työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta

Työn ja

oikeuden

mukaisuuden puoles

Ta

2 | TYön ja oikeudenmukaisuuden puolesTa

#1 HyVinVoinTi synTyy TyösTÄ ja kesTÄVÄsTÄ kasVusTa

6

18

22

27 #4 suomi kÄynTiin

#3 TaRViTaan oikeudenmukainen VeRouudisTus

#2 ValTionTalous on TasapainoTeTTaVa

sisällys

TYön ja oikeudenmukaisuuden puolesTa

ulkoasu nanna jussila

paino kirjapaino jaarli

www.sdp.fi

”suomessa on puhuttu luokkayhteiskunnan paluusta, mutta ei

tarpeeksi. moni kysyy, mitä väliä on, jos rikkaat rikastuvat, kunhan

köyhät eivät köyhdy liikaa. mutta tuloerojen kasvaessa tapahtuu

myös muuta. köyhät sairastavat enemmän ja kuolevat nuorem-

pina kuin rikkaat. köyhillä ei ole varaa asioihin, jotka sitoisivat

heidät yhteisöön. He jäävät osattomiksi. osattomuus periytyy

seuraavalle sukupolvelle. samalla maailmojen erot repeävät niin,

että yhteiskunnallista keskustelua on yhä vaikeampi käydä. outoja

eivät ole vain suomeen muualta tulleiden kulttuurit, myös suoma-

laisten todellisuudet ovat tuntemattomia toisilleen. se, joka kuulee

terveyskeskuksessa yhä uudestaan, että lääkäriaikoja ei ole, puhuu

eri terveydenhuollosta kuin se, joka menee yksityiselle lääkärille.

omistusasunnossa asuva kansainvälisen yrityksen työntekijä puhuu

eri maahanmuutosta kuin työtön, joka hakee samoja vuokra-asun-

toja maahanmuuttajien kanssa. Tuntemattoman kanssa on vaikea

käydä keskustelua, jossa molemmat osapuolet tulisivat ymmärre-

tyiksi. maailmojen erot kasvavat muureiksi, eivätkä tämän piskuisen

kielialueen ihmiset ymmärrä toistensa kieltä.”

elina Hirvonen 2.1.2011

Helsingin sanomien kirjailijapuheenvuorossa

”

76 | TYön ja oikeudenmukaisuuden puolesTa TYön ja oikeudenmukaisuuden puolesTa |

1) julkinen talous on menneen vaalikauden jäljiltä epätasapainossa ja sitä rasittaa

merkittävä ikäsidonnaisiin menoihin perustuva kestävyysvaje. julkisen talouden sisällä

vakavin ongelma koskee valtiontaloutta. Vaikka valtiontalouden alijäämästä suurin on

suhdanneperäistä, tilanne ei ole terveellä pohjalla.

2) euroalueen epävarmuus ja kansainvälisen finanssijärjestelmän kriisialttius puolta-

vat tavoitetta, että valtiontalouden velkaantuminen pysäytetään ensi vaalikauden aikana.

Tämä merkitsee nykykehitykseen verrattuna 2 miljardin euron vahvistamistarvetta.

sdp:nTalous

poliiTTinenlinjaus

Vuosille2011-2015

3) kahdesta miljardista eurosta noin 1,5 miljardia katetaan verotulojen

lisäyksillä. Varallisuuteen ja pääomiin kohdistuvaa verotusta kiristetään ja harmaa

talous tuodaan verotuksen piiriin. Työn verorasitus sen sijaan pidetään ennallaan.

myöskään arvonlisä- ja energiaveroja ei kiristetä.

4) lisäksi tarvitaan menosäästöjä nettomääräisesti noin 500 miljoonaa euroa

vaalikauden loppuun mennessä. säästöjä kohdistetaan etenkin erilaisiin elinkeino-

tukiin, varustelumenoihin sekä hallinnon päällekkäisyyksiin. lisäksi sovelletaan tiuk-

kaa menokuria valtion menojen osalta.

5) Valtiontalouden vakauttaminen ja työllistävän kasvun edellytysten paran-

taminen johtavat ensi vaalikauden aikana uralle, jossa kestävyysvajehaasteeseen

voidaan vastata ja yhteiskunnan eheyttä ja sisäistä oikeudenmukaisuutta parantaa.

Vaalikaudella toteutetaan noin miljardin euron arvosta uudelleenkohdennuksia

oikeudenmukaisuuteen ja kestävään kasvuun.

6) jotta hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan vahvistaa, tarvitaan uusia eväitä

talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Työllisyysaste on nostettava 72 prosent-

tiin ensi vaalikaudella ja pidemmällä aikavälillä kohti 80 prosenttia. Tavoitteeksi on

otettava 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä. Työttömyyden torjun-

taan tuodaan yhden luukun palvelumalli. nuorisotyöttömyyteen otetaan nollatoler-

anssi.

7) Työmarkkinoiden vakauttamiseen pyritään laaja-alaisilla sopimuksilla, joilla

talouteen tuodaan luottamusta ja pidemmän aikavälin sitoutumista. sopimusy-

hteiskunta elvytetään.

8) julkisen talouden kestävyysvaje on suurusluokaltaan 2 – 5 prosenttia /

BkT:sta. arviot vaihtelevat paljon, sillä menojen ja tulojen kasvua ennakoidaan 2050

vuoteen asti. Tärkeintä ensi vaalikaudella on aloittaa nopeasti sellainen uudistustyö,

jonka vaikutukset ovat merkittäviä, mutta syntyvät hieman pidemmällä aikavälillä.

näihin kuuluvat erityisesti kuntarakenteen uudistaminen, työelämän laaturemontti ja

teollisuuden toimintaympäristöstä huolehtiminen.


#HyVinVoinTi synTyy TyösTÄ ja kesTÄVÄsTÄ kasVusTa

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen edellyttää korkeaa työllisyys-astetta ja työttömyysongelman nujertamista. Työllisyysasteen nostamisessa on tavoiteltava ensi vaalikaudella 72 prosenttia ja 100 000 uutta työpaikkaa. Eläkeiän nostaminen ei ole ratkaisu työurien pidentämiseen. Nollatoleranssi nuorisotyöt-tömyyteen sen sijaan on osa ratkaisua. Tarvitaan sellaista työelämää, jossa jaksaa ja joka motivoi. SDP haluaa vastata tähän haasteeseen yhdessä työmarkkinaosa-puolten kanssa.

suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on vakavien haasteiden edessä. Taantumassa syntynyt

julkisen talouden alijäämä sekä ikärakenteen muutoksesta aiheutuvat kestävyyspaineet

horjuttavat erityisesti julkisten palveluiden rahoitusperustaa tilanteessa, jossa peruspalve-

luiden laadussa on jo valmiiksi vakavia puutteita. sosialidemokraatit haluavat palauttaa

suomalaisen yhteiskunnan pohjoismaisen hyvinvointimallin tielle. Tuon tien perustana on

oltava vahva ja kestävä julkinen talous.

Hyvinvointi ja verotulojen muodostuminen edellyttävät yhteiskunnassa laajaa työpa-

1 nosta. Työllisyyden kautta luodaan edellytykset hyvinvointiyhteiskunnan vahvistamiselle

sekä osallisuuden ja turvan parantamiselle.

Vakavin uhka hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidolle ja kehittämiselle on se, että työikäi-

selle väestölle ei ole tarjolla riittävästi kunnollisen toimeentulon turvaavaa työtä. Tämän

päivän ongelma ei juuri nyt ole puute työnhakijoista, vaan puute työpaikoista. suomea

uhkaa vajaatyöllisyys, ei työvoimapula. Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ammatil-

lisesti ja alueellisesti.

suomi koki historiallisen kahdeksan prosentin kasvupudotuksen vuonna 2009. Viime

vuoden aikana kasvuluvut kääntyivät positiivisiksi, taustalla parantunut kansainvälisen

talouden kehitys. Talouskasvu on välttämätöntä, jotta ihmisille on tarjolla töitä ja jotta

mahdollisimman moni työikäinen voi päästä töihin. Tavoite työurien pidentämisestä ja

työllisyysasteen nostamisesta voi toteutua vain kasvun avulla. sdp:n tavoitteena vuosina

2011 - 2015 on vakaa, keskimäärin yli kolmen prosentin vuosittainen bruttokansantuotteen

kasvu. Tätä kautta syntyvät edellytykset luoda ensi vaalikauden aikana 100 000 uutta työ-

paikkaa, ja nostaa työllisyysaste 72 prosentin tasolle. pidemmällä aikavälillä on tavoiteltava

yli 80 prosentin työllisyysastetta.

Työllistävän ja kestävällä tavalla ympäristön huomioon ottavan kasvun vahvistaminen

sekä kasvuedellytysten parantaminen on tulevan vaalikauden tärkein tavoite. Yksi element-

ti kasvun vahvistamisessa ovat menojen uudelleenkohdennukset, joiden avulla lisätään

kotimaista kysyntää.

50

55

60

65

70

75

80

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

2015

2017

2019

kuVa 1: TYöllisYYsasTeen keHiTYs ja TaVoiTeura 2012 - 2020, %


Työllisyys kasvuun

keskeinen tekijä talouskasvun aikaan saamiselle ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen

turvaamiselle on se, että työikäinen väestö on mahdollisimman laajasti töissä. Tällä hetkellä

liian moni suomalainen on tahtomattaan ilman työtä tai menettää työkykynsä liian varhain.

suomalaisessa työelämässä on liian monella liian kiire, liian vähän vapaa-aikaa ja liian

kova työkuorma. kiireen vähentämisellä, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisella sekä

osaamisen kehittämisellä vahvistetaan ihmisten työkykyä ja lisätään halukkuutta pysyä

työelämässä. samalla nostetaan työn tuottavuutta osaamiseen perustuvassa taloudessa.

korkea työllisyysaste, työn tuottavuuden nousu ja työelämän laatu kulkevat käsi kädessä.

Työssä jaksaminen ja terveydestä huolehtiminen pidentävät työuria. lähivuosien tavoi-

te on nostaa keskimääräinen, todellinen eläkkeellesiirtymisikä lähemmäksi 63 vuoden ikää.

Tavoitteena on työelämän kehittäminen siten, että tarve jäädä ennenaikaisesti eläkkeelle

vähenee. on siirryttävä työkyvyttömyyskulttuurista työkykykulttuuriin. Tämä tarkoittaa sitä,

että panostetaan työoloihin ja työkyvyn ylläpitoon. osatyökykyisille luodaan edellytykset

palata takaisin työelämään omien voimavarojen puitteissa.

Työuria on pidennettävä kautta linjan

Talouskasvu ja työllisyysasteen nostaminen ovat välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnan

rahoituksen turvaamiseksi. suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle uhkaa muuttaa työvo-

iman ulkopuolella olevien ja työelämässä olevien suhteen epäedulliseksi. siksi aktiivisen

työvoimapolitiikan toimilla ja työurien pidentämiseen tähtäävillä toimenpiteillä on myös

kiire.

Työllisyysasteen nostaminen on välttämätöntä, jotta voidaan turvata riittävä työvoiman

saatavuus pitemmällä aikavälillä ja jotta voidaan rahoittaa yhteiskunnan turvaamat palvelut

ja sosiaaliturva koko väestölle. Työllisyysaste täytyy saada yli 72 prosenttiin tulevalla vaali-

kaudella ja yli 75 prosenttiin tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. pidemmän ajan

tavoitteena on nostaa työllisyysaste yli 80 prosenttiin.

Työllisyysaste täytyy saada korkeammaksi kaikissa työikäisten ikäluokissa. keskustelua

on käyty eniten työllisyyden nostamisesta työuran loppupäässä. liian vähälle huomiolle on

jäänyt alle 30-vuotiaiden syrjäytyminen ja jääminen pysyvästi pois työelämästä sekä opin-

noista valmistuvien työhöntulon aikaistaminen. Työura on suomessa keskimäärin lyhyempi

myös alkupäästä. myös osatyökykyisten aktiivisempi työllistäminen pidentäisi työuria. Tuo-

reimpien selvitysten mukaan jopa 30 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa haluaisi takaisin

työelämään. Heille on tarjottava tähän mahdollisuudet.

Työttömyys laskussa – pitkäaikaistyöttömyys kasvussa

Työllisyyden paranemisen kannalta tärkein asia on talouskasvu. se ei kuitenkaan poista

yksin kaikkia ongelmia. Talouskasvun käynnistyttyä työllistyvät ilman erityistoimia ne,

joiden työmarkkinakelpoisuus ja osaaminen vastaavat työelämän tarpeita. samaan aikaan

osa työnhakijoista uhkaa pudota kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle tai ei pääse

ensimmäiseen työpaikkaansa.

uusimpien työllisyyslukujen perusteella työvoimapolitiikan suurimpia haasteita ovat

pitkäaikaistyöttömyyden kasvun pysäyttäminen ja nuorten työttömyyden nollatolerans-

sin toteuttaminen. nollatoleranssilla tarkoitetaan sitä, ettei yksikään nuori ole vailla työ-,

harjoittelu- tai koulutuspaikkaa.

pitkäaikaistyöttömiä on lähes 60 000. Heidän työttömyytensä täytyy saada katkaistua

mahdollisimman pian. nuorten työttömyys on kääntynyt loivaan laskuun. edelleen kuiten-

kin 27 000 nuorta on työnhakijoina. He ovat vaarassa pudota työelämästä, elleivät pääse

nopeasti töihin tai koulutukseen.

nuorisotyöttömyyteen nollatoleranssi – syrjäytymiskehitys on pysäytettävä

suomalaisille nuorille kuuluu sekä hyvää että huonoa. nuorten enemmistön hyvinvointi

on lisääntynyt. Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Yli 80 prosenttia nuorista arvioi

terveydentilansa hyväksi.

Viidesosa nuorista taas voi aiempaa huonommin ja heille kasautuu vakavia ongel-

mia. syrjäytyneiden nuorten määrä on kasvanut. euroopan unioni ilmaisee koulutuksesta

syrjäytymistä niiden 18–24-vuotiaiden osuutena, joilla on vain perusasteen koulutus ja

jotka eivät opiskele. suomessa tällaisia nuoria oli 9,8 prosenttia vuonna 2008 eli noin joka

kymmenes nuori.

noin 200 nuorta jää vuosittain ilman peruskoulun päättötodistusta ja noin 8000 nuorta

jokaisesta ikäluokasta jää ilman jatkokoulutusta. on laskettu, että nuorena syrjäytyvän


henkilön yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset ovat hänen elinkaarensa aikana 1,2

miljoonaa euroa.

Työmarkkinoiden kaivatessa jatkuvasti korkeampaa osaamista, ilman ammatillisesti

eriytyvää koulutusta jäävien asema tulee olemaan erityisen vaikea tulevien vuosien työ-

markkinoilla. jos tilannetta ei korjata, on edessämme hyvin pitkäaikainen rakenteellinen

työttömyys ja syrjäytyminen. erilaisilla varhaisen puuttumisen mekanismeilla on pyritty

vähentämään koulutuksen keskeyttämistä peruskoulun jälkeen suhteellisen hyvin tuloksin.

pelkällä ohjauksella, vaikka aktiivisellakin, ei kuitenkaan voida estää keskeyttämistä koko-

naan, vaan se vaatii kokonaisvaltaisempia toimenpiteitä. kokonaisuuteen pitää kuulua

myös oppivelvollisuuden pidentäminen.

Huolestuttavin asia työllisyysasteen nostamisen kannalta on alle 30-vuotiaiden työky-

vyttömyyseläkkeelle siirtyvien suuri lukumäärä. Vuonna 2008 siirtyi yli 2500 alle 30–vuo-

tiasta eläkkeelle ja luku oli kolmanneksen suurempi kuin viisi vuotta aiemmin. Vuonna

2009 työkyvyttömyyseläkettä sai yli 12 000 alle 30-vuotiasta nuorta. suurin syy eläkkeelle

siirtymiseen on masennus ja muut mielenterveyssyyt.

Tärkeintä on puuttua syihin, jotka johtavat osattomuuteen ja mielenterveysongelmiin

sekä niiden seurauksena varhaiseen syrjäytymiseen niin koulutuksesta kuin työelämästä.

nuorten syrjäytymispolku alkaa ja on tunnistettavissa usein jo peruskouluiässä. siksi kaikki

syrjäytymistä ehkäisevät toimet jo peruskouluvaiheessa ovat erittäin tärkeitä ja niihin täytyy

panostaa. Tukiopetus, koululaisten terveydenhoito sisältäen myös mielenterveyspalvelut,

opinto-ohjaus, kotien ja koulujen yhteistyö sekä opetuksen organisointi (luokattomuus)

ovat keskiössä kun ehkäistään kouluiässä alkavaa syrjäytymistä. peruskouluvaiheen jälkeen

hyviksi todettuja toimia syrjäytymisen ehkäisemisessä ovat myös ammatilliseen koulutuk-

seen räätälöidyt työvaltaiset ja vaihtoehtoiset oppimisympäristöt, työpajatoiminta ja etsivä

nuorisotyö.

sosialidemokraattien tavoitteena on varmistaa tulevalla vaalikaudella kaikille alle

25-vuotiaille joko työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka. Tulevan vaalikauden tavoite on kään-

tää nuorten eläkkeelle siirtyminen ja pysyvä syrjäytyminen selvään laskuun sekä käynnistää

toimet, joilla jo eläkkeelle siirtyneitä saadaan takaisin työelämään.

opintoaikoja lyhennettävä

suomalaiset nuoret aloittavat yliopisto- ja ammattikorkeakouluopinnot mediaani-iältään

21-vuotiaina, mutta viidennes aloittajista on yli 26-vuotiaita. myöhäisestä aloittamisiästä

johtuen tutkinnot suoritetaan iäkkäinä. Täysipäiväisiksi opiskelijoiksi ilmoittautuneiden

henkilöiden määrä 25 -39-vuotiaiden ikäryhmässä on suomessa euroopan korkeimpia.

suomessa myös käytetään selvästi enemmän aikaa valmistumiseen kuin muissa maissa.

kun nuoren, työikäisen väestön työhön osallistumista täytyy lisätä, keinoja ovat puuttu-

minen hitaaseen siirtymiseen ammatti- ja jatko-opintoihin sekä kannustaminen nopeam-

paan valmistumiseen. näihin vaikutetaan mm. opiskelijavalinnoilla, opetuksen jaksottami-

sella, tutkintorakenteilla ja opintotuella.

myös opintojen ohjausta täytyy tehostaa kaikilla tasoilla. kurssimuotoiseksi muuttu-

neen lukion aikana yhä useampi nuori käyttää ylioppilastutkinnon suorittamiseen jopa

neljä vuotta. Tämän jälkeen on usein välivuosi, mikä viivästää ammatin valintaa ja opiskelun

aloittamista. opiskeluaikoja voidaan lyhentää vähentämällä välivuosia ja vääriä alavalintoja.

Tämä saavutetaan toimivalla, yksilöllisellä opintojen ohjauksella sekä monenlaiset lahjak-

kuudet tunnistavalla ja aloituspaikkojen moninkertaista käyttöä vähentävillä opiskelijavalin-

noilla.

opintotuki tulee uudistaa siten, että se mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun ja ta-

voiteajassa valmistumisen. Toisen asteen opintotukijärjestelmä täytyy uudistaa siten, että

opintotuki on riittävä ja oikeudenmukainen (ei riipu vanhempien tuloista) ja se kannustaa

opintojen suorittamista loppuun. opintotuki täytyy sitoa indeksiin.

opiskelijoiden hyvinvointia on tuettava laadukkaalla opiskelijaterveydenhuollolla ja

liikuntapalveluilla. nuorena opittu ja ylläpidetty liikuntaharrastus mahdollistaa työelämässä

jaksamisen pidempään.

koulutuksen aloituspaikat on kohdennettava tarkemmin aloille, joilla kysyntä on run-

sasta suhteessa työvoiman tarjontaan.

Työelämän laaturemontti

sosialidemokraattien tavoitteena on kehittää työelämää siten, että tarve jäädä varhais-,

työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeille vähenee oleellisesti.

suomen työeläkejärjestelmässä on käytössä joustava 63 - 68 vuoden eläkeikä. sdp

pitää nykyistä joustavaa eläkeikämallia toimivana. Tavoitteena on oltava nostaa todellis-

ta eläkkeellesiirtymisikää mahdollisimman lähelle 63 vuoden alaikärajaa. Tämä onnistuu

parhaiten kehittämällä työelämän laatua siten, että ihmiset jaksavat ja haluavat olla pidem-

pään töissä.

alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden määrä tuhatta työikäistä kohden oli suomessa


vuonna 2007 oeCd-maiden korkeimpia. Vain norjassa ja irlannissa määrä oli suurempi.

suomessa jäi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2008 lähes yhtä paljon ihmisiä kuin van-

huuseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52 vuoden iässä. esimerkiksi

vuonna 2008 siirtyi kaikkiaan liki 4 500 henkilöä masennuksen vuoksi eläkkeelle. Heistä

joka viides oli alle 30-vuotias. jos masennuksen vuoksi eläkkeelle siirtyvien määrä saataisiin

puolta pienemmäksi, nousisi keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä 0,3 vuodella.

osatyökyvyttömyyseläkkeitä käytetään entistä enemmän, mikä on myönteinen asia, jos

se toimii vaihtoehtona kokonaan työelämän ulkopuolelle jäämiselle.

Varhaiseen eläkkeelle siirtymiseen voidaan vaikuttaa tiukentamalla eläkkeelle pääsyn

ehtoja tai muuttamalla työelämää siten, että ihmiset jaksavat ja haluavat olla pitempään

töissä. sosialidemokraattien mielestä muutoksen täytyy lähteä työolosuhteista ja arvois-

ta. Työelämästä täytyy tehdä ikääntyneitä ihmisiä arvostava ja houkutteleva vaihtoehto.

Työnantajille täytyy luoda taloudellisia kannusteita ikääntyneiden ihmisten palkkaamiseen

ja pitämiseen töissä mahdollisimman pitkään.

VäHenneTTäessä TYökYVYTTömYYseläkkeelle siirTYmisTä

käYTössä on mm. seuraaVia keinoja:

• työntekijän voimavarojen lisääminen hoidon, kuntoutuksen,

koulutuksen avulla – työterveyshuolto kuntoon ja

toistuva terveysseuranta myös työttömille

• työpaikkojen ja työterveyshuollon tiiviimmällä yhteistyöllä työkyvyn

ongelmiin puututaan varhaisemmassa vaiheessa (esim. pitkät

sairaslomat) – työterveyshuollon toimet tukemaan

työhön paluuta sairaslomalta

• otetaan käyttöön erilaisia työaikajärjestelyjä

ja uusia työn organisointitapoja

• taloudellisia kannustimia työkyvyn edistämiseen

työnantajalle ja työntekijälle

• taloudellisia kannustimia työnantajille osatyökykyisen

ja ikääntyneen palkkaukseen

• asenteiden muutos: korostetaan työkyvyttömyyden

sijaan jäljellä olevaa työkykyä

• työssä jatkamista koskeva toiminta otetaan

osaksi työpaikkojen yhteistoimintaa

• laaditaan työpaikkakohtaisia ikäohjelmia

• siirrytään ikää ja kokemusta arvostavaan hyvään johtamiseen

edellä oleva lista osoittaa, että ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä voidaan hidastaa

monella tapaa työpaikkakohtaisilla toimenpiteillä, työnantajan ja työntekijän yhteistoimin.

nämä toimet ovat ensisijaisia kun tavoitteena on vähentää tarvetta jäädä eläkkeelle ennen

63 vuoden ikää.


Työntekijöiden osaamisesta pidettävä huolta

Tämän päivän maailmassa harvoin selviää työurastaan yhdellä koulutuksella tai yhdellä

ammatilla. siirtyminen tehtävästä toiseen ja uudelleen kouluttautuminen ovat arkea yhä

useammille. Työpaikkoja syntyy ja katoaa entistä nopeammin. Tämä korostaa jatkuvaa

uuden oppimisen tarvetta.

Yhteiskunnan ja työnantajien on kannettava yhdessä vastuuta työikäisten mahdolli-

suuksista ylläpitää ja kehittää osaamistaan. Yksilön vastuulla on avoimuus ja kiinnostus uu-

den oppimiseen. osaamisen päivittäminen on osa palkkatyötä. Työnantajalle täytyy säätää

velvollisuus tarjota vähintään viisi koulutuspäivää vuosittain. Tätä laajemman koulutuksen

tarjoamiselle täytyy luoda erillinen verokannustin laskemalla henkilöstökoulutus osaksi

yritysten investointeja.

sdp esittää julkisiin panostuksiin perustuvia henkilökohtaisia koulutustilejä, joille kerty-

vää koulutusoikeutta ihmisellä olisi halutessaan mahdollisuus täydentää henkilökohtaisella

säästämisellä. Tilille kertyviä varoja käytetään työntekijää kiinnostavan koulutuksen hankki-

miseen. aikuiskoulutuksessa henkilökohtaiset koulutustilit tuovat koulutukseen suunnatun

julkisen tuen näkyväksi kansalaisille. koulutustili muodostaa kehyksen, jonka sisällä resurs-

seja voi kohdentaa kansalaisille hyvinkin monimuotoisilla perusteilla. Valtio, kunta, työnan-

taja sekä kansalainen voivat kukin osallistua koulutuksen kustannuksiin.

Työllisyyspolitiikka kaipaa uudistamista

Työllisyyspolitiikan keskeiset ongelmat ovat työttömyyden pitkittyminen, osatyökykyisten

työllistäminen sekä nuorten syrjäytyminen työmarkkinoilta. Tällä hetkellä vaikeimmin

työllistyville suunnatut toimenpiteet ja palvelut eivät ole riittävän vaikuttavia ja tehokkaita

eikä niitä ole riittävästi tarjolla. myöskään alueellisia erityispiirteitä ei ole kyetty riittävästi

ottamaan huomioon.

Valtion työhallinto pyrkii parhaansa mukaan aktivoimaan työttömiä työnhakijoita

tulosten vaihdellessa eri alueilla ja kunnissa. Työttömien työnhaun pitkittyessä heistä tulee

kasvavassa määrin työhallinnon, kansaneläkelaitoksen ja kuntien asiakkaita.

kuntien palveluvelvoitteet työllisyyden hoidossa ovat kasvaneet työmarkkinatukiuudis-

tuksen myötä. kunnat vastaavat myös kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Työt-

tömien työmarkkinakelpoisuuden heikentyessä monet tarvitsevat tehostetusti kunnallisia

palveluja, kuten työterveyshuollon terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluja. monet

etuudet ja myös tarvittavat kuntoutuspalvelut hoidetaan ja maksetaan kansaneläkelaitok-

sen kautta.

kolmen organisaation nykykäytäntö ei ole tehokas tapa parantaa työttömien työmark-

kinakelpoisuutta ja lisätä vaikuttavaa aktivointia.

päävastuu aktivointitoimista kunnille – uusi malli käyttöön

suomessa on syytä lähteä laajentamaan nykyistä työhallinnon, kelan ja kuntien yhteistä

Työvoiman palvelukeskusverkkoa ja käynnistää sen pohjalta laaja kokeilu, jossa kunnille

tai niiden yhteisille palvelukeskuksille annetaan laajat valtuudet työttömien aktivoinnin

järjestämisessä. kokeilussa vaikeasti työllistyvien työllisyyden hoidon päävastuu tulee

olla paikallistasolla eli kunnissa. Tämän toteuttamiseksi säädetään erillinen tätä koskeva

määräaikainen kokeilulaki.

kokeilussa mukana olevien kuntien tulee voida toteuttaa työllisyyden hoitoa paikalliset

olosuhteet huomioiden nykyistä vapaammin yhteistyössä työhallinnon ja kelan kanssa.

kokeilussa tulee voida testata myös kunnan täysimääräistä vastuuta vaikeasti työllistyvien

aktivoinnista ja työnvälityksestä.

kokeilun yhteydessä tulee myös olla mahdollista kokeilla erilaisia aktivointitoimenpi-

teitä ja rahoitustapoja tavoitteena sellainen kunnan kannalta kannustava rahoitus, jossa

valtion rahoitusosuus on korkea työttömiä aktivoitaessa ja alhainen työttömien passiivitu-

essa. myös työttömyysturvaa tulee uudistaa siten, että se yhä selkeämmin aktivoi nopeaan

työllistymiseen. Työllistämiseen soveltuvia töitä on sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Tärkeätä on, että kokeiluun osallistuville kunnille varataan tätä tarkoitusta varten riittä-

vät resurssit. kokeiluun otetaan mukaan erityyppisiä kuntia.

kokeilun valmistelu on käynnistettävä heti, ja itse kokeilu aloitettava vuoden 2012

alusta. kokeilu kestää vuoden 2014 loppuun asti, ja siihen käytetään määrärahoja noin 20

miljoonaa euroa vuodessa.

Vastaavanlainen kokeilu on aikaisemmin toteutettu ruotsissa ja se on osaltaan poh-

justanut toimintatapaa, jossa paikalliset olosuhteet ja erityisosaaminen on otettu aiempaa

paremmin huomioon.

Tanskassa siirryttiin kuntauudistuksen yhteydessä järjestelmään, jossa työllisyyden hoi-

to on pelkästään kuntien vastuulla. ratkaisuun päädyttiin, koska valtion keskushallinto oli

osoittanut liian raskaaksi ja kankeaksi toimiakseen tehokkaasti entistä monimuotoisemmilla


ja nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla.

Vaikeasti työllistyvien aktivoinnin on todettu toimivan paremmin paikallistasolla.

Tanskan mallissa työllisyyspalvelut toteutetaan sekä työnhakijoille että työnantajille yhden

luukun periaatteella.

laatua työvoima- ja oppisopimuskoulutukseen

sen lisäksi, että aktivointivastuuta siirretään kokeilun myötä kunnille, täytyy työvoimapolitii-

kan voimavaroja lisätä sekä kiinnittää entistä enemmän huomiota työvoimapoliittisten

toimien laatuun. Työvoimapoliittiseen koulutukseen tulee tehdä laatukriteerit tavoitteena

mm se, että koulutusta järjestetään painotetummin aloille, joissa työvoimatarvetta on ja

että koulutus todella johtaa työllistymiseen.

oppisopimuskoulutus soveltuu hyvin monille nuorille keinoksi saada itselleen ammatti.

näiden paikkojen määrää täytyy lisätä. oppisopimuspaikkoja lisättäessä on varmistettava,

etteivät työnantajat käytä järjestelmää väärin, esimerkiksi keinona saada ilmaista työvoi-

maa, vailla todellista opetusta. oppisopimusjärjestelmää tulee kehittää lisäämällä oppilai-

tosten vastuuta ja ohjausta sekä kehittämällä yhteistyötä työpaikkojen kanssa.

Työvoima-, koulutus- ja nuorisopoliittisia toimia osana työttömyyden torjuntaa ja työl-

lisyysasteen nostamista on käsitelty kattavasti hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kokoa-

massa kestävän kasvun ja työllisyyden ohjelmassa. useat esitykset soveltuvat hyvin myös

sosialidemokraattien työllisyysohjelman osaksi.

suomeen sYnTYY ensi Vaalikaudella

100 000 uuTTa TYöpaikkaa, kun

• uudistamme elinkeinotuet tukemaan paremmin

uusien yritysten syntymistä ja vahvistamme työllisyyttä

tie-, rata- ja korjausrakennusinvestoinneilla.

• Tuemme uusien kasvualojen menestysedellytyksiä

suomessa. Ympäristöteknologia, ohjelmistoala ja moderni

kaivosteollisuus ovat hyviä esimerkkejä nopeasti kasvavista

toimialoista, jotka tarvitsevat yhteiskunnan panostuksia

sekä perus- että osaamisinfrastruktuurin rakentamisessa.

• Huolehdimme teollisuuden ja palvelualojen

kilpailukyvystä. sähkö- ja energiaveroja ei koroteta.

• uudistamme teollisuuden sähköverotuksen niin,

että sitoutumalla energiatehokkuutta lisääviin

investointeihin sähköverosta saa vapautuksen.

• remontoimme julkisen tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen

edistämään paremmin kasvuyrittäjyyttä. Valmisteluun

on otettava vaihtoehtona myös T&k -verotukimallit.

• Torjumme uhkaavan kustannusinflaatiokierteen. arvonlisä-

ja energiaverojen nostamisen sijaan tarvitaan kokoavaa

tulopolitiikkaa, jossa hintojen nousua voidaan ankkuroida ja luoda

vakaampaa näkymää sekä kustannusten että työrauhan osalta.

• Tehostamme työllisyyspolitiikkaa luomalla kuntiin yhden

luukun työvoiman palvelukeskukset. Työllisyysasteen nousu ja

työttömyyden lasku vähentävät köyhyyttä, lisäävät yksityistä

kulutusta ja tätä kautta työpaikkoja etenkin palvelusektorille.


#ValTionTalous on TasapainoTeTTaVa

Menneet neljä vuotta ovat vieneet valtiontalouden vahvasta ylijäämästä syvään alijäämään. Epävarmuudet euro-alueella ovat suuret, mikä osaltaan perustelee lisävelkaantumisen pysäyttämistä. Ensi vaalikauden aikana valtiontalous on kään-nettävä tasapainoon. Talouden kasvuvauhti muodostuu talouspolitiikan, yritysten strategisten onnistu-misten ja kansainvälisen kysynnän summana. Siksi pelkän kasvutoiveen varaan ei voida valtiontalouden tasapainotusta rakentaa. Tarvitaan myös menosäästöjä ja oikeudenmukaista veropolitiikkaa.

julkiseen sektoriin kuuluvat valtio, kunnat sekä työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvara-

hastot. näiden toimijoiden vastuulla on koko suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, yleisestä

järjestyksestä ja turvallisuudesta aina hoidon, hoivan ja eläketurvan järjestämiseen asti.

julkisen talouden kestävyys tarkoittaa kykyä selviytyä tulevista menoista ilman, että

julkinen velka kasvaa liian suureksi suhteessa koko maan talouden kantokykyyn tai että

verotusta joudutaan kiristämään kohtuuttomasti.

Talous- ja finanssikriisin ja sitä seuranneen kasvupudotuksen seurauksena suomen

julkinen talous heikentyi voimakkaasti vuoden 2009 aikana. maailmantalouden kokonais-

2 tuotanto jäi vuonna 2009 noin 6,5 prosenttia pienemmäksi kuin se olisi ollut ilman finans-

sikriisiä. Globaalisti julkisen sektorin tehtäväksi jäi palauttaa kuilun partaalle ajautuneen

finanssisektorin luottamus. monissa maissa julkisen sektorin on ollut pakko velkaantua

finanssisektorin pelastamiseksi ja uuden laman torjumiseksi.

suomessa julkisen talouden vaje syntyi talouskasvun romahduksesta ja tehottomasta

elvytyksestä. niiden seurauksena verokertymät putosivat ja työttömyys kasvoi. erittäin suuri

teollisuustyöpaikkojen katoaminen on näkynyt monien kuntien suurina verotulomenetyk-

sinä. Yhteiskunnan tehtäväksi on jäänyt rakennemuutospaikkakuntien kriisien hoito sekä

kasvaneiden työttömyys- ja sosiaaliturvamenojen maksaminen. riskinä on, että talous-

kriisistä jää 90-luvun laman tapaan jäljelle suuri pitkäaikaistyöttömien määrä eli vaikeasti

hoidettavissa oleva työttömyysperintö ja lisääntynyt köyhyys.

suomen julkisen talouden tämän hetkiset ongelmat eivät pääosin ole rakenteellisia,

vaan finanssikriisin aiheuttaman tilapäisen kasvupudotuksen seurausta. Väestön nopea

ikääntyminen tuo kuitenkin julkiseen talouteen tällä vuosikymmenellä myös rakenteellisen

ongelman, johon täytyy löytää nopeat ratkaisut.

suhdannemuutoksille herkin osa julkista taloutta on valtion talous. Vaikka talouskasvu

piristyi jo viime vuonna, heikentyy valtiontalouden rahoitusasema edelleen. alijäämä pysyy

vuonna 2011 noin 8 miljardin euron tasolla. Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden

2011 lopussa 84 miljardia euroa, mikä on 44,5 % bruttokansantuotteesta.

-7

-6

-5

-4

-3

-2

-1

0

1

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Valtiontalouden tulojäämä

Pros

entt

ia b

kt:st

ä

2 MRD tasapainotustarve

kuVa 2: ValTionTalouden Yli- ja alijäämä 2007 – 2011 sekä

ennakoiTu keHiTYs VuoTeen 2015


Talouskasvu ja työllisyysasteen nostaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä julkisen

talouden kestävyyden kannalta. mitä korkeampi kasvu ja työllisyysaste saavutetaan, sitä

vähäisemmäksi jää tarve leikata julkisen talouden menoja tai nostaa veroja. pelkän nopean

talouskasvun varaan ei kuitenkaan voida tasapainotusohjelmaa rakentaa.

sosialidemokraattien tavoitteena on saada valtion talous tasapainoon vuoteen 2015

mennessä. Tämä onnistuu vahvalla kasvupolitiikalla, aktiivisella työllisyyden hoidolla, meno-

säästöillä sekä nostamalla maltillisesti verotusta. julkisen talouden menot täytyy kohdentaa

nykyistä paremmin kasvua, työllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta lisäävästi. Veropohjaa tulee

vahvistaa tehostamalla harmaan talouden kitkemiseen liittyviä toimia.

suomen talouspoliittinen linja rakennetaan siten, että valtiontalous tasapainotetaan

vuoteen 2015 mennessä, kuntataloutta vahvistetaan ja sosiaaliturvarahastot pidetään

ylijäämäisinä. koko julkisen talouden kestävyysvajeen osalta tasapainotilanne saavutetaan

vuoteen 2019 mennessä. euroalueen käynnissä oleva velkakriisi korostaa tarvetta supistaa

määrätietoisesti alijäämää, jotta suomen hyvä luottoluokitus voi säilyä ja jotta voidaan

tarvittaessa toimia myös mahdollisten uusien häiriötilanteiden syntyessä.

Valtiovarainministeriö korjasi menojen ennustekehitystä vuosille 2011 -2015 syksyl-

lä 2010 merkittävästi ylöspäin. kreikan ja irlannin velkakriisit johtivat rahamarkkinoiden

epävarmuuden lisääntymiseen. sen arvioidaan keskipitkällä aikavälillä heijastuvan myös

suomeen rahoituskulujen kasvuna. korkokulujen ennakoitu kasvu valtion budjetissa on

ensi vaalikaudella noin 0,5 miljardia vuodessa.

on todennäköistä, että oikaisutoimet seuraavan hallituskauden alussa lisäävät edelleen

luottamusta suomen valtiontalouteen. siksi korkomenokehitys ei välttämättä toteudu

ennakoidun suuruisena. samoin työttömyysturvamenot riippuvat lopulta siitä, millainen

kasvu- ja työllisyysura toteutuu. Talouspoliittista linjaa on tarkistettava vaalikauden aikana

sen perusteella, kuinka tuloja menoennusteet tarkentuvat.

Valtiontalouden tasapainotus vaalikauden kuluessa helpottaa julkisen talouden kestä-

vyysvajeeseen vastaamista olennaisesti. kestävyysvajeen suuruudesta on tehtävä tarkka,

päivitetty arvio vuoden 2011 loppuun mennessä. sen perusteella täytyy tehdä selkeät pää-

tökset siitä, kuinka kestävyysongelma kahden vaalikauden aikana ratkaistaan. olennainen

osa ratkaisua on valtiontalouden tasapainotus.

Valtion tulot riippuvat suoraan BkT:n kehityksestä. Talouskasvu on tällä hetkellä nopeu-

tunut, kun palautuminen taantumasta käynnistyy. pitkän päälle yhtä nopea kasvu ei kui-

tenkaan ole selviö, vaan pikemminkin yksi mahdollisuus muiden joukossa. Varautuminen

myös hitaamman kasvun mahdollisuuteen on perusteltua. sdp:n ohjelma ensi

vaalikaudelle perustuu valtiovarainministeriön ennustamalle menokehitysuralle ja 2,7

prosentin keskimääräiselle BkT:n vuosikasvuennusteelle.

Tavoitteena on karsia valtion menoja vaalikauden loppuun mennessä bruttomääräisesti

noin 1,5 miljardilla eurolla oletettuun menokehitykseen verrattuna. Tästä 500 miljoonaa on

nettomääräistä menosäästöä ja miljardi menojen uudelleenkohdennuksia.

menosäästöt kohdistetaan pääasiassa elinkeinotukiin, varustelumenoihin ja hallinnol-

lisiin uudistuksiin. näiden lisäksi toteutetaan lisäsäästöjä menojen jäädytyksen avulla. noin

neljäsosaan valtion budjetin kokonaismenoista kohdennetaan nimelliset (kiinnitetään

euromäärä) jäädytykset kahden vuoden ajaksi.

noin 500 miljoonan euron nettosäästöt valtion menotaloudessa yhdessä verovaikutus-

ten kanssa vahvistavat valtiontaloutta 2 miljardilla (noin 1 % BkT:sta 2015 tasossa) eurolla

vaalikauden aikana peruskehitykseen verrattuna.

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

kuVa 3: BkT:n ennakoiTu kasVuVauHTi 2011 – 2015


#TaRViTaan oikeudenmukainen VeRouudisTus

Mittava valtiontalouden alijäämä ja hyvinvointiyhteiskunnan tarpeet edellyttävät verotulojen lisäämistä seuraavan vaalikauden aikana. Koska samalla on vahvistet-tava työllisyyttä, työn verotusta ei kiristetä. Erityisesti pääomatuloista ja omaisuu-desta saatavien verojen määrää on lisättävä. SDP uusii ylivaalikautisen sitoumuk-sensa siitä, että yritysverotus Suomessa pidetään keskeisiin vertailumaihin nähden kilpailukykyisellä tasolla.

sdp:n haluaa toteuttaa verouudistuksen, joka turvaa julkisten menojen rahoituksen, tukee

kasvua ja työllisyyttä sekä palauttaa maksukyvyn verotuksen perustaksi.

pysäytämme tasaverokehityksen

sosialidemokraatit pysäyttävät tasaverokehityksen. oikeudenmukainen verotus huomioi

veronmaksukyvyn. palautamme suuremman osan verotuksesta progressiiviseksi. Tasoita-

mme verotuksella tuloja varallisuuseroja.

3 Turvaamme riittävät verotulot pitämällä veropohjan kattavana. palautamme kaikki tuloja

varallisuuserät sekä kaiken taloudellisen toiminnan verotuksen piiriin.

pääomatulot ja varallisuus verolle

siirrämme verotuksen painopistettä työn verottamisesta pääomatulojen ja varallisuuden

verottamiseen. poistamme ansiotulojen ja pääomatulojen verotuksen epäoikeudenmukaisen

eron. emme kannata tasaverona kannettavien arvonlisäveron ja energia- ja polttoaineverojen

korotuksia.

Tuemme myös verotuksella kasvua ja työllisyyttä sekä ohjaamme tuotanto- ja kulutustapoja

ekologisesti kestävämpään suuntaan.

Harmaa talous kuriin

lisäämme harmaan talouden torjuntaan voimavaroja ja saatamme näin kaiken taloudelli-

sen toiminnan lainsäädännön mukaisesti myös verotuksen piiriin.

Toimimme aktiivisesti kansainvälisen verokilpailun estämiseksi. edistämme verotuksen kan-

sainvälistä harmonisointia rajat ylittävässä toiminnassa. pyrimme saamaan käyttöön kansainväli-

sen valuutta- ja finanssitransaktioveron. säädämme kansallisen pankkiveron.

korvaamme lainsäädännöstä johtuvat verotulomenetykset kunnille täysimääräisesti. pyrim-

me estämään kunnallisen tuloverotuksen korotukset mm. kuntien veropohjaa laajentamalla.

Huolehdimme, että verojärjestelmä tunnistaa jatkossakin yleishyödyllisen järjestötoiminnan

ja järjestölähtöisen auttamistyön erityisluonteen. säilytämme kolmannen sektorin lähtökohtai-

sesti verotuksen ulkopuolella.

esitykset verolajeittain

ansiotulojen verotus

ansiotulojen verotuksen suhteellista osuutta tulee pienentää ja verotuksen painopistettä siirtää

erityisesti pääomatulojen ja varallisuuden verottamiseen. ensi vaalikaudella ansiotulojen vero-

rasitus tulee säilyttää ennallaan. Verotaulukoihin on tehtävä inflaatiotarkistukset ja työeläkemak-

sujen korotuksia vastaava kevennys.

kaikkein pienituloisimpien ja sosiaalisten tulonsiirtojen varassa elävien verotuksen keventä-

miseksi kunnallisveron perusvähennys tulee nostaa 3000 euroon.


eläketulojen verotus pidetään samalla tasolla vastaaviin palkkatuloihin.

Veropohjan vahvistamiseksi vähennysjärjestelmään tarvittavat muutokset tulee selvit-

tää.

pääomatulojen verotus

pääomatulojen verotuksen tasoa on lähennettävä ansiotulojen verotukseen. pääomatulov-

eroprosentti on nostettava 30 %:iin.

pääomatulojen verotus lukuun ottamatta korkotulojen lähdeveroa on muutettava

progressiiviseksi siten, että yli 10 000 euron tulojen osalta veroprosentti on 32 ja yli 50 000

euron osalta 35 %.

Yhteisövero

Yhteisöveron taso on perusteltua säilyttää toistaiseksi ennallaan (26 %). kansainvälistä

yhteisöverotuksen kehittymistä on seurattava erityisesti suomen keskeisten kilpailijamai-

den osalta ja suomen verotaso on pidettävä nykyiseen tapaan kilpailukykyisenä.

perintövero

perintöverotuksessa hyvin suurten perintöjen verotusta on lisättävä ottamalla progres-

siiviseen verotaulukkoon yläpäässä käyttöön lisäluokka. lesken ja alaikäisten lasten vero-

tuskohtelua on kohtuullistettava.

kiinteistövero

kiinteistöverotuksessa on huomioitava maksukyky ja varallisuuserojen tasaaminen

tekemällä muiden kuin vakinaisessa asumiskäytössä olevien kiinteistöjen kiinteistövero

progressiiviseksi.

arvonlisävero

Yleinen arvonlisäverokanta on säilytettävä toistaiseksi ennallaan (23 %).

pienyrittäjien tukemiseksi alV:n piiriin kuuluvan liiketoiminnan alaraja on pyrittävä

nostamaan 40 000 euroon.

alennettujen alV-kantojen yhdistämistä on selvitettävä.

alkoholijuoma- ja tupakkavero

alkoholin ja tupakan veroja korotetaan vähintään ostovoiman tahdissa huolehtien

kuitenkin siitä, että kokonaiskulutus ei maahantuonnin lisääntymisen seurauksena kasva.

Ympäristöverot

Varsinaisina ympäristöveroina on pidettävä vain sellaisia veroja, joilla vaikutetaan tuotanto-

ja kulutustapoihin. koska ympäristöverojen tuoton on tarkoitus laskea käyttäytymismuu-

tosten seurauksena, ei julkisten menojen rahoitusta voida jättää liiaksi niiden varaan.

jätevero

jäteveroa tulee edelleen kehittää ja verotasoa nostaa edistämään nykyistä paremmin jäte-

huollon periaatteiden toteutumista, mm. estämään jätteiden syntyä ja lisäämään kierräty-

stä. lain piiriin kuuluvaa veropohjaa tulee edelleen vahvistaa.

pakkausvero

kaikille pakkausmateriaaleille on säädettävä vero, joka määräytyy kunkin materiaalin mu-

kaisin ympäristöperustein.


#VeroTuloVaikuTukseT: miljoonaa euroa

(keskimäärin VuosiTasolla)

ansiotulojen verotus - 50

pääoma- ja varallisuusverot + 800

Ympäristö- ja haittaverot + 550

Harmaan talouden torjunta vähintään + 200

YHTeensä 1500

lisäksi pyritään ottamaan käyttöön:

windfall-vero + 150 – 300

suomi kÄynTiin

Suomi on ajelehtinut viime vuodet uppotukkina maailman myrskyissä. Finanssi-kriisi jäädytti paitsi kansainväliset rahoitusmarkkinat, myös Suomen hallituksen toimintakyvyn. Seuraavalla vaalikaudella on laitettava käyntiin uudistukset niin kuntarakenteessa kuin elinkeinoelämän eri sektoreilla. Menestyvä kansantalous uudistuu, osaa luopua vanhasta ja nähdä tulevaisuuteen.

Tarvitaan kilpailukykyä, uutta vientiä ja uusia markkinoita.

suomalaiset yritykset tarvitsevat kilpailukykyä perinteisillä markkina-alueilla ja perintei-

sillä tuotteilla, osuuksia uusilla markkinoilla ja uusia vientituotteita kaikilla markkinoilla.

suomen vientiteollisuuden ydin on edelleen teknologiateollisuuden eri lohkoilla sekä

metsäteollisuudessa. näiden yritysten suomessa tehtävän tuotannon kilpailukyky ei para-

ne palkkoja alentamalla tai muita työehtoja heikentämällä vaan kehittämällä tuottavuutta,

panostamalla jatkuvasti tuotekehitykseen sekä huolehtimalla uuden työvoiman oikeasta

osaamisesta sekä olemassa olevan henkilöstön osaamisen kehittämisestä, työssä viihtymi-

sestä ja jaksamisesta. näiden yritysten toiminnan ja investointien kannalta on tärkeää, että

yhteiskuntapolitiikka on niiden toimintaedellytyksiä tukevaa, ennustettavaa ja pitkäjänteis-

tä.

4


suomen talouskasvu on vahvasti riippuvainen siitä, miten suomessa toimivat ja

suomessa asuvia ihmisiä työllistävät yritykset saavat omaa tuotantoaan ja palveluitaan

myydyksi maailmalla. kasvun kannalta ratkaisevaa on yritysten perinteisten vientimaiden

talouskehitys, mutta myös se, miten hyvin valloitetaan uusia markkina-alueita ja miten hy-

vin saadaan markkinoille perinteisten vientituotteiden lisäksi uusia tuotteita tai palveluita.

Yhtä tärkeää kuin uusien tuotteiden ja palveluiden saaminen markkinoille on perinteisten

vientituotteiden hintakilpailukyvyn säilyttäminen ja parantaminen.

suomen on kiinnitettävä erityistä huomiota kaukoidän markkinoihin. avautuneet

kehittyvät markkinat euroopan ulkopuolella tarjoavat suomalaisille yrityksille kiinnostavia

tuotantomahdollisuuksia ja markkinoita. Viennin lisääminen kehittyviin talouksiin, kiinaan,

intiaan ja Venäjälle, on ensiarvoisen tärkeää suomen omien kasvutavoitteiden saavuttami-

sen kannalta. eu-alueen kasvun ennakoidaan olevan tulevina vuosina kaukoidän maihin

verrattuna hitaampaa, koska julkisen talouden tasapainotustoimet hidastavat kasvua.

lisäksi euroopan alueen väestö ikääntyy ja kulutus kasvaa voimallisimmin kehittyvissä

talouksissa. eri maanosien markkinoiden kasvuvaihetta kuvaa hyvin ilmaisu ”itä aikuistuu,

länsi ikääntyy”.

suomen täytyy luoda uusia liiketoimintamalleja ja markkinoinnin keinoja uusille, kehit-

tyville alueille. Tähän kokonaisuuteen täytyy sisällyttää myös kasvavien talouksien kulttuuri-

en ja kielten opetuksen sekä yliopistotasoisen opiskelijavaihdon tuntuva lisääminen.

Tarvitaan uusi elinkeino- ja teollisuuspoliittinen strategia

suomi tarvitsee uusia talouden kasvun vetureita entisten rinnalle. Tuorein talouskriisi os-

oitti, että olemme riippuvaisia yksittäisistä toimialoista ja niiden kilpailukyvystä. emme ole

pystyneet uudistamaan elinkeinorakennettamme riittävästi. suomen talouden rakenne-

muutos on seurannut muissa teollisuusmaissa vallinneita trendejä, mutta muihin maihin

verrattuna teollisuuden rooli on edelleen suomessa keskeinen sen viime vuosina tapah-

tuneesta rakennemuutoksesta huolimatta.

Huomattava osa palvelusektorin yrityksistä saa tulonsa suoraan tai epäsuorasti vien-

titeollisuuden kumppaneina. elinkeinotoiminnan karkea jako palveluihin ja tuotantotoi-

mintaan ei vastaa todellisuutta, koska entistä suurempi osa vienti- ja tuotantoteollisuu-

destamme toimii myös palvelusektorilla. Yritysten väliset palvelut kasvavat voimakkaasti

ja ne tulevat olemaan yksi globaalin kilpailun ratkaisupaikoista. kansainvälisessä palve-

luliiketoiminnassa vaaditaan korkeaa osaamista. se tarjoaa haasteita ja menestymisen

mahdollisuuksia myös suomen kaltaisille maille. menestyminen ei synny itsestään vaan se

edellyttää määrätietoisia panostuksia palveluliiketoimintaosaamiseen sekä yrityksissä että

elinkeinopolitiikassa.

suomi tarvitsee elinkeino- ja teollisuuspoliittisen strategian, jonka lähtökohdat ovat

muuttuvan maailman tarpeissa. ilmastomuutoksen seurauksena äärimmäisten sääilmiöi-

den aiheuttamat seuraukset, kuten myrskytuhot, tulvat, maaperän eroosio, puhtaan veden

tuottaminen ja jätteen hallinta sekä hävitysprosessit, haitat energian jakelulle ja viestiyhte-

yksien ylläpidolle voivat olla käyttövoimana uudelle suomalaiselle elinkeino- ja teollisuus-

poliittiselle menestysstrategialle.

Väestön ikääntyminen lisää hoitopalvelujen tarvetta ja samalla tarvetta terveydenhuol-

lon ja infrastruktuurin kehittämiselle. Hoito- ja hoivateknologian kehittämisessä suomella

on annettavaa ja niissä piilee mahdollisuus seuraaville suomalaisille menestystarinoille.

suomi on saanut hyvän maineen tasa-arvoisten ja koko väestön sivistystasoa kohot-

tavien koulutuspalvelujen tuottajana. suomen peruskoulujärjestelmään käydään tutustu-

massa eri puolilta maailmaa, mutta suomi ei ole osannut tuotteistaa ja myydä tätä osaa-

mistaan. myös tällä osa-alueella suomella on käyttämättömiä mahdollisuuksia.

Teollista perustaa on vahvistettava

ilmastonmuutokseen vaikuttaminen, puhtaan veden turvaaminen ja energian käytön

tehokkuuden jatkuva parantaminen edellyttävät laajamittaista tuotannollis-teknistä uutta

osaamista ja yritystoimintaa. ihmisten vapaa-ajan viettoon ja luovaan toimintaan, matkai-

luun ja kulttuuriseen osallistumiseen liittyy nopeasti kasvava elinkeino- ja tuotannollinen

toiminta. Tälle luovalle taloudelle ja yrittäjyydelle on annettava lisääntyvä koulutuksellinen,

tutkimuksellinen ja yritystoiminnallinen tuki.

metsätalouden toimintaympäristö on muuttunut voimakkaasti viimeisten vuosien ai-

kana ja sellu- ja paperiteollisuus ovat globalisoituneet. Toimialan kustannusvetoinen kasvu

on siirtynyt etelä-amerikkaan ja kysyntävetoinen kasvu on aasiassa. suotuisissa ilmasto-

oloissa nopeasti kasvavien puuviljelmien merkitys raaka-ainelähteinä on vahvassa nousus-

sa ja puun käyttöä lisäävät investoinnit suomeen ovat vähentyneet. Teollisuuden käyttö-

energiaan ja kuljetusten vaatimaan energiaan kohdistuvan verotuksen, energian hinnan ja

vakaan saatavuuden merkitys on lisääntynyt.

suomessa sijaitsevan metsäteollisuuden kapasiteettia on vähennetty viimeisen viiden

vuoden aikana 10 -20 prosenttia. metsätalous ja -teollisuus työllistävät kuitenkin noin


50 000 suomalaista ja metsäteollisuustuotteiden viennin arvo on noin 20 prosenttia koko

tavaraviennin arvosta.

metsät kasvavat noin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Hakkuumahdollisuudet

ovat nyt noin 70 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja niiden arvioidaan nousevan noin 80

miljoonaan kuutiometriin. Viime vuosien hakkuumäärät ovat keskimäärin 55 -60 miljoonaa

kuutiometriä, joten puun lisäkäytölle on raaka-aineen puolesta mahdollisuuksia. puun käyt-

töä voidaan lisätä metsä-, puutuote-, energia- ja kemian teollisuudessa.

suomessa ei ole kyetty etenemään metsäteollisuuden puuraaka-aineen hinnan hillit-

semisessä ja sen tasaisen markkinoille tulon turvaamisessa. metsien suunnitelmallisen ja

taloudellisemman käytön kannalta metsien omistus – ja hallintorakenteet ovat keskeisiä.

niihin voidaan vaikuttaa kehittämällä metsälainsäädäntöä ja verotusta.

suomalaisen metsäteollisuuden kansainvälinen merkitys perustuu jatkossakin kor-

keatasoiseen tutkimukseen ja koulutukseen. julkisen vallan ja erityisesti alan yritysten on

vahvistettava tutkimuspanostuksia ja tehostettava uusien innovaatioiden kaupallistamista

niin puun kemiallisessa kuin mekaanisessa jalostamisessa. puun käytöllä rakentamisen ja

kalustamisen raaka-aineena on kasvava elinkeino- ja työllisyyspoliittinen merkitys ja niitä

täytyy edistää.

Tuoreimmat metsäpolitiikkaa ja puunkäyttöä käsittelevät linjaukset ovat mmm:n kan-

sallinen metsäohjelma ja Tem:n metsäalan strateginen ohjelma. niiden analyysit osoitta-

vat, että alalla on runsaasti kasvun mahdollisuuksia. ehtona kasvulle on mm puukaupan

kehittäminen, metsätilakoon kasvattaminen, puutuotealan jalostusarvon nostaminen,

puurakentamisen lisääminen ja puutalojen vienti. kaikissa näissä tarvitaan yhteiskunnan

määrätietoista työtä ja valtion aktiivista otetta.

osana uutta kasvupolitiikkaa ja taloudellista uudistumista suomen on pyrittävä sään-

nönmukaisesti vähäpäästöisempään ja luonnonvaroja säästävään kasvuun. Hyvin toteutet-

tuna ekologisesti entistä kestävämpään yhteiskuntaan siirtyminen luo runsaasti uutta työtä

niin teollisuuteen, tutkimukseen ja kehitykseen, rakentamiseen kuin palveluihinkin.

myös ns. luovilla aloilla on runsaasti innovaatio-, kasvu- ja kansainvälistymismahdolli-

suuksia. luovien alojen yritystoiminnalla tarkoitetaan liiketoimintaa, joka synnyttää teki-

jänoikeuksia, patentteja tai tuotemerkkejä. luovalla taloudella tarkoitetaan luovien alojen

osaamisen, tuotteiden ja palvelujen hyödyntämistä muilla aloilla. erityisesti suomessa

tarvitaan lisää kasvuhakuisia yrityksiä. Tätä tavoitetta on tuettava yritysystävällisellä sään-

tely- ja hallintoympäristöllä, kohtuullisella verotuksella sekä laadukkaalla infrastruktuurilla.

elinkeinotukia karsittaessa ja uudistettaessa on tärkeää kohdentaa tukea pienempiin,

kasvuhakuisiin yrityksiin.

julkinen valta talouskasvun edistäjänä

Valtiolla täytyy olla aktiivinen rooli kasvun lähteiden etsimisessä ja kehittämisessä, yritysten

toimintaedellytysten turvaamisessa sekä vakaan kasvun turvaavan sopimustoiminnan

edistämisessä. kasvuhakuisessa talouspolitiikassa on kyse ennen kaikkea suotuisan toi-

mintaympäristön luomisesta niin uudelle kuin jo olemassa olevalle tuotannolle ja palve-

luille.

suomi tarvitsee vakautta ja uudistumista. Tavoitteena on luoda vakautta ja luottamus-

ta talouteen sekä uudistaa talouden rakenteita kestävällä, ympäristön tilan huomioivalla

tavalla. päätökset, joilla vauhditetaan kasvua ja vaikutetaan eri toimialojen toimintaedelly-

tyksiin, täytyy tehdä pitkäjänteisesti.

Valtion omistajapolitiikan täytyy olla pitkäjänteistä ja aktiivista ja sen tulee tukea kasvua

ja työllisyyttä. on sijoitettava uusille aloille ja samanaikaisesti luovuttava omistuksista siellä,

missä se ei ole enää strategisista tai muista syistä välttämätöntä. uusia aloja ovat mm. ym-

päristöteknologia, biotalous ja kaivostoiminta.

elinkeino- ja teollisuuspolitiikkaa uudistettaessa on tehostettava markkinoiden muu-

tosten ja kuluttajien vaatimusten ennakointia. suomen on toimittava eu:n jäsenenä

avoimen, syrjimättömän ja reilun kansainvälisen kauppapolitiikan toteuttamiseksi. samalla

on tehostettava kotimaisten luonnonvarojen ja osaamispääoman kestävää käyttöä. on ar-

vioitava myös uusien ja nousevien ilmiöiden ja ongelmien elinkeino- ja teollisuuspoliittiset

vaikutukset ja tehokkaat taloudellisen hyödyntämisen tavat.

uusista perusteollisuuden aloista kaivostoiminta tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia

niin suorina työpaikkoina kuin alan ympärille syntyvissä palveluissa ja jatkojalostuksessa.

pohjoisen suomen luonnonvarat ovat nyt pitkälle ulkomaisessa omistuksessa. ulkomainen

omistus tuo mukanaan myönteisellä tavalla pääomaa ja teknistä tietoa, mutta se sitoo sa-

malla pohjoisen kaivostoiminnan osaksi kansainvälistä liiketoimintaa, missä ratkaisevia ovat

vain yrityskohtainen kustannusten optimointi ja voiton tavoittelu.

suomelle ja pohjoisen suomen asukkaille ei ole eduksi, jos arvoketjun tärkeimpien

osien omistus on kokonaan muualla kuin kotimaassa. on tärkeää kehittää yhteistyötä

pohjois-ruotsin sekä luoteis-Venäjän luonnonvarateollisuuden kanssa ja luoda kansain-

välisesti kilpailukykyisiä teollisia klustereita. suomessa esillä ollut ajatus uuden kansallisen

kaivosyhtiön perustamisesta voisi olla osa tätä kokonaisuutta. niin alueelliset kuin ympä-

ristöperusteet puoltavat suomen mukanaoloa omistajana kotimaisen kaivosteollisuuden

arvoketjussa.


julkisen sektorin on omassa toiminnassaan edistettävä ympäristön kannalta kestävien

ratkaisujen käyttöönottoa. Tätä kautta luodaan uusille alan yrityksille markkinoita samalla

kun yhteiskunta sovittaa toimintaansa luonnon kantokykyyn. suomessa kehittyvä ympäris-

tö-teknologinen osaaminen tarjoaa merkittäviä vientimahdollisuuksia.

keskeisimmät kotimaiset vihreään kasvuun tähtäävät investoinnit koskevat liikenneyh-

teyksiä ja energiatehokkuutta lisääviä remontteja. Tämä tarkoittaa ara-vuokra-asuntojen

uudistuotannon ja perusparannusjärjestelmän uudistamista sekä kotitalousvähennyksen

laajentamista koskemaan asunto-osakeyhtiöiden energiatehokkuutta lisääviä korjausre-

montteja. rakennusmääräysten avulla on tuettava nollaenergiataloja.

Teollisuuden kilpailukyvystä on pidettävä huolta. Vuonna 2011 voimaan astuneet säh-

köveron korotukset ovat osaltaan vääristämässä energiaintensiivisen teollisuuden kilpailu-

edellytyksiä keskeisiin kilpailijamaihin nähden. sdp ehdottaa, että teollisuuden sähköveroa

harkitaan osittain poistettavaksi ensi vaalikauden kuluessa samassa yhteydessä, kun pääs-

tölupien huutokaupasta saadaan tuloja valtion kassaan. osittain poistaminen tarkoittaa

sitä, että jos yritys haluaa sähköverovapauden, se toteuttaa tämän vastineeksi energiate-

hokkuusinvestointeja jollakin sopivalla aikaperiodilla. jos yritys ei halua investoida, se voi

jatkaa sähköverotuksen piirissä. Tämä olisi omiaan tuomaan energiaintensiivisen teollisuu-

den pelikenttää reilummaksi etenkin ruotsiin ja saksaan nähden, loisi kannustavampaa

näköalaa teollisuudelle ja käynnistäisi tarpeellisia investointeja elinkeinoelämän piirissä.

osana vihreämpään kasvumalliin siirtymistä on suosittava puhtaampien liikennemuo-

tojen kehittämistä. sähköautojen käyttövoimaverotus on nollattava.

puhdasta energiaa kohtuulliseen hintaan

suomelle energian saatavuus ja hinta ovat paljon tärkeämpiä kuin monelle muulle eu-

maalle. Tämä johtuu ilmastosta, teollisuuden rakenteesta, niukoista energialuonnonvaroista

sekä pitkistä etäisyyksistä.

suomi on riippuvainen energiaraaka-aineiden tuonnista. kotimaisten energialähteiden

osuus on vain 30 prosenttia. kaikki muu kuten öljy, kaasu, kivihiili ja ainakin toistaiseksi

myös uraani on tuotava ulkomailta. kotimaassa on lähinnä vain puuenergiaa, vesi-, tuuli- ja

aurinkoenergiaa. näiden ja ydinvoiman ansiosta sähköstä tuotetaan nykyisin noin 60 pro-

senttia ilman kasvihuonepäästöjä. energia on suomen teollisuudelle välttämätön tuotan-

topanos ja kohtuuhintaisen sähkön riittävä saatavuus on perusedellytys suomen teollisuu-

delle. energian saanti täytyy turvata kilpailukykyiseen hintaan. energian hintaan vaikuttavat

energiaveropäätökset täytyy tehdä kauaskantoisesti ottaen huomioon ilmastonsuojelu- ja

energiansäästötavoitteet.

Viimeaikaiset uusiutuvan energian käytön edistämiseksi tarkoitetut erilaisten tukien

ja verojen muutokset muodostavat kokonaisuuden, jonka yhteisvaikutuksia ei vielä kyetä

täysin näkemään. Vaarana on sellaisen uuden tukiaistalouden syntyminen, joka rasittaa

pysyvästi julkista taloutta, nostaa kotimaisen puuraaka-aineen hintaa eikä estä teollisuu-

delle kelvollisen ainespuun päätymistä polttoaineeksi. Bioenergian tukien vaikuttavuus on

tarkistettava ensi vaalikaudella ja arvioitava tukien kokonaisvaikutus bioenergian hyödyntä-

misessä ja kansantaloudessa. on pidettävä huolta siitä, ettei tehokasta, fossiilisiakin polt-

toaineita hyödyntävää sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ajeta vero- tai muilla päätöksillä

alas. sdp on sitoutunut uusiutuvien energialähteiden kansallisten tavoitteiden mukaiseen

lisäämiseen, mutta tukien on oltava kustannustehokkaita ja vaikuttavia.

arktinen ulottuvuus avaa uusia mahdollisuuksia

arktiset ja pohjoiset alueet ovat nousseet uuden taloudellisen ja poliittisen mielenkiinnon

kohteiksi sekä koko maailmassa että suomessa. suomessa valtioneuvosto on hyväksynyt

maallemme arktisen strategian, joka julkaistiin kesällä 2010. myös eu:n arktinen politiikka

on aktivoitunut. suomen kansallinen arktinen strategia julkaistiin kesällä 2010.

kehityksen taustalla ovat erityisesti arktisen merenpohjan huomattavat öljy- ja kaasuva-

rat, joiden hyödyntäminen on kuitenkin teknisesti vaikeaa ja ovat ympäristöriski haavoittu-

valle meriluonnolle. arktiselta alueelta on löydetty myös huomattavia mineraalivaroja, mikä

on johtanut suoranaiseen kaivosryntäykseen mm. pohjois-suomessa ja pohjois-ruotsissa.

arktisten alueiden uusi taloudellinen merkitys sitoo sen yhä tiiviimmin koko maailmantalo-

uteen. pohjois-suomessa uusi kaivostoiminta tarjoaa jo nyt uusia työpaikkoja. Tämä suunta-

us jatkuu, kun nykyisiä valtauksia kehitetään ja uusia valtauksia tehdään.

kaivostoiminnan voimakas nousu ei voi tapahtua siten, että vahvassa nousussa oleva

matkailuelinkeino ja toisaalta luonnonvaraiset elinkeinot sekä niiden tarvitsema ympäris-

tö joutuvat uhanalaisiksi. uuden yritystoiminnan ja ihmisten tarpeet on voitava sovittaa

yhteen.


uusia ratkaisuja infrainvestointien vauhdittamiseksi

suomi tarvitsee pitemmän ajan näkymän liikenneyhteyksien kehittämisestä sekä tasokoro-

tuksen liikenteen rahoitukseen ja ylläpitoon. jo ilmastopäästötavoitteiden toteuttamisen

vuoksi täytyy olla selkeä näkymä siitä, mihin ylläpidetään ja kehitetään nopeita raid-

eyhteyksiä ja mihin yhteydet hoidetaan lentoteitse. ilmastotavoitteiden vuoksi raidey-

hteyksien parantaminen on ensiarvoisen tärkeää. seuraavan vaalikauden avainhankkeita

ovat seinäjoki-oulu – perusparannuksen loppuun saattaminen, pääradan välityskyvyn

parantaminen (Helsinki-Tampere) sekä periaatepäätös pisararadan rakentamisesta.

liikenneväylien kuntoa kehitetään tavoitteena liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden

lisääminen sekä liikenteen päästöjen vähentäminen. etusijalla ovat suuria liikennemääriä

palvelevat ja kustannushyötysuhteeltaan parhaat hankkeet, kuten e18-tie.

suurien investointitarpeiden vuoksi on tarve valmistella uusia, suhdannetilanteesta

riippumattomia rahoitusmalleja sekä etsiä uusia rahoittajia liikenneinvestointien toteutta-

miseen. merkittävät kehittämisinvestoinnit täytyy rahoittaa valtion menokehysten ulko-

puolella.

T&k -rahoitus uudistettava

Talouden kasvun ja elinkeinorakenteen uudistumisen kannalta keskeistä pitkällä aika-

välillä ovat panostukset tieteeseen, tutkimukseen ja kehittämiseen sekä se, miten hyvin

osataan hyödyntää niin kansallisia kuin kansainvälisiä tieteen ja tutkimuksen tuloksia.

suomi on lisännyt rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen vuosittain viimeisen vuosi-

kymmenen ajan.

Tänä aikana ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota siihen, millaisia tuloksia näillä rahoilla

on saatu. julkiset T&k –panostukset on säilytettävä kokonaisuudessaan nykyisellä tasolla,

ja samalla on tehtävä arvio näiden varojen käytön tuloksellisuudesta ja organisoinnista. on

selvitettävä, saataisiinko huipputekniikassa ja tieteessä parempia tuloksia, jos tuki jaettaisiin

keskitetymmin.

kansainvälisten tutkimusten hyödyntämisessä on keskeistä yliopistojen ja korkeakoulu-

jen verkottuminen ja yhteydet ympäröivään maailmaan. kansainvälisyyttä täytyy lisätä eri

keinoin. opiskelija- ja tutkijavaihdosta täytyy tehdä osa kaikkien ammattikorkeakoulujen ja

yliopistojen opiskelijoiden opinto-ohjelmaa. kynnystä vaihtoon lähtemiseen tulee madal-

taa. ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita ja tutkijoita täytyy saada enemmän myös suomeen.

englanninkielistä opetusta täytyy lisätä suomen yliopistoissa ja korkeakouluissa. kansainvä-

lisyyttä ja monipuolisempaa kielten ja kulttuurien opetusta täytyy lisätä kaikkeen koulutuk-

seen peruskoulusta lähtien. suomalaisten osaamisesta pidetään huolta kehittämällä koko

ajan koulutusta ottaen huomioon työelämän muuttuvat tarpeet.

osa yrityksistä ja kunnista ei saa työvoimaa samalla kun iso osa suomalaisista on

työttöminä. Yksi este työvoiman saannille on edelleen kohtuuhintaisten asuntojen puute

ja erityisesti vuokra-asuntojen vähyys. suomi on kautta aikojen tukenut omistusasumista

runsaskätisemmin kuin vuokra-asumista ja siksi suuri osa suomalaisista asuu omistus-

asunnoissa. Työvoiman liikkumisen kannalta omistusasuminen on yksi muuttoa hidastava

tekijä. kasvun kannalta on välttämätöntä lisätä vuokra-asuntojen osuutta asuntokannassa.

suomen täytyy ottaa mallia niistä maista, joissa on pystytty ratkaisemaan vuokra-asuntojen

saatavuus myös kasvukeskuksissa. asumisen tukien painopistettä täytyy siirtää eri tavoin

vuokra-asumiseen.

Tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa tuottavuuden lisäämiseen

suomi ja koko nykyaikainen elinkeinoelämä ovat hyötyneet massiivisesti tieto- ja

viestintäteknologia-sektorin kehityksestä. Tiedonhallinnan nopeus ja rutiinitehtävien

automatisointi ovat lisänneet tuottavuutta toimialasta riippumatta. samalla talous- ja

yhteiskuntaelämä on siirtynyt 24/7 – todellisuuteen, jossa ajantasaisesta tiedosta on tullut

yhä tärkeämpi kilpailutekijä.

uuden tekniikan soveltamisella voidaan lisätä edelleen työn tuottavuutta eri toimialoil-

la. kaikkien suomalaisten osaamisesta ja edellytyksistä hyödyntää ja käyttää uutta tekniik-

kaa on huolehdittava paremmin. julkisen vallan toimin täytyy turvata kattavat ja riittävän

nopeat tietoliikenneyhteydet kaikkialla asutussa suomessa. Vuoteen 2015 mennessä jo-

kaisen yrityksen toimipaikan ja kotitalouden maksimietäisyys nopeasta laajakaistaverkosta

tulisi olla enintään kaksi kilometriä. on suosittava avoimeen lähdekoodiin perustuvien rat-

kaisujen kehittämistä. nopeasti kehittyvä tietotalous integroi palvelujen käyttäjät mukaan

suunnitteluun ja kehittämistyöhön.

ajankohtaisia tietoyhteiskuntahaasteita elinkeinoelämän kannalta ovat nettikauppaan,

sähköiseen tunnistamiseen, sähköiseen laskutukseen ja maksamiseen liittyvät kysymykset

sekä hallinnon näkökulmasta tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen julkisissa palve-


luissa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, opetuksessa ja koulutuksessa.

sähköisten julkisten palvelujen päällekkäisyys ja jälkeenjääneisyys tulee poistaa. koko

julkisen sektorin sähköisten palveluiden ja tiedonhallintaprosessien kehittäminen on

annettava yhden tahon johdettavaksi ja organisoitava yhteen paikkaan. lähtökohtana on,

että hyvin toimivien sähköisten palvelujen täytyy olla loppukäyttäjän saatavissa yhdestä

paikasta ja viranomaiset selviävät yhdellä kirjauksella palvelutapahtumaa kohden. kansalli-

nen terveysarkisto täytyy saada käyttöön mahdollisimman pian.

laadukkaat peruspalvelut hyvinvointiyhteiskunnan perustana

Hyvinvoivat kansalaiset ovat keskeisin työelämän menestystekijä. kaiken kasvupolitiikan

keskiössä on inhimillisen ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen. Vahva, pohjoismaisen mal-

lin mukaan toimiva hyvinvointiyhteiskunta on sosiaalisen pääoman luojana tärkeä kasvun

avain. sen toimintakyvystä täytyy pitää huolta.

Hyvinvointipalveluiden merkitys kasvulle ja työllisyydelle sekä yhteiskunnalliselle

oikeudenmukaisuudelle on suuri. kattavat ja laadukkaat terveyspalvelut, hyvä sosiaaliturva,

laadukas koulutus sekä julkinen vastuu hyvinvoinnista luovat edellytykset kestävälle talous-

kasvulle. kunnat ovat etenkin palvelutuotantonsa kautta merkittävä työllistäjä.

on tärkeää kyetä vahvistamaan yhteisiä julkisia palveluita ja parantamaan niiden laatua.

julkisen talouden vajeen vuoksi laadun parantaminen täytyy tehdä pääosin nykyisillä

voimavaroilla. Yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut voivat täydentää julkista palvelutar-

jontaa. kahden tai kolmen kerroksen palveluita ei saa syntyä. kuntien omassa toiminnassa

on entistä enemmän kannustettava innovaatioihin ja parempien toimintatapojen kehittä-

miseen.

julkisten palvelujen tuottavuuden parantaminen niin kunnissa kuin valtionhallinnossa

on välttämätöntä julkisen talouden voimavarojen rajallisuuden ja työikäisen työvoiman

vähenemisen vuoksi. Tuottavuuden parantaminen ei saa merkitä kaavamaista henkilöstön

vähentämistä. julkisten palveluiden henkilöstölle on taattava mahdollisuus tehdä työn-

sä hyvin. luokkakokoja kasvattamalla tai hoitajien ja hätäkeskushenkilökunnan määrää

vähentämällä voidaan pienentää työvoimakustannuksia, mutta tällöin kyseessä ei ole aito

tuottavuuden parantaminen vaan palvelujen laadun heikentäminen. on kiinnitettävä

riittävä huomio palvelujen laatuun ja vaikuttavuuteen. julkisten palvelujen tuottavuutta

voidaan edistää mm. paremmalla johtamisella, uuden teknologian hyödyntämisellä sekä

organisoimalla toimintoja uudelleen.

Vaalikaudella 2007 - 2011 toteutettu valtion tuottavuusohjelma on muuttunut henki-

löstön supistamisohjelmaksi, eikä sillä ole saatu toivottuja tuloksia. ohjelma on heikentänyt

palveluja ja vaikeuttanut mm. harmaan talouden torjuntaa. Tuottavuusohjelman toteut-

tamisen seurauksena valtionhallinnon henkilöstömäärää on viime vuosina vähennetty

voimakkaasti. Tavoitteena on ollut lähes 10 000 henkilötyövuoden vähennys aikavälillä

2005 - 2011.

Vuosina 2007 -2011 toteutetusta tuottavuusohjelmasta täytyy luopua ja valtion hallin-

toa täytyy kehittää kestävän tuottavuuden (keTu) hankkeessa hahmotelluilla toiminnalli-

sesti ja taloudellisesti kestävillä periaatteilla. julkisen sektorin tuottavuuden mittaamisessa

täytyy ottaa käyttöön paremmin laatua ja vaikuttavuutta kuvaavia mittareita.

Terveempi kuntarakenne tehokkaan palvelutuotannon edellytyksenä

sosialidemokraatit lähtevät siitä, että suomalainen hallintojärjestelmä rakentuu kahden

pilarin, valtion ja kuntien varaan. päätöksentekorakenteiden on oltava mahdollisimman sel-

keitä ja läpinäkyviä. Vallan, varojen ja vastuun on sijaittava palveluiden järjestämisen osalta

samassa paikassa. monimutkaisten hallintorakenteiden purkaminen vahvistaa demokra-

tiaa, parantaa palveluita ja saa aikaan tehokkuushyötyjä. Vahva peruskunta rakentuu

työssäkäyntialueen varaan, on toiminnallisesti eheä ja taloudellisesti itsenäinen ja vahva.

Tavoitteena on oltava nykyistä selkeämpi kuntarakenne, joka mahdollistaa järkevän palve-

lutuotannon ja yhdyskuntasuunnittelun sekä ehkäisee haitallista kilpailua kuntien välillä.

kohti laajempia työmarkkinaratkaisuja

keskeinen talouskasvun edellytys on vakaat työmarkkinat ja työrauha. Tavoitteena tulee

olla kansallista eheyttä lisäävä, kokoava tulopolitiikka. Yhteiskunnan täytyy olla aktiivinen

toimija tuettaessa pitkäjänteistä, työmarkkinoiden vakautta lisäävää sopimuspolitiikkaa,

joka ottaa huomioon tuottavuuden kehityksen sekä turvaa palkansaajien myönteisen

ostovoiman kehityksen. laajat työmarkkinaratkaisut ovat omiaan ankkuroimaan kotimaisia

inflaatiopaineita ja vahvistamaan näin myös kilpailukykyä.

sosialidemokraatit haluavat tuoda suomalaisille työmarkkinoille laajempaa yhteistyötä,

yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista ja tätä kautta vakautta ja luottamusta. keskeinen väline


työmarkkina- ja sopimuspolitiikan elvyttämisessä on kolmikantainen valmistelu- ja pää-

töksentekomenettely. kolmikanta vaatii toimiakseen aitoa luottamusta ja eri osapuolten

näkemysten yhteensovittamista.

Globaali talouden toimintaympäristö haastaa nykyistä työmarkkinajärjestelmää ja aset-

taa sille uusiutumisvaateita. Toimivassa sopimusyhteiskunnassa neuvottelevien osapuol-

ten väliset voimasuhteet ovat tasapainossa. sopimusjärjestelmän on perustuttava myös

jatkossa mahdollisimman tasa-arvoiset työehdot ja vähimmäisansiokehityksen turvaaviin

kattaviin työehtosopimuksiin.

paikallinen sopiminen edellyttää sitä, että paikallisella tasolla on aito ja tasapuolinen

neuvotteluasetelma. nykyisellään vain harvoilla työpaikoilla nämä valmiudet ovat olemas-

sa. paikallinen sopiminen aidon tasavertaisesta lähtökohdasta, yhtäläisin tiedoin ja taidoin

sopijatahojen kesken voi parhaimmillaan lisätä palkansaajien vaikuttavuutta itseään koske-

viin asioihin.

Työllisyyttä ja kasvua tukeva talouspolitiikka tasaa tuloeroja siltä osin kuin työttömät

saavat töitä ja pääsevät elättämään ansiotuloilla itsensä ja perheensä. aktiiviset työllistämis-

ja koulutustoimet vaikuttavat samaan suuntaan. oikeudenmukaisempaa tulonjakoa tulee

edistää myös palkkapolitiikalla. samalla työtulojen osuus koko kansantulosta suhteessa

pääomatuloihin pitää saada kasvuun, jotta varsinaisia tuloksen tekijöitä palkitaan oikeu-

denmukaisemmin. Tuottavuuteen sidotut palkkauksen muodot kuten tulos- ja voitto-

palkkiot voivat myös toimia paikallisella tasolla tuloksia oikeudenmukaisemmin jakavina

välineinä.

www.sdp.fi sdp. Kansan edustaja.

Hyvinvointiyhteiskunta on vapauksien, velvollisuuksien ja tasavertaistenmahdollisuuksien yhteisö, jossa oikeuksien ja vastuun tasapaino toteutuu.

Kalevi Sorsa teoksessa Ihmisiä, ilmiöitä (2000)

””

työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta

Documents