terveyden kehittymisen ja terveyden edistämisen trendejä

Terveyden kehittymisen ja terveyden edistämisen trendejä

YTHS koulutuspäivä,

Helsinki 28.5.2012

Pekka PuskaPääjohtajaTerveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolustaa ja edistää suomalaisten terveyttä ja

hyvinvointia

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

• Aloitti Kansanterveyslaitoksen (KTL) ja Stakesin fuusioiduttua 1.1.2009

• Toimii sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa

Uuden laitoksen perustamisen lähtökohtina:

• Yhdistetyin voimin entistä vahvempi työ suomalaistenterveyden ja hyvinvoinnin puolesta

• Informaatio-ohjaus perustana

- tutkimus, asiantuntijatehtävät, kehitystyö, seuranta, viranomaistehtävät, viestintä, kansainvälinen yhteistyö

THLn tehtävänä puolustaa ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia

1) Vaikuttaa väestön terveyteen ja hyvinvointiin laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa

2) Edistää ja tukea palvelujärjestelmän työtä


Väestön terveys ja hyvinvointi

• Yhteiskunnallinen inhimillinen tavoite

• Kansakunnan sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kulmakiviä

• Riippuvainen hyvin laajasti yhteiskunnan olosuhteista

• Läheinen yhteys terveys- ja sosiaalipalvelujen tarpeeseen ja niiden kustannuksiin


Kansanterveys Suomessa on kehittynyt hyvin - vaiheittain• Kulkutaudit ja lapsikuolleisuus

• Työikäisten kuolleisuus

• Ikäihmisten terveys ja toimintakyky

x x x

• Aliravitsemus ja puutostaudit

ravintovirheet

• Kulkutaudit elintapasairaudet

• Fyysinen terveys mielenterveyden haasteet


Vastasyntyneen elinajanodote Suomessa 1941–2004 (lähde: Tilastokeskus)

Koskinen S, Aromaa A, Huttunen J, Teperi J. Health in Finland. Helsinki 2006. www.ktl.fi/hif

Naiset

Vuosia

Miehet

10.04.23

KANSANTERVEYS SUOMESSA

• PAREMPI KUIN KOSKAAN HISTORIAMME PAREMPI KUIN KOSKAAN HISTORIAMME AIKANA!AIKANA!

• SUURIA HAASTEITA:SUURIA HAASTEITA:1. Voisi lääketieteellisen tiedon perusteella olla

vielä paljon parempi2. Negatiivista kehitystä ja uhkakuvia

Alkoholin kulutuksen kasvu ja väestön lihominen

Biouhat3. Terveys yhä tärkeämpi elämänarvo ja

elämänlaadulliset seikat


KANSANTERVEYDEN HAASTEITA:

• Myönteisen kehityksen jatkuminen: erittäin paljon saavutettavissa

• Kielteisten trendien kääntäminen: jatkuessaan voivat vaikuttaa koko kansanterveyden kuvaan: erityisesti väestön lihominen ja alkoholi


Kansanterveyden edistämisen potentiaali

Useimmat kansantautimme (ei kaikki) ovat lääketieteellisen tiedon perusteella hyvin pitkälle ja hyvin myöhäiseen ikään asti ehkäistävissä olevia tauteja

Esim. Tyyppi 2 diabetes: 90 % (ravinto,

liikunta)Sepelvaltimotauti: 80 % (ravinto,

liikunta, tupakka)


Väestö ikääntyy – lisääntyvätkö sairaudet?

Eliniän pidentyessä terveempien elintapojen ansiosta:

Vaihtoehtoja1) Sairas, ”raihnainen” kausi pitenee2) Sairaudet siirtyvät vastaavasti

myöhempään ikään3) Sairas kausi lyhenee,

”compression of morbidity” (J. Freis)


Kansanterveyden suuri paraneminen viime vuosikymmeninä

1970-luvulta lähtien elintapojen muutosten/riskitekijöiden vähenemisen seurauksena on –suomalaisten elinikään tullut noin 10

lisävuotta– lisävuodet pääasiassa terveitä ja

toimintakykyisiä

Ts. sairaudet siirtyneet myöhempiin vuosiin.


10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska Sihvonen ym. 2003

65-vuotiaan miehen ja naisen elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin perustoiminnoista suoriutumisen ja koetun terveyden mukaan vuosina 1980 ja 2000 – elinajan pidentyessä lisäelinvuodet ovat olleet terveitä

Koettu terveys

0

5

10

15

20

1980 2000 1980 2000

vu

os

ia

Perustoiminnoista suoriutuminen

0

5

10

15

20

1980 2000 1980 2000

vu

os

ia

sairaana /toimintarajoitteisena sairaana /toimintarajoitteisena

terveenä /toimintakykyisenä

miehet naiset miehet naiset

terveenä/toimintakykyisenä

Kansanterveyden menestystarinoita• Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja

sairastuvuus

• Miesten tupakkasyöpäkuolleisuus ja sairastuvuus

• Itsemurhat

• Liikenne- ja työtapaturmakuolleisuus

• Väestön hammasterveys

• Ikääntyvän väestön toimintakyvyn paraneminen – terveet elinvuodet lisääntyneet

• Eliniän piteneminen


10.04.23

Jyrkkä lasku sepelvaltimotauti-kuolleisuudessa

Ikävakioitu Ikävakioitu kuolleisuus/10kuolleisuus/100 000 asukasta0 000 asukasta

100

200

300

400

500

600

700

69 72 75 78 81 84 87 90 93 96 99 2002 2005Year

Pohjois-Karjala projektin alku

Projektin ulottaminen koko maahan

Pohjois-Karjala

Koko Suomi- 85%

- 80%

Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35–64-vuotiaat miehet

Vuosi

Pääjohtaja Pekka Puska

Ehkäisyn potentiaali

Jos suomalaisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus olisi pysynyt 1970-luvun alun tasolla, olisi v. 2006 mennessä kuollut enemmän

30–64-vuotiaita 90.000 miestä36.000 naista

65–74-vuotiaita 53.000 miestä64.000 naista

Yhteensä 243.000 henkilöä


DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS

Lindström et al, Lancet Lindström et al, Lancet 2006:368;1673-792006:368;1673-79

0

10

20

30

40

50

Cu

mu

lati

ve in

cid

ence

of

T2D

, %

0 1 2 3 4 5 6 7 8

Follow-up time, years

Intervention

Control

Intervention ceasedIntervention ceased

11


TÄRKEIMMÄT KUOLEMIEN RISKITEKIJÄT KEHITTYNEISSÄ MAISSA V. 2000 (WHO)

Kohonnut verenpaine

Tupakka

Kolesteroli

Korkea BMI

Hedelmien/kasvisten vähäinen käyttö

Liikunnan puute

Alkoholi

Ilman saasteet

Lyijyaltistus

Työperäiset karsinogeenit

Huumausaineet

Suojaamaton seksi

Työperäinen hiukkasaltistus

Työtapaturmien riskitekijät

ELINTAVAT AVAINASEMASSA


Eri tekijöiden osuus ennenaikaiseen kuolleisuuteen

- Elintavat 40 %

- Perintötekijät 30 %

- Sosiaaliset olosuhteet 15 %

- Terveydenhuolto 10 %

- Fyysiset ympäristöaltisteet 5 %

(McGinnis 2004)


TERVEYDENHUOLLON VAIKUTUS KANSANTERVEYTEEN ON RAJALLINEN - Avainasemassa elintavat ja Avainasemassa elintavat ja

elinympäristöelinympäristöTerveyspolitiikka ja ”terveys Terveyspolitiikka ja ”terveys

kaikissa kaikissa politiikoissa”politiikoissa” Terveydenhuollossa Terveydenhuollossa

perusterveydenhuolto perusterveydenhuolto avainasemassaavainasemassa


Ehkäisyn strategiat1) Korkean riskin strategia

– Riskitekijöiden mittaus, riskien arviointi, yksilöllinen interaktio

– Elintapa- ja lääkeinterventiot– Mitä korkeampi riski, sitä kustannusvaikuttavampi– Perusterveydenhuollon keskeistä työtä

2) Väestöstrategia– Politiikkatoimilla ja terveyden edistämisellä

vaikutetaan väestön elintapoihin: ravinto, tupakka, liikunta, alkoholi, liikenne ym.

– Kustannusvaikuttavin tapa edistää väestön terveyttä

EIVÄT OLE TOISIAAN POISSULKEVIA

– MOLEMPIA TARVITAAN

– TUKEVAT TOISIAAN


VÄESTÖN ELINTAVAT SUOMESSA • Myönteinen kehitys:

– Miesten tupakointi suuresti vähentynyt ja naisten tupakoinnin lisäys pysähtynyt

– Ruokavalio yleisesti suuresti parantunut (rasva, suola, kasvikset)

– Vapaa-ajan liikunta lisääntynyt

• Haasteita:– Alkoholin kulutus noussut– Huumeet uhkana – Virvoitusjuomien ja makeisten – kulutus noussut, uusia rasvan – lähteitä– Arkiliikunta vähentynyt– Väestö lihoo


Ennaltaehkäisy/terveyden edistäminen (erityisesti terveillä elintavoilla)

• Ehkäisee tauteja (laajasti)Ehkäisee tauteja (laajasti)• Lisää toimintakykyäLisää toimintakykyä• Lisää subjektiivista terveyttäLisää subjektiivista terveyttä

KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄTERVEYTTÄ


Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978–2009

24

Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978–2009

0

10

20

30

40

5078

-79

80-8

182

-83

84-8

586

-87

88-8

990

-91

92-9

394

-95

96-9

798

-99

2000

-01

2002

-03

2004

-05

2006

2007

2008

2009

vuosi

%

Miehet

Naiset

15-24-v Miehet

15-24-v Naiset


25

Tupakointistatus v. 2009

Miehet Naiset

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

15-2

4

25-3

4

35-4

4

45-5

4

55-6

4

yht./

tota

l

15-2

4

25-3

4

35-4

4

45-5

4

55-6

4

yht./

tota

l

Päivittäin tupakoiva Satunnaisesti tupakoiva

Lopettanut 1-12 kk sitten Lopettanut yli vuosi sitten/Ex-smoker

Tupakoimaton Puutteellinen tieto/Incomplete data


26

Päivittäin tupakoivien huolestuneisuus tupakoinnin terveyshaitoista, lopettamista haluavien ja lopettamista

yrittäneiden osuus (%) 1978–2009Miehet

0

20

40

60

80

100

78-7

983

-85

89-9

093

-94

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

vuosi

%

Huoli tupakoinnin aih. terveyshaitoista Haluaa lopettaa tupakoinnin

Yrittänyt lopettaa 12 kk:n aikana

Naiset

0

20

40

60

80

100

78-7

983

-85

89-9

093

-94

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

vuosi

%


27

Ympäristön tupakansavulle altistuminen työpaikalla vähintään tunnin ajan 1985–2009

0

10

20

30

40

50

60

70

8085 -86

-87

-88

-89

-90

-91

-92

-93

-94

-95

-96

-97

-98

-99

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

vuosi

%

Miehet, päivittäintupakoivat

Naiset, päivittäintupakoivat

Miehet, muut

Naiset, muu


28

Leivällä käytetty rasva, miehet 1978–2009

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1978

1979

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

vuosi

%

Ei lainkaan

Kevytlevite

Kasvistanolimargariini

Margariini/Rasvalevite

Voi-kasviöljyseos

Voi


29

Leivällä käytetty rasva, naiset 1978–2009

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1978

1979

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

vuosi

%

Ei lainkaan

Kevytlevite

Kasvistanolimargariini

Margariini/Rasvalevite

Voi-kasviöljyseos

Voi


30

Ruoan valmistuksessa käytetty rasva 1978–2009

//0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1978

1979

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

vuosi

%

Ei mitään

Kasviöljy

Juokseva kaviöljyvalm.

Kevytlevite

Rasiamargariini

Talousmargariini

Voi-kasviöljyseos

Voi


31

Maitolaatu 1978–2009, miehet

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

10019

7819

7919

8019

8119

8219

8319

8419

8519

8619

8719

8819

8919

9019

9119

9219

9319

9419

9519

9619

9719

9819

9920

0020

0120

0220

0320

0420

0520

0620

0720

0820

09

vuosi

%

Ei juo maitoa

Rasvaton maito

Ykkösmaito, rasvaa 1 %

Kevytmaito, rasvaa 1.5 %

Täysmaito, rasvaa 3,5 %

Tilamaito, rasvaa 4.4 %


32

Maitolaatu 1978–2009, naiset

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

10019

7819

7919

8019

8119

8219

8319

8419

8519

8619

8719

8819

8919

9019

9119

9219

9319

9419

9519

9619

9719

9819

9920

0020

0120

0220

0320

0420

0520

0620

0720

0820

09

vuosi

%

Ei juo maitoa

Rasvaton maito

Ykkösmaito, rasvaa 1 %

Kevytmaito, rasvaa 1.5 %

Täysmaito, rasvaa 3,5 %

Tilamaito, rasvaa 4.4 %

Seerumin kolesteroli 25–64-vuotiailla miehillä

5

5,5

6

6,5

7

1982 1987 1992 1997 2002 2007

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Turku/Loimaa

Helsinki/Vantaa

Oulun lääni

Lapin lääni

mmol/l

2110.04.23



Suolan saanti Suomessa 1977-2007

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

Laskettu, miehet

Laskettu, naiset

24 t virtsa, miehet

24 t virtsa, naiset

Lin. (24 t virtsa,miehet)Lin. (24 t virtsa,naiset)Lin. (Laskettu,miehet)Lin. (Laskettu,naiset)

g/vrk

Vuosi

10.04.23

35/1610.04.23

Alkoholijuomien tilastoitu kulutus Suomessa juomaryhmittäin litroina 100 prosentin alkoholia asukasta kohti, 1953–2010

Tilastoitu kulutus


36

Eri alkoholijuomien käyttö1982–2009

Miehet

0

20

40

60

80

100

82-8

485

-86

87-8

889

-90

91-9

293

-94

95-9

697

-98

99-2

000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

vuosi

%

Käyttänyt alkoholia Olutta Väkevää alkoholia

Viiniä Long drink -juomia Siideriä

Naiset

0

20

40

60

80

100

vuosi

%


37

Terveysliikunta* ikäryhmän mukaan vuonna 2009

* UKK-instituutin terveysliikunnan suositukset: www.ukkinstituutti.fi

Miehet Naiset

0

1020

3040

50

6070

8090

100

Ikäryhmä

%

Ei säännöllistä liikuntaa

Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa

Reipasta tai rasittavaa liikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi

Riittävästi lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa

Tarpeeksi kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa

Suosituksen mukaisesti kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua


38

Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen* 1979–2009

Miehet

0

20

40

60

80

100

vuosi

%

Vapaa-ajan liikuntaa väh. 2 kertaa viikossa

Vapaa-ajan liikuntaa väh. 4krt/viikko

Naiset

0

20

40

60

80

100

1979

1981

1983

1985

1987

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

vuosi

%

Vapaa-ajan liikuntaa väh. 2 kertaa viikossaVapaa-ajan liikuntaa väh. 4 krt/viikko

* vähintään 30 minuutin ajan, niin että ainakin lievästi hengästyy ja hikoilee


39

Työmatkoihin kävellen tai pyöräillen käytetty aika 1979–2009

Naiset

0

20

40

60

80

100

1979

1981

1983

1985

1987

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

vuosi

%

Työmatkaliikuntaa päivittäin väh. 15 min.

Työmatkaliikuntaa päivittäin 30 min. tai enemmän

Miehet

0

20

40

60

80

100

1979

1981

1983

1985

1987

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

vuosi

%

Työmatkaliikuntaa päivittäin väh. 15 min.

Työmatkaliikuntaa päivittäin 30 min. tai enemmän

0

5

10

15

20

25

1982 1987 1992 1997 2002

Miehet

Naiset

LIHAVUUS YLEISTYNYT

Lähde: FINRISKI -tutkimus

%



41

Ylipainoisten osuus (BMI≥25 kg/m²)1978–2009

Miehet

0

20

40

60

80

78-7

980

-81

82-8

384

-85

86-8

788

-89

90-9

192

-93

94-9

596

-97

98-9

920

00-0

120

02-0

320

04-0

520

0620

0720

0820

09

vuosi

%

15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 Total

Naiset

0

20

40

60

80

78-7

980

-81

82-8

384

-85

86-8

788

-89

90-9

192

-93

94-9

596

-97

98-9

920

00-0

120

02-0

320

04-0

520

0620

0720

0820

09

vuosi

%


42

Elintapojen kehitys ja koulutusryhmittäiset erot

• Päivittäistupakointi on vähentynyt, mutta koulutusryhmäerot tupakoinnissa ovat kasvaneet

• Alkoholinkulutus lisääntynyt ja pysynyt korkealla tasolla. Miehillä koulutusryhmäerot hävisivät, kun alkoholinkulutus lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä vuoden 2004 verouudistuksen jälkeen

• Ruokatottumuksissa myönteisiä muutoksia. Terveellisten ruokatottumusten koulutusryhmäerot ovat kaventuneet naisilla, mutta ei miehillä

• Naisten työmatkaliikunta yleisempää kuin miesten. Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen on lisääntynyt, mutta terveysliikunnan suositukset toteutuvat harvoin

• Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen yleistynyt kaikissa koulutusryhmissä, mutta miehillä vapaa-ajanliikunnan harrastaminen on yleisintä ylimmässä koulutusryhmässä

• Ylipainoisuus on lisääntynyt kaikissa koulutusryhmissä ja se on yleisintä alimmassa koulutusryhmässä

Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978–2009 43

Yhteenveto

• Useat kansantauteihin liittyvistä elintavoista - esimerkiksi tupakointi ja eräät ruokatottumukset - ovat pitkällä aikavälillä kehittyneet myönteisesti Suomen työikäisessä väestössä

• Alkoholinkäytön ja ylipainon kehitys ei kuitenkaan ole ollut myönteistä

• Elintavoissa edelleen koulutusryhmittäisiä eroja

VÄESTÖN ELINTAVAT SUOMESSA • Myönteinen kehitys:

– Miesten tupakointi suuresti vähentynyt ja naisten tupakoinnin lisäys pysähtynyt

– Ruokavalio yleisesti suuresti parantunut (rasva, suola, kasvikset)

– Vapaa-ajan liikunta lisääntynyt

• Haasteita:– Alkoholin kulutus noussut– Huumeet uhkana – Virvoitusjuomien ja makeisten – kulutus noussut, uusia rasvan – lähteitä– Arkiliikunta vähentynyt– Väestö lihoo


Ennaltaehkäisy/terveyden edistäminen (erityisesti terveillä elintavoilla)

• Ehkäisee tauteja (laajasti)• Lisää toimintakykyä• Lisää subjektiivista terveyttä

KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ



Elintavat avainasemassa – keppiä vai porkkanaa

• Molempia tarvitaan – sopivassa suhteessa

• Periaatteessa positiivinen tuki parempi, mutta myös rajoituksia ym.

10.04.23


Esimerkkejä: keppiä- Haittaverot (tupakka, alkoholi)

- Savuttomat tilat

- Saatavuuden rajoittaminen (alkoholi, limsa-automaatit)

- Liikennerajoitukset

EDUT: Halpaa, tehokasta

HAITAT: Hyväksyttävyys

Rajoittavat valintoja

10.04.23


Esimerkkejä: porkkanaa- Parempi saatavuus (elintarvikkeet)

- Paremmat mahdollisuudet (liikuntapaikat)

- Henkilökohtainen tuki (neuvonta, ryhmät)

- Taloudelliset insentiivit (halvempi hinta)

EDUT: Positiivista tukea

HAITAT: Kustannukset

10.04.23

KENEN VASTUU?1. Kansalaisen vastuu

”Kukaan ei voi pitää Sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin Sinä itse”

2. Ympäristön vastuu

Ympäristö tärkeä mahdollistava tai

rajoittava tekijä

”Make the healthy choice

the easy one”

(Ottawa declaration 1981)

MOLEMPIA TARVITAAN

YKSILÖ

TERVEYDEN YLLÄPIDON

TAAKKA

YHTEISKUNTA


Miten tuetaan yksilöä elintapojen muuttamisessa?

• Terveysinformaatio

• Terveystaitojen viestintä

• Käytännön opastus

• Sosiaalinen ja ympäristön tuki (perhe, koulut, työyhteisö ym.)

• Poliittisen päätöksenteon tuki


• Yksilöön suuntautuva terveyskasvatus voi ahdistaa

• Ympäristön muutoksiin tähtäävät päätökset usein hankalia – varsinkin muutosvaiheessa

• Asiantuntijoiden velvollisuus on esittää oikeaa tietoa – sopivalla tavalla

• Ihmisten elintavat voimakkaasti sidoksissa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön – ympäristön muutos vähentää yksilön painetta


Lisääkö tieto tuskaa?

Pelottelu vai positiivinen sanoma?

• Positiivinen aina myönteistä ja pitkän päälle tehokasta

• ”Pelottelu” (=riskeistä kertominen) on realismia ja tarpeen ”herättää” ihmisiä

Sopiva tasapaino: riskeistä kertominen, mutta sitten realistiset keinot riskien vähentämiseksi ja positiivisiksi seurauksiksi


Yksilön vai yhteiskunnan vastuu: erityisnäkökohtia

• Lasten kohdalla vastuu on aikuisilla (perhe, koulu, yhteiskunta)

• Kaupallisen toiminnan vastuu (markkinointi, lobbaus)


ElinkeinoelämäVastustaessaan yleensä säätelyä korostaa yksilön vastuuta.

YKSILÖN VASTUUN KOROSTAMINEN

Lisää helposti yksilöiden ”syyllistämistä”

Lisää helposti terveyseroja (vahvat onnistuvat)


Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista on sekä yksilöllä että yhteiskunnalla• Kysymys on sosiaalisesta

muutosprosessista, jossa molemmat vaikuttavat toisiinsa: yksilöiden muutokset tukevat yhteiskunnallisia muutoksia ja päinvastoin


8th Global Conference on Health Promotion - Health in All Policies

Helsinki, Finland from 10 to 14 June 2013

From Ottawa to Helsinki

8th Global Conference on Health Promotion8th Global Conference on Health Promotion

• Jointly organized by the Ministry of Social Affairs and Health of Finland and the World Health Organization

• Target audience: – high and mid-level representatives from health

and non-health sectors and WHO Member States

– NGOs, experts

• Up to 800 participants from all WHO regions - by invitation only

Focus on "how-to"• How to get health concern integrated and taken into

account in other sectors' policies?

• Concrete guidance to member states; how-to collaborate with other sectors in a systematic way:

• structures, mechanisms, processes and expertise needed

“ …we must remember health is an outcome of all policies…” – Ban Ki Moon

Moon, Ban Ki. (2009). Statement to the World Health Assembly, Geneva.

Tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen on inhimillinen tavoite, mutta myös talouden etu yhteiskunnassa

• Terveydenhuollon menojen kasvun hillitseminen

• Työikäisen työvoiman saatavuus ja työkyky (valtio, työnantajat)

• Kasvavan ikäihmisten joukon toimintakyky (ja palvelusten tarve)

Tarvitaan niin terveydenhuollon kuin yhteiskuntapolitiikan toimenpiteitä


KIITOS

terveyden kehittymisen ja terveyden edistämisen trendejä

Health & Medicine