osallisuuden kokeminen osatekijänä terveyden tasa-arvossa

Osallisuuden kokeminen osatekijänä terveyden tasa-arvossa

Tuulia Rotko, Kehittämispäällikkö, THL

Kansalaisvaikuttaminen ja osallisuus -seminaari 10.6.2013

TERVEYS 2011 -tutkimus

• Suomalaisten aikuisten terveys, toimintakyky ja hyvin-vointi ovat monelta osin kohentuneet vuodesta 2000

• Huolen aiheita:– alle 45-vuotiailla myönteiset muutokset vähäisimpiä

– keskeiset hyvinvointiongelmat ovat edelleen erittäin yleisiä

– kielteisiäkin kehityskulkuja ilmeni

– koulutusryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot olivat varsin selkeitä ja johdonmukaisia, ongelmat olivat yleisimpiä perusasteen koulutuksen saaneilla ja harvinaisimpia korkea-asteen koulutuksen ryhmässä

10.6.2013 Tuulia Rotko 2


Terveytensä hyväksi kokevien osuus (%) koulutuksen mukaan

Terveys 2011 -tutkimus

Miksi hyvinvointi- ja terveyseroja kannattaa kaventaa

• Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen kannattaa palvelujen riittävyyden turvaaminen sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy työvoiman riittävyyden turvaaminen taloudelliset säästöt yhteiskunnalle

• Sosioekonomiset erot hyvinvoinnissa ja terveydessä eivät ole väistämättömiä

• Erot tarkoittavat suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä

• Eriarvoisuuden kaventamistavoite on kirjattu mm. terveydenhuoltolakiin ja Terveys 2015 -kansanterveysohjelmaan


Lasten sanaselityksiä:

Hyvinvointi


6

Terveyteen vaikuttavat tekijät HIAPTerveys määrittyy merkittäviltä osin yksilön elinolojen ja työolojen sekä taloudellisten ja sosiaalisten voimavarojen perusteella

Dahlgren & Whitehead 1991, suom. Palosuo ym. 2004

10.6.2013 Tuulia Rotko


Sosiaalista eriarvoisuutta vähentämällä kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja

• Kun hyvinvointi- ja terveyseroja pyritään kaventamaan, on vaikutettava terveyserojen sosiaalisiin taustatekijöihin ja niissä vallitsevaan eriarvoisuuteen; koulutus, tulonjako, työllisyysmahdollisuudet, verotus

• Turvataan terveelliset elinolot (asuminen, työolot, ympäristö) kaikille

• Vähennetään haitallisille aineille altistumista (työaltisteet, ympäristöaltisteet, elintavat mm. alkoholi, tupakka, ravinto)

• Vähennetään haavoittuvuutta (sosiaaliset verkostot, erityinen tuki haavoittuvassa asemassa oleville)

• Estetään eriarvoisia seurauksia (esim. palvelujen saatavuus ja laatu yhdenvertaiseksi)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen siten että eriarvoisuus väheneeedellyttää toimenpiteitä kaikilla seuraavilla osa-alueilla


Tavoitteen asettelu:

strategiat, ohjelmat, poliittinen

sitoutuminen

Yhteistyö: rakenteet, vastuut,

työnjako

Tieto, seuranta ja

arviointi

Tiedosta toimintaan: kehittäminen,

palvelut, kohdentaminen

Kenen tavoite / vastuu?Miten muotoiltu (termit)?

Kenen kanssa? (kaikissa politiikoissa) Kokonaisuuden hahmottaminen

Missä rakenteissa / toimintatavoissa?

Onko tietoa ilmiöstä ja sen kehityksestä? Onko tietoa keinoista? Tiedon hyödyntäminen? Kuka seuraa ja arvioi?

Mitä johtopäätöksiä tehdään? Mitä tulee tehdä? Yhteinen suunnitteluennakkoarviointi, tunnistaminen


Yhteyteen kuuluminen vai syrjään joutuminen

• Ihminen hakee kuulumista yhteisöön

• Yhteisön ulkopuolelle joutuminen merkitsee, ettei kelpaa

• Jo vauva aistii hyväksytyksi tulemisensa yhteyteen

• Päivähoidossa kiusaaminen on usein poissulkemista – oppimisen ja sosiaalisuuden vaikeuksia – masennusta tai kätöshäiriöitä – nämä puolestaan lisäävät syrjään jättämistä – aikuiset suhtautuvat kielteisesti

• Syrjäytyminen on osallisuuden vastapari: vajaus joissakin osallisuuden ulottuvuuksissa lisää syrjäytymisriskiä

Lainattu Mäkelä 2012


Osallisuus syrjäytymisen vastaparina

• riittävä toimeentulo• hyvinvointi• turvallisuus

• yhteisyys• jäsenyys

• valtaisuus• toimijuus

• vetäytyminen• osattomuus

• taloudellinen ja terveydellinen huono-osaisuus

• turvattomuus

• vieraantuminen• objektius

THL Osallisuuden edistämisen yksikkö, Helka Raivio, Jarno Karjalainen 2012


Mitä tarkoittaa "3-5-vuotiaan käytösongelmat ennusta-vat käytöshäiriöitä ja väkivaltaisuutta nuoruudessa”?

1) Rankaiseva kasvatus: Kotona, päivähoidossa, koulussa

• Huono koulumenestys, huonot kaverit

• Pettymykset sos. suhteissa, epäonnistumisia koulussa

Nuoruudessa käytöshäiriöt, päihteet, väkivalta, näpistely …

vai

2) Tukeva kasvatus: kotona, päivähoidossa, koulussa

• Rakentavia ystävyyssuhteita

• Menestyminen koulussa, onnistumisia ihmissuhteissa, luokkailmapiiri

Integraatio: opiskeluun, työelämään, aikuisuuteen ja pärjäävyys

Lainattu Solantaus 2010


Kehityksen polut

• Kehityksellä on suunta joka syntyy ja jatkuvasti uusiutuu yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa

• Ääripäissä kierre 'hyvään' ja 'pahaan'– avautuvien ovien ja mahdollisuuksien polku– sulkeutuvien ovien ja ongelmakehityksen polku

• En osaa toimia tavalla, joka saa muut hyväksymään minut – etsin sen ryhmän, joka hyväksyy minut joukkoonsa – kiusaajiin liittyminen, päihteet, nettiryhmät, rötöstely

Lainattu Mäkelä 2012 ja Solantaus 2010


Osallisuus omassa asiassa

• Yksilön mahdollisuus osallistua oman asian käsittelyyn asiakkaana– Miten hyvin asiakas saa tietoa itseään koskevista suunnitelmista

ja toimenpiteistä? – Miten ammattilaiset kuuntelevat asiakkaan näkemyksiä omasta

tilanteestaan? – Miten asiakkaan toivomukset otetaan huomioon ja voiko hän

vaikuttaa työskentelyprosessiin - osallistumisen seuraukset näkyvät ja tuntuvat yleensä välittömästi

• Kun työntekijät kokevat tulevansa kuulluiksi ja otetuiksi organisaatiossa vakavasti, heillä on paremmat valmiudet kuunnella asiakkaitaan.


Osallisuus yhteisössä ja yhteiskunnassa

• Rakentuu kolmelle ulottuvuudelle: 1) riittävälle toimeentulolle ja hyvinvoinnille, 2) yhteisöihin kuulumiselle ja jäsenyydelle sekä 3) valtaisuudelle, toimijuudelle

- näiden tasapaino on edellytys yksilötason hyvinvoinnille, joka heijastuu myös sosiaalisena kestävyytenä ja eheytenä.

• Sosiaalisiin oloihin vaikuttamalla, kuten vahvistamalla heikommassa asemassa olevien osallisuutta edistetään terveyden tasa-arvoa


Osallisuuden tasot

• Yksilötaso: voimaantumisen kokemus (omat voimavarat, elämänhallintavalmiudet)

• Yhteisötaso: yhteisöllisyyden kokemus (kuuluminen ryhmään, vertaistuki)

• Yhteiskuntataso:– Puitteet, edellytykset ja mahdollisuudet osallisuudelle

(lainsäädäntö, palvelut, sosiaaliturva, koulutusjärjestelmä, jne.)

– Osallisuuden kokemus (vaikuttamismahdollisuudet, kuulluksi tuleminen ja vaikuttaminen)

Mukaillen Koskinen-Ollonqvist ym. 2009

Tuulia Rotko 1610.6.2013

Saavutettavuus

Taloudellinen, fyysinen, tiedollinen,

asenteellinen.

OsallisuusOmassa asiassa,

kehittämisessä sekä yhteiskunnassa.

Asiakaslähtöisyys

Valtaistaminen, matalan kynnyksen ja yhden oven palvelut.

Eriarvoisuuden

kaventaminen

Tunnistaminen, tavoittaminen,

kohdentaminen.Hyvinvointijohtamise

n ja -työn rakenteet

kunnassa

Kaste-ohjelman tavoitteena


Asiakaslähtöisyys palveluissa

• Asiakaslähtöinen toiminta organisoidaan asiakkaan tarpeista käsin – arvoperusta perustuu ihmisarvoisuudelle

• Asiakas nähdään aktiivisena toimijana, subjektina

• Asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja palveluprosessissa työntekijän kanssa tasavertainen kumppani

• Erilliset palvelut ja sirpaloitunut palvelujärjestelmä toimivat kaikkein huonoiten moninaisista hyvinvointiongelmista kärsivien kannalta

Lähde: Virtanen ym. (2012) Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen

Perhe

Terveyskeskuslääkäri

TERVEYDEN-HOITAJA

FYSIOTERAPIA

VETERAANI-TOIMISTO

VETERAANI-KUNTOUTUS avo/laitos

LL

APUVÄLINEETasunnon muutostyötapuvälineyksikkö/toimintaterapeutti

L

ERIKOIS-LÄÄKÄRI

L

Pkl:nMUISTIHOITAJA

L

L

VANHUSPALVELUJENSOSIAALITYONTEKIJÄ

KULJETUS-PALVELUT

L

INVAPARKKIOIKEUS Poliisi

L

LAH-hoitojaksot

L

PÄIVÄ-TOIMINTA

OMAISHOIDONTUESTA VASTAAVA

L

JALKAHOITO

L

KOTIHOITO/-KSH- siivous,pyykki- kauppa-asiat

- hälytyspalvelut- lääkityksen

seuranta

OMAHOITO-VÄLINEJAKELU

LL

HAMMAS-HOITO

L

MAISTRAATTIedunvalvonta

L

LJÄRJESTÖJEN JA YKSITYISET PALVELUT:

- kotipalvelu- Senioripysäkki

- omaishoitoyhdistykset- fysioterapia

- lääkärit

KELA:- lääkekorvaukset

- hoitotuki- asumistuki

- sopeutumisvalmenn

us- kuntoutus

DEMENTIANEUVOJA

ATERIA -PALVELU

VEROTTAJA:- kotitalousvähenn

ys-

veronmaksukyvyn

vähennys

LL

PANKKI- valtuutus- juristit

RAVINTO-NEUVONTA ravitsemusterapeutti

LL

L = lääkärin lähete/lausunto tarvitaan asian/palvelun hakemiseksi

APTEEKKIfarmaseutti

Omaishoitoperheen yhteydet palvelujärjestelmään

Lähde: Saarenheimo & Pietilä 2006


Tuulia Rotko 19

Keinoja terveyden tasa-arvon tavoitteluun (1)

• Toimien on oltava universaaleja, mutta laajuudeltaan ja voimakkuudeltaan oikeassa suhteessa sosiaalisen aseman heikkouteen

• Tavoittaminen ja kohdentaminen – keinojen ja työmuotojen valinta huomioitaessa ihmisten erilaisia tarpeita, sosiaalinen markkinointi

• Matalan kynnyksen/yhden oven palvelut: moniammatillinen ja -sektorinen työ, asiakaslähtöiset palvelupolut ja -prosessit, jalkautuminen

• Julkisten palveluiden ja vertaistuen (järjestöt) yhteen nivominen

10.6.2013


Keinoja terveyden tasa-arvon tavoitteluun (2)

On kehitettävä asiakaslähtöisempiä, eri sektorien ja hallinnonalojen rajat ylittäviä palvelukokonaisuuksia• Ymmärrys asiakkaiden tarpeista, kyvyistä ja ominaisuuksista

voi tuottaa saavutettavampia, osallisuutta ja voimavaroja edistäviä palveluita

Aktivoivien ja osallisuutta edistävien työmuotojen ja

-menetelmien kehittäminen, jalkauttaminen ja levittäminen Osallistava palvelujen kehittäminen: palvelumuotoilu,

kokemusasiantuntijat, yhteistutkijuus, kehittäjäasiakkaat ym. Ei tarjota kaikille samaa, mietitään erilaisia keinoja erilaisille

asiakkaille Työelämäosallisuus, kuntouttava toiminta ja sosiaalityö,

rakenteellinen sosiaalityö, kotouttaminen


Työpaikoilla on mahdollista lisätä terveyden tasa-arvoa

• Mukana olleissa yrityksissä lähestyttiin terveyserotematiikkaa opettelemalla henkilöstöä osallistava ja vuorovaikutuksellinen toimintatapa

• Työpaikoilla saatiin paljon konkreettisia toimenpiteitä aikaan liittyen mm. palaverikäytäntöihin ja esimieskoulutukseen, varhaiseen tukeen, vuorovaikutukseen, ergonomiaan ja terveyskäyttäytymiseen.

• Monissa perinteisissä työntekijäammateissa työkulttuuri ei välttämättä sisällä vuorovaikutuksellista toimintaa.

Hankkeen työpaikoilla ehkä merkityksellisimpinä asioina koettiin työntekijöiden äänen kuuluviin saaminen.

Sirola P., Puustinen S., Jurvansuu H., Virtanen S., Päivi Husman. Työpaikat terveyserojen kaventajina. Osallistamalla oikeita ratkaisuja. Työterveyslaitos. Helsinki 2012.

• Työpaikkojen toimintoja kehitettiin toimialoilla, joille kasaantuu sekä elintapoihin, että työhön liittyviä riskejä.


Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen: lisätään mahdollisuuksia ja poistetaan esteitä

osallisuuden kokeminen osatekijänä terveyden tasa-arvossa

Documents