tampereen pormestariohjelma 2013

Uusi Tampere,tervetuloa

Anna-Kaisa Ikosen Pormestariohjelma 2013-2016

Ohjelma FINAL:POR Ohjelma FINAL 16.1.2013 12:59 Sivu1

3

Uusi Tampere, tervetuloa! 5

Tampereen talous tasapainoon 7Pohjalla kaksi alijäämäistä vuotta 7Tavoitteena ylijäämäinen tulos 2015 7Verotulojen turvallinen pohja 8Rohkea kaupunki investoi 8Myyntituloja ja lainaa ei käytetä juokseviin menoihin 9

Toimivilla palveluilla hyvinvointia tamperelaisille 9Painotetaan ennaltaehkäiseviä palveluja ja terveyden edistämistä 10Matalan kynnyksen apua tuodaan arkeen 12Jotta kukaan ei putoaisi 13

Elinvoimainen ja houkutteleva kaupunki 15Tampere halutuimmaksi - myös yrityksille 15Työtä on hankittava nopeammin ja enemmän 16Koulutus on osa elinkeinopolitiikkaa 17

Kasvava kaupunki kehittyy hallitusti 18Rakennetaan kaupunkia täydentäen ja sujuvoitetaan kaavoitusta 18Jokaiselle asunto 19Tammerkosken sillalla ja Tammelan stadionilla 21Keskustahanke etenee maan päällä, alla ja rannalla 21Yhteydet maailmalle parempaan kuntoon 23Joukkoliikenteen nousua vauhditetaan 23Puhdasta ympäristöä, ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta vaalitaan 24

Uudistuva toimintamalli ja organisaatio 25Kaupungin toimintoja pohditaan kriittisesti 25Paikalliset toimijat mukaan kilpailuun 25Läpinäkyvyyttä kaupungilla ja yrityksissä 26Esimiestyö vahvistuu ja henkilöstö kehittää omaa työtään 26Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet lisääntyvät 27Visualisointia, avointa dataa ja sähköistä asiointia lisätään 28Yhdessä enemmän 29

Pormestariohjelma 2013 – 2016

Tampereen

sivu


4


len allekirjoittanut por-mestariohjelman 2013 –2016. Olemme suunnitel-leet sen laajassa yhteisty-

össä Tampereen poliittisten ryhmienkanssa. Sen suuri ajatus on rakentaauudenlaista Tamperetta.

Ohjelman tavoitteet saavutetaanparhaiten yhdessä tekemällä. Pormes-tarina haluan olla yhteisöllinen johta-ja ja kutsun mukaan ohjelman toteu-tukseen kaupungin työntekijät, luot-tamushenkilöt, kaikki tamperelaiset jamuut toimijat.

Suomea ja Tamperetta ravistelee ta-louden rakennemuutos ja epävarmuustulevaisuudesta. Tampere on selviyty-nyt vaikeista ajoista aikaisemmin roh-keudella uudistua ja tiiviillä yhteisty-öllä eri toimijoiden kesken. Näitä omi-naisuuksia tarvitaan nytkin uudistuk-sissa ja talouden tasapainotuksessa.

Päätöksenteolla tulee luoda edelly-tyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja

menestykselle. Siksi ohjelmassa näkyyvahvasti taloudellisen, sosiaalisen jaekologisen kestävyyden periaate ja kat-se on luotu pitkälle tulevaan yli val-tuustokauden. Rohkea kaupunki in-vestoi ja kehittää kaupunkirakennet-taan kokonaisvaltaisesti. Myös pitkänaikavälin hyvinvointiin panostetaansiirtämällä toiminnan painopistettähyvinvoinnin edistämiseen, ennalta-ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen.

Suomen kuntakenttä on keskelläsuuria mullistuksia. Kuntauudistus jasosiaali- ja terveydenhuollon uudistusvaikuttavat kuntakenttään voimak-kaalla tavalla. Uudistuksia ei tule teh-dä uudistusten vuoksi, vaan parem-man elinvoiman ja kilpailukyvyn vuok-si ja ihmisten arjen sujuvoittamiseksi.Tampereen seudun kannalta oleellistaon, että sen asema valtakunnan kak-koskeskuksena vahvistuu ja että senähdään myös kansainvälisesti hou-kuttelevana alueena osaavan työvoi-

5

Uusi Tampere, tervetuloa!

Anna-Kaisa Ikonen

O


man, koulutuksen ja yritysten ansiosta.Siksi myös Tampereen edunvalvontaaon tehostettava. Hyvät yhteydet valtio-neuvostoon, eduskuntaan, elinkei-noelämään, tutkimus- ja kehitysorga-nisaatioihin sekä kansainvälisesti ovatvälttämättömiä Tampereelle tärkeidenhankkeiden eteenpäin viemiseksi.

Visioissamme Tampere on tasaises-ti kasvava, vetovoimainen kansainväli-nen yritysympäristö, monipuolinenkulttuurikaupunki sekä korkeatasoi-sen koulutuksen ja tutkimuksen kes-kittymä, jossa ryhdytään parantamaantyöllisyystilannetta määrätietoisesti.Siihen tarvitaan yrityksiä ja niiden me-nestymistä. Asuinpaikkana kaupunkion ihmisten kaupunki: turvallinen, so-siaalisesti eheä ja viihtyisä sujuvan elä-män suuri kaupunki, jossa on laaduk-kaat kehittyvät palvelut ja jossa ihmis-ten osallisuutta ja vaikutusmahdolli-suuksia edistetään uusin keinoin.

Valtuustokauden 2013 – 2016 ai-kana keskeisimpänä tavoitteena onvahvistaa ihmisten hyvinvointia, ta-louden tasapainoa ja alueen elinvoi-maa sekä uudistaa organisaatiota toi-mintatapoineen.

Elinvoimansa Tampere saa kasvus-ta, kilpailukyvystä, kuntalaisten ener-giasta ja osallisuudesta. Uusi Tamperetekee enemmän ja paremmin.

Tampere on haluttu kaupunkiasukkaille, yrityksille ja vierailijoille.Tervetuloa.

Sellainen on Uusi Tampere, tyytyväis-ten ihmisten hyvin hoidettu, vetovoimai-nen kaupunki.

Anna-Kaisa IkonenTampereen pormestari

6


ormestariohjelma 2013-2016 on laadittu tilan-teessa, jossa Suomenkansantalous on painu-nut taantumaan eli kan-

santuote on supistunut kahtena vuosi-neljänneksenä peräkkäin. Tampereenkaupungin vuoden 2012 tilinpäätös onmuodostumassa toista vuotta peräkkäinalijäämäiseksi, ja myös vuoden 2013 ta-lousarvio on jouduttu laatimaan mii-nusmerkkiseksi.

Pormestariohjelmaan sitoutuneillaryhmillä on realistinen näkemys talous-tilanteesta, ja ryhmät pyrkivät tasapai-nottamaan kaupungin taloutta niin, et-tä kuntalaisille voidaan jatkossakin tur-vata riittävät ja laadukkaat palvelut.

Kaupungin menojen kasvu mitoite-taan tulojen kasvun mahdollistamalletasolle. Menojen kasvua hillitään kor-jaamalla säännöllisiä menoylityksiä ai-heuttavat rakenteet kestävämmälle poh-jalle.

Palveluja voidaan tuottaa edullisem-min ja nykyistä kilpailukykyisemmin ra-kenteiden, kustannusten ja järjestämis-vaihtoehtojen osalta. Uusia säästöjenkannalta perustelemattomia lisäkustan-nuksia aiheuttavia palvelujen laajen-nuksia ei valtuustokaudella tehdä, elleivaltio siihen velvoita.

Kaupungin toimintojen kuluraken-netta tarkastellaan poliittisessa päätök-senteossa valtuustokauden alussa kar-toittamalla keskitetysti potentiaalisiasäästökohteita. Henkilöstömenojen kas-vua hillitään muun muassa hyödyntä-mällä aktiivisesti eläköitymisen tuomiamahdollisuuksia.

Tavoitteena ylijäämäinen tulos 2015

Kaupungin käyttötalous tasapainote-taan valtuustokauden aikana. Tilikau-den tulos saadaan ylijäämäiseksi vii-meistään vuonna 2015. Menojen kas-

7

Tampereen talous tasapainoon

Pohjalla kaksi alijäämäistä vuotta

P


vulle asetetaan valtuustokauden kattavatalouskehys. Tavoitteen asettelussa ote-taan huomioon kansantaloudessa ta-pahtuvat muutokset sekä valtion mah-dolliset kuntataloutta koskevat toimen-piteet.

Kevään 2013 aikana selvitetään, mis-sä palveluissa on päällekkäisyyttä ja sii-tä johtuvaa tehottomuutta. Selvityksenperusteella pää tetään talouden tasapai-noa edis tävistä jatkotoimenpiteistä. Var-mistetaan osaaminen näiden toteutu-miseksi ja huolehditaan päätösten to-teutuksen riittävästä seurannasta. Vuot-ta 2013 koskevat talousarviomuutoksetkäsitellään vuoden ensimmäisen vuosi-puoliskon aikana. Palveluiden määrääja laatua ja niiden vaatimaa menotasoatarkastellaan samaan aikaan tulopohjankanssa. Palvelujen järjestämisvaihtoeh-tojen kustannustehokkuutta selvite-tään.

Talouden tasapainottamistavoittei-den toteutumista arvioidaan valtuusto-kauden puolivälissä.

Verotulojen turvallinen pohja

Uusien työpaikkojen luominen ja me-nestyvä yritystoiminta ovat parhaita ta-poja turvata veropohja. Osana taloudentasapainottamista verotuksen tasoa javeropohjan laajuutta voidaan tarkastel-la valtuustokauden aikana.

Maksupolitiikassa seurataan kustan-nusrakenteen muutoksia ja valtiovallantoimenpiteitä maksuja määriteltäessä.

Rohkea kaupunki investoi

Tampereen asemaa maan kakkos-keskuksena vahvistetaan. Kaupunginkehitykseen on uskallettava investoida.Investoinneissa pidetään etusijallahank keita, jotka mahdollistavat kau-punkirakenteen kestävän kehityksen jajoilla voidaan saavuttaa säästöjä käyttö-taloudessa. Kaupungin investoinneillapidetään osaltaan huolta myös vetovoi-masta ja työllisyydestä. Investoinneistapäätettäessä on myös niiden käyttötalo-usvaikutukset otettava huomioon. In-vestointien rahoituksessa huolehditaan

8


riittävästä omarahoitusosuudesta ja pi-detään lainamäärä tasolla, joka mah-dollistaa kaupungin taloudellisen liik-kumavaran myös tulevaisuudessa. Käyt-tötalouden ja investointien rahoitus kä-sitellään budjetoinnissa selkeästi eril-lään, jotta vältetään niiden vastakkain-asettelu.

Investointien toteuttaminen edellyt-tää tulorahoituksen ja lainanoton lisäk-si myös muita rahoitusratkaisuja. Palve-luiden edel lyttämiä hank-keita voidaan toteut-taa hyö dyntämällävaihtoehtoisia rahoi-tusmalle ja ilman, et-tä kaupungin inves-tointien kokonaistasonousee.

Myyntituloja ja lainaa ei käytetäjuokseviin menoihin

Kaupungin kiinteistö- ja muita omis-tuksia arvioidaan aktiivisesti. Kaupunkivoi jalostaa, uudelleen järjestellä taimyydä omaisuuttaan. Omaisuuden uu-delleen järjestelyn tai myymisen perus-teena voi olla esimerkiksi se, että omai-suutta ei tarvita kaupungin palvelutuo-tannossa tai muussa toiminnassa taiomaisuus ei tuota tuloja kaupungille.Uudelleen järjestelemällä tai myymälläomaisuutta voidaan osittain kattaa tu-levien investointien aiheuttamaa lisära-hoitustarvetta. Omaisuuden myynnistäsaatavia tuloja ei tule käyttää juoksevienmenojen rahoittamiseen. Käyttötalou-den rahoittamista lainoilla pitää välttää.

9

Toimivilla palveluilla

hyvinvointia tamperelaisille

amperelaisen tulee saa-da sellaista palveluakuin hän eri elämänti-lanteissa tarvitsee. Li-säapua tai tukea täytyy

löytyä helposti ja nopeasti. Vaikeissa elä-mäntilanteissa tarvittavien palveluidenon oltava tehokkaita ja vaikuttavia. Pal-veluiden järjestämisessä ei saa ilmetäminkään vähemmistön syrjintää. Hen-kilökunnalla tulee olla valmiudet ja ky-ky kohdata erilaisia ihmisiä.

Palveluiden kehittämisessä painote-taan yhteistyötä niin seudullisesti, pal-veluntuottajien ja kentän toimijoidenkuin asiakkaiden ja palvelunkäyttäjien-kin kanssa, jotta tarpeet ja palvelut koh-taavat. Asiakaslähtöisyyden ja vaikutta-vuuden parantamisessa hyödynnetäänalan viimeisintä tutkimusta ja innovaa-tioita. Palvelut toteutetaan kustannus-tehokkaasti, ekologisesti ja sosiaalisestikestävästi.

T


Kuntalaisten valinnanmahdollisuuk -sia lisätään muun muassa edistämälläpaikallisten järjestöjen ja yritysten mah-dollisuuksia toimia palvelun tarjoajinasekä palveluseteleillä. Palvelutuotannonmuotoja ja sisältöjä määritellään tar-kemmin valtuustokauden alussa laadit-tavassa hyvinvointisuunnitelmassa.

Painotetaan ennaltaehkäiseviä palveluja ja terveyden edistämistä

Hyvät peruspalvelut ja varhainen tukisekä niiden helppo saavutettavuusovat parasta ennaltaehkäisevää toimin-taa.

Perheille tarjotaan monimuotoisiapäivähoitopalveluja: päiväkotitoimin-taa, lasten kotihoidontuen kuntalisää,perhepäivähoitoa tai kerhotoimintaa.Joustavia päivähoitoratkaisuja otetaankäyttöön muun muassa kokeilemallatuntiperusteista päivähoitomaksua jol-lakin alueella.

Päivähoidon ja perusopetuksen laa-dusta huolehditaan alhaisella ryhmä-

koolla, vahvistetulla oppilashuollolla jariittävällä erityisopetuksella. Oppimi-sympäristöjä kehitetään monipuolisestija erilaiset oppijat huomioiden. 2010-luvun oppimisympäristö ottaa huomi-oon oppilaiden yksilölliset tarpeet, kan-nustaa aktiiviseen oppimiseen ja kas-vattaa yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen.Turvallinen oppimisympäristö ehkäiseekoulukiusaamista. Harrastustoimintaakoulujen tiloissa iltapäivisin lisätään.Päivähoitopaikkojen riittävyys ja peda-goginen monipuolisuus varmistetaan.Vanhemmuuden tukeminen päiväko-deissa, kouluissa ja neuvoloissa on tär-keä lasten hyvinvointia edistävä asia.Vanhempainvalmennusta kehitetäänyhdessä perheiden, hyvinvointineuvo-loiden, päivähoidon ja kolmannen sek-torin kanssa.

Perusterveydenhuollon kuntoon lait-taminen on ykkösasia, jolla on vähen-tävä vaikutus erikoissairaanhoidon ky-syntään. Terveyskeskuksista on tehtäväkiinnostavia työpaikkoja, esimerkiksilääkäri-hoitaja -mallilla, näin henkilös-

10


tövajetta saadaan paikattua. Suju-vaa asiointia lisätään aktiivisesti,muun muassa ajanvarauksessa,koetulosten seurannassa ja hoito-neuvonnassa. Palvelujen kehittä-miseen otetaan mukaan sekä työnte-kijät että käyttäjät.

Ikäihmiset ovat voimavara. Yhdessäeri toimijoiden kanssa edistetään aktii-vista ja toimintakykyistä ikääntymistä.Onnellista ja toimintakykyistä ”kolmat-ta elämää” tuetaan oikea-aikaisilla pal-veluilla, osallisuudella, virkistystoimin-nalla sekä esteettömällä kaupunkiym-päristöllä.

Kaupunkiympäristön pitää olla sel-lainen, että se saa ihmiset liikkumaan jaharrastamaan. Kaikissa ikäluokissa tue-taan ihmisten omaa aktiivisuutta ja ter-veitä elämäntapoja. Kaupunki toimiiesimerkillisenä työnantajana ja tekeeselvityksen henkilöstön kuntobonusjär-jestelmästä. Koululaisille tarjottavia har-rastusmahdollisuuksia lisätään luovut-tamalla koulutilat ilmaiseksi yhdistyk-selle tai seuralle, joka järjestää toimin-taa alle 18-vuotiaille iltapäivisin. Kale-van liikuntapuisto toteutetaan ja Iides-järven perhepuiston suunnittelua jatke-taan. Rullalautailuolosuhteet laitetaanasianmukaiseen kuntoon. Matalankyn nyksen liikuntamahdollisuuksia tue-taan.

Tampere pidetään korkeatasoisena,aktiivisena ja uutta kulttuuria mahdol-

listavana kulttuurikau-punkina. Ammattilai-suutta arvostetaan,mutta myös erilaisia

kulttuurijärjestöjä jamuita toimijoita tuetaan.

Avustusten kohteina ovat erityi-sesti osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisää-vä ja alueille jalkautuva kulttuuritoi-minta sekä kulttuuriprojektit ja esimer-kiksi lastenkulttuuri. Kulttuuri on myöstärkeä ikäihmisten ilo.

Tampere on kehittyvien festivaalienkaupunki, ja festariosaamisesta pyritääntekemään myös vientituotteita. Tapah-tumien järjestämistä helpotetaan yhdenluukun periaatteella toimivalla verkko-sovelluksella.

Tamperetta ja erityisesti Tullikama-rin aluetta vahvistetaan vetovoimaisenamusiikin keskittymänä. Tampere Fil-harmonia pyritään pitämään kansain-välisesti arvostetulla tasolla. Laajan bän-diharrastuksen harjoittelumahdolli-suuksia parannetaan hyödyntämällämahdollisia kaupungin omia tiloja ja te-kemällä yhteistyötä muiden toimijoidenkanssa.

Tampere on teatterikaupunki. Mo-nipuolista teatteritoimintaa tuetaan seneri muodoissa.

Teatteritarjontaamme nostetaanesiin myös kaupunkimarkkinoinnissa.

Tampereen asemaa kirjallisuudenkau punkina nostetaan.

11


Matalan kynnyksen apua tuodaan arkeen

Apua ja tukea erilaisiin elämäntilantei-siin ja ongelmiin pitää löytää helposti jamatalalla kynnyksellä. Painopiste on ko-tiin tuotavissa palveluissa.

Kaupunkilaisen tulee helposti löytäätarvitsemansa palvelut. Kolmas sektorija yritykset tukevat kaupungin omaapalveluntarjontaa ja toimivat tiiviissäyhteistyössä kaupungin kanssa. Palve-luista tiedottamista kehitetään yhteisty-össä. Palveluiden tarjoajien keskinäistäkoordinaatiota on parannettava, ja asia-kasohjaus on kaikessa avainasia. Toteu-tetaan alueellinen kokeilu, jossa nuori-sotoimi, perusopetus ja lapsiperheidensosiaalityö toimivat saman työnjohdonalaisuudessa yhteisellä budjetilla.

Hyväksi havaittua hyvinvointineuvo-lamallia kehitetään yhdessä päivähoi-don ja lastensuojelun kanssa. Lisätäänkevyempänä lastensuojelutoimintanatukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa.

Varmistetaan lastensuojelun lakisää-teiset käsittelyajat, riittävä määrä päteviätyöntekijöitä sekä asiakasperheille oi-kea-aikaista tukea. Sijaishuollossa vah-vistetaan perhehoidon osuutta lisää-mällä sijaisperheiden rekrytointia, kou-lutusta ja arkitukea. Sijaishuollon val-vontaa parannetaan.

Matalan kynnyksen mielenterveys-palveluja kehitetään ja saatavuutta pa-

rannetaan. Mielenterveyspalvelujen erihoitomalleja arvioidaan. Kokemusasi-antuntijuutta hyödynnetään.

Ikäihmisten palveluissa luodaanedellytyksiä hyvälle ja arvokkaalle van-huudelle sekä itsemääräämisen vahvis-tamiselle. Tavoitteena on toimintakyvynsäilyminen nykyistä pidempään. Koto-na pärjäämistä ja itsenäistä selviytymis-tä tuetaan, samoin omaishoitajien jak-samista. Palvelukeskuksissa mahdollis-tetaan ikääntyneille myös peruserikois-sairaanhoidon palveluita, kuten diabe-tes- ja haavahoito.

Hyvästä hoivasta huolehditaan myösympärivuorokautisessa hoidossa. Ikään-tyneiden perhehoidon mahdollisuusluodaan koko kaupungin alueelle.Ikäihmisten palveluiden kehittämistäjatketaan valtakunnallisten laatusuosi-tusten suuntaan. Samalla otetaan huo-mioon myös pienituloisten tarpeet sekäikäihmisten erilaiset taustat ja odotuk-set. Hyödynnetään uusia ja hyviksi ha-vaittuja hoitokäytäntöjä ja hyvinvointi-teknologiaa hyvän ja turvallisen hoidonkehittämisessä. Moni vanhus kokee yk-sinäisyyttä, ja tähän haetaan ratkaisujayhdessä kolmannen sektorin toimijoi-den ja palveluntuottajien kanssa. Kaik-kein tärkeintä ikäihmisten palveluissaon lopulta ihmisen kohtaaminen tar-peineen ja tunteineen.

Kaupunki koordinoi kolmannensektorin palveluja nykyistä paremmin ja

12


varmistaa vapaaehtoisten voimavarojenriittävyyden tarjoamalla tukea ja palkit-semalla toiminnasta.

Vammaisten ihmisten tarvitsemistaerityispalveluista huolehditaan. Vam-maispoliittisen ohjelman tavoitteitaedistetään.

Jotta kukaan ei putoaisi

Nuorten yhteiskuntatakuun ja sen os-ana koulutustakuun täysimääräinen to-teutuminen on yksi valtuustokaudenkärkihankkeista. Tämä varmistetaan ot-tamalla mukaan nuorisotakuun valmis-teluun, toteuttamiseen ja arviointiinnuoret, kolmannen sektorin toimijat,viranomaiset, kunnalliset päättäjät, pai -kallinen elinkeinoelämä ja työmarkki-najärjestöt.

Kaikille peruskoulun päättäneille os-oitetaan jatko-opiskelupaikka tai muu

koulutustakuun vaihtoehto. Jokaisellealle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuo-tiaalle vastavalmistuneelle on tarjottavatyö-, harjoittelu-, opiskelu-, oppi so -pimus-, työpaja- tai kuntoutuspaikka vi-imeistään kolmen kuukauden kuluessatyöttömäksi joutumisesta. Nuorisota -kuu toteutetaan nuoren kannalta ko-ordinoidusti. Takuun toteuttamiseenvarataan riittävät voi ma varat. Kaupun-gin omaa työllisyydenhoitoa pitäätehostaa varmistamalla eri sektorien os-allistuminen toteutukseen ja lisäämälläyhteistyötä elinkeinoelämän kanssa.

Oppilaanohjauksen vahvistaminenjoka tasolla on tärkeää, jotta jokainenperusopetuksen päättävä oppilas löytääitselleen sopivan opiskelupaikan. Opin-tojen keskeyttäminen on ongelma, jo-hon etsitään ratkaisuja yhdessä oppilai-tosten työntekijöiden ja kolmannen sek-torin toimijoiden kanssa.

13


Kun ongelmat ovat suuret ja ihmi-sen oma elämänhallinta on hukassa,palvelujärjestelmä on liian hajanainenja kokonaisvastuu ihmisen tilanteestahajoaa liian monelle toimijalle. Kau-punki kehittää yhdessä työntekijöiden,kolmannen sektorin ja asiakkaidenkanssa tukihenkilömallin, joka auttaaapua tarvitsevaa ihmistä selviämäänmuun muassa tukiasioissa. Kokemus-asiantuntijuutta hyödynnetään palvelu-jen kehittämisessä.

Köyhyyden ja eriarvoistumiskehityk-sen vähentämiseksi laaditaan ohjelma,jonka tavoitteena on turvata asunto,välttämätön toimeentulo ja riittävät so-siaalipalvelut jokaiselle niitä tarvitseval-le kaupunkilaiselle sosiaalista oike-udenmukaisuutta edistäen. Tukiviidak-koa selkiytetään, palveluprosesseja yk-sinkertaistetaan ja turhaa byrokratiaapuretaan. Tarvittaessa peruspalveluja

jalkautetaan asuinalueille mahdollisim-man lähelle avun tarvitsijoita. Siten taa-taan palveluiden hyvä saatavuus vä-hempiosaisten keskuudessa.

Parannetaan sosiaalipalvelujen neu-vontaa puhelinaikoja ja tiedottamista li-säämällä. Varmistetaan toimeentulotu-en kohtuulliset käsittelyajat ja tarvitta-essa toimeentulotukiasiakkaiden mah-dollisuus henkilökohtaiseen asioimi-seen, jotta ongelmat löydetään mahdol-lisimman varhaisessa vaiheessa. Toi-meentulotuen ja aikuissosiaalityön yk-siköitä kehitetään vastaamaan asiakkai-den tarpeita. Pääpainona tulee olla työnjatkuvuus, tuttuus ja matala kynnys pal-veluun pääsyyn. Ehkäisevän toimeentu-lotuen käyttöä lisätään STM:n suosi-tusten mukaisesti. Selvitetään sosiaali-sen luototuksen käyttöönottoa sosiaali-työn välineeksi.

14


ampereen elinvoimakum puaa osaavista ih-misistä ja menestyvistäyrityksistä, elävästä kau-punkikulttuurista, kiin-

nostavasta ja viihtyisästä elinympäris-töstä sekä hyvistä liikenneyhteyksistä.

Tampere halutuimmaksi– myös yrityksille

Kaupungin elinkeinopoliittista toimin-taa ja näkyvyyttä lisätään. Kaupungin jaTredean nykyisten toimien riittävyyselinkeinojen edistämiseksi kiristyvässäalueiden välisessä kotimaisessa ja kan-sainvälisessä kilpailussa arvioidaan.Kau pungin resursointia elinkeinojenedistämiseen sekä markkinointiin lisä-tään.

Yhdessä eri sidosryhmien ja yritys-järjestöjen kanssa laaditaan elinkeino-,teollisuus- ja innovaatiopoliittinen oh-jelma, joka turvaa alueen vahvuuksienkasvun ja uusien vahvuuksien syntymi-sen. Ohjelmassa tarkastellaan muunmuassa konepajateollisuuden ja auto-maation, ICT:n ja digitalisaation, ym-päristöteknologian, luovien alojen, elä-myspalveluiden sekä hyvinvointipalve-lujen ja -matkailun tarpeita ja kehitys-

suuntia. Erityisesti selvitetään vientive-toisen valmistavan teollisuuden ja pal-velutalouden tarpeet sekä vaativan asi-antuntijatyön potentiaali alueen me-nestystekijänä. Mediapoliksen ja Kau-pin Kampuksen kaltaisten keskittymi-en syntymistä edistetään muun muassaoppilaitosyhteistyöllä ja kehittämis-hankkeilla. Seurataan tarkasti ja reagoi-daan nopeasti tulevaisuuden kehitys-suuntiin. Elinkeinopolitiikan on kyet-tävä vankistamaan perusteollisuutta japk-sektoria sekä luomaan nousun edel-lytykset kasvuyrityksille. Onkiniemenaluetta kehitetään elinkeino-, kulttuuri-ja sivistyspalvelujen näkökulmasta osa-na palveluverkkoa.

Tampere on Suomen vetovoimainenkakkoskeskus ja joissakin asioissa tam-perelainen osaaminen on kärjessä jopamaailmanlaajuisesti. Tunnettuudennos taminen lähialueilla, muun muassaPietarissa, Baltiassa ja Pohjoismaissa ontärkeätä. Tampereen Pietarissa ja Brys-selissä sijaitsevien toimistojen rooliavahvistetaan. Koulutus- ja elinkeinopo-liittista yhteistyötä Aasian maiden kans-sa selvitetään. Kansainvälisyyden tuleenäkyä ohjelmissa ja muussa kehittämis-työssä.

15

Elinvoimainen ja houkutteleva kaupunki

T


Työtä on hankittava nopeammin ja enemmän

Kaupunkia vaivaa rakenteellinen työt-tömyys. Pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuo-risotyöttömyyttä on alennettava. On-nistunut työllisyyspolitiikka on myös hy-vää talous- ja sosiaalipolitiikkaa.

Kaupungin on tunnettava vastuunsavaikeimmin työllistyvistä. Tarvitaan te-hokkaita, kohdistettuja ja räätälöityjätoimia. Työllistämistoimien vaikutta-vuutta on parannettava ja työn saantiaon nopeutettava. Ohjausta ammatilli-sissa opinnoissa, kuntouttavaa työtoi-mintaa, palkkatukityöllistämistä ja työp-ajatoimintaa lisätään. Työvalmennus-säätiö Sykkeen ja kaupungin sosiaali-nen yritys Sarka Oy:n toimintaa vauh-ditetaan. Työkyvyn arvioinnissa on otet-tava käyttöön yhden luukun periaate.

Kansaneläkelaitokselle maksettavaatyömarkkinatuen kuntaosuutta tuleeaktiivisesti vähentää luomalla yhteisty-össä kolmannen sektorin ja yritystenkanssa palveluja pitkäaikaistyöttömille.Näin ehkäistään syrjäytymistä ja anne-taan työllistyville mahdollisuus kiinnit-tyä työelämään.

Tampereen kaupungin työllisyyden-hoidon palveluita kehitetään erityisestityö- ja elinkeinoministeriön kuntako-keiluhankkeella, jossa tavoitteena ontehdä kaikista Tampereella tarjottavistatyöllisyydenhoidon palveluista asiakas-

lähtöinen ja vaikuttava kokonaisuus.Kuntakokeiluhanke toteutetaan laajassakumppanuudessa eri sidosryhmienkanssa. Kaupungin näkökulmasta onkeskeistä vahvistaa sosiaalisen kuntou-tuksen ja työllisyydenhoidon palvelui-den saumatonta yhteistoimintaa.

Työllisyydenhoidon kehittäminenvaatii kokonaistarkastelua eri toimijoi-den rooleista ja vaikuttavuudesta. Mu-kana ovat tällöin muun muassa TE-hal-linto, Syke, Sarka Oy, koulutuslaitoksetohjauspalveluineen, yrittäjäkenttä sekäkolmas sektori. Seudullista yhteistyötätyöllisyydenhoidossa kehitetään edel-leen. Painopisteinä ovat nuorten yh-teiskuntatakuu, monialaiset palveluko-konaisuudet sekä välityömarkkinat.

16


Koulutus on osa elinkeinopolitiikkaa

Tampereen keskeisiä vetovoimatekijöi-tä ovat laajat, monipuoliset ja korkeata-soiset koulutuspalvelut. Lukuisat oppi-laitokset, yliopisto, teknillinen yliopis-to ja ammattikorkeakoulu tarjoavatkuntalaisille erinomaiset mahdollisuu-det itsensä kehittämiseen ja elinkeinoe-lämälle osaajia. Laaditaan Suomen opis-kelijaystävällisin kaupunki -tavoiteoh-jelma.

Koulutuksesta jalostetaan myös tam-perelainen vientituote. Kansainvälinenkoulu ja oppilaitosten kansainvälinenopetus ovat tärkeä pohja kaupunginmenestymiselle.

Tampereen lukioiden tarjonta säily-tetään monipuolisena, ja erikoistumi-sen mahdollistavia linjoja ja oppimi-sympäristöjä lisätään mahdollisuuksienmukaan. Lukioiden oppilashuoltore-surssit turvataan ja oppilaitosten yh-teistyötä vauhditetaan.

Tampereen yliopiston ja teknillisenyliopiston osaamista hyödynnetäänmuun muassa palvelujen vaikuttavuu-den arvioinnissa. Kaupungin, elinkei-noelämän, yliopistojen ja oppilaitostenyhteistyötä on tiivistettävä. Tampereenseudun ammattiopisto (TREDU) onkytkettävä kiinteämmäksi osaksi elin-keinopolitiikkaa. Yksi kehityskohde voi-si olla yrityskylä, jonka avulla oppilaattutustuisivat käytännön tasolla yritys-toimintaan ja yhteiskunnan toimin-taan. Toinen kehityskohde on vastaa-minen yritysten tulevaisuuden tarpei-siin. Oppilaitoksista valmistuvaa osaa-vaa työvoimaa on myös hyödynnettäväentistä määrätietoisemmin talousalueenmarkkinoinnissa ja ulkomaisten yritys-ten houkuttelussa.

Ratkaisut opintojen keskeyttämiseentoisen asteen ammatillisessa koulutuk-sessa on löydettävä. Ohjausta, muita tu-kitoimia ja ammatillista erityisopetustaon lisättävä.

17


aankäytön suunnitteluluo pohjan kestävällekaupunkikehitykselle.Sen merkitys vahvistuutulevaisuudessa seudul-

lisen yhteistyön tiivistymisen ja valtionkanssa tehtävän MAL-yhteistyön kaut-ta.

Rakennetaan kaupunkia täydentäenja sujuvoitetaan kaavoitusta

Maankäyttö on yksi valtuustokaudenpainopistealueista. Kaavoitusprosessianopeutetaan ja tehostetaan. Raken-tamisen korkeasta laadusta pidetään ki-inni. Yleis- ja asemakaavavarantoa kas-vatetaan kaupunkiseudun ja valtion vä-lisen maankäytön, asumisen ja liiken-teen sopimuksen (MAL-sopimus) edel-lyttämälle tasolle niin asunto- kuin yri-tystonttienkin osalta.

Yritystonttien asemakaavoista tuleetehdä määräyksiltään entistä väljempiä.Asukkaiden, yrittäjien, maanomistajienja rakentajien osallistaminen kaavoi-tusprosesseihin on tärkeätä. Rakennus-lupaprosessia on nopeutettava. Kau-punkikuvaa on saatava elävämmäksi.Tärkeimmistä kaavahankkeista on teh-tävä poliittinen linjaus ja käytävä lähe-tekeskustelu tavoitteista. Merkittävissäasema- ja yleiskaavoissa tehdään energi-atarkastelut ja kartoitetaan paikallisestituotettavan uusiutuvan energian mah-dollisuudet.

Kantakaupungin täydennysrakenta-minen on tärkein yhdyskuntarakenteenkehittämisen muoto. Kuntalaisten jamuiden osallisten kuulemista varhais-tetaan ja lisätään. Täydennysrakenta-mishankkeita (mm. EHYT) edistetäänerityisesti keskustassa ja alakeskuksissa,jotta asuinalueiden vetovoima ja palve-lujen saatavuus paranevat.

Kasvava kaupunki tarvitsee

hallittua kehittämistä

M

18


Kaupunkirakenteeneheyttämistä jatketaanottaen huomioon tär-keät lähivirkistysalueetja lähiluonto, muun

muassa viherkatot, vi-herpihat ja lähimetsät kou-

lujen ja päiväkotien käytössä.Kaavoituksella varmistetaan, että

asuin- ja toimistorakennuksiin varataantilaa lähipalveluille, kuten kivijalkakau-poille.

Maankäytön suunnittelun yksi ta-voite on hillitä asemakaava-alueen lie-verakentamista. Haja-asutusalueiden ky-lien rakentamista tuetaan ja niiden elin-voimasta huolehditaan.

Kantakaupungin yleiskaava päivite-tään ja kytketään kaupungin elinvoima-ja hyvinvointistrategioiden kokonai-suuksiin. Samassa yhteydessä laaditaanNekalan alueen kokonaissuunnitelmaaikataulutuksineen. Muut kehitettävätalueet, kuten Lakalaiva tarkastellaankantakaupungin strategisen yleiskaavanyhteydessä. Uutena suuntana aluera-kentamisessa on Ojala-Lamminrahka.Vuoreksen valmistuminen varmiste-taan. Nurmi-Sorilan osayleiskaava saa-tetaan loppuun valtuustokaudella. Teis-kontien vartta kehitetään tavoitteenauusien rakentamismahdollisuuksienlöytäminen ja liikenteen tarpeet Kaup-pi-Niihaman luontoarvot turvaten.

Tampereen ainutlaatuista kulttuuri-

historiallista rakennusperintöä vaali-taan. Vanha tehdas- ja koskimaisemaantaa Tampereelle sen omintakeisenilmeen ja arvokkuuden.

Jokaiselle asunto

Asuntopolitiikan keskeinen tavoite onkohtuuhintaisen asuntotarjonnan li-sääminen. Sosiaalisesti ja alueellisesti ta-sapainoiset asuntomarkkinat turvataanlisäämällä asumisen laatua sekä tarjoa-malla uusia asumisen malleja ja vaihto-ehtoja.

Otetaan huomioon erityisryhmien,kuten liikuntavammaisten ja kehitys-vammaisten ihmisten, päihde- ja mie-lenterveyskuntoutujien sekä nuorten javanhusten asumisen tarpeet. Vammai-sille ihmisille tarjotaan esteettömiä asu-mispalveluja. Opiskelija-asuntojen mää-

19


rää lisätään. Asuinalueita kehitetäänniin, että ikäihmisten kotona pärjää-mistä voidaan tukea. Ikääntyvä väestöhuomioidaan muutoinkin kaupunkike-hityksessä.

Asuntotuotantoa monipuolistetaan.Monipuolinen asuntotarjonta koostuuniin erilaisten asumismuotojen, hallin-tamuotojen kuin itse erilaisten asuinra-kennustenkin saatavuudesta. Uusia asu-kaslähtöisiä ratkaisuja suositaan. Tam-pereella mahdollistetaan osuuskunta-pohjainen rakennuttaminen. Myös hin-ta- ja laatusäänneltyä omistusrakenta-mista kokeillaan. ARA:n rahoitusta py-ritään saamaan alueelle.

Seudullisen asuntopoliittisen ohjel-man tavoitteet toteutetaan. Tällöin uu-sien rakennettavien asuntotyyppienosalta kerrostalovaltaisuutta vähenne-tään, ja rivi- sekä pientalojen suhteellis-ta osuutta kasvatetaan merkittäväs-

ti. Tiivis ja matala rakentaminen mah-dollistaa myös joukkoliikenteen toi-mintaedellytykset. Harkittu korkea ra-kentaminen keskustassa on mahdollis-ta. Erilaisia vuokra-asuntoja tulee ollavähintään 30 % uusista asunnoista. Pit-käaikaisasunnottomuus poistetaan”Asun to ensin” -periaatteella.

Pysäköintinormeja muokataan vas-taamaan eri kaupunginosien yhdyskun-ta- ja asukasrakennetta. Autopaikatto-mia taloja suunnitellaan. Autopaikatvoidaan keskittää myös aluekohtaisestiparkkitaloihin, jolloin vapautuu enem-män maata muuhun käyttöön.

Uusille asuinalueille suunnitellaanekologisia, joukkoliikennehakuisia jauusiutuvan energian käyttöön perustu-via ratkaisuja. Ekologisesti ja taloudelli-sesti kestävää puurakentamista ediste-tään myös kerrostalorakentamisessa.

20


Tammerkosken sillalla ja Tammelan stadionilla

Tampereen mainetta aktiivisena tapah-tumakaupunkina vahvistetaan tuotta-malla, hankkimalla ja tukemalla tapah-tumia eri vuodenajoille yhteistyössä pai-kallisten toimijoiden kanssa.

Kaupunkikuvaa parannetaan ja ko-hennetaan hyödyntämällä Tammerkos-kea ja sen rantoja sekä huolehtimallatapahtumien ja oleskelualueiden siis-teydestä ja ympäristöystävällisyydestä.Puistot ovat kaikkien kaupunkilaistenyhteinen olohuone. Tammerkosken va-laistus kunnostetaan.

Ratinan stadionia ja sen lähiympä-ristöä kehitetään tapahtumalähtöisestija Hakametsän aluetta toisena monila-jisena urheilukeskuksena, messu- ja ur-heilukeskuksen (TESC) lisäksi. Val-tuustokauden aikana luodaan suunni-telmat noin 6000-paikkaiselle moder-nille stadionille Tammelaan.

Kulttuuritapah-tumien järjestämis-tä kannustetaan, il-maiset tapahtumatovat erityisen tärkei-tä. Tampere-talon kan-sainvälisten kongressien sekäTampereen tapahtumatoimiston sekäpienten ja omaehtoisten tapahtumienroolia vahvistetaan. Tampere-talon ja yli-opistojen yhteistyö muun muassa tiede-konferenssien järjestämiseksi on tärke-ää. Järvi- ja talvimatkailun, elämys- sekäylipäätään vapaa-ajan matkailun koh-distumista Tampereen seudulle on li-sättävä. Matkailumarkkinointia tehos-tetaan. Matkailuun liittyviä joukkolii-kenneratkaisuja kehitetään.

Keskustahanke eteneemaan päällä, alla ja rannalla

Keskustan kehittämishanke toteuttaaehyttä ja tiivistä kaupunkirakennetta se-

21


kä elävää keskustaa. Luodaan maankäy-tön, liikenteen ja palvelujen kokonai-suus, viihtyisä ja elinvoimainen keskus-ta sekä pohja pitkäjänteiselle kehittä-miselle. Keskustan vetovoima on oleel-linen osa koko kaupungin kiinnosta-vuutta.

Kävelykeskustaa laajennetaan. Hä-meenkatu Tammerkosken ja rautatie-aseman välisellä alueella muutetaanjoukko- ja kevyen liikenteen kaduksivuonna 2014. Valtuustokauden loppu-puolella arvioidaan muutoksen vaiku-tuksia keskustan kehitykselle ja liiken-teen sujuvuudelle.

Tehdään maanalaisen maan käyttö-suunnitelma. Keskustassa pysäköintiäohjataan maan alle ja pysäköintilaitok-siin. Tammerkosken ja Hämeenpuistonvälisen maanalaisen pysäköinnin eliKunkun parkin asemakaava laaditaanvuoden 2013 aikana.

Keskustan kehittämistä tehdään yh-teistyössä muun muassa keskustan yrit-täjiä ja kiinteistönomistajia edustavanTampere tunnetuksi ry:n kanssa.

Keskustan kehittämisohjelmaan si-sältyviä uudisrakentamisalueita suunni-tellaan ja niiden toteutusta valmistel-laan. Eteläpuistosta ja sen lähialueistajärjestetään kansainvälinen ideakilpailu2013. Rautatieaseman kokonaisuuteenkytkeytyvästä Tullin alueesta laaditaanyleissuunnitelma. Radan päälle suunni-tellun Kansi- ja keskusareenahankkeentoteutus käynnistetään kaupungin ul-kopuolisen rahoituksen varmistuttua.

Tammelan yleissuunnitelmaan pe-rustuvia täydennysrakentamishankkei-ta saatetaan käyntiin. Samoin Amurinalueen täydennysrakentamishankekäyn nistetään.

Tampereen arkkitehtuuriohjelmapäivitetään, ja arkkitehtikilpailuja jär-jestetään keskeisillä alueilla ja kohteissa.Arkkitehtuurin laatuun kiinnitetäänenemmän huomiota, jotta kaupunki-kuvasta saataisiin kunnianhimoisem-paa. Kaupunkikuvatoimikunta keskit-tyy käsittelemään kaupunkikuvan kan-nalta merkittävimpiä rakentamiskoh-teita.

22


Yhteydet maailmalle parempaan kuntoon

Lentoyhteyksien kehittämiseen kiinni-tetään erityistä huomiota. Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkostermi-naalin saneerausta kiirehditään. Jouk-koliikenneyhteydet kentälle on myössaatava paremmiksi.

Raideyhteydet Helsinkiin ja Pieta-riin ovat keskeisiä kehittämiskohteitaTampereen edunvalvonnassa. Pyritäänmyötävaikuttamaan kolmannen raiteensaamiseksi Tampereelta etelään. Riihi-mäen kolmioraiteella mahdollistetaanjunayhteys Tampereelta Pietariin.

Valtatiet 9 ja 12 tulee priorisoidakorkealle muun muassa valtion laaties-sa seuraavaa liikennepoliittista selonte-koa.

Rantaväylän tunnelin suunnittelu-vaihe päättyy syksyllä 2013, jolloin val-mistuu lopullinen toteutussuunnitelmaja kustannusarvio. Tässä vaiheessa val-tuustossa arvioidaan uudelleen hank-keen toteuttamisedellytykset ja aikatau-lu.

Joukkoliikenteen nousua vauhditetaan

Joukkoliikenteestä tehdäänkilpailukykyinen vaihto-ehto henkilöautoilulle,mikä edellyttää nykyistämerkittävämpiä panos-tuksia joukkoliikentee-seen. Tavoitteeksi otetaanjoukko- ja kevyen liikenteen kul-kutapaosuuden nostaminen viidelläprosenttiyksiköllä. Otetaan käyttöön vä-häpäästöisempää ajokalustoa.

Liikennejärjestelmän kehittämisessäsuositaan kävelyä, pyöräilyä ja joukko-liikennettä. Pyöräilyn liityntäpysäköin-tiä joukkoliikennereittien varrella pa-rannetaan ja pyöräpysäköintipaikkoja li-sätään. Toteutetaan pyöräilyn seudulli-set laatukäytävät.

Bussien laatukäytäviä rakennetaan li-sää, seudullista poikittaisliikennettä ke-hitetään ja joukkoliikenteen liikenne-valoetuuksia kiirehditään.

Katuraitiotien yleissuunnitelman jakustannusarvion valmistuttua keväällä

23


2014 tehdään päätös hankkeen toteut-tamisesta ja aikataulusta. Tavoitteenaon ratikan rakentaminen.

ITS-Factory (älyliikenteen kehitys- jatestiympäristö) antaa hyvän pohjanTam pereen kehittymiselle älykkään jakestävän liikenteen johtavaksi toteutta-jaksi. Kaupunki toimii aktiivisesti yh-teistyössä alan yritysten, korkeakoulu-jen ja valtion viranomaisten kanssa hyö-dyntäen myös rahoitustahoja, kutenEU ja TEKES. Keskeisenä tavoitteenaon synnyttää alalle uusiin innovaatioi-hin perustuvia työpaikkoja.

Puhdasta ympäristöä, ilmastoa ja luonnon

monimuotoisuutta vaalitaan

Maankäytön, asumisen ja liikenteen to-teutuksessa otetaan läpäisevinä teemoi-

na huomioon energiatehokkuuden par-antaminen, jätteen määrän minimointi,luonnon monimuotoisuuden vaalimi-nen ja suojelu sekä sosiaalisesti kestäväelämäntapa. Suojelualueiden määrää li-sätään tavoitteena olla suurten kau-punkien johtava luonnonsuojelukau-punki.

Toteutetaan kunnianhimoista il-mastopolitiikkaa ja leikataan ilmastoalämmittäviä päästöjä määrätietoisesti.Jatketaan melu- ja valosaasteiden vä-hentämistä.

Puhdas luonto ja kestävä elämänta-pa ovat kaupungillemme tärkeitä kil-pailukykytekijöitä. Energiantuotannos-sa painotetaan uusiutuvaa energiaa. Yh-dyskuntarakenteen kehittämisessä ja in-vestoinneissa otetaan huomioon hiilij-alanjälki. Otetaan käyttöön vaiheittainhiilijalanjälkimittaristo kaupungin ra-kennuksiin energian ja materiaalin ku-lutuksen alentamiseksi. Kaupunginomistamia rakennuksia remontoidessaparannetaan samalla niiden energiate-hokkuutta.

Palveluissa oman tuotannon ja ali-hankinnan ympäristökriteerit määrite-tään ja otetaan käyttöön palvelusopi-muksissa ja tilauksissa.

Valtuustokauden aikana päätetäänseudullisen kokonaisselvityksen pohjal-ta, miten vesihuolto Tampereella ja naa-purikunnissa järjestetään.

24


altuustokauden tavoit-teena on kaupunginhallinnon tehokkuu-den ja vaikuttavuudenparantaminen, mahdol-

listen päällekkäisyyksien purkaminen,organisaation läpinäkyvyyden lisäämi-nen sekä hallintoon kuluvan työajan vä-hentäminen erityisesti operatiivisessatyössä. Kaupungin toimintojen tarkoi-tuksenmukaisuutta ja tavoitteita pohdi-taan kriittisesti.

Tilaaja-tuottaja -mallia arvioidaankattavalla selvityksellä valtuustokaudenpuolivälissä. Selvitetään mallin vaiku-tukset kaupungin talouteen, palvelujenlaatuun ja niiden saatavuuteen sekä kar-toitetaan eri toimijoiden kokemuksiaomista toiminta- ja vaikutusmahdolli-suuksistaan. Kaupungin oman palvelu-tuotannon vertaisarviointia tehdään yh-dessä henkilöstön kanssa. Selvityksenjälkeen tehdään päätökset kaupungintoimintamallin tulevaisuudesta ja ke-hittämisestä mukaan lukien osaamisenkehittäminen.

Paikalliset toimijatmukaan kilpailuun

Oman tuotannon ja paikallisten toimi-joiden mahdollisuus osallistua palvelui-den kilpailutuksiin turvataan. Palvelui-den hankintakriteerejä uudistetaan si-ten, että eettiset, ekologiset, aluetalou-delliset ja sosiaaliset näkökulmat sekävaikuttavuus otetaan paremmin huo-mioon. Käyttäjänäkökulmaa ja laadun-valvontaa korostetaan hankinnoissa.Palvelujen käyttäjien vaikuttamismah-dollisuuksia palvelujen sisältöihin lisä-tään palveluiden tuottamistavasta riip-pumatta.

Valtuustokauden alussa laaditaanhyvinvointisuuunnitelma, jossa linja-taan mitä palveluitakaupunki tuottaaitse ja mitä pal-veluita voidaanhankkia kol-mannen sekto-rin toimijoiltatai yrityksiltä.

Uudistuva toimintamalli ja organisaatio

Kaupungin toimintoja pohditaan kriittisesti

V

25


Monituottajamallin vahvuutena on toi-mijaverkostossa oleva osaaminen. Yksi-tyisen, julkisen ja kolmannen sektorinkumppanuutta edistetään ja hyödynne-tään muun muassa vertaiskehittämises-sä. Omaa palvelutuotantoa kehitetäänaktiivisesti yhdessä henkilöstön kanssa,ja oman tuotannon johtamista kehite-tään kokonaisvaltaisesti.

Läpinäkyvyyttä kaupungilla ja yrityksissä

Tampereen kaupunkia ja kaupunki-konsernia johdetaan hyvän johtamis- jahallintotavan mukaisesti.

Palvelujen laatua ja kustannuksia ar-vioidaan sekä oman että ulkopuolisenpalvelutuotannon osalta ja laadunval-vontaa kehitetään edelleen. Kaupunkiedellyttää läpinäkyvyyttä oman toimin-tansa lisäksi myös yhteistyökumppane-

iltaan ja tahoilta, joiden kanssa se te-kee hankinta- ja palvelusopimuksia.Kaupungin sopimusohjausta ja -seuran-taa tehostetaan ja yhteistyötä palvelun-tuottajien kanssa lisätään. Harmaan ta-louden torjumiseksi kaupunki tehostaaomia toimenpiteitään tilaajavastuulainmukaisesti.

Esimiestyö vahvistuu ja henkilöstökehittää omaa työtään

Työhyvinvointiin satsataan voimak-kaasti tavoitteena muun muassa sairaus -poissaolojen vähentämi-nen. Työ mitoitetaantyössä jaksamistaajatellen. Kaupun-gin henkilöstönmahdollisuuksiaosallistua omantyönsä ja toimi-

26


alansa kehittämiseen parannetaan.Osaamista kehitetään ja tarvittaessahyödynnetään osaamiskartoituksia.Henkilöstön urapolkujen kehittäminenja työnkierto edistävät moniosaamista,työssä viihtymistä ja etenemistä uralla.Lisäksi satsataan esimiestyön kehittä-miseen. Kaupungilla on nollatoleranssityöpaikkakiusaamiseen.

Toimivat ja tehokkaat tietojärjestel-mät helpottavat työskentelyä, tietojär-jestelmähankkeissa ei lukkiuduta vainyhden toimittajan ratkaisuihin. Ohjel-mistojen käytettävyyteen ja yhteentoi-mivuuteen kiinnitetään erityistä huo-miota ja terveydenhuollon tietojärjes-telmien ongelmiin puututaan.

Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

lisääntyvät

Tampereen kaupunginvaltuuston rooliapäätöksenteossa vahvistetaan.

Kaupungin tavoitteena on Tampe-reen mallin kanssa yhteensopiva suorapormestarivaali siten, että tämän mah-dollistava lakimuutos saataisiin voi-maan ennen vuoden 2016 kunnallis-vaaleja.

Tampereella toteutetaan alueellisiaosallistuvan budjetoinnin kokeiluja jalisätään alueellisen vaikuttamisen ka-navia. Alvari-toimintaa laajennetaan javaikuttavuutta parannetaan. Aluelauta-

kuntamallia kokeillaan erikseen valitta-vassa kaupunginosassa.

Kehitetään asukasiltoja ja muita vuo-rovaikutuskanavia. Aloitetaan säännöl-liset, kuntalaisille tarkoitetut kaupun-gin johdon asukastapaamiset verkossa.

Suoraa demokratiaa vahvistetaan ke-hittämällä verkko-osallistumista ja käyt-täjädemokratiaa.

Kokeillaan myös yhteistuotantoa elipalvelunkäyttäjän osallisuutta palveluntuottamisessa erikseen sovittavassa pal-velukokonaisuudessa ja arvioidaan sii-tä saatavat kokemukset.

27


Visualisointia, avointa dataa ja sähköistä asiointia lisätään

Kaupungin päätöksentekoaineistoa, ku-ten kaavoja tai katusuunnitelmia, vi-sualisoidaan aiempaa enemmän, ja tie-don saatavuutta ja ymmärrettävyyttä pa-rannetaan tavoitteena kaupungin pää-töksenteon helppo ja ajantasainen seu-raaminen.

Kartoitetaan, mitä tietovarantojakaupungin eri yksiköissä on, ja luodaantiekartta tiedon muuntamiseksi avoi-meksi dataksi kuntalaisten, yritysten jakansalaisjärjestöjen käyttöön.

Kaupungin ohjelmistoissa on käy-tettävä mahdollisimman paljon avoimiaja dokumentoituja rajapintoja tai avoi-meen lähdekoodiin perustuvia ratkai-suja.

Kuntalaisten sähköisen asioinninmahdollisuuksia lisätään kaikissa kes-keisissä palveluissa. Nettisivustojen rin-nalla kehitetään mobiilipalveluja. Hy-vinvointiteknologiaa hyödyntämällä ke-hitetään palveluiden laatua, oikea-ai-kaisuutta, turvallisuutta ja tehokkuut-ta. Tavoitteena on palvelujen käyttäjä-ystävällisyys.

28


Yhdessä enemmän

Tampereen kaupunkiseudun hallintoakehitetään tavoitteena demokratian javaikuttavuuden lisääminen. Kaupunki-seudulla tehdään kuntarakenne- ja elin-voimaselvitys yhdessä kaikkien seudunkuntien kanssa. Tavoitteena on turvataalueen vetovoimaisuus, toimivat ja laa-dukkaat palvelut sekä eheä kuntara-kenne.

Tampere on Suomen kakkoskeskus,jolla on keskeinen ja vastuullinen roolimaakunnallisena ja valtakunnallisenakulttuurin, palveluiden, liikenteen, asu-tuksen ja vetovoiman keskuksena. Joil-

lakin aloilla Tampereen seutu on myösmerkittävä maailmanluokan keskus.Tampereen vahvuus on olla samaan ai-kaan sopivan kokoinen sujuvan arjennäkökulmasta ja kuitenkin mahdolli-suuksiltaan riittävän suuri kansainväli-nen kaupunki.

”Tehrään tästä ny numeroo” ja raken-netaan Tampereesta entistä vahvempityytyväisten ihmisten vetovoimainenkaupunki. Tehdään se yhdessä tampe-relaisten, pirkanmaalaisten, valtiovallanja kansainvälisten kumppanien kanssa.Avataan ovet yhä parempaa kaupunkiakehittävälle yhteistyölle. Yhdessä olem-me enemmän.

29


• t

• so

• lasten ja nuorten

•

• osallis

• k

Tampereeolle

OrvokNiitä tavataan Tamper

hietaorvokki, kaihepikk

Myös koriste

Pormestariohjelma antaa suuntaviivat

valtuustokauden painotuksille, joita toteutetaan

talouden sallimissa rajoissa.

Ohjelman tavoitteet konkretisoidaan

mitattavissa olevaan muotoon

kaupunkistrategiassa, jonka toteutumista

seurataan vuosittain.

Ohjelman toteutuksessa

otetaan huomioon talouden reunaehdot,

muuttuvat tarpeet ja matkan varrella

syntyvät uudet ajatukset.

Mikäli olosuhteet muuttuvat merkittävästi,

valtuustokauden puolivälissä arvioidaan,

onko pormestariohjelmaan tarpeen

tehdä muutoksia.

30


KATSE

• tulevaisuuteen

• talouteen, työpaikkoihin ja elinvoimaan

• sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen

• lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen sekä perheiden hyvinvointiin

• hyvään ja aktiiviseen ikääntymiseen

• osallisuuteen ja avoimeen päätöksentekokulttuuriin

• kokonaisvaltaiseen kaupunkikehitykseen

Tampereen kaupungin tunnuslajeina ovat vuodesta 1997 alkaen olleet västäräkki, tummaverkkoperhonen ja orvokki.

Orvokit ovat tunnusomaisia kasveja Tampereen alueella. Niitä tavataan Tampereella kymmenkunta lajia: metsäorvokki, pelto-orvokki, aho-orvokki,

hietaorvokki, kaiheorvokki, keto-orvokki, korpiorvokki, lehto-orvokki, suo-orvokki, pikkuaho-orvokki (ala-laji) ja viitaorvokki (risteymä).

Myös koristekasvina käytettyä tuoksuorvokkia tavataan villiintyneenä.

31

Graafinen suunnittelu & taitto: Nalle Ritvola, Osakeyhtiö NallellaanValokuvat: Ari Järvelä, Mikko Närhi, Nalle Ritvola

Paino: Tampereen Offsetpalvelu Oy, 2013


Tampereen kaupunki

• Perustettu vuonna 1779 • Maapinta-ala 523,4 km2

• Vesipinta-ala 164,6 km2, yhteensä 688,0 km2. • Kaupunki sijaitsee kahden järven välisellä kannaksella. • Kaupungin pohjoispuolella oleva Näsijärvi on 95 metriä

ja eteläpuolella oleva Pyhäjärvi 77 metriä merenpinnan yläpuolella.

• Järvien väissä virtaavan Tammerkosken korkeusero on 18 metriä.

• Sijainti 61° 29’ 54” N; 23° 45’ 53” E. • Naapurikunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia,

Orivesi, Pirkkala, Ruovesi ja Ylöjärvi. • Tampereen väkiluku elokuussa 2012 oli 216 608.


tampereen pormestariohjelma 2013

Documents