

luk

u 2

16 näin saat apua

17

uusia pohjoismaisia tutkimustuloksia

SElKäVAIVOJA AMMATISTA RIIPPUMATTAtyöelämän merkitystä selkävaivoille on yliarvioitu, väittävät tanskalaisen syddansk-yliopiston tutkijat. Heidän havaintojensa mukaan ihmiset kokevat suunnilleen yhtä paljon selkävaivoja teini-iästä satavuotiaiksi.

tutkijat suosittelevat erottamaan entistä tarkemmin toisistaan erilaiset selkävaivat niiden syiden toteamiseksi. tietyt selkävaivat aiheutuvat selvästi kuormituksesta esimerkiksi paljon nostoja vaativissa töissä. Kansainvälinen tutkija-ryhmä tutkii vuoden 2009 aikana, miten tätä ongelmaa voidaan vähentää.

YSTäVäT TEKEVäT MEISTä TERVEEMPIäterveys ei ole vain molekyylejä. Joissakin tapauksissa se näyt-tää olevan myös kielikysymys. suomalaiset kansanterveystut-kijat ovat havainneet, että suomenruotsalaiset ovat yleensä terveempiä kuin suomalaiset. se pätee myös silloin, kun verrataan samaan luokkaan kuuluvia, samanikäisiä ja samalla seudulla asuvia ihmisiä.

eron syyksi arvellaan niin kutsuttua sosiaalista pääomaa. suomenruotsalaisilla näyttäisi olevan enemmän ja toimivampia yhteyksiä sukulaisiin ja ystäviin kuin suomalaisilla. toinen ero voi olla siinä, että suomenruotsalaisten kotien kasvuympäristö antaa lapsille jollakin tavalla turvallisemman alun elämälle.

Mutta miten se vaikuttaa elimistöön? turkulainen tutkija Markku t. Hyyppä spekuloi suomen lääkärilehden artikkelis-sa mahdollisuutta, että turvallinen sosiaalinen verkosto saa meidät nukkumaan paremmin.

lUUlOSAIRAAT OIKEASTI SAIRAITAHypokondriaankin voi olla fyysinen selitys. sii-hen viittaa tutkimus, joka tehtiin pienelle joukolle potilaita, joilla oli pitkä historia vaikeasti tulkitta-via oireita ja ongelmia. turkulaisen tutkijan löydösten mukaan näi-den potilaiden aivoissa on pieniä eroja, jotka ovat nähtävissä nk. Pet-kameralla. Hän epäilee, että näiden henkilöiden hermosto välittää liian herkästi pieniä kipuim-pulsseja.

RUUMIINAVAUS PElKKä MUISTO VAINKehittyneellä lääketieteellisellä kuvaustekniikalla voidaan selvittää rikoksia. linköpin-gin yliopistossa ruotsissa on kehitetty menetelmä, jossa yhdistetyllä tietokonetomogra-filla ja magneettikameralla skanna-taan kolmiulotteisia kuvia meneh-tyneistä rikoksen uhreista. Kuvat tutkitaan tietokoneessa ja käsitellään niin, että niistä on selvästi nähtävissä sisäiset vauriot. Menetelmä voi kor-vata ruumiinavauksen ja on monissa tapauksissa sitä parempi.

AIVOTUTKIMUKSEN TUlOKSISTA APUA AIVOHAlVAUSPOTIlAIllEAivosolut pystyvät aivohalvauksessa suojau-tumaan aivonesteen kalsiumionien aiheut-tamalta myrkytysuhalta sulkemalla erittäin nopeasti sisäänpääsykanavat kalsiumilta, joka normaalisti toimii osana aivojen viestijärjestelmää. tämän havainnon ovat tehneet oslon yliopiston tutkijat.

Aivosolujen kalsiumpitoisuuden on normaalisti oltava vain murto-osa ulkopuolisen nesteen pitoisuudesta. Mutta solut tarvitsevat energiaa ja happea pumpatakseen ulos ylimääräi-sen kalsiumin. Verenkierron häiriytyessä ne saavat liian vähän energiaa ja voisivat hukkua kalsiumioneihin, jos niillä ei olisi pika-sulkuventtiiliä. Havainnolla voi olla merkitystä aivohalvauksen ja epilepsian hoidossa.

PREDISPONOIDA: lisätä tietyn asian toteutumisen riskiä tai mahdollisuutta.

SOlUKAlVON RESEPTORIT: Molekyylit, jotka työn-tyvät kuin eräänlaiset ovenkahvat tai avaimet solun ulkoseinän läpi. ne välittävät erilaisia aineita ja signaaleja soluun.

REUMAlääKKEET: ehkäisevät reumasaira-uksia, esimerkiksi reuma-tismia. Käytössä on uusia lääkkeitä, jotka vaikutta-vat suoraan sairauteen, eivät pelkästään oireisiin. ne ovat lupaavia, mutta erittäin kalliita.

REGENERATIIVINEN lääKETIEDE:Korvaa ihmiskehon vaurioituneita tai sairaita komponentteja uusilla pysyvillä komponenteil-la, jotka eliminoivat tai vähentävät sairauden oireita.

KANTASOlUT:Kehittymättömiä soluja, joita on kaikissa monisolui-sissa organismeissa. ne eroavat muista solutyypeis-tä kahdella tavalla: ne voi-vat jakautua loputtomasti ja niistä voi kehittyä useita erilaisia solutyyppejä.

EU:kin on lopettanut määrärahojen myöntämisen tutkimusohjelmiin, joissa luodaan uusia kantasolu-viljelmiä ihmisalkioista. Ennen vuotta 2003 aloitetut viljelmät saavat tosin jatkaa toimintaansa.

Yksilön näkökannalta ei perimänsä yksityiskohtai-nen kartoittaminen ole pelkästään mukavaa.

Geenikartta merkitsee ”äärimmäistä itsetuntemus-ta”, sanoi Kalifornian geenilaboratorion johtaja, kun

hän vuonna 2007 onnitteli Nobel-palkittua James D Watsonia, joka oli mukana selvittämässä DNA:n raken-netta vuonna 1953, Watsonin omalla geenikartalla.

Watsoniin teki suuren vaikutuksen hänen oman geenikarttansa eteen tehty työ ja edistynyt tekniik-ka. Ainoastaan sitä geeniä, joka altistaa kantajansa parantumattomalle Alzheimerintaudille, Watson ei halunnut selvitettävän. n

näin saat apualu

ku

218

science fictionia vai todellisuutta? – kas siinä pulma

1KlOONAA IHMINEN

Jo tänä päivänä on tekni-sesti mahdollista kloonata ihminen, mutta eettisistä syistä emme tee sitä. on kuitenkin mahdollista, että seuraavien 30 vuoden aikana luodaan ensimmäinen kloonattu ihmi-nen – on nimittäin olemassa tiedemiehiä, jotka haluavat uhmata ihmisen kloonaamisen kieltävää sopimusta.

Koska eläinten geenejä on mah-dollista muunnella, on periaat-teessa mahdollista muunnella geenejä myös syntymättömän lapsen dna:n sisällä. tätä ei kuitenkaan tehdä, sillä sitä pi-detään eettisesti arveluttavana. Mutta jo nyt on olemassa tiettyjä mahdollisuuksia ”suunnitella” oma lapsi. Aivan tavatonta ei ole, että lapseton pari hakee erikoisen kauniita luovuttajia, ja ovathan nobel-palkitut perusta-neet oman spermapankin niille, jotka haluavat saada älykkään lapsen …

2IKUINEN EläMä

”Ajatus 150 vuoden keksimää-räisestä eliniästä, puhumatta-kaan kuolemattomuudesta, on puhdasta science fictionia”, sanoo sissel rogne, norjan biotekniikkalautakunnan johtaja. emme esimerkiksi voi ennustaa tulevaisuuden sairauksia – uusia syntyy, vanhat muuttavat muotoaan. toisaalta hän ei epäile, etteikö terveyskuilu tulisi kasvamaan niin, että hyväosaiset elävät tulevaisuudessa huomattavasti pidempään kuin vähempi-osaiset.

Olemmeko matkalla kohti maailmaa, jota hallitsevat superihmiset, joiden aivot

on kytketty tietokonei-siin, joiden tietoisuutta on paranneltu teknisesti ja joiden veressä on ro-

botteja, jotka huolehtivat siitä, että voimme aina

hyvin? Olemme kysyneet tutkijoilta, mitkä science

fictionilta vaikuttavat me-netelmät ovat vain myyt-ti, mitkä ovat tulevaisuut-ta ja mitkä jäävät näiden

kahden välimaastoon.teksti: Søren Rathje

3SUUNNITTElE

lAPSI

19

KUVA: intUitiVe sUrgicAl, inc.

6

NANOROBOTTEJA VERESSä

nanorobottien kehitys on jo täydessä käynnissä kaikkialla maailmassa, mutta olemme nähneet vasta murto-osan siitä, mitä alueella tulee tapahtumaan. tätä mieltä on biofysiikan professori ilpo Vattulai-nen. Parhaassa tapauksessa nämä pienet veren-kierron mukana liikkuvat robotit pystyvät paitsi tunnistamaan syöpäsolut myös tuhoamaan ne, ennen kuin ne ehtivät levitä. Vattulainen uskoo, että tästä menetelmästä on etua monelle: ”Pääosa kaikesta tutkimuksesta rahoitetaan julkisin varoin, joten uskon, että tästä tulevat hyötymään kaikki.”

5

GEENITESTITniin kutsutut biomarkkerit antavat viitteitä tulevaisuu-den sairauksista. niitä on jo vähitellen alettu käyt-tää terveydenhuollossa, ja tulevaisuudessa niiden merkitys entisestään kasvaa. Markkereilla on mahdollista indikoida elimistön tilaa melko pienestä määrästä biologista materiaalia. testien ja seu-lontatutkimusten markkinat tulevat kasvamaan jyrkästi. ”se tulee rasittamaan erittäin voimakkaasti julkista tervey-denhuoltoa, sillä kaikki tulevat penäämään omia oikeuksi-aan”, väittää sissel rogne, norjan biotekniikkalautakun-nan johtaja. Hän uskookin, että tämäntyyppisistä testeistä tulee entistä tavallisempia yksityisillä markkinoilla, joilla ihmiset joutuvat itse maksa-maan niistä.

leikkausrobotit ovat jo täyttä totta. Karoliinisessa sairaalassa tukholmassa on käytössä kaksi robottia, joiden kädet on varustettu tartuntakynsillä, jotka leikkaavat lähinnä syöpäpotilaita. ne eivät kuitenkaan leikkaa täysin omatoimisesti, sillä kirurgi ohjaa niiden käsiä kahdella ohjaussauvalla. Urologi Peter Wiklund uskoo, että tulevaisuudessa kehitetään robotteja, jotka pystyvät tekemään tiettyjä asioita itsenäisesti. Jo nyt on teoriassa mahdollista, että kirurgi ja leikattava poti-las ovat eri paikkakunnilla. Kun robottien hinta laskee, niistä voi tulla yksi tapa säästää lääkäriresursseja, mut-ta nyt ne ovat vielä kallista huipputekniikkaa.

7

lääKETTä DNA:STA

tulevaisuudessa puhkeaa hyvin todennäköisesti maailman-laajuisia epidemioita, jotka laajalle levitessään voivat johtaa kohtalokkaisiin seura-uksiin. niitä vastaan voi tiettyä sairautta kantavasta dna:sta valmistetusta rokotteesta tulla tehokas ase. tänä päivänä dna-rokote on kehitteillä – ja niitä kokeillaan jo HiV:iin, malariaan, tuberkuloosiin, moniin syöpä-muotoihin ja joihinkin muihin sairauksiin.

”Jo tänä päivänä on mahdollista korvata monia ihmisruu-miin osia korkeateknologisilla komponenteilla. Ja tulevaisuu-dessa näemme niitä paljon enemmän”, sanoo kirjailija ja ee-tikko Klavs Birkholm. ratkaisevaa kuitenkin on, käytetäänkö tekniikkaa vain sairaiden parantamiseen, vai voidaanko sillä tehdä terveistä pirteämpiä ja nopeampia. Birkholm näkee tässä eettisiä ongelmia. ”Jäämme paitsi ihmisen taitavuuden ja kykyjen riittävyyteen liittyvästä mystiikasta. Myös rikkai-den ja köyhien välinen kuilu kasvaa, sillä maksajiksi tulevat useimmiten henkilöt itse”, Birkholm sanoo.

8

ROBOTTI­ KIRURGIT

4

IHMISMäINEN KONE

luku 3

20

kuva: anders hansson

21

Carl-axel on 65-VUoTIaS. Hän on ollut lihava nelivuotiaasta saakka. Syytä siihen ei tiedä hän itse eivätkä tutkijat. Hän on hakenut apua RLS:ään (”levottomat jalat” -oireyhtymä), uniapneaan ja karpaalitunnelisyndroomaan (kädet puutuvat ranteen hermojen ahtauden vuoksi), mutta ei ole saanut oikeaa apua ajois-sa – ”sairaudethan johtuvat hänen lihavuudes-taan”. Lisäksi hänellä on ollut muutamia vuo-sia tyypin 2 diabetes. | Ylipainoiset ovat yksi uhanalaisista ryhmistä, kun sairaanhoito pa-kotetaan entistä tiukempiin priorisointeihin.

Carl-axel Wildt työskentelee ruotsin ylipainoisten yhdistyksessä terveys- ja sairaanhoitokysymysten parissa. ”sairaan-hoidon on aivan liian helppoa syyttää lihavuutta. on vain ajan kysymys, ennen kuin syöpä ja kakkostyypin diabetes, joka myös on suurelta osin liikuntaan ja ravintoon liittyvä sairaus, ovat samassa tilanteessa. Tutkimus ja priorisoinnit ovat liiaksi lääkkeiden ohjaamia. etusijalle tulisi asettaa ennaltaehkäisevä terveydenhoito!” hän sanoo.

kuka maksaa?

vanhUSaalto ja UUSien, kalliimpien lääkkeiden ja hoitojen liSääntyminen kaSvattaa

pohjoiSmaiSeen SairaanhoitojärjeStelmään kohdiS-tUvia taloUdelliSia paineita. prioriSointeja vaadi-

taan enemmän kUin koSkaan.

teksti: Tobias Hammar

kuka maksaa?lu

ku

322

pohjoismaissa vanhennutaan

Ei hyvältä näytä.

Näin sanoo Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden professori Paul Lill-rank, kun häntä pyydettiin muutamalla sanalla kuvaamaan pohjoismaisten sai-raanhoitokoneistojen tilaa.

– Tilanne ei ole katastrofi, mutta melkein, hän lisää – ikään kuin alleviivatakseen, että potilas on vielä elossa, vaikka elonmerkit ja tulevaisuudennä-kymät ovat heikot.

Syy Lillrankin synkkyyteen on helppo ymmärtää. Pohjoismaiden julkiset terveydenhuoltojärjestel-mät, jotka on rakennettu aikana, jolloin väestö oli nuorta, lompakot täysiä ja tulevaisuudenoptimismi suurta, lähestyvät pistettä, jossa ne on uudistettava perustuksiaan myöten – tai edessä on niiden pitkä ja piinallinen mureneminen.

Väestörakenteen kehitys asettaa kohtalokkaan paineen sairaanhoidon taloudelle. Eliniän pidenty-minen ja eläkeläisten jatkuvasti kasvava osuus mer-kitsee, että hoitoa tarvitsevien määrä kolminkertais-tuu Pohjoismaissa kolmen tulevan vuosikymmenen aikana. Tämä osuu ajankohtaan, jolloin rahoitus-mahdollisuudet verojen kautta vähenevät. Huolto-suhde – ansiotyössä olevien ja iän vuoksi työelämän ulkopuolelle jääneiden välinen suhde – kasvaa jopa 20 prosenttiin 30 vuodessa, ja yhä harvemmat joutu-vat huolehtimaan yhä useammista.

Kun huomioidaan hoitoalan perinteisesti alhainen palkkataso ja kuluttava työympäristö, on helppo ym-märtää kansantaloustieteilijöiden esittämä pulma: onko sairaanhoidon tarpeisiin tulevaisuudessa tar-peeksi väkeä ja rahaa?

– Kansanterveydellisesti Pohjoismaat ovat länsi-maiden kärjessä. Olemme terveempiä kuin useimmat muut. Mutta makrotaloudelliset haasteet ovat sitä-kin suurempia. Pohjoismaiset sairaanhoitobudjetit kasvavat muita maita enemmän, eikä mikään puhu sen puolesta, että se riittää. Maailmassa suuntaus on pikemminkin kohti verorasituksen pienenemistä, sanoo Lillrank.

Kohti kalliimpaa sairaanhoitoaUudet ja kalliimmat lääkkeet ja hoitomuodot kärjistävät ongelmaa, mikä tekee myös olemassa olevasta hoidosta selvästi kalliimpaa. Amerikkalaisen eläkeläisjärjestön AARP:n tutkimuksen mukaan 140 syövän ja muiden yleisten vanhuuteen liittyvien sairauksien hoitoon tar-koitettujen tärkeimpien erikoislääkkeiden hinnat ovat nousseet viime vuosina yli kolme kertaa inflaatiota no-peammin. Kaikkein kalleimmat niistä maksavat reilusti yli 10 000 dollaria potilasta kohti vuodessa.

Ja ikään kuin tässä ei vielä olisi tarpeeksi, myös po-liittiset suuntaukset kulkevat päinvastaiseen suuntaan kuin talouskäyrät. Hoitotakuu, joilla potilaille taataan hoito tietyn enimmäisajan kuluessa, on viimeisen vuo-sikymmenen aikana Pohjoismaissa syntynyt ilmiö.

– Tämä on myös voimakas kustannustekijä. Ta-

kuut asettavat koko järjestelmän paineen alle, koska samaan aikaan sitoumusten kanssa useat hallituk-set ovat luvanneet tasapainottaa budjettejaan, sa-noo Kjeld Møller Pedersen, tanskalaisen Syddansk-yliopiston terveystalouden professori.

– Tämä johtaa väistämättä kiinnostaviin kysymyk-siin. Kuinka paljon kustannusten maksamiseen löytyy poliittista halua? Annammeko sairaanhoitobudjettien kasvaa muiden alueiden kustannuksella? Uskon, että keskustelu on lähivuosina kiivasta, hän jatkaa.

Julkinen ei riitäIlmeinen muutos, johon moni uskoo, on yksityisen hoitosektorin laajentuminen samassa tahdissa, kuin julkisen hoitokoneiston kuormitus kasvaa. Lundin yliopiston terveystalouden professori Björn Lindgre-nin mielestä koko ajatus pohjoismaisesta hyvinvoin-nista on arvioitava perusteellisesti uudelleen.

– Näemme tulevaisuudessa yksityisten hoitova-kuutuksien tai vaihtoehtoisesti tuloihin sidottujen maksujärjestelmien yleistymisen. Toteutuipa niistä kumpi tahansa, yhä suurempi osa sairaanhoidosta on jatkossa yksityistä. Hyvinvointivaltion perusajatus, jossa on sekä julkisesti rahoitettu että tuotettu sai-raanhoito, ei yksinkertaisesti pysy tämän kehityksen tahdissa.

23

PohJoIS-maISeT SaI-raanhoI-TobUdJeTIT KaSVaVaT, mUTTa mI-Kään eI PUhU Sen PUoleSTa, eTTä Se rIITTää

9 enITen reSUrSSeJa

VaaTIVaa SaIraUS-ryhmää

kjeld Møller Pedersen, syd-dansk-yliopiston terveystalouden professori.

Paul Lillrank, helsin-gin Teknillisen kor-keakoulun tuotanto-talouden professori.

1 sydän- ja verisuonisai-

raudet.

2 Maksa-, sappi- ja haimasai-

raudet.

3 Ihosairaudet.

4 Munuais- ja virtsatiesai-

raudet.

5 synnytykset jne.

6 hermostolliset sairaudet.

7 ruoansula-tuselimistön

sairaudet.

8 keuhko- ja hengitystiesai-

raudet.

9 Luusto- ja ku-dossairaudet.

LÄhde: TerveysMI-nIsTerIö, Tanska, 2006.

Tanskassa tämä kehitys on jo hyvässä vauhdissa. Yli kolmella miljoonalla tanskalaisella on tänään jonkinlainen yksityinen sairausvakuutus – ja määrä kasvaa koko ajan. Muut Pohjoismaat suhtautuvat perinteisesti epäilevämmin hoidon yksityistämiseen, vaikkakin yksityiset sairausvakuutukset tekevät voimakkaasti tuloaan myös Ruotsissa ja Suomessa.

Vain Norja poikkeuksellisen vahvan valtiontalou-tensa ansiosta vaikuttaa olevan suuntausta vastaan.

– Taloudellisen asemamme vuoksi useimmat norjalaiset uskovat tulevaisuudessakin julkisesti rahoitettuun sairaanhoitoon. Meillä on täällä myös paremmat palkat, mikä helpottaa etenkin lääkärei-den ja erikoislääkäreiden rekrytointia. Vanhusten ja vammaisten hoitoon liittyvät ongelmat ovat kuitenkin samat kuin naapureillammekin, sanoo Oslon yliopis-ton terveystalouden professori Terje Hagen.

Kaikki asiantuntijat eivät kuitenkaan ole yhtä varmoja, että yksityinen sairaanhoito on tulevai-suudessa välttämättömyys. Göteborgin yliopiston Sahlgrenska akatemiassa hoitotieteen ja terveyden laitoksen professorina toimiva Inger Ekman uskoo, että julkinen hoito kykenee selviytymään toimin-tatapojaan muuttamalla. Hän puhuu ”potilas- tai henkilökeskeisestä hoidosta”.

– Tänä päivänä hoito perustuu isoihin, resursseja vaativiin trauma- ja akuuttiyksiköihin. Vanhetes-samme sairauksista tulee kuitenkin yhä enemmän kroonisia. Silloin ei tarvita samantyyppistä, akuut-teihin sairauksiin painottuvaa sairaanhoitokoneistoa. Näkökulmaa muuttamalla ja sovittamalla hoidon po-tilaskohtaisesti pystymme säästämään merkittävästi resursseja, hän sanoo.

– Sairaanhoidossa potilaasta pyritään aina aluksi määrittämään, diagnosoimaan jokin sairaalloinen pro-sessi. On kuitenkin runsaasti tiloja, joihin ei löydy pato-logista syytä. Kyse on usein selittämättömistä oireista. Silloin koko hoidosta tulee tehotonta. Yksinkertaisesti yksilöä kuuntelemalla hoito ja tuki voidaan kohdentaa yksilöllisten tarpeiden ja resurssien mukaan, jolloin hoitoprosessista saadaan huomattavasti halvempi, Ek-man selventää.

Monet seikat viittaavat myös tulevaisuuteen, jossa hoitotarve ylittää julkiset resurssit. Silloin on esitet-tävä kysymys, mitä sairaanhoidon varsinaiselle sisäl-lölle pitäisi tehdä. Onko meidän muutettava hoidon priorisointeja?

Selkeämmät priorisoinnitTähän saakka kaikki pohjoismaiset sairaanhoitojär-jestelmät ovat pystyneet hoitamaan priorisointinsa enemmän tai vähemmän piilossa. Valinta on tehty joko paikallisesti tai yleisemmällä keskustasolla – mutta ilman näkyvää keskustelua. Tulevaisuudessa poliitikot eivät kuitenkaan enää voi lakaista ongelmia maton alle. Kysymyksestä on keskusteltava.

– On kyse oikeuksista. Priorisoinneistamme on tehtävä selkeämpiä, ei vähiten siksi, että kansalaiset

tietäisivät, mitä vakuutuksia heidän on hankittava, sanoo Lindgren.

Hän on kollegoineen yhtä mieltä siitä, että monet tämän päivän sairauksista poistuvat tulevaisuu-dessa julkisen sektorin vastuulta.

– Monet elämäntavoista johtuvista sairauksista poistuvat. On olemassa lääkkeitä, jotka parantavat elämän-laatua, mutta joita ei voi suoranaisesti perustella sairauksilla, hän sanoo.

Miten tahansa toimitaankin, ongelma herättää paljon kysymyksiä. Annetaanko esimerkik-si geriatrian eli vanhustenhoidon laajentua muun hoidon kustannuksella väestön ikääntyessä? Ulkois-tetaanko hedelmöityshoidot ja ylipainon hoito yksi-tyisille toimijoille?

– Julkinen sektori vastaa edelleenkin varsinaises-ta perushoidosta yhteiskunnassa. Mutta sen jälkeen pöytä onkin katettu yksityistämisille. Samalla uskon, että yksilön omaan vastuuseen kohdistuva paine kas-vaa. Monet sairaudet johtuvat elämäntavoista. En hämmästyisi, vaikka käyttöön otettaisiin verokan-nustin oman terveyden hoitamiseksi, Lindgren sanoo ja mainitsee esimerkkinä verot, jotka on jo säädetty esimerkiksi tupakalle ja alkoholille. Samaan tapaan verosubventioilla on jo pitkään pyritty kannustamaan yrityksiä ja työnantajia osallistumaan terveydenhuol-toon.

Tiukemmat prosessit parantavat tuot-tavuuttaUudelleenpriorisoinnit vaikuttavat myös sairaanhoi-don infrastruktuuriin. Ikääntyminen lisää kaupun-gistumista, mikä puolestaan lisää tulevaisuudessa isojen keskussairaaloiden tarvetta.– Maaseudun pieniä sairaaloita lakkautetaan ja ne saavat tehdä tilaa isommille sairaaloille, jotka keräävät kompetenssin ja hyödyntävät mittakaa-vaetuja, Møller Pedersen sanoo.

kuka maksaa?lu

ku

324

PrIorISoIn-neISTa on TehTäVä SelKeäm-PIä, eI VähITen SIKSI, eTTä KanSalaI-SeT TIeTäI-SIVäT, mITä VaKUUTUK-SIa heIdän on hanKIT-TaVa

Terje hagen, oslon yliopiston terveysta-louden professori.

Björn Lindgren, Lundin yliopiston terveystalouden professori.

Inger ekman, Göte-borgin sahlgrenska akademin hoitotie-teen ja terveyden laitoksen professori.

lUKSUSlISTallaennalTaehKäI-SeVä hoITosinun odotetaan panostavan omaan terveyteesi ja ennal-taehkäisevän hoidon oletetaan olevan entistä yksilöllisempää. samalla tavalla sinun oletetaan hankkivan terveystietoa oma-toimisesti. Tuloksena on monia erilaisia ter-veemmän elämäntavan palveluja, joita työn-antajat ja viranomaiset tukevat.

KoSmeeTTInen lääKeTIedekosmeettisen lääketie-teen odotetaan olevan yksityistä, ja sen piiriin kuuluvat myös syylät, karsastus ja vastaavat vaivat. Myös tarkemmin määrittämättömän ää-nen muutoksen (erään käheystyypin lääketie-teellinen käsite) kal-taisista vaivoista tulee ”kosmeettisia”: koska ne eivät ole välttämät-tömiä perustoiminnalle, niiden hoidoista tulee täydentäviä yksityisiä toimenpiteitä.

25

Lyhyellä aikavälillä merkittävimmät kustannus-säästöt tulevat kuitenkin täysin toisesta suunnasta: rationalisoinneista. Kaikissa neljässä Pohjoismaassa on perinteisesti ollut suuria, resursseja vaativia sairaan-hoitokoneistoja. Lillrankin mukaan sairaanhoidon tuo-tantoprosesseissa on valtavasti tehostamisen varaa.

– Pohjoismaissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että lähes kolmasosa kaikista kirurgisista toimenpi-teistä on tarpeettomia tai haitallisia. Järjestelmässä

on paljon ilmaa, joka voidaan poistaa väestöä vahin-goittamatta, hän sanoo ja jatkaa:

– Jos sovelletaan samantyyppisiä teollisia virtoja ja prosesseja kuin yksityisen sektorin parhaissa yrityk-sissä jo tänään, voidaan sairaanhoidon tuottavuutta parantaa jopa 30 prosenttia. Kun tähän lisätään uudet innovaatiot, luku voi olla vieläkin suurempi. Uskon, että lyhyellä aikavälillä näemme nopeimmat muu-tokset juuri tässä. n

on olemaSSa lääKKeITä, JoTKa ParanTaVaT elämän-laaTUa, mUTTa JoITa eI VoI SUoranaISeSTI PerUSTella SaIraUKSIlla

– näIn meIdäT PrIorISoIdaan TUleVaISUUdeSSalUKSUSlISTallaKroonISeT KIVUTkroonisia sairauksia, esimerkiksi vatsa-, selkä- ja niskakipuja, joiden syy on epäselvä ja jotka ovat valtaosin psykosomaattisia, ei priorisoida tulevaisuu-dessa – ellei potilas ole saanut hoitoa, josta todistettavasti on apua.

ymPärIleIK-KaUSristiriitatilanteiden välttämiseksi ja rahan säästämiseksi ympärileikkaukset siirretään yksityiselle, kosmeettiselle lääke-tieteelle.

TarPeeTTomaT KoKeeTepämääräiset oireet ovat kalliita, mistä syystä pyritään kehit-tämään tehokkaam-pia kokeita. samalla sairaanhoito minimoi ”tarpeettomat” kokeet. Tutkimuksista tulee edullisempia ja yksinkertaisempia.

harVInaISeT SaIraUdeTharvinaiset sairaudet yleistyvät, lähinnä parempien diagnoo-simenetelmien ansi-osta ja koska esim. rintasyövän eri syyt pystytään erottamaan toisistaan. Tietyt muunnokset hoide-taan, kun taas toiset saavat vähemmän tukea.

TehoTTomaT hoIdoTPainopiste on edelleen niissä, jotka tarvitse-vat eniten hoitoa ja hyötyvät siitä eniten. sairaanhoidossa ei enää pidetä itsepäisesti kiin-ni hoidoista, jotka eivät ”pure” – mikä lisää kiinnostusta löytää te-hokkaita tapoja mitata, mikä toimii yksilötasol-la ja mikä globaalisti.

Lähde: anders sandberg,

oxfordin yliopiston filosofian

tutkija

kuka maksaa hoi don tulevaisuudessa?pohjoiSmaiSia mielipiteitä terveyden- ja Sairaanhoidon tUlevaiSUUden rahoitUkSeSta

kuka maksaa?lu

ku

326

24 vaStaa

arne refsum, lääkäri ja lää-käriyhdistyksen jäsen, norja:

”Yksityinen yleistyy. Mutta se koskee etenkin lisäpalveluja, kuten plastiikkakirurgiaa. Toi-vottavasti yksityinen sektori kannustaa julkista tulemaan entistä parem-maksi.”

kristina Laksáfoss søgaard, Tulevaisuudentutkimuslai-toksen (IFF) projektijohtaja, Tanska:

”Hoitosektori yksityistyy enenevässä määrin. Tämä johtuu siitä, että tule-vaisuuden vanhoilla on enemmän rahaa, eivätkä he tyydy julkisen hoidon laatuun. Lisäksi julkisel-la hoidolla on monissa yhteyksissä vaikeuksia potilaan seurannassa rekrytointiongelmien ja pitkien hoitojonojen vuoksi.”

urban Janlert, kansanterve-yden ja kliinisen lääketieteen laitoksen kansanterveystie-teen professori, uumajan yliopisto, ruotsi:

”Valtio tai maakärä-jäkunnat. Mallina on julkisrahoitteinen hoito. Mielestäni hyvinvointi-yhteiskunnassa pitäisi olla julkinen suojaverkko, muussa tapauksessa on vaarana käydä kuten USA:ssa, jossa kaikilla ei ole varaa hoitoon.”

Marianne Falk, sairaanhoita-jayhdistyksen toiminnanjoh-taja, suomi:

”Koska resurssit piene-nevät koko ajan, potilaat maksavat tulevaisuudes-sa itse entistä enemmän. Samalla uskon, että suurin osa sairaanhoidos-ta on jatkossakin julkista.”

Torben Fridberg, sosiaalipo-litiikan ja hyvinvoinnin tutki-ja, kansallinen hyvinvoinnin tutkimuskeskus, kööpenha-mina, Tanska:

”Tanskassa sairaanhoi-toa rahoitetaan entistä enemmän yksityisesti. Vaarana on, että yksityis-henkilöiden pitää maksaa itse saadakseen hyvää laatua. Kauhuskenaarios-sa hoito perustuisi täysin yksityisille vakuutuksil-le, mutta niin pitkälle en usko Pohjoismaissa mentävän.”

Ingrid kössler, rintasyöpä-yhdistysten valtakunnallisen järjestön puheenjohtaja, ruotsi:

”Suuri osa hoidosta rahoitetaan jatkossakin julkisin varoin. Mutta koska elämme vanhem-miksi, tarvitsemme hoi-toa entistä myöhemmin elämässä. Tästä syystä hoidon on tehostuttava. Potilaita on kohdeltava pikemminkin asiakkaina, joiden on saatava hyvää

ja tehokasta palvelua. Yksi monista pienistä muutoksista voisi olla, että potilaille lähete-tään tekstiviesti, jolla varmistetaan esimerkiksi, että lähete on saapunut perille.”

kalervo väänänen, Turun yliopiston solubiologian professori ja suomen akate-mian lääketieteellisen tutki-muksen rahoitusta ohjaavan toimikunnan puheenjohtaja:

”Yhteiskunnan on vastattava siitä, että sairaanhoito on koko väestön käytettävissä. Käytännössä tämä voi-daan järjestää monella eri tavalla. Voitaisiin kuvitel-la, että kunnat vastaavat perusterveydenhuollosta (kuten nykyään Suomes-sa), ja erikoissairaanhoito siirretään valtiolle (Suo-messa se on tällä hetkellä kuntayhtymien vastuul-la). Tämä toisi taloudel-lista tasa-arvoa kuntien välille. Sekä valtio että kunnat voisivat tämän jälkeen ostaa palveluja yksityisiltä yrityksiltä.”

anders sandberg, filosofian tutkija, oxfordin yliopisto, englanti:

”Haluamme huolehtia yhä useammista terveyden-aloista. Tulevaisuuden sairaanhoito on kallis juttu. Yleisellä tasolla en usko, että ihmiset haluavat maksaa toisten terveydestä, jos heistä on tarkoitus tehdä jonkin-laista keskivertoterveyttä terveempiä. Ihmiset saa-

vat itse vastata kauneus-leikkauksista, selvistä ’parannuksista’. Pieni perusosa hoidetaan so-siaalivakuutuksilla, mutta yhä enemmän maksetaan itse. Yksi tapa tämän kes-kustelun vesittämiseksi on yrittää automatisoida hoitoa – tehdä se tehok-kaammaksi.”

Terveysministeri Jakob axel

nielsen, Tanska:”Julkisen sektorin on maksettava tulevaisuu-dessakin, kun ihmiset sairastuvat ja tarvitse-vat hoitoa. Tanskassa sairaanhoito on ilmaista ja hoidon saatavuus tasa-vertaista – ja niin on olta-va jatkossakin. Meidän on kuitenkin ehdottomasti hyödynnettävä yksityis-sairaaloita – ostettava itsellemme enemmän kapasiteettia, ja lisäksi ne voivat painostaa yleisiä sairaaloita antamaan mahdollisimman hyvää hoitoa. Kaiken kaikkiaan terveestä kilpailusta on hyötyä sekä potilaille että yhteiskunnalle.”

Inger ekman, Göteborgin sahlgrenskan akatemian hoitotieteen ja terveyden laitoksen esimies, ruotsi:

”Jatkamme hoidon maksamista verovaroin, mutta se on tehtävä eri tavalla. Painopiste siirtyy enemmän resurs-seihin ja niiden käyttöön. Nykytyylinä on tehdä kaikesta sairaus, mistä on usein seurauksena yksinkertaistetut

vastaukset kysymyksiin, jotka pohjimmiltaan ovat monimutkaisia.”

Paul Lillrank, helsingin Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden professori, suomi:

”Omavastuut nousevat. Kansalaiset joutuvat maksamaan enemmän tavallisesta perussairaan-hoidosta – lääkärillä käynti tulee vastaamaan suunnilleen kampaajal-la käyntiä. Kroonisesti sairaille taataan edelleen julkista tukea ja taloudel-lista apua. Tietylle tasolle asti joudut toisin sanoen selviämään itse, ja lisäksi on edelleen olemassa jonkin tyyppinen ’kata-strofivakuutus’. Ylipää-tään rahavirrat kulkevat yhä enemmän verojärjes-telmän ohi. Yksityisten sairausvakuutusten osuus kasvaa, vaikka julkinen hoito jatkossakin var-mistaa, etteivät ihmiset putoa täysin hoitojärjes-telmän ulkopuolelle.”

Lisbeth Löpare-Johansson, sairaanhoitaja ja hoitaja-liiton varapuheenjohtaja, ruotsi:

”Hoito rahoitetaan tule-vaisuudessakin julkisin varoin, kun taas lisäpal-velut ovat yhä enemmän yksityisesti ohjattuja. Perusteellista keskustelua tarvitaan siitä, mihin jul-kisen sektorin raja vede-tään. On erittäin tärkeää, että hoidon priorisoinnit tehdään oikein.”

27

kuka maksaa hoi don tulevaisuudessa?pohjoiSmaiSia mielipiteitä terveyden- ja Sairaanhoidon tUlevaiSUUden rahoitUkSeSta

Trond egil hansen, lääkäri, nesttun, norja:

”Norjassa yhä suurempi osa hoidosta rahoitetaan yksityisesti. Se, jolla on varaa, pystyy maksamaan palveluista itse. Sitä ei voi estää. Ongelmana on, väheneekö julkisrahoittei-nen tarjonta yksityisten vaihtoehtojen vuoksi.”

anna ortner, pappi, sollen-tunan seurakunta, ruotsi:

”Olemme matkalla kohti köyhempää Ruotsia, jossa ne, joilla on varaa, hankkivat yksityisiä saira-usvakuutuksia. Kehitys on surullinen, koska kaikille ei ole tarjolla samaa hoitoa. Täytyy vain toivoa, että voittoa tekevät yritykset huolehtivat työnteki-jöidensä terveydestä ja että hyvinvointia yritetään ylläpitää niin hyvin kuin pystytään. Kirkosta tulee yhä tärkeämpi hyvinvoin-nin edistäjä.”

Mika Gissler, Pohjoismai-sen kansanterveystieteen korkeakoulun professori ruotsissa sekä stakesin ke-hityspäällikkö suomessa:

”Yksityinen sektori lisää toimintaansa ja yhteis-työ julkisen ja yksityisen sektorin välillä yleistyy. Potilaiden valinnanvapaus kasvaa, etenkin Suomessa. Julkinen hoito ja hoiva on jatkossakin yleisintä perus- ja erikoislääkäri-

palvelujen organisoinnissa Pohjoismaissa.”

Terje hagen, oslon yliopis-ton terveystalouden profes-sori, norja:

”Norjassa sairaanhoito maksetaan verotuloilla julkisen budjetin kautta. Norjan poikkeuksellisen suotuisan valtiontalou-dellisen tilanteen vuoksi on epätodennäköistä, että tämä suhde muuttuu tulevaisuudessa. Ske-naario, jossa rahoitusta siirrettäisiin yksityisiin vakuutuksiin tai korotet-tuihin omavastuisiin, on siis Norjassa epätoden-näköisempi kuin muissa Pohjoismaissa.”

Päivi sillanaukee, ylijohtaja ja lääketieteen tohtori, so-siaali- ja terveysministeriö, suomi:

”Tärkein kysymys ei ole, kuka maksaa. Terveyden-hoitopalvelut kuuluvat kaikkien perusoikeuksiin. Pelisääntöjen on oltava oikeudenmukaiset niin resurssien hankkimisen kuin hoidon rahoituksen-kin osalta. Silloin kaikki saavat palveluja tarpeen mukaan riippumatta siitä, kuka vastaa kustannuk-sista. Suomessa hoito rahoitetaan nykyisin verovaroin, lakisääteisellä sairausvakuutuksella ja työtulovakuutuksel-la. Kun tähän lisätään yksityiset vakuutukset ja maksut, joita potilaat maksavat itse, syntyy erittäin vaikeasti halittava kokonaisuus. Tuloksena on, ettei hoidon saata-

vuus tietyissä tapauksis-sa ole riittävä. Hallitus on sitoutunut analysoimaan nämä haasteet perusteel-lisesti.”

Björn Lindgren, Lundin yliopiston terveystalouden professori, ruotsi:

”Näemme yksityisen sektorin osuuden kasva-van sekä sairaanhoidon tuotannossa että rahoi-tuksessa. Julkinen malli säilyy perustana, mutta maksut ja palkkiot muut-tuvat todennäköisesti huomattavasti riskisidon-naisemmiksi. Aivan kuten hammashoidossa on otettu käyttöön palvelu-sopimusjärjestelmä, jossa sitoudutaan hoidatta-maan hampaansa, siir-rymme tulevaisuudessa sairaanhoitoon, jossa pai-notetaan yhä enemmän potilaiden omaa vastuuta terveydestään.”

Mette rosenkilde, kööpen-haminan yliopiston molekyy-lifarmakologian professori, Tanska:

”Valtion on rahoitettava terveydenhoito verova-roin, jotka kansalaiset ovat maksaneet. Vain tällä tavoin voimme varmistaa hyvän ja tasavertaisen hoidon kaikille tulotasos-ta, iästä ja terveydentilas-ta riippumatta. Tämä on helppo vastaus täydelli-sessä maailmassa, jossa ei ole pulaa lääkäreistä tai sairaanhoitajista ja jossa on niin runsaasti resurs-seja, ettei eri terveyspal-veluiden välillä tarvita priorisointia.”

steinar hunskår, Bergenin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkija, norja:

”Meidän on panostettava voimakkaasti julkiseen terveydenhoitoon, joka varmistaa tärkeät hoitopalvelut kaikille. Ter-veydenhoidon on oltava ilmaista ja verovaroin rahoitettua. Hoidon ja hoivan lisääntyvät vaati-mukset ovat haaste jul-kiselle taloudelle. Uskon lisäpalveluiden ostamisen yleistyvän, joko suoraan tai vakuutusjärjestelyjen kautta.”

Lisbeth schultz, sairaanhoi-taja, ahvenanmaa, suomi:

”Hoitoon tulee yhä enemmän yksityisiä vaih-toehtoja. Toivon mukaan ne pystyvät panemaan painetta kunnalliselle sairaanhoidolle niin, että sen laatu paranee. Uskon kuitenkin, että veronmak-sajat maksavat jatkos-sakin suurimman osan hoidosta.”

kjeld Møller Pedersen, syddansk-yliopiston terveystalouden professori:

”Hoito on Tanskassa verovaroin rahoitettua jatkossakin. Osa hoidoista kuitenkin tullaan siirtä-mään yksityissairaaloihin ja samalla ne rahoitetaan yksityisillä sairausvakuu-tuksilla. Lähes kolmella

miljoonalla tanskalaisella on jo nyt yksityiset sai-rausvakuutukset, joista 1,8 miljoonaa on vakuutuksia, jotka esimerkiksi takaavat pääsyn leikkauksiin yksi-tyissairaaloihin.”

ursula Tenglin, syöpäsäätiön pääsihteeri, ruotsi:

”Syöpähoidon osalta minun on vaikea nähdä muuta vaihtoehtoa kuin, että yhteiskunta rahoittaa sen. Sairaanhoidon toimi-joiden moninaisuus sitä vastoin kasvaa. Ja silloin on tärkeää valvoa, että kaikille taataan oikeus tasavertai-seen hoitoon.”

hannu hanhijärvi, suomen itsenäisyyden juhlarahaston sitran ohjelmajohtaja:

”Vanhusten osuus kasvaa nopeasti suhteessa ansiotyössä käyviin – siksi nykyisen hoitotason säilyttämiseen tarvitaan uusia vaikuttamistapoja. Tutkimukset osoittavat, että optimismiin on syytä, jos siirrymme nykyisestä toimintaperusteisesta hoi-dosta tulospainotteiseen hoitopalveluun. Parhailla menetelmillä ja laatumit-tauksilla noin 20 prosentin kustannuskasvulle näyttää olevan varaa. Silloin nykyi-nen verorahoitus vaikut-taisi riittävän. Tarvittavan kilpailun säilyttämiseksi tarvitaan kuitenkin hyvä yksityinen sektori.”

1

kohtalon kysymystä

28

6

mISTä SaIraUKSISTa yhTeISKUnnan on oTeTTaVa VaSTUU – Ja mISTä eI?

mITen PrIorISoImme, KUKa Saa hoIToa, KUn hoITomeneTelmäT ParaneVaT Ja KallISTUVaT?

mITä UUSIa ePIdemIoITa PUhKeaa Ja mITen PySäyTämme ne?

mISTä Saamme TarPeeKSI hoITohenKIlöKUnTaa?

onKo oIKeIn oSTaa ParemPaa hoIToa?

mITä meIdän on TehTäVä elääKSemme TerVeellISemmIn?

Pohjoismainen sairaanhoito on suurten tulevaisuudenhaasteiden edessä. Hoitoa tarvitsevien määrä

kasvaa. Uudet lääkkeet ja hoitomuodot ovat parempia mutta kalliimpia kuin vanhat vaihtoehdot. Julkiset resurssit eivät riitä kaikkeen, mikä tulevaisuudessa on mahdollista. Alla on kuusi

kohtalon kysymystä terveydestä ja sairaanhoidosta, joista on keskusteltava perusteellisesti.

6

5

4

3

2

If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutus-yhtiö. Yhtiöllä on noin 3,6 miljoonaa asiakasta Pohjois-maissa, Baltiassa ja Venäjällä. Noin 6 900 työntekijänsä voimin If tarjoaa täydellisen valikoiman vahinkovakuu-tusratkaisuja ja palveluja niin yksityishenkilöille kuin kan-sainvälisille teollisuusyrityksillekin.

2008 oli menestyksellinen vuosi Ifille. Finanssikriisistä huolimatta yhtiö ylitti jo viidentenä pe-rättäisenä vuotena tulostavoitteensa. Vakuutustekninen tulos oli 5 273 MSEK (4,1 miljardia euroa). Yhdistetty kulusuhde oli 91,8 eli selvästi parempi kuin pitkän aikavälin alle 95 prosentin tavoite.

Menestys on seurausta systemaattisesta ja pitkäjän-teisestä panostuksesta, jossa pääosassa ovat vahva keskit-tyminen asiakkaisiin, valikoiva kasvustrategia ja kustan-nustehokkuus.

If on jaettu Henkilöasiakkaat, Yritysasiakkaat, Suur-asiakkaat sekä Baltia ja Venäjä liiketoimintoihin.

If 2008

29

Ifin vuosikertomus 2008

Toiminta-ajatusIf tarjoaa hinnaltaan kilpailukykyisiä vahinkovakuutusratkai-suja ,jotka tuovat asiakkaille turvallisuutta ja vakautta yrittä-jätoimintaan, asumiseen ja arkeen.

Strategiset tavoitteetIfin tavoitteena on ylläpitää kilpailijoitaan parempi pitkänaikavälin kannattavuus ja asiakastyytyväisyys sekä hyvä luot-tokelpoisuus.

Strategiset painopistealueetLisäarvo asiakkaalleIf ylittää asiakkaiden odotukset parhailla vakuutusratkaisuilla, nopealla ja oikeudenmukaisella vahingonkäsittelyllä sekäystävällisellä palvelulla.

Keskitetty vakuutusosaaminenIf vahvistaa määrätietoisesti organisaationsa osaamista ja kykyä kehittää, hinnoitella ja myydä vakuutustuotteita sekä ennalta-ehkäistä ja käsitellä vahinkoja.

Pohjoismainen toiminta-alustaIf luo kilpailuetuja integroidun pohjoismaisen ja baltialaisenorganisaation pohjalta hyödyntämällä suurten yksiköiden tuomia etuja sekä jakamalla osaamista.

Tasapainoisen riskin sijoitusstrategiaIfin tavoitteena on sijoitusten ja vakuutusteknisiin velkoihin liittyvien riskien tasapainottaminen. Ifin sijoitusstrategiana on sopeuttaa sijoitusten valuuttajakauma ja duraatio vastaamaan vakuutustoiminnan velkoja. Muut kuin vastuuvelkaa kattavat varat sijoitetaan tavoitteena kokonaistuoton lisääminen.

YdinarvotHelposti tavoitettava ja ymmärrettäväIfiin on helppo saada yhteys, ja sen työntekijöitä, tuotteita japalveluja on helppo ymmärtää.

SitoutunutIf tekee aloitteita ja välittää asiakkaasta.

LuotettavaIf pitää lupauksensa ja auttaa asiakasta tarvittaessa.

UudistavaIf vie kehitystä eteenpäin ja kehittää jatkuvasti uusia vakuu-tustuotteita ja palveluja.

Toiminta-ajatus, strategia ja taloudelliset tavoitteetIf on Pohjoismaiden ja Baltian johtava vahinkovakuutusyhtiö, jolla on tyytyväisimmätasiakkaat, vakuutusalan paras asiantuntemus ja paras kannattavuus.

Konsernin henkilöstö keskimäärin 2008

0 2 000500 1 000 1 500

Ruotsi 1 875

Tanska 464

25

356Viro

1 805Suomi

142Latvia

191Liettua

Muut

Norja 1 644

Henkilöstö yhteensä: 6 924

30

Venäjä 422

Vakuutustekninen tulos

2008

2007

0 MSEK8 0002 000 4 000 6 000

5 273

5 226

Tulos ennen veroja

2008

2007

0 MSEK8 0002 000 4 000 6 000

5 337

5 009

Yhdistetty kulusuhde

2008

2007

0 %10040 60 80

91,8 %

90,6 %

20

Ifin vuosikertomus 2008

PohjoismaatIf on puhdasverinen vahinkovakuutusyhtiö, jolla on integroi-tu pohjoismainen organisaatio ja toiminta. Ifin osuus poh-joismaisista markkinoista on yhteensä noin viidesosa. If on yksi Ruotsin, Norjan ja Suomen johtavista vahinkovakuutus-yhtiöistä. Ruotsissa sen markkinaosuus on 20, Norjassa 29 ja Suomessa 27 prosenttia. Tanskassa, jossa markkinat ovat pirstoutuneempia, If on viidenneksi suurin yhtiö 5 prosentin markkinaosuudellaan.

Pohjoismaiset vakuutusmarkkinat ovat suhteellisen vakaat. Viiden suurimman yhtiön hallussa on lähes kaksi kolmasosaa markkinoista, ja neljä suurinta yhtiötä toimii useammassa kuin yhdessä Pohjoismaassa. Suurimpien yhtiöiden markkinaosuus on kasvanut 1990-luvun puolivälistä lähtien.

Kilpailu pohjoismaisilla vakuutusmarkkinoilla on jatkunut kireänä viime vuosina. Useat toimijat ovat vuoden aikana esi-merkiksi pyrkineet aktiivisesti vahvistamaan jakeluvoimaan-sa yhteistyösopimusten ja verkkopalvelujen avulla. Lähinnä suurasiakassegmentille on tullut myös johtavia ulkomaisia yhtiöitä. Myös pankit ovat laajentaneet tuotetarjontaansa va-hinkovakuutustuotteilla ja toimivat joissakin tapauksissa myös vakuutuksenantajina.

Finanssikriisi ja sitä seurannut talouskehityksen hidastu-minen ovat vaikuttaneet myös vahinkovakuutusalaan. Sijoi-tusten markkina-arvojen aleneminen vaikuttaa ennen kaikkea pääoman tuottoon kaikissa yhtiöissä ja epäsuorasti myös va-kavaraisuuteen. Markkinat ovat vakuutusmaksukertymältään kokonaisuutena ottaen edelleen vakaat, vaikka markkinoiden kasvu on eräillä tuotealueilla hieman heikentynyt toisella puo-livuotiskaudella heikomman taloudellisen toimeliaisuuden vuoksi. Vahinkokustannusten osalta odotetaan vahinkoinflaa-tiopaineen jatkossa asteittain hidastuvan, kun kapasiteetin käyt-töaste putoaa. Hidastuminen tapahtuu kuitenkin tasolta, joka oli suhteellisen korkea myös vuonna 2008. Finanssimarkki-noiden turbulenssi tulee lisäämään vahinkovakuutusyhtiöiden toiminnan tervehdyttämis- ja tehostamisvaatimuksia.

BaltiaSuhteellisen vakaantuneilla Viron vahinkovakuutusmarkkinoil-la If on suurin yhtiö 32 prosentin markkinaosuudellaan. Latvi-an ja Liettuan markkinat ovat jakautuneet useiden toimijoiden kesken. Latviassa If on neljänneksi ja Liettuassa viidenneksi suurin toimija. Vuonna 2008 Ifin markkinaosuus oli Latviassa 9 prosenttia ja Liettuassa 10 prosenttia.

Markkinat ja kilpailijatPohjoismaissa on Euroopan seitsemänneksi suurimmat vahinkovakuutusmarkkinat, joidenarvo vakuutusmaksuilla mitattuna on noin 200 miljardia Ruotsin kruunua. Euroopanvahinkovakuutusmarkkinoiden arvo on yhteensä 3 900 miljardia kruunua. If on Pohjoismaidensuurin ja yksi Euroopan vahinkovakuutusmarkkinoiden 15 suurimmasta pörssinoteeratustavahinkovakuutusyhtiöstä.

1) Tilastot vuodelta 2007.

Markkinaosuudet Tanskassa1)

Markkinaosuudet Baltiassa

TrygVesta 21 %

Alm. Brand 10 %

Muut 31 %

Markkinaosuudet Suomessa 1)

If 27 %Tapiola 19 %

Fennia 11 %

Muut 16 %

Pohjola 27 %

Codan 22 %

BTA 13 %

Muut 30 %

Markkinaosuudet Ruotsissa

Länsförsäkringar 30 %

Trygg-Hansa 17 %

Folksam 14 %

Muut 19 %

Markkinaosuudet Norjassa

Gjensidige 30 %

Gjensidige 7 %

TrygVesta 18 %

Sparebank 1 10 %

Muut13 %

If 29 %

If 5 %TopDanmark 19 %

Codan 14 %

If 14 %

Ergo 14 %

If 20 %

31

Ifin vuosikertomus 2008

Ifin liiketoiminta-alueet

Millainen oli vuosi 2008?– 2008 oli hyvä vuosi! Teimme vahvan tuloksen, yhdistetty kulusuhde oli hyvä, kustannusprosentti aleni ja myynti kasvoi. Menestyimme hyvin markkinoilla. Esimerkiksi Suomessa panostimme voimakkaasti yhteistyöhön S-ryhmän kanssa, ja uusi etuohjelmamme ja panostukset verkkoliiketoimintaamme ovat menestyneet erinomaisesti. Norjassa lapsivakuutusmyyntimme ylitti 100 000 vakuutuksen rajan vuonna 2008, erinomainen saavutus ottaen huomioon, että olemme tarjonneet

niitä vasta neljä vuotta. Ruotsissa maan parhaan kotivakuutuksen StorHemin kysyntä ylitti kaikki odotukset. Ja Tanskassa, jossa If muilta osin on pieni toimija henkilöasiakasmarkkinoilla, vakuu-tamme nyt joka kymmenennen auton Ruotsin Ifiltä tuomamme liiketoimintamallin avulla.

Miten finanssikriisi vaikuttaa teihin?– If on luotettava kumppani, myös silloin, kun tuuli on vastainen. Olemme olleet näillä mark-kinoilla sata vuotta ja olemme niillä myös sadan

vuoden kuluttua. Autamme asiakkaitamme ja kumppaneitamme myös tämän kriisin läpi. Mutta itsestään selvää on, että talouden taantuma vaikuttaa myös Ifiin. Uusien autojen ja kiinteistöjen myynnin lasku rajoittaa mahdollisuuksiamme offensiiviseen toi-mintaan ja lisää vakuutusyhtiöiden välistä kilpailua.

Mihin panostatte vuonna 2009?– Lanseeraamme muun muassa uudet internetsivut.Tavoitteenam-me on olla paras vakuutusyhtiö sähköisissä asiakasyhteyksissä, pal-velussa ja myynnissä. Lisäksi yksinkertaistamme ja automatisoim-me vahinkokäsittelyä niin, että asiakkaat saavat entistä nopeampaa palvelua. Tanskassa tulemme hyödyntämään haastajan asemaamme ja toimimaan todella hyökkäävästi.

HenkilöasiakkaatIf on Pohjoismaiden johtava henkilöasiakkaiden vahinkovakuutusyhtiö.Henkilöasiakkaiden liiketoiminta-alueella on Norjassa, Ruotsissa,Suomessa ja Tanskassa yhteensä kolme miljoonaa asiakasta. Vuonna2008 vakuutustekninen tulos oli 2 807 miljoonaa Ruotsin kruunua ja yhdistetty kulusuhde 91,3 prosenttia.

Line Hestvik,liiketoiminta-alueHenkilöasiakkaat.

Millainen oli vuosi 2008?– Teimme jälleen hyvän tuloksen. Tuloskehityksemme on ollut vahvaa ja hyvin ennakoitavissa jo usean vuoden ajan, mikä antaa turvallisuutta asiakkaille, omistajille ja työntekijöille. Se on tärkeää etenkin ajatellen nykyistä turbulenssia maailmalla.

Miten finanssikriisi vaikuttaa teihin?– If seisoo vahvoin jaloin taloudellisessa myrkyssä. Mutta kriisi koet-

telee elinkeinoelämää ja siten myös asiakkaitam-me. Valitettavasti joudumme näkemään yritysten määrän hieman harvenevan ja uusien investoin-tien vähenevän. Tästä syystä vakuutusmarkkinat kokonaisuutena tuskin kasvavat. Toisaalta ne ei-vät todennäköisesti myöskään kutistu, ainakaan suuremmassa määrin. Kiinteistöt, ajoneuvot, työntekijät ja muut resurssit, jotka yrityksillä jo ovat, täytyy vakuuttaa jatkossakin.

Aiemmista taantumista saadun kokemuksen mukaan yritykset käsittelevät varovaisemmin

omaisuuttaan, mikä vähentää vahinkojen määrää.

Mihin panostatte vuonna 2009?– Monet asiakkaat joutuvat suurten ja hankalien haasteiden eteen nyt, kun ympäröivä maailma on niin turvaton. Ifillä on taloudelliset resurssit tarjota niille luotettavaa kumppanuutta pahassakin viimassa. Yhdessä korkealaatuisten tuotteiden ja palvelun kanssa meillä on hyvät mahdol-lisuudet vahvistaa asemaamme markkinoilla vuonna 2009.

Kehitämme uusia asiakasetuja ja olemme entistä aktiivisempia markkinoilla huonoista ajoista huolimatta. Samalla teemme suuria IT-panostuksia, joiden tarkoituksena on helpottaa asiakkaiden työtä ja vahvistaa tarjontaamme. Vuodesta 2009 tulee Ifille offensiivinen vuosi yritysasiakasmarkkinoilla.

YritysasiakkaatYritysasiakkaat-liiketoiminta-alueen kohderyhmänä ovat enintään 500 henkilöä työllistävät yritykset. Liiketoiminta-alue on Pohjoismaidenmarkkinajohtaja noin 330 000 yritysasiakkaallaan. Vuonna 2008 vakuu-tustekninen tulos oli 1 562 miljoonaa Ruotsin kruunua ja yhdistettykulusuhde 92,4 prosenttia.

Ivar Martinsen,liiketoiminta-alueYritysasiakkaat.

If harjoittaa liiketoimintaansa pohjoismaisista lähtökohdista. Toiminta on jaettuasiakassegmentteihin liiketoiminta-alueilla Henkilöasiakkaat, Yritysasiakkaat jaSuurasiakkaat. Markkinaedellytyksiltään erityiset Baltia ja Venäjä muodostavaterillisen liiketoiminta-alueen.

32

Vakuutusmaksutulomaittain

Ruotsi 38 %

Suomi 20 %

Tanska 6 %Ruotsi 19 %

Norja 47 %

Suomi 24 %

Tanska 10 %Vakuutusmaksutulomaittain

Norja 36 %

Ifin vuosikertomus 2008

Millainen oli vuosi 2008?– Tulos on tyydyttävä, kun ottaa huomioon etenkin sen, että viime vuonna Ifiä ja koko vakuutusalaa koetteli erittäin monta suurvahin-koa. Vuoden 2008 ensimmäinen puolisko oli vahinkojen kannalta kaikkien aikojen pahin koko maailman mittakaavassa.

Miten finanssikriisi vaikuttaa teihin?– Finanssikriisi vahvistaa Ifin asemaa suurasiakassegmentin johtava-

na toimijana meidän osassamme Eurooppaa. Olemme työskennelleet päämäärätietoisesti asiakkaidemme ammattitaitoisena kumppani-na tarjoamalla asiakkaille selkeät ehdot, joiden tulkinnasta olemme yhtä mieltä. Siitä on etua nyt, kun ajat ovat kovemmat. Toinen vaikutus on luonnollisesti se, että niiden vakuutusyhtiöiden, jotka toisin kuin If ovat kärsineet suoraan kriisis-tä, on huomattavan vaikea selviytyä kilpailussa.

Toivon, että finanssikriisi johtaa yksinkertai-sempiin vakuutusmalleihin. Tänä päivänä mo-

net suurasiakkaat tekevät niin monimutkaisia järjestelyjä, ettei niistä yksinkertaisesti voi saada kokonaiskuvaa. Meidän on saatava aikaan aivan toisenlainen läpinäkyvyys. Nykyisissä järjestelyissä riskit ovat aivan liian suuria.

Mitä tapahtuu vuonna 2009?– Arvioni mukaan hinnat tulevat nousemaan. Sanon sen hyvin tietoi-sena siitä, että finanssikriisi on painanut monet suuryritykset seinää vasten. Monet tekijät puhuvat kuitenkin korotusten puolesta. Jäl-leenvakuutukset kallistuvat viime vuoden monien suurvahinkojen jäljiltä. Vuosikausia hinnalla kilpailleita kilpailijoita uhkaa nyt perikato niiden liiketoimintamallin kaatuessa, kun pääoman hinta nousee. Markkinat selkiintyvät ja hinnat muodostuvat pitkäjänteisemmin ja harkitummin.

SuurasiakkaatIf on Pohjoismaiden johtava suurasiakkaiden vakuuttaja ja Euroopan viidenneksi suurin teollisuusvakuutusten välittäjä. Asiakkaat ovat liikevaihdoltaan yli 500 miljoonan Ruotsin kruunun ja yli 500 työn-tekijän pohjoismaisia suuryrityksiä. Asiakasyrityksiä on noin 1 300. Vakuutustekninen tulos oli 657 miljoonaa Ruotsin kruunua ja yhdis-tetty kulusuhde 93,4 prosenttia.

Morten Thorsrud,liiketoiminta-alue Suurasiakkaat.

Millainen oli vuosi 2008?– Se oli dramaattinen vuosi. Kriisi on koetellut ankarasti Baltiaa. Se näkyy esimerkiksi myyntivauhdin hidastumisena, vaikka volyymi on edelleen kasvanut yli kymmenen prosenttia. Kannattavuus on erinomainen, mutta sekin on osittain yhteydessä kriisiin. Ihmisillä on vähemmän rahaa ja he autoilevat vähemmän, koska bensiini on kallista. Tämä vähentää vahinkoja.

Ostimme 2008 venäläisen vakuutusyhtiön Regionin ja aloi-tamme sen myötä toimintamme Venäjän yksityisasiakasmarkkinoilla. Se on panostus tulevaisuuteen ja tarjoaa paljon potentiaalia. Vaikka Venäjä elääkin nyt vaikeaa taloudellista vaihetta, se elpyy, ja silloin me olemme valmii-na. Alku on sujunut hyvin. Region kasvoi yli 25 prosenttia vuonna 2008.

Miten finanssikriisi vaikuttaa teihin?– Se vaikuttaa meihin selvästi. Erityisesti Bal-tian maissa, jotka ovat syvässä kriisissä. Arvioni

mukaan kestää useita vuosia, ennen kuin vaikeudet ovat ohi. Ve-näjällä käänne tapahtuu todennäköisesti nopeammin.

Mitä tapahtuu vuonna 2009?– Baltiassa panostamme erityisesti tarjontamme vahvistamiseen nykyisille asiakkaille. Olemme niille erityisen tärkeitä näinä kovina aikoina. Lanseeraamme myös uusia ratkaisuja asiakkaille, jotka ovat taloudellisesti todella ahtaalla, ja Baltiassa tämä ryhmä valitettavasti kasvaa nopeasti juuri nyt. Ja itsestään selvää on, että tarkastelemme koko ajan kustannusrakennettamme.

Venäjällä keskitymme Ifin ja Regionin integroimiseen sekä hyö-dyntämään yhteistä voimaamme markkinoilla, erityisesti liittoutu-malla pankkien ja automyyjien kanssa.

Baltia ja VenäjäLiiketoiminta-alue Baltia ja Venäjä käsittää Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän. Sillä on asiakkaina sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä yhteensä noin 425 000. Vakuutustekninen tulos oli 183 miljoonaa Ruotsin kruunua ja yhdistetty kulusuhde 92,6 prosenttia.

Timo Vuorinen,liiketoiminta-alueBaltia ja Venäjä.

33

Ruotsi 42 %

Norja 23 %

Suomi 22 %

Tanska12 %

Viro 45 %

Liettua 20 %

Latvia 23 %

Venäjä 12 %Vakuutusmaksutulomaittain

Vakuutusmaksutulomaittain

Ifin vuosikertomus 2008

Viisivuotiskatsaus 1)

Tuloskatsaus

Vakuutusmaksutuotot 36 635 35 128 34 837 34 426 32 764

Korvauskulut -27 269 –25 795 –25 252 –25 028 –24 105

Vakuutusliikkeen liikekulut -6 372 –6 045 –6 063 –6 135 –6 233

Vakuutustoimintaan kohdistettu sijoitustoiminnan nettotuotto 2 242 1 894 1 602 1 537 1 816

Muut vakuutustekniset tuotot 249 272 210 164 406

Muut liikekulut -212 –228 –210 –179 –178

Vakuutustekninen tulos 5 273 5 226 5 124 4 785 4 470

Sijoitustoiminnan nettotuotto ja muut erät 64 –217 1 702 2 708 849

Tulos ennen veroja 5 337 5 009 6 826 7 493 5 319

Verot -1 451 –1 321 –1 955 –2 015 –1 290

Tilikauden tulos 3 886 3 688 4 871 5 478 4 029

MSEK 2008 2007 2006 2005 2004

34

Ifin vuosikertomus 2008

Tase 31.12., käyvin arvoin

Vastaavaa

Aineettomat hyödykkeet 1 335 1 138 1 228 1 324 1 359

Sijoitukset 98 036 94 307 89 796 92 283 80 815

Jälleenvakuuttajien osuus vakuutusteknisestä vastuuvelasta 4 686 4 573 4 711 5 192 6 129

Laskennalliset verosaamiset 1 497 721 947 1 113 1 643

Saamiset 9 750 9 069 8 087 7 901 7 230

Muu omaisuus ja siirtosaamiset 4 935 4 297 6 982 5 066 4 296

Vastaavaa yhteensä 120 239 114 105 111 751 112 879 101 472

Vastattavaa

Oma pääoma 17 140 18 504 19 304 24 363 20 822

Pääomalainat 4 489 3 893 3 721 3 859 2 362

Laskennalliset verovelat 4 011 3 640 3 603 3 087 1 921

Vakuutustekninen vastuuvelka 85 749 80 506 74 554 74 027 68 554

Velat 6 109 4 655 7 705 4 645 5 013

Varaukset ja siirtovelat 2 471 2 907 2 864 2 898 2 800

Vastattavaa yhteensä 120 239 114 105 111 751 112 879 101 472

Vakavaraisuuspääoma 24 143 25 316 25 681 30 196 23 462

Vakuutustoiminnan tunnusluvut

Vahinkosuhde 74,4 % 73,4 % 72,5 % 72,7 % 73,6 %

Liikekulusuhde 17,4 % 17,2 % 17,4 % 17,8 % 19,0 %

Yhdistetty kulusuhde 91,8 % 90,6 % 89,9 % 90,5 % 92,6 %

Toimintakulusuhde 23,7 % 23,7 % 24,0 % 24,3 % 25,6 %

Sijoitustoiminnan tunnusluvut

Kokonaistuottoprosentti -3,1 % 2,6 % 4,3 % 5,8 % 4,3 %

Muut tunnusluvut

Toimintapääoma 21 890 23 426 25 400 25 985 21 482

Toimintapääoman vähimmäismäärä 6 199 6 094 5 868 5 938 6 368

Vastuunkantokyky 65,7 % 71,3 % 73,6 % 87,5 % 69,8 %

MSEK 2008 2007 2006 2005 2004

1) If on 1.1.2005 lähtien soveltanut kansainvälisiä tilinpäätöksen laadintaperiaatteita (IFRS), jolloin kaikki vuoden 2004 luvut on muunnettu näiden periaatteiden mukaisiksi jasoveltaen IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto -standardia. 2) Laskelmat on tehty niiden periaatteiden mukaisesti, joilla If sisäisesti arvioi sijoitustoimintaansa.

2)

35

Julkaisija: Vakuutusyhtiö If. Tuotanto: Tidningskompaniet AB, Tukholma.

Paino: Trydells tryckeri, Laholm. Painettu ympäristöystävälliselle paperille. Kansikuva: Getty Images.

YHTEYSTIEDOT:

Ruotsi: puh. 0771 43 00 00, www.if.se

Norja: puh. 980 024 00, www.if.no

Tanska: puh. 70 12 12 12, www.if.dk

Suomi: puh. 010 19 15 15, www.if.fi