sirkka heinonen - aimo huhdanmäki - saija niskanen …

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

��S u o m e n y m p ä r i s t ö

Sirkka Heinonen - Aimo Huhdanmäki -Saija Niskanen -Tuomo Kuosa

Ekohallittu etätyöAsumisen, työn ja liikkumisen kaupunkirakenteellisen

uusjaon ympäristövaikutukset

HELSINKI 2004

Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö

2 Suomen ympäristö 701○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Julkaisu on saatavana myös Internetistä:http://www.ymparisto.fi/julkaisut

Suomen ympäristö 701Ympäristöministeriö

Ympäristönsuojeluosasto

Taitto: Seija MalinKansikuva: Veikko Mäkipaja (Aurinkolahti, Helsinki)

ISSN 1238-7312ISBN 952-11-1711-7 (nid.)ISBN 952-11-1712-5 (PDF)

Paino: Dark Oy

Vantaa 2004

3Ympäristöministeriö ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Alkusanat○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

“Etätyön ekohallittu käyttöönotto – Asumisen, työn ja liikkumisen kaupunkiraken-teellisen uusjaon ympäristövaikutukset” -hanke käsittelee etätyötä ekologisesti kes-tävän kehityksen näkökulmasta. Hanke on toteutettu vuosina 2000-2003 ja se onsaanut rahoitusta ympäristöklusterin toisen ohjelmakauden KESTY –tutkimusohjel-masta (kestävä kehitys ja tietoyhteiskunta) sekä hankkeen yhteistyötahoilta Espoon,Helsingin, Vantaan, Hyvinkään, Kajaanin ja Kouvolan kaupungeilta, Hämeen liitol-ta sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalta (YTV). Muita yhteistyötaho-ja ovat olleet Toimihenkilöunioni TU ry ja VR. Tutkimuksen lyhyt nimi on ”Ekoetä-työ” ja hanketta on toteutettu tiiviissä yhteistyössä ympäristöklusterin KESTY-ohjel-maan kuuluvan hankkeen “Ekotietoyhteiskunta: kriteerit ja toimintamahdollisuu-det” (http://www.tukkk.fi/tutu/etieto) kanssa. Ekoetätyö -hanke kuuluu lisäksi tie-toyhteiskunnan kärkiverkoston Työ –ohjelmaan (aiemmin nimellä eWork). Ekoetä-työ-projektista on ollut hankkeen kuluessa tietoa projektin kotisivuilla osoitteessahttp://www.vtt.fi/rte/projects/yki4/etatyo.htm.

Tutkimus on suoritettu VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa johtava tutki-ja, FT Sirkka Heinosen johdolla, joka toimii myös dosenttina Turun kauppakorkea-koulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Projektiryhmään ovat kuuluneet lisäk-si johtava tutkija, arkkitehti, TkL Pekka Lahti, joka on suunnitellut hankkeen logon,tutkija, DI Aimo Huhdanmäki ja tutkija, FM Saija Niskanen. Yhteiskuntatieteidenmaisteri Tuomo Kuosa on osallistunut projektiin tutkijana vuonna 2001. Paikkatie-toasiantuntemusta on antanut lisäksi VTT:ssa erikoistutkija, FT Timo Halme ja eri-koistutkija, DI Reijo Martamo. Tutkija, DI Anu Tuominen on tarkistanut liikenteenpäästölaskelmat.

Etätyön ekohallittu käyttöönotto –hankkeen johtoryhmän ja/tai case-kohtais-ten projektiryhmien työskentelyyn ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: ympäris-töministeriöstä kehittämispäällikkö Auli Keskinen ja yli-insinööri Leena Silfverberg,liikenne- ja viestintäministeriöstä ylitarkastaja Katariina Myllärniemi, työministe-riöstä projektitutkija Tiina Hanhike, Espoon kaupungista hallintopäällikkö Paul-ErikStenroos, arkkitehti Lauri Tuokko ja tutkija Kai Fogelholm, Helsingin kaupungistatoimistopäällikkö Timo Vuolanto, arkkitehti Inga Kåhre-Maury, arkkitehti BarbaraTallqvist, arkkitehti Marianna Timperi ja yleiskaavasuunnittelija Satu Tiitola, Van-taan kaupungista arkkitehti Liisa Harju, arkkitehti Olli Suominen ja elinkeinoasia-mies Raimo Koskenkanto, Kajaanin kaupungista kansliapäällikkö Risto Hämäläinenja elinkeinojohtaja Juha Urpilainen, Kouvolan kaupungista kaupunginjohtaja AimoAhti ja koordinaattori Arto Hovi, Hämeen liitosta maakuntajohtaja Hannu Penttilä,erikoissuunnittelija Arto Saarinen ja Forssan Seudun Kehityskeskuksen toimitusjoh-taja Timo Lindvall sekä YTV:n edustajana liikennesuunnitteluyksikön päällikkö Rei-jo Teerioja ja kehitystoimistosta suunnittelija Arja Salmi.

Muiden yhteistyötahojen edustajina hankkeeseen ovat osallistuneet tutkimus-päällikkö Lea Haikala Toimihenkilöunionista ja tuotepäällikkö Teppo Sotavalta VR:ltä.Kaikille heille sekä Marja-Liisa Viherälle, Juhani Pekkolalle, Matti Sippolalle, Hilkkaja Walter Paavoselle, Peter Arnfalkille, Werner Kortelle ja Jeremy Milliardille, jotkaovat myös arvokkaalla asiantuntijapanoksellaan olleet vaikuttamassa tutkimuksensisältöön, lausumme parhaat kiitokset.

Toivomme, että tämä hanke toimii hyvänä esimerkkinä jatkossa uusiin hankkei-siin teorian ja käytännön kokeilujen ja kehittämishankkeiden yhdistämiseksi ja etä-työn edistämiseksi ekohallituissa muodoissaan.

Helsingissä 6.12.2003Auli Keskinen ja Sirkka Heinonen


Sisältö○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Alkusanat .................................................................................................... 31 Johdanto .............................................................................................. 6

1.1 Tutkimuksen rakenne ja tavoitteet .............................................................. 71.2 Etätyön työntö- ja vetovoimatekijöitä ...................................................... 111.3 Asumisen, työn ja liikkumisen kaupunkirakenteellinen uusjako .......... 181.4 Etätyö osana kestävän kehityksen strategioita ....................................... 211.5 Etätyö osana ekotietoyhteiskuntaa, ekoälykästä yhdyskuntaa ja

ekologista elämäntapaa ............................................................................. 22

2 Etätyön ekohallittu käyttöönotto ................................................... 242.1 Kootut argumentit etätyön liikenne- ja ympäristövaikutuksista .......... 28

2.1.1 Etätyön ympäristöhyötyjä korostavat argumentit ........................ 282.1.2 Etätyön ympäristöhaittoja korostavat argumentit ....................... 30

2.2 Etätyön YVA-kehikko ................................................................................. 322.2.1 Etätyöpotentiaalin analyysija vaikutusmalli................................... 322.2.2 Etätyön YVA..................................................................................... ........ 35

2.3 Etätyön ekohallinta eri ympäristöissä ...................................................... 372.3.1 Suomi vs. ulkomaat .......................................................................... 372.3.2 Pohjoinen vs. etelä ............................................................................ 392.3.3 Hajautunut vs. tiivis yhdyskuntarakenne ..................................... 422.3.4 Tietoinfrastruktuuriltaan kehittynyt vs. puutteellinen alue ........ 452.3.5 Kiinteä vs. liikkuva etätyö ............................................................... 47

3 Ekoetätyö ulkomaisten esimerkkien valossa .................................. 483.1 Ruotsi ........................................................................................................... 493.2 Norja ............................................................................................................ 513.3 Tanska .......................................................................................................... 543.4 Hollanti ........................................................................................................ 563.5 Iso-Britannia ............................................................................................... 583.6 Ranska .......................................................................................................... 633.7 Saksa ............................................................................................................ 653.8 Yhdysvallat ................................................................................................. 69

4 Suomalaiset Case-tutkimusosiot .....................................................714.1 Case-tutkimusosioiden lähtökohdat ja kokonaisuus ............................... 714.2 Helsingin kaupunki ..................................................................................... 74

4.2.1 Arabianranta ja Ruoholahden it-keskittymä ................................. 754.2.2 Etätyö Itä-Helsingin vetovoiman vahvistajana............................ 784.2.3 Aurinkolahti Vuosaaressa ............................................................... 814.2.4 Kruunuvuorenranta Laajasalossa .................................................. 884.2.5 Suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia ........................................... 95

4.3 Espoon kaupunki ........................................................................................ 974.3.1 Etätyö teknokaupungin hajautuvan yhdyskuntarakenteen

kurojana ............................................................................................. 984.3.2 Asumisen ja työnteon monimuotoisuuden yhdistelmä:

Säterinmetsä Leppävaarassa ......................................................... 101


4.3.3 Etätyö osana ekotehokasta asuinaluetta ..................................... 1064.3.4 Suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia ......................................... 107

4.4 Vantaan kaupunki .................................................................................... 1104.4.1 Vantaa osana pääkaupunkiseutua ................................................ 1124.4.2 Yritystoimintaa lentokenttäkaupungissa ..................................... 1154.4.3 Asumista lentokenttäkaupungissa Kartanonkoskella:

Pakkala-Tammisto. .......................................................................... 1174.4.4 Suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia. ......................................... 123

4.5 Hyvinkään kaupunki ............................................................................... 1244.5.1 Hyvinkää osana Helsingin työssäkäyntialuetta .......................... 1254.5.2 Etätyökeskuksen menestyksen edellytyksiä ja vertailu

muuhun etätyöhön ........................................................................ 1264.5.3 Techvillan joustotyöportaali .......................................................... 1324.5.4 Suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia .......................................... 136

4.6 Kajaanin kaupunki .................................................................................... 1374.6.1 Etätyö hajautetun tietotyön alueellisena moottorina ................. 1384.6.2 Intian Keralan it-strategioista mallia Kainuulle ........................ 1424.6.3 Keskustan etätyöpisteet ................................................................ 1454.6.4 Suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia ......................................... 147

4.7 Kouvolan kaupunki .................................................................................. 1494.7.1 Etätyö kestävän kehityksen seutuagendassa .............................. 1504.7.2 Etätyö tiiviin yhdyskuntarakenteen tehostajana ......................... 1514.7.3 Kasarminmäen saneeraus ja it-osaamiskeskus ............................ 1534.7.4 Suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia .......................................... 155

4.8 Hämeen liitto ............................................................................................ 1574.8.1 Etätyö toimintojen seudullisena joustajana ................................. 1614.8.2 Liikkuvan etätyön kokeilu ............................................................. 1644.8.3 Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen

etätyökeskusmahdollisuudet ......................................................... 1714.8.4 Suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia .......................................... 175

4.9 Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV................................ 1764.9.1 Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen muutoksista ................ 1784.9.2 Etätyö liikennekyselyjen valossa ................................................... 1814.9.3 Etätyöntekijöiden määrän kehitys ja vaikutukset ....................... 1844.9.4 Suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia .......................................... 185

5 Funktionaalisia kokeiluja ...............................................................1875.1 Liikkuvan etätyön malli ........................................................................... 1875.2 Toimihenkilöunionin etätyökokeilu ........................................................ 190

6 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset ....................................1966.1 Millaista on ekohallittu etätyö? ................................................................ 196

6.1.1 Ekoetätyön kymmenen käskyä ja “viisastenkiveä” ..................... 1966.1.2 Ekoetätyön kymmenen kompastuskiveä ...................................... 200

6.2 Ekoetätyön parhaat käytännöt ............................................................... 2016.3 Mitä toimenpiteitä etätyön ekohallittu käyttöönotto edellyttää? ....... 202

Kirjallisuutta ..........................................................................................204Luettelo kuvista ja taulukoista ..............................................................210Liite 1 Luettelo hankkeen tuotoksista ..................................................................... 214Liite 2 e-work –kärkihankkeen arviointia varten haastatellut asiantuntijat ...... 217Liite 3 Malli etätyösopimuksesta ............................................................................. 218Asiasanahakemisto .................................................................................................... 219Viiteluettelo .......................................................................................................... 221


Johdanto

kokonaisvaikutukset ja ohjaamalla niitäympäristölle myönteisiin suuntiin. Tähänei puolestaan päästä, ellei ole olemassatutkimuksellista tietoutta etätyön ympä-ristövaikutuksista ja niiden välisistä kyt-kennöistä.

Tutkimus hyödyntää lähtökohta-naan ja tausta-aineistona aiempia etätyö-aiheisia tutkimuksia kuten esimerkiksiEkoetätyö -hankkeen vastuuhenkilön joh-tamia projekteja ”Suomalaisen etätyöpo-tentiaalin analyysi” (Euroopan Sosiaali-rahaston ja työministeriön ennakointi-hanke, http://www.mol.fi/esf/enna-kointi/etatyo.htm), ”Kestävä kehitys, etä-toiminnot ja liikenne” (Sitran hanke tee-maselvityksenä kansallisen tietoyhteis-kuntastrategian laatimisessa), ”Etäläsnä-olon liikenteelliset ja ympäristölliset vaiku-tukset” (LYYLI-tutkimusohjelman hanke)ja ”Kestävän kehityksen tietoyhteiskunnanindikaattorit” (Suomen Akatemian Tiedontutkimusohjelman osahanke projektissa”Kansalaisuus ja ekomodernisaatio tietoyh-teiskunnassa”, http://www.tukkk.fi/tutu/futu/futu.htm) sekä ”Yhdyskunta-rakenteen ja liikennetarpeen muutokset suo-malaisissa kaupungeissa vuoteen 2020”(LYYLI-tutkimusohjelman hanke). Yhtäaikaa käynnissä olevista Ekoetätyön ai-hepiiriin kytkeytyvistä hankkeista, joidenkanssa hanke on yhteistyössä, mainitta-koon ympäristöklusterin KESTY-ohjel-man hanke “Ekotietoyhteiskunta: Kritee-rit ja toimintamahdollisuudet”. Tässäyhteydessä on muun muassa arvioitueWork -kärkiohjelma ekotietoyhteiskun-nan näkökulmasta. Lisäksi hyödynne-tään pääkaupunkiseudulle tehtyjä asu-misen, työnteon ja liikkumisen muutok-sia luotaavia visioita. Etätyöstä yleensäja sen eri olemuspuolista on olemassatutkimustietoa, sen sijaan etätyön ympä-ristöllisistä ja liikenteellisistä kytkennöis-tä selvästi vähemmän.

1 Etätyö on aiheena ajankohtainen ja mer-kittävä. Tämä johtuu tietoyhteiskunnanuusien toimintamallien kehittymisestäaika- ja paikkasidonnaisuuksien murtu-misen myötä. Toisaalta etätyön tutkimi-nen ja parhaiden toteutusmuotojen ha-keminen on ympäristöongelmien valos-sa varteenotettava keino edistää yhdys-kuntien ympäristöystävällistä infra-struktuuria. Ympäristöarvojen korostu-minen tukee sellaisia elämäntyylejä, jois-sa ihminen asumisen, työnteon ja liikku-misen muodostamassa vuorovaikutus-kentässä valitsee ympäristön kannaltamyönteisiä vaihtoehtoisia toimintamal-leja. Etätyön ekohallitun käyttöönotonselvittäminen tukee ympäristöklusterinpäämäärää uusien ympäristöä säästä-vien keinojen ja toimintatapojen etsimi-sessä.

Ympäristöklusterin tutkimusohjel-massa Ekoetätyö -hanke kuuluu erityi-sesti teemoihin “tulevaisuuden toimin-tamallien kehittäminen”, “tulevaisuu-den elinympäristöt” ja “ympäristömyö-täinen liikenne ja yhdyskuntarakenne”.Etätyön edellytyksiä tukeva hyvin varus-teltu tietoinfrastruktuuri kytkeytyy myöskuntien ja asuinalueiden vetovoimaan jakilpailukykyyn.

Etätyö voidaan nähdä yhtenä kau-punkiekologian elementtinä, joka tarjo-aa ympäristömyötäisen liikkumisen jaetäläsnäolon optimaalisella tavalla yh-distävän toimintamallin. Maaseutunä-kökulmasta etätyö yhdistyy aluepoliitti-siin tavoitteisiin haja-asutusalueidenelinkelpoisuuden säilyttämisessä. Etätyöon ollut jo useita vuosikymmeniä esilläyleisenä keskustelua synnyttävänä tee-mana. Sen sijaan etätyön ympäristöllisiäkytkentöjä on toistaiseksi tutkittu syste-maattisesti varsin vähän. Etätyöstä eikoidu välttämättä ympäristölle hyötyjä,mikäli sitä ei toteuteta ekohallitusti, toi-sin sanoen ottamalla huomioon etätyön

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○


1.1 Tutkimuksen rakenne jatavoitteet

Tutkimuskohteen luonteesta jamäärittelystä

Etätyö ymmärretään tässä tutkimukses-sa osana laajempaa, etätoimintoina konk-retisoituvaa etäläsnäolon käsitettä. Etä-toiminnot ovat tietoja viestintäteknii-koita hyväksikäyttäen etäläsnäololla suo-ritettavia virtuaalisia toimintoja kutenesimerkiksi etätyö, etäopiskelu, etäkaup-pa, etäpankki, etälääketiede, etäkirjasto

ym. etäpalvelut. (Heinonen 2000, 19;Heinonen et al. 2003, 104-105)

Etätoiminnot voidaan haluttaessajakaa ranskalaisten käyttämän jaottelunmukaan kolmeen pääryhmään: etätyö,etäopiskelu ja etäpalvelut. Etä -etuliitekorvataan verkko-etuliitteellä, kun ha-lutaan painottaa toiminnan toteutumis-ta tietoverkossa. Etä -etuliite korvataannykyään usein sähköiseen verkkotoimin-taan viittaavalla e-etukirjaimella (elekt-roninen)1. Etätoiminnoista käytetäänmyös nimitystä virtuaalitoiminnat.

Kuva 1. Etätoimintojen ryhmittely etäläsnäolon ilmentyminä ja osana e-elämää.

Etätyö ymmärretään monella tavoin jasiitä on olemassa monia erilaisia määri-telmiä (ks. esim. Heinonen 1998, 11-16;Heinonen 2000, Pekkola 2002, Hanhike2003). Tämän vuoksi etätyön suhteenvallitsee usein väärinkäsityksiä, jotkasyntyvät verrattaessa erilaisista lähtö-kohdista nähtyä etätyötä. Etätyötä kos-kevista haastatteluja kyselytutkimuk-sista saadut tulokset ovat usein ongelmal-lisia, koska niissä etätyö on määriteltyvajavaisesti tai määrittely puuttuu ko-

konaan. Kuvaavaa on myös se, että etä-työtä tekevä henkilö ei välttämättä miel-lä itseään etätyöntekijäksi. Toisaalta hen-kilö saattaa luonnehtia etätyöksi taval-lista, työpaikan päätteeksi tapahtuvaatöiden kotiin viemistä. Etätyötä on vaintyö, joka korvaa työpaikalla muuten teh-tävää työtä, joten ylityö ei ole etätyötä.Onpa joku kuvannut tekevänsä etätyötäja tarkoittanut sillä sitä, että työpaikkasijaitsee etäällä!

e-liikkuvuus

e-elämä

etäläsnäolo

etätoiminnot

etätyö etäopiskelu etäpalvelut

etäkauppa etäpankki etälääketiede etä-äänestys

etä-…


Etätyö voidaan määritellä kiinteästätyöpaikasta ja työajasta riippumatto-maksi työksi, joka suoritetaan ainakinosittain tietoja viestintätekniikoitahyödyntäen.

Etätyössä joustavat paikka, aika, organi-sointitavat, työvälineistö, työntekijä jatyönantaja. Hanhike (2003) korostaa, ettävaikka etätyö on kiinteästä työpaikasta ja–työajasta riippumatonta, niin työ ei kui-tenkaan tapahdu ajasta ja paikasta riippu-matta, vaan useiden aika- ja tilakonsepti-en mahdollisuuksissa. Etätyö voidaan näinollen nähdä vaihtoehtoisten mahdolli-suuksien tarkoituksenmukaisina kombi-naatioina. Pekkola (2002) näkeekin etätyönsuorittamisessa työn organisoinnin ni-menomaan sen tarkoituksenmukaisim-missa muodoissa.

Etätyöstä käytetään yleisesti myös nimi-tyksiä joustotyö ja e-työ. Etätyöstä on ole-massa useita määritelmiä, mutta oleel-lista niissä kaikissa on se, että työ suori-tetaan muualla kuin työn varsinaisessasuorituspaikassa. Modernin etätyönmääritelmään kuuluu oleellisena tieto-ja viestintätekniikan hyödyntäminen,mitä myös EU:ssa korostetaan. Etätyömerkitsee työn organisoinnissa jousta-vuutta paikan ja ajan suhteen. (Heino-nen 1998b; Pekkola 2002). Etätyön käsit-teen lisäksi etätyön terminologiasta onkäyty keskustelua jo pitkään, vuosikym-meniä. Etätyön yleistyessä voidaan kokoetä-etuliite jättää pois. Tällöin etätyö onvakiinnuttanut paikkansa tietoyhteis-kunnan luontevana, vaihtoehtoisenatyönteon muotona.

Hanhike (2003) on tehnyt etätyönkäsitteestä käytettävien eri termien ryh-mittelyn oletetun työn tekemisen fyysi-sen paikan mukaan seuraavasti.

Taulukko 1. eTyön käsitehistoriallinen sijoittaminen paikkaan(mukaeltuna Hanhike 2003).

Oletus työn tekemisen paikasta Käsite

Työpaikalla, työnantajan toimitiloissa työ

Etäällä (varsinaisesta työnantajan toimitilasta) etätyö, telework, telecommuting

Joustavassa paikassa joustotyö, flexwork sekä liikkuva työ, m-työ(vaihtelee tarpeen mukaan) eli mobile work

Hajautetusti sijaitsevissa kohteissa e-työ, ework, tietoverkkojen välityksellä(tiedonkulku ja kommunikointi tietoverkossa) tehtävä työ

Hajautetusti sijaitsevissa kohteissa etäläsnäolo, telepresence(vuorovaikutuksen intensiteetti korkeampikuin edellisessä kohdassa

Edellä olevassa taulukossa ryhmittely ontehty työnteon fyysisen paikan mukaan.Etätyölle silloin tällöin terminologisesti“positiivisempana” vaihtoehtoisena ni-mikkeenä ehdotettu “lähityö” kattaisikaikki muut fyysiset työnteon paikat kuinvarsinaisen työpaikan työnantajan toi-mitiloissa. “Lähityössä” työnteko sijoit-tuu lähelle itse työntekijää, millä halu-taan korostaa enemmänkin työnteon suo-rittamisen sosiaalista merkitystä, ei niin-kään fyysistä sijaintipaikkaa. Lähityös-sä työ on lähellä työntekijää ja etäällätyönantajasta ja varsinaisesta työpaikas-ta. Muuten sympaattisen lähityö -termin

käyttöönotto ei kuitenkaan ole mahdol-lista, koska se helposti sekaantuisi hoiva-työhön liittyvään, asiakas- ja paikkasi-dottuun lähityöhön, jota tekevät lähihoi-tajat.

Etätyö on hyvin monitahoinen jamonitasoinen kokonaisuus eikä sitä pidäajatella minään musta-valkoisena joko/tai –ilmiönä. Etätyön toteutusmuotoja onmonenlaisia ja ne voivat yhdenkin hen-kilön osalta vaihdella muuttuvien tarpei-den ja olosuhteiden mukaan (kuva 2).Etätyötä voidaan tehdä jatkuvana taimääräaikaisena, kokopäiväisenä tai osit-taisena.


Etätyö voi sijoittua moneen eri paikkaan:kotiin, etätyökeskukseen, satelliittitoi-mistoon, tietotupaan, kirjastoon, asiak-kaan toimipisteeseen, junaan ja muihinkulkuneuvoihin, asemille (liikkuva etä-työ). Etätyö voi myös toteutua näidenvaihtoehtojen erilaisina yhdistelminä.Etätyö korvaa työpaikalla tehtävää työ-tä, jolloin tavanomainen ylityö ei kuuluetätyön käsitteeseen. Etätyössä korostuupääsy tietoverkkoon, tämä linkki voi si-jaita valinnaisissa paikoissa tai kulkea

jatkuvasti henkilön mukana. Työ voi ta-pahtua kiinteän toimipaikan sijasta pis-teistä, jotka ovat yhteydessä työavaruu-teen tai työtilaan. (Työministeriö: tieto-yhteiskuntatiimi 1999).

Etätyöntekijä voi olla palkansaaja taiitsenäinen yrittäjä. Etätyö voi toteutuaekohallitusti tai ekohallitsemattomasti.Etätyön vaikutuksista puhuttaessa onmerkittäviä eroja esimerkiksi sen suhteen,onko etätyö satunnaista vai lähes koko-päiväistä

on edelleen kehitetty VTT:ssa joitain vuo-sia sitten laadittua etätyöpotentiaalinanalyysi- ja vaikutusmallia (Heinonen1998; Heinonen 2000).

Esimerkkitapausten avulla selvite-tään, missä määrin etätyön ekohallittukäyttöönotto on toteutunut ja missä mää-rin sen odotetaan toteutuvan (kyselyjä jorakennetuilla alueilla ja arvioita suun-nitteilla olevilla kohdealueilla) ja mitkäovat sen ympäristövaikutukset muunmuassa liikkumisen ja energiankulutuk-sen osalta nyt ja tulevaisuudessa. Tutki-muksessa tarkastellaan myös sitä, mitäetätyö edellyttää asuinalueen lähiympä-ristöltä ja mitä vaikutuksia sillä on sii-

Kuva 2. Etätyön erittelyä ajan, paikan, työntekijän aseman ja ympäristövaikutusten osalta.

Tutkimuksen tavoitteet

Etätyön ekohallittu käyttöönotto on so-siaalinen innovaatio, jonka avulla onmahdollista edistää sekä ympäristön ettäihmisten hyvinvointia. Tutkimuksen ta-voitteena on selvittää, mitä etätyön eko-hallittu käyttöönotto merkitsee kestävänyhdyskunnan yhdyskuntarakenteen, inf-rastruktuurin ja toimintojen suhteen.Etätyön ekohallittu käyttöönotto edellyt-tää tietoa etätyön ympäristövaikutuksis-ta sekä etätyön ympäristövaikutustenarviointia. Tätä varten tutkimuksessalaaditaan etätyön ympäristövaikutustenarvioinnin YVA-kehikko. Tutkimuksessa

Etätyö

asunnossa

etätyökeskuksessa

mobiili

osittainen

palkansaaja freelancer

kokoaikainen

paikka

frekvenssiasiakkaan luona

status

jatkuva määräaikainen

liikenteelliset ja ympäristölliset vaikutukset

ekohallittu etätyö ekohallitsematon etätyö


hen. Raportissa esitetään lisäksi konkreet-tisia suosituksia kunnallisen ja yhteis-kunnallisen ohjauksen keinoiksi etätyönekohallitun käyttöönoton edistämiseksiniin yrityksissä, organisaatioissa kuinyhdyskunnissa. Ekohallitun etätyön to-teuttamisohjeet annetaan työntekijöille,työnantajille ja viranomaisille.

Tutkimuksen sisältö ja menetelmät

Tutkimus selvittää etätyön vaikutuksiayhdyskuntien asuin- ja työympäristöis-sä tietoyhteiskunnan kontekstissa. Etä-työssä tapahtuvaa asumisen, työn ja liik-kumisen muutoksia ja vaikutuksia fyysi-seen elinympäristöön tarkastellaan eten-kin ekologisesta näkökulmasta. Asumi-sen, työn ja liikkumisen kaupunkiraken-teellinen uusjako on tällä hetkellä dy-naaminen, hallitsematon prosessi, jolla onmonensuuntaisia sosio-kulttuurillisia jataloudellisia vaikutuksia ja joka kytkey-tyy yhdyskuntien perinteisen infra-struktuurin ja tietoliikenneinfrastruktuu-rin synergiseen hyödyntämiseen. Tässähankkeessa etätyön ympäristöllisten ja lii-kenteellisten vaikutusten suhteen vastak-kaisten koulukuntien argumentointiapuretaan ja analysoidaan sen selvittämi-seksi, millainen on etätyön ekohallittukäyttöönotto. Toisin sanoen etsitään japrofiloidaan sellaisia toimintatapoja,joissa etätyön ympäristövaikutukset ovatmahdollisimman vähän ympäristöäkuormittavia. Tutkimuksessa haetaanbest practice –toimintamalleja, jotka tu-kevat liikenteen rauhoittamista ja ilmas-tomuutoksen hidastamista. Erityisnäkö-kulmana tutkimuksessa tarkastellaanerilaisten asumismallien edellytyksiä jatarpeita etätyön osalta sekä tietoliiken-neinfrastruktuurin integroimista osaksiyhdyskuntien kestävää infrastruktuuria.

Tulevaisuudentutkimuksellinen tar-kastelukulma otetaan siihen, mitä tule-vat sukupolvet odottavat asuinympäris-töltään ja mahdollisuuksilta ainakin osit-tain yhdistää asuminen ja työnteko. Etä-työn sijoittumista sekä kotiin että asun-tojen lähellä oleviin työtoreihin tai mui-hin etätyöpisteisiin analysoidaan. Tule-vaisuudentutkimuksen aineistoa hyö-dynnetään sen selvittämiseen, mikä onasumisen tulevaisuudenkuva etätyötä

koskevien tarpeiden, odotusten ja elä-mäntapamuutosten osalta. Lisäksi tar-kastellaan etätyön ja autoistumisen vä-listä suhdetta kotitalouksissa. Mahdolli-suuksia etätyön ekohallitun käyttöön-oton lisäämiseksi selvitetään osana ym-päristöarvojen korostumisen trendiä.Etätyön ekohallitun käyttöönoton opera-tionalisoimiseksi esitetään konkreettisiasuosituksia ohjauskeinoksi sekä yhteis-kunnan, kunnan, yritysten ja kotitalouk-sien tasolla.

Tutkimus jakaantuu seuraaviin kes-keisiin osioihin:

I Etätyön ympäristövaikutuksia koske-van debatin argumenttien analysointikestävän infrastruktuurin kannalta (luku2.1).

II Etätyöpotentiaalin analyysija vaiku-tusmallin edelleen kehittäminen ja etä-työn YVA-kehikon laatiminen (luku 2.2).

III Ulkomaisia esimerkkejä (luku 3).

IV Case-tutkimukset suomalaisilla koh-dealueilla, joihin sisältyy kyselytutki-muksia jo etätyötä tekeville kohderyhmil-le eräillä asuinalueilla että arvioita etä-työn ympäristövaikutuksista suunnit-teilla olevissa etätyöhön hyvin soveltu-vissa kaupunkirakennuskohteissa. KokoHelsingin työssäkäyntialueen osalta teh-dään laskelmia etätyön käyttöönotonympäristövaikutuksista erilaisissa toteu-tusvaihtoehdoissa (YTV) (luku 4).

IV Ympäristön kannalta myönteistenetätyön Best practice –profiilien esittämi-nen sekä konkreettisia suosituksia toimen-piteiksi etätyön ekohallitun käyttöönotonedistämiseksi yhteiskunnallisen ohjauksenkeinoina ja osana yritysten ja yhdyskun-tien ympäristöstrategioita (luku 6).

Tutkimusmenetelminä käytetään kirjal-lisuusselvityksiä ja asukaskyselyjä. Tut-kimuksessa on edetty teoreettisen ja em-piirisen aineiston vuorovaikutteisessakäsittelyssä. Etätyön teoriatarkastelujenja vaikutusarvioiden jälkeen on käyty läpijoitain ulkomaisia esimerkkejä. Kotimais-ten rajattujen kohdealueiden osalta onpohdittu erilaisten etätyömallien sovel-


tamista käytäntöön. Käsittely päätyykonkreettisten toimenpidesuositusten jaohjeiden antamiseen eri toimijatahoille.

Tulokset ja niiden sovellettavuus

Hakemuksen kohteena oleva tutkimustuottaa uutta tietoa ja osaamista etätyönympäristövaikutuksista, mikä ohjautuuhallitussa toteutuksessa yritysten, yhdys-kuntien ja yhteiskunnan hyväksi. Tutki-mustieto muunnetaan hankkeessa käy-tännössä toimiviksi ohjausvälineiksi etä-työn ekohallitun käyttöönoton edistämi-seksi. Tutkimuksen argumentoinnin mu-kaan etätyö joka tapauksessa yleistyyyhdyskunnissa jossain määrin. Tutkimuk-sen tuloksena luodaan välineitä, joidenavulla voidaan ohjata etätyön yleistymis-tä ympäristön ja kestävän infrastruktuu-rin kannalta edullisilla tavoilla.

Tutkimuksen tuloksena etätyön ym-päristövaikutusten arviointia on saatet-tu yritysten, organisaatioiden, kuntienym. tahojen tietoon ja niiden kannaltakäytettävään muotoon. Tutkimuksessaon tuotettu teoreettista tutkimustietout-ta ja innovaatioita asuinalueiden käytän-nön suunnitteluun. Tutkimuksen suosi-tuksia ja toimenpideohjeita voidaan tes-tata uusissa soveltavissa etätyöhankkeis-sa, joissa tavoitellaan ympäristön ja lii-kenteen kannalta myönteisiä ratkaisuja- ihannetapauksessa yhtä aikaa ympäris-töystävällisiä ja tarkoituksenmukaisia.

1.2 Etätyön työntö- javetovoimatekijöitä

Etätyön rooli tietoyhteiskunnan käynnis-tämässä asumisen, työn ja liikkumisenuusjaossa on voimistumassa (ks. myösluku 1.3). Tämä johtuu toisaalta yhteis-kunnan yleisestä muutoksesta ja megat-rendeistä, jotka voimistuessaan toimivatyhä voimakkaampina työntötekijöinäetätyölle. Tällaisia työntötekijöitä ovatmuun muassa yleinen tietoyhteiskunta-kehitys ja etätyönä hyvin tehtäväksi so-veltuvan tietotyön yleistyminen. Tieto-ja viestintätekniikoiden kehittyminenluo teknistä toiminta-alustaa etätyölle.Tietoyhteiskuntakehitykseen liittyvätdigitalisaatio ja virtualisaatio lisäävät

etäläsnäolon mahdollisuuksia ja legiti-mointia yhteiskunnassa. Globalisaatio javerkottuminen mahdollistavat työsken-telyn vuorovaikutuksessa laajan koske-tuspiirin kanssa maantieteellisistä ja ai-karajoista riippumattomana. Oman ryh-mänsä työntötekijänä etätyölle muodos-taa taloudellisten vaatimusten korostu-minen, yritysten välisen kilpailun kove-neminen ja tarpeet liiketoimintojen tehos-tamiseen. Ongelmalähtöisiä työntöteki-jöitä ovat ympäristöongelmien kärjisty-minen ja maaseudun autioituminen kau-pungistumis- ja keskittymiskehityksentakia.

Vastaavasti etätyölle on yhä useam-pia vetovoimatekijöitä, jotka omalta osal-taan lisäävät etätyötä kohtaan osoitet-tua kiinnostusta ja halua kokeilla etätyö-tä joko eräänlaisena vahvistimena myön-teisiä kehitysmahdollisuuksia hyödyntä-en tai ratkaisuna työntötekijöiden joukos-sa kuvattuihin ongelmiin. Vetovoimate-kijät ovat odotusarvoisia vastauksiatyöntötekijöiden asettamiin haasteisiin jatarpeisiin. Etätyötä puoleensa vetäviätekijöitä ovat esimerkiksi tarve pitääosaavia tietotyöntekijöitä palveluksessasekä rekrytoida heitä maantieteellisestilaajemmalta alueelta. Tämä tarve tuleekorostumaan tulevaisuudessa työvoi-man vanhetessa. Muita merkittäviä ve-tovoimatekijöitä etätyölle ovat työelä-män yleinen kehittäminen, siihen liitty-en työntekijöiden elämänlaadun ja työs-sä jaksamisen parantaminen ja uuden-laisen toimintakulttuurin kehittäminen.Mahdollisuus työn hajauttamiseen javiihtyisän asuinympäristön etsintä ovatmyös etätyömahdollisuuksia vahvista-via vetovoimatekijöitä. Kansainvälisiinilmasto- ja ympäristösopimuksiin vastaa-minen on haaste, joka kääntää katseetmoniin erilaisiin mahdollisuuksiin -myös etätoimintoihin ja etätyöhön - vas-tata näihin vaatimuksiin.


Etätyö liittyy kiinteästi myös organisaa-tioiden tietämyshallintaan (knowledgemanagement). Ikujiro Nonakan mukaantietoyhteiskunnassa on yhä enenevässämäärin opittava kunnioittamaan ihmis-tä ja hänen osaamistaan. Uuden tiedonluominen tarvitsee luovuutta. Luovuusei kuitenkaan kukoista siellä, missä ei oletilaa luottamukselle ja avoimuudelle.Työpaikkojen muuttaminen luovuusys-tävällisiksi on mittava haaste. (Tulevai-suusvaliokunta 2001, 30). Etätyössä onkyse luottamuksesta työntekijän ja työn-antajan välillä tehtävien suorittamises-ta. Vahvan luottamuksen pohjalta tehtä-vä etätyö voi omalta osaltaan edesaut-taa luovuusystävällisen työpaikan muo-dostumiseen.

Etätyön työntö- ja vetovoimatekijöidenrinnalla esiintyy useita etätyön yleisty-mistä jarruttavia tekijöitä niin yhteiskun-ta, yritys- kuin henkilötasoilla. Suurim-miksi etätyön esteiksi onkin nähty asen-teelliset ja organisatoriset esteet ja ylei-nen muutosvastarinta (ks. esimerkiksiseuraava kappale). Instituutiot ovat jäyk-kiä muuttumaan. Siksi ne ovat useinmuutosten pahimpia jarruja. Vaikkamuutoksia yrittäisi aiheuttaa tarkoituk-sellisesti, seuraukset eivät aina näy: ins-tituutio on kuin kytkin - se voi pyörittäätyhjää tai kytkeä kiinni. Vaikka instituu-tioiden muuttaminen tarkoituksellisestion jo määritelmällisesti ongelmallista,sitäkin voi yrittää. Olisiko instituutioistamuutoksen moottoriksi? Itse asiassa etä-työn yleistyminen voi hyötyä vielä enem-män esteiden murtamisesta kuin olemas-sa olevien työntö- ja vetovoimatekijöidenvahvistamisesta. Lipposen toisen halli-tuksen hallitusohjelmaan etätyön edis-täminen ja etätyön esteiden poistaminenolivat jo kirjattuja tavoitteita. Tavoittei-den tultua legitimoiduiksi, on edettäväkonkreettisiin toimenpiteisiin tavoittei-den saavuttamiseksi.

Halukkuus etätyöhön

Kunnissa ja valtionhallinnossa on etätyönosalta kirjavaa käytäntöä. Penttilä (2001;2002) on selvittänyt käytäntöjen tilannet-ta ja kiinnostusta etätyötä kohtaan kun-tien ja valtionhallinnon osalta. Julkishal-linnossa on tehty erinäisiä kyselyjä ja oh-jelmia etätyön käyttöön oton tiimoilta.Liikenne- ja viestintäministeriön henki-

Kuva 3. Etätyö pohjautuu työnantajan ja työntekijän väliseen luottamuk-seen, antaa tilaa luovuudelle ja tukee työssä jaksamista.

luovuus

työssä jaksaminen

etä-työ

luottamus

eTyön vetovoimatekijöitä

*osaavien tietotyöläisten organisaatiossarekrytointi/pitäminen* työelämän kehittäminen* työntekijöiden elämänlaadun jatyössä jaksamisen parantaminen* uudenlaisen toimintakulttuurinkehittäminen* mahdollisuus työn hajauttamiseen* viihtyisän asuinympäristön valinta* ilmasto- ja ympäristösopimuksiin vastaaminen

Taulukko 2. Etätyön työntö- ja vetovoimatekijöitä.

eTyö

* tietoyhteiskuntakehitys* ICT –kehitys* digitalisaatio* virtualisaatio* mobiiliuden kasvu* globalisaatio* verkottuminen* liiketoiminnan tehostamistarve* kilpailukyvyn parantaminen* ympäristöongelmien kärjistyminen* keskittyminen & maaseudun autioituminen

eTyön työntötekijöitä


löstön parissa suoritettiin pari vuotta sit-ten (15.5.-31.5.2001) Työmatkaliikenteenhallinta –kysely, johon otti osaa 106 hen-kilöä (LVM 2002). Kyselyyn vastanneis-ta 54 % oli naisia, 56 % miehiä ja vastan-neiden keski-ikä oli 42,4 vuotta. 86 % vas-tanneista asui pääkaupunkiseudulla ja 39%:lla (41kpl) oli alle 15-vuotiaita lapsia.Yhdelläkään kyselyyn vastanneista eiollut käytössään työsuhdeautoa. Työmat-kojen pituudet jakautuivat melko tasai-sesti Gaussin käyrän mukaan siten, ettäselvästi yleisin työmatka oli 10-19 km.Kyselyyn osallistuneiden työntekijöidenkäyttämistä kulkuneuvoista yleisimmätolivat juna ja linja-auto.

Etätyön tekemistä koskeneisiin ky-symyksiin vastasi 93 henkilöä, joista 5,4% (5 kpl) ilmoitti tekevänsä itse etätyötä.Vastausten perusteella heidän keskimää-räinen etätyövuorokausien määrä kuu-kaudessa oli 5. Vastanneista 66,7 % ilmoit-ti haluavansa tehdä etätyötä (keskimää-rin 3 vrk/kk) ja 28 % (26 kpl) ilmoittivastaavasti, että ei halua tehdä etätyötä.Henkilöistä 77 % uskoi, että etätyö voiehkäistä tai lieventää työntekijän mah-dollista työuupumusta ja 82 %, että etä-työ helpottaa työn ja perhe-elämän yh-teensovittamista. Vastaajista 34 %:nmukaan oma työtehtävä sopii hyvin etä-työn tekemiseen ja 30 % taas ilmoitti, ettätyönantajan suhtautuminen etätyön te-kemiseen on myönteinen. Vastanneista 48%:lla oli käytössään riittävän hyvät atk-työvälineet ja 36 % ilmoitti asunnossaanolevan etätyöhön hyvin soveltuvat olo-suhteet.

Toinen monilta osin hyvin samankal-tainen kysely järjestettiin Espoon Dipo-lissa 8.5.2001 pidetyn etätyökoulutus-kurssin yhteydessä (Heinonen 2001b).Tämä kysely kohdistettiin it-alan pk-yri-tysten keskijohdolle, jota paikalla oli 14henkeä. Kaikki läsnäolijat osallistuivatkyselyyn. Vastanneista 64 % ilmoitti, ettäetätyö on heidän organisaatiossaan sal-littua ja 86 % ilmoitti omien työtehtävien-sä soveltuvan etätyöhön. Niin ikään 86% katsoi omalle etätyön tekemiselleenolevan riittävät tekniset edellytykset.

Pyydettäessä arvioimaan oman or-ganisaation työntekijöiden halukkuuttatehdä etätyötä vastaukset vaihtelivat 10ja 100 prosentin välillä. Keskiarvo oli 44

% ja mediaani 20 %. Vain yhdessä organi-saatiossa ilmoitettiin tehdyn aiempaakartoitusta työntekijöiden etätyönteko-halukkuudesta. Peräti 57 % kyselyynvastanneesta it -alan pk-yritysten keski-johdosta ilmoitti itse tekevänsä etätyötäja kaikki loput kyselyyn vastanneet il-moittivat olevansa halukkaita tekemäänetätyötä joko heti tai joskus tulevaisuu-dessa.

Kysyttäessä esteitä sille, miksi vas-taajien organisaatiossa ei tehdä lainkaanetätyötä tai ei ainakaan laajemmassamittakaavassa, nousivat “asenne/en-nakkoluulot” ja se, että “asiaan ei olepaneuduttu/etätyön perinnettä ei ole”yleisimmiksi vastauksiksi. Muiksi esteiksimainittiin

• valvonnan vaikeus/työn tekemisenmittarien puuttuminen,

• se, että esimies ei tue etätyötä,• osa työstä vaatii fyysistä läsnäoloa,• asiakas ei tue etätyötä,• tietoturvariski ja• pelko työpaikan menettämisestä.

Ratkaisuiksi esteiden poistamiseen vas-tauksissa tarjottiin seuraavia asioita:

• tiedon lisääminen asiasta (faktat jaasennekasvatus) (3 kpl),

• keskustelu asiasta (3 kpl),• esimiesten koulutus (2 kpl),• etsitään työn mittarit (2 kpl) ja• kokeilumahdollisuuksien luominen

(2 kpl).

Lisäksi ratkaisuina mainittiin: ohjeista-minen, raportointijärjestelmän luomi-nen, luottamuksen lisääminen järjestel-män toimimiseen ja asiasta sopiminenasiakkaan kanssa.

Kysyttäessä mitä hyötyä vastaajaodottaa eniten jo toteutuneesta tai mah-dollisesti toteutuvasta etätyöstä a) omallakohdalla, b) muiden työntekijöiden osal-ta ja c) koko organisaation kannalta oli-vat vastaukset kaikkiin kolmeen kysy-mykseen hyvin yhdenmukaisia. Työ-rauhan ja keskittymiskyvyn lisääntymis-tä pidettiin kaikkein merkittävimpänäetätyön hyötyinä yhdessä tehokkuudenlisääntymisen ohella. Muiksi tärkeiksieduiksi mainittiin joustavuuden lisään-


tyminen (mukaan lukien vapaus työajas-ta ja – paikasta sekä työn tasaisempi ja-kautuminen työpaikalla), ajan säästymi-nen, työmatkakustannusten ja muidentyömatkaan liittyvien ongelmien vähe-neminen, sekä työntekijöiden motivaati-on ja jaksamisen vahvistuminen (mu-kaanlukien mahdollisuuden huomioidaperhettä). Lisäksi etätyön tuomina hyö-tyinä mainittiin: työtilan säästö, muut-tamistarpeen poistuminen, työvoimapu-lan helpottuminen, kotona jo nyt tehdyntyön muuttuminen työajaksi ja yrityksenimagon kehittyminen / työvoiman sitou-tuminen.

Vastanneista 57 % katsoi liikkuvanetätyön mallista voivan olla hyötyä omal-le yritykselle, mutta 56 %:n mukaan ju-nissa ei ole vielä riittävän hyviä edelly-tyksiä tehdä etätyötä. Tekijöiksi, joihinjunissa pitäisi kiinnittää enemmänhuomiota mainittiin tietoturvariski, pa-rempien työtilojen rakentaminen, känny-kän kuuluvuus, keskustelumahdollisuusja työskentelyrauhan saaminen. Valmiu-tensa liikkuvan etätyön mallin kokeile-miseen ilmoitti 50 % vastanneista. Lisäk-si 21% katsoi olevansa valmis kokeile-maan liikkuvan etätyön mallia ehkä jos-kus tulevaisuudessa, jos esimerkiksiasuinpaikka muuttuu sopivammaksi.

Kysyttäessä suurimpia riskejä etä-työn tekemisessä a) omalla kohdalla ja b)muiden työntekijöiden kohdalla, selväs-ti suurimpana riskinä lähes kaikissa vas-tauksissa ja molempien kysymysten koh-dalla pidettiin sosiaalisen eristyneisyy-den tunnetta. Seuraavaksi suurimpinariskeinä pidettiin tietoturvariskiä, lop-puun palamista ja työtehon laskemistaajan kuluessa. Kyselyssä annetuista vas-tausvaihtoehdoista pienimpänä riskinäpidettiin kustannuksia. Ryhmässä “muu”mainittiin lisäksi kerran tiedon puute.

Kyselyn lopuksi kysyttiin vielä: josorganisaatiossanne tehdään/on tehtyetätyötä, mikä mahdollinen ongelma onosoittautunut suurimmaksi? Vastauksik-si tähän kysymykseen annettiin: sopivi-en työntekijöiden löytäminen, eristäyty-neisyys, kateus, tietotekniikan puuttumi-nen työntekijöiltä, ryhmähengen puuttu-minen etätyöntekijän osalta ja etätyön-tekijän tavoitettavuus/ tieto siitä kukamilloinkin tekee etätyötä.

Etätyötä koskevia kyselyjä on viime vuo-sina toteutettu monilla eri tahoilla, muunmuassa työmarkkinajärjestöissä. Esimer-kiksi akavalaisten parissa on tehty kyse-lytutkimus etätyön tekemisen halukkuu-desta ja yleisyydestä. Tutkimukseen osal-listui 3700 täysipäiväistä työtä tekevääakavalaista. Kyselytutkimuksen perus-teella tehdyn arvion mukaan 72 % eli noin100 000 akavalaista haluaisi tehdä osit-taista tai kokoaikaista etätyötä. Kuiten-kin vuonna 2001 etätyötä heistä teki vainnoin 20 000. Kolme prosenttia vastan-neista haluaisi siirtyä kokoaikaiseen etä-työhön, mutta vain yksi prosentti arvioityönsä sellaiseksi, että sitä voisi tehdäkokonaan etätyönä. Puolestaan noin puo-let vastanneista arvioi, että heidän omatyönsä on mahdollista hoitaa ainakinosittain etätyönä. Vaativissa asiantunti-jatehtävissä työskentelevien parissa pro-senttiosuus oli jopa 80 %. (Siren, HS.14.3.2001.) Työmarkkinajärjestöistä Toi-mihenkilöunioni ry on ollut aktiivinenetätyön edistämiseksi ja toteuttanutoman henkilöstönsä parissa etätyöpilot-tiohjelman, jonka pohjalta etätyömah-dollisuus otettiin mukaan järjestön hen-kilöstöpolitiikkaan (tuloksista ja koke-muksista ks. tarkemmin luvussa 5.2 sekäHeinonen & Niskanen 2003).

Etätyöhön sopivuudesta ja senvaatimista osaamisedellytyksistä

Etätyö ei sovellu kaikkiin ammatteihin,kaikkiin työtehtäviin eikä kaikille ihmi-sille. Ammattien osalta perussääntönäon, että kaikki sellainen työ, joka ei olesidottu tietyssä paikassa suoritettavak-si, soveltuu etätyöhön (esimerkiksi kaik-ki tietotyö, toimittajan, tutkijan, vakuu-tusvirkailijan, kirjanpitäjän, suunnitteli-jan, arkkitehdin jne) ja paikkaan sidottutyö (bussinkuljettaja, muurari, rakennus-mies, parturi/kampaaja, lääkäri, sairaan-hoitaja jne) ei puolestaan sovellu etätyö-hön.

Etätyöhön sopivuuden osalta am-matin soveltuvuuden lisäksi nouseeoleelliseksi henkilön sopivuus etätyöhönhenkilökohtaisten ominaisuuksien jaosaamisen kannalta tarkasteltuna. Hen-kilö voi itse testata sopivuuttaan etätyö-hön vastaamalla kysymyksiin, joita esi-


merkiksi tietyt etätyöoppaat esittävät etä-työhön siirtymistä ja soveltuvuutta harkit-seville. Pohdiskelemalla omia taitoja jaluonnetta saa arvion siitä, miten hyvinsopeutuu etätyöntekijän rooliin. Onpasuoraan internetissäkin ollut etätyöhönsoveltuvuustesti. Tällaisen testin olemas-saolo voidaan katsoa heikoksi signaalik-si siitä, että etätyö on yleistymässä.

Samoin kuin kaikki ammatit ja työteivät sovellu etätyöhön, eivät myöskäänkaiken tyyppiset työntekijät pysty täyt-tämään etätyön asettamia vaatimuksiaja vastuuta. Suomessa on tuotu esiin de-mokraattinen vaatimus kaikkien tasa-arvoisesta pääsemisestä etätyöhön yri-tyskokeiluissa ja etätyöohjelmissa (Han-hike et al. 1998). Tämä on periaatteessakannatettava lähestymistapa etätyöhönja sitä voitaisiinkin pitää pohjoismaise-na sosiaalisena innovaationa. Muuallamaailmassa ollaan hyvinkin kriittisiä sensuhteen, keille annetaan lupa siirtyä etä-työhön. Ulkomailla on tosin ollut myösesimerkkejä, joissa etätyöhön on laitettukategorisesti työntekijöitä riippumattanäiden omasta kiinnostuksesta tai kom-petenssista. Etätyön onnistumisen kan-nalta on kuitenkin ratkaisevan tärkeää,että etätyöhön ei ryhdy henkilöitä, jotkaeivät ole siihen sopivia. Näin ollen voi-taisiin ajatella ideaalimallina menetel-mää, jossa yrityksen kaikille halukkailletyöntekijöille tarjotaan mahdollisuuttaetätyöhön. Kuitenkin valmistelu-, kou-lutus- ja suunnitteluvaiheessa etätyöhönsoveltumattomat työntekijät tulisi saa-da itse oivaltamaan olla ryhtymättä etä-työhön. Etätyöhön soveltumattomientyöntekijöiden siirtyminen etätyöhön onromuttanut kokonaisia etätyöohjelmiajoissain ulkomaisissa esimerkkitapauk-sissa. Suomalaisen etätyöpolitiikan haas-teena on tasavertaisen mahdollisuudenluominen etätyöhön siirtymisessä, mut-ta samalla varmistaa etätyöhön soveltu-vuuskriteerien täyttyminen. Etätyöhönsoveltuvilla kvalifikaatioilla tarkoite-taan tässä laajasti työntekijöiden etätyö-kompetenssia, taitoja ja myös henkilökoh-taisia ominaisuuksia. Etätyöhön sopivathenkilöt, jotka onnistuvat uudessa työn-teon muodossaan, ovat yleensä profiilil-taan seuraavanlaisia (Anzovin 1994, 156;Heinonen 1998b, 53-55):

•he ovat itse hyvin motivoituneita;•he ovat kovia tekemään työtä ja

nauttivat työstään;•he ovat mieleltään joustavia, luo-

via ongelmanratkojia;•he työskentelevät parhaiten tiiviin

valvonnan ulkopuolella;•he viihtyvät tietokoneiden ja tieto-

verkkojen parissa;• heillä on henkilökohtainen panos

etätyöohjelmien onnistumisessaorganisaatiossaan.

Lisäksi etätyöntekijöiltä edellytetään seu-raavia henkilökohtaisia ominaisuuksia:

• he ovat luotettavia;• he ovat organisointikykyisiä;• he ovat työmoraaliltaan vahvoja;• he kykenevät ylläpitämään sosiaa-

lista verkostoa myös työpaikan ulkopuolella.

Etätyöntekijöiltä edellytetään erityis-osaamista sen lisäksi, että heidän on luon-nollisesti hallittava hyvin oma substans-sialueensa. Tällainen etätyöntekijän eri-tyisosaamisen profiili muodostuu tieto-teknisen osaamisen ohella sellaisesta mo-niosaamisesta, joka on ylipäänsä niin nytkuin tulevaisuudessa yhä enenevässämäärin tietoyhteiskunnan työntekijöidenedellytyksinä:

•tulevaisuuden työntekijän osaamis-tarpeet (joustavuus, kyky reagoidamuutoksiin, stressinhallinta, oma-aloitteisuus, kyky itsenäiseen työs-kentelyyn, organisointikyky, innova-tiivisuus, holistisuus, visiointikyky,kyky löytää ja käsitellä oleellista tie-toa, kriittisyys, hiljaisen tiedon hyö-dyntäminen, eettisyys);

•it-osaaminen (tietotekniikka, ihmi-nen-kone –käyttöliittymän hallinta);

•verkko-osaaminen;•aikaosaaminen (oman ajan käytön

organisointi, reaaliaikaisuuden hyö-dyntäminen, desynkronisaationhyödyntäminen, tulevaisuusajatte-lu);


•sosiaalinen osaaminen (kyky ylläpi-tää sosiaalisia suhteita etäällä ole-vaan työyhteisöön ja luoda työpai-kan ulkopuolinen sosiaalinen ver-kosto);

•ympäristöosaaminen (kyky mieltääetätyö mahdollisuudeksi ympäristö-haittojen vähentämiseen).

Työntekijöiden tulee olla joustavia ja toi-saalta eräiden tutkimusten mukaan myöstyöntekijät odottavat työltään ja työjär-jestelyiltään ennen kaikkea joustavuut-ta. Työntekijöiden tulee kyetä reagoimaanmuutoksiin nopeasti ja heidän stressin-sietokykynsä tulisi olla korkea. Heidäntulee olla oma-aloitteisia ja kyetä itsenäi-seen työskentelyyn. Tulevaisuuden työn-tekijä on oman työelämänsä ”yrittäjä”vaikka ei virallisesti toimisikaan yrittä-jänä. Yleisen organisointikyvyn tulisiyhdistyä innovatiivisuuteen ja luovaantapaan ratkaista sujuvasti esiin tuleviaongelmia. Tietotulvan ja infoähkyn ah-distamana työntekijöiltä odotetaan ho-listisuutta eli kykyä hahmottaa kokonai-suuksia ja muodostaa kokonaisvaltaisianäkemyksiä. Lisäksi heiltä edellytetäänkriittisyyttä ja kykyä löytää, käsitellä jajakaa oleellista tietoa. Organisaatioidenhiljaisen tiedon hyödyntäminen on taito,jota ilman organisaatioiden osaamisva-ranto jää vajaakäyttöön. Kyky toimia jatehdä työtään eettisesti toimintaympä-ristön muutospaineissakin on osaamisenulottuvuus, jota tullaan arvostamaantulevaisuudessa enemmän. Tällöin eikyse ole pelkästään työn etiikasta vaansen lisäksi työn kytkennöistä yhteiskun-nan muihin toimintoihin: asumiseen, liik-kumiseen, kulutukseen jne.

Etätyöntekijöiden osaamiskudel-man tärkeä säie on tietotekninen osaa-minen. Tämä edellyttää tietoja viestin-tätekniikan hallitsemisen lisäksi laajem-minkin ihminen-kone -käyttöliittymänhallintaa. Tähän osaamiseen kohdistuumelkoisia haasteita, kun tulevaisuudenvisiot vähitellen konkretisoituvat tieto-koneiden integroituessa ihmisten vaat-teisiin ja jopa kehoon (wearable compu-ting).

Verkko-osaaminen on tässä listassaoma-na osaamisalueenaan, vaikka se osaltaanliittyy tietotekniseen osaamiseen ja ky-kyyn hyödyntää tietoverkkoja omassatyöskentelyssä. Verkko-osaaminen liittyymyös yleisiin vuorovaikutustaitoihin jayhteistyökykyyn, joista on kasvavaa ky-syntää työelämässä. Verkko-osaaminenmerkitsee myös yleisempää työskentely-mallia riippumatta siitä, toteutetaankose tietoverkkojen avulla.

Ihmisen suhde aikaan on mielenkiin-toisessa transformaatiovaiheessa tieto-yhteiskuntaan siirryttäessä. Maatalous-yhteiskunnassa työtä rytmitti luonnon javuodenaikojen vaihtelut ja syklit, teolli-suusyhteiskunnassa elettiin kellokortinja tehtaanpillin mukaan. Tietoyhteiskun-nassa riemulla tervehditty aikasidonnai-suudesta irtautuminen onkin monillajäänyt vain näennäiseksi ja yhä hektisem-mäksi käyvä työelämä kasvattaa kiireenkierrettä ja ajan riittämättömyyden tun-netta niin kotona kuin työelämässä. Us-koakseni tämä seikka on keskeinen syymaassamme korkeaksi raportoituun työ-uupumuksen asteeseen. Työterveyslai-toksella tehdyn tutkimuksen mukaan 15% suomalaisista näyttää kärsivän yli 2tunnin päivittäisestä univajeesta, mikäon ristiriitaista henkisen suorituskyvynkorostamiselle tietotekniikkatyössä. Ai-kaosaamisella kapeasti ymmärrettynätarkoitetaan oman ajan käytön organi-sointikykyä, sitä kuinka osata allokoidaja priorisoida ajalliset resurssinsa mielek-käällä tavalla. Lisäksi aikaosaaminenmerkitsee reaaliaikaisuuden hyödyntä-mistä. Internetin ja muiden medioidenreaaliaikaisuudella ja niistä reaaliaikai-sesti saatavan tiedon hyödyntämisellävoidaan työelämässä saada kilpailuetua.

Aikaosaaminen tarkoittaa myös ky-kyä hallita tietoyhteiskunnassa yhä li-sääntyvää desynkronisaatiota – sitä pro-sessia, jossa yhteiskunnan eri toimintojaei enää suoriteta pääsääntöisesti samaanaikaan. Ranskalaisten yhdyskuntasuun-nittelijoiden visiossa näkyy 24 tuntiaavoin kaupunki, jossa eri tahojen (asuk-kaiden, työntekijöiden, viranomaisten,palvelujen tarjoajien, yritysten) tuleevalmistautua siihen, että yhteiskunnaneri toiminnot sijoittuvat vuorokauden


rytmissä aiempaa vapaammin ja hajau-tetummin. Tämä koskee työntekoa, opis-kelua, liikkumista, kaupankäyntiä, viih-depalveluja jne. Aikaosaamisen tärkeäelementti on myös tulevaisuusajattelu.Valitettavan usein yritysmaailma perus-tuu levottomaan ja hetkelliseen lyhyentähtäyksen toimintaan. Työntekijöillätulisi kuitenkin olla proaktiivisen tule-vaisuusajattelun taito. Ennakoiva tule-vaisuusajattelu on kyky tarkastella asi-oita ja suunnitella toimintaa pitkällä täh-täyksellä.

Sosiaalinen osaaminen voidaanmääritellä työntekijän kyvyksi toimialuotettavasti, lojaalisti, turvallisesti,avoimesti, suvaitsevasti ja apua-anta-vasti toimissaan. Erityisesti etätyönteki-jöiden kohdalla se merkitsee kykyä yllä-pitää sosiaalisia suhteita etäällä olevaantyöyhteisöön ja kykyä luoda työpaikanulkopuolinen sosiaalinen verkosto. Täl-lainen tukiverkosto voi koostua esimer-kiksi samalla alueella työskentelevistäetätyöntekijöistä ja muista henkilöistä.

Ympäristöosaaminen puolestaan onharvemmin työntekijöiden osaamislis-toilla esitelty taito. Työntekijän ympäris-töosaaminen voidaan tulkita kyvyksihoitaa työnsä mahdollisimman vähänympäristöä kuormittaen ja hyödyntäenkeinoja ja prosesseja ympäristömyötäis-ten toimintamallien toteuttamiseksi. Etä-työssä ympäristöosaaminen merkitseemuun muassa työntekijän (ja työnanta-jan) kykyä mieltää etätyö mahdollisuu-deksi ympäristöhaittojen vähentämiseenja nähdä etätyö osana kestävän kehityk-sen mukaista elämäntapaa. Tällainenympäristöosaaminen, eko-osaaminen taibio-osaaminen voisi nousta yritysten kil-pailutekijäksi, mikäli esimerkiksi organi-saatioiden ympäristöstrategioihin osat-taisiin kytkeä etätyökäytäntö.

Etätyöntekijöiksi usein hakeutuuhenkilöitä, joilla jo on valmiiksi edellämainittuja osaamisalueita hallussaan.Kuitenkin yhdenkin kriittisen osaamis-komponentin puuttuminen saattaa ka-riuttaa etätyön toteutuksen menestymis-mahdollisuudet. Tällainen on tilanne sil-loin, jos henkilöltä puuttuu esimerkiksistressinhallinta ja –havainnointikyky,jolloin hän ei pysty havaitsemaan itses-

sään stressin kertymistä ja loppuun pa-lamisen oireita.

Etätyön yleistymistätukevia ja heikentäviäargumentteja

Seuraavaksi esitetään joukko argument-teja, jotka tukevat tai heikentävät etätyönyleistymismahdollisuuksia. Argumentitjaetaan työnantajan ja työntekijän kaut-ta vaikuttaviin tekijöihin sekä niihin te-kijöihin, jotka vaikuttavat jotakin muutakautta (Arnfalk 1999, ii-v, 99-101).

Työnantajan näkökulma

Etätyötä edistäviä tekijöitä:

Ruotsalaisen etätyön tutkijan Peter Arn-falkin mukaan yritykset – jotka viimekädessä tekevät päätöksen siitä, onkoetätyö sallittua vai ei – eivät tue etätyötävain siksi, että se vähentää ympäristönkuormittumista, vaan nimenomaan sik-si että se• vähentää kustannuksia,• lisää tehokkuutta ja• sitouttaa pätevää henkilöstöä työs-

sä viihtymisen kautta.

Työnantajan kohdalla etätyön taloudel-liset kustannukset ja edut jakautuvat si-ten, että työnantajan tehtäväksi jääyleensä maksaa etätyöntekijän etätyöhöntarvitsemat ict -laitteet ja huonekalut taivaihtoehtoisesti etätoimiston vuokra.2

Toisaalta työnantaja säästää toimistoti-lan ja parkkipaikkojen määrässä. Kuiten-kin suurin hyöty, jonka työnantaja etä-työskentelystä saa, on Arnfalkin mukaannimenomaan tehokkuuden lisääntymi-nen. Ruotsin kuljetusalan tekemä aloite,joka sisällyttäisi ympäristökysymyksetalan toimintaan, saattaa edesauttaa laa-jemminkin Ruotsin liike-elämässä tehtä-viä aloitteita ihmisten liikkumisen vähen-tämiseksi. Tämä saattaa tietenkin vaikut-taa myös naapurimaiden politiikkaan.

Etätyölle kitkaa aiheuttavia tekijöitä:

1) Organisaatioiden vanhat rutiinit ovatuusien työskentelytapojen tiellä, 2) orga-nisaatioissa on edelleen vaikeaa saadakaikkea tarvittavaa tietoa elektronisesti,


3) kaikki työt ja kaikki työntekijät eivätsovellu etätyöhön, mikä tekee asiastamonimutkaisemman, 4) tällä hetkellä lii-kenne/matkustaminen sisältyy hyvinharvoin yritysten ympäristöstrategiaan.Yksi syy edelliseen argumenttiin on se,että maailmalta ei löydy yhtään kansal-lista tai kansainvälistä eko-merkkiä, jokakorostaisi vähäisempää liikkumista. To-sin EMAS II luonnos kattaa selväsanai-sesti ihmisten liikkumisen.

Työntekijän näkökulma

Etätyötä edistäviä tekijöitä:

Arnfalkin mukaan kiihokkeina etätyön-tekijöille etätyöhön hakeutumiseen ovatjoustavuudesta, pienemmistä kustan-nuksista ja matkustusajan vähenemises-tä syntyvä parempi elämisen laatu. Etä-työn taloudellisilla vaikutuksilla on to-sin kaksi ulottuvuutta: asuminen ja työ-matkaliikkuminen. Toisaalta etätyö vä-hentää työntekijän matkustuskustannuk-sia, mutta toisaalta lisää asumiskustan-nuksia, koska etätyöskentely vaatii omantyötilan kotoa, joka saattaa muodostuayllättävän kalliiksi. Elämänlaatuun voi-daan katsoa sisältyvän työn ja vapaa-ajan parempi yhteensovittaminen, mikäusein mainitaan keskeisenä etätyön hyö-tynä ja motiivina työntekijälle. Työn suo-rittaminen itsenäisesti ja omaa rytmiänoudattaen kuuluvat samaan hyötyluok-kaan.

Etätyölle kitkaa aiheuttavia tekijöitä:

1) koti ei välttämättä sovellu etätyöhön,2) työskentely- ja viestintävälineet ovatusein liian huonoja etätyöskentelyyn, 3)kaikki työntekijät eivät sovellu etäältävalvottuun työhön – avaintekijöitä ovat-kin: itsekuri, perhetilanne, stressinsieto-kyky ym. 4) etätyöntekijä saattaa pelätäeristymistä ja uralla etenemisen pysäh-tymistä, 5) viestintäteknologian ostami-sen ja kodin etätyöpisteen hankkimisenveroverovähennysoikeuden puuttumi-nen samoin kuin työmatkaliikenteenpoisjättämisen verovähennysoikeudenpuuttuminen eivät kannusta etätyösken-telyyn, 6) osa-aikaisesta etätyöstä ei koi-du säästöjä henkilölle, joka ostaa kuukau-silipun julkisiin kulkuvälineisiin.

Vaativan etätyöympäristön edellyttä-män ict-teknologian kehitys on vasta al-kutaipaleella ja sen sovellukset ovat vie-lä alkeellisia kun tarkastellaan toimi-vuutta, tehokkuutta, yhteensopivuutta jatietoturvaa.

1.3 Asumisen, työn jaliikkumisen kaupunki-rakenteellinen uusjako

Asumisen, työn ja liikkumisen kaupun-kirakenteellinen uusjako tarkoittaa sitä,että kyseiset toiminnot tulevat yhä ene-nevässä määrin muuttumaan keskinäi-siltä suhteiltaan. Raja-aidat niin asumi-sen ja työnteon kuin työnteon ja liikku-misen välillä ovat liudentumassa. Työtätehdään yhä enemmän kodeissa, olipasitten kyseessä “puhdaspiirteinen” etä-työ, ylityö tai toisen ammatin työ. Työn-teko ja liikkuminen myös yhdentyvätusein. Liikkuvaa työtä on yhteiskunnas-sa aina ollut olemassa, esimerkkiammat-teina mainittakoon ajoneuvojen kuljet-tajat, myyntiedustajat, rakennusmiehet,huoltomiehet ym. Liikkuvan työn käsiteon nyt laajentunut kattamaan kaiken liik-keellä tehtävän työn, pääasiallisena teh-tävän liikkuvan työn lisäksi myös työ-matkalla tai työasiamatkoilla suoritetuntyön. Liikkuvan etätyön malli lisää tä-hän vielä oman osuutensa. Liikkuva etä-työ tarkoittaa etätyötä, joka suoritetaanliikkeellä ollessa, esimerkiksi junassa taimuussa ajoneuvossa työpaikalla tehtä-vää työtä korvaavana työjärjestelynä.

Liikkuvan työn ilmiö on vahvistu-nut tietoyhteiskunnan (virtuaaliyhteis-kunnan) myötä. Elämme yhä eneneväs-sä määrin mobiilissa tietoyhteiskunnas-sa. Elämysyhteiskunnan vahvistuessaerityisesti vapaa-ajan liikkuminen li-sääntyy. Toistaiseksi vielä marginaalise-na ilmentyvän ekoyhteiskunnan kohdal-la puolestaan ympäristökysymykset ko-rostuvat ja niin asumisen, työnteon kuinliikkumisenkin osalta haetaan ympäris-tön kannalta myönteisiä yhdistelmiä jarytmityksiä.3 Se mihin nämä toiminnotsijoittuvat, määrittää kaupunkiraken-teen muotoutumista ja sen muuttumistapitkällä tähtäyksellä. Se, missä asunnot


sijaitsevat suhteessa työpaikkoihin japalveluihin, määrittää myös liikkumisenja liikenteen tarpeita.

Muuttoliike vaikuttaa sekä kaupun-kirakenteelliseen että aluerakenteelli-seen uusjakoon asumisen, työnteon ja liik-kumisen suhteen. Muuttoliikkeellä onmyös erilaisia vaikutuksia eri toimijata-hoille. Muuttajia vastaanottavat kau-pungit katsovat muuttoliikettä osittainkustannusten nousuna (= taloudellinenkysymys). Muuttajat sen sijaan joutuvatkokemaan saman asian asunnon ja juur-ten menettämisen näkökulmasta (= sosi-aalinen, kulttuurinen kysymys). Paikka-kunnat, joilta muutetaan, menettävätverotuloja ja elinvoimaansa. Sen sijaanpaikkakunnat, joille muutetaan, vahvis-tavat kilpailukykyään, vetovoimaansa jakasvattavat osaavan työvoiman resurs-sejaan.

Työpaikkaa vaihdetaan usein senmukaan, mistä hyvä toimeentulo on saa-tavilla ja työpaikan perään saatetaanmuuttaa, mikäli työmatka muuten muo-toutuisi kohtuuttoman pitkäksi tai han-kalaksi. Asuinpaikkaa ei kuitenkaanvaihdeta kevyin perustein. Etätyö lyökiilaa tähän työpaikan ja asunnon fyysi-

sen läheisyyden asetelmaan ja luo uudenpuskurimaaston kyseisten toimintojenväliseen suhteeseen. Etätyön avulla einykyisin aina enää tarvitse muuttaa työnperään. Etätyön ansiosta on mahdollistajäädä asumaan juurilleen haja-asutusalu-eille. Toisaalta etätyön tekee joskus mah-dolliseksi muuttamisen entistä etääm-mälle työpaikasta, jolloin yhdyskuntara-kenne hajaantuu.

Suomessa työmatkat ovat pidenty-neet. Asunnon ja työpaikan välinen yh-densuuntainen etäisyys kasvaa keski-määrin 200 metriä vuodessa, mikä mer-kitsee noin metriä yhdessä työpäivässä(Helminen et al. 2003). Työmatkan pi-tuutta kompensoi se, mikäli ihminen ontyytyväinen omaan asumisratkaisuunsa.Tulevaisuudessa asumisen mallit ovatyksilöllisempiä ja tiiviisti kytköksissä elä-mäntapaan ja arvomaailmaan. Asunto-markkinoilla myydään nykyään asunto-ja nimenomaan elämäntyylien ja tyyli-suuntien ilmentäjinä. Asiakas on kunin-gas, jonka toiveista rakennetaan uusi koti(Jäämeri 2003). Elämäntapaa voidaanilmentää monilla eri tavoilla: asunnontyypillä, sijainnilla, koolla, tilaratkaisuil-la, energiaratkaisuilla, materiaaleilla,

Työasiointi kauppa pankki muu asiointi

väreillä, sisustuksella, mutta myösmuunnettavuudella tai hallintamuodol-la.

Ennen fyysinen liikkuminen ja lii-kenne tarjosivat asiointia mahdollista-van ja rytmittävän kehikon. Nyt tietoyh-teiskunnassa fyysisen liikkumisen kehi-kon rinnalla on käytettävissä tieto- javiestintätekniikoita hyödyntävä virtuaa-likehikko. Fyysisen ja virtuaalisen liikku-misen keskinäiset kytkennät sekä virtu-

Kuva 4. Työnteon, asioinnin ja palvelujen kytkentä asumiseen tapahtuu yleensä liikkumisen vä-lityksellä.

aalisen liikkumisen olemus sinällään onsynnyttänyt tarpeen perinteisen maan-tieteen rinnalla nk. virtuaalimaantieteentarkasteluun: aika – paikka – tila – etäi-syys – rajat ovat käsitteitä, jotka saavatuusia merkityksiä virtuaalimaantietees-sä (Heinonen & Niskanen 2000, Heino-nen et al. 2003a).

Toimintojen keskinäinen sijainti onmuuttunut eri yhteiskuntavaiheissa. Nyttieto- ja viestintätekniikan mahdollista-

AsuminenTyönteko L I I K K U M I N E N


ma aika- ja paikkasidonnaisuudesta ir-rottautunut etäläsnäolo muuttaa ja täy-dentää tätä kuviota entisestään. Seuraa-vassa kuvassa hahmotetaan toimintojensijoittumista eri yhteiskuntavaiheissa(Arnfalk 1999).

Maatalousyhteiskunnassa toimin-not sijaitsivat toistensa lomassa ja tuotti-vat synergiaa. Maatila oli asunto, työ-paikka, vapaa-ajan viettopaikka ja pal-velupaikka yhtä aikaa. Esiteollisessa yh-teiskunna työ toimintona erkaantui fyy-sisesti asuinpaikan välittömästä lähei-syydestä. Teollisessa yhteiskunnassa toi-mintojen erkaantuminen vahvistui, jol-loin työn lisäksi myös palvelut haettiinkodin ulkopuolelta. Arnfalkin mukaanpalveluyhteiskunnassa työn ja palvelu-jen myötä myös vapaa-ajan viettäminensiirtyy asunnon ulkopuolelle. Seuraavankuvan alaosassa verrataan toimintojensijoittumista etätyö kotona –tilanteessaja etätyö etätyökeskuksessa –tilanteessa.

Työ toimintona palaa kotiin asumisenlomaan, etätyökeskuksessa työnteon li-säksi saadaan nauttia palveluista ja va-paa-ajan toiminnoistakin. Kotiin jää vainasuminen ja vapaa-ajan vietto. (Arnfalk1999).

Tietoyhteiskunnassa toimintojen si-joittuminen palaa syklissä etätyön avul-la osittain agraarimalliin. Nykymaata-lous elää voimakkaan muutoksen aikaasuurelta osin taloudellisten tekijöidenpaineessa. Maatalous itsessään on mo-dernisoitava tekniikoiltaan, toiminnoil-taan ja prosesseiltaan, jolloin tietoja vies-tintätekniikka on valjastettava sen avuk-si. (Ks. Heinonen 2000; Aakkula et al.2002) Agraariyhteiskunnan toimintojensijoittumismallia lähestytään laajemminsiinä mielessä, että etätyössä työ ja va-paa-aika sijoittuvat fyysisesti kotiympä-ristöön. Samassa kotitaloudessa voi toi-nen puoliso olla perinteisen työn ja va-paa-ajan yhteissijaintimallin edustaja

Kuva 5. Erilaisten toimintojen sijoittuminen nykyisessä ja aikaisemmissa yhteiskunnissa sekäkahdessa tulevaisuuden yhteiskuntaa kuvaavassa skenaariossa. (Arnfalk 1999, 75).


(maatalous) ja toinen puoliso vastaavanyhteissijaintimallin edustama etätyönmahdollistama tietotyöläinen.

1.4 Etätyö osana kestävänkehityksen strategioita

Miten etätyö voi olla osana valtion, seu-tujen, yhdyskuntien, kaupunkien ja or-ganisaatioiden kestävän kehityksen stra-tegioita ja agendoja? Suomen kansallinentietoyhteiskuntastrategia valmistui uu-sittuna vuoden 1998 lopulla. Kestävänkehityksen näkökulma on siinä otettumerkittäväksi haasteeksi. Visiona on esi-tetty (Sitra 1998, 10): “Suomalainen tie-toyhteiskunta kehittää ja soveltaa esimer-killisesti, monipuolisesti ja kestävällätavalla tietoyhteiskunnan mahdolli-suuksia elämänlaadun, osaamisen, kan-sainvälisen kilpailukyvyn ja vuorovaiku-tuksen parantamisessa.” Päästrategiananähdään Suomi ihmisystävällisen ja kes-tävän kehityksen tietoyhteiskunnan edel-läkävijänä. Tätä tietoyhteiskuntastrate-giaa tukien Lipposen toinen hallitusoh-jelma kirjasi tavoitteeksi etätyön edistä-misen ja etätyön esteiden poistamisen.Jäätteenmäen hallitusohjelmassa etä-työn edistäminen oli edelleen tavoittee-na, johon latautui tasapainoisemmanaluekehityksen tavoitteenasettelua.

Etätyö voi siten olla valtakunnantasoisesti tarkasteltuna tavoitteena kes-tävän kehityksen tavoittelussa. Lisäksiseututason, maakuntatason, yhdyskun-tatason, kaupunkitason ja yksittäisenorganisaation tasoltakin tarkasteltunaetätyö voidaan ottaa osaksi kestävänkehityksen strategioita.

Etätyö on yksi tapa rakentaa tieto-yhteiskuntaa kestävän kehityksen mu-kaiseksi. Tämä ei kuitenkaan tapahduautomaattisesti, vaan etätyö tulee ottaakäyttöön ekohallitusti. Ekohallittu etätyöpuolestaan edellyttää etätyön systemaat-tista integroimista valtion, seutujen, kau-punkien ja organisaatioiden kestävänkehityksen strategioihin. Lisäksi se edel-lyttää sen operationalisointia – viemistäkonkreettiselle toimenpide-, suositus- jaohjeistustasolle.

Kuva 6. Saman työnantajan eri suunnilla asuvien työntekijöiden etätyö-mahdollisuuksia kodin lähellä sijaitsevassa yhteisessä etätyöpisteessä, esi-merkiksi etätyökeskuksessa, tulisi kartoittaa.

Työmatkat organisaatioidenympäristövaikutuksina

Perinteisesti tarkasteltuna yrityksen taiorganisaation ympäristövaikutuksiin eilasketa kyseisen organisaation työnteki-jöiden työmatkaliikennettä, vaan se me-nee työntekijöiden itsensä ”piikkiin”.Mikäli organisaation ympäristövaiku-tuksia alettaisiin analysoida kokonaisval-taisesti työntekijöiden työmatkaliikennemukaan lukien, niin organisaatiossa ryh-dyttäisiin pikaisesti kiinnittämään huo-miota henkilöstön työmatka- ja työasi-ointiliikenteeseen ja sen ohjaamiseen ym-päristömyötäisempään suuntaan.4 Esi-merkiksi Iso-Britanniassa kaikilta suuril-ta työnantajilta edellytetään suunnitel-maa (ks. luku 3) työmatka- ja työasioin-tiliikkumisen vähentämiseksi.

Organisaation työmatkaliikenteenekohallittuun järjestämiseen liittyvää

työntekijä n

työntekijä n

etätyökeskus b

etätyökeskus a

TYÖPAIKKAA(työnantaja-

organisaatio)


organisaatio)


ekomerkkiä tai ympäristömerkkiä eimyöskään ole olemassa kuten edellä to-dettiin. Mikäli sellainen olisi käytettävis-sä, se saattaisi ohjata organisaatioita kil-voitteluun asiassa. Etätyö on yksi kestä-vän kehityksen mukaisen työmatkaliik-kumisen instrumenteista. Etätyötä suo-siva henkilöstöpolitiikka tukee siten yri-tyksen tai organisaation kestävän kehi-tyksen “työmatkapolitiikkaa” ja ympä-ristöpolitiikkaa kokonaisuutena tarkas-teltuna. Etätyö kannattaa yhdistää mui-hin kestävää kehitystä tukeviin työmat-kaliikkumisen kannustimiin.

Saman työnantajan eri suunnillaasuvien työntekijöiden etätyömahdolli-suuksia kodin lähellä sijaitsevassa yhtei-sessä etätyöpisteessä, esimerkiksi etätyö-keskuksessa, tulisi kartoittaa (ks. kuva6).

Vielä haastavampaa olisi kartoittaa erityönantajien samalla suunnilla asuvientyöntekijöiden etätyömahdollisuuksiakodin lähellä sijaitsevassa yhteisessä etä-työpisteessä, esimerkiksi etätyökeskuk-sessa.

1.5 Etätyö osanaekotietoyhteiskuntaa,ekoälykästäyhdyskuntaa jaekologista elämäntapaa

Etätyö on luonteva työnteon organisoin-nin muoto tietoyhteiskunnassa. Tämäntutkimuksen hypoteesina on, että etätyöon myös ekotietoyhteiskunnassa luonte-va työnteon muoto, mikäli se toteutetaanekohallitusti. Ekotietoyhteiskunta on yh-teiskunta, jossa tietoja viestintätekniik-kaa hyödynnetään ympäristöystävällis-ten tuotantotapojen, toimintamallien jaelämäntapojen edistämiseksi ja jossa tie-toja viestintätekniikka itsessään rasit-taa ympäristöä elinkaarensa aikana mah-dollisimman vähän (Heinonen et al.2003).

Ekohallittuun etätyöhön tarjotaantässä tutkimuksessa instrumentteja, joi-den avulla etätyön toteuttaminen johtaaliikenteen ja ympäristön kannalta myön-teisiin vaikutuksiin. Tällöin etätyö ja senyleisyys voi olla ekotietoyhteiskunnanyhtenä kriteerinä. Ekotietoyhteiskuntamuodostuu parhaimmillaan ekoälyk-käistä yhdyskunnista ja sen ekoälykkäis-tä toimijoista. Toisin sanoen yhdyskun-tien fyysistä ja virtuaalista rakennettapyritään tietoisesti muokkaamaan ym-päristömyötäisempään muotoon ja yh-dyskunnan toimijat pyrkivät omissa toi-minnoissaan edistämään ympäristö-myötäisiä ratkaisuja. Ekoälykäs yhdys-kunta perustuu uudelle eko-orientoitu-neelle tietokulttuurille. Etätyöntekijätovat tärkeitä toimijoita lähialueen ym-päristön elävyyden ja turvallisuudenkohentamisessa. Asuinalueen viihtyvyystärkeää, koska siellä vietetään aikaaenemmän etätyön kautta. Viheralueitatulee niin ikään olla riittävästi.

Kuva 7. Eri työnantajien samalla suunnilla asuvien työntekijöiden etätyö-mahdollisuuksia kodin lähellä sijaitsevassa yhteisessä etätyöpisteessä, esi-merkiksi etätyökeskuksessa, tulisi kartoittaa.

työntekijä n

etätyökeskus b

etätyökeskus a

työntekijä n

etätyökeskus d

etätyökeskus c


organisaatio)

TYÖPAIKKAB(työnantaja-

organisaatio)


Etätyötä voidaan tarkastella myös elä-mäntapa-analyysina. Tässä lähestymis-tavassa etätyö (etenkin ekohallittu etä-työ) saattaa itsessään kiinnittää henki-lön huomion ympäristöä säästäviin toi-mintamalleihin ja kohottaa ympäristö-tietoisuutta sekä johtaa muutenkin ym-päristön paremmin huomioon ottaviinarjen päätöksiin. Tällainen kehitys voivahvistua, kun saatavilla on tietoa ja las-kentamalleja oman työmatkaliikenteenvähenemisestä syntyvistä säästöistä. Toi-saalta etätyö voi tulla uutena lisänä joennestään ekoelämäntapaa noudatta-valle henkilölle tämän etsiessä yhä uusiatapoja, jotka istuvat ekoelämäntavankehikkoon. Syntyy ns. hyvän kierre, jossaelämäntavan kokonaisuuteen istutetaansellaisia elementtejä, jotka tukevat ko-konaisvaltaista ekologisuuden tavoitet-ta.

Mielipiteitä etätyönympäristövaikutuksista

Edellä mainituissa Liikenne- ja viestin-täministeriössä 15.5.-31.5.2001 järjeste-tyssä Työmatkaliikenteen hallinta –kyse-lyssä ja Espoon Dipolissa 8.5.2001 it-alanyritysten keskijohdolle suunnatussa ky-selyssä kysyttiin organisaatioiden työn-tekijöiden mielipidettä etätyön ympäris-tövaikutuksista. Molempien kyselyidenvastaukset olivat hyvin saman suuntai-sia. Kun 71 % Liikenne- ja viestintämi-nisteriön kyselyyn vastanneesta henki-löstöstä ilmoitti uskovansa, että etätyöedistää työnantajaorganisaation myön-teistä ympäristöimagoa, Espoon Dipolis-sa järjestettyyn kyselyyn vastanneistapuolestaan kaikki uskoivat etätyöllä ole-van ainakin jonkin asteista myönteistävaikutusta. Tosin lähes puolet Dipolinkyselyyn vastanneista katsoi, että etätyöntekemisen vaikutus yrityksen imagolle onmelko vähäistä.

Kysyttäessä etätyön yleistymisensuoria ympäristövaikutuksia (kaupun-gin ilmanlaatu ja luonnon vähäisempikuormittuminen) asteikolla 1-5 (1 ei lain-kaan hyötyä, 5 paljon hyötyä), EspoonDipolissa järjestettyyn kyselyyn osallis-tuneiden vastauksien mediaaniksi muo-

dostui 4 sekä moodiksi 4 ja 5. Samaisessakyselyssä etätyön yleistymisen vaikutuk-set kaupunkien ruuhkaisuuteen ja me-luun arvioitiin puolestaan jokseenkinmerkittäviksi: mediaani ja moodi molem-mat 3.


Etätyön ekohallittukäyttöönotto

Seuraavassa on tuotu esiin muutamiakommentteja ja näkökulmia keväällä2002 pidetyn Ekoetätyön profiileja -work-shopin yleistä virittäytymistä sekä työ-ryhmätyöskentelyä varten.

Soneran Tietoyhteiskuntayksikössätutkimusjohtajana toimiva Marja-LiisaViherä on kommentoinut Sitran Kärki-verkoston kolumnia “Onko etätyö eko-logista?” (Heinonen toim. 2002) seuraa-vasti:

“Etätyö on eittämättä ekologista, mikäli sevähentää tai ainakin tasoittaa työmatkojenruuhkia. Näen etätyön/joustotyön ekologi-suutta edistävänä myös sen, että viettäes-sään enemmän aikaa asuinyhteisönsä lähei-syydessä, työntekijä myös käyttää tämänyhteisön palveluja. Näin yhteiskuntaraken-ne saattaa pysyä monipuolisempana ja taasseurannaisvaikutuksena vähentää muiden-kin matkoja ostoskeskuksiin jne.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○2Etätyön ”kakusta” ympäristöviipale onkyllä herättänyt ruokahalua, mutta sii-hen ei ole hevin tartuttu eikä paljoa nau-tittu (Heinonen toim. 2002; Fransman2001; Heinonen toim. 2002). Toisin sa-noen ympäristönäkökulma ei etätyönalueella ole ollut päätavoitteena, vaaneräänlaisena kestävän kehityksen litur-giaan kuuluvana yleisargumenttina, jo-hon vedoten etätyötä on pyritty edistä-mään.

Etätyön kytkentä ympäristöasioihinon hyvin varhainen ilmiö. Varhaisimmatponnistelut ympäristönäkökulman ko-rostamisesta juontavat juurensa 1960-luvulle Yhdysvaltain Kaliforniaan (ks.luku 3). Käytännössä monessa maassa onmyös todettu, että pelkästään ympäris-tösyistä käynnistetty etätyökokeilu eivälttämättä tuota hyvää lopputulosta,mikäli etätyölle ei ole tuotu esiin koko-naisvaltaista perustelua tai etätyön so-sio-psykologisia ulottuvuuksia ei ole tie-dostettu tai otettu riittävästi huomioon.

Ekoetätyö -hankkeen argumentti on,että etätyötä tulee edistää ekohallitussamuodossa. Etätyön ekohallinta merkit-see sitä, että riippumatta siitä, mikä lä-hestymistapa on etätyön edistämisessäotettu päätavoitteeksi, etätyön toteutu-mismuodot pyritään tekemään mahdol-lisimman ympäristöystävällisiksi ja kes-tävän kehityksen mukaisiksi. Toisin sa-noen etätyön toteuttaminen tapahtuutällöin tietoisen ekohallitusti. Ekohalli-tun etätyön määritelmä yleisellä tasollaon seuraava:

Ekohallittu etätyö merkitsee etätyön syste-maattista toteuttamista mahdollisimmanympäristöystävällisessä muodossa.

Tämän raportin luvussa 6.1 esitellyt eko-etätyön “kymmenen käskyä” johdatta-vat etätyön esiintymiseen ekohallitussamuodossa.5 Etätyön ekohallinta merkit-

Kuva 8. Ekoetätyö on vain yksi osa etätyönkokonaisuutta.

etätyö

ekoetätyö

see tiettyjä yleisiä perusperiaatteita jatavoitteita, mutta erilaisia ratkaisuja eri-laisissa toteutusmuodoissa riippuen käy-tettävissä olevista vaihtoehdoista ja re-sursseista. Esimerkiksi maaseudulla asu-vaa etätyöntekijää, jonka ulottuvilla eiole toimivaa joukkoliikennejärjestelmää,on turha syyllistää henkilöauton käytös-tä niinä päivinä, jolloin varsinaiselle työ-paikalle on menoa.


Mutta miten suhtautua sellaiseen etätyö-hön, joka lisää lentomatkoja, hotelleissa yö-pymisiä, jne. etätyöpaikan ja työpaikan pit-kien etäisyyksien tähden? Entä miten käylähiyhteisön, jos osaavat henkilöt tekevätasiantuntijatyön tosi etäältä omasta yhtei-söstään? Tällöin pitäisi ilmeisesti vastavuo-roisesti olla toisen paikan etätyöntekijöitätässä yhteisössä? Ehkä tämä lisää ihmistenvapautta toimia, mutta lisääkö se ekologi-suutta?”

Viherän kommentissa tulee selvästiesiin etätyön mahdollisuudet liikenteenja ruuhkaisuuden vähentämiseen työ-matkaliikkumisen jäädessä pois etätyö-päivinä. Toisaalta hän kiinnittää huomio-ta aiheellisesti siihen duubioon, joka onekologisesta näkökulmasta syntynyt etä-työn myötä tapahtuneesta asuinpaikanvalinnanvapauden vahvistumisesta. Toi-sin sanoen: jos kerran etätyö mahdollis-taa asuinpaikan sijainnin entistä kauem-maksi työpaikasta, niin työmatka pite-nee ja saatetaan jopa siirtyä junan käy-töstä lentokoneeseen. Kuitenkaan teh-dyissä kyselyissä ei ole havaittu merkit-tävää “muuttoaaltoa” pelkästään etätyö-mahdollisuuden pohjalta. Laskettaessatyömatkaliikenteestä aiheutuvia haitto-ja on oleellista tarkastella kertyviä ajo-neuvokilometrejä. Ympäristön kannaltasuotuisaa olisi luonnollisesti se, ettäasuinpaikan muuton jälkeen työmatkanmahdollisesti pidennettyä työpaikallakäydään vain sen verran, että ajokilomet-rejä kokonaisuudessa ei kerry enempääkuin aiemmassa työmatkaliikkumisessa.Toinen tärkeä Viherän esiin nostama jatoistaiseksi vain vähäiselle huomiolleasia on etätyöntekijän anti omalle asuin-ympäristölleen.6 Tässä suhteessa anti voiolla positiivista lähipalvelujen käytön jaympäristöstä huolenpidon lisäksi myösalueen elävöittämisen ja turvallisuudenkannalta.

Suomen ensimmäisen etätyötä kos-kevan väitöskirjan tekijä Juhani Pekkola(2002) on tutkimuksessaan havainnut,että toimihenkilöt tekevät työtään ylei-sestikin ikään kuin etätyönä. Teknologiaja työn vastuullisuus lisäävät työaikaanja -paikkaan liittyvää joustoa. Erityistähyötyä etätyöstä Pekkolan mukaan onalemmille toimihenkilöille ja heistä eten-kin naisille. Etätyön avulla he voivat

paremmin hallita ajankäyttöään ja osal-listua menestyksellisesti työelämän ver-kostoihin. Tämä on merkittävä mahdol-lisuus nykytilanteessa, jossa esimerkiksiYTV:n kyselytutkimuksen mukaan tyy-pillinen etätyöntekijä pääkaupunkiseu-dulla on nuori, hyvin toimeentuleva nuorimies (ks. luku 4.9).

Ruotsissa asuvat etätyön tutkijatWalter ja Hilkka Paavonen kertovatRuotsin etätyöhankkeista ja kommentoi-vat Ekoetätyö-hanketta seuraavasti7:

“Mobiilin etätyön mallissa etätyön laske-mista työaikaan voisi käyttää kannustime-na laitosten/virastojen hajasijoitustilanteis-sa, joissa työntekijät eivät ole halukkaitamuuttamaan hajasijoituskohteeseen eivät-kä halua pendelöidäkään pitkää työmatkaa.”

“Mobiili etätyö istuu etenkin aluepoliitti-sesti edistettävään etätyöhön.”

Lisäksi he nostivat esiin kysymyksen,otetaanko ekoetätyön analyysissa käsi-teltäväksi myös ict-varustuksen elektro-magneettiset vaikutukset. Tämä kysymysei varsinaisesti kuulu Ekoetätyö –hank-keen piiriin, mutta sinällään se on rele-vantti etätyötä laajemminkin koskeva“kipupiste”. Toisin sanoen etätyönteki-jät ovat yleensä hyvin pitkälle tietotek-nisten varusteiden parissa työskentele-viä tietotyöläisiä. Minimivarustuksenamonella etätyöntekijällä on pc ja kännyk-kä. Siten etätyöntekijöiden samoin kuinkaikkien it-laitteita paljon käyttävien tie-totyöntekijöiden eli “heavy usereiden”kohdalla voi työtapa olla terveydellinenriskitekijä, mikäli elektromagneettisellakuormituksella havaitaan tulevaisuudes-sa kytkentöjä sairauksiin.

Joensuun yliopiston ympäristöpoli-tiikan professori Pertti Rannikko (2001)raottaa ovea “etätyöyhteiskuntaan” Eko-elämäkerta -seminaarissa seuraavasti:

“Uusi tietotekniikka on avannut jo nyt mah-dollisuudet etätyöyhteiskuntaan, jossa ym-päristörasitusta voitaisiin merkittävästivähentää, koska esimerkiksi työmatkaliiken-teen tarve vähenisi. Haluavatko ihmiset to-siaan tehdä etätyötä vai voittaako sittenkinajatus vapaa-ajasta erillisestä työpaikasta,vaikka tekniikka onkin luonut oivalliset mah-


dollisuudet hoitaa melkeinpä kaikki kuvi-teltavissa olevat modernit työtehtävät vaik-kapa kesäasunnolta käsin? Pystyvätkö työn-antajat hyväksymään etätyöläisiä, joidenajankäyttöä ei voi normaaliin tapaan val-voa?”

Rannikon kommentissa on esillä kaksikeskeistä sosiaalista kynnystä, jotka useinovat osoittautuneet liian korkeiksi etä-työn edistymisen kannalta. Ensinnäkinetätyön mukanaan tuoma joustavuus ontoisessa vaakakupissa, kun toisessa pai-naa monella halu pitää työelämä ja va-paa-aika tarkasti erillään, etenkin stres-sin ehkäisemiseksi. Toiseksi etätyön jous-tavuus ja vapaus, jotka ovat valtteja työn-tekijän näkökulmasta, ovat puolestaanmonelle työnantajalle musta aukko. Van-hakantaisen valvonnan tarve on edelleenjarruna etätyölle. Etätyöntekijän valvon-ta perustuu kuitenkin yhtäältä luotta-mukseen ja toisaalta suoritusten – ei ajan-käytön tai läsnäolon – seurantaan.

Yhteistyössä Ekoetätyö-hankkeen jaeTieto-hankkeen kanssa suoritettiin kär-kiverkoston suomalaisen eWork-kärki-hankkeen arviointi ekotietoyhteiskunnannäkökulmasta. Yleiset johtopäätöksetetätyöhankkeista ekologisen kestävyy-den näkökulmasta ovat kyseisen arvioin-nin mukaan seuraavat:

• Eräissä etätyöhankkeissa ei otetalainkaan kantaa etätyön merkityk-seen ja vaikutuksiin ekologisesti kes-tävän kehityksen näkökulmasta.

• Eräissä etätyöhankkeissa ei otetaeksplisiittisesti kantaa etätyön mer-kitykseen ekologisesti kestävän ke-hityksen näkökulmasta. Kuitenkinniissä saatetaan epäsuorasti antaaymmärtää etätyöllä olevan kestävänkehityksen kannalta myönteisiä vai-kutuksia.

• Useassa etätyötä koskevassa hank-keessa etätyö esitetään automaatti-sesti ja a priori ekologisesti kestävänkehityksen mukaisena toimintana.Ko. hankkeissa ei yleensä ole tätäolettamusta kuitenkaan argumen-toitu syvemmin tai kehitetty asiaayleistä toteamusta pidemmälle.

• Useassa kestävää kehitystä koske-vassa hankkeessa etätyö mainitaan

puolestaan yhtenä kestävää kehitys-tä edistävänä mahdollisuutena,mutta ko. hankkeissa ei yleensä oleetätyötä analysoitu syvemmin tai ke-hitetty asiaa yleistä toteamusta pi-demmälle.

Tähän arviointiin liittyvän asiantuntija-haastatteluiden pohjalta voi todeta, ettäsuomalaisissa etätyöhankkeisssa on vii-meisen viiden vuoden aikana kestävänkehityksen ulottuvuuksista tullut parhai-ten katetuksi sosio-kulttuurinen ja/taitaloudellinen aspekti. Oikea termi lieneekuitenkin “on sattunut tulemaan kate-tuksi”, sillä mitään suurta suunnitelmaatai politiikkaa ei ole asiasta tällä hetkelläolemassa. Ekologisesti kestävän kehityk-sen näkökulmasta toivottiin tutkimustaensisijaisesti seuraavista etätyön vaiku-tuksista:

• työmatkaliikenne,• liikenteen kokonaismäärien kehittymi-

nen: lisääkö työmatkaliikenteen vähe-neminen esimerkiksi asiointimatkojenmäärää? Muuttavatko ihmiset entistäkauemmas työpaikoiltaan (ja samallaehkä palvelujen ääreltä)? Mikä on etä-työn kokonaisvaikutus?

• työmatkaliikenteen vähentäminen onkeskeinen asia ilmastosopimusten pääs-törajoituksiakin ajatellen. Myös työn,asumisen ja liikkumisen ”kokonaispa-ketin” tutkiminen olisi keskeistä.

• saastumisen vähentäminen,• energian kulutus,• asuinpaikan valinta,• asuin- ja työtilojen käyttöön liittyviä

asioita,• ajankäyttö työajan uudelleen organi-

sointina ja sen vaikutus energian ja ma-teriaalin kulutukseen. Etätyönomais-ten työnjärjestelyiden vaikutus liike-toiminnan ja työprosessien energia- jamateriaali-intensiivisyyteen,

• yhdyskuntasuunnittelun käyttämättö-mät ja vaihtoehtoiset mahdollisuudetnykyistä laadullisesti parempiin suun-nittelun lopputuloksiin liikenne-, asu-mis- ja työjärjestelyjä tarkastelemal-la. (Kunta-, alue- ja valtakunnan tasoillaei ole minkäänlaista tehokkaasti toimi-vaa suunnitteluperiaatetta edes mah-dollisia kriisiaikoja ajatellen),


• etätyö ekologisesti arvokkaassa ympä-ristössä. Kuntien ja alueiden ympäris-töpolitiikka työmarkkinoiden houku-tus- ja työntötekijänä,

• alue- ja maatalouspolitiikan konversionäkökulmana rakenteellisesti merkittä-vät sijoitukset ekologisesti ja sosiaali-sesti kestäviin elinkeinoihin ja toimin-tamuotoihin.

Lisäksi toivottiin seuraavia tutkimustee-moja käynnistettäväksi aiheista, jotkaovat lähinnä sosio-kulttuurisesti kestä-vän kehityksen agendassa:• alueellisen tasapainon säilyminen,• taloudellinen ja sosiaalinen monimuo-

toisuus,• sosiaalinen pääoma,• kulttuurinen pääoma.

Asiantuntijahaastatteluissa nousi esiinseuraavanlaisia kommentteja etätyön jaekologisesti kestävän kehityksen kytken-töjen osalta:

• Ehdotonta totuutta lienee vaikea osoit-taa. Tulos riippuu etätyöntekijän mo-nista valinnoista. Kuitenkin jo pienilläseikoilla voidaan vaikuttaa, jos esimer-kiksi vapaammalla työmatkojen valin-nalla voidaan vähentää ruuhkahuippu-ja.

• Mikäli etätyö mahdollistaa työn ilmanmuuttoa, mikäli etätyö tuo tullessaanasuinympäristöön muiden palvelujenkysyntää, pitää eri alueita elinvoimai-sena, sillä on merkitystä ekologisestikestävään kehitykseen.

• Mikäli etätyö lisää pitkänmatkan lii-kennettä, tarpeetonta hotelliasumista,vie osaamista paikkakunnalta pois, seei ole kestävää kehitystä tuottavaa.

• Etätyö olisi hyvä saada ”lyödyksi läpi”siten, että sen ekologiset vaikutuksetolisivat myös etätyöläisten tiedossa, ts.että ihmiset, jotka tekevät etätyötä, tie-dostaisivat tällä ratkaisullaan edesaut-tavansa ympäristönsuojelua – ja ajoit-taisivat sitten vaikkapa asiointimat-kansa normaalityöpäivien yhteyteen.Pahimmassa tapauksessahan etätyösaattaa johtaa ympäristön kannalta

”normaali” työskentelyä kehnompaantilanteeseen (esim. jos muutetaan kau-emmas kuin muuten muutettaisiinjne.).

• Ehkä keskeisintä on kuitenkin sosio-kulttuurinen liittymä elpymiseen jajaksamiseen: vapaudet työn järjeste-lyssä mahdollistavat “sosiaalipoliitti-sesti kestävää kehitystä” ja vähentä-vät työvoiman “avohakkuutaipumus-ta”.

• Ekologisia kytkentöjä on, mutta harvatkuitenkaan ovat vakavasti kiinnostu-neita ekologisten periaatteiden toteut-tamisesta, ennen kuin on välttämätönpakko.

• Etätyö on yksi väline ekologista kestä-vyyttä tavoiteltaessa, vaikka ekologi-suutta ei tietoisesti aina etätyön sovel-tamiseen yhdistetäkään. Etätyötä voi-taisiin hyödyntää aiempaa systemaat-tisemmin ja strategisemmin ekologises-ti kestävän kehityksen tavoitteisiinpyrittäessä. Tämä edellyttänee eri ta-hojen (valtiovalta, yritykset) asiaansitoutumista ja kehityksen pitkän ajanlinjausten tarkastelua.

• Kun etätyö lisääntyy merkittävästi,ekologian ulottuvuus verkostoituu.Etätyön merkitystä on vähätelty, kos-ka “muu yhteiskunta” kuitenkin pyö-rii toisin.

• Suomessa on käynnissä jonkinlainenrestauraatio ympäristöarvoja ja kestä-viä taloudellisia periaatteita vastaan.Pitäisi löytää ne toimijat, joita ympä-ristö vakavassa mielessä kiinnostaa jalähteä kehittämään keskustelua.

• Osana arktista elämisen ja energiankäytön mallia – joka kestävällä tasol-laan on paljon nykyistä vähemmänenergiaintensiivinen – innovatiivisetja ekologiset työn muodot ja työn/asu-misen/liikkumisen yhdistelmät tuleeottaa suunnittelun ja tutkimuksen koh-teeksi.


• Jos yleisiin suunnitteluperiaatteisiinvoitaisiin vaikuttaa, olisi lupa odotellajoitakin tuloksia. Tutkijoille tämä on tur-hauttavaa ja vaikeaa puuhaa. Pitäisisaada integroitua poliittista tahtoa jaliiketoimintaintressiä ympäristökysy-mysten taakse. Vastuullinen yritystoi-minta (CSR) ja liiketoiminnan etiikkaovat tulossa, mutta hitaasti.

Tämän eWork -kärkihankkeen arvioin-nin pohjalta Ekoetätyö -hanke ja eTieto –hanke esittävät suosituksena tiettyjämenettelytapoja etätyöhankkeita suorit-taville vastuullisille tahoille (ks. luku 6.2).

Ekoetätyö voidaan määritellä myös(haittojen) negaation kautta etätyön to-teuttamiseen liittyvien teknillisten jatoiminnallisten ratkaisujen muodosta-maksi kokonaisuudeksi, joka on ympä-ristövaikutuksiltaan mahdollisimmanvähän haitallinen. Ekoetätyössä tavoit-teena on tehdä etätyötä olosuhteissa, jois-sa energian, luonnonresurssien ja mate-riaalien kulutusta sekä liikenteen aihe-uttamia päästöjä ja ruuhkia mahdolli-suuksien mukaan minimoidaan.

2.1 Kootut argumentitetätyön liikenne- jaympäristövaikutuksista

Etätyöstä on käyty jo useiden vuosien jajopa parin vuosikymmenen ajan debat-tia, jossa argumentoidaan puolesta javastaan koskien etätyön ja etätoiminto-jen liikenteellisiä ja ympäristöllisiä vai-kutuksia. Päätöksentekijöiden ja muidenavaintoimijoiden on ollut vaikeaa vetääjohtopäätöksiä kyseisestä polemiikista,joka perustuu rönsyilevään ja ei-vertail-tavissa oleviin argumentteihin ja aineis-toihin. On syntynyt kysyntä systemaat-tiselle keskeisten argumenttien esittämi-selle ja niiden pohjalta johtopäätöstentekemiselle. Seuraavassa esitetään ylei-simmät etätyön liikenne- ja ympäristö-vaikutuksien pro et con -argumentit. Näitävoidaan pitää eräänlaisena useasti esi-tettyjen kysymysten tietokantana.8 Kaik-ki nämä argumentit liittyvät etätyön“Bermudan kolmioon” eli työnteon, asu-misen ja liikkumisen muodostamaan ko-

konaisuuteen, jonka keskinäiset kytken-nät ovat monenlaisten epävarmuuksienmyllertämiä. Argumentit voidaan karke-asti ryhmitellä koskemaan työmatkaa,päästöjä, kulkutavan valintaa työmat-kalla, auton omistusta ja käyttöä, vapaa-ajan liikkumista, toimitiloja ja parkki-paikkoja, etätyötiloja ja –laitteita sekäasuinpaikan valintaa ja muuttamista.

2.1.1 Etätyön ympäristöhyötyjäkorostavat argumentit

Seuraavaksi esitettävien otsikoiden alleon koottu ne aihealueet, joihin kohdiste-taan yleisimpiä argumentteja etätyöstäympäristölle koituvista hyödyistä. Kes-keisin etätyön ympäristöllisiä ja liiken-teellisiä hyötyjä korostava argumentti ontyömatkaliikenteen ja työmatkaliikenne-suoritteen väheneminen.

Työmatkat

Hypoteesi:

Työmatkojen määrä vähenee kuten myösmahdollisesti työmatkojen pituus. (Skå-medal 2000; McLaughlin 1999).

Tälle hypoteesille on esitetty myösvastakkaisia väitteitä ja oletuksia. Työ-matkojen määrä ei vähene lainkaan sil-loin, jos etätyöpäivänä kuitenkin käydääntyöpaikalla. Työmatkojen pituuden osal-ta pikemminkin väitetään etäisyyksienkasvavan etätyömahdollisuuksien myötä.

Päästöt

Hypoteesi:

Jos etätyön tekeminen yleistyy, sillä onerittäin suuri vaikutus mm. hiilidioksi-dipäästöjen vähenemiseen työmatkalii-kenteen vähenemisen ansiosta. Esimer-kiksi jos Ruotsissa lisättäisiin etätyön te-kemisen määrää niin paljon, että työmat-kat vähenisivät valtakunnallisella tasol-la 12 %:lla vuodessa, merkitsisi jo pelkäs-tään se 36 miljoonaa tonnia vähemmänhiilidioksidipäästöjä maapallon ilmake-hään joka vuosi. (Arnfalk 1999) Päästö-jen vähenemisestä tietyllä suomalaistentyöntekijöiden populaatioilla ks. Heino-nen 2000.


Tämä hypoteesi perustuu sille, että työ-matka etätyöpäivinä todella jää pois jasiihen, että työmatka normaalisti teh-dään henkilöautolla.

Ruuhkat

Hypoteesi:

Jos etätyön tekeminen yleistyy, sillä on vai-kutus myös ruuhkien vähenemiseen työ-matkaliikenteen vähenemisen ansiosta.

Tämä hypoteesi kattaa myös sen ti-lanteen, jos työntekijä kuitenkin meneetyöpaikalleen etätyöpäivänä. Ruuhkienväheneminen on ensisijainen kriteeri etä-työn myönteisissä ympäristö- ja liiken-nevaikutuksissa etenkin Hollannissa, jos-sa ruuhkien helpottumista pidetään työ-matkojen lukumäärän vähenemistä tär-keämpänä.

Kulkutavan valinta

Hypoteesi:

Etätyö tulee lisäämään ei-moottoroitualiikennettä. (Skådemal 2000)

Tämä on varsin yllättävä väite, jon-ka tueksi ei ole helposti saatavilla dataa.Ajatuksenkulku voi kuitenkin olla jälji-tettävissä muun muassa seuraavien seik-kojen perusteella. Etätyöntekijä ei vält-tämättä haluakaan lähteä ostoksille kau-kana sijaitsevaan automarkettiin, vaansaattaa työskentelytauollaan ajaa polku-pyörällä lähikauppaan. Etätyöntekijäsaattaa siirtyä joukkoliikenteen käyttä-jäksi, etenkin mikäli hän tekee liikkuvaaetätyötä (ks. luvut 4.8. ja 5.1).

Auton omistus ja käyttö

Hypoteesi:

Etätyöntekijät ja heidän perheenjäsenen-sä voivat tuntea vähemmän houkutustaomistaa auto ja vielä vähemmän kakko-sauto. (Skådemal 2000)

Tämä väite on kyseenalainen, silläjuuri päinvastainenkin argumentointi onmahdollista (ks. seuraava luku etätyönympäristöhaitoista). Jos etätyöntekijälläei ole päivällä esimerkiksi tauolla käy-tettävissään autoa, hän saattaa kokealiikkumisensa olevan rajoitettua. Julki-sen liikenteen palvelutiheys on keskellä

päivää alhaisempi. Toisaalta on selvää,että jos työmatkojen lukumäärä väheneehuomattavasti etätyön ansiosta, kynnyson alempi miettiä uusia ratkaisuja työ-matkaan.

Toimitilat ja parkkipaikat

Hypoteesi:

Etätyö saattaa vähentää myös toimitilojenja parkkipaikkojen määrää. (Arnfalk 1999)

Toimitilojen määrän väheneminenperustuu etenkin desk sharing –ratkaisui-hin, jotka varsinkin Keski-Euroopassaovat yleistymässä. Sen sijaan Suomessatoistaiseksi omaa työhuonetta pidetäänsaavutettuna etuna, josta luovutaan vas-tahakoisesti. Tämä tulee kuitenkin tule-vaisuudessa olemaan mielenkiintoinenkehityskohde. Yritykset saattavat “kiris-tää” etätyöntekijöitä vaatimalla näitäluopumaan omista työhuoneistaan. Toi-mivia ja onnistuneita malleja työtilojenyhteiskäytöstä ja kierrätyksestä työtori-mallisena on toki olemassa jo Suomessa-kin.

Etätyötilat ja -laitteet

Hypoteesi:

Asunto ja työntekijän laitteet ovat hyö-tykäytössä.

Tämä hypoteesi saa vahvistusta,mikäli käytäntö siirtyy siihen, että työn-tekijä käyttää vain kannettavaa tietoko-netta, jonka hän telakoi työpaikallaanverkkoon.

Vapaa-ajan liikkuminen

Hypoteesi:

Ekohallittu etätyöntekijä liikkuu myösvapaa-ajallaan ympäristöystävällisesti.

Ekohallitussa etätyössä työntekijätiedostaa työmatkaliikenteen vähenemi-sestä syntyneet ympäristösäästöt eikämikäli mahdollista halua myöskään va-paa-ajallaan lisätä ympäristölle haital-lista liikkumista. Tämä on kuitenkin var-sin teoreettinen asetelma. Todellisessatilanteessa henkilökohtaiset tarpeet ohit-tavat usein yhteiskunnallisen vastuuntunteen.


Ajallisen aikamallin uusiutuminen

Hypoteesi:

Etätyö johtaa matkojen ajalliseen muu-tokseen ruuhka-ajoista muihin aikoihin.(Skådemal 2000)

Etätyöllä katsotaan olevan liiken-teen ruuhkaisuutta vähentävä vaikutus:saatavat säästöt syntyvät työmatkansujuvuuteen perustuvasta ajan säästös-tä. Myös ympäristön kannalta on hyötyä,mikäli moottoriliikenne ei seiso ruuhkis-sa ilmaa saastuttamassa. Etenkin Hollan-nissa tällainen ruuhka-ajat välttävätyönteon malli lasketaan etätyön käsit-teeseen mukaan tärkeänä elementtinä.

Asuinpaikan valinta ja muuttaminen

Hypoteesi:

Työn perässä ei tarvitse muuttaa, jos onetätyömahdollisuus.

Tämä argumentti esiintyy myös vas-takkaisena: asunnon perässä voi muut-taa, koska on etätyömahdollisuus (ks.seuraava luku). Asuinpaikkaan liittyenasuinympäristöstä välittämisen arvioi-daan korostuvan etätyössä. Sitoutumi-nen omaan asuinympäristöön vahvistuu,kun aikaa vietetään siellä enemmän.Myös päiväsaikaan etätyötä tekevän ai-kuisväestön läsnäolo asuinalueella lisääalueen turvallisuutta.

2.1.2 Etätyönympäristöhaittojakorostavat argumentit

Seuraavaksi esitettävien otsikoiden alleon koottu yleisimpiä argumentteja etä-työstä ympäristölle koituvista haitoista.

Työmatkat

Hypoteesi:

Työpäivän aikana tehtävä etätyö lisään-tyy ja se saattaa jopa kasvattaa liikkumi-sen tarvetta. (Arnfalk 1999)

Etätyöllä ei ole ympäristön kannal-ta hyötyä silloin, kun etätyöntekijä käy-kin työpaikallaan hoitamassa asioitaan(esimerkiksi jonkin asian unohduttua).

Hypoteesi:

Työmatka pitenee, jos työntekijä muut-taa etätyön ansiosta entistä kauemmastyöpaikkaansa.

Tämä väite liittyy kiinteästi asuin-paikan valintaan ja muuttamiseen (ks.kyseinen kohta). Päästöt ja ruuhkat eivättuolloin vähene. Näissä väitteissä voi-daan havaita kahdenlaista hypoteesia:toisen mukaan saavutetut säästöt ku-moutuvat, jolloin säästöjä ei synny ja toi-sen mukaan liikennettä syntyy enemmän,jolloin liikenteen haitat ympäristölle jopakasvavat.

Kulkutapa ja julkinen liikenne

Hypoteesi:

Etätyö saattaa myös johtaa yksityisau-toilun lisääntymiseen julkisen liikenteenkustannuksella. (Arnfalk 1999; Mc-Laughlin 1999)

Tämä väite perustuu siihen, että jul-kisen liikenteen palvelutiheys ei etätyön-tekijälle ole paras mahdollinen johtuentämän epäsäännöllisistä työnteon ja liik-kumisen rytmeistä. Julkisella liikenteel-lä ei yleensä ole tarjota räätälöityjä lip-puja etätyöntekijälle. Näin ollen työnte-kijän ei kannata investoida kuukausilip-puun, josta osa jää (etätyöpäivien työmat-kojen pois jäämisen takia) käyttämättä.

Hypoteesi:

Etätyöntekijöiden määrän ja toteutuvi-en etätyöpäivien arvioimiseen liittyvienepävarmuuksien takia julkista liikennet-tä on vaikea mitoittaa.

Tämä väite on tuotu esiin etenkinruotsalaisten liikennesuunnittelijoidentaholta. Etätyöhön liittyvä joustavuussinällään on keskeinen hyöty työnteko-prosessien kannalta, samalla se kuiten-kin merkitsee sitä, että etätyöntekijöidenliikkumismalleissa on runsaasti vaihte-lua juuri saavutetun vapausasteen ansi-osta.

Auton omistus ja käyttö

Hypoteesi:

Etätyöntekijät käyttävät paljon henkilö-autoa liikkumiseensa.


Edellisessä asiakohdassa mainituistasyistä auton omistaminen saatetaan ko-kea tärkeäksi. Etätyöntekijälle juuri va-pauden ja riippumattomuuden tunne onoleellinen osa etätyön organisointia.

Perheenjäsenten matkustaminen

Hypoteesi:

Mikäli kotitaloudessa on auto käytettä-vissä, etätyöntekijän aikuiset perheenjä-senet lisäävät auton käyttöään. (Skåde-mal 2000)

Lisäksi on yleistä, että perheen lap-set pyytävät kotona etätyöskentelevältävanhemmalta kuljetuksia kesken päivänesimerkiksi harrastuksiin.

Kimppakyyti

Hypoteesi:

Kimppakyydit vähenevät etätyön joh-dosta. (Skådemal 2000)

Tämä väite perustuu siihen, että etä-työntekijällä on yleensä tietty vapausvalita etätyöpäivänsä työn vaatimustenmukaan. Näin ollen on käytännössä han-kalaa sopia kimppakyydeistä, jos ei tiedämatkustustarvetta tarpeeksi ajoissa. Vai-kein tilanne on silloin, jos aiemmin itsekimppakyytiä tarjonnut siirtyy tekemäänetätyötä. Tällöin vaikutukset heijastuvatkaikkiin kimppakyytiosapuoliin, joistaosa saattaa siirtyä oman auton käyttöön.

Toimitilat ja parkkipaikat

Hypoteesi:

Työpaikalla säilytetään työtilat entisel-lään ja parkkipaikka työntekijällä, vaik-ka ne ovat vajaakäytössä.

Tässä kohtaa on työnantajan ja vi-ranomaisten toimesta tehtävissä paljon.Etätyöntekijät voisivat vuorotella työti-lojaan työpaikalla, mikäli he pitävät eripäiviä säännöllisinä etätyöpäivinään.

Vapaa-ajan matkat

Hypoteesi:

Vapaa-ajan matkat lisääntyvät. (Skåde-mal 2000)

Tämä väite perustuu ajatteluun, jossaetätyöntekijän arvellaan kasaavan pai-neita liikkumattomuudellaan etätyöjak-son aikana. Näin ollen sitten etätyönte-kijän “liikkumistase” täyttyy muulla liik-kumisella.

Etätyötilan ja laitteiden tarve

Hypoteesi:

Etätyö ei nykyisenlaisessa mittasuhtees-sa johda hiilidioksidipäästöjen vähene-miseen, jos huomioon otetaan lisäänty-vä huonekalujen, viestintälaitteiden jaasuintilan tarve kotitalouksissa. (Arnfalk1999)

Kotiin sijoittuva etätyöpiste kulut-taa luonnollisesti energiaa valaistukseen,lämmitykseen tai ilmastointiin enemmänkuin asunto, jossa ei ole asukkaita. Kulu-tukseen ja sen säästöihin tietenkin vai-kuttaa se, onko asunnossa yleensä muitahenkilöitä, vaikka työntekijä on työpai-kalla.

Asuinpaikan valinta ja muuttaminen

Hypoteesi:

Etätyö voi vaikuttaa etätyöntekijöiden jaheidän perheenjäsentensä haluun muut-taa kauemmaksi päätyöpaikasta, mikäkasvattaa paitsi työmatkoja, todennäköi-sesti myös muita matkoja kuten esimer-kiksi kaupassakäyntimatkoja. (Skådemal2000, Arnfalk 1999, McLaughlin 1999)

Keskeisin etätyön ympäristöllisiä jaliikenteellisiä haittoja korostava argu-mentti on työmatkaliikenteen ja työmat-kaliikennesuoritteen vähenemisestä riip-pumatta syntyvä kokonaisliikennesuo-ritteen kasvu (Heinonen 2000). Tämänon väitetty syntyvän toisaalta siitä, ettähenkilö liikkuu etätyöpäivänään muus-sa tarkoituksessa, käy esimerkiksi henki-löautolla automarketissa ostoksilla tailähtee elokuviin, ravintolaan tai harras-tuksiin. Kokonaisliikennesuoritteen kas-vu voi syntyä myös siitä, että henkilömuuttaa asumaan kauemmas työpaikas-taan. Hän käy etätyön ansiosta varsinai-sella työpaikallaan yhä harvemmin,mutta mikäli työmatkan pituus kasvaahuomattavasti, liikennesuoritteen vähe-


neminen ei ole merkittävää. Ympäristöl-le saattaa koitua haittoja myös tilantees-sa, jossa kotona etätyötä tekevät siirty-vät perustettavaan etätyökeskukseentekemään yhdessä etätyötä kukin omal-le työnantajalleen. Tällöin on todettava,että liikennesuoritetta syntyy enemmänverrattuna kotona tehtävään etätyöhön,mutta työmatka on kuitenkin edelleenlyhyempi kuin varsinaiselle työpaikalletehtynä. Siis ympäristöhaitat ovat etä-työkeskusmallissa hieman suurempiakuin asuntoon sijoittuvassa etätyössä,mutta vastaavasti sosiaaliset haitat (ris-ki loppuun palamisesta tai “erakoitumi-sesta”) ovat selvästi pienempiä.

2.2 Etätyön YVA-kehikko

Arvioitaessa etätyön ympäristövaiku-tuksia (ja liikenteellisiä vaikutuksia, jois-ta ympäristövaikutukset suurelta osinsyntyvät) voidaan käyttää hyväksi tässähankkeessa kehitettyä “Etätyön YVA-kehikkoa”. Kyseinen kehikko perustuu

aiemmin esitettyyn etätyöpotentiaalinanalyysimalliin (Heinonen 1998b ja 2000,60) sekä etätyön liikenteellisten ja ympä-ristöllisten vaikutusten laskentamalliin(Heinonen 2000, 63-67).

2.2.1 Etätyöpotentiaalinanalyysi- ja vaikutusmalli

Käsitemalli etätyöpotentiaalin laskemi-seksi sisältää Euroopan Sosiaalirahastonennakointihankkeessa kehitetyn enna-kointimenetelmän, jota voidaan soveltaaetätyöpotentiaalin laskemiseksi, kun käy-tettävissä on tietyt lähtötiedot (Heino-nen 1998b). Malli on prosessikaavio, jotavoidaan räätälöitynä soveltaa valtakun-nan, maakunnan, kunnan, kylän, kau-punginosan tai yksittäisen yrityksen jaorganisaation tasolla. Malliin tarvitaantietoja muun muassa asukkaiden/työn-tekijöiden ammatista, asuinpaikan sijain-nista ja työntekopaikasta sekä varsinai-sen työpaikan että etätyöpisteen osalta.Lisäksi tiedot tarvitaan etätyötä tekevi-en työmatkapituuksista.

Kuva 9. Etätyöpotentiaalin laskentamalli analysoi peruspopulaatiosta etätyöpotentiaalin ja senerilaisia vaikutuksia etätyöpopulaationa toteutumisesta (Heinonen 1998b).

Lähtökohtana on tutkittavan kohteen –rajatun alueen tai organisaation – työ-voiman peruspopulaatio. Tähän perus-joukkoon kohdistuu etätyöpotentiaalintoteutumista edistäviä työntövoimia(etätyön edellytykset) ja toisaalta etätyö-potentiaalin toteutumista jarruttaviavoimia (etätyön esteet). Edellytyksiä vah-vistavat myös tieto ja kokemus toivotta-vista etätyöstä koituvista hyödyistä ja

vastaavasti esteinä toimivat pelättävätetätyön haitat ja riskit (ks. tarkemminHeinonen 1998b).

Etätyöpotentiaalin laskentamalli ja-kaantuu neljään päävaiheeseen. Ensim-mäinen vaihe käsittää tarkastelun koh-teeksi otettavan peruspopulaation valin-nan. Toinen vaihe pitää sisällään valitunpopulaation työstämisen etätyöpotenti-aaliksi. Toisin sanoen suoritetaan perus-

ETÄTYÖPOTENTIAALIN LASKENTAMALLI

Peruspopulaatio Etätyöpotentiaali EtätyöpopulaatioN1 N2 N3

VAIKUTUKSIA

Toteutumisen

edellytyksiä

esteitä

aika


populaation ammattirakenteen analyy-si yksittäiseltä työntekijätasolta lähtien.9

Tehdyn analyysin perusteella valitaantyöntekijöistä etätyöhön mahdollisestisoveltuvat ja lasketaan etätyöpotentiaa-lin määrä. Tämä voidaan tehdä erilaisiakriteerejä noudattaen, mutta havainnol-lisinta lienee tehdä kaksi laskelmaa: toi-nen tiukemman ja toinen väljemmän etä-työhön soveltuvuuden määrittelyn mu-kaan. Kolmas vaihe kattaa etätyöpoten-tiaalin toteutumisen ennakoinnin. Siihenkytketään muita tekijöitä, joita halutaanottaa huomioon etätyöpotentiaalin rea-lisoitumista laskettaessa. Toteutumisenennakointiin liitetään aikavälit, joillatoteutumisen arvioidaan tapahtuvan.Etätyöpotentiaalin ennakointimallin nel-jäs vaihe kartoittaa potentiaalin toteu-tumisen seurausvaikutuksia.

Etäläsnäolon ja etätyön osalta onkiinnitettävä huomiota toimintojen paik-kasidonnaisuuden dynaamiseen luontee-seen. On toimintoja, jotka täytyy tänäpäivänäkin tehdä paikallisesti. Esimer-kiksi ruoan ja tavaroiden valmistaminenja kuljettaminen on sidottu fyysisiin paik-koihin. Siivoaminen, ruoanlaitto, lasten,vanhusten ja sairaiden hoito on paikkaansidottua toimintaa. Kuitenkin paikkaansidottujen toimintojen sisällä syntyy täy-dentäviä osuuksia, joita voidaan hoitaapaikasta riippumatta. Vanhukset voivatpidempään asua kodeissaan, kun heidänterveydentilaansa voidaan valvoa etääl-tä turvalaitteiden välityksellä. Kodinhoi-taja voi käyttää vanhuksen luona kasvok-kain tapahtuvaan avustamiseen sen ajan,mikä muuten menisi kaupassa käyntiin,mikäli hän on voinut hoitaa vanhuksenasioita netin välityksellä etäläsnäolope-riaatteella. On lisäksi toimintoja, joita ha-lutaan välttämättä kokea ja suorittaapaikallisesti. Elokuvateatterissa, ooppe-rassa tai konsertissa käynti on sekä sosi-aalinen että sisällöllinen kulttuurinau-tinto. Moni haluaa yhä paikan päällä elä-myksiä, jotka eivät välttämättä välityvirtuaalisesti. On pidettävä myös mie-lessä, että tiettyjä toimintoja yksi ja samahenkilö saattaa välillä haluta suorittaapaikallisesti, välillä virtuaalisesti. (Hei-nonen 1998b).Erityisen tärkeää sovellettaessa tätä etä-työpotentiaalin laskentamallia on miel-

tää ero etätyöpotentiaalin ja etätyöpopu-laation välillä. Silloin kun puhutaan etä-työpotentiaalista, on muistettava, ettäkyseessä on etätyöhön soveltuva ja etä-työhön jossakin muodossa jonkun aika-jakson sisällä mahdollisesti siirtyvienihmisten joukko. Etätyöpotentiaali onaina pienempi kuin tietyllä alueella taitietyssä organisaatiossa vaikuttavientyöntekijöiden joukko. Etätyöpopulaatioon puolestaan jonain ajankohtana toden-tunut etätyöpotentiaalin osa, aina pie-nempi kuin itse etätyöpotentiaali.

Viimeinen, neljäs vaihe jakaantuuuseisiin eri osatehtäviin riippuen siitä,mitä kaikkia vaikutuksia halutaan ottaatarkastelun kohteeksi. Etätyön myötäaikaansaatu työmatkaliikenteen vähene-minen on ensimmäinen säästökohde(sekä matkojen lukumäärässä että ajo-suoritteessa). Työmatkaliikenteen vähe-neminen puolestaan muodostaa muidenetätyön vaikutusten ja säästökertymienlaskentaperustan. Tietty liikennesuorit-teen poisjääminen säästää aikaa tietyntuntimäärän. Lisäksi se merkitsee pääs-töjen vähenemistä tietyllä tonnimääräl-lä vuodessa. Edelleen sen perusteellavoidaan laskea liikenneonnettomuusris-kien vähenemistä.


Kuva 10. Etätyöpotentiaalin laskentamalli koostuu neljästä päävaiheesta (Heinonen 2000).

Vaihe 1

Etätyöpotentiaalin laskentamallin vaiheet

Vaihe 2

Vaihe 3

PERUSPOPULAATIO

Tarkasteltavan peruspopulaation valinta� alueen työssäkäyvä väestö tai� yrityksen tai organisaation työntekijät

ETÄTYÖPOTENTIAALI

Peruspopulaation ammattirakenteen analyysija etätyöpotentiaalisten valinta� valitaan etätyö potentiaaliset� lasketaan etätyöpotentiaalisten määrä

ETÄTYÖPOPULAATIO

Etätyöpotentiaalin toteutumisen ennakointi� lisätään ajoitukset ja muut kriteerit� lasketaan etätyöpopulaation määrä

ETÄTYÖPOPULAATION VAIKUTUKSET

Etätyöpotentiaalin toteutumisen vaikutusten laskenta� valitaan mitä vaikutuksia halutaan tarkastella� lasketaan vaikutukset GIS-aineiston ja

LIISA-mallin pohjalta

Vaihe 4


Taulukko 3. Etätyöpotentiaalin toteutumisen vaikutuksia voidaan laskea työmatkalii-kenteen vähennyksen perusteella.

ETÄTYÖPOTENTIAALIN TOTEUTUMISEN VAIKUTUKSET

SÄÄSTÖKOHDE SUURE

työmatkojenlukumäärä

kpl/a

ajosuoritus km/a

aika h/a

ETÄTYÖPOTENTIAALINTOTEUTUMINEN

polttoaineenkulutus

J/a

päästöt tn/a

onnettomuudet henk/a

Etätyöpotentiaalin vaikutuksia eri koh-teisiin voidaan sitten tarkastella yksityis-kohtaisemmalla tasolla. Esimerkiksipäästöjen pieneneminen tieliikenteenvähenemisen kautta voidaan havainnol-listaa eri päästöjen osalta yksilöitynä.Mikäli työntekijä on käyttänyt työmat-kallaan joukkoliikennettä, kevyttä liiken-nettä, kimppakyytiä tai kävellyt, varsi-naiset päästöjen vähenemisvaikutuksetjäävät tällöin luonnollisesti pois. Näissätapauksissa säästövaikutukset ovat kui-tenkin laskettavissa työmatkaan käyte-tyn ajan vähenemisenä, onnettomuusris-kin pienenemisenä sekä joukkoliikenteenosalta ajoneuvojen sisäisen ruuhkaisuu-den vähenemisenä. Säästöt voidaan il-maista myös euromääräisinä kustannus-ten säästöinä sekä kotitalouksien ettäjulkisen talouden kannalta laskettuina.

2.2.2 Etätyön YVA

Ekohallittu etätyö merkitsee sitä, ettäetätyöpäivänä ei käydä työpaikalla, ai-nakaan henkilöautolla. Lisäksi ekohallit-tu etätyö tarkoittaa sitä, että niinä etä-työpäivinä, jolloin olisi muuten ajanuthenkilöautolla työpaikalleen, työntekijäei käytä syntynyttä ajansäästöä vaikka-pa automarketissa käymiseen. Laiteva-

rustelun osalta ekohallitussa etätyössäkiinnitetään huomiota tarkoituksenmu-kaisuuteen ja pyritään välttämään tur-haa tuplavarustelua. Jos mahdollista,etätyössä työskennellään kannettavallatietokoneella, joka sitten vain telakoidaanvarsinaisen työpaikan verkkoon. Ekohal-littu etätyö merkitsee työn suunnitteluaentistä huolellisemmin ja esimerkiksisitä, että työpaikan raporteista ei otetavain varmuuden vuoksi paperikopioitakotiin.

Etätyön ympäristövaikutusten arvi-ointi eli Etätyön YVA voidaan tehdä edel-lisessä luvussa kuvatusta etätyöpotenti-aalista tai tietyllä alueella tai organisaa-tiossa jo toteutuneesta etätyöpopulaati-osta. Etätyön ympäristövaikutusten ar-viointia varten on tarkasteltava eritel-lysti kunkin työntekijän etätyönteonmuodot, jotta ympäristövaikutukset saa-daan selville. Tällöin lähtökohtana voi-daan käyttää hyväksi nelikenttätarkas-telua, jossa työntekijän osalta käydäänläpi, missä etätyö tehdään ja millä tek-niikalla. Esimerkkeinä etätyön arvioin-nista voi olla henkilö, joka etätyöskente-lee asunnossaan (vastaa kysymykseen“missä?”) suurkaupungin reunalähiös-sä yhtenä päivänä viikossa säännöllises-ti (vastaa kysymykseen “milloin?”). Käy-


tössään hänellä on kotona kiinteää laaja-kaistayhteyttä hyödyntävä kannettavatietokone, jonka hän telakoi työpaikallaanomaan työasemaansa (vastaa kysymyk-seen “millä tekniikalla?”). Etätyön teke-misen motiivina on välttyä etätyöpäivä-nä työmatkaliikenteen ruuhkaisuudesta,sen aiheuttamasta stressistä ja ajanhu-kasta (vastaa kysymykseen “miksi?”).Toisena esimerkkinä voi olla henkilö, jokaetätyöskentelee maaseudulla asunnonläheisyydessä sijaitsevassa etätyökeskuk-sessa vaikeitten kulkuyhteyksien päässä

lähimmästä kaupungista satunnaisesti jakausiluonteisesti (vastaa kysymykseen“missä?” ja “milloin?”. Käytössään hä-nellä on kaikki tehokkaan toimistoym-päristön it-varustelut ja lisäksi kotonavaatimattomampi varustelu (vastaa ky-symykseen “millä tekniikalla?”). Etätyöntekemisen motiivina on välttää muuttopaikkakunnalta pääkaupunkiseudulle jatoisaalta halu yhdistää elämänlaadunparantamiseksi työ ja perhe-elämä jous-tavammin toisiinsa (vastaa kysymykseen“miksi?”).

EKOETÄTYÖ

missä? milloin?

millä

tekniikalla?miksi?

Ekoetätyö -hankkeessa on selvitetty, mitätekijöitä on tarkasteltava arvioitaessaetätyön ympäristövaikutuksia. Nämäliittyvät liikkumiseen, tilaan sekä resurs-sien ja energian kulutukseen. Etätyön eritoteutumismuotojen osalta voidaan teh-dä YVA –ympäristövaikutusten arvioin-ti, jolloin seuraavat, toisiinsa monenlai-sia kytkentöjä sisältävät tekijät ovat oleel-lisessa asemassa:

• työmatka (pituus, kulkutapa, koko-nainen päivä/puoli päivää, kimppa-kyyti tms, muu liikkuminen)

• muu matkustaminen (pituus, kulku-tapa, oma asia/perheenjäsenen asiatms)

Kuva 11. Ekoetätyön arviointia helpottava nelikenttäkehikko.

• tila (säästyykö työnantajalta tilaa,tarvitaanko kotona isompi asunto,muutetaanko asuinpaikka kauem-mas työpaikasta)

• resurssien/luonnonvarojen kulutus

a) laitteet (onko tietokone, oheislait-teet ym. kahtena kappaleena)

b) paperinkulutus (raportit kopioi-tuna)

• energian kulutus (työmatka, asun-to, laitteet, lämmitys, valaistus ym)

Lämmityksen ja valaistuksen osalta ar-vioidaan etätyön ekologisuus sen mu-kaan, olisivatko lämmitys ja valaistus-


olosuhteet tietynlaiset riippumatta siitä,onko etätyöntekijä työskentelemässäasunnossaan vai ei. Toisin sanoen voi-

daanko lämmitystä alentaa ja valaistuk-sessa säästää vai onko asunnolla muitakäyttäjiä eli muita perheenjäseniä?

2.3 Etätyön ekohallinta eriympäristöissä

Tässä luvussa tarkastellaan etätyön eko-hallintaa erilaisissa ympäristöissä ja olo-suhteissa: Suomessa vs. ulkomailla, poh-joisessa vs. etelässä, hajautetussa vs. tii-viissä yhdyskuntarakenteessa sekä tieto-infrastruktuuriltaan kehittyneellä vs.puutteellisella alueella.

2.3.1 Suomi vs. ulkomaat

Globalisaatioprosessi voidaan mainitayhdeksi aikamme voimakkaimmistamegatrendeistä. Sillä tarkoitetaan yleen-sä maailmanlaajuisessa mittakaavassatapahtuvaa keskinäisriippuvaisuudenlisääntymistä, jossa maantieteelliset etäi-syydet menettävät merkitystään tapah-tumien kulussa ja josta ihmiset tulevatmyös entistä tietoisemmiksi (ks. esim.Waters 1995, 3; McGrew 1992, 23 ja Heldet al. 1999, 16). Alueet, joilla prosessinmainitaan useimmiten voimakkaimminnäkyvän ovat :

1) taloudellinen deregulaatio ja taloudel-lisen keskinäisriippuvaisuuden lisäänty-minen (sisältää intensiteetin lisääntymi-sen) (ks. Beck 1999, 59; McGrew 1992, 23),

2) yleinen kansallisvaltion aseman heik-keneminen (ks. Cvetkovich & Kellner1997, 3; Beck 1999, 59-60) sekä

3) maailmanlaajuinen deterritorialisaa-tio10 (ks. McGrew 1992, 23; Axford 1996,27).

Puolestaan ulottuvuudet, joita kyseistenprosessien todetaan usein ensisijaisestikoskevan, ovat taloudellinen, poliittinenja kulttuurinen ulottuvuus (ks. Waters1995, 6-10 ja Cvetkovich & Kellner 1997,3) varsin usein prosessin vaikutustenyhteydessä puhutaan myös globalisaati-on teknisistä, ympäristöllisistä ja sosiaa-lisista ulottuvuuksista (ks. Kosonen 1999,183 ja Väyrynen 1998, 73, 76-8).

Mitään selvyyttä ulottuvuuksista tainiiden välisistä suhteista, saati itse pro-sessin luonteesta, intensiteetistä tai suun-nasta ei tutkijoiden kesken kuitenkaan oleolemassa (vrt. esim. Hirst 1997, 76-98, 238ja 1996, 1-4 VS. Albrow 1997, 77-80, 95;ks. myös Scholte 1996, 43-50). Näin ollenainakin käsitteenä globalisaatio on todet-tava erittäin huokoiseksi ja monitulkin-nalliseksi käsitteeksi (Beck 1999, 61). Toi-saalta globalisaatioon maailmaa muut-tavana ilmiönä sisältyy myös lukuisiaprosesseja/megatrendejä, joiden olemas-saolosta voimme olla melko yksimielisiä

Arvioinnin kohde Arvioitavat asiat

työmatka � pituus� kulkutapa (Käykö työssä henkilöautolla, käyttääkö jouk-

koliikennettä tai liikkuuko kevyen liikenteen avulla? On-ko etätyö muuttanut työmatkaan käytettävää kulkuta-paa?)

� etätyön frekvenssi� vaikutukset kimppakyyti ym. järjestelyihin

muu matkustaminen � miten työjärjestely vaikuttaa muuhun liikkumiseen, mat-kojen ketjuttamiseen?

� miten se vaikuttaa muun perheen liikkumiseen?työtila/asunto � säästyykö työpaikalla tilaa?

� tarvitaanko kotona enemmän tilaa/isompi asunto?� muuttuuko asuinpaikka kauemmas työpaikasta? Jos muuttuu,

hankaloituuko joukkoliikennemahdollisuus työmatkoilla?resurssien kulutus(energia, luonnonvarat)

� muodostuuko laitteiden ja tilojen käytön tuplavarustusta(työpaikka ja etätyötila)?

� miten vaikuttaa paperinkulutukseen?


tai joiden olemassaoloa emme ainakaanpysty kovin helposti kiistämään. Tästähyviä esimerkkejä ovat (volyymiltaan)lisääntyneet suorat ulkomaiset investoinnit,selvästi ylikansallisten yritysten syntymi-nen, kiihtyvä kulttuurinen hybridisaatio(sis. globalisoituva viihdeteollisuus),ympäristöongelmien ja työvoiman liikku-vuus sekä valmiiden hyödykkeiden tai työ-suoritusten kuten tässä tutkimuksessatarkasteltavan etätyön vapaamman liik-kumisen mahdollistuminen (ks. Beck 1999,59, 76-7; Scholte 1996, 46). Lisäksi omiksiglobalisaatioon liittyviksi prosesseikseentai omiksi megatrendeikseen voidaanlaskea myös sekä globaalisti merkitystäänvahvistavan viestintäteknologian merkityk-sen lisääntymisen (erityisesti internet) ettätietotyön yleistyminen globaalilla tasolla.

Koska kaksi viimeksi mainittua me-gatrendiä liittyvät erityisen voimakkaas-ti tämän tutkimuksen aihepiiriin, ava-taan niitä seuraavien sivuotsikoiden allatarkemmin. Seuraavaksi esitettävät maa-ilmaa erityisen voimakkaasti muuttavattrendit perustuvat yhdysvaltalaisten tu-levaisuuden tutkijoiden Marvin J. Cet-ronin ja Owen Daviesin kirjoitukseen(2001, 34-43):

Tietotyön lisääntyminen

Tieto tulee olemaan tärkein tuote yhäuseammilla aloilla. Vuoteen 2005 men-nessä 83 % amerikkalaisista johtoportaantyöntekijöistä tulee olemaan tietotyönte-kijöitä. Myös Eurooppa ja Japani tulevatlähestymään samoja prosenttilukuja. Etä-työntekijöitä tulee vuoteen 2005 mennes-sä olemaan puolet tietotyöläisistä (jokaon 22 % kaikista työntekijöistä). ”Digi-taalinen syrjäytyminen” tulee taas toden-näköisesti häviämään Yhdysvalloista,koska vuonna 2000 tehdyn gallupin mu-kaan afro- ja latino-amerikkalaiset saa-vuttavat hyvin nopeassa tahdissa val-koisten etumatkaa kotitietokoneidenomistamisessa (Digitaalisesta kuilusta ks.myös Heinonen et al. 2003b).

Vuoden 2001 ja 2005 välisenä aika-na puolet Yhdysvaltojen nopeimmin kas-vavista aloista tulee liittymään enem-män tai vähemmän tietotekniikkaan.Ohjelmoijien ja systeemianalyytikkojentarve tulee lisääntymään jopa 70 %:lla

kyseisenä ajanjaksona. Sama trendi onkäynnissä myös Euroopassa, Japanissa jaIntiassa.

Internet ja muu merkitystäänvahvistava viestintäteknologia

Viestintäteknologia murtaa kasvavallavauhdilla maantieteellisiä rajoja. Se lisäämyös pitkänmatkan viestintää, koskaihmiset ovat riippuvaisia samoista kau-pallisista tietopankeista, tietokoneohjel-mista ja erityisesti internetistä. Vuoteen2005 mennessä kaikkien maailman tär-keimpien kirjastojen tietokannat tulevatlöytymään internetistä. Tuolloin yksittäi-seltä pc:ltä on mahdollista tilata miljoo-nia niteitä kirjastoista, jotka ovat hyvin-kin kaukana. Internet-sivuilla kirjojenhoukuttelevuutta lisätään esittämälläniistä kuvia, ääntä, videoesityksiä, teks-tikatkelmia ja hakusanoja.11 Samaiseenvuoteen mennessä lähes kaikki korkea-koulujen ja koulujen tekstit ja kirjat tule-vat myös olemaan linkittyneitä internet-sivuihin, jotka tarjoavat oppimista tuke-vaa lähdetietoa, harjoituksia ja tarpeelli-sia uutisia. Loput opetusaineistosta tu-lee tuolloin olemaan CD-ROM muodos-sa. Tietosanakirjoja, hakuteoksia ja run-saasti kuvitettuja käsikirjoja on jo nythalvempaa ostaa internetistä kuin kirja-kaupasta. CD-ROM on puolestaan hal-vempi kuin kirjan painetut versiot.

Yritysten omistamat ammattiala-kohtaiset TV-verkot tulevat näyttämäänohjelmia tuhansissa eri paikoissa. Työ-televisiot tulevatkin olemaan lähitule-vaisuudessa suuri liiketoiminta-alue.Kaikista maailman internet-sivuista ai-nakin 80 % on englanniksi. Englannistaonkin tulossa yhä vahvemmin myös tek-niikanalan ja kansainvälisen liikemaail-man käyttökieli. Tämä puolestaan lisäämaailman keskinäisriippuvaisuutta en-tisestään. Eri teknologioita yhdistävä laitetulee yhdistämään internetiin liitetyn tie-tokoneen, faksin, kuvapuhelimen ja ko-piokoneen yhdeksi laitteeksi. Kuvaruu-tuna tulee olemaan ohut 20” x 30” näyt-tö. Noin vuoteen 2005 mennessä kyseisetlaitteet tulevat sisältämään lisäksi reaa-liaikaisen kielenkääntöohjelman, jokapystyy kääntämään jonkin seitsemästäyleisimmin käytetyistä kielistä mille ta-


hansa toiselle yleisimmin käytetylle kie-lelle.12 (Cetron & Davies 2001).

Globalisaation vaikutuksetyhteiskunnan eri tasoilla

Edellä mainitut maailmaa globalisoivatprosessit ja kaikki niihin liittyvät lukui-sat trendit vaikuttavat monella tavallamaailman kaikkiin ihmisiin: ei ainoas-taan rikkaisiin länsimaiden asukkaisiin,vaan myös kaikkein köyhimpiin kehitys-maiden asukkaisiin. Globalisaatioon liit-tyvien prosessien vaikutusta on monellatasolla eikä yksilön kokema muutos olevälttämättä niistä kaikkein suurinta.Yritysten kohdalla globalisaatioon liitty-vät prosessit saattavat olla helposti vielämerkittävämpiä. Monet aikaisemminpienillä sisämarkkinoilla toimineet yri-tykset voivat joutua antautumaan va-paan kaupankäynnin tuloksena. Samaanaikaan taas osa aikaisemmin sisämark-kinoille sidotuista yrityksistä saa ennenkokemattoman mahdollisuuden laajen-taa markkinoitaan ja hankkia ulkomais-ta pääomaa yritystoimintansa kasvatta-miseen.

Yksilöiden ja yritysten ohella myöskansallisvaltio joutuu globaalin keski-näisriippuvaisuuden lisäännyttyä täysinuuden tilanteen eteen. Valuutta, työvoi-ma, ihmiset, hyödykkeet, ongelmat, saas-teet, uusi teknologia ja kaikki sosiaalis-kulttuuriset virtaukset liikkuvat uusien(valtioiden itse tekemien) kansainvälis-ten sopimusten vuoksi entistä helpom-min ja nopeammin kansallisten rajojenyli. Valtiot tavallaan jättäytyvät itse va-paaehtoisesti taka-alalle antaakseen ti-laa globaalin kansalaisyhteiskunnanmuodostumiselle. Tämä prosessi lupaapaljon kansallisvaltioiden asukkaille,mutta toisaalta siihen liittyy ennen nä-kemättömiä sosiaalisia ja ympäristölli-siä riskejä. Vaikka prosessin lopputulos-ta tuskin kukaan pystyy kovin tarkastiennustamaan, voidaan melkoisella var-muudella sanoa, että kansallisvaltionasema tulee jatkossa heikkenemään en-tisestään. Seuraavia asioita nousee esiinpohdittaessa Suomen ja muiden maidensuhdetta globalisaation vauhdittamanetätyön osalta.

• Globalisaation vaikutukset etätyö-hön liittyvät globalisaation vaiku-tuksiin työhön ja yritysten sijoittu-miseen. Intian asema etätyön sijain-tipaikkana on vahvistunut globali-saation ansiosta, Intia toimii globaa-lina kilpailijana it-alan työpaikois-ta. Voidaan pohtia esimerkiksi Inti-an vahvuuksia helsinkiläisen yrityk-sen näkökulmasta suhteessa suoma-laisiin maakuntiin (ks. Kajaanincase-osiota luvussa 4.6). Tulevaisuu-dessa osaavan työvoiman kysynnänkasvaessa saatetaan pääkaupunki-seudulla sijaitsevista yrityksistä teet-tää etätyönä töitä esimerkiksi intia-laisissa eikä kotimaisissa haja-asu-tusalueiden etätyöntekijöiden rekry-tointipoolissa.

• Suomen tekniset, taloudelliset ja hal-linnolliset edellytykset etätyöhönverrattuna ulkomaihin kannattaaottaa lähempään tarkasteluun. Etä-työn yleistä edistämistä vähemmänon mietitty mahdollisuuksia ulko-mailta käsin teetettävän etätyön te-kemiseen Suomessa.13

• Etätyön ekohallintamahdollisuudetSuomessa voivat jonkun verran poi-keta muista maista. Mitkä ovat Suo-men edellytykset viedä ekohallitunetätyön mallia eteenpäin ja siirtääkyseistä tietoa muihin maihin?

• Ekoetätyön keskeisenä ajatuksenaon vähentää liikkumisen tarvetta,mutta joidenkin kohdalla etätyö si-sältää toistuvaa liikkumista ja mat-kustelua ulkomailla. Globalisaationäyttää ruokkivan nimenomaannomadityötä. Pitkiä ja useita ulko-maanmatkoja edellyttävä nomadi-etätyö on erityisen haasteen edessäekohallitun etätyön näkökulmastakatsottuna.

2.3.2 Pohjoinen vs. etelä

1950-luvun suuresta muuttoaallosta läh-tien Suomen maaseutu sekä Itä- ja Poh-jois-Suomi ovat joutuneet kokemaan jat-kuvaa muuttotappiota. Tässä yhteydes-


sä puhutaan usein jopa maaltapaosta,jolla tarkoitetaan maaseudun ihmistenjoukkomuuttoa maaseudulta kaupunkei-hin työn perässä. Tämän prosessin taus-talla on ollut Suomen voimakas teollis-tuminen toisen maailmansodan jälkeen,mikä lisäsi jatkuvasti työvoiman tarvet-ta yleensä kaupungeissa sijaitsevissa teh-taissa. Samaan aikaan teollistuminenvähensi maaseudulla työvoiman tarvet-ta koneiden korvatessa ihmisiä. Maaseu-dun asukkaiden määrän vähentyessävähenivät luonnollisesti myös maaseu-dun palvelualan työpaikat, jotka nekinsiirtyivät jatkuvasti kasvaviin kaupun-keihin. Tästä kehityksestä syntyi erään-lainen itse itseään ruokkiva prosessi, jokakasvattaa edelleenkin Suomen alueellis-ta epätasapainoa.

Maaltapaon yhteydessä tai sen rin-nalla Suomessa voidaan puhua myöspaosta pohjoisesta etelään. Sen lisäksi,että maanlaajuisesti maaseudun väkisupistuu kaupunkien työpaikkojen imus-sa, vähenee jatkuvasti myös Pohjois- jaItä-Suomen kaupunkien väestö.14 Tämäon sikäli yllättävä trendi, että mitäänehdottoman selvää syytä yritysten ja or-ganisaatioiden sijoittumiselle nimen-omaan etelän kasvukeskuksiin ei ole.Erityisen hämmästyttävää on se, ettäpohjoisen väestö valuu edelleenkin ete-lään, vaikka tietoyhteiskunnan pitäisikehittyneellä tietoja viestintäteknolo-gialla nimenomaan rikkoa työhön liitty-vät aika- ja paikkasidonnaisuudet. Tätäilmiötä kutsutaan keskittymisen para-doksiksi.

Mitä syitä sitten voidaan löytää kes-kittymisen paradoksille ja sille, että esi-merkiksi it-alan yritykset ja työntekijätovat yhä enenevässä määrin paikan ku-luttajia (sidoksissa paikkaan)? Seuraa-vaksi esitettävät tekijät voidaan laskeaosasyiksi keskittymisen paradoksiin,mutta mitään yksiselitteistä vastausta taiyhtä koko ilmiön selittävää syytä para-doksille tuskin pystytään löytämään. Ete-län houkuttelevuutta lisäävinä tekijöinävoidaan tietyin varauksin pitää esimer-kiksi etelän keskeisempää maantieteel-listä sijaintia, joka tarkoittaa lyhyempiärahtikuljetuksia ulkomaille ja lyhyempäämatkaa lentokentälle, leudompaa ilmas-toa, pääkaupunkiseudun imagoa (jossain

määrin parempi kansainvälinen näky-vyys) ja päätöksentekijöiden sekä medi-an Helsinki/Etelä-Suomi -keskeisyyttäasioiden uutisoinnissa ja esimerkiksi val-tion organisaatioiden sijoittamispäätös-ten yhteydessä. Lisäksi keskittymisenparadoksia voidaan selittää osaltaanmyös sillä, että hiljaisen tiedon välitty-minen on helpompaa fyysisen vuorovai-kutuksen synergiassa. (Heinonen 2000b;2001).

Arktinen aspekti on myös otettavahuomioon kaikissa yhteiskunnan toimin-noissa. Suomessa ja esimerkiksi Intiassapohjoinen vs. etelä –asetelma toimivatpäin vastoin taloudellisessa mielessä.Intian etelässä sijaitsee köyhiä alueita,kun taas pohjoisessa on joitain vauraam-pia alueita. Pohjoinen vs. etelä –ajattelutulee ilmastollisesti etätyön olosuhteidenosalta esiin muun muassa siinä, että säh-köä tarvitaan ja kulutetaan joko viilen-nykseen tai lämmitykseen. Suomessaenergiaa käytetään rakennusten lämmi-tykseen ja etätyön edellytysten parane-miseen esimerkiksi asunnon sisällä. Ka-liforniassa puolestaan energiankulutuson suurta etätyön mahdollistavan tuule-tus- ja ilmastointilaitteiden ansiosta.Näin ollen ekohallitun etätyön näkökul-masta eri ilmasto-olosuhteissa energiankulutuksen syyt ovat erilaisia, muttahuomio kiinnittyy kuitenkin samoihinteemoihin kuten esimerkiksi juuri ener-gian kulutukseen.

Vauraus Suomen sisällä ei jakaudualueellisesti tasan. Kasvukeskukset vs.taantuvat alueet ovat etätyöntekomah-dollisuuksienkin osalta epätasapainossa.Siellä missä etätyötä tarvittaisiin työlli-syyden ja toimeentulon turvaamiseksi, eiuseinkaan ole mahdollisuuksia etätyö-hön. Kasvukeskukset eivät jakaudu täy-sin suoraan leveysasteiden mukaan, Ouluvs. Hausjärvi. Pelkistetysti ilmaistunaEtelä-Suomi on kuitenkin perinteisestiollut Pohjois- ja Itä-Suomea vauraampi.Erityisen haasteellista olisi kehittää etä-työtä taloudellisesti heikossa asemassaolevien alueiden tukemiseksi. Tällöinvoitaisiin nostaa esiin myös etätyön mah-dollisuudet kilpailutekijöinä periferia- jaerityisolosuhteissa. Pohjoinen-etelä -ase-telman ohella voitaisiin tarkastella etä-työn mahdollisuuksia sisämaa-saaristo -


asetelmassa. Suomessa etätyön kehitys-työ erityisolosuhteisiin tarkoittaa eten-kin saaristolaisten etätyötilaisuuksienkehittämistä. (Heinonen 1998b, 98). Josmatka työpaikalle on erityisen pitkä taisitten vaivalloinen, niin etätyö on var-teenotettava virtuaalisen työmatkailunmuoto. Saaristolaisten etätyökokeiluistaon saatu myönteisiä tuloksia. Kuitenkaanniissä ei ole kyse mistään idyllisestä maa-seudun ”laiturietätyövisiosta”, jollaistamedian välityksellä paikoin näkee esitet-tävän väärien odotusten pohjaksi.

Saaristojen lisäksi Lappi edustaavaikeakulkuisia alueita, joilla pitkät etäi-syydet ja fyysisen liikkumisen hankaluusvoitaisiin osittain korvata tiedon liikku-misella ja etätyöllä. Euroopan tasollaAlpit muodostavat tyypillisen etätyöpo-tentiaalisen erityisalueen. Omat erityis-olosuhteet syntyvät lisäksi tietyistä etä-työlle otollisista väliaikaisista tilanteis-ta, joista esimerkkeinä mainittakoonmaanjäristykset, tulvat tai vaikkapa ul-konaliikkumiskiellot. Suomen oloissanäitä poikkeustilanteita ei esiinny, mut-ta sen sijaan taannoinen pääkaupunki-seudulla koettu joukkoliikennelakko oliesimerkki tilanteesta, jossa työmatkanpoisjääminen tai hankaloituminen voi-tiin korvata etätyöllä mikäli se oli mah-dollista. Vastaavasti maaseudulla voisi

syntyä poikkeustilanne esimerkiksi jon-kin eläintaudin kuten suu- ja sorkkatau-din takia julistetuista liikkumisrajoituk-sista. (Heinonen 1998b, 99).

Maantieteellinen sijainti vaikuttaavalittavaan etätyön muotoon. Euroopansisällä voidaan karkeasti yleistäen tode-ta, että osa-aikainen etätyö vaikuttaayleiseltä mallilta Etelä- Ja Keski-Euroo-passa, kun taas Pohjois-Euroopassa ko-koaikainen etätyö ei enää ole harvinai-suus.15 Vastaavasti etätyöntekijöidenmäärä näyttää painottuvan Pohjois- jaKeski-Eurooppaan, kun taas määrältäänvähiten etätyötä tehdään Etelä-Euroo-passa. Globaalilla mittakaavalla voidaanyksinkertaistaen todeta, että pohjoisellapallonpuoliskolla tehdään etätyötäenemmän kuin eteläisellä pallonpuolis-kolla. Tämä johtuu luonnollisesti siitä,että varsinkin kehitysmaissa etätyömah-dollisuudet puuttuvat puhtaasti teknis-ten ja infrastruktuuriin liittyvien puut-teiden johdosta.

Globaalisesta näkökulmasta katsot-tuna digitaalinen kuilu on ammottavim-millaan kehittyneiden maiden ja kehitys-maiden välillä. Vain kuusi prosenttiamaailman ihmisistä on surfaillut inter-netissä (Tekniikka & Talous 2001). Vuon-na 1998 lähes kolmanneksella teollistu-neiden maailman väestöstä oli käytös-

Kuva 12. Keniassa alkaa olla paikoitellen nettipisteitä.

Kuva

: Mat

ti H

eino

nen


sään tietokone, kun taas vastaava lukukehitysmaissa oli vajaat kolme prosent-tia. OECD:n mukaan vuonna 1997 enem-mässä kuin 30:ssä Afrikan maassa olivähemmän kuin yksi puhelinlinja sataaasukasta kohden. (James 2002, 43). 800miljoonan ihmisen Afrikassa oli vuonna2001 käytössä vain noin 20 miljoonaa lin-jaa. Monessa Afrikan maassa kaiken li-säksi yli 90 % näistä linjoista sijaitseepääkaupungissa ja parissa suurimmassakaupungissa – samaan aikaan kun 70 –80 % väestöstä asuu näiden alueiden ul-kopuolella. Etelä-Afrikan valtio on Afri-kan mantereen taloudellinen jättiläinen,jolla on myös käytössään vahvin ja uu-denaikaisin teknologinen infrastruktuu-ri (Jensen 2003): 4,9 miljoonaa kiinteätälinjaa, 12 miljoonaa mobiilia liittymää ja2,9 miljoonaa internetin käyttäjää. (Hei-nonen et al. 2003d, 18-19).

Digitaaliset kuilut korjaantuvatomalta osaltaan silloin kun etätyömah-dollisuus on tarjolla – siihen ei riitä pel-kästään se, että tietoja viestintätekniik-kaa on tarjolla tasapuolisesti eri väestö-nosilla. Pohjoismaissakaan digitaalisetkuilut eivät ole tältä osin siis umpeutu-neet, koska tilaisuus etätyöskennellä onedelleenkin vain rajoitetusti saatavillaorganisaatioissa.

2.3.3 Hajautunutyhdyskuntarakenne vs.tiivis yhdyskuntarakenne

Etätyö soveltuu yhtä hyvin sekä kaupun-geissa että maaseudulla toteutettavaksi.Etätyöhön ryhtymisen motiivit ja intres-sit voivat kuitenkin olla hyvin erilaisiariippuen etätyön alueellisesta toiminta-ympäristöstä. Etätyötä voidaan tehdäkokonaan kaupungissa siten, että etä-työntekijän asunto ja varsinainen työ-paikka sijaitsee samassa tai toisessa kau-pungissa. Harvoin kaupungissa sijaitse-vasta asunnosta tehdään etätyötä maa-seudulla sijaitsevaan työpaikkaan. Etä-työtä voidaan tehdä kokonaan maaseu-dulla siten, että sekä asunto että työpaik-ka sijaitsevat haja-asutusalueella. Maa-seudulla asuva voi tehdä etätyötä kau-pungissa olevaan työpaikkaan. Kaupun-geissa asuvan etätyöntekijän motiivi onusein työmatkaliikenteen vähentäminen.

Maaseudulla asuvan etätyöntekijän mo-tiivina on usein asuinpaikan halutussapaikassa sijaitsemisen mahdollistaminenja työn “noutaminen” kaupungista.

Motiivin ja intressien ohella etätyöntoteutusratkaisut ja niiden ekohallitta-vuuden arviointi usein poikkeavat toi-sistaan maaseudulla ja kaupungissa.Maaseudulla joukkoliikennepalvelujenpuuttuminen on painava syy henkilöau-ton käyttöön, vaikka se onkin ympäris-tön kannalta selvästi huonompi vaihto-ehto kuin joukkoliikenne.

Tiiviissä yhdyskuntarakenteessakaikki toiminnot sijaitsevat lähellä toisi-aan. Esimerkiksi Kouvola on tiiviin yh-dyskuntarakenteen kaupunki, kun taasEspoota voidaan luonnehtia varsin ha-jautuneen yhdyskuntarakenteen kau-pungiksi. Maaseutua voidaan yleisestipitää hajautuneen yhdyskuntarakenteentyyssijaksi, koska haja-asutusalueilla toi-mintojen väliset maantieteelliset etäisyy-det ovat pitkiä. Kuitenkin esimerkiksijonkun pienen paikkakunnan osalta yh-dyskuntarakenne voi olla tiivis maaseu-dullakin.

Kaupunki vs. maaseutu -asetelmas-sa on muistettava, että maaseututyyp-pejä on monenlaisia. On tarkoituksenmu-kaista erottaa tarkasteluissa seuraavatmaaseudun muodot: kaupunkien lähei-nen maaseutu, ydinmaaseutu ja syrjäi-nen maaseutu (Uusitalo 1994, 21). Lisäk-si kannattaa pitää mielessä, että kansain-välisestä näkökulmasta katsottuna kokoSuomi voidaan mieltää – pääkaupunkialukuun ottamatta – maaseuduksi. (Hei-nonen 2001). Tietyn yhdyskunnan osaltavoidaan tarkastella etätyön sijoittumis-ta myös akselilla keskusta vs. lähiö.

Kakkosasuntokylät, kylämäinen tii-vis, kunnallistekniikan perustaminen tii-viille ja yhtenäiselle alueelle on huomat-tavasti halvempaa ja luontoystävälli-sempää kuin sen perustaminen loma-asunnoille ympäri kuntaa.

Maaseutuasuminen ja kestäväkehitys

Maaseutuasumisen ekologisesta kestä-vyydestä ollaan monta eri mieltä. Yleen-sä maaseutuasumista pidetään sosiaali-sesti ja kulttuurisesti kestävänä. Haja-


asutus edellyttää kunnallisteknisiä rat-kaisuja ja palvelujen järjestämistä, jotkaaiheuttavat yhteiskunta- ja kunnallista-loudellisia kustannuksia. Pitkistä työmat-koista ja henkilöauton käytön välttämät-tömyydestä seuraa yksityistaloudellisiakustannuksia ja ympäristöhaittoja. Toi-saalta asumismuotoon liittyvä paikalli-suus tuo mukanaan monia mahdolli-suuksia kestävän kehityksen mukaisenelämäntavan toteuttamiseksi. (Pekkanenet al. 1997, 181).

Pekkanen et al. (1997, 186-187) kat-soo, että ekologisesti kestävän haja-asu-misen kehittäminen edellyttää vapaudenja paikallisuuden yhdistämistä. Monillemuuttajille vapaus eri muodoissaan ontärkeä tekijä. Se voi vapauttaa sosiaali-sesta kontrollista tai se voi kytkeytyä elä-mänhallintaan liittyviin seikkoihin. Sesaattaa olla vapautta myös erilaisten pi-hapiirissä toteutettavien puuhastelu-mahdollisuuksien suhteen. Vapautta li-säävät modernin yhteiskunnan muka-naan tuomat mahdollisuudet. Tietoyh-teiskunnan ominaisuudet ja teknologinenkehitys ovat kutistaneet aika- ja tilasuh-teita, minkä seurauksena vapaus ulottuuyhä selkeämmin ihmissuhteisiin ja eri-laisiin työmahdollisuuksiin, joita maa-seutuasumisen perifeerisyys ei enää ra-joita. Tämä lisää maaseutuasumisenvapausasteita paikallisiin olosuhteisiinnähden.

Toisaalta maaseutuasumisen yhtenälähtökohtana on pyrkimys paikallisuut-ta korostavaan elämäntapaan. Maaseu-tuasumisen kestävyyden kannalta olen-naista olisikin selvittää, millä tavallapaikallisuuden sisältämä potentiaali voi-taisiin muuttaa tukemaan kestävän ke-hityksen mukaista maaseutuasumista.Pekkasen et al. (1997, 188) mukaan suu-rimmat mahdollisuudet ekologisesti kes-tävän maaseutuasumisen mahdollisuuk-sia tarjoaa omaan tonttiin liittyvä puu-hastelu. Esimerkiksi kotitarveviljely onvarteenotettava vaihtoehto ekologisestikestävän haja-asumisen kehittämiseksi.Tällöin voidaan myös olettaa, että sosi-aaliset ja kulttuuriset kestävyyden ulot-tuvuudet ovat sisäänrakennettuina asu-miseen ja elämäntapaan. Lisäksi Pekka-nen et al. (1997, 189) korostaa, että asu-misen ekologisuuden tason kehittäminen

edellyttää parempaa tietämystä käytän-nön ekologista asumisratkaisuista, ns.ekoteknologian sovelluksista ja elämän-tavoista. Samoja painotuksia sisältyyekoälykkään yhdyskunnan malliin, jokakorostaa teknologian hallittua käyttöön-ottoa kestävän kehityksen periaatteitanoudattavan yhdyskuntakehityksenedistämiseksi (Heinonen 2001).

Suomalaisen yhdyskuntarakenteenerityisongelmana on sen yhdyskuntata-loudellisesti ja -ekologisesti epäedullinenhajanaisuus. Suomessa on ylivoimaises-ti harvimmin asutut taajamat pohjois-maiden sisällä, puhumattakaan vertai-lusta keski- tai Etelä-Euroopan maihin.Hajaantuva kehitys on jatkunut melkovoimakkaana jo 1950-luvulta alkaen jatodennettu edelleen jatkuvaksi 1990-lu-vulla. (Heinonen et al. 2002, 21). Ekote-hokkaan yhdyskuntarakenteen kannal-ta haja-asutuksen leviämistä on pidettykielteisenä ilmiönä. Ajatus voidaan näh-dä muun muassa valtakunnallisten alu-eidenkäyttötavoitteiden taustalla, silläniissä pyritään yhdyskuntarakenteeneheyttämiseen ja olemassa olevan yhdys-kuntarakenteeseen tukeutuvaan uudis-rakentamiseen. Haja-asutusalueillemuuttajat etsivät kuitenkin omaa rau-haa, luonnonläheisyyttä, yksityisyyttäsekä väljyyttä, joiden toteuttaminen eiaina ole mahdollista taajama-alueidenliepeillä tai kylän tuntumassa.16 Maaseu-dulle muuttoa leimaa ympäristöhakui-suus, jonka toteuttaminen asettaa vaati-muksia kuntien kaavoituspolitiikalle jaylipäätään alueelliselle suunnittelulle,valtakunnallisia alueidenkäyttötavoit-teita myöten. (Ks. esim. Heinonen et al.2003a).

Pekkanen (1995, 128) nostaa esilleseikkoja, joiden valossa haja-asumista eivoida yksiselitteisesti pitää kestävän ke-hityksen vastaisena. Haja-asuminen voihänen mukaansa korvata loma-asumis-ta, jolla tavoitellaan usein samoja asioitakuin pysyvällä haja-asumisella. Molem-pien taustalla on pyrkimyksiä luonnostanauttimiseen, perheyhteisyyden vahvis-tamiseen sekä mielekkääseen vapaa-ajantekemiseen, jossa ”käden jälki näkyy.” Onmyös huomattava, että kesämökkimat-kailulla on todettu olevan huomattavialiikenteellisiä vaikutuksia. Lisäksi vapaa-


ajan asunnot pyritään usein rakenta-maan herkkiin luonnonympäristöihin,kuten ranta-alueille. Muun muassa näi-den seikkojen perusteella Pekkanen (1995,129) toteaa, että suhtautumisessa haja-asutuksen epäedullisuuteen on pitkältikysymys asioiden arvottamisesta.

Ekokylien ekologista tasetta analy-soineen tutkimuksen mukaan ekokyläteivät todellisuudessa aina olekaan niinekologisia (Harmaajärvi & Lyytikkä 1999,6). Ekokylien ekologisuutta kaventaamuun muassa niiden runsas energiankulutus ja päästöt, jotka johtuvat pääasi-assa sähkön kulutuksesta ja liikenteestä.Toisaalta kehitystä ekologiseen suuntaanon tapahtunut sellaisten asioiden kohdal-la, joihin on kiinnitetty huomiota. Esimer-kiksi jätteiden määrää ja vedenkulutus-ta on onnistuttu pienentämään. Tutki-muksesta käy ilmi, että yhdyskuntienekologisuuden edistäminen edellyttäähuomion kiinnittämistä erityisesti alueensijaintiin sekä rakennusten energian ku-lutukseen. Lyhyet välimatkat vähentävätliikennetarvetta ja mahdollistavat kevy-enliikenteen käytön. Ekologisuutta – jaalueen sosiaalista kestävyyttä – lisäämyös toimeentulomahdollisuuksien tur-vaaminen alueella, mitä parhaiten edis-tetään paikallista elinkeinotoimintaa jaetätyömahdollisuuksia tukemalla. (Ibid.,7). Virkeä ja palveluiltaan monipuolinenasuinalue vähentää asukkaiden liikku-mistarpeita asuinalueen ulkopuolelle.Jotta yhdyskuntia voitaisiin ohjata kes-tävän kehityksen mukaisiksi, huomiotatulisi kiinnittää koko yhdyskuntaraken-teeseen ja sen toimintoihin, sillä yksittäi-set ekologiset ratkaisut eivät ole riittäviätoimenpiteitä ohjaamaan yhdyskuntiakohti kestävää kehitystä. On kuitenkinhuomattava, että yhdyskuntien ekologi-suutta voidaan parantaa sekä niidensuunnittelu- ja rakentamisvaiheessa ettäolemassa olevia yhdyskuntarakenteitakehittämällä. Parhaimpia ratkaisujaepäilemättä saavutetaan, jos riittävänaikaisessa vaiheessa voidaan tehdä tar-koituksenmukaisia ratkaisuja niin ener-gian kulutuksen ja jätteiden vähentämi-sen kuin ekohallittuja työskentelytapojaedistävien järjestelyjen suhteen.

Maaseutuasumisen monimuotoisuusja sen merkitys maaseudunelinvoimaistajana

Maaseutuasumisen tarkastelu vainmuuttajien näkökulmasta antaa liiansuppean näkökulman haja-asutuksenroolista maaseudulla. Työelämän raken-teen muutos ja informaatioteknologiankehitys tulevat mitä ilmeisimmin lisää-mään mökkeilyn aluepoliittista merkitys-tä maaseutualueiden elinvoiman säi-lyttäjänä ja lisääjänä. Etätyön tekeminenmökiltä käsin mahdollistuu kun telemaat-tiset palvelut irrottavat työnteon aika- japaikkariippuvuuksista. (Mökkiläistenetätyökampanja 2000, 30). Tämän seu-rauksena maaseudun pysyvän ja loma-asumisen raja hämärtyy. Björn (1997) onlisäksi todennut, että mökkeily muuttuupitempiaikaiseksi vapaa-ajan asumisek-si myös siitä syystä, että lomaviettopaik-kojen varustetaso nousee ja ihmistenvapaa-aika lisääntyy. Yhä useammalla onkaupunkiasunto ja maalla sijaitseva va-paa-ajan asunto, joka voi olla kotitalomaaseudulla. Pitempiä jaksoja vapaa-ajanasunnolla viettävät erityisesti eläke-läiset, joiden on havaittu olevan kasva-va mökkeilyä harrastava ryhmä. (Ibid.).

Seppälä (1994, 21) on esittänyt, ettätulevaisuudessa perheen ykkösasunto jamaaseudulla sijaitseva kakkosasuntosaattavat jopa vaihtaa roolia. Kyseinenilmiö on hänen mukaansa seurausta etä-työn yleistymisestä. Ennen kakkosasun-tona kesäaikaan käytössä olleesta loma-mökistä saattaa tulevaisuudessa tullaympäri vuoden asuttava ykkösasunto.Kakkosasuntona toimii sen sijaan kau-pungissa nopeiden liikenneyhteyksienulottuvilla oleva pieni kaupunkihuoneis-to, jota perheen jäsenet tarvittaessa käyt-tävät. (Ibid.). Tällainen kaupungissa ole-va kakkosasunto voisi olla myös tietynkyläyhteisön useamman perheen yhteis-käytössä. Olisiko tällainen aikaositus-malli samalla uudenlainen ekologinenratkaisu?

Suuren muuton seurauksena maa-seudulla on lukuisia tyhjilleen jääneitäasuinrakennuksia, jotka soveltuvat hy-vin vapaa-ajan asumiseen. Tällaistentyhjilleen jääneiden rakennusten ”uusio-käyttöä” kaupunkilaisten vapaa-ajan


asumiseen tulisikin edistää. Kuntien elin-keinoviranomaiset voivat esimerkiksikartoittaa alueellaan sijaitsevat tyhjilleenjääneet asuinrakennukset, joiden tiedotkootaan ”mökkipörssiin”. Täältä tiedotkäyttämättöminä olevista tiloista ovatnäppärästi kakkosasuntoa etsivien saa-tavilla. Tyhjien asuinrakennusten tietojaonkin jo kerätty muutamissa kunnissa.17

2.3.4 Tietoinfrastruktuuriltaankehittynyt vs.puutteellinen alue

Tietoinfrastruktuuriltaan kehittyneenversus puutteellisen alueen tarkasteluheijastaa pelkistettynä etätyön toiminta-mahdollisuuksien analyysia maaseutuversus kaupunki –tarkastelussa. Viimevuosina tietoinfrastruktuurikeskusteluon keskittynyt nopean laajakaistayhtey-den saamiseen.

Ruotsi valmistelee laajakaistaverkonrakentamista koko maahan periaatepää-töksellä. Telemaksut puhuttavat, niidenkun pitäisi olla samansuuruisia kauttamaan. Suomessa verkon rakentamisestaja ylläpidosta vastaavat Sonera, Telia japaikalliset puhelinyhtiöt, jotka ylläpitä-jät verkon laajennuksia liikesalaisuuksi-na. Niistä ei ole tietoa edes liikenne- javiestintäministeriöllä, joka ei tiedä ver-kon ylläpitäjien suunnitelmista eikä voisiksi ohjata myöskään sen rakentamista.Tästä syystä Suomessa pelätäänkin, ettäilman yhteiskunnan seurantaa verkonkehittämistä ei uloteta haja-asutusalueil-le eikä saaristoon. Tämän puolestaanuskotaan jarruttavan kesämökeillä teh-tävän etätyön lisääntymistä, josta onkaavailtu lääkettä maaseudun autioitu-misen pelastamiseen.

Kun Suomen maaseudulla vakitui-sia asukkaita on enää 900 000, niin noinkolme kuukautta kesäasunnollaan viet-täviä on puolestaan jo 1,7 miljoonaa.Heistä kolmannes tekee jo nyt mökilläänjonkin asteista etätyötä. Mökkeilyn voi-daankin sanoa olevan muuttumassa hy-vin monien ihmisten kohdalla ympäri-vuotiseksi kakkosasumiseksi (ks. edelli-nen luku).

Saaristoasiain neuvottelukunnan,Etätyön teemaryhmän ja Turun yliopis-ton täydennyskoulutuskeskuksen selvi-

tyksen mukaan etätyöstä on tulossa yksimaaseudun tärkeimmistä tulevaisuudentavoitteista. Laajamittaisesti toteutues-saan kakkosasunnolla tehtävä etätyömahdollistaisi selvityksen mukaan pait-si paremman palvelutarjonnan suureenosaan Suomen maaseudusta, se myösedesauttaisi maan tasapuolista kehitty-mistä muutenkin. Laajamittaisen kakko-sasunnolta tehtävän etätyön esteenä onkuitenkin laajakaistaverkkojen paikalli-suus. Nykyisin verkko kattaa kaupungitja useat kuntakeskukset, mutta maaseu-tu on pääsääntöisesti edelleen verkonulkopuolella. (Palm 2000).

Täysin mahdoton yhtälö on maaseu-dun elinvoimaisuuden pönkittäminenetätyön avulla, mikäli tietoinfrastruktuu-rin on puutteellista. Nopea laajakaista-yhteys on todettu etätyön tärkeäksi toi-mintaedellytykseksi. Sen puuttuminen eiestä etätyön tekemistä kokonaan, muttahankaloittaa sitä tarpeettomasti ja koh-tuuttomasti.

Tietoinfrastruktuurin puutteelli-suus muodostaa digitaalisen kuilun, jol-laisten syveneminen on tietoyhteiskun-nan keskeisiä uhkakuvia (Heinonen et al.2003b). Tietoyhteiskuntainfrastruktuu-riltaan puutteellinen alue muodostaa tie-toyhteiskunnan digitaalisen Siperian. Di-gitaalinen kuilu merkitsee myös alueidenvälistä eroa. Kuilu voi vallita niin val-tion rajojen sisäpuolella kuin eri valtioi-den ja eri maanosien välillä. Valtion si-sällä voidaan usein havaita digitaalinenkuilu kaupunkien (yleensä pääkaupun-kiseudun) ja maaseudun välillä. Tämäkuilu tavallisesti syvenee, mitä syrjäisem-mästä maaseudusta on kyse. Vastaavastivoidaan nähdä digitaalinen kuilu pää-kaupungin ja muutaman kasvukeskus-kaupungin sekä toisaalta muiden kau-punkien välillä. Kaupungin ja maaseu-dun välisen digitaalisen kuilun kattami-seen on etsitty ratkaisua puhtaasti tieto-yhteiskunnan perusinfrastruktuurinosalta. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapo-liittisesti alueellista eriarvoisuutta syn-tyy, jos uudet palvelut kuten esimerkiksilaajakaistaiset verkot eivät leviä alueel-lisesti tasapainoisella tavalla. Eriarvois-tava kehitys toteutuu, mikäli teleyrityk-set eivät ole valmiita investoimaan taa-jamien ulkopuolelle ja hyväksymään kan-


nattamatonta toimintaa tai ottamaansiihen liittyvää riskiä. (Tulevaisuuskat-saus 2003, 13). Vastaava tilanne muodos-tuu, mikäli laite- ja ohjelmistovalmistaji-en kiinnostus kehittää haja-asutusalueel-le sopivia viestintäratkaisuja hiipuu.Maanpäällisen digi-tv:n verkon laajen-tamista koko Suomeen on kuitenkin pää-tetty jatkaa. Nykyisin verkko kattaaruuhka-Suomen ja suurimmat kaupun-git eli vajaat kolme neljäsosaa kotitalo-uksista. Vastaavasti alueellista eriarvoi-suutta luo tilanne, jos kolmannen suku-polven matkaviestinverkot supistuvattarjoamaan palveluja vain suurissa taa-jamissa.

Ruotsissa on valittu malli, jossa val-tio on paljolti ottanut vastuulleen laaja-kaistaisen tietoinfrastruktuurin ulotta-misen myös maaseudulle. Suomen osal-ta asia on ainakin toistaiseksi jätettymarkkinavoimien ratkaistavaksi. Tosi-asia kuitenkin on, että esimerkiksi etä-työn tekeminen tehokkaasti ei usein olemahdollista ilman nopeaa ja mieluitenkiinteää laajakaistayhteyttä (Heinonen2002; Heinonen & Niskanen 2003).

Liikenne- ja viestintäministeriönmukaan tulevina vuosina on lisäksi pe-lättävissä sekä talouden heikkojen kas-

vunäkymien että aluekehityksen takiasitä, että tietoja viestintäyritysten alu-eellinen palvelutaso yleisesti heikkenee(Tulevaisuuskatsaus 2003, 13). Teleyritys-ten yleinen talouskehitys saattaa johtaatoiminnan tehostamisen nimissä toimin-nan supistuksiin ja varovaisuuteen suur-ten verkkoinvestointien suhteen. Viestin-täverkot ovat lisäksi vaarassa rapautua,mikäli niihin ei jatkuvasti investoida.Palvelutarjonnan kannattavuus heikke-nee entisestään syrjäseutujen autioitumi-sen takia. Tällä on vaikutuksia myös laa-jemmin aluepolitiikkaan ja palveluidensaatavuuteen, sillä ilman toimivia vies-tintäyhteyksiä hallinnon sähköiset pal-velut eivät myöskään etene. (Ibid, 14).Maaseudulle on suuniteltu myös nopei-ta tietoliikenneyhteyksiä langattomana.Erityisolosuhteissa kuten esimerkiksimyrskyn aikana langaton yhteys toimiikauemmin kuin langallinen, mikä koet-tiin kesällä 2002. Pohjois-Savossa Kart-tulan, Tervon ja Suonenjoen muodosta-maan kolmioon sijoittui myrskykeskus,joka kaatoi puita linjoille ja katkasi säh-köt useiksi päiviksi. Matkapuhelinyhte-ydet toimivat pari päivää, kunnes nekinmykistyivät, koska tukiasemiin ei voituladata sähköä.

Kuva 13. Myrskyn kaataessa puita sähkölinjoille tietoliikenneyhteydetkin takkuavat maaseudulla.

Suonenjokikesällä 2002


2.3.5 Kiinteä vs. liikkuva etätyö

Puhuttaessa etätyöstä voidaan tehdäkarkea jako kiinteään ja liikkuvaan etä-työhön. Näistä malleista ensimmäiselläeli kiinteällä etätyöllä tarkoitetaan etä-työtä, joka on tiettyyn paikkaan sidottua,esimerkiksi kotiin, etätyötoimistoon taiyrityksen satelliittitoimistoon. Kiinteänetätyön sijaintipaikka saattaa myös vaih-della näiden vaihtoehtojen välillä. Liik-kuvalla etätyöllä taas viitataan karkeas-ti työhön, jota tehdään erilaisissa työmat-kaan liittyvissä paikoissa, kuten(juna)asemilla ja erilaisissa kulkuneu-voissa, kuten junissa, linja-autoissa tailentokoneissa.

Kiinteä etätyö jaetaan usein kokoai-kaiseen ja osa-aikaiseen etätyöhön. Näis-tä osa-aikainen on yleisempi ja pienem-piä riskejä sisältävä muoto. Kun kokoai-kaisen etätyön riskeinä ovat esimerkiksisosiaalisen eristyneisyyden tunteen syn-tyminen, työtehon laskeminen ajan ku-luessa ja loppuun palamisen vaara, ovatnämä riskit huomattavasti pienempiätyöntekijällä, joka tekee joka viikko työtämyös varsinaisella työpaikallaan. Toisaal-ta kokoaikainen etätyö on huomattavas-ti mielekkäämpi vaihtoehto taas esimer-kiksi niissä tapauksissa, joissa työntekijäasuu eri puolella maata kuin missä työn-antajan toimipiste sijaitsee. Kokoaikai-nen etätyö on mielekäs myös siinä tapa-uksessa, että kaupungissa asuva työnte-kijä tahtoo muuttaa osaksi vuotta kak-kosasunnolleen (esimerkiksi kesämökil-leen) ja tehdä sieltä käsin työtä, joka onmahdollista hoitaa etätyönä. Muissa ta-pauksissa osa-aikainen etätyö, jota teh-dään säännöllisesti ja kokonaisia päiviäkerrallaan on suositeltavampi kiinteänetätyön malli.

Molemmat karkeat etätyön mallit,kiinteä ja liikkuva, edellyttävät sekätyöntekijän omaa tahtoa ja soveltuvuut-ta etätyöhön, työnantajan hyväksyntää,etätyön organisatorisia edellytyksiä or-ganisaatiossa että etätyön tekemisen tek-nisiä valmiuksia. Kiinteän etätyön suh-teen nämä kriteerit useissa tapauksissatäyttyvät jo nyt, mutta liikkuvan etätyönkohdalla (työaikaan kuuluvan) etätyöntekemiseen siirtyminen on vielä tällä

hetkellä huomattavasti hankalampaa.Paitsi että kitkaa liikkuvan etätyön teke-miseen aiheuttavat jossain määrin puut-teelliset tekniset valmiudet ja joissakintapauksissa työnantajan suhtautuminen,todellisen käytännön esteen (työaikaankuuluvalle) liikkuvalle etätyölle muodos-taa vielä tällä hetkellä käytössä olevanykyinen laki, jossa työmatkaa ei lasketaosaksi työaikaa. Lakiin on tosin odotet-tavissa muutos, jos liikkuvan etätyönmallin kokeilut osoittautuvat myöntei-siksi.

Viime vuosina liikkuvan etätyön tek-nisiä valmiuksia on pyritty parantamaanuseissa eri kulkumuodoissa. EsimerkiksiPendolino-juniin on järjestetty istuma-paikkoja, joissa on käytössä etätyöhöntarvittava teknologia. Niin ikään esimer-kiksi Singapore Airlines suunnittelee etä-työmahdollisuuksien parantamista len-tokoneissaan. Kotkan kaupungissa puo-lestaan kokeillaan kaupungin tukemanetätyölinja-auton käyttöä. KyseisessäPohjolan liikenteen liikennöimässä lin-ja-autossa on 16 etätyöpaikkaa, joka tar-koittaa työpöytää, verkkomahdollisuut-ta sekä leveämpää istuinta. Etätyölinja-autoa käytetään Kotkan ja Helsingin vä-liseen 2h 10 minuuttia suuntaansa kes-tävään päivittäiseen työmatkaliikentee-seen ja ainakin kokeilun ensivaiheessasaatu palaute on ollut pääsääntöisestimyönteistä. Liikkuvan etätyön malliinliittyvistä kokeiluista kerrotaan lisää lu-vussa 5.1.

Suomalaisen etätyön määritelmänmukaan it-teknologian käyttö ei ole edel-lytys sille, että työ lasketaan etätyöksi.Toisaalta suomalaisen määritelmän mu-kaan ylityöt ja viikonloppuna tehtävättyöt eivät kuulu sen paremmin kiinteäntai liikkuvankaan etätyön piiriin, sillä neovat nimenomaan työntekijän omallaajalla tehtävää työtä. Työn luonteen jasuoritustavan mukaan ne luonnollisestiovat samassa luokassa etätyön kanssa.


Ekoetätyö ulkomaistenesimerkkien valossa3Tässä luvussa esitellään joidenkin mai-den etätyöhankkeita ja kiinnitetään huo-miota niiden kytkentää liikennettä jaympäristöä koskeviin näkökohtiin. Allaoleva kuva esittää Ecattin tekemää eu-rooppalaisen etätyön kartoitusta vuon-

na 1999. Kuvassa esitetyt prosenttiluvutpoikkeavat jonkin verran muissa vastaa-vanlaisissa tutkimuksissa esitetyistä lu-vuista, mutta kuvaa voidaan silti pitääsuuntaa antavana.

Seuraavassa esitettävät esimerkkimaaton valittu ensisijaisesti siten, että ne yh-dessä muodostavat mahdollisimmanhyvin etätyön eri tapoja edustavan ko-konaisuuden. Maiden valinnassa onmyös toisaalta pyritty tuomaan erilleSuomen kannalta tärkeimpien etätyö-maiden käytäntöjä ja vertailumielessämielenkiintoisimpia kokemuksia.

Esitettävien maiden etätyötä kuvaa-viin tilastoihin tulee suhtautua tietyllävarauksella. Mitään selvää ja yksiselit-teistä kriteeristöä etätyön määrittelyyn

ei ole olemassa edes kansallisilla tasoilla,eivätkä etätyötä kuvaavat prosentti-osuudet ole näin ollen myöskään kan-sainvälisellä tasolla suoraan vertailukel-poisia. Lisäksi osa maista on valittu esi-merkiksi juuri siksi, että sen etätyön mää-rittelemisen kriteerit ovat muista maistapoikkeavia. Kun joidenkin maiden tilas-toissa etätyöntekijöiksi lasketaan vain ne,jotka ovat tehneet työnantajan kanssakirjallisen sopimuksen (esim. Ranska),niin toisissa tilastoissa taas kaikki yksit-täisen toimiston ulkopuolelle ICT-tekno-

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kuva 14. Vuonna 1999 toteutettu eurooppalaisen etätyön kartoitus. (Electronic Commerceand Telework Trends (Ecatt), www.ecatt.com/ecatt/statistics/ ks. Myös Hanhike ja Nupponen2000, 16-19).


logian avulla tehtävä työ katsotaan etä-työksi. Joissakin tilastoissa etätyöksi las-ketaan ainoastaan palkkatyö, joka teh-dään muualla kuin työnantajan varsinai-sissa toimitiloissa ja jonka tekemiseenkäytetään nimen omaan ICT-teknologi-aa, kun toisissa yhteyksissä ICT-teknolo-gian käyttöä ei taas katsota lainkaan vält-tämättömäksi kriteeriksi. Eri tilastoissaetätyön kriteereiksi asetellaan myös hy-vin erilaisia kuukausittaisia työtuntimää-riä.

3.1 Ruotsi

Etätyön tekemisen suhteen Ruotsi muis-tuttaa monilta osin Suomea. Molemmis-sa maissa etätyön tekijöiden sosio-demo-

grafiset taustat ovat hyvin samanlaisiaja molemmissa maissa etätyötä tekevienihmisten lukumäärät ovat ainakin kan-sainvälisesti tarkasteltuna verrattainkorkeita. Ruotsissa etätyötä ja virtuaa-lista liikkumista tutkineen Peter Arnfal-kin mukaan noin neljännesmiljoona ruot-salaista tekee ainakin yhtenä päivänäviikossa etätyötä, mikä vastaa n. 1% kai-kista työpäivistä, mutta tulevaisuudes-sa tämä prosenttiosuus voi hänen mu-kaansa kasvaa jopa 10%:iin. Yleisin etä-työn muoto Ruotsissa on Arnfalkin mu-kaan kotona tehtävä etätyö, mutta myösetätoimistojen käyttö sekä liikkuva etä-työ ovat jatkuvasti lisääntymässä. (Arn-falk 1999, 99-101; 2000) Seuraava tau-lukko kuvaa etätyön kokonaismäärääRuotsissa vuosina 1997-1999.

Taulukko 4. Etätyöntekijät Ruotsissa 1997-1999. Etätyöntekijöiden kokonaismäärä ja hei-dän ict-teknologian käyttöasteensa, (n=57+63=120) (Thulin & Vilhelmson 2000, 9.)

Etätyöntekijöiden Yhteensä Osuus koko Osuusominaisuudet tuhansissa työvoimasta (%) etätyöntekijöistä (%)

Etätyöntekijöidenlukumäärä* 277 7,0 100

Käyttää tietokonettaetätyössä 203 5,1 73,2

Tietokone on yhteydessä Internettiin 95 2,4 34,1Tietokone on kytketty työpaikan koneeseen 79 2,0 28,6

Käyttää matkapuhelinta 142 3,6 51,5 Käyttää faksia 107 2,7 38,7 Käyttää pöytäpuhelinta 210 5,3 76,0

Etätyön sijainti: koti 211 5,3 76,0 Etätyön toistuvuus: väh. kerran viikossa 244 6,1 88,1 Etätyöntekijä tekee normaalityöpäivän 78 1,9 28,0 Käyttää lisäksi tietokonetta (1998) 67 1,7 21,5

Naisten osuus etätyöntekijöistä 105 2,1 37,9

* Tässä tapauksessa etätyöllä tarkoitetaan työajan ja paikan suhteen säännöllistä työtä, joka tehdääneri paikassa kuin perinteisesti. Etätyöntekijöiksi ei lasketa henkilöitä, joiden työpaikka on pysyvästiliikkuva tai henkilöitä, joiden pysyvä työpaikka on kotona.

Puhuessaan etätyöstä Ruotsissa BertilThulin ja Eva Vilhelmson jakavat etätyön-tekijät kahteen ryhmään, jotka ovat etä-työntekijät laajassa ja suppeassa mieles-sä. Laaja ryhmä tarkoittaa työntekijöitä,jotka tekevät työajan ja paikan suhteensäännöllistä työtä, josta osa tehdään eripaikassa kuin perinteisesti. Tähän ryh-

mään eivät kuitenkaan kuulu ne työnte-kijät, joiden työpaikka on pysyvästi liik-kuva (autonkuljettajat, rakennusmiehetym.) tai ne, joiden pysyvä työpaikka onkotona (maanviljelijät, käsityöläiset ym).Suppean ryhmän muodostavat puoles-taan ne etätyöntekijät, joilla on mahdol-lisuus olla ICT-teknologian avulla yhte-


ydessä työnantajaan. Laajaan ryhmäänkuuluvia etätyöntekijöitä on 5% ruotsa-laisista palkkatyötä tekevistä eli 200 0004 miljoonasta. Suppeassa mielessä etä-työntekijöitä on puolestaan n. 2% työvoi-masta (Taulukossa 4 esitetty 7% muodos-tuu siitä, että etätyön laaja ja suppea ryh-mä lasketaan yhteen 5% + 2% = 7%). Jostaas katsotaan laajan etätyön tekemisenprosenttiosuutta kaikesta Ruotsin työpa-noksesta keskiverto päivänä, on prosent-tiosuus 2%. (Thulin & Vilhelmson 2000,7-9.)

Ruotsalaisen ICT-teknologian käyt-tötutkimuksen mukaan etätyön tekemi-sen kanssa vahvasti korreloivia asioitaovat tulotaso, ammattiala, sukupuoli,ammattistatus, auton omistaminen, tie-tokoneen omistaminen ja omakotitalos-sa asuminen. Etätyöntekijöistä 49,3%ansaitsee yli 240 kruunua vuodessa,62,1% on miehiä, 91,4% omistaa auton,96,9% on vakinaisessa työsuhteessa,84,9% omistaa tietokoneen ja 72,3% asuuomakotitalossa. Lisäksi havaittiin, ettäsuurin osa etätyöntekijöistä asuu kaupun-geissa, joka on jokseenkin yllättävää ot-taen huomioon sen, että kaupungeissatyömatkat ovat yleensä selvästi lyhyem-piä. Niin ikään ammattialojen kohdallaetätyön tekeminen jakautuu yllättäensiten, että ns. vanhan talouden amma-teissa näytetään tekevän enemmän etä-työtä kuin ns. uuden talouden ammateis-sa. Ruotsalaisista etätyöntekijöistä 31%on opettajia, 23% liike-elämässä työsken-televiä, kun it-alalla ja tutkimusten pa-rissa työskenteleviä on yhteensä ainoas-taan 13%. Tämä saattaa tosin osittainselittyä sillä, että 70% ruotsalaisesta etä-työstä on ruotsalaisen ICT-käyttötutki-muksen mukaan nimenomaan osapäi-väistä etätyötä (Skåmedal 2000, 17 jaThulin & Vilhelmson 2000, 9-12). Opet-tajien kohdalla osapäiväisen etätyön te-keminen kotona (kokeiden korjaus ja lu-entojen valmistelu) on puolestaan perin-teisesti varsin yleistä.

Samassa tutkimuksessa kävi myösilmi (ks. Taulukko 4), että erilaisten vies-tintälaitteiden käyttö ruotsalaisten etä-työntekijöiden piirissä on varsin vähäis-tä. Tämän havainnon pohjalta Thulin jaVilhelmson (2000, 9) päättelevät, että

ruotsalaisten etätyöntekijöiden motiivi-na ei välttämättä ole niinkään paljoa työ-matkustuskustannuksissa ja työmatka-ajassa säästäminen, vaan varsin useinoman työrauhan saaminen ja muut sosi-aaliset ja organisatoriset syyt.

Ruotsalaisessa etätyön liikenteellisiävaikutuksia kartoittaneessa tutkimuk-sessa (ks. Skåmedal 2000, 1-19) kävi edel-lä esitettyä havaintoa tukien ilmi, ettäruotsalaiset etätyöntekijät asuvat keski-määrin hieman lähempänä työpaikkaan-sa kuin ne organisaation työntekijät, jot-ka eivät tee etätyötä. Samaisessa tutki-muksessa havaittiin myös, että 39% etä-työntekijöistä ei vähentänyt työmatkan-sa määrää ja 67% sen pituutta, koska jopa70% ruotsalaisista etätyöntekijöistä tekeeajoittain etätyötä vain osan päivästä, jol-loin työmatka ei jää heidän osaltaan tuol-loin pois vaan siirtyy ainoastaan vähem-män ruuhkaiseen ajankohtaan. Työasi-ointimatkoihin etätyöllä oli puolestaansuurempi vaikutus, sillä ne vähenivätlähes puoleen.

Tukholman kaupungin katu- ja kiin-teistövirastossa on ollut monivuotinenetätyöhanke. Linköpingenin ympäristö-virastossa on myös käsitelty etätyökysy-myksiä usean vuoden ajan ja viety läpietätyötä organisaatiossa erityisesti ym-päristökysymysten näkökulmasta. Lun-din yliopistossa virtuaalisesta liikkumi-sesta väitellyt luvun alussa mainittu Pe-ter Arnfalk (2002) on auttanut Lundinkuntaa etätyöjärjestelyissä. Tukholmanyliopistossa Mats Engström on 1980-lu-vulta alkaen työskennellyt etätyön pa-rissa ja laatinut raportteja myös ympä-ristöön ja liikenteeseen liittyvistä kysy-myksistä. Walter ja Hilkka Paavonen(1992) ovat pitkään tutkineet etätyön te-matiikkaa Ruotsissa, mukaan lukien etä-työn liikenne- ja ympäristövaikutukset.

Ruotsin hallitus asetti vuonna 2001ympäristöministerin johtaman IT & Ym-päristö-Foorumin, jonka tarkoituksenaon luoda keskustelualusta ict:n ja kestä-vän kehityksen edistämiselle. Foorumintoimintaa vie eteenpäin kaksi työryhmää- toinen keskittyy virtuaaliseen liikkumi-seen ja toinen kestävän kehityksen mu-kaisiin kulutus- ja tuotantomalleihin.Työryhmissä on edustajia teollisuudesta,


ict-alalta, ympäristöasiantuntijaelimistä,tutkimuslaitoksista ja ympäristöalan or-ganisaatioista. Ruotsissa siten hallitus-tasolla on viety eteenpäin etätyön ympä-ristö- ja liikennekytkentöjen pohdintaa.

3.2 Norja

Norjassa etätyökokeiluja on toteutettumenestyksekkäästi maaseudulla ja syr-jäisillä alueilla työllisyyden lisäämisek-si. Norjassa ei ole sinällään virallista etä-työpolitiikkaa, mutta useita etätyöhank-keita on toteutettu kiinteänä osana halli-tuksen kehitysohjelmia etenkin työmark-kinoihin ja aluekehitykseen liittyen. Nor-jan tutkimusneuvosto on rahoittanutmaan merkittävintä etätyöohjelmaa ni-meltä “Project telework”. Maaseudullatai syrjäisillä alueilla tulisi olla vahvapaikallinen infrastruktuuri. Tällaisen“yrityspuutarhan” tulee tarjota etätyöntekijälle paikallisia palveluja sekä paikal-listen viranomaisten, yritysten ja asukas-yhteisöjen tukea.

Norjassa on tutkittu tietoja vies-tintätekniikoiden käytön ja fyysisen liik-kumisen välistä korrelaatiota. Erityises-ti aiheeseen on perehtynyt Randi Hjort-hol (2002), joka on tutkinut norjalaistenpäivittäistä matkustamista ja tieto- javiestintätekniikan käyttöä kotitalouksis-sa. Seuraavassa raportoidaan kyseisentutkimuksen tuloksia.18 LähtökohtanaHjorthol viittaa olettamukseen, jonkamukaan silloin, kun henkilöllä on käy-tössään internet-yhteys, tarve jokapäi-väiseen matkustamiseen vähenee. Voim-me työskennellä kotona, päivittäistava-rat voidaan tilata netin välityksellä, voim-me saada kaikki tarvitsemamme tiedotverkosta, viihtyä monella eri tavalla eikäole tarvetta käydä pankissa tai matka-toimistossa. Tuloksena tästä ruuhka-ajanliikenteen ongelmat supistuvat ja lisään-tyvään autoliikenteeseen liittyvät ympä-ristöongelmat vähenevät huomattavas-ti. Vai muodostuuko todellisuudesta käy-tännössä sellainen, että tietoja viestin-täteknologiat täydentävät muita viestin-nän tapoja ja tämän johdosta vain pienimäärä ihmisiä korvaa niillä jokapäiväis-tä matkustamista?

Hjorthol muistuttaa, että tietotyönteki-jöillä, joita etätyöntekijät Yhdysvalloissauseimmiten ovat, on keskimääräistä pi-demmät työmatkat Yhdysvalloissa. Nor-jassa keskimääräinen matkapituuksienvariaatio matalamman ja korkeammankoulutuksen omaavilla ihmisillä ja am-mattiasemalla suhteessa matalampaanja korkeampaan koulutukseen ja ammat-tiasemaan on pieni (kansallinen henkilö-liikennetutkimus 1997/98). Pitkällä täh-täyksellä, etätyöllä ja tietoja viestintä-teknologian käytöllä jokapäiväisten toi-mintojen järjestelyssä voi olla vaikutus-ta maankäyttöön. Esimerkiksi, työmat-kojen määrän väheneminen viikossa voitehdä pitkät työmatkat hyväksyttäväm-miksi ja ihmiset voivat ostaa taloja kau-emmilta (ja houkuttelevimmilta) alueil-ta, missä hinnat ovat matalammat kuinkaupunkien keskusalueilla.

Kotitietokoneen omistajuus

Norjalaisten tutkimusten tulokset osoit-tavat, että on olemassa merkittäviä erojaniiden välillä, jotka omistavat kotitieto-koneen ja niiden jotka eivät omista koti-tietokonetta suhteutettuna sukupuoleen,ikään, asuinpaikkaan, koulutukseen, tu-loihin, työllisyyteen ja sosio-ekonomiseenasemaan. Miehet omistavat tietokoneenuseammin kuin naiset ja suurin osa tieto-koneiden omistajista on 25 ja 55 ikävuo-den välillä. Vanhemmissa ikäryhmissä onharvoin tietokoneiden omistajia. Koulu-tus on tärkeä muuttuja, joka erottaa tie-tokoneen omistajat ei-omistajista. Omis-tajien joukossa on enemmän korkeam-man koulutuksen omaavia kuin ei-omis-tavien joukossa. Analyysi osoittaa myös,että korkeammassa sosio-ekonomisessaasemassa olevat ihmiset omistavat use-ammin tietokoneen kuin alemmassa so-sio-ekonomisessa asemassa olevat. Talo-uksissa, joissa on kotitietokone, on myösenemmän autoja.


Erot 1-ryhmän (kotitietokoneen omista-jat) ja muiden ryhmien välillä ovat pää-osin kytköksissä niihin eroihin, jotka joh-tuvat sosio-ekonomisesta/väestöllisestärakenteesta. Ihmiset, joilla ei ole kotonatietokonetta, ovat keskimäärin vanhem-pia; heissä on enemmän naisia kuin mie-hiä ja heillä on pienemmät tulot ja mata-lampi koulutustaso.

Kotitietokoneen yksityinen käyttö

Miehet käyttävät tietokonetta yksityisiintarkoituksiin enemmän kuin naiset januoret enemmän kuin vanhukset. Niidentoimenpiteiden suorittamisessa, jotkatehdään ilman internet-yhteyttä, eriammattiryhmien ja työllistyneiden välil-lä on merkittävä ero. Matalamman kou-lutuksen omaavat ja huonosti työllisty-neet käyttävät kotitietokonetta enem-män dokumenttien kirjoittamiseen, kir-jeenvaihtoon, pelien pelaamiseen jne.kuin korkeamman koulutuksen omaavatja työelämässä olevat. Koulutus ja työlli-syys ovat voimakkaassa suhteessa ikäänja tämä on pääselitys säännölliselle koti-

tietokoneen käytölle näiden ryhmien kes-kuudessa. Nuoret miehet käyttävät tie-tokonetta säännöllisimmin em. tarkoi-tuksiin ja pelien pelaaminen on merkit-tävin toiminto.

Kotitietokoneen käytöllä yksityisiintarkoituksiin, joko internet-yhteydellä taiilman, on vain vähäinen kytkentä liikku-vuuteen. Joitakin näistä toiminnoistavoidaan pitää yhdenmukaisina vapaa-aikaan ja ostosten tekoon liittyvien mat-kojen kanssa (käyttää paljon tietokonet-ta, käy paljon ostoksilla). Korrelaatioana-lyysi ei kuitenkaan osoita merkittäväänegatiivista suhdetta tämän tyyppisenkotitietokoneen käytön ja matkustami-sen välillä, kuten voisi olettaa mikäli kiin-teät yhteydet olisivat korvanneet mat-kustamista.

Korrelaatioanalyysi osoittaa, ettäauton käytön (matkojen lukumäärällä jaajoneuvokilometreillä mitattuna) ja yk-sityisiin tarkoituksiin olevan tietokoneenkäytön välillä ei ole mitään yhteyttä.Korrelaatioanalyysi osoittaa myös, ettäyksityiseen käyttöön tarkoitetun tietoko-neen käytön, vapaa-ajan matkojen ja

Taulukko 5. Tietokoneen saavutettavuuden ja kotona työntekomahdollisuuksien omaavien työllisten ihmisten päivä-kohtaiset eri tarkoituksiin tehtyjen matkojen lukumäärät (kaikkia kohteita ei ole osoitettu).19

Matkat 1 2 3 4Ei kotitietokonetta Kotitietokone, Kotitietokone, Kotitietokone,

ei mahdollisuutta mahdollisuus pysyvä työpistetyöskennellä työskennellä kotonakotona kotona

Vierailumatkat 0,37 (3,4) 0,3 0,26 0,24

Vapaa-ajan matkat 0,46 (3) 0,45 0,6 0,55

Ostosmatkat 0,71 0,79 0,67 0,74

Kyyditysmatkat 0,25 (2,3,4) 0,35 0,31 0,49

Työmatkat 1,03 (4) 0,91 (4) 0,97 (4) 0,68

Liikematkat 0,15 (3,4) 0,13 (3,4) 0,27 0,19

Matkojen määrä 3,26 (4) 3,45 3,6 3,87päivässä

Matkojen määrä 2,07 2,1 2,22 1,95auton ajajana

Km/ajaja 29,2 km 30,6 km 28,8 km 23,6 kmpäivässäKokonaismäärä 1454 820 444 84


päivittäisten matkojen kokonaismääränvälillä ei ole myöskään merkittävää yh-teyttä. Yksityiseen asiointiin tarkoitetuntietokoneen käytön sekä internet-yhtey-den omaavien ystävien ja sukulaistenluokse kohdistuvien matkojen välillä onkuitenkin olemassa positiivinen yhteys.Yhden toimenpiteen yleisyys on yhtey-dessä toisen toimenpiteen yleisyyteen.Norjalaisen tutkimuksen johtopäätökse-nä on se, että kiinteän teknologian käyttökotitalouksien tarkoituksiin ei ole mat-kustamista täydentävää eikä se yleensäole missään yhteydessä siihen.

Kotitietokoneen käyttö ansiotyössä

Merkittävimmät erot kotitietokoneentyöperäisessä käytössä voidaan havaitamiesten ja naisten välillä. Edellä mainit-tu koskee myös niitä, joilla on pitkät vii-koittaiset työtuntimäärät ja niiden joillaon osa-aikatyö tai niiden joilla on nor-maalit työajat. Miesten kotitietokoneenkäyttö työhön on kaksinkertainen nais-ten käyttöön verrattuna ja henkilöt, jot-ka työskentelevät 40 tuntia tai enemmänviikossa käyttävät myös ict:tä kaksi ker-taa enemmän kuin henkilöt, joilla on ly-hyemmät työajat. Miehet ovat enemmis-tönä, mitä tulee pitkien työaikojen teke-miseen, joten nämä ominaisuudet vah-vistavat toisiansa. Näyttää siltä, ettänäiden miesten kotona tekemä työ onjatkoa heidän työpaikallaan tekemälletyölle.

Korrelaatioanalyysi osoittaa, ettäkiinteiden tietoliikenneyhteyksien käyt-tämisestä liikkuvan viestinnän ja mat-kustamisen substituutiota ei tapahdu. Ih-misillä, jotka käyttävät tietokonetta ko-tona liittyen heidän ansiotyöhönsä, onenemmän automatkoja ja kokonaismat-koja kuin ihmisillä, jotka eivät käytä tie-tokonetta näihin toimintoihin. Kiinteätyhteydet näyttävät täydentävän palkka-työhön liittyvää tietokoneen käyttöä, pi-kemmin kuin korvaavan liikkuvaa yhte-ydenpitoa.

Tietokoneen saavutettavuuden osal-ta erilaisten ryhmien matkustusmallit jamahdollisuus työskennellä kotona

Norjalaiset ovat verranneet työllis-ten (vuositulot NOK 200 000 tai korke-

ampi, jotta ryhmät saatiin homogeeni-semmiksi) päivittäisiä matkustusmalle-ja tietokoneen saavutettavuuden ja ko-tona työskentelymahdollisuuden välillä.Tulos osoittaa, että vaihtelut liikkumis-malleissa ovat melko pieniä. Päivittäisis-sä kokonaisajokilometreissä ei ole ole-massa merkittävää eroa, vaikka pääasi-allisesti kotona työskentelevillä ihmisil-lä on taipumus ajaa hieman lyhyempiämatkoja autolla. Tällä samalla ryhmälläon harvemmin työmatkoja. Matkojenkokonaismäärä päivää kohti on kuiten-kin sama kuin niillä ryhmillä, joilla onkotitietokone, mutta jotka eivät pysyvästityöskentele kotona. Tämä tukee sitä olet-tamusta, että yhdentyyppisten matkojenväheneminen korvautuu toisenlaisilla.Esimerkiksi työmatkat voivat korvautuavapaa-aikaan tai ostosten tekoon liitty-villä matkoilla. Tässä tapauksessa voi-daan huomata, että kotona työskentele-villä (kotitietokoneen omistavilla) onenemmän kyyditysmatkoja kuin niillä,joilla ei ole kotitietokonetta. Työskentelykotona voi myös olla mukautumista lap-siperheen tilanteeseen.

Pohdintaa

Kun otetaan huomioon ne rajoitukset,jotka liittyvät tutkimusaineistoihin, tu-lokset osoittavat vain vähän yhteyksiäkotitietokoneen omistajuuden ja käytönsekä ihmisten matkustusmallien välillä.Näiden tulosten pohjalta norjalaiset ei-vät voi nähdä kiinteän teknologian käy-tön korvausvaikutusta liikkuvan tekno-logian käytölle kotona. Tietoteknologiansaavutettavuudella ja käytöllä ei näytäolevan merkittävää vaikutusta matkus-tamiseen jokapäiväisessä elämässä. Kiin-teä yhteydenpito näyttää olevan liikku-vaa teknologiaa täydentävää. Ict-tekno-logia näyttää antavan suuremman jous-tavuuden niille, jotka työskentelevät ta-vallista enemmän. Ne eivät kuitenkaanvälttämättä vähennä heidän matkustus-aktiviteettiaan. Spatiaalinen joustavuusvoi myös antaa ajallista joustoa. Työmat-kat ja muut matkat voivat olla enemmänhajallaan päivän aikana kuin nykyisin.Ruuhka-ajan liikenteen väheneminen onpositiivinen tulos. Negatiivista on puo-


lestaan se, että matkustustarpeiden ol-lessa enemmän ajallisesti hajallaan ajas-sa, on vaikeampaa tarjota hyviä julkisialiikenneyhteyksiä.

Analyysit paljastavat voimakkaanyhteyden autonomistajuuden ja tietoko-neen omistajuuden välillä. Kysymykses-sä on suuressa määrin samat ryhmät,jotka käyttävät autoa ja tietokonetta.Miehet ja suurituloiset ryhmät ovat sään-nöllisempiä auton käyttäjiä kuin naisetja pienituloiset ryhmät. Miehet, korkea-tuloiset ryhmät ja korkeasti koulutetutomistavat useammin kotitietokoneen jaheillä on useammin mahdollisuus työs-kennellä kotona kuin ihmiset, joilla onpienemmät tulot ja matalampi koulutus.Norjassa etätyön liikenteellisistä kytken-nöistä ja ekohallinnan näkökulmastanousee enemmänkin esille etätyön roolija mahdollisuudet vaikeakulkuisten taisyrjäisten alueiden (esim. kylät vuono-jen välissä) elinvoimaisuuden tukenakuin ympäristöhaittojen vähentäjänä.

3.3 Tanska

Etätyö alkoi vakiintua Tanskassa jo 1990-luvun puolivälissä. Etätyötä eniten edis-täneet tekijät ovat Tanskassa seuraavat:

• Koulutuksella ja työharjoittelulla onkysyntää toimihenkilöiden (white-collar workers) parissa, joten työnte-kijöillä on hyvä pohja etsiytyä am-mattiin, jossa on mahdollista tehdäetätöitä.

• Johtamis- ja työmarkkinakulttuurikeskittyvät luottamuksen luomiseenja keskinäisten suhteiden korostami-seen työntekijöiden ja työnantajienvälillä. Lakot ja muut konfliktit ovaterittäin harvinaisia tanskalaisillatyömarkkinoilla – käsite “yhteiskun-tasopimus” mainitaan usein epävi-rallisena sääntönä, joka hallitsee työ-markkinoiden suhteita. Tällainentyömarkkinakulttuuri on edistänytetätyön leviämistä, sillä nämä joh-tamismetodit perustuvat luotta-mukseen ja työntekijän itsehallin-toon.

• Tanska oli eräs ensimmäisistä eu-rooppalaisista maista, joissa etätyö-järjestelyjen säädöstäminen aloitet-tiin.

• On otettava huomioon, että huoli-matta korkeasta etätyönteostaan,Tanska on yksi niistä harvoista mais-ta, joissa etätyöntekijöillä ei ole vi-rallista yhdistystä tai seuraa. Tämäkorostaa sitä, että etätyö Tanskassaon vain eräs työnteon muoto.

Vaikuttaa siltä, että useimmat tanskalai-set yritykset katsovat etäyön luovan“onnellisempia” ja tehokkaampia työn-tekijöitä. Perinteisesti etätyön ympäris-töllisiin vaikutuksiin ei olla Tanskassakäytännössä kiinnitetty huomiota (lu-kuun ottamatta muutamia akateemisiatutkimuksia etätyön vaikutuksesta liiken-teeseen). Kansainväliset kokemukset jakeskustelut voivat osoittautua hyödylli-siksi Tanskan etätyökäytäntösuunnitel-mia laadittaessa. Toisaalta muut maatvoivat oppia jotain Tanskan kokemuksis-ta hyvien työolosuhteiden luomisesta jasosiaalisen näkökulman optimoimisestatyöelämässä, mikä voi heijastua taloudel-lisiin ja kenties myös ympäristöllisiin te-kijöihin.

Tukeeko etätyö Tanskassa kestävääkehitystä?

Näkökulma etätyön yhteydestä kestä-vään kehitykseen koskee lähinnä liikku-mista, mutta myös sellaiset seikat kutenesimerkiksi luonnonvarojen kuluminenovat kiinnostavia.

• Tutkimusten mukaan etätyöllä ei juu-rikaan ole vaikutusta työmatkojenpituuteen Tanskassa eli 29,8 % oli tätämieltä, 51,1 % huomasi työmatkaa-misen vähentyneen hieman ja 14,9% kertoi matkojen vähentyneenmerkittävästi.

• Tämä johtaa siihen päätelmään, ettäenemmistö työntekijöistä säästäänoin 1-2 tuntia viikossa työmatkois-ta. Tämä ei ole paljon, mutta se voi-daan selittää Kööpenhaminan tihe-


ään asutun alueen taustalla ja etä-työmallilla, jossa työntekijä joutuukäymään lähellä sijaitsevalla toimis-tolla säännöllisesti.

• Kiintoisa tieto on, että työntekijä,joka tekee etätöitä kokopäiväisesti,käyttää autoa usein yksityisiin tar-koituksiin (ostokset 61,7 % ja lastenkuljetus 34,0 %). Tämä viittaa siihen,että etätyön aiheuttama mahdollis-ten hiilidioksidipäästöjen määränvähentyminen saattaa tasaantuayksityisen liikkumisen aiheuttamil-la päästöillä.

Etäisyydellä mitattuna keskimääräinentyömatkan vähentyminen oli 105 km vii-kossa. Tämän säästön vastapainona li-sääntyi muu matkaaminen 77 kilomet-rillä viikossa. Lisäys syntyi sellaisillamatkoilla kuten esimerkiksi: “muut per-heenjäsenet käyttävät autoa etätyösken-telyn aikana” ja “matkat, jotka liitetäännormaalisti työmatkaan”. Näistä luvuis-ta voidaan päätellä, että kaiken kaikki-aan etätyö on vähentänyt matkustamis-ta 28 km viikossa työntekijää kohden.

Etätyön ympäristölliset vaikutukset

SusTel-hankkeen yhtenä tutkimusaihee-na on etätyön kestävä kehitys, joka käsit-tää kolme toisiinsa liittyvää aspektia.Tanskassakin ensimmäisenä ja tärkeim-pänä on etätyön vaikutus työmatkalii-kenteeseen, mutta sen mukana nouseekysymys siitä, kuinka etätyö vaikuttaamuuhun liikenteeseen. Aiheesta on tehtyuseita tutkimuksia, sillä se ei ole yksise-litteinen. On ehkä helppoa havaita, ettäetätyö vähentää liikennettä jossain mää-rin ja niin ollen myös hiilidioksidipääs-töjä. On kuitenkin oltava tätä avarakat-seisempia, sillä muut liikkumisen muo-dot saattavat lisääntyä esimerkiksi tapa-uksissa, joissa muut perheen jäsenet käyt-tävät autoa “normaalin” käyttäjän olles-sa etätöissä. Lisäksi tarkastellaan luon-nonvarojen kulutusta. Johtaako etätyöTanskassa kulutuksen kasvuun vai vähe-nemiseen?

Tanskassa etätyömalli, jossa käy-dään säännöllisesti toimistolla on tyypil-

linen, ja siihen sisältyy joitakin päiviäkokonaan toimistolla ja joitakin kokonaankotona. Mikäli SusTel-hankkeen saamialukuja verrataan toisiin yrityspohjaisiintutkimuksiin, saadaan selville, että Tans-kassa (ja Hollannissa) työmatkaliikenneon vähentynyt vähiten. Saksassa, joka ontilastojen kärjessä, työmatkaliikenne onvähentynyt 283 km viikossa, Italian jaIso-Britannian seuratessa perässä 252 ja253 kilometrin vähennyksellä työnteki-jää kohden. Tulokset eivät ole yllättäviäotettaessa huomioon kyseisten maidenkokoerot, Tanskan ja Hollannin ollessahuomattavasti pienempiä verrattuinakolmeen muuhun maahan.

Tanskan säästämien työmatkatun-tien määrä (44,7 % kertoo 1-2 tunnin vii-koittaisesta säästöstä) on pienempi kuinmuissa maissa, mukaan lukien Hollanti,jonka pinta-ala on suunnilleen sama kuinTanskalla. Tämä on mielenkiintoista, sil-lä vaikka tanskalaiset ja hollantilaisetkyselyyn vastanneet säästävät karkeastiarvioiden saman määrän kilometreissä,säästävät hollantilaiset kuitenkin enem-män aikaa. Tämä voidaan selittää asu-tuksen tiheydellä ja niin ollen liikenne-infrastruktuurin kuormittumisella. Vaik-ka Tanska ja Hollanti ovat suunnilleensamankokoisia pinta-alaltaan, on Hol-lannissa noin kolme kertaa enemmän(15,8 miljoonaa) asukkaita kuin Tanskas-sa (5,2 miljoonaa).

Etätyön vaikutus muuhunliikenteeseen

Tämä on erittäin monimutkainen ja vai-keasti selvitettävissä oleva asia. Tutki-muksesta käy kuitenkin ilmi, että:

• Muut perheenjäsenet käyttivät har-voin perheen autoa varsinaisenkäyttäjän ollessa etätöissä. Tutki-mukseen osallistuneista tanskalai-sista 86,4 % sanoi, että auto ei ollutmuiden perheenjäsenten käytössä.

Etätyöläiset käyttivät autoa usein mat-koihin, jotka he olisivat muutoin tehneetnormaalin työmatkan yhteydessä. Heis-tä 34,0 % käytti autoa lasten kuljetukseen,61,7 % ostosten tekoon ja ainoastaan 6,4


% ei tehnyt lainkaan ylimääräisiä mat-koja. Tästä voidaan vetää se johtopäätös,että työmatkaliikenteestä säästetyt mat-kat tasapainottuvat jossain määrin työ-matkojen ulkopuolisilla matkoilla, joitaei olisi tehty siinä tapauksessa, että työn-tekijä ei olisi ollut etätöissä. Keskimää-räinen työmatkasta säästetty matka oli105 km viikossa työntekijää kohden jamuun liikenteen lisääntynyt määrä oli 77km viikossa. Tästä voidaan päätellä, ettäetätyön kokonaisvaikutus liikenteeseenoli loppujen lopuksi 28 kilometrin vähen-nys viikossa per työntekijä. Tämä lukuon verrattain pieni suhteessa muihinmaihin. Siitä voidaan näin ollen päätelläTanskan olevan työmatkasäästöjen hän-täpäässä, mutta huipulla, jos tarkastel-laan auton käyttöä muihin tarkoituksiin.

Tämä ei ole kovin yllättävää, koskatanskalaiset osallistuvat eniten organi-soituihin paikallisiin yhteisöpalveluihin(91,5 % osallistuu johonkin järjestettyynyhteisön aktiviteettiin, vertailukohteinaSaksa 12,1 %, Italia 23,1 %, Hollanti 30,4%, Iso-britannia 18,5 %). Tämä aktiviteet-tien määrä synnyttää liikenteen tarvet-ta. Lisäksi yli puolet (57,4 %) tanskalai-sista, jotka tutkimus käsitti, ovat naisia.Yhä olemassa olevien perinteisten suku-puoliroolien takia tanskalaiset naiset ovatuseasti vastuussa lasten kuljetuksestavapaa-ajan aktiviteetteihin. Yhdessänämä tekijät selittävät tanskalaisten kor-keat tilastot työmatkojen ulkopuolisestaliikenteestä ja suhteelliseen pienestä ko-konaissäästöstä matkoissa (28 km/viik-ko).

Etätyön suhde laitteistonkulutukseen

Tutkimuksessa vastanneista henkilöistä66% ilmoitti, että atk-tulostamisen mää-rä ei ollut lisääntynyt (joten paperin ku-lutus ei myöskään ollut lisääntynyt, mut-tei vähentynytkään). Tätä tietoa tulisikuitenkin tarkastella siinä valossa, ettätutkimuksen kohteena olleella yhtiöllä onollut käytössä erittäin kehittynyt tiedonkäsittely- ja tallennusjärjestelmä. Yhtiökuvasikin itseään ”paperittomaksi toi-mistoksi”, sillä kaikki materiaali tallen-netaan digitaalisesti. Lisäksi tieto on yk-

sityistä ja salaista, joten työntekijöiden eisallita tulostaa tiedostoja ja viedä niitäkotiinsa. Nämä tekijät johtivat ympäris-tön kannalta saatuun suotuisaan tulok-seen.

3.4 Hollanti

Useiden tutkimusten mukaan Alanko-maat on eräs Euroopan johtavista valti-oista mitä tulee etätyöntekijöiden mää-riin. IDC:n mukaan vuonna 2002 viralli-sia etätyöntekijöitä oli 300 000, muissaraporteissa luvuksi ilmoitetaan yli 400000 työntekijää. Etätyö Hollannissa al-koi 1980-luvun loppupuolella, kun tieto-konefirmat tarjosivat työntekijöilleen (in-sinöörit, myyjät ja konsultit) mahdolli-suutta tehdä etätyötä (esimerkiksi Digi-tal, IBM). Otto Versand rakennutti Tilbur-giin vuonna 1985 valmistuneen Hollan-nin ensimmäisen kaukopuhelukeskuk-sen. Liikenneministeriö esitteli tämänvuonna 1989 projektiesimerkkinä muil-le yhtiöille. Tavoitteena oli parantaa tuot-tavuutta ja asiakaspalvelua. Tuotannonparantuminen oli noina vuosina keski-määrin 15 %. Vuonna 2002 keskittymi-nen tuottavuuden määrään oli vähäistä.Äskettäin tehty tutkimus osoittaa, ettäjohtajat eivät koe eroavaisuutta tuotta-vuudessa perinteisen työntekijän ja etä-työntekijän välillä, mutta työntekijät itsekatsovat etätyöläisten olevan tehok-kaampia. Myöhemmin 1990-luvulla etä-työtä käytettiin korkeasti koulutetun työ-voiman houkuttimena. 2000-luvun alus-sa etätyötä käytetään paremman tasa-painon saavuttamiseen työn ja vapaa-ajan elämisen välillä.

Alankomaiden työvoima on jousta-vinta koko Euroopassa. Maassa on siltipuutetta korkeasti koulutetusta työvoi-masta ja yhtiöt yrittävät parantaa luon-taisetuja ja työolosuhteita työntekijöidenhoukuttamiseksi ja säilyttämiseksi. Etä-työtä on usein pidetty luontaisetuna. Lii-kenneministeriö on pitkään ollut kiinnos-tunut etätyöstä, ja sillä pyritään ratkai-semaan maan tieliikenneongelmia –Alankomaiden tieverkosto on tihein Eu-roopassa suhteutettuna maan pinta-alaan. Huolestuneisuus liikenteen kas-


vusta koskee sosiaalisten ja taloudellis-ten menetysten lisäksi myös ympäristöl-lisiä menetyksiä. Suurilla yhtiöillä, ku-ten Shellillä, on liikennekoordinointi-päälliköitä.

Useat poliittiset puolueet ovat otta-neet etätyön osaksi ohjelmaansa. Pätevi-en työntekijöiden puute (188 000 vapaa-ta paikkaa vuonna 2000) on yhä tärkeäetätyön työntötekijä ja yhtiöt tarjoavatetätyötä luontaisetuna. KPN oli yksi en-simmäisistä suurista yhtiöistä, jotka ot-tivat etätyön osaksi yleistä työsopimus-ta. FNV teki tutkimuksen, josta ilmeni,että 66 % tietoja viestintäalan ihmisistävalitsee mieluummin etätyön. Työnteki-jät voivat saada 363 euron suuruisenverovapaan kompensaation vuodessa(tai 1815 euroa viidessä vuodessa) etä-työpisteen huonekalujen ja valaistuksenmaksamiseen.

SusTel -hankkeen hollantilaiset tapa-ustutkimukset osoittavat, että tärkeintäon olla hyvä ja houkutteleva työntekijä.Firmat näkevät etätyön ekonomisenatyöntötekijänä. Hyvien työntekijöidensaaminen ja säilyttäminen on tärkeinhuolenaihe, ja on ennustettu, että tilannetulee olemaan sama tulevaisuudessakin.Demografiset trendit enteilevät yhä suu-rempaa puutetta hyvin koulutetusta työ-voimasta. Alankomaissa on tällä hetkel-lä yli 150 000 vapaata työpaikkaa. Sosi-aaliseen aspektiin keskitytään yhä enem-män, esimerkiksi työ/vapaa-aika-tasa-paino on erittäin tärkeätä saavuttaa. Setosiseikka, että työntekijän sairastuminenaiheuttaa kustannuksia työnantajalle,painostaa sitä välttämään aiheuttamas-ta työntekijälle stressiä ja ylityöllistämis-tä. Etätyö voidaankin nähdä keinona lie-vittää stressiä, mikä auttaa työssä jaksa-mista (Heinonen & Niskanen 2003).

Onko etätyö Hollannissa yleisestiottaen kestävän kehityksen mukaista?

Eräs hollantilaisen etätyön pääta-voitteista on houkutella yrityksiin kor-keasti koulutettua työvoimaa. Työn javapaa-ajan tasapaino tekee työntekijöis-tä tehokkaampia, ja se heijastuu firmantehokkuuteen positiivisesti. Kaikki kyse-lyyn vastanneet ilmoittivat tehokkuuten-sa lisääntyneen joko huomattavasti (52%) tai hieman (48 %).

Organisaatioiden johdon päällimmäinenkiinnostuksen kohde ei ole matkaamisenvähentyminen, vaan etätyöratkaisuntuottama tulos, joka vaikuttaa sinälläänkestävään kehitykseen. Huolimatta sii-tä, että toimistotilojen hinnat ovat Hol-lannissa kohtuullisia verrattuna muihinEuroopan maihin, pyritään siellä vähen-tämään toimistotilojen käyttöä yhdistä-mällä etätyö innovatiivisiin toimistorat-kaisuihin, mikä johtaa tutkimusten mu-kaan hiilidioksidipäästöjen vähenemi-seen.

Onko etätyö liikenteen suhteenkestävän kehityksen mukaista?

Tutkimustulokset osoittavat, että kilomet-reissä mitattuna matkaaminen on:• Huomattavasti lisääntynyt 4 %• Lisääntynyt hieman 4 %• Pysynyt samana 40 %• Vähentynyt hieman 26 %

SusTelin tutkimuksessa etätyön ympäris-töllisti kestävästä kehityksestä on muka-na kolme toisiinsa liittyvää asiaa. Ensim-mäinen ja tärkein on se, kuinka etätyövaikuttaa työmatkaliikenteeseen. Vaiku-tuskenttä on oikeastaan laajempi, sillä senostaa esiin myös kysymyksen siitä, kuin-ka etätyö vaikuttaa muuhun liikkumi-seen ja siihen, kuinka muut perheenjäse-net käyttävät autoa etätyöläisen ollessakotona. Myös toimistotilojen rakentami-sen vähentyminen on merkittävää, sillätutkimustulokset osoittavat (raportti Te-lewerken in Amsterdam, ECN) toimisto-rakennusten tuottavan enemmän hiili-dioksidia kuin asuintalot.

Etätyön vaikutustyömatkaliikenteeseen

Hollantilaisesta kyselystä käy ilmi, ettätöitä tehdään useimmiten kokopäiväises-ti kotona (78 % työskentelee keskimäärin5,3 pv/kk). Kyselystä voidaan myös huo-mata, että 52 % ilmoitti työmatkojen vä-hentyneen (40 % ei muutosta, 4 % lisään-tynyt).

• 61% kertoi viikottaisen vähennyk-sen olleen keskimäärin 146,43 km


• 61% kertoi, että muut perheenjäse-net eivät käytä autoa, ja

• 39 % sanoi viikossa kertyneen keski-määrin 42 km lisää matkoja.

Hollannissa Minvenw oli ainoa SusTel –hankkeen tutkimustapaus, jossa matkus-tamisen vähennys todennettiin (3500 kmviikossa/26 työntekijää). Päätelmänävoidaan todeta, että etätyö Hollannissavähentää ruuhkien muodostumista jamatkakilometrejä. CO2- päästöjä ei mi-tattu. Etätyön vaikutukset muuhun lii-kenteeseen voidaan todeta seuraavanlai-siksi. Muut perheenjäsenet käyttävät jos-kus perheen autoa työntekijän ollessaetätöissä; 39 % käytti autoa sellaisiinmatkoihin, jotka olisi muutoin tehty nor-maalin työmatkan yhteydessä; 30 % käyttiautoa lasten kuljetukseen, 30 % ostoksil-la käyntiin, mutta 48 % ei tehnyt ylimää-räisiä matkoja. Tutkimuksesta ilmeni,että etätyö vaikutti vähentävästi liiken-teeseen 245 km (13 %) ja lisäsi sitä 9 km (4%). (79 % ei huomaa muutosta).

Työmatkaliikenteen vähentyminenvaikuttaa vähentävästi CO2- päästöihinja positiivisesti kestävään kehitykseen.Toisaalta nämä kaksi tasoittuvat muidenperheenjäsenten auton käytöllä ja työn-tekijän tekemillä ylimääräisillä työstäriippumattomilla matkoilla.

Alankomaissa etätyösopimukseenkuuluu (minimissään) yksi kokonainenetätyöpäivä viikossa, mikä johtaa kilo-metrimäärän ja päästöjen vähentymisenlisäksi ruuhkan vähentymiseen. Tämävähentää autojen tyhjäkäyntiä ja niinollen hiilidioksidihaittoja. Myös puolit-taisia etätyöpäiviä pidetään Hollannis-sa kuitenkin yleisesti etätyönä. Pääta-voitteena on tällöin ruuhkien välttämi-nen. Yli pari vuosikymmentä sitten to-teutettu kokeilu 30 työntekijän kanssaHollannin liikenneministeriössä osoitti joaikanaan, että etätyöntekijöiden päivit-täiset matkat vähenivät (Hamer et al.1991).

Laitteiston käyttö

Tutkimuksesta selviää, että tulostaminenpysyi samana 50 %, lisääntyi 13 % ja vä-

heni 35 %. Annieconect-yhtiön digitali-soitu tiedon varastointi johtaa tulosta-misen vähentymiseen. Päätelmänä voi-daan todeta, että etätyöllä ei juuri olevaikutusta laitteiston käyttöön ja pape-rin kulutus on vähentynyt. Hollantilai-nen kenttätutkimus on osoittanut, ettäetätyön vaikutus kestävään kehitykseenon positiivinen – vähentynyt työmatka-liikenne, vähentynyt paperin, tietokonei-den ja toimistotilan käyttö.

3.5 Iso-Britannia

Iso-Britanniassa on etätyötä tehty use-amman vuosikymmenen ajan, vaikkaetätyöntekijöiden prosentuaalinen osuustyössäkävijöistä ei ole ollut kovin suuri.Iso-Britanniassa leimaa-antavina piirtei-nä etätyössä on ollut toisaalta pitkientyömatkojen ja niihin liittyvien ruuhki-en rasittavuus etenkin Suur-Lontoon alu-eella kannustavana tekijänä ja toisaaltayrityssektorilla työn tehostamiseen liit-tyvät tavoitteet houkuttelevana tekijä-nä. Lisäksi Iso-Britanniassa on pitkä pe-rinne etätyön tekemisestä alueellisena te-letupa-konseptina.

British Telecomin ”BT Options2000” -hanke

Iso-Britannian keskeinen tietoliiken-neoperaattori British Telecom on tehnytesitutkimuksen etätyön ympäristöllisis-tä ja sosiaalisista vaikutuksista. Yhtiönvuoden 2000 ympäristöraportti asettitavoitteeksi lisätiedon keräämisen BritishTelecomilla tehtävän joustotyön ympä-ristövaikutuksista.20 British Telecomillaoli tavoitteena saada 7 500 joustotyönte-kijää maaliskuuhun 2002 mennessä (jous-totyön he määrittelevät ennemmin ko-toa ja/tai liikkuvasta työpaikasta tehtä-väksi työksi kuin kiinteästä toimistostasuoritettavaksi työksi). Henkilöstö oninnostunut joustotyöstä kotitietokonei-den ja muun välineistön hankkimisenmyötä. Apuna on ollut Options 2000-oh-jelma, minkä avulla joustotyötä tekeväon voinut saada tukipalveluja. (Hopkin-son & James 2001).


Kyselyn menetelmät

Joustotyön ympäristövaikutusten (pää-asiassa liikenteen) ja sosiaalisten vaiku-tusten, työtyytyväisyys mukaan lukien,arviointia varten kehitettiin luottamuk-sellinen on-line (ajantasainen, suora) -kyselykaavake. Kyselykaavaketta hoitikolmas osapuoli. Henkilöstölle, kaikki-aan 550:lle (Options 2000:een kirjoittau-tuneelle henkilölle, mutta joille ei vieläoltu jaettu sopimuksia) lähetettiin30.11.2000 sähköpostin välitykselläpyyntö käydä webbisivulla ja vastatakyselyyn. Tämä ryhmä valittiin, koska a)heidän ajateltiin vastaavan kaikkein to-dennäköisimmin ja b) heidän oletettiinvoivan muodostaa ei-joustotyöntekijöi-den ”ennen” –ryhmä ja jotka voitaisiintutkia uudelleen muutaman kuukaudenkuluttua joustotyön aiheuttamien muu-tosten arviointia varten. Kuten seuraa-vassa käy ilmi, tämä toinen olettamus olikuitenkin virheellinen.

Näistä 550:stä henkilöstön edusta-jasta 202 vastasi viimeiseen päivään15.1.2001 mennessä. 73 % vastaajista olimiehiä ja 97 % työskenteli kokoaikaises-ti. Kokonaisvastausprosentti oli 37, mikäon normaalia korkeampi kuin tämän-tyyppisissä vapaaehtoisissa tutkimuksis-sa yleensä. Kaikki eivät vastanneet kaik-kiin kysymyksiin. Vastaajat muodostivatpoikkileikkauksen koko Iso-Britannianalueen British Telecomin henkilöstöstä jaedustivat erilaisia työtehtävätyyppejä.Vastaukset ilmaisevat, että otoksessa oneri kulkumuodoilla hyvä edustus.

Useiden matkustusetäisyyteen jamatka-aikoihin liittyvien avainkysymys-ten vastausten tarkistus antoi ymmärtää,että useat vastaajat olivat käsittäneet neväärin tarkoittamaan niiden sisällön pi-kemmin työperäiseksi matkustamiseksi(työasiointiliikkumiseksi) eikä työmatka-liikkumiseksi. Esimerkiksi eräs vastaajakertoi, että perheen työmatkaliikkumi-nen oli autolla 386 km yhteen suuntaan 5päivänä viikossa. Koska tämäntyyppisetarvot vääristävät keskimääräisiä arvo-ja, päätettiin karsia ilmeisiä todenvastai-sia vastauksia. Kaikkiaan 10 vastaustapoistettiin, mikä johtaa liikennesäästö-jen aliarviointiin.

Typologia

Vastaukset osoittivat, että ihmiset teke-vät joustotyötä eri tavoilla. Niinpä Bri-tish Telecom kehitti yksinkertaisen luo-kittelukaavion. Kaksi akselia perustuvattyön luonteeseen – tehdäänkö työtä ensi-sijaisesti kiinteästä sijainnista käsin vaivaatiiko se paljon matkustamista moniinpaikkoihin? – ja työn sijainnin luonteelle- toimisto vai koti. Yllätys oli, että suuriosa otoksesta oli toimistotyöhön painot-tuvia liikkuvia joustotyöläisiä, jotka oli-vat kirjautumassa Options 2000:een voi-daksensa vaihtaa kotiin keskittyvään liik-kuvaan joustotyöhön. Muutamat vastaa-jat olivat kotoaan työtä tekeviä jousto-työläisiä ja olivat kirjautumassa Options2000:een hyötyäkseen sen eduista. Nämätulokset tekivät mahdottomaksi suorit-taa ”ennen joustotyötä” ja ”joustotyönjälkeen” –tutkimusta, mikä oli alkuperäi-nen tarkoitus. Kuitenkin on ollut mah-dollista arvioida muutoksia, jotka ovatjohtuneet toimistoon sijoittuvan jousto-työntekijän muuttumisesta kotiin keskit-tyväksi joustotyöntekijäksi.

Liikenne

Kyselyssä tiedusteltiin vastaajilta heidänvallitsevia matkustamisaktiviteettejaan.Taulukossa verrataan British Telecominvastauksia kansallisiin keskiarvoihin,jotka on saatu Iso-Britannian kansallises-ta liikennetutkimuksesta.


Eräitä muita liikenteeseen liittyviä ha-vaintoja:

Työhön liittyvä matkustaminen• 42 % vastaajista teki työhön liitty-

viä matkoja 3-4 päivänä viikossa35 % matkusti 1-2 päivänä viikossa23 % teki päivittäisiä matkoja

Työmatkan aikana tehdyt muut toimin-not• 14 % vastaajista kävi ostoksilla• 12 % vei lapset kouluun• 8 % harjoitti jonkinlaista vapaa-ajan

toimintoa• 7 % vei kumppaninsa ja/tai haki

hänet• 7 % haki lapset koulusta

Kokousvälineistön käyttö• 63 % vastaajista käytti video/audio/

verkkokokous –välineistöä 1-5 ker-taa viikossa

• 28 % käytti vähemmän kuin kerranviikossa

• 9 % käytti 5-10 kertaa viikossa

Liikenteelliset säästöt

Neuvottelujen ja vähentyneiden työmat-kaetäisyyksien johdosta syntyneistä lii-

kenteellisistä säästöistä voitiin tehdäkarkeita arvioita. Tulos neuvotteluidenaiheuttamasta matkan säästöstä viikkoakohden käsittelevään kysymykseen vas-tanneiden keskuudessa oli seuraava

Auto 378 km (n=121)Juna 314 km (n=62)Bussi/Raitiovaunu 198 km (n=7)Lentokone 2414 km (n=3)

Laskemalla kotona tehtyjen täysien työ-päivien määrä todetuilla kilometrietäi-syyksillä (niiden osalta, joilla oli keskus-toimisto tai jokin muu säännöllinen si-jainti kodin ohella) oli myös mahdollistaarvioida Options 2000:een kirjautunei-den joustotyöntekijöiden säästämien työ-matkaliikkumiseen käyttämien kilomet-rien määrä. Vastaajien arvioidut säästötkahden pääkulkumuodon suhteen perus-tuen keskimääräiseen 1,9 kotona tehtä-vään täyteen työpäivään:

Auto 153 km viikossaJuna 230 km viikossa

Nämä arvot olivat samansuuntaisia Bri-tish Telecomissa alkuvuonna 2000 suori-tetusta pienestä joustotyötutkimuksestasaatujen tulosten kanssa. Tutkimuksessa

Johtopäätökset BT:n luvut Kansalliset luvut

BT:n henkilökunnalla on pidemmät Vastaajien työmatkaliikkumisen Kansallinen työmatkaliikkumisentyömatkat keskiarvoetäisyys yhteen suuntaan keskiarvoetäisyys yhteen

matkustettaessa on 40 km suuntaan matkustettaessa on 14,5 km

BT:n henkilöstö käyttää Työmatkan asunnosta työpaikalle Kansallinen työmatka-ajan keskiarvoenemmän aikaa keskimäärin menevä aika on 25 min. (kaikki kulkumuodot).työmatkustamiseen on 54 minuuttia Lontoon keskiarvo on 41 min. ja

Keski-Lontoossa 53 min.Työmatka liikkumiseen töistä Autolla matkustavien kansallinenkotiin keskimäärin menevä aika keskiarvo on 23 min., kun taason 57 min. junaa käyttävien keskiarvo on

60 min.

BT:n henkilöstö on yhtä autoriippuvaista BT:n henkilöstön työmatkojen Koko Iso-Britannian työmatkojenkuin muutkin - mutta he todennäköisem- kulkumuotojakauma: kulkumuotojakauma:min käyttävät junaa kuin bussia, - 72 % autolla - 71 % autollapolkupyörää tai kävelevät - 21 % junalla - 6 % junalla

BT:n henkilöstö käyttää enemmän Vuosittainen kilometrimäärä autolla Valtakunnan tasolla yksityistenautoa sekä työhön liittyviin että vapaa- kaikkiin tarkoituksiin (työ ja vapaa-aika) autonomistajien vuosittainen keski-ajan tarkoituksiin kuin muiden keskiarvoltaan 40 225 km. 19 270 km määräinen kilometrisuorite on 12 870,yritysten auton käyttäjät tästä on työtarkoituksiin ajettuja. yrityksen auton käyttäjien 33 790

(josta noin puolet on työperäsiiin tar-koituksiin)


Miksi ihmiset haluavat siirtyä kotiin kes-kittyvään joustotyöhön(keskiarvot luvuista:1=ei tärkeä, 5=tärkeä)• Halu vähentää työmatkaliikkumiseen kuluvaa

aikaa 4,4• Halu vähentää työmatkaliikkumisesta aiheutu-

via kuluja 3,9• Halu viettää enemmän aikaa perheen kanssa

3,9• Halu muuttaa työnteon malleja 3,8

Kotiin keskittyvästä joustotyöstä odote-tut haitat (keskiarvot luvuista: 1=ei tärkeä,5=tärkeä)• Ongelmat tietojärjestelmissä 3,6• Eristäytyminen 3,4• Pidempien työpäivien teko 3,4• Kodin ja työn tasapainottamisen ongelmat 3,3• Energiakustannukset 2,3

Työpäivä• 46 % vastaajista työskentelee kotona osan päi-västä, ainakin yhtenä päivänä viikossa · 75 %työskentelee kotona kokopäiväisesti ainakin yh-tenä päivänä viikossa· 10 % työskentelee kotonakoko päivän viikon jokaisena päivänä· 5 % työs-kentelee kotona osan päivästä viikon jokaisenapäivänä

Kotiin keskittyvästä joustotyöstä odote-tut edut (keskiarvot luvuista: 1=ei tärkeä,5=tärkeä)• Elämä/työ tasapaino 4,5• Ajansäästöt 4,5• Työn laatu/tuottavuus 4,4• Taloudelliset säästöt 3,9• Parempi työympäristö 3,8

havaittiin 225 viikkokilometrin säästötautolla tehdyissä työmatkoissa ja 201 kmviikossa junalla tehdyissä työmatkoissa.Säästöä syntyi siitä, että henkilöstö työs-kenteli joustavasti kotoa käsin osan työ-viikosta. Nämä luvut eivät sisällä niitälisämatkoja, jotka voivat aiheutua kotiinkeskittyvän joustotyön takia, esimerkki-nä ostosten teko. Aikaisemmin ostoksetvoitiin tehdä työmatkan aikana.

Vastaajilta kysyttiin myös kuinkamonta päivää he ennakoivat tekevänsätyötä kotona tulevaisuudessa. Tämä tuot-ti keskiarvoksi 3,6 päivää viikossa elimelkein kaksinkertaisen määrän vallit-sevaan tilanteeseen nähden. Lisäys joh-tui osaksi niiden henkilöiden vastauksis-ta, jotka arvioivat tilanteensa muuttuvantulevaisuudessa vallitsevasta nollastakotona tehtävästä työpäivästä viiteenpäivään viikossa. Nämä lisätyöpäivätkotona toteutuessaan johtaisivat tämänhenkilön työmatkaliikkumisessa keski-määräiseen 122 kilometrin vähenemi-seen viikossa auton ollessa kyseessä ja 187kilometrin vähenemiseen junan ollessakyseessä.

Tulevaisuudessa keskimääräinen vähen-nys työmatkaliikkumisessa kotiin keskit-tyvän työn ansiosta olisi 274,5 km viikos-sa niiden osalta (71 % vastaajista), jotkamatkustavat autolla ja 416,7 km viikossaniiden osalta, jotka matkustavat junalla.Jos nämä arvot ja kulkumuotojakaumaolisivat tyypillisiä läpi koko BT Options2000 työntekijöiden otoksen (nykyisin3500), niin kokonaissäästöt olisivat viik-kotyömatkojen vähennyksenä laskettu-na 682 216 km autolla matkustettaessa ja305 710 km viikossa junalla matkustet-taessa. On melkein varmaa, että jotkutnäistä säästöistä menetetään lisämatkoil-la – esimerkiksi tehdään erityismatkojalasten viemiseksi kouluun ennemminkuin heidät jätetään sinne työmatkanaikana. Sen vuoksi lukuihin tulisi suhtau-tua varauksella kunnes parempaa aineis-toa on saatavilla lisämatkoista. Kuiten-kin Options 2000 vähentää selvästi Bri-tish Telecomin liikennevaikutuksia.

Kuinka monta päivää vastaajat olettivat tekevänsä työtä kotoa käsin uuden sopimusjär-jestelyn alla• 36 % joka päivä – mikä on korkeampi kuin se määrä, joka tällä hetkellä työskentelee kotona joka

päivä• 40 % olettaa työskentelevänsä kotona 3-4 päivää viikossa• Käänteisesti 24 % henkilöstöstä oletti tekevänsä työtä kotona vähemmän kuin 1 päivän viikossa


Tulokset sosiaalisen kestävyydensuhteen

Vastaajien kommentteja joustotyönteonhenkilökohtaisista vaikutuksista on ke-rätty kyselyssä. Ne osoittavat, että suu-rin osa henkilöstöstä pitää tuloksia posi-tiivisina, mutta vähemmistö ei. Merkit-tävimmät negatiiviset vaikutukset ovatsosiaalinen eristäytyminen, kontaktienpuute työkavereihin ja vaikeudet työs-kennellä kotona. Muita tuloksia ovat:

Johtopäätökset

Options 2000 näyttää olevan vähentä-mässä olennaisesti BT:n henkilöstön liik-kumista. Useimmat vastaajat odottavatkotiin keskittyvän joustotyön olevan hyö-dyllistä matkustusajan ja kustannustenvähenemisen sekä stressin lieventymisenansiosta (hyötyä myös muulle perheel-le). Kuitenkin vähemmistön mielestäheidät on painostettu joustotyöhön, mikäpuolestaan lisää stressiä. BT:n joustotyön-tekijät matkustavat paljon (sekä työmat-kalla että työasioinnissa) sekä yleisestiottaen että henkilöautolla. Tämä herät-tää kysymyksen siitä, onko tilanne se, ettäpaljon liikkuvat ovat kiinnostuneet jous-totyöstä vai se, että joustotyö rohkaiseematkustamaan paljon.

Otos osoittaa huomattavan vaihte-luvälin matkustusmalleissa. Jotkut ihmi-set tekevät työmatkansa säännöllisestipitkien etäisyyksien takaa ja jotkut toisetpuolestaan joutuvat työssään liikkumaanhuomattavan suurella maantieteellisel-lä alueella. Eräs vastaaja asuu Pohjois-Irlannissa, mutta hän matkustaa sään-nöllisesti Iso-Britanniaan ja Pohjois-Eu-rooppaan kokouksia varten. Tietty mää-rä vastaajista kertoi olevansa työssä so-pimus/projekti-pohjaisesti, joten heillä eiole ”tyypillisiä” tai normaaleja matkus-tusmalleja. He voivat matkustaa mone-na viikkona huomattavia etäisyyksiä jataas toisina viikkoina he ovat enemmänaloillaan. Tämä korostaa otoksen seg-mentoinnin ja typologian tärkeyttä, jottavältetään ”joustotyöntekijöiden” kohte-lua homogeenisena ryhmänä.Osa työntekijöistä ilmoitti, että he suo-rittavat muita toimintoja työmatkusta-

misen ohessa vahvistaen siten muidenmatkustustutkimusten tulokset. Jos näi-hin toimintoihin liittyviä erityismatkojatäytyy tehdä sen takia, että työtä tehdäänkotona, nettomatkasäästöt ovat vähäi-sempiä. Joustotyön seurauksena tapah-tuvat työ- ja muiden matkojen muutmuutokset voivat myös olla huomatta-via. Henkilöstö, jonka täytyy tehdä har-vemmin työmatkoja, voi muuttaa kau-emmaksi ja/tai matkustaa enemmänvapaa-aikanaan. Joustotyö voi myös va-pauttaa auton muiden perheen jäsentenkäyttöön, mitä vaihtoehtoa ei aikaisem-min ollut. Tällaisia vaikutuksia on vai-keita kiteyttää kertaluonteisen kyselynperusteella. Niiden merkitystä ei kuiten-kaan pidä aliarvioida silloin kun yrite-tään saada selville joustotyön vaikutus-ta kokonaismatkasuoritteeseen ja liikku-mismalleihin.

Koska BT:n joustotyöntekijät tekivätpaljon pitkiä junamatkoja, siirtyminenkotiin keskittyvään liikkuvaan joustotyö-hön saattoi vähentää junalla matkusta-mista yhtä paljon kuin autokilometrienmäärän vähenemistä. Pieni osuus vastaa-jista matkusti säännöllisesti lentokoneel-la ja muutokset heidän matkasuorittees-saan vaikutti epäsuhtaisesti kokonaistu-loksiin. Tämä esitutkimus tuotti mielen-kiintoista tietoa Options 2000:een kirjau-tuneista. Selvää kuitenkin on, että tämäon vain erillisryhmä kaikista British Te-lecomin joustotyöntekijöistä. Tarvitaanvielä lisätutkimusta, jotta British Teleco-min joustotyötoimintojen kaikki ympä-ristölliset ja sosiaaliset vaikutukset ym-märretään. Tämän takia tutkimuksessaon suositeltu, että henkilöstökysely Op-tions 2000:een kirjautuneiden keskuudes-sa uudistetaan. Näin voitaisiin parem-min kiteyttää joustotyön eri vivahteet jatehdä ennen ja jälkeen -vertailut helpom-miksi. Olisi myös suotavaa tietää enem-män niistä British Telecomin joustotyön-tekijöistä, jotka eivät ole kirjautuneet BT2000:een.


Esimerkkejä vastaajienkommenteista

”On tärkeää varmistaa, että johtaja on täy-sin tyytyväinen järjestelyihin. Valitettavas-ti on joukko henkilöitä, jotka uskovat ettäkotona työskentely on sama asia kuin työnvälttäminen”

”Joustavuus on hyvin tärkeää minulle. Voinjärjestää työajan itselleni sopivaksi, tehdävähemmän töitä iltapäivällä ja työskennel-lä vastaavasti illalla pitempään.”

”Minulla on hyvin vaihteleva työn malli,esimerkiksi jollakin viikolla voin työsken-nellä kotona KOKO viikon tai työskennellä2-3 päivää kotona, lentää Lontooseen, Bel-fastiin tai mihin muualle tahansa parina päi-vänä.”

”Äitinä kotona työskentely sallii minun so-vittaa päivään pieniä asioita kuten pyykin-pesun tai huoltomiehen kutsumisen. Nämäasiat tekevät kodin ja työn tasapainottami-sen paljon helpommaksi.”

”Minulla on kaksi teini-ikäistä lasta, jotkamolemmat ovat hyötyneet siitä, että kotonaon aikuinen, jonka kanssa keskustella kou-lusta kotiin tullessa. Sen sijaan, että olisinväsynyt pitkästä työpäivästä ja matkoista,minulla on nyt enemmän aikaa viettää hei-dän kanssaan.”

”Mahdollisuus tavata asiakkaita helpom-min kotoa käsin.”

”Koska työni on sopimuspohjainen vointyöskennellä missä tahansa. Tutkimuksen-ne ei siten sovellu kovin hyvin tilanteenitutkimiseen, koska mielestäni minulla ei oletoimistoa enää tai en tarvitse sellaista.”

”Kontaktin menettäminen työkavereihin voiolla haitta, mutta se voi olla myös etu.”

”Ohuen kuvaruututeknologian kehittämi-sessä on vielä töitä. Se varmistaisi kotiym-päristön paremman hyödyntämisen.”

”Minun työmallini eivät muutu, vaikka työmuuttuu kotona tehtäväksi. Luokittelisinitseni jo liikkuvaksi työntekijäksi – minulla

ei ole toimistotukikohtaa, työskentelenuseissa BT:n rakennuksissa, asiakkaiden ti-loissa ja kotona. MATKUSTUSMALLINIEIVÄT MUUTU.”

”Vaikka olen vasta äskettäin kirjautunutOptions 2000:een, olen ollut etätyöntekijäBT:lle jo noin 10 vuotta. En ole kokenut eris-täytymisen tai lisääntyneiden kustannus-ten ongelmia.”

Iso-Britanniassa yritykset suhtautuvatetätyöhön vakavasti varteenotettavanakeinona helpottaa omien työntekijöiden-sä työmatkaliikkumisesta koituvia rasi-tuksia.

3.6 Ranska

Ranskan hallitus ilmoitti heinäkuussa2001, että kaikkien ranskalaisten ulottu-ville järjestetään nopea internet-yhteysviiden vuoden kuluessa. Koko maan saa-minen nopean internet-yhteyden piiriinmaksaa lähes 5 miljardia euroa. Yksityi-set palveluntarjoajat eivät kuitenkaan teetyötä kokonaan, koska harvaan asutuil-la alueilla verkkojen toiminta on tappiol-lista. Pelkästään markkinoiden logiikanvarassa toimien viiden vuoden kuluttuaneljännes ranskalaisista ja 70-80 % alu-eista olisi vailla nopeaa internet-yhteyt-tä. Hallitus myöntääkin ranskalaisillekunnille valokaapeliverkkojen rakenta-miseen yli 1,5 miljardin euron verranedullisia lainoja. Samanaikaisesti tutki-taan mahdollisuutta käyttää valtionomistamaa sähköyhtiötä verkkojen tar-joajana. (Reuters 2001).

Ranskassa on kestävän kehityksenvaatimuksiin otettu valtionjohtoinen ote.Kestävän kehityksen ministeri on nimi-tetty ympäristöministerin rinnalle. Rans-kassa etätyön vauhdittajana on ollut pe-rinteisesti puuroutunut liikenne.

Etätyö voisi vahvistua paikkakun-nilla, joilla muutenkin kiinnitetään taval-lista vakavammin huomiota ympäristö-myönteisiin ratkaisuihin ja toimintata-poihin. Bretagnen eteläpuolella sijaitse-vassa La Rochellen merenrantakaupun-gissa on luonto ja ympäristö perinteisestiollut merkittävällä sijalla kaupungin


Viime vuosikymmeninä tuottavuus onollut kaikissa teollisuusmaissa parhain-ta teollisuudessa, kun taas palvelusekto-rin tuottavuus on ollut heikkoa. Teolli-suus on jo nyt hyvin rationaalisesti opti-moinut toimintojensa tuottavuuden.Myös palvelusektorin on nykypäivänäpakko kasvattaa kilpailukykyään. Kan-sainvälinen kilpailu alkaa tulevaisuudes-sa vaikuttaa palvelusektorin toimintoi-hin samalla tavoin, kuin se viime vuosi-kymmeninä vaikutti teollisuuden tuot-tavuuden paranemiseen.

Ranskassa palvelusektori vastaanykyään 70 % talouselämän toiminnas-ta. Paitsi että talouselämä palveluvalta-istuu, sen tulee lisäksi olla yhä lähempä-nä kuluttajaa tai loppukäyttäjää. Tämäkehityskulku ei koske pelkästään yrityk-siä, vaan myös hallintoa. Niiden tavoit-teena tulee lähivuosikymmeninä ole-maan tehokkuuden kasvattaminen kai-kin keinoin. Palvelut muodostavat nyky-ään oman erillisen toimintasektorinsa,joka kattaa huomattavan osan yritystenliikevaihdosta ja merkittävän osan teol-lisuusmaiden bruttokansantuotteesta.Etätyö on eräs tapa vastata näihin uusiintehokkuusvaatimuksiin. Siitä on tulossapalvelusektorin kilpailukykyisen organi-saation työväline. Etätyön harjoittami-sen avulla organisaatiot voivat kasvat-taa palvelujensa laatua mahdollistaes-saan läheisyyden, joustavuuden ja ajanhermolla olemisen.

Elämme parhaillaan murrosta ja siir-tymävaihetta teollisesta yhteiskunnastatietoyhteiskuntaan. Toimintojen palvelu-valtaistumisen ohella tietotalouden syn-tyminen ja voimistuminen on leimaa-antava piirre. Teollisuuden rakennemuuttuu raskaasta savupiipputeollisuu-desta kevyempään - elektroniikka-, tie-toja viestintä- sekä bio- ja geeniteolli-suuteen. Uudet komposiittimateriaalitmullistavat aiempia tuotantokäytäntö-jä. Ammattirakenteen muutos on myösvoimakas. Syntyy uusia ammatteja vas-taamaan uuden tietoteollisuuden ja vir-tuaalimaailman haasteisiin. Muutoksentapahtumisesta ollaan yksimielisiä. Sensijaan suurta debattia käydään muutok-sen luonteesta. Uutta yhteiskuntavaihet-ta rakentamaan on kytketty koneisto,

Kuva 15. Pariisissa liikenneruuhkiin tuhlautuu paljon aikaa.

Kuva 16. La Rochellessa on otettu käyttöön sähköautoja.

imagossa. Toimintatapoihin ekotehok-kuus on lisätty esimerkiksi liikenteessäsähköautokokeilun myötä. Kaupunginkeskustassa on myös rajoitettu henkilö-autoliikkumista. Ranskassa ei toistaisek-si etätyötä ole kytketty tällaisiin muihinympäristön säästämistä tavoitteleviinhankkeisiin. Sen sijaan etätyötä tuodaanesiin hajasijoittamishankkeiden ja mui-den aluepoliittisten pyrkimysten yhtey-dessä.

Talouden palveluvaltaistuminen onvoimistunut edelleen Ranskassa ja muis-sa EU-maissa viimeisen parinkymmenenvuoden aikana. Tuotannon ja kulutuksenkaupalliseen ketjuun sisältyy entistäenemmän palveluluonteisia, lisäarvoatuottavia toimintoja. Elämme tällä het-kellä yhteiskunnassa, jota voidaan luon-nehtia myöhäisteolliseksi murrosajaksi.

Kuva

: Sirk

ka H

eino

nen

Kuva

: Sirk

ka H

eino

nen


joka on alkanut monissa maissa pyöriä.Kansallisia tietoyhteiskuntastrategioitaon laadittu useissa kehittyneissä teolli-suusmaissa. Etätyö kuuluu oleellisenamukaan näihin pohdintoihin ja hankkei-siin tietoyhteiskunnan keskeisenä työn-teon muotona. Ranska on keskeinen tie-toyhteiskunnan edelläkävijämaa Euroo-passa. Ranskassa toimivista yrityksistämainittakoon etätyön edistäjinä IBM,France Télécom, EDF GDF ja HewlettPackard. IBM:llä on toteutettu laaja han-ke, jossa vapaaehtoispohjalta työnteki-jät saattoivat pääkonttorin sijaan työs-kennellä asuntoaan lähellä olevassa “lä-hikonttorissa” ja säästyä hankalilta työ-matkoilta. (AFFT 2000).

Etätyö onkin eräs keino voittaa kak-si työnteon keskeistä rajoitetta, nimittäinajan ja paikan rajoitteet. Ranskan ja mo-nien muidenkin kehittyneiden valtioidenongelmana on, että samalla kun toimin-tojen hajauttaminen on tullut mahdolli-seksi uuden tekniikan avulla, hajautta-minen ei pysähdy maan sisälle. Viimeis-ten vuosien aikana yritykset ovat alka-neet etähajauttaa toimintojaan ympärimaapalloa sinne, missä palkkakustan-nukset ovat olennaisesti pienemmät kuinEuroopassa. Tietokoneohjelmistojen ke-hitystyö, laskentatoimen tehtävät, etä-lääketieteen eri sovellukset ovat vuosi-tuhannen vaihteessa siirtyneet yhä kiih-tyvällä vauhdilla pois vanhalta mante-reelta (Ranskan etätyöstä ks. tarkemminHeinonen 1997).

Ranskassa etätyön rooli nähdäänkolmitahoisena: julkishallinto korostaasen aluepoliittisia vaikutuksia, sekä hal-linto että yritykset painottavat mahdol-lisuuksia liikenneruuhkien purkamiseenja kolmantena etätyö nähdään liikkumis-ta vähentävänä tai paremmin rytmittä-vänä keinona osana laajempaa arjen jaajankäytön hallintatavoitteita. LiisaHorelli on Suomessa korostanut ajan jaarjen hallintaan tähtäävän, ulkomaisis-ta kokemuksista ammentavan tutkimuk-sen tärkeyttä. Esimerkiksi Ranskan Bel-fortissa, 300 000 asukkaan kaupunkiseu-dulla, on jo pitkään kokeiltu liikkumisenavulla ajan hallintaa helpottavia ratkai-suja (Lehtonen et al. 1996, Schulman etal. 1995, Horelli 2004). Belfortin liikku-

miskeskus koordinoi julkisen liikenteenratkaisuja, jotka vaihtelevat kaupungin-osittain ja vuorokauden rytmin mukai-sesti. Belfortin liikkumistarjontaan kuu-luvat tavallisen bussi- ja raideliikenteenlisäksi erilaiset kutsutaksit ja -pikkubus-sit, kimppakyyditys, jaetut autot, sekänuorten iltakyydit. Tämän lisäksi tuetaantyössäkäyvien liikkumista neuvottele-malla yritysten kanssa työn alkamis- jalopettamisajoista, jotta liikenneruuhkiavoitaisiin vähentää. Myös palvelujen –pienten lasten päivähoidon, koululaistenvapaa-ajan viettopaikkojen sekä kauppo-jen – aukioloaikoja pyritään harmonisoi-maan (Horelli 2004).

Aikatoimistojen avulla pyritään rat-kaisemaan monimutkaisia työn, asumi-sen, liikkumisen ja palvelujen koordinoi-miseen liittyviä ongelmia. Ranskassa onlisäksi vedottu yrityksiin, jotta nämä ei-vät vain vaatisi joustavuutta työnteki-jöiltä, vaan joustaisivat myös itse työn jayksityiselämän sovittamisessa. Aloilla,joissa on puute työntekijöistä, kuten sai-raaloissa sekä vaativaa luovaa työtä te-kevissä yrityksissä, onkin jo tarjolla sekälastenhoitoa että erilaisia arjen selviyty-mistä helpottavia à la carte-palveluja.Näin kohotetaan elämänkaaren ruuhka-vaiheessa olevien, pienten lasten van-hempien arjen laatua. Tämä on tosin he-rättänyt väittelyn vanhaan patruuna-perinteeseen siirtymisestä, jossa yrityshoitaa elämän kaikki alueet. (Horelli2004). Pariisissa on toiminut jo vuodesta1966 lähtien CATRAL, jonka tavoitteenaon määritellä, edistää ja toteuttaa seu-dullista aikapolitiikkaa. Sillä on kolmepäätoiminta-aluetta, koulurytmien jous-tavuus, työaikojen sovittaminen ja etä-työn kehittäminen. Ranskassa etätyönkytkentä ajankäytön hallintaan on ensi-sijainen liikenteen kohdalla, ympäristö-haittojen väheneminen nähdään synty-vänä lisäarvona.

3.7 Saksa

Saksalla on keskeinen asema eurooppa-laisen etätyön yleistymisessä. Tämä ilme-nee monista aihepiiriin liittyvistä tutki-muksista. Hollanti ja pohjoismaat ovat


selvästi edelläkävijöitä, kun taas etelä-eurooppalaiset maat selvästi jäävät jäl-keen. Uusimmat SIBIS- tutkimuksen lu-vut osoittavat, että tällä hetkellä Saksas-sa on noin 6 miljoonaa etätyön tekijää.Joka kuudes työntekijä tekee etätöitä,toisin sanoen työskentelee toimiston ul-kopuolella hyödyntäen teknologiaa työ-tulosten lähettämiseen.

Etätyön kehitystyötä ympäristönä-kökulmasta

Saksan todennäköisesti tunnetuinetätyön tutkija on Empirica –konsultti-toimiston Werner Korte, joka on tehnytlaajan kartoituksen etätyöstä useissa EU-maissa. Hän on suuntaamassa etätyötut-kimusta Saksassa liikenteellisten ja ym-päristöllisten vaikutusten selvittämiseenpaljolti samoin linjauksin kuin Ekoetä-työ -hankkeessa on tehty. Saksassa on ai-heesta tekeillä väitöskirjatyö, jossa etä-työn liikenteellisiä ja ympäristöllisiä vai-kutuksia mallinnetaan. Axel Schaefer onusean vuoden ajan työskennellyt etätyönarviointijärjestelmän laatimiseksi käyt-täen hyväkseen elinkaarianalyysi- eliLCA-menetelmää (Life Cycle Assess-ment) tai ekotasetta (ecobalance). Syk-syllä 2001 hän on viimeistellyt järjestel-mään liittyvää malliaan ja webbipohjais-ta ohjelmistoa. Väitöskirjassaan hän laa-tii järjestelmän, joka arvioi etätyön mää-ritellyt toteutumat ekologisessa mieles-sä. Toisin sanoen mallissa on laadittu etä-työn toteutuman elinkaarianalyysi.21

Pääajatuksena mallissa on se, ettäetätyöntekijä tai hänen edustajansa syöt-tää malliin tarvittavat tiedot kuten esi-merkiksi viikossa tehdyt etätyöpäivät,etäisyyden kodin ja työpaikan välillä janiin edelleen. Schaefer valitsi noin 50parametria, joiden perusteella hän hah-motti useita vaihtoehtoja:

1. toimistotyö (nollavaihtoehto, jossa eitehdä etätyötä/tilanne ennen etä-työtä

2. etätyö

3. – 8. vallitsevasta tilanteesta riippu-en luotiin muita vaihtoehtoja käyt-täen tiettyjä sääntöjä ja kriteereitä.Yksi vaihtoehto perustuu algorit-miin, jossa lasketaan etätyöhön käy-

tettyjen päivien enimmäismäärä vii-kossa. Toinen on toimistotilojen käy-tön vuorottelu, mikäli sitä ei jo käy-tetä.22

Etätyö ei kuitenkaan ole suhteutettunasen todelliseen leviämistahtiin niin kes-keisellä sijalla suuren yleisön tiedossaSaksassa, kuin se oli 1990-luvulla. Mo-nissa organisaatioissa paikkaan sitoutu-maton työskentely on mahdollista, mut-tei erityisen mainostettua. Monissa yri-tyksissä etätyöstä on tullut normaali työs-kentelyn muoto, jolta puuttuu mediasek-sikkyys. Jotkut edelläkävijäyritykset jaalat ovat jo saavuttaneet niin korkeanyleistymisen asteen, että sisäinen leviä-minen on pysähtymässä. Aloista, joillaetätyö on käytössä, it-teollisuus muodos-taa tärkeän keskittymän. Tämän suhteel-lisen uuden sektorin yrityksillä oli hetialkuvaiheessa saatavilla etätyön edisty-miselle elintärkeä teknologinen infra-struktuuri. Toinen johtava alue on pank-ki-, vakuutus- ja liiketoimintapalvelut.Saksassakin julkinen sektori jää selvästijälkeen yksityisestä teollisuudesta etä-työn saralla. Tämä johtuu sekä teknolo-gian puutteesta että siitä, että tehokastyöntekijöiden johtaminen ja valvonta eionnistu helposti etätyössä.

Mitkä ovat työntötekijät etätyönleviämiseen Saksassa?

Jos mennään ajassa taaksepäin, voidaansanoa, että Saksassa etätyö koki ensim-mäisen edistysaskeleen vuonna 1992, jol-loin solmittiin IBM-työsopimus. Sopi-muksessa säädettiin ensimmäistä kertaaetätyön keskeisimmät periaatteet orga-nisaation ja työyhteisön välillä. Seurauk-sena asiaa koskevat monet lainopillisetepävarmuudet katosivat.

Saksa on eräs parhaiten varustetuis-ta maista telekommunikaation infra-struktuurin alalla. Saksassa työntekijätmyös osoittavat laajaa kiinnostusta etä-töitä kohtaan. Yhtäältä tämä kertoo toi-veesta saada joustavuutta työajoissa, jot-ta kyettäisiin paremmin yhdistämääntyö-, perhe- ja yksityiselämä. Usein jous-tamattomat kauppojen, julkisten viras-tojen ja päivähoitokeskusten aukioloajatovat keskeisessä roolissa. Toisaalta Sak-


sassa usein pitkät työmatkat aiheuttavataamuisin ja iltaisin liikenneruuhkia eri-tyisesti tiheään asutuilla seuduilla. Siis-pä työmatkaamisen aiheuttamien kulu-jen, stressin ja ajanmenetyksen vähentä-minen on tärkeä motiivi etätyön harjoitta-miseen useiden työntekijöiden kohdalla.

Yrityksillä on laajentuessa tilan-puutteen ongelma, jota korjataan etätyöl-lä ja työpöytien jakamisella (desk sharing).Sijaintiaan muuttavat yritykset kykene-vät etätyön avulla säilyttämään myössellaiset työntekijät, jotka eivät ole ha-lukkaita muuttamaan yhtiön mukana.Nykypäivän talouden muutospaineissakustannustehokkuusajattelu on etätyönhyödyntämisen eturintamassa (toisin sa-noen etätyö on kiinnostavaa, mikäli senavulla voidaan alentaa kustannuksia).

• Kun otetaan huomioon yleinen ta-loudellinen tilanne vuosina 2002-2003 voidaan todeta, että yrityksetkorostavat selvästi etätyön taloudel-lista tehokkuutta. Mikäli organisaa-tiot eivät ole vielä tehneet yksityis-kohtaisia kustannusetuanalyysejä,ne ainakin osoittavat suurta kiinnos-tusta mainittua välinettä kohtaan.

• Yritykset asettavat sosiaalisen ulot-tuvuuden toiselle sijalle. Työntekijöi-den tyytyväisyys parantaa motivaa-tiota ja halua suoriutua tehtävistään.Tästä syystä yritykset ovat kiinnos-tuneita suunnittelemaan etätyöllehyviä puitteita. Erityisesti ne halu-aisivat tietoa siitä, kuinka parhaitenyhdistää perhe- ja työelämä eli saa-vuttaa tasapaino näiden kahdenvälillä.

• Ekologista ulottuvuutta ei ole prio-risoitu saksalaisissa organisaatiois-sa. Yhtäältä tämä johtuu siitä syys-tä, että muut tärkeät tekijät kutentyöttömyys ja koulutus ohittavatnykyisin ympäristötekijät . Toisaal-ta yritykset ovat nykyään enem-mänkin epäsuorassa yhteydessä senvaikutuksiin.

SusTel on kansainvälinen projekti, jokakäsittelee etätyön sosiaalisia, taloudelli-

sia ja ekologisia vaikutuksia. Projekti aloi-tettiin tammikuussa 2002 ja se käsitteleenykyistä etätyön statusta ja korostaa alu-eita, joilla lisäinformaatio on tarpeen.Syksyllä 2002 kenttätutkimusta tehtiinTanskassa, Italiassa, Alankomaissa, Iso-Britanniassa ja Saksassa. SusTelin työryh-mä sopi vähintään kuudesta tutkimuk-sesta jokaisessa kohdemaassa. Näidentutkimusten tuli kattaa laaja eri organi-saatiomuotojen, sektoreiden ja etätyön-tekijöiden työtehtävien skaala. Yrityksillätäytyi olla laajaa kokemusta etätyöstä.Ihanteellista oli, jos yrityksellä oli koke-musta kaikista kolmesta kestävän kehi-tyksen ulottuvuudesta, joka oli myös yk-sityiskohtaisesti dokumentoitu. Vertailu-kohteiden saamiseksi jokaisella maallatuli olla yksi tietoliikennesektorin, yksijulkisen sektorin ja yksi pk- yritys. Lisäk-si etätyöprojektin tuli tuottaa tutkimus-materiaalia.

Hampurissa toteutettiin saksalainenjulkisen instituution 70 etätyöntekijääkäsittävä tutkimus. Hampuri oli niidenensimmäisten julkisten instituutioidenjoukossa Saksassa, jotka antoivat työnte-kijöilleen etätyön mahdollisuuden. Etä-työn malli oli vaihteleva säännöllinen.Empirica puolestaan on esimerkki pk-yrityksestä, joka tekee tietokone- ja tele-kommunikaatioalalla tutkimus- ja kon-sultointityötä. Siellä sovellettiin moniaetätyömalleja: pysyvä, vaihteleva epä-säännöllinen, valinnainen ja liikkuva.Deutsche Telekomin tutkimus on taasesimerkki suuren mittakaavan etätyö-kentästä (15 000 liikkuvaa ja 500 vaihte-levaa etätyöntekijää), joka on huolellavalmisteltu yhteistyössä työyhteisön jaammattiliittojen kanssa. Etätyömallitolivat liikkuva ja vaihteleva säännölli-nen.

Pidetäänkö etätyötä Saksassa ylei-sesti ottaen ekologisena vaihtoehtona lii-kenteellisestä näkökulmasta? Kun arvi-oidaan etätyön kestävän kehityksen vai-kutuksia, kaksi kysymystä nousee esiin:yhtäältä mahdollinen liikenteen vähen-tyminen, toisaalta vaikutukset luonnon-varojen käyttöön. Saksassa toteutettuSusTel- etätyötutkimus esittää seuraavattulokset:


• Continental-yhtiön työntekijöidenmerkittävät työmatkasta koituvatkulut tilastoitiin.

• Suurin osa etätyöntekijöistä ei teh-nyt ylimääräisiä matkoja. Mikälimatkoja tehtiin, se johtui yleensäostoksilla käymisestä.

• Ainoastaan harvoissa tapauksissaetätyön teko johti lisääntyneeseenpaperinkulutukseen.

• Toimistotarvikkeiden lisäksi tarvit-tiin etätyöpisteessä toinen työpöytä.

Nämä ovat keskeiset tulokset kestävänkehityksen osalta siinä muodossa kuinetätyötä tehtiin Continental -firmassa.Etätyön muodosta riippuen nämä tulok-set voivat vaihdella enemmän tai vähem-män toisissa organisaatioissa. Joillainyrityksillä on käytössä kannettavia tie-tokoneita, joita työntekijät kuljettavatkodin ja työpaikan välillä, mikä vähen-tää atk-laitteistokuluja. Toisaalta etätyö-päivien lukumäärä on pienempi toisissapaikoissa, joten säästöt polttoaineessa jamuissa työmatkakuluissa ovat näin ol-len vastaavasti pienemmät.

On tärkeää huomata, että etätyö eiitsessään ole sen ympäristöystävällisem-pää kuin muukaan työ. Etätyön kestäväkehitys on merkittävästi riippuvainen senyksilöllisestä suunnittelusta, missä laittei-den käyttö ja etätyöpäivien lukumääräovat ratkaisevia tekijöitä. Ympäristölli-sen tasapainon näkökulmasta on tärke-ää suhteuttaa ympäristötaakka, joka koos-tuu etätyöntekijöiden käyttämien laittei-den valmistuksesta, käytöstä ja kierrätyk-sestä säästöihin liikennekuluissa.

Etätyön ympäristövaikutukset

SusTel -tutkimuksessa käsiteltiin etätyönja kestävän kehityksen kolme toisiinsaliittyvää aspektia: (1) vaikutusta työmat-koihin, (2) vaikutusta muuhun liikentee-seen ja (3) vaikutusta luonnonvarojenkulutukseen.

Etätyön vaikutustyömatkaliikenteeseen

Kuten oli odotettavissakin, Continental-yhtiössä tehtävällä etätyöllä oli suurivaikutus työmatkojen määrään. Työnte-kijöistä 81 % kertoi toimiston ja kodinvälillä tehtävien työmatkojen vähenty-neen merkittävästi etätyön aloittamisenjälkeen. Lisäksi 13 % totesi työmatkojenvähentyneen jossain määrin. Lukuun ot-tamatta jo aiemmin mainittua ajansääs-töä, tämä vaikutti myös tehtävien mat-kojen pituuksiin. Continental -yhtiöntyöntekijöiden mukaan keskimääräinentyömatkojen pituus viikossa vähentyikeskimäärin 283:lla kilometrillä.

Continentalen etätyöntekijöidenkompensoivan matkustamisen määrä olisuhteellisen matala. Vain 19 % haastatel-luista kertoi talouden autoa käytetynmatkoihin, jotka eivät olisi olleet mah-dollisia ilman etätöitä. 57 % sanoi, ettäylimääräiset matkat olivat tarpeettomia,32 % teki niitä ostoksilla käydessä, 16 %vapaa-ajan toimintojen yhteydessä ja 12% lapsia kuljettaessa.

Tapauskohtaiset tutkimukset tuovatesiin myös muita vaikutuksia. Mikälityöntekijällä oli käytössään kannettavatietokone, työmatka-aikoja voitiin käyt-tää hyväksi työnteossa ja esimerkiksihotellissa pidetyn palaverin tulokset voi-tiin kirjata jo samana iltana. Palattuaantyömatkalta työntekijä kykeni, etätyöpis-teen ansiosta, kertaamaan tapahtuneetasiat illalla ennen työpaikalle menoa.Tällä tavoin seuraava työpäivä toimis-tossa voitiin suunnitella jo etukäteen jakollegoita voitiin neuvoa sähköpostitsesuorittamaan tiettyjä tehtäviä ennen sitä.

Tutkimustulokset osoittavat, ettäetätyön ollessa kyseessä 68 % ei huoman-nut muutosta tulostettujen dokument-tien määrässä, kun taas 24 % huomasimäärän nousseen, 4 % laskeneen ja 4 % eiosannut sanoa, oliko niiden määrä nous-sut vai laskenut. Tulostuksen määrä olimyös riippuvainen käytössä olleista atk-laitteistosta. Continentalessa käytetäänlähes poikkeuksetta pöytäkoneita jayleensä molemmat työpisteet, sekä koto-na että toimistossa, on varustettu tyydyt-tävästi. Ainoastaan harvat ilmoittivat


joutuvansa jakamaan työpöytänsä ja tie-tokoneen. Eräs saman työntekijän palk-kaama pariskunta jakoi molemmat työ-pisteensä. Kun otetaan huomioon laite-määrät, etätyö luo ympäristöllisesti suu-remman taakan kuin perinteinen toimis-toon sidottu työskentely. Etätyö tukeekuitenkin siirtymistä pois papereiden jamappien käytöstä elektroniseen tallen-tamiseen ja arkistointiin.

Vaikka työpöytien jakaminen olisisäännöllistä, käytössä olisi silti 1,5 pc:tätyöntekijää kohden. Näin ollen kannet-tavien tietokoneiden käyttö vaikuttaisiympäristöystävällisemmältä vaihtoeh-dolta, ainakin ensisilmäyksellä. Ympäris-töllisen tasapainon kannalta tulisi kui-tenkin ottaa huomioon myös seuraavatseikat: kannettavan koneen lisäksi yleen-sä hankitaan irrallisia näyttöjä ja hiiriä,eikä vähiten ergonomisista syistä.

3.8 Yhdysvallat

Yhdysvalloissa etätyö nousi esiin jo 1960-luvulla, jolloin etsittiin ratkaisuja ennenmuuta työmatkaruuhkien vähentämi-seen sekä hillitsemään ympäristön saas-tumista. Tällöin julkishallinnolla ja alu-eellisilla sekä paikallisilla ohjelmilla olisuuntaa antava vaikutus myös muilleyhteiskunnan toimijoille. Keskustelu säh-köisen viestinnän mahdollisuuksista kor-vata matkoja on siis ollut käynnissä jo ylikolmekymmentä vuotta. 1970-luvunalun energiakriisit aloittivat koko keskus-telun. Varhaisimpia tähän aiheeseen tart-tuneita etätyötutkijoita ovat Yhdysval-loissa olleet etenkin Mokhtarian ja Nil-les. Nykykeskustelussa pohdinnat siitä,kuinka vähennetään tieliikenteen aihe-uttamia ympäristöongelmia, keskittyvättoiveikkaasti laajakaistayhteyksien anta-miin mahdollisuuksiin (e.g. Gareis &Kordey 1999, Engström et al. 1996). Eräänkartoituksen mukaan Yhdysvaltojen työl-lisistä puolet työskentelisivät jossainmäärin etätyömuodossa vuonna 2006.23

Tutkimuksia matkojen korvaantu-misesta on suoritettu lukuisissa etätyönpilotti- ja esittelyprojekteissa (e.g. Nilles1991, Hamer et al. 1991, Balepur et al.1998). Tulokset eivät ole kuitenkaan yk-

siselitteisiä. Vaikka joidenkin tutkimus-ten mukaan matkustaminen ei ole vähen-tynyt kokonaisuudessaan, auton käyttöon vähentynyt jossain määrin (Nilles1991). Toisten tutkimusten mukaan au-ton käyttö oli lisääntynyt ruuhka-aiko-jen ulkopuolella, mutta henkilöautomat-kojen kokonaispituudet olivat pienenty-neet (Balepur et al. 1998). Etätyön vaiku-tuksia on analysoitava suhteessa matkus-tamisen kokonaismäärään, ei pelkästääntyömatkaan (ks. esim. Mokhtarian et al.1995). Esimerkiksi kun työmatkat jäävätpois, tehokkaat matkaketjut voivat hajo-ta. Tämä saattaa myös muuttaa matkus-tamisen malleja perheessä tai kotitalou-dessa. Yhdysvaltalaiset tutkijat (ibid.) ko-rostavat myös “pioneerietätyöntekijöi-den” erilaisuutta muihin työntekijöihinnähden. Ensimmäisillä etätyöntekijöilläoli pidemmät työmatkat kuin työnteki-jöillä keskimäärin, ja heille etätyön vai-kutukset olivat suurempia kuin niille,joilla oli lyhyempi työmatka. Mokhtaria-nin (1998) johtopäätös on, että etätyölläei ole yksiselitteistä matkustamista kor-vaavaa vaikutusta. Hän kuitenkin uskoo,että tietoja viestintäteknologia lisää jo-kapäiväisen matkustamisen joustavuut-ta. Työmatkoihin kuluvan ajan vähene-minen voi esimerkiksi johtaa vapaa-ajanja ostosmatkojen lisääntymiseen. Per-heessä yhden hengen vähentynyt autonkäyttö voi johtaa toisten perheenjäsen-ten lisääntyneeseen auton käyttöön.

Yhdysvalloissa on useita etätyöntutkijoita, joista tuotakoon esiin edellämainittujen Jack Nillesin ja Patricia Mo-khtarianin lisäksi Gil Gordon. Suomes-sakin useaan otteeseen vieraillut Gordonluonnehtii Yhdysvaltoja maaksi, jossa“kansalaiset tietävät millaisia alusvaattei-ta presidentti käyttää, jossa kaupungeissaasuvat ihmiset ostavat tila-autoja ajaakseenruuhkautuneessa liikenteessä ja jossa Mc-Donalds -yhtiön oli maksettava miljooniadollareita liian kuumasta kahvista”. Hänenmukaansa tällaisessa maassa on helpostikuviteltavissa, että etätyölläkin voi ollamitä merkillisimpiä muotoja.

Muissa maissa Yhdysvaltoja pide-tään usein etätyön edelläkävijänä parexcellence. Tämä pitää todennäköisestimonelta osin paikkansa, mutta ei täysin.


Monissa muissa maissa on erinomaisiaesimerkkejä erilaisista etätyön toteutta-misen muodoista. Gordonin mukaanYhdysvaltojen etulyöntiasema johtuutyöntekijöiden lukumäärästä ja etätyön-tekijöiden osuudesta työvoimasta sekänäiden saavutusten hyvästä esille tuon-nista. Hänen mielestään yhdysvaltalais-ten etätyömalleihin on kuitenkin suhtau-duttava kriittisesti: monet sovelluksetovat onnistuneet, mutta myös virheitä onsattunut.

Gordon ennakoi etätyön lähitulevai-suuden kehittyvän Yhdysvalloissa seu-raavan kolmen suuntauksen mukaisena:

1. Hyvästit “etätyö” -termille

Etätyö -termin (telework, telecommuting)käytön voisi lopettaa tai ainakin vähen-tää sitä. Etätyö -termi ja sen enemmäntai vähemmän synonyymiset ilmauksetovat olleet hyödyllisiä kuvaamaan työ-paikoilla tapahtunutta muutosprosessia.Muutos on toivottavasti niin onnistunut,että kohta emme enää tarvitse sitä ku-vaamaan näitä erityistermejä. Gordonhaluaa käyttää seuraavaa työn määritel-mää: “Työ on jotain mitä teet, ei jokin paik-ka jossa käyt”. Tämä selittää parhaitensen, miten meidän on muutettava ajatte-lutapaamme työstä ja työpaikasta. Etä-työtä kuvaavat sanat ovat murroskau-den sanoja - samoin kuin ilmaisua “he-voseton vaunu” (horseless carriage) käy-tettiin kuvaamaan aikanaan ensimmäi-siä autoja. Ihmiset eivät tienneet, mikäauto oli, mutta he pystyivät helpostiymmärtämään ajatuksen hevosen vetä-mästä vaunusta ja auton tapauksessa il-man hevosta. Eräänä merkkinä etätyönyleistymisestä tulee olemaan se, ettäalamme etätyön sijaan puhua yksinker-taisesti työstä - riippumatta siitä, missäse tehdään.

2. Toimistossa tehtävä työ tuleeharvinaisemmaksi

Parikymmentä vuotta sitten etätyötä te-kevää henkilöä pidettiin harvinaisenapoikkeuksena tai “outona lintuna”. Päi-vittäinen työpaikalle meneminen oli nor-maalia, joten jokainen työpaikan ulko-puolella “toimistotyössä” työskenteleväoli hyvin erilainen ja outo. Tulevaisuu-

dessa joudumme antamaan uuden mää-ritelmän sille, mikä on “outoa” työsken-telyä: työpaikalle viitenä päivänä viikos-sa säännöllisesti menevä työntekijämuuttuu yhä harvinaisemmaksi. Kaikis-ta ei kuitenkaan tule etätyöntekijöitä, ei-vätkä kaikki etätyöntekijätkään tee etä-työtä täyspäiväisesti. Muutos tapahtuusiinä, että etätyön käsite tulee yleisestiymmärretyksi ja hyväksytyksi normaa-liksi työnteon muodoksi.

3. Vapaa-ajan ja perhe-elämän laatuparanee

Yhdysvalloissa on monia yhteiskunnal-lisia ongelmia, mikä näkyy muun muas-sa aseiden kouluun viemisenä, huumei-den käyttönä jne. Ongelmien yhtenä syy-nä on nähty se, että vanhemmilla ei oleantaa aikaa lapsilleen. Epärealistista oli-si olettaa, että etätyö parantaisi tätä ti-lannetta olennaisesti. Kuitenkin Gordo-nin mielestä lasten pahoinvointia voi-daan vähentää, mikäli etätyön avullasekä isät että äidit voisivat olla kotonaenemmän. Myös perheettömien elämänlaatu voisi parantua, mikäli työmatkanaiheuttama stressi jäisi pois.


Suomalaiset Case-tutkimusosiot 4

Hankkeen kohdealueet profiloituvat yh-teisten ekoetätyö-tavoitteiden pohjaltaerityisintresseihin ja lähemmin tarkastel-taviin näkökohtiin seuraavanlaisesti:

Helsinki• Itä-Helsingin vetovoiman vahvista-

minen• tutkimuksen kohteena olevien uusi-

en alueiden asukasrakenteen moni-puolistaminen

• työpaikkaomavaraisuuden lisäämi-nen

Espoo• hajautuneen yhdyskuntarakenteen

virtuaalinen yhteen kurominen(osana Espoon imagoa tietotekniikankeskittymänä)

• asumisen monimuotoisuus yhdistet-tynä työnteon monimuotoisuuteen(Leppävaaran Säterinmetsä)

• etätyö osana kestävän kehityksenelämäntapaa/ekotehokasta asuin-aluetta

Vantaa• lentokenttäkaupungin aseman vah-

vistaminen• yritystoiminnan ja ympäristökes-

kuksen kehittäminen• etätyönomadien laadukas asuinym-

päristö

Hyvinkää• etätyökeskusmallin vertailu asuntoon

sijoittuvan etätyömallin kanssa

4.1 Case-tutkimusosioidenlähtökohdat jakokonaisuus

Suomalaisissa case–tutkimusosioissa to-teutettiin tutkimuksen perussuunnitel-maa kunkin yhteistyötahon ja kohdealu-een näkökulmasta paikallisiin erityisolo-suhteisiin soveltaen. Lisäksi eri tutkimus-osioiden välille pyrittiin hankkeen aika-na saamaan aikaan vuorovaikutusta.

Kohdealueet ovat hankkeessa hy-vinkin erilaisia. Tämä johtuu siitä, ettätarkoituksena oli saada tarkasteluun mu-kaan erilaisia yhdyskuntarakenteita jaerilaisia etätyön mahdollisia toteutus-

malleja sekä kehitysideoita. Kaikissa koh-dealueissa yhteisenä tavoitteena on etä-työn edistäminen kestävän kehityksenmukaisena eli nk. ekohallitussa muodos-sa. Konkreettisesti tämä merkitsee esi-merkiksi pendelöinnin ohjaamista jouk-koliikennevälineillä tehtäväksi ja henki-löautolla tapahtuvan fyysisen liikenteenvähentämistä etätyön avulla. Tutkimuk-sessa on pyritty analysoimaan asumis-preferenssien ja etätyömahdollisuuksienvälisiä kytkentöjä. Lisäksi on kartoitettuetätyöntekijän asuinympäristön ja asuin-aluetyypin sekä etätyöpisteen teknisenvarustelun ja verkkoyhteyksien kytken-töjä.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Taulukko 6. Ekoetätyö –hankkeen suomalaiset kohdealueet.

Yhteistyötaho Tarkempi kohdealue

Helsinki Vuosaaren Aurinkolahti ja Laajasalon KruunuvuorenrantaEspoo Leppävaaran SäterinmetsäVantaa Kartanonkoski: Pakkala-TammistoHyvinkää Techvillan etätyöportaaliKajaani Keskusta ja seutuKouvola Keskusta, seutu ja KasarminmäkiHämeen liitto Hämeenlinna, Forssa, RiihimäkiYTV YTV:n alue/Helsingin työssäkäyntialue


• Techvillan etätyöportaalin kehittä-minen

• Hyvinkää osana Helsingin työssä-käyntialuetta

Kajaani• etätyö vastauksena it-alan työvoi-

mapulaan (maakunnan koulutetutnuoret voivat Kainuun tietoverkonpalveluiden tukemana jäädä asu-maan kotikuntiinsa)

• työn hajauttaminen ja alueellisen ta-sapainon tavoittelu (analogiana In-tian it-strategia)

• fyysisten toimipisteiden hajauttami-nen maaseutukuntiin (edullisemmatkiinteistökustannukset, keskustanetätyöpisteet)

Kouvola• tiiviin yhdyskuntarakenteen virtu-

aalinen hyödyntäminen• etätyö osana kestävän kehityksen

seutuagendaa

• etätyö osaamiskeskuksen voimava-rana

Hämeen liitto• etätyökeskuksiin sijoittuvan etätyön

kehittämismahdollisuudet (Forssa,Hämeenlinna, Riihimäki)

• etätyökeskusten käyttäjäpotentiaa-lien, menestymismahdollisuuksienja vaikutusten arviointi

• vahvaa raideliikenneyhteydettähyödyntävän alueen mahdollisuu-det etätyön profiloimiseen osana liik-kuvan (etä)työn käsitettä

YTV• sukkuloinnin vähentäminen ja ratio-

nalisoiminen• joukkoliikenteen käytön lisääminen• etätyön liikennekysely

Seuraavassa luvussa on kunkin case-osi-on kohdalla luonnehdittu kyseistä kau-

Kuva 17. Ekoetätyö-hankkeen suoma-laisten kohdealueidensijainti.


punkia tai aluetta siitä näkökulmasta,millainen kasvualusta ekoetätyölle kysei-sellä alueella on. Toisin sanoen on kuvat-tu yhdyskuntarakennetta, työmatkoja jatyövoiman rakennetta taustaolosuhtei-den ymmärtämiseksi. Visioksi kullekinkohdealueelle on kirjattu suurelta osintaustaltaan kunkin kaupungin omastakehitystyöstä nouseva visio, mutta tässähankkeessa erikseen määritelty visio.

Yhdyskuntarakenteen hajautunei-suutta on kuvattu tunnusluvulla, joka onsaatu käyttämällä VTT Rakennus- ja yh-dyskuntatekniikan kehittämää raken-nus- ja huoneistorekisteriä hyödyntävää,rakennetun alueen rajausmenetelmää,jota kutsutaan kolmiotaajamamenetel-mäksi eli kolmiointimenetelmäksi (Huh-danmäki et al. 1999). Se ottaa huomioonmuun muassa taajamarakenteen sisäänjäävät rakentamattomat alueet. Menetel-män avulla saadaan esiin muun muassaasukastiheys ns. kolmiotajaamissa. Kokokaupungin hallinnollisen alueen asukas-tiheys ei anna oikeaa kuvaa yhdyskunta-rakenteen hajautumisen tai tiiviydenasteesta. Sen sijaan kolmiotaajamienasukastiheys kuvaa paremmin yhdys-kuntarakenteen ominaisuuksia. Kaupun-kien väliset erot kolmiotaajamien asukas-tiheydessä johtuvat osittain seudun his-toriasta, kaavoituksesta, luonnonoloista(järvet jne.), asukasrakenteesta jne. Kol-miotaajamien asukastiheyttä kuvaavantunnusluvun rinnalla onkin syytä kiin-nittää huomiota myös esimerkiksi yhdenasukkaan asuntokuntien osuuteen (ks.taulukko n.). Mikäli tämä osuus on suuri,on pääteltävissä, että tilaa tarvitsevatlapsiperheet asuvat esimerkiksi kaupun-gin reunavyöhykkeellä naapurikunnanpuolella, jolloin yhdyskuntarakenne vai-kuttaa tiiviiltä alueeltaan suppeassa kes-kuskunnassa. Vastaavasti asukastiheyskolmiotaajamissa saattaa puolestaantulla alhaiseksi, kun mukana on raken-netut kesämökkialueet.

Väestöä, muuttovoittoa tai muutto-tappiota, ikärakennetta ja työttömyyttäkoskevat tilastotiedot ovat peräisin Ti-lastokeskuksen Kuntafakta –rekisteristävuodelta 2001 ja koulutusta kuvaavatluvut vuodelta 2000. Asukastiheyttä kol-miotaajamissa, yhden asukkaan asunto-

kuntien osuutta ja työmatkan etäisyyttä(asunnon ja työpaikan välinen etäisyyslinnuntietä) sekä 3 kilometrin säteelläkeskustasta sijaitsevien asukkaidenosuutta kokonaisasukasmäärästä kuvaa-vat luvut ovat Tilastokeskuksen vuoden1999 työpaikka-aineistosta.24 Etätyöpo-tentiaalin määrä on 20 %-40 % Tilasto-keskuksen Kuntafakta –rekisterin ilmoit-tamasta työllisen työvoiman määrästävuodelta 2000.25

Kohdealueet esitetään seuraavassajärjestyksessä: ensin pääkaupunkiseudul-ta Helsinki, Espoo ja Vantaa, sitten aak-kosjärjestyksessä Hyvinkää, Kajaani jaKouvola. Lopuksi isommat kohdealueet:Hämeen liitto, jonka alueelta erityisestiHämeenlinna, Forssa ja Riihimäki sekäpääkaupunkiseudun yhteistyövaltuus-kunta YTV, jonka kohdalla tarkastellaanmyös koko Helsingin työssäkäyntialuet-ta. Sama jaottelu on seuraavassa taulu-kossa, jossa kaikista kohdealuekaupun-geista annetaan tilastotietoja. Asukas-määrät, asukastiheys kolmiotaajamissaja yhden asukkaan asuntokuntien osuu-det esitetään myös kunkin kaupunginkohdalla asianomaisissa luvuissa.


Taulukko 7. Kohdekaupunkien asukastiheys kolmiotaajamissa.

Kaupunki kaikki asukkaita kolmio- kolmio- asukas- yhden asukkaanasukkaat kolmiotaajama- taajama tiheys 3- asuntokuntien1999 taajamissa -aste ala km2 taajamissa %-osuus kaikista

as/km2

Helsinki 551123 520677 94,48 106,73 4878 47,3Espoo 209667 201598 96,15 120,56 1672 31,6Vantaa 176386 175070 99,25 84,5 2072 27,4Hyvinkää 42325 40051 94,63 27,08 1479 36,8Kajaani 36373 35181 96,72 39,81 884 35,7Kouvola 31614 31004 98,07 16,72 1854 44,2Hämeenlinna 45980 44458 96,69 31,24 1423 41,5Forssa 18644 17737 95,14 21,65 819 41,4Riihimäki 26106 25272 96,81 19,86 1273 39,8

4.2 Helsingin kaupunki

Ekoetätyön kasvualusta

Helsingin visio: eurooppalainen metropoli ja kehittyväsuurkaupunki

• metro ja meri keskeisiä elinympäristön elementtejä• kilvoittelu Euroopan kaupunkien kanssa, ei niinkään muun Suomen kanssa• tavoitteena houkutella lisää kansainvälisiä innovatiivisia yrityksiä• Helsingin asukasluku 559718 26

• asukastiheys kolmiotaajamissa 4878 as/km2

• yhden asukkaan asuntokunnat 47,3 %• työmatkan etäisyys 6,6 km (yhteen suuntaan)• 3 km säteellä keskustasta asuvien asukkaiden osuus kaikista asukkaista

22,1 %• pendelöivien määrä 54 467 henk., osuus työllisistä 19 %• väestön kokonaismuutos 0,8 %• muuttovoitto muualta Suomesta 0,8 % eli 3362 henkilöä27

• 25-44 –vuotiaita 35,2 %• korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 34,8 %• työttömyysaste 8,5 %• kotitalouksien internet-yhteyksiä pääkaupunkiseudulla yli 50 %• tietojenkäsittelypalvelualan työpaikat• etätyöntekijöiden määrä (arvio): 1. arvio 23 666 henk. (8 % työllisistä), 2. arvio 26 866 henk.28

• etätyöpotentiaalin määrä 44 800 – 89 600 henk.

lä 2002). Helsingin kaupungilla on käy-tössä etätyösopimusmalli henkilöstönsäetätyöntekijöitä varten. Luvun 4.2 lopus-sa on Helsingin kaupungille esitetty toi-menpidesuosituksia etätyön ekohallitus-ta käyttöönotosta, jotka ovat nousseetesiin edellä kuvatun ekoetätyön kasvu-alustan ja tutkimustarkastelujen myötäsaatujen tulosten perusteella.

Helsingin visiona tämän hankkeen ku-vaamassa ekoetätyön kasvualustassanousee esiin Helsinki eurooppalaisenametropolina ja kehittyvänä suurkaupun-kina. Luontoa edustava meri ja kestävänkehityksen mukainen erinomaisesti toi-miva joukkoliikenne sekä siihen selkäran-kana kuuluva metro edustavat ekoetätyö-tä tukevia elementtejä.

Helsingin kaupunki on osallistunutKunnat etätyössä –hankkeeseen (Pentti-


giassa. Tästä syystä Arabianranta onkinmerkittävä virtuaalikoelaboratorio, jokaon saanut kenties enemmän huomiotaosakseen ulkomailla kuin Suomessa. Eräsvirtuaalikylän merkittävimmistä tekni-sistä ratkaisuista on kolmannen sukupol-ven matkapuhelintekniikan käyttöönot-to kaupankäynnissä, pörssikaupassa jatoimistotyössä. (Seppänen 2001). Alueel-le on rakennettu myös huipputehoverk-ko alueen yritysten, asukkaiden ja oppi-laitosten yhteiseen käyttöön. Arabian-rantaa voi siten pitää sekä urbaanina etä-työkoelaboratoriona että tietoyhteiskun-takoelaboratoriona.30

Pääkaupunkiseudulla merkittävin jotoimiva toimiva it-keskittymä sijaitsee Es-poon ja Helsingin kontaktipinnassa Ota-niemi-Keilaniemi-Ruoholahti –alueella.Ruoholahden toimistokeskittymään on si-joittunut useita it-alan yrityksiä ja toi-mijoita. Alue muodostaa eräänlaisen ur-baanin it-alan ja tietoyhteiskunnan “su-peraivoalueen”. Alue symboloi tietoyh-teiskunnan keskeistä paradoksia, jonkamukaan tietoja viestintätekniikoidenkehitys mahdollistaa ajasta ja paikastariippumattoman työskentelyn, muttatyöpaikkojen keskittyminen jatkuu mo-

Kuva 18. Helsingin kohdealueina Kruunuvuorenranta Laajasalossa ja Aurinkolahti Vuosaaressa.

4.2.1 Arabianranta jaRuoholahden it-keskittymä

Helsingin kaupungin virtuaalikyläksisuunnitellun Arabianrannan ensimmäi-set asuintalot ovat valmistuneet kesällä2001. Suunnitelman mukaan loput asun-not noin viiden miljardin rakennusura-kasta valmistuvat vuoteen 2012 men-nessä, jolloin alueelle on jo noussut noin3000 asuntoa. Asukkaita on tuolloin noin7000 henkeä. Lisäksi alueella tulee opis-kelemaan noin 4000 henkilöä ja alueen700-800 yrityksessä tulee olemaan työ-paikka yhteensä noin 5000 ihmiselle.

Arabianrannasta on tarkoitus muo-dostaa kansainvälisestikin katsottuna ve-tovoimainen alueellisen tietoyhteiskunnankehityshanke.29 Voimakkaan it-keskitty-män lisäksi alueesta on tarkoitus kehit-tää myös Itämeren johtava taideteolli-suuskeskus (erityisesti muotoilun jamediateknologian keskus) Taideteollisenkorkeakoulun toimiessa katalysaattorina.

Arabianrannassa tietoyhteiskunnankehittäminen tapahtuu asukkaiden, yri-tysten ja Taideteollisen korkeakoulunsekä uuden teknologian luovassa syner-


nipuolisen vuorovaikutuksen, liiketoi-minnallisen ja sosiaalisen synergian sekähiljaisen tiedon välittymisen tavoittelunvuoksi. Pitäjänmäki ja Vallila kuuluvatmyös Helsingin merkittävimpiin it-alankeskittymiin. Pääkaupunkiseudun toimi-tilojen rakentamiseen annetut luvat su-pistuivat vuonna 2001 36 prosenttia edel-lisvuoden vastaavaan ajankohtaan ver-rattuna, kun tarkastelun pohjana ovatkerrosalat (Helsingissä 25 %, Espoossa72% ja Vantaalla lupien määrä säilyi en-nallaan). Uudisrakentaminen on kuiten-kin ollut vilkasta. Pääkaupunkiseudullaaloitettiin 177 000 neliömetrin rakennus-työt toimitilojen uudisrakennuksissa. Ver-rattuna vuoden 2000 vastaavaan ajankoh-taan kasvua oli 37 %. (HSS 2001, 5).

Pääkaupunkiseudulla toimitilojenkustannukset ovat korkealla tasolla muu-hun maahan verrattuna. Kustannuste-kijöiden lisäksi yritykset saattavat tule-vaisuudessa harkita keskeisten toimin-tojensa hajauttamista myös turvallisuus-syistä. Uudenlaisten työnteon mallien -kuten etätyön - johdosta on kuitenkinmahdollista pienentää toimitilojen tar-vetta. Työn luonteen tulee luonnollisestitällöin soveltua etätyöhön. Näin ollenvoitaisiin ajatella, että Ruoholahdessatyössäkäyvät tietotyön tekijät voisivatosittain vuorotella työtilojensa käyttöä

Kuva 19. Otaniemi-Keilaniemi-Ruoholahden “it-superaivoalue”.

ja tehdä etätyötä parina päivänä viikos-sa. Ruoholahdessa sijaitsevan metroase-man ansiosta työssäkäyntiliikenteenosalta joukkoliikenne on houkuttelevakulkumuoto. Tämä sopii ekohallitun etä-työn käsitteeseen, jossa joukkoliikennet-tä suositellaan käytettäväksi muina kuinetätyöpäivinä (jolloin työmatka jää ko-konaan pois). Ruoholahden metroase-man rakennuksessa sijaitseva Toimihen-kilöunioni aloitti syksyllä 2001 omanhenkilöstönsä parissa etätyökokeilunEkoetätyö-hankkeen puitteissa (ks. tar-kemmin luvussa 5.2 ja kokeilun tuloksis-ta loppuraportti Heinonen & Niskanen2003).

Haasteellista on luoda innovatiivi-sia työympäristöjä ja työpaikka-alueidenkeskittymiä, joissa sosiaalinen vuorovai-kutus ja osaamisen synerginen kumuloi-tuminen yhdistyy luovalla ja virkistäväl-lä tavalla. Ruoholahdessa on tiiviin ra-kentamisen ja korkeiden toimistoraken-nusten sekaan onnistuttu sijoittamaanmonipuolisesti palveluita. Meren lähei-syys rakentuu kanavan ympärille. Met-ro luonnollisesti on liikkumisen selkäran-ka ja sen jatkaminen Espooseen avaisilisää mahdollisuuksia alueen monipuo-lisuuteen ja viihtyisyyteen henkilöauto-liikenteen vähentyessä.


Kuva 21. Korkean osaamisen it-keskittymää toimistotorneineen vs. viereinen hautausmaa“paasitorneineen”.

Kuv

a: A

imo

Huh

danm

äki

Kuva 20. Ruoholahden it-keskittymä.

Kuv

a: A

imo

Huh

danm

äki


Koska Itä-Helsingin profiili tietoyhteis-kuntakehitykseen ja etätyöhön liittyvis-sä asioissa on tähän asti ollut esimerkiksiRuoholahden it-keskittymää ja Arabian-rannan visiota matalampi, on syytä tar-kastella myös itäisessä Helsingissä sijait-sevien alueiden mahdollisuuksia etätyönavulla antaa pontta itäisten kaupungin-osien kehitykselle ja vetovoimaisuudel-le. Seuraavissa luvuissa käydään läpi Itä-Helsingin imagon ja vetovoiman vahvis-tamiseen ja uusien asuinalueiden moni-puolistamiseen liittyvien keinojen poh-dintaa. Edellä kuvattu “superaivoalue”voitaisiin tulevaisuudessa venyttää Itä-Helsinkiin. Siihen sisältyisi etenkin Vii-kin bioteknoalueen sekä Herttoniemen jaRoihupellon alueet, joille voisi sijoittuait-alan ja uuden teknologian yritys- jaopetustoimintaa (ks. myös Tiitola 2002).Yleiskaavassa on hahmotettu Roihupel-toon bussivarikon paikalle uutta metro-asemaa Siilitien ja Itäkeskuksen välille.Paikalle halutaan toimistoja ja korkeaaosaamista (Merihaara 2003). Ei kuiten-kaan ole tarkoitus monistaa nykyisten ict-alueiden konseptia, varsinkaan kun alankasvu on hiipumassa. Pikemminkin onlöydettävä uusia kasvualoja ja tuettavanäiden sijoittumista.

Tulevaisuudessa tätä osaamiskäytä-vää ja vuorovaikutusta vahvistaisi no-pean liikenneyhteyden saaminen Otanie-men korkeakoulu- ja yliopistollisista op-pilaitoksista ja näiden kampusalueiltasekä tutkimusyksiköistä Viikkiin astimetro- ja/tai bussiyhteyden avulla. Tä-män vuorovaikutusyhteyden merkitysentisestään korostuu, koska Otaniemenkylkeen Espoon Keilarantaan on raken-nettu bioteknologian keskittymä Bio Cen-ter (ks. luku 4.3). Viikissä on noin 4000asukasta ja vajaan kymmenen vuodenkuluttua siellä arvioidaan olevan 11 000asukasta, 6000 työpaikkaa ja 6000 opis-kelijaa. Alueella sijaitsee myös Eko-Viik-ki – ekologisen rakentamisen koealue,jossa hyödynnetään aurinkoenergiaa jahoidetaan kasvimaita. Muuallakin Vii-kissä on ekologisia kokeiluja. Alueellerakennetaan eläintieteellisen tiedekun-nan tiloja ja odotetaan elintarvikeviras-toa. Viikin tiedepuistoa aikanaan suun-niteltaessa mallia haettiin japanilaisista

biotekniikkaan keskittyneistä teknopolis-alueista.31 Viikin alueeseen ja ekologiseenprofiiliin sopisi hyvin ekoetätyö-malli.

4.2.2 Etätyö Itä-Helsinginvetovoiman vahvistajana

• Etätyö Itä-Helsingin monimuotoi-sen, moni-ilmeisen ja luonnosta voi-maa ammentavan kaupunkikult-tuurin edistäjänä

• Itä-helsinkiläinen etätyö Itä-Hel-singin sekä keskustan ja sisäkau-pungin dynaamisen vuorovaiku-tuksen vahvistajana

• Itä-Helsinki elää muita alueita voi-makkaammin vuorovaikutussuh-teessa Helsingin kantakaupunginkanssa (metrokulttuuri)

Itä-Helsingin varsinainen kasvu alkoi1940-luvun lopulla. Ensimmäiset esikau-pungit rakennettiin Roihuvuoreen jaHerttoniemeen ja pientaloasutusta levi-si muun muassa Vartioharjuun. 1960-lu-vulta alkoi voimakas kasvu, kun suuriakerrostalolähiöitä rakennettiin Puotin-harjuun, Myllypuroon, Kontulaan, Mel-lunmäkeen, Vuosaareen ja Laajasaloon.Pientaloalueita rakennettiin muun mu-assa Laajasaloon ja Tammisaloon. Hima-nen (2001) ihmettelee, kuinka Herttonie-mestä rakennettiin 1970-luvun alussaLaajasaloon 2,6 kilometrin mittainen 2 +2 –kaistainen moottorikatu, joka päättyykuin seinään. Amerikkalaisen tiekulttuu-rin vastakohtana raideliikenne on kui-tenkin se, joka luonnehtii parhaiten Itä-Helsingin liikennekulttuuria. Laajasalonmoottorikatukin palvelee metroliiken-nettä. Moni henkilöautolla ajava jättääajoneuvonsa liityntäpysäköintihalliinHerttoniemen metroaseman kupeessa jajatkaa metrolla keskustaan. Mikäli met-royhteys jatkuisi Espooseen, metron käyt-täjien määrä kasvaisi ja henkilöautollatyömatkansa tekevien määrä laskisi olen-naisesti. Samalla Helsingin keskustanruuhkat vähenisivät.

Metro leimaa voimakkaasti Itä-Hel-singin rakennetta. Se on osaltaan tehnytalueesta suhteellisen tiiviin ja luonutvoimakkaan vuorovaikutussuhteen Itä-Helsingin sekä keskustan ja muun kan-


takaupungin välille. Voimakas vuorovai-kutus näkyy esimerkiksi liikennemääris-sä Kulosaaren sillalla ja se on nähtävissämyös liikennetutkimuksista. Itä-helsin-kiläiset käyvät töissä ja asioivat muitavastaavia seudun alueita enemmän kan-takaupungissa. Tämä ei tarkoita suurem-pia liikennesuoritteita esimerkiksi poh-jois-helsinkiläisiin tai espoolaisiin verrat-tuna, vaan kysymys on matkojen suun-tautumisesta. Työpaikkoja on Itä-Helsin-gissä suhteellisen vähän ja itä-helsinki-läisten työpaikat ovat sijainneet pääosinHelsingin kantakaupungissa. Työpaikka-rakenteen muutokset koskevat kuitenkinmyös itä-helsinkiläisiä. Yhä useammantyöpaikka sijaitsee kauempana keskus-tasta. Mikäli työpaikkojen määrä ei kas-va Itä-Helsingissä ja työpaikkarakenteenhajautuminen jatkuu nykyisellään, itä-helsinkiläisten työmatkojen pituudet tu-levat kasvamaan.32 Itä-helsinkiläistentyömatkan pituuden kasvua voitaisiinhillitä muun muassa lisäämällä Itä-Hel-singin työpaikkoja ja työmatkasuoritet-

ta voitaisiin vähentää lisäämällä etätyö-tä. Metrokulttuurista voidaan puhua kau-punkikulttuurin osakulttuurina, joka Itä-Helsingin osalta on keskeisiä elinvoimai-suuden tekijöitä (Neuvonen 2002). Merija metro ovat Itä-Helsingin ympäristöys-tävällisen elinympäristön symboleita,joihin etätyön ekohallittu malli istuu läh-tökohtaisesti hyvin. Itä-Helsingin ainut-laatuiset kartanomiljööt, kellotapulit jaLinnanrakentajantien tuulimylly ovatmaamerkkejä ja symboleja ympäristöstäja luonnosta voimaa ammentavalleasuinseudulle.

Viimeisen kymmenen vuoden aika-na merkittävimmät Itä-Helsingin kasvu-alueet ovat olleet Herttoniemessä ja Vuo-saaressa, jossa yksi tämän hankkeen koh-dealueista sijaitsee (Aurinkolahti). YTV:nPääkaupunkiseudun tulevaisuuskuvanmukaan Vuosaari pysyy Hakunilan ohel-la seudun väestöpainotteisimpana kes-kuksena. Itäkeskus on Helsingin keskus-tan lisäksi Pasilan, Hermanni-Sörnäisenja Leppävaaran ohella merkittävin kes-

Kuva 22. Itä-Helsingin kohdealueiden sijainti suhteessa Herttoniemeen ja metrorataan.

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

i


kus Helsingin seudulla vuonna 2025(YTV). Itä-Helsinkiin on mahdollista ra-kentaa toimitilaa vuoteen 2020 mennes-sä jopa 15 000 – 30 000 uutta työpaikkaavarten (Merihaara 2003).

Itä-Helsingin alueella olevat varsi-naiset kohdealueet ovat AurinkolahtiVuosaaressa ja Kruunuvuorenranta Laa-jasalossa. Lisäksi tarkasteluun on otettumukaan Herttoniemen yrityspuistohan-kesuunnitelmat. Tämän hankkeen kan-nalta keskeiset kysymykset ovat työn,asumisen ja liikkumisen dynamiikka.Kotona tehtävän etätyön kannalta tär-keitä asioita ovat muun muassa etätyönvaatimat tietoliikenneinfrastruktuuri,viihtyisä asuinympäristö, mutta myösmahdollisuus päästä nopeasti työpaikal-le. Uudet korkeatasoiset asuinalueet tu-

levat muodostamaan tärkeän osan Itä-Helsingin kehittämisessä. Merellisyys jasaaristo ovat Itä-Helsingin ehdottomiavahvuuksia. Molemmat Helsingin koh-dealueet – Aurinkolahti ja Kruunuvuo-renranta – sijaitsevat meren äärellä. Kaa-voittamisen periaatteena Helsingissä on,että rannat olisivat avoimia kaikille kau-pungin asukkaille.

Laajasalon muusta rakenteesta hie-man erillään olevalle alueelle tulee 7000– 10 000 asukasta. Aurinkolahdessa ra-kentaminen on jo alkanut ja läntisen alu-een peruskivenmuuraustilaisuus on pi-detty helmikuussa 2001. Alueelle tuleenoin 5000 asukasta. Kruunuvuorenran-nan suunniteltu rakentaminen alkaavuonna 2011.33

Kuva 23. Eri pääkaupunkiseudun alueiden asukkaiden matkojen suuntautuminen kantakau-punkiin. (YTV:n liikennetutkimusaineisto 2000).

Kaupungin kaavoittajat ovat valmiitakaavoituksen antamin mahdollisuuksinedistämään etätyötä tukevia ratkaisujakuten esimerkiksi työtiloja asuntoihin jamahdollistamalla tilojen muuntelurat-kaisuja. Ongelmana on kuitenkin, ettärakennuttajat eivät yleensä ole halukkai-ta tekemään kerrostaloihin kovinkaan

erikoisia ratkaisuja, koska eivät usko saa-vansa tällaisia asuntoja kaupaksi. Vuo-saaren Rastinkallioon on kuitenkin toteu-tettu kerrostalojen pohjakerroksiin asun-toja, joissa alakerrassa kadun puolella ontyötila ja varsinaiset asuintilat sijaitse-vat kadunpuolelta katsottuna toisessakerroksessa. Asunnot menivät erittäin

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

i


hyvin kaupaksi ja rakennuttaja otti niitämielellään lisää tuotantoon. Kerrostalonja omakotitalon rakennuttaminen ovathyvin erilaisia hankkeita. Omakotitaloasuunnittelee usein tuleva käyttäjä ja täl-löin käyttäjän omat erikoistarpeet pysty-tään toteuttamaan.34 Kerrostaloa ei suun-nittele tuleva käyttäjä ja tämän takiakerrostalo on tehtävä nk. bulkkituotteek-si, joka soveltuu keskimääräisen asun-nonkäyttäjän tarpeisiin. Jos kerrostaloonhaluttaisiin enemmän erikoisratkaisujakuten esimerkiksi aputiloja, joita voisimuuttaa työtiloiksi tai muita kaupunki-poliittisesti terveempiä ratkaisuja, tulisikerrostalon tulevat käyttäjät jollain ta-voin saada talon suunnitteluprosessiinmukaan.35 Uusia asumisratkaisuja onmietitty tulevien suurten asuntoalueiden(esimerkiksi poistuvat satama-alueet)toteuttamisessa. Vapaamuotoisempiaasumisratkaisuja olisi helpompi toteut-taa pientaloalueilla. Tällaisia uusia alu-eita on enää hyvin vähän Helsingin kau-pungin alueella. Enemmänkin on painei-ta tiivistää nykyisiä pientaloalueita kuinantaa joustoa käytettävissä olevan raken-nusoikeuden toteuttamiselle.

Etätyötiloja voitaisiin tehdä myösvanhoihin ostoskeskuksiin, jotka eivät oleenää varsinaisessa liiketilakäytössä. Täl-laisia surkastuvia vanhoja ostoskeskuk-sia on eri puolella Helsinkiä ja ne ovat

paikallisten asukkaiden helposti saavu-tettavissa. Esimerkiksi Laajasalon ostos-keskuksesta saattaisi löytyä tilaa etätyö-pisteille. Tämä näkökohta kannattaisiottaa huomioon vanhojen ostoskeskus-ten kokonaisvaltaisessa toiminta- ja tila-suunnittelussa ja saneeraushankkeissa.Herttoniemeen aloitettiin vuonna 2001NCC:n Opuksen liikekiinteistön raken-nustöiden ensimmäinen vaihe (6000 m2).Toimitilakompleksin yhteyteen tulevai-suudessa mahdollisesti kehkeytyvän yri-tyspuiston yhteydessä voisi myös olla ti-laisuuksia etätyökeskustoimintaan. Täl-lainen etätyökeskus palvelisi Itä-Helsin-gissä asuvia, muuten pidemmällä työs-säkäyviä. Erityisen hyödyllinen se olisiKruunuvuorenrannasta tuleville etätyö-potentiaalisille asukkaille. Vuonna 2003toimistotilaa on valmiina ja liikenneym-pyrään rakennetun Megahertsi-ostoskes-kuksen sekä muut lähipalvelut ovat hel-posti saatavilla.

4.2.3 Aurinkolahti Vuosaaressa

Aurinkolahdesta on suunniteltu Helsin-gin Vuosaareen uusi merellinen asuin-alue. Kallahden itäpuolelle meren ran-nalle on rakennettu korkeatasoinen, va-paarahoitteinen kerros- ja pientaloalue.Sopimusalueelle sijoittuu noin 5000 asu-kasta. Kerrostaloissa kerrosluku vaihte-

Kuva 24. Aurinko-lahden alueen ha-vainnekuva (KSVHelsinki).


lee kolmesta yhdeksään. Pysäköinti onjärjestetty tonttikohtaisesti. Aurinkolah-den itäosaan on suunniteltu osin pienve-neillä kuljettava kanava. Leikosaarentienpohjoispuolelle Paulig Oy:n ja kaupun-gin maille rakennetaan kolme asuinkort-teliryhmää yhteensä noin 3000 asukkaal-le. Kahdessa itäisemmässä kortteliryh-mässä sisäosat toteutetaan pienkerros-taloina. Alueen asuntorakentaminen al-koi vuonna 2000.

Ala-aste ja ensimmäinen päiväkotiotettiin käyttöön elokuussa 2001. Aurin-kolahden peruskoulu valmistui käyttöönelokuussa 2002. Koulut ja päivähoito to-teutettiin alueella siten etupainotteisestiennen asukkaiden tuloa. Peruspalvelui-den lisäksi alueen asukkaiden saatavillatulee olemaan virkistys- ja kulttuuripal-

veluja. Rantaan tulee uusi pienvenesata-ma, kävelykatu ja yleinen hiekkaranta.Alueellista venekerhoa ollaan perusta-massa rakennuttajien toimesta. Taiteili-jatalon rakennuksen peruskivenmuu-raustilaisuus pidettiin loppukesällä 2001.Aurinkolahden rakentamisessa on mu-kana viisi yritystä (Asuntosäätiö, ProPaulig, Sato, Skanska ja YIT), joille on jaet-tu Aurinkolahden 1. ja 2. (kaava 10610)vaiheen asuintalot lukuun ottamattatonttia 54298/1, joka on kaupungin pe-rustama säätiön taiteilijatalo. Kaavan10780 alueella kaupunki pidättää käytös-sään vapaasti jaettavana 30 000 k-m2.Loppuihin tontteihin on 1 ja 2 –vaiheenyritysosapuolilla optio.

Yritykset rakentavat kaikkiin asuin-taloihin varaukset laajakaistaverkkoja

Kuva 25. Ala-aste ja päiväkoti rakennusvaiheessaan Vuosaaren Aurinkolahdessa.

varten. Sonera Living Oy ja yritykset ovatallekirjoittaneet yhteistyösopimuksen,jonka mukaan Aurinkolahteen on raken-nettu laajakaistainen alueverkko, jokatarjoaa uudentyyppisiä sähköisiä palve-luja. Sopimus koski aluksi noin 1000 asuk-kaan verkottamista. Uudentyyppisetpalvelut liittyvät viestintään, turvalli-suuteen, viihteeseen, hyvinvointiin jasähköiseen kaupankäyntiin. Asukkailletarjotaan myös etätyöpalveluita. Kotita-loudet maksavat itse kulut liittyessään

verkkoon. Tämä merkitsee normaalejaliittymis- ja kuukausimaksuja.

Hankkeet ja markkinointi pyrittiinkeskittämään ensi vaiheessa Aurinko-lahden puistotien varren ja Aurinkolah-den aukion ympäristön hankkeisiin. Senavulla saatiin ensi vaiheessa nopeastiehyttä kaupunkirakennetta. Vuosaarenmetroasemalta voi kävellä Kahvikatuaja Aurinkolahden puistotietä pitkin Au-rinkolahden aukiolle vajaassa kymme-nessä minuutissa. Rakennukset on suun-

Kuv

a: A

imo

Huh

danm

äki


Kuva 26. Rannan tuntumaan rakennettuja kerrostaloja Vuosaaren Aurinkolahdessa.

niteltu 2-9 –kerroksisiksi. Merenrannal-la asuntojen keskineliöhinta on ollutmelko korkea, noin 2500 euroa. LäheiseenKallahteen on muuttanut uusiin taloihinesimerkiksi paljon eläkeläisiä, jotka ha-luavat peruspalveluiden pariin pois pien-taloasumisen velvoitteista rauhalliseenympäristöön ja ovat valmiita maksa-maan siitä. Aurinkolahden osalta asun-tojen kysyntä ei alussa ollut aivan odote-tun mukaista.

Alueen säilytettävissä huviloissatulee olemaan päivähoitotoimintaa ja tai-teilijatalon yhteistila kahviloineen. Yh-den huvilan käyttö on osin avoin. Kaik-kien kerrostalojen pohjakerroksiin voitai-siin sijoittaa liike- tai työtiloja, esimer-kiksi nettikahvila. Nettikahvila kannat-taisi toteuttaa monitoimiperiaatteella.Sen vaikutus lähiympäristön yhteisölli-syyteen ja virkistyksellisyyteen olisi myöstodennäköisesti merkittävä. Nettikahvi-la houkuttelisi asukkaita tavanomaisenkahvilapalvelun lisäksi mahdollisuudel-la asiakkaalle suotavaan tiettyyn netti-aikaan. Tästä asiakasaikakiintiöstä - esi-merkiksi puolesta tunnista - ylimeneväaika voisi sitten olla maksullista kohtuu-hintaan. Nettikahvila voisi toimia myöseri väestöryhmien yhteisenä kokoontu-mispaikkana, jossa nuoret voisivat opas-taa vanhempaa väestöä netin käyttöön

ja esimerkiksi yhteydenpitoon lastenlas-tensa kanssa. Nettikahvilassa olisi rau-hallisempi nettikahvilan nurkkaus, jos-sa alueella asuva etätyöntekijä saattaisihaluta työskennellä oman asunnon jokoyksinäisyyden tai hälyisyyden takia tiet-tyjä jaksoja. Näitä voisi varata erikseenkuten kirjastoissa tehdään.

Nettikahvilalla voi olla monenlaisiarooleja. Nettikahvila voi korvata varsi-naisia yritysten toimitiloja ja toimia täy-sin liiketoimintaperiaatteella. Toinen suo-siteltavampi malli olisi perustaa nettikah-vila sosiaalisen pääoman tyyssijana. Täl-löin nettikahvila voisi olla taloyhtiönyhteistila, johon myös naapuritaloyhti-öillä voisi olla pääsy ja käyttöoikeus. Täl-lainen nettikahvila palvelisi kaikkiaasukkaita ja auttaisi arjen hallinnassa jasosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

Alueelle tulee ainakin yksi lähikaup-pa omalle tontilleen ja lisäksi mahdolli-sesti myymälöitä asuintalojen pohjaker-roksiin. Lähellä on jo metro, kauppakes-kus, sosiaali- ja terveyspalvelukeskusAlbatross, uima- ja palloiluhalli, Vuota-lo, jossa yhdistyvät kulttuuriasiainkes-kus, työväenopisto, lukio ja Vuosaarenkirjasto sekä ruotsinkielinen monitoimi-talo Rastis, jossa toimii myös ruotsinkie-linen ala-aste.

Kuv

a: A

imo

Huh

danm

äki


Kuva 27. Rantaan rakennettu kerrostalo, jonka edustalla venepaikkoja (ks. myös kansikuva).

Kuva 28. Alueen vanhaa rakennuskantaa Vuosaaren Aurinkolahdessa.

Kirjaston muuttaessa Vuotaloon se sai ylituhat neliötä lisää toimitilaa, omat osas-tot eri ikäisille sekä monipuolisen it-va-rustuksen, joka soveltuu etäopiskelun li-säksi esimerkiksi etätyön tekemiseen.Internet-yhteyksin varustettuja asiakas-

päätteitä on 30, skannerein ja tietokoneinvarustettuja monitoimitiloja on kolme jatoisessa kirjaston vuokrattavista kokous-huoneista on myös videoneuvottelumah-dollisuus.

Kuva

: Sirk

ka H

eino

nen

Kuv

a: A

imo

Huh

danm

äki


Kuva 29. Vuosaaren paikalliskeskuksen rakennus Vuotalo, jossa sijaitsee kirjasto.

Kuva 30. Katu kohti merta rakennusvaiheessaan Vuosaaren Aurinkolahdessa.

Taiteilijatalo on tuonut puolestaan jon-kin verran pienimuotoista kulttuuritoi-mintaa alueelle. 450-vuotistaiteilijatalonrakentaminen Vuosaareen alkoi vuonna2001 ja se valmistui vuonna 2002. Taitei-lijataloon on rakennettu 50 asuntoa, työt-iloja ja yhteistilat viereiseen huvilaan.Hakijoita Taiteilijataloon oli paljon jaasukkaat ovat jo muuttaneet taloon. Alu-eella on myös pienvenesatama. Sen yllä-pitäjillä on mahdollisuus rakentaa tans-sipaviljonki rantaan. Vuosaaren Urheili-

jakalastajien venekerho säilyy alueella,mutta on siirretty pääosin kanavan itä-rannalle. Talojen ja meren väliin sijoittu-va uimaranta on 600 metriä pitkä. Ran-nan toimipiste ja valvottu osuus sijoittu-vat rannan itäpäähän. Lähellä noin ki-lometrin päässä sijaitsee toimiva 18-rei-käinen golf-kenttä ja Vuotien pohjoispuo-lella on liikuntapuisto. Aurinkolahdenvieressä sijaitseva Uutela tarjoaa luonto-elämyksiä alueen yllä liitelevine merilin-tuineen.

Kuv

a: A

imo

Huh

danm

äki

Kuv

a: A

imo

Huh

danm

äki


Aurinkolahden kanava toteutetaan noin600 metriä pitkänä. Suuren polemiikinkohteeksi joutuneen kanavahankkeenmukaan kanavan pohjoispää muodostuutasoissa +3 ja +5 olevina merivesialtai-na, joista vesi valuu putouksina merentasossa olevaan kanavaan. Kanava ra-jaa asuntoalueen Uutelan suuntaan. Au-rinkolahtea on markkinoitu kanavalla,jonka yli rakennetaan kaarisiltoja ja jon-ka alimpaan altaaseen pääsee pienveneil-lä. Kritiikistä huolimatta vuonna 2007valmistuva kanava tulee olemaan asuin-alueelle lisäarvoa tuova erikoisuus ja ym-päristörakennustaiteen symboli.

Paikoitellen Itä-Helsinkiä vaivaaasukasrakenteen yksipuolisuus. Joillainalueilla on vain kaupungin vuokratalo-ja, mikä on aiheuttanut tietynlaisen ima-go-ongelman. Aurinkorannan tulevaaasukaspohjaa ei luonnollisestikaan vielätiedetä, mutta alueelle rakennetaan vainvapaarahoitteista asuntotuotantoa. Ta-voitteena on saada alueelle vakavarai-sempaa väkeä tasapainottamaan Vuo-saaren eteläosissa muuten vallitsevaavuokra-asumispainotteisuutta ja jossain

Kuva 31. Sama katu merenrannan päädystä nähtynä.

määrin sosiaalisen syrjäytyneisyyden lei-maa. Toistaiseksi kaikki tuotanto on omis-tusasuntoja, mutta sopimus mahdollis-taa myös vapaarahoitteisen vuokratuo-tannon. Etätyömahdollisuuksien kannal-ta oleellista on laajakaistatietoverkonrakentaminen, jonka toteuttamista raken-nuttajat yhdessä valmistelivat, hyvät lii-kenneyhteydet, peruspalvelujen saata-vuus, kulttuuripalvelujen ja monipuolis-ten harrastusmahdollisuuksien olemas-saolo. Alueelle voisi mahdollisesti muut-taa it-alan ja muiden etätyöhön soveltu-vien ammattien työntekijöitä, jotka ar-vostavat meren tuntumassa asumista jalähellä sijaitsevia liikunta- ja virkistys-mahdollisuuksia.

Mitkä sitten ovat etätyön edellytyk-siä ja vaikutuksia Aurinkolahden alueel-la? Edellä kuvatun perusteella alueellemuuttavilla potentiaalisilla etätyönteki-jöillä kannalta näyttäisi olevan riittävätedellytykset etätyön tekemiseen tietotek-nisen verkon, palvelujen saatavuuden javirkistysmahdollisuuksien muodosta-man kokonaisuuden osalta.

Rakennusten osalta huoneiston pääkäyt-tötarkoitus saattaa olla liian määräävä.Ns. sekataloja eli yhdistettyjä asuin-, toi-misto- ja liikerakennuksia on Helsinkiinsuunniteltu jo parikymmentä vuotta sit-

ten. Suunnitelmat ovat kuitenkin melkousein jääneet toteutumatta, sillä raken-nusliikkeillä ei ole ollut valmiuksia taihalukkuutta kyseisen tyyppisten talojentuottamiseen. Esimerkiksi Malminkarta-

Kuva

: Sirk

ka H

eino

nen


Taulukko 8. Vuosittainen työmatkaliikenteen väheneminen ja sen myötä syntyvät poltto-aineen ja ajan säästöt sekä päästöjen ja onnettomuusriskin väheneminen, jos 500 muu-ten henkilöautolla työssä käyvää Aurinkolahden asukasta tekee etätyötä kerran viikossaasunnossaan tai asuntonsa välittömässä läheisyydessä (esimerkiksi kävelymatkan etäi-syydellä olevassa kirjastossa).

Etätyöpopulaatio Net = 500 Liikenteelliset ja ympäristölliset vaikutuksetEtätyöfrekvenssi Fet = 1 pv/vk (säästöt)

R = vähennykset vuodessaNet = 500

työmatkojen lukumäärä 21 000 (edestakaista) työmatkaatyömatkasuorite 525 000 kmtyömatkaan kuluva aika 16 100 tpolttoaineen kulutus (energiana) 1 207 500 MJhiilidioksidi CO2 86,6 tnhäkä CO 3,2 tnhiilivedyt HC 404 kgtypen oksidit NOx 630 kghiukkaset PM 25 kg

Kuva 32. Asuinkerrostalo rakenteilla olevan uimarannan äärellä.

non asuinalueen suunnitteluperiaattee-na oli alun perin ns. sekoittuneen kau-punkirakenteen aikaansaaminen. Toisi-aan lähelle sijoitettiin kerrostaloja ja pien-taloja sekä toisaalta asuntoja ja työpaik-koja. Etätyön kannalta tällainen sekoit-tunut kaupunkirakenteen malli on toivot-tava.36

Aurinkolahden osalta on arvioituse osuus asukkaista, joka saattaisi ryhtyäetätyötä tekemään joko asunnoissaan taiesimerkiksi alueella sijaitsevassa etätyö-pisteessä, alueen kirjastossa tai Roihupel-lolle tai Herttoniemen liikenneympyränkupeeseen sijoittuvassa yrityspuistossa

tms. Näiden potentiaalisten etätyönteki-jöiden osalta on laskettu liikenteellisiä jaympäristöllisiä vaikutuksia seuraavasti.Arviolta 20-40 % työikäisestä väestöstävoisi tehdä etätyötä ainakin yhtenä päi-vänä viikossa tapahtuvana. Jos alueellearvioidaan tulevan 5 000 asukasta, niinetätyöpotentiaalisten määrä on 500-1000.37 Seuraavassa on laskettu alemmal-le etätyöpotentiaalisten prosenttimää-rälle liikenteelliset ja ympäristölliset vai-kutukset. Kertomalla luvut kahdella saa-daan esiin vastaavasti suuremman etä-työpotentiaalin toteutumisen vaikutuk-set.38

Kuva

: Sirk

ka H

eino

nen


Seuraavassa taulukossa on laskettunasäästöt, jotka syntyvät tietyssä etätyökes-kusomaisessa työnteon mallissa kyseisel-lä alueella. Tällöin keskimääräisestä työ-matkapituudesta ja työmatkaan kuulu-

Taulukko 9. Vuosittainen työmatkaliikenteen väheneminen ja sen myötä syntyvät poltto-aineen ja ajan säästöt sekä päästöjen ja onnettomuusriskin väheneminen, jos 500 muu-ten henkilöautolla työssä käyvää Aurinkolahden asukasta tekee etätyötä kerran viikossayrityspuistossa Herttoniemessä.39

Etätyöpopulaatio Net = Liikenteelliset ja ympäristölliset vaikutuksetEtätyöfrekvenssi Fet = 1 pv/vk (säästöt)

R = vähennykset vuodessaNet = / Net =

työmatkojen lukumäärä työmatkan pituus pienenee, ei lukumäärätyömatkasuorite 172 200 kmtyömatkaan kuluva aika 8400 tpolttoaineen kulutus (energiana) 396 060 MJhiilidioksidi CO2 28 tnhäkä CO 1,1 tnhiilivedyt HC 133 kgtypen oksidit NOx 207 kghiukkaset PM 8,1 kg

4.2.4 KruunuvuorenrantaLaajasalossa

Uudet korkeatasoiset asuinalueet tulevatolemaan tärkeä osa Itä-Helsingin kehit-tämistä. Merellisyys ja saaristo ovat Itä-Helsingin vahvuuksia, joita ei ehkä oletähän mennessä pystytty tarpeeksi hyö-dyntämään. Laajasalon öljysatama-alu-een muuttaminen asumiskäyttöön tuomahdollisuuden lisätä merellistä asumis-

ta Helsingissä. Öljysatama on yhä toimin-nassa, mutta sen lopettaminen on perus-teltua jo turvallisuussyistä.40 Nykyistä öl-jysatama-aluetta ympäristöineen kutsu-taan toistaiseksi Kruunuvuorenrannak-si.41 Uudet, hienoilla paikoilla olevatasuinalueet ovat tärkeitä Itä-Helsinginkehittämiselle. Ne tarjoavat yritysten jaasukkaiden haluamia laadukkaita asuin-alueita ja tekevät mahdollisiksi lyhyettyössäkäyntietäisyydet.

vasta ajasta on vähennetty oletettu lyhy-empi työmatka etätyöpisteeseen ja siihenkuluva vastaava aika. Näiden erotuksetmuodostavat tässä tapauksessa syntyvätsäästöt.

Kuva

: Sirk

ka H

eino

nen

Kuva 33. Näkymä Korkeasaaresta öljysataman kohdalle kohoavalle asuntoalueelle.


Alueen suunnittelu etenee eri vaiheissa.Ensin tehdään yleissuunnitelmavaihto-ehtoja alueen yleisluonteesta. Niissä sel-vitetään kaupunkirakenteen sekä viher-ja suojelualueiden rajausvaihtoehdot,rakentamistapa alueen eri osissa, erilai-set liikenneratkaisut sekä muita toimin-nallisia kysymyksiä. Kruunuvuorenran-nan yleissuunnitelmassa luontoon liitty-vät näkökohdat ovat nousseet merkittä-vään rooliin.42 Yleiskaava on vahvistettuvuonna 2003. Kaupunki on luopunut Va-sikkasaareen ulottuvista laajamittaisis-ta meritäyttötöistä. Kruunuvuorenran-taan jätetään myös suojelu- ja virkistys-alueita, kuten Stansvikin puisto ja Kruu-nuvuoren lammen ympäristö. Asuinalu-een arvoa nostaa läheiset viher- ja virkis-tysalueet. Stansvikin kartanon alue jaalueella toimiva ravintola avattiin ylei-sön käyttöön vuonna 2002.

Ekoetätyön näkökulmasta alueelleolisi hyvä saada matalaa ja tiivistä ra-kentamista. Pientaloissa etätyötä teh-dään enemmän kuin kerrostaloissa jo pel-kästään kerrostaloasuntojen ahtaudentakia. Oleellinen asia on, että Kruunu-vuorenrantaan ei rakenneta “kerrosta-loghettoja”, joista syntyy epäviihtyisiä“etätyöslummeja” tai nukkumalähiöitä,joissa ei tehdä lainkaan etätyötä. Matalaja tiivis pientaloalue pienkerrostalojenrytmittämänä heijastaisi asuntokannanmonimuotoisuudellaan myös työskente-ly- ja asumistyylien monimuotoisuutta.Mukaan voisi sirotella myös tavan-omaista ylellisempiä asuntoratkaisuja,jotta alueelle saadaan monipuolinen asu-kasrakenne. Asunnossa tapahtuvan etä-työn lähiympäristön tulee olla viihtyisäniin asunnon sisällä kuin ulkopuolella.Kruunuvuorenrannan alueelle voitaisiinkehittää nettipiste tai mobiilin työsken-telyn toripiste, jossa etenkin langattomantyöskentelytavan ja tekniikoiden kehit-tyessä voisi tarjota touko-syyskuun väli-sellä kaudella miellyttävän työympäris-tön (ks. seuraavat kolme kuvaa). Stans-vikin kartanon alueen kehittäminen jakaavoitus on tiiviisti kytköksissäKruunuvuorenrannan asuntoalueensuunnittelun kanssa. Tätä kytköstä kan-nattaa suunnitella monipuolisesti hyö-dynnettäväksi varsinkin kesäaikaan.

Kuva 34. Stansvikin kartanon pihamiljöötä.

Kuva 35. Stansvikin kartanon pehtoorin rakennus.

Kuva 36. Stansvikin kartanon venevaja laitureineen.

Kuva

: Sirk

ka H

eino

nen

Kuva

: Sirk

ka H

eino

nen

Kuva

: Sirk

ka H

eino

nen


Tulevaisuudessa asukkaat arvostavatyhä enenevässä määrin asuinalueensakytkeytyviä virkistys- ja luontopalvelu-ja. Jenseniläisittäin (Jensen 1999) ilmais-tuna tietoyhteiskunnassa “asuminen onelämys”.43

Toistaiseksi on vielä päättämättäminkälainen julkinen liikenneyhteysKruunuvuorenrannasta rakennetaanHelsingin keskustaan. Mahdollisuuksiaovat esimerkiksi metro, pikaraitiotie taivesiliikenne (ks. kuva 38, josta näkeemetron tarpeellisuuden).44 Kiirettä Kruu-nuvuorenrannan tulevien liikenneyhte-yksien rakentamisen tai asemakaavanpäättämisen kanssa ei tosin ole, koska

öljy-yhtiöillä on Kruunuvuorenrannansopimukset voimassa aina vuoden 2010loppuun. Toisessa vaiheessa alueesta ontarkoitus tehdä asemakaava. Rakenta-maan alueella on tarkoitus päästä vuo-den 2010 jälkeen. Mikäli Kruunuvuoren-rannan väkimäärä kasvaa nykyisistäsuunnitelmista ja metron rakentaminentoteutuu, alueen sijainti muuttuisi kau-punkirakenteellisesti huomattavasti kes-keisemmäksi. Metron rakentaminen mer-kitsisi alueen parempaa ja tiiviimpäävuorovaikutusta muiden alueiden kans-sa. Tämä saattaisi vähentää etätyön (han-kalia liikenneyhteyksiä kompensoivaa)motiivia alueella.

Kuva 37. Suunnittelun kohteena oleva Kruunuvuorenrannan alue.

Helsingin kaupungin kannattaisi hyö-dyntää myös suomalaista kalliorakenta-mistekniikkaa ja selvittää vakavasti, oli-siko Kruunuvuorenrannasta mahdollis-ta louhia maatunneli Katajanokalle. Tä-män tieyhteyden kautta olisi mahdollis-ta purkaa Itä-Helsingin ja varsinkin Hert-toniemen alueen liikenneruuhkia. Samanyhteyden avulla olisi mahdollista helpot-

taa niitä Katajanokan liikenneruuhkia,joita sataman rekkaliikenne aiheuttaaalueelle. Realistisin ja nopeimmin toteu-tettavissa oleva Katajanokan ja Laajasa-lon Kruunuvuorenrannan liikennevaih-toehto saattaisi kuitenkin olla normaaliraitiotieliikenne. Tässä vaihtoehdossaKatajanokalle nyt liikennöivät linjat ulot-taisivat reittinsä Laajasaloon kalliotun-

Kuv

a: A

imo

Huh

danm

äki


nelin kautta. Reitti voisi jatkua Laajasa-lon keskustaan ja jopa Vartiosaareen taiSantahaminaan asti. Tämän uuden rai-tiotieyhteyden avulla Laajasalosta olisimahdollista matkustaa Helsingin ydin-keskustaan Aleksanterinkadulle ja luon-nollisesti myös päinvastoin 5-10 minuu-tin matka-ajalla. Matka-aika Rautatien-torille, linja-autoasemalle ja keskustanmetroasemille ei olisi paljoa pidempi.

Tämän liikenneyhteyden avullaKruunuvuoren lahden kiinnostavuusasuin- ja etätyöalueena nousisi kokonaanuudelle tasolle. Kaupunki voisi todennä-köisesti saada raitiotietunnelin louhin-nasta aiheutuvat kulut lyhyessä ajassakatetuksi, koska alueen tonttien hintata-so nousisi ratkaisevasti luotettavan jakätevän liikenneyhteyden myötä. Kruu-nuvuorenrannan kaupunginosa ja Laa-jasalo sekä myöhemmin myös (pinta-alal-taan Katajanokkaa suurempi) Vartiosaa-ri voisivat saada tämän yksinkertaisen

liikenneratkaisun myötä samantapaisenstatuksen kuin esimerkiksi Munkkinie-mi sai kun se liitettiin raitiotieyhteydenavulla kantakaupunkiin. Etätyöntekijätovat liikkuvaisia kuten kyselytutkimuk-sissa on todennettu (ks. tarkemmin luku4.9.2). Etätyöntekijän asuinalueelta onoltava hyvät liikenteelliset yhteydet, jot-ta joukkoliikennettä suosiva ekoetätyö-malli toteutuisi.

Raitiotie edustaa sellaista liikenne-muotoa, joka “istuu” varsin neutraalistijo rakennettuun ympäristöön. Uuttaasuinaluetta suunniteltaessa raitiotienkestävää kehitystä tukeva luonne voitai-siin ottaa huomioon jo alueen suunnitte-luja rakennusvaiheessa. Kruunuvuo-renrannassa olisi mahdollista rakentaaMunkkiniemen puistotien tai Mäkelän-kadun tapainen puistokatu - “Laajasa-lon puistotie” Laajasalon keskustaan jasiitä edelleen Vartiosaareen.

Kuva 38. Kruunuvuorenranta ja Helsingin kantakaupunki.

Kuv

a: A

imo

Huh

danm

äki


Helsingin kaupunki kamppailee tällähetkellä vähenevän asukasmäärän ja li-sääntyvien liikenneruuhkien kanssa.Katajanokalta Kruunuvuorenrantaan jasieltä edelleen Vartiosaareen vedetty rai-tiotielinja toisi asemakaavoituksen pii-riin erittäin kiinnostavia, Helsingin kau-pungin pääosin omistamia asuntoaluei-ta, jotka eivät juurikaan lisäisi Itä-Hel-

singin liikenneruuhkia, mikäli kaupunkitoteuttaisi esitetyn raitiotieliikenneyhte-yden kantakaupunkiin.45 Raitiotieratkai-sussa hyödynnetään jo olemassa olevaaliikenneinfrastruktuuria, jota vain jatke-taan uusilla reiteillä. Luonnollisesti tun-nelin rakentaminen on kallista, muttakokonaisuudessa saavutettavat hyödyton otettava tarkasteluun.

Kuva 39. Raitiotie voisi yhdistää Kruunuvuorenrannan ja Vartiosaaren Helsingin kantakaupun-kiin.

Kruunuvuorenrannan osalta on arvioi-tu tässä tutkimuksessa se osuus asukkais-ta, joka saattaisi ryhtyä tekemään etätyötäjoko asunnoissaan tai esimerkiksi Hert-toniemen liikenneympyrän kupeeseensijoittuvassa “yrityspuistossa” tms. Näi-den potentiaalisten etätyöntekijöidenosalta on laskettu liikenteellisiä ja ympä-ristöllisiä vaikutuksia. Arviolta 20-40 %työikäisestä väestöstä voi tehdä etätyötäainakin yhtenä päivänä viikossa tapah-

tuvana.46 Jos alueelle arvioidaan tulevan10 000 asukasta, niin etätyöpotentiaalis-ten määrä on 1000 - 2000. Seuraavassaon laskettu alemmalle etätyöpotentiaa-listen prosenttimäärälle liikenteelliset jaympäristölliset vaikutukset (ilman mah-dollisesti toteutettavia uusia liikennerat-kaisuja kuten esimerkiksi raitiotielinjaa).Kertomalla luvut kahdella saadaan esiinvastaavasti suuremman etätyöpotentiaa-lin toteutumisen vaikutukset.

Kuva

: Sai

ja N

iskan

en


Seuraavassa taulukossa on laskettu etä-työstä syntyviä säästöjä asuntoa varsinlähellä olevaan etätyötilaan liikkumises-ta. Tällä työmatkaetäisyydellä myös pyö-

rän käyttö ja kävely tulevat kysymykseen.Tällöin luonnollisesti henkilöautolla teh-tävien työmatkojen lukumäärä väheneekyseisiltä päiviltä kokonaan.

Taulukko 11. Vuosittainen työmatkaliikenteen väheneminen ja sen myötä syntyvät polt-toaineen ja ajan säästöt sekä päästöjen ja onnettomuusriskin väheneminen, jos 1000muuten henkilöautolla työssä käyvää Kruunuvuorenrannan asukasta tekee etätyötä ker-ran viikossa Herttoniemessä sijaitsevassa etätyöpisteessä.47

Taulukko 12. Vuosittainen työmatkaliikenteen väheneminen ja sen myötä syntyvät polt-toaineen ja ajan säästöt sekä päästöjen ja onnettomuusriskin väheneminen, jos 1000muuten henkilöautolla työssä käyvää Kruunuvuorenrannan asukasta tekee etätyötä ker-ran viikossa Laajasalon ostoskeskuksessa sijaitsevassa etätyöpisteessä.48


R = vähennykset vuodessa

Net = 1000

työmatkojen lukumäärä työmatkan pituus vähenee, ei lukumäärätyömatkasuorite 798 000 km (1 050 000 km - 252 000 km)työmatkaan kuluva aika 25 200 tpolttoaineen kulutus (energiana) 1 835 400 MJhiilidioksidi CO2 132 tnhäkä CO 4,9 tnhiilivedyt HC 614 kgtypen oksidit NOx 958 kghiukkaset PM 38 kg



Net = 1000

työmatkojen lukumäärä 42 000 (edestakaista) työmatkaatyömatkasuorite 1050 000 kmtyömatkaan kuluva aika 32 200 tpolttoaineen kulutus (energiana) 2 415 000 MJhiilidioksidi CO2 173 tnhäkä CO 6,4 tnhiilivedyt HC 809 kgtypen oksidit NOx 1, 3 tnhiukkaset PM 49 kg

Taulukko 10. Vuosittainen työmatkaliikenteen väheneminen ja sen myötä syntyvät polt-toaineen ja ajan säästöt sekä päästöjen ja onnettomuusriskin väheneminen, jos 1000muuten henkilöautolla työssä käyvää Kruunuvuorenrannan asukasta tekee etätyötä ker-ran viikossa kotonaan.



Net = 1000

työmatkojen lukumäärä työmatkan pituus vähenee, ei lukumäärätyömatkasuorite 663 600 km (1 050 000 km - 386 400 km)työmatkaan kuluva aika 21 000 tpolttoaineen kulutus (energiana) 1 526 280 MJhiilidioksidi CO2 109 tnhäkä CO 4,0 tnhiilivedyt HC 511 kgtypen oksidit NOx 796 kghiukkaset PM 31 kg


Vertailtaessa Aurinkolahteen ja Kruunu-vuorenrantaan sijoittuvaa etätyöntekoavoidaan todeta, että tällä hetkellä etätyöntekeminen ekohallitussa muodossa on-nistuu etenkin Aurinkolahdessa. Siellämetron läheisyys tukee joukkoliikenteel-lä työmatkaliikenteen tekemistä niinäpäivinä, jolloin ei tehdä etätyötä, vaankäydään varsinaisella työpaikalla. Näinollen autoriippuvuutta ei ole samassamäärin kuin heikomman joukkoliiken-teen palvelutason alueella Laajasalossa.Kruunuvuorenrannan osalta tilanne onluonnollisesti parempi, jos edellä ehdo-tettu raitioliikenneyhteys saataisiin ulo-tettua Katajanokalta Kruunuvuorenran-taan tai jos alueelle saadaan metroyhte-ys Laajasaloon asti tai vesiliikenne kan-takaupunkiin.

Mahdollisesti syntyviä liikenteenruuhkautumisen ongelmia Kruunuvuo-

renrannassa voisi ratkaista nimenomaanuudenlaisten liikenneratkaisujen avulla.Ekologiseen elämäntapaan integroitu-neena etätyöntekijä saattaisi suosia jul-kisia liikenneyhteyksiä, mikäli niinä päi-vinä kun työpaikalle on mentävä, matkasuuntautuisi kantakaupunkiin. Eräsvaihtoehto olisi luoda merellinen asuin-alue, joka voisi hyödyntää liikenneyhte-ytenään lauttaliikennettä Kruunuvuo-renrannasta suoraan Katajanokalle taiKauppatorille. Teknisesti lauttaliikenne onmahdollista Suomenkin sääoloissa, muttaluonnollisesti talvella vaikeaa.49 Merelli-seen Helsinkiin olisi hyvä saada varsinkinkesällä lisää vesiliikennettä. EsimerkiksiNew Yorkissa Staten Islandin ja Manhat-tanin välillä tiheästi liikennöivä lautta onluonteva osa kaupunkilaisten sujuvaa jamiellyttävää liikkumista.

Kuva 40. Kruunuvuorenrantaan malli Staten Islandilta Manhattanille liikennöivästä lautasta.

Suomenlinnan lautta liikennöi Kauppa-torin ja Suomenlinnan välillä. Vastaavalauttayhteys olisi teknisesti mahdollistatoteuttaa Kruunuvuorenrannasta Kaup-patorille ja/tai Katajanokalle. Lauttayh-teys voitaisiin toteuttaa vaihtoehtoisestiSuomenlinnan lauttareitin jatkamisellasiten, että muodostuisi jatkuva vesiliiken-nöintikolmio Kruunuvuorenrannan,Kauppatorin ja Katajanokan sekä Suo-menlinnan välille. Näin lautta olisi te-

hokkaassa hyötykäytössä. Suomenlin-naan liikennöi lisäksi lautta, joka voikuljettaa myös autoja. Ympärivuotisen jaluotettavan raitiotielinjan ohella Kruu-nuvuorenrannasta voisi luoda myöseräänlaisen autolossiyhteyden Katajano-kalle. Saatavilla lienee uusien siltayhte-yksien myötä käytöstä poistettavia los-seja. Kaupunki voisi kokeeksi kilpailut-taa yksityisiä yrityksiä autolossiyhteydensaamiseksi Laajasalosta keskustaan.

Kuva

: Sirk

ka H

eino

nen

LAUTTA�


Kuva 41. Suomenlinnan lauttareittivisio: Kauppatori/Katajanokka - Kruunuvuorenranta.

Seuraavassa taulukossa vertaillaan ky-seisiä alueita etätyömahdollisuuksienosalta. Molemmilla alueilla – Aurinko-lahdella ja Kruunuvuorenrannalla – onvalttina potentiaalisia etätyöntekijöitähoukutteleva asuinympäristön sijainti

meren rannalla sekä asuinympäristönviihtyisyyttä lisäävä ulkoilu- ja virkistys-mahdollisuuksien läheisyys. Kruunu-vuorenrannan osalta on varmistettavamonipuolisten lähipalvelujen saatavuusja liikenneyhteyksien sujuvuus.

Taulukko13. Etätyömahdollisuuksien vertailua Aurinkolahden ja Kruunuvuorenrannanosalta.

Etätyömahdollisuuksien vertailu Aurinkolahti Kruunuvuorenranta

Soveltuvuus asunnoissa tehtävään etätyöhön muunnettavissa mahdollisuus varmistaa(asuntojen koko, ullakot, kellaritilat, alueelle etukäteenyhteistilat talojen sisällä, alueen sisällä,erilliset piharakennukset ym.)

Soveltuvuus asuntojen läheisyydessä Vuosaaren kirjasto, Herttoniemen yrityspuisto,sijaitsevassa etätyöpisteessä tehtävään koulu, nettikahvila Laajasalon ostoskeskus,etätyöhön kirjasto

tietoverkkoratkaisut(laajakaistaverkko, kaapelitv) + ?metron läheisyys + -autoriippuvuus - +asuinympäristön viihtyisyys (merellinen) + +palvelujen läheisyys + -

4.2.5 Suosituksia jatoimenpide-ehdotuksia

• Koteihin sijoittuva etätyö purkaisityömatkaliikenteen ruuhkautunei-suutta, mikäli etätyöntekijöidenmäärät kasvaisivat nykyisestä. SekäAurinkolahteen että Kruunuvuo-

renrantaan olisi tutkittava mahdol-lisuutta perustaa alueen sisällä sijait-seva etätyöpiste.

• Aurinkolahdessa nettikahvilan pe-rustaminen pienkerrostalon katuta-sokerrokseen voitaisiin kytkeä eril-lisen etätyöpisteen toiminnan käyn-

Kuva

: Sirk

ka H

eino

nen

& L

asse

Hei

none

n

LAUTTA�


nistämiseen. Kysyntä tulisi kartoit-taa keräämällä tietoa asukkaidentarpeesta ja halukkuudesta etätyös-kennellä kyseisessä tilassa. Nettikah-vila etätyöpisteineen voisi sijoittuamyös johonkin alueella säilytetyistähuviloista.50

• Aurinkolahden alueen jostain asun-nosta olisi hyvä tehdä ekoetätyönmalliesimerkki. Siinä tulisi havain-nollistaa etätyöpisteen sijainti asun-non sisällä, käytetyt tietoliikennerat-kaisut ja tekninen varustelu sekä etä-työpisteen huonekalukonsepti. Mal-liesimerkki voitaisiin tehdä myösmyynnissä olevasta asunnosta. Vi-sualisoitu esimerkki saattaisi kan-nustaa asukkaita etätyön tekemi-seen.51 Tämä palvelisi luonnollisestiyleisemminkin kuin vain kyseiselläasuinalueella etätyön edistämistä,kun asunnossa etätyön tekemisenmahdollisuuksia olisi nähtävillä jakokeiltavissa.

• Aurinkolahden osalta etätyömah-dollisuutta kirjaston yhteydessä tu-lisi tutkia ja tiedottaa mahdollisestatoteutuksesta asukkaille. Kehitys-työtä kannattaisi tehdä yhteistyös-sä jonkun alueella jo etätyötä teke-vän “koekäyttäjän” kanssa.

• Kruunuvuorenrannan merellinenasuinalue kaipaa uudenlaisia liiken-neratkaisuja. Ekologiseen elämänta-paan integroituneena etätyöntekijäsaattaisi suosia joukkoliikennettä(metroa, raitiotietä tai vesiliikenne-reittiä). Varsinkin kesäisin vaihtoeh-toisena liikenneyhteytenä tulisi ollatarjolla lauttaliikenne Kruunuvuoren-rannasta suoraan Katajanokalle taiKauppatorille. Radikaali, mutta kal-liorakennustekniikka huomioon otta-en yksinkertainen ratkaisu olisi liittääuusi kaupunginosa raitioliikenneverk-koon Katajanokalta Laajasaloon lou-hittavan tunnelin avulla.

• Kruunuvuorenrannan asukkaidentyömatkaliikenne tulee kaikissa ta-pauksissa aiheuttamaan Herttonie-men suunnalla ruuhkautuneisuut-

ta varsinkin Linnanrakentajantienkohdalla liikenteessä, joka jo tällähetkellä on ruuhka-aikoina ylikuor-mittunut. Liikkumisen sujuvuuttaedistäisi se, että liikkumisen ja työn-teon ajallisessa ja paikallisessa jakau-tumisessa syntyisi uudenlaista mo-nimuotoisuutta.

• Kruunuvuorenrannan asukkaat voi-sivat mahdollisesti tehdä etätyötäasuntojen ohella etätyöpisteissäHerttoniemen liikenneympyrän ku-peessa olevassa liikekiinteistössä jamahdollisesti kehkeytyvässä “yri-tyspuistossa”. Tämä ei kuitenkaanpoistaisi liikenteen ongelmia Laaja-salon päässä. Sen sijaan etätyöpis-teen sijoittuminen esimerkiksi Laa-jasalon ostoskeskukseen olisi ekoe-tätyön kannalta hallittu ratkaisu.

• Ekoetätyön mallia voitaisiin kehittäämuillakin alueilla, esimerkiksi Viikis-sä, jossa jo on muutenkin toteutettuekologisia ratkaisuja rakentamisen jaasumisen, mutta ei niinkään liikkumi-sen osalta. Tähän yhdistetään virtu-aalista liikkumista hyödyntävä asuin-alueen ekoetätyökonsepti.

• Lisähavaintona voitaisiin todeta,että Kruunuvuorenrantaan saatai-siin merkittävästi lisää maa-alaa ra-kentamiseen täyttämällä Katinpaa-den ja öljyniemen välinen alue. Täl-löin ei vahingoitettaisi merellistäkaupunkikuvaa, jossa on tärkeää säi-lyttää avoin näkymä Hevossalmensillalta kohti kantakaupunkia. Yhtäoleellista on jättää veneilijöille reittivapaaksi Kruunuvuorenrannan jaVasikkasaaren väliin. Maa-alaa täy-tön avulla saisi öljyniemen kärjenitäpuolella olemassa olevaa ranta-viivaa mukaellen. Pitkän tähtäyksennäkökulmasta ja elinkaariajattelunmukaisesti tarkasteltuna ekoetätyö-hön liittyy asuinympäristön “histo-ria” – se, miten ympäristöystävälli-sesti asuinalue on muodostettu. Eko-etätyöntekijä arvostaa oman asuin-alueensa elinkaaren ympäristöystä-vällisyyttä.


4.3 Espoon kaupunki


Espoon visio: huipputeknologian ja it-osaamisen teknokaupunki

• Teknillisen korkeakoulun kampusalue sosiaalisena pääomana• yhdyskuntarakenne hajaantunut useaan aluekeskukseen• asukasluku 216 836 henk.52

• Suomen toiseksi suurin kaupunki vuodesta 1990 alkaen• luonnonsuojelualueita ja muita arvokkaita alueita 1400 ha• asukastiheys kolmiotaajamissa 1672 as/km2• yhden asukkaan asuntokunnat 31,6 %• etäisyys Helsinki-Vantaan lentoasemalle 25 km• työmatkaetäisyys 8,6 km (yhteen suuntaan)• alle 5 km työmatkaetäisyyksien osuus 32,9 %• 3 km säteellä keskustasta olevien asukkaiden osuus kaikista asukkaista 11,9 %• pendelöivien määrä 61 557 henk., osuus työllisistä 55 %• henkilöautoja 87 657 (396 autoa 1000 asukasta kohti 31.12.2003)• päivittäisiä bussivuoroja 6 238, junavuoroja arkena 147 (tammikuu 2003)• muuttovoitto muualta Suomesta 1,7 % eli 1377 henkilöä• 25-44 -vuotiaita 33,4 %• korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 43,4 %• työllinen työvoima 113 380 henk.• elinkeinorakenne: maa- ja metsätalous, 0,2 %, jalostus 17,8 %, palvelut 80,9 %,

tuntematon 1,1 %• henkilöstömäärältään suurimmat työnantajat: Espoon kaupunki, Nokia, TKK,

Orion-Yhtymä Oyj, TietoEnator Oyj, VTT (yli 2000 henk. 1.1.2003)• työttömyysaste 6,0 %• kotitalouksien internet-yhteyksiä pääkaupunkiseudulla yli 50 %• tietojenkäsittelypalvelualan työpaikkoja 6 800• etätyöntekijöiden määrä (arvio)53:

1. arvio 7178 henk. (6 % työllisistä); 2. arvio 10 410 henk.• etätyöpotentiaalin määrä 22 200 - 44 500 henk.

Espoon kaupunki on profiloitunut ver-kottuneena huipputeknologian, tutki-muksen ja innovaatioiden erityisosaaja-na. Espoon vahvuutena pidetään hyvinkoulutettua väestöä ja korkeatasoisiapalveluja, vakaata taloutta ja monipuo-lista elinkeinoelämää. Nämä tekijät luo-vat etätyölle lähtökohtaisesti hedelmäl-lisen kasvualustan.

Helsingin seudun sisällä Espoolle onkehittynyt oma erityinen rooli. Espoonyritystoiminta, työllisyys ja kunnallista-lous ovat sidoksissa seuraavien avainalo-jen54 kehitykseen: elektroniikkateollisuus,tietojenkäsittelypalvelut, tekninen tuk-kukauppa, kulutustavaroiden tukku-kauppa, laki-, laskenta- ja hallintopalve-lut, tekniset palvelut sekä kemian (lää-ke) teollisuus. (Laakso 2002, 7). Elinkei-

norakenteen kehitykseen liittyvä kasvu-ja muutosprosessi on Espoossa ollut no-peampi kuin ehkä missään muussa Suo-men kunnassa. Koko sodanjälkeisen ajantuotannon arvolisäys, työpaikat ja väes-tö ovat kasvaneet Espoossa nopeamminkuin koko maassa keskimäärin (Ibid., 79).

Espoon kaupunkirakenne poikkeaaperinteisestä suomalaisesta yhden kes-kuksen ympärille kehittyneestä kaupun-gista. Espoossa kaupunkirakenne koos-tuu viidestä varsinaisesta aluekeskukses-ta, jotka sijaitsevat Suur-Leppävaarassa,Suur-Tapiolassa, Suur-Matinkylässä,Suur-Espoonlahdessa ja Vanhassa Es-poossa. Näiden aluekeskusten lisäksipaikalliskeskuksia sijaitsee Suur-Kauk-lahdessa sekä Pohjois-Espoossa.

98 Suomen ympäristö 701○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Espoon kaupunkirakenteen nykyiseenmuotoutumiseen ovat vaikuttaneetmuun muassa sijainti Helsingin vaiku-tuspiirissä, Espoon kaupungistumiseenliittyvät historialliset vaiheet sekä kau-pungin oma tietoinen valinta ja päätök-senteko vastauksena pääkaupunkiseu-dun nopeasti kasvavalle väestömääräl-le. Espoon väkiluku näyttää kasvaneenkaikkein nopeimmin Suomen kunnistavuoden 2003 aikana (Tilastokeskus)55.

Ekoetätyö-hankkeen kohdealue Sä-terinmetsä Espoossa sijaitsee Etelä-Lep-pävaarassa Albergan kartanon eteläpuo-lella Alberganesplanadin ja Säterinpuis-totien välissä. Leppävaara on nopeastikasvava aluekeskus Espoossa. Lähivuo-sikymmeninä väestömäärän odotetaannousevan noin 60 000 asukkaaseen, mikämerkitsee runsaan kymmenen tuhannenuuden asukkaan lisäystä nykyiseen vä-estömäärään. Samanaikaisesti Leppä-vaaran keskuksesta muodostuu joukko-liikenteen tärkeä solmukohta.

Luvun 4.3 lopussa on Espoon kau-pungille esitetty toimenpidesuosituksiaetätyön ekohallitusta käyttöönotosta, jot-ka ovat nousseet esiin edellä kuvatun

ekoetätyön kasvualustan ja tutkimustar-kastelujen myötä saatujen tulosten perus-teella.

4.3.1 Etätyö teknokaupunginhajautuvanyhdyskuntarakenteenkurojana

Tässä luvussa analysoidaan etätyön edis-tämismahdollisuuksia Espoon kaupun-gin osalta laajasti ottaen, koska rajatunkohdekaupunginosan - Leppävaaran Sä-terinmetsän - lisäksi myös koko Espootakoskevaa analyysia haluttiin sisällyttäähankkeeseen. Tarkastelussa pohditaan,kuinka Espoo voisi kääntää hajautuneenyhdyskuntarakenteensa ympäristömyö-täisempään kehityssuuntaan ja toteutuk-siin etätyön avulla. Etätyön ekohallittukäyttöönotto integroidaan Espoon tieto-teknistä osaamista ilmentävään imagoon.Espoo on teknokaupunki, jolle on omi-naista alan opetusyksikköjen ja tutkimus-laitosten kampus Otaniemessä ja yritys-ryväs Keilaniemessä. Espoo on kasvavakaupunki, jolla on hajautunut kaupunki-rakenne. Espoo on ilman metroa tai ke-

Kuva 42. Espoon ja Säterinmetsän sijainti pääkaupunkiseudulla.

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

i


vyen raideliikenteen yhteyksiä leimalli-sesti autokaupunki, vaikka joukkoliiken-teen toimivat bussiyhteydet Helsingin jaEspoon välillä toimittavat osaltaan kes-tävän kehityksen asiaa. Himanen (2001)toteaa kärjistäen, kuinka espoolaisilla onmahtipontinen Länsiväylänsä, joka tuohänen mieleensä elävästi amerikkalaisentieunelman.

OECD:n teettämän Helsingin met-ropolialueen katsauksessa (2002, 8) pai-notetaan, että suurten kasvualueittenkestävä kehitys edellyttää voimakkaam-paa sitoutumista tiiviin rakentamisenperiaatteisiin, vaikka suunnittelu yleises-ti ottaen onkin hyvin korkealaatuista.Uusien, kaupunkien reuna-alueilla jamielellään radan varrella sijaitsevien yh-dyskuntien kehittämiseen kannustetaan.Espoon keskus mainitaan hyvänä esi-merkkinä tämäntyyppisistä uusista kas-vukeskuksista. Se sijaitsee rantaradanvarrella ja tarjoaa sujuvan työmatkayh-teyden Helsinkiin. Lisäksi sen keskustaon tiheään rakennettu, matala, moni-käyttöinen ja jalankulkijoille sopiva. Es-poon varsinaiseksi keskukseksi mielle-tään kuitenkin puutarhakaupunginmanttelia edelleen kantava Tapiola.

Tässä tutkimuksessa LeppävaaranSäterinmetsää tutkitaan erityisenä Es-poon kaupungin kohdealueena (ks. luku4.3.2). Tutkimuksessa analysoidaan, mi-ten kohdealueella etätyön edellytykset jaratkaisut kytkeytyisivät osaksi kestävänkehityksen mukaista elämäntapaa (asu-mista, työntekoa, liikkumista). Etätyöstäollaan kiinnostuneita Espoossa, muttaetätyön yleistyminen ei ole edennyt odo-tetulla tavalla. Etätyön edistäminen so-pii Espoon imagoon ja tämän hankkeenmyötä etätyön ideologiaa voidaan tuodaesiin ja markkinoida myös kaupunginsisällä enemmän. Kokonaisuutena ekoe-tätyö istuu Espoossa ensinnäkin kaupun-gin strategiassa ilmaistuihin arvoihinetenkin kestävän kehityksen sekä luo-vuuden ja innovatiivisuuden kohdalla.Kestävällä kehityksellä Espoon strategi-assa tarkoitetaan sitä, että kaupunkiakehitetään kaikissa ratkaisuissa kestävänkehityksen periaatteita noudattaen. Luo-vuudella ja innovatiivisuudella puoles-

taan tarkoitetaan uusien asioiden ja ide-oiden tuottamista ja käyttöönottoa, jat-kuvaa monipuolista kokeilu-, tutkimus-ja kehitystoimintaa sekä nopeaa omak-sumista ja oppimista. Espoon visiossakaupungissa on hyvä elää, asua ja tehdätyötä. (Espoo 2001). Tällöin sekä asumi-sen että työnteon erilaisten innovatiivis-ten ja vaihtoehtoisten toteutusmuotojentukeminen ja käyttöönotto on suositelta-vaa. Etätyömahdollisuuksien edistämi-nen nimenomaan kestävän kehityksenmukaisissa muodoissa voidaan ottaauusissa asuinalueilla tavoitteeksi. Tällähetkellä strategiaan on jo kirjattu tahto-tila tehdä yhteistyötä tele- ja tietoteknii-kan yritysten ja rakennuttajien kanssasiten, että uudet asuinalueet, peruspa-rannukset ja toimitilat varustetaan tie-toyhteiskunnan perusvalmiuksin. Uusil-la rakentamisalueilla on tehty sopimuk-sia tele- ja tietotekniikkayritysten kanssayhteiskaapelikanaalien rakentamisestaja varattu lisätilaa myöhempää käyttöävarten.

Kuva 43. Säterinmetsän alue Albergan kartanon eteläpuolella.


Espoon kaupungilla mahdollisuus tehdäetätyötä on eräs osa henkilöstöpolitiik-kaa. Kaupungilla on käytössä etätyöso-pimusmalli etätyöntekijöitä varten. Etä-työn avulla Espoon kaupunki pyrkii pa-rantamaan virkamiestensä työn tuotta-vuutta, tuomaan palvelut lähemmäksikaupunkilaisia ja vähentämään turhaaliikennettä. Suomalaiset kuluttavat päi-

vittäin yli miljoona tuntia pelkästään siir-tymiseen kotoa työpaikalle ja takaisin.Liikenneratkaisut joudutaan mitoitta-maan työmatkaliikenteen ruuhkahuip-pujen mukaan. Länsiväylä ja kehätietammottavat tyhjyyttään suuren osanvuorokaudesta. Ruuhka-aikoina puoles-taan syntyy henkilöautoliikenteen ruuh-kautumisesta turhia päästöjä.

Kuva 44. Keilaniemen high tech -aluetta.

Espoon kaupungilla on myös kokemuk-sia etätyöjohtamisesta ja etätyön hallin-nasta tiimityöskentelyssä. Etätyö sovel-tuu tietyssä määrin myös johtamistehtä-viin. Etätyön toteuttamisessa keskeisiäasioita ovat tietoverkkoratkaisut kunnal-listekniikan osana, työtilakysymykset,toimistotilojen uudelleenorganisointi,työmetodiikan kehittäminen, asuinym-päristön kehittäminen sekä etätyömah-dollisuuksien huomioonottaminen jomaankäytön suunnittelussa. Etätyöhönliittyvien teknisten ratkaisujen ohella onkorostettava sitä, että myös sosiaalisetaspektit, työaikalait sekä verotusasiat onotettava huomioon suunniteltaessa etä-työn käyttöönottoa.

Etätyön toteutumisen keskeisinä es-teinä ovat tällä hetkellä organisaatioidenjäykät hierarkkiset rakenteet. Tämän tut-kimushankkeen eräänä pyrkimyksenä on

nostaa tietoisuutta siitä, mitä esteitä etä-työn laajenemisella on ja miten niitä voi-daan poistaa kehittämällä uudenlaisiaratkaisuja (esimerkiksi räätälöimällä etä-työhön julkiseen liikenteeseen etätyökuu-kausikortteja).

Ekoetätyö -hankkeen myötä Säterin-metsän rakentamiseen (vaihe III) kytkey-tyy kaksi uutta aspektia, etätyö ja puura-kentaminen. Säterinmetsän osalta jo senrakentamisessa otetaan huomioon, mi-ten liikenteessä voidaan säästää. Jouk-koliikenneyhteys on jo valmiina alueenläheisyydessä. Etätyö istuu myös osaksikestävän kehityksen mukaista elämän-tapaa ja sopii Leppävaaran kestävänkehityksen kehikkoon.

Hankkeessa käsitellään etätyötä laa-jemmin osana etäläsnäoloa eli etätoimin-tojen kokonaisuutta. Tekniikan hyväksi-käyttöä ei siten rajata vain työhön, vaan

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

i


myös erilaisten etäpalvelujen yleistymi-nen otetaan huomioon. Palveluitakin voi-daan tarjota etätyötyyppisesti, esimerk-kinä etälääketiede, jossa sovelluskohtei-ta on muun muassa vanhusten hoidossa:kontaktin voi ottaa silloin kun haluaa taion tarvetta. Tietämys, miten suunnitellakaupunkia, täydentyy etäläsnäolosta teh-tävän tutkimuksen avulla. Espoon stra-tegiassa on tavoitteena hyödyntää tieto-verkkoa kaupungin johtamisen ja ohjaa-misen kehittämisessä. Lisäksi tietoverk-koa on tarkoitus hyödyntää tehokkaastikuntalais-, viranomais- ja kumppaniyh-teyksien hoitamiseen. (Espoo 2001). Es-poo voisi näin ollen yhdistää etätyön jaetenkin ekoetätyön edistämisen laajaankoko Espoota käsittävään virtuaalistra-tegiaan. Siinä suunnitelma yhteispalve-lupisteiden toimijaverkon laajentamises-ta ja yhteisen tietotuen kehittämisestäkytketään asunnoissa tai etätyöpisteissätehtävän etätyön edistämiseen. Espoohaluaa edistää kuntalaistensa jatkuvaaitsensä kehittämistä. Tällöin etätyö osa-na etäläsnäoloa ja kaikkia etätoimintojavoitaisiin ottaa jo peruskoulussa etäopis-kelun kautta harjoiteltavaksi toiminnak-si. Espoosta voitaisiin valita pari kouluaerityisiksi virtuaalitoimintoja opetuk-seensa integroivaksi pilottikouluksi. Ylä-asteella työharjoittelujaksoilla koululai-set voisivat esimerkiksi opettaa vanhuk-sia tietoverkon hyödyntämiseen palve-lutaloissa.

Ekoetätyö-hankkeella oli käytössääntutkimus- ja tiedotussuunnitelma koski-en kaupunkimaisten kestävän kehityk-sen mukaisten Leppävaaran keskustanSäterinmetsän alueen yhteen rakennet-tujen omakotitalojen suunnittelua ja to-teuttamista sekä Kai Fogelholmin pro-jektin gradu "Kestävä kehitys ja osallis-tuminen Espoon Leppävaara-projektis-sa". Hankkeen loppuvaiheessa valmistuiKai Fogelholmin seikkaperäinen raport-ti Säterinmetsän suunnittelu- ja raken-tamisprosessista (2003). Lisäksi Säterin-metsää on käsitelty matalan ja tiiviinasuntorakentamisen suunnitteluperiaat-teita esittelevässä raportissa (Lahti 2002).

4.3.2 Asumisen ja työnteonmonimuotoisuudenyhdistelmä:

Säterinmetsä Leppävaarassa

Espoon kaupungin tutkimusosuudessatässä hankkeessa yleisenä periaatteenaon se, miten etätyön avulla voidaan ha-jautuvaa yhdyskuntarakennetta kuroaumpeen virtuaalisen liikkumisen muo-dossa ja korvata näin fyysistä liikkumis-ta. Erityisenä kohdealueena Espoossa onollut uudisrakennuskohde Säterinmetsä.Pientalovaltaisen alueen asunnoissa onmahdollistaa muuntaa esimerkiksi ikku-nallisia kellareita ja ullakkotiloja etätyö-pisteeksi. Säterinmetsässä on oleellistaollut rakennusten monimuotoisuus jaasukkaiden omatoimisuus. Kirjavan jul-kisivun ja rakennustavan salliva moni-muotoisuus ulottuu etätyön myötä asun-nossa tehtävien toimintojen moninaisuu-teen.

Asumisen moninaisuus yhdistyy tie-toyhteiskunnassa työnteon moninaisuu-teen. Asukkaiden tarpeet tulevaisuudes-sa monipuolistuvat ja yksilöllistyvät.Asumisen monimuotoisuutta ilmentä-vässä Säterinmetsässä olisi luontevaaviljellä myös työnteon erilaisia muotojakuten etätyötä.

Espoo on kokeillut LeppävaarassaSäterinmetsän asuinalueella matalaa jatiivistä rakentamista. Tällä tarkoitetaanyhteen kytkettyjä pientaloja, millä onpitkiä perinteitä Keski-Euroopassa, eten-kin Hollannissa56. Kokeilualueen 18 ta-loa rakennettiin yksityisesti hartiapank-kimenetelmällä. Jokainen niistä heijastaaasujansa makuja ja unelmia. Tontit ovatkooltaan 180-320 neliötä ja ne saattoi jokovuokrata tai ostaa. Rakennustehokkuustontilla oli 0,6 ja kerroksia sai olla kor-keintaan kaksi ja puoli.


Yhdyskuntarakenteen hajoamisen ja lii-kennemäärien taittamiseksi asuntojasuunniteltaessa tulisi siis ottaa huomi-oon etätyön mahdollisuus. Niinpä Säte-rinmetsän omatoimisille rakentajillesuunnattuun kyselyyn sisällytettiin muu-tama etätyö-aiheinen kysymys Säterin-metsän III vaihetta silmälläpitäen. Ky-symyksillä tuotettiin aineistoa tälle ym-päristöklusterin Ekoetätyö -projektille.Peräti kahdeksan rakentajaa oli kiinnos-tunut etätyöstä, mutta vain kolme halusineuvontaa etätyön toteutusmahdolli-suuksista. Etätyöhön siirtymisen suurim-pana esteenä mainittiin "työnantajan tie-dossa oleva tai oletettu nuiva suhtautu-minen". Mikäli tämä poistuisi, puolet etä-työhalukkaista tekisi mielellään etätyö-tä yhden päivän viikossa. Etätyötilanmahdolliset sijoituspaikat vaihtelivatomasta huoneesta piharakennukseen, jajoka toinen vastaajista piti ikkunallistakellaria todennäköisimpänä vaihtoehto-na. Kummastakin ryhmästä yksi ilmoittitekevänsä tutkimuksen tekohetkellä etä-työtä, toinen vain tilapäisesti. Tuloksetkertovat osaltaan siitä, että vaikka etä-työn yleistyminen edellyttää monia yh-teiskunnallisia ja työyhteisöllisiä muu-toksia, etätyön mahdollisuus tulisi huo-mioida asuntojen tilaratkaisuissa ja kaa-peloinnissa. (Fogelholm 2003, 126).

Säterinmetsän tutkimuksen kirjalli-sissa vastauksissa saatiin etätyökysymys-ten osalta seuraavia vastauksia (Fogel-holm 2003):

"Mikä tietoliikenneratkaisu teillä on käy-tössä?"• CAT5-tason sisäverkko, HTV-kaa-

pelimodeemi tulossa, nytnettiyhteysmodeemi.

• Modeemi.

"Mitä ongelmia tietoliikenteen suhteen onilmennyt?"

• HTV:n kaapelimodeemitoimitus onmyöhässä 1,5 vuotta!

Viime vuosina etätyöntekijän saatavillaon ollut useita tietoliikenneratkaisuja,jotka vaihtelevat nopeudeltaan ja toimin-taperiaatteiltaan jonkin verran. Suosi-tuimmaksi ovat muodostumassa kiinte-Kuva 47. Säterinmetsän alueen yhteistiloihin etätyötupa?

Kuva 45. Pienkerrostaloja Säterinmetsässä.

Kuva 46. Säterinmetsän omatoimisilta asukkailta kyseltiin etätyöstä.

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

iKu

va: A

imo

Huh

danm

äki

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

i


ät laajakaistayhteydet, koska ne ovat te-hokkaita ja tulevat jatkuvassa käytössäedullisimmiksi, olipa sitten kyseessä kaa-pelitelevisio- tai puhelinverkkoyhteys.Etätyön toimivuuden kannalta oleellistaon, että teknisten ratkaisujen toimitus- jamuut palvelut toimivat sujuvasti.

"Mitä hyviä kokemuksia teillä on etätyös-tä?"

• Antaa vapautta olla perheen kans-sa, kun matkoihin ei mene aikaa.

Etätyössä työmatkan poisjääminen an-taa liikkumavaraa työntekijän ajankäyt-töön. Tutkijoita on pitkään askarruttanut,mihin säästynyt aika käytetään. Elämän-laatua parantaa se, mikäli säästynyt aikakäytetään esimerkiksi perheen kanssaolemiseen. Sosiaalisesti kestävän kehityk-sen mukaista on myös ajan käyttäminenomiin harrastuksiin, itsensä kehittämi-seen, lepäämiseen tai liikuntaan. Siitä,että etätyöstä säästynyt aika käytettäi-siin henkilökohtaiseen kunto- ja virkis-tysliikuntaan on jopa tehty aloite Pasilantyöpaikoille Liikkujan viikon työryhmäntoimesta. Tämä on työnantajankin näkö-kulmasta suositeltavaa, sillä lyhyellä täh-täyksellä säästyneen ajan käyttäminenenemmän työn tekemiseen lisää tuotta-vuutta, mutta pitkällä tähtäyksellä sesaattaa kääntyä päinvastaiseksi. Toisinsanoen säästyneen ajan käyttö oman japerheen hyvinvoinnin parantamiseenpalvelee myös työntekijän jaksamista jatyön suorituksen laatua.

"Jos ette ole tehneet etätyötä asunnossa, mitähyötyä odottaisitte saavanne mahdollises-ta etätyöskentelystänne (esim. työrauha,stressittömyys)57?"

• Ajansäästö ja tehokkuus.• Luovuus, tietty oikea vapaus, tehok-

kuus.• Säästö ajankäytössä (työmatkat).• Tehtävien aikataulutus muun elämi-

sen suhteen.• Työrauha, ajankäyttö yksilöllistä.• Työrauha.• Työrauha.

Etätyöstä odotetut hyödyt kiteytyivät ajan-käytön joustavuuteen/säästöön ja työrau-haan. Nämä ovat samoja hyötyjä, joita etä-työssä on monissa seurantatutkimuksissatodennettu toteutuneiksi. Odotukset ja saa-vutetut hyödyt kohtaavat toisensa (ks.Heinonen & Niskanen 2003).

"Missä huonetilassa etätyötila tällöin sijait-sisi (esim. kellari, piharakennus)?"

• 1 krs. Makuuhuone tai kellarikerrok-sen askarteluhuone.

• 2 krs. (yksi "mh").• Aulassa.• Kellari, askarteluhuone.• Kellari.• Kellarivarasto.• Piharakennus/kellari.• Työhuone.

Näissä vastauksissa käy ilmi se kirjo,missä etätyöpisteen sijainti asunnon si-sällä voi olla. Kahdessa vastauksessaehdotetaan makuuhuonetta etätyöpis-teen sijaintipaikaksi. Tilan puutteen ta-kia tämä on ymmärrettävä, mutta ei suo-siteltava ratkaisu, koska tällöin vapaa-ajan ja työn sekoittuminen saattaa luodaasiantuntijoiden mukaan stressiä ja kit-kaa perhe-elämään. Ihannetapaus etä-työntekijän ja tämän työrauhan kannal-ta olisi, jos asunnosta voitaisiin osoittaaerillinen työhuone. Etätyöpisteen mah-dolliseksi sijoituspaikaksi puolella vas-taajista hahmottui kellaritila. Tämä onmahdollista silloin, kun kellaritilat ovatikkunallisia. Ullakkoratkaisua kukaanvastaajista ei esittänyt, vaikka ullakkoti-lat tarjoavat teoriassa kellaritiloja vas-taavia mahdollisuuksia etätyöpisteiksi.Ilmeisesti syynä on se, että niiden käyt-töönotto vaatii teknisesti enemmän pon-nisteluja ja kustannuksia. Kellaritilatovat ilmeisesti olleet "valmiimpia" etä-työpisteiksi. Myös piharakennus voimainiosti toimia etätyöpisteenä, jossatyörauha on taattu.

"Mikä on estänyt etätyöhön siirtymistä?"

• Ei halua.• Ei tarvetta.• Oletettu työnantajan nuiva suhtau-

tuminen. Vaimon ammatissa ei juu-ri mahdollisuuksia (opettaja).


Kuva 48. Säterinmetsän asunnoissa pääosin 3-5 hengen kotitalouksia.

Kuva 49. Rakennusten moni-ilmeisyys sopii monitoimisuuteen: asuntoon voi sijoittaa työnte-koa, vapaa-ajan harrastuksia ym.

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

iKu

va: A

imo

Huh

danm

äki


• Talo ei vielä valmis.• Tiedän työnantajan kielteisyyden.• Työn luonne.• Työnantaja ei siihen "kannusta".• Työnantaja ja lyhyehkö työmatka.• Työnantaja.

Säterinmetsän asukaskyselyssä etätyönesteiksi osoittautui halukkuuden, tarpeentai mahdollisuuden puuttuminen. Etätyöei ollut mahdollista puolestaan joko työnluonteen tai työnantajan kielteisen suh-tautumisen takia. Työnantajat jakautui-vat melko tasaisesti julkiselle ja yksityi-selle sektorille. Kahden hengen talouksiaoli asukkaiden joukosta vain kaksi, muis-sa oli 3-5 asukasta. Aikuisten iät vaihte-livat 19-vuotiaasta 57-vuotiaaseen.

Säterinmetsän osalta kannattaisi etä-työkysely päivittää kun koko alue valmis-tunut ja laajentaa koskemaan kaikkia asuk-kaita (vaiheet I-III). Lisäksi kyselyn yhtey-dessä kannattaisi jakaa etätyöstä informaa-tiota ja opas, jossa kompaktisti olisi muka-na tästä raportista poimittuna ohjeita jasuosituksia.

Edellä kuvatussa Säterinmetsän casessatarkasteltiin tässä Ekoetätyö-hankkees-sa etätyötä nimenomaan pientaloon si-joittuneena. Säterinmetsän lähellä Es-poon Leppävaaran alueella tutkittiinsyksyn ja talven 2002-2003 aikana myöskerrostaloihin sijoittuvissa kodeissa teh-tävää etätyöskentelyä58. Kuuden asun-non asukkaille suunniteltiin ja toteutet-tiin heidän tarpeisiinsa mietitty kotitoi-mistoratkaisu, jonka kotiutumista jamuokkautumista tutkimuksessa seurat-tiin. Menetelminä sovellettiin itsedoku-mentoinnin ja osallistuvan suunnitteluntyökaluja. Käyttäjätutkimuksessa arvi-oitiin erityisesti asuntoja kalusteratkai-suja etätyön kannalta. Mukana oli viisiruokakuntaa kahdesta taloyhtiöstä. Run-saan kahden kuukauden ajan asukkaatkirjoittivat päiväkirjaa, valokuvasivat jatekivät teematehtäviä etätyöstä, kodis-ta, työpisteestä sekä niihin liittyvistä toi-veistaan. Niiden pohjalta suunnittelijatkehittivät yhteistyössä asukkaiden kans-sa heille sopivia työpisteitä. (Virtanen &Heinonen 2003).

Kuva 50. Etätyöpisteen voi sijoittaa kellari- tai ullakkotiloihin.

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

iMahdollinenetätyöpisteensijoituspaikka


Leppävaaran kerrostaloetätyötutkimusliittyi Taideteollisen korkeakoulun Luo-tain-projektiin, joka on osa Tekesin teolli-seen muotoiluun keskittyvää Muoto2005-ohjelmaa59. Tutkimukseen osallis-tuneiden tarpeet ja motiivit etätyöhönolivat yksilöllisiä. Työkeskeiset etätyön-tekijät työskentelivät kotona saadakseentehtyä työnsä paremmin, kun taas koti-keskeiset etätyöntekijät valitsivat etätyönperheen hyvinvoinnin takia. Yksinasu-vat korvasivat usein pienen tilan aiheut-tamia rajoitteita persoonallisilla ratkai-suilla. Perheellisiltä vaaditaan erityistäsosiaalisuutta, sillä kun useat perheenjä-senet jakavat saman työpisteen työhönja harrastuksiin, niin vaaditaan jousta-vuutta.

Tutkimuksen mukaan etätyö mah-dollistaa joustavamman elämäntavan,kun työ- ja vapaa-aika voidaan rytmit-tää itselle sopivalla tavalla. Tämä edel-lyttää kuitenkin kodin kaluste- ja tilarat-kaisuilta monikäyttöisyyttä ja muunnel-tavuutta. Kodin monitoimipisteessä teh-dään töitä tietokoneella, maksetaan las-kuja internetissä tai käsitellään digitaa-likuvia. Lisäksi se voi toimia arkistointi-ja varastotilana tai pienessä kodissa ruo-kailutilana. Työhuone voi olla yhtä aikaamyös askartelu- tai vierashuone. Näidenerilaisten tarpeiden ymmärtäminen vai-kuttaa tulevien suunnitteluratkaisujenonnistumiseen. Tutkimuksessa saatiinarvokasta kokemusta käyttäjätutkimus-menetelmistä asuntoja huonekalusuun-nittelussa. Sen erityinen anti oli elävä jarikas kuvaus etätyön arjesta. Luotain-tutkimuksessa sekä suunnittelijat ettäasukkaat perehtyivät etätyön arkeen.Valokuvista, pohjapiirroksista, video-koosteista ja julisteista kuvastuu toimin-takentän moniulotteisuus. Suunnittelijat,jotka osallistuivat käyttäjien tapaamisiin,saivat inspiroivan kosketuksen ihmisiin,joille he suunnittelevat uusia tuotteita.Seuraavassa tuokiokuva etätyöntekijänarjesta kerrostaloyksiössä (Virtanen &Heinonen 2003):

"Samia harmittaa, että työ venyi myö-häiseen iltaan. Tarjouksen olisi voinut teh-dä valmiiksi lentoa odotellessa Hampurinkentällä, mutta kannettavan akku oli hyy-tynyt kesken. Sami keittää kahvia ja tekeepari voileipää pitääkseen itsensä hereillä.

Pienen yksiön ainoa pöytä on varattu sekätyölle että ruokailulle. Kupista loiskahtaakahvia sähkölaskun päälle. Onneksi ei sen-tään läppärille, Sami mutisee itsekseen."

4.3.3 Etätyö osanaekotehokastaasuinaluetta

Säterinmetsän uuden asuinalueen seu-rantatutkimuksessa kävi ilmi asukkaidenkiinnostus etätyötä kohtaan, mutta sa-malla se, että työnantajat ja tekniset es-teet rajoittavat etätyömahdollisuuksia.Säterinmetsän esimerkin avulla kuiten-kin voidaan nostaa esiin se, että etätyö-mahdollisuus tulee suunnittelu- ja kaa-voitusprosessissa ottaa mukaan alustaalkaen. Toisin sanoen etätyö tulee ottaayhtenä elementtinä huomioon tavoitel-taessa ekotehokkaita asuinalueita.

Etätyön tekemisen mahdollisuudetparanevat, mikäli alueelle rakennetta-viin asuntoihin voidaan etukäteen osoit-taa etätyölle sopivia työpisteitä: ullakko-tiloihin, ikkunallisiin kellarikerroksiin taierillisiin piharakennuksiin. Erillisellä si-säänkäynnillä varustettu työtila asunnonyhteydessä on sosiaalisesti kestävän ke-hityksen mukainen taatessaan työrauhanetätyöntekijälle. Ihannetapauksessa -kuten Säterinmetsässä - tuleva asukassuunnittelee itse ja pystyy vaikuttamaantilaratkaisuihin jo ennen rakennusvai-hetta. Lisäksi suunniteltavien alueidenyhteiskäyttötiloihin voitaisiin varata etä-työpisteelle tilat. Ne on käytännöllistäyhdistää muihin alueen yhteisiin toimin-toihin ja tilaratkaisuihin. Kyseisiä tilojatulee voida käyttää myös esimerkiksikerhotiloina tai nettikahvilatoimintaan.

Asuinalueen ekotehokkuus käsittääasuntojen tilakysymysten lisäksi energia-ratkaisut. Se, mikä energialähde on käy-tössä talojen ja asuntojen lämmitykseentai valaistukseen, ei sinällään vaikutaetätyön tekemisen puitteisiin. Kuitenkinetätyöpiste itsessään käyttää enemmänenergiaa laitteiden ja valaistuksen osal-ta kuin pelkät asumistoiminnot. Tällöinvalittu energialähde vaikuttaa syntyviinympäristövaikutuksiin. Ekotehokkaallaasuinalueella pyritään energiankulutus-ta vähentämään ja kasvattamaan uusi-utuvien energiamuotojen osuutta60.


Asuinalueen liikenneratkaisut voidaanmyös arvioida ekotehokkuuden kannal-ta. Asuinalueen sijainti lähellä joukkolii-kenteen pysäkkejä on luonnollisesti ym-päristöystävällistä. Säterinmetsän tapa-uksessa näin onkin. Voitaisiin ajatella,että kotitaloudessa, jonka käytössä onkaksi henkilöautoa, ainakin toisesta voi-daan luopua, mikäli joukkoliikenneyhte-ydet ovat lähellä ja toimivia. Autokatok-sesta on myös mahdollista rakentaa jois-sain tapauksissa kaavamääräysten puit-teissa etätyöverstastila. Piharakennuk-sen etätyöverstas voi toimia monitoimi-tilana. Silloin kun se ei ole etätyökäytös-sä, tila voi toimii kesäkeittiönä, askarte-lupisteenä, varastona - muuntokykyise-nä "urbaaniaittana".

Asuinalueen tietoliikenneratkaisutvoidaan myös arvioida ekotehokkuudenkannalta. Langattomien ratkaisujen osal-ta voidaan todeta se, että kaapelien ja lin-jojen luontoa rasittavaa ja kuluttavaa kai-vamista ei tarvita, joiden osalta ei sitensynny ympäristövaikutuksia. Sen sijaanlangattomissa tietoliikenneratkaisuissatarvitaan tukiasemamastoverkostoa, mil-lä on sekä ympäristöllisiä että maisemalli-sia vaikutuksia. Vuonna 2001 Etelä-Espoo-seen avattiin pääkaupunkiseudun ensim-mäinen langaton internet-verkko61.

Ekoetätyön työpisteiden sijoittaminenmatalalle ja tiiviille asuinalueelle lisääkyseisen alueen ekotehokkuutta. Jos alueon toteutettu luonnonläheisesti viherra-kentaminen ja olemassa olevat maasto-elementit pieteetillä huomioiden, etä-työntekijä viihtyy alueella ja voi etätyö-rupeamien lomassa mielellään käysken-nellä lähiympäristössä tauoillaan. Etätyövoidaan mieltää osaksi ekotehokasta elä-mäntapaa, jossa asumiseen ekotehok-kaasti toteutetulla ja toimivalla asuinalu-eella yhdistyy ekotehokkaaseen työnte-on muotoon.


• Säterinmetsän asukkaille tulisi teh-dä seurantakysely etätyöstä, jossakysyttäisiin kuinka moni tekee etä-työtä, kuinka usein ja onko etätyövaikuttanut kulkutapaan ja muuhunliikkumiseen. Kyselyssä kartoitettai-siin myös ne asukkaat, jotka eivät teeetätyötä, mutta ovat halukkaita etä-työhön. Heille voitaisiin demon-stroida etätyön mahdollisia ratkai-suja asunnon sisäisen sijoituspaikan,teknisten varustelujen sekä huone-kalujen suhteen.

Kuva 51. Pientaloon voidaan rakentaa vaikkapa kotitoimistoksi pyhitettävä etätyötorni.

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

i


Kuva 52. Etätyöpiste voidaan joissain tapauksissa rakentaa katetulle autopaikalle.

• Albergan kartanosta voitaisiin muo-dostaa etätyökartano, johon sijoite-taan nettikahvila, etätyösali ja mui-ta palvelupisteitä.

• Etätyö osana etäläsnäoloa ja kaikkiaetätoimintoja voitaisiin ottaa jo pe-ruskoulussa etäopiskelun kauttaharjoiteltavaksi toiminnaksi. Kestä-vän kehityksen oppiaineiston koh-dalla voitaisiin tehdä käytännönharjoituksia ja käydä tutustumassajohonkin etätyötä Espoossa tekeväänyritykseen.

• Espoosta voitaisiin valita muutamakoulu erityisiksi virtuaalitoimintojaopetukseensa integroivaksi pilotti-kouluksi, joissa tietoverkkojen käy-tön avulla kasvatetaan valmiuksiaja osaamisisa etäopiskelun lisäksimuihin etätoimintoihin.

• Ulkomaisista etätyöyhteisöjen ja -or-ganisaatioiden esimerkkitapauksis-ta valitaan soveltuvia elementtejäEspoon kaupunkisuunnitteluratkai-suihin. Esimerkiksi Ranskan LaRochellen kaupungin sähköautoko-keilusta ja muista kestävää kehitys-tä edistävistä toimenpiteistä voitai-

siin luoda kestävän kehityksen kau-pungin pilotti. Siinä yhdistettäisiinuseita eri kestävää kehitystä edistä-viä toimenpiteitä ja toimintatapoja,rakennusten energiankulutuksenseurantajärjestelmästä ja säästötoi-mista lähtien ja liikenteen vähentä-miseen tähtääviin etätyöjärjestelyi-hin ja vaihtoehtoisten liikkumis-muotojen kokeiluun asti.

• Ekoetätyön ideaa voi Espoon kau-punki hyödyntää omissa yhteyksis-sään ja kansainvälisissä kontakteis-saan, muun muassa Baltia-yhteis-työssä62. Baltian maat kaipaavatsuunnittelukäytännöistä tietoutta,esimerkiksi kaavoituskäytäntö jakestävän kehityksen kulttuuri ovatVirossa vielä epäselviä. Säterinmet-sän tyyppinen matalan ja tiiviinasuinalueen konsepti täydennettynäekoetätyön tekemisellä voisi toimiamalliesimerkkinä ekoasuinalueesta.

• Espoon kaupunki voisi esittää kes-tävän kehityksen kaupunkiverkos-toon63 yhteistyöteemaksi ja seminaa-rin tai workshoppien muodossa janiiden pohjalta pilottina toteutetta-vaksi hankkeeksi ekoetätyön huomi-

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

i


oonottamisesta kaupunkisuunnitte-lussa (tekniset, taloudelliset ja sosi-aaliset edellytykset ja esteet, toimen-piteet, koealueet).

• Kaikkiin uusiin asuinaluehankkei-siin tulisi ottaa mukaan ekoetätyönedellytysten tarkastelu. Alueen lähi-palvelujen saatavuus, alueen tieto-verkon tekninen infrastruktuurisekä joukkoliikennepalvelujen lähei-syys ja toimivuus ovat avainasioita,joiden avulla ekoetätyön toteutumis-mahdollisuuksia parannetaan.

• Espoo voisi kehittää ja kokeilla arjenajankäytön hallintaan - asumisen,työnteon, vapaa-ajan vieton ja liik-kumisen hallintaan - innovatiivistakonseptia perustamalla Horellin(2003) suomalaiseen yhdyskunta-suunnitteluun ehdottama aikatoi-misto. Sieltä kuntalainen saisi ohjei-ta ja mallia arjen toimintojen ajalli-seen ja sisällölliseen yhteen sovitta-miseen, jolloin etätyö ja etenkin eko-etätyö olisi yksi instrumentti ajan-käytön ja liikkumisen hallintaan.

• Espoon kaikki kirjastot voitaisiin kar-toittaa ja kehittää parhaiten sovel-tuviin etätyöhuoneita tai etätyöpis-teitä, joita kirjaston käyttäjä voisivarata työskentelyyn vastaavastikuin nettipääteaikoja on tarjolla.Kyseiset työskentelypisteet olisi va-rustettu nimenomaan etätyöskente-lyä varten, jolloin työrauha ja tarvit-tava tekninen laitteisto olisi riittäväasuinpaikan lähellä tapahtuvaanetätyöskentelyyn.


4.4 Vantaan kaupunki


Vantaan visio:logistiikan ja yritystoiminnan avoin Nerdistania

• tiedekeskus Heurekan, lentokenttäkaupungin Aviapoliksen ja Teknopoliksenaktivoituva toimintaympäristö ja avoin gateway

• lentokenttäkaupunki on osa pääkaupunkiseutua, reunakaupunki• tiivistyvä yhdyskuntarakenne• työpaikat ja erityisesti tietotyön työpaikat logistisesti keskeisellä alueella• vuosina 2002-2025 noin 35 000 uutta työpaikkaa (YTV)• vuoteen 2030 mennessä väkiluku yli 240 000 asukasta (Uudenmaan liitto ja

YTV)• uudenlainen paikkasidonnaisuus, jonka pohjalta syntyy asuinympäristön laa-

tua arvostavien koulutettujen ihmisten Nerdistania• kaupunkikehittämisen keskiössä elinkeinoasiat ja yrittäminen• etätyö nähdään osana joustavaa työntekoa, jossa osa työstä tehdään kiinteällä

työpaikalla ja osa muualla• lentokenttäkaupungista on joustavat yhteydet muualle Helsingin seudulle,

muualle Suomeen ja ulkomaille• viereiseltä puutarhamaiselta Kartanonkosken Pakkala-Tammiston asuinalu-

eelta on lyhyet etäisyydet lentokenttäkaupungin työpaikkoihin ja alueen pal-veluihin

• asukasluku 179 856 henk.64

• asukastiheys kolmiotaajamissa 2072 as/km2• työmatkaetäisyys 9,7 km (yhteen suuntaan)• alle 5 km työmatkaetäisyys 30,7 %• 3 km säteellä keskustasta olevien asukkaiden osuus kaikista asukkaista 19,4 %• pendelöivien määrä 5172 henk., osuus työllisistä 58 %• yhden asukkaan asuntokuntia 27,4 %• väestön kokonaismuutos 0,8 % eli 46 henkilöä• muuttovoitto muualta Suomesta 46• 25-44 -vuotiaita 32,9 %• korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 28,7 %• työttömyysaste 7,2 %• kotitalouksien internet-yhteyksiä pääkaupunkiseudulla yli 50 %• tietojenkäsittelypalveluihin liittyviä työpaikkoja 1167• etätyöntekijöiden määrä (arvio)65: 1. arvio 5 172 henk.(6 % työllisistä); 2. arvio 8 630 henk.• etätyöpotentiaalin määrä 18 800 - 37 500 henkilöä


Asukasluvultaan Suomen neljänneksisuurin kaupunki Vantaa on yksi maam-me nopeimmin kasvavista keskuksista.Vantaa kasvoi 1990-luvulla paljon nope-ammin kuin vuoden 1992 yleiskaavassaarvioitiin. Tätä kirjoitettaessa Vantaankaupunkisuunnitteluyksikössä valmis-tellaan uutta yleiskaavaa. Sen tehtävä-nä on tiivistää, täydentää ja uudistaakaupunkia sekä varmistaa rakentamis-mahdollisuuksien riittäminen uusilleasunnoille ja työpaikoille. Vantaan kau-punkirakenteen eheyttäminen on yleis-kaavatyön keskeinen tavoite. Alueelle ha-lutaan uusia työpaikkoja ja asukkaita jasitä kautta verotuloja ja palveluja. Van-taan noin 180 000 asukasta ovat levit-täytyneet laajalle alueelle kaupunginmoniin keskuksiin, joista esimerkiksi Tik-kurila muodostaa yhden kokonaisuuden.Kaupunkirakenteen tiivistämiselle onsiten paljon mahdollisuuksia ja haastei-ta.

Uudenmaan liiton ja YTV:n arvionmukaan Vantaan väkiluku ylittää 240 000asukasta vuoteen 2030 mennessä. YTV:ntulevaisuuskuvan mukaan Vantaalle syn-tyy vuosina 2002-2025 noin 35 000 työ-paikan lisäys. Vuonna 2030 Vantaalla olisisiten 125 000 työpaikkaa. Kaksi kolmas-osaa uusista työpaikoista tulee lentoken-tän vaikutusalueelle, tarkemmin sanot-tuna Ylästöstä Koivuhakaan ja lentoase-malta Tammiston asuinalueelle. Seuraa-van 25 vuoden aikana uusia asuntojapitää siten rakentaa 60 000 ihmiselle,mikä merkitsee suurin piirtein Vaasan taiLappeenrannan asukaslukuja vastaavaamäärää66. Asunnoiksi muutettuna lukuvastaa viittä miljoonaa kerrosneliömet-riä. (Pärssinen 2003). Uusille asukkaillepitää rakentaa myös teknistä ja toimin-nallista infrastruktuuria eli kadut, vesi-johdot, sähköt ja viemärit sekä päiväko-dit, koulut, terveyskeskukset ja vanhus-tenpalvelutalot.

Ekoetätyö-hankkeessa Vantaan tar-kempi kohdealue on Pakkala-Tammistonuusi asuinalue. Se sijaitsee lentokentänja Helsingin kaupungin rajan välimaas-tossa. Alue valmistuu vuonna 2005 van-halle Backaksen kartanon alueelle. Asuin-alueen ulkonäkö muistuttaa keskieu-rooppalaista kaupunkikuvaa. Tällainen

uusi asuinalue saattaa houkutella laadu-kasta erilaisuutta arvostavia asukkaita.Vantaan osion keskeisenä tutkimuskoh-teena on Lentokenttäkaupunki-idea, jotaedistää Vantaalle perustettu Aviapolis -yrityspuisto. Sekä yrityspuisto että uu-det asuinalueet sijaitsevat logistisestihyvässä paikassa.

Minkälainen etätyö sopii Vantaalle?Vantaan etätyösovelluksissa voisi koros-tua kansainvälinen luonne, joka tarjoaaasumiseen ja työntekoon liittyviä palve-luja globaaleille etätyönomadeille. Asuin-alue voi houkutella jo etätyötä tekeviätai etätyömahdollisuutta harkitseviahenkilöitä, joilla on mobiili elämän- jatyönteon tapa ja mahdollisesti paljon työ-asiointiin liittyviä lentomatkoja. Toisaal-ta yritysten kannalta on tärkeää voidaosoittaa korkean osaamisen ja koulutuk-sen omaaville työntekijöille korkealaatui-sia asuntoja työpaikkojen läheisyydessä.Vantaan etätyövisioon on tässä sovellet-tu Joel Kotkinin (2000) kehittämää reu-nakaupungin Nerdistanin konseptia.

Vantaalla etätyöpolitiikan ja etätyönedellytysten kehittämisen tulisi jo lähtö-kohtaisesti kytkeytyä yritysten rekrytoin-tipolitiikkaan sekä kaupungin ympäris-tö- ja asuntopolitiikkaan. Tällöin etätyöei jää irrallaan kehitettäväksi asiakoko-naisuudeksi. Etätyön edistäminen eko-hallitussa muodossa voitaisiin nivoayhteiskunnallista vastuuta kantavienyritysten henkilöstöpolitiikkaan.

Luvun 4.4 lopussa on Vantaan kau-pungille esitetty toimenpidesuosituksiaetätyön ekohallitusta käyttöönotosta, jot-ka ovat nousseet esiin edellä kuvatunekoetätyön kasvualustan ja tutkimustar-kastelujen myötä saatujen tulosten perus-teella.


Kuva 53. Lentokenttäkaupunki osana pääkaupunkiseutua.

4.4.1 Vantaa osanapääkaupunkiseutua

Vantaan sydän on lentokenttä ja senympärille levittäytyvä ja kasvava lento-kenttäkaupunki. Vantaa on myös osapääkaupunkiseutua ja Vantaata voi kui-tenkin kutsua Helsingin seudun reuna-kaupungiksi (engl. outskirts) niin hyväs-sä (asuntojen hintataso kohtuullisempikuin Helsingissä, asuinympäristö maa-seutumaisen ja urbaanin yhdistelmä)kuin pahassa (työttömyys, syrjäisyyskulttuuripalveluista). Sillä on monia reu-nakaupungille tyypillisiä piirteitä kutenmonikeskuksinen yhdyskuntarakenne,suuret kauppakeskukset, logistiikkatoi-mintojen keskittymät, lentokenttä ja sitäpalvelevat toiminnot, pitkähköt työmat-kat ja luonnonläheisyys. Lisäksi kaupun-ki on varsin nuori. Tosin kaupungin alu-eella on pitkät ja vahvat historiallisetperinteet. Vantaalla sijaitseva Pyhän Lau-rin kirkko eli nk. Helsingin pitäjän kirkkorakennettiin samana vuonna kuin Ko-lumbus purjehti Amerikkaan eli vuonna1492.

Etäisyys Helsingin keskustaan on noin 15kilometriä. Ekologisesta näkökulmastareunakaupunkien ongelmana on useinpitkät etäisyydet. Etäisyydet työpaikkoi-hin, palveluihin ja muihin asiointikoh-teisiin ovat pitkät. Toisaalta etäisyys len-tokentälle on lyhyt. Vantaan Ekoetätyö -casessä pyritään etsimään reunakaupun-kiin sopivia ekologisesti kestäviä ratkai-suja.

Varsin suuri osa pääkaupunkiseu-dun asukkaista haluaisi asua pientalois-sa. Kun esimerkiksi Helsingin kaupun-gin alueella ei ole enää maata kaavoitet-tuna pientalorakentamiseen, pyrkii Van-taan kaupunki tarjoamaan yhä enem-män pientaloasumista.67

Vantaa on kiinteä osa pääkaupun-kiseutua, mutta erityisesti lentoasemanansiosta Vantaa hahmottuu maankäytönkehityskuvansa mukaan osana isompaakokonaisuutta. Vantaa kuuluu logistisestiBerliinin, Varsovan, Pietarin ja Mosko-van muodostamaan kehykseen tai NewYork-Shanghai -akselin keskipisteeseen.Aasian talouden kasvu ja avautuminenmerkitsevät koko Euroopalle monia mah-dollisuuksia - yrityksille satojen miljoo-

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

i


nien asukkaiden markkinoiden avautu-mista. Euroopan unionin lyhyin ja nopeintie Aasiaan kulkee Suomen ja Vantaan -Aviapoliksen - kautta. Vantaa on myösviimeinen kansainvälisen lentoliikenne-infrastruktuurin suoma etappi Euroopanunionin sisällä lähestyttäessä Venäjänmarkkinoita.

Vantaan kehitysmahdollisuudet"uuden maantieteen" näkökulmasta

Vantaan fyysistä asemaa ja sen hyödyn-tämistä Helsingin "reunakaupunkina"voidaan pohtia "uuden maantieteen"näkökulmasta. Uudella maantieteellätarkoitetaan uudenlaisten merkitystenantamista fyysisille paikoille ja etäisyyk-sille tietoyhteiskunnan viitekehyksessä.68

Virtuaalimaantiede puolestaan tarkaste-lee perinteisten maantieteen käsitteidenkuten sijainnin, paikan, tilan, etäisyyksi-en, rajojen ja liikkumisen uudelleen muo-toutumista tietoyhteiskunnassa (Batty1997; Heinonen & Niskanen 2000; Hei-nonen et al. 2003, 124-125). Joel Kotkinon eräs maailman johtavista globaalienyhteiskunnallisten ja taloudellisten tren-dien ennakoijista. Uusimmassa kirjas-saan "The New Geography" Kotkin (2002)väittää, että digitaalinen kumous on aja-massa korkeasti koulutettua väkeä Yh-dysvaltojen "ensitason vyöhykkeen" kau-pungeista "Nerdistanioihin" eli itseriit-toisiin yrityspuistojen somistamiin esi-kaupunkeihin - kotimaan kielellä "Nört-tilöihin". Hänen mukaansa New Yorkiinja Washingtoniin tehdyt terrorihyökkä-ykset uhkaavat kiihdyttää tätä muutto-liikettä - urbaania exodusta.69 Seuraa-vassa kuvataan Kotkinin ajatuksia (Mab-ry 2001)niistä haasteista, jotka koskevatmaailman kaupunkeja tulevaisuudessa.

Kotkin väittää digitaalisen kumouk-sen uhkaavan Yhdysvaltojen merkittä-vimpien kaupunkien asemaa. Kotkininmukaan syyskuun 11. päivän tapahtu-mat vauhdittavat prosesseja entisestään.World Trade Centeriin kohdistuneenhyökkäyksen jälkimainingeissa ihmisil-le ja yrityksille oli voimakasta työntöämuuttaa sellaisiin paikkoihin, joissa hevoivat tuntea olonsa turvalliseksi. Kau-pungit, jotka ovat saaneet nauttia tietyn-laisesta renessanssista, etenkin Yhdysval-

loissa, mutta myös joissain paikoissaEurooppaa kuten esimerkiksi Lontoossa,kärsivät turvattomuuden tunteesta. Niis-sä kaupungeissa, joissa on suuri musli-miväestö kuten esimerkiksi Rotterdamis-sa ja Hampurissa, ihmisten epävarmuuslisääntyy, koska pelko erilaisten kulttuu-rien yhteen törmäysvaarasta kasvaa.

Urbaaniterrorismin näkökulmastavoisi ajatella, että Suomi on tähän astiperiferia-sijaintinsa ansiosta ollut varsinlintukotomaisessa asemassa. Globaalitilanne on nyt kuitenkin muuttumassa,kun terrorismi kohdistuu yhä arvaamat-tomampiin kohteisiin kuten korkeidenrakennusten tai maamerkkien lisäksi lo-makohteisiin ja muihin siviilikohteisiin.Terrorismin luonteeseen kuuluu saadayllätyksellisyyden kautta aikaan enem-män kauhua ja paniikkia. Pääkaupunki-seutua voi muuhun Suomeen verrattunapitää potentiaalisesti turvattomampana.Pääkaupunkiseudun sisällä edelleen onajateltavissa, että Helsinki on turvatto-mampi muihin pääkaupunkiseudun kun-tiin nähden. Vantaalle olisi siten hyötyäreunakaupunkiasemastaan.70 Kaikestaedellä lausutusta huolimatta pääkau-punkiseutu voi tulevaisuudessa houku-tella ulkomaisia yrityksiä ja työntekijöi-tä myös asuin- ja työympäristön turval-lisuudella suhteessa muihin eurooppa-laisiin metropoleihin. Tätä seikkaa kan-nattaisi hyödyntää aktiivisesti. Myös etä-työhön tapana organisoida työtä liittyymielleyhtymä turvallisemmasta tavastatyöskennellä. Etätyön ansiosta päivittäi-nen oleskelu suurissa toimistokomplek-seissa vähenee ja vastaavasti työmatka-liikenteen osalta riskit (sekä liikenneon-nettomuudet että muut turvariskit) pie-nenevät. Tämä tilanne on jo täyttä arki-päivää esimerkiksi Tokiossa ja NewYorkissa sekä varteenotettava skenaarioeurooppalaisissa metropoleissa kuten Pa-riisissa ja Lontoossa, mutta vasta heikkonasignaalina "turvallisemmissa" maissa.

Kotkin hahmottelee uutta maailmanjärjestystä, jossa vanhat kulttuuriset japoliittiset vihamielisyydet kärjistyvät jaheijastuvat sitten kaupunkisuunnitte-luun ja siihen mihin ihmiset ja yrityksetsijoittuvat asumaan ja työskentelemään.Minkä merkityksen hän antaa tällaises-sa järjestyksessä "Nerdistanioille" ja tek-


nologiayrityksille? Kotkinin mukaan uusipuolustustalous tulee olemaan täysinesikaupunkimaista. Juuri nerdistaniat -esikaupungit - ovat olleet tekniikoidenkotipaikkoja.71 Mitä vaikutuksia Kotki-nin mielestä syyskuun 11. päivän tapah-tumilla on sitten eurooppalaisille ja aa-sialaisille kaupungeille? Euroopalla onhänen mielestään erityinen ongelma si-käli, että sen suurimmat maahanmuut-tajaryhmät ovat muslimeja. Eurooppa-laisten kaupunkien, etenkin Iso-Britan-niassa, täytyy olla varuillaan kulttuuri-jännitteiden kasvamisen vuoksi. (Mabry2001).72 Teknologia on haavoittuvainenmyös terrorismin taholta tuleville uhkil-le. Tämä tulee vaatimaan paljon rinnak-kaisia, ylimääräisiä järjestelmiä. Eräsasia, mikä nousi esiin World Trade Cente-rin tuhon jälkeen on se, että rekistereitäja dokumentteja (sekä paperisia ettäelektronisia) ryhdyttiin säilyttämäänmonissa eri paikoissa. Yhdysvalloissapuolustusministeriö on käynnistänytmittavan ohjelman etätyön edistämiseksiWorld Trade Centeriin syyskuun 11 päi-vänä tehdyn terrori-iskun jälkeen.73 Noinmiljoonan neliön toimistotilan tuhoutu-misen paikkaamiseksi yrityksillä on ol-lut vaikeuksia organisoida työtilojensa

uudelleensijoittamista. Työntekijöidenkeskuudessa ilmenevää pelkoa korkeis-sa tornitaloissa työskentelyä ja ylipään-sä työpaikkaliikkumista kohtaan on kyet-ty lievittämään etätyön avulla, jollointyön jatkuvuus on turvattu. VastaavastiSuomessakin kaupungeilla tulisi olla krii-sitilanteiden ja poikkeusolojen varaltastrategia, kuinka virastojen ja yritystentyöntekijät voisivat jatkaa työskentely-ään asuntojensa lähellä nopeasti etätyö-tiloiksi muunnettavissa tiloissa (esimer-kiksi kirjastoissa).

Kotkin ei kuitenkaan vaikuta pessi-mistiseltä kaupunkikehityksen suhteen.Hänen mielestään vallitsevan kriisin ylitullaan pääsemään. Nykytilanteen valos-sa urbaani visio "Blade runner" -tyyppi-sestä tulevaisuudesta saattaisi näyttäätodennäköiseltä. Ihmiset asuisivat kau-punkien reuna-alueilla huipputekniik-kaan perustuvissa yhdyskunnissa, joissahuipputurvallisuus on päätavoite. Kot-kin on optimistinen yhteiskuntien kyvys-tä selviytyä tästä kriisistä. Kaupungittulevat muuttumaan, mutta lopputulok-sena on silti urbaanien ihmisten yhtei-söt. Osa siitä tavasta, jolla kaupungitvoittavat takaisin asemaansa, on muun-tua "pyhiinvaelluspaikoiksi". Ihmiset tu-

Kuva 54. Pyhän Laurin kirkko rakennettiin samana vuonna kuin Kolumbus löysi Amerikan(1492).

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

i


levat kaupunkeihin löytämään uudelleenhistoriaansa. Tämä on se, mitä kaupun-git voivat tarjota, kun ihmiset hajaantu-vat paikkoihin, jotka näyttävät suureltaosin toistensa kaltaisilta. Lisäksi ne tar-joavat visuaalisia virikkeitä.

Kotkinin mielestä sekä Yhdysval-loissa että muissa maissa on olemassamahdollisuus sellaisen suuntauksen syn-tymiselle, että ihmiset alkaisivat massoit-tain muuttaa asumaan esikaupunkialu-eille. Kaupungit tulevat kyllä edelleenhoukuttelemaan luovia ihmisiä ja sellai-sia henkilöitä, joilla ei ole lapsia kotita-loudessaan. Ihmiset joutuvat kuitenkinuudelleen miettimään, mistä kaupun-geissa on kyse ja kuinka kaupungit laa-jenevat ja kehittyvät tulevaisuudessa.Vantaalla on historiallista pääomaa, jokatäydennettynä monipuolisten kulttuuri-palvelujen kehittämisen kanssa voisi tar-jota puitteet Etelä-Suomen Nerdistani-alle.

4.4.2 Yritystoimintaalentokenttäkaupungissa

Lentokenttää ja sitä ympäröivää kaupun-kia voi hyvin kutsua lentokenttäkaupun-giksi (kuva 53). Siihen kuuluvat itse len-tokentän lisäksi lentotoimintaa palvele-vat toiminnot, kentän läheisyyteen sijoit-tuneet logistiikkatoiminnot, yrityspuis-to "Aviapolis", kaupan suuryksiköt, Jum-bo-kauppakeskus74 ja Kartanonkoski-Tammiston asuinalue. Nämä yhdyskun-taelementit muodostavat aluekokonai-suuden, jonka toiminnot ovat keskenääntai lentokentän kanssa vuorovaikutuk-sessa.

Vantaalla on logistinen valttikortti:Helsinki-Vantaan lentoasema Suomentärkeimpänä porttina maailmaan. Len-tokentän alue jättää monet ostosparatii-sit varjoonsa jo kokonsa puolesta: käy-tössä on yhteensä 85 538 neliömetriä,mikä vastaa lähes 14 jalkapallokentällis-tä ostostilaa ja lisää on rakenteilla. Kent-tä prosessoi vuosittain noin kymmenenmiljoonaa matkustajaa ja on siten yksimaailman huipuista omassa kokoluokas-saan. Kentän ympäristöön on jo parikym-mentä vuotta odotettu liiketoimintakes-kittymää, joka nostaisi Vantaan moder-

nin Suomen menestyksen veturiksi. (Iso-kangas et al. 2003).Lentokenttäalue on myös etätyönomadi-en työmaata, jonka toimintamahdolli-suudet ovat parantuneet langattomanverkon myötä. Etätyöntekijällä on useinkannettava tietokone, jota hän kuljettaamukaan työ-, työasiointi- ja muillakinmatkoilla, kuten esimerkiksi lomamat-koilla. Oleellista on kyetä hyödyntämäänmatka-aika ja matka-asemilla vietettä-vä aika työskentelyyn tai nettiselailuun.Helsinki-Vantaan lentokentällä on lan-gaton verkko kaikissa terminaaleissa. Joskannettavassa tietokoneessa on WLAN-kortti tai Applessa Airport -laajennus,niin tiedon supermoottoritielle voi ostaa24 tunnin tai seitsemän päivän käyttäjä-tunnuksia operaattorilta. Jos etätyönte-kijällä (tai kenellä tahansa matkustajal-la) ei ole omaa konetta mukanaan, niinlentokentältä löytyy internet-kioskeja.(Isokangas et al. 2003).

Elämysyhteiskunnan luonteeseenkuuluvat myös ostoskeskukset, joissa ih-miset keskittävät ostoksensa ja hakevatostamisen rinnalla monia muita asioita:viihtymistä, taidetta, kulttuuria, ravin-tolassa istumista jne. Tietoyhteiskuntamahdollistaa teknisesti elektronisenverkkokaupan ja esimerkiksi musiikki-tallenteiden, kirjojen ja vaatteiden osaltae-kauppa onkin lähtenyt hyvin käyntiin.Sen sijaan päivittäistavaratuotteidenosalta e-kauppa ei ole edennyt odotetus-ti. Kehitystä on hidastanut kylmävaras-tointitilojen puuttuminen, tavaratoimi-tusten yhteen sopimattomat järjestelytjne. Kaupassakäynti onkin yhä enemmänsosiaalinen tapahtuma. Tätä se on ollutaikojen alusta kyläkauppatradition koh-dallakin. Kaupassakäynnin yhteydessäon vaihdettu kylän kuulumiset kauppi-aan ja muiden asiakkaiden kanssa. Ur-baanissa tietoyhteiskunnassa kaupassa-käynti on muuttunut "kasvottomammak-si", jolloin kauppoja on useita eikä tuttuaasiakkuussuhdetta synny. Sosiaalisuu-den tarpeeseen haetaan tyydytystä suu-rista ostoskeskuksista, joissa avajaisiin ja"tyrmäyserikoistarjouksiin" jonotetaan,mutta ennen kaikkea haetaan monipuo-lisia palveluja ostamisen rinnalla kutenedellä on mainittu. Automarketeissa liik-


kuu kriittistä asiakasmassaa, mikä luomonenlaisia mahdollisuuksia. Vantaallaon pitkä traditio huonekaluyrityksistä janiiden keskittymisestä asiakkaan kannal-ta kätevästi kävelyetäisyydelle paikanpäälle päästyä.

Lentokenttäkaupungin sijainti onkeskeinen eri liikennemuotojen risteys-kohdassa. Lentoaseman lisäksi alueenpoikki kulkee Turku-Pietari E18-tie, jokaon erityisesti tavaraliikenteen kannaltamaan merkittävimpiä väyliä. Myös val-takunnalliset säteittäiset pääväylät poh-joiseen sivuuttavat aluetta läheltä. Alu-eella ei ole rautatietä, mutta suunnitteil-la oleva Marja-rata, yhteys pääradaltalentoasemalle ja Martinlaakson radalle,lähtenee liikkeelle seuraavan kymmenenvuoden kuluessa. Marja-radan asemientuntumaan, etenkin Vantaankosken, Veh-kalan, Petaksen, Kivistön, Aviapoliksen,Lentoaseman, Ruskeasannan ja Asolanasemanseuduille on tulossa kymmeniä-tuhansia asuntoja ja työpaikkoja.75 Juna-yhteys lentoasemalle antaa lisäarvoa len-tokenttäkaupungin logistiselle merkityk-selle.

Aviapolis

Aviapolis on uusi kaupunki Vantaan kau-pungin keskellä, joka käsittää n. 42 neliö-kilometrin alueen. Yrityspuisto Aviapo-lis sijaitsee aivan lentoaseman tuntumas-sa. Aviapoliksesta on tarkoitus luoda kan-sainvälisesti korkeatasoinen huippuosaa-misen yrityspuisto. Sinne on sijoittunutmuun muassa Technopolis Oyj. Viidessävuodessa (1998-2002) Aviapoliksen alu-eelle on rakennettu työpaikkarakennuk-sia yli puoli miljoonaa kerrosneliömet-riä. Alueelle on syntynyt 10 000 työpaik-kaa. Aviapolis on uuden sukupolven kes-kus (next generation hub). "Hub" tarkoit-taa keskusta, jollaisista puhutaan eten-kin lentoliikenteen ja logistiikan yhtey-dessä. Sillä tarkoitetaan merkittävää,usein kansainvälistä keskiötä - toiminto-jen napaa - johon vireät yritykset kokoon-tuvat paikan helpon saavutettavuudenja kokonaistaloudellisuuden vuoksi. Avi-apolis on Helsinki-Vantaan lentoasemanympärille kohonnut keskittymä, jotamuista lentokenttäkaupungeista poikke-avan sijainnin ja sisällön vuoksi luonneh-

ditaan edellä kuvatulla ilmaisulla.76 Vas-taavasti suuntaus on menossa siihensuuntaan, että kaikista matkakeskuksis-ta (juna- ja bussiliikenteessä) ollaan ke-hittämässä eräänlaisia monitoimikes-kuksia, joissa voi matkustamisen ohellatoimittaa lukuisia muitakin asioita (hu-man hub). Aviapolis ja lentokenttä yhdes-sä muodostavat tällaisen hub- kokonai-suuden.77

Aviapolis -asetelmassa painottuuetätyön kansainvälinen luonne ja paik-kasidonnaisuuden muuttuminen: etäi-syyden sijaan korostuu access. Etätyö onosa joustavaa työntekoa.78 Aviapoliksenkilpailuvaltti on Suomen mittakaavassaerittäin hyvä sijainti. Suomeen sijoittu-vat huipputekniikan yritykset ovat en-tistä kansainvälisempiä ja toimivat useinglobaalisti. Hyvät yhteydet ulkomaille(lentoyhteydet) ja muualle Suomeen ovaterittäin tärkeitä. Suomessa sijaitsevissayrityksissä on myös entistä enemmänulkomaista työvoimaa. Työperiodit yh-dessä toimipisteessä saattavat olla hyvinlyhyitä ja tällöin logistinen sijainti tuleeentistä tärkeämmäksi. Oleellista on, ettätyö on organisoitu niin, että sijainninvalinta on joustavaa.

Muita yrityksiä

Lentokenttäkaupunkiin kuuluu myöselektroniikan koulutus- ja koetehdashan-ke, joka tarjoaa koulutus- ja koetehdas-palveluja alan yrityksille. Turvalaakso-hankkeessa voidaan yritysten tieto- jamuut turvallisuusasiat hoitaa räätä-löidysti. Muita hankkeita ovat AirportPlaza, Avia Forum ja Gate Center -yri-tyspuistot. Logistiikkaan profiloitunuthanke on High Tech Logistics Center jaympäristöalan yrityksille tarkoitettu Lei-ja. Helmikuussa 2004 on nousemassa uusirakennus Leijan kiinteistön yhteyteen.79

Leijan kannattaisi ottaa toimintaansaekoetätyön edistäminen ja siitä tiedotta-minen yhteiskunnallista vastuuta kanta-ville yrityksille.

Lentokenttäkaupungin läpi kulkeeseudun keskeinen poikittaisväylä KehäIII, jonka osaltaan on houkutellut alueel-le tukkukaupan ja sellaisia kaupan yksi-köitä kuten kodinelektroniikan, huone-kalukaupan, autokaupan, rautakaupan


yksiköitä sekä kauppakeskus Jumbon jahotellin. Vireillä on myös Retail Park -lii-kekeskuksen rakentaminen alueelle.

Viime vuosina Vantaa on korostanutympäristöasioita. Ekohallittu etätyö is-tuu siten hyvin Vantaalle ekologisessamielessä. Vihreän Vantaan vetovoimavoisi perustua terveelliseen, turvalliseenja semi-ruraaliin asuinympäristöön, jos-sa maaseutumaiseman elementtejä onsäilytetty pieteetillä. Tähän olisi hyväyhdistää kiinteästi elinkeinopolitiikka,jossa alueelle tulevia ja siellä ennestääntoimivia yrityksiä kehitettäisiin nivo-maan etätyöpolitiikka osaksi yritystenympäristöpolitiikkaa. Tällöin ekoetätyön

Kuva 55. Ympäristökeskus Leija rakennusvaiheessa.

konsepti toisi lisäarvoa sekä yrityksille,asukkaille että kaupungille. Alueelle saat-taisi muuttaa koulutettuja tietotyöläisiä,mikäli heille olisi tarjolla asumisen laa-tua ja toisaalta monenlaisia asuntorat-kaisuja kuten esimerkiksi rauhoitetuntyöpisteen sisältäviä työtila-asuntoja.Tällöin heillä olisi mahdollisuus asun-noissa työskentelyyn, mikä sopisi heidänympäristömyönteiseen elämäntapaansa.Yrityksille puolestaan syntyy ympäristöl-listä imago-arvoa, mikäli ne kiinnittäväthuomiota työntekijöidensä työmatkaliik-kumiseen ja tarjoavat yhtenä mahdolli-suutena etätyöntekoa.

4.4.3 AsumistalentokenttäkaupungissaKartanonkoskella

Pakkala-Tammisto

Kartanonkosken Pakkala-Tammisto -aluesijaitsee lentokenttäkaupungin eteläpääs-sä ja se rajautuu etelässä Vantaanjokeenja Helsingin rajaan. Kartanonkoski-Tam-mistoon valmistuu yhteensä noin 5500asuntoa. Osa alueesta on jo valmis, osaon rakenteilla ja viimeisimpien osien ra-kentaminen alkaa vuonna 2005.

Alueesta tulee puutarhamainen tiiviskaupunginosa. Se rakennetaan vanhaanmaatalousympäristöön, Backaksen kar-tanon pelloille. Maisemaa hallitsee pie-nen mäen päällä oleva kartano rakennuk-sineen. Aluetta halkoo myös vanha jokeskiajalta peräisin oleva maantie.

Maankäytön kehityskuvan ja yleis-kaavan tavoitteissa painotetaan asunto-rakentamisessa asumisen laatua. Laatuon nähtävä kokonaisuutena, joka vaih-telee elämäntilanteen, elämäntyylin janiihin liittyvien yksilöllisten tarpeidenmukaan huomattavastikin. OECD:n met-

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

i


Kuva 56. Pakkala-Tammiston asuinalueet.

Kuva 57. Kaaren muotoon rakennettuja asuntoja Kartanonkoskella.

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

iKu

va: A

imo

Huh

danm

äki


ropolikatsauksessa (2002) suositellaanasumismahdollisuuksien ja asumismuo-tojen monipuolistamista Helsingin seu-dulla. Kartanonkoski-Tammiston puu-tarhakaupunginosat vastaavat omaltaosaltaan näihin tarpeisiin. Tarjolla onvaihtoehtoista asumista ilmaisun myön-teisessä merkityksessä. Kartanonkoskel-la on kaarevuutta, pyöreyttä ja värikkyyt-tä. Se puhuttelee lapsiperheitä ja niitä,jotka ovat aikeissa lähitulevaisuudessahankkia lapsia. Kylämäinen, turvalli-suutta ja kodikkuutta henkivä tunnelmavetoaa erityisesti lapsiperheisiin. Karta-nonkosken myyntivaltteja ovat kansain-välinen koulu ja lentokentän läheisyys.Sitä markkinoidaan puutarhakaupunki-na, joka rakennetaan palvelujen keskel-le. Omistusasuntoja on noin puolet ja lo-put edustavat muita hallintomuotoja.Keskihinta vapailla markkinoilla on vii-me aikoina ollut noin 2 500 euroa neliöl-tä. (Jäämeri 2003).

Asuinalueen rakentaminen on ma-talaa ja perinteistä ja alueelta henkii ko-tikatu-tyyppinen turvallisuus (Jäämeri2003) sekä lämminhenkisyys. Kartanon-koski edustaa nk. uusvanhaa suunnitte-lua, minkä asiakaslähtöisyys on tuonutesiin. Uusvanhan suunnittelun esikuva-na on ruotsalainen 1920-luvun arkkiteh-

tuuri. Toteutus on asemakaavalla varsintarkkaan säädeltyä. Perinteisyys vetoaamoniin asiakkaisiin, jotka ovat pettyneetmoderniin arkkitehtuuriin. Sen sijaansuunnittelijat ovat usein vierastaneet tätäuusvanhaa toteutustapaa sen kopiomai-sen luonteen ja kaikkia miellyttämäänpyrkimisen takia. Parhaimmillaan uus-vanha on moderni toteutus, joka olemuk-sellaan viestii tietoisuutta historiasta.(Jäämeri 2003).

Alueen suunnittelussa ja toteutuk-sessa on kiinnitetty erityisesti huomiotalaatuun. Rakennukset on suunniteltuniin, että niistä muodostuu perinteistäyhtenäistä kaupunkikuvaa. Talot ovatmatalahkoja kerrostaloja, rivitaloja jaomakotitaloja. Rakennukset eivät edus-ta tyypillistä suomalaista pelkistettyäarkkitehtuuria vaan rakennuksissaenemmänkin klassisia piirteitä: tiilenpu-naista ja valkoista, linnamaisia rivitalo-pihoja ja jyrkkiä kattoja. Moniin raken-nuksiin on suunniteltu myös ullakkoasu-mista. Ullakkoasumisen yhteyteen voisisuunnitella asuntokohtaisia etätyöpistei-tä tai pienkerrostaloissa jopa talon yhtei-siä etätyöskentelytiloja, joita voisi käyt-tää joustavasti myös muuhun toimin-taan.

Kuva 58. Uusi asuinalue rakennetaan Backaksen kartanon maalaismaiseen peltomaisemaan.

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

i


Väestöennusteen mukaan Keski-Vantaanasukasluku tulee kasvamaan vuoteen2010 mennessä noin 15 000:een. Lisäyk-sestä lähes 7 000 kohdistuu Pakkalan,Veromiehen ja Tammiston alueelle. Vuo-den 2002 alussa alueen asukasmäärä olivajaat 7 000. Myös Ylästön alueen asu-kasmäärä tulee kasvamaan edelleen. Li-sääntyvää asukasmäärää varten toteu-tettava voimakas asuntorakentaminenedellyttää Vantaan kaupungin panosta-mista etenkin Keski-Vantaan eli Karta-nonkosken, Pakkalan, Tammiston ja Yläs-tön alueiden palvelurakentamiseen.Koko alueen koulu-, päiväkoti- ym. uu-disrakennushankkeiden arvioidaan mak-savan ilman arvonlisäveroa noin 51 mil-joonaa euroa.

Vantaan teknisen toimialan talon-suunnitteluyksikössä on yhteistyössä eritoimialojen kanssa tehty selvitys sosiaa-lija terveystoimen sekä sivistystoimentilatarpeista Keski-Vantaalla. Selvityssisältää muun muassa alueen koulut,päiväkodit, hammashoitolat, äitiys- jalastenneuvolat sekä nuorisopalveluiden,kuvataidekoulun ja musiikkiopistonhankkeet. Tällä hetkellä Pakkalan alueellatoimii Veromiehen yleisopetusta antavaala-aste sekä samassa yhteydessä Pakka-lan erityiskoulu. Koulun laajennuksen japeruskorjauksen jälkeen koulu toimiivuoden 2005 kesällä yhtenäiskouluna.Riihipellon päiväkodin yhteydessä onykkös- ja kakkosluokille opetustiloja, jois-ta oppilaat jatkavat Veromiehen kouluun.Vuoden 2002 syksyllä Kartanonkoskellevalmistui Vantaan kansainvälisen kou-lun uudisrakennus. Oppilasmäärältäännopeasti kasvanut koulu palvelee kokoVantaan aluetta. Pakkalan - Tammistonalueella toimivat tällä hetkellä Kartanon-kosken, Kirkonkylän ja Riihipellon päi-väkodit sekä englanninkielinen päiväko-ti. Englanninkielisen päiväkodin ja kou-lun olemassaolo on tärkeä peruspalvelu,mikäli alueelle aiotaan houkutella myöskansainvälisiä yrityksiä. Asumisen lähi-palveluihin lukeutuvana englanninkie-linen päiväkoti ja koulu toimivat myöstärkeänä laadullisena ja imagollisenavetovoimana alueelle muuttamista har-kitseville asukkaille.

Kolme uutta koulua ja päiväkotia

Ensimmäinen hankkeista on Kartanon-kosken yhtenäiskoulu, jonka rakentami-nen ajoittuu vuodelle 2006. Kouluunmahtuu enimmillään jopa 850 oppilasta.Kouluun on suunniteltu kuvataidekou-lulle omat tilat sekä musiikkiopistollemusiikin harjoitustiloja.80 Samalle tontillesijoittuu myös päiväkoti, joka suunnitel-laan noin 100 lasta varten.

Tammiston alakoulun ja päiväkodinrakentaminen ajoittuu vuoteen 2007.Kouluun mahtuu enimmillään noin 250lasta. Päiväkoti suunnitellaan viittä lap-siryhmää eli noin 100 lasta varten. Pak-kalan alakoulu suunnitellaan 160-170lapselle ja sen toteutus ajoittuu vuodelle2009. Pakkalan päiväkotiin tulee hoito-paikat runsaalle 80 lapselle. Pakkalaansuunnitellaan myös nuorisotilojen raken-tamista. Ne tulisivat asukaspuiston yh-teyteen samalle tontille äitiys- ja lasten-neuvolan sekä kasvatus- ja perheneuvo-lan kanssa. Nuorisotilojen yhteyteen voi-taisiin harkita perustettavaksi asuinalu-een yhteistila, jossa olisi nettikahvila jaetätyöpiste.

Sekä edellisessä luvussa kuvattu yri-tyspuisto että uudet asuinalueet sijaitse-vat logistisesti hyvässä paikassa. Vantaanetätyösovelluksissa korostuu kansainvä-linen luonne, joka tarjoaa asumiseen jatyöntekoon liittyviä palveluja globaaleil-le etätyönomadeille. Aviapolikseen ta-voitellaan globaalisti toimivia kansain-välisiä yrityksiä. Asuntoihin voi tulla etä-työtä tekeviä tai etätyömahdollisuuttaharkitsevia henkilöitä, joilla on mobiilielämän- ja työnteon tapa ja mahdollises-ti paljon työasiointiin liittyviä lentomat-koja. Toisaalta yritysten kannalta on tär-keää voida osoittaa korkean osaamisenja koulutuksen omaaville työntekijöilleenkorkealaatuisia asuntoja työpaikkojenläheisyydessä. Kartanonkosken ja Tam-miston alueen etuna on Vantaankoskenläheisyys ja kaksi luonnonsuojelualuet-ta. Kosken varsilla on tilaa virkistäyty-miseen ja tilaisuus myös kalastaa.


Asuinalueen sijainti on keskeinen Helsin-gin seudulla ja helposti saavutettavissa.Asuinalueen tuntumassa on runsaastilentokenttäkaupungin ja Kehä III:n var-ren työpaikkoja ja palveluja. Lentokent-tä on lähellä, mutta alue sijoittuu lento-melualueiden ulkopuolelle lentoasemaneteläpuolelle.

Kartanonkoski-Tammisto -alue luomahdollisuuden hyödyntää lentokenttä-kaupungin työpaikkoja. Jos työntekijäntyöpaikka sijaitsisi lentokenttäkaupun-gissa tai hänen tulisi muuten liikkua pal-jon työnsä puolesta, asuinalueen sijaintiolisi mitä ihanteellisin. Työmatkat jäisi-vät lyhyiksi tai työhön liittyviä asiointi-matkoja pystyttäisiin lyhentämään. Kes-keisimmät päivittäispalvelut ovat erit-täin lähellä. Kauppakeskus Jumbo jamuut kaupan suuryksiköt ovat itse asi-assa kyseisen alueen lähipalveluja. Alu-een sijainti pääkaupunkiseudulla onmuutenkin suhteellisen edullinen, kunetäisyydet seudun muihinkin palvelu-keskittymiin ovat kohtuullisen lyhyet.Alueen keskimääräiset työmatkat olivatvuonna 1997 7,5 km, kun koko Vantaallakeskimääräinen työmatkan pituus oli 9,1km ja koko Helsingin seudulla 8,7 km.Alueen ekologisuuden näkökulmasta alu-een ongelma on raideliikenneyhteyksienpuute. Suunniteltu Marja-Rata tuo tähänkohtaan kuitenkin parannusta. Alueenyksityiskohtaisemmalle suunnittelulletuo haasteita kaupan suuryksiköiden jasuurten liikenneväylien läheisyys ja se,miten esimerkiksi alueen sisäinen liiken-ne saadaan sujuvasti toimimaan.

Yksi asumiseen liittyvä uusi suunta-us on tietoyhteiskunnan mahdollistamatyönteon, palveluiden ja asumisen ver-kottuminen. Digitaalisten verkkojen ra-kentaminen tarjoaa joka kodille monipuo-liset mahdollisuudet palveluille ja etä-työn lisääntymiselle. (Maankäytön kehi-tyskuva 2003, 17). Kartanonkoski-Tam-miston alueen puutarhakaupunginosienyhteyteen tulisi tietoliikenneverkkojenavulla luoda houkuttelevat puitteet tie-totyöläisten ja yrittäjien asumiselle.

Kuva 59. Keskieurooppalaistyylinen asuinalue sopii hyvin etätyönomadeille.

Kuva 60. Voisiko pienkerrostalojen ullakkokerroksiin sijoittaa yhteiskäyttöi-siä etätyötiloja?

Kuva 61. Kartanonkosken asuinalue rakennusvaiheessa.

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

iKu

va: A

imo

Huh

danm

äki

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

i


lumahdollisuudet löytyvät lähietäisyy-deltä. Tässä suhteessa Vantaan jokilaak-sot ja monilajinen metsäluonto ovat tär-keitä kohteita. Oleellista on kotiin sijoit-tuvaan etätyöhön hyvin soveltuvien työ-tila-asuntojen tarjonta.

II Turvallisuus ja terveysteknoyrittävän Vantaanvetovoimana

Väestön vanhetessa etenkin keski-ikäi-set ja vanheneva väestö muuttaa Vantaal-la erityisesti sellaisille asuinalueille, jois-sa turvallisuus ja terveellisyys on otettusuunnitteluperiaatteiksi. Alueiden kiin-nostavuutta lisää se, että asuntojen se-kaan on sijoitettu palveluita ja pienyri-tystoimintaa. Etätyötä tehdään asunto-jen lisäksi mielellään etätyöpajoissa jaasuinalueiden yhteistiloissa. Alueidenmonipuolisuuden vaatimus koskee myöselinkeinorakennetta. Vantaan vahvojatoimialoja ovat tällä hetkellä kauppa jaliikenne ja niiden rinnalle on nousemas-sa korkea teknologia, ympäristöala sekähyvinvointiala. Ympäristöturvallisuu-den ja terveyden toteuttaminen paikal-listasolla ovat tärkeitä asioita asukkai-den näkökulmasta. Kaavoitus ja raken-taminen ovat keskeisiä elementtejä kunpyritään minimoimaan muun muassamelusaaste ja ilmansaasteet. Kuntalais-ten näkökohdat on otettava huomioonmyös terveyspalveluja järjestettäessä.

Kuva 62. Kyläraittimaista idylliä on säilytetty uudisrakentamalla vanhan asuntokannan mukai-sesti.

Kolme tulevaisuuskuvaa asumisestaja yrittämisestä Vantaalla

Seuraavassa esitetään lyhyesti kolmetulevaisuuskuvaa Vantaasta tulevaisuu-den asumistarpeista, työnteon ja liikku-misen malleista sekä elämäntavoista.Näiden suhteen tarkastellaan myös eko-hallitun etätyön toteutumismahdolli-suuksia.

I Virkistys ja kulttuuri vihreänVantaan vetovoimana

Lapsiperheet muuttavat Vantaalle, kos-ka asunnot ovat siellä hinnaltaan edulli-sia ja toisaalta myös, koska viheralueitasijaitsee asuinalueiden läheisyydessä jakeskellä. Kaupungin viheralueverkostoneheys ja toimivuus on siis tärkeä kilpai-lutekijä. Vantaalla on myös lisääntyväs-sä määrin toiminnoiltaan monipuolisiaja ympäristöltään omaleimaisia alueita.Lisäksi kaupungissa on alettu kiinnittääenemmän huomiota kulttuuripääomaanja sen merkitykseen asuinympäristön laa-tutekijänä. Erityisenä vetovoimana onkansainvälisten koulupalvelujen tarjon-ta. Asuinympäristön vehreyttä arvosta-vat lapsiperheet omaksuvat elämänta-paansa ympäristöystävällisiä toiminta-malleja monessa mielessä. Tällöin etätyönansiosta työmatkat todella jäävät etätyö-päivinä pois eikä muutenkaan liikutapitkiä matkoja, koska harrastus- ja ulkoi-

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

i


Samalla on huolehdittava siitä, että kun-talaisille tarjotaan tietoa palvelujen saa-tavuudesta, kustannuksista ja rahoituk-sesta. Heidän on saatava tietoa myösmuiden kuin kunnan itsensä tuottamis-ta palveluista. Alueiden yhteiskäyttöetä-työpisteissä on saatavilla myös terveys-palveluja virtuaalisesti.

III Elämys ja matkailumobiilin Vantaanvetovoimana

Sinkut ja e-nomadit asuvat mielelläänlentokentän läheisyydessä. Lentokentäs-tä on muodostunut sosiaalinen keskus -human hub - jonne mennään matkustus-tapahtumien lisäksi muutenkin ikään-kuin ostos- ja viihdekeskukseen. Matko-jen yhteydessä ja ilman matkojakin len-tokentällä ostetaan tavaroiden ja palve-luiden muodossa elämyksiä, tarinoita,kohtaamisia. Etätyöntekijöitä viehättäälentokentän läheisyys, jolloin he pääse-vät nopeasti ja vaivattomasti ulkomaan-matkoilleen. Toisaalta he suosivat laa-jemminkin liikkuvan etätyön mallia, jos-sa hyödyntävät liikkeellä oloajan kulku-neuvoissa - junassa, lentokoneessa taiautomaattisessa ajoneuvossa (automaticpeople and goods mover). Ympäristöärasittavaa lentomatkustelua kompensoise, että alueella asuessa e-nomadit eiväthalua omistaa autoa. He hyödyntävätjoukkoliikennettä sekä takseja tai city-autoa nimenomaan siksi, että ehtivät liik-kumisajankin hyödyntää maksimaalises-ti. Erityisen suosituksi on muodostunutetätyö freelancer -periaatteella. Useam-malle työnantajalle tehdään etätyötä toi-meksiantoina, joita toteutetaan yhtä ai-kaa liikkeellä monessa paikassa.


• Vantaan esimerkissä tulee korostu-neesti esiin yritysnäkökulma, yritys-ten kansainvälinen yhteistyö ja yri-tysten globalisaatio. Vantaa pyrkii la-ventamaan elinkeinorakennettaan,lisäämään ulkomaisten yritysten jakorkeakouluyksikköjä. Vantaan kal-taisen reunakaupungin kannattaaintegroida etätyö kaupunkisuunnit-

telun ympäristömyötäisempään ke-hityssuuntaan ja toteutuksiin.

• Keski-Vantaan Pakkala-Tammistonuudisrakentamisessa tulisi demon-stroida tarkoitukseen varattavallayrityskummin näyttelyasunnollasitä, miten etätyön edellytykset jaratkaisut kytkeytyisivät osaksi toi-saalta yritysten ympäristöstrategioi-ta ja toisaalta työntekijöiden ja asuk-kaiden kestävän kehityksen mukais-ta elämäntapaa (asumista, työnte-koa, liikkumista).

• Hankkeessa on tarkasteltu Vantaankaupungin profiilin kohottamis-mahdollisuuksia tietoinfran kehittä-misen ja ympäristöarvojen yhdistä-misen avulla. Lentokentän tuomaalogistiikkaetua sekä yritysten ettäalueella asuvien etätyöntekijöidenosalta on visioitu erilaisina tulevai-suuskuvina, joita voisi työstää edel-leen aivoriihissä.

• Etätyön toimintamahdollisuuksienkehittäminen kytkettiin hankkeessauudenlaisten asumisen, työnteon jaliikkumisen preferenssien muodos-taman kokonaisuuteen. Alueelle ke-hitetyn yritys- ja hautomotoiminnansekä Vantaanportin yrityspuiston jaympäristöalan keskittymän Leijanavaamat mahdollisuudet etätyönedistämiselle tulisi kytkeä kampan-jaan, jossa alueen keskeiset toimijatkootaan yhteen e-polis -hankkeenkäynnistämiseksi.

• Leijassa kannattaisi kehittää eko-matkailun mahdollisuuksia yhteis-työssä matkailualan hautomo TravelParkin kanssa. Ekoetätyötä tekevätodennäköisesti suosii lomamatkai-luakin sen "eko" -muodossa eli ym-päristöä mahdollisimman vähänhaittaavana.

• Tiedekeskus Heurekan yhteyteenvoitaisiin perustaa tehokkaat etätyö-tilat yritysten ja asukkaiden vuok-rattavaksi.

• Opetusalan yksiköitä olisi saatavaVantaalle, esimerkiksi matkailualanvieraileva professuuri yritysten lah-joituksella. Tällöin matkailun yhte-


yteen oppiaineena liitettäisiin virtu-aalisen liikkumisen edellytysten javaikutusten sekä virtuaalimantie-teen tutkimus.

• Aviapolikseen tai Tammistoon/Kar-tanonkoskeen perustetaan toimisto-hotelli etätyösviitteineen - "etätyönMekka".

• Monipuolisen asuntotarjonnan se-kaan saatava tarpeeksi ylellisemminvarusteltuja tai sijainniltaan/ulko-asultaan/ratkaisuiltaan vakavarai-sia etätyöasukkaita houkutteleviaasuntoja.

• Lomamatkailusta uusi liiketoimin-ta-alue, jossa kahtena tuote- ja pel-veluideana kehitetään työn ja lomai-lun innovatiivisesti yhdistäviä sekätyön ja loman selkeästi erottaviakonsepteja.

• Turvasektori yritysten ja asuntojenturvavarusteluun keskittyvänä jaetätyönomadien tietoturvallisentyöskentelyn takaavana toimialana.

• Etätyöhön soveltuvien “julkistenolohuoneiden” kehittäminen.

4.5 Hyvinkään kaupunki


Hyvinkään visio: dynaaminen hyvien kulkuyhteyksien Midopoli

• Hyvinkää on pääkaupunkiseudun ulkopuolella, mutta kiinteä osa toiminallis-ta Helsingin seutua: Midopoli - keskikokoinen kaupunki metropolin tytärkau-punkina

• ekoetätyön tavoitteena: työ siellä missä ihmiset asuvat• liikkumisen vähentäminen ja ruuhkien välttäminen, tietoliikenne kulkuyhte-

ytenä• kotona tehtävän etätyön sijaan joustotyöportaali keskeinen kehittämiskohde,

joustotyöportaali = toimitilatuote = työyhteisö• ei eristymistä vaan työyhteisö ja työyhteisön palvelut• Hyvinkään keskustassa palvelujen vieressä ja hyvin saavutettavissa• uudet ja tehokkaammat työn tekemisen mallit• etätyömalli kohottaa kaupungin imagoa• uuden teknologian yrityksiä ja lisää osaavia ihmisiä• yhdyskuntarakenne tiivis• Hyvinkään asukasluku 42 736 henkilöä81

• vuoteen 2025 mennessä arviolta 51 400 asukasta (Uudenmaan liitto ja YTV)• asukastiheys kolmiotaajamissa 1479 as/km2• yhden asukkaan asuntokunnat 36,8 %• työmatkan pituus 15,8 km (yhteen suuntaan)• alle 5 km työmatkaetäisyys 56,3 %• 3 km säteellä keskustasta olevien asukkaiden osuus kaikista asukkaista 80,7 %• pendelöiviä 8 506 henk (43 % työllisistä)• muuttovoitto muualta Suomesta 0,4 % eli 70 henkilöä• Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 26, 7 %• työllinen työvoima 19 990 henk.• työttömyysaste 9,6 %• tietojenkäsittelypalvelualan työpaikkoja 84• etätyöntekijöiden määrä (arvio)82: 1. arvio 522 henk. (3 % työllisistä), 2. arvio 2 050 henk.• etätyöpotentiaalin määrä 3900 - 7900 henk.


Luvun 4.5 lopussa on Hyvinkään kau-pungille esitetty toimenpidesuosituksiaetätyön ekohallitusta käyttöönotosta, jot-ka ovat nousseet esiin edellä kuvatunekoetätyön kasvualustan ja tutkimustar-kastelujen myötä saatujen tulosten perus-teella.

4.5.1 Hyvinkää osanaHelsingintyössäkäyntialuetta

Hyvinkää on Uudenmaan pohjoislaidal-la oleva runsaan 40 000 asukkaan kau-

punki. Pitkään Hyvinkää oli teollisuus-kaupunki, jonka asukkaista pääosa saielantonsa paikallisista työpaikoista. Hy-vinkään sijainti runsaan 50 kilometrinetäisyydellä Helsingistä on tuonut kau-pungin osaksi Helsingin yhä laajenevaatyössäkäyntialuetta. Hyvinkäätä voisiluonnehtia suhteellisen hyvien kulkuyh-teyksien Midopoliksi - metropolin elin-voimaisuutta sykkivään napanuoraankytkeytyneeksi tytärkaupungiksi. MatkaTechVillasta Kehä III:lle sujuu 20 minuu-tissa ja lentoasemalle alle puolessa tun-nissa, Helsinkiin tunnissa.

Kuva 63. Hyvinkäällä toimii Techvillan etätyöportaali rautatieasemalta käsin kävelyetäisyydellä.

Vaikka kaupunki on nykyäänkin lähes 90%:sti työpaikkaomavarainen, silti lähesneljännes kaupunkilaisista käy työssäpääkaupunkiseudulla. Hyvinkään ja Rii-himäen talousalueelta käy pääkaupun-kiseudulla töissä noin 7000 henkilöä päi-vittäin. Heidän tekemänsä edestakaisenmatkan pituus on 100-150 kilometriä.Aikaa tähän kuluu pari tuntia päivässä,mikä vastaa yli päivää viikossa ja läheskolmea kuukautta vuodessa. On perus-

teltua olettaa, että tällaista työmatkaapäivittäin tekevät ihmiset saattavat vä-hitellen kyllästyä ylipitkään työmatka-ansa. Tällöin he ovat halukkaita siirty-mään toiseen työympäristöön - etätyö-keskukseen, joka sijaitsee lähempänäkotia. Hyvät yhteydet pääkaupunkiseu-dulle kuten tiheä taajamajunaliikenne jamoottoritie ovat lisänneet pendelöintiä.Tämän takia keskimääräinen työssä-käyntietäisyys onkin Suomen oloissa

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

i


hyvin korkea, noin 20 km. Ekologisestanäkökulmasta olisi suotavaa, että näitäpitkiä (ja etenkin henkilöautolla tehtä-viä) työmatkoja voitaisiin lyhentää. Etä-työ on Hyvinkään tapaisella paikkakun-nalla yksi ratkaisu vähentää työssäkäyn-tiliikennettä. Hyvinkään kaupungilla ontarjottavanaan edullista asumistasoa jahyviä työskentelyolosuhteita vanhankehräämön tiloihin perustetussa, kau-pungin ydinkeskustassa sijaitsevassaTechvillan yrityspuistossa (ks. luku 4.5.3).Tässä Hyvinkään case-osiossa keskity-tään etätyökeskukseen sijoittuvaan etä-työmalliin, käsitellään sen menestymise-dellytyksiä ja verrataan sitä kotiin sijoit-tuvaan etätyöskentelymalliin.

4.5.2 Etätyökeskuksenmenestymisen edellytyksiäja vertailu muuhunetätyöhön

Tässä luvussa käsitellään niitä tekijöitä,jotka johtavat etätyökeskuksen menesty-miseen sekä niitä opetuksia, joita on saa-tu etätyökeskusten suunnittelutyöstä.Lisäksi vertaillaan etätyökeskuksessatapahtuvaa työskentelymuotoa muuhunetätyöhön. Etätyökeskuksen menestyste-kijöiden analysointiin voi käyttää seuraa-vaa tarkistuslistaa, joka on laadittu Wa-shington Staten yliopistossa (2002). Senmukaan etätyökeskuksilla on tyypillisestierilaisia menestystekijöitä, joiden pitääolla kunnossa, mikäli etätyökeskus toi-voo menestyvänsä pitemmällä tähtäyk-sellä. Tällaisia menestystekijöitä ovathyvin hoidettuina seuraavat seikat:

Alkupääoma - Tilojen ja laitteisto-jen investointikustannuksia on mahdol-lista kattaa säätiöiden, yksityisten yritys-ten ja julkishallinnon (erityisesti kunnat)myöntämillä tuilla ja apurahoilla (vaih-teluväli n. 100 000 ja 1 500 000 euronvälillä). Tärkeimmän vuokralaisen ansi-osta tiloja pystytään pitämään yllä jat-kuvan vuokratulon turvin. Laitevalmis-tajat saattavat lahjoittaa varusteita etä-työkeskuksen käyttöön.

Palveluasenne - Palvelujen ja etuuk-sien myynti on kannattavampaa kuinpelkän sijaintipaikan tai erikoisuuksienmyynti. Tyytyväisyyden takaamiseksi

tulee tarjota vahvaa asiakaspalvelua.Vuokratiloja käyttävälle henkilölle tuleeluoda tunne siitä, että tämä on hänentoimistonsa. Sen jälkeen siitä pitää tehdävielä parempi kuin hänen nykyinen toi-mistonsa on.

Kyvykkäät ihmiset - Liikevaihdonja tuoton motiivi ohjaa sijaintipaikan hal-linnointia ja johtoa. Etätyökeskuksen joh-tajan tulee aktiivisesti rekrytoida vuok-ralaisia. Keskuksen ylläpitäjän puoles-taan pitää tarjota teknistä tukea ja neu-voja ongelmatilanteissa. Palveluntuotta-jat tarjoavat tarvittavia tuotteita ja pal-veluita. Mukaan tulevien työnantajienmyönteinen suhtautuminen etätyöhönon tärkeää. Etätyöntekijöiden puolestaantulee olla kurinalaisia ja aloitekykyisiä.

Tehokas markkinointi - Kuinka ih-miset saavat tietää etätyökeskuksen ole-massa olosta? Kohdeasiakkaiden houkut-telemiseksi, palveluiden esiintuomiseksija näkyvyyden parantamiseksi tarvitaantehokasta markkinointia. Käytännössätämä tarkoittaa muun muassa mainon-taa sekä yleisellä tasolla että räätälöidystitoteutettuna sekä aktiivista suhdetoi-mintaa ja brandin luontia.

Strateginen sijainti - Sijainniltaanetätyökeskuksen tulee olla siellä, missäihmiset jo valmiiksi kokoontuvat muistasyistä ja missä on paljon mukavuuksiakävelyetäisyydellä (kuten ostostenteko-mahdollisuus, kirjasto, kirjakauppa, ope-tusryhmiin osallistumismahdollisuuksia,ravintola, leipomo ja/tai kahvila, posti,pankkeja, kuivapesula, lastenhoitomah-dollisuus). Autoileville etätyöntekijöilleparkkipaikkojen tulisi olla jo olemassa.

Tärkeimmässä asemassa olevavuokralainen - Tärkeä ja arvostettu pää-vuokralainen hälventää pelkoa riskeis-tä, joita mahdollisilla muilla vuokralai-silla on toimintaa kohtaan, mikä luo kes-kukselle korkeamman profiilin. Päävuok-ralainen voi olla vahva osa keskuksenmarkkinointistrategiaa ja lisätä sen ta-loudellista tasapainoa. Riippuvaisuusyhdestä päävuokralaisesta voi kuitenkinvaarantaa keskuksen olemassa olon, mi-käli tämä vetäytyy keskuksesta pois.

Synergiset palvelut - Etätyökeskuk-sen ohessa kannattaa tarjota monentyyp-pisiä, toisiaan täydentäviä palveluja.


Esimerkkinä voidaan mainita työtilat,joissa on mahdollista tehdä etätyötä vi-deoneuvotteluiden kautta. Myös etäopis-kelu ja muut kouluttautumismahdolli-suudet voisivat olla mahdollisia oheis-palveluita. Tärkeitä ovat myös huoneti-lat kokousten pitämiseen asiakkaidenkanssa, dokumenttien tuotantopalvelut,postituspalvelut, pankkipalvelut, toimis-totarvikkeiden saanti. Virkistäytymisenkannalta kahviautomaatti ja pikkupur-tavan saanti tukevat etätyöntekijän jak-samista.

Työyhteisön tuki - Liike-elämän,opetusyhteisön, paikallishallinnon, van-hemman organisaation ja päävuokralai-sen jatkuva tuki auttavat etätyökeskustakasvamaan ja tulemaan olennaiseksiosaksi muuta työyhteisöä, joka koostuutiloja vuokraavien yritysten omista työ-yhteisöistä.

Edellä olevaa etätyökeskuksen me-nestystekijöiden kokonaisuutta voidaanpeilata tarkemmin luvussa 4.5.3 esiteltä-vään Techvillan etätyöportaaliin. Tällöinmonet menestystekijät kuten strateginensijainti ja tehokas markkinointi ovat koh-tuullisen hyvin edustettuina. Sen sijaansynergisten palvelujen ja työyhteisöntuen kehittämisessä on vielä haasteita.

Etätyökeskuksen suunnittelustasaatuja oppeja

Etätyökeskusten toiminnan suunnitte-lusta on saatavissa ohjeita. Näitä tietojavoidaan käyttää uusien keskusten käyn-nistämiseen ja jo olemassa olevien etä-työkeskusten toiminnan kehittämiseen.Seuraavat ohjenuorat on koottu toisaal-ta hyviksi osoittautuneiden toimenpitei-den ja toisaalta tehtyjen virheiden poh-jalta (muokattuna Washington StateUniversity 2002).

1. Työstä etätyökeskushanke kärki-hankkeeksi sellaisen veturiorgani-saation kautta, joka näkee etätyö-keskuksen mahdollisuudet ja us-koo kyseiseen konseptiin. Hank-keen veturiorganisaatio on keskei-nen pyrkimysten eteenpäin viemi-sessä. Veturiasemassa saattaa ollaalueella toimiva korkeakoulu, julki-

shallinnon virasto tai jokin yhdys-kunnan muu toimija. Tehokas orga-nisaatio voi käynnistää projektin,kutsua koolle projektitiimin ja pai-mentaa esitutkimusta, käytettävyy-sanalyysiä ja suunnitteluprosessia.Veturihahmon avulla voidaan suu-rista ideoista tehdä totta (oli sittenkyseessä yksilö tai organisaatio)83.

2. Sitouta kunta/paikkakunta suun-nitteluprosessiin. Yhdyskuntaläh-töinen projektitiimi voi projektin si-sällön ja ohjaamisen kannalta tuodayhteen oikeanlaisia ihmisiä. Paikka-kunnan sitouttaminen varhaisessavaiheessa on tärkeää, jotta syntyymahdollisimman paljon palautetta.Kehitettyjen palveluiden tulee koh-data markkinoiden tarpeet ja paik-kakunnan omat kehittämissuunni-telmat.

3. Suunnittele projektit asiakasläh-töisesti. Kohdemarkkinoiden ym-märtäminen on tärkeää. Yhteisötut-kimukset, haastattelut ja markkina-analyysit ovat hyödyllisiä työkalujavarmistamaan, että projekti miellyt-tää kohdeasiakasta. Jos aiot perus-taa etätyöpalvelukeskuksen, var-mista että olet valinnut niille sellai-sen sijainnin, joka houkuttelee koh-demarkkinoitasi.

4. Hae sekä julkista että ulkopuolis-ta rahoitusta. Kirjastoilta, kaupun-gilta, kunnalta, valtiolta, maakun-nalta, säätiöiltä ja yksityisiltä saaturahoitus antaa keskukselle lähtölau-kauksen. Siitä eteenpäin voidaankeskittyä luomaan jatkuvia käynnis-sä olevia, itsensä ylläpitäviä tulon-lähteitä.

5. Harkitse mahdollisuuksia, joillavoidaan houkutella yksityisiä sijoi-tuksia etätyöpalveluihin ja julki-sen sektorin panostusta tai luovas-ti molempia. Joissakin tapauksissayksityiset varat ovat tehokas keinoviedä eteenpäin etätyötä edistäviäteknologisia hankkeita. Näitä ovatliiketoiminnan palvelut ja etätyötä


edistävät toimistokompleksit. Toisis-sa tilanteissa puolestaan julkinensektori on tehokas katalysaattoriauttamaan teknologian saatavuut-ta ja hankkimaan teknologisia re-sursseja koko projektin tarpeisiin.

6. Määrittele selkeä ja vakuuttavatarkoitus. Etätyökeskuksen pää-määrät vaihtelevat riippuen siitä,onko keskus liikeyritys vai ei. Liike-yritysperiaatteella toimivat keskuk-set ovat taipuvaisia sijoittumaanniihin keskeisiin paikkoihin, joissaon kahvila-, pankki- ynnä muuta yri-tystoimintaa ja palveluja tietokone-palveluiden ohella. Sellaisilla etätyö-keskuksilla, joilla ei ole tarkoitustuottaa voittoa, voi olla erilaisia pää-määriä. Niitä ovat muun muassaopetus, tietokonelukutaidon ylläpi-täminen, pienliiketoiminnan kehit-täminen, digitaalisten kuilujen eh-käisy, innovatiivinen koulutus, elin-ikäisen oppimisen kehittäminen, ter-veydenhuollon tuki, liikennetarpei-den hallinta ja paikallisyhteisöhen-gen vahvistaminen. Joka tapaukses-sa etätyökeskuksen tarkoituksen tu-lee olla suoraan kytkeytyneenämarkkinoiden kysyntään.

7. Tee liiketoimintasuunnitelma. Etä-työkeskusohjelma edellyttää huolel-lista tutkimusta ja suunnittelua. Sa-maa vaaditaan kaikilta, jotka halu-avat menestyksellisen alun uudelleliiketoiminnalle.

8. Luo kumppanuuksia monipuoli-sempien ja kustannustehokkaidenohjelmien saavuttamiseksi. Työn-teko useiden osapuolien kanssa vaa-tii huomattavasti aikaa ja paneutu-mista. Toisaalta osapuolten runsausantaa mahdollisuuksia monipuolis-taa rahoituksen lähteitä ja muo-dostaa integroidun pohjan yhdys-kunnan palveluille, resursseille jatukeen. Voimavarojen ja jaettujenponnistusten kannalta mukaan saat-taisi olla hyvä saada kirjastojärjes-telmä, koulutusyksiköitä ja yliopis-toja (tai niiden hajasijoitettuja yksik-

köjä). Näin voidaan tarjota opetustaja julkista saavutettavuutta.

9. Laita markkinointi ja koulutus to-teutusprosessissa etualalle. Asiak-kaiden houkuttelemiseksi ja pitämi-seksi tarvitaan markkinointia. Kou-lutus ja tuki auttavat varmistamaan,että asiakkaat saavat hyödyllisiä ko-kemuksia ja jäävät etätyökeskuksenlojaaleiksi ja pysyviksi asiakkaiksi.

10. Suunnittele palvelut ja hinnoitte-lu strategisesti. Älä tarjoa liianmonia palveluja ilmaiseksi. Jos kes-kus aloittaa tarjoamalla liian moniailmaispalveluja (kuten webbisivujenkehittäminen) tai matalahintaisiapalveluja (kuten toimiston vuokra)myynninedistämistyökaluna, niistäon vaikea veloittaa myöhemmin-kään enemmän.

Edellä mainittujen ohjenuorien osalta ontodettava, että jotkut kohdat (esimerkik-si kohta 2) vaativat luonnollisesti enem-män ja pitkäjänteisempiä ponnistelujakuin toiset (esimerkiksi kohta 3), joitavoidaan selvittää tarvittaessa ripeästi-kin. Jotkut taas ovat kriittisempiä onnis-tumisen kannalta (esimerkiksi kohta 9)kuin toiset (esimerkiksi kohta 5). Yleises-ti ottaen pitkällä tähtäyksellä hahmote-tut taloudelliset realiteetit ovat hyvä läh-tökohta toiminnan menestymiselle. Ai-kanaan maaseudulle viritettyjen tietotu-pien kohdalla on todettu se yleinen ilmiö,että niin kauan kuin hankkeella oli voi-makas vetäjätaho ja talous turvattu, tie-totupa-konsepti toimi. Kun projektiluon-teinen rahoitus lakkasi, toiminta lopah-ti, koska useinkaan ei ollut ryhdytty ke-hittämään ja turvaamaan taloudellisentuen jatkuvuutta. Etätyökeskuksille toi-mivien kumppanuuksien tunnistaminenja erilaisten synergiaetujen hakeminen ontaloudellisen tervehenkisyyden ohellaerityisen tärkeää.


Etätyökeskukseen sijoittuvan etätyönvertailu asuntoon sijoittuvaanetätyöhön ja liikkeellä tehtäväänetätyöhön

Etätyötä on tähän asti tehty pääasiassaasunnoissa. Tulevaisuudessa etätyön si-joituspaikkojen kirjo laajenee merkittä-västi. Tähän on yhtäältä tarvetta etätyönsosiaalisten haittavaikutusten mini-moimiseksi eli esimerkiksi eristäytynei-syyden tunteen vähentämiseksi. Toisaal-ta työnantajataholta tunnetaan suurem-paa luottamusta etätyökeskusten järjes-tämiä etätyömahdollisuuksia kohtaanesimerkiksi tietoturvasyistä. Lisäksi etä-työkeskuksessa työskentely on lähempä-nä "virallista" työnteon mallia työhöntarkoitetuissa tiloissa.

Etätyötä voidaan siis tehdä mones-sa paikassa: Etätyölle voidaan suunnitel-la asunnon sisällä työpiste tai sijoittaaetätyö asunnon ulkopuolelle etätyökes-

Kuva 64. Hyvinkääl-lä sijaitseva Techvil-lan etätyökeskus.

Kuva

: Tim

o Pu

llinen

kukseen, kirjastoon tai liikkuvaan työs-kentelymalliin. Ekoetätyö -hankkeenyhteydessä järjestetyssä Ekoetätyön pro-fiileja -nimisessä workshopissa (Heino-nen [toim.] 2002) etätyötä profiloitiinmuun muassa työnteon sijoituspaikanmukaan. Työryhmien tehtävänä oli ver-tailla asuntoon sijoittuvaa etätyötä, etä-työkeskukseen sijoittuvaa etätyötä jamobiilia eli liikkuvaa etätyötä keskenään.Vertailussa kartoitettiin niitä etuja, hait-toja ja haasteita, joita liittyy kuhunkinetätyön sijoittumismuotoon. Seuraavas-sa taulukossa on vertailtu etätyön etujasen mukaan, tehdäänkö etätyötä kotona,etätyökeskuksessa vai liikkeellä oltaessa.


Seuraavassa taulukossa on vertailtu etätyön haasteita sen mukaan, tehdäänköetätyötä kotona, etätyökeskuksessa vai liikkeellä oltaessa.

Taulukko 15. Etätyön haittoja työn sijainnin mukaan.

Asunto Etätyökeskus Mobiili

• ei sopivia työtiloja fasiliteetteja • kokonaiskustannukset • kanssamatkustajiennousevat? häirintä

• asuntojen hankintahinta nousee • tavaroiden siirtely • häiriö/tuttavatkulkuneuvossa

• sosiaalinen eristyneisyys • persoonattomia työtiloja • tietoturva• eristäytyminen • sitoutuneisuus omaan • tietoturvaongelmat

firmaan vähenee• vähän kahvikuppikeskusteluja • sitoutuminen työnantajaan • liikenneturvallisuus

vähenee• huono työrauha (lapsia) • työmatkaa ja -aikaa kuluu • nomadisuus ei sovi

verrattuna kotona tehtä- kaikillevään etätyöhön

• työn ja vapaa-ajan sekoittuminen • sosiaalinen ympäristö • työsuojelu• hajoaa • työyhteisöllisyys kärsii

• vapaa-ajan ja työajan erottaminen • keskittyminen • tiedonkulku• yksityinen tila muuttuu työtilaksi • ei työrauhaa • työmatkatyönteon

”valvonta” vaikeaa• toimistopalvelut ja -tarvikkeet • mahdolliset tietoturvan • kannustaa asumaan

puuttuvat ongelmat kaukana• taukojen ja ruokailun järjestäminen

järjestäminen• tietoturvaongelmat (huone lukkoon)• perheen aikataulu voi aiheuttaa

ongelmia

Taulukko 14. Etätyön etujen vertailu työn sijainnin mukaan.


• ajansäästö • oheispalvelut • ajansäästö• työyhteisö olemassa

sosiaalisuus • voi tehdä siellä• ajankäytön joustavuus � verkottuminen missä on “hyvä tehdä”• työrauha• keskittyminen työhön käy • työn ja vapaa-ajan • oman elämän järjestely

helpommin erottaminen helppoa (aika-paikka-sidonnaisuus murtunut)

• voi tehdä omalla tavalla • fasiliteetit kunnossa • tavoitettavuus(syödä, nukkua)

• kun lapsi on sairas, voi tehdä • terveys (kävely, pyöräily) • asiakaspalvelun parantu-ainakin jotain minen, lähempänä

asiakkaan rajapintaa• ei työmatkaa • sosiaalinen ympäristö • hyödyttömästä ajasta

• sosiaalinen työyhteisö hyödyllistä• ympäristöystävällisin • toimistoja • työrauha

tietotekniikkapalvelut• olemassa olevan tilan ja • tekninen tuki • mahdollistaa moni-

laitteiden hyödyntäminen puolisemmat työt?• asunnon käyttöaste paranee • innovatiivinen ympäristö • joustavuus, vapaus

(mm. energia.)• työmatkakustannukset alenevat • ammatillista ympäristöä • matkoja ei voi muuten

hyödyntää• työvaatekustannukset alenevat • uusi työyhteisö• asuinympärisön elävöityminen, • mikroyhteiskunta verkos-

esim. lounasajan palvelujen toituminen helpompaakäyttö korvautuu mahdollisillaasuinympäristön palveluilla • palveluja, myös vapaa-ajan

palveluja lähellä (oletus,• paikallisuus että etätyökeskukset sijoi-

tetaan keskeisille paikoille• työmatka ja työmatkaan

käytetty aika lyhenee

�


Taulukko 16. Etätyön haasteita työn sijainnin mukaan.


• ajankäytön hallinta • kuka ylläpitää keskusta • työntekijän sitominentyöyhteisöön

• työn organisointi • entä jos etätyökeskus • tekniset valmiudet/menee konkurssiin haasteet

• oman työn suunnittelu • miten yhteiskunta (veroraha) • tele/teknologistenvoisi osallistua keskuksiin ongelmien vähentäminen

• asuntojen suunnittelu • miten luodaan etätyökeskus- • julkisen liikenteen toimi-verkko kattavaksi vuus (aikataulut jne.)

• ergonomia • muutamat etätyökeskus- • tietoturvan parantaminenpilotit eivät ole vielä massojenratkaisuksi

• työsuojelu • etätyö sitoo etätyökes- • julkisen tilan hyödyntä-kukseen eli miten voi edetä minen työntekoonuralla ja vaihtaa työpaikkaa,jos on sitoutunut etätyökes-kukseen

• työrutiinien hallinta • organisaatio kaipaa virallista • junien fasiliteetittyönteon paikkaa • omat vaunut

�helpottaa tarvetta • melu• rauhallinen koti eli etätyösopimus • lisää keskuksia • käyttäjäystävällisyys

perheen kanssa• palvelut mahdollisesti kaukana • hyödyntää olemassa olevia • keveys, näyttö• ajetaan kuitenkin töhin kirjastoja, kouluja ja sen • työtapojen muuttaminen• huomioitava henkilön tapa henkilökuntaa

kommunikoida organisaationkanssa

• välineiden käytön opetus• tietoturva• tekniikka, myös organisaatioille• työtapojen muuttaminen

Muina kommentteina tästä tehtäväko-konaisuudesta nostettiin aivoriihessäesiin seuraavia ajatuksia:- asunnon laatu ja sijainti rajaa- kotia lämmitetään joka tapaukses-

sa, verrattuna etätyökeskukseen,energiakustannukset vähenevät (va-laistus)

- työmatkaan käytettävä aika suurinetu, ei myöskään ympäristöhaittoja

- voi olla positiivinen tai negatiivinenpiirre, kun ei tarvitse "pynttääntyä"

- leimautumisen pelo- ihminen, joka viettää enemmän ai-

kaa kotiympäristössä -> lähiympä-ristön etu

- pienet lapset, joita pitää "hiljentää",kun he tulevat kotiin ja itse haluaatehdä töitä

- tietoturvallisuusasiat, miten este-tään esimerkiksi lapsia pääsemästätiedostoihin, jos työ ei tapahdu pel-kästään verkossa

- luovassa ja innovatiivisessa organi-saatiossa innovatiivinen kahvikup-pikeskustelu jää pois, mutta ei olesystemaattisen työnteon aikaa

- spontaanius ei pääse esille- tehdäänkö kokoaikaista vai osa-ai-

kaista etätyötä- liittyy henkilökohtaiseen tapaan,

miten keskeytyminen vaikuttaa- sosiaalinen syrjäytyminen (minkä

tyyppisistä tehtävistä puhutaan)- "etätyöntekemistyypin" hakeminen- sekä henkilölle ja organisaatiolle voi

olla hyötyä, kun joku tekee etätyötä- rupattelutuokiot kahvikupin ääres-

sä käyvät harvinaisiksi- videokonferenssin epäsuosio, ettei

tunneta sitä miten niitä käytetään- ylipäänsä henkilö, joka hakeutuu etä-

työhön, joutuu pohdiskelemaanenemmän ajankäyttöään.

- mitä sosiaalisuus työpaikalla oike-astaan tarkoittaa

- työnjohtajat myöntyväisempiä, muuyhteisö voi vastustaa

- "toimistobookerit"- jos on tulehtuneita suhteita, etätyö-

keskuksesta voidaan hakea myöstyörauhaa

- ajoituksen joustavat muodot- aikaosaaminen


- työmatkan huomioiminen työajaksi- työaikalainsäädäntö- työajan huomioiminen työmarkki-

nasopimuksissa- julkisen tilan hyödyntäminen työn-

tekoon- jos otetaan esimerkiksi eteistila käyt-

töön, se on pois muilta.

Erikseen voitaisiin vielä punnita, mitäetuja, haittoja ja haasteita syntyy silloin,kun etätyö sijoittuu esimerkiksi kirjastoontai asiakkaan luo vierailukohteen toimi-tiloihin. Edellä kuvatut asunto, etätyö-keskus ja liikkeellä olo muodostavat kui-tenkin kolme keskeisintä etätyöskentelynympäristöä. Kaikissa vertailuissa esiinnousevat tekniset, taloudelliset ja sosiaa-liset kysymykset omina alueinaan. Näi-den kytkennöistä puolestaan seuraa pal-jolti ympäristöön kohdistuvia vaikutuk-sia. Työntekijän kannalta korostuvat li-säksi käyttäjäystävällisyyden vaatimuk-set ja työnantajan näkökulmasta tietotur-vaa koskevat vaatimukset. Tietoturval-lisen ja käyttäjäystävällisen etätyökes-kukseen sijoittuvan etätyön teknisistäratkaisuista ks. Pihlajamaa & Kanerva2002.84 Liikkuvan etätyön kokemuksistaHämeen liiton kokeilussa kerrotaan tar-kemmin luvussa 4.8.

4.5.3 Techvillanjoustotyöportaali

TechVilla on vuoden 2000 lopulla toimin-tansa aloittanut teknologiakeskus Hyvin-käällä. TechVilla toimii sekä kaupunginkeskustassa historiallisella villatehtaanalueella että Kone Oyj:n teollisuuspuis-tossa. TechVillan aluerakenteellisestiedullinen sijainti asiointietäisyydelläpääkaupunkiseudusta on selkeä etu toi-minnan kehittämisessä. TechVillan toi-minnan päätavoitteena on tietointensii-visen osaamisen ja liiketoiminnan syn-nyttäminen ja kehittäminen Hyvinkää-Riihimäki -talousalueella.85

TechVillan yhtenä päätehtävänä onvaltakunnallisen nosto- ja siirtoalanosaamiskeskuksen käynnistäminen, mi-kä perustuu valtioneuvoston 31.10.2002tekemään päätökseen uusista osaamis-keskuksista.86 TechVillan toiminta-ajatus

on luoda ja kehittää edellytyksiä nosto-ja siirtoalan, logistiikan sekä liitännäis-teknologioiden yritystoiminnan kasvul-le tiiviissä yhteistyössä yritysten, kunti-en sekä kehittämis-, koulutus- ja tutki-musyksiköiden kanssa. TechVillan visio-na on kehittyä nosto- ja siirtoalan sekäliitännäisteknologioiden huippuyksikök-si ja alan merkittäväksi osaamiskeskuk-seksi maailmassa. TechVilla tarjoaa toi-mitila-, yrityskehitys-, osaamis- ja tekno-logiakehityspalveluita sekä palveluitaverkottumiseen. TechVillan tärkeitä yh-teistyökumppaneita ovat alan suuryri-tykset, pk-sektori, kehittämis- ja koulu-tusyksiköt sekä alueen kunnat. Techvil-lassa toimii myös STEP-yrityskehittämö,joka on osa Uudellamaalla toimivaa 17yrityshautomon verkostoa. TechVilla onvuoden 2003 alusta hyväksytty SuomenTeknologiakeskusten liitto TEKEL ry:njäseneksi ja toimii siten yhteistyössä val-takunnan muiden teknologiakeskusten jatiedepuistojen kanssa.87

TechVillan yrityspuistoissa on tilaayhteensä 4000 m2, joissa toimii 40 yritys-tä ja noin 250 henkilöä. Keväällä 2003 onvalmistunut 1800 m2 lisätiloja. TechVillaon ihanteellinen ympäristö kasvavilleyrityksille, sillä laajennussuunnitelmienmukaan tiloja rakennetaan lisää lähivuo-sina 4000 m2. Vanhan villatehtaan yri-tyspuistosta löytyy tiloja sekä yhden hen-gen yrityksille että suuremmille pk-yri-tyksille. Villatehtaan yrityspuisto tarjo-aa yrittämiselle sekä keskinäiselle yhteis-työlle ja verkottumiselle hedelmällisenympäristön. Viihtyvyys, tehokkuus javerkottuminen ovat olleet vanhan villa-tehtaan yrityspuiston suunnittelun läh-tökohtia ja tehtaan miljöö on pyritty säi-lyttämään mahdollisimman hyvin.

TechVillan yrityspuistot yhteistyö-kumppaneineen tarjoavat asiakkaillemonipuoliset oheispalvelut, joten yrityk-set voivat keskittyä omaan liiketoimin-taansa. Palveluvalikoimaan kuuluu mm.• kulunvalvonta- ja turvallisuuspal-

velut• tietoliikennepalvelut• puhelinjärjestelmä ja vaihdepalve-

lut• aulapalvelut• postipalvelut


• kopiointi- ja tulostuspalvelut• neuvottelutila-, koulutustila- ja ko-

kouspalvelut• ATK-luokka88

• palvelinhuone• pysäköintipaikat• kalustus• siivous• taukotori/kahvio• sanoma- ja aikakauslehdet.

TechVillassa ja villatehtaan alueella onlisäksi tarjolla monipuolinen valikoimamuita palveluita, Näitä ovat muun mu-assa erilaiset yrityskehityspalvelut, kah-vila-leipomo, mainostoimistot sekä tili-ja konsulttitoimistot. Uusi ravintola onaloittanut toimintansa. Lisäksi Hyvin-kään keskustan palvelut ovat lähikortte-leissa kävelymatkan päässä.

Hyvinkään etätyöesimerkissä työtuodaan tekijän luo etätyökeskukseen,lähelle asuinpaikkaa ja asuntoa. Hyvin-kään esimerkissä ei siis ole kysymys pe-rinteisestä työpaikkojen hajasijoitukses-ta eli työpaikkojen siirtämisestä pois esi-merkiksi Helsingistä eikä myöskään työntekemisestä kotona. Hyvinkäälle perus-tettu yrityspuisto ja yrityshautomoTechVilla -kompleksi toimivat myös jous-totyöportaalina eli etätyökeskuksena.Joustotyöportaalin toimintaideana onvuokrata yrityksille ja heidän työnteki-jöilleen valmiita etätyötiloja. Techvillantiloissa oli vuonna 2001 15 ja vuonna2003 noin 40 eri yritystä. Tilat on tarkoi-tettu paitsi jatkuvan etätyön, myös täy-sin satunnaisen etätyön tekemiseen.Tämä on tärkeä näkökohta, joka sopiihyvin etätyön joustavuutta korostavaanluonteeseen. Joustotyöportaalia voitai-siin käyttää myös projektitoimistona.Etätyön ja työn teknologioiden kehittä-mistä on tarkoitus toteuttaa Techvillassaerilaisina kehityshankkeina.

TechVilla POP joustotyöportaali(POP = Part-Time Office Portal) on eräsTeknillisen korkeakoulun TAI tutkimus-laitoksen Hyvinkää -hankkeessa ideoi-mista projekteista. Sen ideana on tarjotayrityksille ja heidän työntekijöilleen eri-laisiin tilapäisiin tai osa-aikaisiin tarpei-siin valmiiksi kalustettuja työpisteitä tie-toliikenneyhteyksineen, työvälineineen ja

palveluineen joustavasti toimivassaympäristössä. TechVilla POP on edulli-nen toimitilaratkaisu aloittaville yrittä-jille. Se ratkaisee myös erilaisia etätyönja tilapäisen toimistotilan tarpeita. Tilojavuokraava yritys pääsee lisäksi hyödyn-tämään TechVillan lisäarvopalveluitasekä kehittämään yhteistyötä TechVilla -verkoston yritysten kanssa.

Etätyökeskuksessa työskentelystäkoituu yrityksille monenlaisia hyötyjä:• Työajan käyttö tehostuu• Työntekijän työmotivaatio ja työssä

viihtyvyys lisääntyvät• Työntekijän halukkuus siirtyä muu-

alle vähenee• Henkilöstön käytön joustavuus pa-

ranee• Toiminnan hajauttaminen isommal-

le alueelle lähelle asiakasta tuleemahdolliseksi

• Kyky reagoida muutoksiin paranee• Työvoiman saatavuus paranee• Toimitilakustannukset alenevat

(varsinkin jos etätyöntekijä on var-sinaisella työpaikallaan esimerkiksityötilojen vuorokäyttöisessä desksharing -järjestelmässä)

• Yrityksen kilpailuvaltti työnantaja-na paranee (sekä työntekijöiden rek-rytoinnin osalta että edelläkävijä-imagon suhteen asiakkaisiin päin)

• Henkilöstön työmatkakustannuksetvähenevät

Kuva 65. Kuva työpisteistä Techvillan etätyökeskuksessa.

Kuva

: Pas

i Tam

min

en


TechVilla POP tarjoaa yritykselle jousta-van ja riskittömän vaihtoehdon hajaut-taa toimintaansa. Etätyökeskustyöympä-ristön käyttöönotto ei vaadi merkittäväs-ti rahaa tai työaikaa kuluttavia panos-tuksia. TechVilla POP on siis vaivatonratkaisu kasvuyritykselle.

TechVilla teki joustotyöportaalinkehittämistä varten markkinatarveselvi-tyksen, jossa kartoitettiin Hyvinkäälläasuvien ja pääkaupunkiseudulla työssä-käyvien etätyöhalukkuutta (Tamminen2001). Kysely oli tehty sähköpostikysely-nä lähes 400:lle työntekijälle 14 yrityk-seen. Kyselyyn tarvittavat työntekijöidenyhteystiedot oli selvitetty yrityskohtai-sesti. Kyselyyn vastanneet suhtautuivatetätyöhön erittäin myönteisesti. Kyselyynvastanneista noin sadasta ihmisestä jopa82 % ilmoitti halukkuutensa käyttää jous-totyöportaalia ja siihen liittyviä palvelu-ja jossain määrin. Heistä noin 40 % arvi-oi, että vähintään puolet nykyisistä työ-tehtävistä voitaisiin tehdä etätöinä jaasianomaiset haluaisivat käyttää jousto-työportaalia jatkuvana käytäntönä taiuseita jaksoja vuoden aikana. Kaikistakyselyyn vastanneista 72 % halusi käyt-tää joustotyöportaalia säännöllisesti vii-kottain. Vastanneista 33 % uskoi, ettäesimiehet vastustavat joustotyöportaa-lissa työskentelyä ja 17 % uskoi esimies-ten tukevan ajatusta. Vastaajista 52 %uskoi, että työtoverit suhtautuvat asiaanneutraalisti. Kyselyyn vastanneiden mie-

lestä työtoverit suhtautuvat etätyöhönpositiivisemmin kuin esimiehet.

Sosiaalinen eristäytyminen on ollutkeskeinen kotona tehtävän etätyön teoneste. Työntekijälle on tärkeää kuulua työ-yhteisöön. Joustotyöportaalissa luodaantyöyhteisö, tarjotaan mahdollisuus ver-kottumiseen ja näin vältetään etätyöhönhelposti liittyvä eristävyyden leima. Eris-täytyneisyyden tunnetta vähentää etä-työkeskuksen "mikrotyöyhteisö" ja toi-minnan tehokkuutta tukee se, että jous-totyöportaali tarjoaa myös tärkeimpiätyöpaikkaan kuuluvia palveluja kutentietoverkon ja tulostuspalvelut, neuvot-telutilat, sihteeri- ja vahtimestari- ja pos-tipalvelut. Lisäksi tarjolla on myös hekti-sessä työskentelyssä tietotyöläistä uhkaa-via niska- ja hartiasärkyjä karkottaviahierontapalvelua.

Joustotyöportaalissa on ict-alan yri-tyksiä kuten esimerkiksi TietoEnator. Te-leoperaattori Sonera on tullut Ekoetätyö-hankkeen aikana joustotyöportaalin asi-akkaaksi. Soneran tarkoituksena on ke-hittää omaan toimintaansa etätyömal-lia. Arviolta pari sataa soneralaista asuuHyvinkäällä, mutta ainoastaan noin sa-dan työpaikka on Hyvinkäällä. Toisinsanoen suuri joukko matkustaa päivit-täin pääkaupunkiseudulle Vallilassa si-jaitsevaan pääkonttoriin. Edellä mainit-tuun Hyvinkään seudun etätyökartoituk-seen vastasi 43 soneralaista. Heistä 98 %katsoi, että vähintäin osa töistä voidaanjärjestää etätyön muodossa. Heistä 75 %halusi hoitaa työtehtäviään vähintäinkerran viikossa TechVillasta käsin. Kol-masosa uskoi esimiesten kuitenkin vas-tustavan ajatusta. Vastanneista 60 % pitiTechVillan etätoimistoa parempana etä-työn tekopaikkana kuin omaa asuntoa.Sonera näkee saavansa seuraavia etujaetätyömallin kehittämisestä:• avainhenkilöiden pitäminen yrityk-

sen palveluksessa• työn tehostuminen ja työn laadun

paraneminen (ks. Heinonen 2002).• työmotivaation paraneminen• työvoiman joustava käyttö• kustannussäästöt (tilakustannukset,

matkakustannukset ym.)• imagon paraneminen 1) joustavana

ja 2) ympäristöystävällisenä työnan-tajana

Kuva 66. Kahvi- ja taukotila Techvillan etätyökeskuksessa.

Kuva

: Pas

i Tam

min

en


• reagointikyvyn paraneminen muu-tosten suhteen

• tulevaisuuden työmenetelmien ke-hittäminen

• uuden teknologian hyväksikäyttö(tieto liikkuu ihmisen sijaan)

• työntekijä itsenäistyy ja ottaa enem-män vastuuta työstään.

Sonera tarjoaa etätoimistoaan Hyvin-kään ja Riihimäen seudulla asuville työn-tekijöilleen, joista Soneran arvion mukaannoin 150 on mahdollisia etätyöntekijöi-tä. Yhtenä tavoitteena on ollut saada pi-lotoimaan vuoden 2002 aikana kymme-niä soneralaisia. Soneran tavoitteet ovatkuitenkin vielä pidemmällä. Taustalla onSoneran oma kestävän kehityksen tavoi-te, jonka mukaan vuonna 2010 mennes-sä keskimäärin päivä viikossa tehtäisiinetätyönä. Sonera on haastanut myösmuut yritykset, julkishallinnon ja järjes-töt mukaan. Etätyön ympäristövaikutus-ten lisäksi tavoitteena on työntekijöidentyömotivaation ja tyytyväisyyden paran-taminen, joihin päästään ajansäästöilläja kustannussäästöillä.

Ekoetätyö-hankkeen aikana ja senkontaktien myötä on TechVillaan ohjat-tu vierailuille muun muassa japanilaisiatutkijoita ja kansanedustajia tutustu-maan tähän etätyöskentelymalliin ja sentoteutukseen. Kansainvälisesti tarkastel-tuna nimenomaan liikkuva etätyö ja etä-työkeskustyöskentely ovat nopeimminyleistyviä etätyön muotoja (Di Martino2001). Japanissa etätyöskentely on jo en-nestään tyypillistä nk. satelliittitoimis-toissa. Sen sijaan usean eri yrityksen käy-tössä olevan etätyökeskusmallin käyttöon ollut vähäisempää. Asuntoihin sijoit-tuva etätyö ei Japanissa niinkään tulekyseeseen etätyöskentelymallivaihtoeh-tona asuntojen ahtauden takia (ks. tar-kemmin Heinonen 1996).

Hyvinkään kaupungin kannaltaTechVillan kehittämisessä oleellista onkaupungin imagon nosto. Hyvinkää ontärkeä hissiosaamisen keskittymä Ko-neen tuotantolaitosten takia, mutta Hy-vinkää voisi laajentaa työpaikkaraken-nettaan muun muassa lisäämällä muunmuassa ict-yrityksiä. Uusien yritysten jaasukkaiden houkuttelemisessa on tärke-ää hyvä palvelurakenne mukaan lukien

kulttuuripalvelut. Techvillan tuntumas-sa on tarjolla urheilupalveluja kuten esi-merkiksi hierontaa, uimahalli ja kunto-sali. Hyvinkäälle on valmistumassa myösuusi golfkenttä. Hyvinkäällä on lisäksikulttuuripalveluja saatavilla, muunmuassa taidemuseo. Hyvinkään kaupun-gin imagokampanjassa villatehtaan ke-hittäminen on painopistealue, jolle onleimallista "tiede ja taide" (Techvilla2002). Tämä sopii siihen tulevaisuudenkehitysnäkymään, jossa teknis-taloudel-lisesti orientoituneen tietoyhteiskunnanlisäksi tarvitaan sosiaalista pääomaa jaelämyksiä monipuolisesti tarjoavaa kult-tuuriyhteiskuntakehitystä.

TechVillassa nähdään joustotyöpor-taalin teknologioiden kehittäminen osak-si yleisempää työnteon kehittämistä.Työnteolta vaaditaan jatkuvasti suurem-paa tehokkuutta. Tulevaisuudessa on il-meisesti selvittävä entistä pienemmällätyövoimalla. Yritysten kannalta on tär-keää, että etätyö ei lisää kustannuksia,vaan tehokkuutta. Koska työn tekeminenei tietotyössä ole paikkaan sidottua, yri-tyksillä on mahdollisuus menestyä, mi-käli ne oppivat uusia toimintamalleja jajoustavuutta.

Etätyökeskuksen suunnittelun yhte-ydessä kannattaa tehdä markkinatutki-mus yleisen kiinnostuksen laajuuden sel-ville saamiseksi ja toisaalta mitä erilai-simpien yksittäisten palvelujen tarpeenkartoittamiseksi kuten TechVillassa on

Kuva 67. Etäyhteyksiin soveltuva Skynet (SST) -käyttöliittymä.

Kuva

: Mik

ko H

elin


tehtykin. Erilaisia intra- ja extranet -pal-veluja etätyön tekijöille on myös ideoituja testattu. Yhtenä esimerkkinä mainit-takoon Skynet-järjestelmä. Se soveltuuetätyöskentelyyn ja vähentää virtuaali-sen yhteyden "kalpeutta". Järjestelmämahdollistaa etäyhteydessä kuvan jatekstin yhtä aikaisen esittämisen ja kä-sittelemisen. Uusien toimistoja suunnit-teluautomaation teknologioiden soveltu-vuutta etätyöskentelyyn on testattuTechVillan omassa kehitystyössä.

Skynet-järjestelmässä näytöllä oi-kean puoleinen ruutu näkyy, jos yhteyttävarten on skannattu dokumentteja.• Palvelun tarjoaja (SST) vastaanottaa

keskuksen hänelle välittämän yhte-yspyynnön ja avaa yhteyden asiak-kaan laitteistoon

• Mikäli palvelun tarjoajalla on pal-velu kesken ja saman aikaisesti kes-kus yhdistää hänelle toisen asiak-kaan, keskus välittää asiakkaallearvioidun jonotusajan

• Palveluntarjoaja voi skannata ja tu-lostaa palveluntarjoajan skanneriinasetettuja dokumentteja

• Palveluntarjoaja voi skannata ja tu-lostaa asiakkaan skanneriin asetet-tuja dokumentteja

• Palveluntarjoaja voi zoomata sekäosoittaa nuoli-osoittimella skannat-tuja dokumentteja näytöllä

• Palveluntarjoaja voi tunnistaa asi-akkaan lukijaan asettaman HST-kor-tin (optio)

• Palvelun tarjoaja voi tulostaa asiak-kaan tulostimeen myös Skynet -jär-jestelmän ulkopuolisista ohjelmista(esim. Word, Amadeus ym.)

• Palvelun tarjoaja voi käsitellä mitätahansa muita ohjelmia (esim. URA)samanaikaisesti ja määritellä, näkee-kö asiakas samat tapahtumat ruu-dulla vai ei.

Esimerkkinä etätyöntekijästä tuotakoonesiin eräs Soneran työsuojelupäällikkö,joka raporttia kirjoitettaessa oli ollut joyli 10 vuotta etätyössä Hyvinkäältä kä-sin. Etätyön tekemisellä on ollut hänellepaljon etuja, koska hän ei muun muassaterveydellisestä syystä olisi voinut enääolla työelämässä 12 tunnin työpäivistä(työ + matka) koostuvan työviikon jäl-

keen. Haittoja ei etätyöstä hänellä oleollut oman lausuntonsa mukaan lain-kaan. Tässä ympäristölliset hyödyt työ-matkan pois jäämisestä yhdistyvät sosi-aalisesti kestävän kehityksen mukaiseentyötapaan.


• Hyvinkään kaupungin strategiassatärkeä osa-alue on henkisen, fyysi-sen ja sosiaalisen turvallisuuden edis-täminen. Hyvinkään kaupungilleonkin ensimmäisenä suomalaisenakaupunkina myönnetty jäsenyyskansainvälisessä WHO:n "Turvalli-nen yhdyskunta" -verkostossa (SafeCommunity). TechVillan avulla voi-si Hyvinkään kaupungin "safe com-munity" profiilia kehittää edelleen"safe and data secure technologypark" profiilin luomiseksi. Toisin sa-noen TechVillassa sekä yleisen tur-vallisuuden että etenkin tietoturval-lisuuden kehittäminen ja korostami-nen lisäisivät teknologiakeskuksenvetovoimaa työskentelyn laatukri-teereissä.

• Hyvinkään kaupunki voisi alue- jakaupunkisuunnittelussaan edistääja hyödyntää etätyön ekohallittuakäyttöönottoa tuomalla esiin myösasuntoon sijoittuvan etätyöskente-lyn etuja, jotka koituvat työmatkanpoisjäämisestä. Monipuolisen asun-totarjonnan tulisi sisältää nk. työti-la-asuntoja. Pääkaupunkiseudullependelöiviä asukkaita (noin 4000)voitaisiin informoida etätyömah-dollisuuksista esimerkiksi Techvil-lassa järjestettävässä tilaisuudessa.

• Joustavan ja riskittömän vaihtoeh-don tarjoaminen yritysten toiminto-jen hajauttamiseksi tulisi markkinoi-da paremmin esimerkiksi pääkau-punkiseudulla toimiville yrityksille.Kannattaisi laatia valmis kokeilu-konsepti, jota tarjotaan tietyille yri-tyksille. Kokeilupaketti sisältäisikoulutusjakson (2 x 1/2-päiväsemi-naari) etä- ja joustotyön sekä työn ha-jauttamisen eduista erityisesti yri-tysnäkökulmasta sekä käytännön


etätyöskentelyjakson TechVillan ti-loissa kokeiluun valituille työnteki-jöille. Konseptin toimivuudesta ra-portointi mahdollisille uusille yritys-asiakkaille sekä kokeilujaksoon osal-listuneiden työntekijöiden palaute-lomakkeen että ulkopuolisen haas-tattelun/arvioinnin pohjalta.

• On jatkettava ponnisteluja korkea-kouluyksikköjen saamiseksi alueel-le. TechVillan joustotyöportaalin so-pivuutta myös etäopiskeluun voitai-siin kokeilla ja kehittää.

• Techvillan etätyöskentely-ympäris-töä kannattaa kehittää viihtyisäksilisäämällä viherkasveja sekä näkö-suojiksi että esteettisiksi elementeiksityöpisteiden lomaan.

• Tavallisesta persoonattomasta työ-miljööstä poikkeavilla, pienillä yk-sityiskohdilla voitaisiin kehittää työ-ympäristön hyvinvointia edistävääluonnetta. Etätyökeskuksen tulisiosata hyödyntää asemaansa työpai-kan ja kodin välisenä puskurityöym-

päristönä (mikrotyöyhteisönä). Viih-tyisyyttä voitaisiin lisätä esimerkik-si viherkasvien avulla.

• Markkinoinnissa yhdistetään TechVillan esittelykutsut jonkun kulttuu-ritapahtuman esimerkiksi konsertintai taidenäyttelyn yhteyteen.TechVillan asiakkaiden näkemyksiäja kokemuksia voitaisiin paremminhyödyntää markkinoinnissa.

• Joustotyöportaalin (etätyökeskuksen)asema kannattaisi tuoda korostetustiesiin etätyön yleistyvänä ja työnanta-jan helpommin hyväksymänä muoto-na (liittyy myös ensimmäisenä kohta-na mainitun tietoturvallisuuden ko-rostamiseen).

• TechVillan rinnalle kannattaisi koo-ta kansainvälisistä toimijoista mini-verkosto muutamasta etätyö/tekno-logiakeskuksesta, joiden kanssa so-vitaan yhteistyöstä kokemustenvaihdon ja vierailutyöskentelyjakso-jen muodossa.

4.6 Kajaanin kaupunki


Kajaanin visio: työn hajauttamisen ja alueellisen tasapainonveturikaupunki

• Oulun kasvukeskuksen tuntumassa, Kainuun turvallisessa tietomaakunnassa• sosiaalisena pääomana "vaivattoman arjen" laadukas elinympäristö• yhdyskuntarakenne Kajaanissa kohtalaisen tiivis ydinkaupungin osalta,

pinta-alaltaan kuitenkin suuri kaupunki• asukasluku 36 373 henk.89

• asukastiheys kolmiotaajamissa 884 as/km2• yhden asukkaan asuntokunnat 35,7 %• muuttotappio -0,3 % eli 228 henkilöä• 25-44 -vuotiaita 26,9 %• korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 26,6 %• työllinen työvoima 13 944 henk.• työttömyysaste 18,4 %• työmatkaetäisyys 4,9 km (yhteen suuntaan)• alle 5 km:n työmatka 78,1 %• pendelöivien määrä 1156 henk. (8 % työllisistä)• tietojenkäsittelypalvelualan työpaikkoja 125• etätyöntekijöiden määrä (arvio): 1. arvio 1141 henk. (8 % työllisistä), 2. arvio 1746 henk.90

• etätyöpotentiaalin määrä 2800-5600 henkilöä


Kajaanin kaupungin case -tutkimusosis-sa on etätyön edistämismahdollisuuksiaanalysoitu yleisemmin Kajaanin kaupun-gin osalta ja aluepoliittisesta näkökul-masta. Tässä yleisessä tarkastelussa onvisioitu, kuinka Kajaani voisi kääntäämaantieteellisen sijaintinsa etätyön avul-la alueellisen (it-alan) kasvukeskuksenrooliin. Samalla on kartoitettu etätyönedistämismahdollisuuksia ympäristöys-tävällisiin toteutuksiin. Etätyön ekohal-littu käyttöönotto integroidaan tällöinKajaanin tietoteknisen osaamisen kehit-tämiseen pyrkivään imagoon. Tutkimuk-

sessa on yhdistetty näkökulma etätyöstäkasvukeskusten ulkopuolisten alueidenelinvoimaisuuden ja ympäristöperinnönsäilyttäjänä sekä uudenlaisen yrityskult-tuurin ja työnteon organisoinnin toteu-tusmuotona. Kajaanin keskustaa ja sielläsijaitsevaa etätyötilaa on tutkittu erityi-senä Kajaanin kaupungin kohdealueena.Luvun 4.6 lopussa on Kajaanin kaupun-gille esitetty toimenpidesuosituksia etä-työn ekohallitusta käyttöönotosta edelläkuvatun tutkimusasetelman suorittami-sen myötä saatujen tulosten perusteella.

Kuva 68. Kajaanin keskusta, etätyötilat ja vuoden 2001 asuntomessualue.

4.6.1 Etätyö hajautetuntietotyön alueellisenamoottorina

Tässä hankkeessa on kytketty etätyö työnhajauttamisen käsitteeseen. Toisin sanoenisojen yritysten ja organisaatioiden toi-mipisteiden hajauttaminen maakunta-keskuksiin voidaan nähdä osana laajem-paa aika- ja paikkasidonnaisuudesta ir-tautuneen etätyön käsitettä. Kehittynyttietotekninen infrastruktuuri ja palvelut

sekä koulutetun työvoiman saatavuustarjoavat edellytyksen tämän edistämi-seen (ks. esim. Lemetyinen 2002). Maa-kuntakeskuksiin hajautettu työ voidaansitten näiden edellytysten vallitessa to-teuttaa mahdollisesti etätyönä asuntojen,satelliittitoimipisteiden ja/tai etätyökes-kusten muodossa.

Tässä yhteydessä pohditaan lisäksi,miten kohdealueella etätyön edellytyk-set ja ratkaisut ovat kytkeytyneet osaksiyritysten ympäristöstrategioita ja työn-

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

i


tekijöiden kestävän kehityksen mukais-ta elämäntapaa (asumista, työntekoa,liikkumista). Tämä edellyttää sitä, ettätyön hajauttaminen ei liity ainoastaantyön organisoinnin tehostamiseen tai alu-eelliseen näkökulmaan, vaan ekologisestikestävän kehityksen periaatteisiin.

Konkreettisten koulutuksen kehittä-missuunnitelmien ja etätyömahdolli-suuksien myötä alueella saadaan koulu-tettua ja alueelle saadaan muuttamaanetenkin it-alan tarvitsemaa työvoimaa.Työntekijät voivat nähdä etätyömahdol-lisuuden elämänlaadullisena lisäarvona,joka syntyy asumisesta ruuhkakeskusten

Kuva 69. Ilmakuva Kajaanista.

ulkopuolella puhtaammassa ja "vaivat-tomamman arjen" elinympäristössä.

Koulutetun työvoiman perässä No-kia on mennyt jopa syrjäisiin pikkukau-punkeihin Raaheen ja Kemiin. Tietotek-niikkainsinöörien koulutus vetää vähi-tellen paikkakunnalle alan yrityksiä.Haasteena on löytää ne osaajat, jotka ei-vät viihdy suurissa kaupungeissa. Paik-kakunnan vahvuutena on se, että alueel-la viihtyvät eivät helposti muuta pois.(Lilius 2000). Näin ollen Kajaanin seu-dun oppilaitosten kannattaisi lisätä mer-kittävästi elektroniikan, informaatiotek-nologian ja kauppatieteiden opetusta.

It-alan yritykset tarvitsevat osaavaa työ-voimaa, vaikka täyttä varmuutta ei ole-kaan siitä, kuinka suurta kyseinen työ-voimapula tulee olemaan. Alan yrityk-sistä, oppilaitoksista ja tekniikoista koos-tuvaa verkostoa arvostavat sekä yrityk-set että työntekijät. Nörtti pelkää yhdentyönantajan loukkua, vaikka kuinka viih-tyisi järven rannassa kaukana pääkau-punkiseudun ruuhkista. (Lilius 2000).Tämä merkitsee sitä, että Kajaaniin onsaatava vahvasti markkinoitua esiintyönantajapooli, jotta alueella asuvat taisinne muuttamista harkitsevat osaajatnäkisivät työmarkkinanäkymät selkeäm-

min. Tällainen tietoyhteiskunnan työn-antajapooli kattaisi sekä ne työnantajat,jotka fyysisesti sijaitsevat Kajaanissa taiKajaanin seudulla, sekä ne työnantajat,jotka sijaitsevat fyysisesti Oulun kasvu-keskuksessa tai pääkaupunkiseudulla jajotka voivat työllistää Kajaanista ihmi-siä etätyön muodossa. Tällainen hajau-tetun tietotyön kehittäminen vaatii suu-ria ponnistuksia ja markkinointia.

Työn hajauttamiseen liittyvä suuriasiakokonaisuus on aluepoliittisista syis-tä tehtävä hajasijoittaminen. Tärkeä jat-kotutkimuksen aihe olisi selvittää, miksihajasijoittamisen vastarinta on niin voi-

Kuva

: Sirk

ka H

eino

nen


makasta (esimerkiksi hajasijoitettaessapoliisien tietohallintakeskusta Rovanie-melle vuonna 2002). Erityisen analyysinkohteena voisi olla se, mitkä tekijät estä-vät/puoltavat hajasijoittamista, mitkäovat hajasijoittamisesta saadut hyödyt/haitat eri toimijatahojen näkökulmastasekä se, minkälaisia uusia malleja jamuotoja hajasijoittamisen osalta voitai-siin kokeilla myönteisen lopputuloksenaikaansaamiseksi. Miten etätyötä voitai-siin paremmin ottaa välineeksi hajasijoit-tamiseen sopeuduttaessa? Tästä olisi ko-keellisia esimerkkejä Ruotsista, joidentuottamiin kokemuksiin kannattaisi tu-tustua. Muuttoliikkeen osalta tulee mie-leen lisäksi kysymys, miksi matka pää-kaupunkiseudulle tuntuu olevan lyhyem-pi kuin matka pois pääkaupunkiseudul-ta. Onko Kajaanista symbolisesti lyhyem-pi matka Helsinkiin kuin Helsingistämatka Kajaaniin?

Työn hajauttamisen osalta ja erityi-sesti Pohjois-Suomeen istuu hyvin ns.Call centre -toiminta.91 Tätä ei kaikissamaissa lasketa mukaan varsinaisen etä-työn käsitteeseen. Kuitenkin call centre -toiminnassa toteutuu etäläsnäolon peri-aate toimivasti suhteessa asiakkaihin.Puhelin- ja asiakaspalvelussa ei maan-tieteellinen etäisyys ole ratkaiseva teki-jä. Näin ollen puheluun voidaan vastatakuinka pohjoisesta tai syrjäisestä paik-kakuntasijainnista tahansa. Call centre -toiminta (esimerkiksi ATK-tukihenkilöi-den konsultointi asiakastietopalvelukes-kuksissa) voisi olla Kajaanille yksi mah-dollisuus kehittää työn hajauttamismal-lia pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Instrumentteja Kajaaninhoukuttelevuuden lisäämiseksietätyön sijaintipaikkana

Valtiovallan tärkeimmät instrumentitkajaanilaisen etätyön tukemiseen aivankuten muuhunkin maan tasapuolisenasumisen turvaamiseen ovat

1. lainsäädännölliset keinot,2. verotukselliset keinot,3. valtion omien toimintojen (täsmä) sijoit-

taminen,4. suorat tukitoimet ja5. tarvittavan infrastruktuurin tarjoaminen.

Näistä ensimmäisellä keinovalikoimal-la eli lainsäädännöllisillä keinoilla val-tiovallan tulisi pyrkiä takaamaan etä-työntekijöille yritysten muihin työnteki-jöihin rinnastettava asema sekä asettaatavoitteeksi tietyn vuosittaisen etätyön-tekijöiden prosenttiosuuden kasvattami-nen etätyöhön soveltuvilla aloilla92.

Toinen keinovalikoima eli verotuk-selliset keinot tulisi puolestaan kohdis-taa tasapuolisesti ja riittävän kannusta-vasti sekä työntekijäpuoleen että työn-antajaan (ks. Heinonen 1998b, 119-20).Työntekijän tulisi saada verovähennys-oikeuksia korvauksena työmatkojen pois-jättämisestä aiheutuvasta ympäristö-haittojen vähentymisestä. Lisäksi esimer-kiksi Kajaanista käsin Helsinkiin tehtä-västä etätyöstä tulisi saada lisäksi jon-kinlainen erityisbonus, koska tämänkal-tainen ratkaisu tukee voimakkaasti työnhajasijoittumista, joka ei Suomen mitta-kaavassa toteudu ilman erityisiä toimia93.Työnantajalle tulisi niinikään antaa sa-moista syistä veroalennuksia ja erityis-bonuksia ympäristöhaittojen vähentymi-sen ja työn hajasijoittumisen tukemises-ta. Työnantajalle tulisi antaa lisäksi jon-kinasteinen kulukorvaus etätyöstä aihe-utuvien kustannusten peittämiseksi.

Myös valtiovallan kolmannella kei-novalikoimalla eli valtion toimintojen(täsmä)sijoittamisella on mahdollistavaikuttaa merkittävästi alueen talouteenja houkuttelevuuteen yritysten sijainti-paikkana. Paitsi että valtion toimintojen(täsmä/haja)sijoittaminen luo suoria työ-paikkoja ja niiden kerrannaisvaikutuk-sien tuottamia palvelualan työpaikkoja,on esimerkiksi koulutuspaikkojen sijoit-tamisella suuri merkitys alueen kehityk-selle laajemminkin. Kajaanin kohdallariittävän laajan tieto-, elektroniikka jamedia-alan perus- ja jatko-koulutuspaik-kojen takaaminen olisi ensisijaisen tär-keää alueen tietomaakuntastrategiantoteuttamista ajatellen. Ilman riittävänlaajaa omaa alan osaajien (joko itse kou-lutettujen tai paluumuuttajien) joukkoatietomaakunnan kehittäminen kun on hy-vin vaikeaa. Kajaanissa vuosittain koulu-tettavaa 60-80 tietotekniikkainsinööriämuuntokoulutettavien diplomi-insinööri-en ohella (ks. Kajaanin korkeakouluyksi-köiden toimintastrategia 2001-2007, 3-13)


Kuva 70. Silta on rakennettu hyödyntäen vanhoja kaupunginmuureja.

joiden houkuttelemiseksi Kajaanin kau-punki onkin jo käynyt "Kuljetaan taaskotiinpäin" -kampanjaa. Kyseisen kam-panjan ideana on kertoa Kajaanista pois-muuttaneille tietotekniikka-alan ammat-tilaisille Kajaanissa sijaitsevista It-alanyrityksistä, niiden työtarpeesta, puolisoi-den työnsaantimahdollisuuksista, hyväs-tä asuntotilanteesta, puhtaasta ja rau-hallisesta ympäristöstä sekä Kajaanin sel-västi edullisemmista elinkustannuksista

ei välttämättä ole riittävä määrä laajem-paa strategiaa ajatellen. Edes tietotekniik-kainsinöörien suunniteltu aloituspaikko-jen lukumäärän nostaminen n. 170-190:een ei vielä takaa menestystä. Kou-lutuspaikkoja on saatava mielellään li-sää kaikilla kolmella tietotekniikan alankoulutustasolla: peruskolutus (mikrotu-kihenkilöt ym), AMK-insinöörit ja yliopis-tollinen koulutus. Kaupunkiin olisi hyväsaada lisäksi osaavia paluumuuttajia,

Kolmannen keinovalikoiman ohellamyös neljäs ja viides keinovalikoima tu-lisi niin ikään kohdistaa seutu- ja kunta-tasolle, jossa voitaisiin tarkemmin miet-tiä valtionapujen kannustavampaa koh-distamista etätyön edistämiseksi. Koskamaailmalta saatujen kokemusten mu-kaan ne etätyökeskukset menestyvät par-haiten, joissa yhdistyvät nämä kolmeominaisuutta: kehittynyt tietoliikenneinf-rastruktuuri, viihtyisä asuinympäristö sekäkulttuuri- ja muut sosiaalista elämää tuke-vat palvelut (Heinonen 2000, 45), tulisimyös Kajaanin kilpailukykyä ajatellenvaltionapujen kohdistamisessa ja muus-sa strategisessa toiminnassa kiinnittääerityistä huomiota näiden ominaisuuk-sien houkuttelevuuden lisäämiseen.

Tietoliikenneinfrastruktuurin kehit-tämisessä huomiota tulisi kiinnittää myöstarvittavien laajakaistaverkkojen ja vi-deoneuvotteluhuoneiden saatavuuteenkullakin alueella. Toisekseen kunnan kes-kustaan tulisi pyrkiä saamaan riittävän

paljon edullisesti vuokrattavia työtiloja,jotka olisivat ergonomisesti toimivia jajoissa olisi saatavilla kaikki etätyössä tar-vittavat viestintäyhteydet (ks. Heinonen1997, 99).

Viihtyisää asuinympäristöä suunni-teltaessa tulisi puolestaan ottaa huomi-oon rakennettavien asuinalueiden tur-vallisuus, puhtaus, luonnonläheisyys,kouluja terveydenhoitomahdollisuudet,liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet, kaup-pojen ja kunnallisten palveluiden sijaintija monipuolisuus, liikkumismahdollisuu-det sekä asuinalueiden etäisyys vuokrat-taville työhuoneille. Muiden kulttuuris-ta ja sosiaalista elämää tukevien palve-luiden kohdalla tulisi kunta ja seututa-solla taas kiinnittää huomiota enemmänkyseisten palveluiden monipuoliseen saa-tavuuteen kuin niistä suoraan aiheutu-viin kustannuksiin, koska etätyöntekijöi-den viihtyvyys koituu pitkällä tähtäimel-lä kunnan eduksi.

Kuva

: Sirk

ka H

eino

nen


Kuva 71. Kajaanin kirjasto ja konsertti- ja kongressitalo Kaukametsä tukevat kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Yksi tärkeimmistä sosiaalista elämäätukevista tekijöistä, johon kunnan jatyönantajan kannattaa yhdessä kiinnit-tää huomiota, on etätyöntekijöiden tuki-verkoston olemassaolo. Työntekijällä onoltava mahdollisuus saada neuvontaa jatukea sekä viestintäteknisten että työnsisältöön liittyvien ongelmien noustessaesiin. Lisäksi etätyöntekijöille tulisi taatamahdollisuus myös fyysiseen vuorovai-kutukseen työtovereiden kanssa, koskahiljaisen tiedon välittyminen on useinhelpompaa fyysisen vuorovaikutuksensynergiassa (Heinonen 2000, 45). Tässäsuhteessa esimerkiksi kuntien keskustoi-hin rakennettavat korttelityöpajat tuttui-ne ihmissuhteineen voivat olla erinomai-nen tapa tukea etätyöskentelyä (ks. Hei-nonen 1998b, 54).

4.6.2 Intian Keralan it-strategioista malliaKainuulle

Tässä luvussa on nostettu esiin IntianKerala-nimisen maakunnan it-strategia,jonka tavoitteena on parantaa maan alu-eellista tasapainoa. Kajaanin ja Kainuuntilannetta voidaan analogisesti verrataintialaiseksi menestystarinaksi nousevanKeralan tilanteeseen. Globaalissa tieto-yhteiskunnassa työ voidaan tehdä ja teet-tää periaatteessa missä tahansa tarvit-tavaa osaamista löytyy. Tällöin tulee poh-dittavaksi, missä ja millä perusteilla tie-totyön osaavaa työvoimaa tarvitsevatyritykset teettävät etätyötä.

Mitä etuja Kajaani voi tarjotahelsinkiläiselle yritykselle suhteessaIntiaan?

Monet yhdysvaltalaiset ja keski-euroop-palaiset suuryritykset teettävät yhä ene-nevässä määrin ohjelmistotyötä ja muu-ta it-alan tietyotyötä Intiassa. Tällä het-kellä Suomesta käsin ei etätyötä juurilainkaan teetetä Intiassa. Tulevaisuudes-sa osaavan it-alan työvoiman kysynnänkasvaessa tilanne voi muuttua. Jos läh-demme tarkastelemaan rinnakkain ka-jaanilaisten ja intialaisten it-alan etä-työkandidaattien vahvuuksia ja heikko-uksia helsinkiläisen tai ylipäänsä pääkau-punkiseudulla sijaitsevan yrityksen nä-kökulmasta, voimme varsin pian havai-ta, että ryhmien kilpailuedut eivät ole kes-kenään identtisiä. Intialaisten kohdallakorostuvat selvästi halvempi työn hintaja määrältään huomattavasti laajempialan osaajien joukko, josta rekrytointi onmahdollista suorittaa. Erityisen vahvaaja laajapohjaista intialaisten osaaminennäyttää olevan ohjelmistoalalla, jossaheidän hinta-laatu -suhteensa muodos-tama kilpailukyky on hyvin selkeää.

Kajaanilaisten etätyökandidaattienkohdalla korostuvat puolestaan hyvinerilaiset seikat. Ensinnäkin kajaanilaisiait-alan työntekijöitä on teknisesti jonkinverran helpompaa ja taloudellisesti hal-vempaa rekrytoida kuin intialaisia, kos-ka heidän rekrytoimiseensa ei tarvitasamalla tavalla paikallisia oloja ja ihmi-siä tuntevaa henkilökuntaa kuin Intiankohdalla. Toiseksi kajaanilaisten osaamis-ta on helpompaa arvioida, koska heidänkoulutuksensa on yhdenmukaista ja ver-

Kuva

t: Si

rkka

Hei

none

n


tailukelpoista muualla Suomessa annet-tavan koulutuksen kanssa. Kolmannek-si Suomen sisällä vallitsee yhteneväinenlainsäädäntö ja oikeus-poliittinen perin-ne, joka antaa tietyn vahvemman juridi-sen turvan sekä työn ostajalle että myy-jälle. Toisin sanoen Suomessa tehtyä työ-tä ja siitä maksettavaa korvausta on hel-pompaa kontrolloida Helsingin ja Kajaa-nin välillä kuin Helsingin ja Intian välil-lä. Neljänneksi, jos olisi oletettavaa, ettäyrityksen ja työntekijän välille tulisi mah-dollisesti ilmenemään fyysisen liikkumi-sen tarvetta, olisi lyhyempi etäisyys etunimenomaan Kajaanille. ViidenneksiHelsingin ja Kajaanin välillä ei ole aika-eroa, joka myös tukee Kajaania sijainti-paikkana. Kuudenneksi Helsingin ja Ka-jaanin välillä ei myöskään vallitse suur-ta työkulttuurista eroa, joka taas saattai-si joissakin tapauksissa aiheuttaa pientäkitkaa Helsingin ja Intian välille. Intianheikkouksiksi voidaan mainita myös hy-vin kankea hallinnollinen byrokratia jaalituinen sähkökatkosten pelko, jotkavoivat jarruttaa yhteistyötä ja takkuun-nuttaa työn suorittamista. Näiden teki-jöiden lisäksi Suomen valtion tai esimer-kiksi Kajaanin maakunnan tukitoimetsaattavat lisätä entisestään kajaanilais-ten it-alan osaajien mahdollisuuksia etä-työskennellä, joka puolestaan kasvattaaKajaanin kilpailukykyä ja houkuttele-vuutta etätyönteon sijaintipaikkana.

Edellä puretun argumentoinnin pe-rusteella voidaan havaita, että julkisuu-dessa ja kirjallisuudessa silloin tällöinesitetyt pelot työn pakenemisesta tieto-yhteiskunnassa it-alan "halpamaihin"eivät ole täysin perusteltuja. Tilanne kui-tenkin todennäköisesti muuttuu, jos ver-tailukohteeksi otetaan kieleltään ja kult-tuuriltaan Suomen kanssa läheinen maa- Viro. It-alan osaamisen tason ja osaaji-en määrän kasvaessa on kaikki syy pelä-tä, että etätyötä ruvetaan teettämääneteläisessä sisarmaassamme. Näin ollenmikäli halutaan vahvistaa kasvukeskus-ten ulkopuolella olevien paikkakuntienja näiden osaajien työllisyyttä, on paikal-laan ajoissa kehittää strategia periaat-teella "suosi suomalaista etätyövoimaa"analogiana suomalaista työtä ja tuotan-toa tukeneelle "suosi suomalaista" -kam-panjalle.

Kainuusta Suomen Kerala?

Vielä 1980-luvulla Kerala oli Intian köy-hin osavaltio, jonka riesana olivat kaikkiköyhyyden tuomat vitsaukset. Tänäänosavaltio on yksi Intian ja koko maail-man johtavista it-alan keskittymistä. Alu-eelle (jos mukaan lasketaan naapuriosa-valtiossa sijaitseva, Suomessa ja maail-malla ehkä paremmin tunnettu Banga-lore) on sijoittunut satoja it-alan yrityk-siä kuten IBM, Hewlett Packard, Apple,Compac kuin Intian oma ohjelmistojättiWiprokin. Yhteensä näissä yrityksissätyöskentelee satoja tuhansia it-alan am-mattilaisia. Erityisen vahvaa tämän alu-een osaaminen on korkeaa koulutustavaativalla ohjelmistoalalla (software),jolla toimii suuri osa Intian sadoista tu-hansista it-alan tohtoreista. Kaiken lisäk-si Intian nykyisen 50-60 %:n vuosittaisenit-sektorin kasvun sanotaan olevan vainensisarastusta tulevalle kasvuvauhdille.Kun pääministeri Jawaharlal Nehrun1950-luvulla perustamien suurten tek-nisten korkeakoulujen kymmenet tuhan-net ohjelmoijat suuntasivat aikaisemminkulkunsa etenkin Yhdysvaltojen piilaak-soon, on alan osaajien virta viime aikoi-na kääntynyt takaisin päin. Erityisenmerkittävää paluumuuttajien vaikutuson, paitsi varsinkin Keralan alueellisentietotaidon lisääntymiselle ja taloudenkasvulle, myös intialaiselle tekniikanopetukselle laajemminkin. Paluumuut-tajilta on saatu lahjoituksina yli miljardidollaria uusien teknisten korkeakoulujenperustamiseen.

Kerala on mielenkiintoinen esimerk-ki ja vertailupohja pohdittaessa Suomes-sa juuri Kainuun maakunnan tietomaa-kunnaksi kehittämistä. Erityisen mielen-kiintoiseksi esimerkiksi Keralan tekee se,että kyseinen maakunta oli aikaisemminIntian köyhin, syrjäisin ja taantuvin maa-kunta, aivan kuten Suomen sisällä Kai-nuu on tällä hetkellä yhdessä Lapin jaPohjois-Karjalan maakuntien kanssa.Hyvin määrätietoisella työllä ja onnistu-neella strategialla Kerala kuitenkin on-nistui kehittämään itsestään ns. Intianpiilaakson. Kainuulla ei liene edellytyk-siä vastaavasti Suomen piilaaksoksi,mutta sen sijaan riittäviä mahdollisuuk-sia eturivin tietomaakunnaksi, mikäli it-


strategiaa pystytään toteuttamaan tar-koituksenmukaisesti ja mikäli kyseiseenstrategiaan pystytään integroimaan tu-levaisuuden kehitysvaihtoehtoja moni-puolisesti luotaava systemaattinen tu-levaisuustyöskentely seudun kehittämisek-si. Tietomaakunnan strategiaan kannat-taisi lisäarvona nivoa lisäksi vaivatto-

man arjen ja turvallisen toimintaympä-ristön visio.

Seuraavassa kuvassa näkyy Keralanja Kainuun sijainnit kummankin maansisällä (huom. eri mittakaava). Kerala si-jaitsee köyhässä ja väkirikkaassa Etelä-Intiassa ja Kainuu tiukasta taloudesta javäestökadosta kärsivässä Pohjois-Suo-messa.

Seuraavassa on vertailua varten esitettyKeralan ja Kainuun it-strategian raken-teet keskeisine tavoitteineen:

Keralan strategia

I. It-alan laajentaminenII. It-sektorin perustan vahvistaminenIII. Viestintä infrastruktuurin vahvis-

taminen osavaltiossaIV. Inhimillisen voimavaran kehittä-

minen it-alan käyttöön

Kainuun strategia

I. Tietotekniikka ja tietoverkot elinkei-noelämän ja julkisen sektorin uudis-tamisen työvälineiksi

II. Tietoteollisuudesta Suomen tulevai-suuden tärkeä elinkeino

III. Tietoyhteiskuntapalveluiden käyt-tömahdollisuudet ja perustiedotkaikille

IV. Tieto- ja viestintätekniikan ammat-tiosaamiseen kilpailukuntoa jahuippuja

V. EtätoimintaVI. Tietoinfrastruktuuri kilpailu- ja pal-

velukykyiseksi

Vertailtaessa edellä ryhmiteltyjä strate-gioita voidaan todeta, että yhtäläisyyk-siä on taloudellisista, kulttuurillisista jasosiaalisista eroista huolimatta paljon.Keralan strategiassa panostetaan it-alanhorisontaaliseen ja määrälliseen kasvat-tamiseen sekä it-sektorin taloudellisenperustan vahvistamiseen (kohdat I-III).Kainuun strategiassa puolestaan it-alatekniikoineen ja tietoverkkoineen näh-dään instrumentteina niin yrityssektorinkuin julkisen sektorin uudistamistyössä.Molemmille yhteistä on tietoinfrastruk-tuurin kehittäminen toimintaa tukevak-si. Keralassa keskeinen strategian ele-

Kuva 72. Intian Keralan ja Suomen Kainuun sijainnit.

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

i


mentti on osaajien kouluttaminen it-alankäyttöön (kohta IV). Vastaavasti Kainuunstrategiassa (kohta (kohta IV) painote-taan alan huippuosaamista. Erikseenkorostetaan eurooppalaisittain tietoyh-teiskunnan demokratiaa ja digitaalistenkuilujen umpeen kuromista julistamallakehitystavoitteeksi tietoyhteiskuntapal-veluiden käyttömahdollisuudet ja perus-tiedot kaikkien ulottuville (kohta III).94

Kainuun strategiassa etätoiminta onomana kehitettävänä ryhmänään stra-tegiassa, kun taas Keralan strategiassase on mukana muiden tavoitteiden sisäl-lä.

Mahdollisessa jatkotutkimuksessakannattaisi pohtia tarkemmin Keralan jaKainuun tietomaakunnan kehittämis-strategioita vertaamalla niiden yhtäläi-syyksiä ja eroavaisuuksia, vahvuuksia jaheikkouksia globaalin tietoyhteiskunnanviitekehyksessä.

4.6.3 Keskustan etätyöpisteet

Erityisen tarkastelun kohteena Kajaanincase-osiossa on tässä luvussa käsiteltä-vät kaupungin keskustassa sijaitsevatetätyöpisteet. Ne istuvat hyvin ekoetä-työn malliin, koska etätyöpisteissä työs-kentelyssä hyödynnetään yhteistiloja jasäästetään työmatkoissa. Laitevaruste-lu on riittävää, mutta ei tuhlailevaa.

Etätoimistotilaa Kajaaninkeskustassa

Kajaanin keskustaan Linnankatu 18 onjo rakennettu kuusi viihtyisää ja tekni-sesti korkeatasoista etätoimistoa, joidenpinta-alat vaihtelevat 17,5:n ja 24,5:nneliön välillä95. Kaikki tilat on valmiiksikalustettu etätyöntekijän käyttöön.

Toimistojen tietoverkkona on 10 Mt:nSystimax SCS GigaSpeed-kaapelointijär-jestelmä, joka on yhdistetty valokuidullakaupungin data-verkkoon. Vuokralaisenkäytössä on Mikro Fujitsu 17 tuumannäytöllä, digitaalinen kopiokone Xerox230 ST SLX, telefax, puhelin ja videoneu-vottelulaitteet.

Etätyötilat sisältävät lisäksi yhteisenkeittiön suuruudeltaan 20 neliötä ja sosi-aalitilat 7,5 neliötä. Myös sauna on mah-

dollista vuokrata käyttöön. Vuokraustapahtuu 10 euron neliöhinnalla + alv:llä22%. Yhteisten tilojen vuokraosuudenkanssa toimistojen vuokrat liikkuvatvälillä 255-370 euroa/kk, joka on varsinkilpailukykyinen hinta yritysten työnte-kijöiden hajasijoittumista ajatellen kunotetaan huomioon etätyöpisteiden va-rustelutaso.

Vuokran lisäksi ainoa kustannus,jonka yritykset joutuvat maksamaan onsähkö, puhelimen käyttö ja tulostuspa-perit. Työntekijöille on puolestaan luvas-sa miellyttävä työympäristö lähellä ko-tia, luontoa ja keskustan palveluja käve-lyetäisyydellä. Etätyöpisteet sijaitsevatlähellä viihtyisää kävelykatualuetta, jokajohtaa vanhalle raatihuoneelle. Samassarakennuksessakin etätyöpisteiden kans-sa sijaitsee joitain palveluja, muun mu-assa kampaamo. Toisaalta vaikka etätoi-mistot ovatkin toimivia ja riittävän edul-lisia, ei kuuden toimistohuoneen varaanvoi vielä tietenkään kuvitella rakennet-tavan kovin laajakantoisia tietomaakun-nallisia suunnitelmia. Vuokrattavien etä-toimistojen lukumäärän täytyy jatkossanousta suuremmaksi, jos tavoitteena onlaajamittaisempi etätyön tekeminenmuilla paikkakunnilla sijaitseville yrityk-sille.

Kuva 73. Vuokrattavat etätyöpisteet sijaitsevat kaupungin keskustassa.

Kuva

: Sirk

ka H

eino

nen


Japanilainen BA-ajatusetätyöpisteisiin sovellettuna

Kun muiden tietomaakunnan kehittämi-seen tähtäävien instrumenttien ohellatulevaisuudessa lähdetään suunnittele-maan laajamittaisempaa etätoimistojenrakentamista, kannattaa yhtenä innova-tiivisuuden lisäämisen keinona huomi-oida japanilaisen Ikujiro Nonakan BA-ajatus. Nonakan ajatuksen perustana onjoko fyysinen tai virtuaalinen, avoin, "elä-vä" ja viihtyisä toimisto / kohtauspaik-ka, jossa on helppo kommunikoida luo-van yhteistyön hengessä (ks. Suurla 2001,48-9). BA-toimiston fyysiselle muodolletyypillistä ovat pienet toisiaan lähelläolevat ovettomat työtilat, joissa on lasi-set seinät ja viihtyisät kokoontumispis-teet. Erityisen hyvin Nonakan malli so-veltuu suurempien yritysten etätyönte-

Kuva 74. Etätyöpisteen työskentelytilat ja yhteinen kahvitaukotila.

kijöiden muodostamille ns. satelliittitoi-mistoille, joissa saman yrityksen etätyön-tekijät tekevät tiivistä yhteistyötä voi-makkaassa vuorovaikutussuhteessa. Etä-työntekijän ja yrityksen kannalta BA-tyyppisen satelliittitoimiston etuna on se,että etätyöntekijöitä ei jätetä yksin on-gelmiensa kanssa, työntekijät viihtyvätparemmin luovassa ja viihtyisässä työti-lassa, innovatiivisuus lisääntyy synergi-assa, useamman työntekijän työskennel-lessä samassa työtilassa kustannuksetpienenevät ja tietoturvariskikään ei kas-va suureksi, kun samassa toimistossatyöskentelee ainoastaan yhden yrityksentyöntekijöitä.

Vastaavia etätyöpisteita voitaisiinperustaa muuallekin kaupungin keskus-taan, jos kysyntä lisääntyy. Hankkeenvieraillessa etätyöpisteisiin tutustumas-sa keväällä 2001 kaikki huoneet olivat

Kuva 75. Kajaanin kaupungin kävelykeskustan tuntumassa raatihuone ja vesitaidetta.

Kuva

t: Si

rkka

Hei

none

nKu

va: S

irkka

Hei

none

n


tuolloin vuokrattuina. Lisäksi etätyöpis-tettä voitaisiin ajatella kehitettäväksikirjaston yhteyteen asukkaiden käytet-täväksi etukäteisvarausperiaatteella jasiten, että etätyöntekijällä olisi myös mah-dollisuus telakoitua kirjaston etätyöpis-teeseen.

Minkälaisen asunnon saa 160 000eurolla: Kajaani vs. Helsinki

Asuinpaikan valintaan vaikuttavaaluonnollisesti lukuisia tekijöitä, joistatyön saanti ja asuinympäristön viihtyi-syys, turvallisuus ja terveellisyys ovatkeskeisimpiä. Asuinpaikkakuntaa valit-taessa voi mielessään punnita eri tekijöi-den painoarvoa. Asumiskustannuksiavertailtaessa näkee konkreettisesti min-kälaiseen asuntoon on varaa, jos käytet-tävissä on esimerkiksi noin 160 000 eu-roa eli vanhassa rahassa noin miljoonamarkkaa. Helsingin asuntohinnoilla ky-seisellä summalla saa 70 neliön asunnonesimerkiksi Vuosaaren Aurinkolahdesta,keskustasta esimerkiksi Punavuoresta 50neliömetrin asunnon ja Taka-Töölöstä 57neliömetrin asunnon. Noin viiden kilo-metrin päästä Kajaanin keskustasta Nu-asjärveltä saa puolestaan kyseisellä sum-malla jo omakotitalon, johon kuluu 500metriä eli puoli kilometriä rantaviivaa.

Kuvassa 76 on vuoden 2001 Kajaa-nin asuntomessualueelle valmistunut ra-kennus, joka on toteutettu asuntoon si-joittuvan työnteon hyviä edellytyksiä sil-mälläpitäen. Kuvassa 77 puolestaan onsamoilla asuntomessuilla esiteltynä nk."Ekotalo". Mikäli ekologista elämäntapaaviettävien henkilöiden lukumäärä li-sääntyy, on ajateltavissa, että kysyntääsyntyy nimenomaan sellaiselle asuntora-kentamiselle, jossa on otettu huomioonsekä asunnon ympäristöystävällisetenergia- ja materiaaliratkaisut että ko-tiin sijoittuvan työskentelyn edellytyksetekohallitussa muodossa (työtila, valais-tus, monikäyttömahdollisuus jne).

Yhteenvetona Kajaanilaisen etä-työn kilpailukyvystä ja kehitysmahdol-lisuuksista voidaan sanoa, että Kajaanil-la on lukuisia valtteja myös globaalia kil-pailua ajatellen, joita oikein hyödyntä-mällä alueen houkuttelevuutta voidaanentisestään merkittävästi parantaa. Val-

tion rooli etätyön mahdollistamisessa ontietenkin ratkaisevan tärkeä, mutta myösseututason, kuntatason, yritysten ja yk-sittäisten työntekijöiden asenne on otet-tava huomioon erittäin merkittävänätekijänä suunniteltaessa syrjäseutujenelinkelpoisuuden rakentamista. Etätyös-tä puhuttaessa on myös hyvä muistaa,että kaikki toimet eivät aina välttämättävaadi suuria määriä rahaa. Useissa ta-pauksissa selkeä päämäärien asettami-nen ja yhteinen tahto tehdä ihmisiä jaympäristöä hyödyttäviä ratkaisuja onkaikkein tehokkainta.


• Vaivattoman arjen ja turvallisen toi-mintaympäristön vision kirkastami-nen osana Kainuun tietomaakunta-strategiaa ja Kajaanin kaupunkipo-litiikkaa.

Kuva 76. Etätyötalo.

Kuva 77. Ekotalo.

Kuva

: Leo

Räs

änen

Kuva

: Leo

Räs

änen


• Kaupungin ja maaseudun välisenvuorovaikutuksen tehostaminen jauusien muotojen kokeilu. Esimerkik-si Kajaanin ja Kainuun maaseutu-kuntien välille voitaisiin järjestääkouluissa etäopiskelun opetusta jatoteuttaa osa opetuksesta etäjärjes-telmiä hyväksikäyttäen.

• Kajaani ja Kainuu vetämään "suosisuomalaista etätyövoimaa" -kam-panjaa, jossa alueella asuvien tieto-työntekijöiden osaamista ja etätyö-mahdollisuuksia markkinoidaanpääkaupunkiseudulla sijaitsevilleyrityksille. Kampanja toteutetaankahdella tasolla: 1. yleisen osaamis-poolin luominen ja esiin tuominensekä 2. täsmähaettujen yritysten tun-nistaminen, jotka valmiita työn ha-jauttamiseen etätyönä sekä osanaympäristöstrategiaansa että osanatulevaisuuden rekrytoinnin varmis-tavaa henkilöstöpolitiikkaansa.

• Vastaava kampanja järjestetäänOulun seudun yrityksille.

• eKainuu -ohjelma arvioidaan etä-työmahdollisuuksien edistämisensuhteen tällä hetkellä ja laaditaansen pohjalta ehdotuksia niiden ke-hittämiseksi ja vauhdittamiseksi.

• eKainuu -ohjelma ja etätyön edistä-mismahdollisuudet laajemmin arvi-oituna osana seudun ekotehokkuu-den edistämismahdollisuuksia. Oh-jelmaan lisättäväksi ehdotettavienelementtien analyysi.

• Kainuun tarkempi vertailu Keralanit-strategian osalta. Keralan strate-gian yksityiskohtainen esittely sekäarviointi onnistumisesta, myös vir-heistä oppii -periaatteella erehdys-ten, puutteiden ja ilmaantuneidenesteiden analysointi. Keralan strate-gian arviointi kokonaisuutena Kai-nuun kannalta sekä yksilöity toimen-piteiden toteuttamisarvio niidenkainuulaisiin olosuhteisiin soveltu-vuuden osalta.

• Käyttäjäkysely Kajaanin keskustanetätyöpisteissä työskenneille henki-löille ja yrityksille. Näin saadaan ar-vokasta tietoa etätyötilojen kehittä-miseksi ja mahdollisten puutteidenkorjaamiseksi.

• Kartoitus vastaavien etätyötilojenvuokrausmahdollisuudesta muual-ta kaupungin keskustasta.

• Call centre -toimintaa harjoittavienyritysten houkutteleminen seudulle.Call centre -toiminnan edellytystentarkempi analyysi ja suomalaisten esi-merkkien nykytoiminnan arviointi

• Kaupunginkirjaston yhteyteen voi-si kehittää rauhallisen etätyöpisteen,joka olisi asukkaiden käytettävissävarausperiaatteella ja johon etätyön-tekijä saisi telakoida oman kannet-tavan tietokoneensa.

• Uudet asuinalueet ja asunnot varus-tetaan kiinteillä laajakaistaisilla tie-toliikenneyhteyksillä.


4.7 Kouvolan kaupunki


Kouvolan visio: sosiaalisen osaamisen (high touch) jatavoitettavuuden (access -ajattelun) aristotelinen pikkukaupunki

• hyvät pikkukaupungin puitteet (hyvä elämä)• access -ajattelu virtuaalisen ja fyysisen tavoitettavuuden keskiössä• ekoetätyö kestävän kehityksen seutuagendassa• tavoite: ihmisten ei tarvitse muuttaa pois Kouvolasta suuremmille kaupunki-

seuduille• pääkaupunkiseudulle kohdistuvia muuttopaineita purkamaan sopii etätyö• Kasarminmäen osaamiskeskusverkko: oppilaitoksia, yrityksiä ja asuntoja (so-

siaalisen pääoman kytkennät)• Kasarminmäkeä kehitettävissä etätyökeskukseksi (eCentre)• Kasarminmäen sijainti aivan keskustan tuntumassa hyvien palvelujen vieres-

sä• yhdyskuntarakenne tiivis• asukasluku 31 425 henk.96

• asukastiheys kolmiotaajamissa 1854 as/km2• yhden asukkaan asuntokunnat 44,2 %• työmatkaetäisyys 15,8 km (yhteen suuntaan)• 3 km säteellä keskustasta olevien asukkaiden osuus kaikista asukkaista 95,8 %• pendelöivien määrä 3288 henk. (26 % työllisistä) 995 henk.• muuttovoitto muualta Suomesta 0,2 % eli 90 henkilöä• 25-44 -vuotiaita 26,2 %• korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 26,7 %• työllinen työvoima 12• työttömyysaste 15,4 %• tietojenkäsittelypalvelualan työpaikkoja 86• etätyöntekijöiden määrä (arvio):

1. arvio 189 henk. (1 % työllisistä), 2. arvio 1508 henk.97

• etätyöpotentiaalin määrä 2600 - 5100 henkilöä

Suomi on täynnä kovaan, huipputeknii-kan yritystoimintaan, tutkintaan, opet-tamiseen ja osaamiseen panostavia alu-eita, poliksia ja keskuksia. Kilpailu tälläalueella on kovaa, joten Kouvolan onmietittävä tarkkaan mihin asemoida jaallokoida kehitystavoitteensa ja panos-tuksensa. It-ala ja uusi teknologia on ky-syntäjohteinen ala, mutta aivan uutta jajotakin sellaista, joka antaisi lisäarvoa kil-pailija-alueisiin nähden on ajattelutapa,jossa riittävä high tech -osaaminen ja ti-hentymä yhdistyy high touch -tarjontaanja osaamiseen. Kouvola voisi kehittäätätä yhdistelmää, jossa tulevaisuudennä-kymät ovat suotuisia.

Kouvolan kaupunginjohtaja AimoAhti on tuonut esiin pikkukaupungin pro-fiilia aristotelisen hyvän elämän konsep-

tissa. Pikkukaupunki on tuolloin ymmär-retty asumisen ja työnteon paikaksi, jos-sa on tarjolla pienen kaupungin etuja ver-rattuna ilman suurkaupungin haittoja jalieveilmiöitä. Kouvolan tapauksessa tä-hän yhdistyy hyvä logistinen sijainti. Sekätavaraliikenteen että henkilöiden liikku-misen kannalta Kouvola sijaitsee jo nytedullisesti, pääkaupunkiseudun tuntu-massa noin 2 t etäisyydessä riippuen mat-kustustavasta. Kouvolan tavoitettavuus- access - vielä entisestään paranee kunoikorata Lahteen valmistuu. Luvun 4.7lopussa on Kouvolan kaupungille esitet-ty toimenpidesuosituksia etätyön ekohal-litusta käyttöönotosta edellä kuvatuntutkimusasetelman suorittamisen myö-tä saatujen tulosten perusteella.


4.7.1 Etätyö kestävänkehityksenseutuagendassa

Kouvola on noin 31 000 asukkaan kau-punki, mutta koko seudulla on noin 100000 asukasta. Kouvolan seutu on hyvintavanomainen suomalainen seutukunta.Alueen bkt on vähän maan keskiarvoa

Kuva 78. Kouvolan keskusta, kävelykatukeskusta, rautatieasema ja Kasarminmäen alue.

Kuva 79. Kouvolan rautatieasema.

korkeampi, koulutusaste on hyvin keski-määräinen, mutta asukkaiden tulotasovähän keskimääräistä alhaisempi. Väes-tön määrä on seudulla vähentynyt vii-meisen kymmenen vuoden aikana keski-määrin 350 asukkaalla vuodessa, vaikkatyöpaikkojen määrä on kasvanut 1990-luvun alun notkahduksen jälkeen.

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

iKu

va: A

imo

Huh

danm

äki


Kouvolan seutu on monella kestävänkehityksen mittarilla arvioituna hyvintoimiva kaupunkiseutu. Kouvola on suo-malaisittain kompakti kaupunki ja sielläon lyhyet työmatkat. Kouvolalla on tar-jota sekä omakotiasumista että keskus-ta-asumista. Seudun tärkeimmät palve-lut ovat keskittyneet kaupungin kävely-keskustan ympärille. Kaikki keskustanpalvelut ovat hyvin saavutettavissa myöskevyen liikenteen avulla. Kouvolassasaattaa siis hyvin tulla toimeen jopa il-man henkilöautoa.

4.7.2 Kouvolan ekoetätyö-mallitiiviin yhdyskunta-rakenteen tehostajana

Kouvolan ekoetätyö-mallin ja laajemminottaen etäläsnäolo-mallin ytimenä onalueellinen näkökulma, joka korostaa etä-työmahdollisuutta pääkaupunkiseudunruuhkakeskusten ulkopuolella puhtaam-massa ja "vaivattomamman arjen" asuin-

ympäristössä elämänlaadullisena lisäar-vona. Kestävän kehityksen mukaista onpyrkiä rakentamisen ja kaavoituksenavulla vähentämään liikkumisen tarvet-ta. Oleellista on tällöin, miten kaupunki-rakenteessa työpaikat, asunnot ja palve-lut rytmitetään. Väestömäärältään Kou-volan seutu on Suomen kymmenenneksisuurin. Tämä vastaa seutukunnan ase-maa myös muilla mittareilla mitattuna,poikkeuksena teollisuuden arvonlisäys,jossa seutukunta on kahdeksanneksi suu-rin.

Kouvolan kaupungilla on seutukun-nalla selkeä maakunnallisen keskuksenasema. Kaupungintyöpaikkaomavarai-suus on noin 120 %. Seudun työpaikoistaon 40 % Kouvolan kaupungin alueella.Seudun muiden kuntien asukkailla onKouvolassa noin 4 200 työpaikkaa ja net-tomääräisestikin noin 2 000 työpaikkaa.Seutukunnan asukkaat ostavat Kouvo-lasta päivittäistavaroistaan 50 % ja eri-koistavaroistaan yli 60 %.

Kuva 80. Kouvolan työssäkäyntivirrat.

Taulukko 17. Tilastotietoja Kouvolasta.

Väestömäärä 12/2000 99 000 henkeä 10:nneksi suurinBruttokansantuote 1997 10,12 mrd. mk 9:nneksi suurinTeollisuuden arvonlisäys (v.1997) 4 mrd. mk 8:nneksi suurinTutkinnon suorittaneet 1998 46 763 henkeä 9:nneksi suurinKorkea-asteen tutkinnonsuorittaneet 1998 15 535 henkeä 12:nneksi suurin


Kartassa on esitetty Kouvolan kaupun-gin ja seutukunnan muiden kuntien työs-säkäyntivirrat työpaikkoina ja työtuloi-na. Kartassa esitettyjen työssäkäyntivir-tausten lisäksi Kouvolassa on noin 2000työpaikkaa, joihin työntekijät tulevat seu-tukunnan ulkopuolelta mm. Kotkasta,Lahdesta ja Lappeenrannasta.

Kouvolassa on tiloja yrityksille, tie-toteknistä infrastruktuuria, koulutettuatyövoimaa ja palveluja työntekijöille.Kouvolan tavoitteena on toteuttaa kes-tävän kehityksen strategiaansa niin, ettäihmiset eivät muuttaisi pois Kouvolastasuuremmille kaupunkiseuduille. Kouvo-lasta pendelöi pääkaupunkiseudulle(vuoden 1998 tilanne, YTV) 355 henki-löä, mikä edustaa 2,8 % kunnan työllisis-tä. Pääkaupunkiseudulle kohdistuviamuuttopaineita purkamaan sopii etätyö.Kouvolalla on tarjota hyvät pikkukau-

pungin puitteet, mutta myös kohtuulli-set yhteydet muualle Suomeen ja mm.Pietariin. Kouvolassa korostuukin saavu-tettavuus, Jeremy Rifkinin (2000) lansee-raaman access -ajattelun ydin. Kouvolal-le on tärkeää, että suuret kaupunkiseu-dut, esimerkiksi Helsinki ja Pietari, ovathyvin saavutettavissa, mutta elämisenperustoiminnot - asuminen ja työssä-käynti - voivat olla suurten ja voimak-kaasti kasvaneiden kaupunkiseutujen ul-kopuolella. Tärkeää access-ajattelussa onse, että erilaisia asioita on saavutettavis-sa tarvittaessa, ei se, että ne ovat jatku-vasti fyysisesti vieressä. Access-ajattelukattaa sekä fyysisen että virtuaalisen ta-voitettavuuden.

Kouvola on alle 200 kilometrin javajaan kahden tunnin päässä Helsingis-tä sekä noin 250 kilometrin ja kolmentunnin päässä Pietarista (kuva 1). Nopeu-tuvat juna- ja tieyhteydet tulevaisuudes-sa parantavat Kouvolan saavutettavuut-ta entisestään. Vuonna 2006 Kouvolastapääsee junalla Pietariin kahdessa tunnis-sa, mikä on nopeammin kuin tällä het-kellä (v. 2002) Kouvolasta Tampereelle(kuva 2). Pääkaupunkiseudun yhteysmyös paranee, kun vuonna 2006 valmis-tuva oikorata Lahteen nopeuttaa juna-yhteyttä noin puolella tunnilla. Rauta-tieasemalle kävelee viidessätoista mi-nuutissa. Lisäksi tieliikenneyhteys no-peutuu moottoritien rakentamisen ja tientason parannuksen ansiosta. Valtatie 6:nliittymä on kasarmialueen vieressä.

Nopean raideliikenneyhteyden ole-massaolo ja korostaminen istuu hyvinkestävän kehityksen mukaisen liikkumi-sen strategiaan. Etätoimintojen avullavoidaan fyysisesti liikkumatta hoitaaKouvolasta käsin monia asioita ja tehdäesimerkiksi etätyötä. Tarvittaessa fyysi-sen liikenteen yhteydet ovat nopeat niinpääkaupunkiseudulle kuin Pietariinkin.Suomessa valtaliikenneväylänä tunnet-tu HHT-vyöhyke (Helsinki-Hämeenlin-na-Tampere) saa rinnalleen HKP-vyö-hykkeen (Helsinki-Kouvola-Pietari).

Kuva 81. Kouvolan saavutettavuus raideliikenteessä Helsinki-Pietari-akselillav. 2002.

Kuva 82. Kouvolan saavutettavuus raideliikenteessä Helsinki-Pietari-akselilla v. 2006.

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

iKu

va: A

imo

Huh

danm

äki


4.7.3 Kasarminmäen saneerausja it-osaamiskeskus

Kasarminmäen osaamiskeskus on entis-tä varuskunta-aluetta vajaan kilometrinpäässä Kouvolan keskustasta. Kouvolankeskusta on uudistunut viime vuosienaikana perusteellisesti. Kävelykatu toi-mii Kouvolan seudun lähes 100 000 asuk-kaan olohuoneena ja kauppapaikkana.

Kasarminmäen osaamiskeskus si-jaitsee historiallisessa kulttuurimiljöös-sä. Kasarminmäen tiilikasarmit ja van-hat asuinrakennukset on kunnostettu1990-luvulla oppilaitos-, yritys- ja asu-miskäyttöön. Kasarminmäen osaamis-keskus yhdistää alueelle sijoittuneet op-pilaitokset ja yritykset osaajaverkostok-si. Osaamiskeskuksen vahvuusalueina

ovat venäjän kieli ja -kulttuuri, viestin-tä- ja informaatioteknologian sovelluk-set sekä digitaaliset oppimisympäristöt.Kasarminmäen Osaamiskeskusta hallin-noi Kouvolan seudun kuntayhtymä.98

Kymenlaakson ammattikorkeakoulunviestinnän osastolla on kasarmialueellamodernit tilat ja laitteet. Medianomejavalmistava oppilaitos antaa 4-vuotises-sa koulutuksessaan mahdollisuudensuuntautua graafiseen suunnitteluun,mediatuotteiden suunnitteluun, yhteisö-viestintään tai verkkoviestintään. Am-mattikorkeakoulun liiketalouden osas-tolla on tradenomien koulutusohjelma,joka kouluttaa tietohallinnon suunnitte-luja toteutustehtäviin, kuten atk-tuki-henkilöksi, tietoverkkotehtäviin ja kou-lutus- sekä asiantuntijatehtäviin.

Kuva 83. Kasarminmäen tiilikasarmit saneerattu opiskelu-, asumis- ja työkäyttöön.

Tulevaisuudessa tällaisten palvelujentarve tullee lisääntymään, jolloin voisiajatella Osaamiskeskuksen tuottavantyövoimaa kasvaan kysyntään atk-tuki-palvelujen ja tietohallinnon osalta. Val-mistuttuaan ko. henkilöt voisivat halu-tessaan jäädä osaamiskeskuksen yhtey-teen IT-Campukseen tekemään töitä etä-muodossa freelancer -perusteella useal-le työnantajalle tai palkansaajana yhdel-

le, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla si-jaitsevalle työnantajalle omassa etätyö-pisteessään.

Lähes kaikki vanhat varuskuntara-kennukset on saneerattu vanhalla varus-kunta-alueella ja alue on nykyisin työ-,opiskelu-, tutkimus- ja asumisyhteisö.Osaamiskeskuksessa on mm. Helsinginyliopiston kääntäjäkoulutuslaitoksen jaaikuiskoulutuskeskuksen sekä Kymen-

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

i


laakson ammattikorkeakoulun toiminto-ja sekä lukuisia viestintäalan pienyrityk-siä ja mm. Soneran ja TietoEnatorin etä-toimipisteitä. Kouvola pyrkii edelleenkehittämään Kasarminmäen osaamis-keskusta mm. tuomalla sinne ammatil-lista peruskoulutusta ja tukemaan am-mattikorkeakoulun ja Helsingin yliopis-ton laitosten toimintaa ja edelleen kehit-tämällä muunto- ja aikuiskoulutusta.

Kasarminmäen Osaamiskeskus yh-distää alueelle sijoittuneet oppilaitoksetja yritykset osaajaverkostoksi. Osaamis-keskuksen vahvuusalueina ovat venäjänkieli ja -kulttuuri, viestintä- ja informaa-tioteknologian sovellukset sekä digitaa-liset oppimisympäristöt.

IT-Campus

Alueen yhteyteen rakennetaan IT-Cam-pus. Vaikka alue sijaitsee lähellä ydinkes-kustaa, se muodostaa silti oman rauhal-lisen, luonnonläheisen kokonaisuutensa.Ekoetätyön luonteeseen kuuluu ympäris-töystävällisten harrastusten suosiminensilloin kun se on mahdollista. Samassaajassa, joka pääkaupunkiseudulla kuluutavalliseen työmatkaan, pääsee Kouvo-lasta keskelle Valkealan erämaa-aluetta.Luonto ja siihen liittyvät elämykset ovathelposti tavoitettavissa vapaa-aikana.

Työpäivän jälkeen voi harrastaa esimer-kiksi kalliokiipeilyä tai lenkkeillä erä-maaluonnossa. IT-Campus Kouvolassaon tarjolla

• Tyylikkäät toimitilat, suunniteltui-na 2000-luvun tarpeisiin

• Toimintaympäristön, jossa luonto,työpaikat, asunnot, peruspalvelutja koulutusmahdollisuudet ovat lä-hellä

• Asiantuntevan tukipaketin yrityk-sille kehittämis- ja investointi-hankkeisiin

• Osaavaa työvoimaa ja täsmäkoh-dennettua koulutusta

• Huippuosaajia kiinnostavan koko-naisuuden virikkeellisessä miljöös-sä

IT-Campus Kouvola on suunniteltu en-sisijaisesti palvelemaan yrityksiä, jotkatekevät tietotyötä tai joiden toiminta jamenestyminen muuten liittyy informaa-tioteknologiaan. Yritysten tekniset tar-peet on otettu huomioon jo IT-Campuk-sen suunnittelun alkuvaiheessa. IT-Cam-pus Kouvola muodostuu neljästä liike-korttelista. Yrityskuvaa rakennetaan IT-Campuksessa modernien toimitilojenavulla. Viimeisimmät viestintäverkot li-säarvopalveluineen ovat valmiina alu-eella. IT-Campuksen I-vaiheessa mukaantulevat yritykset ovat päässeet alustapitäen vaikuttamaan vuokraamiensa toi-mitilojen suunnitteluun. Historiallisenkasarmialueen ilmettä on mukaeltu myösCampuksen liikekortteleissa. Punatiili on1900-luvun alkupuolen tapaan rakennus-ten julkisivujen tunnusmerkki.

IT-Campuksen alue sijaitsee van-han, peruskorjatun varuskunta-alueenvieressä, n. 700 m:n etäisyydellä kaupun-gin ydinkeskustasta. Alueelle voidaan to-teuttaa vaiheittain toimisto/ työskente-lytilaa kaikkiaan n. 24 000 m2. Ensimmäi-sen vaiheen laajuus on noin 3 000 m2. Päi-väkoti-, kouluja terveyspalveluidenosalta alue tukeutuu keskustan ja mui-den kaupunginosien palveluihin. IT-Cam-puksen viereen, samalle alueelle kaavoi-tetaan tontteja myös asumiseen, jotentyöntekijöillä on halutessaan mahdolli-suus asua aivan työpaikkojen vieressä.

Kuva 84. Kasarminmäen rakennuksissa yhdistyy vanha (traditio) ja uusi(it-ala).

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

i


Tämä työpaikan ja asunnon välinen ly-hyt etäisyys on ekoetätyö-ajattelun mu-kaista. Vaikka etätyössä jää työmatka etä-työpäivänä kokonaan pois, vaikuttaa työ-matkan pituus oleellisesti liikenteestäkertyvien ympäristöhaittojen määräänniinä työpäivinä kun työpaikalla käy-dään fyysisesti.

IT-Campuksen toimitilat varuste-taan nykyvaatimusten mukaisilla tele-,atk-, tiedonsiirto- ym. yhteyksillä. Varsi-naiset toimitilat ovat käyttäjien vaati-musten mukaan avo-, kombi- tai ns. kop-pikonttoreita. Sisustus- ym. ratkaisujenosalta tilat voidaan räätälöidä käyttäji-en tarpeiden mukaan. IT-Campuksenensimmäisen vaiheen rakentaminen aloi-tettiin vuoden 2001 lopulla ja tilat ovatvalmistuneet vuoden 2002 lopulla.

Yhteenvetona voidaan todeta, ettäKouvolan case-osiossa yhdistyy onnistu-neella tavalla vanha perinne/arkkiteh-tuuri, uuden teknologian opetus-, tutki-mus- ja kehittämispyrkimykset samoinkuin kestävän kehityksen edistäminensekä paikallisella että seudullisella tasol-la. Kouvolassa vuonna 2001 järjestetys-sä kestävän kehityksen tietoyhteiskunta-konferenssissa puhunut yhdysvaltalai-nen teledemokratian asiantuntija TedGordon totesi, että maailmanlaajuisesti-kin tarkasteltuna on harvinaista, ettäkaupungin kestävän kehityksen tavoit-teissa kaupunginjohto näin vakavastipaneutuu asian edistämiseen.


• Kasarminmäestä voitaisiin edelleenkehittää huipputasoa oleva etätyö-keskus/toimistohotelli (eCentre).Yritykset voisivat tarjota eCentres-sä työskentelemistä uutena vaihto-ehtona tai työsuhde-etuna omilletyöntekijöilleen. eCentreä voitaisiinmyös käyttää etätyöhön liittyvienpalvelujen ja teknologian kehittämi-seen ja kokeiluun. Koska eCentressäolisi korkealuokkaista viestintätek-nologiaa, niin eCentressä voitaisiinmyös järjestää globaaleja online vir-tuaalineuvotteluja ja -konferensse-ja. (Hietanen 2001).

• eCentren rinnalle tulisi kehittää kor-kealuokkaista asuinympäristöä. Alu-een tulisi olla väljä, vihreä, turvalli-nen ja urbaani ja varustettu korkea-luokkaisilla palveluilla. Tällä taval-la huippu-osaajien ja muun "valko-kaulusammattikunnan" ympärille/varaan voidaan rakentaa lisää uu-sia palveluammatteja ja -yrityksiä:huippuosaajat ja perusinsinöörittuottavat palveluja teollisuudelle jamuu palvelu-elinkeino tuottaa pal-veluita näille osaajille, esim. kulttuu-ri-, urheilu-, kahvila-, päivähoito-,koulutus-, viihde- ja matkailupal-veluja. (Hietanen 2001). Asuinaluevoisi sijaita aivan Kasarminmäentuntumassa, jolloin alue tukeutuisikeskustan hyviin palveluihin.

• Kasarminmäessä pystytään myöskehittämään autoton työpaikka jaasuinmiljöö -ideaa. Asukkaille voi-taisiin luoda toimintaympäristö,joka mahdollistaa elämisen mallin,jossa työnteko, asuminen, palvelutja harrastukset voidaan sovittaayhteen ilman pakollista yksityisau-toilua. Tämä edellyttää, että etäisyy-det kaikkiin keskeisimpiin palvelui-hin ovat lyhyet ja että kevyt- ja jouk-koliikenne toimii. Idean toteuttami-nen vaatii kuitenkin uudenlaistakaupunkipolitiikkaa ja -suunnitte-lua sekä asukkaiden asenteiden uu-distumista.

• Kouvola voisi ottaa etätyön kaupun-gin omaan henkilöstöpolitiikkaanmukaan kestävän kehitystä edistä-vänä tekijänä. Tällöin valittaisiin eri-tyskokeiluun jonkin tietty virasto,jossa etätyön tekemistä seurattaisiinliikkumisvaikutusten osalta. Etä-työntekijät pitäisivät matkapäivä-kirjaa ja pyrkisivät kaikessa liikku-misessaan - niin työmatka- kuin va-paa-ajan matkoilla - suosimaan ke-vyttä liikennettä tai joukkoliikennet-tä.

• Kouvolan kannattaisi markkinoidapalvelujaan muun muassa venäläi-sille yrityksille "lomatoimistohotel-


li" -konseptilla. Tällöin tuotteistettai-siin matkailupaketti, joka pitäisi si-sällään majoittumisen tehokkaanetätyöskentelyn mahdollistaviin ti-loihin (hotelli), tulkkipalvelut, kyl-pylä- ja terveyshoitopalvelut sekäkesällä huvipuistopalvelut yhdistä-en. Pakettiin tulisi saada sisällytet-tyä myös korkeatasoista kulttuuri-tarjontaa.

• Kouvolan kaupunki voisi laatia tu-levaisuusstrategian, jonka laatimi-seen osallistuisi mahdollisimmanmonta tahoa: kaupungin hallinto,seutuhallinto, kaupunkilaiset, järjes-töt, yritykset. Siinä käytäisiin läpiesimerkiksi nk. tulevaisuuspyörä- jatulevaisuustaulukkomenetelmäähyväksikäyttäen kaupungin asun-to-, maankäyttö- ja yrittäjäpolitiik-kaan, elinkeinorakenteeseen ja ym-päristöhallintoon liittyvät kehitys-mahdollisuudet kolmen aivoriihenkokonaisuudessa. Teledemokratiankeinoja käyttäen perustettaisiinedellä mainittuja tahoja edustava tu-levaisuusraati työstämään esiin tul-leita kehitysideoita, uhkia ja mah-dollisuuksia.

• Kouvola voisi järjestää Suomen en-simmäiset kansainväliset asunto-messut, joiden erikoisteemaksi tulisietätyö. Asuntomessuja varten suo-malaiset ja kansainväliset rakennus-liikkeet voisivat rakentaa Kouvo-laan eCentren. (Hietanen 2001).


4.8 Hämeen liitto


Hämeen visio: viihtyisän asumisen ja turvatun toimeentulon alueHämeenlinna, Forssa ja Riihimäki kohdealueen tarkasteltavana kuntakolmiona

• Hämeenlinnan asukasluku 46 108 henk.99

• asukastiheys kolmiotaajamissa 1 423 as/km2• yhden asukkaan asuntokuntia 41,5 %• muuttovoitto 0,5 % 217 henk.• 25-44 -vuotiaita 27,6 %• korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 29,2 %• työllinen työvoima 19 538 henk.• työttömyysaste 12,7 %• tietojenkäsittelypalvelualan työpaikkoja 168• etätyöntekijöiden määrä100:

1. arvio 1 378 henk.( osuus työllisistä 7 %); 2. arvio 2 213 henk.• etätyöpotentiaalin määrä 3 910 - 7 820 henk.• Forssan asukasluku 18 311 henk.• asukastiheys kolmiotaajamissa 1 411 as/km2• yhden asukkaan asuntokuntia 41,4 %• muuttotappio -1,1 % 138 henk.• 25-44 -vuotiaita 25,3 %• korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 20,1 %• työllinen työvoima 7 847 henk.• työttömyysaste 14,0 %• tietojenkäsittelypalvelualan työpaikkoja 45• informaatiosektorin osuus Forssan seudun työpaikoista on 9,6 % (v. 2001).• etätyöntekijöiden määrä:

1. arvio 140 henk. (osuus työllisistä 2 %); 2. arvio 878 henk.• etätyöpotentiaalin määrä 1 570 - 3 140 henk.• Riihimäen asukasluku 26 268 henk.• asukastiheys kolmiotaajamissa 1273 as/km2• yhden asukkaan asuntokuntia 39,8 %• muuttovoitto 0,4 % 131 henk.• 25-44 -vuotiaita 28,5 %• korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 29,2 %• työllinen työvoima 11 657 henk.• työttömyysaste 12,7 %• tietojenkäsittelypalvelualan työpaikkoja 207• etätyöntekijöiden määrä:

1. arvio 983 henk. (osuus työllisistä 9 %); 2. arvio 1261 henk.• etätyöpotentiaalin määrä 2 330 - 4 660 henk.

Hämeen liiton 16 jäsenkuntaa ryhmitty-vät Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimä-en kaupunkiseutuihin. Hämeenlinna onEtelä-Suomen läänin pääkaupunki jaSuomen vanhin sisämaan kaupunki.Hämeen alueella asuu noin 165 000 asu-kasta.

Virallinen vuonna 2002 hyväksyttyHäme-visio, joka korvaa vuonna 1999 hy-

väksytyn Hämeen aluekehittämisohjel-man, on seuraavanlainen (Hämeen maa-kuntaohjelma 2002):

Yhteistyössä toimiva Häme tarjoaavuonna 2020 vetovoimaisen toimintaympä-ristön kansainvälisesti kilpailukykyisilleyrityksille, joiden toiminta perustuu korke-aan teknologiaan ja verkostoitumiseen. Kor-keatasoiset julkiset palvelut tukevat yritys-


toiminnan menestystä. Häme on osa Etelä-Suomea, joka on maailmalle markkinoitu jamaailmalta helposti saavutettavissa. Hä-meessä uudet kulttuurit, ajatukset, kyvyt jaelämykset liitetään osaksi maakunnan nuo-rekasta ja kannustavaa identiteettiä. Hämeon innovatiivinen, luonnonläheinen ja tur-vallinen elinympäristö, jossa työ, asuminen,opiskelu ja vapaa-aika yhdistyvät kestäväl-lä tavalla.

Hämeessä asuvan prototyyppiä ka-rakterisoidaan puolestaan seuraavasti(Ibid.): Hämäläinen on harkitsevainen,osaava ja osallistuva kansainvälinen suo-malainen.

Etätyöskentelymalli sopii lähtökoh-taisesti hämäläiselle luonteenlaadulle:etätyössä joustavuus on avainsana jaharkitsevaisuus hyve. Tämä merkitseeesimerkiksi sitä, että etätyöntekijä huo-lella suunnittelee etätyöpäivänsä etukä-teen ja voi rytmittää tehtävänsä itselleenparhaiten sopivaan järjestykseen ja ajan-kohtaan, jolloin työn laatua tukee har-kinta. Virtuaalisesti kansainväliseenkanssakäymiseen osallistuminen etäyh-teyksineen sopii myös harkitsevaan luon-teeseen, small talkin hallintakin on täl-löin matalamman kynnyksen takana.

Hämeen maakunnan kehittämisenkeskeiset vahvuudet ovat perinteisestiolleet maakunnan sijainti, toimiva alue-rakenne ja infrastruktuuriverkko. Niitä

voidaan hyödyntää niin globalisaation,Euroopan integraatiokehityksen, tietoyh-teiskunnan kuin väestö- ja työpaikkake-hityksen haasteissa. Monimuotoinen ja -ilmeinen hämäläinen luonto sekä kult-tuuriympäristö ovat merkittäviä tekijöi-tä väestötavoitteiden ja maaseudun ke-hittämisen kannalta. Ne yhdistyvät maanväestöllisen painopisteen keskellä turval-liseksi ja viihtyisäksi koettuun pikkukau-punki- ja maaseutuasumiseen. Rikas kult-tuuriperintö linnoineen ja kartanoineensekä hämäläisyys ja vakaina ja ahkerinatunnetut hämäläiset ovat arvoja, joidenvaraan Häme rakentuu. Moneen muu-hun alueeseen verrattuna edelleen suh-teellisen hyvä väestörakenne on vahvuus,jonka ylläpitämiseen on kiinnitettävähuomiota. (Hämeen maakuntaohjelma2002, 15). Häme henkii turvallisuutta javiihtyisyyttä, mikä lintukotona houkut-telee lapsiperheitä, jos työllistymismah-dollisuudet etätyön avulla paranevat.Näin tapahtuu, mikäli alueelle muuttoasuunnittelevien lapsiperheiden vanhem-pien työnantajilta löytyy riittävästi etä-työmyönteisyyttä. Hämäläisen etätyön-tekijän profiilina voisikin olla pikkukau-pungin tai maaseudun asumisidylliä pri-orisoiva perheellinen - vastakohtana esi-merkiksi Helsingin keskustassa pienessäasunnossa viihtyvälle ja metropoli-nomadille sinkkuetätyöntekijälle.

Kuva 85. Hämeen liiton alue.


Nopean globalisaatiokehityksen vallites-sa maakunnan heikkoutena on suojattui-hin kotimarkkinoihin perustuva tuotan-torakenne. Kansainvälisillä markkinoil-la toimimiseen ja kilpailuun tottunuttayritystoimintaa on vähän. Yritysten pa-nostukset tutkimus- ja kehitystoimintaanovat suhteellisesti ottaen vähäisiä, min-kä takia maakunnan elinkeinojen uusiu-tumiskyky on heikko. Maakunta on pienija sen alueelta puuttuu voimakas keskus.Koulutettu työvoima muuttaa maakun-nasta pois työllistymismahdollisuuksienpuuttuessa. (Hämeen maakuntaohjelma2002, 16). Mikäli etätyö saataisiin yleis-tymään marginaalisesta asemastaan, sil-lä olisi vaikutuksia koulutetun väestönmahdollisuuksiin jäädä asumaan alueel-la. Voimakkaan keskuksen puuttuminen-kaan ei ole este virtuaalimaailmassa, jos-sa usean noodin välinen monisuuntainenverkostoituminen on keskeistä, ei niin-kään yhden suurkeskuksen satelliittimai-set kytkennät.

Häme haluaa profiloitua tiedon jaosaamisen maakuntana. Tietoyhteiskun-takehitys asettaa suuria haasteita osaa-mistarpeille. Tavoitteena on vastata näi-hin haasteisiin ja luoda maakunnan kai-kille asukkaille mahdollisuudet omaksuaja syventää tiedonhankinnan, tiedonhal-linnan, viestinnän ja tietotekniikan pe-rustaitoja. Yksityisillä kansalaisilla, yri-tyksillä ja yhteisöillä tulee olla mahdolli-suus päästä tietoverkkoihin kotoa, toimi-paikalta tai julkiselta palvelupisteeltäkäsin. Nopeita laajakaistaverkkoja javerkkopalveluja on kehitettävä kaikkiensaataville. (Maakuntaohjelma 2002, 38).Etätyön edistämisen kannalta tämä on-kin kriittinen kohta. Tavoitteen toteutta-misessa tulisi julkisten palvelupisteidenkehittämisen rinnalla panostaa erilais-ten etätyövuokratilojen kehittämiseen(ks. luku 4.8.3).

Ulkopuoliset mielikuvat hämäläi-syydestä ovat olleet negatiivissävyttei-siä, pysähtyneisyyteen ja vanhoillisuu-teen liittyviä (Hämeen maakuntaohjel-ma 2002, 16). Ekoetätyön kasvualustas-sa ne voidaan nähdä myös positiivisinapiirteinä: hektisen globaalin toimintaym-päristön keskellä huolellisena harkitse-misena sekä perinteiden ja kestävyyden

arvostamisena. Tällöin etätyö voidaankytkeä eko-orientoituneeseen elämänta-paan rauhallisessa ja turvallisessa asuin-ympäristössä, jossa sosiaalisen pääomanmerkitys korostuu.

Hämeellä on monia hyviä mahdol-lisuuksia kehittyä sekä globaalisti ettäeurooppalaisesti menestyväksi alueeksiniin asumiselle, työssäkäynnille kuinyrittämisellekin. Näitä mahdollisuuksiaovat sijainti, hyvät liikenneyhteydet,määrätietoinen panostaminen avaintoi-mialojen kehittämiseen, asumisen viih-tyisyystekijät, edullisuus kasvukeskuk-siin verrattuna, olemassa olevan oppi-laitosverkoston ja osaamisen jatkuva ke-hittäminen ja puhdas luonto. Luonto- jaympäristöarvojen kunnioitus, niidenmonimuotoisuuden ylläpitäminen ja kes-tävä hyödyntäminen luovat edellytyksetasukkaiden viihtyisyydelle ja mahdollis-tavat luonto- ja virkistysarvoihin perus-tuvan elinkeinotoiminnan kehittymisen.Elämystuotanto ja erilaiset kulttuuripal-velut ovat kasvava alue, jossa maakun-nalla on kehittämismahdollisuuksia.(Hämeen maakuntaohjelma 2002, 18).Mahdollisuudet voivat kuitenkin jäädätoteutumatta, mikäli niiden hyödyntämi-seen ei paneuduta riittävillä ja integroi-duilla toimenpiteillä. Elämys- ja kulttuu-ripalvelujen tuotanto voisi lisätä alueel-la sellaista yrittäjyyttä, jossa yhdistetäänetätyö, etämarkkinointi ja paikallistenpalvelujen demonstrointi.

Hämeen suurimpia uhkia on se, ettämaakunta ei pärjää kiristyvässä globaa-lissa kilpailussa ja suurempien kasvukes-kusten puristuksessa. Myös maakunnanlogistinen asema saattaa heikentyä eu-rooppalaisessa ja eteläsuomalaisessa kil-pailuympäristössä. Uhkana on, että maa-kunta ei jatkossakaan pääse hyödyntä-mään lähellä sijaitsevien kasvukeskus-ten kehitystä, vaan keskittyminen ole-massa oleviin keskuksiin kuten pääkau-punkiseudulle, Tampereelle ja Turku-Salo-akselille kiihtyy entisestään. (Hämeenmaakuntaohjelma 2002, 17).

Vastaavasti uhkia voidaan estää to-teutumasta, mikäli kehitetään enna-koivasti maakunnan logistista asemaanimenomaan kasvukeskusten välillä si-jaitsevana asumismaakuntana. Työpaik-


ka voi sijaita pääkaupunkiseudulla taiTampereella, koska etätyömahdollisuuk-sien lisääntyessä työmatka ei ole liianraskas kun sitä ei tarvitse tehdä päivit-täin. Maakunnan on kuitenkin mietittä-vä tarkasti, mikä on se lisäarvo, minkäalue asukkailleen tarjoaa. Menettääkömaaseutu rauhallisen ja viihtyisän elin-ympäristön statuksen, mikäli toivottukasvu alueelle toteutuu? Liikenteellises-ti tarkasteltuna hyvä sijainti edellyttääsamanaikaisesti valppautta ilman laa-dun kehityksen suhteen. Viihtyisä asuin-paikka edellyttää puhdasta ilmaa. Hä-meen liitossa on ensimmäisenä Suomes-sa laadittu koko maakunnan kattavakasvihuonekaasujen ja niitä vähentävi-en nielujen taselaskelma (Jokinen2000)101. Tuloksena saatiin, että ilmake-hän lämpenemistä aiheuttavien kasvi-huonekaasujen määrä on laskenut 6 %:aHämeen alueella vuosien 1990 ja 1998välillä. Tieliikenteen päästöt olivat Hä-meessä selvityksen mukaan noin 4,2 %koko Suomen päästöistä, vaikka maakun-nan väkiluku on vain noin 3,3 % kokoSuomen väkiluvusta. Hämeen suurempipäästöosuus selittynee maakunnan kes-keisellä sijainnilla ja läpikulkuliikenteensuurella osuudella (Ibid., 45-46).

Ekoetätyön kasvualustaa vahvistaatietoyhteiskuntastruktuurin (ict-elinkei-not ja -koulutus, toiminnat, tekniikat javerkot) kehittyneisyys. Tietoyhteiskun-nan osalta on varsin vähän alueellisiatilastotietoja saatavilla. Näin ollen maa-kuntia ei voida kovin helposti vertaillatoisiinsa. Valtakunnan tasolla voidaankuitenkin sanoa, että Hämeessä ict-alanpainoarvo on vähäinen. Vain noin yksiprosentti koko maan ict-alan liikevaih-dosta ja henkilöstöstä kohdistui Hämee-seen. Kun tämän yhden prosentin ver-tailulukuna tarkastellaan länsimaisissayhteiskunnissa vallitsevaa yleistä ict-alan painoarvoa, joka liikkuu eri arvioi-den mukaan välillä 30-50 %, voidaansanoa, että Häme on jäänyt kasvavansektorin periferiaan. (Hämeen liitto 2001,17-20.) Tilanne ei kuitenkaan ole näinsynkkä kaikilta osin. Esimerkiksi Forssanseutu on informaatiosektorin kehitykses-sä kuudentena Suomen seutukunnista(Rakennepolitiikkatiedote, lokakuu 2003).

Edellä ovat vain Salo, Oulu, Helsinki,Tampere ja Jyväskylä. Informaatiosekto-rin osuus Forssan seudun työpaikoista on9,6 % (v. 2001).

Hämeen ongelmana on ict-sektorinkehittämisen suhteen perinteisesti ollutkaupunkien pienuus ja kriittisen osaamis-massan kokoaminen, jolla tarkoitetaanosaavan työvoiman saatavuutta ja riit-tävän kehittynyttä tietotekniikan ja hen-kilöstön infrastruktuuria. Nämä tekijättaas yleensä löytyvät yliopistojen ja sa-man alan yritysten keskittymistä, joitaHämeestä ei löydy (Ibid.) Mietittävänäonkin, satsataanko pidemmällä tähtäyk-sellä ict-alan koulutuksen saaneiden ih-misten houkuttelemiseen asukkaiksi,alan yritysten toimintaedellytysten ko-hentamiseen vai kannattaisiko maakun-tastrategian suunnittelussa pyrkiä kes-kittymään jonkin tietyn kasvualan kou-lutuksen, tutkimuksen ja yrittäjyydennostamiseen maakunnan tärkeimmäksipäämääräksi.

Yhtenä Hämeen mahdollisuutenavoidaan nähdä tietotekninen sisällöntuotanto, joka ei työn luonteen vuoksi oleyhtä paljon sidoksissa paikkaan, kuinhardware-tuotanto tai perinteinen teol-lisuus. Lisäksi sisältötuotanto on erittäinnopeasti kehittyvä ja uusia suuntia etsi-vä ala, jonka kasvunäkymät ovat valta-vat. Toinen ict-sektoriin voimakkaastiliittyvä ala, joka saattaa tarjota Hämeel-le kilpailuedellytyksiä on ns. älytuottei-den tuotanto, joka tarkoittaa perinteisenteollisuuden tuotteita yhdistettyinä uu-teen teknologiaan (esimerkiksi Electro-luxin internet-jääkaappi, Reiman äly-vaatteet, Nokian älyrenkaat ym.). Kol-mas varteenotettava kilpailullinen vaih-toehto on tulevan yhteiskuntakehityksenaallon ennakoiminen. Uuteen aaltoon joaikaisessa vaiheessa mukaan pääsemi-nen olisi maakunnan kehityksen kannal-ta erittäin tärkeää. (Hämeen liitto 2001,16-20.) Tässä suhteessa herkkyys heikko-jen signaalien tunnistamiseen, yhteistyöavaintahojen kanssa sekä ennakkoluulo-ton, mutta hallittu riskinotto ovat ensisi-jaisen tärkeitä lähtökohtia maakunnankehitysstrategian suunnittelemiselle.


4.8.1 Etätyö toimintojenseudullisena joustajana

Hämeenlinna sijaitsee Helsingistä Tam-pereella ulottuvalla HHT-vyöhykkeellä,noin 100 km etäisyydellä Helsingistä.HHT-vyöhyke on koko maan tärkein kas-vuvyöhyke (Halme 2000, 1). Vyöhykkeenliikenteellisen rungon muodostavat pää-rata ja moottoritie E12 (vt3). Hämeen-linna sijoittuu keskelle tehokkaiden janopeiden liikennemuotojen muodosta-maa vyöhykettä. Vyöhykkeen voimak-

kaasti kasvaneet kaupunkiseudut, Hel-sinki ja Tampere, laajenevat entisestään.Hyvät liikenneyhteydet vyöhykkeellämahdollistavat entistä joustavammanasuntojen ja työpaikkojen sijoittumisen.Hämeenlinnassa ja sen lähiympäristös-sä on tarjolla runsaasti pääliikennereit-teihin tukeutuvia ja nykyrakenteen tun-tumassa olevia uusia ja ympäristöltäänviihtyisiä rakentamisalueita, jotka voisi-vat toimia vaihtoehtona pääkaupunki-seudun kehitykselle (Halme 2000).

Kuva 86. Hämeenlinnan keskusta ja uusia asuinalueita.

Aluerakenne näyttää kehittyvän nyky-trendin mukaan myös tulevaisuudessa.Hämeenlinna näyttää muodostavan kas-vavan alueen vyöhykkeen keskivaiheel-le. Seudun ajallinen etäisyys pääkaupun-kiseutuun on lyhentynyt ja lyhentyy vie-lä tulevaisuudessa. Syksyllä 2003 matkataittuu Pendolinolla jo 54 minuutissa.Ennen rautatietä reilun sadan kilomet-rin matkaan Helsingistä Hämeenlinnaanmeni hevosella runsas vuorokausi. Kunjunaliikenne alkoi ja kyseisten kaupun-kien välinen rata valmistui vuonna 1862,matka Helsingistä Hämeenlinnaan veineljä tuntia neljäkymmentä minuuttia.

Hämeenlinna kuuluu jo nyt taval-laan Helsingin työssäkäyntialueeseen.

Vuodenvaihteessa 1999-2000 1003 hä-meenlinnalaista eli 5,3 % työssäkäyvistäkävi töissä pääkaupunkiseudulla. Hä-meenlinna on suomalaisittain vanha kau-punki ja sillä vahva hämäläinen identi-teetti. Hämeenlinnalla on tarjota moni-puolista asumista, erityisesti omakotiasu-mista, nopeiden yhteyksien päässä pää-kaupunkiseudusta.

Hämeen alueella etätyön edellytyk-set ja ratkaisut voidaan kytkeä osaksikestävän kehityksen mukaista elämän-tapaa (ympäristöystävällistä asumista,työntekoa, liikkumista). Tämä edellyttääympäristömyötäisempien kehityssuunti-en edistämistä ja etenkin henkilöautollatapahtuvan pendelöinnin ja fyysisen lii-

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

i


kenteen vähentämistä etätyön avulla.Hämeenlinna ja Riihimäki ovat ekologis-tisesti pääradan varrella. Mikäli junassatapahtuva työmatkan hyötykäyttö yleis-tyy, yhä useampi saattaisi siirtyä junalii-kenteeseen työmatkallaan henkilöautonsijaan.

Seuraavassa luvussa selostetaanyksityiskohtaisemmin Hämeen liiton liik-kuvan etätyön kokeilua. Tällöin esimer-kiksi junavaunut tulisi varustaa tietyillävuoroilla tietoja viestintätekniikan osal-ta niin, että etätyö mahdollistuisi työmat-kaliikenteessä. Työntekijä aloittaisi työ-päivänsä etätyönä junavaunussa, saa-puisi varsinaiselle työpaikalleen mahdol-lisesti pääkaupunkiseudulla, tekisi työtäsiellä normaalia lyhyemmän työpäivänja palaisi Hämeen liiton alueelle junassaetätyöskennellen työmatkan. Tämä saat-taisi lisätä niiden henkilöiden määrää,jotka siirtyisivät henkilöauton käytöstä

Kuva 87. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -vyöhykkeen noodien tavoitetta-vuuskartta.

raideliikenteen käyttäjäksi junassa ta-pahtuvan liikkuvan etätyöinfrastruktuu-rin ansiosta. Keinoina, joilla työntekijätsaataisiin muina päivinä turvautumaantyömatkallaan junaan tai linja-autoon,voisi olla esimerkiksi se, että rautatiease-man ja linja-autoaseman yhteyteen jär-jestettäisiin pyöräparkkeja, valvottujapysäköintipaikkoja, autotalleja/katok-sia, toimiva liityntäliikenne. Onnistues-saan tällä toimintamallilla - liikkuvallaetätyöllä osana ekoetätyön konseptia -olisi merkitystä myös HHT-vyöhykkeenaluerakenteelle. Näin ollen visioinninkohteena on uusi aluepoliittinen instru-mentti, jonka hyödyntämiseen on kehi-tettävä konkreettisia ohjauskeinoja.

On mielenkiintoista analysoida tie-toyhteiskunnan asumispreferenssien jaetätyömahdollisuuksien välisiä kytken-töjä. Suomalaisten asumistoiveista voi-daan kärjistetysti sanoa, että ihmiset

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

i


haluavat asua omakotitalossa järven ran-nalla keskustan ja palvelujen lähellä. Ylei-siä asuinympäristöltä toivottuja ominai-suuksia ovat turvallisuus, rauhallisuusja luonnonläheisyys. Laajemmin tarkas-teltuna hyvä elinympäristö on terveelli-nen, turvallinen, viihtyisä, virikkeellinen,esteettinen ja luonnonläheinen sekä vas-taa asukkaittensa moniin muihinkin tar-peisiin. Asukastarpeita vastaava yhdys-kunta on ollut laajan kiinnostuksen sekämyös tutkimuksen ja kehittämisen koh-teena kansainvälisesti jo 1800-luvun lo-pulta.102 Mikä on tämän päivän vastauskeskusteluaiheeseen asukastarpeita par-haiten vastaavasta asuinympäristöstä?(Heinonen et al. 2002). Voisiko suomalai-sella uudella asuinympäristökonseptillaolla mahdollisuuksia sovittaa yhteen asu-mista ja työntekoa? Kuinka houkuttele-va hämäläinen asuinympäristö on etä-työhön siirtymisen kannalta? Hämeen-linnan keskustan tuntumassa uusillaasuinalueilla on näitä asukkaiden toivo-mia ominaisuuksia, lisäksi ympäristöys-tävällisyyttä liikkumisessa tukee se, mi-käli työmatka tehdään junalla. Tällöinliittymämatka rautatieasemalle ei saamuodostua liian pitkäksi, jotta ei synnyhoukutusta henkilöauton käyttämiseenkoko työmatkalla.

Asukastarpeet muuttuvat myös jat-kuvasti ja painottuvat eri lailla huolimat-ta keskeisistä yleistarpeista. On tärkeätätunnistaa ajoissa ne yhdyskuntien ja elin-ympäristöjen ominaisuudet, jotka ovatasukkaille ja heidän hyvinvoinnilleentärkeitä myös pitkällä tähtäimellä. Täl-löin on otettava huomioon sekä yksittäi-sen ihmisen ja rakennuksen elinkaarenaikana että sukupolvien yli tapahtuvatmuutokset. Asuinympäristöjen tulee täyt-tää kestävän kehityksen vaatimukset jaturvata yhdyskuntien kehittämisedelly-tykset vähintään kymmeniksi ja jopa sa-doiksi vuosiksi. Yhdyskuntien rakenta-mis- ja ylläpitoprosessien tulee olla ym-päristöystävällisiä (ympäristömyötäisiä)sekä eko- ja energiatehokkaita. (Heino-nen et al. 2002). Viihtyisän asuinympä-ristön tarjoamisen ohella yhdyskuntientulee olla riittävän kilpailukykyisiä toi-miakseen elinkeinoelämää ja sen kehitys-tä tukevana kasvualustana. Alueidenkilpailukyvyn ja kestävyyden kannalta

elämänlaatu ja sosiokulttuurinen moni-muotoisuus ovat puolestaan nousseetelinympäristön ydinkysymyksiksi (Hei-nonen & Lahti 2002)103.

Asukkaittensa tarpeita vastaavanelinympäristön tulisi yhdyskunnissa kyt-keytyä ekotehokkaaseen yhdyskuntara-kenteeseen. Etätyöntekijän asumistoivei-siin sopii myös muun muassa "matalienja tiiviiden" asuinalueratkaisujen kehit-täminen. Näillä tarkoitetaan sellaisiakaupunkimaisia ja pienimittakaavaisiatalo- ja korttelityyppejä sekä niiden mu-kaisia asumismuotoja, joissa asunnoistaon melko välitön yhteys omaan pihaan,puutarhapalstaan tms. sekä helppo pää-sy asuinalueiden ulkopuolella sijaitse-viin, laajoihin virkistys- ja ulkoilualuei-siin. Tällaisen kehityksen tuloksena asuk-kaat kokisivat elinympäristönä entistähoukuttelevammiksi ja valitsisivat tule-vaisuudessa asuinkuntansa ja -alueensaenemmänkin niiden viihtyisyyden jaympäristöystävällisyyden kuin asuinkus-tannusten vuoksi. (Heinonen et al. 2002).

Hämeen asuinalueilla on tarjotanäitä kvaliteettejä, mutta asuinalueenaHämeen houkuttavuus tarvitsee rinnal-le toimeentulo- ja työntekomahdollisuuk-sien vahvistamisen. Etätyömahdollisuuson eräs tapa joustaa seudullisia toimin-toja. Tällöin asuminen pikkukaupunki-ympäristössä ei käy liian rasittavaksipitkän työmatkan takia. Maaseudullaasumista on pidetty idyllisenä elämisenmuotona, joka mahdollistuisi etätyönansiosta. Tämä on kuitenkin liian roman-tisoitu kuva etätyöstä - realiteetit ovatkarummat, sillä maaseudulle sijoittuval-le etätyölle on monia vaatimuksia. Tieto-liikenneyhteydetkään eivät vielä tässävaiheessa ole maaseudun osalta riittäväl-lä tasolla tehokkaan etätyön vaatimuk-sia ajatellen. Tietoliikenneinfran lisäksimerkittävämmäksi nousevat sosiaalisetreunaehdot. Etätyö ei ole ammatti, jotentyöpaikka tulee yleensä olla olemassaennen etätyöhön ryhtymistä. Maatalou-den yhteyteen sijoittuneena esimerkiksitoisen aviopuolison tekemä etätyö onkuitenkin varteenotettava vaihtoehto ,mikä tukee maaseudulla asumista. Lisäk-si vanhenevan väestön osalta aukeaa yhäenemmän tilanteita, joissa toinen puoli-so jää eläkkeelle ja toinen on työelämässä


vielä kiinni. Maallemuutto mahdollistuu,mikäli työtä tekevä puoliso siirtyy etä-työhön läpi vuoden asuttavaksi muun-nettuun kesäasuntoon tai paluumuutonjuurille.

Tässä yhteydessä herää kysymys,voidaanko arvioida, mikä on etätyönte-kijän ihanneasuinympäristö ja asuinalue-tyyppi. Vastauksena on, että yleisten asu-kastarpeiden moninaisuuden vuoksi tar-vitaan monenlaisia elinympäristöjä eikäole löydettävissä yhtä ainoaa, oikeaa jaideaalista ratkaisua kaikille. Vastaavastivoidaan todeta etätyön muotojen moni-naisuuden osalta, että juuri vaihtoehto-jen kirjo etätyönteon muodoissa (kotiinsijoittuva, etätyökeskukseen sijoittuva,yrityspuistoon sijoittuva, liikkuva etätyöjne, täyspäiväinen, osittainen, satunnai-nen, jaksottainen jne) on tärkeää tarkoi-tuksenmukaisimman ratkaisun tai rat-kaisujen yhdistelmän löytämiseksi ku-hunkin elämäntilanteeseen sopivana.Olosuhteiden muuttuessa etätyöratkai-sut tulisi lisäksi olla joustavasti tarkistet-tavissa.

Etätyön osalta voidaan asunnolle jaasuinympäristölle asettaa tiettyjä yhtei-siä kriteerejä. Kukaan ei halua tehdä etä-työtä ahtaassa asunnossa. Näin muodoinmikäli kyseessä on kotona tehtävä etä-työ, asunnon koko, tila- ja kalusteratkai-sut sanelevat etätyön puitteita. Erityisenhaasteellista on kerrostaloon sijoittunutetätyö (Virtanen & Heinonen 2003).Asuinympäristöä koskevat samat vaati-mukset eli rauhallisuus ja mieluusti luon-nonläheisyys. Näistä voidaan tinkiä esi-merkiksi lähipalvelujen hyvän varuste-lun turvin. Etätyökeskuksessa tehtäväetätyö luonnollisesti edellyttää asuinalu-etta, jonka läheisyydessä on etätyökes-kus tai vastaava etätyötila. Mikäli etäi-syys etätyökeskukseen on pitkä, ei synnyhyötyjä suhteessa perinteiseen tilantee-seen eli varsinaisella työpaikalla työsken-telyyn nähden.

4.8.2 Liikkuvan etätyön kokeiluHämeen liitossa

Tässä Ekoetätyö -hankkeessa on tarkas-teltu raideliikenneyhteydettä hyödyntä-vän Hämeen maakunnan mahdollisuuk-

sia etätyön profiloimiseen osana liikku-van etätyön käsitettä (liikkuvasta etä-työstä ks. tarkemmin luvussa 5.1). Täl-löin edellytyksenä on se, että esimerkiksijunavaunut tulisi varustaa tietyillä vuo-roilla tietoja viestintätekniikan osaltaniin, että etätyön teko olisi mahdollistatyömatkaliikenteessä. Työntekijä aloittai-si työpäivänsä työskentelemällä etätyö-nä junavaunussa, saapuisi varsinaiselletyöpaikalleen Hämeenlinnassa, tekisityötä siellä normaalia lyhyemmän työ-päivän ja palaisi omalle asuinalueelleenetätyöskennellen junassa työmatkanajan. Vastaavasti muualla työssä käyvätHämeessä asuvat voisivat ryhtyä kokei-lemaan tätä liikkuvan etätyön mallia.

Liikkuvan etätyön malli saattaisi li-sätä niiden henkilöiden määrää, jotkasiirtyisivät päivittäisillä työmatkoillaanhenkilöauton käytöstä raideliikenteenkäyttäjäksi junassa tapahtuvan liikkuvanetätyöinfrastruktuurin ansiosta. Onnis-tuessaan toimintamallilla olisi merkitys-tä myös pääkaupunkiseudun alueraken-teelle. Visioinnin kohteena on siis uusialuepoliittinen instrumentti, jonka avul-la voitaisiin purkaa pääkaupunkiseudul-le kohdistuvan muuttoliikkeen paineita.Tämä liikkuvan etätyön analyysi on teh-ty erityisesti Hämeen liiton ja YTV:n tut-kimusosioissa, joiden tarkoituksena onkehittää vaihtoehtoisia ratkaisuja pitkiätyömatkoja tekevien henkilöiden siirtyäetätyöhön. Tämä tapahtuisi yhdistämäl-lä asuntoon sijoittuvan ja etätyökeskuk-seen sijoittuvan sekä liikkuvan etätyönmalleja tarkoituksenmukaisesti. HHT-vyöhykkeen skenaariotyössä (Halme2000) on ehdotettu liikkuvan etätyönmallin kokeilemista ja edistämistä, mikäon edellyttänyt samalla junaan sijoittu-van työympäristön kehittämistä.

Hämeen liiton etätyökokeilunlähtökohta

Hämeen liiton etätyökokeilussa etätyötälähestytään hajautettuna ja liikkuvanatapa tehdä työtä ja organisoida työnte-koa. Hyvin suunniteltuna etätyön on to-dettu tehostavan organisaation toimin-taa. Etätyön avulla organisaatio säilyt-


tää kilpailukykynsä, hankkii osaavaahenkilöstöä ja pitää sen palveluksessaan,parantaa henkilöstön elämänlaatua sekäedesauttaa työn ja perhe?elämän yhteen-sovittamista. Etätyö voi toimia myöseräänlaisena vetovoimatekijänä uuttahenkilöstöä rekrytoitaessa. Tämä seikkatulee korostumaan lähitulevaisuudessakun suuret ikäluokat poistuvat työelä-mästä ja kilpailu osaavasta työvoimastakiristyy voimakkaasti. Liikkuva etätyö onyksi ekoetätyö -konseptin ratkaisuvali-koimasta. Ympäristöystävälliseksi sentekee työmatkan toteuttaminen henkilö-auton sijaan julkisella liikenteellä ja eten-kin raideliikenteessä. Hämeen liiton ko-keiluun osallistuneet henkilöt lisäksi kä-velivät rautatieasemalle eikä heidän ko-titaloudessa ollut henkilöautoa.

Liikkuvan etätyön kokeilun puitteet

Hämeen liitto käynnisti 1.3.2002 kahdentyöntekijänsä osalta liikkuvan etätyönkokeilun osana VTT:n Etätyön ekohallit-tu käyttöönotto tutkimushanketta. Tämäkokeilu kesti yhteensä kolme kuukauttapäättyen 31.5.2002. Liikkuvan etätyönkokeilu perustui raideliikenneyhteyksi-en hyödyntämiseen. Kokeilussa mukana

olleet työntekijät, työnimikkeiltään suun-nittelija ja erikoissuunnittelija, sopivaterillisillä työsopimuksiinsa liitetyillä etä-työsopimuksilla etätyökokeilun ehdois-ta Hämeen liiton kanssa. Toinen mobiilietätyöntekijä kulki töihin Hämeenlin-naan Tampereelta ja toinen Helsingistä.Kummallakin oli siten pitkä työmatka,johon kului yhteen suuntaan toiseltatyöntekijältä 1 t 15 minuuttia ja toiselta 1tunti ja 45 minuuttia. Kolme kuukauttakestäneen kokeilun tarkoituksena oli sel-vittää, miten päivittäinen junamatkasoveltuu työskentelyyn ja erilaisten työ-tehtävien hoitamiseen kannettavaa tie-tokonetta ja matkapuhelinta hyväksikäyttäen104. Tällöin työpaikalla tehtävännormaalin työpäivän pituus lyhentyi.Kokeilun yhteistyökumppanina toimi VR,joka järjesti kokeiluun osallistuneille tie-tyt istumapaikat heidän päivittäin käyt-tämistään junista. (Saarinen 2002). VTTtoteutti lisäksi kokeilijoille kyselyn kokei-lun alussa ja lopussa.105

Kokeilun käytännön järjestelyt

Kokeilun suunnittelu aloitettiin keskus-telemalla edellä mainitun kahden työn-tekijän kanssa mahdollisuudesta osallis-

Kuva 88. Liikkuvaa etätyötä voi tehdä junassa.

Kuva

: Kirs

i Kau

nish

arju


tua liikkuvan etätyön kokeiluun. Molem-mat työntekijät olivat kiinnostuneita asi-asta ja halusivat osallistua kokeiluun.Seuraavaksi asiasta keskusteltiin työn-antajan kanssa ja suhtautuminen asiaanoli erittäin myönteinen. Niinpä päätet-tiin hankkia kokeiluun osallistuville tar-vittavat laitteet eli kannettavat tietoko-neet ja GPRS-matkapuhelimet. Tämänjälkeen VR:n kanssa neuvoteltiin kokeili-joille istumapaikat heidän työmatkoillakäyttämistään junista. Työntekijöille laa-dittiin erilliset etätyösopimukset (malli-sopimus liitteenä 3) voimassa olevientyösopimustensa liitteeksi, joissa sovit-tiin käytännön asioista ja työn tekemisenehdoista. Työaika sovittiin korvattavak-si työntekijöille heidän täyttämiensä etä-työpäiväkirjojen perusteella, jotka he vii-koittain palauttivat esimiehellensä. (Saa-rinen 2002). Etätyöpäiväkirjaan pyydet-tiin kirjaamaan tehdyt työtehtävät ja nii-hin kulunut aika sekä esiin tulleita on-gelmia, tekniikkaan, asioiden sujuvuu-teen, työympäristöön ja yhteydenpitoonliittyviä seikkoja. Lisäksi seurattiin yh-teydenottoa virastolle tai muualle sekäasiaa, jonka puitteissa yhteys on otettu.

Työntekijöiden kokemuksetliikkuvasta etätyöstä

Työn valmistelu

Kun etätyötä on tehty päivittäin juna-matkoilla, on sitä pitänyt myös valmis-tella työpäivän kuluessa. Päivän töitä onpitänyt suunnitella siten, että joku tehtä-vä tai joitain tehtäviä varataan tehtä-väksi junamatkan aikana. Työntekijäteivät ole kokeneet työn valmisteluun liit-tyviä asioita työläiksi tai aikaa vieviksi,vaan kyse on ollut ennemminkin omantyön ja työtehtävien organisoinnista.

Työskentelytilat ja -välineet

Työntekijöillä oli kokeilun aikana käytös-sään VR:n heille erikseen varaamat tie-tyt paikat heidän käyttämistään Interci-ty -junista. Kokeilijoiden mielestä erittäintärkeää työskentelyn onnistumisen kan-nalta se, että istumapaikan hakemiseenei kulunut turhaan tehokasta työskente-lyaikaa. Paikanvaraus juniin tietotyöis-tuinpaikoille sujui ongelmitta. Usein kuu-

kausilipuilla matkustaville varatut pai-kat ovat junissa täynnä, jolloin istuma-ja työskentelypaikan löytäminen saattaaolla hankalaa. Varatut paikat ovat pää-asiassa olleet kahden hengen erillisissäallergiaosastoissa, joissa pöytätilaa ei juu-rikaan ole ollut käytettävissä. Pöytätilanpuute onkin vaikeuttanut joidenkin työ-tehtävien tekemistä. Allergiaosastot onvarustettu sähköpistokkeilla ja tehoste-tulla ilmastoinnilla. Sähköpistoketta eikokeilijoiden mukaan ole näin lyhyillämatkoilla tarvittu juuri lainkaan, silläkannettavan tietokoneen akku on kestä-nyt varsin hyvin junamatkan ajan. Aller-giaosastot on lasiovella eritytetty käytä-vältä, joten samassa tilassa istuu siismaksimissaan kaksi henkilöä. Tämä ontaannut hyvän työrauhan matkojen ajak-si paria poikkeusta lukuun ottamatta.Nämä poikkeukset ovat aiheutuneetkanssamatkustajan liiallisesta puheliai-suudesta tai humalatilasta, jolloin työn-teko matkan aikana on ollut mahdoton-ta. "Kahden istuttavassa loosissa" vasta-päätä istuva kanssamatkustaja oli useinaktiivinen ja halusi jutella. Aina ei tah-dottu ymmärtää, että etätyöntekijä todel-la halusi tehdä työtä, vaikka juttuseuraa-kin olisi ollut tarjolla.

Aurinkoisina päivinä häikäisy onmyös hankaloittanut työntekoa jonkinverran. Ikkunoiden verhot eivät ole riit-täneet poistamaan häikäisyä riittävästi,vaan esimerkiksi kannettavan tietoko-neen näytöstä ei ole saanut aina selvääauringon häikäisyn vuoksi. Työskentelyjunassa koettiin turvalliseksi sekä laittei-den että työaineiston sisällön osalta. Etä-työssä yleensä tietoturva-asioihin onkiinnitettävä huomiota. Liikkuvassa etä-työssä tietoturva voi vaarantua kahdes-ta syystä, tietoliikenteeseen ja tekniik-kaan kohdistuvan vahingon takia tai fyy-sisen teiden anastuksen kautta. Ranskas-sa kannettavien tietokoneiden varkaudetovat yleistyneet etenkin nopeissa junis-sa, joissa työskentelee paljon tietotyönte-kijöitä laitteineen.

Työskentelyvälineinä on kokeilijoil-la ollut käytettävissään kannettava tie-tokone ja matkapuhelin. Tarkoituksenaoli kokeilun aikana testata myös puheli-men ja tietokoneen välistä langatonta


yhteyttä, jonka avulla oli mahdollistapäästä käsiksi oman työpaikan NT-ver-kossa oleviin tiedostoihin ja sähköpostiin.Valitettavasti kannettavassa tietokonees-sa tietoliikenneyhteyksien muodostami-seen käytettävien GPRS-korttien toimi-tuksen viivästymisen vuoksi tämän asi-an kokeilu jäi vain viikon mittaiseksi.Kokeilua pyritään näiltä osin jatkamaanedelleen. Matkapuhelimen toiminta ju-nassa on koettu jossain määrin ongelmal-liseksi. Kokemusten mukaan Helsinki-Hämeenlinna välillä yhteys toimii pariamaantieteellistä kohtaa lukuun ottamat-ta suhteellisen hyvin. Sen sijaan Tampe-re-Hämeenlinna -välillä on matkapuhe-linyhteyksien kanssa enemmän ongelmia.(Saarinen 2002).

Liikkuvan etätyön tekijät ovat ko-keilleet erilaisia työtehtäviä tämän ko-keilun aikana. He ovat kirjoittaneet muis-tioita, tiedotteita ynnä muita erilaisiatekstejä. Myös sähköpostien lukeminenja niihin vastausten kirjoittaminen val-miiksi on ollut mahdollista tietoliiken-neyhteyksien puutteesta huolimatta. Kunsähköpostit on ladattu koneelle valmiik-si palvelimelta joko töistä lähtiessä taivaikkapa aamulla kotona omia tietolii-kenneyhteyksiä käyttäen, on sähköpos-

tien lukeminen junamatkan aikana ollutmahdollista. Samoin vastauksia on voi-nut kirjoittaa valmiiksi matkan aikana jatallettaa ne luonnoksina sähköpostioh-jelmaan. Nämä valmiiksi kirjoitetut säh-köpostit on pystytty lähettämään vas-taanottajille, kun kannettava tietokoneon työpaikalla liitetty verkkoon. Joissa-kin sähköpostiohjelmissa on mahdollis-ta siirtää lähetettäviä viestejä saman tienjonoon ja ohjelma lähettää jonossa ole-vat viestit automaattisesti kun seuraa-van kerran verkkoyhteys kytketään. Kir-joitustehtävät ylipäätään ovat kokeilijoi-den mielestä soveltuneet erittäin hyvinjunassa tehtäviksi töiksi. Kirjoittamiseen onpystynyt keskittymään toimisto-olosuhtei-siin verrattuna paremmin, kun puhelin taihenkilöt eivät ole keskeyttäneet kirjoitus-työtä kesken kaiken, kuten toimistossausein tapahtuu.

Työn sisältö

Pitkien ja paljon erilaista materiaaliavaativien asiakirjojen kirjoittaminen onollut hankalaa johtuen edellä kuvatustapöytätilan puutteesta ja verkkoyhteyk-sien puutteesta. Sellaiseen aineistoon,joka on tallennettuna omaan hakemis-toon työpaikan NT-verkolle ei matkan

Kuva 89. Liikkuvan etätyön työskentelyolosuhteiden kehittäminen on ensisijainen haaste.

Kuva

: Kirs

i Kau

nish

arju


aikana ole siis päässyt käsiksi. Sen vuok-si tällaisten paljon aineistoa vaativienkirjoitustehtävien valmisteluun on men-nyt enemmän aikaa kuin tavallisissakonttoriolosuhteissa. Samoin jonkin ver-ran hankaluuksia on koitunut siitä, ettäsähköpostien liitetiedostot on joutunuttallettamaan kannettavalle tietokoneel-le, eikä tallettaminen esimerkiksi omaanhakemistoon NT-verkolle ole ollut mah-dollista tietoliikenneyhteyksien puutteenvuoksi. Edellä mainittujen kirjoitusteh-tävien lisäksi kokeilijat ovat lukeneet eri-laisia taustamateriaaleja ja aineistoja ju-nassa. Näissäkin tehtävissä lukurauhaon ollut parempi kuin työpaikalla. Ko-keilun aikana junamatkalla on myös pi-detty kahden hengen työpalaveri. (Saa-rinen 2002).

Työn vaikutukset ja raportointi

Junassa työmatkoilla tehdystä työstä onraportoitu viikoittain palauttamalla täy-tetty etätyöpäiväkirja (malli etätyöpäi-väkirjasta liitteenä) esimiehelle. Esimieson hyväksynyt työajan päiväkirjan pe-rusteella. Raportoinnin kokeilijat kokivatvarsin sujuvaksi, eikä siihen mennyt ai-kaa sen enempää kuin matkalaskunkaanlaatimiseen.

Työntekijät kokivat oman työnsä jatyön tekemisen tehostuneen aikaisem-paan verrattuna. Työpäivä alkaa tehok-kaammin, kun aamulla heti junamatkal-la pääsee töihin käsiksi. Sen jälkeen onollut 15-20 minuutin kävelymatka rau-tatieasemalta työpaikalle, joka on toimi-nut hyvänä happihyppelynä ja sopivanataukona ennen kuin työt aloitetaan aa-mulla työpaikalla ja myös iltapäivälläkun siirrytään taas junaan tekemään töi-tä. Työpäivän on siis keskeyttänyt pienitaukoliikunta ulkoilmassa, jolla työnte-kijät ovat kokeneen olevan vaikutustamyös loppupäivän työtehokkuutta aja-tellen.

Omalle kohdalle tulevina hyötyinäodotettiin työpäivän lyhenevän, kun ai-kaa ei mene niin paljon pelkkään mat-kustamiseen. Tämä hyöty myös toteutuihyvin ja verrattuna aikaisemmin tehtyynmuuhun etätyöhön ajansäästö olikin suu-rin hyöty. Etätyön mahdollistamasta te-hokkaammasta työnteosta ja työntekijän

virkeänä pysymisestä nähtiin olevanhyötyä myös koko organisaatiolle. Mo-lemmat kokeiluun osallistuneet pitivätetätyömahdollisuutta merkittävänä te-kijänä työmotivaation kannalta. Nor-maalipituista työpäivää (työmatkan ta-kia ylipitkän työpäivän sijaan) tekevätyöntekijä on tehokkaampi ja motivoitu-neempi. Työssä jaksamiselle ja viihtymi-selle etätyömahdollisuudesta nähtiin ole-van merkittävää hyötyä. Omalla kohdallaodotetuista hyödyistä parhaiten toteutui-kin jaksamisen lisääntyminen. Myös te-hokkuus työn teossa lisääntyi entisestäänkuten edellä mainittiin.

Kokeilun alussa elämän laadun ar-veltiin paranevan liikkuvan etätyönmyötä. Muun organisaation odotettiinmuuttavan mielipidettään etätyöstämyönteisemmäksi, kun voidaan osoittaaetätyön olevan tehokasta. Työtovereidensuhtautumisen etätyön tekemistä koh-taan arvioitiin muuttuvan yhä positiivi-semmaksi, kun huomataan, että työt su-juvat etätyöstä huolimatta tai juuri senansiosta. Kokeilun lopussa työn kerrot-tiin tuntuneen mielekkäämmältä, koskase oli ajallisesti hallittavissa. Työskentelyjunamatkan aikana tuntui hyödylliseltäja vapaa-aikaa jäi enemmän. Junassapystyi keskittymään hyvin työhönsä kes-keytysten vähentyessä. Junassa tunnut-tiin saavan aikaiseksi jopa enemmänkuin työpaikalla. Oma elämänlaatu ko-heni kokeilijoiden mukaan huomattavas-ti, kun aikaa jäi työpäivän jälkeen enem-män harrastuksille ja vapaa-ajan aktivi-teeteille. Selvä parannus entiseen oli myöspirteämpi olotila ja kohentunut työkyky,kun aikaiset aamuherätykset siirtyivätmyöhemmäksi.

Kokeilun myötä kanssakäyminentyöpaikalla työtovereiden kanssa vähe-ni, koska työpaikalla päivittäin vietettyaika lyheni. Niinpä puutteena koettiinesimerkiksi se, että työpaikan tapahtu-mista ei oltu niin hyvin tietoisia, mikäliesimerkiksi aamun yhteinen kahvituntityökavereiden kanssa jäi kokeilun vuok-si väliin. Sosiaalisiin suhteisiin tulee siiskiinnittää erityistä huomiota, kun työpai-kalla oloaika lyhenee. (Saarinen 2002).

Kokeilijat eivät juurikaan tee muutaetätyötä kotona. He asuvat jo nyt huo-


mattavan kaukana työpaikastaan, jotenetätyömahdollisuuden takia ei halutamuuttaa vielä kauemmas. Mahdollises-sa kakkosasunnossa tai kesämökillä työs-kentely on kuitenkin houkutteleva vaih-toehto, mikäli tällainen asunto tai mökkion olemassa. Liikkuvaa etätyötä he ovathalukkaita jatkamaan kokeilun jälkeen-kin. Kokeiluun osallistuneita pyydettiinlisäksi arvioimaan kotiin sijoittuvan jaetätyökeskuksessa tapahtuvan etätyönvälisiä eroja. Kotona tehtävän etätyönhyötyjä pidettiin suurempina kuin etä-työkeskuksessa tehtävän etätyön hyöty-jä. Kotona tehtäessä etätyötä aikaa ei kuluetätyökeskukseen siirtymiseen ja kotonavoi itse säädellä työn tekemisen aikatau-lua. Työtä voi tehdä esimerkiksi illalla taimuuna itselle sopivana aikana. Liikku-vassa etätyössä ei nähty mitään erityisiäriskejä verrattuna kotona tehtävään etä-työhön. Työmatkalla voi tietysti sattuatapaturmia, mutta niin voi kotonakin.Etätyökeskuksessa puolestaan sosiaalisetkontaktit nähtiin tärkeinä, samoin kuinse, että työ- ja vapaa-aika ei pääse sekoit-tumaan.

Kyselyssä pyydettiin kertomaan,miten tärkeinä vastaajat pitivät etätyönpositiivisia ympäristövaikutuksia. Etä-työn hyödyn suuruutta pyydettiin arvi-oimaan kaupungin ilmanlaadun, luon-non vähäisemmän kuormittumisen, lii-kenneruuhkien vähenemisen ja melunvähenemisen suhteen asteikolla yhdestäviiteen. Numero yksi edusti olematontahyötyä ja numero viisi suurta hyötyä.Alkukyselyssä etätyöstä nähtiin olevanhyötyä enemmän kuin keskimääräisestinäiden vaikutusten suhteen. Loppukyse-lyssä tilanne oli lähes sama. Etätyöstäuskottiin pidemmällä tähtäimellä olevanmyönteisiä ympäristövaikutuksia, mikälise yleistyisi ja vakiintuisi. Etätyöskente-lyn ympäristöllisten vaikutusten merki-tys organisaation imagolle oli myös al-kukyselyssä keskimääräistä merkittä-vämpi.

Työnantajan kokemukset

Työnantaja on ollut tyytyväinen kokei-lun antiin ja tuloksiin. Molempien työn-tekijöiden työtulokset ja työn laatu ovatolleet erittäin hyvät kokeilun aikana. Etä-

työpäiväkirjaan raportoitujen tietojenperusteella voidaan arvioida, että työaikaon käytetty vähintään yhtä tehokkaastijunassa kuin työpaikallakin. Organisaa-tio sai lisäksi kokeilusta paljon myönteis-tä julkisuutta, mikä kertoi aiheen kiin-nostavuudesta ja innovatiivisuudesta.Työnantajan mielestä etätyön ja liikku-van etätyön tekeminen ei sovellu kaikil-le, eikä kaikkiin tehtäviin. Henkilöidentyötehtävät pitää luonnollisesti olla etä-työhön soveltuvia ja henkilöiden pitääolla riittävän vastuuntuntoisia ja itsenäi-siä, jotta he kykenevät etätyötä tekemään.Erityisen tärkeää liikkuvan etätyön on-nistumiselle on luottamus työntekijän jatyönantajan välillä. (Saarinen 2002).

Liikkuvan etätyökokeilun suosituksetja kehittämistoimenpiteet

Kokeilun perusteella kiinnostusta liikku-van etätyön käyttöönotolle ja lisäämisel-le on varsinkin työntekijöiden keskuudes-sa. Monet kanssamatkustajat ovat olleetjunissa erityisen kiinnostuneita kokeilus-ta ja kyselleet, kuinka tällaiseen kokei-luun pääsisi itsekin mukaan. Sekä työn-tekijät että työnantajat tarvitsevat tällai-sen asian käynnistämiseksi enemmän tie-toa käytännön toimenpiteistä liikkuvaanetätyöhön liittyen. Käytännön järjestelyteivät tämän kokeilun järjestämiseksi oleolleet millään tavalla työläitä, kutenmonesti ehkä luullaan. Tärkein asioideneteenpäin viemistä helpottanut seikka onollut sekä työnantajan että työntekijöi-den ennakkoluuloton ja rohkea suhtau-tuminen ja positiivinen asennoituminenliikkuvan etätyön järjestämiseen.

Junissa ei kokeilijoiden mielestä oleaina riittäviä edellytyksiä tehdä etätyö-tä. Kuukausilipulla matkustaville tulisivarata tietty paikka junassa, esimerkiksioma osasto tai vaunu pöytineen ja pisto-rasioineen. Nykyiset työskentelytilat ei-vät kokeilijoiden mielestä ole tarpeeksihyvät. Mahdollisuus kannettavalla tie-tokoneella työskentelyyn tulisi olla var-ma. Ergonomiaan ja rauhalliseen työs-kentely-ympäristöön tulisi kiinnittäähuomiota, koska työrauha junissa ei oleaina kovin hyvä. Erillisessä vaunussatyömatkalla työtä tekeville voisi olla pie-


net työpöydät, joihin kannettavan voiasettaa. Kanssamatkustajat eivät näissätiloissa pyrkisi juttuseuraksi, koska kaik-ki tekisivät matkalla töitä. Liikkuvaanetätyöhön ei nähty sisältyvän mitäänerityisiä riskejä verrattuna kotona tehtä-vään etätyöhön.

Etätyön tekniseen varusteluun ja sentoimivuuteen eivät vastaajat olleet täy-sin tyytyväisiä kummassakaan kyselys-sä. Verkkoyhteydet eivät toimineet kit-katta ja internet- ja puhelinyhteydet kat-keilivat junassa jatkuvasti. Sähköposti-yhteys saatiin toimimaan vasta kokeilunloppuvaiheessa. Työpaikan verkkoa eivoitu käyttää kokeilun aikana ollenkaanesimerkiksi tiedostojen hakua varten.Ergonomiaa junassa pidettiin huononaja ikkunassa oleva häikäisysuoja ei ollutriittävän tehokas estääkseen auringonhäikäisyä. Etätyön tekeminen ei ole pai-kasta kiinni, kunhan vain toimivat tieto-liikenneyhteydet on taattu. Tulostin, fak-si ja kopiokone voisivat olla myös hyvätapuvälineet junassa, etenkin jos työmat-ka on pitkä.

Merkittävää kokeilussa on ollutmyös se, että tekniset ongelmat tai puut-teet eivät silti nousseet esteeksi työn te-kemiselle tai hankaloittaneet sitä liikaa.Huolimatta siis verkkoyhteyksien puut-teesta tai toimistotiloja joiltakin osin huo-nommista työskentelytiloista työn teke-minen oli silti mahdollista, mielekästä jatuloksellista. Tärkeintä ei siis ole tekniik-ka ja tekniset laitteet tai niiden toimimat-

tomuus, vaan asenne ja suhtautuminentyöntekoon niin työntekijöiden kuin työn-antajankin osalta.

Jatkokehittelyä ajatellen parannet-tavaa löytyy matkapuhelinyhteyksienlisäksi myös työskentelytiloista. Kutenedellä todettiin esimerkiksi pöytätilanpuute haittasi joidenkin työtehtävien te-kemistä. Samoin huomiota täytyy jatkos-sa kiinnittää työskentelytilojen valaistuk-seen ja auringon häikäisyn estämiseen.Mikäli liikkuva etätyö lisääntyy jatkossaesimerkiksi pääradan varrella, voisi jopaajatella erillisen toimistovaunun käyt-töönottamista. Tällaisessa toimistovau-nussa olisi hyvä olla tarjolla ainakin tu-lostuspalvelut, miksei jopa kopiointi-mahdollisuuskin. Kun liikkuvan etätyönhyödyt tunnistetaan nykyistä paremmin,on mahdollista, että sekä työnantaja ettätyöntekijä ovat valmiita panostamaanitse myös rahallisesti saadakseen työs-kentelyolosuhteita junissa kehitettyä.

Häme soveltuu hyvin liikkuvan etä-työn koealueeksi, sillä maakunnasta taimaakuntaan suuntautuu päivittäin noin8 000 työmatkaa, joista pääkaupunkiseu-dun osuus on noin 80 %. Pitkät työmat-kat ovat lisääntyneet 1990-luvun loppu-puolella maakunnassa kymmenen pro-sentin vuosivauhdilla. Hämeen liitto onhalunnut omalla esimerkillään edistääliikkuvan etätyön tekemistä, sillä Hämetarjoaa alueensa asukkaille mahdollisuu-den elää laadukkaasti ja turvallisesti sekäkäydä työssä olosuhteiden vaatiessamyös kauempana. Tämän etätyökokeiluntarkoituksena oli myös toimia esimerk-kinä muille etätyöhankkeille ja ponnah-duslautana liikkuvan etätyön yleistymi-selle. (Saarinen 2002).

Olisi kiinnostavaa saada selville,mikä on selkeä este (syy) niissä tapauk-sissa, joissa Hämeenlinnasta muuallependelöivä työntekijä ei tällä hetkelläkäytä junaa työmatkaliikenteessä. Junankäyttö työmatkojen kulkuvälineenä saat-taisi nykyisestä lisääntyä, mikäli liikku-van etätyön mahdollisuus otettaisiin or-ganisaatioissa käyttöön ja mikäli samal-la junassa työskentelemisen mahdolli-suuksia kehitetään edelleen. VR onkinlisännyt juuri Helsingistä Hämeenlin-naan meneviin juniin ict-pistokkeita2000-luvun alkuvuosina.Kuva 90. Liikkuvan etätyön malli.

Kuva

: Sai

ja N

iskan

en


4.8.3 Hämeenlinnan, Forssan jaRiihimäen etätyökeskus-mahdollisuudet

Seuraavaksi tarkastellaan Hämeenlin-nan ja Riihimäen aseman seudulle mah-dollisesti perustettavien etätyökeskustentoimintaedellytyksiä sekä etätyön edis-tämismahdollisuuksia Forssassa etätyö-keskusmuotoisena työskentelymuotona.Hämeenlinnan asemanseudulle tai kes-kustan tuntumaan tulevaisuudessa mah-dollisesti perustettavan etätyökeskuksenkäyttäjäpotentiaalia, menestymismah-dollisuuksia ja vaikutuksia tulee enna-koida. Vastaava arviointitutkimus koh-distetaan Riihimäen asemanseutuun taikeskustan tuntumaan. Forssan osalta tar-kastelu kohdistuu Forssan Seudun Kehit-tämiskeskus Oy:n yhteydessä toimivanetätyökeskuksen toimintaan ja sen tulok-siin sekä tulevaisuuden kehittämisnäky-miin.

Etätyökeskuksessa työskentelemi-sen mahdollisuuksia arvioitaessa kannat-taa kiinnittää huomiota samanaikaisestiasuntoihin sijoittuvaan etätyöhön. Rea-listinen asuntoihin sijoittuvan etätyönmalli niin Hämeen maakunnassa kuinvaltakunnallisesti on etätyö, jota tehdäänosittaisena, esimerkiksi parina päivänäviikossa. Asuntoon sijoittuvan etätyönmalli voi alentaa kynnystä etätyökeskus-työskentelyyn tai näiden kahden etätyö-muodon yhdistelemiseen ja vuorottele-miseen. Aiemmin kotona etätyötä teh-neet ihmiset saattavat haluta kokeillaetätyökeskuksessa työskentelyä ja mah-dollisesti siirtyä siihen kokonaan. Motii-vina on halu erottaa työ ja vapaa-aikatoisistaan ja tarve "virallisempaan" jatyörauhan takaavaan työympäristöönesimerkiksi mahdollisesti muuttuneidenkotiolojen vuoksi. Toisaalta kotona etä-työnä tehneet saattavat vaihtelun vuok-si haluta työskennellä esimerkiksi yhte-nä päivänä asunnossaan, yhtenä päivä-nä etätyökeskuksessa ja kolmena muunapäivänä sitten käydä varsinaisella työ-paikallaan töissä, mahdollisesti liikkuvanetätyön mallia vielä hyödyntäen. Etätyö-keskuksen käytön ja kysynnän osalta voitällaista joustavaa etätyön eri mallienvuorottelua pitää ihanteellisena. Kuiten-kin on ajateltavissa, että esimerkiksi työn-

antajien on helpompi omaksua käytän-tö, jossa etätyösopimus työntekijän kans-sa laaditaan esimerkiksi yksinomaan etä-työkeskuksen käytön osalta. Teoriassa eimikään estä laatimasta etätyösopimus-ta, jossa työn tekemisen paikka ja muo-dot sovitaan tehtäväksi tarkoituksenmu-kaisimmalla tavalla ja kattaen kaikkikolme eri etätyön tekemisen päämuotoa(koti, etätyökeskus, liikkuva etätyö).

Hämeenlinnaan etätyökeskus

Hämeenlinnan rautatieaseman tuntu-maan mahdollisesti perustettavaa etä-työkeskusta tai etätyöverstasta vartenkannattaa tehdä esiselvitys. Siinä voitai-siin kysellä etätyökantaa sellaisilta suu-rilta yrityksiltä, joiden työntekijöitä asuurunsaasti Hämeenlinnan seudulla. Mikä-li saataisiin solmittua jo etukäteen aieso-pimuksia tällaisen etätyökeskuksen työ-tilojen vuokraamisesta, etätyökeskus-hanke olisi vakaammalla taloudellisellapohjalla.106 Suunniteltava etätyökeskusvoitaisiin toteuttaa yhteistyössä myösesimerkiksi Hämeen ammattikorkea-koulun tai jonkun muun oppilaitoksenkanssa. Tavoitteena olisi saada potenti-aaliselle etätyökeskukselle jo etukäteenyksi avainasiakasyritys. Nykyisellä etä-työntekijöiden määrällä etätyökeskuksel-la ei liene riittäviä mahdollisuuksia toi-mia taloudellisesti kannattavasti. Näinmuodoin samalla kun etätyökeskuksenja sen tarjoamien etätyötilojen vuokra-uspalvelujen osalta kartoitetaan kysyn-nän suuruutta, olisi jo käynnistettäväaktiivinen kampanja etätyönteon ottami-seksi yritysten yhdeksi instrumentiksiosana niin henkilöstöpolitiikkaa, rekry-tointipolitiikkaa kuin ympäristöpolitiik-kaakin. Yhteiskunnallisesti valveutunutyritystoiminta tulee nousemaan tärkeäk-si elementiksi asiakkaiden harkitessakulutustaan ja ostoksiaan. Vastaavastikuin nykyään vältetään tuotteita ja yri-tyksiä, joiden tiedetään esimerkiksi käyt-tävän huonoissa oloissa työskentelemäänjoutuvaa lapsityövoimaa, niin tulevai-suudessa etätyötä soveltava yritys näyt-täytyy niin oman henkilöstönsä kuinympäristönkin hyvinvoinnista välittävä-nä toimijana.


Hämeenlinnan rautatieaseman välittö-mässä läheisyydessä, sitä vinosti vasta-päätä sijaitsee kaksikerroksinen funkkis-tyylinen rakennus. Aikoinaan siinä ontoiminut muun muassa matkustajakotija viime vuosina kirpputori. Rakennus onsuojelukohde, joten sitä ei aiota purkaa.

Rakennus soveltuisi sijainniltaan jatilaratkaisuiltaan saneerattuna etätyö-keskukseksi. Yrittäjäksi etätyökeskuksenperustajaksi mahdollisesti tuleva toimi-jataho on velvoitettu luonnollisesti sa-neerauksessa noudattamaan määräyk-

Kuva 91. Hämeenlinnan rautatieasema.

Kuva 92. Hämeenlinnan rautatieaseman vieressä sijaitseva etätyötiloiksisoveltuva rakennus.

siä, jotka saattavat joiltain osin rajoittaaetätyötilojen muodostamista. Tässä olisitilaisuus on visioida etätyökeskusta, jokayhdistetyisi muuhun yritystoimintaan:tiloihin olisi hyvä saada esimerkiksi kah-vila- tai lounaspaikka, joka palvelisi si-ten muitakin kuin etätyökeskuksessatyöskenteleviä. Vastaavasti tiloihin mah-tuisi vaikkapa hierontapalveluja tai pie-ni kuntosali. Etätyökeskus voisi sijaitamyös jonkin oppilaitoksen tiloissa, esi-merkiksi Hämeenlinnan ammattikorkea-koulun yhteydessä. Rautatieaseman vä-littömässä läheisyydessä sijaitseva etä-työkeskus voisi houkutella etätyöhöntyöntekijöitä, jotka tulisivat Hämeenlin-nan ulkopuolelta junalla kyseiseen etä-työkeskukseen ja välttäisivät muutenpitemmän työmatkan.

Forssan yrityspalvelukeskusetätyötilana

Forssa on Humppilan, Jokioisten, Tam-melan ja Ypäjän kuntien muodostamantalousalueen työssäkäynnin keskus sekähallinnollinen, kaupallinen ja palvelu-keskus, jonka työpaikkaomavaraisuus onhuomattavan korkea: noin 124-125 %.Forssan sijainti ei ekologistisesti ole yhtäedullinen kuin Hämeenlinnan ja Riihi-mäen. Tässä mielessä Forssan seudullaekoetätyön mukaisten etätyömallien to-teuttaminen on haasteellista, jos ajatel-laan ihanteellisen ekoetätyön mallinatyöntekoa osittain etätyönä asunnossa taietätyökeskuksessa ja muuten työmatko-jen tekemistä raideliikenteessä tai etätyöntekemistä liikkuvana etätyönä junassa.Kuitenkin juuri Forssan liikenteellisestivaikeammin tavoitettava asema toden-näköisesti houkuttelee henkilöautonkäyttöön työmatkaliikenteessä. Tällöinetätyön avulla on saatavilla suurempiasäästöjä, mikäli henkilöautolla tehtävätyömatka päästöineen jää pois. Forssankeskuksesta kestää henkilöautolla mat-ka Hämeenlinnan rautatieasemalle 45minuuttia ja linja-autolla 45 minuuttia -1 t (linja-autoasemalle), etäisyyttä on 55kilometriä. Vastaavasti Helsingin keskus-taan 115 kilometrin päähän kuluu hen-kilöautolla runsas tunti ja linja-autollanoin puolitoista tuntia.107

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

iKu

va: A

imo

Huh

danm

äki


Forssan seudulla on tarjolla pikkukau-punkimaista ja maaseudun rauhaa hen-kiviä asuinalueita. Esimerkiksi Tamme-laan on asemakaavoitettu ylellistä oma-kotialuetta Venesillan tuntumaan Pyhä-järven rannalle Kukkuranhovin alueel-le. Tätä kirjoitettaessa 16 tontista oli enääneljä varaamatta, hintahaarukkana 20 000- 160 000 euroa tontilta. Etätyöntekijä voihaluta asua juuri tällaisessa "Herran kuk-karossa" ja hoitaa muutkin asiat kuintyönsä tietoliikenteen avulla. Tammelankunta houkuttelee uusia asukkaita myösAvaimet käteen -paketilla. Kunta raken-nuttaa uuden asukkaan valitsemalle,kunnan tonttivarannossa olevalle tontillenoin 110-120 neliömetrin kokoisen (4-5h + k + s) omakotitalon hintaan 130 000- 140 000 euroa. Hintaan sisältyy talo, au-tokatos ja varasto sekä myös sähkö-, vesi-ja viemäriliittymismaksut sekä talopake-tin sisällöstä riippuen myös keittiökalus-teet ja -koneet.108 Hektistä elämää viet-tävää tietotyöläistä saattaa houkutellatällainen asumisen pakettiratkaisu, jos-sa etätyö mahdollistaisi asuinpaikan si-jainnin kasvukeskusten ulkopuolella.Edullista omakotitonttitarjontaa Forssankaupunki on järjestänyt juhlavuotensa2003 kunniaksi vuoden alussa rakennus-valmiina olleiden omakotitonttien ja ra-kennuspaikkojen myynnin puoleen hin-taan.

Forssan seudulla on etätyöntekijälleluontevaa virtuaalista eLife -mallia tu-kevaa toimintaa kehitetty. Jo jonkin ai-kaa on ollut seudun kuntalaisten ulottu-villa sähköinen asiointi. Käytännössä setarkoittaa asiointia kunnan kanssa säh-köpostitse ja sähköisten lomakkeidenkäyttöä. Verkosta on saatavilla ja tulos-tettavissa 24 tuntia vuorokaudessa 7päivänä viikossa esimerkiksi koulukul-jetusanomus, päivähoitopaikan hake-mus, venepaikan hakemus ja rakennus-lupahakemus.109 Forssan seudun palve-luista liittyen asumiseen, ympäristöön,liikenteeseen, matkailuun, yrittämiseen,koulutukseen ja terveys- ja sosiaalitoimeenon asukkaiden ja yrittäjien käytettävissänettipalveluportaalina Forssan SeudunPortti. Kaupungin omat nettisivut aukea-vat Virtuaalitorina.

Lounais-Hämeen Yrityskeskus toi-mii nykyään nimellä Forssan Seudun

Kehittämiskeskus. Keskus tarjoaa perus-tamisneuvontaa yritystoimintaa aloitta-ville yrittäjille, yrityskohtaista neuvon-taa, tarvekartoitusta ja toimenpiteitä,yritysyhteistyöpalveluja ja matkailuneu-vontaa. Keskuksen tiloissa toimii 15yritystä toimialoinaan tietotekniikka,digitaalinen media, telemarkkinointi,markkinointiviestintäpalvelut, tilintar-kastus, liikkeenjohdonkoulutus, työvoi-man vuokraus jne. Koulukadulla sijait-sevan Kehittämiskeskuksen tiloissa ontoiminut yksi etätyöntekijä jo useammanvuoden ajan. Tiloja voitaisiin vuokratayrityksille, jotka antaisivat etätyötilatkäyttöön sellaisille työntekijöille, joilla onmuuten pitkä tai rasittava työmatka. Ke-hittämiskeskuksen yhteyteen etätyötilo-jen kehittämisen lisäksi voitaisiin perus-taa etätyökoulutuspiste.

Forssan seudulle voitaisiin lisäksiperustaa Jokioisissa sijaitsevan Agropo-lis -tiedepuiston yhteyteen "Etätyömicro-polis". Nimi viittaisi toisaalta siihen, ettäEtätyömicropolis olisi pienempi virtuaa-lityöyhteisö isomman Agropoliksen sii-pien suojassa. Toisaalta nimi viittaisi etä-työn tietokoneita - mikroja - luontevastihyödyntävään työskentelytapaan. Fors-saan voitaisiin perustaa myös etätyökes-kus Loimijoen rannalla sijaitsevaan, kun-nostettuun historialliseen Wanhaan Keh-räämöön. Kehräämön perustaminenvuonna 1847 sysäsi vauhtiin alueen teol-listumisen. Alueella sijaitsevat myösLuonnonhistoriallinen museo, Forssanmuseo, Hämeen ammattikorkeakoulu,Kuvataidekoulu sekä kirjasto. Etätyökes-kuksen nimeksi voisi tulla Forssan Etä-työVilla ja mallia voisi ottaa Hyvinkäänyrityspuisto TechVillasta, jonka kanssakannattaisi tehdä myös yhteistyötä asia-kasyrityksiin päin.

Riihimäelle etätyökeskus

Riihimäki on kehittyvä ammattikorkea-koulukaupunki hyvien liikenneyhteyksi-en varrella Helsinki-Hämeenlinna-Tam-pere -vyöhykkeellä 71 kilometrin etäi-syydellä Helsingistä, 12 kilometrin pääs-sä Hyvinkäältä, 37 kilometrin päässäHämeenlinnasta ja 116 kilometrin etäi-syydellä Tampereelta. Forssaan maanteit-se on matkaa 70 kilometriä.


Kaupungin kehittäminen perustuu kes-keisesti vahvaan osaamiseen tietoteknii-kan, mediatekniikan, konetekniikan jamarkkinoinnin alueilla.

Riihimäellä on toteutettu junaliiken-teessä kansalaisopiston ja VR:n yhteistyö-nä matka-ajan hyödyntämiseksi kokeilukieltenopiskelusta erityisissä opetusym-päristön tarjoavissa vaunuissa. Kokeiluon osoittautunut suosituksi. Tampereel-ta Helsinkiin kulkeva pikajuna tarjoaaRiihimäeltä pikajunaan nouseville liik-kuvan opetuspaikan. Kielten opiskelutarjoaa mielekästä tekemistä junamatkal-la. Aamun työmatkaa pidetään otollisem-pana ajankohtana uuden oppimiseen.Työstä palattaessa saattaa uni maistuamieluummin. Opiskeluolosuhteet junas-sa ovat haastavammat kuin tavallisessaluokkahuoneessa. Opetus perustuu pit-källe keskusteluun, mutta se voi hiipuahäiritseviin ääniin tai siihen, että vau-nussa joudutaan istumaan aika hajallaan.Ensimmäiseen opetuskokeiluun osallis-tuneiden joukossa oli henkilöitä, jotkaolivat jo tottuneet hyödyntämään mat-ka-aikaansa, muun muassa työn tekoon(Pirttijärvi 2002). Vastaavasti matka-ajan hyödyntäminen voikin opiskelunsijasta olla työntekoa kuten liikkuvanetätyön mallissa Hämeen liiton kokeilus-sa testattiin. Riihimäeltä pääkaupunki-seudulle matka on kuitenkin varsin ly-hyt ajallisesti, joten tehtäväksi työksi onvalittava sopivia pätkiä. Riihimäelle voi-taisiin harkita perustettavaksi etätyökes-kusta. Riihimäellä on paljon asukkaita,

jotka pendelöivät töihin pääkaupunki-seudulle. Etätyöntekijöitä Riihimäellä onjo ennestään varsin paljon. Asunnossatehtävää etätyötä tukemaan tai sille vaih-toehtona kiinnostusta etätyökeskukses-sa työskentelyyn saattaisi löytyä. Etätyö-piste voitaisiin perustaa myös Riihimä-en kansalaisopiston yhteyteen, jollointavoitteena voisi olla etäopiskelun ja etä-työn synerginen kehittäminen ja tarkoi-tuksenmukaisen etätyöskentely-ympä-ristön luominen asukkaiden käyttöön.Kansalaisopisto voisi ottaa myös opinto-ohjelmaansa etävalmiuksien ja -teknii-koiden käytön.110

Kaupungintalon yhteydessä toimi-va Tietotupa voisi laajennettuna sisältäämyös pienimuotoisen etätyöskentelystu-dion. Tällä hetkellä kaupungintalon ala-kerrassa sisääntuloaulan yhteydessä toi-mivassa Tietotuvassa voi maksaa kaikkikaupungin laskuttamat laskut esimerkik-si pysäköintivirhemaksut, jätehuoltolas-kut, vesilaskut, vuokrat ja kansalaisopis-ton kurssimaksut. Lisäksi siellä voi ostaauimahallin sarjalippuja, peruskoululais-ten ja linja-auton näyttölippuja ja hoitaavaikkapa koiraveroasiat. Tietotupaan voipistäytyä katselemaan kaupunginhalli-tuksen ja -valtuuston ja eri lautakuntienesityslistoja ja pöytäkirjoja ja samallatutustua kaupungin asetuskokoelmiin,muun muassa kaupungin järjestyssään-töön. Tietotuvan yhteyteen perustetta-vassa "Etätyötuvasssa" kansalaiset voi-sivat varata etätyöskentelyaikoja kutenkirjastossa nettiaikoja ja telakoida tarvit-taessa oman tietokoneensa työskentely-pisteeseen.

Kokonaan uudet tulevaisuudennä-kymät etätyökeskustyöskentelyn rinnal-le nousee WiFi -konseptista (Wireless Fi-delity). Tällöin työntekijä tarvitsee aino-astaan rauhallisen tilan, jossa hän kan-nettavallaan työskentelee langattomas-sa tietoliikenneympäristössä, esimerkik-si rautatieasemalla. Vastaavasti kun tu-pakoitsijoille rakennetaan omia lasillaeristettyjä tiloja julkisiin tiloihin suojaa-maan muita tilojen käyttäjiä tupakansa-vulta ja haitallisilta vaikutuksilta, niinajateltavissa on, että etätyönomadeillerakennetaan rauhallisia työnteon aluei-ta julkisiin tiloihin, joissa työtilojen käyt-täjiä suojellaan muiden käyttäjien aihe-

Kuva 93. Riihimäen Kansalaisopisto.


uttamilta häiriöiltä. Tällöin on huomat-tava, että julkisessa tilassa työskentelyedellyttää kuitenkin työntekijältä hyvääkeskittymiskykyä ja hyvää organisointi-kykyä valita työstettäväksi sellaisia teh-täviä, jotka on mahdollista tehdä kysei-sissä olosuhteissa. Julkisissa tiloissa ote-taan jatkuvasti uusia internetpalvelualu-eita käyttöön. Esimerkiksi nopean langat-toman internet-yhteyden tarjoava Sone-ra HomeRun111 kattaa jo lähes seitsemän-sataa palvelualuetta. Niitä on rakennet-tu lentokentille, hotelleihin ja muihinyleisiin tiloihin. Vastaavat tilat olisi saa-tava rautatieasemille.


• Liikkuvan etätyön mallin tulisi edel-leen kehittää ja yhdistää muihin etä-työmalleihin.

• Kannattaisi lanseerata lisää seurat-tuja liikkuvan etätyön mallin kokei-luja ja ohjelmia.

• VR tulisi saada tiiviimmin mukaanliikkuvan etätyön kehityshankkei-siin, esimerkiksi etätyötoimistovau-nukokeilu (tulostin, faksi ja kopioko-ne).

• VR:n ja muiden toimijatahojen kans-sa yhteistyön kehittämiseksi olisi jär-jestettävä liikkuvan etätyön tutki-mus- ja kehitysseminaari aivoriihe-nä, jossa käydään läpi, mitä tarvi-taan liikkuvan etätyön työskentely-olojen parantamiseksi ja liikkuvanetätyön mallin edistämiseksi.

• Ruotsin ja muiden maiden koke-muksia liikkuvasta etätyöstä tuleehyödyntää laatimalla aiheesta suo-menkielinen raportti.

• Olisi käynnistettävä liikkuvan etätyönmallin laajakantainen tutkimus- ja ke-hittämishanke kaikkien liikennemuo-tojen osalta yhteistyössä liikenne- javiestintäministeriön kanssa.

• Liikkuvan etätyön käytännön opastulisi laatia.

• Junissa tapahtuvan liikkuvan etä-työn mahdollisuudesta tulisi levit-tää tietoa erityisenä kampanjana.

• Liikkuva etätyö olisi lanseerattavaaluepoliittisena instrumenttina, jon-ka hyödyntämiseen on kehitettäväkonkreettisia ohjauskeinoja. Yhteis-työ ja esittely eduskunnan suuntaan.

• Lisäksi on tunnistettava ja kehitet-tävä muita innovatiivisia asuinalue-ratkaisuja kuten esimerkiksi asumi-sen ja työn yhteensovittamista tuke-via rakennus- ja kortteliratkaisuja.

• Hämeenlinnan rautatieaseman vä-littömään läheisyyteen olisi perus-tettava etätyötilat.

• Rautatieaseman (Hämeenlinna jaRiihimäki) yhteyteen olisi kehitettä-vä ekoetätyön mukaista liikkuvaaetätyötä helpottamaan ja tukemaanpyöräparkkeja, valvottuja pysäköin-tipaikkoja, autotalleja/katoksia sekätoimiva liityntäliikenne.

• Vanajanlinnaan tai Aulangolle kan-nattaisi suunnitella ja toteuttaa lo-matoimistohotellikonsepti.

• Riihimäen rautatieaseman, kansa-laisopiston tai kaupungintalon tie-totuvan välittömään yhteyteen olisiperustettava etätyöpiste.

• Riihimäen seudun kytkentää Hyvin-kään TechVillan toimintaan olisi tut-kittava tarkemmin.

• Forssaan yrityskeskuksen yhteyteenetätyötilojen kehittämistä ja lisäksietätyökoulutuspiste.

• Agropolis -tiedepuiston yhteyteenvoitaisiin perustaa "etätyömicropo-lis".

• "EtätyöVilla" voitaisiin suunnitellaoppilastyönä ja perustaa WanhanKehräämön tiloihin.


4.9 PääkaupunkiseudunyhteistyövaltuuskuntaYTV


YTV:n visio:

yhteistyö pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun kokonaisvaltaisentaloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden edellytyksenä

Seutuvisio:

Helsingin seutu on yksi Itämeren alueen vetovoimaisista keskuksista, jolla onosaava väestö, menestyvät yritykset, toimiva infrastruktuuri, hyvät palvelutja viihtyisä ympäristö (YTV 2003, 20)

• Helsingin seudun asukasluku 1 200 568 (vuoden 2001 alussa112), arviolta 1,5 mil-joonaa vuonna 2025

• Helsinki yhdessä naapurikaupunkiensa kanssa eurooppalainen metropoli: Hel-sinki Metropol

• Tiede- ja teknoalueet tietoyhteiskunnan sosiaalisena pääomana (etenkin Helsin-gin yliopisto & Teknillisen korkeakoulun kampusalue)

• tavoitteena sosiaalisesti ja toiminnallisesti monipuolinen yhdyskuntarakenne• asukastiheys pääkaupunkiseudulla 1 250 as./km2• Espoo ja Vantaa voittajia seudun sisäisessä muuttoliikkeessä• työllinen työvoima Helsingin seudulla 610 794 henk.• avoimien työpaikkojen määrä laski syyskuun 2003 lopussa Helsingin seudulla

runsaat 11 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna• työvoiman ulkopuolella oli Helsingin seudulla 2003 3. neljänneksällä 256 400

henkeä (koko maassa 1,3 milj. henk.113)• kotitalouksien internet-yhteyksiä pääkaupunkiseudulla yli 50 %• tietojenkäsittelypalveluajan työpaikkoja (Helsinki-Espoo-Vantaa) 23 849 henk.• etätyöntekijöiden määrä (arvio Helsinki-Espoo-Vantaa): 1. arvio 36 016 henk.114 , 2. arvio 45 906 henk.• etätyöpotentiaalin määrä (Helsinki-Espoo-Vantaa -alueella): 85 800 - 171 600

henk.

YTV:n tehtävänä on edistää pääkaupun-kiseudun kehitystä tuottamalla korkea-tasoisia joukkoliikenteen, jätehuollon, il-mansuojelun ja kehityssuunnittelun pal-veluita. YTV:n case-osiossa tarkastelunkohteena on laajempi Helsingin työssä-käyntiseutu pikemmin kuin pelkästäänYTV:n kattama Helsinki-Espoo-Vantaa-Kauniainen -alue.115 Tämä on perustel-tua sen takia, että yhä tärkeämpää on tar-kastella ilmiöitä laajempana kuntien hal-linnolliset rajat ylittävänä seututarkas-teltuna, jossa ilmiöiden vaikutukset konk-retisoituvat. YTV:n seutuvisiossa on mää-rätietoisen sisäisen ja ulkoisen yhteistyön

avulla onnistuttu yhdistämään elinolo-jen, ympäristön ja talouden kestävätmenestystekijät (YTV 2003, 20). YTV:nvisioksi ekoetätyön kasvualustassa voisiluonnehtia yhteistyötä pääkaupunkiseu-dun ja koko Helsingin seudun kokonais-valtaisen (sosio-kulttuurisen, taloudelli-sen ja ekologisen) kestävyyden edellytyk-senä. Keskeinen kaupunkisuunnittelunhaasteena on, miten suunnitella kaupun-git ja pääkaupunkiseutu kokonaisuute-na niin, että mahdollisimman moni ko-kisi kaupunkiympäristön hyvänä kaikis-sa ikävaiheissa. Lähiöissä on ongelmanase, että vanhus joutuu usein olemaan


yksin. Mikäli alueella vallitsee voimakasautoriippuvuus, sekä tällaiset sosiaalisetettä ympäristölliset ongelmat korostuvat.Jos taas palvelut ovat saatavilla joko kä-velyetäisyydellä tai tehokkaasti toimivanjoukkoliikenteen avulla, sekä sosiaalisestiettä ekologisesti kestävän kehityksenperiaatteet toteutuvat. Liikennettä gene-roiva vaikutus syntyy niin pääkaupun-kiseudulla kuin muillakin seuduilla kes-keisesti siitä, missä asunnot ja työpaikatsijaitsevat toisiinsa ja palveluihin näh-den.

Seudun sisäisessä muuttoliikkeessäEspoo ja Vantaa ovat voittajia. Tilasto-keskuksen väestön neljännesvuositilas-ton mukaan Helsingin väestö kasvoi vuo-den 2003 neljänneksellä 657 hengellä,116

Espoon 959 hengellä ja Vantaan 659 hen-gellä. Pääkaupunkiseudun syntyneidenenemmyys oli 1503 henkeä.117 Kaikki pää-kaupunkiseudun kunnat saivat muutto-voittoa ulkomailta.

Tilastokeskuksen väestönkehitysen-nusteen mukaan vuoteen 2030 mennes-sä suuret seutukunnat kasvavat suhteel-lisesti eniten. Helsingin seudulle ennus-tetaan kasvua 21 %, kun taas alle 100 000:nasukkaan seutukuntien väestö väheneesitä enemmän, mitä pienempi nykyinenasukasmäärä on. Nousukaudella vuosi-na 1994-2000 lähes 1,2 miljoonan asuk-kaan Helsingin seudun työpaikat lisään-tyivät 30 %, kun taas pienempien, 60 000- 100 000 asukkaan seutukuntien työpai-kat lisääntyivät vain 12 %. Lamakausinapuolestaan työpaikat vähenevät tasa-puolisesti kaikissa seutukunnissa noin 18%. Aluepolitiikassa tavoiteltu tasapuoli-nen kehitys näyttää siten toteutuvan vainlama-aikoina (Tiuri 2004). Suomen tule-van menestymisen kannalta Helsinginseutua pidetään tärkeimpänä seutukun-tana. Tiuri vetoaa Nokian pääjohtajanJorma Ollilan huomautukseen siitä, ettäSuomen ongelma ei ole Helsingin seudunja muun Suomen epätasapaino, vaanHelsingin heikkous muiden maiden vas-taaviin keskuksiin verrattuna. Niihinnähden Helsingin seudulla on vain vä-hän ulkomaisia yrityksiä. Seudun kiin-nostavuutta lisättäisiin parantamallainfrastruktuuria ja palveluja sekä sijoit-tamalla lisää varoja koulutukseen ja tut-

kimukseen. Pääkaupunkiseudulle voitai-siin perustaa kansainvälinen tiedepuis-to, joka ulottuisi Ruoholahdesta Otanie-men sekä Kehä II:n ja lentokentän kauttaViikkiin yhdistäen jo olemassa olevia tie-ja teknologiakeskuksia (Ibid.).

European Spatial Planning Observati-on Network (EPSON) on arvioinut Euroo-pan kaupunkiseutujen osaamisperustaavuonna 2003. Suomen tapauksessa Hel-singin lisään lasketaan mukaan koko Ete-lä-Suomi. Osaamista on mitattu seuraa-vien muuttujien avulla: 25-29-vuotiaidenkoulutustaso (tietyn koulutustason suo-rittaneiden osuus % ko. ikäluokasta) jatutkimuksen ja tuotekehityksen (T & K)henkilöstön osuus koko työvoimasta.Tällöin osaamisperustaltaan erittäinvahvoiksi suurkaupunkiseuduiksi osoit-tautuivat Helsinki, Tukholma, Oslo, Pa-riisi ja München. (HSS 4/03). YTV voisihahmottaa toimintakenttäänsä myös täs-sä laajemmassa aluekokonaisuudessa,osana Etelä-Suomea. Etätyön näkökul-masta osaaminen tutkimus- ja kehitys-työn resurssina sekä organisaatioidenrekrytointivarantona on hyödynnettä-vissä aiempaa paremmin, mikäli kehite-tään mekanismeja tietovarantoja senkäyttämiseksi. Ympäristöön ja liikentee-seen liittyvien ongelmien ratkaisemisek-si on etsittävä integroituja malleja, joistavoidaan sitten räätälöidä pienemmillealuekokonaisuuksille omia sovelluksia.

Yksi huolestuttava kehityssuuntanäyttää olevan julkisen liikenteen mat-kustajamäärien lasku. Seutuliikenteessätällainen kehitys on havaittavissa samoinkuin Helsingin kaupungin joukkoliiken-teessä, jossa monia vuosia jatkunut mat-kustajamäärän kasvu näkyy taittuneen.Selitystä ilmiölle on etsitty työmatkalii-kenteen vähentymisestä sekä yksityisau-toilun kasvamisesta. (Helsingin seudunsuunnat 4/03). Työmatkaliikenteen vä-hentyminen voi johtua siitä, että työvoi-man ulkopuolella olevien määrä on kas-vanut. Etätyöllä on myös oma merkityk-sensä säännöllisen työmatkaliikenteenvähenemiseen.118 Ympäristön kannaltatoivottavinta olisi nimenomaan henkilö-autolla tehtävän työmatkaliikenteen vä-heneminen.


Kuva 94. Helsinginniemelle on tullut paljon työpaikkoja, jolloin Ruoholahdesta on muodostu-nut liikenteellisesti keskeinen solmukohta pääkaupunkiseudulla.

Menestymisen edellytykset ovat hyvätmyös kasvukeskusseuduilla kuten Oulus-sa, Tampereella, Jyväskylässä, Turussa jaKuopiossa, jos ne kehittävät määrätietoi-sesti tietoyhteiskuntaa. Aluekeskustenseutukunnat puolestaan voivat menes-tyä verkottumalla suurempiin keskuksiinja panostamalla oman osaamisensa javahvuuksiensa ylläpitämiseen.(Ibid.).

4.9.1 Helsingin seudunyhdyskuntarakenteenmuutoksia

Laajenevat työssäkäyntialueet ja hajau-tunut yhdyskuntarakenne kasvattavattoimintojen keskinäisiä etäisyyksiä ja li-säävät pääkaupunkiseudulla liikenne-suoritteita. Vuosina 1991 - 1997 kasvoisuomalaisten työssäkäyvien henkilöidenkodin ja työpaikan välinen keskietäisyys8,7 km:stä 9,1 km:iin (linnuntie-etäisyy-tenä). Kehityksen jatkuessa samaansuuntaan etäisyys kasvaa vuoteen 2010mennessä 11,4 km:iin (Harmaajärvi et al.2001, 15). Todellista liikenneverkkoa pit-kin mitattuna etäisyyden ja suoritteidenkasvu on vielä tätäkin (noin 30%) suu-rempi (ks. esim. Rämä et al. 2003).

YTV:n tavoitteena on joukkoliikenteentoimintaedellytysten parantaminen.Hajautuneessa yhdyskuntarakenteessajoukkoliikenteellä voidaan hajautumis-ta kuroa yhteen ympäristöä vähemmänkuluttavalla tavalla kuin henkilöautolii-kenteellä. Kasvavilla kaupunkiseuduil-la joukkoliikenteen toimintaedellytyksetvoivatkin parantua, koska väestö- eliasiakaspohja kasvaa. Tämä edellyttääkuitenkin varsin vahvaa yhdyskuntara-kenteen ja liikennejärjestelmän seudul-lista ohjausta. Säteittäisten väylien jouk-koliikenteen hoitamisedellytykset yleen-sä parantuvat, mutta poikittaissuuntais-ten yhteyksien hoitaminen hankaloituu.

Väestön keskittyminen kasvukes-kuksiin, elinkeinoelämän rakenteellisetmuutokset ja asumisväljyyden jatkuvakasvu lisäävät asuntojen sekä palveluis-sa ja työpaikoissa tarvittavien rakennus-ten rakentamistarvetta ja siten rakenta-mistoiminnan vaatimia kuljetuksia. Ja-keluliikenteen sujuvuus heikkenee ilmanparannustoimenpiteitä. (Liikenne- javiestintäministeriö 2000; Rämä et al.2003). Keskittymisen jatkuessa tarvitaanlisäksi uutta liikenneinfrastruktuuria jamuita yhdyskunnan toimintaan liittyviä

Kuva

: Aim

o H

uhda

nmäk

i


perusrakenteita, joita ovat esimerkiksilämpö-, vesi- ja viemäriverkostot, säh-kö- ja tietoliikenneverkot.

Alueellisesti laajenevien yhdyskun-tien toiminnalliseen luonteeseen liittyytietoyhteiskunnassa pendelöinnin (eliasuinkunnan ulkopuolella työssäkäyn-nin) määrän kasvu. Tämä johtuu muunmuassa seuraavista syistä: työmarkkina-alueet laajenevat kulkuyhteyksien ja tie-donsiirron tehostumisen myötä, uusiaetätyön muotoja otetaan käyttöön, työ-suhteiden kesto lyhenee (minkä seurauk-sena työmatkan pituuden merkitys edel-leen supistuu), työajan liukumat helpot-tavat matkojen järjestelyssä, työtehtävi-en erikoistuminen laajentaa ns. asiantun-tijoiden rekrytointialuetta jne. Pendelöin-nin yleistyminen aiheuttaa ongelmiakoko liikennejärjestelmän ja työssäkäyn-tialueen toimivuudelle sekä myös työs-säkävijöille itselleen. Pidentyneet työ-matkat merkitsevät vapaa-ajan lyhene-mistä, mutta toisaalta asumiseen taiasuinpaikkaan liittyvät muut myöntei-set tekijät saattavat merkitä hyvinvoin-tiarvoa, joka arvotetaan pidentyneentyömatkan aiheuttamia haittoja suurem-maksi (Aaltonen 1991, cit. Halme 1999,24; Rämä et al. 2003).

Asuminen, työssäkäynti ja palvelutovat merkittävimmät yhdyskuntaraken-netta muokkaavat tekijät. Ne vaikutta-vat myös liikkumiseen kuten matkojensuuntautumiseen, kulkutapoihin ja myösjonkin verran liikennesuoritteeseen. Yh-dyskuntarakenne on jatkuvassa muutos-tilassa. Helsingin seutu kasvaa koko ajan.Kasvua tapahtuu olemassa olevan raken-teen sisällä ja reunoilla niin, että seutulaajenee koko ajan.

Yhdyskuntarakenteen hajautumisil-miötä tarkasteltaessa on pidettävä mie-lessä, että fyysisen rakenteen mittareitaon jo runsaasti olemassa (ks. esim. Hei-nonen et al. 2002). Sen sijaan hajautumi-sen luonnetta paremmin kuvaavan toi-minnallisen rakenteen kohdalla on tar-vetta toisaalta kehittää uusia mittareita,toisaalta parantaa olemassa olevien mit-tareiden tarkkuutta ja tulkintaa. Toimin-nallista rakennetta kuvaavaa tietoa saa-daan pääasiassa työssäkäyntiaineistos-ta, kaupan myyntitiedoista ja liikenne-

kyselyistä (valtakunnallisista, seudulli-sista ja kunnallisista). Työssäkäyntiaineis-ton kohdalla puutteena on se, että työ-matkaliikkumisen yhteydessä ei saadatarkkaa tietoa kokonaisliikkumisesta.Aineisto ei vastaa myöskään kaikilta osintodellisuutta. Esimerkiksi Pasilan Ilma-lan kohdalla on tiheä työpaikkakeskitty-mä. Tämä johtuu kuitenkin paljolti siitä,että kaikki VR:n työntekijät on kirjattuko. paikkaan mukaan lukien esimerkiksikonduktöörit, jotka tekevät varsinaisentyönsä junissa pitkin eri paikkakuntia.Vastaava koskee muitakin liikkuvantyöntekijöitä. Kaupan myyntitiedot ker-tovat luonnollisesti jotain asiointiliiken-teestä, mutta eivät likimainkaan tarpeek-si tarkasti. Liikennekyselyissä puolestaanon ongelmana se, että niissä kysytäänusein jonkin tietyn arkipäivän tilannettaeikä niinkään esimerkiksi viikonlopunliikkumista, joka todennäköisesti poikke-aa huomattavastikin arkipäivän tilan-teesta. Myöskään riittävää kyselyjen tois-tettavuutta ei ole aikasarjojen saamisek-si. Liikkujien osalta ei myöskään yleensäkysytä kokonaisliikkumisesta eikä kokokotitalouden liikkumisesta eli muidenperheenjäsenten liikkumisesta.

Helsingin seudun maapinta-ala onnoin 3 000 neliökilometriä, mikä vastaalähes yhtä prosenttia koko Suomen pin-ta-alasta. Vielä 1950-luvun alussa Hel-singin seutu oli suurin piirtein sama kuinHelsingin kaupunki, jossa asui tuolloinnoin 370 000 asukasta. Asukkaat ja työ-paikat sijaitsivat suurimmaksi osaksi vie-lä tuolloin nykyisin kantakaupungiksikutsutulla alueella. Kaupunkialue oli tii-vis. 50 vuodessa Helsingin kaupunginväestö on kasvanut lähes 200 000 asuk-kaalla. Koko Helsingin seudulla, joka onyhtenäinen työssäkäyntialue, asuu jo 1,2miljoonaa asukasta. Vuonna 2025 kysei-sellä alueella asuu arviolta 1,5 miljoonaaihmistä (YTV). Globaalisti tarkasteltunaHelsingin seudun asukastiheys - noin 400as./km2 - on kuitenkin varsin matala.Helsingin seutu ja pääkaupunkiseutuovat selkeästi väljemmin asuttuja kuinmuiden pohjoismaiden suurkaupunki-seudut (YTV 2003, 9). Kärjistetysti ilmais-tuna Senaatintorille mahtuu yleisötilai-suudessa keskikokoisen kaupungin ver-


Kuva 95. Pääkaupunkiseudulle sukkulointi vuoden 2000 lopulla (YTV, Arja Salmi).

ran väkeä ja koko Suomi mahtuisi teori-assa asumaan Helsingin seudulle.

Helsingin seudun urbaani asutus onlevinnyt ratojen ja valtateiden varsia seu-raillen (YTV 2003). Noin 50 vuotta sittenalkoi seudun voimakas laajeneminen,ensin kaupunki laajeni nk. esikaupunkei-hin kantakaupungin ulkopuolelle ja pää-radan varteen. 1960-luvulla syntyivätensimmäiset ns. lähiöt, puhtaat asuinalu-eet selvästi vanhasta kaupunkirakentees-ta erilleen. Tällöin myös Helsingin naa-purikunnat - Espoo ja Vantaa - alkoivatvoimakkaasti kasvaa. Kahden viime vuo-sikymmen aikana näitä kuntia ympäröi-vät ns. kehyskunnat (Kirkkonummi, Vih-ti, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Järven-pää, Hyvinkää ja Sipoo) ovat kasvaneethyvin voimakkaasti ja ovat tulleet osaksiHelsingin seutua.

Pääosa Helsingin seudun työpaikois-ta oli 1980-luvun alkuun saakka keskit-tynyt Helsingin keskustan tuntumaan.Viimeisen 20 vuoden aikana on tapahtu-nut voimakas työpaikkarakenteen hajau-tuminen. Se on ollut seurausta seudunkasvusta ja metropolisoitumisesta. Seu-dun eri osat myös eriytyvät. Keskustastaja sen läheisyydestä on hävinnyt läheskokonaan muun muassa teollisuus, va-

rastot ja tilaa vievä kauppa. Esimerkiksilogistiikkatoiminnot ovat siirtyneetenemmän reunoille hyvien liikenneyh-teyksien varteen. Myös asuntojen, toimi-tilojen ja rakennusoikeuden hinnalla onollut oma vaikutuksensa tässä muutos-dynamiikassa. Kova kysyntä ja korkeathinnat keskusta-alueella ovat siirtäneetmyös monia perinteisesti keskustaanHelsingin ydinalueille hakeutuneita toi-mintoja, muun muassa toimistoja alueenreunoille. Tämä työpaikkarakenteen ha-jautuminen vahvistuu mitä ilmeisemminmyös tulevaisuudessa ja sitä varmemmin,jos väestönkasvu seudulla jatkuu.

Seutu on muuttumassa monitasoi-seksi verkostoksi, joka koostuu useammis-ta erikoistuneista keskuksista ja alueista.Samanaikaisesti on nähtävissä lisäksivyöhykkeistymistä, mikä ilmenee selvim-min Kehä III:n ympäristössä. Tätä kehi-tystä kuvaa parhaiten työpaikkojen jakaupan sijoittuminen. (YTV 2003, 9).

Seudun kasvu ja työpaikkaraken-teen hajautuminen ovat pidentäneet työ-matkoja. Suurinta työmatkan pituudenkasvu on ollut Helsingin seudun reunoil-la, kun ennen seutuun tai työssäkäynti-alueeseen kuulumattomat pikkukunnatovat tulleet osaksi seutua. Työmatkat


ovat pidentyneet kuitenkin myös Helsin-gin keskustassa ja lähimmillä esikaupun-kialueilla (Heinonen et al. 2000, 45-61).Tämä suuntaus tulee myös mitä ilmei-semmin tulevaisuudessa jatkumaan.Koko Suomessa asuinpaikan ja työpaikanvälinen yhdensuuntainen etäisyys kas-vaa keskimäärin 200 metriä vuodessa.Tämä merkitsee noin metriä työpäiväs-sä. (Helminen et al. 2003). Tietotyötä te-kevillä lyhyiden työmatkojen osuus onvarsin alhainen - alle 20 %.

Vuodesta 1970 lähtien päivittäin seu-dulle sukkuloivien työntekijöiden luku-määrä on kolminkertaistunut. Tilapäises-ti työmatkaliikenne hiljeni laman takiavilkastuen jälleen laman jälkeen työpaik-kakasvun myötä. Pääkaupunkiseudullesukkuloivien määrä on arvioitu olleenrunsaat 107 000 (vuoden 2001 lopulla).Tämä merkitsee sitä, että joka kuuden-teen pääkaupunkiseudun työpaikkaantulee työntekijä seudun ulkopuolelta.Seudun työssäkäynnin ydinalueen rajaon laajentunut ainakin 100 kilometrinetäisyydelle Helsingistä. Lahdesta käy-kin pääkaupunkiseudulla töissä runsaat1 700 henkilöä ja Hämeenlinnasta yli 1100. Vieläkin pidempiä työmatkoja teh-dään runsaasti. Tampereelta työssäkäy-viä on yli 2 000. Noin 50 kilometrin sä-teellä työmatka on pääkaupunkiseudul-le yli 4 600 Hyvinkäältä pendelöivällä jaPorvoosta yli 4 300 henkilöllä. Turustapendelöi pääkaupunkiseudulle yli 2 100henkilöä noin 150 kilometrin yhdensuun-taista työmatkaa taittaen. Päinvastaiseensuuntaan tapahtuvan työmatkaliikenteenmäärä on vain viidesosa pääkaupunkiseu-dulle suuntautuvasta. (YTV 2003, 9).

4.9.2 Etätyö YTV:nliikennekyselyn valossa

YTV teki vuonna 2000 laajan liikkumistakoskevan haastattelututkimuksen (YTV2001). Siinä tiedusteltiin lähes 8 700 YTV-alueen asukkaalta liikkumista matkapäi-väkirjan ja haastattelujen avulla 119. Ky-selyssä tiedusteltiin myös asukkaidenmahdollisesti tekemää etätyötä.120

Tutkimuksessa tiedusteltiin paitsitutkimuspäivänä tehtyä etätyötä myöshenkilön tekemää etätyötä viimeisenpuolen vuoden aikana. Tutkimuspäivä-

nä etätyötä ilmoitti tekevänsä 180 vas-taajaa ja viimeisen puolen vuoden aika-na 846 vastaajaa. Kysymysten vastaus-vaihtoehdot oli muotoiltu tutkimuspäi-vän osalta seuraavasti: "tein etätyötä", "entehnyt etätyötä" ja "en osaa sanoa". Kysy-mysten vastausvaihtoehdot etätyöstäviimeisen puolen vuoden aikana olivatseuraavanlaiset: "en tehnyt etätyötä ky-seisenä aikana", "olen tehnyt etätyötäsäännöllisesti 1-2 päivänä viikossa", "olentehnyt etätyötä säännöllisesti 3-4 päivä-nä viikossa", "olen tehnyt etätyötä satun-naisesti" ja "en osaa sanoa".

Tutkimuksen mukaan vajaat 4 %(tarkasti sanottuna 3,6 %) työssäkäyväs-tä väestöstä teki tutkimuspäivänä etä-työtä. Luku vastaa 19 000 henkilöä. Kui-tenkin näistä etätyöntekijöistä kaksi kol-mesta oli käynyt työpaikalla tutkimus-päivänä. Vertailtaessa tutkimuksen tu-loksia etätyön tekemisestä säännöllisestivähintään yhtenä päivänä viikossa jajuuri kyseisenä tutkimuspäivänä pääs-tään samaan suuruusluokkaan. Toisinsanoen runsaat viisi prosenttia työssä-käyvistä vastanneista ilmoitti tekevän-sä säännöllisesti etätyötä viikoittain.Luku on samaa suuruusluokkaa kuinmihin päästiin vuonna 1997 kerätyn työ-olobarometrin mukaan, jossa todettiinkotona uuden tietoliikennetekniikanavulla työskentelevien määrä 3 %:ksi pal-kansaajista (Hanhike & Nupponen 2000,17). Tuohon osuuteen tosin kuuluivatsekä kerran viikossa tai useammin ettätäysin kokoaikaista etätyötä tekevät.YTV:n kyselyssä näiden viiden prosentinlisäksi 13 % ilmoitti tehneensä etätyötäsatunnaisesti viimeisen puolen vuodenaikana. Keskimäärin viimeisen puolenvuoden aikana etätyössä on oltu 3,5-4 %työpäivistä.

Tutkimuksessa viimeisen puolenvuoden aikana etätyötä tehneistä 65 %oli miehiä, kun muuten työssäkäyvistämiehiä ja naisia on lähes yhtä paljon.Miesten tekemä etätyö on naisia useam-min satunnaista tai sitä tehdään yhtenätai kahtena päivänä viikossa. Kun tutki-muksessa kysyttiin tutkimuspäivän etä-työn tekoa, niin vastauksena saatiin sekämiesten että naisten tekevän yhtä paljonetätyötä.


Etätyötä tehdään kaikissa ikäryhmissä,mutta etätyöntekijät ovat jonkin verrankeskimääräistä nuorempia työntekijöitä.Etätyöntekijöistä 60 % on alle neljäkym-menvuotiaita, kun kaikista työssäkäy-vistä 52 % kuuluu tähän ikäryhmään.Kun tutkimuksen mukaan keskimäärin17 % työssäkäyvistä teki etätyötä aina-kin silloin tällöin, niin alle 40-vuotiaista20 % teki etätyötä ainakin silloin tällöin.40-49 -vuotiaista 17 % ja yli 50-vuotiais-ta 12 % teki etätyötä ainakin silloin täl-löin. Säännöllisesti 3-4 kertaa viikossaetätyötä tekivät kuitenkin enemmän yli45-vuotiaat kuin alle 45-vuotiaat ja nuo-remmat ikäluokat tekivät paljon enem-män epäsäännöllistä etätyötä.

Työsuhteen työaikamalli ei vaikutaetätyön määrään. Etätyötä tehdään sekäkokopäivätyössä, osa-aikatyössä että työ-suhteissa, joissa työaika vaihtelee. Tämäon varsin looginen tieto, sillä etätyönluonteeseen kuuluu aikasidonnaisuudes-ta irtautuminen, mikä koskee etätyöntekemisen organisointia tarkoituksenmu-kaisimpina ajankohtina kiinteän työajansijaan. Vastaavasti etätyön tekeminen eiole riippuvainen tavallisesti tehdyn työntyöaikamallista. Sen sijaan etätyön te-kemismahdollisuus voi olla riippuvainensiitä ajasta, minkä työntekijä on ollutnykyisessä työsuhteessaan. Aivan uuttatyöntekijää ei suositella etätyöhön, sillähäneltä saattaisi jäädä työorganisaatioonperehtyminen vähemmälle kuin perin-teistä työaikaa ja -tilaa soveltavalla. Mitäenemmän kyseisellä henkilöllä on koke-musta aiemmilla työpaikoilla, sitä nope-ammin hänen kohdallaan voi etätyöhönsiirtyminen tapahtua.

Omakotitalossa asuvat tekevät use-ammin etätyötä kuin kerrostalossa asu-vat, mutta silti pääkaupunkiseudulla teh-dystä etätyöstä kaksi kolmasosaa ovattehneet kerrostaloissa asuvat ihmiset.Asunnon sijainti pääkaupunkiseudunsisällä ei näytä vaikuttavan etätyön te-kemiseen. Etätyötä tehdään kaikkiallapääkaupunkiseudulla. Sen sijaan valta-kunnallisesti tarkasteltuna etätyötä teh-dään keskushakuisesti siten, että etätyön-tekijöiden asunnot sijaitsevat usein suu-rissa väestökeskuksissa (Helminen et al.2003). Suomalaisten etätyöpotentiaalia

ammattien puolesta arvioitaessa havait-tiin jo vuonna 1998 tämä asetelma (Hei-nonen 1998b). Toisin sanoen etätyöpoten-tiaaliset työntekijät eli ne, jotka voisivatammattinsa puolesta siirtyä tekemäänetätyötä, asuvat suurissa keskuksissa.Pääkaupunkiseudulla asuvien etätyön-tekijöiden asunnon sijainnilla ei siis näy-tä olevan merkitystä, mutta sen sijaanetätyötä tekevien työmatkat ovat keski-määräistä pidempiä. Etätyötä tekevienkeskimääräinen työssäkäyntietäisyys oliseudulla keskimäärin 9,0 km, kun kaik-kien kyselyyn vastanneiden keskimääräi-nen työmatkaetäisyys oli 8,2 km. Vastaa-vat luvut Helsingissä (6,9 km ja 7,0 km),Espoossa (12,0 km ja 9,5 km), Vantaalla(12,0 km ja 10,7 km) sekä Kauniaisissa(10,4 km ja 6,7 km).

Etätyötä tekevien henkilökohtaisettulot olivat noin 2 860 euroa/kk eli 840euroa/kk suuremmat kuin kyselyyn vas-tanneiden työssäkäyvien tulot keskimää-rin. 2 520 - 3 360 euroa/kk olivat suurinetätyötä tekevä ryhmä ja suhteellisestieniten etätyötä tekivät 3 360 - 5 040 eu-roa kuukaudessa ansaitsevat. Pienipalk-kaiset ja keskipalkkaiset tekivät etätyötävastaavasti selvästi alle keskiarvon. Lä-hes puolet jätti kyselyssä vastaamattatulotietonsa, joten tulokset ovat tältä osinkovin epävarmoja.

Etätyötä viimeisen puolen vuodenaikana tehneet tekevät matkoja muutatyössäkäyvää väestöä enemmän. He te-kivät 4,2 matkaa vuorokaudessa, kunkaikki työssäkäyvät olivat tehneet keski-määrin 3,7 matkaa vuorokaudessa. Tut-kimuspäivänä etätyöskennelleet olivattehneet peräti 4,6 matkaa. Etätyötä teke-vät käyttävät enemmän matkoillaan hen-kilöautoa kuin ne henkilöt, jotka eivät teeetätyötä. Etätyössä olleet tekevät keski-määrin yhden henkilöautomatkan vuo-rokaudessa muita enemmän.

Etätyötä tekevät käyttävät muutaväestöä vähemmän joukkoliikennettä jakevyttä liikennettä. Miksi etätyöntekijätkäyttävät vähemmän joukkoliikennettäkuin etätyötä tekemättömät?121 Se saat-taa johtua etätyöhön sisäisesti liittyvistäseikoista kuten esimerkiksi siitä, että etä-työ on leimallisesti itsenäisen ja yksilölli-sen työskentelyn sekä vapaan työnteon


organisoimisen tarkoituksenmukaisim-massa muodossa salliva malli. Vastaa-vasti oman liikkumisen organisointi saa-tetaan kokea henkilöautolla tehtynä it-senäisenä, erilaiset reitti- ja aikatauluva-linnat vapaammin sallivana mallina. Il-miö voi myös johtua etätyön ulkoisistaolosuhteista, jotka eivät suoraan liity etä-työhön, vaan etätyön toteuttamisympä-ristöön ja -mahdollisuuksiin. Tällainenseikka voisi esimerkiksi olla se, että etä-työntekijä tarvitsee autoa johonkin muu-hun matkaan, joka tehdään työmatkalii-kenteen ruuhka-aikojen ulkopuolella, jol-loin joukkoliikenteen palvelutaso ei olekorkeimmillaan (vuoroväli liian pitkä).Etätyössä ollessaan etätyöntekijä saattaaesimerkiksi haluta hakea lapsensa päi-vähoidosta, kuljettaa kouluikäisen lap-sensa johonkin harrastukseen tai käydäsairaalassa tai vanhustentalossa katso-massa iäkästä vanhempaansa.

Erityisesti tämän ilmiön kohdallavoisi liikkuvan etätyön edistämisellä ollamahdollisuuksia houkutella etätyönteki-jää joukkoliikenteen käyttäjäksi työmat-koillaan. Joukkoliikennettä (mahdollises-ti yhdistettynä liityntäpysäköintiin) jakevyttä liikennettä työmatkoillaan (jakokonaisliikkumisessaan) suosiva etä-työntekijä on ekoetätyöntekijä. Henkilö-auton omistus ei sinällään ole ekoetätyös-sä kiellettyä, sen sijaan edellytetään vas-tuullista autoilua kuten esimerkiksi edel-lä mainittua autoilun yhdistämistä jouk-koliikenteen käyttöön.

Etätyötä tutkimuspäivänä tehnei-den liikkumisajankohdat jakautuivat ta-saisemmin pitkin päivää kuin keskimää-rin. Aamu- ja iltaruuhkissa liikuttiin kes-kimääräistä vähemmän ja päivällä klo9-15 liikuttiin taas keskimääräistä enem-män. Etätyön teolla näyttäisi olevan ai-nakin jossain määrin ruuhka-aikaan liik-kumista vähentävä vaikutus. Tällaises-sa nk. hollantilaisessa etätyön mallissapäätavoite onkin ruuhkaisuuden vähen-täminen.122

Etätyötä tekevien matkasuoritteetovat muuta väestöä suuremmat. Kun kes-kimäärin seudulla oli matkasuorite olinoin 25 km/vuorokaudessa, niin etätyö-tä tekevillä se oli 36 km/vuorokaudessa.Etätyötä tekevien muuta väestöä suu-remmat suoritteet ja matkojen määrät

selittyvät etätyöntekijöiden ominaisuuk-silla. Kun lasketaan koko tutkimusaineis-tosta suorite niin, että etätyöntekijöidenominaisuudet (tulotaso, ikä, sukupuoli jatyösuhdeauton käyttö) painottuvat, tu-lee suoritteeksi 33,7 km/vuorokaudessa.Tämä on lähes yhtä paljon kuin etätyötätekevillä. Etätyön tekeminen ei siis näytävaikuttavan liikennesuoritteeseen.

Johtopäätöksethenkilöliikennekyselystä

Tyypillinen etätyöntekijä pääkaupunki-seudulla on hyvin toimeentuleva työn-tekijä. Etätyöntekijä on vähän keskimää-räistä nuorempi ja useammin mies kuinnainen. Etätyöntekijä asuu keskimääris-tä useammin omakotitalossa, käyttääuseammin työmatkoillaan henkilöautoaja työmatkaetäisyys on keskiarvoa kor-keampi.

Etätyö ei näytä itsessään lisääväneikä vähentävän matkasuoritetta, mut-ta etätyöhön näytetään hakeuduttavan,kun elämäntapaan liittyy paljon liikku-mista. Etätyö tuo mahdollisuuden muu-hun liikkumiseen (muuhun tekemiseen),kun työmatkat jäävät pois. Etätyö voi ollamyös elämänlaadullinen ratkaisu silloinkun elämäntapaan jo liittyy paljon liik-kumista. Etätyössä voi vähentää ainakinruuhkatuntien liikkumista ja siirtää sitäsopivimpiin ajankohtiin.

Tuloksissa silmään pistävää on etä-työn kasautuminen korkeimpiin tulo-luokkiin. Yli 2 520 euroa/kk ansaitsevattekevät 50 % keskimääräistä enemmänetätyötä. Etätyötä tekevien selvästi suu-remmat matkamäärät ja kulkumuotoja-kauma selittynee lähes kokonaan tämänryhmän muilla ominaisuuksilla. Hyvintoimeentulevat ja 30-44 -vuotiaat mie-het ovat ryhmä, joka liikkuu kaikista eni-ten ja jotka käyttävät eniten matkoillaanhenkilöautoa.

Tämä liikennetutkimus antaa josuuntaa sille, missä olosuhteissa etätyö-tä tehdään. Etätyötä tehdään ammateis-sa, joissa on hyvä palkka. Hyväpalkkai-sissa ammateissa työntekijät voivat use-ammin itse vaikuttaa työskentelyolosuh-teisiin ja järjestää itselleen etätyömahdol-lisuuden. Pääkaupunkiseudulla monissatilanteissa henkilöauto on hankala työ-


matkoilla ruuhkien ja pysäköintimahdol-lisuuksien puutteen takia. Etätyöllä voi-daan välttää työmatkojen ruuhkat. Tä-män tutkimuksen pohjalta näyttää siltä,että etätyötä tekevät juuri se ryhmä vä-estöä, joka muutenkin liikkuu eniten. Etä-työ vähentää työmatkaliikkumista ja eri-tyisesti henkilöautoilla tehtäviä työmat-koja, mutta saattaa lisätä muiden mat-kojen määrää.

Etätyötä näytetään tehtävän eri asu-mismuodoissa: kerrostaloissa, omakoti-taloissa ja kerrostaloissa. Omakotiasujat

Taulukko 18. Etätyön vaikutukset liikenteeseen.

ETÄTYÖN VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN YTV:N HAASTATTELUTUTKIMUK-SEN TULOKSIEN VALOSSA

Etätyöntekijän profiili • hyvin toimeentuleva• vähän keskimääräistä nuorempi• vähän useammin mies kuin nainen• etäisyys kotoa työpaikalle keskimääräistä pidempi

Etätyöntekijän liikkuminen • käyttää useammin henkilöautoa• liikkuu vähemmän kevyellä ja joukkoliikenteellä• liikkuu tasaisemmin pitkin päivää• tekee yhden matkan enemmän kuin keskimääräisasukas

(4,6 matkaa/3,7 matkaa)• matkasuorite lähes 50 % suurempi kuin keskimäärin• suuremmat matkamäärät ja -suoritteet selittyvät melkein

kokonaan etätyöntekijän ominaisuuksilla

Johtopäätökset • etätyö ei näytä vaikuttavan matkasuoritteen määrään• matkat tehdään tasaisemmin päivän aikana eli ruuhkahuiput

ovat pienemmät• etätyöhön näytetään hakeuduttavan, kun elämäntapaan

liittyy paljon liikkumista

olivat kuitenkin jonkin verran useamminetätyöntekijöitä kuin kerrostaloissa asu-vat. Omakotitaloissa on mahdollisesti pa-remmat mahdollisuudet järjestää työs-kentelytilaa tai omakotiasujat ovat ha-lukkaampia jäämään kotiin töihin. Ero eikuitenkaan ole kovin suuri eri asumis-tyyppien välillä ja voi selittyä etätyönte-kijöiden muilla henkilökohtaisilla omi-naisuuksilla, sillä yli 30-vuotiaat hyviintoimeentulevat asuvat keskimääräistäuseammin pääkaupunkiseudulla omako-titalossa.

4.9.3 Etätyöntekijöidenmäärän kehitys javaikutukset

Etätyön läpimurrosta on odotettu sukku-lointia vähentävää tekijää koko 1990-luvun, mutta toistaiseksi sen vaikutus onollut vähäistä (YTV 2003). Kyllästymi-seen asti on monella taholla toistettuhokemaa, että etätyö ei ole edistynyt odo-tetulla tavalla. Kuitenkaan aktiivisiintoimenpiteisiin ei ole ryhdytty tilanteenkorjaamiseksi ja etätyön vauhdittamisek-si. Nyt on aika siirtyä sanoista ja odotus-tilanteesta tekoihin. Tarvittavia toimen-piteitä mietittäessä on suositeltavaa laa-tia ne sellaiseen muotoon, että etätyöntoteutusmuodot ovat mahdollisimmansuuressa määrin ekoetätyö -konseptin

mukaisia. Ympäristönäkökulmista irral-laan tai peräti niille vastakkaisina teh-dyt toimet ja ratkaisut saattavat pitkällätähtäyksellä kääntyä etätyön edistämis-tä vastaan. Mikäli etätyö hahmotetaankollektiivisena käsitteenä yhdyskunta-rakennetta hajauttavaksi ilmiöksi, senyleistämiseen ei välttämättä ole haluk-kuutta. Kuitenkin ekoetätyön mukaisiinratkaisuihin pyrkivän etätyön edistämi-nen on yhteiskunnallisesti legitiimi haas-te. Luonnollisesti etätyön keskeisin liik-keellepaneva voima on työn tehokkuu-teen ja tuottavuuteen, työntekijöiden jak-samiseen ja hyvinvointiin sekä alueidentasapainoiseen kehitykseen liittyvät te-kijät.123 Mikäli etätyöntekijöiden määrälisääntyisi merkittävästi, myös ekoetä-työnä toteutetun etätyön myönteiset vai-


kutukset suhteessa liikenteeseen ja ym-päristöön kasvaisivat. Toisin sanoen mi-käli halutaan edistää etätyötä ja etätyön-tekijöiden määrää tuntuvasti, olisi etä-työ otettava osaksi organisaatioiden jaavaintoimijoiden henkilöstö- ja ympäris-töstrategioita. Etätyöpolitiikka omanastrategia-alueena vaatisi kehittämistäkonkreettisten kokeilujen, pilottien ja oh-jelmien muodossa.

Hyvänä esimerkkinä voidaan mai-nita syyskuussa 2003 Pasilan Liikkujanviikon yhteistyöryhmässä tehty aloitePasilan alueen työpaikoille etätyön edis-tämiseksi. Ekoetätyön konseptin mukaanetätyöskentely voisi olla hyvä ratkaisusekä työntekijöiden, työnantajien ettäympäristön kannalta. Etätyöskentelynon todettu edistävän työntekijöiden jak-samista ja parantavan työmotivaatiota(Heinonen & Niskanen 2003). Työnanta-jat hyötyvät työntekijöiden tehokkuudenja tuottavuuden lisääntymisestä. Järke-vällä tavalla toteutettuna etätyö myöstukee kestävää kehitystä vähentämälläliikennemäärää ja siten ilmansaasteita jamelua.

Pasilan Liikkujan viikon yhteistyö-ryhmä esittää, että Pasilan työpaikoillaedistetään etätyöntekoa käytännön toi-menpitein. Yhteistyöryhmä koostuu seu-raavien tahojen edustajista: Uudenmaanympäristökeskus, Tieliikelaitos, Tiehal-linto, Uudenmaan tiepiiri, YTV Ympäris-tötoimisto, YTV Liikenne, Vantaanjoen jaHelsingin seudun vesiensuojeluyhdistys,Medivire, Pasila, Tieliikelaitos, konsul-tointi ja Maanmittauslaitos.

Pasilan työpaikka-alueen etätyö-aloitteen ehdotus toimintaohjelmaksi onseuraava:

1) työntekijöille annetaan mahdolli-suus kokeilla etätyöntekoa

2) työntekijät käyttävät työmatkassasäästyvän ajan liikuntaan

3) työpaikoilla sovitaan tarkemminetätyökokeilun ajankohdasta ja käy-tännön järjestelyistä

4) etätyökokeilu voidaan toteuttaa sel-laisissa työtehtävissä, joissa se ontyönkuvan kannalta luontevaa

5) etätyökokeilun kokemuksista tehdääntyöpaikkakohtaiset yhteenvedot

6) kokemusten perusteella työpaikoil-la arvioidaan edellytykset pysyvilleetätyöjärjestelyille


• Ekoetätyö olisi saatava paremmin jasystemaattisemmin mukaan liikku-misen ohjauksen käsitteeseen eli Mo-bility Management -konseptiin. Liik-kumisen ohjaukseen voisi ottaa sel-laisen lähestymistavan, jossa tavoi-tellaan fyysisen ja virtuaalisen liik-kumisen optimaalista yhdistel-mää.125

• YTV voisi toimia aloitteellisena ja ak-tiivisena toimijana liikkuvan etä-työn edistämisessä, koska se sopiijoukkoliikenteen edistämistavoittee-seen. Liikkuva etätyö sopii sekä ju-nalla pendelöiville että tavallisestihenkilöautolla töihin matkustaville,jotka liikkuvan etätyön ansiosta siir-tyvät junaliikenteeseen.

• YTV voisi toimittaa liikkuvan etä-työn parhaiden käytäntöjen oppaan(käytännön kokemusten kartoitus,ohjeiden laatiminen ja markkinointisuurille työnantajille Helsingin seu-dulla).126

• YTV:n tulisi tutkia tarkemmin etä-työn mahdollisuuksia työmatkalii-kenteen ruuhkaisuuden vähentämi-seksi pääkaupunkiseudulla.

• YTV:n tulisi käynnistää tutkimusseudun kuntien kanssa lähiöiden os-toskeskusten hyödyntämiseksi etä-työpisteiden luomisessa. Erityisiksitapaustutkimuksiksi olisi hyvä vali-ta "ränsistyviä" lähiöiden ostoskes-kuksia, joiden muuhun kehittämi-seen voitaisiin saada täydennystä jalisävetoa etätyökeskustoiminnasta.Vertailukohteeksi valittaisiin jokinuusi ostos- tai kauppakeskus, jonkayhteyteen perustettaisiin vastaavaetätyöstudiotoiminta.


• YTV voisi tehdä kartoitustutkimuk-sen Helsingin työssäkäyntialueellatällä hetkellä sijaitsevista nk. etätyö-keskuksista, etätyöpisteistä ja työto-reista, joissa on mahdollisuudet etä-työn tekemiseen. Tiedot kootaan etä-työn infopakettiin, jonka avulla etä-työhön esimerkiksi pitkän työmat-kan takia haluavat Helsingin seudunasukkaat löytävät tarkoituksiinsa jatyöhönsä parhaiten soveltuvat etä-työpisteet.127

• Ekoetätyö voitaisiin myöntää laatu-mainintana etätyön mahdollistavilleja etätyön toteutusmuotojen ympä-ristövaikutuksia seuraaville työnan-tajaorganisaatioille. YTV voisi täs-mentää ekoetätyön laatumaininnankriteerit tämän tutkimuksen tulos-ten ja suositusten pohjalta räätälöi-tynä.

• Edelliseen ekoetätyön laatumainin-takäytännön kehittämiseen liittyenekoetätyön mittaus- ja seurantamal-lin vahvistaminen työpaikkojenkäyttöön Helsingin seudulla.

• YTV:n kannattaisi liittää säännölli-sesti ja kokonaisliikkumisen kartoit-tamisen yhteydessä omiin liikenne-kyselyihinsä ja -haastattelututki-muksiin kysymyksiä etätyöstä.

• Liikkujan viikon yhteistyöryhmäntekemän aloitteen tukeminen Pasi-lan työpaikoille etätyön edistämisek-si. Aloitteen toteuttamista ja käytän-nön tasolla eteenpäin viemistä var-ten olisi perustettava laaja koordi-noiva tutkimus- ja koulutusprojekti.

• YTV toteuttaisi omassa organisaati-ossaan etätyöpilotin, jossa testattai-siin ja tutkittaisiin erityisesti liikku-miseen ja asuinpaikan valintaan liit-tyvien asioiden kytkentää etätyö-hön. Pilotti voitaisiin mahdollisestikytkeä YTV:n omaan työelämän ke-hittämiseen ja ehdottaa osaksi kan-sallista työelämän kehittämisohjel-maa (TYKE).

• YTV:lle nimetään etätyöasiamies,jonka tehtäviin kuuluu seudun or-ganisaatioiden etätyöpolitiikan luo-minen, tukeminen ja kehittäminen.Ko. henkilö toimii tiiviissä yhteis-työssä etätyökoulutusta kehittävientahojen kanssa.


Funktionaalisia kokeiluja 55.1 Liikkuvan etätyön malli

Liikkuva etätyö voidaan määritellä yk-sinkertaisesti seuraavasti:

Liikkuva etätyö tarkoittaa etätyöntekemistä varsinaisen työpaikan ul-kopuolella liikkeellä oltaessa.

On hyvä pitää mielessä, että liikkuva etä-työ on osa laajempaa liikkuvan työn kä-sitettä. Kaikki liikkuva työ ei siten ole liik-kuvaa etätyötä. On esimerkiksi ammat-tiliikennöintiä, jolloin ajoneuvonkuljet-tajalla ei varsinaista työpaikkaa olekaanmuualla kuin liikkuvassa ajoneuvossaan.Tällöin hänen työnsä on liikkuvaa työtä,ei liikkuvaa etätyötä. Vastaavasti kaup-pamatkustajan työ on jatkuvasti liikku-vaa. On mahdollista, että henkilö tekeejatkuvasti liikkuvaa etätyötä. Tällöinhänellä on kuitenkin teoriassa olemassapääkonttori fyysisesti jossain, vaikka hänei siellä kävisikään kuin harvoin.

Liikkuva etätyö kattaa varsinaisenajoneuvoissa kuten esimerkiksi junassasekä matkalla pysähdyspisteissä kutenesimerkiksi lentoasemalla tehdyn työs-kentelyn.128 Yleensä liikkuva etätyö yh-distyy muuhun etätyöhön kuten vaikka-pa asuntoon sijoittuvaan etätyöhön. Täl-löin henkilön työskentely jakaantuu var-sinaisella työpaikalla tehtävään, työmat-kalla tehtävään ja etätyöpisteessä (koto-na, etätyökeskuksessa ym.) tehtäväänetätyöhön.

Mobiilipalvelujen tarjonnan lisää-minen saattaa houkuttaa junissa ja len-tokoneissa matkustavia käyttämään nii-tä. Matkustusaikana näillä olisi hyvääaikaa hyödyntää mobiilipalveluja. Ver-kon ulottaminen liikkuvaan junaan tailentokoneeseen ei kuitenkaan ole aivanhelppoa. Toisaalta edes kaikki liikemat-kustajat eivät kaipaa verkkopalveluita.

Moni heistä on päinvastoin suorastaanhelpottunut voidessaan sulkea matkapu-helimen matkan ajaksi ja saadessaan ollahetken tavoittamattomissa. Matkalla voimyös torkahtaa, unelmoida tai lukeakaunokirjallisuutta. Järvinen (2001) to-teaakin nukkumisen olevan kova kilpai-lija matkailijan mobiilipalveluille.

Työnteko kannettavalla tietokoneel-la onnistuu tällä hetkellä jo useissa erihenkilöjunatyypeissä ja VR pyrkii edel-leen kehittämään tätä asiaa. Kaukojunis-sa on mahdollisuus lippua tilatessa pyy-tää paikka, jossa on sähköpistoke ict-lait-teille, etenkin kannettavalle tietokoneel-le.129 Tulevaisuutta ajatellen myös lan-gallisen tai langattoman verkkoyhteydenmahdollisuus tulisi taata. Keskeisenäongelmana lienee matkapuhelimiakinhäiritsevä yhteyden katkeileminen, jokaaiheutuu siitä, että tukimastoverkosto eiole aivan kattava. Lisäksi tunnelit jamaastoesteet muodostavat oman ongel-mansa, jotka pitäisi ratkaista.

VR:llä on ollut kolmikantahanke,jossa mukana ovat teleoperaattorit So-nera ja Radiolinja. Tavoitteena on ollutkännykkäkuuluvuuden parantaminen.Tilanne on kehittynyt parin viimeisenvuoden aikana myönteiseen suuntaan jatulee jatkossa vielä paranemaan. Matka-ajan parempi hyödyntäminen on ollutviime vuosina kehittämisen painopiste-alue VR:llä.

Kännykkäkuuluvuuden suhteen onotettava huomioon kaksi asiaa:

1) Puhelinkuuluvuus rataverkon ulko-puolella. Katvealueiden poistaminen ontällöin keskeisenä tavoitteena, mikä onoperaattoreiden työtä. Ne mittaavat ti-lannetta 1-2 kertaa vuodessa.

2) Junassa oleva kuuluvuus. (Junansisällä kuuluvuus riippuu kuuluvuusalu-eesta junan ulkopuolella). Kuuluvuuttaon edistetty "repeaterien" eli toistimien

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○


avulla. Sadassa vaunussa on toistin, jokaedesauttaa kuuluvuutta 1-luokassa janopeissa junissa. Kuuluvuutta estää vau-nuissa oleva vankka metallikuori ja pak-sut ikkunat. Ne ehkäisevät auringon läm-pösäteilyä pääsemästä sisään, mutta sa-malla ehkäisevät myös kännykkäsignaa-lien pääsyä vaunun sisään. Jos vaunussaon toistin, myös junan sisällä kännykkä-kuuluvuus on hyvä silloin, kun vaununulkopuolella on riittävä kenttä.

Junissa työskentelemisen mahdolli-suuksia alettiin kehittää ensin 1-luokas-sa, jossa matkustaa työntekijöitä, joidenmatkaliput ovat pääsääntöisesti yritys-ten ja työnantajien maksamia. Sen sijaan2-luokassa matkustaa tavallisia työnte-

kijöitä, jotka maksavat matkalippunsaitse. Nyt myös 2-luokassa matkustavilletulisi saada parempi mahdollisuus ju-nassa työskentelemiseen ja liikkuvaanetätyöhön. Kehitystyöhön antaisi vauh-tia, mikäli idea työsuhdejunalipusta is-kisi paremmin läpi. Työsuhdejunalipun -tai työsuhdejoukkoliikennelipun - käyt-töönotto organisaatiossa viestii työnte-kijöille, asiakkaille ja viranomaisille, ettäyritys kantaa sosiaalista vastuuta omientyöntekijöidensä liikkumisesta ja suosiityömatkaliikenteessä joukkoliikenteenkäyttämistä. Työsuhdejunalipun käyttöluo suotuisaa maaperää myös liikkuvanetätyön käyttöön ottamiselle.

Kuva 96. Liikkuvan etätyön mallissa työ ja liikkuminen yhdistetään tekemällä työtä eri paikko-jen välillä.

Mielipiteitä liikkuvasta etätyöstä

Hämeen liiton junaan sijoittuneessa liik-kuvan etätyön kokeilussa osallistujienkokemuksia ja mielipiteitä on esiteltyHämeen liiton tutkimusosiota käsittele-vässä luvussa. Hämeen liiton liikkuvan

etätyön kokeiluun osallistuneilta tiedus-teltiin mielipiteitä myös muussa liiken-nemuodossa tapahtuvaa liikkuvaa etä-työtä kohtaan. Bussissa työskentelyä koh-taan osoitettiin myös kiinnostusta, mut-ta lentokoneessa ja laivassa työskentelyei houkutellut yhtä paljon.

Kuva

: Sirk

ka H

eino

nen


Seuraavassa luvussa käsiteltävän Toimi-henkilöunionin etätyökokeilun yhteydes-sä kyseltiin myös mielipiteitä liikkuvas-ta etätyön mallista, jotka esitetään tässä.Kaikki vastaajat näkivät liikkuvan etä-työn mallista olevan hyötyä organisaati-olle, mikä koski erityisesti junissa tehtä-vää työtä. Kuitenkaan yli puolet vastaa-jista (5/9) ei nähnyt junissa olevan riittä-viä edellytyksiä tehdä etätyötä. He toi-voivat, että junissa kiinnitettäisiin enem-män huomiota työrauhaan, joka puuttuuainakin "loosittomissa" junissa. Liikku-van etätyön tekijöille pitäisi mahdollis-taa omat työpöydät ja istumapaikat. Eril-lisistä etätyövaunuista oli myös mainin-ta. Junien GSM -kuuluvuutta tulisi pa-rantaa ja sähköpistokkeita pitäisi lisätä.Äänieristykseen tulisi myös kiinnittäähuomiota. Etenkään lähijunissa ei nähtyolevan kovin paljon edellytyksiä työntekemiseen. Esimerkiksi puhelimessa onvaikea puhua tai kannettavaa tietokonet-ta on vaikea sijoittaa mihinkään lyhyellämatkalla. Pika- ja kaukojunissa tämä onenemmän mahdollista. Työn tekemiseenei aina tarvita tietokonetta, mutta mah-dollisuutta sen käyttöön tulisi lisätä.

Loppukyselyssä mielipiteet etätyön hyö-dyistä organisaatiolle olivat samansuun-taisia. Juniin toivottiin tietoliikenneyh-teyksiä ja kunnon työtiloja, mahdollises-ti jopa omia "työvaunuja". Matkapuh-elinten kantavuutta pidettiin edelleenongelmana. Toisessa kyselyssä kysyttiinlisäksi halukkuutta tehdä liikkuvaa etä-työtä tarvittaessa myös bussissa, lento-koneessa tai laivassa. Myönteisiä ja kiel-teisiä vastauksia esitettiin kunkin liiken-nevälineen kohdalla.

Seuraavassa on lisäksi satunnaistenmatkaajien kommentteja matkapuheli-mien toimivuudesta välillä Tampere-Helsinki:

" Voi olla, että vain kuvittelen, mutta ehkäkännykkä toimii junassa nyt paremmin kuinvielä pari vuotta sitten. Mutta on se ainavähän sellaista, että pätkii, pätkii. IC-junis-sa on puhelinkopit, mikä on ihan kiva, muttatyöasioita en halua junassa silti puhua."

"Yllättävän heikkoa edelleen. Yritän vält-tää puheluja ja katson, etten ainakaan ase-mien läheisyydessä soittele."

Kuva 97. Junissa työskentelyn olosuhteita ja mahdollisuuksia tulee kehittää edelleen.

Kuva

: Son

era


5.2 Toimihenkilöunioninetätyökokeilu

Ammattiyhdistysliikkeen suhtautumi-nen etätyöhön on kansainvälisesti otta-en muuttunut merkittävästi viime vuo-sikymmeninä. Aiemmin ammattijärjes-töillä oli huomattavia varauksia etätyönyleistymiseen työelämässä. Epäilyt koh-distuivat pääosin siihen, heikentääköetätyö työntekijän työsuhdeturvaa ja sii-hen, johtaako etätyö sosiaalisessa eristäy-tyneisyydessä tehtävään rutiinityönkuormittavuuteen. Lisäksi etätyön osal-ta oli epäselvyyksiä muun muassa va-kuutusten kattavuudesta.

Viime vuosina ammattiyhdistystenasennoituminen etätyöhön on kuitenkinmuuttunut positiivisemmaksi, kun ontehty selväksi, että etätyöntekijällä tuleeolla samat edut kuin varsinaisella työ-paikalla työskentelevällä. Useat ammat-tijärjestöt ovat tehneet myös jäsenistön-sä parissa kyselyjä kiinnostuksesta etä-työtä kohtaan ja saaneet positiivista pa-lautetta. Merkittävänä etappina euroop-palaisella tasolla voidaan pitää sitä, ettäon saatu aikaan etätyön puitesopimus,jonka ovat allekirjoittaneet sekä työnan-tajajärjestöt että työntekijäjärjestöt. Ai-nakaan Suomessa etätyöntekijän työ-markkina-asema ei ole keskimääräistäheikompi vaan päinvastoin keskimää-räistä parempi (Pekkola & Ylöstalo 1996).Toimihenkilöunioni on toteuttanut sys-temaattisen etätyökokeilun oman henki-löstönsä parissa, joka aloitettiin Ekoetä-työ-hankkeen yhteydessä. Helsingin Ruo-holahdessa pääkonttoriaan pitävä Toimi-henkilöunioni TU on talouden, tekniikanja tiedon asiantuntijoiden sekä johtamis-tehtävissä toimivien ammattiliitto(http://www.toimihenkilounioni.fi).130

Toimihenkilöunionilla on erinomai-nen fyysinen sijainti Ruoholahden työ-paikkakeskittymässä (ks. luku 4.2.1).Koska rakennus sijaitsee samassa raken-nuksessa kuin metroasema, niin siirty-minen joukkoliikenteen käyttämiseentyömatkaliikenteessä on vaivatonta jahoukuttelevaa. Toimisto on sisätiloiltaanviihtyisä, mikä tietysti saattaa vähentääkiinnostusta etätyötä kohtaan (kokeilus-ta ks. tarkemmin Heinonen & Niskanen2003).

Toimihenkilöunionin etätyökokeilu to-teutettiin ajalla 1.11.2001-31.5.2002 jakokeiluun osallistumisesta päätti liitonhenkilöstöjohto tutkimusyksikön esityk-sestä.131 Etätyökokeilu aloitettiin osanakansallisiin tietoyhteiskuntahankkeisiinkuuluvaa Etätyön ekohallittu käyttöön-otto -hanketta (http://www.vtt.fi/rte/projects/yki4/etatyo.htm). Kokeilun seu-ranta, kokemusten analysointi, jatkosuo-situsten laadinta ja työelämän tulevai-suuden visiointi suoritettiin kansallisentyöelämän kehittämisohjelmaan (TYKE)kuuluvassa hankkeessa "Etätyö työssäjaksamisen ja työssä viihtymisen välinee-nä - organisaation henkilöstöpolitiikanja ympäristöpolitiikan yhteinen intressi"(ks. hankkeen loppuraportti Heinonen &Niskanen 2003; http://www.vtt.fi/rte/projects/yki4/etajaksaminen.htm).

Toimihenkilöunionin etätyökokei-luun osallistui 10 henkilöä, joista kokei-lun alkaessa 9 henkilöä vastasi taustaky-selyyn ja kokeilun päätteeksi kaikille lä-hetettiin loppukysely. Näin oli mahdol-lista kysyä täsmentäviä seikkoja kokei-lun aikana esille tulleista asioista. Vas-taajat täyttivät myös matkapäiväkirjaajoka kuukaudelta etätyöpäivän sekä sitäseuraavan normaalin työpäivän osalta.Matkapäiväkirjassa kirjattiin ylös kaikkitehdyt matkat kyseisiltä päiviltä sisältä-en matkan lähtöajankohdan, pääasialli-sen kulkutavan, matkan keston, pääte-paikan, matkan tarkoituksen ja päätepai-kan osoitteen.

Kukin kokeilija sopi esimiehensäkanssa osallistumisestaan kokeiluun. Jo-kainen kokeilija oli myös allekirjoittanutkirjallisen sopimuksen, jossa mainittiin,että kokeilijat on tilapäisesti vapautettunormaalista työpaikalla tehtävästä työn-teon muodosta. Lisäksi sopimukseen olikirjattu, että päivittäinen työaika on va-paasti valittavissa etätyöpäivänä. Tässäyhteydessä esitellään tuloksia molemmis-ta etätyökyselyistä, matkapäiväkirjoistaja Toimihenkilöunionin kuukausipalave-reista sekä kokeilun loppuraportista(Haikala 2002).132 Kokeiluun osallistuikahdeksan naista ja kaksi miestä. Heidäntyötehtäviensä yhteinen nimittäjä oli tie-totyö ja tehtävänimikkeitä oli monia:yritystutkija, lakimies, projektiassistent-ti, henkilöstöassistentti, kehittämisasian-


tuntija, sosiaalipoliittinen asiantuntija,työympäristöasiantuntija, päätoimittaja,kv-asiain päällikkö ja tutkimuspäällikkö.

Vastaajista viisi asui Helsingissä,yksi Riihimäellä, kaksi Kirkkonummel-la, yksi Hyvinkäällä ja yksi Espoossa.Vastaajien ikäjakaumassa oli eniten 51-55 -vuotiaita. Kotitalouksissa oli kaksi 1hengen, kolme 2 hengen, kolme 3 hengenja yksi 4 hengen kotitalous. Kokeilijatsaivat kannettavat tietokoneet ja tieto-liikenneyhteydet, joiden kulut työnanta-ja maksoi. Lisäksi kaikilla kokeilijoilla olimatkapuhelin. Koska kyse oli kokeilusta,Toimihenkilöunioni ei korvannut työtilo-ja tai mahdollisia kalustehankintoja.Kokeiluun osallistujat saivat lisäksi etä-työpäiville lounassetelin, joka korvasipääkonttorissa normaalisti työskentele-vien päivittäisen lounasedun. Työajan ta-paturmavakuutus oli voimassa myös etä-päivinä.

Kotitalouksilla oli yleensä yksi hen-kilöauto käytettävissään. Muutamallavastaajalla oli pitkä työmatka yhteensuuntaan kestäen yli 45 minuuttia. Alku-ja loppukyselyiden vastausten mukaannäitä matkoja taitettiin sekä linja-autol-la että junalla. Enimmäkseen työmatkoi-hin käytettiinkin muita kulkutapoja kuinomalla autolla ajamista. Näin ollen työ-matkan pois jäämisestä etätyöpäivinä eikoitunut varsinaisesti ympäristöllistähyötyä päästöjen vähenemisen muodos-sa. Joukkoliikenteessä ja kevyessä liiken-teessä työmatkan pois jäämisestä koitu-va hyöty korostuu ajan säästöinä.133 Työ-matkan jäädessä pois etätyöpäivinä myösriski liikenneonnettomuuksiin nollaan-tuu. Toisaalta kotona voi tapahtua tapa-turmia. Vaikeuksia voi esimerkiksi ollaosoittaa portaissa kompastumista työta-paturmaksi etätyöpäivänä, mikäli työru-peama on sijoitettu iltamyöhälle. Kokei-lijat olivat käyttäneet etätyömahdolli-suutta joustavasti. Jos työtehtävissä eiollut selkeästi etätyötehtäviksi soveltu-via töitä, etätyöpäiviä ei tehty.

Perusteluna oli se, että useissa tutkimuk-sissa ja kokeiluissa yhden tai kahden etä-työpäivän viikkotyörytmi on koettu toi-votuksi ja suotuisaksi. Jo tällä frekvens-sillä etätyöstä koituu hyötyjä, samallakun etätyön riskit ja mahdolliset haitatovat pienemmät kuin esimerkiksi täysi-päiväisessä etätyöskentelymallissa. Vas-taajista kahdeksan henkilöä teki alkupe-räisen suunnitelman mukaan etätyötäyhden päivän viikossa ja yksi 2-3 kertaakuukaudessa.134 Käytäntö vaihteli senosalta, pitikö kukin kokeilija etätyöpäi-vänsä pääsääntöisesti samana valitse-manaan viikonpäivänä vai työtilanteenmukaan vaihdellen. Etätyöohjeissa muis-sa maissa usein suositellaan yhden jasaman viikonpäivän rauhoittamista etä-työlle siten, että tarvittaessa siitä jouste-taan kokousten ym. asioiden vuoksi. Sensijaan etätyöpäivän satunnaisen valin-nan on epäilty heikentävän työhön ryh-tymisen sujuvuutta ja siten nakertavantehokkuutta varsinkin etätyönoviisienkohdalla. Loppukyselystä kävi ilmi, ettäviisi henkilöä oli tehnyt kyselyn aikanaetätyötä pääsääntöisesti kerran viikos-

Kuva 98. Etätyökokeiluun osallistujien työ-matkat.

Kuva

: Sai

ja N

iskan

en

Etätyökokeilun puitteet: Missä,milloin ja miten?

Etätyökokeilussa lähtökohtaisena perus-mallina oli yksi etätyöpäivä viikossa.


sa, yksi enemmän kuin tämä ja kolme vä-hemmän kuin kerran viikossa. Viikonpäi-vistä maanantai ja perjantai olivat eh-dottomasti suosituimpia etätyöpäiviä.

Etätyöpaikkana oli kokeilun osallis-tujilla useimmiten koti. Viisi henkilöä tekietätyötä erillisessä työhuoneessa asun-nossaan. Muina työnteon paikkoina olimainittu makuuhuoneessa oleva työpis-te, keittiön yhteydessä oleva ruokailutilaja kirjasto (Helsingin yliopiston pääkir-jasto). Vapaa-ajan asuntoa käytettiin joi-takin kertoja etätyöskentelyyn. Loppuky-selyssä tuli myös esille, että yhdessä ta-pauksessa kotoa pois muuttaneen lapsenhuoneesta oli tehty etätyöpiste.

Kokeilun aikana kukaan ei muutta-nut toisaalle asumaan. Muuttaminenkauemmas työpaikasta ei juurikaan he-rättänyt kiinnostusta, vaikka etätyömah-dollisuus olisi säilynyt kokeilun jälkeen-kin (kaksi oli valmista tähän muutokseen,mutta seitsemän osalta vastaus oli kiel-teinen). Tilanne ei paljoakaan muuttunutloppukyselyssä. Myönteisesti muutta-misasiaan suhtautuvat perustelivat kiin-nostustaan heidän halullaan muuttaamahdollisesti kokonaan kesämökille,maaseutumaisen ympäristön rauhalli-suudella ja kakkosasunnon luonnonlä-heisyydellä. Tämä argumentti esitetäänusein etätyön yhteydessä, kun huolestu-taan yhdyskuntarakenteen hajautumi-sesta. Sen sijaan etätyön tekeminen mah-dollisessa kakkosasunnossa tai kesämö-killä (ilman pysyvää muuttamista) he-rätti kiinnostusta molempien kyselyidenvastausten perusteella(kuusi vastaajaaoli halukkaita siihen ja kolme ei.) Kieltä-viä vastauksia pyydettiin perustelemaanja pääasiallisin perustelu oli halu erottaatyö ja vapaa-aika. Esimerkiksi kesämö-kin luomaa tunnetta lepopaikasta ei ha-luttu tuhota työasioilla. Ympärillä olevi-en tekemättömien töiden nähtiin hallit-sevan kaikkea muuta. Loma-asunnontyönteon puitteita ei myöskään pidettyhyvinä.

Kyselyyn vastanneiden kuudentyöntekijän perheillä oli yksi auto vaki-tuisessa käytössä, kahdella kaksi ja yh-dellä ei yhtään. Työmatkan kulkutapaaja kestoa tarkasteltaessa esille nousi se,että parilla vastaajalla oli pitkä työmat-

ka. Etätyön avulla voitiin vähentää mat-kustamista, kun joka päivä ei tarvinnutmatkustaa työpaikalle. Vastaajista kah-deksan teki etätyötä yhden päivän vii-kossa ja yksi 2-3 kertaa kuukaudessa.

Etätyöpäivänä kahden henkilön per-heessä jokin perheenjäsen oli tarvinnuthenkilöautokuljetusta, toisella säännöl-lisesti päivähoitoon ja lääkäriin, toisellasatunnaisesti työhön ja harrastuksiin.

Aluetoimistojen ja Ruoholahdenvälisessä kommunikoinnissa päätettiintestata ja kehittää videoneuvotteluja osa-na Toimihenkilöunionin toimistossakäynnistettyä etätyökokeilua. Turun jaOulun aluetoimistot otettiin testitoimis-toiksi, joiden kanssa työskentelyä kokeil-tiin, arvioitiin ja kehitettiin. Kokeiluntavoitteena oli terveys-, turvallisuus- jatehokkuussyistä kehittää käytäntöjä, joil-la teletekniikkaa hyväksikäyttäen pysty-tään vähentämään matkustusta ja tehos-tamaan ajankäyttöä. (Ks. tarkemminHeinonen & Niskanen 2003).

Etätyöstä odotettuja omakohtaisiahyötyjä

Etätyöpäivään kohdistui suuria odotuk-sia. Etätyö koettiin tehokkuutta nostava-na, kun ulkopuolelta tulevat katkoksettyön tekemisessä vähenivät. Etätyön te-kijöillä näytti myös olevan tarvetta osoit-taa, että etätyö oli varmasti tehokasta.Kyselyn vastausten perusteella myöskorostettiin omalle kohdalle tulleita seu-raavassa lueteltuja hyötyjä. Työ- ja kes-kittymisrauha tuli esiin useimmissa vas-tauksissa. Muita mainittuja hyötyjä oli-vat työajan käytön tehostaminen, työ-kuorman väheneminen, parempi jaksa-minen, kun matkat jäivät pois ja työpäi-vä lyheni, joustava ajankäyttö, parempimahdollisuus keskittyä kirjallisen mate-riaalin lukemiseen ja parempi mahdolli-suus pitkäjänteiseen työhön. Myös laa-jempiin kokonaisuuksiin pystyttiin kes-kittymään keskeytyksettä. Kun pitkättyömatkat jäävät pois, kokonaiskuormit-tavuus vähenee. Etätyöpäivien aamutoi-met jäivät myös vähemmälle. Etätyönteko vähensi stressiä ja tuotti huomatta-vaa hyötyä henkisen pääoman ylläpidos-sa. Viikoittainen työajan suunnittelu-


mahdollisuus parani ja omassa rauhassatehdyn työn tuloksellisuus koheni. Vaih-telua pidettiin myös virkistävänä. Toisenkyselyn vastaukset olivat hyvin samansuuntaisia kuin ensimmäisenkin kyselyn.Yhden vastauksen mukaan etätyö opettimyös organisoimaan työtä uudella taval-la, mikä koettiin suurena hyötynä. Etä-työ antoi uutta perspektiiviä ajankäyt-töön ja siihen miten paljon aikaa eri teh-täviin kuluu. 1-2 etäpäivää viikossa pi-dettiin erään vastauksen mukaan hyvä-nä ratkaisuvaihtoehtona osa-aikaeläk-keelle siirtymiselle. Ikääntyessä pitkättyömatkat vievät voimia. Kotona tehtä-vässä etätyössä nähtiin korostuvan täy-dellisen työrauhan merkitys, ajansäästö,turha kotoa siirtyminen pois jääminen,riippumattomuus ja itsenäisyys, mahdol-lisuus käyttää vapaa-ajan vaatteita ja(täydellinen) riippumattomuus muistahenkilöistä.

Loppukyselyssä tiedusteltiin myösjäikö jokin odotettu hyöty toteutumatta.Etätyöstä ei muodostunut välttämättäniin säännöllistä kuin oli ajateltu. Esiintuli myös organisaatioon liittyviä ongel-mia. Työnantaja ei ollut korvannut käy-tettyjä tiloja, hankittuja kalusteita, säh-köjä, siivousta jne. Tästä oli tullut tunne,että asian esille oton yhteydessä vihjailtiinmahdollisesta etätyön lopettamisesta.

Etätyöstä nähtiin olevan koko orga-nisaatiolle hyötyä ajankäytön tehostami-sen myötä tulevien tehokkuushyötyjen,kokemuksen saamisen, työn tuloksen pa-ranemisen, töiden paremman organi-sointimahdollisuuden, osaamisen paran-tumisen ja imagokysymysten (edelläkä-vijä-asema) muodossa. Etätyönteon us-kottiin vaikuttavan työviihtyvyyteen,hyvinvointiin ja jaksamiseen myönteises-ti, mistä myös työnantaja hyötyy. Etätyöoli erään vastaajan mielestä hyvinkinvarteenotettava malli "uudesta" työnte-on mahdollisuudesta, esimerkiksi junas-sa työskentelyn muodossa. Toisessa ky-selyssä vastattiin työn laadun ja tehok-kuuden paranevan. Kokeilun aikana etä-työpäivänä tehtävät saatiin tehtyä ker-ralla loppuun. Kokeiluun osallistuneetraportoivat työnteon tehostuneen, mis-tä luonnollisesti on suurta hyötyä kokoorganisaatiolle. Etätyön nähtiin hyödyt-

tävän koko organisaatiota tietojen ajan-tasaisuuden kautta. Kotona nähtiin myöstehokkaampana tehdä töitä. Kotona onhelpompi keskittyä, kun työn keskeyty-miset vähenivät.

Etätyön ongelmia

Etätyöpäiväksi kasataan helposti liianpaljon töitä. Työt, joita ei ehdi tehdä etä-työpäivänä ja viedään takaisin toimis-tolle, aiheuttavat tarpeetonta stressiä.Työaika käytetään hyvin intensiivisestija taukojen pitäminen unohtuu helposti.Muu työyhteisö ei välttämättä ole ainatäysin tiedostanut, että kotona tehtävätyöaika on todella työaikaa. Ajatus etä-työstä vaatiikin vielä hieman totuttelua.Muut työntekijät esittävät jonkin verransellaisia kommentteja, että ikään kuinetätyöpäivinä oltaisiin kotona ja poissatyöstä. Tähän ajatteluun kuuluu myös,että kotona työskentelevälle ei voi soit-taa, vaikka etätyöntekijät ovat samallatavalla saatavilla kuin toimistossakin.Toisaalta muutenkin liikkuva työ tekeeetätyöpäivät näkymättömiksi.

Tiedottaminen koko yhteisölle etä-työn olemuksesta ja tarkoituksesta olisipitänyt hoitaa paremmin. Käytännönongelmia on syntynyt esim. puhelinkes-kuksessa, missä puhelujen yhdistämis- jajakamiskäytännöt eivät ole olleet selviä.Etätyöntekijöiden pöytä- ja/tai dect-pu-helimessa tulee olla profiili, joka salliipuhelujen automaattisen siirron matka-puhelimeen. Käytäntöä selvennettiinniin, että jokainen siirtää itse puhelimen-sa matkapuhelimeen silloin, kun lähteeetätyötä edeltävänä päivänä toimistol-ta. Jos etätyöpäiviä edeltää tai seuraamatkapäiviä, jolloin etätyöntekijä ei voiottaa puheluja täysipainoisesti vastaan,keskus voi ohjelmoida siirron etätyöpäi-väksi.

Suurimpina riskeinä ja haittoina etä-työn tekemisestä mainittiin kyselyn vas-tauksissa useimmiten vapaa-ajan ja työnsekoittuminen. Erikseen oli vielä mainin-ta siitä, että työn esivalmisteluja joudu-taan tekemään myös vapaa-aikana. Työ-tovereiden kateutta pidettiin myös mer-kittävänä haittana erityisesti nykyään,kun etätyömalli on vielä suhteellisen


harvinainen työnteon muoto. Myös sosi-aalisen eristyneisyyden tunne mainittiinvastauksissa, samoin loppuun palami-nen, tietoturvariski ja työtehon laskemi-nen ajan kuluessa.

Etätyön ympäristövaikutukset

Etätyön ympäristövaikutukset liittyvätpääasiassa työmatkaliikkumiseen sekätila- ja laiteratkaisuihin. Varsinkin hen-kilöautolla tehtävän työmatkan jäädes-sä pois etätyöpäivinä saadaan aikaansäästöjä energian kulutuksesta ja pääs-töt vähenevät. Liikenteelliset, ympäris-tölliset samoin kuin muutkaan etätyöstätoivottavat hyödyt eivät toteudu auto-maattisesti, vaan niiden eteen on tehtä-vä systemaattista suunnittelua ja ohja-usta - ekohallintaa. Tässä raportoidaan

etätyökokeiluun osallistuneiden omianäkemyksiä etätyön myötä syntyvistäympäristövaikutuksista.

Kyselyssä pyydettiin kertomaan,miten tärkeinä vastaajat pitivät etätyönpositiivisia ympäristövaikutuksia. Etä-työn hyödyn suuruutta pyydettiin arvi-oimaan kaupungin ilmanlaadun, luon-non vähäisemmän kuormittumisen, lii-kenneruuhkien vähenemisen ja melunvähenemisen suhteen asteikolla yhdestäviiteen (taulukko 19). Numero yksi edus-ti olematonta hyötyä ja numero viisi suur-ta hyötyä. Alkukyselyssä etätyöstä näh-tiin olevan hyötyä ainakin jonkin verrankaikkien näiden vaikutusten suhteen. Etä-työstä uskottiin pidemmällä tähtäimelläolevan myönteisiä ympäristövaikutuksia,mikäli se yleistyisi ja vakiintuisi.

Taulukko 19. Etätyöstä aiheutuvan hyödyn suuruus eri ympäristötekijöille.135

ympäristöhyödyn määrä 1 2 3 4 5

alkukysely 1. 1. 2. 1. 2. 1. 2. 1. 2. 1. 2.loppukysely 2.

vastausten lukumäärä

kaupungin ilmanlaatu - - 2 - - 4 5 1 1 4

luonnon vähäisempi 2 2 1 2 4 2 1 3kuormittuminen - -

liikenneruuhkien väheneminen - - 1 - 2 2 3 2 3 5

melun väheneminen - - 2 - 2 3 3 2 1 3

1muu, mikä - - 1 - - - 1 - 1) -

1) parkkipaikkojen saatavuus

Loppukyselyssä mielipiteet muuttuivathieman. Etätyöstä nähtiin olevan yllämainittujen vaikutusten suhteen vähin-tään keskimääräistä hyötyä. Verrattunaalkukyselyyn, loppukyselyssä yhä useam-pi katsoi etätyöstä olevan paljon hyötyä

annettujen positiivisten vaikutusten suh-teen. Etätyöskentelyn ympäristölliset vai-kutukset organisaation imagon kannal-ta nähtiin olevan merkityksellisempiäloppukyselyssä kuin alkukyselyssä (seu-raava taulukko).


Kokeilun laajempi merkittävyys japäätelmät

Kokeilu tehtiin Toimihenkilöunioninoman henkilöstön parissa ja tuloksistatehdään opas jäsenistölle, joka toimii suo-situksena jäsenistölle. Tällä saattaa ollamyönteinen esimerkkivaikutus. Etätyös-sä johtaminen ja esimiestoiminnan jous-tavoittaminen ovat suurimmat haasteetmuiden työelämän joustojen kehittämi-sen ohella. Työn ja oppimisen (opiskelun)jatkuvaa yhteensovittamista joustavinjärjestelyin pidettiin myös erittäin tär-keänä osa-alueena.

Kokeilun lähtiessä käyntiin etätyö-päiviin kerrottiin siirtyvän tehtäviä, jot-ka ovat isoja kokonaisuuksia ja jotka vaa-tivat pidempää keskeytyksetöntä keskit-tymistä. Etätyöpäivillä nähtiin olevanvaikutusta töiden tekemisjärjestykseen,kun tiettyjä töitä siirretään odottamaanetätyöpäivää. Etätyöpäivän suunnitteluapidettiin tärkeänä. Sen onkin oltava huo-lellista, jotta työt eivät jää kesken puut-tuvan materiaalin vuoksi. Tiettyä viikon-päivää säännöllisenä etätyöpäivänä pi-dettiin tavoiteltavana tavoitettavuudenja työyhteisön tottumisen vuoksi. Samakoskee päivittäistä työaikaa, vaikka etä-työllä tavoitellaankin joustoja henkilö-kohtaisten tarpeiden mukaan. Etätyöpäi-vän valintaa kannattaa harkita. Koke-muksen perusteella maanantai voi ollahankala etätyöpäivä. Viikonlopun ryt-min katsottiin katkeavan toimistolla au-tomaattisesti, mutta ei yhtä helposti ko-tioloissa. Perjantaina puolestaan voi ollaraskaan viikon päätteeksi jo liian väsy-nyt intensiivistä keskittymistä vaativiintehtäviin. Työyhteisön suhtautuminenmuuttui alun ihmettelyn ja hieman epäi-levienkin kommenttien jälkeen luonte-vaksi. Ulkopuolisille jouduttu kuitenkin

joskus selittämään, että kotona tehdääntodellakin töitä. Pidempää työmatkaakulkeville syntyviä ajansäästöjä pidettiintuntuvina. Kokeiluryhmässä kotona teh-tävä työ säästi parhaimmillaan 3 tuntiatyömatka-aikaa päivässä. Etätyömah-dollisuus nähtiin jatkossakin tervetullee-na jouston sekä työn hallinnan ja tehos-tamisen välineenä. Myös ekologista nä-kökulmaa pidettiin tärkeänä. Kokeilunlopputuloksena ja myönteisten tulostenperusteella Toimihenkilöunioni otti etä-työn osaksi henkilöstöpolitiikkaansa yh-tenä mahdollisena työnteon organisoin-timuotona.

Taulukko 20. Etätyöskentelyn ympäristöllisten vaikutusten merkitys organisaation ima-golle.

ympäristöhyödyn määrä 1 2 3 4 5

alkukysely 1. 1. 2. 1. 2. 1. 2. 1. 2. 1. 2.loppukysely 2.

vastausten - - 3 1 3 4 3 1 - 3lukumäärä


6.1 Millaista on ekohallittuetätyö?

Seuraavassa ekohallitun etätyön konseptioperationalisoidaan. Toisin sanoen anne-taan etätyön toimijoille - työntekijät,työnantajat ja viranomaiset - käytännöntyökaluja etätyön eteenpäin viemiselleekohallittuna eli ympäristömyötäisinäratkaisuina. Ohjeet on muotoiltu kymme-nen "käskyn" tai "viisastenkiven" muo-toon kullekin kolmelle toimijataholle. Neeivät ole välttämättä tärkeysjärjestykses-sä, mutta ne ovat kaikki yhtä aikaa to-teutettavissa. Toisin sanoen yhden käs-

Johtopäätökset jatoimenpidesuositukset6

kyn noudattaminen ei ole este muiden to-teuttamiselle. Kaikissa tapauksissa ei olemahdollista eikä tarkoituksenmukaistanoudattaa kaikkia käskyjä. Kuitenkinmitä useamman ekoetätyön käskyn pys-tyy toteuttamaan, sitä ekohallitumpaaetätyö on.

6.1.1 Ekoetätyön kymmenenkäskyä ja "viisastenkiveä"

Seuraavat kymmenen käskyä ovat etä-työntekijälle nyrkkisääntöjä, joita nou-dattamalla etätyön toteutus on ekohal-littua.

Ekoetätyön kymmenen käskyä työntekijälle

1. Näe ja koe etätyö osana ekoälykästä elämäntapaa eli ekoelämäntapaa.136

2. Älä tee puolikkaita etätyöpäiviä (älä tee työmatkaa lainkaan etätyöpäivänä).

3. Vältä ajamista henkilöautoliikenteessä etätyöpäivinä muissakaan asioissa.

4. Älä muuta kauemmas työpaikaltasi pelkästään etätyömahdollisuuden perusteella.

5. Suosi kannettavia tietokoneita ja minimoi laitevarustelu.

6. Vältä kopioimasta tai tulostamasta kaksin kappalein raportteja ym. (toinen työpaikalle, toinen ko-tiin).

7. Suosi joukkoliikennettä yhdistettynä etätyöhön.

8. Yhdistä kesämökillä vietettävään lomaan mahdollisuuksien mukaan etätyöjaksoja sekä lomaa en-nen että sen jälkeen.

9. Luo tarkoituksenmukaisimmat etätyönteon rutiinit itsellesi - työskentelyyn, viestintään työnan-tajan, kollegoiden, yhteistyötahojen ja asiakkaiden kanssa. Punnitse etätyöhön liittyviä riskejäomalla kohdallasi. Lisääkö etätyön tekeminen kohdallasi loppuun palamisen riskiä, sosiaaliseneristäytyneisyyden tunnetta, riskiä työtehon laskemisesta ym.

10. Pyri minimoimaan etätyöhön liittyvät riskit omalta kohdaltasi. Valitse itsellesi sopivat etätyöjak-sot, rytmitä etätyö itsellesi parhaisiin kellonaikoihin, pyri pitämään yllä tarvittavia kontakteja ym.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Taulukko 4. Ekoetätyön kymmenen käskyä työntekijälle.


Lisäehdotuksina “käskyiksi” ekoetätyön-tekijälle saatiin hankkeen workshop-se-minaarissa seuraavia:

• Ole aktiivinen etätyöapostoli työyh-teisössäsi.

• Optimoi etätyöntekosi suhteessaomaan elämääsi sekä työtehtäviisi.

• Mittaa/arvioi ja kehitä etätyötäsi.• Suunnittele toimintasi (työt, logis-

tiikka).• Energiankäytön hallinta haltuun.

• Asuinpaikan valinta (valitse asuin-paikkasi niin, että voit tehdä julki-silla kulkuneuvoilla työmatkasi ny-kyiseen työpaikkaasi tai mahdolli-siin tuleviin työpaikkoihin tai valitseasuinpaikka läheltä työpaikkaasi).

• Suunnittele ja organisoi päiväsi.• Ota huomioon muut perheenjäsenet

etätyönteon paikassa, älä valloitatoisten tilaa.

• Suosi paikallisia lähipalveluita.

Kuva 99. Ekoetätyön tekeminen edellyttää työntekijältä viitseliäisyyttä ja aitoa ekologistaasennetta.

Kuva

: Mar

ia H

eino

nen


Ekoetätyön kymmenen käskyä työnantajalle

1. Ota etätyöpolitiikka osaksi organisaatiosi inhimillisen pääoman kehittämistä. Älä kuitenkaanunohda, että toiset soveltuvat etätyöhön paremmin kuin toiset.

2. Ota etätyöpolitiikka osaksi organisaatiosi ympäristöpolitiikkaa ja -strategiaa. Muista myös käyttäähyväksi etätyöstä aiheutuva myönteinen mielikuva organisaatiosi imagon luomisessa.

3. Kartoita henkilöstösi etätyöpotentiaali pitkää tai hankalaa työmatkaa tekevien ja varsinkin henki-löautoa työmatkallaan käyttävien osalta.

4. Kartoita samalla suunnalla asuvien pitkää työmatkaa tekevien etätyöpotentiaali ja mahdollisuusheidät kokoavan etätyöpisteen perustamiseen.

5. Varusta työntekijäsi kannettavalla tietokoneella, jota voi käyttää sekä etätyössä että työpaikalla.Varmista samalla käytöstä poistettujen laitteiden kierrätys.

6. Varmista, että etätyöntekijän varsinaisella työpaikalla olevassa työtilassa ei ole turhaa energianku-lutusta (valaistus, lämmitys). Toimitilojen lisärakennustarpeen syntyessä harkitse tilakysymyksenratkaisemista etätyön ja siitä seuraavan huoneen kierrätyksen avulla. Kokeile mm. työhuoneenkierrätystä. Sovittele ja muunna tehokkaaksi työtilaa aina kun on mahdollista.

7. Etätyöntekijää ei saa unohtaa eikä asettaa muutoinkaan muita huonompaan asemaan esim. ura-kierron tai informaation välittämisen suhteen. Erityisesti jatkuvaa etätyötä - esimerkiksi maakunnista käsin -tekevälle on taattava mahdollisuus neuvontaan ja tukeen sekä viestintäteknistenettäesimerkiksi työn sisältöön liittyvien ongelmien noustessa esiin.

8. Tarjoa kiinteää tai liikkuvaa etätyötä tekeville työsuhdejunalippu(työsuhdejoukkoliikennelippu).

9. Tarjoa liikkuvaa etätyötä tekeville mahdollisuus liikkuvan etätyön pohjalta työajan lyhentämiseen.

10. Kokeile itse etätyötä omassa työssäsi ja mieti mikä on sen ekohallituin toteutusmuoto. Sitouduekoetätyön periaatteisiin ja suosituksiin.

Lisäehdotuksia "käskyiksi" etätyönanta-jalle ideoitiin seuraavasti:

• Näe etätyö mahdollisuutena rekry-toinnissa (kustannusten minimoin-ti esimerkiksi toimintaa käynnistet-täessä & laajennettaessa).

• Mahdollista etätyö ja optimoi se kus-tannusmielessä.

• Tee muista vaihtoehdoista vähem-män houkuttelevia (autopaikoitusmaksulliseksi, ylisuurten huoneidenmuuttaminen maisemakonttoreik-si).

• Kannusta ja palkitse etätyöntekijöitä.

• Ota etätyöjohtaminen osaksi uusiajohtamisen muotoja, huomio muunmuassa viestintä ja tulosseuranta.

• Huomaa etätyö kilpailutekijänä hy-viä työntekijöitä rekrytoitaessa.

• Vältä ylitöitä etätöillä. (Tee etätyötätehokkaasti, niin ei tarvitse tehdä yli-töitä. Älä myöskään tee etätyötä yli-työnä. Etätyö ei saa muuntua korva-uksetta tehtäväksi ylityöksi.)

• Muista, että toimit esimerkkinä.

• Ota etätyö vakavasti, se on todelli-nen ja hyväksytty vaihtoehto. Annaselkeitä määräyksiä etätyön toteut-tamisesta ekoetätyön muodossa.Varmista, että etätyössä mahdolli-sesti kehkeytyvää stressiä ja/tai työ-uupumusta sekä kommunikoinninkynnyksiä ym. haitallisia vaikutuk-sia ehkäistään aktiivisesti. Käytä toi-menpiteiden luomiseksi esimerkiksiseuraavaa matriisia:

Taulukko 5. Ekoetätyön kymmenen käskyä työnantajalle.


Mahdolliset hyödyt � Kuinka hyödyt realisoidaan?Mahdolliset haitat � Kuinka haitat vältetään?

Kuva 100. Ekoetätyö edellyttää työnantajalta halua sisällyttää etätyöpolitiikka sekä henkilöstö-että ympäristöstrategioihinsa sekä kykyä siirtyä kontrollijohtamisesta vaativaan luottamusjohta-miseen.

Ekoetätyön kymmenen käskyä viranomaiselle

Taulukko 21. Ekoetätyön kymmenen käskyä viranomaiselle.

1. Kaavoita asuinalueille yhteistilaa mahdolliselle etätyötilalle.

2. Organisaatioihin suositus etätyökiintiöistä (esimerkiksi 10 %). Palkitse parhaita etätyöorganisaati-oita.

3. Virastojen alueellisen hajauttamisen yhteydessä erityispaino etätyömahdollisuuksiin.

4. Verovähennysoikeus etätyön salliville yrityksille ja etätyöntekijöille itselleen sekä jonkinlainenerityisbonus yrityksille, jotka edesauttavat (esim. satelliittitoimistoja perustamalla) työpaikkojensijoittumista muuttotappiollisille alueille. "parhaat esiin"

5. Mahdollista työsuhdejoukkoliikennelippu/työsuhdejunalippu.

6. Mahdollista työmatkalla tehdyn liikkuvan etätyön laskeminen työajaksi.

7. Tue laajakaistaverkon rakentamista myös taajama-alueiden ulkopuolelle. Kaapelitöiden yhteydes-sä vedä putkivaraukset tuleville tietoliikennekaapeleille heti muiden maan kaivutöiden yhteydes-sä.

8. Takaa laeilla ja asetuksilla etätyötä tekeville rinnasteinen asema muiden samassa organisaatiossatyöskentelevien kanssa.

9. Järjestä vuosittain etätyökampanjoita eurooppalaisen etätyöviikon ja autottoman päivän yhtey-dessä.

10. Kokeile itse etätyötä omassa organisaatiossa ja mieti mikä on sen ekohallituin toteutusmuoto.138


Lisäehdotuksina "käskyiksi" etätyöviran-omaiselle saatiin seuraavia evästyksiä:

• Tiedon levitys � ennakkoluulojenhälventäminen.

• Tutkimusresurssien suuntaaminen.

• Teknologia kaikkien saataville.

• Kaavoittajat ja yhdyskuntasuunnit-telusta vastaavat viranomaiset:Huomioi etätyö osana uusia elämäntapoja, liikkuvaa etätyötä ja ekolo-gista elämäntapaa. Tämän tukemi-seksi asuinalueet tulisi kaavoittaaniin, että julkinen liikenne toimisihyvin ja erityisesti tärkeille työpaik-ka-alueille.

• Julkinen sektori työnantajana voisitoimia esimerkkinä.

• Yrityksiä pitäisi rohkaista erilaisinporkkanoin.

• Lähipalvelut.

• Julkiseen verrattavan infrastruktuu-rin pelastaminen viranomaisten yh-teistyöllä (postit, koulut jne.) tukitoi-mien ym. avulla.

• Johdon koulutukseen etätyömallitmukaan.

Lisäkommentteina voidaan maininta,että etätyökiintiö voisi olla 20%. Käskyn4 yhteydessä voidaan väläyttää viran-omaiselle järeämpänä aseena työmatko-jen verovähennyksen poistamista. Käs-kyn 4 kohdalla voitaisiin tuoda esiin par-haita tapauksia satelliittitoimistojen pe-rustamisesta ja ylipäänsä onnistuneistaratkaisuista sijoittaa työpaikkoja muut-totappiollisille alueille. Käskyt 4, 5 jamahdollisesti 6 voitaisiin yhdistää yhdek-si kokonaisuudeksi, jonka alla monenlai-set taloudelliset poikkeamat vallitsevis-ta käytännöistä olisivat mahdollisia. Työ-matkakulujen vähennysoikeuden ohellavoitaisiin ottaa käyttöön "työtilakuluvä-hennys". Työntekijä voisi löytää asunton-sa läheltä sopivan työtilan, jonka kuluis-ta saisi verotuksessa vähennyksen, ja kar-sia liikkumista varsinaiselle työpaikal-leen. Ulkomaisista etätyöyhteisöjen esi-

merkkitapauksista tulisi tarkemmin et-siä soveltuvia elementtejä suomalaisiinkaupunkisuunnitteluratkaisuihin ja työnorganisoinnin malleihin.

6.1.2 Ekoetätyön kymmenenkompastuskiveä

1. Huonon organisoinnin takia joudut-kin menemään työpaikalle etätyö-päivänä.

� Etätyöntekijä tekeekin työmatkanetätyöpäivänä.

2. Muut perheenjäsenet pyytävät sinua"kuskiksi" omille asioilleen.

� Etätyöntekijä kuljettaa muita asi-ointiliikenteessä.

3. Muut henkilöt käyttävät etätyönte-kijän autoa etätyöpäivänä, vaikkamuuten käyttäisivät joukkoliiken-nettä.

� Etätyöntekijä työmatkan pois jään-nin säästö kumoutuu.

4. Etätyöntekijä ajelee henkilöautollaillalla yksinäisen etätyöpäivän päät-teeksi elämyksiä ja sosiaalisia kon-takteja hakiessaan.

� Etätyöntekijä liikkuu vapaa-ajallaenemmän.

5. Etätyöntekijällä on kahdet työtilat,kahdet laitteet, kahdet materiaalit jakaksinkertainen energiankulutus.

� Etätyöntekijä tuhlaa resursseja tar-vitessaan kaiken tuplana.

5. Organisaatiosi johtoporras ja yhte-ystyötahosi unohtavat sinut. Et saatarvitsemaasi informaatiota, tukeaja syrjäydyt urakierrosta sekä mene-tät oikeutesi palata entiseen työhuo-neeseesi.

� Etätyöntekijä syrjäytyy.

6. Tehdessäsi etätyötä kotona huomaat,että et pystykään enää erottamaantyötä ja vapaa-aikaa sillä työasiatovat jatkuvasti mielessäsi. Teet pi-dempää työpäivää, sosiaalinen elä-mäsi kärsii ja koet palavasi loppuun.

� Etätyöntekijä tekee liikaa työtä.


7. Huomaat, että työtehosi laskee pik-kuhiljaa työskennellessäsi kotona. Si-nun on vaikeaa keskittyä työhön yh-täjaksoisesti, jääkaappi kutsuu jaTV:stä tulee yllättävän mielenkiin-toisia ohjelmia. Esimerkiksi "Halu-atko miljönääriksi?" on ihan pakkokatsoa loppuun, koska siinä on niinmahdottoman mielenkiintoisia ky-symyksiä.

� Etätyöntekijä tekee liian vähän työ-tä.

8. Jotkut etätyöntekijät yrityksessä taiorganisaatiossa eivät pysty hyvääntyösuoritukseen, minkä takia etätyö-mahdollisuutta kavennetaan tai eienää tarjota. Etätyöntekijä voi kär-siä muiden virheistä tai itse käyttääväärin etätyötilaisuutta.

� Etätyön luottamuspula ehkäisee etä-työn.

9. Kotisi soveltuu huonosti etätyöhön.Siellä on liikaa meteliä ja tilaakin onliian vähän. Etätyökeskusta ei olesaatavilla lähistöllä.

� Etätyöntekoon ei ole tilaa eikä paik-kaa.

10. Etätyöstä koituu työntekijälle itsel-leen liikaa kustannuksia, jos tämäjoutuu maksamaan laitteiden lisäk-si tietoliikennekulut itse. Muita "tap-piota" ovat esimerkiksi mahdollisenlounasedun poisjääminen.

� Etätyönteon kustannukset kaatuvattyöntekijän päälle.

6.2 Ekoetätyön parhaatkäytännöt

Parhaat käytännöt etätyön saattamises-sa ekohallittuun muotoon rakentuvatedellä kuvattujen ekoetätyön "käskyjen"noudattamisesta sekä ekoetätyön kom-pastuskivien välttämisestä. Huomionar-voisa seikka on se, että useassa tapauk-sessa etätyön ekohallinnan astetta onhelpompi nostaa siinä vaiheessa, kunsuunnitellaan jollain alueella, jossain or-ganisaatiossa tai kotitaloudessa etätyö-hön siirtymistä. Jo valmiiksi rakennettu

etätyöympäristö on aina hankalampaamuuntaa ekohallitumpaan muotoon jäl-kikäteen.

Kaikille uusille etätyöhankkeille139

julkishallinnossa, kunnissa, alueilla, yri-tyksissä ja organisaatioissa suositetaanseuraavaa menettelyä:140

1. Tunnistetaan yksityiskohtaisestieriteltyinä ne kohdat, joissa etätyönoletetaan edistävän ekologisesti kes-tävää kehitystä ja kirjataan käytän-nön tasolle. Käytännössä todennetta-vat konkreettiset ekologisesti kestä-vää kehitystä tukevat seikat dokumen-toidaan ja niistä tiedotetaan hankkeenlopputuloksissa.

2. Tunnistetaan ne riskikohdat, joissaetätyön voidaan katsoa heikentävänekologisesti kestävää kehitystä. Mie-titään etukäteen, voidaanko ekologi-sesti kestävää kehitystä heikentäväävaikutusta eliminoida tai lieventää.

3. Tunnistetaan ne kohdat, joissa eko-logisesti kestävää kehitystä heikentä-vät seikat ovat käänteisessä suhtees-sa kestävän kehityksen muihin ulot-tuvuuksiin. Toisin sanoen, onko asioi-ta, jotka heikentävät ekologisesti kes-tävää kehitystä, mutta vahvistavatjoko taloudellisesta tai sosio-kulttuu-rista kestävää kehitystä. Tällöin etsi-tään ratkaisuja, joilla saadaan myön-teistä edistymistä tasapainoisesti kai-kissa kestävän kehityksen ulottu-vuuksissa.

4. Jos etätyöhankkeessa on tutkimus-tai kokeilukohteena yritys, kunta,maakunta tms., etätyö otetaan mu-kaan sekä ko. kohdetahon henkilöstra-tegiaan että ympäristöstrategiaan.

Tällainen menettely merkitsee käytän-nössä esimerkiksi sitä, että mitataan jo-tain asiaa sekä hankkeen alkuvaiheessaettä hankkeen loppuvaiheessa. Tyypilli-nen mittauskohde voi olla esimerkiksifyysinen liikkuminen, jota mitataan mat-kapäiväkirjalla. Yleinen argumentti etä-työn ekologisesti kestävän kehityksen


mukaisuudesta on työmatkaliikenteenpoisjäänti. Hankkeen koehenkilöidenmatkapäiväkirjojen avulla voidaan to-dentaa, onko esimerkiksi työmatka jää-nyt etätyöpäivänä kokonaan pois, onkoetätyön myötä vaihdettu kulkutapaa,muutettu kauemmas työpaikasta tai kas-vatettu kokonaisliikkumista jne. Lisäksivoidaan seurata, onko kotitalouteen han-kittu etätyöhön siirtymisen jälkeen hen-kilöautoa. Toinen mitattavissa oleva asia-kokonaisuus on, onko laitevarustelu taipaperin kulutus vähentynyt tai lisäänty-nyt etätyön käyttöönoton kohdalla.

Ympäristöhaittojen vähentämiseenpyrkivät ja vaikutuksia dokumentoivathankkeet voisivat saada laatumaininnan:ekohallittu etätyö tai lyhyesti "ekoetätyö".Tämä edellyttäisi tarkemmin määritel-lyn kriteeristöpaketin käyttöönottoa. Etä-työn kärkiohjelma ja e-Työn yhteistoi-mintaryhmä voisivat kerätä haltuunsatietovarannon tällaisista kestävän kehi-tyksen arvioinneista etätyöhankkeidenosalta, joka sitten olisi uusia hankkeitasuunnittelevien käytössä - niin julkishal-linnossa kuin yrityssektorilla.

6.3 Mitä toimenpiteitäetätyön ekohallittukäyttöönotto edellyttää?

Etätyön "Bermudan kolmio" muodostuuluutuneista asenteista, turhista ennakko-luuloista ja etätyömahdollisuuden puut-tumisesta työorganisaatioissa. Parhaat-kin aikomukset ja kiinnostus etätyöhönovat vaarassa hukkua näihin esteisiin.Niinpä on kiteytettävä esiin niitä toimen-piteitä, joita etätyön edistyminen ja eten-kin ekohallitun etätyön käyttöön ottami-nen edellyttää.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvit-tää, mitä etätyön ekohallittu käyttöön-otto merkitsee kestävän yhdyskunnaninfrastruktuurin ja toimintamallien suh-teen. Hankkeessa tarkasteltavien ericase-alueiden (Espoo, Helsinki, Kajaani,Hyvinkää, Kouvola, Vantaa, Hämeen liit-to, YTV) ja osittain myös hankkeessa ko-keiltavien etätyön erilaisten toteutus-muotojen analyysien kautta esitettiin niinkutsuttuja best practice -malleja ja konk-

reettisia toimenpidesuosituksia ekohal-litun etätyön edistämiseksi yrityksissä,organisaatioissa, kunnissa ja seututasol-la. Näitä toimenpidesuosituksia on esi-tetty kutakin kohdealuetta koskevan lu-vun lopussa. Yhteenvetona ja lopputote-amuksena on korostettava sitä, että onpitkä matka hyvää tahtovista etätyönedistämistä koskevista julkilausumistakonkreettisiin etätyön edellytysten pa-rantamiseen. Ekoetätyön edellytystenluominen on vielä kertaluokkaa suurem-pien ja aktiivisempien ponnistusten jatahtotilan takana. Edellytyksiä ekoetä-työn käyttöönottoon tulee parantaa seu-raavilla toimenpiteillä:

• Etätyön ekohallinta edellyttää tietoaja valistusta, joten aiheesta on suun-niteltava ja järjestettävä koulutustaoppilaitoksiin.

• Lainsäädäntöön ja säädöksiin muu-toksia, jotka tekevät etätyön tekemi-sestä ja etätyön teettämisestä hou-kuttelevan vaihtoehdon.

• Etätyön tekeminen pitää saada ve-rotuksellisesti samaan asemaan työ-matkatuen kanssa.

• Työmatkatukeen verrattavia etuuk-sia sekä etätyöntekijöille että etätyötämahdollistaville yrityksille.

• Etätyötä hyödyntäviä yrityksiä olisituettava.

• Etätyöhön otettava henkilöstöstra-teginen kannanotto.

• Yrityksiin, kuntiin, julkishallinnonvirastoihin ja laitoksiin virallinenetätyöpolitiikka.

• Edellä mainittu etätyöpolitiikkaosaksi toimijatahojen ympäristöpo-litiikkaa.

• Ekohallitun etätyön jatkotutkimuk-sia organisaatioiden, kuntien,maakuntien ja muiden yhteisöjen ta-solla.


• Edelliseen liittyen kunnille ja maa-kunnille omat etätyöstrategiat.

• Jatkotutkimuksista oma laaja, aidos-ti verkottuneena toteutettava, mo-nitieteinen tutkimusohjelma (Suo-men Akatemia, Tekes, LVM, TM, SM,VM ym.)

• Lisää etätyö -hankkeita kansalliseentyöelämän kehittämisohjelmaan(TYKE).

• Erityisenä jatkotutkimustarpeenaliikkuva etätyö:- teknisten, sosiaalisten ja taloudel-listen tekijöiden kehittäminen sekäinnovatiiviset kokeilut yrityksissä jaalueilla- miten tukea etätyön yhteydessäjoukkoliikenteeseen siirtymistä

• Yhdyskuntarakenteeseen kohdistu-via toimia, joiden avulla syntyyasuinalueille houkuttelevat olosuh-teet ekoetätyölle: asuntotuotannos-sa lisättävä sellaisia ratkaisuja, jois-sa asuntoon sijoittuva työnteko hel-pottuu (työtila-asunnot tms.), asuin-alueille saatava lähietäisyydellä si-jaitseva etätyökeskus/etätyötilat/etätyöhön soveltuva kirjasto, netti-kahvila tms

• Erilaisista työnteon organisointita-voista ja uusista mahdollisuuksistatietopaketti, manuaali ja etätyökou-lutus etätyöntekijöille ja potentiaa-lisille etätyönantajille

Kaupunkien ja kuntien tulisi lähteä kah-della rintamalla liikkeelle ekoetätyönedistämisessä. Ensimmäisen tason toi-menpiteet koskevat etätyön käyttöönot-toa kaupunkien oman henkilöstöpolitii-kan osana. Tällöin etätyön ekohallitutmuodot tulisi ottaa korostetusti esiin.Toisen, vähintään yhtä tärkeän tason toi-menpiteenä kaupunkien ja kuntien kai-kissa uusissa asuinalueiden suunnittelu-hankkeissa kannattaisi alusta alkaen ot-taa huomioon se, miten mahdollistetaanetätyön tekeminen ko. alueilla. Vastaavasuositus koskee yrityksiä ja työorganisaa-

tioita. Sosiaalista vastuuta kantavat or-ganisaatiot ottavat omien työnteki-jöidensä työmatkaliikkumisen huomioonja tarjoavat näille etätyömahdollisuutta.Ekohallitussa muodossa etätyö tukee ym-päristöä ja ihmistä - ekologisen ja sosiaa-lisen kestävyyden edistäminen ja yhdis-täminen johtaa myös talouden kohentu-miseen työmotivaation, työtyytyväisyy-den, tuottavuuden ja tehokkuuden pa-rantuessa.

Liiaksi ei voida korostaa organisaa-tioiden ja yritysten merkitystä ja vastuu-ta ottaa työntekijöittensä käyttöön eko-hallitun etätyön malli. Organisaatioilletulisi olla tarjolla useita erilaisia kannus-timia ekoetätyön käyttöönottoon, niintaloudellisia, sosiaalisia, psykologisiakuin imagollisiakin. Tämä on erityisentärkeää siitä syystä, että työntekijöille onjo kutakuinkin olemassa selkeät houkut-timet etätyöstä suoraan saatavien hyö-tyjen muodossa. Sen sijaan konkreettisetkannustimet organisaatioille puuttuvat.Ekohallitun etätyön "hyvän kierre" eikuitenkaan kehity itsestään, vaan aino-astaan sinnikkäällä ja systemaattisellaesimerkkien ja kokeiluhankkeiden poh-jalta käyttöön ottamisella, jossa huolelli-nen suunnittelu, koulutus, vaikutusten seu-ranta ja arviointi käyvät käsi kädessä.

·


Kirjallisuutta

Aakkula, Jyrki, Jokinen, Pekka, Lankoski, Lee-na & Nokkala, Marko (2002). Maatalo-us, tietoyhteiskunta ja kestävä kehitys.MTT:n selvityksiä 19, 80 s. + liitt.

Aaltonen, Pasi (1999). Pendelöinti osana kau-pungistumiskehittymistä. Tampereen yli-opisto, Aluetieteen laitos, Tutkimuksiasarja B 61/1991. 84 s. Tampere.

AFFT (2000). Organisation virtuelle et mana-gement. Atelier organisé par l'AssociationFrancaise du Télétravail et des Téléleac-tivitiés, Paris, le 27, 28 et 29 mars 2000.

Albrow, Martin (1997). The Global Age. Stateand Society Beyond Modernity. Stand-ford, California, Standford UniversityPress.

Anzovin, S. (1994). The Green PC. PracticalChoices That Make A Difference.Canada.

Arnfalk, Peter (2002). Virtual Mobility andPollution Prevention. The Emerging Roleof ICT Based Communication in Organi-sations and Its Impact on Travel. Docto-ral dissertation, May 2002. Lund Univer-sity, The International Institute for Indust-rial Environmental Economics. IIEEEDissertations 2002:1

Arnfalk, Peter (1999). Information Technolo-gy in Pollution Prevention. Teleconferen-cing and Telework Used as Tools in theReduction of Work Related Travel. LundUniversity, The International Institute forIndustrial Environmental Economics. II-EEE Dissertations 1999:1

AU = Alueuutiset (2000). Pakkalaan vaadi-taan lisää viheralueita. Pääkaupunkiseu-dun/Itä-Helsingin Alueuutiset22.11.2000.

Axford, Barrie (1996). The Global System:Economics, Politics and Culture. Corn-wal, Polity Press.

Balepur, Prashant N., Varma, Krishna V. andMokhtarian, Patricia L. (1998). The Tran-sportation Impacts of Center-Based Te-lecommuting: Interim Findings from theNeighborhood Telecenters Project. Tran-sportation 25(3), 287-306.

Batty, Michael (1997). Virtual Geography. Fu-tures vol 29 no 4/5 May/June, p. 337-352. http://www.casa.ucl.ac.uk/publi-cations/virtualgeography.html.

Beck, Ulrich (1999). Mitä on globalisaatio.Virhekäsityksiä ja poliittisia vastauksia.Suom. Tapani Hietaniemi. Tampere, Vas-tapaino.

Björn, Ismo (1997). Pelastaako patarointimaaseudun? Helsingin Sanomat14.9.1997.

Cetron, Marvin J. & Davies, Owen (2001).Trends Now Changing the World. Eco-nomics and Society, Values and Concerns,Energy and Enviroment. The Futurist 1/2001.

Cvetkovich, Ann & Kellner, Douglas (toim.)(1997). ̀ Johdanto´: Thinking Global andLocal. Teoksessa Ann Cvetkovich jaDouglas Kellner (toim.) Articulating theGlobal and the Local: Globalization andCultural Studies. Boulder, Colorado,Westview Press.Electronic Commerceand Telework Trends. eCatt. http://www.ecatt.com.

Engström, M-G. & Johansson, R. (1996). IT-utvecklingens effekter på framtida res-och transportstrukturer. Swedish Envi-ronmental Protection Agency. Rapoort4515.

Espoo (2001). Espoo strategia 2002-2004.Espoo-Helsinki-Kauniainen-Sipoo-Vantaa

(2001). Kuntien yhteinen maankäytönkehityskuva. Keskusteluasiakirja.12.1.2001

Fogelholm, Kai (2003). Espoon Säterinmetsä.Tutkimus yhteenkytkettyjen omakotita-lojen rakentamisesta. Ympäristöministe-riö ja Rakennustieto. Helsinki, 192 s.

Fransman, Raila (2001). Etätyö on ekologinenvaihtoehto. Tekninen uratie -liite, s. 4.Tekniikka & Talous 1.11.2001.

Gareis, Karsten & Kordey, Norbert (1999).Telework - an Overview of Likely Impactson Traffic and Settlement Patterns. Net-com vol 13, no 3-4, p. 265-286.

Haikala, Lea (2002). Toimihenkilöunionin etä-työkokeilu. Sisäinen loppuraportti, Toi-mihenkilöunioni/tutkimusyksikkö, Hel-sinki 15.8.2002, 7 s.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○


Halme, Timo (2000). Helsinki-Hämeenlinna-Tampere, Alue- ja yhdyskuntarakenneHHT-vyöhykkeellä. Hämeen liiton julkai-su V:50. ISBN 952-9802-37-4.

Halme, Timo (1999). Muuttuva alue- ja yh-dyskuntarakenne. Paikkatietoon perus-tuva tulkinta. Nordia Geographical Pub-lications. Volume 28:1. Oulu UniversityPress. Oulu, 150 s.

Halme, Timo & Kalenoja, Hanna (2002). Koh-ti kestävää yhdyskuntarakennetta ja lii-kennejärjestelmää - tuloksia LYYLI-tut-kimusohjelmasta. Liikenne- ja viestintä-ministeriö. LYYLI Raporttisarja 32, 40 s.

Hamer, R., Kroes, E. & van Oostrom, H. (1991).Teleworking in the Netherlands: An Eva-luation of Changes in Travel Behaviour.Transportation no 4, p 365-382.

Hanhike, Tiina, Immonen, Jouni, Kanerva,Leena & Luukinen, Ari (1998). Etätyömuutoksen välineenä. ESR-julkaisu 29/98 Edita. Helsinki, 126 s. + liitt.

Hanhike, Tiina & Nupponen, Tarja (2000).Ework tänään ja tulevaisuudessa. Etä-työn kärkiohjelma. TYT julkaisusarja A1/2000.

Hanhike, Tiina (2003). Työn käsite elää tieto-yhteiskunnassa: Oletko sinä etä-, e- vai i-työläinen? e-Työn kolumni kärkiverkos-tossa (www.karkiverkosto.fi, luettu19.3.2003).

Hanhike, Tiina (1999). ESR-etätyöhankkeidenkartoitus. ESR-julkaisu 55/99. Helsinki.

Harmaajärvi, Irmeli, Huhdanmäki Aimo, Lah-ti Pekka (2001). Yhdyskuntarakenne jakasvihuonekaasupäästöt. Ympäristömi-nisteriö, Suomen Ympäristö 522. Helsin-ki.

Harmaajärvi., Irmeli & Lyytikkä, Anneli(1999). "Ekokylien" ekologinen tase. Nel-jän suomalaisen asuntoalueen arviointikestävän kehityksen kannalta. Suomenympäristö 286. Ympäristöministeriö,Helsinki.

Heinonen, Sirkka (2003). Nuoret teknokult-tuurin luojina ja uhreina. Teknologisoi-tuva nuoruus. Helsinki.

Heinonen, Sirkka (2002). Etätyön edut työn-antajalle - tehostuuko työ? Alustus info-tilaisuudessa "Soneran etätyömallin ke-hittäminen Hyvinkään TechVillassa".5.2.2002, 7 s.

Heinonen, Sirkka (toim.) (2002). Ekoetätyönprofiileja. VTT Rakennus- ja yhdyskun-tatekniikka, Tutkimusraportti RTE 2205/02, Espoo 50 s.

Heinonen, Sirkka (2001). Uudet suunnat maa-seudun tulevaisuudelle. Tulevaisuussar-ja 7, Helsinki.

Heinonen, Sirkka (2001b). Etätyö yrityksennäkökulmasta - hyödyt, riskit, mahdolli-suudet. Luento 8.5.2001 Etätyön lähtö-kohdat, eWork -etätyöprojektien hallin-ta -opintokurssilla, Koulutuskeskus Di-poli, Espoo, 34 s.

Heinonen, Sirkka (2000). Etäläsnäolon liiken-teelliset ja ympäristölliset vaikutukset.LYYLI-raporttisarja 21. Helsinki, Oy EditaAb.

Heinonen, Sirkka (2000b). Etätyön tutkimus-tarpeet kestävän kehityksen näkökul-masta. Teoksessa: Hanhike, Tiina & Nup-ponen, Tarja, Ework tänään ja tulevai-suudessa. Etätyön kärkiohjelma. Tampe-reen yliopiston täydennyskoulutuskes-kus, julkaisusarja A 1/2000, 48-55.

Heinonen, Sirkka (1998b). Suomalaisen etä-työpotentiaalin analyysi. Toteutumisenedellytyksiä ja vaikutuksia. Euroopansosiaalirahasto, Suomen tavoite 4 ohjel-ma 34/38. Helsinki, Oy Edita Ab.

Heinonen, Sirkka (1997). Etätyö Ranskassa.Esimerkkejä kokeiluista. IFD. Helsinki,Yliopistopaino.

Heinonen, Sirkka (1996). Etä- ja joustotyö Ja-panissa. Kohti työkulttuurin murrosta.Suomalais-japanilainen yhdistys, julkai-su no 10. Helsinki, 140 s.

Heinonen, Sirkka (1991). Japanilaiset - tule-vaisuuden rakentajakansaa. Raportti ja-panilaisista tele- ja informaatiokaupun-geista sekä teknologiakeskuksista. Valtionteknillinen tutkimuskeskus, Yhdyskunta-ja rakennussuunnittelun laboratorio.Espoo 1991, 39 s.

Heinonen, Sirkka, Hietanen, Olli, Kiiskilä, Kati& Koskinen, Laura (2003a). Kestääkö tie-toyhteiskunta? Käsiteanalyysia ja alus-tavia arvioita. Ympäristöklusterin KES-TY-osaohjelman eTieto-hankkeen raport-ti. Suomen ympäristö 603, Helsinki, 170 s.

Heinonen, Sirkka, Hietanen, Olli, Manninen,Jari, Suvinen, Nina, Viherä, Marja-Liisa(2003b). Digitaalinen tasapaino ja vies-tinnän siltapalvelut. eTieto-hankkeenraportti. Turun kauppakorkeakoulu, Tu-levaisuuden tutkimuskeskus. Soneran tie-toyhteiskuntayksikkö 2003:2, 66 s.

Heinonen, Sirkka & Lahti, Pekka (2002). Sus-tainable, Competitive or Good Cities -Bake a Cake or Make a Fake? Futura 2/02, p. 109-121.

Heinonen, Sirkka, Kasanen, Pirkko & Walls, Mari(2002). Ekotehokas yhteiskunta. Haasteitaluonnon ja ihmisen systeemien yhteen so-vittamiseen. Ympäristöklusterin kolman-nen ohjelmakauden esiselvitysraportti.Suomen ympäristö 598, 70 s.


Heinonen, Sirkka, Jokinen, Pekka & Kaivo-oja, Jari (2000). The Ecological Transpa-rency of the Information Society. Futures33/2000, 319-337.

Heinonen, Sirkka, Huhdanmäki, Aimo, Ka-lenoja, Hanna & Kiiskilä, Kati (2000). Yh-dyskuntarakenteen ja liikennetarpeenmuutokset suomalaisissa kaupungeissavuoteen 2020. LYY-raporttisarja 19, Hel-sinki 2000, 138 s.

Heinonen, Sirkka & Niskanen, Saija (2003).Etätyö työssä jaksamisen tukena. Koke-muksia Toimihenkilöunioni TU ry:n etä-työkokeilusta. Työelämän kehittämisoh-jelma. Työministeriö, Työpapereita 16,Helsinki 52 s. + liitt. 19 s.

Heinonen, Sirkka & Niskanen, Saija (2001).Virtuaalikaupunki ja sen etäläsnäolevatihmiset. Kaupunkitutkimuksen neuvot-telukunnan kokous 6.3.2001. VTT Ra-kennus- ja yhdyskuntatekniikka, Espoo.

Heinonen Sirkka & Niskanen Saija (2000).Tietoyhteiskunnassa tarvitaan virtuaali-maantiedettä. Futura 1/2000.

Held, David, McGregory, Anthony, Goldblatt,David ja Perraton, Jonathan (1999). Glo-bal Transformation. Politics, Economicsand Culture. Cambridge, Polity Press.

Helminen, Ville, Ristimäki, Mika & Oinonen,Kari (2003). Etätyö ja työmatkat Suomes-sa. Suomen ympäristö 611. Helsinki, 88 s.

Helsingin kaupunginkanslia (2001). Menes-tyvä Itä-Helsinki. Itä-Helsingin työpaikatja tomitilat -projektin loppuraportti.Helsingin kaupungin julkaisusarja A 2/2001.

Henkilöliikennetutkimus 1998-1999. Liikenne-ministeriön julkaisuja 43/99. Liikenne-ministeriö, Helsinki, 128 s. + liitt.

Hietanen, O. & Heinonen, S., (2002). SIS 2010.Kouvolan kaupungin kestävän tietoyh-teiskunnan visio. Tulevaisuuden tutki-muskeskus. TUTU-julkaisuja 3/2002. 37s. (http://www.tukkk.fi/tutu/Julkai-sut/pdf/Tutu_3_2002. pdf)

Hietanen, Olli (2004). Ekotietoyhteiskunta -kriteerit ja toimintamahdollisuudet. KES-TY-ohjelman eTieto-hankkeen loppura-portti. TUTU-julkaisuja 2/2004, 95 s.

Hietanen, Olli (2001). Kouvolan kestävän tu-levaisuuden strategia. Taustapaperi Eko-etätyö- ja eTieto-hankkeiden etätyöpilo-tille. Turku.

Himanen, Keijo (2001). Helsinki tarkistaasuunnan. Helsingin Sanomat 25.9.2001.

Hirst, Paul ja Thopson, Grahame (1996). Glo-balization in Question. The Internatio-nal Economy and the Posibilities of Go-vernance. Cambridge, Polity Press.

Hirst, Paul (1997). From statism to pluralism.Democracy, civil society and global poli-tics. London: UCL Press.

Hjorthol, Randi (2002). Samspill mellom mo-bilitet og informasjons- og kommunikas-jonsteknologi. En litteraturstudie. TØIrapport 576/2002, 51 s.

Hopkinson & James (2001). The BT Options2000 - A Pilot Study of its environmentaland social impacts. March 2001.

Horelli, Liisa (2004). Arjen ja työajan hallinta,työn ja perhe-elämän yhdistämisen edel-lytysten kehittämishanke. Tutkimussuun-nitelma, 22 s.

HSS (2001). Helsingin seudun suunnat 4/2001.Ajankohtaiskatsaus seudun kehitykseen30.11.2001. Helsingin kaupungin tieto-keskus.

HSS (2003). Helsingin seudun suunnat 4/2003.Ajankohtaiskatsaus seudun kehitykseen4.12.2003. Helsingin kaupungin tietokes-kus.

Hämeen liitto (2001). Minne matka Häme?Keskusteluaineisto Hämeen maakunta-suunnitelma 2020. Hämeen liitto.

Hämeen maakuntaohjelma (2002). Hämeenmaakuntaohjelma 2003-2006. Hämeen-linna.

Isokangas, Antti, Kinnunen, Kalle, Laaksonen,Sara, Markkola, Matti, Tolonen, Arttu,Veltola, Maria (2003). Lähde matkallelähelle. Nöjesguide 3, 17.

James, Edwyn (2002). Learning to bridge thedigital divide. OECD Observer no 224,January 2002.

Jensen, Mike (2003). Esitelmä AIICT-seminaa-rissa. Etelä-Afrikka 16.-18.2.2003 http://www.csir.co.za.

Jensen, Rolf (1999). The Dream Society. Howthe coming shift from information toimagination will transform your business.New York, 242 p.

Jokinen, Matti (2000). KasvihuonepäästötHämeessä 1990 ja 1998. Hämeen liitonjulkaisu II:186, 77 s.

Järvinen, Petteri (2001). Mobiilimania unoh-taa asiakkaat. Talouselämä 22/2001, 30.

Jäämeri, Hannele (2003). Koti kaikilla maus-teilla. Suomen Kuvalehti 35/2003.

Kajaanin korkeakoulustrategiatyöryhmä(2000). Kajaanin korkeakoulu-yksiköi-den toimintastrategia 2001-2007. Kajaa-nin korkeakouluyksiköiden strategiaryh-män loppuraportti 14.5.2000.

Kiiskilä, Kati et al. (2002). Liikkumisen ohjausja sen soveltamismahdollisuudet Tampe-reen seudulla. Tampereen teknillinenkorkeakoulu, Liikenne- ja kuljetustek-niikka. Tutkimuksia 46, Tampere, 103 s.


Kosonen, Pekka (1999). Globalisaatio sosiolo-gisena käsitteenä. Sosiologia 3/1999.

Kotkin, Joel (2002). The New Geography. Howthe Digital Revolution Is Reshaping theAmerican Landscape. New York 242 p.

Laakso, Seppo (2002). Espoon elinkeinojenrakennekuvaus. Tutkimuksia Espoosta 1/2002. Espoo.

Lahti, Pekka (2002). Matala ja tiivis kaupun-ki. Ympäristöministeriö ja Rakennustie-to Oy. Helsinki, 128 s.

Lehtonen, H. et al. (1996). Asumisen ja työnmuuttuvat kytkennät II. Pendelöinti jasen ohjauskeinot. Yhdyskuntasuunnit-telun täydennyskoulutuskeskuksen jul-kaisuja B 73, Espoo.

Lemetyinen, Telle & Kahila, Petri (2002). Tie-toyritysten hajauttaminen maaseudulle.Helsingin yliopiston maaseudun tutki-mus- ja koulutuskeskus. Sarja B:27. Sei-näjoki.

Lilius, Anna-Liisa (2000). Nokia on kunnanunelma. Talouselämä 34/2000, 26-30.

LVM (2002). Uutta liikkumiskulttuuria suo-malaisille työpaikoille - työmatkaliiken-teen ohjausta Suomeen. Liikenne- ja vies-tintäministeriön Julkaisuja 22/2002,Helsinki.

LVM (2000). Kohti älykästä ja kestävää liiken-nettä 2025. Liikenne- ja viestintäministe-riön julkaisuja, Helsinki.

Lähteelä, Pirjo (2003). Air transport. What ITcan do for the passenger. NTF Seminaron Passenger Transport in the Informati-on Society. 10-11 December 2003. Mari-na Congress Centre, Helsinki.

Maankäytön kehityskuva (2003). Maankäy-tön kehityskuvan ja yleiskaavan tavoit-teet. Vantaan kaupunki.

Mabry, Marcus (2001). Interview: Joel Kotkin.Cities in an Age of Terror. Newsweek volcxxxviii no 19 November 5, 2001, 76.

Di Martino, Vittorio (2001). The High Road toTeleworking: Promoting Decent Work.International Labour Office, Feb 2001,142 p.

McGrew, Anthony (1992). ConceptualizingGlobal Politics. Teoksessa: Anthony,McGrew, ja Paul Lewis (toim.): GlobalPolitics: Globalization and the NationState. Cambridge: Polity Press.

McLaughtlin, John (1999). Impact of the Neton Urban Planning / Transport. GlobalFutures Bulletin nro. 80, 15.11.1999. In-stitute for Global Futures Research.

Merihaara, Heikki (2003). Laajasalossa idänsuurin asuntorakentamiskohde. Helsin-gin Uutiset no 16, 23.2.2003.

Mokhtarian, Patricia L., Handy, Susan L. &Salomon, Ilan, (1995). MethodologicalIssues in the Estimation of the Travel,Energy and Air Quality Impacts of Tele-commuting. Transportation Research Avol 29 A, no 4, p 283-302.

Mustikkamäki, Nina (2003). Työn hajautumi-nen verkostoyhteiskunnassa. Jäsennysetätyöhön ja yritysten sisäisiin verkostoi-hin 9 case -yrityksen kautta. Sisäasiain-ministeriön julkaisu 29/2003, Helsinki104 s.

Mökkiläisten etätyökampanja (2000). Mökki-läisten etätyökampanja. Loppuraportti.Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmänjulkaisu 1/2000. Saaristoasiain neuvot-telukunta, Etätyön teemaryhmä, Turunyliopiston täydennyskoulutuskeskus.

Neuvonen, Aleksi (2002). Alakulttuurien kau-punki: haarautuvia polkuja vai tiivisty-viä kohtauspaikkoja. Tulevaisuuden nä-kymiä 4/2002, Tiehallinto, 26-32.

Nilles, Jack M. (1991). Telecommuting andurban sprawl: mitigation or inciter. Tran-sportation 18, p. 411-432.

OECD (2002). OECD Territorial Reviews,Helsinki, Finland. Suomenkielinen tiivis-telmä: http://www.intermin.fi/julkai-su/metropolikatsaus.

O´Hara-Devereaux, Mary & Johnson, Robert(1994). Global Work. Bridging Distance,Culture & Time. San Francisco, 439 p.

Oksanen, Kimmo (2003). Vantaan uusi kau-punginjohtaja haluaa rakentaa yhteistyö-tä. Helsingin Sanomat 1.4.2003.

Paavonen, Walter (1992). Arbete på distans -förutsättningar och konsekvenser. Stock-holms universitet, företagsekonomiskainstitutionen R 1992:6, Stockholm, 117 s.

Palm, Eeva (2000). Mökeillä tehtävä etätyö li-sääntyy. Helsingin Sanomat 9.3.2000.

Pekkanen, Johanna, Maijala, Olli, Piispanen,Esa & Lehtonen, Hilkka (1997). Maaseu-dun kilpailukykyisyys asuinympäristönä.Esimerkkinä Hämeenlinnan seutu. Tek-nillinen korkeakoulu, Yhdyskuntasuun-nittelun täydennyskoulutuskeskus,YTK:n julkaisusarja B74.

Pekkanen, Johanna (1995). Haja-asumisenedut ja haitat. Haastattelututkimus haja-asutusalueelle muuttaneista. Teknillinenkorkeakoulu, Yhdyskuntasuunnitteluntäydennyskoulutuskeskus, Espoo.

Pekkola, Juhani (2002). Etätyö Suomessa. Fyy-siset, virtuaaliset, sosiaaliset ja henkisettyötilat etätyöympäristöinä. Hanken.Skrifter utgivna vid Svenska handelshög-skolan nr 104, Helsinki 2002, 259 s.


Pekkola, Juhani & Ylöstalo, Pekka (1996). Tie-totyö ja työmarkkina-asema. Työpoliitti-nen tutkimus no 158, Helsinki.

Penttilä, Tapio (2002). Etätyön laajentaminenvaltionhallinnossa 2001-2002. Loppura-portti. Turun yliopisto, Täydennyskou-lutuskeskus. Huhtikuu.

Penttilä, Tapio (2001). Etätyön laajentaminenkunnissa 2000-2001. Maaseutupolitiikanyhteistyöryhmän julkaisu 7/2001.

Pihlajamaa, Olli & Kanerva, Ari-Pekka (2002).TechVilla. Teknisiä ratkaisuja tietoturval-liseen ja käyttäjäystävälliseen etätyöhönTechVillassa. VTT Tietotekniikka, Espoo.

Pirttijärvi, Paula (2002). Työmatkaopetus al-kaa tänään. Kansalaisopiston junaopis-kelijat uskovat uuteen ideaan. Riihimä-en Sanomat 26.3.2003.

Pärssinen, Kyösti (2003). Vantaan kaupunkisen kuin tiivistyy. Helsingin Sanomat24.6.2003.

Reuters (2001). Ranskan hallitus edistää in-ternet-yhteyksiä. Helsingin Sanomat9.7.2001.

Rannikko, Pertti (2001). Liikkumiseen pakotta-vat rakenteet suomalaisessa elämäntavas-sa. Ekoelämäkerrat ympäristöpolitiikantutkimuksen aineistona -seminaari5.10.2001. Helsingin yliopisto, sosiaalipoli-tiikan laitos. http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/Yrtti/oppimateriaali/ekoelama/index.htm

Rifkin, Jeremy (2000). The Age of Access. NewYork.

Ryynänen, Ursula (2002a). Etätyötä kokeillaanjunassa. Etätyöpäiväkirja takaa palkan"junatyöstä". Hämeen Sanomat24.3.2002.

Ryynänen, Ursula (2002b). Junien kännyk-käyhteyksiin luvataan parannuksia.Hämeen Sanomat 24.3.2002.

Ryynänen, Ursula (2002c). Vastuuriskejä jabluesia. Hämeen Sanomat 24.3.2002.

Rämä, Pirkko, Aminoff, Anna, Heinonen, Sirk-ka, Järvi, Tuuli, Kanner, Heikki, Niska-nen, Saija & Räsänen, Mikko (2003). Tie-toyhteiskunnan liikennetutkimus. VTTEspoo. (julkaisematon käsikirjoitus)

Saarinen, Arto (2002). Kokemuksia liikkuvas-ta etätyöstä. Hämeen liitto. Hämeenlin-na, 4 s.

Salmela, Marja (2002). Etätyötä tutkiva tekeetyötä kotona yhtenä päivänä viikossa.Helsingin Sanomat 26.5.2002.

Salmela, Marja (2002). Tiedottajan työpäiväalkaa jo Hämeenlinnan junassa. Helsin-gin Sanomat 6.6.2002.

Salmela, Marja (2002). Aamu-unisin tulee vii-meisenä pöytänsä ääreen etätyökeskuk-sessa. Helsingin Sanomat 11.6.2002.

Salmela, Marja (2002). Työmarkkinajärjestönväki keräsi kokemuksia etätyöstä. Helsin-gin Sanomat 20.1.2002.

Salmela, Marja (2001). Vantaan Kartanonkos-kea rakennetaan mannermaiseksi. Hel-singin Sanomat 8.6.2001.

Salmela, Marja (2000). Vantaa luovuttaa va-jaat 200 pientalotonttia 2001. HelsinginSanomat 15.11.2000.

Schulman, H. et al. (1995). Asumisen ja työnmuuttuvat kytkennät. Pääkaupunkiseu-dun pendelöintialue ja ulkomaisia koke-muksia. Yhdyskuntasuunnittelun täy-dennyskoulutuskeskuksen julkaisuja B71, Espoo.

Seppälä, Yrjö (1994). Sähköpostikeskusteluja1990-luvun alkupuolella. Hakapaino Oy.

Seppänen, Lauri (2001). Asuntopörssi9.2.2001.

Sholte, Jan A. (1996). Beyond the Buzzword:Towards a Critical Theory of Globaliza-tion. Teoksessa Eleanor Kofman, & Gilli-an Youngs (toim.): Globalization: Theo-ry and Practice. London: Pinter.

Siren, Juha (2001). Etätyö houkuttaa akava-laisia. Helsingin Sanomat 14.3.2001.

Sitra (1998). Elämänlaatu, osaaminen ja kil-pailukyky. Tietoyhteiskunnan strategisenkehittämisen lähtökohdat ja päämäärät.Sitra 206, Helsinki, 28 s.

Skåmedal, Jo (2000). Telecommuting´s Impli-cations on Transportation. Results froma Swedish Study. Proceedings from the5th International Telework Workshop.2000 and Beyond. Teleworking and theFuture of Work? 28.8-1.9.2000 Stock-holm.

Suurla, Riitta (2001). Avauksia tietämyksenhallintaan. Tulevaisuusvaliokunta: Tek-nologian arviointeja 6. Eduskunnan kans-lian julkaisu 1/2001.

Tamminen, Pasi (2001). Tutkimus etätyöha-lukkuudesta ja Hyvinkään Techvilla Oy:netätyöportaalin tarvekartoitus. Yhteen-vetoraportti, Hyvinkää, 10 s.

TechVilla (2002). Techvilla News. HyvinkäänTechvilla Oy, 35 s.

Tekniikka & Talous (2001). Työ ei lopu, muttamuuttaa muotoaan. Tekniikka & Talous1.2.2001.

Thulin, Eva & Vilhelmson, Bertil (2000). ICT-and Travel-based Modes of Work in Swe-den. Proceedings from the 5th Interna-tional Telework Workshop. 2000 andBeyond. Teleworking and the Future ofWork? 28.8-1.9.2000 Stockholm.


Tiitola, Satu (2002). Tietoyhteiskunta. Helsin-gin kaupunkisuunnitteluvirasto. Helsin-ki.

Tiuri, Martti (2004). Seutukunnan koko rat-kaisee. Helsingin Sanomat 9.1.2004.

Tulevaisuuskatsaus (2003). Tietoyhteiskunnanhaasteita. Tulevaisuuskatsaus 2003-2007.Liikenne- ja viestintäministeriö. Helsin-ki.

Tulevaisuusvaliokunta (2001). Avauksia tie-tämyksen hallintaan. Tulevaisuusvalio-kunta. Teknologian arviointeja 6. Edus-kunnan kanslian julkaisu 1/2001, 190 s.

Työministeriö (1999). Tiedon valtateiltä luo-vuuden lähteille. Inhimillinen näkökul-ma tietoyhteiskunnan työpolitiikkaan.Tietoyhteiskuntatiimi. Helsinki, 69 s. +liitt.

Uusitalo, Eero (1994). Maaseutupolitiikankeinot. Elinkeinojen edistäminen maa-seudun kehittäjäyhteisöissä. Jyväskylä.

Vantaa (2003). Keski-Vantaata markkinoidaanuudenaikaisena lentokenttäkaupunkina.Kauppalehti 23.4.2003, 26.

Virtanen, Katja & Heinonen, Sirkka (2003).Case Etätyö ja kotitoimistot. Tutkimus-raportti Tekesin Muoto 2005 -ohjelmaanliittyvän Luotain-tutkimuksen osatutki-muksesta. 77 s. + liitt. 65 s. ja cd.

Väyrynen, Raimo (1998). Globalisaatio: Uhkavai mahdollisuus? Juva: WSOY. Sitra 183.

Washington State University. Lessons LearnedPlanning a Telecommunity Center. Cen-ter to Bridge the Digital Divide. RuralTelework. http://cbdd.wsu.edu/tele-work/lessons.html

Waters, Malcom (1995): Globalization. Lon-don: Routledge.

YTV (2003). PKS 2025 Pääkaupunkiseuduntulevaisuuskuva. Pääkaupunkmiseudunjulkaisusarja A 2003:3, 50 s. + liitt. 7 s.

YTV (2002). Liikkumisen ohjaus -konsepti;Kansainvälisiä kokemuksia ja soveltami-nen Suomeen. Pääkaupunkiseudun jul-kaisusarja C 2002:8, 49 s.

YTV (2001). Liikkumisen nykytila. Pääkaupun-kiseudun julkaisusarja B 2001:10, 24 s. +liitt. 4 s.

WWW-lähteetwww.hungryminds.com/monsters/ (2001)www.ecatt.com/ecatt/statistics/ (2001): Te-

lework penetration in Europe 1999. In-ternet 15.6.2001.

www.123.kerala.com/ (2001): IT-Kerala:Components of the It Policy. Internet14.5.2001.

www.kotiinpain.net/ (2001): Kuljetaan taaskotiinpäin…. Internet 15.6.2001.

www.kajaani.fi/etatoimistot (2001): Etätomis-tot. Internet 8.5.2001.

www.kainuu.fi/kaninuunliiittoprojects/tele2htm (1999): Kainuun tietomaa-kuntastrategia 1999-2002. Telematiikantutkimusprojekti. Kainuun liitto. Inter-net 1999.

http://smart.uiah.fi/luotainhttp://www.vtt.fi/rte/projects/yki4/

etajaksaminen.htm

Kyselyt

Liikenne- ja viestintäministeriön "työ-matkaliikenteen hallinta -kyselyn tulok-set". Kysely suoritettiin 15.5.-31.5.2001ministeriön henkilökunnalle.

"Etätyö yritysten näkökulmasta - hyödyt,riskit ja mahdollisuudet -kyselyn tulok-set". Kysely suoritettiin 8.5.2001 EspoonDipolissa it-alan keskijohdolle etätyö-koulutuskurssin yhteydessä.

Toimihenkilöunionin etätyökokeilun ky-selyt ja seuranta, ks. Heinonen & Niska-nen 2003.

YTV:n kysely, ks. YTV 2001


Luettelo kuvista ja taulukoista

Kuva 1. Etätoimintojen ryhmittely etäläsnäolon ilmentyminä ja osana e-elämää.Kuva 2. Etätyön erittelyä ajan, paikan, työntekijän aseman ja ympäristövaiku

tusten osalta.Kuva 3. Etätyö pohjautuu työnantajan ja työntekijän väliseen luottamukseen,

antaa tilaa luovuudelle ja tukee työssä jaksamista.Kuva 4. Työnteon, asioinnin ja palvelujen kytkentä asumiseen tapahtuu yleensä

liikkumisen välityksellä.Kuva 5. Erilaisten toimintojen sijoittuminen nykyisessä ja aikaisemmissa yhteis-

kunnissa sekä kahdessa tulevaisuuden yhteiskuntaa kuvaavassa ske-naariossa. (Arnfalk 1999, 75).

Kuva 6. Saman työnantajan eri suunnilla asuvien työntekijöiden etätyömah-dollisuuksia kodin lähellä sijaitsevassa yhteisessä etätyöpisteessä, esi-merkiksi etätyökeskuksessa, tulisi kartoittaa.

Kuva 7. Eri työnantajien samalla suunnilla asuvien työntekijöiden etätyömah-dollisuuksia kodin lähellä sijaitsevassa yhteisessä etätyöpisteessä, esi-merkiksi etätyökeskuksessa, tulisi kartoittaa.

Kuva 8. Ekoetätyö on vain yksi osa etätyön kokonaisuutta.Kuva 9. Etätyöpotentiaalin laskentamalli analysoi peruspopulaatiosta etätyö-

potentiaalin ja sen erilaisia vaikutuksia etätyöpopulaationa toteutumi-sesta (Heinonen 1998b).

Kuva 10. Etätyöpotentiaalin laskentamalli koostuu neljästä päävaiheesta(Heinonen 2000).

Kuva 11. Ekoetätyön arviointia helpottava nelikenttäkehikko.Kuva 12. Keniassa alkaa olla paikoitellen nettipisteitä.Kuva 13. Myrskyn kaataessa puita sähkölinjoille tietoliikenneyhteydetkin takkua-

vat maaseudulla.Kuva 14. Vuonna 1999 toteutettu eurooppalaisen etätyön kartoitus.

(Electronic Commerce and Telework Trends (Ecatt)Kuva 15. Pariisissa liikenneruuhkiin tuhlautuu paljon aikaa.Kuva 16. La Rochellessa on otettu käyttöön sähköautoja.Kuva 17. Ekoetätyö -hankkeen suomalaisten kohdealueiden sijainti.Kuva 18. Helsingin kohdealueina Kruunuvuorenranta Laajasalossa ja Aurinko-

lahtiKuva 19. Otaniemi-Keilaniemi-Ruoholahden "it-superaivoalue".Kuva 20. Ruoholahden it-keskittymä.Kuva 21. Korkean osaamisen it-keskittymää toimistotorneineen vs. viereinen hau-

tausmaa "paasitorneineen".Kuva 22. Itä-Helsingin kohdealueiden sijainti suhteessa Herttoniemeen ja metro-

rataan.Kuva 23. Eri pääkaupunkiseudun alueiden asukkaiden matkojen suuntautumi-

nen kantakaupunkiin. (YTV:n liikennetutkimusaineisto 2000).Kuva 24. Aurinkolahden alueen havainnekuva (KSV Helsinki).Kuva 25. Ala-aste ja päiväkoti rakennusvaiheessaan Vuosaaren Aurinkolahdes-

saKuva 26. Rannan tuntumaan rakennettuja kerrostaloja Vuosaaren Aurinkolah-

dessaKuva 27. Rantaan rakennettu kerrostalo, jonka edustalla venepaikkoja

(ks. myös kansikuva).Kuva 28. Alueen vanhaa rakennuskantaa Vuosaaren Aurinkolahdessa.Kuva 29. Vuosaaren paikalliskeskuksen rakennus Vuotalo, jossa sijaitsee kirjasto.


Kuva 30. Katu kohti merta rakennusvaiheessaan Vuosaaren AurinkolahdessaKuva 31. Sama katu merenrannan päädystä nähtynä.Kuva 32. Asuinkerrostalo rakenteilla olevan uimarannan äärellä.Kuva 33. Näkymä Korkeasaaresta öljysataman kohdalle kohoavalle asuntoalu-

eelle.Kuva 34. Stansvikin kartanon pihamiljöötä.Kuva 35. Stansvikin kartanon pehtoorin rakennus.Kuva 36. Stansvikin kartanon venevaja laitureineen.Kuva 37. Suunnittelun kohteena oleva Kruunuvuorenrannan alue.Kuva 38. Kruunuvuorenranta ja Helsingin kantakaupunki.Kuva 39. Raitiotie voisi yhdistää Kruunuvuorenrannan ja Vartiosaaren Helsin-

gin kantakaupunkiin.Kuva 40. Kruunuvuorenrantaan malli Staten Islandilta Manhattanille liiken-

nöivästä lautasta.Kuva 41. Suomenlinnan lauttareittivisio: Kauppatori/Katajanokka - Kruunuvuo-

renranta.Kuva 42. Espoon ja Säterinmetsän sijainti pääkaupunkiseudulla.Kuva 43. Säterinmetsän alue Albergan kartanon eteläpuolellaKuva 44. Keilaniemen high tech -aluetta.Kuva 45. Pienkerrostaloja Säterinmetsässä.Kuva 46. Säterinmetsän omatoimisilta asukkailta kyseltiin etätyöstäKuva 47. Säterinmetsän alueen yhteistiloihin etätyötupa?Kuva 48. Säterinmetsän asunnoissa pääosin 3-5 hengen kotitalouksiaKuva 49. Rakennusten moni-ilmeisyys sopii monitoimisuuteen: asuntoon voi

sijoittaa työntekoa, vapaa-ajan harrastuksia ym.Kuva 50. Etätyöpisteen voi sijoittaa kellari- tai ullakkotiloihi.Kuva 51. Pientaloon voidaan rakentaa vaikkapa kotitoimistoksi pyhitettävä etä-

työtorni.Kuva 52. Etätyöpiste voidaan joissain tapauksissa rakentaa katetulle

autopaikalle.Kuva 53. Lentokenttäkaupunki osana pääkaupunkiseutua.Kuva 54. Pyhän Laurin kirkko rakennettiin samana vuonna kuin Kolumbus löysi

Amerikan (1492).Kuva 55. Ympäristökeskus Leija rakennusvaiheessa.Kuva 56. Pakkala-Tammiston asuinalueet.Kuva 57. Kaaren muotoon rakennettuja asuntoja Kartanonkoskella.Kuva 58. Uusi asuinalue rakennetaan Backaksen kartanon maalaismaiseen pel

tomaisemaan.Kuva 59. Keskieurooppalaistyylinen asuinalue sopii hyvin etätyönomadeille.Kuva 60. Voisiko pienkerrostalojen ullakkokerroksiin sijoittaa yhteiskäyttöisiä etä-

työtiloja?Kuva 61. Kartanonkosken asuinalue rakennusvaiheessa.Kuva 62. Kyläraittimaista idylliä on säilytetty uudisrakentamalla vanhan

asuntokannan mukaisesti.Kuva 63. Hyvinkäällä toimii Techvillan etätyöportaali rautatieasemalta käsin

kävelyetäisyydellä.Kuva 64. Hyvinkäällä sijaitseva Techvillan etätyökeskus.Kuva 65. Kuva työpisteistä Techvillan etätyökeskuksessa.Kuva 66. Kahvi- ja taukotila Techvillan etätyökeskuksessa.Kuva 67. Etäyhteyksiin soveltuva Skynet (SST) -käyttöliittymä.Kuva 68. Kajaanin keskusta, etätyötilat ja vuoden 2001 asuntomessualue.Kuva 69. Ilmakuvia Kajaanista.Kuva 70. Silta on rakennettu hyödyntäen vanhoja kaupunginmuureja.Kuva 71. Kajaanin kirjasto ja konsertti- ja kongressitalo Kaukametsä tukevat kult-

tuurisesti kestävää kehitystä.


Kuva 72. Intian Keralan ja Suomen Kainuun sijainnit.Kuva 73. Vuokrattavat etätyöpisteet sijaitsevat kaupungin keskustassa.Kuva 74. Etätyöpisteen työskentelytilat ja yhteinen kahvitaukotilaKuva 75. Kajaanin kaupungin kävelykeskustan tuntumassa raatihuone ja

vesitaidetta.Kuva 76. Etätyötalo.Kuva 77. EkotaloKuva 78. Kouvolan keskusta, kävelykatukeskusta, rautatieasema ja

Kasarminmäen alue.Kuva 79. Kouvolan rautatieasema.Kuva 80. Kouvolan työssäkäyntivirrat.Kuva 81. Kouvolan saavutettavuus raideliikenteessä Helsinki-Pietari -akselilla

v. 2002Kuva 82. Kouvolan saavutettavuus raideliikenteessä Helsinki-Pietari -akselilla

v. 2006.Kuva 83. Kasarminmäen tiilikasarmit saneerattu opiskelu-, asumis- ja

työkäyttöön.Kuva 84. Kasarminmäen rakennuksissa yhdistyy vanha (traditio) ja uusi (it-ala).Kuva 85. Hämeen liiton alue.Kuva 86. Hämeenlinnan keskusta ja uusia asuinalueita.Kuva 87. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -vyöhykkeen noodien tavoitettavuus-

karttaKuva 88. Liikkuvaa etätyötä voi tehdä junassa.Kuva 89. Liikkuvan etätyön työskentelyolosuhteiden kehittäminen on

ensisijainen haasteKuva 90. Liikkuvan etätyön malli.Kuva 91. Hämeenlinnan rautatieasema.Kuva 92. Hämeenlinnan rautatieaseman vieressä sijaitseva etätyötiloiksi

soveltuva rakennus.Kuva 93. Riihimäen Kansalaisopisto.Kuva 94. Helsinginniemelle on tullut paljon työpaikkoja, jolloin Ruoholahdesta

on muodostunut liikenteellisesti keskeinen solmukohta pääkaupunki-seudulla.

Kuva 95. Pääkaupunkiseudulle sukkulointi vuoden 2000 lopulla(YTV, Arja Salmi).

Kuva 96. Liikkuvan etätyön mallissa työ ja liikkuminen yhdistetään tekemällätyötä eri paikkojen välillä.

Kuva 97. Junissa työskentelyn olosuhteita ja mahdollisuuksia tulee kehittääedelleen.

Kuva 98. Etätyökokeiluun osallistujien työmatkat.Kuva 99. Ekoetätyön tekeminen edellyttää työntekijältä viitseliäisyyttä ja aitoa

ekologista asennetta.Kuva 100. Ekoetätyö edellyttää työnantajalta halua sisällyttää etätyöpolitiikka sekä

henkilöstö- että ympäristöstrategioihinsa sekä kykyä siirtyä kontrolli-johtamisesta vaativaan luottamusjohtamiseen.


Taulukot

Taulukko 1. eTyön käsitehistoriallinen sijoittaminen paikkaan (mukaeltunaHanhike 2003).

Taulukko 2. Etätyön työntö- ja vetovoimatekijöitäTaulukko 3. Etätyöpotentiaalin toteutumisen vaikutuksia voidaan laskea

työmatkaliikenteen vähennyksen perusteella.Taulukko 4. Etätyöntekijät Ruotsissa 1997-1999. Etätyöntekijöiden

kokonaismäärä ja heidän ict-teknologian käyttöasteensa,(n=57+63=120) (Thulin & Vilhelmson 2000, 9.).

Taulukko 5. Tietokoneen saavutettavuuden ja kotona työntekomahdollisuuksi--en omaavien työllisten ihmisten päiväkohtaiset eri tarkoituksiin teh-tyjen matkojen lukumäärät (kaikkia kohteita ei ole osoitettu).

Taulukko 6. Ekoetätyö -hankkeen suomalaiset kohdealueet.Taulukko 7. Kohdekaupunkien asukastiheys kolmiotaajamissa.Taulukko 8. Vuosittainen työmatkaliikenteen väheneminen ja sen myötä synty-

vät polttoaineen ja ajan säästöt sekä päästöjen ja onnettomuusriskinväheneminen, jos 500 muuten henkilöautolla työssä käyvää Aurin-kolahden asukasta tekee etätyötä kerran viikossa asunnossaan taiasuntonsa välittömässä läheisyydessä (esimerkiksi kävelymatkanetäisyydellä olevassa kirjastossa).

Taulukko 9. Vuosittainen työmatkaliikenteen väheneminen ja sen myötä synty-vät polttoaineen ja ajan säästöt sekä päästöjen ja onnettomuusriskinväheneminen, jos 500 muuten henkilöautolla työssä käyvää Aurin-kolahden asukasta tekee etätyötä kerran viikossa yrityspuistossaHerttoniemessä

Taulukko 10. Vuosittainen työmatkaliikenteen väheneminen ja sen myötä synty-vät polttoaineen ja ajan säästöt sekä päästöjen ja onnettomuusriskinväheneminen, jos 1000 muuten henkilöautolla työssä käyvää Kruu-nuvuorenrannan asukasta tekee etätyötä kerran viikossa kotonaan.

Taulukko 11. Vuosittainen työmatkaliikenteen väheneminen ja sen myötä synty-vät polttoaineen ja ajan säästöt sekä päästöjen ja onnettomuusriskinväheneminen, jos 1000 muuten henkilöautolla työssä käyvää Kruu-nuvuorenrannan asukasta tekee etätyötä kerran viikossa Herttonie-messä sijaitsevassa etätyöpisteessä

Taulukko 12. Vuosittainen työmatkaliikenteen väheneminen ja sen myötä synty-vät polttoaineen ja ajan säästöt sekä päästöjen ja onnettomuusriskinväheneminen, jos 1000 muuten henkilöautolla työssä käyvää Kruu-nuvuorenrannan asukasta tekee etätyötä kerran viikossa Laajasalonostoskeskuksessa sijaitsevassa etätyöpisteessä

Taulukko 13. Etätyömahdollisuuksien vertailua Aurinkolahden ja Kruunuvuoren-rannan osalta

Taulukko 14. Etätyön etujen vertailu työn sijainnin mukaan.Taulukko 15. Etätyön haittoja työn sijainnin mukaan.Taulukko 16. Etätyön haasteita työn sijainnin mukaan.Taulukko 17. Tilastotietoja Kouvolasta.Taulukko 18. Etätyön vaikutukset liikenteeseenTaulukko 19. Etätyöstä aiheutuvan hyödyn suuruus eri ympäristötekijöille.Taulukko 20. Etätyöskentelyn ympäristöllisten vaikutusten merkitys organisaa-

tion imagolle.Taulukko 21. Ekoetätyön kymmenen käskyä viranomaiselle.


Luettelo ekoetätyö-hankkeen tuotoksesta (keskeisiä raportteja, artikkeleita,esitelmiä, haastatteluja)

Tutkimuksen tuloksista on tiedotettu tämän loppuraportin lisäksi artikkeleissa, se-minaareissa ja koti- ja kansainvälisissä konferensseissa sekä Internetissä hankkeenkotisivuilla. Hanketta on esitelty muun muassa 18.10.2000 Helsingin Messukeskuk-sessa pidetyssä OtaEco'00 Ihminen, ympäristö ja teknologia -kongressissa, Nizzassa6-8.11.2000 järjestetyssä EU:n Information Society Technologies -konfesissa,14.11.2000 Tampereen yliopistolla eWork -tutkijatapaamisessa ja 23.2.2000 Säätyta-lolla järjestetyssä "Suomi ja eEurooppa" -seminaarissa. Hanketta on esitelty Finlan-dia-talolla syksyllä 2001 järjestetyssä EU:n Telework2001 -konferenssissa sekä Kou-volan Kestävän kehityksen arki ja arvot -konferenssissa. Lisäksi hanke on ollut esillämuun muassa Ekoteho2002 -messuilla kaapelitehtaalla 21.3.2002 ja OtaEco'02 -ta-pahtumassa. Hankkeesta on ilmestynyt lukuisia muitakin tuotoksia. Hankkeeseenliittyvät keskeiset julkaisut ym. dokumentit on lueteltu tässä liitteessä.(tiedustelut [email protected], puh. 09-456 6229, fax 09-464 174)

Heinonen, Sirkka, Onko etätyö ekologista? Kärkiverkoston kolumni etätyön kärki-hankkeessa 14.1.2002 (http://karkiverkosto.sitra.fi tai suoraan http://karkiverkosto.sitra.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=20506).Kolumnin pidempi versio julkaistu Ekoetätyö-hankkeen kotisivulla http://www.vtt.fi/rte/projects/yki4/etatyo.htm.

Heinonen, Sirkka, Etätyön edut työnantajalle - tehostuuko työ? Alustus infotilaisuu-dessa "Soneran etätyömallin kehittäminen Hyvinkään TechVillassa". 5.2.2002, 7 s.

Heinonen, Sirkka, Toki työtä tehdään tulevaisuudessakin, mutta miten? Työskente-lytapojen trendit tulevaisuudessa. Alustus Soneran asiakastilaisuudessa "Joustavatyöskentely" Ystävänpäivänä 14.2.2002. Hotelli Kämp, 9 s.

Heinonen, Sirkka, Valoa kestävän kehityksen tietoyhteiskunnan käsiteviidakkoon.Alustus "Kestääkö tietoyhteiskunta?" -keskustelutilaisuudessa 21.3.2002, järjestäjä-nä eTieto -hanke (Ekotietoyhteiskunta: kriteerit ja toimintamahdollisuudet) Kaape-litehtaalla Ekoteho 2002 -messujen yhteydessä, 4 s.

Heinonen, Sirkka, Pohdintoja "Kestääkö tietoyhteiskunta?" -keskustelutilaisuudes-ta. Järjestäjänä eTieto -hanke (Ekotietoyhteiskunta: kriteerit ja toimintamahdolli-suudet) 21.3.2002 Kaapelitehtaalla Ekoteho 2002 -messujen yhteydessä, 4 s.

Heinonen, Sirkka, Etätyö tuo liikkumiseen virtuaalisen ulottuvuuden. Rakennustek-niikka 1/2002, 42-46.

Heinonen, Sirkka, Etätyö on virtuaalista liikkumista. Liikenne 2002, 34-36.

Heinonen, Sirkka, Maaseudulle ekomoderni tulevaisuus. Luonnonvara 1/2002,20-21.

Heinonen, Sirkka, Teknologian yhteiskunnallisista vaikutuksista. Luento Uuden ajanvuosituhat TEVA -projektin Tulevaisuustapaamisessa 29.4.2002, Helsingin yliopis-to/Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos, 7 s.

Liite 1


Heinonen, Sirkka, Teknologian kehittämisen eettiset ja taloudelliset haasteet. Tule-vaisuudentutkimuksen dosentuurin opetusnäyteluento. Turun kauppakorkeakoulu31.5.2002. 7 s.

Heinonen, Sirkka (toim.), Ekoetätyön profiileja. Workshop. Tutkimusraportti RTE2205/02. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Espoo. 50 s.

Heinonen, Sirkka, Työskentelytapojen trendit tulevaisuudessa. Alustus Soneran asi-akastilaisuudessa "Joustava työskentely". TietoEnator -kehityspäivä 12.9.2002. 9 s.

Heinonen, Sirkka, Työnteon haasteet tulevaisuudessa. Alustus Toimihenkilöunionis-sa 23.9.2002. 9 s.

Heinonen, Sirkka, Onko maaseutu todellinen tulevaisuuden vaihtoehto? Tulevai-suuden tutkimuksen seuran Helsingin toimintaryhmän tilaisuus Tieteiden talolla16.10.2002, 10 s.

Heinonen, Sirkka, Teknologian muutos ja ympäristökysymykset: Tietoyhteiskunnanekologinen läpinäkyvyys. Teoksessa: Kamppinen, M., Kuusi, O. & Söderlund, S. (toim.).Tulevaisuudentutkimus. Perusteet ja sovellukset. Suomalaisen Kirjallisuuden Seu-ran Toimituksia 896. Helsinki 2002, 461-481.

Heinonen, Sirkka, Maaseudun tulevaisuus. Teoksessa: Kamppinen, M., Kuusi, O. &Söderlund, S. (toim.). Tulevaisuudentutkimus. Perusteet ja sovellukset. SuomalaisenKirjallisuuden Seuran Toimituksia 896. Helsinki 2002, 629-664.

Heinonen, Sirkka & Lahti, Pekka, Sustainable, Competitive or Good Cities - Bake aCake or Make a Fake? Futura 2/02, p. 109-121.

Hietanen, O. & Heinonen, S., SIS 2010. Kouvolan kaupungin kestävän tietoyhteis-kunnan visio. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. TUTU-julkaisuja 3/2002. 37 s. (http://www.tukkk.fi/tutu/Julkaisut/pdf/Tutu_3_2002. pdf)

Hietanen, O., Heinonen, S., Kahilainen, J., Kiiskilä, K., Tapiola, P. & Wilenius, M.,Tulevaisuusajattelun haasteita: Tietoyhteiskunta ja kestävä kehitys. Teoksessa: Kamp-pinen, M., Kuusi, O. & Söderlund, S. (toim.). Tulevaisuuden-tutkimus. Perusteet jasovellukset. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 896. Helsinki 2002, 407-459.

Heinonen, Sirkka, Yhdyskuntarakenne ja elinympäristö ekotehokkaassa yhteiskun-nassa. Alustus ympäristöklusterin Ekotehokas yhteiskunta -tutkimusohjelman esi-selvityksestä. Ympäristöministeriön järjestämä Ekotehokas yhteiskunta -seminaariOtaEco -tapahtuman yhteydessä 18.11.2002, 7 s.

Hankkeen esittelyä pohjoismaisessa raportissa Fordeling melle transportformerne -en eksempelsamling, 127 s.


Haastatteluja/Lehdet

Oksa, Elena (toim.), Vapaaehtoista sitoutumista. Ympäristö 2/2002, 8-10.

Kaipainen, Pekka (toim.), Luottamus etätyön ehto. Työnantajatkin kypsymässä, muttaasenteissa on vielä korjaamista. PRO Toimihenkilöunioni 2/2002, 22-23.

Salmela, Marja (toim.), Etätyötä tutkiva tekee työtä kotona yhtenä päivänä viikossa.Helsingin Sanomat 26.5.2002.Salmela, Marja (toim.), Tiedottajan työpäivä alkaa jo Hämeenlinnan junassa. Helsin-gin Sanomat 6.6.2002.

Salmela, Marja (toim.), Aamu-unisin tulee viimeisenä pöytänsä ääreen etätyökes-kuksessa. Soneralaiset työskentelevät kerran tai pari viikossa hyvinkään TechVillas-sa. Helsingin Sanomat 11.6.2002.

Salmela, Marja (toim.), Työmarkkinajärjestön väki keräsi kokemuksia etätyöstä. Toi-mihenkilöunioni julkaisee etätyöoppaan syksyllä. Helsingin Sanomat 20.6.2002.

Helena Hautakangas (toim.), Piuhat irti! Langaton toimisto on pian totta.. Sihteeri& Assistentti 4/2002, 20-23.

Saario-Kuikko, Tiina (toim.), Sirkka Heinoselle etätyö on elämäntapa. Etätyössäkorostuvat luottamus ja vastuu, laituriromantiikka joutaa romukoppaan. VTT:n hen-kilöstölehti Pulssi 5/2002, 4-6.

Saario-Kuikko, Tiina (toim.), Työ- ja keskittymisrauha etätyön etu, vapaan ja työnsekoittuminen riski. Sirkka Heinosen haastattelu etätyöhankkeista. VTT:n sidosryh-mälehti Impulssi 2/2002, 18-19.

Haastatteluja/Muu media

Petteri Saario (toim.), haastattelu TV2:n Ympäristöuutisiin 31.12.2001.

Ruotsinkielinen Inblick-ohjelma, Radio Vega 8.1.2002, Sirkka Heinosen etätyötutki-musten referointi.

Keski-Suomen radio 9.1.2002, Sirkka Heinosen haastattelu etätyöaiheesta.

Kröger, Artturi (toim.), Sirkka Heinosen haastattelu (studiokeskustelu) YLE:n Fokus-ohjelmaan (digitv:n Teema-kanava) aiheesta Tulevaisuudentutkimus ja Tietoyhteis-kunnan ympäristövaikutukset 12.2.2002.

Mäki-Petäjä (toim.), Sirkka Heinosen lanseeraaman liikkuvan etätyön kokeilu Hä-meen liitossa. MTV3-uutiset 23.4.2002.

Pakkanen, Leena (toim.), Maaseudun tulevaisuudesta ja etätyöstä Sirkka Heinosenhaastattelu Aamu-TV:ssä, suora lähetys Lasipalatsi 23.10.2002.

Härmälä-Heiskanen, Liisa (toim.), Etätyöaiheesta Sirkka Heinosen haastattelu YLE:na-sudiossa, suora lähetys 29.11.2002.

Sirkka Heinosen Ekoetätyö -alustus Tiedefoorumissa. TV1 2.3.2004.


Liite 2

E-Work -kärkihankkeen arviointia vartenhaastatellut asiantuntijat

Ylitarkastaja Tiina Hanhike, työministeriöYlitarkastaja Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriöResearch Manager Juhani Pekkola, European Foundation for

the Improvement of Living & Working Conditions (Dublin)Aluekehitysneuvos Matti Sippola, sisäasiainministeriöJohtaja Matti Salmenperä, työministeriöYli-insinööri Leena Silfverberg, ympäristöministeriöMaaseutuneuvos Eero Uusitalo, maa- ja metsätalousministeriöTutkimusjohtaja Marja-Liisa Viherä, Sonera/Tietoyhteiskuntayksikkö SIS


Hämeen liitto Niittykatu 513100 HÄMEENLINNA

SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISTÄ KOSKEVASTA LISÄEHDOSTA TYÖSOPIMUK-SEEN

Hämeen liitto on mukana VTT:n Etätyön ekohallittu käyttöönotto-projektissa ja sii-hen liittyen kokeillaan liikkuvan etätyön mallia kahden Hämeen liiton työntekijänosalta. Allekirjoittaneet Hämeen liitto ja erikoissuunnittelija N.N. ovat sopineetxx.xx.200x tekemäänsä työsopimukseen seuraavan etätyötä koskevan lisäehdon:

Etätyötehtävät

Etätyökokeilun aikana on tarkoitus kokeilla eri tyyppisten työtehtävien soveltu-vuutta liikkuvaan etätyöhön. Tällaisia työtehtäviä ovat mm. sähköpostien luke-minen, niihin vastaaminen, …….

Etätyön kesto

Etätyö alkaa xx.xx.2002 ja päättyy xx.xx.2002, jonka jälkeen tarkistetaan tilanneja kokeilun mahdollisesta jatkosta päätetään erikseen.

Etätyön työpaikkaEtätyö tehdään pääasiassa työmatkojen aikana. Mahdollisista kotona tehtävis-tä etätyöpäivistä sovitaan työntekijän ja työnantajan (esimies) välillä erikseen.

Etätyön raportointi ja korvattava työaika

Raportointi tapahtuu viikoittain. Työntekijä toimittaa esimiehelleen viikoittainraportin, josta käyvät ilmi mm. työntekijän tekemän etätyön ajankohta, työmää-rä, työtehtävät ja muut huomiot etätyön tekemiseen liittyen (kts. liitteenä olevaetätyöpäiväkirja). Raportoinnin perusteella esimies hyväksyy työntekijälle etä-työstä korvattavan työajan määrän. Kuukauden välein pidetään palautekes-kustelu esimiehen ja työntekijän kesken, jossa arvioidaan kuluneen kuukaudenetätyökokeilun onnistumista ja mahdollisia muutostarpeita esim. kokeiltavientyötehtävien osalta.

Allekirjoitukset

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, toinen työantajalleja toinen työntekijälle.

Hämeenlinnassa xx.xx.2002

N.N. N.N.erikoissuunnittelija maakuntajohtaja

Malli etätyösopimuksesta Liite 3


Asiasanahakemisto

haja-asutus 25, 42-45hajasijoittaminen 25hajautettu työ ks. työnhajauttaminenHHT-vyöhyke 152, 161-164high tech 149high touch 149ihminen/kone -käyttöliittymä 16infoähky 16it-kampus 153-155it-osaaminen 15, 153it-strategia 142-145joukkoliikenne 24, 30, 35, 76, 107,176-178, 182joustotyöportaali 132-137kakkosasunnot 42, 44, 169kasvukeskukset 40, 138kaupunkiseutu 161, 178kestävän kehityksen kaupunkiverkosto108kestävän kehityksen tietoyhteiskunta155kesämökit 26, 44, 47, 169, 192kimppakyyti 31kolmiomittausmenetelmä 73kolmiotaajama 73kontrollijohtaminen 199lentokenttäkaupunki 110, 115-117liikkuva etätyö 18, 25, 47, 129,164-170, 185, 187-195, 198, 203liikkuva työ 18, 187liikkumisen hallinta/ohjaus(mobility management) 185logistiikka 180loma-asunnot 42lomamatkailu 124, 196luottamusjohtaminen 199lähipalvelut 164lähityö 8maallemuutto 164maaseutu 19, 39, 42, 45-46, 163maatalousyhteiskunta 16, 20matala ja tiivis 163matkailu 44metrokulttuuri 79Midopoli 124-125mobiili työ ks. liikkuva työMobility Management (MM) ks.liikkumisen hallintamuuttoliike 19, 39, 44, 113nerdistania 110-111

access –ajattelu 116, 149, 152aikaosaaminen 15-17aikatoimisto 65, 109alueellinen tasapaino 137aluekeskukset 97aluerakenne 161asuinympäristö 163asukastarpeet 163-164asumistoiveet 162-163asuntomessut 138, 147, 156automaattinen ajoneuvo (automaticpeople and goods mover =APGM)aviapolis 106, 110-116, 123BA-ajattelu 146-147bio-osaaminen 16call centre 140, 148desk sharing 29, 69desynkronisaatio 16deterritorialisaatio 37digitaalinen kuilu 38, 42digitaalinen tasapaino 38, 42eCentre 149, 155e-elämä (eLife) 7, 173e-liikkuvuus 7ekoelämäntapa 22ekokylä 44ekomerkki 16eko-osaaminen 116ekoälykäs yhteiskunta 22, 43ekotietoyhteiskunta 22elämystuotanto 159elämysyhteiskunta 18, 115, 123e-nomadit 39esiteollinen yhteiskunta 20etäkauppa 7etäläsnäolo 7, 100-101etälääketiede 7, 101etäopiskelu 7etäpalvelut 7etäpankki 7etätoiminnot 7etätyökeskus 127-137, 171-175etätyöpiste 145-147, 186etätyöpopulaatio 32-34etätyöpotentiaali 6, 32-35etätyösopimusetätyötoimisto 47etä-äänestys 7gateway 110globalisaatio 37-39


nettikahvila 83, 95, 106, 108, 120nomadietätyö 39nukkumalähiö 90osaamiskeskus 132, 149, 154ostoskeskus 93, 185paluumuuttajat 141palveluyhteiskunta 20pendelöinti (sukkulointi) 25, 125,179, 181, 185puutarhakaupunki 9reunakaupunki 111-112satelliittitoimisto 9, 135seutuliikenne 177sosiaalinen osaaminen 16tavoitettavuus 12TechVilla 127-137teknokaupunki 98teollinen yhteiskunta 16, 20tiedepuisto 78tietoliikenneinfrastruktuuri 38, 42,45-46, 107, 141, 163tietomaakunta 137tietotupa 174tietoturva 132, 166tietoyhteiskunta 7, 11-12, 15, 64-65, 144tilaratkaisut 36, 106toimistohotelli 124, 155toimistovaunu 169turvallinen yhdyskunta 137työmatkaliikenne 13, 26, 57-58,76, 177

“työmatkapolitiikka” 22työmotivaatio 135työn hajauttaminen 137-140työpaikkarakenne 180työssä jaksaminen 12, 135, 193työsuhdejoukkoliikennelippu 198työtila-asunnot 203työuupumus 16urbaaniterrorismi 113-114uusi maantiede 113“vaivaton arki” 137vapaa-ajan vietto 20, 34, 29, 70,194verkko-osaaminen 15videoneuvottelut 192virtuaalikylä 75virtuaalimaantiede 113, 124virtuaalistrategia 101virtuaalitoiminnat 101virtuaaliyhteiskunta 18vyöhykkeistyminen 180väestönkasvu 177, 180wearable computing 16WiFi (Wireless Fidelity) 174yhdyskuntarakenne 42-43, 73,112, 178-179, 203ympäristöosaaminen 16yrityspalvelukeskus 172yrityspuisto 80, 87, 125älytuotteet 160


1 Sitran kärkiverkostossa etätyö sijaitsee eTyö-ohjelmassa. Hanhike (2003) huomauttaa, että etuliitteen “e”käyttämistä ei sinänsä voida pitää kovin analyyttisenä, sillä keskeistä tietoverkkoympäristössä on – elektronisensijaan – inhimillisen ajattelun tehostaminen. EU-komissio on raporteissaan laajasti ottanut käyttöön etätyö-käsit-teen nimenomaan laajemmassa muodossa “eWork” eli “eTyö”, jossa etuliite “e” viittaa “elektroniseen”.

2 Suomessa etätyöntekijälle korvataan usein ict-varustelun ja tietoliikenteen aiheuttamat kustannukset. Sen sijaanpaljon harvemmin esimerkiksi etätyöpisteen huonekalujen kuluja korvataan ja tuskin koskaan työtilan vuokraaasunnon sisällä.

3 Virtuaali-, elämys- ja ekotietoyhteiskunnista ks. Heinonen et al. 2000b ja Heinonen et al. 2003.

4 Ks. aiheeseen johdatteluna esimerkiksi “Uutta liikkumiskulttuuria suomalaisille työpaikoille – työmatkaliiken-teeen ohjausta Suomeen”. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 22/2002.

5 Näitä “käskyjä” käsiteltiin ja muokattiin hankkeen workshopissa keväällä 2002 (Heinonen toim. 2002).

6 Tämä teema on esillä LYYLI-tutkimusohjelman yhteenveto-raportissa (Halme & Kalanoja 2002, 34) ja ansait-sisi pikaisesti oman tutkimushankkeen käynnistämisen.

7 Kommentit saatiin Suomen ensimmäisen etätyötä koskevan väitöstilaisuuden (Pekkola 2002) yhteydessä.

8 Frequently asked questions about environmental impacts of eWork. (EnvImpacts of eWorkFAQ).

9 Jokainen ammatti on punnittava etätyöhön sopivuuden kannalta ja varustettava merkinnällä siitä, kuuluuko ky-seinen ammatti ryhmään, joka ei sovellu etätyöhön esimerkiksi voimakkaan paikkasidonnaisuutensa vuoksi vairyhmään, joka soveltuu hyvin tai ryhmään, joka soveltuu osittain etätyöhön.

10 Deterritorialisaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä riippumattomuutta maantieteellisistä etäisyyksistä elipaikkariippumattomuutta, joka merkitsee paikan maantieteellistä uusjakoa. Samalla se merkitsee myös virtuaali-maantieteen syntyä, joka tarkoittaa sitä, että maantietelliset paikat (place) menettävät merkitystään ja niiden ti-lalla aletaan puhua abstrahoiduista tiloista (space) (Heinonen 2000, 22-3).

11 Ks. myös esimerkiksi amazon.com –nettisivuikak kirjojen yhteydessä räätälöidään samaan aihepiiriin liittyvienkirjojen joukko, jota suositellaan ostajalle.

12 Kielenkääntäminen ja siihen liittyvät laitteet on alue, johon on kohdistunut ylimitoitettuja odotuksia. Tällä het-kellä on olemassa koneellisia kielenkäännösapuvälineitä, mutta käännösten taso on toistaiseksi karkea. Osa Cet-ron & Davisin muistakin ennusteista on ylioptimistisesti ajoitettuja, vaikkakin oikean suuntaisia.

13 Vastaavasti Tallinnan teknillisessä korkeakoulussa on mietitty etätyötä osaamisen viennin näkökulmasta. Tällöinon kartoitettu etätyön tekemisen/teettämisen suhdetta Suomen ja Viron välillä. Etätyö nähdään tällöin virolais-ten palvelujen viennin eräänä muotona (yhteydenotto huhtikuussa 2003 Ekoetätyö-hankkeen vetäjään).

14 Oulun seutua lukuunottamatta.

15Vaikkakin selvästi vähemmän tehtävää kuin osa-aikainen etätyö, ks. Helminen et al. 2003.

16 Suomalaisia voidaan kyllä vielä pitää “geneettisesti” epäurbaaneina. Esimerkkinä voidaan ajatella, mitä tapahtuuravintolaan sisään mentäessä Roomassa ja Helsingissä: Roomassa ihmiset menevät lähelle ensin mennyttä ja istu-maan asettunutta henkilöä tai seuruetta, Suomessa taas mahdollisimman kauas ensin mennyttä. Suomalaisilla onollut sitkeään juurtuneena yksin elämisen tarve. Tiheään asutussa maailmassa erakkona pysyminen edustaa kui-tenkin katoavaa ilmettä. (Pekka Korpinen “Kaken pesula” -ohjelmassa lokakuussa 2000 keskustelussa Matti K.Mäkisen kanssa).

1 7 Esimerkiksi Sonkajärven kunnan www-kotisivuilla on mökkipörssi, jossa on tietoja kunnassa sijaitsevista vuok-rattavista ja ostettavista omakotitaloista sekä kesälomamökeistä. (http://www.sonkajärvi.fi/kunta/asuminen/mok-kiporssi/mokkiporssi.htm).

18 Norjalainen tutkimus tietoja viestintätekniikan käytöstä kotona on toteutettu yhteydessä kansalliseen henki-lökohtaiseen matkustustutkimukseen 1997/98. Yhdessä nämä tutkimukset osoittavat kiinteiden yhteyksien luo-maa potentiaalia korvata fyysistä liikkumista.

19 Koskee työllisiä, joiden tulot ovat 200 000 NOK tai enemmän vuodessa.

20 British Telecom kutsuu etätyötä joustotyöksi. Tutkimuksesta vastaavat Dr. Peter Hopkinson ja Prof. Peter Ja-mes, Bradfordin yliopisto. Sustain IT, Department of Science, University of Bradford, Bradford, West YorkshireBD7 1DP, Tel: +44 (0) 1274 235393 E-mail:[email protected]. SustainIT is a unit of the UK Cent-

Viiteluettelo


re for Economic and Environmental, Development, Suite 1, Priestgate House, 3/7 Priestgate, Peterborough,PE1 1JN Tel: +44 (0) 1733 311644

21 Ympäristönäkökulmasta on olemassa kolme tärkeätä aluetta, informaatioteknologia, liikenne ja työtila. Jokai-selle näille kolmelle alueelle laskettiin useita parametreja. Sen jälkeen parametrit yhdistetään LCA-datan kanssa.Näin tekemällä ympäristöön kohdistuvat vaikutukset saadaan laskettua. Tämä tehdään käyttämällä vaikutusluok-kia, jotka on määritelty DIN EN ISO 1404x-standardin mukaan ja Saksan ympäristötoimiston (German Officefor Environmental Affaires) aineistojen mukaan. Lopulta on olemassa 10 indikaattoria: CO

2, SO

2, CFC

11, PO

4,

energiankulutus, toksikologia = syöpää aiheuttavien ainesosien massa/kg PAH, jätteen massa, ekotoksikologia jaluonnonvarojen käyttö. Ohjelma vertaa vaihtoehtoja käyttäen Saksan ympäristötoimiston metodeja DIN ENISO 14043-standardin mukaan. Tällä tavalla lasketaan parhaat vaihtoehdot. Käyttäjä pystyy vertaamaan jokaistavaihtoehtoa toiseen ja saa ilmoituksen parhaasta vaihtoehdosta. Samalla hän saa tiedon asioista, jotka hän voitehdä tehdäkseen nykyisen etätyön teon muodon ekologisesti paremmaksi.

22 Ohjelmisto on tätä raporttia kirjoitettaessa valmistumisvaiheessa. Sen jälkeen ohjelmaa testataan ja julkiste-taan internetissä.

23 Tutkimuksesta raportoi International Telework Association & Council. Kyselytutkimus perustui eri kokoistenyritysten 900 johtohenkilön arvioihin.

24 Mielenkiintoista olisi tietää lisäksi työmatkaan kuuluvan ajan pituus sekä joukkoliikenteellä tehtävän työmatka-liikenteen osuus, mutta näitä tietoja ei ole saatavilla kunnittain.

25 Etätyöpotentiaalin kohdalla on muistettava, että kyseessä on etätyöhön ammattien puolesta teoriassa sovel-tuvien määrä, ei etätyöhalukkaiden määrä.

26 Väestöä, muuttovoittoa tai muuttotappiota, ikärakennetta, työttömyyttä koskevat tilastotiedot ovat peräisinTilastokeskuksen Kuntafakta –rekisteristä vuodelta 2001 ja koulutusta kuvaavat luvut vuodelta 2000. Työllistätyövoimaa kuvaavat luvut ovat Tilastokeskuksen heinäkuun työvoimatilastotietojen ennakkotietoja (vuoden2001 tieto). Asukastiheyttä kolmiotaajamissa, yhden asukkaan asuntokuntien osuutta ja työmatkan etäisyyttä(asunnon ja työpaikan välinen etäisyys linnuntietä) kuvaavat luvut ovat Tilastokeskuksen vuoden 1999 työpaikka-aineistosta. Tietojenkäsittelypalvelualan työpaikkojen tiedot ovat lähteestä Tilastokeskus, ALTIKA vuodelta 2001.

27 Vuonna 2002 oli kaupungissa muuttotappiota.

28Pendelöivien ja etätyöntekijöiden luvut sekä osuudet työllisistä perustuvat Syken etätyöraportin työvoima-haastattelun aineistoon ja niiden laskemisessa on käytetty Tilastokeskuksen antamia painokertoimia. Etätyönteki-jät ovat tässä siis oman määritelmänsä mukaan etätyöntekijöitä. Etätyöntekijöiden määrän 1. arvio on Sykentutkimuksesta (Helminen et al. 2003). Siinä tosin kaupunkikohtainen etätyön tarkastelu osoittautui ongelmalli-seksi, sillä otoskoko kaupunkia kohden ei ollut kaikissa tapauksissa riittävä. Työllisten määrä tässä laskelmassa pe-rustuu Tilastokeskuksen ennakkotietoihin 31.12.2000. Etätyöntekijöiden määrän 2. arvio perustuu laskelmaan,jossa käytetään lähtökohtana aikanaan jo vuonna 1997 kerätyn työolobarometrin mukaista 12 %:n etätyönteki-jöiden määräarviota vähintään kuukausittain etätyötä tekevistä palkansaajista (Hanhike 1999). Palkansaajia puo-lestaan on arvioitu olevan noin 40 % asukasmäärästä, mikä on keskimääräinen arvio perustuen vastaavaan lukuunkoko väestön osalta (Tilastokeskus). Näin ollen toisen arvion laskentaperusteena on 12 % palkansaajista, joita onnoin 40 % vastaava osuus asukasmäärästä. Vastaavat arviointiperusteet vallitsevat muiden kohdekaupunkien koh-dalla. Etätyöpotentiaalin määrä puolestaan on 20 %-40 % työllisen työvoiman määrästä pyöristettynä lähim-pään kymmeneen henkilöön.

29 Siihen osallistuvia yrityksiä ovat muun muassa IBM, Fujitsu ostamansa Decoden kautta, Nokia, Sonera, Digiaja Symbia.

30 Arabianrantaa jo tutkitaan tarpeellisessa määrin, joten tässä tutkimuksessa Arabianranta on tuotu esiin vain ly-hyesti ja tarkastelu kohdistetaan muille tietoyhteiskuntakehityksen maaperässä versoville otollisille ekoetätyöalu-eille.

31 Ekoetätyö-hankkeen vastuullinen vetäjä tuotti aikanaan taustamuistion japanilaisten biosuuntautuneista tekno-lopolis-keskuksista Viikin tiedepuiston suunnittelua varten (Heinonen 1991).

32 Omalla alueella työssäkäynti ei osoita kasvun merkkejä. tehokkaana kuljetusjärjestelmänä metrolle on ominais-ta hyvä vuorovaikutus muiden alueiden kanssa. Siihen kuuluu myös yhtenä tekijänä työssäkäynti alueen ulkopuo-lella ilman, että asia olisi pulmallinen. Toisin sanoen tämä asia voi olla Itä-Helsingin vahvuus, joka tulevaisuudessakorostuu.

33Kruunuvuorenrannan suunnittelua esiteltiin yleisölle 22.5.2001.

34 Espoon tapaustutkimuksessa on esimerkki omakotitaloalueen omaehtoisesta rakennussuunnittelusta (ks. luku4.3).

35 Paljon helpompaa ja toimivampaa on rakentaa enemmän omakotitaloja ja vähemmän kerrostaloja kutenmuuallakin Euroopassa tehdään. Kerrostaloissa asukkaat muuttuvat usein, joten asukkaiden mukaantulo suunnit-


teluun on vaikea toteuttaa käytännössä. Taideteollisen korkeakoulun vetämässä hankkeessa on selvitetty asukas-suunnittelun avulla nimenomaan kerrostaloasuntoon sijoittuvan etätyön haasteita asunnolle ja asumiselle (ks. tar-kemmin Espoon case-osiota luvussa 4.3.2 ja Virtanen & Heinonen 2003.).

36 Pientaloja ja korkeita kerrostaloja ei luonnollisesti ole tarkoituksenmukaista lomittaa keskenään sikin sokin,vaan esimerkiksi sopivin etäisyyksin omakotitaloja, rivitaloja, pienkerrostaloja ja kerrostaloja.

37 Oletetuksi työvoimaksi voidaan laskea karkeasti puolet asukasmäärästä.

38 Etätyöpotentiaalin toteutumisen liikenteellisten ja ympäristöllisten vaikutusten laskemisessa on käytetty niitälaskentaperiaatteita, jotka kehitettiin LYYLI-tutkimusohjelman raportissa Heinonen 2000. Henkilöliikennetutki-muksen (1999) mukaan suomalaisten keskimääräinen työmatkaetäisyys on linnuntietä 9,6 kilometriä yhteensuuntaan ja edestakaiseen työmatkaan kuluu aikaa keskimäärin 46 minuuttia. Työmatkaetäisyys perustuu Tilasto-keskuksen työssäkäyntiaineistoon vuoden 1997 lopulla. Tieverkkoon sopeutettuna työmatkapituudeksi tulee 12,5 kilometriä. Etätyöntekijöiden lukumäärä kerrotaan vuodessa tehtävien etätyöpäivien lukumäärällä ja edestakai-sella työmatkapituudella. Tuolloin saadaan tulokseksi laskettua niitä säästöjä, joita syntyy kyseiseen työmatkaan ku-luvan henkilöautoajosuoritteen jäädessä pois etätyöpäivien osalta, oletuksena vain yksi henkilö ajoneuvoa kohti.Päästöjen määrät on laskettu VTT:llä kehitetyn kaikkien liikennemuotojen päästöjen ja energiankulutuksen las-kentajärjestelmän perusteella LIPASTO 2002.http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/henkiloautotkeskimaarin.htm

39 Paikkatietoaineistossa etäisyys Herttoniemen liikenneympyrän kupeessa Linnanrakentajantien alussa sijaitse-vasta yrityspuistosta Vuosaaren Aurinkolahteen meren rannan taloihin (Aurinkolahden puistotien päädyssä) ontiestöön sijoitettuna 8421 metriä, mitä lukua käytetään laskelmassa (linnuntietä 6488 metriä). Ajoaika henkilö-autolla yhteen suuntaan on noin 11 minuuttia.

40 Öljysataman sijainti asutuksen välittömässä läheisyydessä ei ole suotavaa. Vuonna 2001 alueella sattunut tulipa-lo aiheutti vaaralliselta näyttävän tilanteen ja koko saaren evakuointiin oli varauduttu. Öljysatama onkin jo päätet-ty lopettaa.

41 Asuinalueen nimeäminen tapahtuu myöhemmässä vaiheessa.

42 Alueen suunnitteluprosessiin on kaavoittajan lisäksi osallistunut muita tahoja. Toistaiseksi kommentteja alueenyleissuunnitteluun on tullut lähinnä Laajasalosta. Lähellä sijaitseva Asunto Oy Reiherintie pelkää liikennehaittoja.Vasikkasaaren mökkiläiset vastustavat merialueen täyttöä ja Kaitalahden pientaloalueen kirjelmässä uutta asuin-aluetta pidetään uhkana Kaitalahden kyläidyllille. Laajasalo-Seura on puolestaan tehnyt oman osallistumisyleiskaa-vansa ja Helsingin ympäristökeskus taas painottaa Kruunuvuoren ympäristö- ja luontoarvoa.

43 Elämysteollisuuteen kuuluu erilaisia toimialoja matkailusta ja mediasta taiteiden ja kirjallisuuden kautta muotiinja markkinointiin. Myös arkkitehtuuri ja ulkona syöminen lasketaan mukaan elämysteollisuuden piiriin. Suomessaelämysteollisuuden osuus työllisyydestä on suhteellisesti yhtä suusi kuin Ruotsissa, jossa elämysteollisuus on joneljänneksi suurin toimiala ja jonka osuus BKT:sta on 5 %. (Tietoaika, joulukuu 2003).

44 Kruunuvuoren pohjassa on kuitenkin mahdollisesti kallioruhje. Tällöin tunneli tulisi kalliiksi eikä sen rakentami-nen olisi kannattavaa. Pohjatutkimukset tilanteen selvittämiseksi on käynnistetty.

45 Laajasalon puistotielle olisi vielä tällä hetkellä hyvää tilaa, mikäli sitä koskevat varaukset otettaisiin tulevissa kaa-voissa huomioon.

46 Oletetuksi työvoimaksi on laskettu karkeasti puolet oletetusta asukasmäärästä.

47 Paikkatietoaineistossa etäisyys Herttoniemen liikenneympyrän kupeessa sijaitsevasta etätyöpisteestä Kruunu-vuorenrantaan on tiestöön sijoitettuna 4610 metriä, mitä lukua käytetään laskelmassa (linnuntietä 3250 metriä).Työmatkaan Kruunuvuorenrannasta etätyötoimistoon Herttoniemen liikenneympyrän kupeessa on arvioitu ku-luvan henkilöautolla 8 minuuttia yhteen suuntaan. Tällöin etätyöpäivänä syntyvä ajansäästö työmatkaan kuluvastaajasta olisi 30 min (46 min. -16 min. = 30 min.).

48 Paikkatietoaineistossa etäisyys Laajasalon ostoskeskuksesta Kruunuvuorenrantaan on tiestöön sijoitettuna3040 metriä, mitä lukua käytetään laskelmassa (linnuntietä 2650 metriä). Työmatkaan Kruunuvuorenrannastaetätyötoimistoon Laajasalon ostoskeskukseen on arvioitu kuluvan henkilöautolla 5 minuuttia yhteen suuntaan.Tällöin etätyöpäivänä syntyvä ajansäästö työmatkaan kuluvasta ajasta olisi 36 min (46 min. -10 min. = 36 min.).

49 Suomenlinnan lauttaliikenne kulkee käytännöllisesti katsoen vuoden ympäri. Lauttaliikenne on mahdollista jär-jestää varsin tiheänä.

50 Nettikahvilat ja kirjastot eivät ole tarkoitettu työpisteiksi firmojen palvelemiseen. Työtilojen kustannuksia eiole mielekästä siirtää yrityksiltä yhteiskunnan vastuulle. Pitää kehittää markkinoilla toimiva konsepti, mikä edistääasiaa. Toisaalta etätyöpisteen sijoittaminen asuinalueen sisään palvelee ensisijaisesti työntekijää eli alueen asukastaja helpottaa tämän elämää sekä vähentää etätyöntekijän riskiä sosiaalisesta eristäytymisestä. On ajateltavissa, ettäyritykset voisivat kustantaa tällaisen etätyöpisteen käyttömaksua.


51 Tällainen järjestely olisi mahdollista, mikäli yhteistyössä esimerkiksi jonkin korkeakoulun, tutkimuslaitoksen, asu-kasjärjestön, e-Työn teemaryhmän ja yritysten (rakennuttaja, it-yritys, huonekaluvalmistaja, valaisinfirma jne) kans-sa haluttaisiin demonstroida asuntoon sijoittuvan etätyön mahdollisuuksia asuinalueella. Tällainen pilottihankevoitaisiin toteuttaa esimerkiksi oppilastöiden yhteydessä.


53 Pendelöivien ja etätyöntekijöiden luvut sekä osuudet työllisistä perustuvat Syken etätyöraportin työvoima-haastattelun aineistoon ja niiden laskemisessa on käytetty Tilastokeskuksen antamia painokertoimia. Etätyönteki-jät ovat tässä siis oman määritelmänsä mukaan etätyöntekijöitä. Etätyöntekijöiden määrän 1. arvio on Sykentutkimuksesta (Helminen et al. 2003). Siinä tosin kaupunkikohtainen etätyön tarkastelu osoittautui ongelmalli-seksi, sillä otoskoko kaupunkia kohden ei ollut kaikissa tapauksissa riittävä. Työllisten määrä tässä laskelmassa pe-rustuu Tilastokeskuksen ennakkotietoihin 31.12.2000. Etätyöntekijöiden määrän 2. arvio perustuu laskelmaan,jossa käytetään lähtökohtana aikanaan jo vuonna 1997 kerätyn työolobarometrin mukaista 12 %:n etätyönteki-jöiden määräarviota vähintään kuukausittain etätyötä tekevistä palkansaajista (Hanhike 1999). Palkansaajia puo-lestaan on arvioitu olevan noin 40 % asukasmäärästä, mikä on keskimääräinen arvio perustuen vastaavaan lukuunkoko väestön osalta (Tilastokeskus). Näin ollen toisen arvion laskentaperusteena on 12 % palkansaajista, joita onnoin 40 % vastaava osuus asukasmäärästä. Vastaavat arviointiperusteet vallitsevat muiden kohdekaupunkien koh-dalla. Etätyöpotentiaalin määrä puolestaan on 20 %-40 % työllisen työvoiman määrästä pyöristettynä lähimpäänkymmeneen henkilöön.

54 Nämä avainalat, joiden kysyntä tulee pääasiassa Espoon ulkopuolelta, vastaavat noin puolta Espoossa toimivi-en yritysten toimipaikkojen henkilöstöstä (Laakso 2002).

55Toisena oli Vantaa ja kolmantena Jyväskylä.

56 Matalasta ja tiiviistä rakentamisperinteestä esimerkiksi keskiaikaisessa pikkukaupungissa, pohjoismaisessa puu-kaupungissa ja englantilaisessa puutarhakaupungissa ks. tarkemmin Lahti 2002, 8-43.

57Yksi vastaajista ei osannut sanoa, mitä hyötyä olisi odotettavissa asunnossa etätyöskentelystä.

58 Luotain-projekti verkossa: http://smart.uiah.fi/luotain.

59Tutkija Katja Virtasen vetämässä projektissa kalusteratkaisuja kehitti Lundia Oy sekä muotoilutoimisto StudioSalovaarat. Asuntosuunnittelun yhteistyöyrityksenä oli Sato-Rakennuttajat Oy. Etätyön asiantuntijana toimi johta-va tutkija Sirkka Heinonen VTT:sta. Lundia valmistaa modulaarisia puisia huonekalu- ja kotitoimistoratkaisuja.Studio Salovaarat on Lundian muotoilukonsultti. Juhani Salovaara sai vuoden 2003 teollisen muotoilun tunnus-tuspalkinnon. Kohteena olevan kerrostalon puolestaan rakennutti Sato-Rakennuttajat. Hankkeeseen osallistunei-den yritysten yhteinen kiinnostus liittyy etätyöhön ja siihen, miten se vaikuttaa asuntojen ja huonekalujen suun-nitteluun sekä millaisia ovat kokemuksen osa-alueet kun työ- ja kotiympäristö kohtaavat. Projektin aineistosta ol-laan suunnittelemassa englanninkielistä editiota.

60 Kuriositeettina mainittakoon, että Yhdysvalloissa uskonnollisissa Amish-yhteisöissä tietokoneen käyttöä ei hy-väksytä ellei sen virtalähteenä ole uusiutuva luonnonvara kuten esimerkiksi aurinkoenergia. (Heinonen 2003).

61 WLAN-teknologiaa (wireless local area network) käyttävä verkko tarjoaa käyttäjälleen tavallisia modeemiyhte-yksiä selkeästi nopeamman kiinteän internet-yhteyden. Kolmentoista tukiaseman varassa toiminut WLAN-verk-ko oli ensimmäinen laatuaan pääkaupunkiseudulla. Aiemmin Jippii Group oli avannut vastaavan verkon Seinäjo-elle. Verkon käyttäjä ei tarvitse puhelin- tai kännykkäliittymää, vaan antenni- ja korttipaketin. Palvelusta peritäänlisäksi tietty kuukausimaksu.

62 Espoolla on aktiivinen kytkentä kansainvälisiin kaupunkiverkostoihin, joissa ympäristöasiat otetaan huomioon.Kaupunki on Aalborgin sopimuksen ”Kohti kestävää kehitystä” allekirjoittamisen lisäksi liittynyt neljäntoista Eu-roopan unionin kaupungin muodostamaan kestävän kehityksen kaupunkifoorumi-verkostoon. Verkoston toimi-pisteiden tehtävänä on on paikallinen asukasyhteistyö kaupunkisuunnitteluun, rakentamiseen ja kestävään kehityk-seen liittyvissä kysymyksissä sekä tähän liittyvä tutkimus- ja kehitystyö. Verkoston Espoon toimipiste nimeltäänFoorum Espoo on toiminut Leppävaaran Albergan kartanossa, jotta Foorumin toiminta voitiin nivouttaa Lep-pävaaran kehittämiseen yhteistyössä asukkaiden kanssa. (Fogelholm 2003, 36).

63 Ks. edellinen alaviite.

64 Väestöä, muuttovoittoa tai muuttotappiota, ikärakennetta, työttömyyttä koskevat tilastotiedot ovat peräisinTilastokeskuksen Kuntafakta –rekisteristä vuodelta 2001 ja koulutusta kuvaavat luvut vuodelta 2000. Työllistätyövoimaa kuvaavat luvut ovat Tilastokeskuksen heinäkuun työvoimatilastotietojen ennakkotietoja (vuoden2001 tieto). Asukastiheyttä kolmiotaajamissa, yhden asukkaan asuntokuntien osuutta ja työmatkan etäisyyttä


(asunnon ja työpaikan välinen etäisyys linnuntietä) kuvaavat luvut ovat Tilastokeskuksen vuoden 1999 työpaikka-aineistosta. Tietojenkäsittelypalvelualan työpaikkojen tiedot ovat lähteestä Tilastokeskus, ALTIKA vuodelta 2001.


66 Asuntojen vuosittainen rakennustarve on parituhatta siten, että jossain välissä kasvun arvioidaan kiihtyvän yli30000 asuntoon vuodessa (Pärssinen 2003).

67 Uudenlaisten tiiviiden ja matalien pientaloalueiden syntymistä vauhdittaa myös ympäristöministeriö nk. Sa-teenvarjo-projektilla. (Salmela 2000; Lahti 2002).

68 Ensimmäinen “uusi maantiede” lanseerattiin jo 1800-luvun lopulla. Ranskalaissyntyinen Elisée Reclus julkaisivuosina 1876-94 (19-osaisen) teoksen Nouvelle géographie universelle. Maantiede oli tuohon aikaan vasta tulos-sa yliopistolliseksi oppiaineeksi ja sai sellaisia muotoja, jotka antoivat aikalaisille aiheen puhua yleisemminkin uu-desta maantieteestä. Sen jälkeen maantieteelle on ollut tyypillistä “edistyksen ajatus” tieteen yleiseen tapaan.Niinpä entinen on koettu aika ajoin “vanhaksi” ja vaihtoehtoisista ratkaisuista on alettu puhua “uusina”. Myöhem-min jokainen sukupolvi on esittänyt oman “uuden maantieteensä”. Virtuaalimaantiedettä voidaan siten pitää tie-toyhteiskunnan uutena maantieteenä. (Heinonen et al. 2003a).

69 Kotkin toimii tutkijanaYhdysvalloissa Pepperdine Universityssä, Davenport Institute for Public Policy –nimi-sellä laitoksella.

70 Valitettavasti Myyrmäen pommiräjähdys kuitenkin osoitti, että asuinympäristön turvallisuus ei ole koskaan täy-sin taattu.

71 Kaupallisen sektorin raha alkaa virrata puolustukseen, samalla tavoin kuin se aikanaan virtasi puolustussektoriltakaupalliselle sektorille kylmän sodan jälkeen. Teknologia on hänen mielestään ainoa vastaus, mikä Lännellä on tä-män uhan edessä. Käytännössä tämä merkitsee lisää valvontateknologiaa ja enemmän high-tech komponenttejakaupunkirakenteeseen. (Mabry 2001).

72 Hän on myös hyvin huolestunut Saksassa siitä seikasta, että suuret muslimiyhteisöt ja Saksan yhteistyö Yhdys-valtojen kanssa tekevät saksalaisista kaupungeista potentiaalisen iskukohteen. Kyse ei ole nyt viime kädessä uhkas-ta vain Yhdysvaltoja vastaan. Kyseessä tulee olemaan uhka myös Eurooppaa vastaan. Lisäksi mikäli Japani ottaaroolin Yhdysvaltojen avustajana, myös japanilaiset kaupungit saattavat joutua iskujen kohteeksi. (Mabry 2001).

73 Syyskuun 11. iskun jälkeen kansalliskaartin toimipisteet muunnettiin etätyöpisteiksi, joissa toimistojen tuhou-duttua yritysten työntekijät saivat työskennellä tilapäisesti.

74 Alueelle on keskittynyt koko pääkaupunkiseudun kookkaimpiin lukeutuvat vapaa-ajan, sisustamisen, kodinelekt-roniikan ja elintarvikekaupan myymälät. Jumbo, joka on Pohjoismaiden suurimpia kauppakeskuksia, tarjoaa yli 50erikoisliikkeen, marketin ja tavaratalon palveluja.

75 Rata mahdollistaisi uuden Marja-Vantaan kaupunginosan rakentamisen Länsi-Vantaalle. Marja-Vantaa on vuon-na 2003 hyväksytyn Uudenmaan maakuntakaavan merkittävin täysin uusi alue.

76 Aiempi kehityssuuntaus vahvisti mannerten välistä runkoliikennettä hoitavia suuria lentoliikenteen keskuksia,joita pienemmät alueelliset keskukset syöttivät. Nyt kehitys on johtamassa tälläkin alalla erilaistuvien ja erikoistu-vien yksikköjen verkostomuotoiseen toimintaan.

77 Human hub kytkeytyy Jensenin (1999) elämysyhteiskuntakuvaukseen, jonka mukaan ihmiset rationaalisen toi-mintansa lomassa hakevat eri toiminnoista elämyksellistä sisältöä. Elämyksiä tuottavia human hubeja ovat tulevai-suudessa niin yritys- ja kulttuurikeskukset, kauppakeskukset kuin matkakeskuksetkin. Tosin Lähteelä (2003) huo-mauttaa, että erilaisissa kyselytutkimuksissa käy ilmi, että ihmiset pitävät lentokenttää edelleen läpikulkupaikkana,josta haluavat jatkaa nopeasti matkaansa.

78 Työn määrittelyn joustavuus korostuu siinä, että työnteko ei ole sidottu johonkin perinteiseen yrityksen taityöpaikan sijaintipaikkaan vaan työtä voidaan tehdä toimipisteessä muualla Suomessa tai ulkomailla, asiakkaanluona tai sitä voidaan tehdä etätyönä kotona tai etätyökeskuksessa. Lentokentän läheisyys tuo fyysisten tapaamis-ten accessin etätyöntekijän ulottuville, jolla on jo virtuaalinen access verkostoihin ja työelämään hallussaan.


79 Sinne sijoittuvat muun muassa Vantaan Uusyrityskeskus, Vantaan yrittäjät, Vantaan kauppakamariosasto ja Van-taan Oppisopimuskeskus. Uusiin tiloihin sijoittavat osan toiminnastaan myöskin Finnvera Oyj. ja Uudenmaan TE-keskus/Vantaan työvoimatoimiston työnantajapalveluyksikkö. Yritysneuvontakeskukseen muuttavat myöskinAMIEDUN yksikkö, sosiaali- ja terveysalan yrityshautomo Laurea ja matkailualan hautomo Travel Park.

80 Kouluun sijoitetaan myös alueen asukkaita palveleva hammashoitola.



83 Tällaisen vetovoimaisen veturihahmon arkkityyppinä mainittakoon senaattori Pierre Laffitte, jonka ajatusten,persoonan, henkilökohtaisen mielipidevaikuttamisen sekä tiedemaailman, yritysten ja julkishallinnon välisen vuo-rovaikutuksen ja yhteistyön luomisen ansiosta Ranskan ensimmäinen teknologiakeskus Sophia Antipolis on kan-sainvälinen, kansallinen ja alueellinen menestystarina (ks. esim. Heinonen 1997, 80-82).

84 Tämä selvitys tehtiin Ekoetätyö-hankkeen Hyvinkään case-osion yhteydessä TechVillan etätyöportaaliin kohdis-tuen (ks. seuraava luku 4.5.3).

85 TechVillaa hallinnoi Hyvinkään TechVilla Oy, jonka omistavat perustajaosakkaina Hyvinkään kaupunki (51%) jaEKES-Kuntayhtymä (17 %) sekä 1/3 osuudella TechVillan toiminnassa mukana olevat yritykset ja Laurea -ammat-tikorkeakoulu.

86 Techvillan hakema Hyvinkään seudun osaamiskeskus, joka erikoistuu nosto- ja siirtoalaan, on hyväksytty viidenmuun uuden osaamiskeskuksen kanssa valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan vuosiksi 2003-2006.

87 TechVillan erikoisosaamisalueena TEKELin verkostossa on nosto- ja siirtoala. Suomen Teknologiakeskusten Liit-to TEKEL on 21 suomalaisen teknologiakeskuksen verkosto. Keskuksissa toimii noin 1.200 yritystä ja niissä noin12.000 eri alojen osaajaa. TEKEL vastaa mm. valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman ja Tekesin käynnistämienTULI (Tutkimuksesta liiketoimintaa) -ohjelman ja IRC (Innovation Relay Centre)-ohjelman operatiivisen toteu-tuksen koordinoinnista.

88 TechVillan ATK-luokassa voidaan kouluttaa ja demonstroida erilaisia tuotteita ja sovelluksia.

89Väestöä, muuttovoittoa tai muuttotappiota, ikärakennetta, työttömyyttä koskevat tilastotiedot ovat peräisinTilastokeskuksen Kuntafakta –rekisteristä vuodelta 2001 ja koulutusta kuvaavat luvut vuodelta 2000. Työllistätyövoimaa kuvaavat luvut ovat Tilastokeskuksen heinäkuun työvoimatilastotietojen ennakkotietoja (vuoden2001 tieto). Asukastiheyttä kolmiotaajamissa, yhden asukkaan asuntokuntien osuutta ja työmatkan etäisyyttä(asunnon ja työpaikan välinen etäisyys linnuntietä) kuvaavat luvut ovat Tilastokeskuksen vuoden 1999 työpaikka-aineistosta. Tietojenkäsittelypalvelualan työpaikkojen tiedot ovat lähteestä Tilastokeskus, ALTIKA vuodelta 2001.



91Call cantre -toiminnasta ks. esim. Mustikkamäki 2003, 59-61.

92 Etätyönä tehtävän työn prosenttiosuuden kasvattaminen on erittäin suotava tavoite, koska etätyöstä on osoi-tettu aiheutuvan lukuisia myönteisiä vaikutuksia sekä työntekijöille, yrityksille, ympäristölle, liikenteen suunnittelul-le että yhteiskunnalle laajemminkin (Heinonen 1998b, 82-104 ja 2000, 53-6).

93Yksi tietoyhteiskunnan paradokseista on se, että samaan aikaan kun kehittynyt viestintätekniikka on murtanutaika- ja paikkasidonnaisuuden ja sallisi toimintojen hajauttamisen, väestön keskittyminen jatkuu yhä voimakkaanapääkaupunkiseudulle ja suurimpiin kasvukeskuksiin (Heinonen 2000, 45).

94 Digitaalisista kuiluista ja niiden umpeen kuromisesta ks. tarkemmin Heinonen et al. 2003b.

95 Ks. www.kajaani.fi/etatoimistot/


97Pendelöivien ja etätyöntekijöiden luvut sekä osuudet työllisistä perustuvat Syken etätyöraportin työvoima-haastattelun aineistoon ja niiden laskemisessa on käytetty Tilastokeskuksen antamia painokertoimia. Etätyönteki-jät ovat tässä siis oman määritelmänsä mukaan etätyöntekijöitä. Etätyöntekijöiden määrän 1. arvio on Sykentutkimuksesta (Helminen et al. 2003). Siinä tosin kaupunkikohtainen etätyön tarkastelu osoittautui ongelmalli-seksi, sillä otoskoko kaupunkia kohden ei ollut kaikissa tapauksissa riittävä. Työllisten määrä tässä laskelmassa pe-rustuu Tilastokeskuksen ennakkotietoihin 31.12.2000. Etätyöntekijöiden määrän 2. arvio perustuu laskelmaan,jossa käytetään lähtökohtana aikanaan jo vuonna 1997 kerätyn työolobarometrin mukaista 12 %:n etätyönteki-jöiden määräarviota vähintään kuukausittain etätyötä tekevistä palkansaajista (Hanhike 1999). Palkansaajia puo-lestaan on arvioitu olevan noin 40 % asukasmäärästä, mikä on keskimääräinen arvio perustuen vastaavaan lukuunkoko väestön osalta (Tilastokeskus). Näin ollen toisen arvion laskentaperusteena on 12 % palkansaajista, joita onnoin 40 % vastaava osuus asukasmäärästä. Vastaavat arviointiperusteet vallitsevat muiden kohdekaupunkien koh-dalla. Etätyöpotentiaalin määrä puolestaan on 20 %-40 % työllisen työvoiman määrästä pyöristettynä lähimpäänkymmeneen henkilöön.

98Kumppaneina Kasarminmäen osaamiskeskuksessa ovat Kouvolan kaupungin ohella mm. Etelä-Suomen läänin-hallitus, Kaakkois-Suomen TE-keskus, Kymenlaakson kauppakamari, Kymenlaakson Liitto ja Kymen Yrittäjät.

99 Väestöä, muuttovoittoa tai muuttotappiota, ikärakennetta, työttömyyttä koskevat tilastotiedot ovat peräisinTilastokeskuksen Kuntafakta –rekisteristä vuodelta 2001 ja koulutusta kuvaavat luvut vuodelta 2000. Työllistätyövoimaa kuvaavat luvut ovat Tilastokeskuksen heinäkuun työvoimatilastotietojen ennakkotietoja (vuoden2001 tieto). Asukastiheyttä kolmiotaajamissa, yhden asukkaan asuntokuntien osuutta ja työmatkan etäisyyttä ku-vaavat luvut ovat Tilastokeskuksen vuoden 1999 työpaikka-aineistosta. Tietojenkäsittelypalvelualan työpaikkojentiedot Tilastokeskus, ALTIKA vuodelta 2001.

100 1. arvio on Syken tutkimuksesta (Helminen et al. 2003). Siinä tosin kaupunkikohtainen etätyön tarkasteluosoittautui ongelmalliseksi, sillä otoskoko kaupunkia kohden ei ollut kaikissa tapauksissa riittävä. Työllisten määrätässä laskelmassa perustuu Tilastokeskuksen ennakkotietoihin 31.12.2000. 2. arvio perustuu laskelmaan, jossakäytetään aikanaan jo vuonna 1997 kerätyn työolobarometrin mukaista 12 %:n etätyöntekijöiden määräarviotavähintään kuukausittain etätyötä tekevistä palkansaajista (Hanhike 1999). Palkansaajia puolestaan on arvioitu ole-van noin 40 % asukasmäärästä, mikä on keskimääräinen arvio perustuen vastaavaan lukuun koko väestön osalta(Tilastokeskus). Näin ollen toisen arvion laskentaperusteena on 12 % palkansaajista, joita on noin 40 % vastaavaosuus asukasmäärästä. Vastaavat arviointiperusteet vallitsevat Forssan ja Riihimäen kohdalla. Etätyöpotentiaalinmäärä on 20 %-40 % työllisen työvoiman määrästä pyöristettynä lähimpään kymmeneen henkilöön.

101 Laskelmat on tehty käyttäen hyväksi VTT Yhdyskuntatekniikan LIISA 1999-mallia, joka on tieliikenteen pako-kaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä ja osa kaikkien liikennemuotojen päästölaskentajärjestel-mää LIPASTO 1999:ä.

102 Ebenezer Howardin puutarhakaupunki 1898, Eliel Saarisen Munkkiniemi-Haaga 1915 ja Heikki von Herze-nin/Asuntosäätiön Espoon Tapiola 1950-luvulla.

103 Rakennettuun ympäristöön sitoutuu taloudellisten arvojen lisäksi kulttuurisia ja sosiaalisia, rahallisesti vaikeastimitattavia arvoja, jotka kuitenkin ovat keskeisiä yhteiskunnallisia voimavaroja ja kilpailutekijöitä. Kulttuurihistorialli-sesti merkittävillä kohteilla on erityistä imagoarvoa.

104 Junassa päivittäisellä työmatkalla tapahtunut työskentely luettiin työajaksi työntekijöiden täyttämän etätyöpäi-väkirjan perusteella.


105 Hämeen liiton liikkuvan etätyön kokeilun kuvauksessa on tätä julkaisua varten hyödynnetty sekä Hämeen lii-ton omaa raportointia (Saarinen 2002) että VTT:n kyselyjä.

106 Mallina voisi käyttää Hyvinkään TechVillan tekemiä kysyntää koskevia kartoituksia (ks. luku 4.5.3).

107 Näin ollen ei liene todennäköistä, että työntekijä ajaisi henkilöautolla Hämeenlinnaan ja sieltä junalla Helsin-kiin, vaikka tarjolla olisi liikkuvan etätyön malli ja junatyöajan laskeminen työaikaan mukaan. Sen sijaan muualleSuomeen tehtävällä työmatkalla tämä malli saattaisi toimia. Forssasta liikkuvaa etätyötä Helsinkiin päin tehtäessätulee paremminkin kyseeseen linja-autossa tehtävä etätyö. Tämä ei tällä hetkellä kuitenkaan sopisi monellekaantyöskentelyolosuhteista johtuen. Linja-autossa tehtävä liikkuva etätyö on kuitenkin myös kehityskelpoinen idea(ks. tarkemmin liikkuvasta etätyöstä luvussa 5.1).

108 Tontti vuokrataan 30 vuodeksi 5 %:n vuosikorolla ostohinnasta. Kunta takaa 60 %:n rahoitusosuuden tarvitta-essa. Rakennusaikataulu ostajan toivomuksen mukainen, esimerkiksi aloitus syksyllä 2003, talo muuttovalmiinakeväällä 2004.

109 Tosin lomakkeet on vielä allekirjoitettuina lähetettävä tavallisessa postissa ja asioita käsitellään normaalina vir-ka-aikana.

110 Riihimäen kaupunki omistaa vuonna 1929 rakennetun kansalaisopiston J. E. Valorinnan suunnitteleman raken-nuksen, joka on toiseksi vanhin opistotalo Suomessa Helsingin työväenopiston toimitalon jälkeen.

111Tämä 1.9.2003 alkanut palvelu toimi aiemmin nimellä Sonera wGate. Palvelua käytetään helposti kannetta-van päätelaitteen, Wireless LAN –kortin ja internet-selaimen avulla. Palvelu toimii myös muissa Pohjoismaissasekä tietyillä Euroopan ja Yhdysvaltojen lentokentillä.

112 Väestöä koskevat tilastotiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen Kuntafakta –rekisteristä vuodelta 2001. Työllistätyövoimaa kuvaavat luvut ovat Tilastokeskuksen heinäkuun työvoimatilastotietojen ennakkotietoja (vuoden2001 tieto). Tietojenkäsittelypalvelualan työpaikkojen tiedot ovat lähteestä Tilastokeskus, ALTIKA vuodelta2001.

113 Helsingin seudulla noin 16 400 henkilöä on vuoden aikana lähtenyt esimerkiksi opiskelemaan, hoitamaan ko-tia tai työttömyyseläkkeelle. (Helsingin seudun suunnat 4/2003.)


115 Aluejakona pidetään seuraavaa: Pääkaupunkiseutu käsittää Helsingin, Espoon, Kauniaisen ja Vantaan. Kehysaluemuodostuu hyvinkäästä, Järvenpäästä, Keravasta, Kirkkonummesta; nurmijärvestä, Sipoosta, Tuusulasta ja Vihdistä.Helsingin seutu puolestaan kattaa edellä kuvatut pääkaupunkiseudun ja kehysalueen.

116 Espoo ja Vantaa saivat muuttovoittoa sekä Helsingistä että muualta Suomesta. Kuntien välinen nettomuuttooli helsingissä -289, Espoossa 272 ja Vantaalla 86 henkeä. (Helsingin seudun suunnat 4/03).

117 Helsingissä syntyi vauvoja 1 663, Espoossa 847 ja Vantaalla 681. Vuoden 2003 alusta Helsingin väkiluku onkuitenkin kasvanut vain 127:llä alkuvuoden tappion vuoksi. Espoon väkiluku on kasvanut vuoden 2003 alusta 2019:llä ja Vantaan 1 827:llä.

118 HKL:n matkustajia oli vuoden 2003 3. neljänneksellä noin 47 miljoonaa eli noin 1,6 miljoonaa matkustajaavähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

119 Tutkimuksen tavoitteena oli hankkia ajan tasalla olevaa tietoa seudun asukkaiden liikkumistottumuksista sekäliikkumiseen vaikuttavista taustatekijöistä kuten autonomistuksesta ja työssäkäynnistä. Työssä selvitettiin, kuinkapaljon erilaiset ihmiset liikkuvat, milloin käytetään joukkoliikennettä, milloin autoa ja minkälaisilla matkoilla puo-lestaan kävellään tai pyöräillään. (YTV 2001).

120 Kyselyssä käytetyt kysymykset, jotka koskivat etätyötä, muotoiltiin yhteistyössä tuolloin käynnisteillä olleenEkoetätyö-hankkeen kanssa.

121 Tämä olisi mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe.


122 Tällöin työpaikalla käyntiä ruuhka-aikojen ulkopuolella ei pidetä mitenkään epäsuotavana. Ympäristön kannal-ta hyödylliseksi nähdään ruuhkaliikenteen helpottaminen ja sen avulla tapahtuva ilman saastumisen vähentämi-nen. Hollannin etätyöstä ks. enemmän luvussa 3.3.

123 Ekoetätyön toteutusmuodot ja vaikutukset tuovat näihin motivaatioihin lisäarvoa.

124 Ekoetätyö –hanke on pyynnöstä toimittanut aihetta koskevaa aineistoa Pasilan Liikkujan viikon yhteistyöryh-mälle, joka teki kyseisen etätyöaloitteen 18.9.2003.

125 Mobility Management -käsitteestä käytetään myös ilmaisua “liikkumisen hallinta”. Liikkumisen ohjaus on valit-tu käyttöön mm. raporteissa YTV 2002 ja Kiiskilä et al. 2002. Liikkumisen hallinta on kokonaisvaltaisempi ja vaa-tivampi ilmaus kuin liikkumisen ohjaus. Liikkumisen ohjauksella pyritään liikkumista ja liikennettä ohjaamaan aktii-visesti tietyillä toimenpiteillä haluttuun suuntaan. Liikkumisen hallinnassa puolestaan pyritään liikkumisen ohjauk-sen kautta liikennejärjestelmän systemaattiseen “haltuunottoon”, joka kattaa liikkumisen tarpeiden ymmärtämi-sen, liikennejärjestelmän suunnittelun, liikenteen ja sen vaikutusten seurannan sekä liikkumista ohjaavien toimen-piteiden suunnittelun ja toteutuksen.

126 Tässä on yhtymäkohta erityisesti Hämeen liiton liikkuvan etätyökokeilun laajentamiseen. Vastaavia kokeilujaYTV kannustaisi ja avustaisi käynnistämään myös muualta pääkaupunkiseudulle pendelöiville.

127 Etätyön edistäminen helpottuisi, kun tällaisen tietovarannon pohjalta etätyöhön haluavat voisivat ehdottaasitä työnantajaorganisaatioilleen.

128 Pysähdyspisteitä ovat kaikki työskentelyyn käytetyt paikat, joita hyödynnetään työntekoon matkalla kodin javarsinaisen työpaikan välillä (esimerkkeinä sivukonttorit, kirjastot, lentoasemat, hotellit jne.).

129 Pendolinoissa, InterCity -junien 2-kerroksisissa sekä sinisten pikajunien (tietyissä) vaunuissa on pc-pistoke.

130 Toimihenkilöunioni on STTK:n suurin yksityisten alojen jäsenliitto ja maan toiseksi suurin teollisuuden am-mattiliitto. Jäsenmäärä on noin 130 000. Toimihenkilöunionilla on 34 työehtosopimusta teollisuudessa ja yksityi-sissä palveluissa. Teollisuudessa ja rakentamisessa sopimukset kattavat kaikki alat. Palveluiden osalta Toimihenkilö-unionilla on sopimuksia informaatioteknologian ja median aloilla sekä liikenteessä. Toimihenkilöunionin jäsenettyöskentelevät muun muassa esimies- ja työnjohtotehtävissä, asiakaspalvelu-, suunnittelu-, osto- ja myyntitehtä-vissä sekä taloushallinnossa.

131 Kokeilun seurantaryhmään Toimihenkilöunionin sisällä osallistuivat henkilöstöpäällikkö ja järjestelmäasiantunti-ja. Henkilökunnan luottamusmies oli tietoinen etätyökokeilusta ja sen kulusta.

132 Yhden henkilön helmikuun matkapäiväkirjat ja yhden henkilön huhtikuun ja toukokuun matkapäiväkirjat jäivätpalautumatta. Yhdeltä kokeiluun osallistujalta ei saatu vastauksia loppukyselyyn.

133 Mikäli henkilö tekee työmatkansa henkilöautolla, niin ajan säästön lisäksi syntyy säästöjä kustannusten vähene-misestä sekä luonnonvarojen kulutuksen ja päästöjen vähenemisestä. Joukkoliikenteen lippujärjestelmiin tulleidenuusien mahdollisuuksien myötä myös etätyö voidaan ottaa paremmin huomioon siten, että etätyöntekijä ei koemaksavansa turhaan kuukausilipussaan myös niistä päivistä, jolloin ei joukkoliikennepalveluja käytä.

134 Poikkeuksen käytännöstä teki yksi kokeiluun osallistuja, joka oli sopinut etätyömahdollisuudestaan ennen ko-keilun alkua ja laajempana kuin muut kokeilijat. Kokeilun kuluessa kaikki osallistujat eivät voineet tehdä etätyötäsäännöllisesti muun muassa matkojen takia.

135 Taulukoiden ylärivissä olevat numerot viittaavat hyödyn suuruuteen (1 = ei lainkaan hyötyä… 5 = paljonhyötyä). Seuraavalla rivillä on kyselyn numero (1 = alkukysely, 2 = loppukysely). Ruudukossa olevat numerot viit-taavat siihen, kuinka monta vastaajaa on ollut kyseistä mieltä.

136 Tiedosta työmatkaliikkumisesi ympäristölliset ja taloudelliset vaikutukset.

137 Henkilöautolla ajoa voisi pyrkiä vähentämään muutenkin, kuin vain etätyöpäivinä.

138 Lundin yliopistosta Peter Arnfalk on ehdottanut, että nämä kymmenen “käskyä” ekoetätyöstä otettaisiinpohjaksi ja laadittaisiin yhteispohjoismaiset suositukset ekoetätyöstä. Tässä työssä hyödynnettäisiin myös muidenpohjoismaalaisten tutkijoiden vastaavia ehdotuksia. Ruotsalaisista suosituksista ks. hallituksen ohjeistusta http://www.utbildning.regeringen.se/eugemutbal/rapporter/f01.pdf.

139 Etätyötä koskeville projekteille, ohjelmille tai kampanjoille.

140 Ekoetätyö-hanke ja eTieto –hanke esittävät näitä menettelytapoja suosituksena etätyöhankkeita suorittavillevastuullisille tahoille eWork -.kärkihankkeessa. Näitä suosituksia voidaan soveltaa systemaattisesti myös muihinkuin virallisesti eWork –hankkeen piiriin kuuluviin etätyöhankkeisiin. eWork -kärkihankkeen arvioinnista ks. tar-kemmin Hietanen et al. 2004.


Julkaisija Julkaisuaika

Julkaisusarjan nimija numero

Julkaisun teema

Projektihankkeen nimija projektinumero

Rahoittaja/toimeksiantaja

Projektiryhmäänkuuluvat organisaatiot

Julkaisun myynti/jakaja

Painopaikka ja -aika

Asiasanat

Julkaisun osat/muut saman projektintuottamat julkaisut

Tekijä(t)

Kuvailulehti

Julkaisun nimi

Julkaisun kustantaja

ISSN ISBN

Sivuja Kieli

Luottamuksellisuus Hinta

Muut tiedot

Edita Publishing Oy, Asiakaspalvelu, PL 800, 00043 Editapuh. 020 450 05, telefax 020 450 2380sähköposti: [email protected], www-palvelin: http://www.edita.fi/netmarket

Ympäristöministeriö

Dark Oy Vantaa 2004

Yhteyshenkilö ympäristöministeriössä: Auli Keskinen, puhelin (09) 160 39698.

Tiivistelmä Tämä julkaisu on loppuraportti “Etätyön ekohallittu käyttöönotto” -tutkimushankkeesta, joka kuuluu ympäristöklus-terin KESTY -osaohjelmaan. Hanke toteutettiin VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa vuosina 2000-2003, useanyhteistyötahon rahoituksella sekä osana tietoyhteiskuntastrategian eWork-kärkihanketta. Ekohallitun etätyön käsiteon sosio-tekninen innovaatio, joka edistää niin ihmisten, yhdyskuntien kuin ympäristönkin hyvinvointia. Hankkees-sa analysoitiin ekohallitun etätyön merkitystä yhdyskuntien rakenteelle ja toiminnoille. Etätyön liikenne- ja ympäris-tövaikutusten arviointiin laadittua laskentamallia (http://www.mol.fi/esf/ennakointi/raportit/telework.pdf) ke-hitettiin edelleen. Raportti sisältää esimerkkejä ulkomaisista etätyöhankkeista, joissa on otettu huomioon ympäristö-ja liikennevaikutuksia. Suomalaisilla kohdealueilla on analysoitu mahdollisuuksia kytkeä uusia ja olemassa oleviaasuinalueita sekä etätyötä ekohallitussa muodossa hyvin kehittyneeseen ict-infrastruktuuriin. Etätyökeskukseensijoittuvaa etätyön hyötyjä ja haittoja on verrattu asuntoon sijoittuvan etätyön muotoon. Ekohallittua etätyötä ehdo-tetaan otettavaksi mukaan kuntien, yritysten, organisaatioiden ja virastojen sekä ympäristö- että henkilöstöstrategi-oihin. Ekohallitun etätyön toteuttamiseksi on laadittu “kymmenen käskyä” kolmelle taholle: työntekijöille, työnan-tajille sekä viranomaisille ja päätöksentekijöille.

Kohdealueiden analyysit suoritettiin yhteistyössä seuraavien kaupunkien ja alueellisten organisaatioiden kanssa:Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Kajaani, Kouvola, Hämeen liitto, ja YTV. Toimihenkilöunionin (TU) henkilöstönparissa lanseerattiin tämän tutkimushankkeen avustamana etätyökokeilu, joka on raportoitu toisen hankkeen lop-puraportissa (Työelämän kehittämisohjelma TYKE, Työpapereita 16, 2003). Lisäksi erityisenä sovelluksena kehiteltiinliikkuvan etätyötä, jota myös testattiin Hämeen liiton case-osiossa.

Tietoyhteiskunta, kestävä kehitys, etätyö, e-työ, liikkuva etätyö, etäläsnäolo, virtuaa-linen liikkuminen, ekohallinta

Suomen ympäristö 701

Ympäristöpolitiikka

Ympäristöministeriö

Ympäristöministeriö Huhtikuu 2004

Sirkka Heinonen, Aimo Huhdanmäki, Saija Niskanen & Tuomo Kuosa

Ekohallittu etätyö

1238-7312 952-11-1711-7 (nid.)952-11-1712-5 (PDF)

232 suomi

Julkinen


Publikationens titel

Utgivare

Publikationens delar/andra publikationerinom samma projekt

Publikationsserieoch nummer

Publikationens tema

Projektets namn ochnummer

Finansiär/uppdragsgivare

Organisationeri projektgruppen

Beställningar/distribution

Tryckeri/tryckningsort och -år

Nyckelord

Sammandrag

Författare

Presentationsblad

Förläggare

ISSN ISBN

Sidantal Språk

Offentlighet Pris

Övriga uppgifter

Datum

Edita Publishing Ab, Kundservice, PB 800, FIN-00043 Edita, Finlandtel. +358 20 451 05, telefax +358 20 450 2380e-mail: [email protected], www-server: http://www.edita.fi/netmarket

Miljöministeriet April 2004


Ekohallittu etätyö(Distansarbete i ekoformat)

Rapporten analyserar olika slags distansarbete ur ekologiskt perspektiv. Distansarbete har särskilda återverkningar påtrafiken och på miljön, beroende på hur det utformas. Projektet genomfördes vid VTT Bygg och transport under åren 2000-2003 med finansiering från miljöministeriet och olika samarbetsparter. Dessa tillhandahöll material från experiment medoch analyser av distansarbete i nybyggda och äldre bostadsområden. Mobilarbete på tåg tas upp för särskild behandling.

Projektet har resulterat i en lista med tio rekommendationer för anställda, arbetsgivare samt för beslutsfattare och behörigamyndigheter. Projektet genomfördes i samarbete med städerna Helsingfors, Esbo, Vanda, Kajana, Hyvinge och Kouvola,Tavastlands landskapsförbund och Huvudstadsregionens samarbetsdelegation SAD.

informationssamhälle, hållbar utveckling, distansarbete, mobilt e-arbete, virtuell mobilitet

Miljön i Finland 701

Miljöpolitik

Miljöministeriet, miljövårdsavdelningen

1238-7312 952-11-1711-7 (nid.)952-11-1712-5 (PDF)

232 finish

Offentlig

Miljöministeriet

Dark Ab, Vanda 2004

Kontaktperson vid miljöministeriet: överinspektör Auli Keskinen tfn (09) 160 39698.


Publisher

Parts of publication/other projectpublications

Date

Publication seriesand number

Theme of publication

Project name andnumber, if any

Project organization

Financier/commissioner

For sale at/distributor

Printing place and year

Keywords

Abstract

Author(s)

Documentation page

Title of publication

Financierof publication

ISSN ISBN

No. of pages Language

Restrictions Price

Other information

Edita Publishing Ltd, Box 800, FIN-00043 Edita, Finlandtel. +358 20 451 05, telefax +358 20 450 2380e-mail: [email protected], www-server: http://www.edita.fi/netmarket

Ministry of the Environment

Dark Ltd., Vantaa 2004

Contact person at the Ministry of the Environment: Auli Keskinen, phone +358-9-160 39698

Information society, sustainable development, telework, eWork, telecommuting, mobile telework, telepresence, virtualmobility, eco-management

The Finnish Environment 701

Environmental Policy

Ministry of the Environment

1238-7312 952-11-1711-7 (nid.)952-11-1712-5(PDF)

232 Finnish

Public

Ministry of the Environment April 2004


Ekohallittu etätyö. Asumisen, työn ja liikkumisen kaupunkirakenteellisen uusjaon ympäristövaikutukset (Eco-Mana-ged Telework. Environmental Impacts of A New Deal between Housing, Work and Mobility in Urban Form)

This is the final report of a research project carried out from 1 October 2000 to 31 December 2003 under two spearheadprogrammes of the Finnish strategy for the information society —Sustainable Development and the Information Society(KESTY) and eWork. The project was conducted at VTT Building and Transport, which is a part of the TechnicalResearch Centre of Finland (VTT), and was financed by the Environmental Cluster Research Programme (administeredby the Ministry of the Environment) and the cities and organisations involved. Eco-managed telework is a concept thatintegrates telework and sustainable development. The idea is to implement telework in ways that minimise theenvironmental impacts, while improving quality of life. The aim of the research project was to study the environmentalimpacts of telework and to introduce environmentally beneficial telework, according to the principles of sustainabledevelopment. The impacts were assessed by doing an environmental impact assessment (EIA) of telework. A conceptualmodel for calculating and analysing the impacts of realising the telework potential was further developed (http://www.mol.fi/esf/ennakointi/raportit/telework.pdf). Telework potential describes the group of working age emplo-yees who might choose, as regards the nature of their occupation, to do teleworking in the future. In the case study areas,the project looked at ways to make teleworking in new or existing residential areas with well-developed ICT infrastruc-ture more environmentally beneficial. Telework can also be part of an eco-lifestyle based on sustainable development.The study also looked at the differences between working at telework centres and teleworking at home. Eco-managedtelework should be included in the environmental strategies of communities, corporations and institutions. On the basisof analysing various implementations of telework, a presentation of best practices together with recommendations foraction as regards the promotion of eco-managed telework was made. Subsequently, the viewpoints of employees,employers, and policy-makers were presented.

The case studies were carried out in co-operation with the following cities, towns and councils: Helsinki, Espoo, Vantaa,Hyvinkää (Techvilla), Kajaani, Kouvola, the Regional Council of Häme, and the Helsinki Metropolitan Area Council.The Union of Salaried Employees (TU) launched a telework programme for its staff, assisted by this project. The modelof mobile telework was also elaborated and tested during the project period.

sirkka heinonen - aimo huhdanmäki - saija niskanen …

Documents