ATT – Avoimuus taidealojen tutkimuksessa

Mikko Ojanen0000-0002-7833-9659

tietoasiantuntija, Helsingin yliopiston kirjastotohtorikoulutettava, Musiikkitiede, Helsingin yliopisto

mikko.ojanen@helsinki.fi

TUTKIMUSAINEISTOTJA NIIDEN HALLINTA –

ERITYISESTI AVOIMUUDEN JA TAIDEALOJEN NÄKÖKULMASTA

31.10.2016 1

ESITYKSEN TEEMAT

• Avoimuus tieteessä ja tutkimuksessa• Julkaiseminen (OA, open access)• Menetelmät• Aineistot (tämän päivän teema)

• Taideala?• Taiteiden tutkimus (art research, art studies)• Taiteellinen tutkimus (artistic research, practice-based/-led

research)

2

3

MITÄ ON TAITEELLINEN TUTKIMUS?

• Verrattain nuori ala – reilu 20-vuotinen historia• Neljä pääsuuntausta

• ”PRACTICE-LED” koulukunta, lähtökohtana ensisijaisesti taiteen tekeminen ja siihen liittyvät prosessit (Pohjoismaissa suosituin malli, KuVa, painottuu myös Teakissa ja Siballa)

• ”PRACTICE-BASED” koulukunta, korostaa kuitenkin edellistä voimakkaammin erilaisten teoreettisten perinteiden tärkeyttä (ns. ”Angloamerikkalainen” koulutus, nykyään sekoittunut esim. TAIY:ssa edeltävään)

• TAIDEKASVATUS – valmistaa taidealan pedagogeja (Aalto, Siba, Teak)• ”SOVELTAVAT TAITEET” – esim. taiteen ja teknologian, taiteen ja viestinnän tai taiteen ja designin rajapinnat (Aalto)

• TAITEELLINEN TUTKIMUSTYÖ ON AMMATTITAITEILIJOIDEN tai muiden TAIDEALAN AMMATTILAISTEN TEKEMÄÄ TUTKIMUSTA, JOKA LÄHTEE LIIKKEELLE joko TAIDETEOKSISTA tai KONTEKSTEISTA, jotka säätelevät taiteen tuottamista ja tulkintaa (erilaiset tutkimusperinteet, yhteiskunnallinen konteksti, filosofia, estetiikka, jne.)

• Lähtökohta: KORKEATASOINEN TAITEELLINEN OSAAMINEN JA AMMATTITAITO (know how)• Osa tutkimuksesta on tämän ”know how’n” tulkintaa, tieteellistä kontekstualisointia ja selittämistä

• Ydinongelmat nivoutuvat TAITEELLISEEN PRAKSIKSEEN ja sen kautta kertyneeseen laajempaan ymmärrykseen TAITEEN JA LAAJEMMINKIN ELÄMÄN KENTÄLLÄ

LÄHDESeppä, A. 2015. Mitä on taiteellinen tutkimus ja miten puhua siitä yliopiston ulkopuolella? http://www.slideshare.net/UniartsHelsinki/tiedotuspaivat-49214340

AVOIMUUDEN MERKITYS

4

?Humanistic andart research: Historiography,

aesthetics, musicology, sociology

?

AVOIMUUDEN MERKITYS

5

Artistic research, Practice-based/led

research

Instrument builders, DIY-hacklabs, engineers and

industrial designers

?

Humanistic andart research: Historiography,

aesthetics, musicology, sociology

ESITYKSEN TEEMAT

• 1) Avoimuus tieteessä ja tutkimuksessa• Julkaiseminen (OA, open access)• Menetelmät• Aineistot (tämän päivän teema)

• 2) Taideala• Taiteiden tutkimus (art research, art studies)• Taiteellinen tutkimus (artistic research, practice-based/-led

research)• 3) Tutkimusdata/aineistot, niiden hallinta ja hallintasuunnitelmat

6

TUTKIJOIDEN KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ JA HUOLENAIHEITA

• Aineiston ja datan määrittelyn ongelmat hämmentävät tutkijoita• Englanninkielisistä fraaseista kopioitunut data-sana

‒ RDM, research data management ‒ DMP, data management plan(ing)‒ Big data (http://bigdata.fi/big-data-maaritelma)‒ Open data (http://www.hri.fi/fi/mita-on-avoin-data/; https://www.avoindata.fi/fi/opas/jatko)‒ My data (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-418-0) jne.

• Miten määritellään esim. aineisto, data, dataset, metadata jne.?

• Avoimuuden ja avaamisen vaatimukset hämmentävät tutkijoita• Miten ihmeessä voin avata arkaluonteista tai tekijänoikeuden alaista materiaalia?

‒ HUOMAA! DMPn ohjaavat kysymykset eivät pakota avoimuuteen vaan tiedostamaan aineistojen hallintaan (esim. sensitiivisyyteen) liittyvät yksityiskohdat

‒ ”Avataan niin paljon kuin mahdollista suojataan niin paljon kuin tarpeen.” / ”As open as possible, as closed as necessary” (ks. esim. Jones http://www.dcc.ac.uk/news/new-h2020-dmp-guidelines)

7

TUTKIJOIDEN KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ JA HUOLENAIHEITA

• Tutkimuksessani ei ole dataa tai aineistoa; onko tutkimuksessani dataa tai aineistoa?• Usein on ja tämä selviää, kun asiaa tarkemmin tarkastellaan ja tutkijaa haastatellaan• Mutta mahdollinen ja melko tyypillinen tilanne monessa aiempaan kirjallisuuteen pohjaavassa

tai täysin teoreettisessa tutkimuksessa. Myös esimerkiksi Suomen Akatemia on ottanut asian huomioon ja mainitsee sivuillaan mm., että:‒ "Jos tutkimuksessa ei synny säilytettävää tutkimusaineistoa, kuvaa tilanne liitteellä lyhyesti.

Jätä liite myös silloin. Muutenkin kysymyksiin vastataan soveltuvin osin."• Ei mallivastausta, mutta sopiva muotoilu voisi olla vaikka seuraava:

‒ ”The research doesn't reuse any existing data or produce new data, because the project is based solely on already existing (research) literature. For more detailed information on the nature of the project see research plan.”

• Esitelläänkö aineisto tai data jäännöksettömästi tutkimusartikkeleissa?• Journal of Artistic Research -lehden vertaisarvioinnin ohjeistus: ”--- we could technically

accept an exposition without words ---”• Tutkimusjulkaisu (artikkeli, raportti, konsertti, exposition tms.) ≠ tutkimusaineisto

8

AINEISTON JA DATAN MÄÄRITELMIÄ

• Aineisto = Data• Arkikielessä määritelmään kiinnitetään harvoin huomiota• Käytetään usein toistensa synonyymeinä• Data voidaan ymmärtää yleiskäsitteenä, johon pitää erikseen liittää sitä selittävä

määre; määrällinen, laadullinen, laskennallinen, tulkittu jne.

• Aineisto ≠ Data• Datan ajatellaan usein viittaavaan vain digitaaliseen aineistoon• Data ajatellaan usein olevan laskennallista, määrällistä, koneluettavaa jne.

9

AINEISTON JA DATAN MÄÄRITELMIÄ

• Praktinen datan määritelmä• Data voidaan ymmärtää havainnoiksi mistä tahansa aineistosta;

havainnoiksi, joilla sinällään ei vielä ole esim. semanttista merkitystä; saa merkityksen tulkinnan tai analyysin kautta

• Data life-cycle • Raakamateriaalista dataksi, datasta tulkinnoiksi/analyysiksi,

tulkinnoista ja analyyseistä tutkimusraportiksi‒ Yhden tason data voi olla toisen tason raaka dataa‒ Aineiston ja datan jatkojalostaminen ja kopioituminen

• Erotetaan toisistaan tutkimuksen aikainen datan käsittely ja tutkimuksen jälkeiseen aikaan liittyvät toimenpiteet

10

• Erilaisten aineistotyyppien/tasojen erottelu• itse kerätty, yksilöllinen dokumenttien kokoelma• jo ennalta arkistoitu, luetteloitu ja kuvailtu tai täysin järjestämätön

mutta asianmukaisesti säilytetty kokoelma• tutkimuksen myötä syntynyt aineisto tai data = tulkitut,

kommentoidut tai koodatut aineistot (kvali ja/tai kvanti) ja raaka data/materiaali (esim. haastattelu äänitteellä)

• tutkimuksen/projektin myötä syntyvä taiteellinen teos tai prosessi ja siitä tehtävät huomiot – eroaako tämä edellisistä ja jos niin miten?

• fyysiset, digitoidut, digi-natiivit -jaottelu

11

AINEISTON JA DATAN MÄÄRITELMIÄ

AINEISTONHALLINTASUUNNITELMADATA MANAGEMENT PLAN (DMP)

Keskeinen osa hyviä tutkimuskäytäntöjä Elävä dokumentti, jota päivitetään tutkimuksen edetessä

kaikkiin kysymyksiin ei edes voi vastata tutkimuksen alkuvaiheessa

Tutkijan/tutkimusprojektin näkökulmasta suunnitelmassa… kuvataan aineiston kerääminen tai jo kerätty aineisto kuvataan aineiston systemaattinen hallinta ja käyttö tutkimuksen aikana kuvataan aineiston kuvailu ja varmistetaan kuvailun laatu (takaa mm. löydettävyyden) arvioidaan aineiston säilyttämisen ja käsittelyn kustannukset kuvataan aineiston eettinen ja turvallinen käyttö selvitetään aineiston omistus- ja käyttöoikeudet kuvataan aineiston pitkäaikaissäilytys ja mahdollinen avaaminen tutkimuksen jälkeen

HUOM! DMP:n kirjoittamisen pedagoginen näkökulma rahoittajien vaatimuksen ohessa.

TUTKIMUSDATAPOLITIIKKA JA TUKIPALVELUT

Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikka Tutkimusdatapolitiikassa kuvataan tutkimusdatan keräämistä, tallentamista, käyttöä ja hallintaa koskevia yliopistotason

periaatteita ja linjauksia. https://www.helsinki.fi/fi/tutkimus/tutkimusaineistot/datapolitiikka

Helsingin yliopiston datatuki: researchdata@helsinki.fi Yhden sähköpostin kautta kaikki data-asiantuntijat:

Yliopiston kirjasto Tietotekniikkakeskus Keskusarkisto Tutkimuksen toimiala Henkilöstö- ja lakiasiat https://www.helsinki.fi/fi/tutkimus/tutkimusaineistot/helsingin-yliopiston-datatuki

Lisätietoa palveluista yliopiston ulkoisilla sivuilla: https://www.helsinki.fi/fi/tutkimus/tutkimusaineistot

RDM RESEARCH GUIDE

Tutkimusdatahallintaohjehttp://libraryguides.helsinki.fi/rdm

TIETOARKISTON AINEISTONHALLINTAKÄSIKIRJA

http://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta/en/

AVOIMEN TIETEEN KÄSIKIRJA JA VERKKOKURSSI

http://avointiede.fi/www-kasikirja

https://avointiede.fi/verkkokurssi

TUTKIJATUNNISTE

ORCiD-Tutkijatunniste www.ORCiD.org

DMPTuuli… (www.dmptuuli.fi) kansallisen Tuuli-projektin suunnittelema työkalu ohjeistuksen kehittetty yhteistyössä tutkijoidan kanssa perustuu brittiläisen Digital Curation Centerin, avoimen lähdekoodin DMPonline-ohjelmaan

auttaa laatimaan aineistonhallintasuunnitelman jäsenneltyjen kysymysten ja ohjeiden avulla mahdollistaa aineistohallintasuunnitelman kommentoinnin ja laatimisen yhteistyönä kollegoiden kanssa auttaa jäsentelemään aineistonhallintasuunnitelman rahoittajien vaatimusten mukaisesti mallipohjien avulla

TUULI - AINEISTONHALLINTASUUNNITELMATYÖKALU

TUULI - AINEISTONHALLINTASUUNNITELMATYÖKALU

TUULI - AINEISTONHALLINTASUUNNITELMATYÖKALU

TUULI - AINEISTONHALLINTASUUNNITELMATYÖKALU

TUULI - AINEISTONHALLINTASUUNNITELMATYÖKALU

TUULI - AINEISTONHALLINTASUUNNITELMATYÖKALU

AINEISTONHALLINTATYÖKALU TUULI

ATT-TYÖPAJA

Orientoivat kysymykset työpajan työryhmille:• Mitä aineistoja tunnistatte?

• Pyritään tunnistamaan aineistotyypit ja erittelemään niihin liittyvät avaamisen ongelmat ja näille ratkaisuehdotukset; tai keinot, joilla ratkaisuja voi löytää/mistä ratkaisuja voi etsiä (tietopalvelukaan ei välttämättä tiedä ratkaisua, mutta tietää, mistä sitä etsitään; ks. myös  lakimiesten näkökulma: ”kaikki on tapauskohtaista”)

• Missä tiedostomuodoissa aineistot esiintyvät (fyysiset, digitoidut, digi-natiivit)?

• Mitä erityisongelmia tai -piirteitä mainittuihin aineistoihin liittyy?• IPR-työpajassa käsiteltyjen ongelmien ja kysymysten ohella

25

ATT – Avoimuus taidealojen tutkimuksessa

Mikko Ojanen0000-0002-7833-9659

tietoasiantuntija, Helsingin yliopiston kirjastotohtorikoulutettava, Musiikkitiede, Helsingin yliopisto

mikko.ojanen@helsinki.fi

KIITOS!TUTKIMUSAINEISTOT JA NIIDEN HALLINTA –

ERITYISESTI AVOIMUUDEN JA TAIDEALOJEN NÄKÖKULMASTA

31.10.2016 26