Taiteilijan tulot ja kulut – lomakkeen 15 täyttöohjeet, verovuosi 2015

Palkkatulot, jotka on saatu työsuhteessa, ovat jo valmiiksi erikseen esitäytetyllä veroilmoituslomakkeella. Lomakkeella 15 ilmoitetaan ne taiteellisesta toiminnasta saadut tulot, joita ei ole esitäytetyllä veroilmoituksella. Samoin taiteellisen toiminnan kulut ilmoitetaan tällä lomakkeella. Teosten myyntitulot ilmoitetaan veroilmoituksessa sinä verovuonna, kun rahat on saatu käyttöön. Kulut ilmoitetaan samoin käteisperiaatteen mukaisesti sen vuoden kuluina kun maksut on suoritettu.

Taiteellisen toiminnan kulut voi ilmoittaa verottajalle, vaikka samana vuonna ei olisi ollut teosmyyntituloja. Usein taiteilijalle syntyy teosten valmistamiseen liittyviä kuluja eri vuonna kuin itse myynnistä saatuja tuloja. Näissä tapauksissa on selkeyden vuoksi hyvä laittaa verottajalle mukaan CV, josta käy ilmi, että verovelvollinen on ammattitaiteilija (koulutus, kuvataidejärjestön jäsenyys, näyttelyt, apurahat ym. ammattitoiminta).

Jos taiteilija on arvonlisäverovelvollinen, tulot ja kulut ilmoitetaan lomakkeella 15 ILMAN arvonlisäveron osuutta. Arvonlisäverojen osuus annetaan erillisellä ilmoituksella helmikuussa. Jos veroilmoitusta tekevä taiteilija taas ei ole arvonlisäverovelvollisten rekisterissä, tulot ja menot ilmoitetaan kuittien ja tositteiden mukaisesta täydestä määrästä.

Muistiinpanoja kirjanpidosta ja kuitteja ei tarvitse lähettää verottajalle, mutta ne täytyy säilyttää viisi vuotta verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta, eli 2015 osalta aina vuoteen 2022 asti. Verottaja saattaa tehdä tarkastuksia myöhemmin ja pyytää kuitteja nähtäväkseen.

Alla on kohdittaisia täyttöohjeita lomakkeeseen ja liitteenä esimerkkinä vuoden 2014 verotuksessa käytettävä lomakepohja. Verottaja julkaisee vuosittaiset lomakkeet sivuillaan hyvissä ajoin ennen veroilmoituksen jättöä.

TULOT

3.1

Tässä ilmoitetaan ne tulot, joita ei ole esitäytetyllä lomakkeella. Myös ulkomailla myydyistä teoksista saadut tulot ilmoitetaan tässä. Mikäli arvonlisäverovelvollisuus on alkanut samana vuonna, kohdassa ilmoitetaan tulona myös arvonlisäverotuksessa tehty alkuvarastovähennys.

Kaikki tulo, jota ei ole erikseen säädetty verovapaaksi, on verotettavaa tuloa ja ilmoitettava verottajalle. Valtiovarainministeriön asetuksella (VmA 1150/2014) on vuonna 2015 kokonaan verovapaiksi säädetty nämä kuvataiteen kilpailupalkinnot ja valokuvauksen palkinnot:

–! Aboa Vetus & Ars Novan, Matti Koivurinnan säätiön järjestämä Turku Biennaali 2015 kilpailu

•! Haminan kaupungin järjestämä Lelun eritasoliittymän taideteoksen kutsukilpailu

•! Kymenlaakson liiton järjestämä E18-moottoritien Vaalimaan kiertoliittymän taidekilpailu

•! Mitalitaiteen edistämissäätiön järjestämä Akseli Gallén-Kallela -juhlarahan suunnittelukilpailu

•! Suomen Rahapaja Oy:n järjestämä 70 rauhan vuotta Euroopassa -juhlarahan suunnittelukilpailu

•! Suomen Rahapaja Oy:n järjestämä Suomalainen sisu -juhlarahan suunnittelukilpailu

•! Suomen Rahapaja Oy:n järjestämä Tapio Wirkkala -juhlarahan suunnittelukilpailu

•! Tampereen taidemuseon järjestämä Tampereen rantatunnelin ilmanvaihtopiippujen taidekilpailu

•! Valtion taideteostoimikunnan järjestämä kilpailu Nykytaiteen museo Kiasman yhteyteen tulevasta taideteoksesta

•! Suomen Ammattivalokuvaajat ry:n järjestämä Vuoden Muotokuvaaja 2015 kilpailu

•! Suomen Lehtikuvaajat ry:n järjestämä Vuoden Lehtikuvat 2014 kilpailu

•! Suomen Luonnonvalokuvaajat SVL ry:n järjestämä Vuoden Luontokuva 2015 kilpailu

3.2 ja 3.3

Kaikki vuoden aikana saadut apurahat, stipendit ja tunnustuspalkinnot lasketaan yhteen. Jos summa on enintään 20 070,64 euroa eli sama kuin valtion taiteilija-apurahan

vuotuinen kokonaissumma (summa vahvistetaan vuosittain, tämä summa vuonna 2015), ovat kaikki apurahat verovapaita.

Kohdassa 3.2 ilmoitetaan ne muulta kuin julkisyhteisöltä saadut apurahat, joiden määrä on yli 20 070,64 euroa. Myöntäjätahon määrittämiseen julkiseksi tai yksityiseksi yhteisöksi on syytä kiinnittää huomiota, esimerkiksi Suomen Kulttuurirahasto ja Kordelinin ja Koneen säätiöt ovat yksityisiä yhdistyksiä tai säätiöitä eivätkä julkisyhteisöjä. Ulkomaalaisten julkisyhteisöjen apurahat ovat myös verollisia siltä osin kun apurahojen yhteissumma ylittää 20 070,64 euroa.

Kohdassa 3.3 ilmoitetaan apurahat, joiden yhteismäärä ei ylitä verovapaan taiteilija-apurahan määrää tai kaikki apurahat on saatu julkisyhteisöiltä. Julkisyhteisöltä saadut apurahat ovat verovapaita, vaikka ne ylittäisivät 20 070,64 euron rajan. Julkisyhteisöjä ovat mm.:�

•! Valtio

•! kunnat ja kuntayhtymät�

•! Taiteen edistämiskeskus

•! alueelliset taidetoimikunnat�

•! ev. lut. kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta

•! Suomen pankki�

•! Kansaneläkelaitos

•! valtion tieteelliset toimikunnat (Suomen Akatemia)

•! työsuojelurahasto�

Lisäksi verovapaita ovat Pohjoismaiden neuvostolta saadut apurahat (stipendit yms.).

KULUT

4.1 Työhuone

Taiteilijan työhuoneen vuokra ja siihen liittyvät kulut, kuten lämmitys, sähkö- yms. kulut merkitään lomakkeen kohtaan 4.1 täysimääräisinä silloin, kun työhuone on omasta asunnosta erillinen. Jos ateljeetila/työhuone on oman asunnon yhteydessä, lasketaan työtilan pinta-ala ja vähennys tehdään prosentuaalisena suhteessa muussa käytössä olevan asunnon pinta-alaan.

Liuottimien, maalien ym. työvälineiden takia on yleensä aivan selvää, ettei taiteilijan työhuoneella ole yksityiskäytön mahdollisuutta. Oman asunnon yhteydessä olevan työhuoneen osalta voi tarvittaessa verottajalle antaa lisäselvityksinä pinta-alasta pohjapiirustuksen ja valokuvia, jotka osoittavat, että huone on työkäytössä.

Jos kuitenkin todellisten työhuonekulujen selvittäminen on hankalaa esimerkiksi sen vuoksi, että työhuonetta käytetään vain osan aikaa ansiotulojen hankkimiseen, voidaan todellisten kulujen sijasta vähentää niin sanottu työhuonevähennys. Sen määrä vahvistetaan kutakin verovuotta kohden seuraavan vuoden alussa

Työhuonevähennyksenä myönnetään verovuodelta 2014 seuraavat määrät, mikäli selvitystä suuremmista kustannuksista ei esitetä:

- niille verovelvollisille, joille työnantaja ei ole järjestänyt työhuonetta ja jotka käyttävät työhuonetta pääansiotulonsa hankkimiseksi 820 euroa/vuosi;

- niille, jotka käyttävät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulonsa tai pysyväisluontoisten tai huomattavien sivutulojensa hankkimiseksi 410 euroa/vuosi;

- niille, jotka käyttävät asuntoa satunnaisten sivutulojen hankkimiseksi, 205 euroa/vuosi.

Jos molemmat aviopuolisot käyttävät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulojen tai pysyväisluontoisten sivutulojen hankkimiseksi, vähennyksen määrä on puolisoilla yhteensä 615 euroa/vuosi.

4.2 Materiaali- ja tarvikekulut�

Kaikki taiteilijatarvikkeet ja teosmateriaalit vähennetään täysimääräisesti.

Työvälineet vähennetään kohdassa 4.2 jos työväline on maksanut enintään 1000 euroa tai jos työvälineen käyttöikä on alle 3 vuotta. Mikäli nämä rajat ylittyvät, katso ohjeet kohdasta 6 Poistot.

4.3 Puhelin- ja tietoliikennekulut

Tietokoneen hankinnasta aiheutuneet kustannukset voi vähentää tulonhankkimiskuluna silloin kun tietokonetta käytetään työasioihin, kuten taiteellisen toiminnan esittelyyn ja myynninedistämiseen taiteilijan kotisivuilla, sähköpostiyhteydenpitoon näyttelyiden sopimista varten jne. Jos tietokoneen käyttö on pääasiallisesti työkäyttöä ja verottajalle on mahdollista esimerkiksi selventää, että taiteilijalle on erikseen kotikone yksityisasioita varten, voi tietokoneen hankintahinnan ja liittymähinnan vähentää kokonaisuudessaan. Jos käytössä on vain yksi kone, jolla hoidetaan työasioiden lisäksi myös yksityisasioita, voi puolet kustannuksista vähentää. Sama pätee puhelinkustannuksiin.

4.4 Ammattikirjallisuus ja jäsenmaksut

Tähän kohtaan merkitään ammattialan yhdistysten jäsenmaksut sekä kustannukset sellaisista kirjoista ja ammattilehdistä, jotka liittyvät suoraan taiteilijan omaan taiteelliseen ansiotoimintaan ja sen edistämiseen tai täydentävät ja ylläpitävät ammattitaitoa. Tavalliset päivälehdet eivät ole ammattilehtiä.

4.5 Työmatkat ja niistä aiheutuneet lisääntyneet ruokailukulut ja majoituskustannukset

Matkat kodin ja erillisen työhuoneen välillä eivät ole verotuksessa varsinaisia työmatkoja. Matkakustannukset asunnosta työpaikkaan ja takaisin vähennetään halvimman kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan laskettuna esitäytetyllä veroilmoituksella, ei tässä.

Kohtaan 4.5 merkitään kulut varsinaisista työmatkoista, joita ovat esimerkiksi matkat näyttelyyn ripustusta, purkamista ja avajaisia varten, neuvottelumatkat, matkat työmaalle rakennushankkeiden yhteydessä yms. työasioissa tehdyt matkat, jotka taiteilija tilapäisesti tekee erityiselle työntekemispaikalle työtehtäviensä vuoksi, muualle kuin omalle työhuoneelle.

Vähennys tilapäisestä, omalla autolla tehdystä työmatkasta vuonna 2014 on 0,25 euroa/km. Kulkuvälineen, kuten junan, lentokoneen tms. matkaliput voidaan vähentää matkustamiskuluina. Työmatkalla aiheutuneita parkkisakkoja ym. rangaistusluonteisia maksuja ei kuitenkaan voi vähentää.

Majoituskulut esim. hotellikulut vähennetään maksutositteen mukaan. Kaikista työmatkoista ja niistä aiheutuneista kuluista on syytä pitää tarkkaa muistikirjaa selvityksineen. Vähennykset saa vain luotettavan selvityksen perusteella.

Lisääntyneitä elantokustannuksia ovat esimerkiksi työmatkasta aiheutuneet kohtuulliset ylimääräiset ruokailukustannukset. Vähennys tehdään todellisten kulujen suuruisena

kuittien mukaisesti. Vähennyksen voi myös tehdä arviona tulonhankkimiskulupäivärahan määräisenä, joka on verovuodelta 2014 yli 6 tuntia kestäneellä matkalla 14 euroa ja yli 10 tuntia kestäneellä matkalla 26 euroa vuorokaudessa.

Vähennyksen saa vain jos elantokustannukset ovat tosiasiallisesti kasvaneet työmatkan vuoksi. Edellytyksenä on aina myös, että erityinen työntekemispaikka sijaitsee yli 15 kilometrin päässä asunnolta tai varsinaiselta työpaikalta sen mukaan, kummasta paikasta matka tehdään. Lisäksi etäisyyden on oltava yli 5 kilometriä sekä asunnolta että varsinaiselta työpaikalta.

Matkaohjelma opintomatkoista

Oman ammattitaidon ylläpitämiseksi tarpeelliset opintomatkat esimerkiksi museoihin ja näyttelyihin muilla paikkakunnilla, myös ulkomaille, ovat vähennyskelpoisia työmatkoina. Tällöin on tarpeellista pitää päiväkirjaa osoittaakseen verottajalle, että on käyttänyt matkan kokopäiväisesti (esim. klo 9-17) opintotarkoitukseen. Jos matka on osittain virkistysmatkan luonteinen ja osittain opintomatka, vähennykseksi hyväksytään yleensä opiskeluun käytettyä aikaa vastaava osa matkan kuluista.

Myös ulkomaille tehdyn työmatkan lisääntyneet elantokulut vähennetään ensi sijassa verovelvollisen selvityksen perusteella. Jos kuluista on edellä esitetyn mukainen selvitys, mutta määrä joudutaan arvioimaan, ulkomaille tehdyn vähintään 10 tuntia kestäneen työmatkan osalta vähennys voidaan tehdä noudattaen palkansaajan ulkomaanpäivärahoja vastaavia perusteita ja summia. Ohessa on taulukko Verohallinnon vuodelle 2015 vahvistamista palkansaajan päivärahan määristä.

Verovelvollisen asuessa ulkomailla residenssissä kodinomaisissa olosuhteissa lisääntyneet elantokulut voidaan muun selvityksen puuttuessa arvioida puoleen kyseisen maan päivärahan määrästä. Muilta osin matka- ja asumiskulut vähennetään täysimääräisesti.

4.6 Poistot -> Katso ohjeet kohdassa 6.

Ensin lasketaan poistovähennyksen määrä lomakkeen kohdassa 6 ja siirretään tähän poistojen yhteenlaskettu summa.

4.7 Muut tulon hankkimisesta aiheutuneet kulut

Tähän kohtaan merkitään kaikki ne verotuksessa vähennyskelpoiset taiteellisesta ammattitoiminnasta aiheutuneet kulut, joita ei vielä ole merkitty muualle. Tähän tulevat muun muassa gallerioiden välityspalkkiot. Myös gallerian vähentämät provisioiden arvonlisäverot kuuluvat tähän ryhmään siinä tapauksessa, ettei taiteilija itse ole arvonlisäverovelvollinen ja voi vähentää arvonlisän määrää omassa verotuksessaan.

Tähän kohtaan tulevat myös muut näyttelyn pitämisestä taiteilijalle aiheutuneet kulut, kuten kutsukorttien ja julisteiden painatus ja postitus, teosten kuljetus ja vakuutukset. Kohtuulliset avajaistarjoilut voi vähentää markkinointikuluina. Edustuskuluvähennyksiä ei voinut vuodelta 2014 tehdä lainkaan.

Myös henkilökohtaiset suojaimet ja työvaatteet voi vähentää kuluina. Työvaatteena pidetään verotuksessa sellaisia suojavaatteita, joille ei ole muuta käyttöä vapaa-ajalla. Tavanomaiset vaatteet, kuten mekot ja puvut näyttelyn avajaisiin eivät ole työvaatteita, koska niitä voi käyttää muissakin tilanteissa.

5 Kulujen kohdistaminen

Lomakkeen kohdassa 5 erotellaan ja merkitään, mitkä kulut liittyvät minkäkin tulon hankkimiseen. Verovapaan kohdeapurahan saaneen tulee merkitä apurahalla maksetut kulut apurahan kohdalle. Tällaisia kuluja ei voi vähentää muista tuloista. Työskentelyapuraha sen sijaan on tarkoitettu elinkustannuksiin, eikä siihen kohdisteta taiteellisen toiminnan kuluja.

Kulujen laskemisen ja kohdistamisen jälkeen siirretään positiivinen tulos kohdasta 5.4. esitäytetylle verolomakkeelle kohtaan 1.4. tai negatiivinen tulos kohdasta 5.7. esitäytetylle lomakkeelle kohtaan 3.4. Muilta osin taiteellisen toiminnan tuloja ja kuluja ei ole tarpeen enempää eritellä esitäytetyllä lomakkeella, jotteivät ne tule kahteen kertaan lasketuiksi. Samoin esimerkiksi taiteellisesta opetustoiminnasta peräisin olevia tuloja, jotka jo ovat esitäytetyllä lomakkeella, ei enää merkitä lomakkeelle 15.

6 Poistot

Tässä kohtaa lasketaan yli 1000 euroa maksavien tai yli 3 vuotta kestävien työkalujen vuosittaisen enimmäisvähennyksen määrä. Vuosittainen vähennys on 25 % jokaisesta tällaisesta laitteesta.

Jos koneita tai laitteita on useampia, ne lasketaan yhteen ensin ja siirretään sitten yhteismäärä lomakkeen kohtaan 4.6

Tässä esimerkkitapauksessa voidaan hankintavuonna vähentää ostoksesta 725 euroa ja seuraavan vuoden verotuksessa 543,75 euroa, joka on 25 % vähentämättä olevasta summasta 2175 €.

MUUTA HUOMIOITAVAA

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys

Jos verovelvollisen veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon ottaen on erityisistä syistä, kuten elatusvelvollisuuden, työttömyyden tai sairauden johdosta olennaisesti alentunut, on mahdollista saada kohtuullinen määrä veronmaksukyvyn alentumisvähennystä, ei kuitenkaan enempää kuin 1 400 euroa.

Vähennystä myönnettäessä otetaan huomioon perheen kokonaistilanne. Ensin tutkitaan, onko veronmaksukyky lain tarkoittamasta erityisestä syystä olennaisesti alentunut. Sen jälkeen tutkitaan, onko vähennys myönnettävissä ottaen huomioon verovelvollisen ja hänen perheensä veronalaiset ja verovapaat tulot ja varallisuus.

Veronkorotus

Veronkorotusta voidaan määrätä, kun verovelvollinen on tietensä tehnyt perusteettoman vähennysvaatimuksen. On myös tärkeää palauttaa veroilmoitus määrätyssä ajassa. Verottajan pyytäessä lisäselvityksiä on syytä vastata silloinkin annetun ajan sisällä ja tarkoin kaikkiin esitettyihin kysymyksiin. Muussa tapauksessa verottajalla on mahdollisuus määrätä veronkorotusta.