Tieto ja osaaminen julkisen sektorin muutoksessaHarri Laihonen, Tutkimusjohtaja, FT, KTM

Agenda

1. Intro – esityksen näkökulman määrittäminen.

2. Muutoksesta ja sen määrittämistä tieto- ja osaamistarpeista.

3. Tietojohtamisen kyvykkyyden rakentaminen.

Julkisen

sektorin

muutos

Uudet

roolit ja

tehtävät

Uutta

tietoa

Uudet

osaamiset

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/20110606Toimin/tuottavuusopas_low.pdf

Tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen

Esityksen lähtökohtanaTietoperustainen organisaationäkemys

1. Tieto on organisaation toiminnan mahdollistava keskeinen resurssi.

2. Tieto on erityinen ja harvinainen resurssi – vaikeasti korvattavissa ja kopioitavissa.

3. Tieto tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia ja/tai auttaa neutralisoimaan ulkoisia uhkia.

4. Tieto on meissä yksilöissä ja organisaation päätehtävä on tiedon soveltaminen.

5. Johdon tehtävä koordinoida niitä prosesseja, joilla tieto integroidaan tuotteiksi ja palveluiksi.

Grant RM (1996) Toward a Knowledge-Based Theory of the Firm. Strategic Management Journal 17: 109-122.

Tietoresurssit

Mitä tietoresursseja

tavoitteet

edellyttävät?

Päätöksenteko

Minkä tiedon

varassa päätöksiä

tehdään?

TarvittavatNykyisetTiedon

prosessointiTiedon

keruu

Toiminnan tavoitteet

yksilö, organisaatio tai

palvelujärjestelmä

Laihonen, H., Lönnqvist, A. and Metsälä, J. (2015), “Two knowledge perspectives to growth management”, VINE, 45(4), 473-494.

Kaksi toisiaan täydentävää näkökulmaa

Tieto Arvo

RQ1: Miten tiedosta luodaan arvoa?

(yhdessä sidosryhmien kanssa)

RQ2: Kuka johtaa, mitä ja miten?

RQ3: Miten yhteiskunnalliset arvot kehittyvät ja

muuttavat tapaamme kerätä ja tulkita informaatiota?

Yhteiskunnan kehitys määrittää tieto- ja osaamistarpeet

https://www.sitra.fi/en/news/sitras-2016-trends-list-revealed/

Kuva: https://guardian.ng/technology/fourth-industrial-revolution-nigerias-next-phase-of-growth/

Scientific

mgmtPlural

leadershipHeroic leaders

“Change of times, changing leadership”

Kalvo: Prof. Arja Ropo, TAU

Julkisjohtamisen evoluutio

Perinteinen julkishallinto Uusi julkisjohtaminen Uusi julkinen hallinta

- Vakaa

- Lakisääteisyys

- Huomio säännöissä ja

ohjauksessa

- Politiikan ja hallinnon

erottaminen

- Professioiden valta

palvelutuotannossa

- ”Public goods”

- Kilpailullinen

- Hallinnon vahva asema

professioihin ja poliitikoihin

nähden

- Yritysmäiset johtamistavat

- Panosten ja tuotosten

mittaaminen, auditointi

- Markkinoiden, kilpailun ja

sopimusohjauksen

hyödyntäminen

- ”Public choice”

- Jatkuvasti muuttuva

- Yhteisöt ja verkostot

politiikan toteuttajina

- Verkostojen hyödyntämien

palvelutuotannossa

- Hajautunut ja moniarvoinen

- ”Public value”

Mukaillen: Osbourne 2010; Benington, 2007; Hakari, 2013

Tieto- ja osaamistarpeita määrittävät

1. teknologinen kehitys,

2. toimialojen verkottuminen,

3. asiakaslähtöisyyden vahvistuminen sekä

4. kestävään kehitykseen perustuvan ajattelun vahvistuminen.

Osaaminen 2035

Tieto- ja osaamistarpeita määrittävät

https://www.oecd.org/gov/skills-for-a-high-performing-civil-service-9789264280724-en.htm

Kysyntäpuolella julkiset palvelut yrittävät ratkaista yhä

monimuotoisempia ongelmia yhteiskunnassa, joka on

näkökulmissaan ja odotuksissaan yhä moniarvoisempi.

Tarjontapuolella hallinnan järjestelmät ja työkalut ovat

entistä digitaalisempia, avoimempia ja

verkostoituneempia.

Tieto- ja osaamistarpeita määrittävät

1. Ongelmien ja ratkaisujen kompleksisuus

2. Tiukka taloudellinen ympäristö

3. Uudet teknologiat ja digitaalinen aikakausi

4. Työn epävarmuus ja organisatorisen kyvykkyyden lasku

5. Työmarkkinasuhteet

https://government.unimelb.edu.au/__data/assets/pdf_file/0011/2654444/MSoG-21c-Draft2_2_.pdf

Tietojohtamisen kyvykkyyden rakentaminen

Tietojohtamisen kyvykkyys• Kyvykkyyksillä tarkoitetaan käytäntöjä ja toimenpiteitä, joiden avulla resursseista luodaan

arvoa tuotteiden ja palveluiden muodossa. Kyvykkyyksiin luetaan organisatorinen kompetenssi, joka pohjautuu taitoihin (esim. johtamiskyky) ja prosesseihin (esim. tiedon jakaminen).

•Tietojohtamisen kyvykkyydellä tarkoitetaan organisaation kykyä hyödyntää tietoa. Se voidaan nähdä kykynä luoda, kerätä, jakaa ja soveltaa tietoa.

Prahalad, C. K., & Hamel, G. (1990). The core competence of the corporation. Harvard Business Review, 68(3), 79–91.

(Alavi & Leidner, 2001; Gold et al., 2001; Tanriverdi, 2005).

Päätöksenteon tuki (tiedolla johtaminen)

Laihonen, H. Hannula, M., Helander, N., Ilvonen, I., Jussila, J., Kukko, M., Kärkkäinen, H., Lönnqvist, A., Myllärniemi, J.,

Pekkola, S., Virtanen, P., Vuori, V. and Yliniemi, T. (2013) Tietojohtaminen, Juvenes Print. Tampere

Lue lisää esim. kirjoittajilla Jarmo Vakkuri tai Pentti Meklin

Economy

Efficiency

Effectiveness

Equity4E

Julkisen talousjohtamisen syklimalli1 Strategisten tavoitteiden

suunnittelu ja määritys

2 Operatiivinen suunnittelu

3 Budjetointi

4 Mittaaminen ja seuranta

5 Raportointi,

arviointi ja

palaute

Operatiivisten

suunnitelmien tarkistus

Budjetin tarkistus

Toiminta

Strategisten tavoitteiden

tarkistus ja modifikaatio

Jones, R. & Pendlebury, M. (1992) Public Sector Accounting. Pitman Publishing: London.

Tieto Päätöksenteko

Tulkinta ja keskustelu

Simppeliä, ei tähän tarvita apuja.

Robotit ja AI hoitavat tulevaisuudessa

1) Mitä olemme yhdessä tekemässä, 2) Onko meillä

tarvittavaa tietoa ja osaamista, 3) Mitä tulisi tehdä ja

kenen, ja 4) Miten arvioimme onnistumistamme?

Tietojohtaminen supistuu analytiikaksi

Tietojohtaminen paljon moniulotteisempi

ja laajempi kysymys

Tiedolla johtamisen isot kysymykset

Vrt. Van Dooren: Performance information in the public sector (2010)

Laihonen, H. and Mäntylä, S. (2017), “Principles of performance dialogue in public administration”, International Journal of Public Sector Management, 30(5), pp. 414-428.

Aineeton pääoma

Laihonen, H. Hannula, M., Helander, N., Ilvonen, I., Jussila, J., Kukko, M., Kärkkäinen, H., Lönnqvist, A., Myllärniemi, J.,

Pekkola, S., Virtanen, P., Vuori, V. and Yliniemi, T. (2013) Tietojohtaminen, Juvenes Print. Tampere

Tehokkaan julkisen palvelun edellyttämät taidot

1. Politiikka-analyysi ja -ohjeistus: Uudet teknologiat, politiikkarelevantin tutkimuksen kasvava määrä sekä kansalaisnäkökulmien moninaisuus vaativat uudenlaisia taitoja tehokkaan ja ajantasaisen tuen antamiseksi poliittiselle päätöksenteolle.

2. Palvelutuotanto ja kansalaisten osallistaminen: Tarvitaan uusia taitoja, jotta virkamiehet osaavat sitouttaa kansalaisia, joukkoistaa ideointia ja yhteiskehittää parempia palveluita.

3. Hankinta ja sopimusosaaminen: Tarvitaan uusia taitoja suunniteltaessa, valvottaessa ja johdettaessa sopimuksellista yhteistyötä.

4. Verkostojohtaminen: Edellyttää kykyä tuoda toimijoita yhteen ja taitoa luoda yhteistä ymmärrystä, luottamusta ja sitoutumista.

Kyse on yksilöistä ja heidän osaamisestaan, mutta yksilöt tarvitsevat tuekseen toimivia

teknologisia ratkaisuja, tehokkaita prosesseja ja suhdeverkostoja –

sekä näiden systemaattista johtamista.

https://www.oecd.org/gov/skills-for-a-high-performing-civil-service-9789264280724-en.htm

Roolit määrittävät osaamistarpeetOlemassa olevat roolit (joiden merkitys korostuu)

Asiantuntija (Expert)• Rehellinen ja peloton poliittinen neuvonantaja. Harkintakyky

päätöksenteossa pohjautuen osaamiseen ja kokemukseen.

Säätelijä (Regulator)• Omasta palvelutuotannosta poissiirtyminen edellyttää

tuloksellisuuden johtamista sopimuksessa asetettuihin kriteereihin pohjautuen. Vahva laatu- ja säädösosaaminen.

Sitouttaja (Engager)• Yhteistyö yli rajojen; fokus erityisesti yhteisössä. Tärkeä rooli

poliittisen tuen saavuttamisessa.

Verkottaja (Reticulist)• Verkosto-osaamisen kehittäjä ja käyttäjä. Uudenlaisten

osaamisten tunnistaminen ja yhteen saattaminen. Tuo osaamisia, taitoja yhteen yli organisaatiorajojen.

Vapaasti käännetty lähteestä: https://government.unimelb.edu.au/__data/assets/pdf_file/0011/2654444/MSoG-21c-Draft2_2_.pdf

Uudet roolit

Asiamies, valtuutettu (Commisioner)• Hyvä ymmärrys järjestelmän vaikuttavuustavoitteista ja

tehokkaista tavoista saavuttaa nämä tavoitteet.

Kuraattori, uusimuotoinen taloudenhoitaja (Curator)• Huolehtii arvoista, kulttuurista ja organisatorisesta muistista.

Julkisen arvon varmistaja.

Ennakoija (Foresighter)• Tuo visioita ja mielikuvista strategiseen ajatteluun ja ennakoi

tulevaisuuden muutoksia. Taitoa muuttaa visiot konkreettiseiksi toimiksi.

Tarinankertoja (Storyteller)• Rakentaa tarinoita julkisten palveluiden tulevaisuudesta ja

kommunikoi näitä eri yleisöille. Kyky muovata ja kommunikoida vaihtoehtoisia tulevaisuuksia sekä sitouttaa kuluttajia, kansalaisia ja henkilöstöä uudelleenrakennusprojekteihin.

Mitä taitoja ja osaamisia roolit edellyttävät?Tekniset taidot Kyky käyttää erilaisia metodeita, käytänteitä, prosesseja, työkaluja, tekniikoita ja erikoisosaamista tehtävien suorittamiseksi.

Analyyttiset taidot Kyky tunnistaa keskeiset muuttujat, näiden väliset suhteet ja priorisoida.

Päätöksenteko Kyky valita vaikuttavimmat ratkaisut tarjolla olevien vaihtoehtojen joukosta.

Hallinnollinen osaaminen Kyky noudattaa toimintatapoja ja käytäntöjä, hallita paperityöt ja kustannukset budjetin mukaisesti

Ammatillinen osaaminen Kyky soveltaa erityisosaamista ja harkintakykyä tehtävien suorittamiseksi

Kaupallinen osaaminen Kyky ymmärtää markkinoita ja luoda, johtaa ja tukea niitä julkisen palvelutuotannon kontekstissa

Ihmisten

johtaminen

Kyky yhteistyöhön, tehokkaaseen kommunikointiin, motivointiin ja kouluttamiseen, konfliktien ratkaisemiseen ja tiimityöhön

Kommunikaatio Kyky lähettää ja vastaanottaa informaatiota, ajatuksia ja tunteita yhteisen ymmärryksen ja

merkitysten rakentamiseksi. Kyky luoda tarinoita ja kommunikoida niitä eri medioiden välityksellä.

Vuorovaikutus Kyky kehittää ja ylläpitää luottamusta ja avoimia suhteita esimiesten, alaisten ja kollegoiden välillä

ja tätä kautta edistää informaation kulkua ja luoda tuottavaa työympäristöä

Ihmisten johtaminen Kyky motivoida ja johtaa henkilöstä organisaation tavoitteiden mukaisesti

Kansainvälinen lukutaito Kyky positioina itsensä globaaliin kontekstiin ja kehittää tietämystä, asennetta ja suhteita

vaikuttavan toiminnan takaamiseksi.

Yhteistyö kyky työskennellä tuottavasti sisäisten kollegoiden ja ulkoisten sidosryhmien kanssa synnyttäen

tuloksia, jotka eivät muuten olisi mahdollisia.

Yhteistuotanto Kyky sitouttaa eri yhteisöjä tasapuolisesti ja vastavuoroisesti julkisten palveluiden suunnitteluun ja

tuottamiseen.

Käsitteelliset

taidot

Kyky nähdä organisaatio kokonaisuutena ja ratkaista ongelmia systemaattisesta näkökulmasta. Tärkeä osa näitä taitoja on kyetä

proaktiiviseen työskentelyyn reaktiivisen ongelman ratkaisun ohella

Diagnostiset taidot Kyky määritellä ongelmien todennäköiset syyt tarkastelemalla oireita. Kyky tarkastella komplekseja

kysymyksiä ja tilanteita sekä valita lähestymistavat tilanteen lieventämiseksi.

Juostavuus Kyky käsitellä monitulkintaisia ja komplekseja tilanteita ja nopeasti muuttuvaa kysyntää. Kyky

johtaa muutosta ja vastata laajassa vaikuttajajoukossa tapahtuviin muutoksiin

Suunnittelutaidot Kyky kehittää komplekseja julkisen palvelutuotannon systeemejä ja prosesseja. Kyky hyödyntää

erilaisia tekniikoita aina sidosryhmien sitouttamisesta digitaalisten tekniikoiden ja

suunnitteluoppien soveltamiseen.

Vapaasti käännetty lähteestä: https://government.unimelb.edu.au/__data/assets/pdf_file/0011/2654444/MSoG-21c-Draft2_2_.pdf

Lopuksi - mitä oikeastaan halusin sanoa?1. Australialaisten tutkijoiden raportti nostaa esiin huolen siitä, että julkisella sektorilla

työskentelevät eivät kykene itse riittävästi vaikuttamaan sektorin kehitykseen. Tämä huoli on syytä ottaa vakavasti. Yksi vastaus ongelmaan löytyy tietojen ja taitojen sekä laajemmin organisatorisen kyvykkyyden ajantasaisuudesta huolehtimisesta.

2. Tietoa ja osaamista tulee tarkastella käsi kädessä, jotta kyetään kehittämään julkisen organisaation kyvykkyyttä vastata käsillä oleviin muutoksiin.

3. Tietojohtamisen kyvykkyyttä rakennettaessa huomion pitää olla laajasti siinä tehtäväkokonaisuudessa (roolit), josta julkinen sektori on määrätty vastaamaan.

4. Teknisten taitojen rinnalla tarvitaan kasvavassa määrin pehmeämpiä ihmisjohtamisen taitoja sekä kykyä käsiteelliseen koko organisaation ja/tai palvelujärjestelmän kattavaan analyysiin ja dialogiin.

5. Julkisen sektorin erityisyys kytkeytyy saumattomasti julkisen arvon, yhteisön edun ja demokraattisten prosessien varmistamiseen. Näistä määrittyvät myös tietojohtamisen lähtökohdat.