”Havainnoista hyvinvointiin -näkökulmia lapsen kehityksen

tukemiseen päivähoidon ja neuvolan toiminnassa”

Havainnointi ja pedagoginen dokumentointi lapsen osallisuuden näkökulmasta

16.11.2012

Kati Rintakorpi kati.rintakorpi@helsinki.fi

Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ja kokeminen…

Lapselle luonteva toiminta vahvistaa hänen hyvinvointiaan ja käsitystä itsestään sekä lisää hänen osallistumismahdollisuuksiaan.

Toimiessaan itselleen mielekkäällä tavalla lapsi myös ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan.

Kun kasvattajat toimivat ja keskustelevat yhdessä lasten kanssa sekä havainnoivat lasten toimintaa, heille avautuu kanava lasten maailmaan.”

(VASU 2005)

tutkitaan, tutustutaan, harjaannutaan, kohdataan: elämyksellisyys ja kokemuksellisuus

KR 2012

Lapselle ominainen tapa toimia ja ajatella

Päiväkoti kasvatusympäristönä

Päiväkodissa sekoittuvat mm.

– lasten erilaiset suhtautumistavat, temperamentit, vahvuudet ja vaikeudet vuorovaikutuksessa ja oppimisessa

– lasten erilaiset kotikulttuurit ja vanhempien näkemykset siitä, mikä on ”oikea” tapa kasvattaa

– varhaiskasvattajien ja muun henkilökunnan erilaiset koulutukset, kasvatusnäkemykset, temperamentit, pedagogiset ja vuorovaikutukseen liittyvät vahvuudet ja heikkoudet, työkokemuksen pituus ja laatu, elämänkokemukset, arvot ja asenteet

– tilojen, materiaalien ja rahan käytön mahdollisuudet tai esteetKR 2012

”Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku”Mikä on tärkeää?

Ihmisenä kasvaminen ja elämästä nauttiminen vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa?

Mikä on tulevaisuus?Tulevaisuus tehdään ja tuotetaan.

Me teemme tulevaisuutta nyt.

Mitä ominaisuuksia, tietoja ja taitoja tulevaisuudessa elävä tarvitsee?

Kykyä rakastaa, nauttia, luoda. Kykyä elää yhteydessä toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä.

Kykyä selvittää ja oppia asioita, joita ei entuudestaan tiedä tai osaa.Kykyä suhtautua itseensä ja maailmaan luottavaisesti:

”Asioilla on taipumus järjestyä.”KR 2012

Pedagoginen dokumentointitekee lapsen näkyväksi

• työväline, jonka avulla pyritään luomaan reflektiivistä, vuorovaikutteista ja demokraattista pedagogiikkaa

– konstruktivistinen ja sosiokulttuurinen oppimisympäristö

– osallisuus– ”rikas lapsi ja kuunteleva aikuinen”

Kun oppimisen ilmiöt, tapahtumat, tunnelmat, pulmat,

oivallukset, ristiriidat ja kohtaamiset muutetaan näkymättömästä näkyviksi, voidaan

niitä jälkikäteen tarkastella, muistella ja arvioida

yksin ja yhdessäja oppia, hoksata ja havaita aina jotakin uutta!

Pedagoginen dokumentointitekee varhaiskasvatuksen näkyväksi

Lapsen oikeuksien sopimuksen kolme ulottuvuutta

Protection

Oikeus suojeluun

Participation

Oikeus osallistua ja tulla kuulluksi

Provision

Oikeus saada osansa

yhteiskunnan aineellisesta

hyvästä

Lapsella tulee yleisen huolenpidon, terveydenhuollon ja koulutuksen ohella olla oikeus nauttia yhteiskuntansa kulttuurisista saavutuksista ja olla mukana kulttuurin luomisessa. (Onnismaa 2012)

Tiedonsiirto

• Miksi tietoa kerätään?• Miksi tietoa siirretään?

Tiedon kerääminen ja siirtäminen ei ole toiminnan kärki, ei se syy, miksi varhaiskasvatusta toteutetaan.

”The wholeness approach”: lapsen elämä on kokonaisuus, jossa eri osien pitäisi olla vuoropuhelussa keskenään TAVOITTEENA lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Kuva: http://www.flickr.com/photos/58324417@N03

Havainnoinnin ja dokumentoinnin tavoitteena onmuodostaa leveä ja vilkasliikenteinen silta lapsen

eri ympäristöjen välille.

Esim. koti-päiväkoti-koti

Bronfenbennerin ekologinen systeemiteoria 1979

Vuorovaikutusta tapahtuu lapsen eri elämänpiirien sisällä.

Dokumentointi (nuolet) tuo vuorovaikutuksen lapsen eri elämänpiirien välille.

Dokumentointi mahdollistaa koko yhteiskunnan osallisuuden lapsia koskevaan keskusteluun.

Ajatuksia oppimisesta

-Sitoutunut ihminen oppii parhaiten.-minkälainen oppimisympäristö saa lapsen sitoutumaan? Ks. ”Lapselle ominainen tapa toimia ja ajatella”

-Oppiminen on ennen kaikkea sosiaalinen ilmiö. -Oppiminen on lapsen toimintaa leikillisissä ja luovissa ympäristöissä. (Kronqvist & Kumpulainen 2011)

- Lapset ovat itsenäisiä toimijoita eivätkä ainoastaan toimenpiteiden tai kasvatuksen kohteita. (Kronqvist & Kumpulainen 2011)

minäkuvan rakentuminen kyseenalaistaminen, vastustaminen, uusien ajatusten luominen, luovuus pystyvyyden ja toimijuuden tunne vastuullisuus

tasapainoiset & hyvinvoivat lapset

> > aktiiviset kansalaiset

Lapset aktiivisina toimijoina

Millaista varhaiskasvatusta?

Tutkitaan

Aikuiset tutkivat:Mitä lapset ajattelevat?Mitä lapset tuntevat?Miten prosessit rakentuvat?Miten vuorovaikutus toimii?Miten kasvattaja toimii?Miten lapset vaikuttavat?Miten vasu / EOPS todentuu?

Lapset tutkivat:Mitä mikäkin on?Mikä on asioiden merkitys?Millainen minä olen?Mihin minä kuulun?Miten asioita voi selvittää?Miten asioita voi tehdä?Miten opin?

MAHDOLLISUUKSIEN VK-YMPÄRISTÖ (Reunamo 2007)

HavainnointiPedagoginen dokumentointi

TapahtuuJaetaan yhteinen arki.Toiminta muotoutuu aikuisten ja lasten yhteisenä rakennelmana.Kysytään ja etsitään vastauksia, tutkitaan.Tehdään.Ihmetellään.Keskustellaan & väitellään.Sitoudutaan.Kuljetaan.Onnistutaan ja epäonnistutaan.Rakastetaan ja vihataan.Tehdään yhteistyötä.Opitaan elämää & opitaan oppimista.Opitaan vuorovaikutusta.Opitaan itselle merkityksellisiä asioita.Vanhemmat tempautuvat mukaan.Käytetään maailmaa oppimisympäristönä.

Millaista varhaiskasvatusta? MAHDOLLISUUKSIEN VK-YMPÄRISTÖ (Reunamo 2007)

Havainnointi

• näkeminen• kuunteleminen

• tunnelman aistiminen

Dokumentointi

Havaintojen– kirjaaminen– kuvaaminen– videoiminen– äänittäminen– piirtäminen

Toiminnan– tallettaminen (esim. skannaaminen, kuvaaminen)

– ”tulosten” esille laittaminen

Pedagoginen dokumentointi

• Havaintojen ja dokumenttien pedagogista käsittelyä– lapsen ajatusten, tunteiden, haasteiden,

vahvuuksien, tietojen, taitojen, ”ominaislaadun” selvittäminen

• oppimisen organisoimiseksi• oppimisympäristön järjestämiseksi• toimijuuden mahdollistamiseksi

YHTEISTYÖSSÄ lapsen,

kollegoiden & vanhempien kanssa.

• Projektikansiot (prosessin eteneminen: valokuvat ja tekstit)

• Seinätaulut / prosessin kulku näkyviin fyysisessä oppimisympäristössä (valokuvat + tekstit)

• Kasvun kansiot / portfoliot (digitaalisuus?)• Powerpoint –koosteet• Videot• Äänitteet• Näyttelyt• jne.

Pedagoginen dokumentointi

Pedagoginen dokumentointi vaatii• muuttuvaa käsitystä oppimisesta ja sen tavoitteista

• painopisteen muuttamista aikuislähtöisyydestä lapsilähtöisyyteen intoa astua yhdessä lasten kanssa tutkimusmatkoille, joiden reitit ja

aarteet eivät ole ennalta tiedossa Mitä asioita lasten oikeasti pitäisi oppia? Miten niitä opitaan? (ks. Vasu ja Eops)

• lasten potentiaalin tunnistamista ja tunnustamista• uskallusta ja halua avata varhaiskasvatus ulkopuolisten katseille

• yhteisön yhteistyötä• aikaa, keskustelua ja rauhoittumista• uusien työskentelytapojen opettelua