TYÖELÄMÄN TEEMAPÄIVÄ 14.9.2011

TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMAA TYÖSUOJELUUNTyöterveyslääkäri Outi Paloneva, Työplus

TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMAA TYÖSUOJELUUN

FOKUKSESSA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAT

TYÖSUOJELU

Tapaturmien torjunta Työolosuhdearvio – turvalliset ja

terveelliset työolot ( työturvallisuuslaki 738/2002 )– Ennalta ehkäisy– Lakisääteiset vaarojen tunnistus– Työpaikkaselvitys – terveysvaarojen arvio– Terveydellinen merkitys

Työterveyshuolto työsuojelussa

Taustalla lainsäädäntö luo mahdollisuudet työsuojeluyhteistyöhön

Lääketieteellisen osaamisen tuominen työsuojeluorganisaatioon – terveydellisen merkityksen arvio

Rajapinnat – yhteistyö, työnjako ; ei erillisiä toimijoita!

Työterveyshuolto : tehtävät

Työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden kartoitus ja niiden parantamiseen suunnatut toimenpide- ja kehittämisesitykset

Työpaikkaselvitykset ja –käynnit:– Selvittää työperäisen kuormituksen

aiheuttajat

Työpaikkaselvitys

Psyykkiset, sosiaaliset, fyysiset, fysikaaliset, biologiset ja kemialliset altisteet

Työolojen havainnointi, haastattelu, kyselymenetelmät

Toimintasuunnitelman laatiminen ( tosu) Kuormitusta vähentävät toimenpide-

esitykset

Työpaikkaselvitys

Perusselvitys: tarvitaanko suunnattua selvitystä

Suunnattu selvitys: tarvitaanko muuta asiantuntijaa? Kuuluuko tth vastuualueisiin

TTH: Työpaikan olosuhteet tunteva asiantuntija: työn ja terveyden välinen suhde, merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille

Työterveyshuolto: tehtävät

Henkilöstön terveydentilan ja työkyvyn seuranta Yhteydenpito Asiantuntija-apu ja tuki Työterveysneuvottelu Varhainen havaitseminen:

-terveystarkastukset, sairausvastaanotto Työkuormituksen selvittäminen perustellusta

pyynnöstä Työilmapiiriä parantavat ja työkykyä edistävät

hankkeet

Työelämä muuttuu -> mielenterveys on kovilla

20 vuoden aikana työelämä on käynyt läpi syvällisen rakenne- ja kulttuurimuutoksen

Työelämä on muuttunut huomattavasti aikaisempaa dynaamisemmaksi: kuvaavaa on

globalisaatio produktivismi teknologian nopea kehitys

TTh rooli asiakasyritysten henkilöriskien hallintaprosessissa,

Kristiina Halonen Työterveyslääkäri 2007;25(1) 61-65

V 2004 Lääkärikeskus-yhtymä tth asiakkaat. ( 368 organisaatiota, naisia 40%, miehiä 60%, yli 50% vastanneista toimitusjohtajia )

Kyselyn tuloksia: 80% henkilöstöriskin hallinta tärkein

organisaation tulevaisuuden kannalta Suurin osa halusi tehdä yhteistyötä tth:n

kanssa henkilöstöriskin hallintatyössä

Merkittävin riski organisaation koosta ja toimialasta riippumatta :

Johtaminen, esimiestyö Liiallinen kiire Henkilöstön sairauspoissaolot Henkinen kuormittuminen, stressi,

työuupumus Riittävä erikoisosaaminen, työvoiman

saatavuus

Vähäisimmiksi riskitekijöiksi yrityksen toiminnalle koettiin

Työympäristöriskit kuten – Tapaturmavaara– Melu– Valaistus– Lämpöolot– Kemialliset, fysikaaliset ja biologiset

altisteet

Kysely tth henkilöstölle v 2005LÄÄKÄRIKESKUS-YHTYMÄN TTH, KRISTIINA HALONEN

Tt-hoitajat ja psykologit: aiempien terveysriskien sijaan ilmaantunut uusia henkistä hyvinvointia heikentäviä terveysriskejä – taustalla teknistyminen, kiristynyt työtahti

Työilmapiiri, sairauspoissaolot, ruumiillinen ja henkinen kuormittuminen, fyysinen kunto, stressi ja työuupumus

Uudet ( ? ) altisteet

Stressi Kiire Uupuminen Päihteet Psykososiaaliset kuormitustekijät Epäasiallinen kohtelu

Henkisen hyvinvoinnin tunnusmerkit

Tyytyväisyys elämään Aktiivinen ote Avoin perusasenne Epävarmuudensietokyky Itsensä hyväksyminen Työtyytyväisyys, sitoutuneisuus, sitkeys,

kiinnostus ja aikaan saapuus, osallistuminen

Ihminen voi työssään hyvin kun

- kokee työnsä merkitykselliseksi

- tuntee hallitsevansa työnsä

- on arvostettu työyhteisössään

Työhyvinvoinnin yksilöllinen ulottuvuus: kohdehyvinvointi(Mäkitalo 2005)

työntekijäTyön

henkilökohtainen mieli

(jokin osa yhteisestätyön kohteesta)

Tulos

onnistuminen hyvinvointi,

epäonnistuminen pahoinvointi,

onnistuminen

epäonnistuminen

voimia (vaikka työtä olisi paljonkin)

väsyminen (vaikka työmääräolisi kohtuullinen tai vähäinen)

Yhteinen työn kohde ja tarkoitus

aiempi

uusi

Yhteinen työn kohde ja tarkoitus

emootiot

välittömässätietoisuudessa

Hyvinvointi on seurausta onnistumisesta tai mahdollisuudesta onnistua toiminnan kohteen kanssa ts. saavuttaa tärkeäksi koettuja tuloksia.

Työstressi tilanne, jossa työntekijä tuntee itsensä kykenemättömäksi

selviytymään häneen kohdistuvista vaatimuksista ja odotuksista

Työstressin kehittymiseen vaikuttavat sekä työn että työntekijän ominaisuudet.

Ihmisten yksilöllinen ja ajankohtainen stressiherkkyys vaihtelee. Eri ihmiset reagoivat eri tavalla samanlaisessa tilanteessa ja samakin ihminen voi reagoida eri tavalla eri elämänvaiheissa. 

Suomessa neljännes työntekijöistä kokee työstressiä.Tämä vastaa EU-maiden keskitasoa (22 %).

Henkinen toimintakyky ja kuormittuminen, TYÖTERVEYSLAITOS

Lievä <-> pitkäkestoinen stressi Pitkittynyt ja voimakas stressi riskitekijä

työuupumukselle ja masennukselle

V 2009 32% suomalaisista työssäkäyvistä koki työnsä henkisesti rasittavaksi

Työstressin ennaltaehkäisy; yksilö

Jaa aikasi ja energiasi sopivasti kaikille elämänalueille Huolehdi palautumisesta; työn vastapainoksi lepoa ja

muuta työtoiminnasta poikkeavaa tekemistä Arvioi säännöllisesti omaa hyvinvointia ja

kokonaiselämäntilannetta Tartu mahdollisiin epäkohtiin, mieti mitä voisit tehdä

toisin. Kokeile vaihtoehtoisia tapoja toimia. Ota epäkohdat puheeksi Jaa kokemuksia ja muiden ihmisten kanssa Hae terveydenhuollosta apua, jos tilanne ei muuten

parane.

Psyykkiset kuormitustekijät työssä TYÖTERVEYSLAITOS

Psyykkiset kuormitustekijät työssä liittyvät itse työhön ja työn sisältöön

Itse tekijän esiintymisen lisäksi kuormittumiseen vaikuttavat työolojen kokonaistilanne ja kuormitusta mahdollisesti lieventävät tekijät.

Psyykkinen kuormitus työssä voi pitkään jatkuessaan tai äärimmäisinä olla terveyden kannalta haitallista

Psyykkinen kuormitus: haitallisia tekijöitä

työn tavoitteet ovat epäselvät työtä on liian paljon tai siinä on jatkuvasti kiire työmäärää tai työtahtia ei voi itse säädellä työssä ei ole mahdollisuutta kehittyä tai oppia uutta työ keskeytyy jatkuvasti tai siinä on häiritseviä

esteitä vastuu toisista ihmisistä tai taloudellisista tekijöistä

on epäsuhdassa toimintamahdollisuuksien kanssa työstä ei saa riittävästi palautetta ja arvostusta jatkuvat muutokset ja pitkittynyt epävarmuus

työssä

Työstressin ennaltaehkäisy; työyhteisö

Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajan arvioimaan työn terveys- ja turvallisuusriskit

Arvioinnin perusteella työtä, työolosuhteita ja työyhteisöjen toimintaa on jatkuvasti kehitettävä

Työstressin ennaltaehkäisy; työyhteisö

Esimies: jokaisen alaisen kanssa säännöllisesti henkilökohtainen kehityskeskustelu - arvioidaan toiminnan sujumista, suunnitellaan tulevaa toimintaa.

Varhaisen tuen toimintamalli, johon on koottu hälytysmerkit ja toimenpiteet työkykyä uhkaavissa tilanteissa

Esimiehet, työntekijät, henkilöstöhallinto, työsuojelu, työterveyshuolto huolehtivat osaamisestaan työhyvinvoinnin alueella ja

tekevät aktiivisesti yhteistyötä henkisen hyvinvoinnin ja työkyvyn edellytysten ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.

Psyykkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä selvitetään mm

TSK työstressikysely – suppea/laaja Voimavarat työssä Suunnatut kyselyt:

– Työilmapiiri- ja –hyvinvointibarometri ( TBH)– QPS Nordic – pitkä/lyhyt– Työyhteisöindeksi– BBI-15, MBI-GS– TIKKA työkuormituksen arviointimenetelmä

Työstressin lievittäminen

Hyvinvoinnin ja oireiden aiheuttaman haitan arviointi:

Työstä selviämisen ongelma -> asia puheeksi esimiehen kanssa.

Voimavarat vähissä -> hakeudu työterveyshuollon vastaanotolle.

Työstressin lievittäminen 2

Työolosuhteisiin tarvitaan muutosta: Kokonaistilanteen arviointi: Kuormitustekijät ja

voimavarat Vaihtoehtojen kartoittaminen ja muutoksen

suunnittelu Työterveyshuollon edustaja voi osallistua

neuvotteluun työntekijän ja esimiehen kanssa

Työstressin lievittäminen 3

Työntekijän voimavarojen vahvistaminen: Hyvinvoinnin edellytyksistä huolehtiminen Asenteiden ja toimintatapojen

muokkaaminen hyvinvointia vahvistavaan suuntaan

Muutosten vaikutusten seuraaminen: Toimintaa on jatkettava niin kauan, että

hyvinvointi palautuu ja säilyy.

TTH tuki muutostilanteissa

Ehkäistä muutoksesta terveydelle aiheutuvien haitallisten tekijöiden vaikutuksia

Ohjaus ja neuvonta Muutokseen liittyvät kuormitustekijät Muutokseen liittyvät psykologiset vaiheet

TTH tuki; kriisit ja jälkihoito

Työyhteisön sisäiset tapahtumat ja ulkoiset muutospaineet

Henkilöstövaihdokset, sairastumiset, vajaatyökykyisyys, henkilökohtaiset kriisit-> yhteisön toimintakyky

Yhteiskeskustelut, yksittäiset tapaamiset, jatkosuunnitelma

Henkinen jälkihoito

Tuki, jonka tarkoituksena vapauttaa järkytyksen sitomaa energiaa ja palauttaa työkyky

Ennalta suunniteltu ryhmäistunto Tapahtuneiden tosiasioiden läpikäynti Toimintamalleista ennalta sopiminen Ei ole päivystystoimintaa

Työuupumus

Työuupumus on oireyhtymä, jonka kehittyessä ihmisen voimavarat ehtyvät pitkittyneen työstressin seurauksena.

Ei lääketieteellisessä tautiluokituksessa – dg liitteeksi terveysongelmaan

kehittymiseen vaikuttavat sekä työolosuhteet että yksilölliset tekijät.

voi johtaa sairastumiseen tai  sairauksien pahenemiseen ja työkyvyttömyyteen.

Vuonna 2000 2,5 % työssäkäyvistä suomalaisista koki työuupumuksen oireita viikottain ja 25 % kuukausittain (lähde: Terveys 2000 -tutkimus, THL).

Työuupumus

Uupumisen riskiä lisäävät: työntekijän korkeat henkilökohtaiset tavoitteet, voimakas

sitoutuminen ja korostunut velvollisuudentunto kuormittavat työolosuhteet, joissa työn tavoitteita ei kyetä

saavuttamaan ja/tai riittämättömät yksilölliset tai yhteisölliset

ongelmanratkaisukeinot ristiriitatilanteissa Muilla elämänalueilla ilmenevät ongelmat eivät yksinään

aiheuta työuupumusta, kun työolosuhteet ovat hyvät. Ne voivat nopeuttaa työuupumuksen kehittymistä silloin, kun työkuormitus ei ole kohdallaan. 

Työuupumuksen oireet:

voimakas yleistynyt väsymys:– Lepo ei enää virkistä. Väsymys ei liity mihinkään

yksittäiseen urakkaan. kyynistyneisyys: Asenteet työtä kohtaan

muuttuvat. Työllä ei tunnu enää olevan merkitystä.

alentunut aikaansaamisen tunne: "Olen huonompi työntekijä kuin muut. Olen huonompi työntekijä kuin aiemmin."

Työuupumus; diagnoosi

Arvioinnissa voidaan käyttää apuna kyselylomakkeita: Maslachin yleinen työuupumuksen

arviointimenetelmä ( MBI-GS ) tai Bergen Burnout Indicator 15 ( BBI-15 )

haastattelua: selvitetään työn ja muun elämän vaatimukset  sekä voimavarat  ja näissä tapahtuneet muutokset.

terveystietoja: suljetaan pois sairauden ja muiden elämänongelmien mahdollisuus.

Työterveysneuvottelu yhdessä työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon edustajan kanssa auttaa todellisten muutosten aikaansaamisessa.

Työuupumuksesta toipuminen

Työuupumuksesta toipuminen edellyttää muutoksia sekä työolosuhteissa että työntekijän toiminnassa ja asenteissa

Tarvittavien toimenpiteiden laajuus riippuu siitä, kuinka vakavaksi tilanne on edennyt

Sosiaaliset kuormitustekijät TYÖTERVEYSLAITOS

Seuraavat tekijät ovat aina terveydelle haitaksi: epätasa-arvoinen kohtelu iän, sukupuolen,

kansallisuuden, uskonnon, yksityiselämän tai muun työhön liittymättömän tekijän vuoksi

epäasiallinen kohtelu tai seksuaalinen häirintä

Työhyvinvointiin liittyvistä yhteydenotoista työsuojeluun

suurin osa liittyy häirintään ja epäasialliseen kohteluun

Tilastokeskus työolotutkimus: 20% palkansaajista ollut kiusaamisen kohteena

Yhteydenotot työsuojeluun: 25% julkinen sektori 35% palvelualat 20% säätiöt ja yhdistykset 20 % teollisuus, rakentaminen, kuljetus, kiinteistöala

Pitkään jatkuessaan tai äärimmäisinä terveyden kannalta haitallista voi olla:

työskentely tapahtuu yksin, erillään muista ihmisten välinen yhteistyö työpaikalla ei suju tiedonkulku on heikkoa esimiestyö on epäjohdonmukaista työhön sisältyy runsaasti kielteisiä tunteita herättäviä

vuorovaikutustilanteita asiakas-, potilas- tai oppilassuhteissa

lisäksi on syytä arvioida työolojen kokonaistilannetta ja kuormitusta mahdollisesti lieventäviä tekijöitä.

Epäasiallinen kohtelu työpaikalla

Tuottavuuden parantamiseen tähtäävät keinot ja muutosjatkumo

-> Työpaikkojen psykososiaaliset riskit kasvavat

Työn sujumattomuus, väärinkäsitykset, henkilöristiriidat, syyllistäminen, työn epävarmuus, kiireen ja stressin kokemukset

Virkkunen: HÄIRIÖIDEN KAKSI TULKINTAAJÄRJESTELMÄTASO

HAVAHTUMINEN - tunnetila: kiihtymys, ärtymys

YKSIPUOLINEN RATKAISU - yritys muuttaa toisia

Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys pienenee

TYÖ/ASIA EI SUJU ODOTUSTEN MUKAAN - häiriö - tiedonkulun katkos - erimielisyys

YKSILÖTASO

SYYTTÄMINEN

YLEISTÄMINEN

HENKILÖRISTIRIITA, ASENTEENMUODOSTUS, KOMMUNIKAATION VAIKEUTUMINEN

JÄRJESTELMÄN MUUTTAMINEN

HÄIRIÖN ASETTAMINENYHTEYKSIINSÄJÄRJESTELMÄSSÄ, TILANTEEN/SYIDEN ERITTELY

Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys kasvaa

Epäasiallinen kohtelu työpaikalla

Taustalla uusi työturvallisuuslaki, 28 pykälä: Velvoittaa työnantajaa asiasta tiedon

saatuaan puuttumaan käytettävissä olevin keinoin häirintään tai epäasialliseen kohteluun

Edellyttää moniammatillista yhteistyötä – vaikeaselkoisia selviteltäviä!

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta työpaikalla x

Työyhteisössämmme häirintää ja epäasiallista kohtelua hallitaan seuraavasti:

Häirintää ei hyväksytä Häirintään puututaan Häirinnän määrittely Häirintää ei ole Häirinnästä ilmoittaminen Häirinnän selvittäminen ja toimenpiteet Häirinnän ennaltaehkäisy

Häirinnästä ilmoittaminen

Kohteen tulisi ottaa puheeksi mahd pian epäasiallisesti käyttäytyneen kanssa

Työnantajan puuttuminen edellyttää ilmoitusta– Esimies – Työsuojeluvaltuutettu– Luottamusmies– Työterveyshuolto– Työsuojelupiiri

Häirinnän selvittäminen

Tilanteiden kuvaus, keskustelut Esimies/ nimetty muu työntekijä Mahdollisimman pian asianosaisten kanssa Omassa työyhteisössä luottamuksella ilman

ennakkoasenteita Tosiasioihin perustuvat ratkaisut Tarvittaessa apua luottamushenkilöiltä ja tth

Todetun häirinnän aiheuttamat toimenpiteet

Arvioidaan onko häirintää tapahtunut Lopettamisesta sovitaan yhdessä, laaditaan

pöytäkirja Ellei sopimukseen päästä, työnantaja päättää

toimista häirinnän lopettamiseksi ja mahd kurinpitotoimista

Tiedotus uhrille Jatkuessaan kurinpitotoimet; huomautus, varoitus,

irtisanominen Seurannasta sopiminen

Häirinnän ennaltaehkäisy

Tiedotus toimintamallista ja noudatettavista periaatteista

Perehdytys uusille työntekijöille Esimiesten ja työsuojeluvaltuutettujen

perehdytys Kartoitetaan mahdollinen esiintyminen, tarv

olosuhteiden muuttaminen Arviointi

PÄIHTEET:Mitä tarkoitetaan ?

päihdyttäviä aineita ( alkoholi, huumeet, lääkeaineet ), joiden liika- ja sekakäyttö haittaa työntekoa ja vaarantaa työntekijän oman, työtoverin, asiakkaiden tai muiden henkilöiden turvallisuuden

Työelämässä päihteiden käyttö lisää tapaturma-alttiutta ja poissaoloja sekä alentaa työtehoa

Päihteet työelämässä

Runsas alkoholinkäyttö on syynä moniin terveys- ja työkykyongelmiin

Muut päihteet Työterveyshuollon vastaanotolla alkoholin käytöstä

kysyminen on osa työkyvyn ja terveydentilan arviointia

Puuttuminen työntekijöiden alkoholin riskikulutukseen ennen kuin alkoholi on aiheuttanut vakavia terveysongelmia, riippuvuutta ja alkoholismia on työterveyshuollon keskeistä päihdeongelmien ehkäisytyötä

Päihteiden väärinkäyttö työyhteisön kannalta:

jäädään tulematta työhön, myöhästytään tai poistutaan kesken työajan

ollaan työssä päihteiden vaikutuksen alaisena tai niiden aiheuttamassa jälkitilassa

Alkoholi

V 2008 alkoholin kulutus Suomessa 10,4 litraa/asukas 100 prosenttista alkoholia - kulutustaso on jopa Euroopan mittakaavassa korkea - Suomi kuuluu maihin, joissa kulutuksen kasvu on erityisen voimakasta (STM 2006)

Alkoholin suurkuluttajia Suomessa jopa 600 000 Suurkuluttajista on työelämässä 78 % -> perusteltua

kysyä alkoholin käytöstä mahdollisimman monelta työterveyshuollon asiakkaalta

työterveyshuollossa vuosittain yli miljoona terveystarkastusta ja lähes viisi miljoonaa muuta asiakaskäyntiä -> alkoholihaittojen ehkäisytyö !

Alkoholin riskikuluttajien tunnistaminen

Kliininen tutkimus -> ei tunnista varhaisvaiheen riskikuluttajia, ei elinmuutoksia

Laboratoriotutkimukset -> huono kyky tunnistaa varhaisvaiheen riskikuluttajia.

Kysymällä asiakkaan alkoholinkäytöstä

Alkoholiriippuvuuden merkkejä:

Ajattelet ja suunnittelet juomistilanteita, vaikka pitäisi tehdä muuta.

Kestät suurempia määriä alkoholia kuin muut. Pari annosta ei tunnu missään.

Sinulla on kiire saada lasi / pullo tyhjäksi, jotta tulisit humalaan.

Suhteesi alkoholiin on ykkösasia. Juot yksin kotona tai juot nopeampaa tahtia kuin muut, vaikka olisit seurassa.

Käytät alkoholia "lääkkeeksi" joka vaivaan: jännityksen tai ahdistuksen helpottamiseen, rentoutumiseen, unilääkkeeksi, vatsakipuun, päänsärkyyn, krapulaan...

Alkoholiriippuvuuden merkkejä

Et muista juomistilanteen jälkeisiä tapahtumia. Varmistat, että alkoholia on koko ajan saatavilla, jotta

voit ottaa tarvittaessa. Varastoit ja piilottelet pulloja. Juot enemmän kuin suunnittelit; päätöksesi eivät

pidä. Jos yllämainituista merkeistä toistuvasti tunnistaa

neljä tai useampia, on kyse todennäköisesti riippuvuudesta.

Alkoholin kulutuksen suureneminen lisää haittoja

Suurkulutuksen rajat ylittävä alkoholin käyttö voi aiheuttaa terveyshaittoja:

kohonnut verenpaine unettomuus epämääräiset vatsavaivat ahdistuneisuus, masentuneisuus sydämen rytmihäiriöt

Alkoholin suurkulutuksen liittyviä vakavia terveyshaittoja ovat

verenpainetauti maksatulehdus, maksakirroosi,

haimatulehdus, hormonihäiriöt rintasyöpä, ruoansulatuselimistön syövät impotenssi keskushermoston rappeumasairaudet  

Alkoholin käytöstä kysyminen

Terveystarkastukset Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi Terveysneuvonta ( painonhallinta ym elintavat ) Uudet asiakkaat

Runsaat poissaolot / sairauslomat Tapaturmat RR, DM - huono vaste hoitoon Psyykkiset ongelmat Unihäiriöt

Alkoholin käytöstä kysyminen

Strukturoidut ja validoidut kysymyssarjat. tuloksiin sisältyy virheitä, mutta ne antavat kuitenkin

luotettavamman käsityksen henkilön alkoholinkäytöstä kuin vapaamuotoiset kysymykset

AUDIT-kysely (Alcohol Use Disorders Identification Test) - kehitetty Maailman terveysjärjestö WHO:n piirissä alkoholin suurkulutuksen seulontaan.

Terveydenhuollon yksiköt voivat vapaasti kopioida kyselylomaketta käyttöönsä

Kyselystä on laaja kansainvälinen kokemus käytössä myös Suomessa

Mini-interventio

työterveyshuoltoon soveltuva toimintamalli alkoholin suurkuluttajan mini-interventioon; alkoholinkäytön puheeksiottoon, riskikulutuksen tunnistamiseen ja neuvontaan (www.ttl.fi/mini-interventio)

Mini-interventio on ennaltaehkäisevää päihdetyötä ja työterveyshuollon lakisääteistä toimintaa ( Kelan korvausluokka I )

Mini-interventio

Alkoholin käytön puheeksi otto Riskikulutuksen tunnistaminen – riskirajat Neuvonta Seuranta

Audit-kysely

Alkoholinkäytön puheeksi otto Audit-kysely (naiset 6p ja miehet 8p) Terveystarkastukset ja vastaanotto

Audit 0-5 p nainen ja 0-7 p mies –> kohtuukäyttäjä 6-14p naiset, 8-14 miehet –> mahdollinen

riskikäyttäjä 15-19p -> tn riskikäyttäjä, mahd. alkoholiriippuvuus Yli 20 p lähes aina alkoholiriippuvuus

Mini-interventio: Neuvonta

Palaute, tano Neuvonta juomisen vähentämiseksi Kirjallinen aineisto: Vähennä vähäsen,

Hallittua juomista Juomapäiväkirja Motivointi, rohkaisu Tavoitteen asettaminen

Mini-interventio: Neuvonta

Alkoholiriippuvuus -> A-klinikka, päihdepkl Tth osallistuu kuntoutussuunnitelman

laatimiseen ja tarvittaessa verkostotapaamisiin, seuraa hoidon etenemistä

Tth on tukitoimien suunnittelussa mukana sekä seuraa työssä suoriutumista ja työkykyä

Päihteiden liikakäyttö on yksilön ongelma, mutta

Koskettaa aina myös työyhteisöä. Ensisijainen vastuu päihdeongelmasta

aiheutuvasta työkyvyn heikentymisestä on henkilöllä itsellään

Työyhteisö voi kuitenkin edistää päihteiden käytön hallintaa sekä ehkäistä ja korjata päihteistä aiheutuvia haittoja.

Päihdeohjelma ja hoitoonohjausmalli työpaikoilla

Päihdeohjelman tarkoituksena

Antaa perusteet ja tuki päihdeasioiden käsittelyyn

Ohjataan sekä ennaltaehkäisevän toiminnan toteuttamista että menettelytapojen yhtenäistämistä päihdehaittoja käsiteltäessä

Pyritään henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen sekä tuottavan, turvallisen ja hyvinvoivan työyhteisön kehittämiseen

Esimiehen tehtävät päihdeohjelmassa

On avainasemassa päihdeongelmien tunnistamisessa

Ottaa asia esille työpaikkaongelman pahenemisen estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi

Vastaa siitä, että työpaikalla olevat työntekijät ovat työkunnossa.

Esimies vastaa myös

Puheeksiotto keskustelu sekä kirjaus Hoitoonohjaus Palvelussuhdeasioiden käsittely Laadittavat asiakirjat Kirjata päihteistä johtuvat myöhästelyt Kirjata päihteiden käyttöä koskevat havainnot

ja laiminlyönnit

Lähimmät työtoverit

havaitsevat yleensä ensimmäisenä ongelmat päihteiden käytössä

Velvollisuutena on puuttua tilanteeseen Tarjoa apuasi: Peitteleminen saattaa edistää

ongelman pahenemista Ilmaise vain huolestuneisuutesi, älä moralisoi. Kannusta hakemaan apua Rohkaise, tue Vie tarvittaessa asia eteenpäin – esimies, työsuojelu

Hoitoon ohjausmalli

Auttaa pääsemään irti päihderiippuvuudesta havainto / perusteltu epäily -> lähin esimies

poistaa työpaikalta Työntekijällä näyttövelvollisuus, mikäli

aiheeton epäily Poissaolo päihteiden vuoksi palkatonta Esimies-alais keskustelu -> toimenpiteet

Hoitoon ohjausmalli

Terveydenhuolto selvittää ja ohjaa hoitoon, hoitosopimus tarvittassa, esimies mukana hoitosopimusta tehtäessä

1 v seuranta ellei sopimusta, tth informoi Toistuva väärinkäyttö -> varoitus, voimassa

1v Hoitoonohjausryhmä

Huumausainetestaukset

Vakituiset työntekijät, pitkät sijaisuudet Työ edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä

harkintakykyä, hyvää reagointikykyäPäihteen vaikutuksen alaisena : työturvallisuus voi vaarantua Liikenneturvallisuus Merkittävät ympäristövahingot Tietosuoja, salassapitovelvollisuus Liike-/ammattisalaisuus Taloudellinen vahinko Alaikäisten kasvatus ja huolenpito Käsittelee huumaavia aineita

Työterveyshuollon vastaanotoilla

tulee kysyä päihteidenkäytöstä ja antaa siitä tietoa Riskikäyttäjien seulonta ja neuvonta kannattaa kirjata

työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, samoin kuin muukin työterveyshuollon toiminta päihdehaittojen ehkäisemiseksi.

Työterveyshuolto voi olla mukana päihdeasioista tiedottamisessa koulutuksessa kampanjoinnissa työpaikalla

Varhainen tuki

Tavoitteena on, että työolosuhteita ja työtapoja muuttamalla työntekijä voi jatkaa omassa työssään

Varhaiset keinot ovat inhimillisesti helppoja ja työyhteisöä tukevia

Kriisiytyneen, pitkään jatkuneen ongelmatilanteen monisyiset selvittelyt sitovat kohtuuttomasti voimavaroja

Varhainen tuki

Esimiehen tehtävänä on seurata työntekijän työssä selviytymistä

Työkyvyn heikkenemisen varhainen havaitseminen ei aina ole helppoa -suuri tai useassa eri toimipisteessä oleva työyhteisö

Työkyvyn heikkeneminen on osattava tunnistaa ja arvioida varhaisessa vaiheessa, jotta työntekijän työssä suoriutumista voidaan tukea ja merkittävät työkykyongelmat estää.

Varhainen tuki

Esimies ja työntekijä voivat käyttää työsuojelun edustajien apua kaikissa työn tekemiseen ja työolosuhteisiin liittyvissä asioissa.

Jatkovaihtoehdot: lääketieteellinen työkyvyn arvio, ammatillinen kuntoutus tai uudelleen sijoittaminen

Työkykyongelman hälytysmerkkejä

• lisääntyneet/toistuvat sairauslomat ja poissaolot

• lisääntyneet/jatkuvat myöhästelyt• välinpitämättömyys tai jatkuva

väsymys• työsuoritusten heikentyminen tai työn

laadun huonontuminen

Työkykyongelman hälytysmerkkejä

• keskittymis- tai tarkkaavaisuusongelma• työtoverit ovat huolestuneita

työntekijästä tai valittavat hänestä• työntekijän käyttäytyminen viittaa

alkoholin tai päihteiden ongelmakäyttöön

Työterveyshuolto auttaa työkykyongelman kartoittamisessa sekä työkykyä tukevien keinojen etsimisessä

Esimiehellä on mahdollisuus saada työterveyshuollosta neuvoja ja tukea siihen, miten toimia tilanteessa, jossa työntekijällä on ongelmia työssä selviytymisessä.

Myös työntekijä voi kääntyä työterveyshuollon puoleen.

Työkykyongelman selvittelyt

Työkykyongelman selvittelyt

Työterveyshuollon erityisosaamista on tieto ja näkemys työn ja terveyden välisestä suhteesta

Kun työntekijä ja esimies sopivat työterveyden asiantuntija-avun käyttämisestä, työntekijä tai esimies varaa ajan työterveyshuollosta.

Työterveyshuollossa selvitetään, onko työkyvyn heikkenemisen syynä mahdollisesti terveydelliset syyt tai sairaus.

Työpaikkaselvitys pohjana työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyölle

Kattava selvitys ; myös psykososiaaliset kuormitustekijät!

Terveydellinen merkitys ja toimenpide-ehdotukset

Useimmilla työpaikoilla toimintamallit, mutta niitä ei ole käsitelty esimiesten ja työntekijöiden kanssa

Menettelytapojen sopiminen usein puutteellista

Tth tuki työyhteisön toimivuuden edistämiseksi: ennaltaehkäisevä ote

Riskinarviointi ( työnantaja ) Työpaikkaselvitys, työpaikkakäynnit Tt ja svo kertynyt tieto Muut yhteydenotot työpaikalta Yhteistyö työsuojelun kanssa Kuntoutustoimintaan liittyvät yhteydenotot Selvitys- ja kehittämispyynnöt Kartoitukset ja kyselyt työpaikoilla koulutustapahtumat

KIITOS MIELENKIINNOSTA