Tulevaisuuden kunta

Keski-Suomen järjestöjen maakuntafoorumi 26.10.2015 Yhteenvedon kokosi Ritva Pihlaja

Mitä se voisi olla hyvinvointitalouden näkökulmasta? - Osallisuus ja kansalaisyhteiskunta

aineksina

Päivi Rouvinen-Wilenius, erityisasiantuntija

Kuntavisioni vuonna 2030

Vuonna 2030 ei markkinoida valmista kuntaa vaan osallistavia, verkostomaisia kuntamaailmoja.

Kuntamaailma on kuntalaisten näköinen, kuntalaisten tekemä, vahvaan kansalaisyhteiskuntaan nojaava yhteisö. Kuntamaailmat edistävät vuorovaikutteisia maailmoja. Kuntamaailmassa asuvien ihmisten, viranhaltijoiden, järjestöjen, median ja eri sukupolvien väliset sosiaaliset suhteet tukevat saumattomasti toisiaan.

Tulevaisuuden kuntamaailmassa arvo syntyy ihmisten osallisuudesta.

Miksi kunnan täytyy muuttua?Huomioitava yhteiskunnan muutos: Hautamäen ym. (2014) mukaan siirrymme vertikaalisesta yhä enemmän horisontaaliseen ja verkostomaiseen yhteiskuntaan.Kunnissa täytyy olla tahtotila verkostojen mukaan ottamiselle

Demokraattisen vuorovaikutuksen toteutumiselle luotava uudet vuorovaikutuksen muodot (kansalaisten ja poliittisen järjestelmän välille). Kunnissa rakennettava suoran demokratian muotoja päätöksentekojärjestelmään.

Kuudennessa aallossa vahvistuu kuusi toimintaperiaatetta, jotka tulee huomioida myös tulevaisuuden kuntien toimintatavoissa. 1. yhteistyö, jota kuvaa osallisuus ja uudenlaiset kumppanuudet2. avoimuus eli toiminnan läpinäkyvyys3. jakaminen miten ihmisten osaamista osataan hyödyntää yli raja-aitojen4. integriteetti eli rehellisyyttä, tinkimättömyyttä ja korkeaa moraalia. esimerkiksi suomalaisten kaksi tärkeintä arvoa ovet rehellisyys ja välittäminen5.keskinäinen riippuvuus, keinotekoiset rajat maiden, kulttuurien ja eri toimialojen välillä ovat mennyttä maailmaa.

(Wilenius M. 2015)

Mitä muutetaan?

Otteita artikkelista: Olli Hietanen http://www.kuntatyonantajalehti.fi/fi/arkisto/2016/2/Sivut/kuntien-rooli-tulevaisuus.aspx

Kuntien keksittävä roolinsa uudelleen.Pohdinnan lähtökohtana: Mitä tavallinen kuntalainen tarvitsee voidakseen hyvin? (Ks myös kuntaliiton tulevaisuuskuvat

http://shop.kunnat.net/download.php?filename=uploads/1702tulevaisuudenkuntakuvat.pdf)

Toimintatapa: Kuntien mahdollisuus on yhteistyössä. Kunnan pitää rakentaa erilaisia yhteistyöverkostoja kansalaisjärjestöjen, kolmannen sektorin palveluntarjoajien ja yksityisten palveluyritysten kanssa.

Kuntamuoto: Takaisin kylärakenteeseen? Mikä on kunnan ydintehtävä. Mikä on paras tapa toteuttaa se. Ihmiset pitää ottaa mukaan varsinaiseen tekemiseen. Kunnan tai alueen elinkelpoisuus ja elintaso riippuvat Hietasen (2016) mukaansiitä, kuinka notkeasti siirtyminen uuteen teknologiaan onnistuu.

Maailman kahdeksanneksi vahvin talous on kansalaisjärjestöt. Kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta nykyiset mallit demokratiasta, hallinnosta ja kansainvälisestä sopimusjärjestelmästä ovat aikansa eläneitä. (Wilenius 2015)

Keskeiset sisällöt:

• Strategia

• Arvon luomisen logiikka

• Osallisuus

• Yhteistyö

• Verkostot

• Verkostojohtaminen

Tulevaisuuden kunnassa arvo syntyy

kuntalaisten osallisuudesta

Resurssit arvon luomisessa• Ennen arvo perustui kiinteään omaisuuteen, nyt yhä enemmän aineettoman

omaisuuteen, osaamis- ja suhderesursseihin.

• Taloudellinen, sosiaalinen, eettinen, moraalinen, ekologinen tai poliittinen arvo. Arvon eri ulottuvuudet ovat toisiinsa kytköksissä: niiden välille muodostuu erilaisia suhteita, arvo konkretisoituu vaihtosuhteessa.

• Graeber , D. (2001) esittää, että arvo syntyy toiminnasta, jolla pyritään edistämään merkityksellisten suhteiden syntymistä.

• Innovaatioiden on tuotettava sosiaalista arvoa ja merkityksellisiä erotteluja, jotta taloudellista lisäarvoa syntyisi.

Lähde: Päivi Myllykangas: Sidosryhmäsuhteet liiketoiminnan arvon luomisessa. 2009.

http://www.sitra.fi/julkaisut/sitra291.pdf

Uudenlaisen arvon luominen kunnan tulevaisuutta?

Miten arvoa luodaan?

Tunnistettava verkostot

Oltava tapoja, joilla kuntalaisten merkityksien/ arvostuksien kokemus ohjautuu kunnan uudistumiseen

Osallisuus, verkostojohtaminen

Stressittömyys

Hyvät ihmissuhteet

Työn ja levon tasapainoYstävät ja

lähipiiri (4)

Yhteiset ja yleiset

tapahtumat, esim. hirvipeijaiset

Suvaitsevainen yhteisö

Ympäristön kunnostus

ja kunnossapito

Puhdas luonto (5)

Yhteiset talkoot (2)

Harrastuspiirit:

kansalaisopisto, nuorisoseura

Mahdollisuus liikkua

kotoa (tai jäädä sinne) oman valinnan mukaan

Toimiva arki: terve koulu,

joustava päivähoito, mahdollisuus vapaa-aikaan

Minulla on tietoa →

saan tarvittavat palvelut

Vanhusten

huomioiminen

Paikkakunnan palvelujen säilyminen

Suvaitsevainen elinympäristö

Turvallisuus (2) Hyvät harrastus-

mahdollisuudet (4)

Perustoimeentulo

Työn ja vapaa-

ajan tasapaino

Usko siihen, että saan

sote-palveluja tarvittaessa

Turvallinen arki (palvelut

pelaa ja ihminen kohtaa ihmisen, ei ropotteja) Kylä-koulu

Vapaaehtoinen

vastavuoroisuus

Mielekäs

tekeminen

Sosiaaliset verkostot

Turva-palvelut

(poliisi, vpk)

Julkinen liikenne

Luontoretki

yhdessä perheen tai ystävien kanssa

Mökki & puutarhan

rakentaminen

Ymmärrys

valtiojohdossa

Kuulluksi

tuleminen

Omatoiminen

kuntoilu

Yhteistyökykyinen kyläyhteisö

Lisää mullistuksia, jotta ihmiset löytävät toisensa

Muut tärkeät

ihmiset: ystävät, harrastusryhmät

Mukava

työyhteisö

Yllätyksellinen

apu

Varmuus

toimeentulosta (2)

Liikunta (2)

Lepo Uni

Eläimet

Itsensä kehittäminen

Kun jaan,

niin saan

Keski-Suomen järjestöjen maakuntafoorumin osanottajien vastauksia kysymykseen

”Mikä lisää minun hyvinvointiani?”

Lenkkikaveri

Perhe (3)

Katto pään päällä

Naapuriapu ja välittäminen

Mahdollisuus valita (2)

26.10.2015 Yhteenvedon kokosi Ritva Pihlaja

Välittäminen (2)

Tekemisen jakaminen

Monipuolisesti

liikuntaa ja kulttuuriaIntohimo

Innostus Matkailu

Uudet ihmiset

Terveys

Yhteen hiileen puhaltaminen

Yhteisöllisyys

Vapaaehtoistyö

Aineettomat hyvinvointi-investoinnit ovat tärkeitä sekä hyvinvoinnin että talouden kehityksen näkökulmasta.

Ihmisille merkityksellinen elämä, mielekäs tekeminen, yhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet ovat merkittäviä voimavaroja ja hyvinvoinnin lähteitä.

Osallisuus luo edellytykset sille, että ihmiset pystyvät hyödyntämään tietoa, käyttämään tarjolla olevia mahdollisuuksia ja aktivoitumaan yhteisölliseen toimintaan. Osallisuus voi vahvistaa niitä voimavaroja, joista hyvinvointi rakentuu.

Osallisuus on keino saada aikaan merkittäviä, koko hyvinvointiyhteiskuntaa hyödyttäviä uudistuksia. Esim. Joutsenon koulu: http://areena.yle.fi/1-3441355

Arvo (myös taloudellinen) syntyy vuorovaikutuksessa.

(Lähde: Rouvinen-Wilenius & Ahokas 2016.)

Tulevaisuuden kunnassa arvo ja lisäarvo syntyy kuntalaisten osallisuudesta

Kunnat ja järjestötosallisuuden mahdollistajana

1. Taidot keskeisiä. Järjestöissä vahvistetaan yksilöiden osallisuutta tukevia voimavaroja: kriittisen tietoisuuden lisääminen, sosiaalisten taitojen

vahvistaminen sekä luottamuksen edellytysten luominen.

2. Vahvistetaan osallisuutta yhteisössä lisäämällä vaikuttamisen

mahdollisuuksia: kansalainen osallistuu tasavertaisena toimijana uudenlaisen kunnan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen,

kehittämiseen ja arviointiin kunnassa. (rakenteet, operationaalinen

investointi)

3. Yhteiskunnan ja kunnan rakenteissa on tilaa osallisuudelle: osallisuuden

kirjaaminen lainsäädäntöön, kansalaisvaikuttamisen muotojen

kehittäminen, ihmisoikeuksien, kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien varmistaminen. Ehkäistään hyvinvointivajeiden syntymistä.

(Strategiset hyvinvointi-investoinnit osallisuuteen)

Kuntamaailma 2030

Kuinka kunnissa osataan johtaa muutosta, joka syntyy kansalaisten toimesta?

Vuonna 2030• Yhteiskunnassa on visio ja strategia, jossa osallisuus nähdään

tärkeänä yhteiskunnan ja kuntien voimavarana. • Sektorirajat ovat poistuneet eri toimijoiden väliltä (järjestöt &

kunta). • Hyvinvoinnin infrastruktuuri (Loukola 2014) ja terveyden

edistämisen rakenteet ovat osallisuutta edistäviä rakenteita (Vertio et al. 2014).

• Osallisuutta vahvistetaan investoimalla yhteisöllisiin resursseihin, esimerkiksi kansalaistoimintaan.

• Kuntamaailmaa johdetaan verkostojohtamisen keinoin.

Vuonna 2030 kunta on kuntalaisten näköinen• Ihmiset ovat kiinnostuneita alueensa tulevaisuudesta ja heille

on tilaa kunnassa päätöksentekoprosesseissa. • kuntalaiset ovat edustettuina ja aidosti vuorovaikutuksessa ja

yhdenvertaisia päätöksenteossa (uudenlainen alueellisuus haastaa perinteisimpiä muotoja esim. kansalaisraadit tai alueelliset toimikunnat).

• kuntien mahdollisuus on yhteistyössä: uudenlaisia yhteistyöverkostoja kansalaisjärjestöjen, kolmannen sektorin palveluntarjoajien ja yksityisten palveluyritysten kanssa

• strategisia että operatiivisia hyvinvointi-investointeja tehdään kunta- ja yhteisötasolla: hyvinvointi-investointeja on kohdistettu resursseihin, aikaan ja voimavaroihin sekä ylipäätään toimiin, jotka vahvistavat inhimillistä ja sosiaalista pääomaa.

Kunta hyvinvointitaloudessa 2030

(Simik Laura: Vaikuttamisselvitys –luonnos 29.11.2012 Soste)

Elinvoima, sivistys ja hyvinvointitehtävät

• Kunta mahdollistaa elinvoimaisuuden, osallisuuden,

terveellisen ja turvallisen ympäristön.

• Hyvinvointi-investoinnit kohdentuvat kunnan

elinvoimaisuustekijöihin (aineelliset ja aineettomat)

• Kunnan tehtävä on ensisijaisesti luoda toimivia

käytäntöjä osallisuudelle, kuntalaiset pääsevät osallisiksi

kunnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

• päätökset alistetaan ennakkovaikutusten arvioinnille

nykyhetki ja kuntavisio huomioiden

• verkostojohtaminen

Kiitos!www.hyvinvointitalous.fipaivi.rouvinen-wilenius@soste.fi