työaikapankki tulevaisuuden työaikajoustona?

4·2012

Työaikapankki tulevaisuuden työaikajoustona? Selvitys työaikapankkijärjestelmistä SAK:laisilla aloilla

Elokuu 2012 Lassi Vainio

Lisätiedot:Juha Antila

Tilaukset: SAK

[email protected] puhelin 020 774 0169

puhelin 020 774 000

1 SAK:n luottamushenkilöpaneelissa on jäsenenä 1600 luottamushenkilöä SAK:laisista jäsenliitoista. Heistä

on luottamusmiehiä n. 900, työsuojeluvaltuutettuja n. 500 ja molemmissa tehtävissä toimivia noin 200. 2 SAK:n työolobarometri/Osaraportti 1. SAK:n työolobarometrin tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatte-

luina helmi- ja maaliskuussa 2012. Haastattelut teki TNS Gallup Oy ja niitä tehtiin yhteensä 1207. Otos poi-

mittiin satunnaisesti SAK:n jäsenliittojen rekistereistä. Haastatteluille asetettiin sukupuolen, iän ja jäsenliiton

mukaiset kiintiöt, joten se vastaa SAK:n työssäkäyvän jäsenkunnan koostumusta.

Työaikapankit työmarkkinaratkaisuissa

Kuvio 1. Työaikapankin yleinen toimintaperiaate

Taulukko 1. Haastatellut sopimusalat ja niiden jakautuminen

työaikapankkien suhteen

Työaikapankis-

ta on sovittu tes-

tasolla ja niitä

on käytössä

- AKT, matkatoimistoala

- IAU

- JHL, rautatieala

- JHL, valtiosektori

- JHL, yksityinen opetus-

ala

- JHL, kirkkosektori*

- Metalliliitto

- PAM, vartiointiala

- PAM, kaupan ala

- PAM, matkailu-, ravintola- ja

vapaa-ajan palveluala

- Paperiliitto

- PAU

- Puuliitto**

- Sähköliitto,

teollisuus- ja

erityisalat

- TEAM, kir-

ja-ala ja graa-

finen ala

Työaikapankis-

ta ei ole sovittu

tes-tasolla mutta

työaikapankke-

ja on käytössä

- RVL

Työaikapankis-

ta ei ole sovittu

tes-tasolla mutta

työnantaja on

nostanut asian

esille

- SEL**

- Rakennusliitto (pl. rakennustuoteteollisuus, jossa tasoittuvan työajan järjes-

telmä tessissä)*

Taulukko 2. Työehtosopimuksia, joissa on kirjauksia

työaikapankkijärjestelmistä

LIITTO TYÖEHTOSOPIMUKSET

AKT: 1 - Matkatoimistoalan tes

IAU: 1 - Lentoliikenteen palveluja koskeva tes*

JHL : n. 30 (arvio) Mm.

- Valtion virka- ja työehdot

- Yksityistä opetusalaa koskeva tes

- Palvelulaitosten työantajayhdistyksen

tes (lisätty säännöksellä vuonna 2012)

- Neuvonta-alan runkosopimus

- Yliopistojen yleinen työehtosopimus

- Rautatiealan tes

- Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus

Metalliliitto: 2 - Teknologiateollisuuden tes - Malmikaivosten tes

PAM: 8 - Vartiointialan tes - Kaupan tes - Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden työntekijäsopimus - Matkailu-, ravintola- ja vapaa-aikapalveluiden esimiessopimus

- Hiihtokeskusalan tes - Ohjelmapalvelualan tes - Huvi-, teema- ja elämyspuistoja koskeva tes - Golf-alan tes*

Paperiliitto: 1 - Paperiteollisuuden työehtosopimus

PAU: 5 - Informaatio- ja logistiikka-alan tes

- Viestinvälitys- ja logistiikka-alan tes

- Tavarankuljetusalan työntekijöiden tes3

- Rahankäsittelypalvelut-alan tes

- Kollektivavtal för posten på Åland

Puuliitto: 7 - Metsäalan tes

- Puusepänteollisuuden tes

- Veneenrakennusteollisuuden tes

- Mekaanisen metsäteollisuuden tes

- Viheralan työehtosopimus

- Puutarha-alan työehtosopimus

- Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus

Rakennusliitto: 1 - Rakennustuoteteollisuuden tes*

Sähköliitto: 2 - Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköliitto ry:n välinen tes

- Metsäteollisuus ry:n ja Sähköliitto ry:n välinen tes

TEAM: 2 - Kirjatyöntekijöitä koskeva tes - Viestinnän keskusliiton ja TEAMin/

Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry:n tes

Yhteensä: 60

3 Tavarankuljetusalan työntekijöiden tessissä ei ole määräyksiä työaikapankeista, mutta on tehty yrityskoh-

tainen tes-pöytäkirja koskien joustovapaata Kelpo-kuljetus FI Oy:ssä, joka on merkittävä työllistäjä alalla.

Taulukko 3. Arvioita työaikapankkien käytön laajuudesta

LIITTO SOPIMUSALA MAHDOLLISUUS

TYÖAIKAPANKKIIN

TYÖAIKAPANKKEJA

KÄYTÖSSÄ

AKT Matkatoimistoala 1400 -

IAU Lentoliikenteen palvelut 29754 2975

JHL

Rautatieala 1000 1000

Valtiosektori 62 5005 8000

Yksityinen opetusala 25 000 -

Kirkkosektori 21 0006 Ei juuri lainkaan

JHL:n muut sopimusalat,

joissa työaikapankkeja

- -

Metalliliitto Teknologiateollisuus 153 000

7 -

Kaivosala 12008 -

PAM

Vartiointiala 8000 500

Kaupan ala 200 000 2000 - 60009

Matkailu-, ravintola- ja vapaa-

ajan-palveluala

55 00010

-

Paperiliitto Paperiteollisuusala 16 000 200–50011

PAU12

Kaikki liiton sopimusalat,

joissa työaikapankki

12 000 12 000

Puuliitto Kaikki liiton sopimusalat,


25 20013

-

Rakennusliitto Rakennustuoteteollisuus - -

RVL Kaikki liiton sopimusalat Ei sovittu tessissä 200

Sähköliitto Kaikki liiton sopimusalat,


4000 -

TEAM14

Kirjatyöntekijät 14 260 140015

Graafisen alan toimihenkilöt 2480 24016

Yhteensä 606 015 -

4 IAU:n edustajan mukaan tasoittuvien työaikojen piirissä on 80–90 % alan 3500 työllisestä, tässä 85 %. 5 Valtiosektorin noin 85 000 työntekijästä puolet, eli 42 500, tekee virastotyöaikaa. Virastotyöajan puitteissa

on periaatteellinen mahdollisuus ottaa käyttöön liukumatuntien säästöön kerryttämisen mahdollistava valtion

VES-TES:n 7 §:n mukainen työaikapankki. N. 20 000 valtiosektorin työntekijän työaikamuoto on jaksotyö,

johon VES-TES:n 7 a §:n mukainen työaikapankki JHL:n edustajan mukaan voittopuoleisesti soveltuu. 6 SAK: Tilastotietoja 2011 (s. 4). 7 www.metalliliitto.fi, jäsenistön jakautuminen sopimusaloille 8 www.metalliliitto.fi, jäsenistön jakautuminen sopimusaloille 9 PAMin edustaja arvioi ”muutamia prosentteja, häviävän pieni osuus”, tässä arvioitu 1–3 % työntekijöistä. 10 PAMin edustajan arvio oli 50 000–60 000. 11 Paperiliiton edustajan arvio oli ”muutamia satoja”, tässä arvioitu 200–500 työntekijää. 12 PAUn sopimusaloilla sopimusten piirissä olevien ja työaikapankkia todellisuudessa käyttävien määrä on

sama, koska PAUn joustovapaa on järjestely, joiden piirissä kaikki ovat työehtosopimusten perusteella – työ-

aikapankkiin kuulumattomuus merkitsee sitä, ettei säästä palkka- eikä työaikaeriä vapaaksi pidettäväksi.

Kaikilla halukkailla on kuitenkin siihen mahdollisuus. 13 Puuliiton edustaja: työaikapankit mahdollistavien sopimusten piirissä 90 % n. 28 000:sta alan työllisestä. 14 http://www.teamliitto.fi/team/sopimusalat/sopimusalojen_koko/ 15

TEAMin edustajan mukaan alle 10 % työssäkäyvistä on käytössä virallisia työaikapankkeja. 16 TEAMin edustajan mukaan alle 10 % työssäkäyvistä on käytössä virallisia työaikapankkeja.

http://www.metalliliitto.fi/

http://www.metalliliitto.fi/

http://www.teamliitto.fi/team/sopimusalat/sopimusalojen_koko/

Kuvio 2. Haastateltujen liittojen/sopimusalojen määrän jakautuminen

työaikapankista sovittaessa

12

8

3

5

2

2

1

3

Liittotaso

Työpaikkataso

Aloitteellinen osapuoli työaikapankista sovittaessa

Työnantaja Sekä työnantaja että työntekijät Työntekijät Työaikapankki ei käytössä

17

Valtion VES/TES, luku 1.4. Työaika, 7 §.

Kuvio 3. Käyttääkö työnantaja työaikapankkia suhdannevaihteluiden tasaamiseen

sopimusaloillanne?

8 4

3 Kyllä

Ei

Ei osaa sanoa

Taulukko 4. Työaikapankin käyttöönoton vaikutuksia eri sopimusaloilla

Työaikapankki on

sopimusaloillanne

vähentä-

nyt lo-

mautuksia

vähentänyt

ylitöitä

parantanut

työssä jak-

samista

lisännyt koko-

aikaisia työ-

suhteita ja

vähentänyt

vuokratyö-

voimaa

lisännyt työn-

tekijöiden vai-

kutusmahdolli-

suuksia

vaikuttanut

muulla ta-

voin

AKT matkatoimistoala

X

IAU18 X

X X

JHL valtiosektori X

JHL yksityinen opetus-

ala X

X

X

JHL rautatieala X X

Metalliliitto X X X

X

PAM kaupan ala X X

PAM mara-ala X X

X

X

Paperiliitto X

PAU

X

X X

Puuliitto X X

Sähköliitto X

TEAM X X

Yhteensä mainintoja

vaikutuksista 8 7 5 2 2 5

18 Tasoittuva työaika.

Kuvio 4. Sopimusalanne työntekijät suhtautuvat työaikapankkiin:

Myönteisesti: AKT, IAU, JHL (val-tiosektori ja yksityinen opetusala), Metalli, PAM (vartiointi-, rautatie- ja kaupan ala), PAU, RVL, Sähköliitto Neutraalisti: Metalli, PAM (mara-ala), Paperi, Puuliitto Kielteisesti: SEL

11

4 1

Myönteisesti

Neutraalisti

Kielteisesti

Kuvio 5. ”Työaikapankkien määrä tulee sopimusaloillanne:”

13

4 1

lisääntymään

pysymään samana

vähentymään

Kuvio 6. SAK:n luottamushenkilöpaneelin 2012 vastauksia kysymykseen: ”Miten

haluaisitte muuttaa nykyistä työaikajärjestelmäänne?”

21 %

19 %

13 %

10 %

7 %

7 %

5 %

4 %

4 %

3 %

2 %

2 %

2 %

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 %

Työajan tulisi olla joustavampi

Ottamalla käyttöön työaikapankki

Ottamalla käyttöön liukuva työaika

Tulisi luopua nykyisestä joustavan työajan järjestelmästä

Työaikajärjestelmän tulisi kohdella tasapuolisesti kaikkia työpaikan henkilöstöryhmiä ja työntekijöitä

Työntekijöiden toiveet tulisi ottaa paremmin huomioon työajoissa

Säästöön tehdyistä tunneista tulisi saada rahamääräinen korvaus

Työaikajärjestelmän tulisi olla selkeämpi ja siitä tulisi olla selkeä ohjeistus

Muuttamalla työvuorojärjestelmää

Tulisi olla mahdollisuus pitää säästettyä työaikaa kokonaisina vapaapäivinä

Työaikaa tulisi lyhentää

Kehittämällä joustavaa työaikajärjestelmää esim. pankin saldorajoja tai tasoittumisjakson pituutta …

Ylityöt pitäisi saada pidettyä vapaana

LIITE 1. TUTKIMUSHAASTATTELUN KYSYMYSRUNKO LIITTOJEN EDUSTAJILLE 1 (2)

I) TAUSTATIEDOT 1. Vastaajan nimi 2. Liitto ja työtehtävä 3. Kuinka kauan olette toimineet nykyisessä työtehtävässänne? 4. Milloin kuulitte ensimmäistä kertaa käsitteen työaikapankki?

II) YLEINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT 1. Millaisia työaikapankkijärjestelmiä tai niiden tyyppisiä joustavan työaikajärjestelyn malleja liitossanne on, on ollut tai on tulossa? - kuinka laajaksi arvioisitte niiden kattavuuden - työntekijät

- työpaikat - työehtosopimukset / työehtosopimusten kokonaismäärä

- onko liitossanne toteutettu selvityksiä järjestelmiin liittyen (esim. sopimusneuvotteluja yms. varten) - mitä olennaista tuli ilmi? 2. Palkansaajakeskusjärjestöjen Työaikapankin palkkahallinnollisissa ohjeissa työaikapankilla tarkoitetaan ”niitä yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettuja vapaaehtoisuuteen perustuvia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti.” Näitä voivat olla mm. työajan tasoitusjaksot, työaikaliukuman tasauserät, ns. pekkasvapaat, vuosiloma ja lomaraha, lisä- ja ylityö sekä vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset. Yksinkertaistetusti työaikapankissa on kyse työajan joustavasta säästämisestä ja vapaiden pitämisestä. Yleensä on pyrkimyksenä, että saldo tasoittuu jaksolla nollaan ja ylijäävät tunnit voidaan korvata rahalla. Vastaako tämä teidän näkemystänne työaikapankista? Mitä te tarkoitatte työaikapankilla, miten liitossanne mielletään työaikapankin käsite? 3. Onko työaikapankkijärjestelmistä neuvoteltu tai keskusteltu liittotason sopimusneuvotteluissa? Jos on, niin miten neuvottelut etenivät? - työntekijä- vai työnantajapuolen aloitteesta? - millaisin motiivein ja perusteluin?

- mikä oli neuvottelujen tai keskustelujen lopputulema (oliko vaikutusta käytäntöön, TES-kirjauksiin tai käynnistettiinkö muita hankkeita, kuten selvitystyö / työryhmä aiheeseen liittyen – vai ei mitään seurauksia?

4. Miten liittonne sopimusalan työpaikoilla on yleensä otettu käyttöön / aikaansaatu työaikapankkijärjestelmiä?

- yrityksen vai työntekijöiden aloitteesta? - millaisin motiivein (esim. työnantajan kustannussäästöt)? - onko asia käsitelty yhteistoimintamenettelyssä, vai tullut voimaan muuten (esim. työnantajapuolen valmiiksi tarjoamalla mallilla tai työnantajan yksipuolisella ilmoituksella)? - millaisten / miten sujuneiden neuvotteluiden kautta (sopuisasti - työtaistellen?) - koskeeko kaikkia työntekijäryhmiä? jos ei, niin keitä?

III) TYÖAIKAPANKIN TOIMINTA JA VAIKUTUKSET KÄYTÄNNÖSSÄ 1. TES:n työaikakirjausten avaaminen: Millaisia liitossanne käytössä olevat työaikapankit ovat yksityiskohdiltaan (ns. työaikapankin osatekijät): - mitä työaikapankkiin siirretään (tunnit, ylityöt, lomat jne.) ja kuinka paljon pankissa voi maksimissaan olla työaikaa? - miten pitkä on tasoittumisjakso/kausi, jona järjestelmä kokonaisuudessaan tasoittuu(esim. vuosi); entä tasoittumisjakso, jona työaika tasoittuu keskimääräiseen työaikaan?

LIITE 1. TUTKIMUSHAASTATTELUN KYSYMYSRUNKO LIITTOJEN EDUSTAJILLE 2 (2)

- onko tasoittumisjakso sidottu kalenterivuoteen, vai vaikuttaako sesonki - ts. onko työaikapankkiin säästettyjen vapaiden pitämistä tosiasiallisesti rajoitettu tietyn ajan puitteisiin (esim. hiihtokeskusalan yleinen käytäntö vapaiden pitämisestä sesongin ulkopuolella), ja miten? - onko pankissa mahdollisuus miinussaldoon, eli voiko työntekijä ”lainata” aikaa pankista? - liittyykö pankin käyttöön työntekijöille erityisiä kannusteita, ja jos niin millaisia (esim. rautatiealan 4% korvaus pankkiin talletetuista tunneista – vai korvataanko työaikapankin tunnit 1:1?) - jos tekee ylitöitä, saako ylityökorvausprosentit siirtää korotettuina pankkiin? - kuka päättää vapaan pitämisen ajankohdasta ja miten siitä sovitaan – edellyttääkö aina työntekijän tapauskohtaista suostumusta? - voidaanko järjestelmissä säästöön kertyneitä tunteja käyttää myös pitämällä kokonaisia vapaapäiviä? - jos työntekijä eroaa pankista, mitä on sovittu pankkivapaiden käyttämisestä tai rahamääräisestä korvauksesta? (karenssit?) - mitä on sovittu sellaisesta tilanteesta, jossa työntekijä sairastuu pankkivapaalla? - millaiset ovat luottamusmiesten tiedonsaantioikeudet työaikapankeista(esim. pyynnöstä mahdollisuus tutustua työaikapankin kirjanpitoon, työnantajan selvitykset vapaan pitämisen ajankohdan määräytymisestä)

2. Miten arvioisitte työaikapankkien käyttöönoton vaikutuksia, mitä ja millaisia ne ovat olleet? Esim.

- ylitöiden ja henkilöstön määrä? - vaikutukset esim. vuokratyövoiman / osa-aikatyövoiman / alihankinnan / ulkoistamisen käyttötarpeeseen? - onko turvannut työpaikkoja tai vähentänyt henkilöstön irtisanomisia ja lomautuksia? - mitä vaikutuksia muihin työaikajoustotarpeisiin (esim. vuorotyö, jaksotyö, työajan tasoittumisjärjestelmät) - käyttääkö työnantaja työaikapankkia esim. tasaamaan suhdannevaihteluita? - muita, mitä?

3. Millaisia kehittämistarpeita on tullut esiin työaikapankkijärjestelmiin liittyen? - tulisiko esim. pankkiin säästettävän ajan minimi/maksimirajoja tai tasoittumisjaksoja muuttaa? (onko esiintynyt tilanteita, joissa kaikilla työntekijöillä maksimit täynnä eikä tällöin mahdollisuutta vapaan pitämiseen?)

4. Onko mielestänne työaikapankkien käytännön sääntelyn osalta tarvetta suorittaa lisätoimenpiteitä? (esim. pitäisikö SAK:n laatia malleja työaikapankkien TES-kirjauksista, paikallisesta sopimisesta tai muusta tai pitäisikö tavoitella keskusjärjestösopimusta työaikapankkien osalta?) IV) KOKEMUKSIA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ 1. Millaisia kokemuksia liitossanne on työaikapankkijärjestelmistä? - toimiiko työaikapankki?

- mitä hyvää, mitä huonoa? - erityisiä esimerkkejä toimialoista / työpaikoista joissa toimii hyvin / huonosti? - millainen olisi optimaalinen työaikapankkimalli, mitä tekijöitä siihen sisältyisi, mitä tulisi ottaa

huomioon? - miten arvioisitte liittonne alojen henkilöstön suhtautuvan työaikapankkijärjestelmiin (myönteisesti/neutraalisti/kielteisesti)

2. Miten arvioitte, tuleeko työaikapankkien määrä teidän liittonne alalla lisääntymään, pysymään samana vai vähentymään (ja miksi näin)? 3. Olisiko teillä vielä jotain lisättävää, muuta oleellista tai huomioitavaa aiheeseen liittyen? Jäikö jotain olennaista kysymättä?

LIITE 2. TUTKIMUSHAASTATTELUN KYSYMYSRUNKO TYÖPAIKKOJEN PÄÄLUOTTAMUSMIEHILLE 1 (2)

I) TAUSTATIEDOT 1. Vastaajan nimi 2. Liitto, työpaikka ja työtehtävä 3. Kuinka kauan olette toimineet nykyisessä työtehtävässänne? 4. Milloin kuulitte ensimmäistä kertaa käsitteen työaikapankki?

5. Kuvatkaa lyhyesti työpaikkanne - mitä tuotetta/palvelua se tuottaa? - paljonko on henkilöstöä ja miten se jakautuu eri henkilöstöryhmiin? - millaisille markkinoilla työpaikkanne toimii, onko sesonkeja tms., millaiset toimitusajat? II) YLEINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT 1. Yksinkertaistetusti työaikapankissa on kyse työajan joustavasta säästämisestä ja vapaiden pitämisestä. Millainen joustava työaikajärjestely, työaikapankki, työpaikallanne on käytössä? - onko koko henkilöstö, kaikki työntekijäryhmät, työaikapankin piirissä, ja jos eivät, niin kuinka suuri osa, ja miksi? 2. Miten työpaikallanne on otettu käyttöön työaikapankkijärjestelmä?

- yrityksen vai työntekijöiden aloitteesta? - millaisin motiivein ja tavoittein (esim. työnantajan kustannussäästöt)? - onko asia käsitelty yhteistoimintamenettelyssä, vai tullut voimaan muuten (esim. työnantajapuolen valmiiksi tarjoamalla mallilla tai työnantajan yksipuolisella ilmoituksella)? - millaisten / miten sujuneiden neuvotteluiden kautta (sopuisasti - työtaistellen?)

III) TYÖAIKAPANKIN TOIMINTA JA VAIKUTUKSET KÄYTÄNNÖSSÄ 1. Millainen työpaikallanne käytössä oleva työaikapankki on yksityiskohdiltaan (ns. työaikapankin osatekijät): - mitä työaikapankkiin siirretään (tunnit, ylityöt, lomat jne.) ja kuinka paljon pankissa voi maksimissaan olla työaikaa? - miten pitkä on tasoittumisjakso/kausi, jona järjestelmä kokonaisuudessaan tasoittuu(esim. vuosi); entä tasoittumisjakso, jona työaika tasoittuu keskimääräiseen työaikaan? - onko tasoittumisjakso sidottu kalenterivuoteen, vai vaikuttaako sesonki - ts. onko työaikapankkiin säästettyjen vapaiden pitämistä tosiasiallisesti rajoitettu tietyn ajan puitteisiin (esim. hiihtokeskusalan yleinen käytäntö vapaiden pitämisestä sesongin ulkopuolella), ja miten? - onko pankissa mahdollisuus miinussaldoon, eli voiko työntekijä ”lainata” aikaa pankista? - liittyykö pankin käyttöön työntekijöille erityisiä kannusteita, ja jos niin millaisia (esim. rautatiealan 4% korvaus pankkiin talletetuista tunneista – vai korvataanko työaikapankin tunnit 1:1?) - jos tekee ylitöitä, saako ylityökorvausprosentit siirtää korotettuina pankkiin? - kuka päättää vapaan pitämisen ajankohdasta ja miten siitä sovitaan – edellyttääkö aina työntekijän tapauskohtaista suostumusta? - voidaanko järjestelmässä säästöön kertyneitä tunteja käyttää myös pitämällä kokonaisia vapaapäiviä? - jos työntekijä eroaa pankista, mitä on sovittu pankkivapaiden käyttämisestä tai rahamääräisestä korvauksesta? (karenssit?) - mitä on sovittu sellaisesta tilanteesta, jossa työntekijä sairastuu pankkivapaalla? - millaiset ovat luottamusmiehen tiedonsaantioikeudet työaikapankista(esim. pyynnöstä mahdollisuus tutustua työaikapankin kirjanpitoon, työnantajan selvitykset vapaan pitämisen ajankohdan määräytymisestä jne.)?

LIITE 2. TUTKIMUSHAASTATTELUN KYSYMYSRUNKO TYÖPAIKKOJEN PÄÄLUOTTAMUSMIEHILLE 2 (2)

2. Mitä vaikutuksia työaikapankin käyttöönotolla on ollut työpaikallanne? Esim.

- ylitöiden ja henkilöstön määrä? - vaikutukset esim. vuokratyövoiman / osa-aikatyövoiman / alihankinnan / ulkoistamisen käyttötarpeeseen? - onko turvannut työpaikkoja tai vähentänyt henkilöstön irtisanomisia ja lomautuksia? - mitä vaikutuksia muihin työaikajoustotarpeisiin (esim. vuorotyö, jaksotyö, työajan tasoittumisjärjestelmät) - käyttääkö työnantaja työaikapankkia esim. tasaamaan suhdannevaihteluita? - muita, mitä?

3. Millaisia kehittämistarpeita on tullut esiin työaikapankkiin liittyen? - tulisiko esim. pankkiin säästettävän ajan minimi/maksimirajoja tai tasoittumisjaksoja muuttaa? (onko esiintynyt tilanteita, joissa kaikilla työntekijöillä maksimit täynnä eikä tällöin mahdollisuutta vapaan pitämiseen?)

4. Onko mielestänne työaikapankkien sääntelyn osalta tarvetta laajempiin lisätoimenpiteisiin? Kaipaatteko ohjeistusta, malleja tai sopimuksia liitolta, keskusjärjestöltä tai ehkä jopa lainsäädännöllisiä muutoksia? IV) KOKEMUKSIA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ 1. Millaisia kokemuksia työpaikallanne on työaikapankista (ja mistä arvioitte näiden, hyvien tai huonojen, kokemusten johtuvan)? - toimiiko työaikapankki?

- mitä hyvää, mitä huonoa? - miten arvioisitte henkilöstön kokonaisuudessaan suhtautuvan työaikapankkiin? (myönteisesti/neutraalisti/kielteisesti)

2. Miten arvioitte, tuleeko työaikapankkijärjestelmä laajentumaan, lisääntymään vai supistumaan työpaikallanne (ja miksi näin)? 3. Olisiko teillä vielä jotain lisättävää, muuta oleellista tai huomioitavaa aiheeseen liittyen? Jäikö jotain olennaista kysymättä?

LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 1 (12) Tässä liitteessä on taulukoitu työaikapankkien osatekijöitä työehtosopimusten työaikapankkikirjauksista sekä paikallisista työaikapankkisopimuksista. Liitteestä voi katsoa esimerkiksi millaiset raamit työaikapankista on sovittu kaupan työehtosopimuksessa tai millaisia yrityskohtaisia työaikapankkisopimuksia on käytössä esimerkiksi puuteollisuudessa. Kaikkiaan taulukossa on huomioitu 32 työehtosopimusta sekä 7 paikallista työaikapankkisopimusta. Luonnollisesti nämä ovat vain pieni näyte eri työaikapankkijärjestelmien laajasta kirjosta, mutta antavat silti yleiskuvan SAK:laisista työaikapankeista. Työaikapankkeja on luokiteltu tarkemmin tutkimuksen luvussa 2.2. Taulukosta löytyvät seuraavat tiedot:

• järjestelyn nimitys (työaikapankki, joustovapaa, joustotuntijärjestelmä, vuosityöaika jne.) • pankkiin siirrettävät erät • tasoittumiskausi, eli ajanjakso, jona tuntikertymä tasoittuu nollaan (jonka loppuun mennessä pankkiin talletetut tunnit on pidettävä vapaana tai maksettava rahana) • tasoittumiskauden yhteys sesonkeihin, eli vaikuttaako tuotteen tai palvelun kysyntä siihen koska tunteja voi kerryttää tai pitää vapaana, ja miten • pankin saldorajat • pankkituntien korvausprosentti, eli korvataanko pankkitunnit 1:1 vai korotettuina, ja miten (mikäli sarakkeessa lukee ”TES:n ja työaikalain mukaisesti” tarkoittaa se,

että esimerkiksi ylityöt korvataan normaalisti) • miten pankkivapaan pitämisestä päätetään • voiko pankkivapaita pitää kokonaisina vapaapäivinä • mitä on sovittu sairastumisesta pankkivapaalla • onko luottamusmiesten tiedonsaantioikeuksista erillisiä kirjauksia tai millaiset ne käytännössä ovat • muuta työaikapankkiin liittyvää

Sopimukset on järjestetty aakkosjärjestykseen. Osa sopimuksista on yhdistetty samaan sarakkeeseen, mikäli niiden työaikapankkiohjeistukset ovat samankaltaisia (esimerkiksi Metalliliiton ja Sähköliiton alojen työaikapankit sekä osa matkailu‐ ja ravintola‐alan työaikapankeista). Tiedot perustuvat työehtosopimuksiin, liittojen edustajien haastatteluihin sekä heidän toimittamiinsa kopioihin paikallisista työaikapankkisopimuksista. Paikallisissa sopimuksissa yrityksen nimeä ei ole mainittu.

LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 2 (12) LÄHDE Järjestelyn

nimitys Pankkiin siirrettävät erät

Tasoittu-miskausi

Tasoittuminen sidottu sesonkeihin käytännössä

Pankin saldorajat Pankkituntien korvaus%

Kuka päättää pankkivapaan ajankohdasta

Kokonaiset vapaa-päivät

Sairastu-minen pankkiva-paalla

Luottamus-miesten tiedonsaanti-oikeudet

Järjestelmästä irtautuminen

Muuta

Hiihtokeskusalan TES, Ohjelmapalvelualan TES, Marava TES ja Marava esimies-TES

Paikalliseen sopimiseen perustuva vuosityöaikajärjestelmä (ns. työaikapankki)

Keskimääräisen säännöllisen työajan ylittävät tunnit. Lisäksi paikallisesti sovittavissa muita eriä, esimerkiksi: työaikakorvaukset (esim. sunnuntaityökorvaus, ilta- ja yölisä, ylityö, lomaltapaluuraha, ylimääräiset Z- ja JP- vapaapäivät).

52 viikkoa Kyllä, sesongin mukaan.

Työajat tasoittuvat 3 viikon jaksolla keskimääräisiksi ja keskimääräisen tuntimäärän ylittävä (tai alittava) osuus siirtyy työaikapankkiin. Keskimääräiset työajat 3 viikon jaksolla: 120 t (ohjelmapalvelualan TES), 112,5 t (hiihtokeskusalan TES) ja 111 t (maravan TESsit)

Kolmiviikkoisjaksolla korvataan 100 % korotettuna hiihtokeskus- ja marava-TESseissä yli 150 t menevät tunnit, ohjelmapalvelualan TESsissä yli 120 t menevät tunnit.

Sovitaan, viimeinen sana työnantajalla.

Kyllä. Työntekijän aloitteesta mahdol-lisuus myös työpäivien lyhennyk-seen.

Tasoitusvapaat keskeytyvät työntekijän sairastuessa ja tasoitusvapaita käsitellään sairaslomapäivinä sairastumisesta seuraavasta päivästä lukien. TA määrää näin siirtyneiden tasoitusvapaiden ajankohdan.

Ei erityisiä määräyksiä.

3 kk irtisanomisaika, tasoittumisjärjestelmää kuitenkin noudatetaan tasoittumiskauden loppuun saakka. Työterveyshuollon toteamasta, työntekijän työssä jaksamiseen liittyvästä terveydellisestä syystä TA tai TT voivat kuitenkin irtisanoa järjestelmän päättyväksi 1 kk irtisanomisajalla.

Tasoittumisjakson lopussa pankkiin jääneet tunnit jaetaan työpäivien ja tasoitusvapaapäivien lukumäärällä ja korvataan seuraavasti: Vuorokaudessa tehty 7,4 t - 8 t työ (marava) ja 7,5 t - 8 t työ (hiihtokeskusala) yksinkertaisella tuntipalkalla; 8 - 10 t tehty työ 50 %:lla korotettuna ja yli 10 t työ 100 % korotettuna (kaikissa TESseissä).

Huvi-, teema- ja elämyspuistoja koskeva TES

Kokoaikatyöntekijän vuosityöaikajärjestelmä

Ei erityisiä siirrettäviä eriä, säännöllisen työajan ylittävät erät - työaika tasoittuu keskimäärin 112,5 tuntiin 3 viikon jaksolla. Säännöllinen työaika yhtä jaksoa kohden voi olla enintään 135 t.

52 viikkoa Kyllä, Sesongin mukaan.

Työaika tasoitetaan antamalla tasoittumisvapaita tasoittumiskauden aikana.

Kolmiviikkoisjaksolla 135 t:n jälkeen tehty työ korvataan seuraavasti: ensimmäiset 7,5 t yksinkertaisella tuntipalkalla, 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja loput 100 %:lla korotetulla palkalla.

Työnantaja määrää, merkitään työvuorolistaan.

Kyllä. Työntekijän aloitteesta mahdolli-suus myös sopia toisin.

Ei erityisiä määryksiä.


Työsuhteen päättyessä kesken tasoittumiskauden TT:n aloitteesta voidaan alijäämätunnit vähentää ja ylijäämätunnit korvataan yksittäisellä tuntipalkalla. Työsuhteen päättyessä TA:n aloitteesta korvataan keskimäärin 120 t asti yksinkertaisella tuntipalkalla ja tämän ylittävästä osuudesta puolet 50 %:lla korotettuna ja puolet 100 %:lla korotettuna.



Tasoittu-miskausi





Sairastu- minen pankkiva-paalla

Luotta-mus-miesten tiedon-saanti-oikeudet


Muuta

Informaa-tiologistiik-ka-alan TES

Joustovapaa Samat määräykset kuin VVL-TES:ssä, paitsi että vuosityöajan lyhennyksestä siirretään joustovapaasaldoon 6 t per vuosi kokoaikaisella, osa-aikaisella suhteutetaan työajan mukaan.

Ks. Viestin-välitys- ja logis-tiikka-alan TES.

JHL:n yksityisen opetusalan TES ja yliopistojen TES; liitteenä Sopimus työaikapan-kista

Työaikapankki

Sovittavissa paikallisesti; työaikapankkii voidaan tallettaa lisä- ja ylityöt, lauantai- ja sunnuntai-, varallaolo-,aattopäivä- ja viikkolepokorvauksia. HUOM! EI LIUKUVAN TYÖAJAN KERTYMÄÄ.

Kumulatiivinen. (Aiemmin oli käytössä 5 vuoden jakso, joka nähtiin ongelmalliseksi.)

Kyllä esim. oppilaitoksissa, joissa lukuvuodet "sesonkia".

Maksimisaldo 300 t, ei miinussaldoa.

Erillisen, sopimusten liitteenä olevan taulukon mukaisesti eri prosenttikorvaukset esim. ilta-, yö- ja lauantaikorvaukselle.

Pyritään sopimaan, mutta viime kädessä valta työntekijällä - TT voi päättää vapaan 4 kk ilmoitusajalla.

Kyllä. Pankkivapaa keskeytyy ja vapaa muuttuu seuraavasta päivästä alkaen sairauspoissaoloksi. Pitämättä jäänyt vapaa siirtyy annettavaksi myöhemmin sovittavana ajankohtana.

Työaikakirjanpito pidettävä, mutta koska sopimukset yksilökohtaisia, ei luottamusmies välttämättä saa tietoja.

Irtisanomisaika 4 kk. Jos ei muuta sovita, maksetaan pitämättömät työaikapankkitunnit rahana irtisanomisajan päättymistä seuraavassa tilissä.

Kaupan TES

Työaikapankki

Lisätyö, ylityöt, sunnuntaityö, arkipyhätunnit, vapaapäivinä tehdyt tunnit, työajan lyhennysvapaa

Vapaa pidettävä kertymisvuotta seuraavan kalenterivuo-den aikana.

Käytännössä kaupan kysyntäpiikkien mukaisesti.

Maksimisaldoraha 75 t (osa-aikaisilla 2 x viikkotyöaika), miinussaldo ei mahdollinen.

TA:n aloitteesta ja korotetulla palkalla tehtävät tunnit siirtyvät vastaavasti korotettuina, TT:n aloitteesta tehdyt korottamattomina.

Työnantaja määrää viime kädessä

Kyllä Vuosilomalain säädösten mukaisesti

Ei erityisiä määräyksiä

Tasataan saldo ennen työsuhteen päättymistä.



Tasoittumis-kausi






Luotta-musmies-ten tiedon-saanti-oikeudet


Muuta

Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus

Työaikapankki

Paikallisesti sovittavissa. Jos muuta ei todeta: työaikakorvaukset (lisä-, yli, sunnuntai-, aatto-, ilta- ja yötyö, menetetty viikkolepo), varallaolokorvaus, leirityöhön liittyvä erityiskorvaukset, hengellisen työn viranhaltijan siirretyt vapaapäivät, vuosiloman 15 pv ylittävä osuus (enintään 15 pv). HUOM! EI LOMARAHAA. TYÖAIKAPANKKI PIDETTÄVÄ ERILLÄÄN LIUKUVASTA TYÖAJASTA JA SÄÄSTÖVAPAASTA.

Sovittava paikallisesti.

Eos. Maksimiraja 20 työpäivää tai 150 t, miinusraja 5 työpäivää tai 38 t.



Mikäli sairausloma kestää enemmän kuin 2 pv, siirtyy vapaa myöhemmin pidettäväksi.

Työaikakirjanpito pidettävä. Työntekijällä oikeus saada pyynnöstä laskelma työaikapankin saldosta.

6 kk irtisanomisaika.

Kollektivavtal Gällande Posten Åland och dess arbetstagare

Joustovapaa Lisä- ja ylityötunnit (korotuksineen), iltatyö-, lauantaityö- sunnuntaityö- ja aattopäiväkorvaukset, lomaraha, vuosiloman säästövapaa, yötyölisä/korotus.

MUUTEN NOUDATTELEE PÄÄPIIRTEITTÄIN MUITA PAU:N JOUSTOVAPAAJÄR-JESTELYITÄ.

Ks. Viestin-välitys- ja logis-tiikka-alan TES.

Matkatoimistoalan TES ja tämän tutkimuksen esimerkkiyrityksen säästövapaasopimukset

Säästövapaa Ylityöt (max 10 pv/kalenterivuosi, vuosiloma (18 päivän ylittävä osuus), lomaraha, lisäksi paikallisesti sovittavissa muitakin eriä

Vapaa voidaan pitää aikaisintaan säästämisen aloittamista seuraavana kalenterivuonna ja viimeistään 5 kalenterivuo-den jälkeen

Käytännössä vapaat pidetään yleensä kesäloman yhteydessä

Ei maksimirajaa, miinussaldo ei mahdollinen.

TES:n ja työaikalain mukaisesti korotettuna.

TA ja TT sopivat, viime kädessä työntekijä päättää.

Kyllä Vuosilomalain säädösten mukaisesti

Ei erityisiä määräyksiä

Ei määritelty muuten kuin että työsuhteen päättyessä pitämättömät vapaat maksetaan rahana.

Tehdään joko tarkka tai lavea säästösuunnitel-ma.



Tasoittumis-kausi








Muuta

Mekaanisen metsäteollisuuden TES

Työaikapankkijärjestelmä (LIITE VI)

Säännöllisen työajan tasauserät sekä muita eriä paikallisesti sopien.

Vapaat annettava 52 viikon kuluessa pankkiin siirrosta.

Kysyntähuippujen mukaisesti.


Sovitaan paikallisesti. TA voi 14 päivän ilmoitusajalla määrätä vapaan ajankohdan.

Kyllä. Vuosilomalain säädösten mukaisesti


Metalliliitto ja Sähköliitto (Malmikaivosten TES, liittojen Teknologiateollisuus ry:n kanssa sopimat TES:sit ja työaikapankkiohjeistukset, jotka yhteneviä)

Työaikapankki

Säännöllinen työaika, työajan tasoittamisvapaat, ylityöt, vuosiloman säästövapaa, liukuva työaika. EI suositella ylitöitä, vaikka sekin mahdollista

Kumulatiivinen tai vuosi, jos ei muuta sovita

Ei Paikallisesti sovittavissa, ohjeistuksen mukaan max-raja päivä ja 2-vuorotyössä 170 t, keskeytyvässä 3-vuorotyössä 198 t ja keskeytymättömässä 3-vuorotyössä 240 t / vuosi


Sovittava paikallisesti, työnantaja viime kädessä vastuussa.

Kyllä Sovittava paikallisesti

Pääluottamus-mies sopija-osapuolena, viimeistään työntekijän valtakirjalla oikeus tutustua kirjanpitoon.

Menettelytavat sovittava paikallisesti, TES:n suositus on että työsuhteen päättyessä työnantajan aloitteesta miinustunteja ei peritä, muuten tasataan irtisanomisaikana.

Metsäalan TES, sopimus metsäalan työaikapankista

Työaikapankki

Yli- ja sunnuntaityöt ja niiden korotusosat, tuotospalkkioiden kautta kartutettu palkallinen vapaa, jaksotyövapaat ja niiden lisävapaat, vuosiloman säästövapaa, vuosiloma ja yrityskohtaiset lisälomapäivät, työajan lyhennyspäivät. Työntekijä päättää, mitä eriä haluaa siirtää.

Ei määritelty, sovittaneen paikallisesti.

Vuodenaikojen olosuhteiden mukaisesti.

Maksimiraja n työntekijän 6 kk:n palkkaa vastaava tuntimäärä.

Sovitaan paikallisesti. Mikäli TA ja TT ovat erimielisiä, suositetaan paikallisesti sovittavaksi menettelyä, jossa TT voi päättää puolesta työaikapankkiin kertyneistä vapaista ja TA toisesta puolesta. Näin päätetyn vapaan yhtäjaksoinen enimmäisaika 3 vk ja siitä on ilmoitettava vähintään yhtä viikkoa ennen vapaan alkua.

Kyllä. Työntekijän sairastuessa hän siirtyy sairaslomalle normaalien työajan karenssimäärätsten mukaisesti ja loppuosa vapaasta siirtyy myöhemmin pidettäväksi.


3 kk irtisanomisaika. Työsuhteen päättyessä pankkitunnit annetaan ensisijaisesti vapaana irtisanomisaikana, muutoin rahana.



Tasoittumis-kausi








Muuta

Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen TES; 42 § 2 momentti sekä PTY:n jäsenyhteisöille läheteyn uutiskirjeen 4/2012 ohjeistus

Vapaa-aikakorvausten säästäminen PTYTES:n soveltamisalalla (työaikapankki)

Vapaa-aikakorvaukset: su-, la-, aatto-, ilta-, yö-, lisä, ylityö- ja varallaolokorvaus. EI LOMARAHAA.

Sovitaan paikallisesti. Suositus, että aluksi sovitaan lyhyehköstä määräaikaisesta kokeilusta esim. 6 - 8 kk ajaksi.

Ei. Sovittavissa paikallisesti, ei tarkempia määräyksiä tai ohjeistusta.

TA ja TT sopivat.

Pyrittävä antamaan kokonaisina vapaapäivinä.

Sairausloman ajalle merkitty vapaa-aikakorvaus siirtyy annettavaksi myöhempänä ajankohtana, jonka TA ja TT sopivat.

Paperiteollisuuden alan yrityskohtainen esimerkki työaikapankkisopimuksesta

Työaikapankki

Työaika tasataan keskimäärin 40 t viikossa 52 viikon kuluessa. Viikottainen maksimityöaika on 48 t. Laaditun työtuntijärjestelmän ylittävästä työstä ja tehdyistä ylitöistä perusosa tallettuu pankkiin, muut osat maksetaan rahana. Erikseen esimiehen kanssa sovittaessa myös korotusosat voi tallettaa pankkiin.

52 viikkoa Kysyntähuippujen mukaisesti.

Maksimisaldo 120 t, miinussaldo enintään 120 t.


TT ja esimies sopivat. TT voidaan velvoittaa pankkivapaalle tai kutsua töihin 7 pv ilmoitusajalla.

Kyllä. Vapaa katsotaan pidetyksi.

Ei määräyksiä.

Paperiteollisuuden esimerkkiyritys 2 (Tutkimuksen TEOLLISUUSYRITYS A)

Työaikapankki

Ylityöt, vuorovapaat, lomarahanvaihtovapaat, esimiehen kanssa sovittavat "sisäänteot".

Kumulatiivinen (tarkastelujakso 1 vuosi).


Maksimiraja 120 t, miinuraja 16 t.

Ylityöt siirretään pankkiin 100 %:lla korotettuina, jos ne ottaa vapaana, mutta TES:n mukaisesti (50 %:lla korotettuina), jos rahana.

TT voi pitää enintään puolet kertyneistä tunneista vapaana 2 viikon ilmoitusajalla. TA voi määrätä pidettäväksi yli 32 t saldokertymän samalla ilmoitusajalla.

Kyllä, kokonaisina työvuoroina.

Sairastapauksessa työaikapankkivapaa keskeytyy ja muuttuu seuraavan päivän alusta sairaslomaksi.

Saldotilanne näkyy palkkalaskelmassa.

3 kk irtisanomisaika, jonka puitteissa kertyneet tunnit maksetaan / alijäämätunnit peritään.



Tasoittumis-kausi


Pankin saldorajat Pankki-tuntien korvaus%






Muuta

Paperiteollisuuden TES (liitteenä työaikapankkiohjeistus)

Työaikapankki

Sovittava paikallisesti. Sovitaan paikallisesti, pääsääntöisesti yksi kalenterivuosi.

Ei. Sovitaan paikallisesti. Työajan on kuitenkin vuoden ajanjaksolla tasoituttava keskimäärin enintään 40 tuntiin.

TA ja TT sopivat. Työvuoron tai sitä pidemmänvapaan antamisajankohdasta sovitaan TA;n ja TT:n kesken.



6 kk irtisanomisaika, jos ei paikallisesti muuta sovita. Työaikasaldojen tasaaminen tapahtuu irtisanomisajan kuluessa sekä työaikapankkisopimuksen että työsuhteen päättymisen tapauksissa. Työsuhteen päättyessä jääneet tunnit maksetaan, mutta alijäämä peritään vain mikäli irtisanojana TT.

Puusepänteollisuuden esimerkkiyrityksen 1 työaikapankkisopimus

Joustotuntimalli

Työntekijällä oikeus valita, korvataanko hänelle säännöllisen työajan (8 t päivässä ja 40 t viikossa) ylittävät tunnit heti vai siirretäänkö ne joustotunneiksi, jolloin korotusosa maksetaan tilissä ja perusosa siirtyy vapaana pidettäväksi.

52 viikkoa; edellisen vuoden joustotunnit on tasattava seuraavan vuoden huhtikuuhun mennessä.

Järjestelmää sovelletaan yli- ja alikuormitustilanteissa. Joustotuntien tekeminen ja purkaminen sovitaan esimiehen kanssa etukäteen kuormitustilanne huomioiden.

Maksimiraja 80 t, miinusraja 40 t.


TT ja esimies sopivat etukäteen; ei tarkempia määräyksiä.

Vapaat pidetään joko tunteina tai päivinä.

Vuosilomalain säädösten mukaisesti


Yksittäinen työntekijä voi irtautua joustotuntimallista sopimalla esimiehen kanssa tuntien tasauksesta nollasaldoon.

Puusepänteollisuuden esimerkkiyrityksen 2 työaikapankkisopimus

Sopimus työaikajoustojen toteuttamiseksi

Säännöllisen työajan enimmäismäärän (50 t viikossa ja 10 t päivässä) ylittävä osuus.

7 kk määräaikainen sopimus.

Tuotannon kysyntähuippujen mukaisesti.

Ei määritelty. Joustotuntien palkka määräytyy tehdyn työn palkkauksen mukaan.

Ilmoitusaika joustotuntien tekemiselle / tuntien tasaamiselle on 7 päivää tai sopimalla henkilön kanssa lyhyemmästä ajasta. Tuotannon häiriötilanteissa ilmoitusaika on 2 pv tai sopimalla henkilön kanssa lyhyemmästä ajasta.

Pyritään antamaan kokonaisina vapaapäivinä, mikäli tunnit riittävät.

Joustotuntisaldo ei kulu sairausloman aikana.


Sopimus perustuu henkilökohtaiseen sopimiseen. Jos työntekijällä on pätevä este olla osallistumatta joustoihin, silloin häntä ei siihen velvoiteta.

LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 8 (12) LÄHDE Järjestely

n nimitys Pankkiin siirrettävät erät

Tasoittumis-kausi

Tasoit-tuminen sidottu seson-keihin käytän-nössä



Koko-naiset vapaa-päivät


Luotta-musmies-ten tiedon-saanti-oikeudet


Muuta

Puusepänteollisuuden TES

Työaikapankkijärjestelmä (LIITE XI)

Työajan tasauserät sekä paikallisesti sopien myös muita eriä, esim. ylityöt ja niiden korotusosat.

52 viikkoa. Kysyntähuippujen mukaisesti.

Sovitaan paikallisesti.

Sovitaan paikallisesti.

Sovitaan paikallisesti. TA voi 14 päivän ilmoitusajalla määrätä vapaan ajankohdan.

Kyllä. Vuosilomalain säädösten mukaisesti


Menettelytavat sovittava paikallisesti.

Rahankäsittely-palvelut-alan TES

Joustovapaa

Sovittavissa: Lisä- ja ylityökorvaus, sunnuntaityökorvaus ja aattopäivälisä, lomaraha, työajan lyhennysvapaa. TT:llä oikeus siirtää joustovapaaksi vuosilomalain mukainen säästövapaa.

Ei määritelty. Ei Maksimiraja 30 t, miinusraja 30 t.


Sovitaan, TA voi päättää ajankohdan mikäli laitetaan työvuoroluetteloon.

Tunteina tai kokonaisina vapaapäivinä.

Työkyvyttömyysaikaa ei lueta joustovapaaksi.


Työsuhteen päättyessä pitämättömät vapaat korvataan 50 % korotuksella. Miinussaldon voi vähentää lopputilistä, jos työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä.

Rautatiealan työehtosopimus

Työaikapankki

Säännöllisen 8 t työajan ylittävät tunnit, yleensä 2 t / päivä (tehdään ns. kymppitunnin vuoro)

52 viikkoa (1.4.-31.3.)

Kyllä, radanrakennus tehtävä sulan maan aikana.

Max. raja 270 t, miinusraja 40 t.

8 t ylittävät pankkitunnit 50 %:lla korotettuina, päivittäisistä ylitöistä tämän jälkee (10-12 t) 50 %:lla korotettuina ja 12 t ylittävät 100 %:lla korotettuina.

Viime kädessä työntekijä saa halutessaan. Ongelma tällä hetkellä krooninen vapaiden pitämättömyys.

Kyllä. Sairausloma-aika ei kuluta pankkivapaita. Mikäli pankkivapaita ei pidetä ennen tasoittumiskauden loppua, maksetaan ne rahana.

Käytännössä hyvät.

Järjestelmästä irtautuessa pidetään pankkivapaat tasoittumisjakson puitteissa.

Pankkitunnit voi saada rahana vain työsuhteen päättyessä tai työkyvyttömyyden estäessä vapaiden pitämisen ennen tasoittumiskauden päättymistä. 4 %:n erikoislisä ("korko") tässä työaikamuodossa työskenteleville jokaiselle pankkityövuoron tunnille.

RVL:n ja yrityksen välinen työaikapankkisopimus sekä PALTA:n, JHL:n, Pardian ja YTN:n työaikapankkiohjeistus.

Työaikapankki

Säännöllinen työaika, ylityöt, lisätyöt sekä näiden korotusosat.

Määräaikainen sopimus: pankkiin voi kerryttää vapaita n. 17 kk ajan ja ne on annettava vapaana 27 kk:n kuluessa sopimuksen voimaantulosta.

Ei. Maksimiraja 120 t, miinussaldo mahdollisesti sovittavissa.


TA ja TT sopivat. Mikäli vapaita ei ole pidetty 27 kk:n määräaikaisen sopimuksen aikana maksetaan ne rahana.

Kyllä, työvuoroittain.

Vuosilomalain säädösten mukaisesti.


3 kk irtisanomisaika, jonka aikana pidetään vapaat tai tehdään miinustunnit; jos ei mahdollista maksetaan rahana. Yksilötasolla jokaisen valinta tekeekö tunteja pankkiin, kerrytetyt tunnit saa vapaana tai rahana sopimuksen määräajan päättyessä.

LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 9 (12) LÄHDE Järjestely

n nimitys Pankkiin siirrettävät erät

Tasoittumis-kausi








Muuta

Tavarankuljetusalan työntekijöiden TES / Yrityskohtainen TES-ptk koskien joustovapaata Kelpo-kuljetus FI Oy:ssä

Joustovapaa

Ilta- ja yötyö-, ylityö-, hätätyö-, sunnuntaityökorvaukset. Lomaltapaluuraha viodaan sopia siirrettäväksi joustovapaaksi, vuosilomalain säästövapaan siirtämiseen joustovapaaksi työntekijällä on oikeus.

Ei määritelty muuten, mutta vapaan pitämisen ajankohta sovittava viimeistään kertymisvuoden päättyessä.

Ei Joustovapaan max-saldo 160 t, (säätövapaan 20 pv). Paikallisesti sopien voidaan kasvattaa 320 tuntiin.


Sovitaan, työntekijä saa vapaan haluamanaan ajankohtana ilman yrityksen painavia syitä. Jos usea työntekijä pyytää samalle ajankohdalle joustovapaata, etuoikeus ensisijaisesti pisimpään työsuhteessa olleella.

Kyllä, työvuoroittain.

Jos työntekijä sairastuu joustovapaalla, saldoa ei pienennetä. Säästövapaan perusteella vaihdetun joustovapaan osalta menetellään vuosilomalain säädösten mukaisesti.

Ei erityisiä määräyksiä. Joustovapaasaldo näkyy henkilön palkkalaskelmas-sa, luottamusmies voi puuttua ongelmatilanteis-sa.

Työsuhteen päättyessä pitämättömät joustovapaat maksetaan rahana

TEAM: Kirjatyöntekijöitä koskeva TES sekä Viestinnän keskusliiton ja Grafinet ry:n välinen TES

Työaikapankki

Paikallisesti sovittavissa; esim. työajan tasoittumisvapaat, työajan lyhennysvapaat, liukuva työaika, vapaa-ajaki muutetut työaikakorvaukset, vuosiloman 18 pv ylittävä osa, vapaaksi vaihdettu lomapalkan korotus.

Paikallisesti sovittavissa, kumulatiivinen. Tarkastelujakso yksi vuosi.

Käytännössä sidottu tuotantopiikkeihin ja kysynnän vaihteluun.

Sovittava paikallisesti, erityishuomio työsuojelullisiin tekijöihin.

Paikallisesti sovittavissa.


Sovittava paikallisesti, pääsääntöisesti kokonaisia vapaapäiviä.





TEAMin sopimusalan esimerkkiyritys (Tutkimuksen TEOLLISUUSYRITYS B)

Työaikapankki

Vain ylityöt. 12 kk määräaikainen jakso.


Maksimiraja 80 t, miinusraja 40 t (lainaaminen erikseen sovittava).

Työaikalain mukaisesti korotettuina.

TA ja TT sopivat, TA ei voi määrätä. TT voi kahden viikon ilmoitusajalla pitää pidempijaksoisen vapaan.

Kyllä. Vuosilomalain säädösten mukaisesti.

Pääluottamusmies saa tilijaksoittain 2 viikon välein tiedot ja pääsee seuraamaan saldokertymiä.

3 kk irtisanomisaika, jonka puitteissa kertyneet tunnit maksetaan / alijäämätunnit peritään.



Tasoit-tumiskausi





Sairastu-minen pankkiva-paalla

Luotta-mus-miesten tiedons-aanti-oikeudet


Muuta

Valtion virka- ja työehdot; Työaika, 7 §

Työaikapankkijärjestelmä säännöllisen työajan kohdentamiseksi

Säännöllisen työajan ylittävät tunnit.

Sovittavissa paikallisesti, enimmäismääriä ei rajoitettu.

Ei. Sovittavissa paikallisesti.

Tunti tunnista -periaatteella.

Sovitaan, viime kädessä työnantaja voi päättää 2 viikon ilmoitusajalla.

Kyllä, ellei viraston töiden järjestelystä muuta johdu.



6 kk irtisanomisaika.

Voidaan ottaa viraston yksipuolisella päätöksellä kokeiluna käyttöön enintään 12 kk ajaksi (ajanjaksolla 1.3.2012-31.3.2014). Tämä työaikapankki soveltuu liukumatuntien leikkaantumisen, "harmaan" ylityön vähentämiseen.

Valtion virka- ja työehdot; Työaika, 7 a § sekä JHL:stä saatu ohje/sopimusluonnos paikallisesta työaikapankista.

Työaikakorvauksiin perustuva työaikapankkijärjestelmä

Sovittavissa paikallisesti: lisä- ja ylityökorvaukset, viikottaisesta vapaa-ajasta saamatta jäänyt osuus, ilta-, yö-, vuoro- la- ja su-työkorvaukset sekä aattopäiväkorvaus ja liukuvan työajan tunnit. HUOM! EI LOMIA.

Sovittavissa paikallisesti.

Ei. Kerralla pidettävien vapaiden määrä on enintään 5 päivää (yksi viikko).

Sovittavissa paikallisesti. Ohjeessa maksimisaldo 75 t.


Sovitaan, viime kädessä työnantaja voi päättää 2 viikon ilmoitusajalla. Kerralla pidettävien vapaiden määrä on enintään 5 päivää (yksi viikko).

Kyllä, ellei viraston töiden järjestelystä muuta johdu.




Ensisijaisesti pidetän vapaana, mikäli ei mahdollista, voidaan maksaarahana. Tämä työaikapankki soveltuu erityisesti jaksotyöaloille.

Vartiointialan TES

Työaikapankki (21 §)

Ylityötunnit, sunnuntaitunnit, työajan lyhennysvapaat, arkipyhäkorvaukset. EI haittalisiä (ilta-, yö- ja lauantailisät, koska eivät ole täysiä tunteja

Kumulatiivinen

Ei Max-raja vapaasti sovittavissa, miinusraja max 40 t


TT ja TA sopivat. Työntekijällä on kuitenkin arviolta paremmat vaikutusmahdolli-suudet vapaisiin kuin muuten.

Kyllä Vapaa katsotaan pidetyksi, 7 pv ylittävä osuus siirtyy takaisin saldoihin; vuosilomalain säädösten mukaisesti

Saldon ylläpitämisestä pitää sopia, saldon pitää näkyä, pääluottamusmies sopijaosapuolena.

3 kk irtisano-misaika, jonka puitteissa tasataan saldot. Mikäli ei tasattu irtisanomisajan kuluessa, sovitaan maksamisesta tai perimisestä työsuhteen päättyessä paikallisesti.



Tasoittu-miskausi





Sairastuminen pankkivapaalla


Järjestel-mästä irtautuminen

Muuta

Veneenrakennusteollisuuden TES

Työaikapankki (7 § 5.)

Säännöllisen työajan tasoittuminen, vuorokautiset ja viikottaiset ylityöt, työajan lyhentämisvapaa sekä vuosilomalain säästövapaa.

52 viikkoa. Ei. Sovitaan paikallisesti. Säännöllinen vuorokautinen työaika voi luottamusmiehen kanssa sovittaessa olla tasoittumisjakson aikana enintään 12 t ja viikossa 52 t. päsääntöisesti maksimisaldot enintään 120 t ja miinussaldot enintään 40 t. Suuria miinussaldoja ei suositella.

Ellei vapaan antamisesta päästä sopimukseen, suoritetaan pankkiin siirrettyjen ylitöiden osalta yksinkertainen rahakorvaus. Säännöllisen työajan tunneilta ja tylajan lyhentämisvapailta pitämättömät tunnit korvataan 50 %:lla korotettuina.

TA ja TT sopivat.

Kyllä. Sairastuessa ennen pankkivapaata vapaa siirtyy myöhempään ajankohtaan. Sairastuessa vapaalla vapaa kuluu sovitun mukaisesti.


Työsuhteen päättyessä maksetaan rahana pankkitunnit.

Joissakin on 50 % korotus yli 40 t meneville tunneille, mutta säännöllisen työajan pankeissa usein tunti tunnista -periaatteella 50 tuntiin asti per viikko.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES

Joustovapaa Automaattisesti joustovapaaksi siirretään: liukuvan työajan ylityksen kertymä ja vuosityöajan lyhennys. Työntekijällä on oikeus vaihtaa joustovapaaksi: yötyölisä ja yökorotus. TA ja TT voivat sopia lisä- ja yliyön, iltatyölisän, lauantaityökorvauksen, sunnuntai- ja aattopäivälisän, vaalitoimitsijan palkkion sekä korvauksen postinjakelun tilapäisestä urakoinnista.

Automaattisesti siirrettävien erien osalta yksi vuosi, muuten ei määritelty.

Ei 38 t 15 min, paikallisesti sopien voidaan kasvattaa 153 tuntiin


Sovitaan paikallisesti. Jos usea työntekijä pyytää samalle ajankohdalle joustovapaata, etuoikeus ensisijaisesti pisimpään työsuhteessa olleella.

Kyllä, mutta voidaan myös lyhentää työaikaa

Jos työntekijä sairastuu joustovapaalla, saldoa ei pienennetä. Säästövapaan perusteella vaihdetun joustovapaan osalta menetellään vuosilomalain säädösten mukaisesti.

Ei erityisiä määräyksiä. Joustovapaasaldo näkyy henkilön palkkalaskelmas-sa, luottamusmies voi puuttua ongelmatilanteis-sa.

Työsuhteen päättyessä pitämättömät joustovapaat maksetaan rahana

Työntekijällä on oikeus vaatia sovittavasti ja oikeuden perusteella joustovapaaksi siirrettyjen osien maksamista rahana. Työnantajalla on oikeus maksaa rahana joustovapaan kertymä tai osa siitä, mikäli työntekijä ei noudata suunnitelmaa vapaiden pitämisestä. Lomarahasta/säästövapaasta kertyneen joustovapaan maksamisesta rahana TA ja TT voivat sopia.

LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 12 (12) TUTKIMUKSESSA KÄSITELTYJÄ TASOITTUVAN TYÖAJAN JÄRJESTELMIÄ, JOTKA LÄHENTELEVÄT TYÖAIKAPANKKIA:

LÄHDE Järjestelyn nimitys

Pankkiin siirrettävät erät

Tasoittumis-kausi



Kuka päättää pankki-vapaan ajankoh-dasta


Sairas-tuminen pankki-vapaal-la



Muuta

Golf-alan TES Tasoittuimisjärjestelmä

Ei erityisiä siirrettäviä eriä, työaika tasoittuu keskimäärin 112,5 tuntiin 3 viikon jaksolla. Säännöllinen työaika yhtä jaksoa kohden voi olla enintään 150 t.

52/51 viikkoa

Kyllä, sesongin mukaan.

Työntekijälle on annettava kutakin 5-päiväistä työviikkoa kohden 2 vapaapäivää, joista toinen viikkolepopäivä. Toinen päivistä voidaan antaa se ansaintaviikolla tai yhdistää se muihin vapaapäiviin 3 viikon jakson sisällä.

Kolmen viikon jaksoa käytettäessä 150 t lisäksi tehty työ on ylityötä. Ensimmäiset 18 t ylitöitä korvataan 50 %:lla ja loput 100 %:lla korotettuina.

Lähtökohtaisesti TA määrää.

Kyllä. Ei erityisiä määryksiä.

Ei erillisiä määräyksiä.

Työsuhteen päättyessä kesken tasoittumiskauden TT:n aloitteesta voidaan alijäämätunnit vähentää ja ylijäämätunnit korvataan yksittäisellä tuntipalkalla. Työsuhteen päättyessä TA:n aloitteesta korvataan keskimäärin 120 t asti yksinkertaisella tuntipalkalla ja tämän ylittävästä osuudesta puolet 50 %:lla korotetulla ja puolet 100 %:lla korotetulla palkalla.

Tasoittumisjärjestelmä, ei varsinainen "puhdas" työaikapankki.

IAU - Lentoliikenteen palveluja koskeva TES sekä esimerkkiyrityksen työaikapankkisopimus

Tasoittuva työaika Työtuntijärjestelmällä säännöllisen työajan tunteja, ei varsinainen työaikapankki.

52 viikkoa

Lomasesonki vaikuttaa, kesällä vilkkaampaa kuin talvella.

Sovitaan paikallisesti. Tässä säännöllinen työaika tasoittumisjakson aikana keskimäärin 36,5 t. Työvuorojen pituus 6-13 t. Julkaistava työaika neljän viikon jaksolla enintään 156 t ja yhden viikon aikana enintään 56 t. TUNTIPOIKKEAMA tasoittumisjakson aikana enintään 73 t ja tasoittumisjakson päättyessä 0.

Työaikalistaan merkityn työn lisäksi tehty työ on ylityötä, josta ensimmäiset 2 t korvataan 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettuna.

TT:llä on mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihinsa, ja yleensä vapaan saa kunhan ilmoittaa tarpeeksi ajoissa.

Kyllä. Sovitaan paikallisesti.

Luottamusmiehen on koko ajan saatava tietoa tuntikertymistä.

Järjestelmästä eroaminen merkitsee käytännössä vain sitä, ettei käytä sitä.

Tasoittumisjärjestelmä, ei varsinainen "puhdas" työaikapankki. Työaikapankkisopimuksessa sopijaosapuolina ovat IAU ja yritys, mutta paikalliset ammattiosastot sopivat sopimuksen käyttöönotosta paikallistasolla.

Rakennustuoteteollisuuden TES, 6 § 5.

Säännöllisen työajan järjestäminen paikallisesti

Säännöllisen työajan tunnit, työajan lyhentämisvapaat voidaan tosin sopimalla liittää järjestelmään.

Yksi vuosi.

Päivittäinen työaika voi olla maksimissaan 10 t ja viikoittainen työaika 50 t.

Työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa ja 8 tuntiin vuorokaudessa vuoden ajanjaksolla.

Ei erillisiä määräyksiä.

Tasoittumisjärjestelmä, ei varsinainen "puhdas" työaikapankki.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryHakaniemenranta 1 , PL 15700531 Helsinkipuhelin 020 774 000www.sak.fi

työaikapankki tulevaisuuden työaikajoustona?

News & Politics