nat

o

tiedonantajatulevaisuuden

Huomisen uutiset jo tänään!

Presidentti niinistö: 1 000 euron PerusturvaH Köyhyys katosi Suomesta jo tammikuussa 2015

suomen viimeinen asunnoton sai kodinH Asuntoministeri: ”Sivistysvaltiossa ei tule hyväksyä asunnottomuutta missään olosuhteissa.”

Luonnonvarojen kuLutus kääntynyt LaskuunH Kiinan kommunistinen puolue on päättänyt luopua kivihiilestä.

naton Hajoaminen vain ajan kysymys!

Sotilasliitto Naton hajoaminen näyttää tällä hetkellä lähes varmalta. Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen (kuvassa) myönsi lehdistötilaisuudessa Brysselissä, että edellytyksiä sotilasliiton toiminnan jatkamiselle ei enää ole olemassa.– Jäsenmaiden näkemyserot ovat kasvaneet liian suuriksi, yhteistyön jatkaminen ei näytä enää mahdolliselta, totesi Rasmussen.Kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden mukaan on myös todennäköistä, että Yhdysvallat ja eräät Naton eurooppalaiset jäsenmaat joutuvat lähitulevaisuudessa sotarikostuomioistuimen eteen. Asiantuntijat ennakoivat raskaita ja pitkiä oikeusprosesseja.

kreikka irti eurosta!EU-komission Barroso: Koko Eurooppa ajateltava uudella tavalla

www.hyvinvointivaltionpuolesta.fi

2 H Tulevaisuuden Tiedonantaja

28,891 mm

Helsingin Sanomat konkurssiinToimitus jatkaa osuuskuntamuo-dossa journalistista työtä.Sanoma-konsernin jo vuosia jatku-nut kestämätön liiketoiminta ajautui viime viikolla loogiseen päätepistee-seensä, kun Sanoma ilmoitti sano-malehtitoimintojensa konkurssista.

Vielä jokin aika sitten Sanomien toimitusjohtaja Harri-Pekka Kau-konen antoi ukaasin, että Sano-ma Newsin liikevoittoprosentin pi-ti yli kaksinkertaistua. Toisin kui-tenkin kävi.

Pohjoismaiden suurin sano-malehti Helsingin Sanomat lopet-taa näillä näkymin ilmestymisen-sä nykyisessä muodossaan. Leh-den toimituskunta on kokoukses-saan päätynyt ratkaisuun, jonka mukaan valtakunnallista journa-listista julkaisua jatketaan, mutta uudelta pohjalta.

Toimittajat uskovat, että laa-dukkaalle journalismille on tar-vetta jatkossakin. Osuuskun-tapohjalta olisi tarkoitus luo-da uudenlaista journalismia, jo-ka tähtää moderneille verkko- ja mobiilialustoille.

Spekulaatiovaroitus!

Tehdään heti alkuun selväksi: tämän Tulevaisuuden Tiedonantajan jutut eivät yhtä poikkeusta lukuun ot-tamatta pidä paikkaansa – ei ainakaan kokonaan ei-kä sellaisenaan.

Tässä lehdessä spekuloidaan huomisen uutisotsi-koilla. Jutuissa oletetaan tilanne, että sekä meillä että maa-ilmalla on otettu yhteiskunnallisia edistysaskeleita – siihen suuntaan, mihin Suomen kommunistinen puolue ja monet joukko- ja kansalaisliikkeet ovat tavoitteitaan asettaneet.

Tulevaisuuden Tiedonantaja on myönteinen utopia. Kiel-teisiä tulevaisuudenkuvia meillä on yllin kyllin. Liian monet meistä ovat turtuneet ajatukseen, että jatkossa asiat ovat vain entistä huonommin – olipa kyse sitten ympäristön tilas-ta, demokratiasta, hyvinvoinnista tai työpaikoista.

Onneksi voimme yhä vaikuttaa moniin asioihin – kaikes-ta huolimatta.

Ole realisti – vaadi mahdotonta, on vanha vallanku-mouksellinen slogan.

Tässä Tulevaisuuden Tiedonantajassa ei ole esi-telty montaakaan ”mahdotonta” asiaa. Kaikki on mahdollista meidän elinaikanamme, ja vielä aika

pienillä askelilla, jos vain löytyy sitä kuuluisaa ”poliittista tahtoa”. Monet niin sanotut poliittiset realiteetit ovat muu-tettavissa – jos ei muuten niin yhteistyöllä ja joukkovoimal-la, kuten voimme historiasta oppia.

Marx ja Engels kirjoittavat vuonna 1845 ilmestyneessä Pyhä perhe –kirjassa: ”Historia ei tee mitään, sillä ei ole hal-lussaan minkäänlaisia rikkauksia, se ’ei käy taisteluja’. Toi-mijana, valtaansa ottajana ja taistelujen taistelijana on sen sijaan ihminen, todellinen, elävä ihminen.”

Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä, on toinen tunnettu slogan. Päättäjien tahtotilan muu-tosta on turha jäädä haikailemaan, kannattaa olla mukana menossa muutoksen tekijänä.

Tulevaisuuden Tiedonantajan tekijöinä on muun muassa SKP:n listoilla kevään europarlamenttivaaleissa eh-dokkaana olevia aktiivisia ihmisiä. Monet tässä lehdessä esi-tellyt asiat löytyvät SKP:n eurovaalien ohjelman tavoitteis-ta, puolueen muista ohjelmista, asiakirjoista ja aloitteista. Samansuuntaisia tavoitteita ajavat SKP:n lisäksi ja kans-sa muutkin poliittiset puolueet, ay-liike ja eri kansalaisjär-jestöt.

SKP tuo Euroopan unionin parlamentin vaaleihin markkinatalouden vapaata kilpailua ajavan EU:n vastaisen ja toisenlaisen Euroopan rakentamiseen pyrkivän työväenluokkaisen vaihtoehdon. Olemme osa Euroopan vasemmistoa ja maailman kansainvä-

listä kommunistista liikettä, joka haluaa parempaa Euroop-paa ja maailmaa, jossa ihmistä ja luontoa ei alisteta ahneu-delle ja riistolle.

[ pääkirjoitus]

marko korveLaKirjoittaja on Tiedonantajan päätoimittaja.

Kreikan ero eurosta vauhdittaa rahaunionin purkuaEroava komission puheenjohtaja Bar-roso: ”Koko Eu-rooppa ajateltava uudella tavalla”

Kreikan vasemmistonenemmistöi-sen parlamentin päätös irtaantua talous- ja rahaliitto Emusta, luo-pua yhteisvaluutta eurosta sekä ot-taa takaisin käyttöön oma valuutta drakma on sysännyt koko euroalu-een purkautumisen prosessiin.

Kreikan uuden valuutan arvo on asettunut valuuttamarkkinoilla en-nakoitua vahvemmaksi. Tästä huo-limatta ulkomaiset pankit joutuvat nyt antamaan anteeksi kreikkalais-ten yritysten velkoja, todettiin uu-tistoimisto AP:n tuoreessa arvios-sa. Tämä on kova isku Euroopan pankkisektorille, vaikka riskit on-kin jo parhaan mukaan huomioi-tu.

Asiantuntijoiden mukaan Krei-kan ero eurosta ja velkojen anteek-sianto on kuitenkin huomattavasti parempi vaihtoehto kuin edeltänyt tapa, tukipaketit. Tukipakettien vastineena Kreikka on pakotettu si-säiseen devalvaatioon eli palkkojen ja eläkkeiden leikkauksiin.

Kreikkalaiset ovatkin tervehti-neet parlamentin päätöstä tuki-mielenosoituksin. Päätös merkit-see myös vuosikausia Kreikka ku-ristusotteessaan pitäneen troikan – Euroopan komission, Euroopan keskuspankin EKP:n ja Kansainvä-lisen valuuttarahasto IMF:n – val-lan murentumista.

Pikaisesti Brysseliin koolle kut-suttu Euroopan unionin komissio on tehnyt tilannearviota ja toden-

tiedonantajatulevaisuuden kiLPaiLu!

Lehden uutisista yksi on totta. Bongaa aito ja lähetä vastauksesi toimitukseen 1. huhtikuuta 2014 mennessä. oikein vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. osoite: tiedonantaja, Hitsaajankatu 9 a, 6. kerros, 00810 Helsinki tai sähköposti: toimitus@tiedonantaja.fi

www.tiedonantaja.fi

nut, että Emun ohella koko Euroo-pan unioni on käymistilassa. Ko-kouksessa komission puheenjoh-taja José Manuel Barroso ilmoit-ti eroavansa virastaan ja että Eu-roopan unionin jo alun perin demo-kratian ja kansojen intressien vas-tainen integraatioprosessi on tullut tiensä päähän.

– Nyt on aika myöntää, että Eu-roopan unionin projekti ja valuut-taunioni olivat virheitä, joita ei oli-si pitänyt viedä eteenpäin Euroo-pan kansojen kustannuksella. Ko-ko Eurooppa on ajateltava uudella tavalla, pohti Barroso.

Barroso onkin esittänyt, että ra-ha- ja talousunioni Emu pyritään purkamaan mahdollisimman hal-litusti ja kussakin EU-jäsenmaas-sa järjestetään kansanäänestyksiä vielä voimassa olevista unionin so-pimuksista.

tiedonantaja-lehden liite. Päätoimittaja Marko Korvela Ulkoasu Sari toivolaJulkaisija ta-tieto oy

eUPH

oto

Kreikan entinen pääministeri Lucas Papademos ja José Manuel Barroso kättelivät toisiaan vuonna 2012, kun Kreikka vielä kuului euroon.

– Tulevaisuuden Euroopassa meillä ei ole varaa jättää huomiot-ta kansalaisten mielipidettä, muis-tutti Barroso.

Suomen taloudelle Emun pur-kautuminen ei asiantuntijoiden mukaan ole vakava isku. Suomen liittyminen Emuun rikkoi kaik-kia demokratian pelisääntöjä ja oli alun perinkin virhe. Enemmistö suomalaisista ei missään vaihees-sa kannattanut rahaliiton jäsenyyt-tä, mutta siitä huolimatta edus-kunnan selvä enemmistö runtta-si Suomen Emuun. Tämä merkitsi talouspolitiikan liikkumatilan huo-mattavaa kaventumista.

Suomen eurosta eron jälkeen markka kelluisi todennäköisesti Kreikan drakmaa arvokkaammak-si, koska Suomen talous on euro-ryhmän taloutta keskimäärin pa-remmassa kunnossa.

– Printtilehti ilmestyy jatkossa-kin, mutta kuinka kauan, sitä on vaikea sanoa. Siirtymäkausi vaa-tii kärsivällisyyttä sekä rohkeutta kaataa vanhoja rakenteita ja siir-tää voimavaroja uusiin innovaati-oihin, toimittajat pohtivat.

Eräs vanhojen lehtitalojen on-gelmien syy onkin ollut investoin-tien puute.

– Sanoman osakkeenomistajien voittojen ahnehtiminen tuli ilmi jo tavassa, jolla lehtitoiminnan ydin-tä eli journalisteja irtisanottiin ta-kavuosina. Oli selvää, että taustal-la oli omistajien ja yhtiöjohdon ky-vyttömyys reagoida muuttuneeseen mediaympäristöön, toteaa Hesarin toimitusosasto. (TA)

veiK

Ko K

oiv

USa

Lo

Tulevaisuuden Tiedonantaja H 3

28,891 mm

Helsinki siirtyi avoimeen lähdekoodiin, sai miljoonien säästötHelsingin kaupungin ICT-palvelukeskuksen johdol-la toteutettu siirtymä avoi-men lähdekoodin järjes-telmiin on yllättänyt Tieto-tekniikka- ja viestintäosas-ton johtajan Jaakko Data-vuon kustannustehokkuu-dellaan. Kaupunki on arvi-oiden mukaan saavuttanut jopa neljänkymmenen pro-sentin säästöt tietotekniik-kakustannuksissa. Datavuo on myös positiivisella mielel-lä hankkeen muista vaiku-tuksista.

– Tämä sopii loistavasti yhteen muiden tavoitteidem-me kanssa. Olemme jo use-an vuoden ajan avanneet kaupungin tuottamaa dataa asukkaiden käyttöön, ja nyt myös järjestelmissä olemme siirtyneet avoimelle linjalle, Datavuo myhäilee.

Kaupunki on käyttänyt osan säästyneistä rahoista rakentaakseen uutta, osal-listavampaa tietotekniikkaa. Nyt kaupunkilaiset otetaan aktiivisesti mukaan IT-pal-velujen kehittämiseen ja yl-läpitoon.

Kouluissa on aloitettu pi-lottikursseja avoimen da-tan käsittelystä, ja oppilaat ovat yllättäneet kaikki luo-vuudellaan. Koululaiset ovat luoneet itselleen hyödyllisiä palveluja, mm. kirjaston kir-jojen hakemista helpottavan mobiilisovelluksen. Kau-pungin tuottamaa dataa on myös törmäytetty suositun Minecraft-pelin kanssa.

– Jos tulevaisuus on näin osaavissa käsissä, minulla on edessäni leppoisat eläke-päivät, Datavuo nauraa.

Olli Lindholmilta levyllinen työväenmusiikkiaOlli Lindholmin uusi le-vy Minun luokkani on saa-nut kriitikoilta positiivisen vastaanoton. Pitkän linjan muusikko inspiroitui luet-tuaan TA-Tiedon julkaise-man Karl Marxin Pääoman uuden painoksen.

– Kirja antaa todella hy-vän käsityksen siitä, mil-laisista luokista yhteiskun-tamme rakentuu, Yö-yhty-een solisti kommentoi.

Lindholm ei halua jättää Pääomaa pelkästään talous-tieteilijöille, vaan rohkaisee muitakin tarttumaan teok-seen.

– Pääoma antaa hyviä nä-kökulmia ihan arkisiinkin aiheisiin, muusikko huo-mauttaa.

– Omalla levyllänikin kä-sitellään tuttuun tyyliin hy-vin monenlaisia aiheita rak-kaudesta ja perheestä lap-suuteen ja työhön. Kuiten-kin näihin kaikkiin liittyy oleellisesti myös kysymyk-siä ihmisen luokka-asemas-ta. Lindholm summaa.

Perusturva toteutui!Köyhyys katosi Suomesta jo tammikuussa 2015.

Köyhyys poistui Suomesta yllättäen heti vuoden 2015 alussa. Perustur-va, jota suomalaiset kommunistit, vihreät ja vasemmisto ovat eri mu-odoissa ajaneet vuosikausia, toteu-tui yllättäen ja nyt presidentti Sauli Niinistön myötävaikutuksella.

Uuden vuoden puheesta läht-enyt presidentin ajatus tasa-arvois-esta Suomesta sai siivet alleen jo tammikuussa.

Kuten nyt tiedetään, Niinistö lähetti 2. tammikuuta kipakan ki-ertokirjeen sekä hallitukselle että lomailevalle eduskunnalle. Presi-dentti vaati kekkosmaiseen tyyli-in eduskunnan hätäistuntoa (etä-työnä) ja hallituksen siunausta 1 000 euron perusturvalle per kuu-kausi per Suomen kansalainen.

Ehdotus löi ällikällä jopa kommu-nistit – vain perussuomalaiset aset-tuivat vastahankaan (peläten ilmeis-esti kannatuspohjansa murenemis-ta köyhyyden poistuessa).

Niinistön kiertokirjeessä sano-taan:

– Taattava 1 000 euron perustur-va kuukaudessa verottomana jokai-selle täysi-ikäiselle niissä elämänti-lanteissa, joissa hänellä ei ole mah-dollisuutta saada muuten toimeen-tuloaan työttömyyden, pätkätöiden, opiskelun, vanhuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.

Leipäjonot jäivät historiaan

Eduskunta ja hallitus ovat toimineet yllättävän ripeästi. Suomi sai tam-mikuun alussa uuden ministerin ja ministeriön. Perusturvaministeriksi nimitettiin puolueista riippumaton Jorma Ollila, tunnettu tasa-arvo-nokialainen. Ollilan mukaan perus-turvan tulee koskea kaikkia perus-päivärahalla kituvia työttömiä, kan-saneläkkeen perusosalla nääntyviä eläkeläisiä, opintotuella sinnitteleviä nuoria ja eräitä muita heihin rinn-astettavia yhteiskunnasta syrjäytet-tyjä ryhmiä. Kaiken lisäksi perus-turva toteutettiin Niinistön ja Olli-lan nimenomaisesta toivomuksesta taannehtivasti siten, että joulukuun 2014 ja tammikuun 2015 maksut, yhteensä 2 000 euroa, olivat tileillä jo keskiviikkona 15. tammikuuta.

Niinistön ja perusturvamin-isteriön kädenojennus aiheutti melkoista hämminkiä ja säpinää yhteiskunnassa. Esimerkiksi Hurstin ja uskontokuntien edu-stajien leipäjonot poistuivat katu-kuvasta tammikuun lopulla. Pääministeri Katainen koki itsensä ylikävellyksi ja suomalaiset oikeis-topiirit syyttivät ”työväen presi-denttiä” ja ministeri Ollilaa täydel-lisestä takinkäännöstä, jopa ”kom-munismista”.

Perusturva rahoitetaan verouudistuksella

Pitkin vuotta on esiintynyt myös pa-remman väen mielenosoituksia, ko-

ska perusturvan rahoituspohja on suorastaan vallankumouksellinen. Uudistetun lainsäädännön mukaan säädettiin nimittäin myös progressi-ivinen perusturvavero, jolla kans-alaisten perusturva pääsääntöises-ti tullaan rahoittamaan. Vero kos-kee vain hyvätuloisia, yli 5 000 eu-roa brutto per kuukausi tienaavia, joiden tuloja verotetaan nyt 5-10 % enemmän kuin vuonna 2013.

Lisäksi pääomaveroa korotetti-in roimasti – ja yllättäen ministeri Ollilan vetoomuksesta veroparatii-si-parasiittien veronkiertäjistä mon-et suostuivat kotiuttamaan voitton-

PENTTI STRANIUSLieksa

sa. Tosin asiaa vauhditti myös se, että ”koko kansan presidenttinä” nyt tunnettu Niinistö uhkasi evätä Suomen kansalaisuuden muutam-ilta tuntemiltaan ”parasiiteiltä”, joiden joukossa oli jokunen tunnettu jääkiekkoilija ja formulakuskikin.

Suomalainen köyhyys museoon

Kaikkein yllättävin veto tuli jo-ensuulaiselta suurliikemies Yr-jö Laakkoselta. ”Pohjois-Karjalan

”Perheen arki helpottui tuntuvasti!”Tamperelainen opiskelija Pent-ti Harjuniemi, 25, ja hänen puo-lisonsa Mervi, 22, kuuluvat sii-hen laajaan joukkoon, jonka arki helpottuu perusturvauudistuksen myötä tuntuvasti.

– Opiskelijan tulot levenevät niin, ettei joka eurosta tarvitse stressata. Nyt on useammin va-raa ostaa luomuelintarvikkeita ja

ehkä käydä ulkona syömässäkin, listaa Pentti Harjuniemi.

Pariskunnalle tieto turvatusta toimeentulosta tulee todella tarpee-seen, sillä perheenlisäystä on odo-tettavissa muutaman kuukauden päästä. Esikoista odotetaan synty-väksi kevään korvalla.

Myös vajaan vuoden työttömä-nä ollut tuleva äiti Mervi Harju-

Berlusconina” tunnettu Laakkonen nimittäin päätti lahjoittaa Kytäjän kartanon työttömien virkistysa-lueeksi ja sijoittaa kaikki au-tokaupasta vuonna 2014 saaman-sa voitot niin sanottuun ”perustur-van tukirahastoon”.

Samalla Laakkonen lahjoit-ti pienen 10 miljoonan euron pesämunan Lieksaan perust-ettavalle ”Suomalaisen köyhyyden historia”-museolle. Sen johtajaksi on kaavailtu tutkija Pekka Himas-ta, jolle on jo annettu tehtäväksi muun projektirahoituksen hank-kiminen.

niemi toteaa, että uudistuksen tuomat lisätulot käytetään järke-västi. Mutta pientä hemmottelua-kin on luvassa.

– Taidan käydä pitkästä aikaa kampaajalla tuossa kulman taka-na, kun aiemmin ei palvelujen os-tamiseen ollut varaa, miettii Mervi Harjuniemi. (TA)

oU

ti M

entU

La

4 H Tulevaisuuden Tiedonantaja

Uusi yhteiskunnallinen reservi: tuensaajat

Robotti tarttuu metallisella käsivarrellaan vanhuksen bussilippuun ja heilauttaa sitä läpinäkyvän kortin-lukijan edessä. Vanhus kävelee omalle paikalleen, ne on nyt eroteltu sillä tavalla, ettei kukaan voi syyt-tää naapuriaan syyntakeettomuudesta.

Autot kulkevat kaasulla ja niitä varten on omat tullit – kuin yli sata vuotta sitten – joiden läpi bussit ja yksityis-autot kulkevat maksaen jokaisesta läpiajokerrasta käyvän maksun.

Sote-keskukset ovat vähentyneet pariin kappaleeseen ja jokaisessa on pitkät apua tarvitsevien kuntalaisten jonot. Vuokralääkäreiltä ei enää tarkisteta taustoja ja valelääkäri-ys rehottaa syrjäisemmillä paikkakunnilla.

Entä jos kaikki olisi mennyt toisin?

Työttömien määrä lähenee 35 prosenttia. Yritykset ovat kilpailukykynsä säilyttääkseen irtisanoneet eri-tyisesti manuaalista työvoimaansa, mutta valkokau-lustyöntekijöitäkin. Sosiaaliturvasta ja osittain toi-meentulotuestakin on tullut vastikkeellista ja etuuk-

sien saajat käyvät päivittäin muutaman päivän yhdyskunta-tyyppisessä työssä maksamassa takaisin yhteiskunnan jär-jestämästä ilmaisesta elatuksestaan.

Valtion kuihtuessa kansalaisyhteiskunta elpyy pakos-ta. Jokaiseen kerrostaloon ja pientaloalueille on muodos-tunut vapaaehtoisten rinki, joka auttaa vanhuksia ja muita avuntarvitsijoita, kuten kotiäitejä, päivittäisissä askareissa: kaupassa käynnissä, siivouksessa, lastenhoidossa. Vapaa-ehtoiset ovat monesti työttömiä, eläkeläisiä, opiskelijoita tai muusta syystä yhteiskunnallisen ydinreservin, työvoiman, ulkopuolelle jääneitä henkilöitä. Tämä auttamisverkosto ei tarvitse toimiakseen yhteiskunnan tukea: se perustuu ih-misten haluun auttaa pulaan joutuneita kanssaihmisiä ja siihen kuuluvat ihmiset saavat vapautuksen yhdyskunta-palveluksesta etuuttaan vastaan.

Näin ihan luonnollisesti on syntynyt uusi sosialistinen auttamisyhteiskunta, mutta vain ruohonjuuritasolle. Yläta-solla toimeenpannaan kansan autettaviin ja auttajiin (työs-säkäyviin) jakavaa politiikkaa.

Viihdeteolli-suus elää ja ku-koistaa. Ihmisillä on eri syistä enem-män vapaa-aikaa kuin koskaan ja he myös käyttävät si-tä erilaisten mobii-lilaitteiden ja tieto-tekniikan avulla. Kodin tietoteknis-täminen on vain rikkaiden saavutet-tavissa, muut seu-raavat halpistable-tilta maailmanpo-liittisten tapahtu-mien kehitystä tai vain viihdeuutisia. Julkisuuden henkilöistä on tullut ihail-lumpia kuin koskaan ja moni vertaa itseään, ulkonäköään ja elämäntilannettaan jonkun ihailemansa julkkiksen tilantee-seen (toki paljon vähäisemmillä rahallisilla resursseilla). Kun monella ei – sattuneesta syystä – ole suuria kulutusmahdol-lisuuksia, audiovisuaalisen median merkitys ja osuus joka-päiväisessä elämässä kasvaa suureksi.

Av-tuotanto korvaa sen puuttumattoman elämän, joka monia tuen varaan pudonneita eri-ikäisiä ihmisiä vaivaa. Niinpä sään sijasta puheenaiheeksi ovat nousseet julkkis-ten elämänvaiheet; omasta elämästä kun ei ole juuri pu-huttavaa.

[ kolumni ]

rita daHLKirjoittaja on kirjailija, vapaa toimittaja, VTM, FM ja SKP:n sitoutumaton eurovaaliehdokas.

Yksityinen sosiaali- ja terveydenhuolto saatiin ajettua alas

SUSANNA RISSANEN

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viimeisimpien tutkimusten mukaan veroparatiiseihin pääomia piilotta-vat yksityiset hyvinvointibisneksen pyörittäjät on saatu kuriin. Nyt so-siaali- ja terveydenhuolto vetää yh-tä köyttä – kaikkien hyväksi. Yk-silön ja yhteisöjen kokonaisvaltai-nen hyvinvointi astui etusijalle, sillä yksityisen puolen palveluntuottajat eivät enää kilpaile markkinoista tai pelaa asiakkaita toisilleen.

Julkisen sektorin osuus terve-ydenhuollon tuottajana on kasva-

nut huomattavasti. Yhteiskunnan rahoittamasta korkea-asteen kou-lutuksesta valmistuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, kuten sairaanhoitajia, lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, sosionomeja, lähihoitajia ja psykologeja yhteis-kunnan tarpeiden mukaan. Val-tio kouluttaa riippumattomia ter-veydenhuollon ammattilaisia sekä tuottaa ja rahoittaa itse riippuma-tonta tutkimusta ja koulutusta.

THL pitää myönteisenä sitä, että yksityiset yrittäjät eivät enää pää-se varastamaan näitä ammattilai-sia bisneksensä pyörittämiseen.

Osallistuva budjetointi aktivoi väkeä OjakkalassaSen jälkeen kun Kataisen halli-tuksen katastrofiksi osoittautu-neesta kunta- ja sote-uudistukses-ta luovuttiin, on paikallisdemokra-tian kokeiluja syntynyt eri puolil-le maata.

Nyt myös Uudellamaalla Vihdis-sä on otettu käyttöön kyläkohtai-nen osallistuva budjetointi Ojakka-lan 2 500 ihmisen taajamassa.

Osallistuvaa budjetointia to-teutetaan erilaisin sovelluksin jo yli 5 000 kaupungissa eri puolil-la maailmaa. Suomessakin se on käytössä muun muassa Helsin-gissä, Tampereella ja Rovaniemel-lä, jossa osallistuvalla budjetoin-nilla on perinteitä jo yli 20 vuoden takaa.

Kunnan budjettia valmistelles-sa asukkaat tekevät ehdotuksia ja ottavat kantaa asuinalueensa ke-hittämistä ja investointeja koske-viin hankkeisiin. Ojakkalassa on järjestetty teemakohtaisia asukas-tilaisuuksia, joissa on valmisteltu budjetteja muun muassa taajaman koulua koskien.

Ojakkalan kyläaktiivi Jussi Pe-sälä kertoo, että osallistuva budje-tointi menee pidemmälle kuin pelk-kä asukkaiden kuuleminen.

– Asukkaat voivat käyttää todel-lista päätösvaltaa niissä puitteis-sa, jotka lait ja Vihdin talous aset-tavat.

Pesälän mukaan kunnanpäättä-jät epäilivät, että asukkaiden aktii-

Ihmisillä on eri syistä enemmän vapaa-aikaa kuin koskaan ja he myös käyttävät sitä erilaisten mobiililaitteiden ja tietotekniikan avulla.

Veroparatiisien purku hyvässä vauhdissaHiljaisuuden ja tietämättömyyden verhon taakse ei enää jäädä

Jo pitkään poliittisen eliitin puheis-sa kummitellut aikomus pistää ve-roparatiiseja kuriin on viimein nyt-kähtänyt konkreettisesti eteenpäin.

Tärkeimpiä edistysaskeleita on ollut Iso-Britannian vasemmisto-enemmistöisen parlamentin päätös lopettaa Lontoon Cityn hallintoalue ja sulauttaa se osaksi uutta, yhdis-tynyttä ja demokraattista Lontoota. Sen myötä on purkautumassa laaja kansainvälinen salaisuusverkosto, jonka avulla Lontoon Cityssä toi-mineet pankit ja muut finanssilai-tokset ovat imuroineet pääomaa ja voittoja eri puolilta maailmaa.

Britannian tilanne luo paineita muun maailman osalta. Esimerkik-si Yhdysvaltojen roolia veroparatii-sitaloudessa vaaditaan nyt suuren-nuslasin alle. Sveitsissä puolestaan on tehty aloitteita, jotka pakottai-sivat maan tiukan pankkisalaisuu-den höllentämiseen. Sveitsin halli-tuksen painostaminen on ollut te-hotonta, mutta nyt vaatimukset on kohdistettu suoraan pankkeihin.

Veroparatiisien purkamista aja-vat kansalaisjärjestöt toteavat, et-tä veroparatiisipalvelujen välikä-siin on puututtava rankalla otteel-

la. Tätä varten on käyttöön otet-tava konsernitason yhteisverotus ja lisättävä muutenkin kansainvä-listen finanssimarkkinoiden avoi-muutta.

– Kaikkien on ymmärrettävä, että veroparatiiseista on tullut fi-

visuus osallistua jää pieneksi – on-han esimerkiksi äänestysinto ollut laimenemaan päin.

– Nyt kuitenkin näyttää siltä, et-tä juuri aito ja todellinen valta päät-tää asioista ja saada oikeasti muu-toksia aikaan on aktivoinut väkeä. Monet aiemmin passiivisesti kylän touhuja sivusta seuranneet ovat osallistuvan budjetoinnin myötä innostuneet yhteisöllisestä toimin-nasta. Tämä on näkynyt muun mu-assa aikapankkitoiminnan ja lähi-viljelyprojektien viriämisenä, tote-aa Pesälä.

Hän rohkaiseekin osallistuvan budjetoinnin ja muun lähidemo-kratian laajentamisen kokeiluihin muuallakin Suomessa.

Lastensuojelun laitoshoidon tarkoituksena ei ole enää pitää asiakasta laitoksessa rahaa tuot-tamassa, vaan toimia yhteistyös-sä muiden palveluiden kanssa perheen hyvinvoinnin turvaami-seksi.

On huomattu, että valtion val-vontaa ei enää juurikaan tarvita kontrolloimaan laatua vanhus- tai muissa palveluissa, sillä ei ole ke-tään joka hyötyisi rahallisen tu-loksen tekemisestä. Hyvinvoinnin tuottaminen ja laatu on siis ainoa järkevä tavoite.

nanssipääoman salaisia pakopaik-koja, jotka suojelevat pääomaa ve-roilta ja sääntelyltä. Hiljaisuuden ja tietämättömyyden verhon taak-se ei enää jäädä, toteaa tutkiva toi-mittaja ja veroparatiisiasiantuntija Nicholas Shaxson.

KUva

nKä

Sitt

eLy

veiK

Ko K

oiv

USa

Lo

Tulevaisuuden Tiedonantaja H 5

Rauhan Nobel Edward SnowdenilleTietovuotaja Edward Snow-den on saanut Nobelin rau-hanpalkinnon tunnustuk-seksi rauhan eteen tekemis-tään ponnisteluista. Snow-den paljasti vuonna 2013 NSA:n laajan vakoilutekno-logian. Yhdysvallat protes-toi palkinnon myöntämistä syyttämällä Snowdenia ter-roristiksi, mutta suuri osa muuta maailmaa otti uuti-sen vastaan ilolla.

Venäjältä Suomeen siirty-neen Snowdenin turvapaik-kaprosessi on edennyt ri-peästi sen jälkeen kun Päi-vi Räsäsen johtamassa sisä-ministeriössä otettiin käyt-töön uudet turvapaikka-säädökset. Suomi on myös tehnyt aloitteen koko EU:n muuttamisesta sähköisestä tiedustelusta vapaaksi vyö-hykkeeksi. Käytännössä tä-mä tarkoittaa omien viestin-täpalvelujen kehittämistä, ja irtautumista piilaaksovetoi-sesta IT-teollisuudesta.

Marxin Pääoma Aalto-yliopiston oppikirjaksiSaksalaisen Karl Marxin ta-loustieteellinen pääteos Pää-oma on otettu Aalto-yliopis-ton taloustieteen peruskurs-sin oppikirjaksi.

Professori Sixten Kork-man osallistui syksyllä 2013 Pääoman suomennoksen uusintapainoksen tiimoilta järjestettyyn seminaariin, jossa Korkman piti Marxia ”ohittamattomana”.

– Marx ei ole saavutta-nut merkittävää asemaa yli-opistoissamme opetettavas-sa taloustieteessä. Yhteis-kuntateoreetikkona ja ajat-telijana Marx on kuitenkin ohittamaton. Hänen ajatus-maailmaan kuten muiden-kin klassikoiden ajatusmaa-ilmaan tutustumisen tulisi olla osa jokaisen yhteiskun-tatieteilijän peruskoulutus-ta, totesi Korkman seminaa-ripuheenvuorossaan.

Nyt Aalto-yliopistossa on siis seurattu professorin toi-vetta.

Perussuomalaisten kannatus romahti

Sen jälkeen kun Timo Soi-nin johtama Perussuomalai-set-puolue hajosi kolmeen ryhmittymään, on joukon suosio mielipidemittauksis-sa romahtanut murto-osaan siitä, mitä se oli 2010-luvun alussa.

Ylen mittauksen mukaan Soinin edelleen luotsaa-ma Perussuomalaiset (yhte-näisyys) kerää 5 prosentin kannatuksen, kun Aidot Pe-russuomalaiset –ryhmä saa 3 ja Maahanmuuttokriitti-set Tosisuomalaiset vain va-jaat 2 prosenttia äänistä, jos eduskuntavaalit järjestettäi-siin kuluvana keväänä.

Motivaatio ei enää ollut ongelma, sillä työmarkkinoiden asettuessa kohdilleen olemattoman alas polje-tut palkat alkoivat nousta tasolle, joka innosti työnhakuun.

Oikeiston latteudet tulivat myös kumotuksi uudistuksen jälkipyy-kissä, sillä talous lähti heti nou-suun. Yhteiskunnasta tuli köyhyy-den vähentyessä turvallisempi ja vakaampi, joten yritystoiminta tuli Suomessa helposti ennakoitavaksi. Lisäksi valtion sosiaaliturvan pie-nentyneet menot ja kasvaneet ve-rotulot nostivat Suomen luottoluo-kitusta ja vähensivät velkaantu-mista.

Tietenkin uudistuksen jälkeen vastustus jatkui. Monen vanhoilli-sen mielestä työnteko oli ”hyveel-listä”, ja että tilastoista huolimatta vähäiseen työhön ei edelleenkään ollut varaa. Yhtiöiden pomot valit-

Kuuden tunnin työpäivän historiaaKun työväenliike alun perin ehdot-ti yleiseksi työpäivän pituudeksi kuutta tuntia, vastustus oli suu-renmoista. Sanottiin, että Suomi tarvitsee lisää työtä, eikä suinkaan vähemmän. Sanottiin, että palkat ovat liian alhaiset, ja että lyhenne-tyllä työpäivällä rahat eivät riitä. Joskus nämä kaksi väitettä yhdis-tetiin, ja sanottiin, että rahaa ja ai-kaa ei yksinkertaisesti ole.

Näin jälkikäteen on kuitenkin helppo kritisoida poliittisen oikeis-ton vastalauseita. Ennen työpäivän lyhentämistä liiallinen työnteko oli suurin yksittäinen syy sekä sosiaa-lisiin että terveydellisiin ongelmiin. Työpäivän lyhentäminen on hel-pottanut näitä ongelmia dramaat-tisesti.

Ennen kuusituntista työpäivää pätkätyöhelvetit, ylityöt ja muu-tenkin liiallinen työnteko piti yllä valtavaa massatyöttömyyttä. Ne-kin, jotka saivat työpaikan, oli-vat monessa tapauksessa uudes-taan kortistossa vain muutaman kuukauden jälkeen, sillä kiirei-set ajanjaksot yrityksissä pyrit-tiin korjaamaan pätkätyönteki-jöillä, eikä pitämällä yllä työvoi-man reserviä. Lisäksi työnanta-jan pakottamat ylityöt vastasivat työtunneissa laskettuna tuhan-sia työpaikkoja. Lienee tarpeeton-ta sanoa, että työttömien oli han-kala löytää työtä, kun työn tarjon-ta pidettiin keinotekoisesti valta-vana kysyntään nähden.

Jos liiallinen työnteko oli han-kalaa työttömille ja pätkätyönteki-jöille, ei se ollut helppoa vakinai-sille työntekijöillekään. Stressi, jat-kuva kortistoon putoamisen pelko ja sen voimalla painetut ylityöt te-kivät liiallisesta työnteosta suu-rimman terveysongelman Suomes-sa. Vain harvoissa hyvin palkatuis-sa ammateissa työntekijät kestivät lain säätämään eläkeikään asti, ja huonosti nukuttujen öiden jälkeen työtapaturmat lisääntyivät.

Kun kuuden tunnin työpäivä otettiin käyttöön, työttömyys vähe-ni välittömästi. Työvoiman tarjon-nan laskettua dramaattisesti työn-antajat alkoivat kouluttaa ja pereh-dyttää työvoimaa oma-aloitteisesti, sillä vain tällä tavalla sai turvattua itselleen parhaimmat työntekijät.

SIMO SUOMINEN

telivat työntekijöiden korkeita palk-koja, mutta eivät jostain syystä läh-teneet maasta.

Nämä ”korkeat palkat” toimivat viime kädessä kuitenkin Suomen talouden parhaaksi. Kun työn tar-jontaa vähennettiin ja palkat kas-voivat, keskiverrosta työtunnista tuli taloudelle kallista. Tämä joh-ti talouden heikentymisen sijas-ta talouden vahvistumiseen, sillä työnantajat saivat aivan uudenlai-sen kannustimen toiminnan tehos-tamiseen. Suomeen tuotiin konei-ta, asiantuntijoita ja uusia ideoita. Näin nähtiin, että myös työnantajat tarvitsevat tiettyjä ”kannustimia”.

Tilanne ei tietenkään ole vielä täydellinen. Työttömyyttä on edel-leen, ja ylitöitä tehdään yhä. Osit-tain tämä johtuu työaikalain hei-kosta valvomisesta ja löysästä ran-kaisemisesta, osittain myös kult-

Koneet korvaavat ihmistyötäSUSANNA RISSANEN

Suomen omava-raisuus valtion omistusten kautta huippua

Tuoreen tutkimuksen mukaan ih-misten ei tarvitse enää keksiä it-selleen töitä erilaisten hankkeiden kautta. Yhteiskunnassa on ymmär-retty teknologian kehityksen tuoma tosiasia – se, että koneet tekevät nykyään suuren osan siitä työstä mihin ihmistä ennen tarvittiin.

Työpäivät ovatkin lyhenty-neet kuusituntisiksi, ja työttö-

myyttä näyttäisi vielä olevan sen verran että työviikkoa ollaan ly-hentämässä vielä parilla päiväl-

lä, jotta kaikki pääsevät osallis-tumaan yhteiskunnan pyörittä-miseen.

tuurista ja siitä, että pelkkä työaika ei ratkaise kaikkia ongelmia. Silti työajan lyhentämisuudistus osoit-tautui parannukseksi. Niin kauan, kun pankkisektorilla on kohtuut-tomasti valtaa maassamme, työvoi-man polkeminen ei täysin poistu. Silti, työajan lyhentäminen olikin vain yksi työväenliikkeen tavoite matkalla kohti suurempia päämää-riä. Tämän takia seuraamme mie-lenkiinnolla, mitä tuleman pitää.

Lopuksi mainittakoon, että työ-päivän lyhentämisestä kaksitois-tatuntisesta kahdeksantuntiseen käytiin täysin identtinen keskus-telu. On historian näkökulmas-ta hämmentävää, että keskuste-lu päätettiin käydä kuuden tunnin työpäivän kohdalla uudelleen sel-laisenaan, vaikka työajan lyhentä-misen vaikutukset olivat hyvin tie-dossa.

Suomessa on myös alettu teke-mään koneita jotka kestävät käyt-töä, sillä hyvinvointia ei enää tuo-teta kulutusta lisäämällä. Suoma-laiset koneet ovatkin maailmal-la haluttuja, mutta niitä ei aleta rahan houkutuksista huolimatta myydä – vaihtokauppaa tehdään sen sijaan tarpeellisiksi koettui-hin asioihin.

Suomen omavaraisuus on saa-tu valtion omistusten kautta huip-puunsa. Uutta teknologiaa kehi-tetään innokkaasti yhteiseen hy-vään, eikä öljystä ei olla enää riip-puvaisia, sillä valtiohankkeena saatiin vaihtoehtoiset polttoaineet ja sähkö valjastettua korvaavaan käyttöön.

niP

Pon

.co

M

6 H Tulevaisuuden Tiedonantaja

Luonnonvarojen kulutus kääntynyt laskuunMaapallo saat-taa sittenkin pelastuaViimeisimmät globaalit luonnon-varojen kulutuslaskelmat ja tilas-tot osoittavat, että luonnonvarojen kulutus on kääntynyt muutamas-sa vuodessa selvään laskuun. Kun kulutuksen huippuvuonna 2014 globaalisti käytettiin luonnonvaro-ja noin 1,5 kertaa uusiutumisky-kyyn nähden, tänä vuonna kulu-tus on enää noin 1,2 kertainen ja laskusuunta on selvä. Tämä eko-loginen suunta on tullut trendiksi ennen kaikkea maailmanlaajuisen tiedeyhteisön ja lukuisten kansa-laisliikkeiden ponnistelujen tulok-sena. Poliitikot ovat olleet pako-tettuja ottamaan tieteen tulokset ja kansalaisyhteiskunnan painos-tuksen tosissaan. Vaikka kehitys on ollut maailmanlaajuisesti posi-tiivista, pääomapiirit vastustavat suuntausta ankarasti ja ovat jois-sakin maissa saaneet voimaan uu-sia epäekologisia käytäntöjä ja la-keja omien voittojensa turvaami-seksi.

Seuraavassa muu-tamia tähdenväle-jä muutaman vuoden ajalta positiivisesta kehityksestä:

+ Energiataloudessa ja hiilidioksi-dipäästöissä on saavutettu maksi-mi kulminaatio jo muutama vuo-si sitten ja hiilidioksidipäästöt

ovat kääntyneet hienoiseen las-kuun. Suuri ansio tästä on kivihii-len ja muiden fossiilisten polttoai-neiden kulutuksen radikaalilla vä-henemisellä. Muun muassa Kiinan kommunistinen puolue on päättä-nyt luopua kivihiilestä ja panostaa jo ennen 2010 alkaneen suunta-

REIJO RINNE

oU

ti M

entU

La

Jätteen kierrätyksessä läpimurtoJätteen hyödyntäminen materiaa-lina on taloudellisesti kilpailuky-kyinen vaihtoehto jätteenpolttolai-tokselle. Tämä ilmenee Sitran Gaia Consultingilla teettämästä tuorees-ta selvityksestä.

Jätteenpolttoa on pidetty edulli-sena ja taloudellisesti ainoana jär-kevänä keinona jätteenkäsittelyyn. Tämä selvitys näyttää, että mate-riaalien hyödyntäminen uudelleen on nykyään taloudellisesti jopa pa-rempi vaihtoehto – etenkin kun katsotaan asiaa työllisyyden, ve-

rotulojen tai vaihtotaseen kautta. Myös päästöjen vähentämisen ja luonnonvarojen riittävyyden kan-nalta kierrätys on Sitran mukaan parempi ratkaisu.

Selvityksessä tutkittiin kahden erilaisen, Länsirannikon kaupun-kiseutujen jätemääriin mitoite-tun jätehuoltoratkaisun taloudel-lisia vaikutuksia. Vertailussa oli-vat energiaratkaisu, eli niukkaan syntypaikkalajitteluun pohjautu-va, uusinvestointina toteutettava jätteenpolttolaitos, ja materiaali-ratkaisu, jossa jäte lajitellaan te-hokkaasti syntypaikallaan ja hyö-dynnetään monipuolisesti kierrä-tysmateriaalina jalosteiksi ja polt-toaineeksi.

Laskennallisessa arviossa mate-riaaliratkaisu loisi alueelle yli kuu-sikymmentä työpaikkaa enemmän kuin jätteenpolttoratkaisu. Myös vaihtotaseeseen materiaaliratkaisu vaikuttaisi positiivisesti ja kasvat-taisi sitä 1,2 miljoonaa euroa vuo-dessa.

Materiaaliratkaisu lisäisi kun-tien ja valtion verotuloja enem-män kuin jätteenpoltto. Uudelleen-käyttöön pohjaava ratkaisu tuot-taisi selvityksen mukaan valtiol-le 8,9 miljoonaa euroa verotuloja vuodessa, kun taas energiaratkai-su tuottaisi 7,4 miljoonaa euroa. Myös kuntien verotuloja materiaa-liratkaisu kasvattaisi hieman ener-giaratkaisua enemmän.

Ilmastolaki viimein SuomeenYmpäristöjärjestöjen vuosikausia kestäneen sinnikkään painostuk-sen avulla Suomeen on viimein saa-tu sitova ilmastolaki. Se velvoittaa hallituksen vähentämään Suomen kasvihuonekaasupäästöjä hiilibud-jettien avulla.

Vuosittain laaditaan hiilibudjet-ti eli erikseen sovittu määrä siitä, paljonko valtakunnan alueella saa tuottaa kasvihuonekaasupäästö-

jä. Lain toteutumista käytännössä ohjaa tarkoitusta varten perustet-tu ilmastonmuutoskomitea. Halli-tus on velvollinen raportoimaan ku-

nakin vuonna eduskunnalle pääs-tövähennysten etenemisestä.

Lain hyväksymiseen vaikut-ti oleellisesti Maan ystävien koor-dinoima Polttava kysymys –kam-panja. Kansalaisjärjestöt eivät voi lain säätämisen jälkeenkään jää-dä laakereilleen lepäämään. Niillä on edelleen tärkeä tehtävä seura-ta lain toteuttamista käytännössä ja tarvittaessa luoda poliittista pai-netta lain toteuttamisesta lipsuvia päättäjiä kohtaan.

Ensikokemukset ilmastolaista ovat olleet positiivisia. Lain ansios-ta ilmastonäkökulma huomioidaan nyt kaikilla hallinnonaloilla. Lisäk-si hallinnon sektorit tarkkailevat toistensa pysymistä sovituissa hii-libudjeteissa ja kilpailevat päästö-vähennyssaavutuksilla.

Maailman ensimmäinen ilmas-tolaki säädettiin Isossa-Britanni-assa jo lokakuussa 2008.

Vetyenergian hyödyntämisessä edistysaskeliaSuomessa on saavutettu merkit-täviä edistysaskelia vetyenergian hyödyntämisessä.

VTT:n tutkijoiden mukaan vety on houkutteleva vaihtoehto, kun pyritään saavuttamaan maapal-lon mittakaavassa mahdollisimman saasteeton energiantuotanto. Ve-dyn avulla aurinkoenergiaa voitai-siin varastoida ja siirtää ajallisesti ja paikallisesti. Vety sopii erinomai-sesti myös hajautettuun energian-tuotantoon.

Energiahuolto perustuu uu-siutuvilla energialähteillä tapah-tuvaan vedyn tuotantoon. Koska vetyä ei esiinny vapaana, se tu-lee valmistaa. Tuotantoketju oli-si käytännössä päästötön, sil-lä hiilidioksidi kiertää prosessin eri vaiheissa sitoutuen ja vapau-tuen.

Toinen mahdollisuus on vedyn tuotanto maatiloilla, jäteveden puhdistamoilla, metsäteollisuu-den tai elintarviketeollisuuslai-tosten yhteydessä. Jätteet syöte-tään pöpösille, jotka tuottavat ve-tyä, jolla puolestaan pidetään var-sinainen tuotantoprosessi käyn-nissä.

Vety on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine. Reaktiivisuuten-sa vuoksi vety on herkästi sytty-vää. Sitä voidaan käyttää kaasu-maisena polttoaineena samaan ta-paan kuin muitakin kaasuja kaa-sumoottorissa, -turbiinissa, voi-malaitoskattilassa tai polttoken-nossa.

uksen mukaisesti tuuleen, aurin-kovoimaan ja muihin uusiutuviin energiamuotoihin sekä tehostet-tuun energian säästöön.

+ Useissa kansallisomaisuuten-sa (öljy-, kivihiili ja mineraalivarat) yhteiskunnan hallintaan ottaneis-sa maissa on päätetty jättää muun

muassa öljyvarannot pumppaa-matta.

+ Liikenteessä on tapahtunut radikaali muutos. Henkilöautojen tuotanto on vähentynyt huippu-vuodesta 2015 jopa 60 % kun taas joukkoliikennevälineiden tuotan-to on lisääntynyt globaalisti 35 %. Useissa USA:n osavaltioissa on la-kisääteisesti rajoitettu fossiiliener-gialla toimivaa yksityisautoilua

+ Tavallisten kestokulutushyö-dykkeiden elinkaari on pidenty-nyt uusien suunnittelukriteereiden myötä. Kun esimerkiksi pesukonei-den odotettavissa oleva kestoikä oli vuonna 2014 noin 5-6 vuotta, on se nyt noussut jo yli 15 vuoden, joilla-kin tuotteilla jopa 20 vuoteen. Pa-remman suunnittelun ja parempien materiaalien aiheuttama pieni hin-nannousu on kompensoitunut mo-ninkertaisesti pitkällä käyttöiällä.

+ Materiaalien kierrätyksessä on saavutettu huimia edistysaske-leita erityisesti kehittyvissä maissa. Useissa näistä maista on myös hy-lätty entinen länsimaisen kulutus-yhteiskunnan ihanne ja on siirryt-ty tai ollaan siirtymässä omaleimai-sen kulttuurin pohjalta nousevaan paikallistalouteen.

+ Kun yritysmaailmaan leviä-mässä olevan yhteishyvän talouden opin mukaisesti yritykset eivät enää niinkään kilpaile kuin tee yhteistyö-tä, on saavutettu globaalisti valtavia synergiaetuja ja esimerkiksi tavaroi-den maailmanlaajuinen edestakai-sin kuljetus on vähentynyt puolella huippuvuosista. Tällä on luonnolli-sesti valtava vaikutus materiaalien ja energian kulutukseen

+ Myös Suomessa on paikallisde-mokratiaan ja paikalliseen tuotan-toon perustuen vähennetty energi-ankulutusta ja luotu suuri määrä uusia työpaikkoja.

Ydinvoimasta luopuminen oli oikea ratkaisu Suomelle

Ydinvoimalle on vaihtoehtoja, jotka ovat ympäristö- ja terveys-riskien kannalta turvallisempia, työllistävämpiä ja taloudellisesti edullisempia. Esimerkiksi tuu-livoima työllistää viisi kertaa enemmän kuin ydinvoima.

Huomattiin, että ydinvoi-man lisärakentamisen puoles-ta esitetyt taloudelliset laskel-man perustuivat muista mais-ta poikkeaviin, kyseenalaisiin riski- ja vakuutuslaskelmiin. Ydinvoiman vaihtoehdot tur-vaavat myös paremmin alueel-lisesti monipuolista kehitystä, paikallista itsehallintoa ja kan-salaisten hyvinvointia.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on merkinnyt valtavaa, maailmanlaajuista uusiutuvien energialähteiden ja energiaa säästävän tekno-logian markkinoiden kasvua. Suomi ei ole jäänyt jälkijunaan kehityksessä, vaan on ottanut vaarin kasvavista ympäristö-teknologian maailmanmark-kinoista ja ympäristömaineel-taan hyvistä tuotteista. Suo-men vientiosaaminen perustuu tänä päivänä entistä enemmän uusiutuvan puuhakkeen käyt-töön, kivihiilen kaasutukseen ja korvaamiseen maakaasulla, polttotekniikan tehostamiseen, tuulivoimaan, lämmön tal-teenottoon ja muuhun uuteen energiateknologiaan

Tulevaisuuden Tiedonantaja H 7

Green Care

Lasteni terveystiedon kirjassa oli tehtävä, jossa keho-tettiin kysymään vanhemmilta, miten ja missä he ha-luavat asua vanhuudessaan.

Olin juuri miettinyt kysymystä ja ajattelin, että nytpä sanon jotain sellaista, mitä muut eivät ole tul-

leet vielä edes ajatelleeksi.Vastasin, että haluan vanhuudessa maalle johonkin yhtei-

söön, jossa saan tehdä töitä omien voimieni mukaan niin kau-an kuin jaksan. Sen jälkeen istuisin yhteisön pääoven edessä pitkällä penkillä niin kuin muutkin yhteisön jäsenet, jotka eivät enää taivu lehmän utareiden alle lypsykonetta panemaan.

Niin. Ihanneyhteisössänihän ei olisi teknistä ja kylmää ro-bottinavettaa tai koneellista lannan poistoa.

Siinä me istuisimme, me leveäperseiset entiset tietokone-työläiset, nojaisimme ehkä keppeihimme ja paimentaisimme yhteisön nuorempien asukkaiden lapsia.

Laskisimme taloon menijät kuin neuvostoajan babuškat ai-koinaan ja vaihtaisimme viimeisimmät juoru-uutiset. ”Taas se Meriluodon akka vetää huoneessaan viinaa sen Paakkasensa kanssa. Kuulin eilen, kuinka miesparkaa työnnettiin takapuo-lesta sänkyyn, kun oli tullut se saarikoskelainen pulihalvaus.”

Niin niin. Yhteisössämme voisivat asua myös alkoholide-mentikot. Eikä seksin harjoittaminenkaan olisi kiellettyä.

Sitten kun tulisi vihonviimeinen loppu, voisimme maata untuvatäkkiemme peitossa jossain makuusalissa. Jos olen oikein ymmärtänyt, dementoituneet ihmiset eivät oikeasti haluaisi nukkua yksin. Muistan jonkun dementiahoitajan kertoneen, että vanhus rytmittää hengityksensä samassa huoneessa nukkuvan kanssa.

Terminaalivaiheessa ottaisin vastaan niin paljon kipu- ja unilääkkeitä kuin se vain on mahdollista, ettei henki suo-ranaisesti lähde. Tässäkin muistelen vanhan ystäväni Alpo Ollilan puuskahdusta, kun hänen äitinsä eli viimeisiä aiko-ja; kipulääkettä ei kuulema voinut antaa, kun kuoleva van-hus tulisi siitä riippuvaiseksi.

Ennen kuolemaansa lasteni biologinen isä nukutettiin joksikin aikaa. Koska oli selvää, että elinaikaa ei ollut kuin muutama viikko, hänet herätettiin kuolemaan. Mietin, mik-si ylipäätänsä piti herättää? Eikö nukkuessaan kuoleminen olisi ollut armollisempaa?

Eutanasiaa en kannata. Minusta elämä on pyhä eikä asi-aa sen enempää kannata ryhtyä sormeilemaan. Jos on ko-vat kivut, morfiinia suoneen – ja sillä sipuli.

Nyt tietysti herää kysymys, kuinka vanhuusyhtei-sömme eroaisi vanhan ajan syytinki- tai huutolais-mummotouhuista. Eroaa ja ei eroa.

Siinä mielessä ei eroa, että yhteisössä asuisi eri-ikäisiä. Vanhushoitajina olisi nuoria perheitä, joi-

den lapset tulisi kasvatettua siinä sivussa – vähän niin kuin kylä kasvattaisi. Yhteisö sijaitsisi luonnon kauniilla paikalla ja lapset oppisivat leikkimään käpylehmillä.

Vanhasta köyhien huutokauppajärjestelmästä yhteisö eroaisi siinä mielessä, että se toimisi demokraattisesti. Ris-tiriidat käsiteltäisiin yhteisökokouksissa, joissa kaikilla oli-si yksi ääni ja kaikilla puheoikeus.

Kenenkään ei tarvitsisi tuntea yksinäisyyttä tai kuolla jon-nekin kaupun-gin kottarais-pönttöön ja tulla löydetyksi vasta, kun ruumis on muumioitunut.

Luulin, et-tä olin keksinyt jotain ainutlaa-tuista. Lapseni tuli kuitenkin koulusta ja sa-noi, että sitä sa-maa olivat toivo-neet myös muut vanhemmat.

[ kolumni ]

oU

ti M

entU

La

Asunnottomuus jäi historiaan

TIINA SANDBERG

Jorma Pentikäinen vastaanotti tä-nään avaimen vuokra-asuntoon ja vastaanotti samalla asuntoministe-rin kirjallisen pahoittelun asunnon hankkimisen pitkittymisestä. Pen-tikäisen tapaus on nostanut uu-delleen otsikoihin asunnottomuu-den ongelman, joka on käytännös-sä hävinnyt Suomesta kuntien alet-tua rakennuttaa riittävästi edulli-sia vuokra- ja muita asuntoja yleis-hyödyllisenä toimintana.

Pentikäiselle asunnottomuuden parin vuoden takainen häviäminen aiheutti ongelman. Asunnottomi-en palvelut on lakkautettu tarpeet-tomina lähes kaikkialta maasta ja esimerkiksi vankiloista tai erilai-sista hoitolaitoksista vapautuvat kuuluvat nykyään automaattises-ti avustetun asuntohankinnan pii-riin, jolloin erillisiä asunnottomi-en palveluita ei enää tarvita. Penti-käisen jäätyä viimeisten asunnot-tomien joukkoon, hän ajautui ti-lanteeseen, jossa hänen asunto-ongelmansa ei varsinaisesti kuulu-nut kenenkään vastuualueeseen ja tämä pitkitti sopivien tukitoimien käynnistämistä tarpeettomasti.

Asuntoministeri Pia Viitanen (sd) pahoitteli julkisesti tapahtu-nutta ja asetti välittömästi komite-an tutkimaan tapausta.

– Nykyaikaisessa sivistysvaltios-sa ei tule hyväksyä asunnottomuut-ta missään olosuhteissa. Tulen hen-kilökohtaisesti pitämään huolen, et-tei kenenkään enää tarvitse kohdata samoja vastoinkäymisiä kuin Penti-käisen, vakuutti Viitanen.

Pentikäinen ei kuitenkaan kan-tanut kaunaa asuntoasioidensa pitkittyneestä käsittelystä, vaan on päättänyt suunnata katseensa tulevaan.

– Nyt kun tuo asunto löytyi, niin eiköhän tässä pitäisi alkaa eukkoa etsimään, hän kuittasi.

Tehokkaat toimet tuottaneet tulosta

Vasemmiston ja kansanliikkeiden painostamana käynnistetty laaja-mittainen vuokra-asuntotuotan-

to yhdistettynä asuntojen hintojen laskuun on luonut tilanteen, jossa asumiseen käytetty osuus tuloista on pienituloisimpien kohdalla puo-littunut 2010-luvun alun lukemista ja muissakin tuloluokissa on nähty huima pudotus.

Myönteisen kehityksen odote-taan vahvistuvan entisestään nyt kun kunnalliset rakennusfirmat alkavat tuoda markkinoille edul-

lisia osa-omistusasuntoja. Näis-sä asunnoissa asukkaat maksavat normaalin omakustannusvuokran lisäksi kaupunkien itse asettaman tuottoprosentin mukaisen tuoton sijoitetulle pääomalle. Käytännössä omistusasunnon hankkiminen on-nistuu nyt muutaman satasen lisä-kustannuksella, eikä vuokralaisen tarvitse sitoutua pankkien myöntä-mään asuntolainaan.

Kenenkään ei tarvitsisi tuntea yksinäisyyttä tai kuolla jonnekin kaupungin kottaraispönttöön ja tulla löydetyksi vasta, kun ruumis on muumioitunut.

Pia vaLkonenKirjoittaja ei halua elää vanhuuttaan

tai kuolla yksin

Kunnilla on ensi vuoden alusta asetettu velvollisuus järjestää asunto kaikille asunnottomaksi ilmoittautuville henkilöille viimeistään kahden kuukauden kuluessa.

Asuntotuotannon huomattava virkistyminen on parantanut tun-tuvasti kuntien taloutta sen jäl-keen kun julkisissa hankinnoissa alettiin noudattaa Hollannin mal-lin mukaista työllistämisvelvoitet-ta. Työttömien rakennustyöläisten osuus on laskenut nopeasti, mikä on vähentänyt kuntien sosiaalime-noja ja parantanut niiden veroker-tymää. Myös erilaisten alihankinta-firmojen parantunut tilanne on li-sännyt yhteisöverojen tuottoa.

Eduskunta on parhaillaan sää-tämässä lakia, joka takaa kaikille Suomessa pysyvästi asuville oike-uden asuntoon. Kunnilla on ensi vuoden alusta asetettu velvollisuus järjestää asunto kaikille asunnot-tomaksi ilmoittautuville henkilöil-le viimeistään kahden kuukauden kuluessa. Tämän lakimuutoksen tultua voimaan ei ole enää pelkoa, että Pentikäisen kohtaama tilanne pääsisi toistumaan.

Suomen mallista eurooppalainen käytäntö

Euroopan tasolla suomalainen asuntotuotantomalli on herättänyt suurta kiinnostusta, ja muun mu-assa Kreikka, Saksa ja Italia ovat kehittäneet omaa asuntotuotanto-aan Suomen mallin mukaan.

Myös jo aiemmin asunnotto-muusongelmansa ratkaisseet Ranska ja Skotlanti ovat lähteneet tukemaan Euroopan vasemmis-ton komissaari Alexis Tsipraksen aloitetta Suomen mallin ottamises-ta käyttöön eurooppalaisena käy-täntönä.

FEANTSA: Suomen esimerkki tärkeä Eurooppalaisten asunnottomuus-järjestöjen liitto FEANTSA pitää Suomen asunnottomuustilannet-ta esimerkillisenä. FEANTSA on pitkään ihmetellyt, miten Suo-men kaltainen rikas valtio ei pys-

ty ratkaisemaan asunnottomuuden ongelmaa.

FEANTSA on vuonna 1989 perus-tettu liitto. Sen jäsenenä on yli 100 eurooppalaista asunnottomuusjär-jestöä 25 maasta. Jäseniksi hyväk-sytään valtakunnalliset tai alueelli-set kattojärjestöt. Suomesta muka-na ovat Vailla Vakinaista asuntoa ry, Y- Säätiö, Nuorisoasuntoliitto ja Helsingin Diakonissalaitos.

8 H Tulevaisuuden Tiedonantaja

TOMMI LIEVEMAA

Naton hajoaminen vain ajan kysymys

oUti MentULa

Eteläisen Eu-roopan maissa suurmielenosoi-tuksia sotilaslii-ton lakkautta-miseksi

Jo pidemmän aikaa uumoiltu soti-lasliitto Naton hajoaminen näyttää tällä hetkellä lähes varmalta. Na-ton pääsihteeri Anders Fogh Ras-mussen myönsi eilisiltaisessa leh-distötilaisuudessa Brysselissä, että edellytyksiä sotilasliiton toiminnan jatkamiselle ei enää ole olemassa.

– Jäsenmaiden näkemyserot ovat kasvaneet liian suuriksi, yh-teistyön jatkaminen ei näytä enää mahdolliselta, totesi vakavailmei-nen Rasmussen.

Naton eripuraisuuden taustal-la on viime aikoina useassa jäsen-maassa tapahtunut poliittisten voimasuhteiden radikaali muutos. Eteläisen Euroopan maista alka-nut poliittinen liikehdintä on levin-nyt jo aiemmin melko vakaina pi-dettyihin Keski- ja Pohjois-Euroo-pan maihin.

Esimerkiksi Ranskassa radikaa-lit vasemmistoryhmittymät ovat kasvattaneet merkittävästi suosio-taan. Saksassa puolestaan vasem-miston ja kommunistien yhteisrin-

tama on noussut merkittäväksi po-liittiseksi voimaksi. Jo aiemmin Ita-liassa, Kreikassa, Espanjassa ja Por-tugalissa kansalaisten tyytymättö-myys EU:n talouskuripolitiikkaan purkautui vanhojen puolueiden täy-dellisenä romahtamisena ja edistyk-sellisten vasemmistovoimien ja kom-munistien valtaannousuna.

Sotilasliiton suosio pohjamudissa

Muutokset poliittisella kartalla ovat johtaneet moniin perusteelli-siin uudelleenarviointeihin. Yleen-sä luotettavana Nato-kumppanina pidetyssä Saksassa ovat perinteiset puolueet joutuneet puolustuskan-nalle, kun vasemmistorintama on vaatinut täyskäännöstä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaan ja irtau-tumista Natosta.

Kaikkein kärkevin tilanne on ete-läisen Euroopan maissa, joissa kan-salaiset ovat jo viikkojen ajan vaati-neet Naton lakkauttamista suurmie-lenosoituksissa. Vaatimukset Naton lakkauttamisesta ovat yhdistyneet vaatimuksiin oikeudenmukaisem-masta talouspolitiikasta.

Kansalaiset eivät enää hyväksy sitä, että suurkapitalistit lymyävät vapaamatkustajina veroparatiiseis-sa samaan aikaan kun tavallista kansaa kuritetaan yhä kiristyväl-lä verotuksella ja budjettileikkauk-silla. Moniin imperialistisiin hyök-käyssotiin osallistuneet Naton eu-

rooppalaiset jäsenmaat ovat ajau-tuneet poliittiseen kriisiin.

Yhdysvallat hermostui – sotarikos-tuomioistuin uhkaa

Radikaalin vasemmiston ja kom-munistien nousu Euroopassa on saattanut perinteiset Yhdysvaltain-suhteet kyseenalaiseen valoon. Yhä laajemmin on vaadittu irtautumis-ta Yhdysvaltojen talutusnuorasta ja Yhdysvaltojen johtamasta Natosta. Suurmielenosoituksissa on vaadit-tu, että rikollisiin sotiin syylliset tu-lisi saattaa kansainvälisen sotari-kostuomioistuimen tutkittaviksi.

Yhdysvalloissa on luonnollises-ti hermostuttu tällaisista puheista. Republikaanien piiristä jopa vaa-dittiin viime viikolla, että Saksa ja muut johtavat Euroopan maat pi-tää lisätä roistovaltioiden listalle.

Yhdysvalloille tavallisesti lojaa-lina pysyttelevä Britanniakin pa-heksui roistovaltiopuheita. Sodan ja Naton vastainen liike on nosta-nut voimakkaasti päätään Britan-niassa, eikä hallitus voi jättää huo-mioitta sen mielipidettä.

Kansainvälisen oikeuden asian-tuntijoiden mukaan on todennä-köistä, että Yhdysvallat ja eräät Na-ton eurooppalaiset jäsenmaat jou-tuvat lähitulevaisuudessa sotari-kostuomioistuimen eteen. Asian-tuntijat ennakoivat raskaita ja pit-kiä oikeusprosesseja.

tilaa lehteä myyntiin tai

jakoon edullisesti vain 50 senttiä

kappale*