Jouni Viuhko 2010

Jouni Viuhko 2010

Kertoja voi käyttää tekstissä vain omia sanojaan tai sen lisäksi myös muiden henkilöiden sanoja.

Kaunokirjalliset tekstit sisältävät usein vuoropuheluiden (dialogien) katkelmia, joiden avulla lukija pääsee paremmin perille henkilöiden maailmasta. Lisäksi kerronta saa elävyyttä.

Jouni Viuhko 2010

Romaanin kerrontatavasta päättää kirjailija. Hän voi rakentaa teoksensa pääasiassa omien sanojensa varaan tai ottaa mukaan hyvinkin paljon dialogia.

Näytelmäkäsikirjoitukset perustuvat lähes yksinomaan vuoropuheluihin.

Kerronnan eri keinoja voi havaita joka päivä mediassa. Lehtitekstissä toimittajan toteama ja muiden henkilöiden kommentit vuorottelevat.

Jouni Viuhko 2010

Kun kertoja lainaa toisen henkilön sanoja sellaisenaan, hän käyttää suoraa esitystä.

Suoraa esitystä voi käyttää kahdella tavalla.3. Kertoja pysyttelee kokonaan poissa ja

henkilöt puhuvat keskenään.4. Kertoja toimii itse ikään kuin juontajana,

mutta antaa henkilöiden puhua keskenään.

Jouni Viuhko 2010

Kertoja kokonaan poissa:- Kone Brysseliin lähtee puolen

tunnin kuluttua. - Emme siis taida ehtiä siihen.- Pitää paikkansa. No, mennään

seuraavalla lennolla.

Jouni Viuhko 2010

Kertoja juontajana:- Kone Brysseliin lähtee puolen tunnin

kuluttua, totesi Makkonen.- Emme siis taida ehtiä siihen, Laitinen

sanoi.Makkonen ei hätääntynyt:- Pitää paikkansa. No, mennään

seuraavalla lennolla.

Jouni Viuhko 2010

Kun henkilö toteaa jotain, sitä kutsutaan lainaukseksi.

Kun taas kertoja toimii juontajana, hänen sanomansa on nimeltään johtolause.

Jouni Viuhko 2010

- Hiivitään aivan hiljaa tuonne mökkiin, ehdotti Kalle.

Edellisessä siis LAINAUS on valkoisella ja JOHTOLAUSE keltaisella.

Johtolause voi sijaita lainauksen alussa, keskellä tai lopussa.

Jouni Viuhko 2010

Kun kertoja kertoo omin sanoin, mitä henkilöt puhuvat, hän käyttää epäsuoraa esitystä.

Makkonen totesi, että kone Brysseliin lähtee puolen tunnin kuluttua. Laitisen mukaan he eivät ehtisi siihen. Makkonen sanoi sen pitävän paikkansa ja ehdotti menemistä seuraavalla lennolla.

Jouni Viuhko 2010

Epäsuorassa esityksessä käytetään usein että-lausetta, mutta myös muita sitä vastaavia rakenteita.

Makkonen totesi, että he myöhästyvät.

Makkonen totesi heidän myöhästyvän.

Jouni Viuhko 2010

Suorassa esityksessä voidaan käyttää joko lainausmerkkejä tai repliikkiviivaa kommentin (lainauksen) tunnuksena.

Molemmat tavat on hallittava. Opiskeluteksteissä usein käsin kirjoitetussa tekstissä käytetään lainausmerkkejä ja koneella tehdyssä tekstissä repliikkiviivaa.

Jouni Viuhko 2010

Seuraavassa esitetään esimerkkien avulla kaikki mahdollisuudet, miten välimerkkejä käytetään suorassa ja epäsuorassa esityksessä.

Jouni Viuhko 2010

1. Johtolause alussaMakkonen kehui: ”Matkamme onnistui

erinomaisesti.”Makkonen kehui: - Matkamme onnistui

erinomaisesti.Päättövälimerkki (. ! ?) tulee siis lainausmerkin

sisäpuolelle, kun johtolause on alussa. Huomaa kaksoispiste johtolauseen lopussa sekä iso kirjain, jolla lainaus aina aloitetaan.

Jouni Viuhko 2010

Johtolause lopussa:”Matkamme onnistui erinomaisesti”, Makkonen

sanoi.- Matkamme onnistui erinomaisesti, Makkonen

sanoi.Kun johtolause on lopussa, toteavassa lauseessa

käytetään siis lainausmerkin ja repliikkiviivan kanssa pilkkua. Pilkku tulee lainausmerkin ulkopuolelle.

Jouni Viuhko 2010

Johtolause lopussa:”Mutta matkammehan onnistui erinomaisesti!”

huudahti Makkonen.- Mutta matkammehan onnistui erinomaisesti!

huudahti Makkonen.Huomaa pieni kirjain huutomerkin jälkeen ja

se, että huutomerkki tulee lainausmerkin sisäpuolelle.

Jouni Viuhko 2010

Johtolause lopussa:”Onnistuiko matkanne hyvin?” tiedusteli

Makkonen.- Onnistuiko matkanne hyvin? tiedusteli

Makkonen.Sama tilanne kuin huutomerkin kanssa:

kysymysmerkki sijoittuu lainausmerkin sisäpuolelle ja huomaa pieni alkukirjain kysymysmerkin jälkeen.

Jouni Viuhko 2010

Johtolause lainauksen keskellä:”Matkamme”, tarkensi Makkonen, ”onnistui

erinomaisesti.”- Matkamme, tarkensi Makkonen, -onnistui

erinomaisesti. Pilkun ja päättövälimerkkien paikat suhteessa

lainausmerkkeihin noudattavat aiempia sääntöjä.

Jouni Viuhko 2010

1. Että –lauseMakkonen kertoi Timoselle, että hänen

matkansa sujui erinomaisesti.Tulee pilkku, koska että –alistuskonjunktio

aloittaa sivulauseen.2. että –lausetta vastaava rakenneMakkonen kertoi Timoselle hänen matkansa

sujuneen erinomaisesti.Ei siis pilkkua!

Jouni Viuhko 2010

Epäsuorassa esityksessä ei siis tarvita lainausmerkkejä eikä repliikkiviivaa.

Pilkun käytön ratkaisee se, onko epäsuorassa esityksessä alistuskonjunktio, joka aina aloittaa sivulauseen. Silloin pilkkua on käytettävä.

Alistuskonjunktiot: että, jotta, koska, kun, jos vaikka, kuin, kunnes

Jouni Viuhko 2010

Lainausmerkeillä merkitty suora esitys voidaan aloittaa mistä tahansa kohtaa kappaletta, kun tekstiä tehdään käsialalla. Se voi olla kappaleen osa muiden virkkeiden, esimerkiksi toteavien kertovien lauseiden kanssa.

Jouni Viuhko 2010

Esimerkki: Hauhia päästi Vanhalan vartiosta.

Hän meni reippaasti asemaan ja huudahti Rokan tyyliin, käyttäen jo itsetietoisesti Vanhalan lempinimeäkin: ”Ylen Sankia Priha, alahan mennä!”

Jouni Viuhko 2010

Koneella kirjoitettaessa on tapana sijoittaa repliikkiviivalla osoitettu suora esitys aina omaksi kappaleekseen.

Repliikkiviiva aloittaa siis aina uuden kappaleen vasemmasta reunasta. Repliikillä osoitettuun kappaleeseen ei tule enää muiden henkilöiden repliikkejä tai muuta kerrontaa.

Näin toimitaan myös kirjoissa ja lehdissä. Se lisää tekstin luettavuutta, tekee siitä helpomman ja selkeämmän lukea.

Jouni Viuhko 2010

Esimerkki: Rahikainen veisteli jotain mitaleista, jolloin

Lehto heitti omansa hänen jalkoihinsa.- Jos kaipaat sitä, niin tuosta saat. Minä en ole

kiiltävän perään. Pidä hyvänäsi.- Ei, en ole miekään, vakuutti Rahikainen.Miehet jatkoivat vaiteliaina matkaa. Moni heistä

mietti, mikä joen rannassa heitä odotti.

Jouni Viuhko 2010