8 AJASSA8 / 2013

kusjärjestö SAK, eläkeyhtiöiden etujärjestö sekä sosiaali- ja ter-veysministeri tyrmäsivät katon ykskantaan.

E L Ä K E K AT T O A vastustetaan kovaan ääneen, mutta mik-

si? Keitä eläkekaton uhrit olisivat? Jos 3 000 euron eläkekat-

to tulisi nyt voimaan, se koskisi kaikista eläkeläisistä noin viit-tä prosenttia eli 65 000 henkilöä. Loppuihin lähes 1,4 miljoonaan eläkeläiseen se ei vaikuttaisi.

Miehiä yli 3 000 euron eläk-keensaajissa on nelinkertainen määrä naisiin verrattuna. Tyy-pillinen eläkekaton uhri näyttäi-si olevan yli 65-vuotias, pääkau-punkiseudulla omistusasunnossa asuva mies, joka käyttää yksityi-siä terveyspalveluja.

Jotta tästä 65 000 hengen po-rukasta saa tarkemman otteen, on syytä katsoa, miten eläke ker-tyy. Saadakseen 3 000 euron kuu-kausieläkkeen on täytynyt tehdä koko työuransa töitä yli 5 000 eu-ron kuukausipalkalla eli vähin-tään 60 000 euron vuosiansioilla. Välivuodet, vanhempainvapaat ja työttömyysjaksot vähentävät kertymää, mutta viimeisinä työ-vuosina eläkettä karttuu enem-män.

Toinen merkittävä tekijä on elinaikakerroin, joka leikkaa vuo-den 1947 jälkeen syntyneiden eläkkeitä. Jotta vuonna 1987 syn-tynyt tienaa 3000 euron eläkkeen, hänen pitää koko työuransa ajan saada jopa 500 euroa suurem-paa kuukausipalkkaa kuin vuon-na 1947 syntyneen kollegan. 40 vuoden työuran aikana on täyty-nyt ansaita karkeasti arvioiden 2,4 miljoonaa euroa. Vasta tämän ylittävästä summasta osuu eläke-katto omalle kohdalle.

V O I M A N haastatteluissa yksi harvoista eläkekatolle tuken-

sa antaneista on Oulun yliopiston rahoituksen professori Hannu Kahra.

”Eläkekatto muuttaisi eläke-järjestelmän luonnetta, mutta onko muutos pahasta? Uudessa järjestelmässä pyrittäisiin takaa-maan kaikille tietty minimi esi-merkiksi 3 000 euroon asti. Kyllä sillä pärjää”, Kahra toteaa.

Kun nykyään eläke mielletään vakuutukseksi, eläkekatto muut-

taisi eläkejärjestelmän luonnetta enemmän sosiaaliturvan suun-taan.

Kahran mukaan yli 3 000 eu-ron eläkettä saavat ovat ehtineet jo työuransa aikana säästämään eläkepäivien varalle muun mu-assa sijoittamalla asuntoihin ja arvopapereihin. Kahran mukaan eläkekatto kannustaisi entises-tään henkilökohtaiseen säästä-miseen.

Kahran väitettä tukee myös Tilastokeskuksen vuonna 2009 julkaisema varallisuutta koskeva tutkimus. Sen mukaan asuntoja ja kesämökkejä hankitaan eniten juuri ennen eläkeikää. Valtaosal-la hyvätuloisimmista 55–65-vuo-

tiaista on omistusasunto. Viidennes yli 65-vuotiaista paris-kunnista omistaa sijoitusasun-non.

Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2010 parhaiten tienaa-va kymmenen prosenttia eläke-läisistä koki lähes yksimielisesti tulevansa helposti toimeen eläk-keellään. Vuonna 2009 parhaiten tienaavaan kymmenykseen pääsi jo 2 240 euron kuukausittaisella eläkkeellä.

E L Ä K E K AT T O vaikuttaa mel-ko kivuttomalta tavalta ke-

rätä vero-euroja. Herää kysymys siitä, millä perusteilla hyvätuloi-simman eläkeläisjoukon etuuksia suojellaan. Eläkekaton vastusta-jat perustelevat asiaa kuudella argumentilla.

Ensimmäinen peruste on elä-kejärjestelmän yhdenvertaisuus. Vastustajien pelko on, että jos eläkekatto tulisi käyttöön, eläke-järjestelmä ei nauttisi enää kan-salaisten luottamusta.

”Työeläkejärjestelmän tar-koitus on taata kaikille työtä te-keville yhtäläinen mahdollisuus kerryttää eläkettä ja säilyttää ku-lutustaso myös eläkkeellä”, Telan

toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes toteaa.

Tämän ajatusmallin mukaan kovatuloisimpaan viiteen pro-senttiin eläkeläisistä kohdistu-va katto söisi työntekijöiden ja eläkeläisten luottamuksen elä-kejärjestelmää kohtaan. Vastus-tajien mukaan eläkejärjestelmän ei ole tarkoitus tasata kansalais-ten välistä tulonjakoa, vaan siir-tää osa palkasta nautittavaksi eläkeellä.

Toinen perustelu on, että va-rakkaat kiertäisivät eläkekattoa yksityisillä lisäeläkejärjestelyillä.

”Ne, joilla on neuvotteluvoi-maa, neuvottelevat lisäeläkkeet, ja se puhkaisee eläkekaton. Elä-kejärjestelmä ei ole silloin yhtään tehokkaampi kuin ilman kattoa”, EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari toteaa.

Yksityisiä lisäeläkkeitä on kui-tenkin jo nyt olemassa, ja niiden käyttö on jatkuvasti lisääntynyt etenkin ylimmän johdon piirissä.

Lisäeläkkeisiin sisältyy myös verosuunnittelun mahdollisuus. Esimerkiksi henkivakuutusyhtiö Mandatum Life mainostaa lisä-eläkkeitä ”verotuksellisesti tehok-kaina” ratkaisuina. Lisäeläkkeet ovat verovähennyskelposia. Toisin sanoen verotusta on mahdollista keventää muuttamalla osa palkas-ta eläkkeeksi. Porsaanreikä on kui-tenkin mahdollista tukkia poista-malla lisäeläkkeiden veroedut.

Kolmas ja samalla epäselvin perustelu on, että lisäeläkkeiden vuoksi tuloerot itse asiassa kas-vaisivat. Näin oletti esimerkiksi Telan Siimes. Näyttönä tästä on lähinnä ETK:n raportti, jonka mu-kaan tuloerot ovat suuremmat maissa, joissa on käytössä eläke-katto.

Raportissa ei kuitenkaan ole esimerkkiä Voiman ehdottamas-ta mallista, jossa eläkekatto hoi-detaan verotuksella. Verotuksen progression lisäämisen ei pitäisi kasvattaa tuloeroja, vaan päin-vastoin kutistaa niitä.

N E L J Ä S argumentti on, että poliitikkojen ei tulisi sekaan-

tua eläkejärjestelmään.”Me emme halua, että verotus

sotketaan eläkepolitiikkaan. Elä-kepolitiikka on oma juttunsa, ja herra valtio päättää, miten paljon ja mistä veroja kerätään. Verotus

VO I M A teetti syyskuussa TNS-Gal-lupilla kyselytutkimuksen. Tutki-muksen mukaan noin puolet suo-malaisista, 52 prosenttia, haluaisi Suomeen 3 000 euron eläkekaton. Yllättäen eläkeläiset vaativat kat-toa kaikkein hanakammin, lähes kaksi kolmasosaa antoi tukensa ajatukselle. Eläkekattoa vastusti 38 prosenttia vastaajista.

Eläkekatto tarkoittaa sitä, et-

tä tietyn kuukaisittaisen rajan, esimerkiksi 3 000 euron, jälkeen eläkkeitä ei maksettaisi.

Voima laski Eläketurvakeskuk-sen, ETK:n antamien tilastojen pohjalta, että ehdotettu eläke-katto toisi viime vuoden eläke-menoilla laskettuna jopa 855 mil-joonan euron säästöt. Summa on nykyisessä taloustilanteessa huo-mattava. Jos katto toteutettaisiin verotuksella, rahoilla voisi kattaa lähes kaikkien Suomen lukioiden ja kirjastojen tai vanhusten laitos-palvelujen kustannukset.

Vaikka kansalaisilla on tahtoa ottaa eläkekatto käyttöön, sille ei löydy kannatusta eläkejärjestel-män vartijoilta eli työmarkkina-järjestöiltä. Voiman haastatteluis-sa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen ammattiliittojen kes-

Verkkokauppa.com ehdottaa, että Helsinki, Turku ja Tampere yhdistettäisiin teräsputkityhjiössä liikennöivällä Hyperloop-junaradalla, jossa ilmatyynyn päällä liikennöivät junat liikkuvat jopa 1220 km/h huippunopeudella

Verkkokauppa.comin tiedote 25.9.2013

teksti jari hanska kuvat tanu kallio

Eläkekatto koskisi

niitä, joiden

kuukausipalkka on yli

5000 euroa.

Puolet suomalaisista on valmis ottamaan käyttöön 3 000 euron eläkekaton. Katto toisi parhaimmillaan yli 850 miljoonan euron säästöt.

VOIMA-VINKKI: NÄIN RAKEN-NETAAN ELÄKEKATTO

Kansa vaatii

eläkekaton

E L Ä K E K A T T O on käytössä monessa EU-maassa, mutta to-teutustavat vaihtelevat mait-tain.

Voiman haastattelemien asiantuntijoiden mukaan hel-poin tapa ottaa eläkekatto käyttöön Suomessa on leikata yli 3 000 euron eläkkeet margi-naaliverolla. Yksinkertaisimmil-laan se tarkoittaa, että eläkkeen 3 000 euron ylittävästä osuudes-ta maksetaan 100 prosenttia ve-roa. Tällöin säästö tulisi veroeu-roina valtiolle ja kunnille, jotka joutuvat nyt karsimaan voimak-kaasti palvelujaan.

”Niin sanottu solidaarisuus-vero on yksinkertaisin tapa hoi-taa asia. Eläkekaton haarukka voisi liikkua 3 000–5 000 eu-

rossa ja siinä voisi olla jonkin-lainen progressio”, Oulun yli-opiston rahoituksen professori Hannu Kahra toteaa.

Toinen toteutustapa olisi se, että työeläkeyhtiöistä makset-taville eläkkeille asetettaisiin yläraja. Tällöin säästyneet rahat jäisivät eläkejärjestelmän piiriin. Toisin sanoen miljardisäästö ke-ventäisi eläkemaksuihin kohdis-tuvaa nostopainetta. Eläkemak-sua tulisi maksaa ansiotuloista senkin jälkeen, kun oma 3 000 euron kuukausittainen eläkepot-ti on kertynyt kasaan.

Ongelma olisi se, että jo ker-tyneisiin eläkkeisiin ei voi omai-suuden suojan vuoksi koskea. Eli kaikki yli 3 000 euroa eläk-keitään kerryttäneet saisivat

eläkkeensä sellaisenaan. Miljardiluokan vaikutuk-

set konkretisoituisivat kokonaisuudessaan vasta vuosikymmen-

ten päästä. Toisin sanoen elä-

kekatto ei v a i k u t t a i -si suurten ikäluokkien

eläkkeisiin.

AJASSA 8 / 2013 9

teksti jari hanska kuvat tanu kallio

Pitäisikö Suomessa lailla säätää työeläkkeen enimmäismäärä 3000 euroon kuukaudessa?

ELÄKEKATTO INNOSTAA KANSAA & NIINISTÖJÄ

NÄIN TUTKITTIINE L Ä K E K AT T O A koskevan tutkimuk-

sen toteutti TNS Gallup Oy. Tutkimus toteutettiin 17.-26.9. Tutkimukseen

vastasi 1002 henkilöä ja virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin:”Suomessa yli kolmen tuhannen euron

kuukausieläkettä saa noin 5 prosenttia elä-keläisistä. Jos työeläkkeille asetettaisiin esimerkiksi 3 000 euron yläraja, vuotuiset eläkemenot laskisivat yli 850 miljoonaa euroa. Pitäisikö Suomessa lailla säätää työeläkkeen enimmäismäärä 3000 euroon kuukaudessa?”

on jo nyt liian kireä”, EK:n Ranta-halvari toteaa.

Käytännössä verotus ja elä-kepolitiikka ovat jo nyt menneet ristiin. Yli 40 000 euroa vuodes-sa ansaitsevilta eläkeläisiltä peritään niin sanottua raippa-veroa. Raippavero on kuusi pro-senttia.

Viides argumentti on, että elä-kekatto lisäisi eläkejärjestelmän hallinnointikuluja. Väite perustuu ETK:n raporttiin eläkekatosta. Raportti lähtee kuitenkin liikkeel-le siitä, että samalla otettaisiin käyttöön hallinnointikuluja kas-vattava eläkepalkkakatto. Lisä-kustannusten määrästä ei ole esi-tetty tarkkoja laskelmia.

Viimeinen argumentti, johon eläkekattokeskustelussa usein törmää, on se, että taloudelliset hyödyt jäävät pieniksi.

”Keskeinen huomio eläke-kannasta on se, että korkeita la-kisääteisiä eläkkeitä on vähän ja pieniä eläkkeitä paljon. Jos halut-taisiin rajata edes jossain määrin merkittävä joukko eläkkeensaa-jia turvan piirin ulkopuolelle, oli-si katto asetettava huomattavan matalalle tasolle”, ETK:n raportis-sa todetaan.

Noin 855 miljoonan euron säästöjä ei voi pitää aivan mität-tömänä, etenkin kun katto koh-distuisi tällä hetkellä ainoastaan 65 000 eläkeläiseen.

KALLIS ELÄKE• Vuonna 2012 keskivertoeläkeläinen sai eläkettä

1 486 euroa kuukaudessa.• Tänä vuonna eläkemenot nousevat arviolta 26,6

miljardiin euroon. Se on 13,6 prosenttia brutto-kansantuotteesta ja kasvaa aina vuoteen 2032 asti.

• Viime vuonna työntekijöiden keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu palkasta oli 22,8 pro-senttia, josta työnantajien osuus oli 17,35 pro-senttiyksikköä. Eläketurvakeskuksen mukaan eläkemaksut tulisi nostaa 25,9 prosenttiin, jot-ta eläkkeiden maksu voidaan tulevaisuudessa turvata. SAK ja EK eivät ole päässeet maksujen nostamisesta yksimielisyyteen.

NÄKÖKULMA

KriisitietoisuuttaTÄ M Ä N N U M E R O N kannessa komeilee Lu-mikiksi pukeutunut näyttelijä Antti Holma. Hänellä on sylissään kolme tonttua. Sen pi-täisi eläkeläisille riittää.

Eläkejärjestelmän vaikuttajat eli työ-markkinajärjestöt, eläkeyhtiöiden etujär-jestö Tela sekä sosiaali- ja terveysminis-teri Paula Risikko vastustavat eläkekattoa yhteen ääneen. Samaan aikaan Suomes-sa ajetaan julkisia palveluja kovaa vauhtia alas rakenneuudistuspakettien ja leikkaus-ten avulla. Päättäjien huulilla on sana krii-sitietoisuus.

Keiden sitten pitäisi olla kriisitietoisia? Ainakin niiden, jotka käyttävät julkisia pal-veluja ja saavat sosiaalietuja. Kun kunnat joutuvat sopeuttamaan toimiaan miljardilla eurolla, siihen ei riitä vaikka kaikki Suomen lukiot ja kirjastot lakkautettaisiin. Margi-naaliveron avulla toteutetulla eläkekatolla päästäisiin jo aika lähelle.

”Mielestäni keskustelu eläkekatosta on populistista, jos asiaa ei yritetä katsoa tois-ten kannalta vaan ainostaan omasta”, Suvi-Anne Siimes sanoi Voiman haastattelussa.

Tämän artikkelin tarkoitus on katsella asiaa kaikkien kannalta. Nyt jos koskaan on syytä aloittaa keskustelu siitä, voitaisiinko korkeimpiin eläkkeisiin kohdistaa leikkauk-sia, kun kaikilta muiltakin yhteiskunnan jä-seniltä vaaditaan uhrauksia.

Gallup-tulosten perusteella myös kan-salaisilla näyttäisi olevan valmiuksia tin-kiä eläke-eduista. He eivät näe, että eläke-järjestelmän legitimiteetti murentuisi, jos 3000 euron kuukausitulojen jälkeen eläke-läisten voisi edellyttää kantavan vastuun toimeentulostaan itse. Vai pitääkö yhteis-kunnan tarjota toisille piha täyteen tont-tuja?

Jari Hanska

V O I M A N teettämän ky-selyn mukaan kokoomuk-sen ja vihreiden kannatta-jat vastustivat eläkekattoa kaikista voimakkaimmin. Yli puolet sdp:n, vasemmisto-liiton, perussuomalaisten ja keskustan kannattajista an-toi tukensa ajatukselle. Vai-kuttajat suhtautuivat eläke-kattoon varovaisesti.

Hoitaisin tämän tu-loerojen tasaamisen

verotuksen kautta. Pienten ja keskituloisten osalta kiristämi-sen tarvetta ei ole, mutta hyvä-tuloisten osalta on. En ryhdy lyömään yksittäisiä lukuja pöy-tään, missä se hyvätuloisuu-den raja liikkuu. Tuloverojen progressiivisuuden avulla tä-mä hoituu”

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly

Eläkekatto ei hyödytä kovin valtavasti. Tässä

taustalla olevaa epätasa-ar-voa ei pysty eläkekatolla poistamaan.”

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok)

Eläkejärjestelmän tar-koituksena on tasata

tuloero ihmisen elinaikana. Jos näillä eläkkeillä aletaan tasata ihmisten välisiä tu-loeroja, niin se ei istu tähän kuvaan. Uudistusten pitää koskea kaikkia.”

EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari

En kannata eläkekat-toa.”

Rkp:n puheenjohtaja, Carl Haglund

Periaatteellisella ta-solla eläkekatto kuu-

lostaa hyvältä vaatimukselta. Käytännön tasolla pitäisi olla samat keinot, joilla voitaisiin estää erillisen eläkejärjestel-män syntyminen suurituloi-sille.Vasemmistoliiton puheenjohtaja

Paavo Arhinmäki

Eläkekatto on harkit-semisen arvoinen. Pe-

russuomalaisilla oli tavoittee-na 4000 euron eläkekatto.”

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Jussi Niinistö

Tämä on poliittinen ar-vovalinta. En ottaisi

eläkekattoa käyttöön, koska pidän siitä, että eläkejärjestel-mä on yhteinen. On hyvä, että kaikki työntekijät, suuri- ja pie-nituloiset, ovat saman langan päässä.”

Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes

Suhatudun myöntei-sesti jonkinlaiseen

kattoon, jota voi täydentää yksityisillä vakuutuksilla. So-piva taso pitää harkita koko järjestelmän kannalta.”

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö

En suoriltaan kannata eläkekattoa. Suoma-

laisen järjestelmän ongelma on ennen muuta pienissä eläkkeissä ja niitä saavien toi-meentulossa.”

Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko

Vastustan eläkekat-toa, mutta jättieläk-

keiden olemassaolo voi hei-kentää työeläkejärjestelmän uskottavuutta kansalaisten silmissä. Olisi siis selvitettä-vä, miten niitä voisi leikata.”

STM:n entinen vakuutusosaston ylijohtaja Tarmo Pukkila

Onko meidän mahdollista viskata maastamme ihmiset, joilla ei ole oikeutta olla tällä ja jotka uhkaavat maatamme? Minusta meidän täytyy pystyä siihen.

David Cameronin kommentti Euroopan ihmisoikeussopimuksesta Helsingin Sanomissa 29.9.2013

Vasemmanpuoleinen kaavio kuvaa vastaajien suhtautumista eläke-kattoon puoluekannan mukaan. Oikeanpuo-leinen kaavio kuvaa puolestaan eläkeläisten suhtautumista eläke-kattoon.