tämä versio pelikirjasta on luonnos - keski-suomi 2021 · 2019-06-25 · ytimen muodostavat...

Keski-Suomen Lapset, nuoret ja perheet – Pelikirja yhteiseen työhön ja toimintaan

”Elämä on joukkuepeliä”

25.6.2019 Petri Oinonen

Tämä versio pelikirjasta on luonnos

Pelikirja yhteiseen työhön ja toimintaanJohdanto

Mistä on kyse?Pelikirja koostuu teoria- ja työkirja –osioista. Teoria osuuden yhteydessä on niin sanottuja yhteisiä, koko Keski-Suomea koskettavia asioita. Työkirja –osiossa tarkastellaan kunta- ja asuinalue kohtaisia tietoja. Pelikirja on tarkoitettu sivistystoimen-sosiaalitoimen-terveystoimen-3.sektorin ammattilaisille, kuten kuntien Lape-ryhmille tai asuinalueiden perhekeskusverkostoille, yhteisen työn ja toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Turvaamaan eri toimijoiden välinen vuoropuhelu ja näin tukemaan yhteen sovittavaa ja tietoon pohjautuvaa johtamista.

Tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden voimavarojen vahvistaminen ja hyvinvoinnin edistäminen, sekä tarvittaessa oikeanlainen tuki, oikeaan aikaan. Yhdessä tekemisellä tavoitellaan synergiaa ja resurssien järkevää käyttöä, jolloin kokonaisuutta tarkasteltaessa oletettavasti saadaan myös euroja säästöön.

Pelikirja yhteiseen työhön ja toimintaan

Johdanto

Pelikirjan hyödyt:Pelikirja on työkalu, jota käyttävät lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivat oleelliset toimijat, kuten kuntien Lape-ryhmät tai alueiden perhekeskusverkostot. Se tukee lasten, nuorten ja perheiden arjessa tapahtuvan toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia YHDESSÄ, yli hallinnonrajojen, LÄHELLÄ lapsia, nuoria ja perheitä, tukien heidän HYVÄÄ ARKEA.

Pelikirja kokoaa kunnassa tai asuinalueella tapahtuvaan toimintaan liittyvät tiedot ja asiat yhteen yhteiseen paikkaan, luoden rakenteen lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta toimivaan yhteistyöhön, sekä edistäen toiminnan yhteen sovittamista yhdeksi kokonaisuudeksi. Pelikirja tukee verkostojohtamista, toimien muistilistana, jonka kautta voidaan linjata ja sopia asioita.

Pelikirja toimii viestinnän välineenä, antaen hallinnonalasta tai toimijasta riippumatta yhteisen orientaation. Sitä voi hyödyntää myös perehdyttämisessä. Pelikirja tekee olemassa olevan toiminnan ja toimijat näkyväksi, auttaen purkamaan päällekkäisyyttä ja huomioimaan palveluaukot.

Tavoitteena on hyödyntää digitaalista ohjausjärjestelmää, joka huolehtii tiedon koonnista, mahdollistaen yhteistoiminnan syvemmällä tasolla eli asiakasrajapinnassa. Tällöin mahdollistuu tehokkaampi interventio: oikeaan aikaan, oikeanlaista tukea.

Pelikirjan avulla yhtenäistetään toimintaa Keski-Suomessa. Myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti myös muualla Suomessa.

Pelikirja yhteiseen työhön ja toimintaanJohdanto

Kuinka tulkitsemme perhekeskustoimintamallia?Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman mukaisesti toiminnan ja palveluiden pääpaino on hyvinvoinnin edistämisessä ja varhaisessa tuessa. Voimavarojen vahvistaminen, hyvinvoinnin edistäminen ja varhainen tuki tapahtuvat pääsääntöisesti lapsen, nuoren ja perheen arjen ympäristössä kuten kotona, lähiverkostoissa, luonnossa, harrastuksissa, neuvolassa, päiväkodissa tai koululla. Jotta yhteinen työ ja toiminta onnistuu, tarvitaan yhteinen toimintamalli. Ensisijaisesti Perhekeskustoimintamalli onkin toimintakulttuuriin liittyvä tapa ajatella, mutta myös rakenne, joka tukee verkostoyhteistyötä. Se kokoaa asukkaat, kunnan, maakunnan, yksityisen, järjestöjen ja kolmannen sektorin toimijat yhdessä toimivaksi kokonaisuudeksi. Rakenteeseen kytkeytyy myös maakunnan ulkopuolelta, esimerkiksi osaamis- ja tukikeskuksista tulevat palvelut. Toimiva vuorovaikutus on perusta yhteiselle työlle ja toiminnalle. Vuorovaikutus vaatii rakenteita ja jatkuvuutta, joita pelikirjan käyttö osaltaan edistää.

Perhekeskustoimintamalliin kuuluvan verkoston tehtävänä on muun muassa edistää lasten ja perheiden hyvinvointia sekä terveyttä esimerkiksi vanhemmuutta ja parisuhdetta tukemalla. Yhtenäisen verkoston avulla on mahdollista järjestää monipuolisempaa ammattilaisten sekä vapaaehtoisten ja vertaisten antamaa tukea mm. vanhemmuuteen. Perheet saavat palveluohjausta, sekä tarpeen mukaista apua ja tukea oikeaan aikaan. Vanhempien elämäntilanteeseen liittyviä tuen tarpeita tunnistetaan ja tukea annetaan jo raskauden ajalta lähtien. Verkosto tukee erotilanteissa olevia vanhempia vanhemmuuden jatkumiseen ja sovinnolliseen eroon. Kohtaamispaikat ovat perheille tarpeellisia niiden tarjoaman vertaistuen ja yhteisöllisyyden vuoksi. Perhekeskustoiminnan tehtävänä on myös ehkäistä lähisuhdeväkivaltaa ja se huomioi toiminnassaan perheiden moninaisuuden ja monikulttuurisuuden.

Lape-teoriaLapset, nuoret ja perheet – Pelikirja yhteiseen työhön ja toimintaan

Sirpalemainen kokonaisuus…

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden tilannekuva Suomessa

Vai yksi kokonaisuus?

”Lapsen oikeudet ja lapsen etu”

”Voimavarojen vahvistaminen”

”Lapsi- ja perhelähtöisyys”

”Perheiden monimuotoisuus”

Yhteiseen toimintaan, yhteinen toimintamalli

Ratkaisuna perhekeskus-

toimintamalli?

TÄRKEINTÄ ON ASUKKAIDEN ARKI ja lähipalvelut

Pääpaino hyvinvoinnin edistämisessä ja varhaisessa tuessa

SOTE Lähipalvelut

Palveluohjaus

Sähköiset palvelut ja -asiointi, itsehoito

Yhteistyö, jalkautuminen, konsultaatio

Lähtökohtana Keski-Suomen perhekeskustoimintamallissa

Lapsen, nuoren ja perheen hyvinvoinnin kannalta kaikkein merkittävintä on heidän elämä:

koti ja perhe, yhteisöllisyys ja lähiverkostot, toimeentulo,

hyvinvoinnin edistäminen, luonto, harrastustoiminta, kaupat jne. Elämään liittyvät lasten,

nuorten ja perheiden universaalit palvelut, joihin

kuuluvat neuvola, varhaiskasvatus, koulu, oppilas-

ja opiskelijaterveydenhuolto sekä oppilas- ja

opiskelijahuolto. Näillä suurin osa pärjää elämässään.

SOTE Erityispalvelut

Petri Oinonen 14.3.2019

Pärjäämisen tueksi tarvittaessa järjestetään erityisen tuen palveluja.

Tällä ajattelulla lasten, nuorten ja perheiden palvelut kietoutuvat

asiakastarpeen ympärille ja universaalit palvelut yhdessä asukkaiden ja heidän arjen toimijoiden kanssa muodostavat

perhekeskustoimintamallin ytimen.

Yhteiseen toimintaan, yhteinen toimintamalli

Vuorovaikutuksella kohti yhteistä toimintaa- Perhekeskustoiminta on ennen kaikkea verkostotyötä- Onko meidän verkostoyhteistyö toimivaa ja koordinoitua?- Millaista yhteistyötä tavoittelemme?- Miten yhteistyö toimii kun se toimii tavoitteemme mukaisesti?

Tiedon

jakamista ja

välittämistä

Ensimmäisen asteen

koordinaatio:

keskustelu, mielipiteen

muodostus ja yhteinen

maailmankuva

Toisen asteen

koordinaatio:

käyttäytymisen

muutosta osaoptimoinnin

estämiseksi ja

synergioiden

saavuttamiseksi

Yhteinen työ ja

toiminta: yhteiset

tavoitteet ja mittarit

onnistumiselle, yhteen

sovitettu johtaminen

Petri Oinonen 2019 mukaillen Airaksinen 2017

Koor-dinaa

tio lisään

tyy

”Organisoituminen ei ole vallan jakoa, vaan vuorovaikutuksen uudelleen järjestelyä.” O-P Heinonen 24.4.2018

Tavoitetila

Kohti yhteistä lapsikäsitystä• Lapsikäsitys on sidoksissa maailmankuvaan ja siitä nousevaan ihmiskäsitykseen. Ihmiskäsitys on yksilön

tai yhteisön käsitys siitä, mikä on ihmisen olemus, alkuperä ja päämäärä ja mikä asema ihmisellä on suhteessa toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Lapsikäsityksessä sanaan lapsi sisältyy myös lapsen ja lapsuuden suhde aikuiseen ja aikuisuuteen. Eri uskonnoilla ja filosofisilla suuntauksilla on erilaisia ihmiskäsityksiä samoin kuin eri tieteen- ja hallinnonaloilla.

• Yhteistä lapsikäsitystä tarvitaan, koska lapsikäsitys ohjaa eri alojen ammattilaisten toimintaa ja yhteistyötä perheiden kanssa. Tapoihin kohdata lapsi vaikuttavat paitsi omat oletuksemme ja arvomme, myös koulutuksemme sekä työtä ohjaava lainsäädäntö ja muut säädökset. Tällä hetkellä lapsikäsitys on pirstaleinen, ja lapsi nähdään esimerkiksi oppilaana, potilaana tai maahanmuuttajana riippuen siitä, millaista palvelua hän hakee. Lapsilähtöisen palvelujärjestelmän luomista edistää, jos eri alojen toimijoilla on yhteinen tapa käsittää lapsi ja lapsuus tai ainakin ymmärrys toinen toisensa lapsikäsityksestä.

• Lapsikäsitys YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa:

• Hakalehdon (2015) tiivistys lapsen oikeuksien sopimuksen merkityksestä on seuraava: Lapsioikeuden ytimen muodostavat lapsen oikeuden sopimuksen keskeiset periaatteet, jotka lapsen oikeuksien komitea on nostanut esiin sopimuksen täytäntöönpanossa. Periaatteet ovat 1) lapsen oikeus kehitykseen, 2) syrjimättömyys, 3) osallisuus ja 4) lapsen edun ensisijaisuus. Nämä sopimuskohdat tulee ottaa huomioon kaikkien muiden sopimuskohtien tulkinnassa. (Suvilehto 2015, 63).

• Näiden periaatteiden toteutumista voidaan tarkastella kaikissa lapsen kasvuympäristöissä.

Lähde: Lea Pulkkinen (toim.) Kohti yhteistä lapsikäsitystä 12/2018

Laki velvoittaa yhteistyöhön• Terveydenhuoltolaki pykälät: 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa, 32 Sosiaali- ja

terveydenhuollon yhteistyö ja 33 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

o Esim. pykälä 12: Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jos sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa.

• Lastensuojelulain pykälät: 11 Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen, 12 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, 14 Moniammatillisen asiantuntemuksen turvaaminen

• Esim. pykälä 11: Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on lastensuojelua järjestäessään oltava tarvittaessa yhteistyössä kunnan eri hallintokuntien, muiden viranomaisten samoin kuin muiden kuntien ja kuntayhtymien sekä muiden palveluja järjestävien yhteisöjen ja laitosten kanssa riittävien ja tarvetta vastaavien palvelujen järjestämiseksi ja asiantuntemuksen turvaamiseksi kunnassa.

• Perusopetuslain pykälät: 15 Opetussuunnitelma

• Liikuntalaki

• Sosiaalihuoltolain pykälät: 6 Neuvonta ja ohjaus, 7 Rakenteellinen sosiaalityö, 9 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen

Keski-Suomen väestö ja tavoitetila

Keski-Suomen väestö kunnittain ja alle 18-vuotiaat 2018 (% asukasluvusta)

Alle 7-vuotiaiden, alle 18-vuotiaiden ja alle 30-vuotiaiden sijoittuminen Keski-Suomessa

TAVOITE:Keski-Suomi tunnetaan vuonna 2025 lasten,

nuorten ja perheiden hyvinvoinnin maakuntana.

TAVOITTEEMME on ilveksenloikka professio-, palvelujärjestelmä- ja

organisaatiokeskeisestä toimintamallista kohti mallia, jonka keskiössä ihminen itse ja yhteisönsä

jäsenenä rakentaa omaa ja läheistensä hyvinvointia ja toimintakykyä.

101 Lapsitekoahttps://www.kehofinland.fi/wp-content/uploads/2018/06/KeHO-esitys-final.pdf

KESKI-SUOMI – HYVINVOINNIN KÄRKIMAAKUNTA

https://haukkalansaatio.com/101-keskisuomalaista-lapsitekoa/

https://www.kehofinland.fi/wp-content/uploads/2018/06/KeHO-esitys-final.pdf

Yhteiset arvot jotka

ohjaavat toimintaamme

Keski-SuomessaArvokeskustelua on käyty yhdessä Keski-Suomen perhekeskusyhdyshenkilöiden

kanssa vuodesta 2016 lähtien. Seuraavat kolme arvoa ovat valikoituneet kaikille

yhteisiksi arvoiksi.

Mihin luotan? Luotan omaan tekemiseeni.

Luotan toisten työhön ja heidän osaamiseensa.

Luotan lapsen, nuoren ja perheen kykyihin.

Tavoitteeni on: Lapsi, nuori ja koko perhe luottavat omiin taitoihinsa sekä muihin toimijoihin.

Palvelulupaus: Toimin avoimesti ja kunnioittavasti. Kohtaan, kuuntelen ja keskustelen kunnioittavaa

dialogia käyttäen. Pidän lupauksistani kiinni, en lupaa, jos en pysty.

Muistan, että luottamus rakentuu vaiheittain eri tahojen yhteistyön, tapaamisten ja

verkostotoiminnan kautta.

LUOTTAMUS

EETTISYYSMitä eettisyys tarkoittaa? Kaikessa taustalla on tarkoitus ja tavoite tehdä toiselle hyvää. Toimintaa leimaa läpinäkyvyys ja kestävyys ratkaisuissa. Lapset, nuoret ja perheet ovat tasavertaisessa asemassa: jokaisella on oikeus saada palvelua oikeaan aikaan, oikeassa paikassa, tarpeiden mukaisesti. Yksityisyyden suojaa kunnioitetaan ja sitä turvataan. Inhimilliset tavoitteet ovat euroja tärkeämpiä.

Tavoitteeni on: Jokainen tulee kohdelluksi oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja kunnioitettavasti.

Palvelulupaus: Kohtelen ihmisiä tasa-arvoisesti. Tarjoan apua ja tukea tarpeiden mukaisesti. Omien intressien kustannuksella en aiheuta ongelmia tai pahaa mieltä toisille ihmisille.

LAPSI- JA PERHELÄHTÖISYYSMitä on lapsi- ja perhelähtöisyys? Lapset, nuoret ja perheet ovat yhdenvertaisia muiden toimijoiden kanssa.

Toimitaan lapsen, nuoren ja perheen lähellä, heidän elinympäristössään.

Turvataan osallistumisen esteettömyys kaikessa toiminnassa.

Auttaminen tapahtuu tarpeet edellä, tarkoituksenmukaisilla keinoilla ja ”yhden luukun –

periaatteella”.

Tavoitteeni on: Lapsi, nuori ja perhe on asiantuntija omissa asioissaan, joissa muut toimijat ovat apuna tarjoamassa näkökulmia ja ratkaisuvaihtoehtoja. Yhteistyö perustuu vastavuoroiseen keskusteluun, jossa toisten mielipiteitä kunnioitetaan. Lapsi, nuori ja perhe tulee kuulluksi ja saa tarvitsemansa avun.

Palvelulupaus: Huomioin ihmisen ja perheen kokonaisuutena. Kaikki ratkaisut teen niin, että lapsen etu toteutuu. Olen kiinnostunut siitä mikä on oikeasti lapselle, nuorelle ja perheelle heidän omien arvojensa mukaista hyvää elämää. Huolehdin omalta osaltani siitä, että palvelut ovat lapsen, nuoren ja perheen näkökulmasta tarkoituksenmukaisia ja sujuvia.

Sähköinen perhekeskus

Sähköinen perhekeskus – tavoitetila 24/7

Yksi yhteinen suunnitelma

• Lapselle, nuorelle tai perheelle tehdään yksi palvelusuunnitelma, jota täydennetään tarpeen mukaan

• Asiakas voi itse täydentää suunnitelmaa ja tuottaa siihen tietoa

Sähköinen ajanvaraus

• Asiakas voi varata netissä itselleen sopivimman palveluajan, perua tai vaihtaa aikaa

Verkkoneuvonta ja asiointi

• Sähköisillä lomakkeilla ja verkkoneuvonnalla laajennetaan mahdollisuuksia asioida perhekeskuksessa

• Esitiedot saadaan ennen asiointia valmistelun tueksi

• Ei-reaaliaikainen palvelu

Ammattilaisten palvelu

• Ammattilaiset voivat konsultoida ja siirtää tietoja tietoturvallisesti

• Yhteistyö kumppaneiden kanssa, mm. Kela

Kuvapuhelinpalvelut ja Chat

• Reaaliaikainen yhteys yksittäisen asiakkaan tai ryhmän kanssa

• Asiakkaan tunnistaminen tarvittaessa• Ammattilainen voi ohjata

vertaisryhmiä etänä

Sähköinen palvelutarjotin ja tietopankki

Tarjoaa koottua tietoa perheiden palveluista• raskaudesta ja synnytyksestä• lasten ja nuorten kasvusta ja

kehityksestä ikäkausittain• vanhemmuudesta ja

parisuhteesta• eroauttamisesta• monikulttuurisuudesta• tietoa ja apua elämän kriiseihin

Itsearvionti

• Sähköiset testi, itsearvioinnit, oirearvio antavat tietoa omasta tilanteesta ja voivat ohjata palveluihin

• Laskurit ja mittarit auttavat oman elämän hallinnassa

Pelikirja –työkalu tai vastaava uupuu!

Sähköisen perhekeskuksen skenaariot

Kansallinen valmisteluryhmä ehdottaa sähköiseksi perhekeskusmalliksi skenaarioiden 2 ja 3 yhdistelmää. Malli olisi hybridi-mallin ja keskitetyn kansallisen mallin yhdistelmä.

Yhteenveto

Keski-Suomen malli pohjautuu Yhteisille arvoille: luottamus, eettisyys, sekä lapsi- ja perhelähtöisyys. Yhteiseen käsitykseen lapsesta, nuoresta ja perheestä, sekä heidän hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä. Malli rakentuu lapsen, nuoren ja perheen ympärille arjen ympäristöön. Painotus on hyvinvoinnin edistämisessä ja varhaisessa tuessa. Perheissä ja lähiverkostoissa on suurin potentiaali: asukasosallisuus ja eri vertaistuen muodot ovatkin toiminnan keskiössä. Malli ei rajoitu pelkästään vain alle 18-vuotiaisiin. Perustuu kuntien ja alueiden erityispiirteisiin ja vahvuuksiin, vastaamaan haasteisiin ja tarpeisiin. Koskettaa koko ekosysteemiä, perustuen toimivaan vuorovaikutukseen sekä yhteiseen toimintaan. Edelliseen liittyen, pohjautuu toimijoiden ja fyysisten toimintaympäristöjen verkostomaisuudelle sekä palveluiden

kokoamiseen mahdollisuuksien mukaan saman katon alle. Sähköinen perhekeskus (digitaalisuus) täydentää mallia. Esimerkkeinä: Perhekompassi https://www.jkl.fi/perhekompassi ja

Family Room https://www.familyroom.fi/ ja Äänekosken perhekeskus https://www.aanekoskenperhekeskus.fi/ ja Laukaan perhekeskus HyPe https://hype.laukaa.fi/ Myöhemmässä vaiheessa digitaalinen ohjausjärjestelmä huolehtii tiedon koonnista ja vie asiat syvemmälle tasolle asiakasrajapintaan, mahdollistaen tehokkaamman intervention.

Käytössä on yhteisiä työmenetelmiä ja –käytänteitä. Kuntien, sekä muista toimijoista koostuvat perhekeskusyhdyshenkilöt muodostavat maakunnallisen osaamis- ja

tukiverkoston, joka muun muassa koordinoi ja kehittää perhekeskustoimintaa Keski-Suomessa. Kaikille avoimet perhekeskusfoorumit (1-2 krt/vuodessa) edistävät asukasosallisuutta. Osakokonaisuudet kuten perhevalmennus osana vanhemmuuden ja parisuhteen tukea ovat osa kokonaisuutta. Osallistuttava, omista lähtökohdista rakentuva malli, sitouttaa toimijat yhteiseen toimintaan.

https://www.jkl.fi/perhekompassi

https://www.familyroom.fi/

https://www.aanekoskenperhekeskus.fi/

https://hype.laukaa.fi/

Lape-teesitMaakunnan vastuu palveluiden yhteensovittamisesta korostuu lasten, nuorten ja perheiden kohdalla. Vanhemmilla, läheisillä aikuisilla sekä lapsen kehitys- ja oppimisympäristöllä on ratkaiseva vaikutus lasten ja nuorten kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin. Lapset ja nuoret ovat jo lähtökohtaisesti usean kaikille suunnatun palvelun piirissä ja heidän avun tarpeeseensa on vastattava nopeasti.

LAPE-teesit ovat suosituksia maakunnille ja yhteistyöalueille. Teeseissä kuvataan myös kuntien ja sivistystoimen näkökulmia tulevan maakunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137190/THL_PT_051_2018%20web.pdf?sequence=1&isAllowed=y

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137190/THL_PT_051_2018%20web.pdf?sequence=1&isAllowed=y

TyökirjaKunta- / Aluekohtaiset asiatLapset, nuoret ja perheet – Pelikirja yhteiseen työhön ja toimintaan

Jokaisesta kunnasta /

alueesta kuva/mallinnus

Seuraavilla dioilla

esimerkkeinä

Kannonkoski ja

Äänekoski…

Kannonkosken perhekeskustoimintamalli

CAMPUS ALUE

Kunta/Sivistysvastuu ja

koordinointi

KOULU

OpetusVarhaiskasvatusOppilashuolto

kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja

NeuvontaNuorisotyö

koulun nuorisotyö, kotiin tehtävä työ

Liikunta, kulttuuri ja kansalais-opisto

Järjestö- ja muu kouluajan ulkopuolinen toiminta

Nuorisotilatja siellä tapahtuva

toiminta

Kirjasto ja siellä tapahtuva

toiminta

Urheilukenttä ja muut lähiliikuntapaikat

Piispalan nuorisokeskus

Työpaja, Hyvinvoiva nuori ym. hankkeet, kv- ja etsivä nuorisotyö,

työllistämispalvelut

MAAKUNNAN SOTEToiminta-, puhe- ja

fysioterapia, psykologi, nepsy-valmennus,

perhetyö, lapsiperheiden sosiaalityö- ja ohjaus

Lape-ryhmäKaikille avoin! Ohjaus ja kehittäminen

TyörukkasryhmäSuunnittelu, valmistelu

Terveysasema Lääkäri,

hammashuolto, terapia, neuvola

SRK:npalvelut

MAAKUNNAN SOTENeuvola,

erikoissairaanhoito, lastensuojelu, perheneuvola

”Kylätalo”ja siellä tapahtuva avoin

toiminta

Sähköinen perhekeskus; palvelut, asiointi, omahoito, ohjaus, yksi asiakas-yksi suunnitelma

Perhekeskustoiminta; asukasosallisuus, yhteistyö (kunta-sote-järjestöt-yritykset), toiminta, liikkuvat palvelut

11.12.2017 Oinonen Petri, Pekkarinen Hanna-Kaisa, Tuliranta-Koitela Anne

Äänekoski https://www.aanekoskenperhekeskus.fi/

https://www.aanekoskenperhekeskus.fi/

Kunta / Perhekeskusverkosto (väkiluku)

LAPSET, NUORET JA PERHEETORGANISOITUMINEN JA YHTEEN SOVITETTU JOHTAMINEN

Mikä taho vastaa toiminnasta kokonaisuutena?

Miten organisoituminen tapahtuu? - Missä tarkastellaan ja linjataan toimintaa kokonaisuutena, sovitaan yhteiset pelisäännöt ja sopimukset?- Mitä muita tärkeitä työryhmiä on?

Onko perhekeskustoimintamallista olemassa kuvausta tai mallinnusta ja mistä se löytyy?


LAPSET, NUORET JA PERHEETYHDYSHENKILÖ/T ja/tai PUHEENJOHTAJA:

ASIAKIRJAT JA KIRJAUKSET:Missä kunnan asiakirjoissa perhekeskustoimintaa ja/tai Lapea

on määritelty?

PERHEKESKUSTOIMINTAHenkilön nimi, ammattinimike tai taustaorganisaatio ja yhteystiedot:

LAPE-RYHMÄ:Henkilön nimi, ammattinimike tai taustaorganisaatio ja yhteystiedot:

Päätösasiakirjoissa?

Kuntastrategiassa?

Hyvinvointisuunnitelmassa?

Talousarviossa?

Jossain muussa asiakirjassa?


VERKOSTOMAINEN TOIMINTA:

KUVAUS VERKOSTOSTAMitkä toimijat kuuluvat verkostoon?

KUVAUS TOIMINNASTAMitä olemassa olevaa toimintaa meillä on?


FYYSINEN TOIMINTA:

SI-SO-TE PERHEKESKUSOnko meillä tila tai tiloja, jonne kokoamme palveluita ja toimintaa?

MUUT FYYSISET TOIMINTAYMPÄRISTÖTMitä yhteiskäyttötiloja meillä on?

KOHTAAMISPAIKAT (HUOM! Kohtaamispaikoista on oma kohtansa perhekeskuksen tehtävät osiossa)


SÄHKÖINEN TOIMINTA-digitaalisuus:

Mitä sähköisiä alustoja ja asiointikanavia on käytössä?

Toteutuuko yhdenvertaisuus teknisen toteutuksen (saavutettavuusdirektiivi 23.9.2019->) ja sisällön (esteettömyys; mm. selkokieli, eri kieliversiot) osalta?

TIESITHÄN:Familyroom kokoaa seurakuntien toimintaa ja palveluita https://www.familyroom.fi/

https://www.familyroom.fi/


VERKOSTOMAINEN, FYYSINEN JA SÄHKÖINEN TOIMINTA

Kuinka asukasosallisuus toteutuu?


VERKOSTOMAINEN, FYYSINEN JA SÄHKÖINEN TOIMINTA

Miten palveluja asiakasohjaus on huomioitu?

VUOSIKELLO – Kunta- / aluekohtainen etenemissuunnitelmaNäkökulmana toiminta: asukkaille tarjottava toiminta- ja toimintamahdollisuudet sekä kausitoiminnat (onko

toiminta/tuki saatavilla vuoden ympäri, vai onko palvelukatkoksia jne.)

Joulukuu

Marraskuu

Lokakuu

Syyskuu

Elokuu

Heinäkuu

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu


YHTEISTYÖRAKENTEET:Kuinka turvataan lapsen, nuoren ja perheen näkökulmasta toimiva yhteistyö?

Minkä toiminnan (toimijoiden) yhteistyöstä on sovittu?

Mitä yhteistyö käytännössä on?

Millä tavalla yhteistyö toimii:

- Toimijan näkökulmasta?

- Yhteistyöhön osallistuvien näkökulmasta?

- Lapsen, nuoren ja perheen näkökulmasta?


VIESTINTÄ:

Millä tavoin eri kanavia hyödyntäen toiminnasta, seurannasta ja arvioinnista tiedotetaan?

- Asukkaat

- Asiakkaat

- Oma työyhteisö

- Muut ammattilaiset

- Päättäjät

Kuka tai ketkä vastaavat tiedottamisesta ja esimerkiksi tietojen päivittämisestä?

Onko kaikilla toimijoilla tasavertainen mahdollisuus tiedottaa toiminnastaan?

VUOSIKELLO – Kunta- / aluekohtainen etenemissuunnitelmaNäkökulmana rakenteellinen toiminta: kokoukset, verkostotapaamiset, kehittämispäivät jne.

Joulukuu

Marraskuu

Lokakuu

Syyskuu

Elokuu

Heinäkuu

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu


KUNNAN/ALUEEN ERITYISPIIRTEET:

Vahvuudet?

Haasteet?

Tarpeet?


SEURANTA JA ARVIOINTI

Mitä tietoa kerätään?

Millä tavalla tietoa kootaan?

Millä tavalla tietoa tulkitaan?

Missä ja ketkä tulkitsevat tietoa?

Miten tietoon reagoidaan, kuinka sitä hyödynnetään?

Muuttuuko toiminnan lopputulos tavoiteltuun suuntaan?

VUOSIKELLO – Kunta- / aluekohtainen etenemissuunnitelmaNäkökulmana tietojohtaminen: saatavilla olevan tiedon keruun ja hyödyntämisen aikataulut, esim.

kouluterveyskyselyn tulokset, asiakaskyselyt, jne.

Joulukuu

Marraskuu

Lokakuu

Syyskuu

Elokuu

Heinäkuu

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu


Perhekeskuksen tehtävät:

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki

Mitä tukea ja toimintaa on olemassa?

Ketkä sitä toteuttavat?

Millaisia yhteiset toimintavat ovat?

Uupuuko jotain, onko palveluaukkoja?

Onko jotain palvelua liikaa, tai teemmekö päällekkäisyyttä?

Kuka tai ketkä koordinoivat kokonaisuutta?

TIESITHÄN: Keski-Suomessa on käytössä maakunnallinen perhevalmennusmalli ensisynnyttäjille: linkki… Vanhemmuutta voi harjoitella myös pelaamalla: http://babytrail.fi/

http://babytrail.fi/



Varhainen tuki ja hoito







TIESITHÄN:



Terveyden ja hyvinvoinnin ja edistäminen







TIESITHÄN:



Maahanmuuttajien erityistarpeet







TIESITHÄN:



Eroauttaminen







TIESITHÄN: - Eron jälkeisen vanhemmuuden tueksi on olemassa VANHEMMUUSSUUNNITELMA työkalu:

https://stm.fi/vanhemmuussuunnitelma- Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta:

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830361

https://stm.fi/vanhemmuussuunnitelma

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830361



Kohtaamispaikka







Tiesithän, että Kohtaamispaikkatoiminnalle on olemassa kriteerit ja suositukset, sekä arviointityökalu – linkit…



Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakki (Lapset puheeksi)







TIESITHÄN:



Lähisuhdeväkivallan ehkäisy







TIESITHÄN:

Muistilistaa pelikirjaan tulevista täydennyksistä• Visio – tavoitetilan kuvaus alkuun

• Yhteistoimintaan velvoittavat lait (esim. terveydenhuolto-, sosiaalihuolto-, lastensuojelu- ja perusopetuslaki)

• Lapsibudjetointi, lapsivaikutusten arviointi, perheystävälliset työpaikat

• Tutkimus, koulutus ja kehittäminen osio

• Tietopohjan vahvistaminen ja tietojohtaminen, vaikuttavuus

• Yleistä, perustietopohjaa alkuun ja kunkin kunnan / alueen kohdalle

• Esimerkkejä toimivista malleista

• Lupaus/päätös (oma kohtansa) linjattavista/sovittavista asioista: osallistujat, mikä konkreettinen asia, seurantatapaaminen (”ammattilaisten neuvonpito”)

• Sähköisen alustan luominen ja tutkimuksen kytkeminen työkaluun

Petri Oinonen

Perhekeskustoimintamallin

kehittämiskoordinaattori

Keski-Suomi

Puhelinnumero: 050 412 4028

Sähköposti: petri.oinonen(at)jkl.fi

Cygnaeksenkatu 1, 40100 Jyväskylä

Perhekeskustoiminta Keski-Suomessa

tämä versio pelikirjasta on luonnos - keski-suomi 2021 · 2019-06-25 · ytimen muodostavat...

Documents