tyollisyys_ja_kasvusopimus_2014.indd 14-15 14.1.2014 19.07

Kansi: Julkaisuosakeyhtiö EliasPainatus: Valkealan Painokarelia Oy 2014ISBN 978-951-714-289-2

3

Työllisyys- ja kasvusopimus

SiSälTö

Työllisyys- ja kasvusopimus synnyttää Suomeen lisää työtä ...........................4

Allekirjoituspöytäkirja .................................................................................................... 6

Työllisyys- ja kasvusopimus .......................................................................................... 7

Valtion toimet työmarkkinaratkaisun tukemiseksi .............................................16

Työmarkkinakeskusjärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimus – kattavuusarvio 25.10.2013 ..................................18

Kuviot:

Suomen kilpailukyky on euroajan heikoimmalla tasolla ...................................19

Suomen suhdannetilanne on huono ..................................................................... 20

Ostovoima vuosina 2014 ja 2015 yhteensä .................................................... 21, 22

Sopimuskorotukset yhteensä prosentteina eri tulotasoilla ..........................23

Sopimuskorotukset euroina eri tulotasoilla ........................................................24

Ostovoiman kehitys eri tulotasoilla ........................................................................25

Työmarkkinaratkaisut 1969–2013 ..............................................................................26

4

TyölliSyyS- ja KaSvuSopimuS SynnyTTää Suomeen liSää TyöTä

Laajan työllisyys- ja kasvusopimuksen synty vuoden 2013 lopulla on työmarkkinajärjestöjen vastaus maatamme jo useamman vuoden piinanneeseen huonoon talous- ja työllisyyskehitykseen. Kahden vuoden takaisen raamisopimuksen lailla tästäkin sopi-muksesta tuli hyvin kattava: liittojen soveltamisneuvottelujen jälkeen sen piiriin kuuluu noin 93 prosenttia palkansaajista.

Työllisyys- ja kasvusopimusta voi pitää vaikean taloudellisen ajan sopimuksena. Työntekijät suostuivat maltillisiin palkankorotuk-siin, jotta talouskasvulle ja myönteiselle työllisyyskehitykselle ei aiheuteta ongelmia. Vastavuoroisesti odotamme, että investoin-nit ja uusien työpaikkojen luominen saavat sopimuksesta uutta vauhtia.

Oleellista on, että kaikki talous- ja työllisyyskehitykseen vaikuttavat toimijat kantavat vastuunsa tulevaisuudesta. Hyvinvointiyhteiskun tamme kehitystä uhkaava kestävyysvaje on saatava nujerrettua.

SAK:lle yksi tärkeimmistä lähtökohdista sopimusneuvotteluissa oli saada aikaan mahdollisimman solidaarinen palkkaratkaisu, joka sitten toteutuikin. Sopimuksen ensimmäisen vuoden puh-dasta euromääräistä palkankorotusta voi luonnehtia jopa histori-alliseksi, sillä edellisen kerran vastaavaan päädyttiin vuosikymme-niä sitten.

Käytännössä euromääräinen korotus tarkoittaa, että matalapalk-kaisten ostovoima kehittyy suhteessa paremmin kuin suuripalk-

5

kaisten. Solidaarisuutta sopimus edistää parantamalla työttö-myysturvaa.

Työllisyys- ja kasvusopimuksessa vahvistettiin, että työmarkki-nakeskusjärjestöt käynnistävät työeläkeuudistukseen tähtäävät neuvottelut niin, että ratkaisu olisi valmis syksyllä 2014 ja koko uudistus tulisi voimaan vuoden 2017 alusta.

Työura- ja eläkeneuvotteluissa SAK:lle on tärkeää pidentää työ-uria työelämän laatua parantamalla. Lisäksi nuorille annettu eläke-lupaus on lunastettava ja pitkän työuran tehneille taattava asialli-nen eläke turva. Sopimuksen yhteydessä vahvistettiin myös eläke-maksut vuosille 2014–2016, mikä helpottaa eläkeneuvotteluja.

Toinen sopimuksessa sovittu iso asia on neuvottelujärjestelmän uudistaminen. Työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelulain toi-mivuutta ja kehittämistä selvitetään laajassa työryhmässä syksyyn 2014 mennessä. Työssä kysymys on perustavista työmarkkinajär-jestöjen toimivallassa olevista asioista.

Työllisyys- ja kasvusopimus perustuu SAK:n arvoihin. SAK on heikom man puolella ja haluaa edistää entistä yhdenvertaisempaa ja ihmisarvoisempaa työelämää. Laajalla ja kattavalla sopimuksel-la SAK myös osaltaan varmistaa yhteiskunnallisen vaikutusvaltan-sa. Etenkään nykyisessä talous- ja työllisyystilanteessa se ei ole merkityksetön asia.

Lauri LylySAK:n puheenjohtaja

6

alleKirjoiTuSpöyTäKirja

7

TyölliSyyS- ja KaSvuSopimuS

1. johdantoSuomen kansantalouden työllistämiskyky sekä mahdollisuu-det turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen tarvittava talouskasvu ovat vaarantuneet kansainvälisen epävarmuuden jatkumisen, nopeiden rakennemuutosten välittömien seurauksien sekä kilpailukyvyn riittämättömyyden vuoksi. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat tämän vuoksi sopineet pitkäkestoisesta ja kokoavasta kasvusopimuksesta, jonka päämääränä on talou-den kääntäminen terveelle kasvu-uralle lisäämällä työllisyyttä, tukemalla kaikkien palkansaajien ostovoimaa ja ansiokehitystä tasapuolisesti sekä parantamalla yritysten menestymismahdolli-suuksia globaalissa kilpailussa.

Sopimuksen tarkoituksena on samalla lisätä taloudellisen toiminta ympäristön ennakoitavuutta sekä varmistaa kustannus-kilpailukyvyn parantumisen ja työllisyyden kasvun toteutuminen mahdollisimman tasapuolisella tavalla. Tämän vuoksi vallitsevassa taloustilanteessa on suhtauduttava kaikkiin kilpailukyvyn kannal-ta merkityksellisten kustannusten korotuksiin pidättyvästi. Myös yrityksiltä edellytetään vastuunkantoa ja maltillisuutta kaikessa palkitsemisessa.

2. Työ- ja virkaehtosopimusratkaisut

2.1 Sopimuspolitiikan aikajänne

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että työ- ja virkaehtosopi-mukset uudistetaan kahdessa jaksossa seuraavalla tavalla.

8

Sopimuskauden ensimmäinen jakso kestää 24 kuukautta, jos nykyinen työ- tai virkaehtosopimus päättyy viimeistään 31.12.2013. Muussa tapauksessa ensimmäinen jakso kestää 22 kuukautta.

Sopimuskauden toinen jakso päättyy työ- ja virkaehtosopimus-osapuolten päättämänä ajankohtana 1.11.2016 - 31.1.2017. Jos sopi-muskauden ensimmäinen jakso päättyy kuitenkin vasta 1.11.2016 tai sen jälkeen, toisen jakson päättymisestä voidaan sopia osa-puolten kesken toisin.

2.2 Sopimuskauden ensimmäisen jakson käyttöönotto ja sopimuskorotus

Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen sopimuskausi ja ensimmäi nen sopimusjakso alkavat voimassa olevan työ- tai virka-ehtosopimuksen päättymisestä tai jos kyse on voimassaolevasta työ- tai virkaehto sopimuksesta, jonka loppukauden palkkaratkai-sut ovat auki, palkkakauden päättymisestä.

Ensimmäisen sopimusjakson ensimmäinen sopimuskorotus on 20 euroa kuukaudessa tai vastaava alan käytännön mukainen tuntipalkan korotus. Sopimuskorotus toteutetaan 4 kuukauden kuluttua ensimmäisen sopimusjakson alkamispäivästä lukien.

Ensimmäisen sopimusjakson toinen sopimuskorotus on 0,4 pro-senttia. Toinen sopimuskorotus toteutetaan 12 kuukauden kulut-tua ensimmäisestä sopimuskorotuksesta.

Korotukset toteutetaan yleiskorotuksina. Korotusten toteutus-tavalla ei ole vaikutusta paikallisen sopimisen käytäntöihin sopi-muskauden jälkeen.

9

Sopimuskorotuksella tarkoitetaan palkantarkistuksia sekä kustan-nusvaikutteisia työehtojen muutoksia.

Aikaisemmin sovitut palkkausjärjestelmien ja vastaavien kehittä-mistä koskevat ohjelmat toteutetaan sovitun mukaisesti.

2.3 Sopimuskauden toisen jakson sopimuskorotus

Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuus-sa tarkastelemaan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Selvitystyössä käyte-tään tarvittaessa apuna tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoi-mikuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastelun perusteella työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta.

Palkkaratkaisu mitoitetaan 12 kuukauden jakson mukaan. Niillä aloil la, joilla sopimuskauden toinen jakso on pidempi tai lyhyempi kuin 12 kuukautta, palkkaratkaisu suhteutetaan jakson pituuden mukaan.

2.4 Työ- ja virkaehtosopimusten irtisanominen

Mikäli edellä mainituissa sopimuskauden toisen jakson sopimus-korotusta koskevissa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neu-votteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, työ- ja virkaehtosopi musten osapuolilla on oikeus irtisanoa sopimuksen-sa päättymään en sim mäisen sopimusjakson loppuun neljän kuu-kauden irtisanomisajalla.

10

3 Sosiaalivakuutusmaksut 2014–2016

3.1 Työttömyysvakuutusmaksut

Vuodelle 2014 työttömyysvakuutusmaksuja alennetaan työttö-myys vakuutusrahaston 29.8.2013 päättämän esityksen mukaisesti.

3.2 Tyel-maksu

TyEL-maksua korotetaan sosiaalitupon (21.1.2009), työurasopi-muksen (22.3.2012) ja vuoden 2013 TyEL-maksua koskevan sopi-muksen (14.11.2012) mukaisesti.

Perittävät keskimääräiset työeläkemaksut ovat aikaisempiin sopi-muksiin perustuen seuraavat:

2014 23,6 % 2015 24,0 % 2016 24,4 %

Vuoden 2016 maksusta voidaan sopia toisin kohdassa 4.1 mainitun työeläkeuudistuksen yhteydessä. Työeläkemaksuista vuoden 2016 jälkeiseltä ajalta sovitaan neuvoteltaessa kyseisestä eläke-uudistuksesta.

4 Työelämän kehittäminen

4.1 Työeläkeuudistus

Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat työurien pidentämi-seksi työurasopimuksessa (22.3.2012) sovitun mukaisesti ratkaisun seuraavaksi työeläkeuudistukseksi.

11

Työeläkeuudistuksen ja siihen liittyvän maksutasoratkaisun tavoitteena on edistää työllisyyttä, tukea julkisen talouden kes-tävyysvajeen ratkai semista, parantaa työeläkejärjestelmän rahoi-tuksellista kestävyyttä pitkällä aikavälillä sekä varmistaa riittävä eläketurva ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.

Järjestöt neuvottelevat ratkaisun eläkeuudistukseksi syksyyn 2014 mennessä. Samassa yhteydessä ratkaistaan myös tasoitus-määrään ja Emu-puskuriin sekä vanhuuseläkerahastoinnin kehi-tykseen liittyvät kysymykset.

Tavoitteena on, että kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät halli-tuksen lakiesitykset annetaan eduskunnalle heti vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ja uudistus tulee voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta.

4.2 arkipyhät

Työmarkkinakeskusjärjestöt selvittävät yhteistyössä kirkon edus-tajien kanssa mahdollisuudet järjestelyihin, joilla loppiainen ja helatorstai voitaisiin siirtää kiinteästi lauantaipäiviin ja tällä tavoin lisätä yhtenäisten työviikkojen määrää. Tämän jälkeen selvitetään muutosten vaikutukset työaikajärjestelyihin eri työaikamuodoissa ja arvioidaan mahdollisuudet järjestelyjen toteuttamiseen.

4.3 neuvottelujärjestelmän uudistaminen

Perustetaan työmarkkinajärjestöjen työryhmä, joka arvioi nykyi-sen työehtosopimuslakiin ja työriitojen sovittelulakiin perustuvan neuvottelujärjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita syksyn 2014 loppuun mennessä. Tarkastelun kohteena on erityisesti työehtosopimusten velvoittavuus ja noudattaminen sekä sopi-

12

muk sen rikkomisesta eri tahoille seuraavat sanktiot. Lisäksi arvioidaan keinoja sovittelujärjestelmän ja erimielisyyksien ratkai-sumenettelyn kehittämiseen sekä palkankorotusten toteutumista sopimuksettomilla aloilla. Työryhmän esittämien kehittämistar-peiden jatkovalmistelu tehdään kolmikantaisesti siltä osin kuin ne mahdollisesti edellyttävät lainmuutoksia.

4.4 lyhyiden työsuhteiden vastaanottamisen helpottaminen

Lyhyiden töiden vastaanottaminen tehdään nykyistä kannusta-vammaksi soviteltua työttömyyspäivärahaa koskevia säännöksiä kehittämällä. Soviteltu päiväraha voi yhdessä työtulon kanssa olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Sovitellussa päivärahassa otetaan käyttöön suojaosa, joka on 300 euroa kuukaudessa. Muutokset valmistellaan sosiaali- ja ter-veysministeriön Esko Salon johtamassa työryhmässä. Sovitellun päivärahan katon nosto toteutetaan 95 %:iin saakka osana raa-misopimuksessa sovittua kustannusneutraalia työttömyysturvan kokonaisuudistusta. Uudistus tulee voimaan 1.1.2014.

4.5 Työttömyyspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen

Työttömyyspäivärahan omavastuuaika lyhennetään seitsemästä päivästä viiteen päivään. Uudistus tulee voimaan 1.1.2014.

4.6 Työajan vakiintuminen

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työaika vakiintuu joissakin tapauksissa työsuhteessa noudatettavaksi työsuhteen ehdoksi työsopimuksessa sovittua työaikaehtoa täydentäen tai sen korva-ten. Osapuolet toteavat, että asiaan liittyvä oikeustila on epäsel-

13

vä. Osapuolet esittävät, että asetetaan kolmikantainen työryhmä selvittämään ne kriteerit, joiden vallitessa työajan voidaan katsoa vakiintuvan työsuhteen ehdoksi ja ehdottamaan tarvittavia toi-menpiteitä tilanteen selkeyttämiseksi.

4.7 nuorten työllistymisen edistäminen

Selvitetään nuorten työllistymisen edistämiseksi kolmikantaisesti seuraavia asiakokonaisuuksia

a) Työssä oppimisen esteiden poistaminen

b) Nuorille tarkoitettujen oppisopimusmallien kehittäminen mm. työmarkkinajärjestöjen oppisopimustyöryhmän keväällä 2013 tekemien ehdotusten pohjalta

c) Nuorten palkkatuen yksinkertaistaminen ja tehostaminen, Sanssi-kortin käytön yksinkertaistaminen ja laajentaminen sekä sosiaaliturvan ja työskentelyn yhteensovittamisen parantaminen

Kyseisistä asiakokonaisuuksista tehdään täsmennetyt ehdotukset jäljempänä mainitun 8 viikon neuvotteluajan kuluessa.

5 alakohtaiset neuvottelut ja sopimuksen kattavuus Työmarkkinoiden keskusjärjestöt esittävät, että alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut käydään 8 viikon kuluessa eli 25.10.2013 klo 16 mennessä.

Keskusjärjestöt suosittelevat, että seuraavista asioista neuvotel-laan alakohtaisesti muiden alakohtaisten asioiden lisäksi:

14

– Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisääminen työaikajärjestely-jen avulla.

– Työterveyden ja -hyvinvoinnin edistämisestä sekä menettely-tavoista, joilla pyritään vähentämään sairauksien ja työtapa-turmien aiheuttamia poissaoloja.

– Käytettävissä olevat työehtosopimuskeinot työpaikkojen, yritysten ja julkisyhteisöjen toiminnan turvaamiseksi, kun yritys tai julkisyhteisö joutuu poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin.

– Työurien pidentämiseksi alakohtaiset työ- ja virkaehtosopi-musosapuolet selvittävät, miten ikäohjelmien käyttöä ja yksi-löllisten työurasuunnitelmien tekemistä edistetään työpaikoilla.

Alakohtaisia sopimustekstejä voidaan lisäksi uudistaa jatkuvan neu vottelemisen periaatteen mukaisesti koko sopimuskauden ajan.

Työ- ja virkaehtosopimusosapuolten tulee ilmoittaa omille kes-kus järjestöilleen kirjallisesti 25.10.2013 klo 16 mennessä tämän sopimuksen mukaisten ratkaisujen solmimisesta.

Keskusjärjestöt edistävät omilla toimenpiteillään sekä yhteis-työllään tämän ratkaisun mahdollisimman kattavaa toteutumista työmarkkinoilla.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen katta-vuutta ja hallituksen ilmoittamia työllisyys- ja kasvusopimuksen syntymistä tukevia toimenpiteitä 25.10.2013, jonka jälkeen ne

15

ilmoittavat kattavuudesta yhteisesti valtioneuvostolle. Jos sopi-muksen kattavuus tai hallituksen toimenpiteet eivät ole riittäviä eivätkä keskusjärjestöt sen vuoksi sitoudu kohtien 3-5 mukaisiin ratkaisuihin, työ- ja virkaehtosopimusosapuolilla on oikeus irtaan-tua tekemistään sopimuksen mukaisista ratkaisuista.

Helsingissä 30.8.2013

AKAVA RY

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK

KIRKON TYÖMARKKINALAITOS

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS KT

SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry

TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK ry

VALTION TYÖMARKKINALAITOS

16

valtioneuvoston tiedote 30.8.2013

Valtion toimet työmarkkinaratkaisun tukemiseksi

Hallitus pitää työmarkkinaratkaisusta syntynyttä neuvottelutu-losta erittäin tärkeänä. Neuvottelutuloksen kattava hyväksyminen liittotasolla takaisi pitkäaikaisen palkkamaltin, jolla olisi huomat-tava työllisyyttä, kilpailukykyä ja talouden kasvua tukeva vaikutus.

Pääministeri Jyrki Katainen on erittäin tyytyväinen, että työmark-kinajärjestöt ovat päässeet sopuun maltillisesta keskitetystä palk-karatkaisusta.

– Työmarkkinajärjestöt osoittivat vastuullisuutta ja sopimisen ky-kyä. Järjestöt kantoivat hienolla tavalla vastuuta työpaikoista. Saa-vutettu palkkasopu luo yhdessä hallituksen eilen tekemien kasvua ja työllisyyttä tukevien budjettipäätösten sekä julkisen talouden suuntaa kääntävien rakennepoliittisten päätösten kanssa vahvan pohjan Suomen kilpailukyvyn ja talouden tervehtymiselle.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on myös tyytyväinen saa-vutettuun neuvottelutulokseen. Hän korostaa sopimisen tärkeyttä.

– Työmarkkinajärjestöt osoittivat isänmaallisuutta asettamalla yhteisen edun oman edun edelle. Saavutetulla sovulla vahvistetaan työllisyyttä, ostovoimaa ja kilpailukykyä. Sopiminen on aina ollut vahvuutemme. Ja tämä päivä osoitti sen jälleen. Toivottavasti tu-levien viikkojen aikana sopimuksen taakse saadaan leveät hartiat.

Hallitus varautuu tekemään päätöksiä työmarkkinaratkaisun tukemiseksi. Hallituksen linjaukset ovat ehdollisia ja lopullinen arvio hallituksen puolelta tehdään siinä vaiheessa kun työmark-kinaratkaisu on liittosovellutusneuvottelujen jälkeen todettu riittävän kattavaksi. Hallitus sisällyttää mahdolliset päätöksensä täydentävään talousarvioesitykseen.

17

Hallituksen ehdolliset toimet ovat:

– Tuloveroperusteiden asteikkotarkistus tehdään 1,5 prosentin mukaan vuonna 2014 siten, että se ulottuu kaikille ansiotasoille kuitenkin niin, että tarkistusta ei tehdä yli 100 000 euron tuloil-le. Tällä ratkaisulla hallitus tukisi ostovoiman kehitystä hyvin maltillisten palkankorotusten oloissa.

– Kilometrikorvauksen vuodelle 2014 aiottu lisäkiristys perutaan.

– Väylämaksut puolitetaan ja tavaraliikenteen ratavero poistetaan vuosiksi 2015–2017. Toimenpiteillä otetaan huomioon vuonna 2015 voimaanastuvan rikkidirektiivin ulkomaankaupalle aiheut-tamat kustannukset.

– Työmarkkinajärjestöjen neuvottelutulokseen sisältyy työttö-myysturvan 300 euron suojaosa. Tämä on linjassa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman kanssa.

– Lisäksi neuvottelutulokseen sisältyy työttömyyspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen seitsemästä päivästä viiteen päi-vään. Myös tällä toimenpiteellä pyritään edistämään lyhytaikai-sen työn vastaanottamista.

18

Työmarkkinakeskusjärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimus – kattavuusarvio 25.10.2013

Työmarkkinakeskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopi-muksen mukainen määräaika alakohtaisten työ- ja virkaehtosopimusneuvotte-lujen käymiselle päättyi 25.10.2013 klo 16.00. Alakohtaiset sopimusosapuolet ovat ilmoittaneet saavuttamistaan neuvottelu-tuloksista keskusjärjestöille. Näiden ilmoitusten perusteella keskusjärjestöt ovat arvioineet yhdessä työllisyys- ja kasvusopimuksen kattavuutta. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen neuvottelutulos on saavutettu sopi-musaloilla, jotka kattavat 93 prosenttia palkansaajista. Yksityisellä sektorilla kattavuus on 88 prosenttia, kunta-alalla 100 prosenttia, valtion sopimusaloilla 100 prosenttia ja kirkon sopimusaloilla 100 prosenttia. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaista työ- tai virkaehtosopimusta tai neu-vottelutulosta ei ole solmittu muun muassa seuraavilla sopimusaloilla:

• Rakennusteollisuus (työntekijät) • Elintarviketeollisuus (työntekijät) • Eräät Palvelualojen Työnantajat Palta ry:n sopimusalat

Helsinki 25.10.2013 AKAVA RY ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO RY KIRKON TYÖMARKKINALAITOS KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK RY TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK RY VALTION TYÖMARKKINALAITOS

KiT

19

T

yö

ma

rkk

ina

ke

sk

us

järje

stö

jen

työ

llisy

ys

- ja k

as

vu

so

pim

us

–

ka

ttav

uu

sa

rvio

25

.10

.20

13

Työ

ma

rkkina

kesku

sjärje

stöje

n 3

0.8

.20

13

solm

ima

n työ

llisyys- ja ka

svuso

pi-

mu

ksen

mu

kain

en

mä

ärä

aika

ala

koh

taiste

n työ

- ja virka

eh

toso

pim

usn

eu

votte

-lu

jen

käym

iselle

pä

ättyi 2

5.1

0.2

01

3 klo

16

.00

. A

lako

hta

iset so

pim

uso

sap

uo

let o

vat ilm

oitta

ne

et sa

avu

ttam

istaa

n n

eu

votte

lu-

tulo

ksista ke

skusjä

rjestö

ille. N

äid

en

ilmo

ituste

n p

eru

stee

lla ke

skusjä

rjestö

t o

vat a

rvioin

ee

t yhd

essä

työllisyys- ja

kasvu

sop

imu

ksen

katta

vuu

tta.

Työ

llisyys- ja ka

svuso

pim

ukse

n m

uka

ine

n n

eu

votte

lutu

los o

n sa

avu

tettu

sop

i-m

usa

loilla

, jotka

katta

vat 9

3 p

rose

nttia

pa

lkan

saa

jista.

Yksityise

llä se

ktorilla

katta

vuu

s on

88

pro

sen

ttia, ku

nta

-ala

lla 1

00

pro

sen

ttia,

valtio

n so

pim

usa

loilla

10

0 p

rose

nttia

ja kirko

n so

pim

usa

loilla

10

0 p

rose

nttia

. T

yöllisyys- ja

kasvu

sop

imu

ksen

mu

kaista

työ- ta

i virkae

hto

sop

imu

sta ta

i ne

u-

votte

lutu

losta

ei o

le so

lmittu

mu

un

mu

assa

seu

raa

villa so

pim

usa

loilla

: •

Ra

ken

nu

steo

llisuu

s (työn

tekijä

t) •

Elin

tarvike

teo

llisuu

s (työn

tekijä

t) •

Erä

ät P

alve

lua

loje

n T

yön

an

taja

t Pa

lta ry:n

sop

imu

sala

t H

elsin

ki 25

.10

.20

13

A

KA

VA

RY

E

LIN

KE

INO

EL

ÄM

ÄN

KE

SK

US

LIIT

TO

RY

K

IRK

ON

TY

ÖM

AR

KK

INA

LA

ITO

S

KU

NN

AL

LIN

EN

TY

ÖM

AR

KK

INA

LA

ITO

S

SU

OM

EN

AM

MA

TT

ILIIT

TO

JEN

KE

SK

US

JÄR

JES

TÖ

SA

K R

Y

TO

IMIH

EN

KIL

ÖK

ES

KU

SJÄ

RJE

ST

Ö S

TT

K R

Y

VA

LT

ION

TY

ÖM

AR

KK

INA

LA

ITO

S

Suomen kilpailukyky on euroajan heikoimmalla tasollaTehdasteollisuuden kilpailukykyindikaattoriTulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportti 26.6.2013

130

120

110

100

90

80

70

6091 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11

1990–2001 = 100

lähde: BlS, BiS, euroopan komissio, oeCD, vm

KiT

20 Suomen suhdannetilanne on huonoTuotannon suhdannekuvaaja 1996–2013

2000 = 100

Kausitasoitettu ja työpäiväkorjattuEnnuste kesällä 2011

130

125

120

115

110

105

100

95

90

85

80

75

130

125

120

115

110

105

100

95

90

85

80

7596 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Tilastokeskus/Tuotannon suhdannekuvaaja

21

Kausitasoitettu ja työpäiväkorjattuEnnuste kesällä 2011

ostovoima vuosina 2014 ja 2015 yhteensä

!"#$%

!&#'%

!'#(%

)"#*%

)'#*% +

+0,6%

-1,5

-1,0

-0,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

ostovoima

-1,2 %

inflaatio

-3,0 %

TyEL-maksu

-0,5 %

verot

-0,1 %

liukumat

+1,4 %

0,4 % yleiskorotus

+0,4 %

20 € yleiskorotus

+0,6 %

22

ostovoima vuosina 2014 ja 2015 yhteensä

Palkansaajan nettoreaaliansiot alenevat yhteensä 1,2 % vuosina 2014–2015, mutta työllisyyden kasvun myötä kaikkien palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima kasvaa.

SopimuS-KoroTuS

nimellis-ansio

netto-ansio inflaatio

netto-reaali-ansio Työllisyys Työlliset

yhteen-laskettu

ostovoima

1,0 % 2,4 % 1,8 % 3,0 % -1,2 % 2,0 % 50 000 1,1 %

23

Sopimuskorotukset yhteensä prosentteina eri tulotasoilla

0,0 %

0,5 %

1,0 %

1,5 %

2,0 %

1 600 € 2 000 € 3 000 € 4 500 € 6 000 € Palkka (€/kk)

+20 €/kk +0,4 %

24 Sopimuskorotukset yhteensä euroina eri tulotasoilla

0 €/kk

10 €/kk

20 €/kk

30 €/kk

40 €/kk

50 €/kk

1 600 € 2 000 € 3 000 € 4 500 € 6 000 €

+20 €/kk +0,4 %

Palkka (€/kk)

25

ostovoiman kehitys eri tulotasoilla

Hyvin karkea ja alustava arvio. Oletuksina vuodelle 2014: kunnallisveron nousu 0,1 %, perusvähennyksen ja ansiotulo-

vähennyksen enimmäismäärät +30 €, indeksitarkistus 1,5 %. Vuoden 2015 osalta oletettu, että verotus kokonaisuutena ei kiristy.

-1,4 %

-1,2 %

-1,0 %

-0,8 %

-0,6 %

-0,4 %

-0,2 %

0,0 % 1 600 € 2 000 € 3 000 € 4 500 € 6 000 €

2014 2015 Palkka (€/kk)

26

Työmarkkinaratkaisut 1969–2013

• 1969 Liinamaa I• 1970 Liinamaa II• 1971 UKK-sopimus• 1972 HL (Hämäläinen–Laatunen)-sopimus• 1973 Liittokohtaiset sopimukset• 1974 Lindblom I• 1975 Liinamaan tarkistus• 1976 Miettusen välitys• 1977 Liinamaan suositus I• 1978 Liinamaan suositus II• 1979 Somerto–Oivio-sopimus• 1980 Liittokohtaiset sopimukset• 1981–1982: Pekkanen I• 1983 Liittokohtaiset sopimukset• 1984–1985 Pekkanen II• 1986 VHS-sopimus 1. vaihe• 1987 VHS-sopimus 2. vaihe• 1988 Liittokohtaiset sopimukset• 1989 Talous- ja tulopoliittinen yhdistelmäratkaisu• 1990 Kallio 1. vaihe• 1991 Kallio 2. vaihe• 1992 Ihalainen–Kahri• 1993 Ihalainen–Kahri tarkistus• 1994–1995 Liittokohtaiset sopimukset• 1996 Talous-, työllisyys- ja työmarkkinapoliittinen sopimus 1996–1997, 1. vaihe• 1997 Talous-, työllisyys- ja työmarkkinapoliittinen sopimus 1996–1997, 2. vaihe

27

• 1998 Tulopoliittinen sopimus 1998–1999, 1. vaihe• 1999 Tulopoliittinen sopimus 1998–1999, 2. vaihe• 2000 Liittokohtaiset sopimukset• 2001 Tulopoliittinen sopimus 2001–2002, 1. vaihe• 2002 Tulopoliittinen sopimus 2001–2002, 2. vaihe• 2003 Tulopoliittinen sopimus 2003–2004, 1. vaihe• 2004 Tulopoliittinen sopimus 2003–2004, 2. vaihe• 2005 Tulopoliittinen sopimus 2005–2007, 1. vaihe• 2006 Tulopoliittinen sopimus 2005–2007, 2. vaihe• 2007–2010 Liittokohtaiset sopimukset• 2011 Raamisopimus 2011–2013• 2013 Työllisyys- ja kasvusopimus 2013–

tyollisyys_ja_kasvusopimus_2014.indd 14-15 14.1.2014 19.07