KANSAINVÄLINEN HANKEYHTEISTYÖ 8.11.2012

8.11.2012 joukko ESR/EAKR-hanketoimijoita kokoontui Uudenmaan ELY-keskuksen Temaattiset Torstait -kohtaamiseen. Aiheena oli kansainvälinen hanketoiminta. Heiltä pyydettiin näkemyksiä siihen kuinka ELY-keskukset, ministeriöt ja Europaan unioni voisivat mahdollistaa tuloksellisemman kv-hanketoiminnan syntymisen. Tässä manifestissa suoria lainauksia heidän toiveistaan:• Yhtenäiset ja valtakunnallisen ohjeistukset kv-hankkeiden suunnitteluun ja hallinnointiin.

• Hankkeiden tuloksia pitää tuotteistaa ja jopa kansainvälistää. Hankkeista liiketoimintaa. Näkökulman huomioiminen lähtökohtaisesti jo suunnitteluvaiheessa.• Asiantuntijapankki kokeneista suomalaisista kv-hankemyyristä. Tämä on oltava valtakunnallinen. On vaikea löytää sellaisia ihmisiä, jotka voisivat auttaa kv-kumppaneiden löytämisessä ja hankkeiden käynnistämisessä.• Yhteiset partnerihakutilaisuudet Suomessa ja kansainvälisesti; aktivointia, mahdollisuuksia ja yksinkertaistamista. KV-kumppaneiden yhteinen hakuportaali EU:n toimesta.

• Lisää Temaattiset Torstait -kohtaamisten kaltaisia vertaisoppimisen foorumeita, jossa vaihtaa kokemuksia.

• Ministeriöiden tulisi ajaa EU-hakujen synkronointia ja hankkeiden yhteistä koordinointia ministeriöiden välillä.

• Venäjä-yhteistyön rahoitusinstrumentit paremmin esille.• Yhden sivun taulukkomuotoinen tiivistelmä siitä, mitä kv-hankkeiden EU-rahoitusinstrumentteja on, mihin niitä voi käyttää, mitkä kohdemaat ne kattavat ja miten haku etenee.

• Luovuutta rahoitukseen. Joustavat työskentelymahdollisuudet hankkeen aikana; tilaa hengittää ja ottaa uutta suuntaa, jos alkuperäinen suunnitelma ei toimi.Hanketoimijat myös ihmettelevät, miksi rahoittajat eivät saa yksinkertaistettua ja tiivistettyä viestintäänsä. ELY-keskuksilta toivotaan aktiivista ja sparraavaa roolia, kuten Uudellamaalla on jo lähdetty tekemään. Tilaisuudessa olivat myös paikalla rahoitusryhmän päällikkö Taina Lommi (Uudenmaan ELY-keskus) ja ylitarkastaja Varpu Taarna (työ- ja elinkeinoministeriö). He lupasivat välittää tämän manifestin sisältöä eteenpäin keskusteluissaan uuden ohjelmakauden tiimoilta.

KV-HANKETOIMINNANMANIFESTI

Osana verkostokohtaamista hanketoimijat loivat manifestin toiveistaan ja odotuksistaan ELY-keskuksille, ministeriöille sekä Euroopan unionille

Viestiä viedään eteenpäin osana seuraavan ohjelmakauden valmistelutyötä

HANKEPANEELIKANSAINVÄLINEN HANKEYHTEISTYÖ

Marju-Riitta IlmonenKoulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Ville GrönbergTerveyden ja hyvinvoinnin laitos

Anu IivainenNuorten akatemia

Varpu TaarnaTyö- ja elinkeinoministeriö

ENNEN AIKANA

JÄLKEEN

Tekeminen

HallinnointiKumppanuudet ja verkostot

ENNEN KV-HANKETTATARKISTUSLISTA MISTÄ HAKEA KUMPPANEITA?

• Vanhoista hankkeista, jos on ollut kv-toimintaa aikaisemmin. Vaikka hankkeen aikana olisi ollut ongelmia, suhde on silti olemassa ja tietää kuinka toinen toimii.

• ”Kaverin kaverit”; vanhojen kumppaneiden kumppanit

• Kansainväliset seminaarit

• Kotimaan verkostojen ja kokemuksien kautta

• Aika vähän käytetään hyväksi Euroopan tason katto-organisaatioita.

• Haetaan kumppaneita, joilla itsellään on omia kumppaneita; vaikka ei olekaan suoraan teemaan sopivia, voi aina uskoa verkostojen voimaan

• Jäljittämällä Suomeen tuotuja malleja

• Google ja LinkedIn

”Asiat pitkälti henkilökohtaista; samoin organisaatioiden väliset suhteet. Kun ihmiset poistuvat, menetetään myös kv-verkostot. Tätä ei huomioida strategioissa ja suunnitelmissa.”

”Meidän kokemus on, että kun rahoitushakemukset tulee auki, kaikki parhaat kumppanuudet on viety. Kumppanuudet täytyy rakentaa etukäteen. Täytyy olla kaikki tavattuna etukäten. Meillä on aktiivinen ja systemaattinen suhdeverkosto siihen.”

”Omassa talossa täytyy olla strategia ja hanke mietittynä. Ei voida tehdä niin, että tuolla on tollaista rahaa ja haetaanpa jotain. Se on sellaista valintatalotouhua. Pyritään siihen, että meillä on Stockan herkkusosasto.”

KUMPPANUUKSIEN HOITAMINEN

”Tärkeimpiä kv-toiminnan anteja ovat satunnaiset helmet, joita tulee vastaan. Tarvitaan helmikori, johon voidaan kerätä hankkeen matkalla kertyneitä suunnittelemattomia ja uusia asioita. pahan päivän varalle.”

Meillä on Suomessa yhdenmukainen tapa toimia. On tärkeää saada oppeja ja huomioita muista kulttuureista ja kyseenalaistaa omaa tekemistään; kaikki ei ole siltä miltä näyttää.

”ESR-sanaa kavahdetaan kielellä kuin kielellä.”

”On tärkeää varmistaa partneriorganisaatiota saamaan operatiivinen tekijäporukka ja strateginen johto keskusteluyhteyteen tai tulee ongelmia.”

”Kun yhdessä kehitetään, niin jokaisella on oltava järkevä tehtävä, kunkin oman vahvuusalueen mukaan.”

”Ideoiden visualisointikyky on todella tärkeä, täytyy tehdä hypeä ja hehkuttaa sekä liioitella. Sillä on väliä!”

”Visualisoi, sitouta. Käytä 90% ajastasi sitouttamiseen

- presidentti Ahtisaaren CMI:n neuvo Business Arenalle kansainvälisten kumppanuuksien hoitamiseen

”Tehkää hankkeen matka, osaaminen ja opitut asiat näkyväksi.

”Mun personaallinen tapa työskennellä on verkostojen kautta. Hankkeiden aikana syntyy asian ympärille kiinnostuneita ihmisiä. Hyvin pitkälle samat

hyvät tyypit toimii hankkeesta toiseen ja tuo mukaan omia luottohenkilöitään.”

. . . paremmin suomalaiset Brysselin henkilöt PAREMPAAN hyötykäyttöön.

On ohjelmia, missä voi hakea suoraan Brysselistä. Toki vaikeuskerroin suurempi. Kova kilpailu. Vastuut ihan erilaiset pääpartnerilla.

Meidän ESR/EAKR-systeemi ei taivu mitenkään yrityksien nyt ja heti -kansainvälistymistarpeeseen.

Kv-hankkeiden hidas käynnistyminen on huomioitava! Hankkeen laajuudesta riippuen tehdään odotellessa vähintään 4 kk edestä

rekrytoinnit, sopimusasiat ja valmistelut, sekä yhteiset pelisäännöt niin päästään tekemiseen heti kiinni.

Rahoittajilla ei yhteistä linjaa Suomessa. Kun ei ole ollut partnerihakuja, hankkeet eivät ole löytäneet partnereita. Ja vaikka

olisi ollut partnerikandidaatteja, sitten rahoituksen löytäminen toisesta maasta on hankalaa (koska rahoituskierrokset eivät mene yhteen). KV-hankkeet eivät ole laadultaan tämän vuoksi olleet hyviä, koska

yhteistä tekemistä ei yksinkertaisesti ole ollut. Jää pinnalliseksi.

MITÄ HYÖTYÄ KV-HANKKEISTA ONOMAN OSAAMISEN KANNALTA?

”Oman osamiseen kehittämisen kannalta kv-hanketoiminnalla on ehdottomasti kasvunpaikka ja keino oppia lisää. Tämä osaaminen toimii kotimaassakin.”

”Ehdottomasti! Iso asia, että saa oppia ulkomaalaisilta. Kielitaito ja verkostot auttavat. Koukuttavaa.”

” . . . täytyy kommentoida tohon koukuttavuuteen. Mietittiin 2 vuotta mitä pitäisi tehdä. Ajattelin etten koskaan enää tekisi samaa. Sitten kesti vuosi ja alkoi kaivata kv-yhteistyötä.”

”Opettaa kärsivällisyyttä, kykyä kyseenalaistaa asioita,”

”Mun persoonallinen tapa työskennellä on verkostojen kautta. Hankkeiden aikana

syntyy asian ympärille kiinnostuneita ihmisiä.

Hyvin pitkälle samat hyvät tyypit toimii hankkeesta

toiseen ja tuo mukaan omia luottohenkilöitään.”

”Haastaisin hanketoimijat ajattelemaan tuloksiensa laajempaa

hyödyntämistä. Mallienne levittäminen muualle tarkoittaa

koulutustoimintaa ja palvelumyyntiä - saatte

lisärahoitusta toimintaanne.

Miksi muuten käyttää satojatuhansia kehittämistyöhön? Se, että mallinne olisivat kaikkien

käytettävissä, väitän ettei niitä todellisuudessa juuri hyödynnetä. Jalkautukseen ja levittämiseen on

käytettävä yhtä paljon aikaa kuin kehittämiseen!

MITÄ ETUA HANKETOIMINNASTA?

”Rahoituksen hakeminen pakottaa tekemään kv-toimintaa. Kun sitä varten täytyy hakea resursseja ja pakottaa itsensä raportoimaan, asioita tapahtuu.”

”Hanke on kimmoke ja viitekehys; rajallinen aika pakottaa tekemään tietyssä aikataulussa sekä kannustaa. ”

”Ei heti heitä hanskoja nurkkaan, jos on hanke taustalla.”

KIITOKSET KULUNEESTA VUODESTA.

KESKUSTELU JATKUU, SEURATKAATIEDOTUSTA ENSI VUODEN KOHTAAMISISTA

www.facebook.com/TemaattisetTorstait