teknologiateollisuuden tilanne ja näkymätlipas.uwasa.fi/~itv/hakkinen.pdf ·...
TRANSCRIPT
Teknologiateollisuuden /
Suomen taloustilanne ja
näkymät
Rotaryesitelmä 27.1.2015
Juha Häkkinen
Tammikuu 2015
27.01.2015 1
Teknologiateollisuus on viiden
toimialan kokonaisuus
Kone- ja metallituoteteollisuus
Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars,
Glaston, Kone, Konecranes, Metso,
Meyer Turku, Normet, Oras, Patria,
Pemamek, Ponsse, Stala, Valmet, Valtra,
Wärtsilä…
Elektroniikka- ja sähköteollisuus
ABB, Ensto, Microsoft Mobile,
Murata Electronics, Nokia,
Planmeca, Polar Electro, Suunto,
Vacon, Vaisala…
Tietotekniikka-ala
Affecto, Basware, CGI,
Codebakers, Codenomicon,
Comptel, Digia, Efecte, Enfo,
F-Secure, Fujitsu Finland, IBM,
Innofactor, Knowit, Microsoft,
Nixu, Tieto…
Metallien jalostus
Boliden, Componenta,
Kuusakoski, Luvata, Norilsk
Nickel, Outokumpu, Outotec,
Ovako, Sacotec, SSAB
(Rautaruukki Oyj)…
Suunnittelu ja konsultointi
A-Insinöörit, Citec, Elomatic,
Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund,
Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll,
Rejlers, SITO, SWECO, WSP...
27.01.2015 2
27.01.2015
Teknologiateollisuus – merkittävin
elinkeino Suomessa
• 50 % Suomen koko viennistä.
• 75 % Suomen koko
elinkeinoelämän
t&k-investoinneista.
• Alan yritykset työllistävät
suoraan lähes 280 000 ihmistä,
välillinen työllistämisvaikutus
mukaan lukien 700 000
henkilöä eli 30 % Suomen koko
työvoimasta.
• Teknologiateollisuus ry:llä on yli
1 600 jäsenyritystä.
3
Teknologiateollisuuden tavaravienti
Suomesta alueittain 2013
27.01.2015 4
Tavaravienti yhteensä 24,8 mrd. euroa*
Pohjois-Amerikka
2,2 mrd. €
8,8 %
Länsi-Eurooppa
11,4 mrd. €
46,1 %
Lähi- ja Keski-Itä
0,7 mrd. €
2,8 % Aasia
4,1 mrd. €
16,5 %
Afrikka
0,5 mrd. €
2,1 %
Etelä- ja Väli-Amerikka
1,0 mrd. €
4,1 %
Keski- ja Itä-Eurooppa
4,9 mrd. €
19,6 %
*) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 11 miljardia euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus
Epävarmuus
maailmantaloudessa on
lisääntynyt
Teollisuustuotanto USA:ssa kasvaa vahvasti,
Suomessa tuotanto polkee matalalla tasolla
27.01.2015 6 Lähde: Macrobond
Teollisuustuotanto Suomessa on pudonnut
EU-maista lähes eniten
27.01.2015 7 Lähde: Macrobond
Venäjän talous on negatiivisessa
kierteessä Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi Venäjällä
50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
Viimeisin tieto joulukuu 2014.
Lähde: Markit 27.01.2015 8
Suomen talous kehittyy heikosti myös
vuonna 2015
27.01.2015 9
Bkt:n kehitys 2015/2014, %
Pohjois-Amerikka: +3,0 %
USA +3,1 %
Kanada +2,5 %
Länsi-Eurooppa: +1,3 %
Saksa +1,3 %
Iso-Britannia +2,6 %
Ranska +0,8 %
Italia +0,4 %
Espanja +1,9 %
Alankomaat +1,3 %
Sveitsi +1,8 %
Ruotsi +2,5 %
Belgia +1,3 %
Norja +1,7 %
Itävalta +1,4 %
Tanska +1,5 %
Kreikka +1,9 %
Suomi +0,9 %
Portugali +1,3 %
Irlanti +3,0 %
Lähi-ja Keski-Itä
Saudi Arabia +4,2 %
Israel +2,9 %
Aasia: +4,7 %
Kiina +7,0 %
Japani +1,2 %
Intia +6,3 %
Australia +2,8 %
Etelä-Korea +3,5 %
Indonesia +5,4 %
Taiwan +3,6 %
Thaimaa +3,9 %
Malesia +5,0 %
Singapore +3,2 %
Uusi Seelanti +3,0 %
Filippiinit +6,1 %
Vietnam +5,8 %
Afrikka
Etelä-Afrikka +2,5 %
Nigeria +5,8 %
Egypti +3,4 %
Etelä- ja Väli-Amerikka: +1,6 %
Brasilia +0,6 %
Meksiko +3,4 %
Argentiina -0,6 %
Venezuela -3,0 %
Kolumbia +4,3 %
Chile +2,7 %
Peru +4,6 %
Keski- ja
Itä-Eurooppa: +1,2 %
Venäjä -0,9 %
Turkki +3,2 %
Puola +3,3 %
Tšekki +2,4 %
Romania +2,8 %
Ukraina -2,6 %
Unkari +2,3 %
Slovakia +2,7 %
Slovenia +1,6 %
Liettua +3,1 %
Latvia +3,0 %
Viro +2,5 %
Lähde: Consensus Forecasts, December 2014
Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu joulukuussa 2014.
Maailmantalouden ennustetaan kasvavan
3,8 % vuonna 2015
27.01.2015 10
BKT:n kasvu 2015, %
Lähde: IMF (October 2014)
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-Amerikka
Länsi-Eurooppa
Japani
Kiina
Intia
Muu
Aasia
Mu
u i
t. E
uro
op
pa
Ve
näjä
Bra
sil
ia
Me
ks
iko
Mu
u L
at.
Am
.
Läh
i-it
ä ja
Afr
ikk
a
Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2014, %.
Kasvu keskimäärin: +3,8 %
27.01.2015 10
Teknologiateollisuuden kysyntä
maailmalla kasvaa 2,6 % vuonna 2015
27.01.2015 11
BKT:n kasvu 2015, %
Lähde: IMF (October 2014), Tullihallitus
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-
Amerikka
Länsi-Eurooppa Japani
Kiina
Intia
Muu
Aasia
Mu
u i
t. E
uro
op
pa
Ve
näjä
Bra
sil
ia
Me
ks
iko
M
uu
Lat.
Am
.
Läh
i-it
ä ja
Afr
ikk
a
Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2013, %.
Kasvu keskimäärin: +2,6 %
27.01.2015 11
27.01.2015 12
Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja
pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2010
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Aasia
Pohjois-Amerikka
Eurooppa
Teollisuustuotannon ostovoimakorjatut osuudet.
Lähde: Maddison (Historical Statistics), IMF ja ETLA
%
Teollisuustuotannon kasvu Kiinassa on
omassa luokassaan
27.01.2015 13 Lähde: Macrobond, Consensus Forecasts
27.01.2015 14
Teknologiateollisuuden
näkymät Suomessa
Teknologiateollisuuden liikevaihto
Suomessa viimevuotisella tasolla
Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus 27.01.2015 15
Teknologiateollisuuden päätoimialat
Suomessa kehittyneet epäyhtenäisesti
Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit.
Osuudet liikevaihdosta 2013: kone- ja metallituoteteollisuus 42 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 24
%, metallien jalostus 13 %, tietotekniikka-ala 13 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %.
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus 27.01.2015 16
27.01.2015 17
Teknologiateollisuuden uudet tilaukset Suomessa
yrityksittäin
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto heinä-syyskuu 2014.
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Lisääntyneet
Vähentyneet
Ennallaan
Heinä-syyskuu 2014 / huhti-kesäkuu 2014, %
27.01.2015
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
12 000
14 000
16 000
18 000
20 000
22 000
24 000
Vientiin
Kotimaahan
Teknologiateollisuuden* tilauskantaa Suomessa
kasvattaneet yksittäiset suuret tilaukset Milj. euroa, käyvin hinnoin
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto 30.9.2014.
*) Pl. metallien jalostus ja pelialan ohjelmistoyritykset.
Yhteensä
Muutos: 30.9.2014 / 30.9.2013 30.9.2014 / 30.6.2014
Vientiin : +9 % +12 %
Kotimaahan: +24 % +15 %
Yhteensä : +13 % +13 %
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
18
27.01.2015 19
Teknologiateollisuuden tilauskanta Suomessa
yrityksittäin
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto heinä-syyskuu 2014.
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kasvanut
Supistunut
Ennallaan
30.9.2014 / 30.6.2014, %
27.01.2015
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
4 500
5 000
5 500
6 000
6 500
7 000
7 500
8 000
Vientiin
Kotimaahan
Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta
Suomessa
Yhteensä
Milj. euroa, käyvin hinnoin
Muutos: 30.9.2014 / 30.9.2013 30.9.2014 / 30.6.2014
Vientiin: +12 % +19 %
Kotimaahan: +39 % +10 %
Yhteensä: +15 % +18 %
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto 30.9.2014. 20
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
27.01.2015
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
8 000
9 000
10 000
11 000
12 000
13 000
14 000
15 000
Vientiin
Kotimaahan
Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta
Suomessa
Yhteensä
Milj. euroa, käyvin hinnoin
Muutos: 30.9.2014 / 30.9.2013 30.9.2014 / 30.6.2014
Vientiin: +8 % +9 %
Kotimaahan: +35 % +27 %
Yhteensä: +13 % +13 %
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto 30.9.2014. 21
27.01.2015
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
550
Vientiin
Kotimaahan
Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta
Suomessa
Yhteensä
Milj. euroa, käyvin hinnoin
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto 30.9.2014.
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Muutos: 30.9.2014 / 30.9.2013 30.9.2014 / 30.6.2014
Vientiin: +9 % -3 %
Kotimaahan: +14 % -4 %
Yhteensä: +13 % -4 %
22
27.01.2015
Yhteenveto alan tilanteesta ja lähiajan
näkymistä
• Liikevaihto Suomessa supistui 5 % vuonna 2013, mutta kasvoi hieman 2014.
• Yritykset saivat uusia tilauksia viime vuoden heinä-syyskuussa 33 % enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan ja 17 % enemmän kuin huhti-kesäkuussa.
• Tilausten kasvu perustui yksittäisiin, arvoltaan suuriin tilauksiin. Sekä uudet tilaukset, että tilauskannat supistuivat huhti-kesäkuusta useammassa yrityksessä kuin kasvoivat.
• Alan yritysten saamat tarjouspyynnöt vähenivät syksyn aikana ensimmäisen kerran vuoden 2014 aikana.
• Maailmantalouden epävarmuutta lisää kehittyvien maiden kasvuvauhdin hidastuminen sekä Venäjän ja Ukrainan kriisin vaikutukset.
• Liikevaihto on vuoden 2015 alussa suurempi kuin vuotta aiemmin.
23
27.01.2015 24
Talous- ja veropolitiikkaa
sekä työmarkkinoita
uudistettava rohkeasti
27.01.2015
Suomen vienti on romahtanut 2008 jälkeen,
vientituloja puuttuu jopa 30 miljardia euroa / vuosi Teollisuus kattaa 90 % Suomen viennistä
101112131415161718192021222324252627282930
Tarvittavavientikehitys, jottajulkinen sektorikyettäisiinrahoittamaan ilmanlisävelkaantumista
Toteutunut vienti
Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja.
Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2014.
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin
25
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden
kehityksestä
Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja.
Lähde: Macrobond, Eurostat 27.01.2015 26
Viennin suhde bkt:hen on pudonnut
merkittävästi Suomessa 2008 jälkeen
Lähde: Macrobond, Eurostat 27.01.2015 27
27.01.2015
Palveluvienti ei ole korvannut tavaraviennin
pudotusta Tavaravienti on 18 % eli vuositasolla 12 miljardia euroa pienempi kuin
ennen talouskriisiä
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
TavaravientiSuomesta
PalveluvientiSuomesta
Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja,
viimeisin tieto heinä-syyskuu 2014.
Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin
28
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta
on Suomessa historiallisen matalalla tasolla
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
Teollisuus* Teollisuus + teknologiateollisuuden palvelualat
*) Vuosina 1900-1974 teollisuuteen kuuluvat myös kaivostoiminta, energia-, vesi- ja jätehuolto.
Lähde: Tilastokeskus 27.01.2015 29
27.01.2015
Nykyisellä tuotantokapasiteetilla teollisuuden
tuotanto ja vienti eivät palaudu 2008 tasolle Tuotantokapasiteetti on vähentynyt yli 20 %
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125Teollisuudentuotantokyky(tuotanto, joskapasiteettitäyskäytössä)
Suomen koko tavara-ja palveluvienti(2008=100)
Teollisuudentyöpaikat (2008=100)
Teollisuuden tuotanto(2008=100)
-21 %
-21 %
-14 %
Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjatut aikasarjat.
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Teollisuustuotannon
volyymi-indeksi 30
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
-22 %
Julkinen velka ja veroaste kasvavat
hallitsemattomasti Kustannustaakka on paisunut, siksi julkista sektoria on karsittava
Lähde: Macrobond, Eurostat 27.01.2015 31
Julkisten menojen bkt-suhteen palauttaminen
vaatii noin 10 miljardin euron menoleikkauksia Verojen kiristäminen ei ole oikea ratkaisu tähän ongelmaan
42
44
46
48
50
52
54
56
58
60
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014e 2015e
Suomi Tanska Ruotsi Saksa
Lähde: OECD, Economic Outlook 2014 27.01.2015 32
Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, %
Teollisuus tuo lähes 90 prosenttia Suomen
viennistä, mutta ei pysty enää rahoittamaan
nykyistä julkista sektoria
350000
400000
450000
500000
550000
600000
650000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Teollisuus Julkinen sektori
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito 27.01.2015 33
Työpaikkojen määrä Suomessa
27.01.2015 34
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014e 2015e
USA
Alankomaat
Sveitsi
Ruotsi
Saksa
Suomi
Investoinnit Suomessa kehittyvät heikosti
myös koko elinkeinoelämässä Yritysten kiinteät investoinnit
Lähde: OECD, Economic Outlook 2014
Indeksi, 2005=100
Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2011
*) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole
tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon.
Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics
3
14 5 4
11 8 15 15 18
14 7
14 8
6
9 8
8 10
9 10 12
11 18
18 16
9 19 21 17 18
14 15
16 23 29
41
73 70 67 67 64 64 62 60 54 52
46
27
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Suomi USA Puola Tšekki Ruotsi Saksa Iso-Britannia
Ranska Tanska Itävalta Italia Viro
250+
50-249
10-49
0-9
Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, %
Henkilöstöä
27.01.2015 35
27.01.2015 36
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia
• Cleantech
– energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat
– puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat teknologiat
• Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet
• Ohjelmistot ja pelit
• Lääketieteellinen teknologia ja palvelut
• Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut)
• Teollisuutta palveleva suunnittelutyö
• Autoteollisuuden murros
• Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, gps, ohjattavuus, valvonta...)
Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa
on vähentynyt 50 000:lla eli 15 %
vuoden 2008 jälkeen
150 000
170 000
190 000
210 000
230 000
250 000
270 000
290 000
310 000
330 000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014(30.9)
Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
Henkilöstöstä noin 19 000
lomautusjärjestelyjen piirissä
30.9.2014
27.01.2015 37
Mitä tulisi tehdä?
• Teollisuuden uudistumista on tuettava
– T&k-investoinnit saatava uudelleen kasvuun.
• Yritysverojärjestelmä ajanmukaistettava
– Suurimmat ongelmat koskevat yritysvoittojen kahdenkertaista
verotusta, yritysten sukupolvenvaihdosten verotusta ja kireää
progressiivista ansiotuloverotusta.
• Työmarkkinat uudistettava
– Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä remontoitava vastaamaan
kilpailijamaita, yrityskohtaisuutta lisättävä oleellisesti.
• Julkista sektoria on karsittava
– Julkisia menoja vähennettävä vähintään 10 miljardia euroa,
10 - 15 % nykyisistä menoista.
• Elinkeinoelämälle ei enää yhtään EU-tason tai kansallisen
tason lisärasitetta, jolla heikennetään kilpailukykyä. 27.01.2015 38