työn ja sen tekijän puolesta
DESCRIPTION
SAK:n tavoitteet vaalikaudelle 2011–2015 Meillä ei ole varaa menettää kenenkään työpanosta. Ketään ei kannata jättää kouluttamatta, ei päästää ketään syrjäytymään eikä antaa yhdenkään työttömyyden pitkittyä. Muun muassa tällaisia tavoitteita SAK esittää kuluvalle vaalikaudelle.TRANSCRIPT
SAK:N TAVOITTEET VAALIKAUDELLE 2011–2015
PAINO VALKEALAN PAINOKARELIA 2011
ISBN 978-951-714-269-4
FAKTOJA
MAAILMASSA ON 3 200 MILJOONAA TYÖNTEKIJÄÄ.
KIINASSA ON 780 MILJOONAA TYÖNTEKIJÄÄ.
INTIASSA ON 450 MILJOONAA TYÖNTEKIJÄÄ.
YHDYSVALLOISSA ON 160 MILJOONAA TYÖNTEKIJÄÄ.
SUOMESSA ON 2,7 MILJOONAA TYÖNTEKIJÄÄ. 1
JOHTOPÄÄTÖKSET
Työvoima on Suomessa niukka voimavara.
Meillä ei ole varaa menettää kenenkään työpanosta. Ketään ei kannata jättää kouluttamatta, ei päästää ketään syrjäytymään eikä antaa yhdenkään työttömän työttömyyden pitkittyä.
Suomen kilpailukyky rakentuu jatkossa entistäkin vahvemmin osaavan, ammatistaan ylpeän ja työssään viihtyvän työvoiman varaan.
Kansainvälinen taloustaantuma ja yhä jatkuva talouden epävarmuus yhdistettynä histori-alliseen Suomen väestörakenteen muutokseen tekevät näistä eduskuntavaaleista poikke-uksellisen tärkeät. Edessä on väistämättä Suomen ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kohtalonkysymysten käsittely.
Suomeen tarvitaan hallitus, jonka ohjelman punaisena lankana on toimiminen työn ja sen tekijän puolesta.
1 Lähde Maailmanpankki. Tässä ”työntekijällä” tarkoitetaan työvoimaa (labour force), sisältäen sekä työlliset että työttömät.
6 VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVA 376.1 Työurienpidentämiseenkestävälinja 37
6.2 Työttömyysturvastatyömarkkinaturvaksi 38
6.3 Asumistukeajatyömarkkinatukeaparannettava 39
6.4 Joustavatjariittävätperhevapaat 40
6.5 Tapaturmavakuutuksenuudistaminen 40
6.6 Terveydenhuollonvahvistaminenkaventaaterveyseroja 40
7 SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA 437.1 Lisääinnovaatioitajakasvuyrityksiä 43
7.2 Parempaaomistajapolitiikkaa 43
7.3 Kasvunmahdollisuudetotettavakäyttöön 43
7.4 Palvelujenmerkityskorostuu 44
7.5 Liikennepolitiikkapitkäjänteiseksi 44
7.6 Ilmasto-jaenergiapolitiikkaaSuomenedunmukaisesti 45
7.7 Kilpailupolitiikka 46
7.8 Asuntopolitiikkaantarmoa 46
8 VAHVA EUROOPPA – REILU GLOBALISAATIO 508.1 Euroopansosiaalistamalliaonkehitettävä 50
8.2 Reiluglobalisaatioedellyttääpelisääntöjä 50
8.3 Kauppa-jakehityspolitiikallavoidaantukeaköyhyydenvähentämistä 51
9 KOLMIKANTA – SUOMEN SALAINEN ASE 539.1 Uudistuvakolmikanta–työmarkkinakoordinaatiotatarvitaan 53
9.2 Sopimistakeskustasolla,liittotasollasekäpaikallisesti 53
SAK:N VAALITAVOITTEET / SISÄLLYS 05
SISÄLLYS
1 TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA 71.1 Kriisinjälkeenedessätasapainotus 7
1.2 Kuntatalouttavahvistettava 8
1.3 Hyvinvointirahoitetaanveroilla 9
1.4 Harmaatalouskuriin 11
1.5 Tuottavuusohjelmaarvioitavauudelleen 12
2 TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA 142.1 Työvoimapolitiikanpäivitys:aktivointiasteeksivähintään30% 15
2.2 Työvoimapolitiikanrahoitusonuudistettava 17
2.3 Laatuatyövoimapolitiikkaan 17
2.4 Nuorettyöttömättyöhönjakoulutukseen 18
2.5 Paikallisinvoimintehokkaaseentyönvälitykseen 18
2.6 Kaikkipelaa–kaikkientyöpanostatarvitaan 18
3 KAIKILLE AMMATTITUTKINTO 213.1 Työnantajillelisäävastuutatyöntekijöidenosaamisenparantamisesta 21
3.2 Laadukkaampaaaikuiskoulutustatyöikäistentarpeisiin 22
3.3 Kaikillenuorilleammatti 23
3.4 Opintoihinsiirtymistänopeutettavajakoulutusaikojalyhennettäväyliopistoissa 24
4 PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA 264.1 Työajatelämäntilanteenmukaan 26
4.2 Työehdotkuntoontyönteettämisenmuodostariippumatta 27
4.3 Tasa-arvoajayhdenvertaisuuttatyöelämään 29
4.4 Työsuojelujatyöterveyskuntoon 29
4.5 Ammattiliitoillekanneoikeus 30
5 SUOMESSA TÖISSÄ SUOMALAISIN TYÖEHDOIN 335.1 Tilastointiakehitettävä 33
5.2 Kotouttaminenonavain–sitäontarjottavamyöstyönvuoksimuuttaville 33
5.3 Kahdenkerroksentyömarkkinatontorjuttava 34
04 SAK:N VAALITAVOITTEET / SISÄLLYS
6 VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVA 376.1 Työurienpidentämiseenkestävälinja 37
6.2 Työttömyysturvastatyömarkkinaturvaksi 38
6.3 Asumistukeajatyömarkkinatukeaparannettava 39
6.4 Joustavatjariittävätperhevapaat 40
6.5 Tapaturmavakuutuksenuudistaminen 40
6.6 Terveydenhuollonvahvistaminenkaventaaterveyseroja 40
7 SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA 437.1 Lisääinnovaatioitajakasvuyrityksiä 43
7.2 Parempaaomistajapolitiikkaa 43
7.3 Kasvunmahdollisuudetotettavakäyttöön 43
7.4 Palvelujenmerkityskorostuu 44
7.5 Liikennepolitiikkapitkäjänteiseksi 44
7.6 Ilmasto-jaenergiapolitiikkaaSuomenedunmukaisesti 45
7.7 Kilpailupolitiikka 46
7.8 Asuntopolitiikkaantarmoa 46
8 VAHVA EUROOPPA – REILU GLOBALISAATIO 508.1 Euroopansosiaalistamalliaonkehitettävä 50
8.2 Reiluglobalisaatioedellyttääpelisääntöjä 50
8.3 Kauppa-jakehityspolitiikallavoidaantukeaköyhyydenvähentämistä 51
9 KOLMIKANTA – SUOMEN SALAINEN ASE 539.1 Uudistuvakolmikanta–työmarkkinakoordinaatiotatarvitaan 53
9.2 Sopimistakeskustasolla,liittotasollasekäpaikallisesti 53
SAK:N VAALITAVOITTEET / SISÄLLYS 05
SISÄLLYS
1 TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA 71.1 Kriisinjälkeenedessätasapainotus 7
1.2 Kuntatalouttavahvistettava 8
1.3 Hyvinvointirahoitetaanveroilla 9
1.4 Harmaatalouskuriin 11
1.5 Tuottavuusohjelmaarvioitavauudelleen 12
2 TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA 142.1 Työvoimapolitiikanpäivitys:aktivointiasteeksivähintään30% 15
2.2 Työvoimapolitiikanrahoitusonuudistettava 17
2.3 Laatuatyövoimapolitiikkaan 17
2.4 Nuorettyöttömättyöhönjakoulutukseen 18
2.5 Paikallisinvoimintehokkaaseentyönvälitykseen 18
2.6 Kaikkipelaa–kaikkientyöpanostatarvitaan 18
3 KAIKILLE AMMATTITUTKINTO 213.1 Työnantajillelisäävastuutatyöntekijöidenosaamisenparantamisesta 21
3.2 Laadukkaampaaaikuiskoulutustatyöikäistentarpeisiin 22
3.3 Kaikillenuorilleammatti 23
3.4 Opintoihinsiirtymistänopeutettavajakoulutusaikojalyhennettäväyliopistoissa 24
4 PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA 264.1 Työajatelämäntilanteenmukaan 26
4.2 Työehdotkuntoontyönteettämisenmuodostariippumatta 27
4.3 Tasa-arvoajayhdenvertaisuuttatyöelämään 29
4.4 Työsuojelujatyöterveyskuntoon 29
4.5 Ammattiliitoillekanneoikeus 30
5 SUOMESSA TÖISSÄ SUOMALAISIN TYÖEHDOIN 335.1 Tilastointiakehitettävä 33
5.2 Kotouttaminenonavain–sitäontarjottavamyöstyönvuoksimuuttaville 33
5.3 Kahdenkerroksentyömarkkinatontorjuttava 34
04 SAK:N VAALITAVOITTEET / SISÄLLYS
1 TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄTALOUSKASVUA
Kansainvälisen talouskriisin jäljiltä Suomen työllisyys on alentunut ja tuotanto pudonnut kauas aiemmalta kasvu-uraltaan. Valtion velka kasvaa ja väestön ikääntyminen alkaa todella näkyä talouselämässä. Julkinen talous voidaan tasapainottaa vain työllistävällä ja kestävällä talouskasvulla, maltillisella verotuksen korottamisella ja suurista menonlisäyksistä pidättymällä. Hyvissä olosuhteissa valtiontalous saadaan tasapainoon ensi vaalikaudella.
Kuluvavaalikausialkoitaloudellisestiupeissamerkeissä:nopeankasvunkausijatkuijatyöl-lisyydessäoltiinetenemässäkohtipohjoismaisiatäystyöllisyyslukemia.Taloudenhyvätajatkuitenkinloppuivat2008,jolloinYhdysvaltainasuntoluottomarkkinoiltaalkanutfinanssikriisilevisikokomaailmaan.Loppuvuodesta2008finanssikriisimuuttuikokotalouttakoskevaksikriisiksijalopulta2009työllisyyskriisiksi.
1.1 KRIISIN JÄLKEEN EDESSÄ TASAPAINOTUS
Suomieitotisestiselvinnyttalouskriisistäkuinkoiraveräjästä.Vientivetoisenamaanako-konaistuotantommeromahtivuonna2009noin8prosenttia,kuntalouskriisinaikaansaamaepävarmuusjäädyttiinvestointitoimintaaympärimaailmaa.Työmarkkinoillatilanneheikke-ni,muttakaikeksionneksieiniinpahastikuin8prosentinkokonaistuotannonpudotusolisiantanutaiheenodottaa.Työllistenlukumääräsupistuitaantumanjohdostanoin100000hengellä,mikätokionsekinkorkealuku.
130125120115110105100
95908580
1996
1997
1998
1999
20002001
20022003
20042005
20062007
20082009
2010
KUVA 1. SUOMEN KOKONAISTUOTANNON TASO 1996–2010. INDEKSI, 2000=100.
Lähde: Tilastokeskus.
SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA 07
1 TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄTALOUSKASVUA
Kansainvälisen talouskriisin jäljiltä Suomen työllisyys on alentunut ja tuotanto pudonnut kauas aiemmalta kasvu-uraltaan. Valtion velka kasvaa ja väestön ikääntyminen alkaa todella näkyä talouselämässä. Julkinen talous voidaan tasapainottaa vain työllistävällä ja kestävällä talouskasvulla, maltillisella verotuksen korottamisella ja suurista menonlisäyksistä pidättymällä. Hyvissä olosuhteissa valtiontalous saadaan tasapainoon ensi vaalikaudella.
Kuluvavaalikausialkoitaloudellisestiupeissamerkeissä:nopeankasvunkausijatkuijatyöl-lisyydessäoltiinetenemässäkohtipohjoismaisiatäystyöllisyyslukemia.Taloudenhyvätajatkuitenkinloppuivat2008,jolloinYhdysvaltainasuntoluottomarkkinoiltaalkanutfinanssikriisilevisikokomaailmaan.Loppuvuodesta2008finanssikriisimuuttuikokotalouttakoskevaksikriisiksijalopulta2009työllisyyskriisiksi.
1.1 KRIISIN JÄLKEEN EDESSÄ TASAPAINOTUS
Suomieitotisestiselvinnyttalouskriisistäkuinkoiraveräjästä.Vientivetoisenamaanako-konaistuotantommeromahtivuonna2009noin8prosenttia,kuntalouskriisinaikaansaamaepävarmuusjäädyttiinvestointitoimintaaympärimaailmaa.Työmarkkinoillatilanneheikke-ni,muttakaikeksionneksieiniinpahastikuin8prosentinkokonaistuotannonpudotusolisiantanutaiheenodottaa.Työllistenlukumääräsupistuitaantumanjohdostanoin100000hengellä,mikätokionsekinkorkealuku.
130125120115110105100
95908580
1996
1997
1998
1999
20002001
20022003
20042005
20062007
20082009
2010
KUVA 1. SUOMEN KOKONAISTUOTANNON TASO 1996–2010. INDEKSI, 2000=100.
Lähde: Tilastokeskus.
SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA 07
löstönasemaonturvattavamuutostilanteissasäilyttäenennallaannykyisenpuitelainsään-nöksethenkilöstönasemasta,vaikutusmahdollisuuksistajamuutostilanteidenkatsomisestaliikkeenluovutuksiksi.
Kuntakoonkasvattaminenmahdollistaapalvelurakenteenkehittämisenkansanvaltaisessaohjauksessa.Ylikunnallistenmallienongelmanaonvarsinaisenpäätösvallankarkaaminenhahmottomilleyhtymille,verkostoillejayhtiöille.Suuremmillakunnillaonuseinparemmatmahdollisuudetkehittäähankintaosaamistaan.Tällöinkunnatvoivatryhdistäytyämarkkinaval-lankäytössäjaasettaahankinnoissaanenemmänpainettahintakehityksenhillintään.Kuntienomapalvelutuotantoonsäilytettävä,jasitäonhyväverratamarkkinatoimijoihinhinnanjalaaduntarkkailemiseksisekäkunnanomissapalveluissaettäostopalveluissa.Kunnatovatkantaneetvastuutamm.osatyökykyistentyöllistämisessäjajoskilpailutustahalutaanjatkaa,tuleetätäsosiaalistavastuutaedellyttääkaikiltakilpailuunosallistuvilta.
Kuntatalouttatuleevahvistaavastaamaankasvaneitajakasvaviapalveluvelvoitteita.Uusiapalveluvelvoitteitaeisaalisätäkunnilleilmanasianmukaistenvoimavarojenosoittamista.Kuntienosuuksiatuloveroistaontarkasteltavasekätarvittaessanostettavajakiinteistöveronveropohjaalaajennettava.Jäteverontuotostaosavoidaanohjatakunnille.Valtionosuus-järjestelmääonedelleentarvekehittääselkeämmäksijakannustavammaksi.Järjestelmäntulisiohjatakuntarakenteeneheyttämiseenjaomaantoimeliaisuuteenelinkeinopolitiikassa,unohtamattasyrjäisimpienkuntienerityisongelmia.
1.3 HYVINVOINTI RAHOITETAAN VEROILLA
Suomenverotustakehitettäessäonlähtökohtanaoltavariittävienverotulojenkerääminenjulkistenpalvelujenjasosiaaliturvanylläpitämiseksijakehittämiseksi2.Verotulotonke-rättäväprogressiivisuudenperiaatettanoudattaenelisiten,ettäsuuremmanveronmaksu-kyvynomaavienverotusonkorkeampaakuinvähäisemmänveronmaksukyvynomaavilla.Tuloerojentasaaminenonverotuksentärkeätehtävä,jaSuomenverotustaonmuutettavaprogressiivisemmaksi.
Työllisyyssyistäansiotulojenverotuksenyleistäkiristämistätulisivälttääerityisestipieni-jakeskituloisilla.Verotuksessaonpyrittäväkompensoimaanyleisenansiotasonnousustaaiheutuvaverotuksenautomaattinenkiristyminen.Työeläkemaksujenjosovitutkorotuksetjatulevaisuudenkorotustarveaiheuttavatpaineitapalkansaajienpakollistenmaksujenki-ristymiseen.Lähtökohtanaon,ettäpalkansaajientyöeläkemaksunnousukompensoidaantuloverotuksessa.
Koskaansiotuloerotovatkasvaneetjaveronmaksukykyonkasvanuterityisestipalkkahaitarinyläpäässä,valtiontuloveroasteikkoonvoidaanlisätäuusituloporras,jossaverotettavanan-siotulonrajaon150000euroa.Ansiotulojenmuuntamistapääomatuloiksivoidaanvähentäämuuttamallaosinkoverotusprogressiiviseksi.Pääomatuloverotussovitetaanyhteenuuden
2SAK on julkaissut verotuksesta myös oman puheenvuoron: Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjauk-set 2011–2015, lokakuu 2010.
09SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUASAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA
Työllisyydenjatuotannontasonpudotusjääjäytämäänjulkistatalouttapidemmäksiaikaa.Koskatyövoimapolitiikanpassiivisuudenvuoksipitkäaikais-januorisotyöttömyyspääsivättaantumanaikanakasvamaan,tuleetyöllisyystilanteenpalautuminenkestämäänvalitettavankauan.Seuraavaltahallitukseltaodotetaankinreippaampaaotettatyövoimapolitiikanuudis-tamisessajatyömarkkinoidenkohtaanto-ongelmienratkaisemisessa.
Julkinentalousvoidaantasapainottaajasenkestävyyttävahvistaavainnostamallatyölli-syysastetta.Työllisyysasteennousumerkitseepidempiätyöuria,enemmänverotulojajavähemmäntyöttömyydestäaiheutuviasosiaalimenoja.Työllisyysvoinoustavainriittävänjatyöllistäväntalouskasvunvallitessa.JokauankäynnissäollutSuomenelinkeinorakenteenasteittainenmuuttuminenpalveluvaltaisemmaksi,myösteollisuuslähtöisiksipalveluiksi,edis-tääkasvuntyöllistävyyttä.
Keinotjulkisentaloudentasapainottamiseksiovatjärjestyksessäseuraavat:Tärkeintäonedistäätalouspolitiikallariittäväätaloudenjatyöllisyydenkasvua.Ensivaalikaudellakeski-määrinkolmenprosentinkasvuvauhdinsaavuttaminenluomahdollisuudenvaltiontaloudentasapainottamiseenvaalikaudenaikana.Toiseksiuudistetaanverotustasiten,ettäverotulotkasvavatmaltillisestijaverotuksenkokonaisuusmuuttuuprogressiivisemmaksi.Kolmanneksiharkitaanmenojatarkoinjapyritäänpriorisoimaanniitäsiten,ettäkaikkiapalvelevanhyvin-vointiyhteiskunnanperustehtäväteivätkärsi.
1.2 KUNTATALOUTTA VAHVISTETTAVA
Kuntientalousonnytsuhdanteenparanemisenmyötäkohentunut,muttapidempiaikaisiarakennekysymyksiäonedelleenavoinna.Kunnatottavatväestönikääntymisenvaikutuksetensinvastaankasvavanahyvinvointipalvelujentarpeena.Kuntarakenteenjärkeistämisenjakuntakoonkasvattamisentuleeollayksivastauskuntienasemanvahvistamiseksi.Henki-
2600
2500
2400
2300
2200
2100
2000
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
20002001
20022003
20042005
20062007
20082009
2010
KUVA 2. TYÖLLISTEN LUKUMÄÄRÄ 1990–2010, 1 000 HENKEÄ, 12 KK LIUKUVA KESKIARVO
Lähde: Tilastokeskus.
08
löstönasemaonturvattavamuutostilanteissasäilyttäenennallaannykyisenpuitelainsään-nöksethenkilöstönasemasta,vaikutusmahdollisuuksistajamuutostilanteidenkatsomisestaliikkeenluovutuksiksi.
Kuntakoonkasvattaminenmahdollistaapalvelurakenteenkehittämisenkansanvaltaisessaohjauksessa.Ylikunnallistenmallienongelmanaonvarsinaisenpäätösvallankarkaaminenhahmottomilleyhtymille,verkostoillejayhtiöille.Suuremmillakunnillaonuseinparemmatmahdollisuudetkehittäähankintaosaamistaan.Tällöinkunnatvoivatryhdistäytyämarkkinaval-lankäytössäjaasettaahankinnoissaanenemmänpainettahintakehityksenhillintään.Kuntienomapalvelutuotantoonsäilytettävä,jasitäonhyväverratamarkkinatoimijoihinhinnanjalaaduntarkkailemiseksisekäkunnanomissapalveluissaettäostopalveluissa.Kunnatovatkantaneetvastuutamm.osatyökykyistentyöllistämisessäjajoskilpailutustahalutaanjatkaa,tuleetätäsosiaalistavastuutaedellyttääkaikiltakilpailuunosallistuvilta.
Kuntatalouttatuleevahvistaavastaamaankasvaneitajakasvaviapalveluvelvoitteita.Uusiapalveluvelvoitteitaeisaalisätäkunnilleilmanasianmukaistenvoimavarojenosoittamista.Kuntienosuuksiatuloveroistaontarkasteltavasekätarvittaessanostettavajakiinteistöveronveropohjaalaajennettava.Jäteverontuotostaosavoidaanohjatakunnille.Valtionosuus-järjestelmääonedelleentarvekehittääselkeämmäksijakannustavammaksi.Järjestelmäntulisiohjatakuntarakenteeneheyttämiseenjaomaantoimeliaisuuteenelinkeinopolitiikassa,unohtamattasyrjäisimpienkuntienerityisongelmia.
1.3 HYVINVOINTI RAHOITETAAN VEROILLA
Suomenverotustakehitettäessäonlähtökohtanaoltavariittävienverotulojenkerääminenjulkistenpalvelujenjasosiaaliturvanylläpitämiseksijakehittämiseksi2.Verotulotonke-rättäväprogressiivisuudenperiaatettanoudattaenelisiten,ettäsuuremmanveronmaksu-kyvynomaavienverotusonkorkeampaakuinvähäisemmänveronmaksukyvynomaavilla.Tuloerojentasaaminenonverotuksentärkeätehtävä,jaSuomenverotustaonmuutettavaprogressiivisemmaksi.
Työllisyyssyistäansiotulojenverotuksenyleistäkiristämistätulisivälttääerityisestipieni-jakeskituloisilla.Verotuksessaonpyrittäväkompensoimaanyleisenansiotasonnousustaaiheutuvaverotuksenautomaattinenkiristyminen.Työeläkemaksujenjosovitutkorotuksetjatulevaisuudenkorotustarveaiheuttavatpaineitapalkansaajienpakollistenmaksujenki-ristymiseen.Lähtökohtanaon,ettäpalkansaajientyöeläkemaksunnousukompensoidaantuloverotuksessa.
Koskaansiotuloerotovatkasvaneetjaveronmaksukykyonkasvanuterityisestipalkkahaitarinyläpäässä,valtiontuloveroasteikkoonvoidaanlisätäuusituloporras,jossaverotettavanan-siotulonrajaon150000euroa.Ansiotulojenmuuntamistapääomatuloiksivoidaanvähentäämuuttamallaosinkoverotusprogressiiviseksi.Pääomatuloverotussovitetaanyhteenuuden
2SAK on julkaissut verotuksesta myös oman puheenvuoron: Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjauk-set 2011–2015, lokakuu 2010.
09SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUASAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA
Työllisyydenjatuotannontasonpudotusjääjäytämäänjulkistatalouttapidemmäksiaikaa.Koskatyövoimapolitiikanpassiivisuudenvuoksipitkäaikais-januorisotyöttömyyspääsivättaantumanaikanakasvamaan,tuleetyöllisyystilanteenpalautuminenkestämäänvalitettavankauan.Seuraavaltahallitukseltaodotetaankinreippaampaaotettatyövoimapolitiikanuudis-tamisessajatyömarkkinoidenkohtaanto-ongelmienratkaisemisessa.
Julkinentalousvoidaantasapainottaajasenkestävyyttävahvistaavainnostamallatyölli-syysastetta.Työllisyysasteennousumerkitseepidempiätyöuria,enemmänverotulojajavähemmäntyöttömyydestäaiheutuviasosiaalimenoja.Työllisyysvoinoustavainriittävänjatyöllistäväntalouskasvunvallitessa.JokauankäynnissäollutSuomenelinkeinorakenteenasteittainenmuuttuminenpalveluvaltaisemmaksi,myösteollisuuslähtöisiksipalveluiksi,edis-tääkasvuntyöllistävyyttä.
Keinotjulkisentaloudentasapainottamiseksiovatjärjestyksessäseuraavat:Tärkeintäonedistäätalouspolitiikallariittäväätaloudenjatyöllisyydenkasvua.Ensivaalikaudellakeski-määrinkolmenprosentinkasvuvauhdinsaavuttaminenluomahdollisuudenvaltiontaloudentasapainottamiseenvaalikaudenaikana.Toiseksiuudistetaanverotustasiten,ettäverotulotkasvavatmaltillisestijaverotuksenkokonaisuusmuuttuuprogressiivisemmaksi.Kolmanneksiharkitaanmenojatarkoinjapyritäänpriorisoimaanniitäsiten,ettäkaikkiapalvelevanhyvin-vointiyhteiskunnanperustehtäväteivätkärsi.
1.2 KUNTATALOUTTA VAHVISTETTAVA
Kuntientalousonnytsuhdanteenparanemisenmyötäkohentunut,muttapidempiaikaisiarakennekysymyksiäonedelleenavoinna.Kunnatottavatväestönikääntymisenvaikutuksetensinvastaankasvavanahyvinvointipalvelujentarpeena.Kuntarakenteenjärkeistämisenjakuntakoonkasvattamisentuleeollayksivastauskuntienasemanvahvistamiseksi.Henki-
2600
2500
2400
2300
2200
2100
2000
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
20002001
20022003
20042005
20062007
20082009
2010
KUVA 2. TYÖLLISTEN LUKUMÄÄRÄ 1990–2010, 1 000 HENKEÄ, 12 KK LIUKUVA KESKIARVO
Lähde: Tilastokeskus.
08
Ympäristöverotuksellaonoltavaensisijassaympäristöystävällisyyteenliittyvätperusteet.Senonohjattavakotitalouksienjayritystentoimintaavähemmänsaastuttavaanjatehokkaamminresurssejahyödyntäväänsuuntaan.Energiaverojenjamuidenympäristöverojenosuuttaverotulojenrakenteessaeipidäpitkälläaikavälillämerkittävästikasvattaa.Energiaverojenkauttatapahtuvaaohjaustatuleekehittääerityisestipäästökaupanulkopuolisillasektoreilla.Energiateollisuudenjaenergiaintensiivisenteollisuudenosaltapäästöjenvähentämisentuleetapahtuaensisijassapäästökaupanavulla.
1.4 HARMAA TALOUS KURIIN
Harmaastataloudestaontullutongelma,jokaheikentäämahdollisuuksiammeylläpitääkansa-laistenarvostamialaadukkaitajulkisiapalveluja3.Se,ettämaassammetyöskenteleepysyväis-luontoisestisatojaulkomaisiayrityksiäjakymmeniätuhansiatyöntekijöitäkuudenkuukaudenjaksoissavaillatodellistaverovelvollisuutta,eiolehyväksyttävää.Markkinoillaseonaiheutta-nutkilpailuhäiriön,jokavinouttaayritystenvälisenkilpailuasetelmanveronkiertäjieneduksi.Laajallaharmaallataloudellaonmyösyleinenveronmaksumoraaliaheikentävävaikutus.
Harmaantaloudenrajoittaminenonnostettavaseuraavanhallituksenasialistankärkeen.Ve-tovastuutulostavoitteidenasettamisestaonannettavavalmisteltavanaolevanselvitysyksikönvastuulle,jokakoordinoiviranomaistenvälistätoimintaa.Kiireellistävalmisteluatarvitaanrajatustiverovelvollistenulkomaalaistentyöntekijöidenverovastuuntäsmentämiseksi,ar-vonlisäverollakeinottelunrajoittamiseksijahallintorekisterienavaamiseksisiten,ettämyöspääomatulojasaavattahottulevatidentifioiduiksikutenmuutkinverovelvolliset.
Tilaajavastuutaonkehitettäväsiten,ettätilaajavastaaalihankkijankanssayhteisvastuullisestialihankkijanpalveluksessaolevientyöntekijöidenpalkoista,veroista,sosiaalimaksuistajaeläk-keistä.Selonottovelvollisuuttalaajennetaanmm.siten,ettätilaajanonsopimustatehdessäänesimerkiksiurakkahinnanperusteellaarvioitava,aikookosopimuskumppaninoudattaalaki-sääteisiävelvoitteitaan.Tilaajavastuunlaiminlyömisestäseuraaviasanktiotatuleetehostaa.
KansainvälisensijoitustoiminnanverovalvontaanonSuomessapanostettuvarsinvähänsekälainsäädännössäettäviranomaistoiminnassa.Senseurauksenaharmaastapääomatulostaontullutnopeimminkasvavaharmaantaloudenmuoto,jossakiinnijäämisriskiontodellapieni.Siksiverohallintoontuleemuodostaaerityinenkansainväliseenverovalvontaankeskitty-nytyksikkö,jossaonriittäväammattitaitoinenjaasiantuntevahenkilöstö.Kansainvälinenviranomaisyhteistyöonkeskeisessäasemassarajatylittävientyöntekijöiden,palveluiden,tavaroidenjapääomienverovalvonnassa.
3SAK on julkaissut harmaasta taloudesta myös oman puheenvuoron: SAK:n aloitteet harmaan talouden torju-miseksi, marraskuu 2010.
11SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA
ansiotuloveroasteikonkanssasiten,ettäsuurtenpääomatulojenjasuurtenpalkkatulojenmarginaaliveroasteonyhtenäinen.
NykyinenSuomenverojärjestelmäonvarsinepäneutraalilistaamattomanyhtiönosalta.Ve-rotusvaikuttaamonellatavallayhtiönpäätöksentekoon.Verotuskannustaakasvattamaannettovarallisuuttainvestoimallamatalatuottoiseensijoitusvarallisuuteen.Tämävoimerkitäsitä,ettäsamallajarrutetaaninvestointejariskipitoisiinkohteisiin,joihinvoiliittyäkorkeatuotto-odotus.Verotusohjaamyösyhtiönosingonjakopäätöksiä,koskaverotuskannustaajakamaanosinkonavähintäänverovapaanosingonmäärän.Tämänäkyymyöskäytännössä:huomattavaosayrityksistäjakaajuurituottoprosenttiavastaavanmääränosinkoina.
Nykyisinlistaamattomanyhtiönosinkoonsaajalleverovapaatatuloa90000euroonsaakkayhdeksänprosentinnettovarallisuusrajanpuitteissa.Suurieroverotuksentasossalistatunyhtiönjaka-manosingonverotukseenverrattunavoivaikuttaayrityksenpäätökseenlistautua.Listaamattomanyhtiönjakamanosin-gonlieväverotuskannustaamyösmuuttamaanansiotu-lojapääomatuloiksi,koskaeroansiotulojenkorkeimpienrajaveroasteidenjapääomatuloiksikatsottavanverova-paanosingonveroasteenvälilläonsuuri.Listaamattomanyhtiönverotustatuleemuuttaaneutraalimpaansuun-taan.Pääomatulojenverotustanostetaanjamuutetaanprogressiiviseksisekäveropohjaalaajennetaansiten,ettälistaamattomanyhtiönjakamanosingonverovapauspois-tuisi.Myöslistatustayhtiöstäsaatujenosinkojenveropohjaalaajennetaan:osingotluettaisiinkokonaansaajansaveronalai-seenpääomatuloon.
Yhteisöverokantavoidaansäilyttääennallaan.Yritysverotuksentuleeollakilpailukykyinen.Suomessayhteisöverontasoonlinjassakeskeistenvertailumai-denkanssa,eikäpakottavaatarvettasenalennukselleole.
Välillisenverotuksen,esimerkiksienergiaverotuksen,aiheuttamiahaitallisiatulonjakovaiku-tuksiapitäälieventääerityisestipieni-jakeskituloisillepalkansaajille,jotkaeivätsaahintojennousustajohtuviaindeksikorotuksiaeläketulojensaajientapaan.Tämäontehtäväpieni-jakeskipalkkaistentuloverotustaalentamalla.Kiinteistöveronala-jaylärajojavoidaantarvit-taessanostaa,muttatällöinonotettavakäyttöönkiinteistöveronhuojennuspienituloisillehenkilöille.Kiinteistöveropohjaatuleelaajentaamaa-jametsätalousmaahan.Tämätoisilisääverotulojaerityisestimetsävaltaisillekunnille,joillauseinontaloudellisestitiukkaa.Lisäksitoimenpiteellävoitaisiinedistääpuunmyyntiä.
Päästökaupastajohtuvienns.tuulentuomienvoittojenverottamiseksituleeottaakäyttöönwindfall-vero.Sentuottovuositasollaolisinoin200miljoonaaeuroa.Samallavoitaisiinnostaaharkitustins.energiaveroleikkurinmaksimimäärää.
10 SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA
Ympäristöverotuksellaonoltavaensisijassaympäristöystävällisyyteenliittyvätperusteet.Senonohjattavakotitalouksienjayritystentoimintaavähemmänsaastuttavaanjatehokkaamminresurssejahyödyntäväänsuuntaan.Energiaverojenjamuidenympäristöverojenosuuttaverotulojenrakenteessaeipidäpitkälläaikavälillämerkittävästikasvattaa.Energiaverojenkauttatapahtuvaaohjaustatuleekehittääerityisestipäästökaupanulkopuolisillasektoreilla.Energiateollisuudenjaenergiaintensiivisenteollisuudenosaltapäästöjenvähentämisentuleetapahtuaensisijassapäästökaupanavulla.
1.4 HARMAA TALOUS KURIIN
Harmaastataloudestaontullutongelma,jokaheikentäämahdollisuuksiammeylläpitääkansa-laistenarvostamialaadukkaitajulkisiapalveluja3.Se,ettämaassammetyöskenteleepysyväis-luontoisestisatojaulkomaisiayrityksiäjakymmeniätuhansiatyöntekijöitäkuudenkuukaudenjaksoissavaillatodellistaverovelvollisuutta,eiolehyväksyttävää.Markkinoillaseonaiheutta-nutkilpailuhäiriön,jokavinouttaayritystenvälisenkilpailuasetelmanveronkiertäjieneduksi.Laajallaharmaallataloudellaonmyösyleinenveronmaksumoraaliaheikentävävaikutus.
Harmaantaloudenrajoittaminenonnostettavaseuraavanhallituksenasialistankärkeen.Ve-tovastuutulostavoitteidenasettamisestaonannettavavalmisteltavanaolevanselvitysyksikönvastuulle,jokakoordinoiviranomaistenvälistätoimintaa.Kiireellistävalmisteluatarvitaanrajatustiverovelvollistenulkomaalaistentyöntekijöidenverovastuuntäsmentämiseksi,ar-vonlisäverollakeinottelunrajoittamiseksijahallintorekisterienavaamiseksisiten,ettämyöspääomatulojasaavattahottulevatidentifioiduiksikutenmuutkinverovelvolliset.
Tilaajavastuutaonkehitettäväsiten,ettätilaajavastaaalihankkijankanssayhteisvastuullisestialihankkijanpalveluksessaolevientyöntekijöidenpalkoista,veroista,sosiaalimaksuistajaeläk-keistä.Selonottovelvollisuuttalaajennetaanmm.siten,ettätilaajanonsopimustatehdessäänesimerkiksiurakkahinnanperusteellaarvioitava,aikookosopimuskumppaninoudattaalaki-sääteisiävelvoitteitaan.Tilaajavastuunlaiminlyömisestäseuraaviasanktiotatuleetehostaa.
KansainvälisensijoitustoiminnanverovalvontaanonSuomessapanostettuvarsinvähänsekälainsäädännössäettäviranomaistoiminnassa.Senseurauksenaharmaastapääomatulostaontullutnopeimminkasvavaharmaantaloudenmuoto,jossakiinnijäämisriskiontodellapieni.Siksiverohallintoontuleemuodostaaerityinenkansainväliseenverovalvontaankeskitty-nytyksikkö,jossaonriittäväammattitaitoinenjaasiantuntevahenkilöstö.Kansainvälinenviranomaisyhteistyöonkeskeisessäasemassarajatylittävientyöntekijöiden,palveluiden,tavaroidenjapääomienverovalvonnassa.
3SAK on julkaissut harmaasta taloudesta myös oman puheenvuoron: SAK:n aloitteet harmaan talouden torju-miseksi, marraskuu 2010.
11SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA
ansiotuloveroasteikonkanssasiten,ettäsuurtenpääomatulojenjasuurtenpalkkatulojenmarginaaliveroasteonyhtenäinen.
NykyinenSuomenverojärjestelmäonvarsinepäneutraalilistaamattomanyhtiönosalta.Ve-rotusvaikuttaamonellatavallayhtiönpäätöksentekoon.Verotuskannustaakasvattamaannettovarallisuuttainvestoimallamatalatuottoiseensijoitusvarallisuuteen.Tämävoimerkitäsitä,ettäsamallajarrutetaaninvestointejariskipitoisiinkohteisiin,joihinvoiliittyäkorkeatuotto-odotus.Verotusohjaamyösyhtiönosingonjakopäätöksiä,koskaverotuskannustaajakamaanosinkonavähintäänverovapaanosingonmäärän.Tämänäkyymyöskäytännössä:huomattavaosayrityksistäjakaajuurituottoprosenttiavastaavanmääränosinkoina.
Nykyisinlistaamattomanyhtiönosinkoonsaajalleverovapaatatuloa90000euroonsaakkayhdeksänprosentinnettovarallisuusrajanpuitteissa.Suurieroverotuksentasossalistatunyhtiönjaka-manosingonverotukseenverrattunavoivaikuttaayrityksenpäätökseenlistautua.Listaamattomanyhtiönjakamanosin-gonlieväverotuskannustaamyösmuuttamaanansiotu-lojapääomatuloiksi,koskaeroansiotulojenkorkeimpienrajaveroasteidenjapääomatuloiksikatsottavanverova-paanosingonveroasteenvälilläonsuuri.Listaamattomanyhtiönverotustatuleemuuttaaneutraalimpaansuun-taan.Pääomatulojenverotustanostetaanjamuutetaanprogressiiviseksisekäveropohjaalaajennetaansiten,ettälistaamattomanyhtiönjakamanosingonverovapauspois-tuisi.Myöslistatustayhtiöstäsaatujenosinkojenveropohjaalaajennetaan:osingotluettaisiinkokonaansaajansaveronalai-seenpääomatuloon.
Yhteisöverokantavoidaansäilyttääennallaan.Yritysverotuksentuleeollakilpailukykyinen.Suomessayhteisöverontasoonlinjassakeskeistenvertailumai-denkanssa,eikäpakottavaatarvettasenalennukselleole.
Välillisenverotuksen,esimerkiksienergiaverotuksen,aiheuttamiahaitallisiatulonjakovaiku-tuksiapitäälieventääerityisestipieni-jakeskituloisillepalkansaajille,jotkaeivätsaahintojennousustajohtuviaindeksikorotuksiaeläketulojensaajientapaan.Tämäontehtäväpieni-jakeskipalkkaistentuloverotustaalentamalla.Kiinteistöveronala-jaylärajojavoidaantarvit-taessanostaa,muttatällöinonotettavakäyttöönkiinteistöveronhuojennuspienituloisillehenkilöille.Kiinteistöveropohjaatuleelaajentaamaa-jametsätalousmaahan.Tämätoisilisääverotulojaerityisestimetsävaltaisillekunnille,joillauseinontaloudellisestitiukkaa.Lisäksitoimenpiteellävoitaisiinedistääpuunmyyntiä.
Päästökaupastajohtuvienns.tuulentuomienvoittojenverottamiseksituleeottaakäyttöönwindfall-vero.Sentuottovuositasollaolisinoin200miljoonaaeuroa.Samallavoitaisiinnostaaharkitustins.energiaveroleikkurinmaksimimäärää.
10 SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA
SAK:N VAALITAVOITTEET 2011–2015 / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA 13
1.5 TUOTTAVUUSOHJELMA ARVIOITAVA UUDELLEEN
Tuottavuuttajatuloksellisuuttatuleeparantaajatkuvastikaikkiallayhteiskunnassa,yksityi-selläjajulkisellasektorilla.Kokoajanonmietittävä,tehdäänköoikeitaasioitajatehdäänköniitäoikeallatavalla.Valtionhallinnonnykymuotoinentuottavuusohjelmaeivalitettavastisisällätodellistatuottavuudenjatuloksellisuudenparantamista,vaansenydinovatolleethenkilötyövuosienvähentäminenvaltiolta.Tuottavuusohjelmaontoiminutitseäänvastaanajaessaanvirastojajaministeriöitähankkimaankalliitaostopalvelujaomantoiminnansijas-ta.Lisäksisentoimeenpanoonvaarantanutyhteiskunnalletärkeidentoimienhyvänhoidonesimerkiksitullissajatyösuojelussa.Seuraavanhallituksenonkinarvioitavatuottavuusoh-jelmauudelleen.Nykymuotoisestavaltiontuottavuusohjelmastaeioleesikuvaksikuntientuottavuudenparantamiseen.
Tuottavuusohjelmastaontehtävätodellinentuloksellisuusohjelmailmanyksisilmäistäsitou-tumistahenkilötyövuosienvähentämiseen.Sentuleesisältäämahdollisuusaidostiuudistaavoimavarojenkohdentumistatoimintojenkeskensekäparantaatyöntuloksellisuuttaorga-nisaatioitajatyötapojakehittämällä.Henkilöstöjärjestötonotettavamukaantuottavuus-jatuloksellisuusohjelmanvalmisteluunjatäytäntöönpanoon.
Valtionhallinnontoimintojavoidaankehittäätiivistämälläministeriöidenvälistäyhteistyötäjamiettimällämyösministeriörakennettauudeltapohjalta.Ministeriöidenjaolemassaolevienkoordinaatioelimien(mm.talousneuvosto)toimintaakehittämällävoidaantoteuttaapoikkihal-linnollisiakinhankkeita.Niitävarteneitarvitaerillisiäpolitiikkaohjelmia,joidentuloksellisuusonosoittautunuterittäinkyseenalaiseksi.
TALOUSPOLIITTISIA TAVOITTEITA
• Valtiontaloustasapainotetaanensisijassahuolehtimallariittävästäkas-vusta.Toiseksiontehtäväverouudistus,jokalisääverotulojahaittaamattatyöllistävääkasvuajakolmanneksimenokehitysonpidettävämaltillisena.Hyvissäolosuhteissavaltiontalousvoidaantasapainottaa2015mennessä.
• Pääomatulojenjaomaisuudensekäsuurimpienpalkkojenverotustaonkiristettäväjanäinmuutettavaverojärjestelmääprogressiivisemmaksi.Työllisyyssyistäpieni-jakeskipalkkaistenverotustaeipidäkiristää.Välil-lisenverotuksenkorottaminenvoidaantehdävainvaltiontaloudenniinvaatiessa,jatällöinonlievennettäväsentulonjakovaikutuksia.
• Kuntatalouttaonvahvistettavakuntienmääräävähentämälläjavahvistamal-lakuntienveropohjaa.Julkisensektorintuloksellisuuttaonparannettavaaidoillakehittämistoimilla,eihenkilöstömääränleikkaustavoitteilla.
• Harmaantaloudentorjuntaaonjatkettavaentistätehokkaammin.Selvi-tyskeskukselleontaattavariittävätvoimavaratjatietojensaatavuuttaonparannettava.
12 SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA
SAK:N VAALITAVOITTEET 2011–2015 / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA 13
1.5 TUOTTAVUUSOHJELMA ARVIOITAVA UUDELLEEN
Tuottavuuttajatuloksellisuuttatuleeparantaajatkuvastikaikkiallayhteiskunnassa,yksityi-selläjajulkisellasektorilla.Kokoajanonmietittävä,tehdäänköoikeitaasioitajatehdäänköniitäoikeallatavalla.Valtionhallinnonnykymuotoinentuottavuusohjelmaeivalitettavastisisällätodellistatuottavuudenjatuloksellisuudenparantamista,vaansenydinovatolleethenkilötyövuosienvähentäminenvaltiolta.Tuottavuusohjelmaontoiminutitseäänvastaanajaessaanvirastojajaministeriöitähankkimaankalliitaostopalvelujaomantoiminnansijas-ta.Lisäksisentoimeenpanoonvaarantanutyhteiskunnalletärkeidentoimienhyvänhoidonesimerkiksitullissajatyösuojelussa.Seuraavanhallituksenonkinarvioitavatuottavuusoh-jelmauudelleen.Nykymuotoisestavaltiontuottavuusohjelmastaeioleesikuvaksikuntientuottavuudenparantamiseen.
Tuottavuusohjelmastaontehtävätodellinentuloksellisuusohjelmailmanyksisilmäistäsitou-tumistahenkilötyövuosienvähentämiseen.Sentuleesisältäämahdollisuusaidostiuudistaavoimavarojenkohdentumistatoimintojenkeskensekäparantaatyöntuloksellisuuttaorga-nisaatioitajatyötapojakehittämällä.Henkilöstöjärjestötonotettavamukaantuottavuus-jatuloksellisuusohjelmanvalmisteluunjatäytäntöönpanoon.
Valtionhallinnontoimintojavoidaankehittäätiivistämälläministeriöidenvälistäyhteistyötäjamiettimällämyösministeriörakennettauudeltapohjalta.Ministeriöidenjaolemassaolevienkoordinaatioelimien(mm.talousneuvosto)toimintaakehittämällävoidaantoteuttaapoikkihal-linnollisiakinhankkeita.Niitävarteneitarvitaerillisiäpolitiikkaohjelmia,joidentuloksellisuusonosoittautunuterittäinkyseenalaiseksi.
TALOUSPOLIITTISIA TAVOITTEITA
• Valtiontaloustasapainotetaanensisijassahuolehtimallariittävästäkas-vusta.Toiseksiontehtäväverouudistus,jokalisääverotulojahaittaamattatyöllistävääkasvuajakolmanneksimenokehitysonpidettävämaltillisena.Hyvissäolosuhteissavaltiontalousvoidaantasapainottaa2015mennessä.
• Pääomatulojenjaomaisuudensekäsuurimpienpalkkojenverotustaonkiristettäväjanäinmuutettavaverojärjestelmääprogressiivisemmaksi.Työllisyyssyistäpieni-jakeskipalkkaistenverotustaeipidäkiristää.Välil-lisenverotuksenkorottaminenvoidaantehdävainvaltiontaloudenniinvaatiessa,jatällöinonlievennettäväsentulonjakovaikutuksia.
• Kuntatalouttaonvahvistettavakuntienmääräävähentämälläjavahvistamal-lakuntienveropohjaa.Julkisensektorintuloksellisuuttaonparannettavaaidoillakehittämistoimilla,eihenkilöstömääränleikkaustavoitteilla.
• Harmaantaloudentorjuntaaonjatkettavaentistätehokkaammin.Selvi-tyskeskukselleontaattavariittävätvoimavaratjatietojensaatavuuttaonparannettava.
12 SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA
Sadantuhannentyöpaikanlisäysmerkitsisityöllisyysasteessamelkovoimakastanousuanoin73,5prosenttiin4.Työllisyysasteennousuntoinentekijäontyöikäisenväestönmääränaleneminen,jokaalkaanäkyäensivaalikaudella.
2.1 TYÖVOIMAPOLITIIKAN PÄIVITYS: AKTIVOINTIASTEEKSIVÄHINTÄÄN 30 %
Viimeistenvuosikymmentenaikanatyöttömäksijääneistävainnoinpuoletonpalannutavoi-milletyömarkkinoille.Työttömyysnouseetaantumassanopeasti,muttaaleneenousukaudellahuomattavastihitaammin.Osintämäjohtuusiitä,ettäuudettyöpaikatsyntyväterialoillekuinmistätyötähävisi.Työnteettämisentapojenmuuttuessatyöttömyysjaksotvuorottelevattyönkanssa.Toisaaltapitkistätyösuhteistairtisanotutnäyttävätajautuvanepävarmemmalletyöuralle.Siirtymiätyöstätyöhönonvoitavalisätä5.
MuutosturvantoimintamallisyntyiSAK:ntyöntuloksenavuonna2005.Mallioliensimmäinenvastaussiihen,ettätyöntekijöidensiirtyminentyöstätoiseenvoidaanturvatarakennemuu-tostilanteissa.Mallionosoittanuttarpeellisuuteensa,jaseontoiminuterityisestiisoissairtisanomistilanteissa.Vuodesta2009muutosturvanpiiriinovatpäässeetmyöslomautetut.Muutosturvallisuuttaovatolennaisestiparantaneetmyöskoulutuksenaikaistenetuuksienparantaminen.
Nytonaikaottaaseuraavaaskel.Jatkuvanrakennemuutoksentakiasiirtymävaiheitatyöstätyöhöntapahtuukaikenaikaa,eivaintaloudenlaskukausina.Siksikoulutusta,palkkatuettuatyötäjatyöharjoitteluasekämuitatarpeellisiatoimiaonoltavakaikenaikaatarjolla.Toimienmääräeivoiseuratayksintaloudensuhdanteita.
Työllistämistoimienmäärääonlisättävähuomattavasti.Tavoitteenaonoltava,ettäseuraa-vallavaalikaudellaaktiivisiintoimiinosallistuukaikistatyöttömistävähintään30prosenttiajapitkäaikaistyöttömistävähintään50prosenttia.Samallatyö-jaelinkeinotoimistojenpal-velutarjonnassaonhuomioitavaasiakkaidenerilaisetpalvelutarpeetjalisättäväpalvelujatyöttömyydenpitkittyessä.
Muutosturvanpiiriinpääsynehtojaonsyytähelpottaajayksinkertaistaa.Määräaikaisentyösuhteenpäättyessäjairtisanomistilanteissatyöntekijöidenpitäisipäästämuutosturvanpiiriinsamoinehdoin.Kaikkityönsämenettäneetovatlopultasamantilanteenedessä:mitenlöytääuuttatyötä.
SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA 15
4Määritelmän mukaan työllisyysaste lasketaan 15–64-vuotiaista työllisten suhteena koko sen ikäiseen väestöön. Työllisten lukumäärä ilmoitetaan tavallisesti 15–74-vuotiaista. Jos työpaikkojen kasvu painottuisi yli 64-vuo-tiaisiin, voisi työllisyysaste kehittyä tässä laskettua heikommin, koska tässä työpaikkojen lisäys tapahtuu 15–64-vuotiaiden ryhmässä.
5Työvoimapolitiikkaa käsitellään laajemmin maaliskuussa 2010 julkaistussa SAK:n työllisyyspuheenvuorossa.
SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA14
2 TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA
Maailmantalouden taantuman jäljiltä kuluvan vaalikauden työllisyyssaldoksi jää likimain plus miinus nolla työpaikkaa. Ensi vaalikaudella tarvittaisiin noin 100 000 työllistä lisää, mikä merkitsisi työllisyysasteen nousua yli 73 prosenttiin eli pohjoismaiselle tasolle. Tavoit-teen toteutuminen edellyttää työvoimapolitiikassa voimavarojen lisäystä ja tehokkaampaa käyttöä. Työmarkkinoiden reunoilla olevat ryhmät on otettava mukaan rakentamaan Suo-mea, ja siinä myös työnantajien on otettava enemmän vastuuta.Mikälihyvinvointiyhteiskunnanpelastamisessaollaantosissaan,ontyöllisyystavoiteasetettavaseuraavallavaalikaudellaerittäinkunnianhimoiseksi.Seuraavanhallituksenpitäisikyetäjälleentutunoloiseentyöllisyystavoitteeseeneli100000uudentyöpaikanluomiseen.Nykyisissäolosuhteissatavoitesaattaatosinollaaiempaavaikeampaasaavuttaa.
Tavoitteentoteutuminenedellyttääensisijassajokaisennuorensaamistatyömarkkinoil-leriittävinvalmiuksin.Ketääneipidäpudottaakelkastapois.Parhaassatyöiässäolevientyöttömyysjaksojaonlyhennettäväparemmallajaaktiivisemmallatyövoimapolitiikallasekätarjoamallavälineetammattitaidonpäivittämiseen.Pitkäaikaistyöttömyydenkatkaisemiseenonpuututtavavoimakkaasti.Tämänlisäksityöllisyystavoitteensaavuttaminenedellyttäätyömarkkinoidenmarginaalissaolevienryhmienintegroimistanormaaliintyöelämään.Osa-työkykyiset,työttömyysturvanlisäpäivilläolevat,maahanmuuttajat,yksinhuoltajatjamuutns.työmarkkinoidenreunoillaolevatryhmätoneritoimenpiteinotettavamukaantyöelämään.
Työllisyysaste 100.000uuttatyöpaikkaa
1989
1990 1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
200
020
01
200
220
03
200
420
05
200
6 20
07
200
8 20
09
2010
2011
2012
2013
2014
2015
KUVA 3. TYÖLLISYYSASTEEN TAVOITELTAVA KEHITYS 2015 ASTI
80
75
70
65
60
55
50
Sadantuhannentyöpaikanlisäysmerkitsisityöllisyysasteessamelkovoimakastanousuanoin73,5prosenttiin4.Työllisyysasteennousuntoinentekijäontyöikäisenväestönmääränaleneminen,jokaalkaanäkyäensivaalikaudella.
2.1 TYÖVOIMAPOLITIIKAN PÄIVITYS: AKTIVOINTIASTEEKSIVÄHINTÄÄN 30 %
Viimeistenvuosikymmentenaikanatyöttömäksijääneistävainnoinpuoletonpalannutavoi-milletyömarkkinoille.Työttömyysnouseetaantumassanopeasti,muttaaleneenousukaudellahuomattavastihitaammin.Osintämäjohtuusiitä,ettäuudettyöpaikatsyntyväterialoillekuinmistätyötähävisi.Työnteettämisentapojenmuuttuessatyöttömyysjaksotvuorottelevattyönkanssa.Toisaaltapitkistätyösuhteistairtisanotutnäyttävätajautuvanepävarmemmalletyöuralle.Siirtymiätyöstätyöhönonvoitavalisätä5.
MuutosturvantoimintamallisyntyiSAK:ntyöntuloksenavuonna2005.Mallioliensimmäinenvastaussiihen,ettätyöntekijöidensiirtyminentyöstätoiseenvoidaanturvatarakennemuu-tostilanteissa.Mallionosoittanuttarpeellisuuteensa,jaseontoiminuterityisestiisoissairtisanomistilanteissa.Vuodesta2009muutosturvanpiiriinovatpäässeetmyöslomautetut.Muutosturvallisuuttaovatolennaisestiparantaneetmyöskoulutuksenaikaistenetuuksienparantaminen.
Nytonaikaottaaseuraavaaskel.Jatkuvanrakennemuutoksentakiasiirtymävaiheitatyöstätyöhöntapahtuukaikenaikaa,eivaintaloudenlaskukausina.Siksikoulutusta,palkkatuettuatyötäjatyöharjoitteluasekämuitatarpeellisiatoimiaonoltavakaikenaikaatarjolla.Toimienmääräeivoiseuratayksintaloudensuhdanteita.
Työllistämistoimienmäärääonlisättävähuomattavasti.Tavoitteenaonoltava,ettäseuraa-vallavaalikaudellaaktiivisiintoimiinosallistuukaikistatyöttömistävähintään30prosenttiajapitkäaikaistyöttömistävähintään50prosenttia.Samallatyö-jaelinkeinotoimistojenpal-velutarjonnassaonhuomioitavaasiakkaidenerilaisetpalvelutarpeetjalisättäväpalvelujatyöttömyydenpitkittyessä.
Muutosturvanpiiriinpääsynehtojaonsyytähelpottaajayksinkertaistaa.Määräaikaisentyösuhteenpäättyessäjairtisanomistilanteissatyöntekijöidenpitäisipäästämuutosturvanpiiriinsamoinehdoin.Kaikkityönsämenettäneetovatlopultasamantilanteenedessä:mitenlöytääuuttatyötä.
SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA 15
4Määritelmän mukaan työllisyysaste lasketaan 15–64-vuotiaista työllisten suhteena koko sen ikäiseen väestöön. Työllisten lukumäärä ilmoitetaan tavallisesti 15–74-vuotiaista. Jos työpaikkojen kasvu painottuisi yli 64-vuo-tiaisiin, voisi työllisyysaste kehittyä tässä laskettua heikommin, koska tässä työpaikkojen lisäys tapahtuu 15–64-vuotiaiden ryhmässä.
5Työvoimapolitiikkaa käsitellään laajemmin maaliskuussa 2010 julkaistussa SAK:n työllisyyspuheenvuorossa.
SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA14
2 TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA
Maailmantalouden taantuman jäljiltä kuluvan vaalikauden työllisyyssaldoksi jää likimain plus miinus nolla työpaikkaa. Ensi vaalikaudella tarvittaisiin noin 100 000 työllistä lisää, mikä merkitsisi työllisyysasteen nousua yli 73 prosenttiin eli pohjoismaiselle tasolle. Tavoit-teen toteutuminen edellyttää työvoimapolitiikassa voimavarojen lisäystä ja tehokkaampaa käyttöä. Työmarkkinoiden reunoilla olevat ryhmät on otettava mukaan rakentamaan Suo-mea, ja siinä myös työnantajien on otettava enemmän vastuuta.Mikälihyvinvointiyhteiskunnanpelastamisessaollaantosissaan,ontyöllisyystavoiteasetettavaseuraavallavaalikaudellaerittäinkunnianhimoiseksi.Seuraavanhallituksenpitäisikyetäjälleentutunoloiseentyöllisyystavoitteeseeneli100000uudentyöpaikanluomiseen.Nykyisissäolosuhteissatavoitesaattaatosinollaaiempaavaikeampaasaavuttaa.
Tavoitteentoteutuminenedellyttääensisijassajokaisennuorensaamistatyömarkkinoil-leriittävinvalmiuksin.Ketääneipidäpudottaakelkastapois.Parhaassatyöiässäolevientyöttömyysjaksojaonlyhennettäväparemmallajaaktiivisemmallatyövoimapolitiikallasekätarjoamallavälineetammattitaidonpäivittämiseen.Pitkäaikaistyöttömyydenkatkaisemiseenonpuututtavavoimakkaasti.Tämänlisäksityöllisyystavoitteensaavuttaminenedellyttäätyömarkkinoidenmarginaalissaolevienryhmienintegroimistanormaaliintyöelämään.Osa-työkykyiset,työttömyysturvanlisäpäivilläolevat,maahanmuuttajat,yksinhuoltajatjamuutns.työmarkkinoidenreunoillaolevatryhmätoneritoimenpiteinotettavamukaantyöelämään.
Työllisyysaste 100.000uuttatyöpaikkaa
1989
1990 1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
200
020
01
200
220
03
200
420
05
200
6 20
07
200
8 20
09
2010
2011
2012
2013
2014
2015
KUVA 3. TYÖLLISYYSASTEEN TAVOITELTAVA KEHITYS 2015 ASTI
80
75
70
65
60
55
50
17
2.2 TYÖVOIMAPOLITIIKAN RAHOITUS ON UUDISTETTAVA
Suomessaaktiivisentyövoimapolitiikantoimiinkäytetäänedelleentyöttömyysturvamenoi-hinverrattunavähänrahaa,vaikkakoulutusjatukityöselkeästilisäävättyöllistymismahdol-lisuuksia.Työvoimapolitiikanmäärärahojaeiolesidottuvallitsevaantyöllisyystilanteeseen,vaanniistäpäätetäänjokavuosierikseen.Talouskriisinaikaontuonutesiintämänmenet-telynongelmat.Työvoimapolitiikanmäärärahojaleikattiinvuoden2009budjetissa,vaikkajositälaadittaessa2008talouskriisijylläsimaailmalla.Tämänjälkeentehdyistälisäyksistähuolimattamäärärahatovatvainvuoden2008tasollatyöttömyydenkasvustahuolimatta,jaaktiivitoimenpiteisiinosallistuneidenlukumäärätjopalaskivatkriisinaikana.Senseurauksenatyöttömyysjaksotovatpitkittyneetjapaluuavoimilletyömarkkinoilleonvaikeutunut.Syksyllä2010vaikeastityöllistyviäolijoyli130000.
Suomessatyöllisyysmäärärahatolisisidottavaosittaintyöllisyystilanteeseen.Kuntyövoimapo-litiikanresurssitseuraisivattyöllisyystilannetta,työvoimapolitiikkavakauttaisisuhdanteitajaestäisinykyistätehokkaammintyöttömyydenkasvunjapitkittymisen.Muutosturvanosaltajatyöttömyysturvassanäinjotoimitaan.Nytolisisyytälaajentaatätämenettelyäkoskemaankokoaktiivistatyövoimapolitiikkaa.Lisäksirakennerahastovarojaonohjattavatyöllistymistätukeviintoimiin,erityisestinuortensyrjäytymisenehkäisyynjapitkäaikaistyöttömyydentorjuntaan.
2.3 LAATUA TYÖVOIMAPOLITIIKKAAN
Aktiivisestatyövoimapolitiikastapuhutaanjoskustempputyöllistämisenä.Koulutusta,tuki-työtäjatyöharjoitteluakäytetääntoisinaankontrollikeinonatyöttömyysturvansaamiseksitaityöttömyystilastojensiivoamiseksiilmankunnollistasuunnitelmaasiitä,mitentyöttömäntyönhakijantyöhönpaluutaparhaitentuettaisiin.
Tällaisestaaktiivitoimienväärinkäytöstäonpäästäväeroon.Samallaonlopetettavatyöttömiensyyllistäminenjanöyryyttäminen.Työttömäntilanneonvoitavaselvittäänopeastijatyöllisty-missuunnitelmassaonsovittavatäsmällisesti,mitentyöhönpaluutatuetaan.Työllistymissuun-nitelmanonjatkossasidottavasekätyönhakijaaettäviranomaisia.Työttömällätyönhakijallaonoltavamahdollisuuskieltäytyätäysinepätarkoituksenmukaisestakoulutuksesta,työhar-joittelustataipalkkatuetustatyöstä.Työttömäntyönhakijanoikeusturvaaonparannettava.EsimerkiksiTE-toimikunnatvoisivatarvioidatyöllistymissuunnitelmientarkoituksenmukai-suutta,jossuunnitelmansisältöeioleasiakkaanmielestätyydyttävä.
Lisäksiontarpeenarvioidauudelleen,millaisissatilanteissatyötöntyönhakijavoisimenettääoikeutensatyöttömyysturvaanelisaadakarenssin.Karenssinkestonvoisiporrastaatyöstäkieltäytymistätaieroamistakoskevissatilanteissatyösuhteenlaadunjakestonmukaan.Ka-renssinporrastaminenvoisiollatarpeenmyösTE-toimistojenpalveluissa.
Työvoimapoliittisenkoulutuksenhankintaantuleeasettaalaatukriteerit.Koulutustahankit-taisiinsilloinpääsääntöisestitahoilta,joillaonopetushallinnonjärjestämislupataioikeuskorkeakoulututkinnonmyöntämiseen.Valmistavankoulutuksenkymmenienkurssienkirjostaonpäästäväeroon,jakoulutukseenonluotavakokomaahanyhtenäisetopintojaksotja-sisäl-löt.Näidenopintojaksojentavoitteenaolisitukeatyömarkkinoillepaluutataihakeutumistaammatilliseentutkintoonjohtavaankoulutukseen.
SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA16
1990 1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
200
0
200
1
200
2
200
3
200
4
200
5
200
6
200
7
200
8
200
9
2010
5
200
4-1
200
4-4
200
4-7
200
4-10
200
5-1
200
5-4
200
5-7
200
5-10
200
6-1
200
6-4
200
6-7
200
6-10
200
7-1
200
7-4
200
7-7
200
7-10
200
8-1
200
8-4
200
8-7
200
8-10
200
9-4
200
9-7
200
9-10
2010
-120
10-4
2010
-7
KUVA 4. AKTIIVISEN TYÖVOIMAPOLITIIKAN OSALLISTUJAMÄÄRÄ 1990–2010 5
KUVA 5. VAIKEASTI TYÖLLISTYVIEN MÄÄRÄ ON KÄÄNTYNYT KASVUUN.
140 000
120 000
100 000
80 000
60 000
40 000
20 000
0
180 000
160 000
140 000
120 000
100 000
80 000
60 000
40 000
20 000
0
Lähde: TEM
Lähde: TEM, Tilastokeskus.
Ylivuodentyöttömänäyhtäjaksoisesti
Toimenpiteeltätyöttömäksi
Ylivuodentyöttömänä16kkaikana
Toimenpiteeltätyöttömäksi
SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA
17
2.2 TYÖVOIMAPOLITIIKAN RAHOITUS ON UUDISTETTAVA
Suomessaaktiivisentyövoimapolitiikantoimiinkäytetäänedelleentyöttömyysturvamenoi-hinverrattunavähänrahaa,vaikkakoulutusjatukityöselkeästilisäävättyöllistymismahdol-lisuuksia.Työvoimapolitiikanmäärärahojaeiolesidottuvallitsevaantyöllisyystilanteeseen,vaanniistäpäätetäänjokavuosierikseen.Talouskriisinaikaontuonutesiintämänmenet-telynongelmat.Työvoimapolitiikanmäärärahojaleikattiinvuoden2009budjetissa,vaikkajositälaadittaessa2008talouskriisijylläsimaailmalla.Tämänjälkeentehdyistälisäyksistähuolimattamäärärahatovatvainvuoden2008tasollatyöttömyydenkasvustahuolimatta,jaaktiivitoimenpiteisiinosallistuneidenlukumäärätjopalaskivatkriisinaikana.Senseurauksenatyöttömyysjaksotovatpitkittyneetjapaluuavoimilletyömarkkinoilleonvaikeutunut.Syksyllä2010vaikeastityöllistyviäolijoyli130000.
Suomessatyöllisyysmäärärahatolisisidottavaosittaintyöllisyystilanteeseen.Kuntyövoimapo-litiikanresurssitseuraisivattyöllisyystilannetta,työvoimapolitiikkavakauttaisisuhdanteitajaestäisinykyistätehokkaammintyöttömyydenkasvunjapitkittymisen.Muutosturvanosaltajatyöttömyysturvassanäinjotoimitaan.Nytolisisyytälaajentaatätämenettelyäkoskemaankokoaktiivistatyövoimapolitiikkaa.Lisäksirakennerahastovarojaonohjattavatyöllistymistätukeviintoimiin,erityisestinuortensyrjäytymisenehkäisyynjapitkäaikaistyöttömyydentorjuntaan.
2.3 LAATUA TYÖVOIMAPOLITIIKKAAN
Aktiivisestatyövoimapolitiikastapuhutaanjoskustempputyöllistämisenä.Koulutusta,tuki-työtäjatyöharjoitteluakäytetääntoisinaankontrollikeinonatyöttömyysturvansaamiseksitaityöttömyystilastojensiivoamiseksiilmankunnollistasuunnitelmaasiitä,mitentyöttömäntyönhakijantyöhönpaluutaparhaitentuettaisiin.
Tällaisestaaktiivitoimienväärinkäytöstäonpäästäväeroon.Samallaonlopetettavatyöttömiensyyllistäminenjanöyryyttäminen.Työttömäntilanneonvoitavaselvittäänopeastijatyöllisty-missuunnitelmassaonsovittavatäsmällisesti,mitentyöhönpaluutatuetaan.Työllistymissuun-nitelmanonjatkossasidottavasekätyönhakijaaettäviranomaisia.Työttömällätyönhakijallaonoltavamahdollisuuskieltäytyätäysinepätarkoituksenmukaisestakoulutuksesta,työhar-joittelustataipalkkatuetustatyöstä.Työttömäntyönhakijanoikeusturvaaonparannettava.EsimerkiksiTE-toimikunnatvoisivatarvioidatyöllistymissuunnitelmientarkoituksenmukai-suutta,jossuunnitelmansisältöeioleasiakkaanmielestätyydyttävä.
Lisäksiontarpeenarvioidauudelleen,millaisissatilanteissatyötöntyönhakijavoisimenettääoikeutensatyöttömyysturvaanelisaadakarenssin.Karenssinkestonvoisiporrastaatyöstäkieltäytymistätaieroamistakoskevissatilanteissatyösuhteenlaadunjakestonmukaan.Ka-renssinporrastaminenvoisiollatarpeenmyösTE-toimistojenpalveluissa.
Työvoimapoliittisenkoulutuksenhankintaantuleeasettaalaatukriteerit.Koulutustahankit-taisiinsilloinpääsääntöisestitahoilta,joillaonopetushallinnonjärjestämislupataioikeuskorkeakoulututkinnonmyöntämiseen.Valmistavankoulutuksenkymmenienkurssienkirjostaonpäästäväeroon,jakoulutukseenonluotavakokomaahanyhtenäisetopintojaksotja-sisäl-löt.Näidenopintojaksojentavoitteenaolisitukeatyömarkkinoillepaluutataihakeutumistaammatilliseentutkintoonjohtavaankoulutukseen.
SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA16
1990 1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
200
0
200
1
200
2
200
3
200
4
200
5
200
6
200
7
200
8
200
9
2010
5
200
4-1
200
4-4
200
4-7
200
4-10
200
5-1
200
5-4
200
5-7
200
5-10
200
6-1
200
6-4
200
6-7
200
6-10
200
7-1
200
7-4
200
7-7
200
7-10
200
8-1
200
8-4
200
8-7
200
8-10
200
9-4
200
9-7
200
9-10
2010
-120
10-4
2010
-7
KUVA 4. AKTIIVISEN TYÖVOIMAPOLITIIKAN OSALLISTUJAMÄÄRÄ 1990–2010 5
KUVA 5. VAIKEASTI TYÖLLISTYVIEN MÄÄRÄ ON KÄÄNTYNYT KASVUUN.
140 000
120 000
100 000
80 000
60 000
40 000
20 000
0
180 000
160 000
140 000
120 000
100 000
80 000
60 000
40 000
20 000
0
Lähde: TEM
Lähde: TEM, Tilastokeskus.
Ylivuodentyöttömänäyhtäjaksoisesti
Toimenpiteeltätyöttömäksi
Ylivuodentyöttömänä16kkaikana
Toimenpiteeltätyöttömäksi
SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA
19
Suomessakinonselvitettävämahdollisuudetottaakäyttöönns.kiintiömalli,jossasuuretyrityksetvelvoitetaantyöllistämäänosatyökykyisiätietynosantyövoimastaan.EsimerkiksiSaksassasuuretyrityksetonvelvoitettutyöllistämääntyövoimastaanviisiprosenttiaosatyö-kykyisiätaivaihtoehtoisestimaksamaanmaksuarahastoon,jostarahoitetaansamanryhmäntyöllistämishankkeita.
Osatyökykyisettuleeensisijaisestityöllistäänormaaleilletyömarkkinoillesamointyöehdoinkuinmuutkin.Onkuitenkintilanteita,joissatällainentyöllistämineneiolemahdollista.Sil-lointuleeharkitamuitakeinoja,joitavoivatollaesimerkiksisosiaalisetjayhteiskunnallisetyritykset.Järjestöjentekemällätyölläonollutisomerkityspitkääntyöttömänäolleidenpitämisessäkiinnityönsyrjässäjaheidänyhteiskunnastasyrjäytymisensäestämisessä.Tätätyötäontuettavamyösjatkossa.
TYÖLLISYYSPOLIITTISIA TAVOITTEITA
1. Työllisyyspolitiikanpäätavoitteenaonlisätätyöllistenlukumäärää100000hengellä.
2. Työvoimapolitiikanmäärärahojalisätäänniin,ettätyöttömienaktivointiastekohoaavähintään30prosenttiinjapitkäaikaistyöttömien50prosenttiin.
3. Työvoimapolitiikanrahattuleeosinirrottaavaltionmenokehyksistäjasitoaniidenmääräautomaattisestisuhdannetilanteeseen.
4. Työvoimapolitiikanlaatuaonparannettavavahvistamallatyöttömänoikeus-turvaa,antamallaTE-toimikunnillevaltuudetarvioidatoimenpiteitäjaasettamallatyövoimapoliittisenkoulutuksenhankintaanvaltakunnallisetlaatukriteerit.
5. Paikallistasonhallinnonvastuutatyönvälityksessäonvahvistettava.Kunnillatuleeollaoikeatkannusteetjavoimavarattehokkaaseentyövoimapolitiik-kaan,jamuidenviranomaistenontoimittavayhteistyössä.
6. Suuremmilletyönantajilleasetetaanvelvollisuustyöllistääosatyökykyisiäns.kiintiömallinavulla.
SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA18
2.4 NUORET TYÖTTÖMÄT TYÖHÖN JA KOULUTUKSEEN
Nuortentyöttömientyönhakijoidentyöhönpääsyntukemisessaonensisijaistalisätäpalk-katuenkäyttöä.Työharjoitteluontoimivavaihtoehtotilanteissa,joissaammattitaitoavaillaolevahenkilövieläetsiiomaaalaansa.Työharjoittelujatyöelämävalmennusvoivattullaky-symykseenensimmäisenätoimena,jotapitäisiainaseuratakoulutustaipalkkatuettutyö.
Työharjoitteluonmonissatilanteissapalkatontatyötä,jokavääristääkilpailuajaaiheuttaaongelmiatyöpaikoilla.Myöskäänammattitaitoisenhenkilönkannaltatyöharjoitteluaeivoipitäätarkoituksenmukaisenavaihtoehtona.Työharjoittelunjatyöelämävalmennuksenkäyttötyöllistämistoiminaontarpeenkäydätyö-jaelinkeinoministeriönjohdollakolmikantaisestiläpipikaisesti.
2.5 PAIKALLISIN VOIMIN TEHOKKAASEEN TYÖNVÄLITYKSEEN
Suomessatyöllisyystoimienhallintojaohjausonvarsinhajanaista.Työvoimapolitiikantoimistavastaatyö-jaelinkeinoministeriö,jokaohjaavaltionaluehallinnonkauttatyö-jaelinkeino-toimistoja.TE-toimistoillaonnoin200toimipistettäkokomaassa.Kunnillaonomaroolinsakuntalaistentyöllistymisentukemisessa.Kelajatyöttömyyskassatvastaavattyöttömyysturvanmaksatuksesta.LisäksiSuomessatoimii39työvoi-manpalvelukeskusta,jotkatarjoavattyöttömilletyöhönpaluutatukeviapalvelujatyö-jaelinkeinotoimistojen,kunnanjaKelanasiakkaidenpalveluyhteistyönä.Palvelukeskustentoimintaperustuuedellämainittujentahojenvapaaehtoiseensopi-mukselliseenyhteistyöhön.
PaikallistayhteistyötätyöllisyydenhoidossaonSuomes-satiivistettäväjalopetettavaviranomaistenpallottelusiitä,kukavastaavaikeastityöllistyvienasiakkaidenpal-veluista.Työvoimanpalvelukeskuksilletuleesaadapysy-vätoimintamallijarahoitus.SamallakuntienjaTE-toimis-tojenyhteistoimintaaesimerkiksiseutukuntakohtaisissatyöllistämisratkaisuissavoidaanparantaa.Palvelukeskuksillavoisiollajatkossakokonaisvaltainenvastuukaikkientyömark-kinatukeasaavientyöttömienpalveluista.Palvelukeskuksistasaatujenkokemustenpohjaltayhteistyötävoitaisiintulevaisuudes-saviedätätäkinpidemmälleniin,ettätyönhakijoidenjatyönantajienkaikkipalvelutlöytyisivätsamastaosoitteesta.
2.6 KAIKKI PELAA – KAIKKIEN TYÖPANOSTA TARVITAAN
Suomentyömarkkinoillatarvitaankaikkientyöpanosta.Onjärkevämpääniinyksilönkuinyhteiskunnankinkannaltasaadaosatyökykyisetjavaikeastityöllistyvätpysyvämminmukaantyömarkkinoille.Onluotavapitkääntyöttöminäolleillejatoistuvastityövoimapoliittisiintoimenpiteisiinosallistuneilletyövoimapolitiikanperälautamalli,jokatakaisipysyvämmäntyöllistymisen.Näidenhenkilöidentyöllistämiseenvoitaisiinmaksaapysyvästipalkkatukeapoistamallapalkkatuestaenimmäiskesto.
SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA
19
Suomessakinonselvitettävämahdollisuudetottaakäyttöönns.kiintiömalli,jossasuuretyrityksetvelvoitetaantyöllistämäänosatyökykyisiätietynosantyövoimastaan.EsimerkiksiSaksassasuuretyrityksetonvelvoitettutyöllistämääntyövoimastaanviisiprosenttiaosatyö-kykyisiätaivaihtoehtoisestimaksamaanmaksuarahastoon,jostarahoitetaansamanryhmäntyöllistämishankkeita.
Osatyökykyisettuleeensisijaisestityöllistäänormaaleilletyömarkkinoillesamointyöehdoinkuinmuutkin.Onkuitenkintilanteita,joissatällainentyöllistämineneiolemahdollista.Sil-lointuleeharkitamuitakeinoja,joitavoivatollaesimerkiksisosiaalisetjayhteiskunnallisetyritykset.Järjestöjentekemällätyölläonollutisomerkityspitkääntyöttömänäolleidenpitämisessäkiinnityönsyrjässäjaheidänyhteiskunnastasyrjäytymisensäestämisessä.Tätätyötäontuettavamyösjatkossa.
TYÖLLISYYSPOLIITTISIA TAVOITTEITA
1. Työllisyyspolitiikanpäätavoitteenaonlisätätyöllistenlukumäärää100000hengellä.
2. Työvoimapolitiikanmäärärahojalisätäänniin,ettätyöttömienaktivointiastekohoaavähintään30prosenttiinjapitkäaikaistyöttömien50prosenttiin.
3. Työvoimapolitiikanrahattuleeosinirrottaavaltionmenokehyksistäjasitoaniidenmääräautomaattisestisuhdannetilanteeseen.
4. Työvoimapolitiikanlaatuaonparannettavavahvistamallatyöttömänoikeus-turvaa,antamallaTE-toimikunnillevaltuudetarvioidatoimenpiteitäjaasettamallatyövoimapoliittisenkoulutuksenhankintaanvaltakunnallisetlaatukriteerit.
5. Paikallistasonhallinnonvastuutatyönvälityksessäonvahvistettava.Kunnillatuleeollaoikeatkannusteetjavoimavarattehokkaaseentyövoimapolitiik-kaan,jamuidenviranomaistenontoimittavayhteistyössä.
6. Suuremmilletyönantajilleasetetaanvelvollisuustyöllistääosatyökykyisiäns.kiintiömallinavulla.
SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA18
2.4 NUORET TYÖTTÖMÄT TYÖHÖN JA KOULUTUKSEEN
Nuortentyöttömientyönhakijoidentyöhönpääsyntukemisessaonensisijaistalisätäpalk-katuenkäyttöä.Työharjoitteluontoimivavaihtoehtotilanteissa,joissaammattitaitoavaillaolevahenkilövieläetsiiomaaalaansa.Työharjoittelujatyöelämävalmennusvoivattullaky-symykseenensimmäisenätoimena,jotapitäisiainaseuratakoulutustaipalkkatuettutyö.
Työharjoitteluonmonissatilanteissapalkatontatyötä,jokavääristääkilpailuajaaiheuttaaongelmiatyöpaikoilla.Myöskäänammattitaitoisenhenkilönkannaltatyöharjoitteluaeivoipitäätarkoituksenmukaisenavaihtoehtona.Työharjoittelunjatyöelämävalmennuksenkäyttötyöllistämistoiminaontarpeenkäydätyö-jaelinkeinoministeriönjohdollakolmikantaisestiläpipikaisesti.
2.5 PAIKALLISIN VOIMIN TEHOKKAASEEN TYÖNVÄLITYKSEEN
Suomessatyöllisyystoimienhallintojaohjausonvarsinhajanaista.Työvoimapolitiikantoimistavastaatyö-jaelinkeinoministeriö,jokaohjaavaltionaluehallinnonkauttatyö-jaelinkeino-toimistoja.TE-toimistoillaonnoin200toimipistettäkokomaassa.Kunnillaonomaroolinsakuntalaistentyöllistymisentukemisessa.Kelajatyöttömyyskassatvastaavattyöttömyysturvanmaksatuksesta.LisäksiSuomessatoimii39työvoi-manpalvelukeskusta,jotkatarjoavattyöttömilletyöhönpaluutatukeviapalvelujatyö-jaelinkeinotoimistojen,kunnanjaKelanasiakkaidenpalveluyhteistyönä.Palvelukeskustentoimintaperustuuedellämainittujentahojenvapaaehtoiseensopi-mukselliseenyhteistyöhön.
PaikallistayhteistyötätyöllisyydenhoidossaonSuomes-satiivistettäväjalopetettavaviranomaistenpallottelusiitä,kukavastaavaikeastityöllistyvienasiakkaidenpal-veluista.Työvoimanpalvelukeskuksilletuleesaadapysy-vätoimintamallijarahoitus.SamallakuntienjaTE-toimis-tojenyhteistoimintaaesimerkiksiseutukuntakohtaisissatyöllistämisratkaisuissavoidaanparantaa.Palvelukeskuksillavoisiollajatkossakokonaisvaltainenvastuukaikkientyömark-kinatukeasaavientyöttömienpalveluista.Palvelukeskuksistasaatujenkokemustenpohjaltayhteistyötävoitaisiintulevaisuudes-saviedätätäkinpidemmälleniin,ettätyönhakijoidenjatyönantajienkaikkipalvelutlöytyisivätsamastaosoitteesta.
2.6 KAIKKI PELAA – KAIKKIEN TYÖPANOSTA TARVITAAN
Suomentyömarkkinoillatarvitaankaikkientyöpanosta.Onjärkevämpääniinyksilönkuinyhteiskunnankinkannaltasaadaosatyökykyisetjavaikeastityöllistyvätpysyvämminmukaantyömarkkinoille.Onluotavapitkääntyöttöminäolleillejatoistuvastityövoimapoliittisiintoimenpiteisiinosallistuneilletyövoimapolitiikanperälautamalli,jokatakaisipysyvämmäntyöllistymisen.Näidenhenkilöidentyöllistämiseenvoitaisiinmaksaapysyvästipalkkatukeapoistamallapalkkatuestaenimmäiskesto.
SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA
21SAK:N VAALITAVOITTEET / KAIKILLE AMMATTITUTKINTO
3 KAIKILLE AMMATTITUTKINTO
Työmarkkinoilla on enää hyvin vähän työtehtäviä, joihin ei vaadita vähintään ammat-tilista peruskoulutusta. Työpaikkoja syntyy ja häviää, toimialoja nousee ja laskee, ja sen seurauksena työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot muuttuvat. Muodollisen, tut-kintoperusteisen koulutusjärjestelmämme kyky vastata tulevaisuuden haasteisiin on rajallinen. Tarvitaan laajempia muutosta tukevia järjestelyjä, joissa työmarkkinaosapuo-lilla on vastuuta mm. koulutuksesta työmarkkinoille siirtymistä tukevassa toiminnassa sekä koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnissa. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa ammatillisesta koulutuksesta tapahtuu aikuisena, joko henkilöstökoulutuksen tai muun ammatillisen aikuiskoulutuksen keinoin.
Suomessaonedelleenyli400000työikäistäaikuista,joiltapuuttuuammatillinenkoulutus.Nuoriaperuskoulunpäättäviäjääammatillisenkoulutuksenulkopuolellejalähes10000opiskelijaakeskeyttääammatillisenkoulutuksenjokavuosi.
2010-luvunaikanajokaiselletyöikäiselleonsaatavaammatillinentutkinto.Tavoitteensaavut-taminenedellyttääniinnuortenkuinaikuistenkinkoulutuksessauusiatoimia.Kaikillanuorillaonoltavamahdollisuusjatkaaopintojaansuoraanperuskoulunjälkeen,jatyöikäisilleaikuisilletarvitaanuusiamahdollisuuksiatutkinnonsuorittamiseen.
Työelämänmuutoksissaonensiarvoisentärkeää,ettätyöikäisetvoivathuolehtiaomastaosaamisestaanläpityöuran.Tarvitaantoimiatyöpaikoilla,riittävästioppisopimuskoulutustajamuutatutkintoonjohtavaakoulutustasekäriittävästikoulutusmahdollisuuksiatyöttömille.
3.1 TYÖNANTAJILLE LISÄÄ VASTUUTA TYÖNTEKIJÖIDENOSAAMISEN PARANTAMISESTA
Työnantajankustantamastakoulutuksestapääsevätosallisiksiuseimmitentoimihenkilötjakorkeastikoulutetut.SAK:laisistaonviimeisenvuodenaikanaosallistunuttyönantajankustan-tamaankoulutukseenvainnoinkolmannes.Työntekijöidenmahdollisuuksiaammattitaidonpäi-vittämiseenonparannettavatyöehtosopimusteitse.Samallamyösmääräaikaisissatöissäsekäpätkä-jasilpputöissätyöskentelevienmahdollisuuksiahuolehtiaosaamisestaanonlisättävä.
Taloudellisestihyvinäaikoinayrityksetvoisivatvarautuataantumaankeräämällätaseeseentuloksestaanerityistähenkilöstöinvestointeihintarkoitettuavastuuvarausta.Varaustavoi-taisiinpurkaasilloin,kunyrityshaluaavälttäätyövoimanvähentämistä.Varaustavoitaisiinkäyttääsellaisiintarkoituksiin,jotkaedistävättyöntekijöidenjaksamista,osaamista,ammatil-listakouluttautumista,kehittymistäjamyösuudelleensijoittumistatyömarkkinoille.Varaustavoitaisiinkäyttäämyöstyövoimanvähentämistilanteissavähennettävänhenkilöstönhyväksi.
Vähänkoulutustasaaneidensekämuutakuinvakituistakokoaikatyötätekevienosaamisenparantamiseksionselvitettävämahdollisuudetkoulutusrahastontehtävienlaajentamiseen.Ajatuksenaon,ettäjokaiselletyöntekijällekertyisityösuhteenajaltakoulutusoikeutta,jonkavoisikäyttäätyösuhteenaikanataisenpäättymisenjälkeenammattitaidonparantamiseen.
21SAK:N VAALITAVOITTEET / KAIKILLE AMMATTITUTKINTO
3 KAIKILLE AMMATTITUTKINTO
Työmarkkinoilla on enää hyvin vähän työtehtäviä, joihin ei vaadita vähintään ammat-tilista peruskoulutusta. Työpaikkoja syntyy ja häviää, toimialoja nousee ja laskee, ja sen seurauksena työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot muuttuvat. Muodollisen, tut-kintoperusteisen koulutusjärjestelmämme kyky vastata tulevaisuuden haasteisiin on rajallinen. Tarvitaan laajempia muutosta tukevia järjestelyjä, joissa työmarkkinaosapuo-lilla on vastuuta mm. koulutuksesta työmarkkinoille siirtymistä tukevassa toiminnassa sekä koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnissa. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa ammatillisesta koulutuksesta tapahtuu aikuisena, joko henkilöstökoulutuksen tai muun ammatillisen aikuiskoulutuksen keinoin.
Suomessaonedelleenyli400000työikäistäaikuista,joiltapuuttuuammatillinenkoulutus.Nuoriaperuskoulunpäättäviäjääammatillisenkoulutuksenulkopuolellejalähes10000opiskelijaakeskeyttääammatillisenkoulutuksenjokavuosi.
2010-luvunaikanajokaiselletyöikäiselleonsaatavaammatillinentutkinto.Tavoitteensaavut-taminenedellyttääniinnuortenkuinaikuistenkinkoulutuksessauusiatoimia.Kaikillanuorillaonoltavamahdollisuusjatkaaopintojaansuoraanperuskoulunjälkeen,jatyöikäisilleaikuisilletarvitaanuusiamahdollisuuksiatutkinnonsuorittamiseen.
Työelämänmuutoksissaonensiarvoisentärkeää,ettätyöikäisetvoivathuolehtiaomastaosaamisestaanläpityöuran.Tarvitaantoimiatyöpaikoilla,riittävästioppisopimuskoulutustajamuutatutkintoonjohtavaakoulutustasekäriittävästikoulutusmahdollisuuksiatyöttömille.
3.1 TYÖNANTAJILLE LISÄÄ VASTUUTA TYÖNTEKIJÖIDENOSAAMISEN PARANTAMISESTA
Työnantajankustantamastakoulutuksestapääsevätosallisiksiuseimmitentoimihenkilötjakorkeastikoulutetut.SAK:laisistaonviimeisenvuodenaikanaosallistunuttyönantajankustan-tamaankoulutukseenvainnoinkolmannes.Työntekijöidenmahdollisuuksiaammattitaidonpäi-vittämiseenonparannettavatyöehtosopimusteitse.Samallamyösmääräaikaisissatöissäsekäpätkä-jasilpputöissätyöskentelevienmahdollisuuksiahuolehtiaosaamisestaanonlisättävä.
Taloudellisestihyvinäaikoinayrityksetvoisivatvarautuataantumaankeräämällätaseeseentuloksestaanerityistähenkilöstöinvestointeihintarkoitettuavastuuvarausta.Varaustavoi-taisiinpurkaasilloin,kunyrityshaluaavälttäätyövoimanvähentämistä.Varaustavoitaisiinkäyttääsellaisiintarkoituksiin,jotkaedistävättyöntekijöidenjaksamista,osaamista,ammatil-listakouluttautumista,kehittymistäjamyösuudelleensijoittumistatyömarkkinoille.Varaustavoitaisiinkäyttäämyöstyövoimanvähentämistilanteissavähennettävänhenkilöstönhyväksi.
Vähänkoulutustasaaneidensekämuutakuinvakituistakokoaikatyötätekevienosaamisenparantamiseksionselvitettävämahdollisuudetkoulutusrahastontehtävienlaajentamiseen.Ajatuksenaon,ettäjokaiselletyöntekijällekertyisityösuhteenajaltakoulutusoikeutta,jonkavoisikäyttäätyösuhteenaikanataisenpäättymisenjälkeenammattitaidonparantamiseen.
23
Aikuistenammatillisenkoulutuksenonreagoitavaherkästityöelämänmuutostarpeisiin.Käyttämällänykyistäenemmäntutkinnonosiaaikuiskoulutuksessa,voidaannäihintarpeisiinvastata.Aikuistenammatillisessakoulutuksessaonlisättävävalinnanmahdollisuuksiaammat-tialansisälläjaylikoulutusalojen.Tutkinnonosienjoustavayhdistäminenpalveleetyöelämäntarpeitajavoiluodakokonaanuudenlaistaosaamistatyöelämäntarpeisiin.
3.3 KAIKILLE NUORILLE AMMATTI
Kaikilleperuskoulunsapäättävilleonmahdollistettavajokoopiskelu-,työ-taiharjoittelupaikkataijokumuuaktiivitoimi.Aloituspaikkojenlisääminenammatilliseenkoulutukseeneioletätäongelmaaratkaissut.Koulutustakuuonsaatavatoimimaanmyöskäytännössäniin,ettäkaikillaperuskoulunpäättävilläonmahdollisuusjatkaaopintojaan.Tämävoidaantoteuttaamyössää-tämälläkaikilleperuskoulunpäättävilleoppioikeuskoskemaantoisenasteenkoulutusta,ja
näinvarmistaaviranomaistenvastuujärjestääkoulutuspaikkakaikillenuorille.Koulutuksenkeskeyttämistäonvähennettävälisäämälläopetusta,
ohjaustajatukitoimiaammatillisessakoulutuksessa.Opiskelijattarvitsevattukeaerielämäntilanteissa,jatässävoidaanhyödyn-
tääesimerkiksivertaistukitoimintaa.Kesällätyhjilläänolevattyöpajatoppilaitoksissaonotettavakäyttöönjamahdollis-tettavakesäopinnotmyösammatillisessakoulutuksessa.
Toisenasteenammatillistakoulutustajalukiokoulutustaonkoottavaseudullisiksi,isommiksikokonaisuuksiksi.Samallakeinotekoisiaraja-aitojaerikoulumuotojenvä-lilläonmadallettava.
Ammatillistatutkintojärjestelmääonkehitettävätyöelä-mäntarpeistalähtien.Ammatillisessaperuskoulutuksessa
ontarjottavavalmiudettyöelämässäselviytymiseenjalisäksiyleinenjatko-opintokelpoisuus.Tämätarkoittaaammattialan
hallinnanohellamyösyleisimpiävalmiuksiakutensosiaalisiatai-toja,oppimaanoppimisentaitoja,kielitaitoasekätyöelämäosaamista.
Siksiammatillisenperuskoulutuksenlaajuudestapidetäänkiinnijatkossakin.Samallaonlisättäväjoustavuuttatutkinnonsuorittamistavoissaesimerkiksiyhdistämäl-
läoppilaitosmuotoistakoulutustajaoppisopimuskoulutusta.Työssäoppimistalisäämällävoidaanvähentääkeskeyttämistä.Työelämävalmiuksienparantaminenhelpottaanuortentyössäoppimisjaksojensuorittamistajatyöelämäänkiinnittymistä.
Ammatillisenkoulutuksenrahoitusjärjestelmäonuudistettavaseuraavallahallituskaudella.Ammatillisenperuskoulutuksenrahoituksenonkannustettavahuolehtimaankokoikäluokankoulutuksestasekäsiitä,ettämahdollisimmanmonimyössuorittaatutkinnonjatyöllistyyvalmistumisenjälkeen.
SAK:N VAALITAVOITTEET / KAIKILLE AMMATTITUTKINTOSAK:N VAALITAVOITTEET / KAIKILLE AMMATTITUTKINTO22
Työpaikoilletarvitaantehokasjakattavatoimintamalli,jokatukeesuunnitelmallistajajatkuvaaammattiosaamisenkehittymistä.Henkilöstöllätuleeollalakisääteinenoikeusvalitaerityisetosaamisvaltuutetuttyöpaikoille.Työsuojeluvaltuutettujentapaanosaamisvaltuutetuilletuleelakisääteisestiturvataoikeuskäyttäämyöstyöaikaatehtävänsähoitamiseen.
Osaamisvaltuutettujentehtävänäonedistäätyöntekijöidenammattitaidonkehittämistä,koulutukseenhakeutumista,antaavertaistukeenperustuvaaohjausta,välittäätietoakou-lutusmahdollisuuksista,edistääyhteistyötätyönantajienjakoulutuksenjärjestäjienkanssasekäosallistuainnovaatiotoiminnankehittämiseentyöpaikoilla.
3.2 LAADUKKAAMPAA AIKUISKOULUTUSTA TYÖIKÄISTEN TARPEISIIN
Työelämännäkökulmastakoulutusjärjestelmäonedelleenmonimutkainen.Koulutuksenkentässäonvaltavamäärätoimijoita,erilaisiakoulutuksenjärjestämismuotojajatutkintoja.Neuvonta-jaohjauspalvelutovatnekinedelleenhajallaanoppilaitoksissajatyöhallinnossa.
Tulevaisuudessatyöpaikkojenosaamistakoskevienneuvonta-jaohjauspalvelujenonlöy-dyttäväyhdenoventakaa,myössähköisesti.Koulutustaonoltavajoustavastitarjollaympärivuoden.Aikuistenkoulutuksessaeioletarkoituksenmukaistaodottaasyksyisintaikeväisinalkavaakoulutusta.Aikaisemminopittuontunnistettavaennenopintojenalkuajaopinnotsamallaräätälöitävä.Ohjaus-jarahoitusjärjestelmänontuettavanäitäperiaatteitanykyis-tätehokkaamminniin,ettäoppilaitostenkannattaatyötätehdä.Nytrahoitusjärjestelmäkannustaaparemminkinpitämäänopiskelijatmahdollisimmanpitkäänopiskelijoina,eikätutkintojensuorittamisestapalkita.
Koulutusjärjestelmässätarvitaanuusiatoimiaaiemminopituntunnistamiseksinykyistäpa-remmin.Opetushallinnononvalmisteltavayhteistyössätyöelämäosapuoltenkanssamenet-telytavataiemminopituntunnistamiseksijahyväksymiseksisekäopintojensovittamiseksi.Koulutuksenjärjestäjiäonkannustettavatähäntyöhön,jokalyhentääopintoaikojajalisääopiskelijoidenmotivaatiota.Ammatillisenlisäkoulutuksenrahoitusjärjestelmäonuudistet-tavanäistälähtökohdista.
Kunaikuistenkoulutuksenaikaisetetuudetonuudistettu,olisitarpeenennakkoluulotto-mastitarkastellatyö-jaelinkeinoministeriönsekäopetus-jakulttuuriministeriönammatilli-senaikuiskoulutuksenhallintoajaohjaustasekäarvioida,onkotarpeenpitääylläkahtaerijärjestelmää.Voisikoammatillinenaikuiskoulutusperustuakokonaantyöelämäntarpeistalähteväänkoulutuksenhankintaan?
Aikuisettutkintoavaillaolevattarvitsevatmyöstäsmätoimiaammattitutkinnonhankkimiseen.Oppilaitoksilleonluotavataloudellisiakannustimiakouluttaatutkintoavaillaoleviaaikuisia.Esimerkiksilisärahoitustavoitaisiinsuunnatatyöpaikkojenkanssatehtäväänyhteistyöhönjahakevaantoimintaan.Tutkintoavaillaoleviltaaikuisiltaonpoistettavaopiskelijamaksutjatoteutettavakoulutuksenmaksuttomuusmyösheidänkohdallaan.
23
Aikuistenammatillisenkoulutuksenonreagoitavaherkästityöelämänmuutostarpeisiin.Käyttämällänykyistäenemmäntutkinnonosiaaikuiskoulutuksessa,voidaannäihintarpeisiinvastata.Aikuistenammatillisessakoulutuksessaonlisättävävalinnanmahdollisuuksiaammat-tialansisälläjaylikoulutusalojen.Tutkinnonosienjoustavayhdistäminenpalveleetyöelämäntarpeitajavoiluodakokonaanuudenlaistaosaamistatyöelämäntarpeisiin.
3.3 KAIKILLE NUORILLE AMMATTI
Kaikilleperuskoulunsapäättävilleonmahdollistettavajokoopiskelu-,työ-taiharjoittelupaikkataijokumuuaktiivitoimi.Aloituspaikkojenlisääminenammatilliseenkoulutukseeneioletätäongelmaaratkaissut.Koulutustakuuonsaatavatoimimaanmyöskäytännössäniin,ettäkaikillaperuskoulunpäättävilläonmahdollisuusjatkaaopintojaan.Tämävoidaantoteuttaamyössää-tämälläkaikilleperuskoulunpäättävilleoppioikeuskoskemaantoisenasteenkoulutusta,ja
näinvarmistaaviranomaistenvastuujärjestääkoulutuspaikkakaikillenuorille.Koulutuksenkeskeyttämistäonvähennettävälisäämälläopetusta,
ohjaustajatukitoimiaammatillisessakoulutuksessa.Opiskelijattarvitsevattukeaerielämäntilanteissa,jatässävoidaanhyödyn-
tääesimerkiksivertaistukitoimintaa.Kesällätyhjilläänolevattyöpajatoppilaitoksissaonotettavakäyttöönjamahdollis-tettavakesäopinnotmyösammatillisessakoulutuksessa.
Toisenasteenammatillistakoulutustajalukiokoulutustaonkoottavaseudullisiksi,isommiksikokonaisuuksiksi.Samallakeinotekoisiaraja-aitojaerikoulumuotojenvä-lilläonmadallettava.
Ammatillistatutkintojärjestelmääonkehitettävätyöelä-mäntarpeistalähtien.Ammatillisessaperuskoulutuksessa
ontarjottavavalmiudettyöelämässäselviytymiseenjalisäksiyleinenjatko-opintokelpoisuus.Tämätarkoittaaammattialan
hallinnanohellamyösyleisimpiävalmiuksiakutensosiaalisiatai-toja,oppimaanoppimisentaitoja,kielitaitoasekätyöelämäosaamista.
Siksiammatillisenperuskoulutuksenlaajuudestapidetäänkiinnijatkossakin.Samallaonlisättäväjoustavuuttatutkinnonsuorittamistavoissaesimerkiksiyhdistämäl-
läoppilaitosmuotoistakoulutustajaoppisopimuskoulutusta.Työssäoppimistalisäämällävoidaanvähentääkeskeyttämistä.Työelämävalmiuksienparantaminenhelpottaanuortentyössäoppimisjaksojensuorittamistajatyöelämäänkiinnittymistä.
Ammatillisenkoulutuksenrahoitusjärjestelmäonuudistettavaseuraavallahallituskaudella.Ammatillisenperuskoulutuksenrahoituksenonkannustettavahuolehtimaankokoikäluokankoulutuksestasekäsiitä,ettämahdollisimmanmonimyössuorittaatutkinnonjatyöllistyyvalmistumisenjälkeen.
SAK:N VAALITAVOITTEET / KAIKILLE AMMATTITUTKINTOSAK:N VAALITAVOITTEET / KAIKILLE AMMATTITUTKINTO22
Työpaikoilletarvitaantehokasjakattavatoimintamalli,jokatukeesuunnitelmallistajajatkuvaaammattiosaamisenkehittymistä.Henkilöstöllätuleeollalakisääteinenoikeusvalitaerityisetosaamisvaltuutetuttyöpaikoille.Työsuojeluvaltuutettujentapaanosaamisvaltuutetuilletuleelakisääteisestiturvataoikeuskäyttäämyöstyöaikaatehtävänsähoitamiseen.
Osaamisvaltuutettujentehtävänäonedistäätyöntekijöidenammattitaidonkehittämistä,koulutukseenhakeutumista,antaavertaistukeenperustuvaaohjausta,välittäätietoakou-lutusmahdollisuuksista,edistääyhteistyötätyönantajienjakoulutuksenjärjestäjienkanssasekäosallistuainnovaatiotoiminnankehittämiseentyöpaikoilla.
3.2 LAADUKKAAMPAA AIKUISKOULUTUSTA TYÖIKÄISTEN TARPEISIIN
Työelämännäkökulmastakoulutusjärjestelmäonedelleenmonimutkainen.Koulutuksenkentässäonvaltavamäärätoimijoita,erilaisiakoulutuksenjärjestämismuotojajatutkintoja.Neuvonta-jaohjauspalvelutovatnekinedelleenhajallaanoppilaitoksissajatyöhallinnossa.
Tulevaisuudessatyöpaikkojenosaamistakoskevienneuvonta-jaohjauspalvelujenonlöy-dyttäväyhdenoventakaa,myössähköisesti.Koulutustaonoltavajoustavastitarjollaympärivuoden.Aikuistenkoulutuksessaeioletarkoituksenmukaistaodottaasyksyisintaikeväisinalkavaakoulutusta.Aikaisemminopittuontunnistettavaennenopintojenalkuajaopinnotsamallaräätälöitävä.Ohjaus-jarahoitusjärjestelmänontuettavanäitäperiaatteitanykyis-tätehokkaamminniin,ettäoppilaitostenkannattaatyötätehdä.Nytrahoitusjärjestelmäkannustaaparemminkinpitämäänopiskelijatmahdollisimmanpitkäänopiskelijoina,eikätutkintojensuorittamisestapalkita.
Koulutusjärjestelmässätarvitaanuusiatoimiaaiemminopituntunnistamiseksinykyistäpa-remmin.Opetushallinnononvalmisteltavayhteistyössätyöelämäosapuoltenkanssamenet-telytavataiemminopituntunnistamiseksijahyväksymiseksisekäopintojensovittamiseksi.Koulutuksenjärjestäjiäonkannustettavatähäntyöhön,jokalyhentääopintoaikojajalisääopiskelijoidenmotivaatiota.Ammatillisenlisäkoulutuksenrahoitusjärjestelmäonuudistet-tavanäistälähtökohdista.
Kunaikuistenkoulutuksenaikaisetetuudetonuudistettu,olisitarpeenennakkoluulotto-mastitarkastellatyö-jaelinkeinoministeriönsekäopetus-jakulttuuriministeriönammatilli-senaikuiskoulutuksenhallintoajaohjaustasekäarvioida,onkotarpeenpitääylläkahtaerijärjestelmää.Voisikoammatillinenaikuiskoulutusperustuakokonaantyöelämäntarpeistalähteväänkoulutuksenhankintaan?
Aikuisettutkintoavaillaolevattarvitsevatmyöstäsmätoimiaammattitutkinnonhankkimiseen.Oppilaitoksilleonluotavataloudellisiakannustimiakouluttaatutkintoavaillaoleviaaikuisia.Esimerkiksilisärahoitustavoitaisiinsuunnatatyöpaikkojenkanssatehtäväänyhteistyöhönjahakevaantoimintaan.Tutkintoavaillaoleviltaaikuisiltaonpoistettavaopiskelijamaksutjatoteutettavakoulutuksenmaksuttomuusmyösheidänkohdallaan.
24
3.4 OPINTOIHIN SIIRTYMISTÄ NOPEUTETTAVA JA KOULUTUSAIKOJA LYHENNETTÄVÄ YLIOPISTOISSA
Suomenmenestysperustuuhuippuosaamiseenläpikoulutusjärjestelmän.Suomitarvitseemyösjatkossakattavankorkeakouluverkonniin,ettämaakunnissaontarjollalaadukastajakilpailukykyistäkorkeakoulujentoimintaa.Korkeakouluverkonrakenteellistauudistamistaonjatkettavanäistälähtökohdista.Ammattikorkeakouluillaontärkeäroolityöelämälähtöisenuudentiedontuottajana.Tästäsyystäammattikorkeakoulujentutkimus-,kehitys-jainnovaa-tiotoimintaanonsaatavariittävärahoitus.
Siirtymistäkorkea-asteenopintoihintoisenasteenkoulutuksenjälkeenonnopeutettavauudistamallaopiskelijavalintoja.Erityisestiyliopistoissatarvitaantoimia,joillaopiskelijoi-denvalmistumistatavoiteajassalisätään,esimerkiksihelpottamallamahdollisuuksiavaihtaakoulutusohjelmaakandidaatintutkinnonjälkeen.Opintojenohjaustakorkea-asteellaonlisättävä.Myösopintotukijärjestelmääonuudistettavatukemaanpäätoimistaopiskeluajatavoiteajassavalmistumista.
KOULUTUSPOLIITTISIA TAVOITTEITA
1. PäätavoitteenaonsaadajokaiselleSuomessatyöskentelevälleammattitut-kinto.Peruskoulunpäättävätohjataantutkintoonjohtavaankoulutukseentaityönjakoulutuksenyhdistelmään,jatutkintoavaillaolevilleaikuisilletarjotaanmahdollisuustutkinnonsuorittamiseen.
2. Koulutusrahastontehtäviälaajennetaansiten,ettäjokaiselletyöntekijällekertyytyösuhteenajaltakoulutusoikeutta,jonkavoikäyttäätyösuhteenaikanataisenpäätyttyäammattitaidonparantamiseen.
3. Ammatillistaaikuiskoulutustakehitetäänvastaamaantyöelämäntarpeita,jatyöpaikoillevalitaanosaamisvaltuutetutedistämääntyöntekijöidenam-mattitaidonkehittämistäjakoulutuksentarjontaa.
4. Työuriaonpidennettävänopeuttamallasiirtymistäkoulutusasteeltatoisellejatyöelämään.
SAK:N VAALITAVOITTEET / KAIKILLE AMMATTITUTKINTO
24
3.4 OPINTOIHIN SIIRTYMISTÄ NOPEUTETTAVA JA KOULUTUSAIKOJA LYHENNETTÄVÄ YLIOPISTOISSA
Suomenmenestysperustuuhuippuosaamiseenläpikoulutusjärjestelmän.Suomitarvitseemyösjatkossakattavankorkeakouluverkonniin,ettämaakunnissaontarjollalaadukastajakilpailukykyistäkorkeakoulujentoimintaa.Korkeakouluverkonrakenteellistauudistamistaonjatkettavanäistälähtökohdista.Ammattikorkeakouluillaontärkeäroolityöelämälähtöisenuudentiedontuottajana.Tästäsyystäammattikorkeakoulujentutkimus-,kehitys-jainnovaa-tiotoimintaanonsaatavariittävärahoitus.
Siirtymistäkorkea-asteenopintoihintoisenasteenkoulutuksenjälkeenonnopeutettavauudistamallaopiskelijavalintoja.Erityisestiyliopistoissatarvitaantoimia,joillaopiskelijoi-denvalmistumistatavoiteajassalisätään,esimerkiksihelpottamallamahdollisuuksiavaihtaakoulutusohjelmaakandidaatintutkinnonjälkeen.Opintojenohjaustakorkea-asteellaonlisättävä.Myösopintotukijärjestelmääonuudistettavatukemaanpäätoimistaopiskeluajatavoiteajassavalmistumista.
KOULUTUSPOLIITTISIA TAVOITTEITA
1. PäätavoitteenaonsaadajokaiselleSuomessatyöskentelevälleammattitut-kinto.Peruskoulunpäättävätohjataantutkintoonjohtavaankoulutukseentaityönjakoulutuksenyhdistelmään,jatutkintoavaillaolevilleaikuisilletarjotaanmahdollisuustutkinnonsuorittamiseen.
2. Koulutusrahastontehtäviälaajennetaansiten,ettäjokaiselletyöntekijällekertyytyösuhteenajaltakoulutusoikeutta,jonkavoikäyttäätyösuhteenaikanataisenpäätyttyäammattitaidonparantamiseen.
3. Ammatillistaaikuiskoulutustakehitetäänvastaamaantyöelämäntarpeita,jatyöpaikoillevalitaanosaamisvaltuutetutedistämääntyöntekijöidenam-mattitaidonkehittämistäjakoulutuksentarjontaa.
4. Työuriaonpidennettävänopeuttamallasiirtymistäkoulutusasteeltatoisellejatyöelämään.
SAK:N VAALITAVOITTEET / KAIKILLE AMMATTITUTKINTO
27SAK:N VAALITAVOITTEET / PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA
aikatyöhönsiirtyvälleikääntyvälletyöntekijällejatilallepalkattaisiinnuori,vastaammattiinvalmistunuttyötöntyönhakija.
TyöaikapankkijärjestelmiäonSuomessakäytössäyleisesti.Varsinkintyöpaikkakohtaistenjär-jestelmienkeskeinenongelmaonniidentoimiminenensisijaisestityönantajienmäärittämällätavalla.Ontarpeellistalaatialakityöaikapankista,jossamääritelläänsekäajantallettamisenettätalletetunajanulosmittaamisenehdot.
4.2 TYÖEHDOT KUNTOON TYÖN TEETTÄMISEN MUODOSTA RIIPPUMATTA
SAK:npäälinjanaon,ettäkaikkijatkuvaakokoaikatyötähaluavattyöntekijätovattöissätoi-meentulonturvaavissajatkuvissajakokoaikaisissatyösuhteissa.Tästäperusasetelmastaonhuolehdittavajatkossakin.Vaikkavaltaosatyöntekijöistätyöskenteleejatkuvassakokoaika-työssä,vakiintuiSuomenkintyömarkkinoilleviimeistään1990-luvunlamanjälkeentapateettäätyötäosinmyösmuunakuinjatkuvanakokoaikatyönä.Tilastokeskuksentyövoimatutkimuksenmukaanmuutakuinjatkuvaakokoaikatyötätekeenoin24prosenttiapalkansaajista(kuvat6ja7).Viimeisenkymmenenvuodenaikananäissäosuuksissaeiolejuuritapahtunutmuutoksia.Yhdenhengenyritystenlukumääräonollutvoimakkaassakasvussa.Muutkuinkokoaikaisetjavakituisettyösuhteetkoskevatselvästiuseamminnaisiakuinmiehiä.
1997
1998
1999
200
0
200
1
200
2
200
3
200
4
200
5
200
6
200
7
200
8
200
9
Mol.sp Miehet Naiset
KUVA 6. MUUSSA KUIN JATKUVASSA KOKOAIKATYÖSSÄ TYÖSKENTELEVIENPALKANSAAJIEN OSUUS 1997–2009.
35 %
30 %
25 %
20 %
15 %
10 %
5 %
0 %
Lähde: Tilastokeskus.
SAK:N VAALITAVOITTEET / PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA26
4 PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA
Keskeisin suomalaisten työuria lyhentävä tekijä on ennenaikainen työkyvyttömyys. Työelä-mää ja työterveyshuoltoa kehittämällä on mahdollista saada työkyvyttömyyseläkkeiden määrä alenemaan. Myös työaikojen ja työtehtävien parempi sovittaminen työkyvyn ja elämäntilanteen mukaan pidentäisi työuria. Työelämän laatua on parannettava kehittämällä johtamista. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntöä on uudistettava sekä tehostettava niiden noudattamisen valvontaa. Työsuojelun voimavaroja tulee lisätä, jotta sille asetetut tavoitteet voitaisiin täyttää. Erilaiset työnteon muodot on saatettava teettäjälleen saman-hintaiseksi ja ns. epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien asemaa on parannettava.
Työuratlyhenevätennenaikaisentyökyvyttömyydenvuoksi.Työkyvyttömyyseläkkeellesiirry-täänkeskimäärin52-vuotiaana.Työurienpidentämisessäonkinkeskityttävätyökyvyttömyy-denennaltaehkäisyyn.Työkyvyttömyyseläkkeetovatyleisimpiätyöntekijäammateissa.Työnfyysisillävaatimuksillaonedelleensuurimerkitystyökyvynheikkenemiselle,muttalähesyhtäyleisiäovatmielenterveydenhäiriöistäjohtuvatsyyt.
Perinteisilletyökyvynedistämisenkeinoille,työolojenparantamisellejaammatillisellekun-toutukselle,onedelleentarvetta.Työnhaittojenvähentäminen,työnmyönteistenpiirteidenlisääminenjatyöntekijänvoimavarojenvahvistaminenkoulutus-jakehittymismahdollisuuksiaedistämällä,työnkuviamuokkaamallajaterveydenhuollonkeinoinvähentävättyökyvyttö-myyseläkkeellejääntiä.
Työhyvinvointiinvaikuttaviatekijöitäsäädelläänlaeillajasopimuksilla,joitatyöpaikoillanou-datetaanvaihtelevasti.Jokainentyöpaikkavastaaitsetyöolosuhteista.Työnantajanvastuun-otonlisääminenjajohtamisenkehittäminenovatkeskeisiätyöurienpidentämisessä.Erityistähuomiotatuleesuunnataikäjohtamisenvahvistamiseen.
4.1 TYÖAJAT ELÄMÄNTILANTEEN MUKAAN
Työntekijäntarpeethuomioivillatyöajoillaonhavaittuolevansuurityössäjaksamistaedistävämerkitys.Työelämäntuleejatkossakinperustuapääsääntöisestijatkuvillejakokoaikaisille,toimeentulonturvaavilletöille.Onkuitenkinmyöselämäntilanteita,joissaesimerkiksiosa-aikatyötaimuutyöaikamallionsopiva.
Työntekijänoma-aloitteisiamahdollisuuksiasiirtyäosa-aikatyöhönonparannettava.Työ-aikalakiaonmuutettavasiten,ettätyöntekijävoisisiirtyäosa-aikatyöhönsosiaalisistataiterveydellisistäsyistänykyistähelpommin.Työnantajavoisikieltäytyätyöntekijänesittämästäosa-aikatyöstävainobjektiivisestihyväksyttävistäsyistä.
Osa-aikalisäjärjestelmääonuudistettavahelpottamaannuortentyöllistymistäjatukemaanikääntyvientyöntekijöidentyössäjatkamista.Osa-aikalisäämaksettaisiinmääräajaksiosa-
27SAK:N VAALITAVOITTEET / PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA
aikatyöhönsiirtyvälleikääntyvälletyöntekijällejatilallepalkattaisiinnuori,vastaammattiinvalmistunuttyötöntyönhakija.
TyöaikapankkijärjestelmiäonSuomessakäytössäyleisesti.Varsinkintyöpaikkakohtaistenjär-jestelmienkeskeinenongelmaonniidentoimiminenensisijaisestityönantajienmäärittämällätavalla.Ontarpeellistalaatialakityöaikapankista,jossamääritelläänsekäajantallettamisenettätalletetunajanulosmittaamisenehdot.
4.2 TYÖEHDOT KUNTOON TYÖN TEETTÄMISEN MUODOSTA RIIPPUMATTA
SAK:npäälinjanaon,ettäkaikkijatkuvaakokoaikatyötähaluavattyöntekijätovattöissätoi-meentulonturvaavissajatkuvissajakokoaikaisissatyösuhteissa.Tästäperusasetelmastaonhuolehdittavajatkossakin.Vaikkavaltaosatyöntekijöistätyöskenteleejatkuvassakokoaika-työssä,vakiintuiSuomenkintyömarkkinoilleviimeistään1990-luvunlamanjälkeentapateettäätyötäosinmyösmuunakuinjatkuvanakokoaikatyönä.Tilastokeskuksentyövoimatutkimuksenmukaanmuutakuinjatkuvaakokoaikatyötätekeenoin24prosenttiapalkansaajista(kuvat6ja7).Viimeisenkymmenenvuodenaikananäissäosuuksissaeiolejuuritapahtunutmuutoksia.Yhdenhengenyritystenlukumääräonollutvoimakkaassakasvussa.Muutkuinkokoaikaisetjavakituisettyösuhteetkoskevatselvästiuseamminnaisiakuinmiehiä.
1997
1998
1999
200
0
200
1
200
2
200
3
200
4
200
5
200
6
200
7
200
8
200
9
Mol.sp Miehet Naiset
KUVA 6. MUUSSA KUIN JATKUVASSA KOKOAIKATYÖSSÄ TYÖSKENTELEVIENPALKANSAAJIEN OSUUS 1997–2009.
35 %
30 %
25 %
20 %
15 %
10 %
5 %
0 %
Lähde: Tilastokeskus.
SAK:N VAALITAVOITTEET / PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA26
4 PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA
Keskeisin suomalaisten työuria lyhentävä tekijä on ennenaikainen työkyvyttömyys. Työelä-mää ja työterveyshuoltoa kehittämällä on mahdollista saada työkyvyttömyyseläkkeiden määrä alenemaan. Myös työaikojen ja työtehtävien parempi sovittaminen työkyvyn ja elämäntilanteen mukaan pidentäisi työuria. Työelämän laatua on parannettava kehittämällä johtamista. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntöä on uudistettava sekä tehostettava niiden noudattamisen valvontaa. Työsuojelun voimavaroja tulee lisätä, jotta sille asetetut tavoitteet voitaisiin täyttää. Erilaiset työnteon muodot on saatettava teettäjälleen saman-hintaiseksi ja ns. epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien asemaa on parannettava.
Työuratlyhenevätennenaikaisentyökyvyttömyydenvuoksi.Työkyvyttömyyseläkkeellesiirry-täänkeskimäärin52-vuotiaana.Työurienpidentämisessäonkinkeskityttävätyökyvyttömyy-denennaltaehkäisyyn.Työkyvyttömyyseläkkeetovatyleisimpiätyöntekijäammateissa.Työnfyysisillävaatimuksillaonedelleensuurimerkitystyökyvynheikkenemiselle,muttalähesyhtäyleisiäovatmielenterveydenhäiriöistäjohtuvatsyyt.
Perinteisilletyökyvynedistämisenkeinoille,työolojenparantamisellejaammatillisellekun-toutukselle,onedelleentarvetta.Työnhaittojenvähentäminen,työnmyönteistenpiirteidenlisääminenjatyöntekijänvoimavarojenvahvistaminenkoulutus-jakehittymismahdollisuuksiaedistämällä,työnkuviamuokkaamallajaterveydenhuollonkeinoinvähentävättyökyvyttö-myyseläkkeellejääntiä.
Työhyvinvointiinvaikuttaviatekijöitäsäädelläänlaeillajasopimuksilla,joitatyöpaikoillanou-datetaanvaihtelevasti.Jokainentyöpaikkavastaaitsetyöolosuhteista.Työnantajanvastuun-otonlisääminenjajohtamisenkehittäminenovatkeskeisiätyöurienpidentämisessä.Erityistähuomiotatuleesuunnataikäjohtamisenvahvistamiseen.
4.1 TYÖAJAT ELÄMÄNTILANTEEN MUKAAN
Työntekijäntarpeethuomioivillatyöajoillaonhavaittuolevansuurityössäjaksamistaedistävämerkitys.Työelämäntuleejatkossakinperustuapääsääntöisestijatkuvillejakokoaikaisille,toimeentulonturvaavilletöille.Onkuitenkinmyöselämäntilanteita,joissaesimerkiksiosa-aikatyötaimuutyöaikamallionsopiva.
Työntekijänoma-aloitteisiamahdollisuuksiasiirtyäosa-aikatyöhönonparannettava.Työ-aikalakiaonmuutettavasiten,ettätyöntekijävoisisiirtyäosa-aikatyöhönsosiaalisistataiterveydellisistäsyistänykyistähelpommin.Työnantajavoisikieltäytyätyöntekijänesittämästäosa-aikatyöstävainobjektiivisestihyväksyttävistäsyistä.
Osa-aikalisäjärjestelmääonuudistettavahelpottamaannuortentyöllistymistäjatukemaanikääntyvientyöntekijöidentyössäjatkamista.Osa-aikalisäämaksettaisiinmääräajaksiosa-
29
4.3 TASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUTTA TYÖELÄMÄÄN
Kolmikantainensamapalkkaisuusohjelmaperustettiinviisivuottasitten.Ohjelmanpäätavoitekaventaaviidelläprosenttiyksikölläkeskimääräistä20prosenttiyksikönpalkkaeroavuoteen2015mennessäonedennytyhdelläprosenttiyksiköllä.Ohjelmanmonetmuutkaanosa-alueet,segregaationlieventäminen,määräaikaisuudenvähentäminenjaisienperhevapaidenkäyttä-minen,eivätoleedistyneettoivotullatavalla.Työpaikkojentasa-arvosuunnitteluonedistynytmäärällisesti,muttaedelleensiinäonpuutteita.Erityisestipalkkakartoituksissaonvieläsekämäärällisiäettälaadullisiapuutteita.
Samapalkkaisuusohjelmanmonettavoitteetonasetettuvuoteen2015.Koskaohjelmallaonvielätavoitteitasaavuttamatta,tuleesitäjatkaavieläseuraavallahallituskaudella2011–2015javaratasilleriittävätvoimavarat.
Tasa-arvolainuudistusonajankohtainen.Tulevassauudistuksessaontäsmennettävätasa-arvosuunnitteluunliittyvääyhteistoimintavelvoitettaniin,ettähenkilöstölleturvataanaidotvaikutusmahdollisuudettasa-arvosuunnitelmansisältöön.Enitenpuutteitaonpalkkakar-toituksissa,jasenvuoksilakiintuleekintäsmentää,mitentöidensamanarvoisuuttatuleearvioida.Ontärkeää,ettävertailuatehdäänylityöehtosopimusrajojen.Luottamushenkilöi-dentiedonsaantioikeuttapalkoistaonlaajennettava.Tasa-arvolainvalvonnalleonturvattavanykyistäparemmatresurssit.
Yhdenvertaisuuslainsäädäntöäonuudistettavajasäädettäväihmisoikeusinstituutiotakos-kevalakisiten,ettämyösay-liikevoiosallistuatäysimääräisestiinstituutiontyöhön.Työsuo-jeluviranomaistenvaltuuksiayhdenvertaisuudenjasyrjinnänvalvomisessaonlisättäväjaviranomaisvalvonnanvoimavaratonturvattava.
4.4 TYÖSUOJELU JA TYÖTERVEYS KUNTOON
Työsuojeluhallinnostavähennettiinvoimavarojatuottavuusohjelmannimissäennakoituakinenemmän.Budjettikehyksistäpuuttui2,5miljoonaaeuroasiihenverrattuna,mitäedesny-kyisentoiminnansäilyttäminenolisiedellyttänyt.Määrärahakehitystuleejohtamaansiihen,ettätoimintaajoudutaanentisestäänsupistamaanmm.jättämällävirkojatäyttämättäjaleik-kaamallamuitakintoimintamenoja.Samaanaikaantyösuojeluhallinnonrunkosopimuksessaonluvattulisätätyösuojelutarkastustenmäärää50prosentilla.Tämäonyksinkertaisestimahdotonyhtälö.Lisäksivielätyötapaturmiaonluvattulaskea40prosentilla,vaikkanykyistätapaturmamäärääeiolesaatukääntymäänedeslaskuun.Tilanteenkorjaaminenedellyttäälisävoimavarojatyösuojelutarkastajienmääränjatoimintarahojensaattamiseksipysyvästinykyistäparemmalletasolle.
Aluehallintouudistusonollutepätarkoituksenmukainentyösuojeluhallinnonosalta.Työsuo-jeluviranomaisetovatpaikallishallintoviranomaisia,eikäheillekoidusynergiahyötyjäAVI-virastojenmuistatoiminnoista.Uudistusonsyönytlisäbyrokratiallajatoimistopalvelujentoimimattomuudellasekäkalleudellatyösuojelutarkastusresurssejaentisestään.Aluehallin-touudistuksenvaikutuksetonkinarvioitavakolmikantaisestiuudelleentyösuojeluhallinnonkannaltajatarvittaessatyösuojeluvastuualueettuleemääritelläuudelleentarkoituksenmu-kaisemmallatavalla.
SAK:N VAALITAVOITTEET / PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA28
Jatkuvakokoaikatyö
1999 2009
Jatkuvaosa-aikatyö
Määräaikainenosa-aikatyö
Määräaikainenkokoaikatyö
KUVA 7. PALKANSAAJIEN ERILAISET TYÖSUHTEET 1999 JA 2009,PROSENTTIA PALKANSAAJISTA.
80
70
60
50
40
30
20
10
0
Lähde: Tilastokeskus.
75,3
7,9 4,1 12,8
75,9
9,5 3,8 10,8
Onselvää,ettätyömarkkinattarvitsevatvakituisenjakokoaikaisentyövoimanlisäksimäärä-aikaisiatyöntekijöitäesimerkiksiperhe-jamuidenvapaidenajaksi.Lisäksityönmääräsaattaavaihdellayrityksissäeriaikoina.Osatyöntekijöistämyöshaluaatehdätyötäänvapaamminesimerkiksifreelancer-taitoimeksiantosuhteessa.Pätkissätehtäväntyönonkuitenkinol-tavasellaistatyötä,etteityösuhteenkestotaityöntekijänoikeudellinenasemaasetahäntäeriarvoiseenasemaanvakituisiinjakokoaikaisiintyöntekijöihinverrattunajaettätyöonteettäjälleensamanhintaistariippumattasenteettämisenjatekemisentavasta.
Seuraavallahallituskaudellatuleejatkaatyöntekijöidenasemanjayhdenvertaisuudenpa-rantamistatyönteettämisenmuodostariippumatta.Tätävartentarvitaankolmikantainentoimintaohjelma.Korjattaviaepäkohtiaonesimerkiksivuosilomanmääräytymisessätyösuh-teenkestonmukaan,osa-aikaiseksijärjestetyntyöntains.nollatyösopimuksentuottamissatoimeentulo-ongelmissataityösuhteenkestonheikommassaennakoinnissavuokratyösuh-teeksijärjestetyssätyössä.
Keskeistäonlainsäädännönparantaminenjavalvonnantehostaminenmm.senvarmistamiseksi,ettämyösvuokratyössäpääsääntönäovatvakituisetjakokoaikaisettyösuhteet,etteiperusteet-tomiamääräaikaisiatyösopimuksiaolejaettäosa-aikaiselletyöntekijälletarjotaanlisätuntejalainedellyttämällätavalla.Muunmuassatätävartentulisiammattiliitoillesäätääkanneoikeus.
ItsensätyöllistävienryhmäonkasvanutvoimakkaastiviimeisenvuosikymmenajanSuomentyömarkkinoilla.Heidänasemaansaliittyvätepäkohdatonselvitettäväjakorjattavaensivaali-kaudella.Näennäis-japakkoyrittäjyydenestämiseksitäsmennetäänlainsäädäntöäsiten,etteityötäolemahdollistateettäätoimeksiantonasilloin,kuntyösuhteentunnusmerkistötäyttyy.
SAK:N VAALITAVOITTEET / PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA
29
4.3 TASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUTTA TYÖELÄMÄÄN
Kolmikantainensamapalkkaisuusohjelmaperustettiinviisivuottasitten.Ohjelmanpäätavoitekaventaaviidelläprosenttiyksikölläkeskimääräistä20prosenttiyksikönpalkkaeroavuoteen2015mennessäonedennytyhdelläprosenttiyksiköllä.Ohjelmanmonetmuutkaanosa-alueet,segregaationlieventäminen,määräaikaisuudenvähentäminenjaisienperhevapaidenkäyttä-minen,eivätoleedistyneettoivotullatavalla.Työpaikkojentasa-arvosuunnitteluonedistynytmäärällisesti,muttaedelleensiinäonpuutteita.Erityisestipalkkakartoituksissaonvieläsekämäärällisiäettälaadullisiapuutteita.
Samapalkkaisuusohjelmanmonettavoitteetonasetettuvuoteen2015.Koskaohjelmallaonvielätavoitteitasaavuttamatta,tuleesitäjatkaavieläseuraavallahallituskaudella2011–2015javaratasilleriittävätvoimavarat.
Tasa-arvolainuudistusonajankohtainen.Tulevassauudistuksessaontäsmennettävätasa-arvosuunnitteluunliittyvääyhteistoimintavelvoitettaniin,ettähenkilöstölleturvataanaidotvaikutusmahdollisuudettasa-arvosuunnitelmansisältöön.Enitenpuutteitaonpalkkakar-toituksissa,jasenvuoksilakiintuleekintäsmentää,mitentöidensamanarvoisuuttatuleearvioida.Ontärkeää,ettävertailuatehdäänylityöehtosopimusrajojen.Luottamushenkilöi-dentiedonsaantioikeuttapalkoistaonlaajennettava.Tasa-arvolainvalvonnalleonturvattavanykyistäparemmatresurssit.
Yhdenvertaisuuslainsäädäntöäonuudistettavajasäädettäväihmisoikeusinstituutiotakos-kevalakisiten,ettämyösay-liikevoiosallistuatäysimääräisestiinstituutiontyöhön.Työsuo-jeluviranomaistenvaltuuksiayhdenvertaisuudenjasyrjinnänvalvomisessaonlisättäväjaviranomaisvalvonnanvoimavaratonturvattava.
4.4 TYÖSUOJELU JA TYÖTERVEYS KUNTOON
Työsuojeluhallinnostavähennettiinvoimavarojatuottavuusohjelmannimissäennakoituakinenemmän.Budjettikehyksistäpuuttui2,5miljoonaaeuroasiihenverrattuna,mitäedesny-kyisentoiminnansäilyttäminenolisiedellyttänyt.Määrärahakehitystuleejohtamaansiihen,ettätoimintaajoudutaanentisestäänsupistamaanmm.jättämällävirkojatäyttämättäjaleik-kaamallamuitakintoimintamenoja.Samaanaikaantyösuojeluhallinnonrunkosopimuksessaonluvattulisätätyösuojelutarkastustenmäärää50prosentilla.Tämäonyksinkertaisestimahdotonyhtälö.Lisäksivielätyötapaturmiaonluvattulaskea40prosentilla,vaikkanykyistätapaturmamäärääeiolesaatukääntymäänedeslaskuun.Tilanteenkorjaaminenedellyttäälisävoimavarojatyösuojelutarkastajienmääränjatoimintarahojensaattamiseksipysyvästinykyistäparemmalletasolle.
Aluehallintouudistusonollutepätarkoituksenmukainentyösuojeluhallinnonosalta.Työsuo-jeluviranomaisetovatpaikallishallintoviranomaisia,eikäheillekoidusynergiahyötyjäAVI-virastojenmuistatoiminnoista.Uudistusonsyönytlisäbyrokratiallajatoimistopalvelujentoimimattomuudellasekäkalleudellatyösuojelutarkastusresurssejaentisestään.Aluehallin-touudistuksenvaikutuksetonkinarvioitavakolmikantaisestiuudelleentyösuojeluhallinnonkannaltajatarvittaessatyösuojeluvastuualueettuleemääritelläuudelleentarkoituksenmu-kaisemmallatavalla.
SAK:N VAALITAVOITTEET / PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA28
Jatkuvakokoaikatyö
1999 2009
Jatkuvaosa-aikatyö
Määräaikainenosa-aikatyö
Määräaikainenkokoaikatyö
KUVA 7. PALKANSAAJIEN ERILAISET TYÖSUHTEET 1999 JA 2009,PROSENTTIA PALKANSAAJISTA.
80
70
60
50
40
30
20
10
0
Lähde: Tilastokeskus.
75,3
7,9 4,1 12,8
75,9
9,5 3,8 10,8
Onselvää,ettätyömarkkinattarvitsevatvakituisenjakokoaikaisentyövoimanlisäksimäärä-aikaisiatyöntekijöitäesimerkiksiperhe-jamuidenvapaidenajaksi.Lisäksityönmääräsaattaavaihdellayrityksissäeriaikoina.Osatyöntekijöistämyöshaluaatehdätyötäänvapaamminesimerkiksifreelancer-taitoimeksiantosuhteessa.Pätkissätehtäväntyönonkuitenkinol-tavasellaistatyötä,etteityösuhteenkestotaityöntekijänoikeudellinenasemaasetahäntäeriarvoiseenasemaanvakituisiinjakokoaikaisiintyöntekijöihinverrattunajaettätyöonteettäjälleensamanhintaistariippumattasenteettämisenjatekemisentavasta.
Seuraavallahallituskaudellatuleejatkaatyöntekijöidenasemanjayhdenvertaisuudenpa-rantamistatyönteettämisenmuodostariippumatta.Tätävartentarvitaankolmikantainentoimintaohjelma.Korjattaviaepäkohtiaonesimerkiksivuosilomanmääräytymisessätyösuh-teenkestonmukaan,osa-aikaiseksijärjestetyntyöntains.nollatyösopimuksentuottamissatoimeentulo-ongelmissataityösuhteenkestonheikommassaennakoinnissavuokratyösuh-teeksijärjestetyssätyössä.
Keskeistäonlainsäädännönparantaminenjavalvonnantehostaminenmm.senvarmistamiseksi,ettämyösvuokratyössäpääsääntönäovatvakituisetjakokoaikaisettyösuhteet,etteiperusteet-tomiamääräaikaisiatyösopimuksiaolejaettäosa-aikaiselletyöntekijälletarjotaanlisätuntejalainedellyttämällätavalla.Muunmuassatätävartentulisiammattiliitoillesäätääkanneoikeus.
ItsensätyöllistävienryhmäonkasvanutvoimakkaastiviimeisenvuosikymmenajanSuomentyömarkkinoilla.Heidänasemaansaliittyvätepäkohdatonselvitettäväjakorjattavaensivaali-kaudella.Näennäis-japakkoyrittäjyydenestämiseksitäsmennetäänlainsäädäntöäsiten,etteityötäolemahdollistateettäätoimeksiantonasilloin,kuntyösuhteentunnusmerkistötäyttyy.
SAK:N VAALITAVOITTEET / PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA
31
Useissamaissakollektiivinenkanneoikeusontyösuhteisiinliittyvissäasioissataisyrjintäasiois-sa.Suomessakollektiivinenkanneoikeusonmahdollistettukuluttaja-asioidenlisäksielinkei-nonharjoittajille.Onperusteltua,ettämyöstyöntekijöilläolisivastaavanlainenoikeus.MyösEUonrohkaissutjäsenvaltioitaanlaajentamaanammattiliittojenjamuidenyhdistyksienmahdollisuuksiapuuttuaepäkohtiin.
Järjestöjenitsenäistäkanneoikeuttaonlaajennettavasiten,ettäammattiliittotaimuure-kisteröityyhdistysvoinostaakanteenoikeudessatyösuhteisiin,tasa-arvoontaimuuhunyhdenvertaisuuteenliittyvissäasioissa.
TYÖELÄMÄN UUDISTAMISEN TAVOITTEITA
1. Työaikojenontuettavaterveyttäjamahdollisuuttatehdäpidempityöura.Työaikojenonjoustettavaihmisenelämäntilanteenmukaan.
2. Kolmikantaisessatoimintaohjelmassatyömarkkinoidenerilaisettyönteet-tämisenmuodotkartoitetaanjaniihinliittyvätepäkohdatkorjataan.Näen-näisyrittäjyydenestämiseksitarkistetaanlainsäädäntöäsiten,etteityötäolemahdollistateettäätoimeksiantonasilloin,kuntyösuhteentunnusmerkistötäyttyy.
3. Työsuojeluhallinnonvoimavarojaonlisättäväjaaluehallintouudistusonarvioitavauudelleentyösuojelunosalta.
4. Työterveyshuollonkattavuutta,laatuajavaikuttavuuttaonparannetta-va.Erityistäpainoaasetetaantyökyvynylläpitoonjasenmuutostenennakoimiseen.
5. Tasa-arvolakijayhdenvertaisuuslainsäädäntöuudistetaan.Samapalkkai-suusohjelmaajatketaan.
6. Ammattiliitoillesäädetäänkanneoikeus.
SAK:N VAALITAVOITTEET / PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA30
Työpaikoillatyösuojelustavastaavillehenkilöilletuleelaatiapätevyysvaatimuksetjakoulu-tuskriteerit,joitavoidaanmyösvalvoa.Jatkossatyösuojeluvaltuutettupitäisivalitakaikillavähintäänviidentyöntekijäntyöpaikoilla.Lisäksituleeselvittäämahdollisuusottaakäyttöönalueellistentyösuojeluvaltuutettujenjärjestelmä.Työsuojeluvaltuutetuntyöhöntulisiinteg-roidamyöstyöpaikkojenympäristönsuojelunyhteistoiminta.
Työturvallisuuslainsäädäntöönonkirjattavatarkemmatsäännöksetmuunmuassatyöpaikko-jenvaarojenarvioinnistatyöpaikkaväkivallanjasenuhanosalta,työpaikkaväkivallantaisenuhankohteeksijoutuneentyöntekijänjälkihoidostasekätyönantajanilmoitusvelvollisuudestaväkivaltatapauksista.
Työterveyshuollonkattavuuttajalaatuaonparannettava.Työterveyshuollonjärjestämisvastuukoskeemyösmääräaikaisissatyösuhteissa,osa-aikatöissätaivuokratöissäolevaahenkilös-töä.Työsuojeluviranomaistenonvalvottavatehokkaamminsitä,ettätyönantajathuolehtivattyöterveyshuollonjärjestämisestä.Työterveyshuollonlaadunjavaikuttavuudenlisääminenedellyttääkansallistenlaatukriteeri-enlaatimistatyöterveyshuollollejatyöterveyshuollonerikois-lääkärikoulutuksenrahoituksenvakinaistamistamuuttamallavuoden2013loppuunastivoimassaolevalakitoistaiseksivoimassaolevaksi.Työterveyshuollonkeskeisenätavoitteenaontyöperäis-tensairauksienjatapaturmienehkäisynsekätyöolojenjatyöyhteisöntoimivuudenkehittämisenohellatyönteki-jöidentyökyvynjaterveydenedistäminen.Seedellyttäätyöpaikanjatyöterveyshuollonyhteistyönkehittämistäjayhteisistäsäännöistäsopimista.Työterveyshuollonjamuunterveydenhuollonyhteistyötäonkehitettäväparan-tamallatiedonkulkuasekälisäämällämuussaterveyden-huollossatyöelämäntuntemusta.
Työssäänerityistäsairastumisvaaraaaiheuttavilletekijöillealtistu-neidenterveystarkastuksistaonhuolehdittavajaaltistumisestariippuenseurantaaonjatkettavamyöstyösuhteenpäätyttyä.Ammattitaudittuleetutkiaviranomaistentoimestaaina,kunneaiheuttavatpysyvänhaitantaivakavansairauden,janiidentutkintatuleelakitasollarinnastaasamanlaisenmenettelynpiiriinkuinvakavattapa-turmat.Työturvallisuus-jatyöterveyshuoltolainsaattamiseksikäytännöntyöelämääntuleelainvelvoitteidenlaiminlyöntiäkoskevatrangaistusmääräyksetsaattaaajantasalle.
4.5 AMMATTILIITOILLE KANNEOIKEUS
Työntekijältävaaditaanuskallustaesiintyäoikeudessaomissanimissään,eivätkäkaikkiedestiedäoikeuksistaan.Viranomaistenmahdollisuuksiavalvoatyöehtojaonvähennettyjayh-teiskunnassasiirryttyyhäenemmänns.omavalvontaan.Työnantajallesaattaatämänvuoksiollataloudellisestikannattavaaollanoudattamattalakiajatyöehtosopimuksia.Tarvitaanuusiakeinoja,jottatyöntekijöidenoikeudettoteutuisivat.
SAK:N VAALITAVOITTEET / PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA
31
Useissamaissakollektiivinenkanneoikeusontyösuhteisiinliittyvissäasioissataisyrjintäasiois-sa.Suomessakollektiivinenkanneoikeusonmahdollistettukuluttaja-asioidenlisäksielinkei-nonharjoittajille.Onperusteltua,ettämyöstyöntekijöilläolisivastaavanlainenoikeus.MyösEUonrohkaissutjäsenvaltioitaanlaajentamaanammattiliittojenjamuidenyhdistyksienmahdollisuuksiapuuttuaepäkohtiin.
Järjestöjenitsenäistäkanneoikeuttaonlaajennettavasiten,ettäammattiliittotaimuure-kisteröityyhdistysvoinostaakanteenoikeudessatyösuhteisiin,tasa-arvoontaimuuhunyhdenvertaisuuteenliittyvissäasioissa.
TYÖELÄMÄN UUDISTAMISEN TAVOITTEITA
1. Työaikojenontuettavaterveyttäjamahdollisuuttatehdäpidempityöura.Työaikojenonjoustettavaihmisenelämäntilanteenmukaan.
2. Kolmikantaisessatoimintaohjelmassatyömarkkinoidenerilaisettyönteet-tämisenmuodotkartoitetaanjaniihinliittyvätepäkohdatkorjataan.Näen-näisyrittäjyydenestämiseksitarkistetaanlainsäädäntöäsiten,etteityötäolemahdollistateettäätoimeksiantonasilloin,kuntyösuhteentunnusmerkistötäyttyy.
3. Työsuojeluhallinnonvoimavarojaonlisättäväjaaluehallintouudistusonarvioitavauudelleentyösuojelunosalta.
4. Työterveyshuollonkattavuutta,laatuajavaikuttavuuttaonparannetta-va.Erityistäpainoaasetetaantyökyvynylläpitoonjasenmuutostenennakoimiseen.
5. Tasa-arvolakijayhdenvertaisuuslainsäädäntöuudistetaan.Samapalkkai-suusohjelmaajatketaan.
6. Ammattiliitoillesäädetäänkanneoikeus.
SAK:N VAALITAVOITTEET / PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA30
Työpaikoillatyösuojelustavastaavillehenkilöilletuleelaatiapätevyysvaatimuksetjakoulu-tuskriteerit,joitavoidaanmyösvalvoa.Jatkossatyösuojeluvaltuutettupitäisivalitakaikillavähintäänviidentyöntekijäntyöpaikoilla.Lisäksituleeselvittäämahdollisuusottaakäyttöönalueellistentyösuojeluvaltuutettujenjärjestelmä.Työsuojeluvaltuutetuntyöhöntulisiinteg-roidamyöstyöpaikkojenympäristönsuojelunyhteistoiminta.
Työturvallisuuslainsäädäntöönonkirjattavatarkemmatsäännöksetmuunmuassatyöpaikko-jenvaarojenarvioinnistatyöpaikkaväkivallanjasenuhanosalta,työpaikkaväkivallantaisenuhankohteeksijoutuneentyöntekijänjälkihoidostasekätyönantajanilmoitusvelvollisuudestaväkivaltatapauksista.
Työterveyshuollonkattavuuttajalaatuaonparannettava.Työterveyshuollonjärjestämisvastuukoskeemyösmääräaikaisissatyösuhteissa,osa-aikatöissätaivuokratöissäolevaahenkilös-töä.Työsuojeluviranomaistenonvalvottavatehokkaamminsitä,ettätyönantajathuolehtivattyöterveyshuollonjärjestämisestä.Työterveyshuollonlaadunjavaikuttavuudenlisääminenedellyttääkansallistenlaatukriteeri-enlaatimistatyöterveyshuollollejatyöterveyshuollonerikois-lääkärikoulutuksenrahoituksenvakinaistamistamuuttamallavuoden2013loppuunastivoimassaolevalakitoistaiseksivoimassaolevaksi.Työterveyshuollonkeskeisenätavoitteenaontyöperäis-tensairauksienjatapaturmienehkäisynsekätyöolojenjatyöyhteisöntoimivuudenkehittämisenohellatyönteki-jöidentyökyvynjaterveydenedistäminen.Seedellyttäätyöpaikanjatyöterveyshuollonyhteistyönkehittämistäjayhteisistäsäännöistäsopimista.Työterveyshuollonjamuunterveydenhuollonyhteistyötäonkehitettäväparan-tamallatiedonkulkuasekälisäämällämuussaterveyden-huollossatyöelämäntuntemusta.
Työssäänerityistäsairastumisvaaraaaiheuttavilletekijöillealtistu-neidenterveystarkastuksistaonhuolehdittavajaaltistumisestariippuenseurantaaonjatkettavamyöstyösuhteenpäätyttyä.Ammattitaudittuleetutkiaviranomaistentoimestaaina,kunneaiheuttavatpysyvänhaitantaivakavansairauden,janiidentutkintatuleelakitasollarinnastaasamanlaisenmenettelynpiiriinkuinvakavattapa-turmat.Työturvallisuus-jatyöterveyshuoltolainsaattamiseksikäytännöntyöelämääntuleelainvelvoitteidenlaiminlyöntiäkoskevatrangaistusmääräyksetsaattaaajantasalle.
4.5 AMMATTILIITOILLE KANNEOIKEUS
Työntekijältävaaditaanuskallustaesiintyäoikeudessaomissanimissään,eivätkäkaikkiedestiedäoikeuksistaan.Viranomaistenmahdollisuuksiavalvoatyöehtojaonvähennettyjayh-teiskunnassasiirryttyyhäenemmänns.omavalvontaan.Työnantajallesaattaatämänvuoksiollataloudellisestikannattavaaollanoudattamattalakiajatyöehtosopimuksia.Tarvitaanuusiakeinoja,jottatyöntekijöidenoikeudettoteutuisivat.
SAK:N VAALITAVOITTEET / PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA
33SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMESSA TÖISSÄ SUOMALAISIN TYÖEHDOIN
5 SUOMESSA TÖISSÄ SUOMALAISIN TYÖEHDOIN
Maahanmuutto Suomeen on kasvanut. Jotta muuttajat voivat antaa panoksensa Suomen kehittämiseksi, on maahanmuuttajien kotoutumista edistettävä. Kahden kerroksen työ-markkinoiden poistamiseksi tarvitaan lisää valvontaa ja työnantajien vastuun lisäämistä.
5.1 TILASTOINTIA KEHITETTÄVÄ
Suomenväestöstähiemanvajaakolmeprosenttiaelinoin156000onulkomaidenkansalaisia.LisäksimaassakäyerityisestiVirostajaPuolastasekäVenäjältävuosittaintilapäisestitöissänoin40000–50000ihmistä.Maahanmuuttajientyöttömyysastenousivuoden2010aikanayli25prosenttiin.Toistaiseksimaahanmuutonperusteenaovatolleetuseimmitenperhesyyttaihumanitaarisetsyytjasuhteellisenvähäntyönteko.Vuonna2008Suomeenmuutti15000henkilöäenemmänkuintäältämuuttipois.
MäärällisestisuurinosaulkomaalaisestatyövoimastatuleeSuomeenEU:sta,jossatyövoimajapalvelutliikkuvatvapaasti.EU-maistatulevientyöntekijöidentilastointiaonkehitettäväniin,ettätiedetäänmillealoille,mihinammattiryhmiinjakuinkapitkäksiaikaatännetullaantöihin.
TyövoimanmaahanmuuttoaEU:nulkopuoleltaonlisättävävain,josSuomeauhkaaaidostityövoimapula.IkääntymisenaiheuttamamahdollinentyövoimatarvetuleeratkaistaensisijassanostamallaSuomennykyisentyöikäisenväestön,mukaanlukienmaahanmuuttajien,työllisyysastetta.Ulkomaisiatyöntekijöitätarvitaantäydentämään,eikorvaamaansuomalaistatyövoimaa.MyösSuomessaonnoudatettavaOECD:nmonikansallisilleyrityksilleantamiatoimintaohjeita,joidenmukaanyritystentuleemahdollisuuksienmukaanainapalkatapai-kallistahenkilöstöä.
5.2 KOTOUTTAMINEN ON AVAIN – SITÄ ON TARJOTTAVA MYÖS TYÖN VUOKSI MUUTTAVILLE
Työyhteisöissäonedistettäväyhdenvertaistaasenneilmastoajakarsittavaennakkoluuloja,jottaulkomaalaisettyöntekijätvoivatkokeaolevansatervetulleita.Rasismiaeivoihyväksyämissäänmuodossa.Kansainvälistyvätyöelämäonmahdollisuussuomalaiselleyhteiskunnalle,eiuhka.Kaikilletyöntekijöillekuuluusamatoikeudetjavelvollisuudet.
Ulkomaalaistenkotouttamiseentarvitaanriittävätvoimavarat.Myösmaahanmuuttaneillatyöntekijöilläpitääollaoikeuskotouttamistoimiin.Suomentairuotsinkielenoppiminenjatyöntekosekäyhteydetpaikalliseenväestöönedistävätparhaitensopeutumistasuomalaiseenyhteiskuntaan.Erityistähuomiotaonkiinnitettävämaassajoasuvienulkomaankansalaistenny-kyistäparempaantyöllistämiseenjakielikoulutukseen.Ulkomaalaisiatyöntekijöitäpalkkaavientyönantajienonosallistuttavakieliopetuksenjaperehdyttämisenaiheuttamiinkustannuksiin.
33SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMESSA TÖISSÄ SUOMALAISIN TYÖEHDOIN
5 SUOMESSA TÖISSÄ SUOMALAISIN TYÖEHDOIN
Maahanmuutto Suomeen on kasvanut. Jotta muuttajat voivat antaa panoksensa Suomen kehittämiseksi, on maahanmuuttajien kotoutumista edistettävä. Kahden kerroksen työ-markkinoiden poistamiseksi tarvitaan lisää valvontaa ja työnantajien vastuun lisäämistä.
5.1 TILASTOINTIA KEHITETTÄVÄ
Suomenväestöstähiemanvajaakolmeprosenttiaelinoin156000onulkomaidenkansalaisia.LisäksimaassakäyerityisestiVirostajaPuolastasekäVenäjältävuosittaintilapäisestitöissänoin40000–50000ihmistä.Maahanmuuttajientyöttömyysastenousivuoden2010aikanayli25prosenttiin.Toistaiseksimaahanmuutonperusteenaovatolleetuseimmitenperhesyyttaihumanitaarisetsyytjasuhteellisenvähäntyönteko.Vuonna2008Suomeenmuutti15000henkilöäenemmänkuintäältämuuttipois.
MäärällisestisuurinosaulkomaalaisestatyövoimastatuleeSuomeenEU:sta,jossatyövoimajapalvelutliikkuvatvapaasti.EU-maistatulevientyöntekijöidentilastointiaonkehitettäväniin,ettätiedetäänmillealoille,mihinammattiryhmiinjakuinkapitkäksiaikaatännetullaantöihin.
TyövoimanmaahanmuuttoaEU:nulkopuoleltaonlisättävävain,josSuomeauhkaaaidostityövoimapula.IkääntymisenaiheuttamamahdollinentyövoimatarvetuleeratkaistaensisijassanostamallaSuomennykyisentyöikäisenväestön,mukaanlukienmaahanmuuttajien,työllisyysastetta.Ulkomaisiatyöntekijöitätarvitaantäydentämään,eikorvaamaansuomalaistatyövoimaa.MyösSuomessaonnoudatettavaOECD:nmonikansallisilleyrityksilleantamiatoimintaohjeita,joidenmukaanyritystentuleemahdollisuuksienmukaanainapalkatapai-kallistahenkilöstöä.
5.2 KOTOUTTAMINEN ON AVAIN – SITÄ ON TARJOTTAVA MYÖS TYÖN VUOKSI MUUTTAVILLE
Työyhteisöissäonedistettäväyhdenvertaistaasenneilmastoajakarsittavaennakkoluuloja,jottaulkomaalaisettyöntekijätvoivatkokeaolevansatervetulleita.Rasismiaeivoihyväksyämissäänmuodossa.Kansainvälistyvätyöelämäonmahdollisuussuomalaiselleyhteiskunnalle,eiuhka.Kaikilletyöntekijöillekuuluusamatoikeudetjavelvollisuudet.
Ulkomaalaistenkotouttamiseentarvitaanriittävätvoimavarat.Myösmaahanmuuttaneillatyöntekijöilläpitääollaoikeuskotouttamistoimiin.Suomentairuotsinkielenoppiminenjatyöntekosekäyhteydetpaikalliseenväestöönedistävätparhaitensopeutumistasuomalaiseenyhteiskuntaan.Erityistähuomiotaonkiinnitettävämaassajoasuvienulkomaankansalaistenny-kyistäparempaantyöllistämiseenjakielikoulutukseen.Ulkomaalaisiatyöntekijöitäpalkkaavientyönantajienonosallistuttavakieliopetuksenjaperehdyttämisenaiheuttamiinkustannuksiin.
35
MAAHANMUUTTOPOLIITTISIA TAVOITTEITA
1. Kotouttamistaonlaajennettavajaparannettava.
2. Rasismiavastaanontoimittavatehokkaasti.
3. Yritystenjatyönvälittäjienvastuutaonlisättävämm.tehostamallajalaajen-tamallatilaajanvastuutasekäpuuttumallalaittomiintyönvälitysmaksuihin.
4. Työehtojenvalvontaaonlisättäväjatehostettava.
5. Maahanmuutonjatyövoimanliikkuvuudentilastointiaonkehitettävä.
6. Ihmiskaupantunnistamismekanismejaonparannettava.
SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMESSA TÖISSÄ SUOMALAISIN TYÖEHDOINSAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMESSA TÖISSÄ SUOMALAISIN TYÖEHDOIN34
5.3 KAHDEN KERROKSEN TYÖMARKKINAT ON TORJUTTAVA
Suomessaeioleyleistätyövoimapulaa,muttaalakohtaisiatyövoimakapeikkojasaattaaesiin-tyä.Liikkuvuudenlisääntymisenseurauksenameilleonvalitettavastikehittynytkahdettyö-markkinat.Suomessaonsekäkotimaisiaettäulkomaisiayrityksiä,joidenensisijainensyypalkataheikossaneuvotteluasemassaoleviaulkomaalaisiaonse,ettäheillevoidaanmaksaatyöehtosopimuksenalittavaapalkkaasekätinkiätyö-jaasuinolosuhteista.
Kaksiintyömarkkinoihinonpuututtavajatyöehtojenvalvontaalisättävä.Ennenkuintyö-perusteistamuuttoaSuomeenvoidaanlisätä,onvarmistuttavasiitä,ettäkansallisuudestariippumattakaikilleSuomessatyöskentelevillevoidaantaatayhdenvertaisetoikeudet.Yritys-kohtaisiarekistereitäonkehitettäväniin,ettätyönantaja-javerovelvoitteitarikkovattoimijatsaadaanvarmemminkiinni.
Yritystenjatyönvälittäjienyhteiskuntavastuutaonlisättävätehostamallajalaajentamallatilaajanvastuutasekäpuuttumallalaittomiintyönvälitysmaksuihin.Lisäksionestettäväse,etteitännetuodakolmansistamaistaesimerkiksiköyhiämaanviljelijöitäpoimimaanmarjojayrittäjäsuhteessa.Kouluttamistajatiedottamistasuomalaisistatyöoloistaontehostettava,jottaulkomaisettyöntekijätolisivattietoisiaoikeuksistaan.
Liikkuvientyöntekijöidenasemaaonparannettavaratifioimallasiirtotyöläistenjaheidänper-heenjäsentensäoikeuksiensuojeluakoskevaYK:nyleissopimusjakansainvälisentyöjärjestöILO:nmuuttaviatyöntekijöitäkoskevasopimusnro97sekäsiirtolaisuuteenliittyviäväärinkäy-töksiäsekäulkomaalaistentyöntekijöidenyhtäläisiämahdollisuuksiajayhtäläisenkohtelunedistämistäkoskevasopimus143.Lisäksiontehtäväenemmänyhteistyötäkansainvälistenjärjestöjen,esimerkiksiKansainvälisensiirtolaisjärjestöIOM:nkanssa.
Työpaikkatarkastuksiaonlisättäväjavarmistettavamyösammattiliittojenmahdollisuudetpuuttuatehokkaastiväärinkäytöksiin.Kiskonnantapaisentyösyrjinnänjaihmiskaupantunnus-merkistöjäontarkistettavajaoikeuskäytäntöäontarkkailtava.Tarvittaessalainsäädäntöäonmuutettava,jottakaikenlaatuinenpakkotyörangaistaisiinihmiskauppana.Valvonnanlisääminenjatehostaminenauttaisivatmyösniitärehel-lisiäyrittäjiä,jotkahaluavatnoudattaasuomalaisiatyöehtoja,muttaeivätpärjääepärehellisessäkilpailussa.EU:njaPoh-joismaidenulkopuolistenmaidenkohdallaonsäilytettävätyöntekijäammatteihinkuuluvillans.herkilläaloillatyö-lupakäytäntö,jollavarmistetaanse,ettätyösuhdeonSuomentyöehtojenmukainenjaetteikyseessäolevaantyöhönolesaatavissatyövoimaakotimaasta.
35
MAAHANMUUTTOPOLIITTISIA TAVOITTEITA
1. Kotouttamistaonlaajennettavajaparannettava.
2. Rasismiavastaanontoimittavatehokkaasti.
3. Yritystenjatyönvälittäjienvastuutaonlisättävämm.tehostamallajalaajen-tamallatilaajanvastuutasekäpuuttumallalaittomiintyönvälitysmaksuihin.
4. Työehtojenvalvontaaonlisättäväjatehostettava.
5. Maahanmuutonjatyövoimanliikkuvuudentilastointiaonkehitettävä.
6. Ihmiskaupantunnistamismekanismejaonparannettava.
SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMESSA TÖISSÄ SUOMALAISIN TYÖEHDOINSAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMESSA TÖISSÄ SUOMALAISIN TYÖEHDOIN34
5.3 KAHDEN KERROKSEN TYÖMARKKINAT ON TORJUTTAVA
Suomessaeioleyleistätyövoimapulaa,muttaalakohtaisiatyövoimakapeikkojasaattaaesiin-tyä.Liikkuvuudenlisääntymisenseurauksenameilleonvalitettavastikehittynytkahdettyö-markkinat.Suomessaonsekäkotimaisiaettäulkomaisiayrityksiä,joidenensisijainensyypalkataheikossaneuvotteluasemassaoleviaulkomaalaisiaonse,ettäheillevoidaanmaksaatyöehtosopimuksenalittavaapalkkaasekätinkiätyö-jaasuinolosuhteista.
Kaksiintyömarkkinoihinonpuututtavajatyöehtojenvalvontaalisättävä.Ennenkuintyö-perusteistamuuttoaSuomeenvoidaanlisätä,onvarmistuttavasiitä,ettäkansallisuudestariippumattakaikilleSuomessatyöskentelevillevoidaantaatayhdenvertaisetoikeudet.Yritys-kohtaisiarekistereitäonkehitettäväniin,ettätyönantaja-javerovelvoitteitarikkovattoimijatsaadaanvarmemminkiinni.
Yritystenjatyönvälittäjienyhteiskuntavastuutaonlisättävätehostamallajalaajentamallatilaajanvastuutasekäpuuttumallalaittomiintyönvälitysmaksuihin.Lisäksionestettäväse,etteitännetuodakolmansistamaistaesimerkiksiköyhiämaanviljelijöitäpoimimaanmarjojayrittäjäsuhteessa.Kouluttamistajatiedottamistasuomalaisistatyöoloistaontehostettava,jottaulkomaisettyöntekijätolisivattietoisiaoikeuksistaan.
Liikkuvientyöntekijöidenasemaaonparannettavaratifioimallasiirtotyöläistenjaheidänper-heenjäsentensäoikeuksiensuojeluakoskevaYK:nyleissopimusjakansainvälisentyöjärjestöILO:nmuuttaviatyöntekijöitäkoskevasopimusnro97sekäsiirtolaisuuteenliittyviäväärinkäy-töksiäsekäulkomaalaistentyöntekijöidenyhtäläisiämahdollisuuksiajayhtäläisenkohtelunedistämistäkoskevasopimus143.Lisäksiontehtäväenemmänyhteistyötäkansainvälistenjärjestöjen,esimerkiksiKansainvälisensiirtolaisjärjestöIOM:nkanssa.
Työpaikkatarkastuksiaonlisättäväjavarmistettavamyösammattiliittojenmahdollisuudetpuuttuatehokkaastiväärinkäytöksiin.Kiskonnantapaisentyösyrjinnänjaihmiskaupantunnus-merkistöjäontarkistettavajaoikeuskäytäntöäontarkkailtava.Tarvittaessalainsäädäntöäonmuutettava,jottakaikenlaatuinenpakkotyörangaistaisiinihmiskauppana.Valvonnanlisääminenjatehostaminenauttaisivatmyösniitärehel-lisiäyrittäjiä,jotkahaluavatnoudattaasuomalaisiatyöehtoja,muttaeivätpärjääepärehellisessäkilpailussa.EU:njaPoh-joismaidenulkopuolistenmaidenkohdallaonsäilytettävätyöntekijäammatteihinkuuluvillans.herkilläaloillatyö-lupakäytäntö,jollavarmistetaanse,ettätyösuhdeonSuomentyöehtojenmukainenjaetteikyseessäolevaantyöhönolesaatavissatyövoimaakotimaasta.
37SAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVA
6 VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVA
Suomen sosiaaliturvamalli on tärkeä säilyttää lakisääteisenä ja kattavana. Sosiaaliturvalla on tulevalla vaalikaudella suuria haasteita edessään. On huolehdittava työeläketurvan riittävästä tasosta ja kestävästä rahoituksesta. Työttömyysturvaa on parannettava ja sel-kiytettävä. Asumistukeen tarvitaan parannuksia niin, että se huomioi nykyistä paremmin pienituloiset työssäkäyvät lapsiperheet. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista on paran-nettava. Lisäksi on ensisijaisen tärkeää saada yhteiskunnan palvelut ja sosiaalivakuutuksen antama taloudellinen turva tukemaan nykyistä paremmin toisiaan.
LakisääteisyysjakattavuusovatSuomensosiaaliturvamallinparhaitapuolia.Ansiosidonnai-nensosiaaliturvaonerittäintärkeäätavallisillepalkansaajille.Ansioturvantarkoitusontaatakohtuullinentoimeentulotilanteissa,joissatyöntekijäesimerkiksityöttömyydentaisairastu-misentakiajoutuutilapäisestityöelämänulkopuolelletaijäätyöeläkkeelle.Joslainsäädäntöturvaisivainminimitasoisensosiaalivakuutuksen,pienipalkkaisillatyöntekijöillä–toisinkuinyhteiskunnanhyväosaisilla–eiolisivaraatäydentääturvaansamaksullisillamarkkinavakuu-tuksilla.SosiaaliturvantasoeiSuomessaoleerityisenhyväverrattunaesimerkiksimuihinPohjoismaihin.Työttömyysturvaaonlähivuosinakorotettavalähemmäspohjoismaistatasoasekälisättävätyövoimapolitiikantoimiajaparannettavaniidenvaikuttavuutta.
Ainaonniitä,joillaeisyystätaitoisestaolemahdollisuuttatyönkauttaansaitasosiaaliturvaa.Tarvitaanmyösperusturvaasekäyhteiskunnantarjoamiahyvinvointipalveluja.Perusturvanosaltaerityisestityömarkkinatukeajaasumistukeaonparannettava.
Yhteiskunnantarjoamillahyvinvointipalveluillaonmahdollistettumyösnaistentyössäkäynti,kunvastuuhoivastaeioleollutpelkästäänkodinjasuvunvarassa.Palvelutovatosahyvin-vointiyhteiskuntaajaniitäonkehitettäväottaenhuomioontyöelämänmuutokset.Palvelujentuleejatkossakinollakaikkiensaatavilla.Palvelujenkustannustentuleeollasellaisia,ettäniitäonmahdollistakäyttää.
Sosiaalivakuutuksenantamataloudellinenturvasekätyövoima-,koulutus-,sosiaali-jaterveys-palvelutonsaatavanykyistäparemmintukemaantoisiaan.Muutamavuosisittenkehitettymuutosturvantoimintamallityöttömyysvakuutuksessaolitässäsuhteessaensimmäinenaskel.Työttömäntyönhakijantoimeentuloonturvattava,muttaseeiriitä:työpaikkansamenettäneillepitäälöytäämahdollisimmanpianuusityöpaikka.Tarvitsemmesiistehokkaampiajatyönha-kijoilleräätälöityjätyövoimapalveluja.Työhönpaluuntukemiseksikaivataansairausvakuutuk-sen,perusterveydenhuollon,työterveyshuollonjakuntoutuspalvelujentoimivaayhteistyötä.
6.1 TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN KESTÄVÄ LINJA
Joustavaneläkeiänalarajaaeipidänostaaseuraavanvaalikaudenaikana.Työurienpiden-tämiseentarvitaankestävätyöelämänkehittämisenlinja,jokakoskeekokotyöuraa–alustaloppuun.Eläkejärjestelmänkolmikantaisianeuvottelujajatketaanturvataksemmeeläkkeidenriittäväntasonsekäsopiaksemmeniidenrahoituksestavuoden2014jälkeen.
37SAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVA
6 VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVA
Suomen sosiaaliturvamalli on tärkeä säilyttää lakisääteisenä ja kattavana. Sosiaaliturvalla on tulevalla vaalikaudella suuria haasteita edessään. On huolehdittava työeläketurvan riittävästä tasosta ja kestävästä rahoituksesta. Työttömyysturvaa on parannettava ja sel-kiytettävä. Asumistukeen tarvitaan parannuksia niin, että se huomioi nykyistä paremmin pienituloiset työssäkäyvät lapsiperheet. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista on paran-nettava. Lisäksi on ensisijaisen tärkeää saada yhteiskunnan palvelut ja sosiaalivakuutuksen antama taloudellinen turva tukemaan nykyistä paremmin toisiaan.
LakisääteisyysjakattavuusovatSuomensosiaaliturvamallinparhaitapuolia.Ansiosidonnai-nensosiaaliturvaonerittäintärkeäätavallisillepalkansaajille.Ansioturvantarkoitusontaatakohtuullinentoimeentulotilanteissa,joissatyöntekijäesimerkiksityöttömyydentaisairastu-misentakiajoutuutilapäisestityöelämänulkopuolelletaijäätyöeläkkeelle.Joslainsäädäntöturvaisivainminimitasoisensosiaalivakuutuksen,pienipalkkaisillatyöntekijöillä–toisinkuinyhteiskunnanhyväosaisilla–eiolisivaraatäydentääturvaansamaksullisillamarkkinavakuu-tuksilla.SosiaaliturvantasoeiSuomessaoleerityisenhyväverrattunaesimerkiksimuihinPohjoismaihin.Työttömyysturvaaonlähivuosinakorotettavalähemmäspohjoismaistatasoasekälisättävätyövoimapolitiikantoimiajaparannettavaniidenvaikuttavuutta.
Ainaonniitä,joillaeisyystätaitoisestaolemahdollisuuttatyönkauttaansaitasosiaaliturvaa.Tarvitaanmyösperusturvaasekäyhteiskunnantarjoamiahyvinvointipalveluja.Perusturvanosaltaerityisestityömarkkinatukeajaasumistukeaonparannettava.
Yhteiskunnantarjoamillahyvinvointipalveluillaonmahdollistettumyösnaistentyössäkäynti,kunvastuuhoivastaeioleollutpelkästäänkodinjasuvunvarassa.Palvelutovatosahyvin-vointiyhteiskuntaajaniitäonkehitettäväottaenhuomioontyöelämänmuutokset.Palvelujentuleejatkossakinollakaikkiensaatavilla.Palvelujenkustannustentuleeollasellaisia,ettäniitäonmahdollistakäyttää.
Sosiaalivakuutuksenantamataloudellinenturvasekätyövoima-,koulutus-,sosiaali-jaterveys-palvelutonsaatavanykyistäparemmintukemaantoisiaan.Muutamavuosisittenkehitettymuutosturvantoimintamallityöttömyysvakuutuksessaolitässäsuhteessaensimmäinenaskel.Työttömäntyönhakijantoimeentuloonturvattava,muttaseeiriitä:työpaikkansamenettäneillepitäälöytäämahdollisimmanpianuusityöpaikka.Tarvitsemmesiistehokkaampiajatyönha-kijoilleräätälöityjätyövoimapalveluja.Työhönpaluuntukemiseksikaivataansairausvakuutuk-sen,perusterveydenhuollon,työterveyshuollonjakuntoutuspalvelujentoimivaayhteistyötä.
6.1 TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN KESTÄVÄ LINJA
Joustavaneläkeiänalarajaaeipidänostaaseuraavanvaalikaudenaikana.Työurienpiden-tämiseentarvitaankestävätyöelämänkehittämisenlinja,jokakoskeekokotyöuraa–alustaloppuun.Eläkejärjestelmänkolmikantaisianeuvottelujajatketaanturvataksemmeeläkkeidenriittäväntasonsekäsopiaksemmeniidenrahoituksestavuoden2014jälkeen.
39
Ansiosidonnaisentyöttömyysturvantarkoituksenaonkohtuullisentoimeentulonturvaami-nentyöttömyydenajalta.Työttömyysturvaankuuluuolennaisenaosanamyös
aktiivinentyövoimapolitiikka,jonkatavoitteenaontyöttömienmahdol-lisimmannopeatyöllistyminen.Aktiivitoimiatuleekohdentaamyös
ikääntyviintyöttömiin.
Erilaistentyöaikojenja-muotojenlaajentuessatyöttö-myyspäivärahaanliittyvätongelmatovatlisääntyneet.Ansioturvallepääsynhelpottamiseksisovitelluntyöttö-myyspäivärahantyöaika-japalkkaehtojaonväljennet-tävä(nykyistä75prosentintyöaikarajaaonkorotettava80prosenttiinja90prosentinkattoaonnostettava95prosenttiin).Muutoksetparantaisivaterityisestipienituloistenasemaa.
Työttömyysturvanmonimutkaisuuttaonpurettavaluo-pumallalomakorvaustenjaksottamisestasekälyhentä-
mälläomavastuuaikaa.
Talouskriisinmyötänopeastikasvanuttyöttömyysvaikuttaatyöt-tömyyskassojentoimintaanpitkälläaikavälillä.Työttömyyskassojen
rahoitusonvarmistettava.Tämäedellyttääjäsenmaksujentodellistatasaa-mistasekävaltionosallistumistalomautuspäivienrahoitukseen.
6.3 ASUMISTUKEA JA TYÖMARKKINATUKEA PARANNETTAVA
Pitkäaikaistyöttömyysonaiheuttanutlaajamittaistaköyhyyttäjasyrjäytymistä.Köyhyydenvähentämisessäonkinensisijaistatukeanopeaauudelleentyöllistymistäjayleistätyöllisyydennousua.Aktiiviseentyövoimapolitiikkaantarvitaansitenlisäävoimavarojajavaikuttavuutta.Aktiivitoimiinosallistumistatuleeedistäämm.etuoikeuttamallaaktiiviajankorotusosatoi-meentulotuessa.Perusturvanosaltaetenkintyömarkkinatukeajaasumistukeatuleeparantaa.Kaikkientyöttömientyöttömyysturvanparantaminen100eurollakuukaudessanostaisijulkisiamenojakokonaisuudessaannoin150miljoonalla.Asumistukeakehitettäessäonhuomioitavatyöhönkannustavuus.Lisäksiasumistukeatuleekehittääniin,ettäseulottuumyöstyössä-käyvillelapsiperheille.Myöstyömarkkinatuentarveharkinnastatuleeluopua.
Työmarkkinatukeasaavattyöttömätkaipaavaterityistätukeatyöllistymiseensä.Heillesuun-nattujenaktiivitoimientuleeollakannustaviajatyöllistymisenmahdollistavia.Yhtenäkeinonaonkehittäätyöllistymisbonuksenkaltainenjärjestelmä,jossatyötönsaisipitäätyöllistymisenalkuvaiheenajantyöttömyysturvansajokotäysimääräisenämuutamankuukaudenajantaivaihtoehtoisestitasoltaanalenevanatukena.Työttömänolisimahdollisuustyöllistyäpitkäntyöttömyysajanjälkeenilmanpelkoataloutensaheikkenemisestätaitulojensaennustetta-vuudenkärsimisestä.
SAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVASAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVA38
Työurienpidentäminenonlaajastihyväksyttytavoite,silläseontärkeääsosiaaliturvanjahyvin-vointipalvelujenrahoittamiseksi.Myöstyömarkkinaosapuoletovatsitoutuneettavoitteeseen1990-luvunalkupuoleltalähtien.Keinoistaay-liikkeelläjatyönantajillaonperinteisestiolluteripainotukset.Kunay-liikeonkorostanuttyöelämänkehittämistätyössäjatkamisentuke-miseksi,työnantajatovatvaatineetsuoraviivaisestiheikennyksiäeläke-jatyöttömyysturvaan.
Työurienpidentymisentärkeinedellytysonkorkeatyöllisyysastejatyöhönosallistumisenmahdollisuuksienturvaaminenmyösosatyökykyisille.Työkyvynmenetyksentakianoin25000suomalaistajoutuuvuosittainkeskimäärin52-vuotiaanatyökyvyttömyyseläkkeellejasiissyr-jääntyöelämästä.Sensijaanterveytensäsäilyttäneetpystyvätjatkamaantyössäpitempäänjasiirtyvätvanhuuseläkkeellenytkeskimäärin63,4-vuotiaana.Työkyvyttömyydenehkäiseminenonsiisensisijaistatyössäjatkamisenkannalta.Toiseksionvälttämätöntä,ettätyöntekijöilläontyöelämässätarvittavaosaaminenkohdallaanalkaennuoruusvuosistajajatkuenkokotyöuranajan.Joustavaneläkeiänalarajannostamineneituoyhtääntyöpaikkaalisääeikäautatyöurienpidentämisessä,jostyöntekijänterveysonmennytjaammattitaitovanhentunut.
Kansainvälisenfinanssikriisinaiheuttamatyöttömyydenkasvujaepäilyttaloudenelpymisenhitaudestaovatlisänneethuoltatyöeläketurvanpitkänaikavälinrahoituksesta.Sekätyö-eläketurvantasonettärahoituksenkannaltaratkaiseviaovattyöllisyysjatyöurienpituus.
Yksityistenalojentyöeläkemaksujenkorotuksistaonsovitturatkaisuvuosille2011–2014,muttarahoituksenkestävyysonvarmistettavamyösjatkossa.Eläkkeelläoleviensuhteellinenosuuskasvaavoimakkaastijasuomalaisetelävätkeskimäärinentistäpitempään.Laissasäädetyneläketurvanrahoittamiseksionkerättäväriittävätmaksut.Tärkeääon,ettävanhuuseläkera-hastoinninvahvistamisellatasattaisiinmaksurasitustaikäpolvienkeskenjaedistettäisiinsitensukupolvienvälistäoikeudenmukaisuutta.Myösnuorten,työuraansaaloittavienikäluokkienonvoitavaluottaaeläkelupauksiin,jasiksierityisestinuorteneläketurvantasoaonparannettavamuunmuassaluopumallatyöeläkemaksunvähentämisestäeläkepalkasta.
Työeläkelaitostensijoitustoimintaajavakavaraisuuttasäätelevänlainsäädännöntäsmentämi-nenonkäynnissä,jasetehdäänkolmivaiheisena.Ontärkeää,ettätyöeläkelaitostenvakava-raisuuspystytäänentistäparemminturvaamaanmyöstaloudenvakavissahäiriötilanteissa.
Työeläkelaitostentehtäväonlakisääteisentyöeläketurvanhoitaminenjakilpailunäkökohdatonpidettävätälletehtävällealisteisina.Työeläketurvaajamuutakinsosiaalivakuutustakos-kevalainsäädäntöonvalmisteltavakolmikantaisesti.Työeläketurvankeskeisestäsisällöstäjasenrahoituksenturvaamisestaneuvottelevatjatkossakinmaksajienedustajatelikeskeisettyömarkkinajärjestöt.
6.2 TYÖTTÖMYYSTURVASTA TYÖMARKKINATURVAKSI
Työelämässätapahtuneetmuutoksetedellyttävättyöttömyysturvankehittämisenjatkamista.Kehittämisenlähtökohtinatuleeollarahoituksenturvaaminensekäjärjestelmänselkeysjaoikeudenmukaisuus.
39
Ansiosidonnaisentyöttömyysturvantarkoituksenaonkohtuullisentoimeentulonturvaami-nentyöttömyydenajalta.Työttömyysturvaankuuluuolennaisenaosanamyös
aktiivinentyövoimapolitiikka,jonkatavoitteenaontyöttömienmahdol-lisimmannopeatyöllistyminen.Aktiivitoimiatuleekohdentaamyös
ikääntyviintyöttömiin.
Erilaistentyöaikojenja-muotojenlaajentuessatyöttö-myyspäivärahaanliittyvätongelmatovatlisääntyneet.Ansioturvallepääsynhelpottamiseksisovitelluntyöttö-myyspäivärahantyöaika-japalkkaehtojaonväljennet-tävä(nykyistä75prosentintyöaikarajaaonkorotettava80prosenttiinja90prosentinkattoaonnostettava95prosenttiin).Muutoksetparantaisivaterityisestipienituloistenasemaa.
Työttömyysturvanmonimutkaisuuttaonpurettavaluo-pumallalomakorvaustenjaksottamisestasekälyhentä-
mälläomavastuuaikaa.
Talouskriisinmyötänopeastikasvanuttyöttömyysvaikuttaatyöt-tömyyskassojentoimintaanpitkälläaikavälillä.Työttömyyskassojen
rahoitusonvarmistettava.Tämäedellyttääjäsenmaksujentodellistatasaa-mistasekävaltionosallistumistalomautuspäivienrahoitukseen.
6.3 ASUMISTUKEA JA TYÖMARKKINATUKEA PARANNETTAVA
Pitkäaikaistyöttömyysonaiheuttanutlaajamittaistaköyhyyttäjasyrjäytymistä.Köyhyydenvähentämisessäonkinensisijaistatukeanopeaauudelleentyöllistymistäjayleistätyöllisyydennousua.Aktiiviseentyövoimapolitiikkaantarvitaansitenlisäävoimavarojajavaikuttavuutta.Aktiivitoimiinosallistumistatuleeedistäämm.etuoikeuttamallaaktiiviajankorotusosatoi-meentulotuessa.Perusturvanosaltaetenkintyömarkkinatukeajaasumistukeatuleeparantaa.Kaikkientyöttömientyöttömyysturvanparantaminen100eurollakuukaudessanostaisijulkisiamenojakokonaisuudessaannoin150miljoonalla.Asumistukeakehitettäessäonhuomioitavatyöhönkannustavuus.Lisäksiasumistukeatuleekehittääniin,ettäseulottuumyöstyössä-käyvillelapsiperheille.Myöstyömarkkinatuentarveharkinnastatuleeluopua.
Työmarkkinatukeasaavattyöttömätkaipaavaterityistätukeatyöllistymiseensä.Heillesuun-nattujenaktiivitoimientuleeollakannustaviajatyöllistymisenmahdollistavia.Yhtenäkeinonaonkehittäätyöllistymisbonuksenkaltainenjärjestelmä,jossatyötönsaisipitäätyöllistymisenalkuvaiheenajantyöttömyysturvansajokotäysimääräisenämuutamankuukaudenajantaivaihtoehtoisestitasoltaanalenevanatukena.Työttömänolisimahdollisuustyöllistyäpitkäntyöttömyysajanjälkeenilmanpelkoataloutensaheikkenemisestätaitulojensaennustetta-vuudenkärsimisestä.
SAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVASAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVA38
Työurienpidentäminenonlaajastihyväksyttytavoite,silläseontärkeääsosiaaliturvanjahyvin-vointipalvelujenrahoittamiseksi.Myöstyömarkkinaosapuoletovatsitoutuneettavoitteeseen1990-luvunalkupuoleltalähtien.Keinoistaay-liikkeelläjatyönantajillaonperinteisestiolluteripainotukset.Kunay-liikeonkorostanuttyöelämänkehittämistätyössäjatkamisentuke-miseksi,työnantajatovatvaatineetsuoraviivaisestiheikennyksiäeläke-jatyöttömyysturvaan.
Työurienpidentymisentärkeinedellytysonkorkeatyöllisyysastejatyöhönosallistumisenmahdollisuuksienturvaaminenmyösosatyökykyisille.Työkyvynmenetyksentakianoin25000suomalaistajoutuuvuosittainkeskimäärin52-vuotiaanatyökyvyttömyyseläkkeellejasiissyr-jääntyöelämästä.Sensijaanterveytensäsäilyttäneetpystyvätjatkamaantyössäpitempäänjasiirtyvätvanhuuseläkkeellenytkeskimäärin63,4-vuotiaana.Työkyvyttömyydenehkäiseminenonsiisensisijaistatyössäjatkamisenkannalta.Toiseksionvälttämätöntä,ettätyöntekijöilläontyöelämässätarvittavaosaaminenkohdallaanalkaennuoruusvuosistajajatkuenkokotyöuranajan.Joustavaneläkeiänalarajannostamineneituoyhtääntyöpaikkaalisääeikäautatyöurienpidentämisessä,jostyöntekijänterveysonmennytjaammattitaitovanhentunut.
Kansainvälisenfinanssikriisinaiheuttamatyöttömyydenkasvujaepäilyttaloudenelpymisenhitaudestaovatlisänneethuoltatyöeläketurvanpitkänaikavälinrahoituksesta.Sekätyö-eläketurvantasonettärahoituksenkannaltaratkaiseviaovattyöllisyysjatyöurienpituus.
Yksityistenalojentyöeläkemaksujenkorotuksistaonsovitturatkaisuvuosille2011–2014,muttarahoituksenkestävyysonvarmistettavamyösjatkossa.Eläkkeelläoleviensuhteellinenosuuskasvaavoimakkaastijasuomalaisetelävätkeskimäärinentistäpitempään.Laissasäädetyneläketurvanrahoittamiseksionkerättäväriittävätmaksut.Tärkeääon,ettävanhuuseläkera-hastoinninvahvistamisellatasattaisiinmaksurasitustaikäpolvienkeskenjaedistettäisiinsitensukupolvienvälistäoikeudenmukaisuutta.Myösnuorten,työuraansaaloittavienikäluokkienonvoitavaluottaaeläkelupauksiin,jasiksierityisestinuorteneläketurvantasoaonparannettavamuunmuassaluopumallatyöeläkemaksunvähentämisestäeläkepalkasta.
Työeläkelaitostensijoitustoimintaajavakavaraisuuttasäätelevänlainsäädännöntäsmentämi-nenonkäynnissä,jasetehdäänkolmivaiheisena.Ontärkeää,ettätyöeläkelaitostenvakava-raisuuspystytäänentistäparemminturvaamaanmyöstaloudenvakavissahäiriötilanteissa.
Työeläkelaitostentehtäväonlakisääteisentyöeläketurvanhoitaminenjakilpailunäkökohdatonpidettävätälletehtävällealisteisina.Työeläketurvaajamuutakinsosiaalivakuutustakos-kevalainsäädäntöonvalmisteltavakolmikantaisesti.Työeläketurvankeskeisestäsisällöstäjasenrahoituksenturvaamisestaneuvottelevatjatkossakinmaksajienedustajatelikeskeisettyömarkkinajärjestöt.
6.2 TYÖTTÖMYYSTURVASTA TYÖMARKKINATURVAKSI
Työelämässätapahtuneetmuutoksetedellyttävättyöttömyysturvankehittämisenjatkamista.Kehittämisenlähtökohtinatuleeollarahoituksenturvaaminensekäjärjestelmänselkeysjaoikeudenmukaisuus.
41
Monetsuurimmistaterveydenhuoltoakuormittavistasairauksistaovatennaltaehkäistävissä.Terveilläelintavoillaonkeskeinenmerkitysylipainoon,vähäiseenliikuntaanjapäihteidenkäyttöönliittyviensairauksienehkäisyssä.Tässäehkäisytyössäperusterveydenhuollollaonkeskeinenmerkitys.Myösmielenterveyspalvelujensaattaminensamanarvoisiksiperuster-veydenhuollonmuidenpalvelujenkanssaontärkeää.Mielenterveydensairauksientuomaleimaeisaahaitatahoitoonpääsyäeikämielenterveyspotilaidenfyysistensairauksientun-nistamistajahoitoa.
Hyvintoimivaterveydenhuoltoperustuuvahvaanperusterveydenhuoltoonjajoustaviinpal-veluketjuihinerikoissairaanhoidostaperusterveydenhuollonkauttakuntiensosiaalitoimeen.Tällähetkelläorganisaatioidenrajatmuodostavatesteitäjoustavalleyhteistyölle.Parhaitennäitäesteitäpoistetaanluomallasuurempiaorganisaatioita,jotkapitävätsisälläänkokohoi-toketjun.Näitäorganisaatioitaluotaessaonkuitenkinturvattavalähipalvelujensaaminenjoustavastiläheltäpalvelujentarvitsijaa.Sujuvatpalveluketjutjohtavatmyösnopeampaanhoitoonpääsyyn.SAKesittääerikoissairaanhoidonhoitotakuunasteittaistalyhentämistäkuudestakuukaudestakolmeenkuukauteenniinkuinperussairaanhoidossakinon.Hoitoonpääsynnopeutuminenvähentäisityökyvyttömyysaikaajapidentäisityöuria.
SOSIAALIPOLIITTISIA TAVOITTEITA
1. Turvataantyöeläkkeidenriittävätasojahuolehditaaneläketurvanrahoi-tuksestasukupolvienvälinenoikeudenmukaisuushuomioiden.
2. Työttömyysturvaakehitetääntyömarkkinaturvaksietuuksiaparantamalla,järjestelmääselkeyttämälläjatyövoimapolitiikkaatehostamalla.
3. Perusturvaaonparannettavatyömarkkinatukeajaasumistukeakehittämällä.
4. Lapsiperheitäontuettavajoustavillaperhevapaaratkaisuillajapalveluilla.
5. Tapaturmavakuutusuudistuksessaonhuomioitavatyöelämänmuutokset.
6. Terveyserojaonkavennettavajahoitotakuutalyhennettävä.
SAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVA40
6.4 JOUSTAVAT JA RIITTÄVÄT PERHEVAPAAT
Vanhemmuudenjatyönhyvätasapainoonperheidenetu.Tarvitaankonkreettisiakeinojatukeavanhempienjoustavaatyöntekoalastenollessapieniä.Tällaisiakeinojaovatparempikorvaustyöajanlyhentämisestäosittaistahoitorahaakorottamallasekäosa-aikatyönjakoti-hoidontuenyhteensovittaminen.Päivähoitomaksuteivätsaamuodostuaesteeksijoustavalletöidentekemisellejarasittaapienituloisiaperheitäkohtuuttomasti.Maksujentuleemääräytyäkäytönmukaanjatulorajojenonoltavapienituloisiatukevallatasolla.
Vanhempainvapaisiintarvitaanisienosuuksia.Osuuksiatuleepidentäänykyisestäjaniistätuleetehdämahdollisimmanjoustavia.Silloinmahdollisimmanmoniperhejalapsihyötyyniistä.Vanhempainvapaankestoatuleepidentääsiihenasti,kunlapsitäyttäävuoden.Tila-päisenhoitovapaanelisairaanlapsenhoitamiseenoikeuttavaalapsenikärajaatuleekorottaanykyisestäkymmenestävuodestakahteentoistaikävuoteen.
Vanhempainetuudetkorvataantällähetkelläsairausvakuutuksenkautta.Erillinenvanhem-painvakuutusontarpeenetuuksien,perhevapaidenjatyönantajakustannustentasaisenjakautumisenkehittämiseksi.Vanhemmuudestatyönantajilleaiheutuviakustannuksiaonjoparannettumm.korottamallapäivärahojentasoajavuosilomakustannustenkompensaatiota.Mahdollinenkustannustenlisätasaustuleerahoittaatyönantajienmaksuosuuksin.
Pientenkoululaistenyksinäisetaamutjailtapäivätovatvähentyneetaamu-jailtapäivätoimin-nanlaajentumisenmyötä2000-luvulla.Tilanneeiolekuitenkaanvieläriittävänhyvä.Toimintaatuleejärjestääkunnassakaikilletarvitseville.Osallistumismaksujentuleeollatasolla,jokaeiestäketäänpientäkoululaistaosallistumastatoimintaan.
6.5 TAPATURMAVAKUUTUKSEN UUDISTAMINEN
Tapaturmavakuutuslainsäädännönuudistamistyöonkäynnissä.Uudistustatarvitaanyli60-vuo-tiaanlainsäädännönajantasaistamiseksi.Työonmittava,jasenloppuunvientiinjauudenlainvoimaantuloonmeneeaikaavieläuseitavuosia.
Tapaturmavakuutustakaatyöntekijänsosiaaliturvantyötapaturmantaiammattitaudinkohda-tessajaonsiksityöntekijöidenkeskeisintäturvaa.Palkansaajillekeskeistäonturvataetujentasojatyöelämänmuutostenhuomiointiuudistuvassalaissa.
6.6 TERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN KAVENTAA TERVEYSEROJA
Suomalainenterveydenhuoltoonollutmenestystarina,josmittareinakäytetäänkuolleisuudenjasairastavuudenvähenemistä.Kuitenkinviimeisenkahdenkymmenenvuodenaikanaovatsosiaaliseenasemaanjatuloeroihinperustuvatterveyserotkasvaneet.Pitkäaikaistyöttömillätaiperusasteenkäyneillätyöläisilläonodotettavissavähemmänelinvuosiajaennenmuutavähemmänterveitäelinvuosiakuinkorkeastikoulutetuilla.Julkisenterveydenhuollonasia-kasmaksutjakalliitlääkkeetrajoittavatpienituloistenmahdollisuuksiakäyttääterveyspalve-lujajahoidattaaitseään.Erityistoimenpiteitäonsuunnattavaterveyserojenkaventamiseen.
SAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVA
41
Monetsuurimmistaterveydenhuoltoakuormittavistasairauksistaovatennaltaehkäistävissä.Terveilläelintavoillaonkeskeinenmerkitysylipainoon,vähäiseenliikuntaanjapäihteidenkäyttöönliittyviensairauksienehkäisyssä.Tässäehkäisytyössäperusterveydenhuollollaonkeskeinenmerkitys.Myösmielenterveyspalvelujensaattaminensamanarvoisiksiperuster-veydenhuollonmuidenpalvelujenkanssaontärkeää.Mielenterveydensairauksientuomaleimaeisaahaitatahoitoonpääsyäeikämielenterveyspotilaidenfyysistensairauksientun-nistamistajahoitoa.
Hyvintoimivaterveydenhuoltoperustuuvahvaanperusterveydenhuoltoonjajoustaviinpal-veluketjuihinerikoissairaanhoidostaperusterveydenhuollonkauttakuntiensosiaalitoimeen.Tällähetkelläorganisaatioidenrajatmuodostavatesteitäjoustavalleyhteistyölle.Parhaitennäitäesteitäpoistetaanluomallasuurempiaorganisaatioita,jotkapitävätsisälläänkokohoi-toketjun.Näitäorganisaatioitaluotaessaonkuitenkinturvattavalähipalvelujensaaminenjoustavastiläheltäpalvelujentarvitsijaa.Sujuvatpalveluketjutjohtavatmyösnopeampaanhoitoonpääsyyn.SAKesittääerikoissairaanhoidonhoitotakuunasteittaistalyhentämistäkuudestakuukaudestakolmeenkuukauteenniinkuinperussairaanhoidossakinon.Hoitoonpääsynnopeutuminenvähentäisityökyvyttömyysaikaajapidentäisityöuria.
SOSIAALIPOLIITTISIA TAVOITTEITA
1. Turvataantyöeläkkeidenriittävätasojahuolehditaaneläketurvanrahoi-tuksestasukupolvienvälinenoikeudenmukaisuushuomioiden.
2. Työttömyysturvaakehitetääntyömarkkinaturvaksietuuksiaparantamalla,järjestelmääselkeyttämälläjatyövoimapolitiikkaatehostamalla.
3. Perusturvaaonparannettavatyömarkkinatukeajaasumistukeakehittämällä.
4. Lapsiperheitäontuettavajoustavillaperhevapaaratkaisuillajapalveluilla.
5. Tapaturmavakuutusuudistuksessaonhuomioitavatyöelämänmuutokset.
6. Terveyserojaonkavennettavajahoitotakuutalyhennettävä.
SAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVA40
6.4 JOUSTAVAT JA RIITTÄVÄT PERHEVAPAAT
Vanhemmuudenjatyönhyvätasapainoonperheidenetu.Tarvitaankonkreettisiakeinojatukeavanhempienjoustavaatyöntekoalastenollessapieniä.Tällaisiakeinojaovatparempikorvaustyöajanlyhentämisestäosittaistahoitorahaakorottamallasekäosa-aikatyönjakoti-hoidontuenyhteensovittaminen.Päivähoitomaksuteivätsaamuodostuaesteeksijoustavalletöidentekemisellejarasittaapienituloisiaperheitäkohtuuttomasti.Maksujentuleemääräytyäkäytönmukaanjatulorajojenonoltavapienituloisiatukevallatasolla.
Vanhempainvapaisiintarvitaanisienosuuksia.Osuuksiatuleepidentäänykyisestäjaniistätuleetehdämahdollisimmanjoustavia.Silloinmahdollisimmanmoniperhejalapsihyötyyniistä.Vanhempainvapaankestoatuleepidentääsiihenasti,kunlapsitäyttäävuoden.Tila-päisenhoitovapaanelisairaanlapsenhoitamiseenoikeuttavaalapsenikärajaatuleekorottaanykyisestäkymmenestävuodestakahteentoistaikävuoteen.
Vanhempainetuudetkorvataantällähetkelläsairausvakuutuksenkautta.Erillinenvanhem-painvakuutusontarpeenetuuksien,perhevapaidenjatyönantajakustannustentasaisenjakautumisenkehittämiseksi.Vanhemmuudestatyönantajilleaiheutuviakustannuksiaonjoparannettumm.korottamallapäivärahojentasoajavuosilomakustannustenkompensaatiota.Mahdollinenkustannustenlisätasaustuleerahoittaatyönantajienmaksuosuuksin.
Pientenkoululaistenyksinäisetaamutjailtapäivätovatvähentyneetaamu-jailtapäivätoimin-nanlaajentumisenmyötä2000-luvulla.Tilanneeiolekuitenkaanvieläriittävänhyvä.Toimintaatuleejärjestääkunnassakaikilletarvitseville.Osallistumismaksujentuleeollatasolla,jokaeiestäketäänpientäkoululaistaosallistumastatoimintaan.
6.5 TAPATURMAVAKUUTUKSEN UUDISTAMINEN
Tapaturmavakuutuslainsäädännönuudistamistyöonkäynnissä.Uudistustatarvitaanyli60-vuo-tiaanlainsäädännönajantasaistamiseksi.Työonmittava,jasenloppuunvientiinjauudenlainvoimaantuloonmeneeaikaavieläuseitavuosia.
Tapaturmavakuutustakaatyöntekijänsosiaaliturvantyötapaturmantaiammattitaudinkohda-tessajaonsiksityöntekijöidenkeskeisintäturvaa.Palkansaajillekeskeistäonturvataetujentasojatyöelämänmuutostenhuomiointiuudistuvassalaissa.
6.6 TERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN KAVENTAA TERVEYSEROJA
Suomalainenterveydenhuoltoonollutmenestystarina,josmittareinakäytetäänkuolleisuudenjasairastavuudenvähenemistä.Kuitenkinviimeisenkahdenkymmenenvuodenaikanaovatsosiaaliseenasemaanjatuloeroihinperustuvatterveyserotkasvaneet.Pitkäaikaistyöttömillätaiperusasteenkäyneillätyöläisilläonodotettavissavähemmänelinvuosiajaennenmuutavähemmänterveitäelinvuosiakuinkorkeastikoulutetuilla.Julkisenterveydenhuollonasia-kasmaksutjakalliitlääkkeetrajoittavatpienituloistenmahdollisuuksiakäyttääterveyspalve-lujajahoidattaaitseään.Erityistoimenpiteitäonsuunnattavaterveyserojenkaventamiseen.
SAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVA
43SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA
7 SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA
Tulevalle vaalikaudelle tarvitaan kasvustrategia, jolla turvataan kokonaistuottavuuden ja työllisyyden kasvu. Tavoitteena on oltava investointien lisääminen Suomessa. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla on luotava mahdollisuuksia uusille yrityksille ja kasvualoille. Samalla on huolehdittava kriisialojen selviytymisestä taantuman yli.
7.1 LISÄÄ INNOVAATIOITA JA KASVUYRITYKSIÄ
Kehitys-,tutkimus-jainnovaatiorahoituksenriittävätasoonturvattava.Tavoitteenaonolta-vavähintäänneljänprosentinBKT-osuusseuraavanhallituskaudenaikana.Tämäedellyttääriittävääjulkistapanostusta.Innovaatiopolitiikkaaonuudistettavaparemmintalouskasvuajatyöllisyyttätukevaksi.Työelämässäjatyöpaikoillatapahtuvainnovaatiotoimintaontähänmen-nessäjäänytliianvähäisellehuomiolle.Työntekijöidennykyistäparempimukaanottaminentyöpaikanjayrityksenkehittämiseenvoituodasuuriakinuusiamahdollisuuksiaesimerkiksituottavuudenparantamiseen.
Kasvuyrittäjyyttäonedistettävätoimenpiteillä,joidentavoitteenaonuusienkasvuhakuistenyritystensaaminenmaahanjainvestointienhoukutteleminen.Yritystenrahoitus-janeuvon-taverkostoaonselkeytettävä.FinnveranjaTeollisuussijoituksentoimintaedellytyksetonturvattava.Suomalaisenvientiteollisuudenrahoituksellisetkilpailuedellytyksetonpidettäväsamallatasollakuinmuissakilpailijamaissa.Yrityksilletarjottavienvientitakuidensaatavuusjaehdotonpidettäväkilpailukykyisinä.Myösvienninjälleenrahoituksenehtojaonparannettava.Näilläkeinoillavoidaantukeavienninkasvuajapitääyllätyöllisyyttä.Kolmikantaistayhteistyö-täalueellisenelinkeinopolitiikanvalmistelussa,seurannassajatoteuttamisessaonlisättävä.
7.2 PAREMPAA OMISTAJAPOLITIIKKAA
Valtionomistajapolitiikanonoltavakasvuajatyöllisyyttätukevaa.Aktiivisellaomistajapoli-tiikallavoidaantukeaelinkeinorakenteenuudistumistasiten,ettäotetaanhuomioonmyöstyöntekijöidenasemanturvaaminenmuutoksessa.Valtionomistajapolitiikallaontavoitel-tavayhteiskunnallisestikestäväätulosta.Omistajapolitiikalleonluotavapelisäännöt,joissastrategiset,elinkeinopoliittisetjatyöllisyyspoliittisetnäkökohdatovatkeskeisessäasemassa.Menestyvätvaltionyhtiöttuottavatvaltiollemerkittäviäosinkotuottojavuosittain.Valtiononoltavatarvittaessavalmislisäämäänomistamistaan,josomistajapolitiikalleasetettujentavoitteidentoteuttaminensitäedellyttää.ValtionomistajayhtiöSolidiuminonpyrittäväpitkäjänteiseenomistamiseenjaaktiiviseentoimintaan.
7.3 KASVUN MAHDOLLISUUDET OTETTAVA KÄYTTÖÖN
Kaivostoimintaanonlähivuosinamahdollistaluodatuhansiauusiatyöpaikkoja.TyöpaikatovatsyntymässäerityisestirakennemuutoksistakärsivilleItä-jaPohjois-Suomenalueille.Valtiovallantoimenpiteitätarvitaanuusienkaivostenperustamisessamuunmuassarauta-tieyhteyksienjamuuntarvittavanperusrakenteenrakentamiseksi.Tavoitteenatuleeolla
43SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA
7 SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA
Tulevalle vaalikaudelle tarvitaan kasvustrategia, jolla turvataan kokonaistuottavuuden ja työllisyyden kasvu. Tavoitteena on oltava investointien lisääminen Suomessa. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla on luotava mahdollisuuksia uusille yrityksille ja kasvualoille. Samalla on huolehdittava kriisialojen selviytymisestä taantuman yli.
7.1 LISÄÄ INNOVAATIOITA JA KASVUYRITYKSIÄ
Kehitys-,tutkimus-jainnovaatiorahoituksenriittävätasoonturvattava.Tavoitteenaonolta-vavähintäänneljänprosentinBKT-osuusseuraavanhallituskaudenaikana.Tämäedellyttääriittävääjulkistapanostusta.Innovaatiopolitiikkaaonuudistettavaparemmintalouskasvuajatyöllisyyttätukevaksi.Työelämässäjatyöpaikoillatapahtuvainnovaatiotoimintaontähänmen-nessäjäänytliianvähäisellehuomiolle.Työntekijöidennykyistäparempimukaanottaminentyöpaikanjayrityksenkehittämiseenvoituodasuuriakinuusiamahdollisuuksiaesimerkiksituottavuudenparantamiseen.
Kasvuyrittäjyyttäonedistettävätoimenpiteillä,joidentavoitteenaonuusienkasvuhakuistenyritystensaaminenmaahanjainvestointienhoukutteleminen.Yritystenrahoitus-janeuvon-taverkostoaonselkeytettävä.FinnveranjaTeollisuussijoituksentoimintaedellytyksetonturvattava.Suomalaisenvientiteollisuudenrahoituksellisetkilpailuedellytyksetonpidettäväsamallatasollakuinmuissakilpailijamaissa.Yrityksilletarjottavienvientitakuidensaatavuusjaehdotonpidettäväkilpailukykyisinä.Myösvienninjälleenrahoituksenehtojaonparannettava.Näilläkeinoillavoidaantukeavienninkasvuajapitääyllätyöllisyyttä.Kolmikantaistayhteistyö-täalueellisenelinkeinopolitiikanvalmistelussa,seurannassajatoteuttamisessaonlisättävä.
7.2 PAREMPAA OMISTAJAPOLITIIKKAA
Valtionomistajapolitiikanonoltavakasvuajatyöllisyyttätukevaa.Aktiivisellaomistajapoli-tiikallavoidaantukeaelinkeinorakenteenuudistumistasiten,ettäotetaanhuomioonmyöstyöntekijöidenasemanturvaaminenmuutoksessa.Valtionomistajapolitiikallaontavoitel-tavayhteiskunnallisestikestäväätulosta.Omistajapolitiikalleonluotavapelisäännöt,joissastrategiset,elinkeinopoliittisetjatyöllisyyspoliittisetnäkökohdatovatkeskeisessäasemassa.Menestyvätvaltionyhtiöttuottavatvaltiollemerkittäviäosinkotuottojavuosittain.Valtiononoltavatarvittaessavalmislisäämäänomistamistaan,josomistajapolitiikalleasetettujentavoitteidentoteuttaminensitäedellyttää.ValtionomistajayhtiöSolidiuminonpyrittäväpitkäjänteiseenomistamiseenjaaktiiviseentoimintaan.
7.3 KASVUN MAHDOLLISUUDET OTETTAVA KÄYTTÖÖN
Kaivostoimintaanonlähivuosinamahdollistaluodatuhansiauusiatyöpaikkoja.TyöpaikatovatsyntymässäerityisestirakennemuutoksistakärsivilleItä-jaPohjois-Suomenalueille.Valtiovallantoimenpiteitätarvitaanuusienkaivostenperustamisessamuunmuassarauta-tieyhteyksienjamuuntarvittavanperusrakenteenrakentamiseksi.Tavoitteenatuleeolla
45
Raideliikenteenohellatarvitaanmyösriittäviäpanostuksiamaantieverkostonkunnonyllä-pitoonsekäuusiininvestointeihin.Turvallisuuttajaliikenteensujuvuuttaparantaviininves-tointeihintarvitaanlisääresursseja.
Tulevallavaalikaudellaonparannettavaedelleenliikennepolitiikanpitkäjänteisyyttä.Liiken-nehankkeidenrahoituksessaonotettavakäyttöönuusiarahoitusmalleja,esimerkiksipe-rustamallavaltionomistamainfrastruktuurinrahoitusyhtiö.Mahdollisenvaltionomistamaninfrarahoitusyhtiönriittävästäomistajaohjauksestaonhuolehdittava.Eräätnykymuotoisetelinkaarihankkeetsiirtävätrahoitusvastuutatulevaisuuteenjanostavatrahoituskustannuksia,jotenniidenkäyttöäonpohdittavatarkoin.Rahoitusmallejaonuudistettavasiten,ettäinfra-struktuuri-investointejavoidaantehdävaltiontaloudenkannaltamahdollisimmanedullisesti.
Suomalaisenmerenkuluntulevaisuudenturvaaminenedellyttää,ettätuki-javerotusmuodotovatsamallatasollakuinmuissakilpailijamaissa.Myössuomalaistenjäänmurtajienjamoni-toimimurtajientoimintaedellytyksettuleevarmistaa.MerenkuluntoimintaedellytyksiäovatuhkaamassamyösItämerellekaavaillutmuitatiukemmatrikkipäästörajat.Näillärajoituksillavoiollakohtalokkaitavaikutuksiamyösvientiteollisuudentyöllisyyteen.Kansainvälisenso-pimuksensoveltamiselleEU:ssaonvarmistettavaSuomenkannaltakohtuullisetjaoikeuden-mukaisetehdot.Suomellapitääollakansainvälisessäsopimustoiminnassaomistatavoitteistalähteväaktiivisenosallistujanjavaikuttajanroolieikäpelkkäsopeutujanosa.
7.6 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKKAA SUOMEN EDUN MUKAISESTI
Suomalaisenenergiapolitiikanonperustuttavauusiutuvienenergialähteidenkasvuunsekäsaastuttavanjavanhentuvaanteknologiaanperustuvanperusvoimankorvaamiseenpäästöt-tömälläperusvoimalla.Kohtuuhintaisenjavähäpäästöisenenergiansaatavuusonturvattava.Uusiutuvanenergiantukimuotojenonoltavakustannustehokkaitajatukientoimivuuttaonarvioitavasäännöllisesti.Energiantuotannossatavoitteenatuleeollase,ettäenergialuouuttakasvuaeikäoleverorahojenkäyttökohde.
Ilmastonmuutoksentorjuminenjamuutympäristöpoliittisettavoitteetedellyttävätkestäväätuotantoajakulutustakaikillasektoreilla.Tämäeimerkitsetoimintojenalasajoamilläänsekto-rilla,silläenergiatehokkuuteenjapäästöjenvähentämiseenonuseimmillaaloillajopanostettu.Kasvihuonekaasupäästöjenvähentämiseksitarvitaanmahdollisimmanlaajaakansainvälistäsopimusta,jottakaikkiyritykseterimaissaesimerkiksienergiavaltaisessateollisuudessaovatsamallaviivalla.SuomenonajettavamahdollisimmanlaajaasopimustajavarmistettavamaammeerityispiirteidenhuomioonottaminenEU:nilmasto-jaenergiapolitiikassa.Tietoailmastopolitiikantyöllisyys-jatulonjakovaikutuksistaonsyvennettäväjatarkennettava.
SuomenonseuraavallavaalikaudellalisättäväuusiutuvanenergiantuotantoaEU-tavoitteidensaavuttamiseksi.Tämämerkitseetuulivoimanlisärakentamistajaerityisestimetsäpohjaisenuusiutuvanenergianlisääntyvääkäyttöä.Samallaonhuolehdittavasiitä,ettämetsäteollisuu-denpuunsaantiaeivaaranneta.Myösvesivoimanlisärakentamismahdollisuudetontutkittavajaotettavakäyttöönkehittyvänaurinkoenergiateknologianmahdollisuudet.Energiapolitiikanratkaisujenonoltavajohdonmukaisiajatuettavatoisiaan.Energiaverotuksenuudistuksessatehtyjävirheitäeiolevaraatoistaa.
SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIASAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA44
kotimaisenomistuksenvahvistaminenkaivosalalla.Valtionmukaantulokaivostoiminnanomistajaksionmyösperusteltua.
Luonnonvarojenhyödyntämisessäonsuuriamahdollisuuksiauusienyritystenjatyöpaikkojenluomiseen.Biotaloudenjamineraalialanmahdollisuuksiaontällävaalikaudellakartoitettu.Tulevallakaudellaonhyödynnettävänäitämahdollisuuksia.Toiminnalleannettavientukienonoltavakuitenkinkustannustehokkaita.
7.4 PALVELUJEN MERKITYS KOROSTUU
PalvelualojenmerkitysSuomenkokonaistyöllisyydestäonollutjatkuvastikasvussa.Alankehittymisenvarmistamiseksionhuolehdittavasiitä,ettätutkimus-,kehittämis-jainnovaa-tiopanostuksiasuunnataanriittävästipalvelualojentyöllisyydenjatuottavuudenkehittä-miseksisekämyöspalvelualojenvientimahdollisuuksienparantamiseksi.Matkailualallaonedelleensuuriamahdollisuuksiasekäkotimaisenettäulkomaisenkysynnänlisäämiseen.Alanmahdollisuuksiaontuettavapitämällähuoltaosaavientyöntekijöidenkouluttamisesta,alantoimintaedellytystenturvaamisestasekäSuomenriittävästämarkkinoinnistaulkomaille.Tarvittavattoimenpiteetonkoottavamatkailustrategiaksi.
Taide-jakulttuurialatovattyövoimavaltaisiaaloja.Työllisistäsuomalaisistalähes5prosenttiatyöskenteleekulttuurialoilla.Valtiovallanonhuolehdittavakulttuuripalveluidenriittävästärahoituksestajasaatavuudesta,silläkulttuurillaonmerkitystäihmistenhyvinvoinnille,luovuu-dellejataloudenkasvulle.Kulttuurivientiäonedistettävä.Yleisradionrahoitustuleeturvatakestävällätavalla,jottasananvapausjalaadukasmonipuolinentiedonvälitysvoidaanturvata.
7.5 LIIKENNEPOLITIIKKA PITKÄJÄNTEISEKSI
Suomionpitkienetäisyyksienmaa,jossatarvitaantoimivaliikenneverkkoteollisuudelle,palveluillejaasukkaille.Logistisenjärjestelmäntoimivuusedellyttääriittäviäinvestointejajapitkäjänteistäliikennepolitiikkaa.Perustienpidonmäärärahoihinontehtävä200miljoonaneuronjaperusradanpitoon100miljoonaneurontasokorotus.Erityisestituleevarmistaavaltakunnallisestitärkeidenyhteysväylien,kutenKehäIII:n,E18-tienitäänjaPohjanmaanradan,mahdollisimmannopeatoteutus.
Valtiononjärkeväätukeasellaisialiikenneinvestointeja,jotkamahdollistavatliikenteellisestitehokkaastihoidettujenasuinalueidenrakentamisen.PääkaupunkiseudunjoukkoliikenteelletärkeitäovaterityisestiKehäradan,länsimetronjatulevaisuudessaPisara-radanjaSipoonmetroyhteydenrakentaminen.Nemahdollistavatmerkittävienuusienasuinalueidentehok-kaanhyödyntämisenliikenteellisesti.
Junaliikenteenosuudenkasvattaminenonilmastopoliittisestiperusteltua.Raideliikenteelläonekologisuudenlisäksimerkitystäyhdyskuntarakenteentiivistämisessäsekäteollisuudenkuljetustenperustana.Rautatieliikenteentoimivuuttajasujuvuuttaonkehitettävä.Investoinnitonkohdennettavaenitenliikennöityihinrataosiin.Erityisenäpainopisteenäliikennepolitiikassaonoltavajoukko-jatyömatkaliikenteenkehittäminen.
45
Raideliikenteenohellatarvitaanmyösriittäviäpanostuksiamaantieverkostonkunnonyllä-pitoonsekäuusiininvestointeihin.Turvallisuuttajaliikenteensujuvuuttaparantaviininves-tointeihintarvitaanlisääresursseja.
Tulevallavaalikaudellaonparannettavaedelleenliikennepolitiikanpitkäjänteisyyttä.Liiken-nehankkeidenrahoituksessaonotettavakäyttöönuusiarahoitusmalleja,esimerkiksipe-rustamallavaltionomistamainfrastruktuurinrahoitusyhtiö.Mahdollisenvaltionomistamaninfrarahoitusyhtiönriittävästäomistajaohjauksestaonhuolehdittava.Eräätnykymuotoisetelinkaarihankkeetsiirtävätrahoitusvastuutatulevaisuuteenjanostavatrahoituskustannuksia,jotenniidenkäyttöäonpohdittavatarkoin.Rahoitusmallejaonuudistettavasiten,ettäinfra-struktuuri-investointejavoidaantehdävaltiontaloudenkannaltamahdollisimmanedullisesti.
Suomalaisenmerenkuluntulevaisuudenturvaaminenedellyttää,ettätuki-javerotusmuodotovatsamallatasollakuinmuissakilpailijamaissa.Myössuomalaistenjäänmurtajienjamoni-toimimurtajientoimintaedellytyksettuleevarmistaa.MerenkuluntoimintaedellytyksiäovatuhkaamassamyösItämerellekaavaillutmuitatiukemmatrikkipäästörajat.Näillärajoituksillavoiollakohtalokkaitavaikutuksiamyösvientiteollisuudentyöllisyyteen.Kansainvälisenso-pimuksensoveltamiselleEU:ssaonvarmistettavaSuomenkannaltakohtuullisetjaoikeuden-mukaisetehdot.Suomellapitääollakansainvälisessäsopimustoiminnassaomistatavoitteistalähteväaktiivisenosallistujanjavaikuttajanroolieikäpelkkäsopeutujanosa.
7.6 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKKAA SUOMEN EDUN MUKAISESTI
Suomalaisenenergiapolitiikanonperustuttavauusiutuvienenergialähteidenkasvuunsekäsaastuttavanjavanhentuvaanteknologiaanperustuvanperusvoimankorvaamiseenpäästöt-tömälläperusvoimalla.Kohtuuhintaisenjavähäpäästöisenenergiansaatavuusonturvattava.Uusiutuvanenergiantukimuotojenonoltavakustannustehokkaitajatukientoimivuuttaonarvioitavasäännöllisesti.Energiantuotannossatavoitteenatuleeollase,ettäenergialuouuttakasvuaeikäoleverorahojenkäyttökohde.
Ilmastonmuutoksentorjuminenjamuutympäristöpoliittisettavoitteetedellyttävätkestäväätuotantoajakulutustakaikillasektoreilla.Tämäeimerkitsetoimintojenalasajoamilläänsekto-rilla,silläenergiatehokkuuteenjapäästöjenvähentämiseenonuseimmillaaloillajopanostettu.Kasvihuonekaasupäästöjenvähentämiseksitarvitaanmahdollisimmanlaajaakansainvälistäsopimusta,jottakaikkiyritykseterimaissaesimerkiksienergiavaltaisessateollisuudessaovatsamallaviivalla.SuomenonajettavamahdollisimmanlaajaasopimustajavarmistettavamaammeerityispiirteidenhuomioonottaminenEU:nilmasto-jaenergiapolitiikassa.Tietoailmastopolitiikantyöllisyys-jatulonjakovaikutuksistaonsyvennettäväjatarkennettava.
SuomenonseuraavallavaalikaudellalisättäväuusiutuvanenergiantuotantoaEU-tavoitteidensaavuttamiseksi.Tämämerkitseetuulivoimanlisärakentamistajaerityisestimetsäpohjaisenuusiutuvanenergianlisääntyvääkäyttöä.Samallaonhuolehdittavasiitä,ettämetsäteollisuu-denpuunsaantiaeivaaranneta.Myösvesivoimanlisärakentamismahdollisuudetontutkittavajaotettavakäyttöönkehittyvänaurinkoenergiateknologianmahdollisuudet.Energiapolitiikanratkaisujenonoltavajohdonmukaisiajatuettavatoisiaan.Energiaverotuksenuudistuksessatehtyjävirheitäeiolevaraatoistaa.
SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIASAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA44
kotimaisenomistuksenvahvistaminenkaivosalalla.Valtionmukaantulokaivostoiminnanomistajaksionmyösperusteltua.
Luonnonvarojenhyödyntämisessäonsuuriamahdollisuuksiauusienyritystenjatyöpaikkojenluomiseen.Biotaloudenjamineraalialanmahdollisuuksiaontällävaalikaudellakartoitettu.Tulevallakaudellaonhyödynnettävänäitämahdollisuuksia.Toiminnalleannettavientukienonoltavakuitenkinkustannustehokkaita.
7.4 PALVELUJEN MERKITYS KOROSTUU
PalvelualojenmerkitysSuomenkokonaistyöllisyydestäonollutjatkuvastikasvussa.Alankehittymisenvarmistamiseksionhuolehdittavasiitä,ettätutkimus-,kehittämis-jainnovaa-tiopanostuksiasuunnataanriittävästipalvelualojentyöllisyydenjatuottavuudenkehittä-miseksisekämyöspalvelualojenvientimahdollisuuksienparantamiseksi.Matkailualallaonedelleensuuriamahdollisuuksiasekäkotimaisenettäulkomaisenkysynnänlisäämiseen.Alanmahdollisuuksiaontuettavapitämällähuoltaosaavientyöntekijöidenkouluttamisesta,alantoimintaedellytystenturvaamisestasekäSuomenriittävästämarkkinoinnistaulkomaille.Tarvittavattoimenpiteetonkoottavamatkailustrategiaksi.
Taide-jakulttuurialatovattyövoimavaltaisiaaloja.Työllisistäsuomalaisistalähes5prosenttiatyöskenteleekulttuurialoilla.Valtiovallanonhuolehdittavakulttuuripalveluidenriittävästärahoituksestajasaatavuudesta,silläkulttuurillaonmerkitystäihmistenhyvinvoinnille,luovuu-dellejataloudenkasvulle.Kulttuurivientiäonedistettävä.Yleisradionrahoitustuleeturvatakestävällätavalla,jottasananvapausjalaadukasmonipuolinentiedonvälitysvoidaanturvata.
7.5 LIIKENNEPOLITIIKKA PITKÄJÄNTEISEKSI
Suomionpitkienetäisyyksienmaa,jossatarvitaantoimivaliikenneverkkoteollisuudelle,palveluillejaasukkaille.Logistisenjärjestelmäntoimivuusedellyttääriittäviäinvestointejajapitkäjänteistäliikennepolitiikkaa.Perustienpidonmäärärahoihinontehtävä200miljoonaneuronjaperusradanpitoon100miljoonaneurontasokorotus.Erityisestituleevarmistaavaltakunnallisestitärkeidenyhteysväylien,kutenKehäIII:n,E18-tienitäänjaPohjanmaanradan,mahdollisimmannopeatoteutus.
Valtiononjärkeväätukeasellaisialiikenneinvestointeja,jotkamahdollistavatliikenteellisestitehokkaastihoidettujenasuinalueidenrakentamisen.PääkaupunkiseudunjoukkoliikenteelletärkeitäovaterityisestiKehäradan,länsimetronjatulevaisuudessaPisara-radanjaSipoonmetroyhteydenrakentaminen.Nemahdollistavatmerkittävienuusienasuinalueidentehok-kaanhyödyntämisenliikenteellisesti.
Junaliikenteenosuudenkasvattaminenonilmastopoliittisestiperusteltua.Raideliikenteelläonekologisuudenlisäksimerkitystäyhdyskuntarakenteentiivistämisessäsekäteollisuudenkuljetustenperustana.Rautatieliikenteentoimivuuttajasujuvuuttaonkehitettävä.Investoinnitonkohdennettavaenitenliikennöityihinrataosiin.Erityisenäpainopisteenäliikennepolitiikassaonoltavajoukko-jatyömatkaliikenteenkehittäminen.
47
Asuntopolitiikassatuleepyrkiäkokonaisvaltaiseenlähestymistapaan,jossaotetaanhuomioonasuntojenjatyöpaikkojensijaintisekäjoukkoliikenteenjapalveluidentehokasjärjestäminensekäerilaistenasukasryhmientarpeet.Kuntienvälistäkilpailua”hyvistäveronmaksajista”tuleepyrkiävälttämään.
Asuntopolitiikanpainopisteonsyytäpitääasuntojentarjonnankasvattamiseentähtäävissätoimissa.Kasvukeskuksissajaerityisestipääkaupunkiseudullakunnateivätolepystyneettarjoamaanriittävästiuusiatonttejaasuntorakentamiseen.Kyseeiolepelkästäänrakenta-miskelpoisenmaanpuutteestavaanmyössiitä,ettäkasvukunnillaeiolevaraavastataasun-tojenrakentamiseenliittyvistäpalvelurakentamisenvelvoitteista.Myöskunnallistekniikanrakentamisenrahoitusongelmatjakaavoitukseenliittyvätristiriidatjavalituksethidastavatasuntojentarjonnankasvattamista.Rakentamattomalletonttimaalletuleesäätääkorotettukiinteistövero,jottatonttiensaamistaasuntotuotantoonnopeutetaan.Pääkaupunkiseudultaonsaatuhyviäkokemuksiakiinteistöveronvaikutuksesta.
Työvoimanliikkuvuudenparantamiseksitarvitaanlisääkohtuuhintaisiajalaadukkaitavuokra-asuntojakasvukeskuksissa,työpaikkojenläheisyydessä.Vapaarahoitteinentuotantoeiriitävuokra-asuntojenriittävääntuotantooneikävarsinkaankohtuuhintaistenvuokra-asuntojentarjontaankasvukeskuksissa.Siksisosiaalistaasuntotuotantoatarvitaanyhäjaerityisestikasvavillaseuduilla.
JulkiseneliARA:ntuenonpysyttävävähintäänvuoden2009tasolla.Valtionasuntorahastonmyöntämienvuokra-jaasumisoikeusasuntojenlainojenehtojaonparannettava.Korjausra-kentamiseenjaenergiatehokkuudenlisäämiseenonpanostettavanykyistäenemmän,muttayhtätärkeääonpitääsosiaalinenasuntotuotantokäynnissäinvestointiavustustentuella.Ilmastohaaste,hissiremontitjaerityisryhmientarpeidenhuomioiminenedellyttävätmerkit-täväälisäystävaltionkorjausavustuksiin.
Tuettuasuntotuotantoonpidettävälähivuosinavähintään15000asunnontasolla.Pitkänaikavälintavoitteenatuleeolla35000asunnontaso.Lukuunsisältyy2000asunnonraken-taminenvuodessaasunnottomille.Vuokrallaasujienasemaatulisihelpottaa,minkävuoksiolisiperusteltuaalentaakorkotukilainojenomavastuutaprosenttiyksiköllä.
SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA46
Energiatehokkuuttaonparannettava.Energia-jaympäristöteknologiantuomatmahdollisuu-detuusientuotteidenjapalveluidenkehittämiseksionkäytettävähyväksi.Tämävaatiimyösriittäväätukea.Suomenonoltavaedelläkävijämoderninympäristö-jaenergiateknologiankehittäjänäjahyödyntäjänä.Tämäluouusiatyöpaikkojajaparantaamahdollisuuksiapääs-töjenvähentämiseen.
Työntekijöidenosaaminenonotettavakäyttööntyöpaikkojenympäristöasioissa.Lainsäädän-töäonkehitettäväsiten,ettätyöntekijöilläjaheidänedustajillaanonparemmatmahdollisuu-detseuratatyöpaikanympäristöasioitajavaikuttaaniihin.Tämävoidaantehdäesimerkiksisiten,ettätyöpaikkojenympäristönsuojelunyhteistoimintaintegroidaantyösuojelutoimintaan,jollointyösuojelunyhteistoiminnassavoidaankäsitelläkaikkiatyöpaikanympäristönsuoje-luunliittyviäasioita.
7.7 KILPAILUPOLITIIKKA
Kuluttajienetuontoimivatmarkkinat,joillakilpailuvarmistaasen,ettätuotteidenjapalveluidenhintojaeipidetäkeino-tekoisestiliiankorkeina.Kilpailuviranomaistentoiminnanresurssienonoltavariittävät.Kilpailunonoltavareiluamyösyritystennäkökulmasta.Tätävartentarvitaante-hokastaharmaantaloudenehkäisyä.
Julkisensektorinpalveluhankinnoissaonnykyistäenem-mänotettavakäyttöönlakiinjonykyisinsisältyvätso-siaalisetkriteerit,joillavoidaanturvatase,ettäkilpailuaeikäydätyöntekijöidentyösuhteenehdoilla.Julkisensektorinyhtiöittämis-,ulkoistamis-jayksityistämistilanteissatuleeturvatahenkilöstönpalvelussuhteidenehdot.
Tekijänoikeudetovattaiteenkentällämerkittävämuotosaadatulojateostenmenestyksestä.Viimevuosinatekijänoikeudetovatolleetjatkuvankiin-nostuksenkohdesuurtenmediayritystenpyrkiessäsaamaanoikeudetitselleenlainsäädäntöämuuttamalla.Tekijöidenoikeuksiatulisivahvistaasuosimallaniitälainsäädännönmuutoksia,jotkakorostavatkollektiivistasopimistaelityöehtosopimuksiajasopimuslisenssijärjestelyjä.
7.8 ASUNTOPOLITIIKKAAN TARMOA
Asuntopolitiikassatarvitaanenemmänpitkäjänteisyyttä.Asuntopolitiikantulisisaadaasun-tojentarjontavastaamaankysyntää.Suhdannevaihtelutheijastuvatnytsiten,ettävuosit-tainenasuntotuotantovaihteleepaljon.Tämäjohtaahintojennousuun,hintakuplaanjaennenpitkäähintakuplanpuhkeamisenmyötäasuntomarkkinoidenromahtamiseen.Va-kauttaasuntotuotantoonvoidaansaadavaltiovallanmäärätietoisellatoiminnallaerityisestivuokra-asuntotuotannonriittäväntasontakaamiseksi.Tarvitaanmyöskannustimiakuntienyhteistyönlisäämiseenkaavoituksessajapalvelurakentamisessasekäkaavoituksennopeut-tamista.Myöstyöeläkeyhtiöidentulisisijoituspolitiikassaansuuntautuanykyistäenemmänvuokra-asuntorakentamiseen.
SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA
47
Asuntopolitiikassatuleepyrkiäkokonaisvaltaiseenlähestymistapaan,jossaotetaanhuomioonasuntojenjatyöpaikkojensijaintisekäjoukkoliikenteenjapalveluidentehokasjärjestäminensekäerilaistenasukasryhmientarpeet.Kuntienvälistäkilpailua”hyvistäveronmaksajista”tuleepyrkiävälttämään.
Asuntopolitiikanpainopisteonsyytäpitääasuntojentarjonnankasvattamiseentähtäävissätoimissa.Kasvukeskuksissajaerityisestipääkaupunkiseudullakunnateivätolepystyneettarjoamaanriittävästiuusiatonttejaasuntorakentamiseen.Kyseeiolepelkästäänrakenta-miskelpoisenmaanpuutteestavaanmyössiitä,ettäkasvukunnillaeiolevaraavastataasun-tojenrakentamiseenliittyvistäpalvelurakentamisenvelvoitteista.Myöskunnallistekniikanrakentamisenrahoitusongelmatjakaavoitukseenliittyvätristiriidatjavalituksethidastavatasuntojentarjonnankasvattamista.Rakentamattomalletonttimaalletuleesäätääkorotettukiinteistövero,jottatonttiensaamistaasuntotuotantoonnopeutetaan.Pääkaupunkiseudultaonsaatuhyviäkokemuksiakiinteistöveronvaikutuksesta.
Työvoimanliikkuvuudenparantamiseksitarvitaanlisääkohtuuhintaisiajalaadukkaitavuokra-asuntojakasvukeskuksissa,työpaikkojenläheisyydessä.Vapaarahoitteinentuotantoeiriitävuokra-asuntojenriittävääntuotantooneikävarsinkaankohtuuhintaistenvuokra-asuntojentarjontaankasvukeskuksissa.Siksisosiaalistaasuntotuotantoatarvitaanyhäjaerityisestikasvavillaseuduilla.
JulkiseneliARA:ntuenonpysyttävävähintäänvuoden2009tasolla.Valtionasuntorahastonmyöntämienvuokra-jaasumisoikeusasuntojenlainojenehtojaonparannettava.Korjausra-kentamiseenjaenergiatehokkuudenlisäämiseenonpanostettavanykyistäenemmän,muttayhtätärkeääonpitääsosiaalinenasuntotuotantokäynnissäinvestointiavustustentuella.Ilmastohaaste,hissiremontitjaerityisryhmientarpeidenhuomioiminenedellyttävätmerkit-täväälisäystävaltionkorjausavustuksiin.
Tuettuasuntotuotantoonpidettävälähivuosinavähintään15000asunnontasolla.Pitkänaikavälintavoitteenatuleeolla35000asunnontaso.Lukuunsisältyy2000asunnonraken-taminenvuodessaasunnottomille.Vuokrallaasujienasemaatulisihelpottaa,minkävuoksiolisiperusteltuaalentaakorkotukilainojenomavastuutaprosenttiyksiköllä.
SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA46
Energiatehokkuuttaonparannettava.Energia-jaympäristöteknologiantuomatmahdollisuu-detuusientuotteidenjapalveluidenkehittämiseksionkäytettävähyväksi.Tämävaatiimyösriittäväätukea.Suomenonoltavaedelläkävijämoderninympäristö-jaenergiateknologiankehittäjänäjahyödyntäjänä.Tämäluouusiatyöpaikkojajaparantaamahdollisuuksiapääs-töjenvähentämiseen.
Työntekijöidenosaaminenonotettavakäyttööntyöpaikkojenympäristöasioissa.Lainsäädän-töäonkehitettäväsiten,ettätyöntekijöilläjaheidänedustajillaanonparemmatmahdollisuu-detseuratatyöpaikanympäristöasioitajavaikuttaaniihin.Tämävoidaantehdäesimerkiksisiten,ettätyöpaikkojenympäristönsuojelunyhteistoimintaintegroidaantyösuojelutoimintaan,jollointyösuojelunyhteistoiminnassavoidaankäsitelläkaikkiatyöpaikanympäristönsuoje-luunliittyviäasioita.
7.7 KILPAILUPOLITIIKKA
Kuluttajienetuontoimivatmarkkinat,joillakilpailuvarmistaasen,ettätuotteidenjapalveluidenhintojaeipidetäkeino-tekoisestiliiankorkeina.Kilpailuviranomaistentoiminnanresurssienonoltavariittävät.Kilpailunonoltavareiluamyösyritystennäkökulmasta.Tätävartentarvitaante-hokastaharmaantaloudenehkäisyä.
Julkisensektorinpalveluhankinnoissaonnykyistäenem-mänotettavakäyttöönlakiinjonykyisinsisältyvätso-siaalisetkriteerit,joillavoidaanturvatase,ettäkilpailuaeikäydätyöntekijöidentyösuhteenehdoilla.Julkisensektorinyhtiöittämis-,ulkoistamis-jayksityistämistilanteissatuleeturvatahenkilöstönpalvelussuhteidenehdot.
Tekijänoikeudetovattaiteenkentällämerkittävämuotosaadatulojateostenmenestyksestä.Viimevuosinatekijänoikeudetovatolleetjatkuvankiin-nostuksenkohdesuurtenmediayritystenpyrkiessäsaamaanoikeudetitselleenlainsäädäntöämuuttamalla.Tekijöidenoikeuksiatulisivahvistaasuosimallaniitälainsäädännönmuutoksia,jotkakorostavatkollektiivistasopimistaelityöehtosopimuksiajasopimuslisenssijärjestelyjä.
7.8 ASUNTOPOLITIIKKAAN TARMOA
Asuntopolitiikassatarvitaanenemmänpitkäjänteisyyttä.Asuntopolitiikantulisisaadaasun-tojentarjontavastaamaankysyntää.Suhdannevaihtelutheijastuvatnytsiten,ettävuosit-tainenasuntotuotantovaihteleepaljon.Tämäjohtaahintojennousuun,hintakuplaanjaennenpitkäähintakuplanpuhkeamisenmyötäasuntomarkkinoidenromahtamiseen.Va-kauttaasuntotuotantoonvoidaansaadavaltiovallanmäärätietoisellatoiminnallaerityisestivuokra-asuntotuotannonriittäväntasontakaamiseksi.Tarvitaanmyöskannustimiakuntienyhteistyönlisäämiseenkaavoituksessajapalvelurakentamisessasekäkaavoituksennopeut-tamista.Myöstyöeläkeyhtiöidentulisisijoituspolitiikassaansuuntautuanykyistäenemmänvuokra-asuntorakentamiseen.
SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA
48
KASVUPOLIITTISIA TAVOITTEITA
1. EdistetääninnovatiivistenkasvuyritystensyntyähuolehtimallariittävästäT&K-rahoituksesta,FinnveranjaTeollisuussijoituksentoimintaedellytyksistäsekäkilpailukykyisestävientirahoituksesta.
2. ValtionomistajayhtiöSolidiuminonpyrittäväpitkäjänteiseenomistamiseenjaaktiiviseentoimintaan.
3. Kaivosalantoimintaedellytyksistäpitäähuolehtiajamyösvaltiononpe-rusteltualähteämukaanomistajana.
4. Suomalaistamatkailualaaonkehitettäväomanstrategiansapohjalta.
5. Väyläinvestointienjaväylienkunnossapidonriittävyysonturvattava.Valtioninfrarahoitusyhtiönperustaminenonyksivaihtoehtoetsittäessäkustan-nustehokkaintatapaainvestointienpitkäjänteiseentoteuttamiseen.
6. Turvataankohtuuhintaisenenergiansaatavuuslisäämällävähäpäästöistäperusvoimaasekäkustannustehokkaastiuusiutuviaenergiamuotoja.
7. Asuntojentarjontaalisätäänedistämällätonttimaantarjontaasekähuo-lehtimallariittävästäjulkisestatuotannosta.
SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA
48
KASVUPOLIITTISIA TAVOITTEITA
1. EdistetääninnovatiivistenkasvuyritystensyntyähuolehtimallariittävästäT&K-rahoituksesta,FinnveranjaTeollisuussijoituksentoimintaedellytyksistäsekäkilpailukykyisestävientirahoituksesta.
2. ValtionomistajayhtiöSolidiuminonpyrittäväpitkäjänteiseenomistamiseenjaaktiiviseentoimintaan.
3. Kaivosalantoimintaedellytyksistäpitäähuolehtiajamyösvaltiononpe-rusteltualähteämukaanomistajana.
4. Suomalaistamatkailualaaonkehitettäväomanstrategiansapohjalta.
5. Väyläinvestointienjaväylienkunnossapidonriittävyysonturvattava.Valtioninfrarahoitusyhtiönperustaminenonyksivaihtoehtoetsittäessäkustan-nustehokkaintatapaainvestointienpitkäjänteiseentoteuttamiseen.
6. Turvataankohtuuhintaisenenergiansaatavuuslisäämällävähäpäästöistäperusvoimaasekäkustannustehokkaastiuusiutuviaenergiamuotoja.
7. Asuntojentarjontaalisätäänedistämällätonttimaantarjontaasekähuo-lehtimallariittävästäjulkisestatuotannosta.
SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA
51SAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA EUROOPPA – REILU GLOBALISAATIO
riskientunnistamista.Suomenonkinoltavaeturivissäedistämässätaloudenavoimuuttalisäävääjaveronkiertoaehkäisevääkansainvälistäsääntelyä.
8.3 KAUPPA- JA KEHITYSPOLITIIKALLA VOIDAAN TUKEAKÖYHYYDEN VÄHENTÄMISTÄ
Suomenkehityspolitiikantuleeedistäätaloudellisesti,yhteiskunnallisestijaekologisestikes-tävääsekäsosiaalisestioikeudenmukaistakehitystäkehitysmaissa,alueellisestijaglobaalisti.Köyhyydenvähentäminenedellyttääaktiivistapanostustatyöllisyyteen,jokakunnontyön(decentwork)periaatteidenmukaisestiturvaatyöntekijänperusoikeudetjatoimeentulonsekäluoperustanmyösjulkisentaloudenjasosiaalistenturvaverkkojenvahvistamiselle.Työllisyys-,oikeudenmukaisuus-japerusoikeusnäkökohdatonvarsinaisenkehitysyhteistyönohellahuomioitavamyösilmastopoliittisessayhteistyössä.KehitysrahoituksessaSuomentuleejatkaaetenemistäkohti0,7prosentinosuuttabruttokansantulostajatukeakansainvälistenverojen,kutentransaktioveron,kehittämistäkehitys-jailmastopolitiikanrahoittamiseen.
Kehitys-jaihmisoikeusnäkökulmatonotettavahuomioonmyöskauppa-jainvestointipolitii-kassa.Kansainvälisiinkauppa-jainvestointisopimuksiintuleeainaliittääosapuoltenvalvottujasanktioitusitoumusturvatatyöntekijöidenperusoikeuksientoteutuminen.Myössopimus-tentyöllisyysvaikutuksiaonarvioitavajohdonmukaisesti.NäidentavoitteidenedistämiseksiSuomenontuettavaKansainvälisentyöjärjestön(ILO)roolinvahvistamistajayhteistyötäMaailmankauppajärjestön(WTO)sekäkansainvälistenrahoituslaitostenkanssa.
KANSAINVÄLISPOLIITTISET TAVOITTEET
1. VahvistetaanEuroopansosiaalistamalliajahuolehditaansiitä,ettätyö-elämänoikeudeteivätolealisteisiasisämarkkinasäännöille.Sosiaalisenkehityksenpöytäkirjaliitetäänosaksiunioninperussopimusta.
2. Suomenontuettavakansainvälisentaloudenhallintaantähtääviähankkeita.Erityisestiyhteistyötäkansainvälisentalousrikollisuudenjaveronkierronvähentämiseksionparannettava.
3. Suomenkehityspolitiikkaansisällytetäänvahvastikäsitekunnontyöstä(decentwork).
SAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA EUROOPPA – REILU GLOBALISAATIO50
8 VAHVA EUROOPPA– REILU GLOBALISAATIO
Globalisaation hallinnassa Suomen tärkein toimintakenttä on EU. Suomalaiset odottavat, että Suomen hallituksella on kansainvälisessä yhteisössä omat tavoitteensa ja oma aloitteel-linen roolinsa. Suomi ei voi olla pelkkä sopeutuja, vaan meidän on tuotava oma panoksemme kansainvälisen järjestelmän kehittämiseen.
8.1 EUROOPAN SOSIAALISTA MALLIA ON KEHITETTÄVÄ
EuroopanunioninkehittämisessäpainopisteonLissaboninsopimuksenvoimaantulonjakansainvälisentalouskriisinmyötäsiirtynytinstitutionaalisistakysymyksistätaloudellisenyh-teistyönvahvistamiseen.Rahoitusmarkkinoidenvakauden,julkistentalouksienkestävyydenjaEuroopankilpailukyvynkatsotaanedellyttävänentistätiiviimpäätalouspolitiikankoordi-naatiota.SamaanaikaanuseidenEU-maidenpolitiikassakuitenkinvahvistuvatsuuntaukset,jotkakorostavatennemminkinsulkeutumistakuinkansainvälisenyhteistyönlisäämistä.
TalouskysymystenkorostuessaEU-politiikassaunioninsosiaalinenulottuvuusonedelleenjää-nytsivuosaan.SuomenEU-politiikanpitääkuitenkinlähteäsiitä,ettäeurooppalaisellemallilleominaisethyvinvointi-jasopimusvaltionperiaatteetkuuluvatmyösyhteisentalouspolitiikanytimeen.Tähäneurooppalaiseenmalliinkuuluvaterottamattomastityömarkkinaosapuoltenvahvarooli,laadukkaatjulkisetpalvelutsekähyväeläke-jasosiaaliturva.Suomentuleeedis-tääsitä,ettäsosiaalisenkehityksenpöytäkirjaliitettäisiinosaksiunioninperussopimusta.
EU:nyhteisillätyömarkkinoillailmenneidenongelmienratkaisemiseksionvälttämätöntävahvistaatyöntekijöidenoikeuksiensuojaasuhteessasisämarkkinoidenvapauksiin.EU:npitäätukeakansallistenviranomaistenjatyömarkkinajärjestöjentyötäulkomaistentyönte-kijöidenhyväksikäytönestämiseksi.Sisämarkkinasäännösteneipidärajoittaatyöntekijöidenperusoikeuksien,kutenneuvottelu-jalakko-oikeuden,toteutumista.
8.2 REILU GLOBALISAATIO EDELLYTTÄÄ PELISÄÄNTÖJÄ
Kansainvälisenliiketoiminnansääntelyäjaohjeistustapyritäänvahvistamaanmonillaeritahoilla.EsimerkiksiOECD:nmonikansallistenyritystentoimintaohjeidenkäynnissäolevauudistusantaamahdollisuudenselkeyttääyritystenvastuitaeritilanteissakutentyönteki-jöidenperusoikeuksienturvaamisessamonikansallistenyritystenpitkissätoimitusketjuissa.Suomenonotettavanäissäprosesseissaaktiivinenroolijaosaltaanedistettävävastuullistayritystoimintaatukeviajaperusoikeuksienturvaavahvistaviaratkaisuja.
Globaalissataloudessaläheskaikkiamaitakoskettavaongelmaonkansainvälisestitoimivienyritystenjasijoittajienlaajastihyödyntämätmahdollisuudetvältelläveronmaksua.MyösSuomimenettäävuosittainsatojamiljooniaeurojasiksi,ettävarojaohjataanverottajanulot-tumattomiinveroparatiiseihin.Läpinäkyvyydenpuuteglobaalissataloudessahelpottaamyösrikollisentoiminnanvoittojenjarahoituksenpeittelyäsekävaikeuttaafinanssimarkkinoiden
51SAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA EUROOPPA – REILU GLOBALISAATIO
riskientunnistamista.Suomenonkinoltavaeturivissäedistämässätaloudenavoimuuttalisäävääjaveronkiertoaehkäisevääkansainvälistäsääntelyä.
8.3 KAUPPA- JA KEHITYSPOLITIIKALLA VOIDAAN TUKEAKÖYHYYDEN VÄHENTÄMISTÄ
Suomenkehityspolitiikantuleeedistäätaloudellisesti,yhteiskunnallisestijaekologisestikes-tävääsekäsosiaalisestioikeudenmukaistakehitystäkehitysmaissa,alueellisestijaglobaalisti.Köyhyydenvähentäminenedellyttääaktiivistapanostustatyöllisyyteen,jokakunnontyön(decentwork)periaatteidenmukaisestiturvaatyöntekijänperusoikeudetjatoimeentulonsekäluoperustanmyösjulkisentaloudenjasosiaalistenturvaverkkojenvahvistamiselle.Työllisyys-,oikeudenmukaisuus-japerusoikeusnäkökohdatonvarsinaisenkehitysyhteistyönohellahuomioitavamyösilmastopoliittisessayhteistyössä.KehitysrahoituksessaSuomentuleejatkaaetenemistäkohti0,7prosentinosuuttabruttokansantulostajatukeakansainvälistenverojen,kutentransaktioveron,kehittämistäkehitys-jailmastopolitiikanrahoittamiseen.
Kehitys-jaihmisoikeusnäkökulmatonotettavahuomioonmyöskauppa-jainvestointipolitii-kassa.Kansainvälisiinkauppa-jainvestointisopimuksiintuleeainaliittääosapuoltenvalvottujasanktioitusitoumusturvatatyöntekijöidenperusoikeuksientoteutuminen.Myössopimus-tentyöllisyysvaikutuksiaonarvioitavajohdonmukaisesti.NäidentavoitteidenedistämiseksiSuomenontuettavaKansainvälisentyöjärjestön(ILO)roolinvahvistamistajayhteistyötäMaailmankauppajärjestön(WTO)sekäkansainvälistenrahoituslaitostenkanssa.
KANSAINVÄLISPOLIITTISET TAVOITTEET
1. VahvistetaanEuroopansosiaalistamalliajahuolehditaansiitä,ettätyö-elämänoikeudeteivätolealisteisiasisämarkkinasäännöille.Sosiaalisenkehityksenpöytäkirjaliitetäänosaksiunioninperussopimusta.
2. Suomenontuettavakansainvälisentaloudenhallintaantähtääviähankkeita.Erityisestiyhteistyötäkansainvälisentalousrikollisuudenjaveronkierronvähentämiseksionparannettava.
3. Suomenkehityspolitiikkaansisällytetäänvahvastikäsitekunnontyöstä(decentwork).
SAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA EUROOPPA – REILU GLOBALISAATIO50
8 VAHVA EUROOPPA– REILU GLOBALISAATIO
Globalisaation hallinnassa Suomen tärkein toimintakenttä on EU. Suomalaiset odottavat, että Suomen hallituksella on kansainvälisessä yhteisössä omat tavoitteensa ja oma aloitteel-linen roolinsa. Suomi ei voi olla pelkkä sopeutuja, vaan meidän on tuotava oma panoksemme kansainvälisen järjestelmän kehittämiseen.
8.1 EUROOPAN SOSIAALISTA MALLIA ON KEHITETTÄVÄ
EuroopanunioninkehittämisessäpainopisteonLissaboninsopimuksenvoimaantulonjakansainvälisentalouskriisinmyötäsiirtynytinstitutionaalisistakysymyksistätaloudellisenyh-teistyönvahvistamiseen.Rahoitusmarkkinoidenvakauden,julkistentalouksienkestävyydenjaEuroopankilpailukyvynkatsotaanedellyttävänentistätiiviimpäätalouspolitiikankoordi-naatiota.SamaanaikaanuseidenEU-maidenpolitiikassakuitenkinvahvistuvatsuuntaukset,jotkakorostavatennemminkinsulkeutumistakuinkansainvälisenyhteistyönlisäämistä.
TalouskysymystenkorostuessaEU-politiikassaunioninsosiaalinenulottuvuusonedelleenjää-nytsivuosaan.SuomenEU-politiikanpitääkuitenkinlähteäsiitä,ettäeurooppalaisellemallilleominaisethyvinvointi-jasopimusvaltionperiaatteetkuuluvatmyösyhteisentalouspolitiikanytimeen.Tähäneurooppalaiseenmalliinkuuluvaterottamattomastityömarkkinaosapuoltenvahvarooli,laadukkaatjulkisetpalvelutsekähyväeläke-jasosiaaliturva.Suomentuleeedis-tääsitä,ettäsosiaalisenkehityksenpöytäkirjaliitettäisiinosaksiunioninperussopimusta.
EU:nyhteisillätyömarkkinoillailmenneidenongelmienratkaisemiseksionvälttämätöntävahvistaatyöntekijöidenoikeuksiensuojaasuhteessasisämarkkinoidenvapauksiin.EU:npitäätukeakansallistenviranomaistenjatyömarkkinajärjestöjentyötäulkomaistentyönte-kijöidenhyväksikäytönestämiseksi.Sisämarkkinasäännösteneipidärajoittaatyöntekijöidenperusoikeuksien,kutenneuvottelu-jalakko-oikeuden,toteutumista.
8.2 REILU GLOBALISAATIO EDELLYTTÄÄ PELISÄÄNTÖJÄ
Kansainvälisenliiketoiminnansääntelyäjaohjeistustapyritäänvahvistamaanmonillaeritahoilla.EsimerkiksiOECD:nmonikansallistenyritystentoimintaohjeidenkäynnissäolevauudistusantaamahdollisuudenselkeyttääyritystenvastuitaeritilanteissakutentyönteki-jöidenperusoikeuksienturvaamisessamonikansallistenyritystenpitkissätoimitusketjuissa.Suomenonotettavanäissäprosesseissaaktiivinenroolijaosaltaanedistettävävastuullistayritystoimintaatukeviajaperusoikeuksienturvaavahvistaviaratkaisuja.
Globaalissataloudessaläheskaikkiamaitakoskettavaongelmaonkansainvälisestitoimivienyritystenjasijoittajienlaajastihyödyntämätmahdollisuudetvältelläveronmaksua.MyösSuomimenettäävuosittainsatojamiljooniaeurojasiksi,ettävarojaohjataanverottajanulot-tumattomiinveroparatiiseihin.Läpinäkyvyydenpuuteglobaalissataloudessahelpottaamyösrikollisentoiminnanvoittojenjarahoituksenpeittelyäsekävaikeuttaafinanssimarkkinoiden
53SAK:N VAALITAVOITTEET / KOLMIKANTA – SUOMEN SALAINEN ASE
9 KOLMIKANTA– SUOMEN SALAINEN ASE 9.1 UUDISTUVA KOLMIKANTA– TYÖMARKKINAKOORDINAATIOTA TARVITAAN
Suomalainensopimusyhteiskuntaonmuutostenedessä.Sinänsäjärjestelmämmeeiolekoskaanollutniinpysyväjamuuttumatonkuinjotkutesittävät,vaanseonkyennytpaitsimuuttamaanmaailmaa,myösmuuttumaanmaailmanmukana.Suomalaisestayhteistyönperinteestäonsyytähuolehtiajakyetäsäilyttämäänsopimisenmaailmaamuuttavavoima.
Palkoistajatyöehdoistasopiminenonviimeaikoinatapahtunutliittotasollajapaikallisesti.Laajapohjaisempaantyömarkkinakoordinaatioonolisisyytäpyrkiä,muttasevoionnistuavain,josmaanhallitusonaktiivisestimukanakoordinaatiossajakaikkityömarkkinaosapuoletsuhtautuvatsiihenmyönteisesti.Tällähetkelläkoordinaatiotatehdäänpalkansaaja-jatyönan-tajapuolillasisäisesti,muttamyöslaajempiinyhteiskuntapoliittisiinratkaisuihinonaikaajointarvetta.Nytkunmaailmantalousonuudessajaepävarmassatilanteessa,olisiperusteltuatehdäpidempikestoisiaraamiratkaisujaostovoimanjakilpailukyvynvarmistamiseksi.SAKonvalmisneuvottelemaan–lisäksitarvitaanaktiivisuuttahallitukseltajarakentavaasuhtau-tumistatyönantajilta.
Seuraavallavaalikaudellakolmikantaiseltayhteistyöltäjaneuvottelultaodotetaanpoikkeuk-sellisenpaljontuloksia.Lokakuussa2010saatiinkolmikannassavalmiiksiKestävänkasvunjatyöllisyydenohjelma,jokaosaltaanvoitoimiapohjanaseuraavanhallituksentyölle.Työurienpidentämistäjaeläkejärjestelmääkäsitteleväntyöuratyöryhmäntyöjatkuuvielä,muttasenontarkoitusmyöstehdäesityksiäensivaalikaudella.
9.2 SOPIMISTA KESKUSTASOLLA, LIITTOTASOLLASEKÄ PAIKALLISESTI
Suomessa,kutenmuissakineurooppalaisissademokratioissa,onturvattutyöntekijöidenneuvottelu-,sopimus-jatyötaisteluoikeudet.Sitovattyöehtosopimuksettakaavattyönte-kijöidenpalkatjamuutvähimmäistyöehdot.Järjestöjenjäsenmaksunverovähennysoikeusturvaapalkansaajien,työnantajienjamaataloustuottajienkollektiivisenedunvalvonnanjär-jestämisen.Nämäovatsuomalaisensopimusyhteiskunnankulmakiviä,joitaeitulemurentaa.Ontärkeää,ettäsuomalaisessayhteiskunnassasäilyyhyvintoiminuttasopimusjärjestelmääarvostavailmapiiri.
Sopimusjärjestelmääkehitetäänuseimmitenkeskitetysti.Sopimuksiatulkitaanjasovelletaanpaikallisesti,jolloinluottamusmiesjärjestelmäänpohjautuvapaikallinenedunvalvontaturvaatyöntekijöitä.Suomalaisessatyömarkkinamallissaontavoitteenayhdistäähajautetunjakeski-tetynpäätöksenteonhyviäpuolia.Työtaistelutoimenpiteidenmahdollisuusonviimesijainentaesiitä,ettäneuvotteluissahuomioidaanmolemmatosapuolet.Työtaisteluoikeuksienrajoitta-miseeneioletodellisiaperusteita.Tähänliittyentoimivaatyöriitojensovittelujärjestelmäämmekannattaaedelleenkehittää.Onsyytäedistääsellaisiatoimia,joillapyritään–työntekijöiden
53SAK:N VAALITAVOITTEET / KOLMIKANTA – SUOMEN SALAINEN ASE
9 KOLMIKANTA– SUOMEN SALAINEN ASE 9.1 UUDISTUVA KOLMIKANTA– TYÖMARKKINAKOORDINAATIOTA TARVITAAN
Suomalainensopimusyhteiskuntaonmuutostenedessä.Sinänsäjärjestelmämmeeiolekoskaanollutniinpysyväjamuuttumatonkuinjotkutesittävät,vaanseonkyennytpaitsimuuttamaanmaailmaa,myösmuuttumaanmaailmanmukana.Suomalaisestayhteistyönperinteestäonsyytähuolehtiajakyetäsäilyttämäänsopimisenmaailmaamuuttavavoima.
Palkoistajatyöehdoistasopiminenonviimeaikoinatapahtunutliittotasollajapaikallisesti.Laajapohjaisempaantyömarkkinakoordinaatioonolisisyytäpyrkiä,muttasevoionnistuavain,josmaanhallitusonaktiivisestimukanakoordinaatiossajakaikkityömarkkinaosapuoletsuhtautuvatsiihenmyönteisesti.Tällähetkelläkoordinaatiotatehdäänpalkansaaja-jatyönan-tajapuolillasisäisesti,muttamyöslaajempiinyhteiskuntapoliittisiinratkaisuihinonaikaajointarvetta.Nytkunmaailmantalousonuudessajaepävarmassatilanteessa,olisiperusteltuatehdäpidempikestoisiaraamiratkaisujaostovoimanjakilpailukyvynvarmistamiseksi.SAKonvalmisneuvottelemaan–lisäksitarvitaanaktiivisuuttahallitukseltajarakentavaasuhtau-tumistatyönantajilta.
Seuraavallavaalikaudellakolmikantaiseltayhteistyöltäjaneuvottelultaodotetaanpoikkeuk-sellisenpaljontuloksia.Lokakuussa2010saatiinkolmikannassavalmiiksiKestävänkasvunjatyöllisyydenohjelma,jokaosaltaanvoitoimiapohjanaseuraavanhallituksentyölle.Työurienpidentämistäjaeläkejärjestelmääkäsitteleväntyöuratyöryhmäntyöjatkuuvielä,muttasenontarkoitusmyöstehdäesityksiäensivaalikaudella.
9.2 SOPIMISTA KESKUSTASOLLA, LIITTOTASOLLASEKÄ PAIKALLISESTI
Suomessa,kutenmuissakineurooppalaisissademokratioissa,onturvattutyöntekijöidenneuvottelu-,sopimus-jatyötaisteluoikeudet.Sitovattyöehtosopimuksettakaavattyönte-kijöidenpalkatjamuutvähimmäistyöehdot.Järjestöjenjäsenmaksunverovähennysoikeusturvaapalkansaajien,työnantajienjamaataloustuottajienkollektiivisenedunvalvonnanjär-jestämisen.Nämäovatsuomalaisensopimusyhteiskunnankulmakiviä,joitaeitulemurentaa.Ontärkeää,ettäsuomalaisessayhteiskunnassasäilyyhyvintoiminuttasopimusjärjestelmääarvostavailmapiiri.
Sopimusjärjestelmääkehitetäänuseimmitenkeskitetysti.Sopimuksiatulkitaanjasovelletaanpaikallisesti,jolloinluottamusmiesjärjestelmäänpohjautuvapaikallinenedunvalvontaturvaatyöntekijöitä.Suomalaisessatyömarkkinamallissaontavoitteenayhdistäähajautetunjakeski-tetynpäätöksenteonhyviäpuolia.Työtaistelutoimenpiteidenmahdollisuusonviimesijainentaesiitä,ettäneuvotteluissahuomioidaanmolemmatosapuolet.Työtaisteluoikeuksienrajoitta-miseeneioletodellisiaperusteita.Tähänliittyentoimivaatyöriitojensovittelujärjestelmäämmekannattaaedelleenkehittää.Onsyytäedistääsellaisiatoimia,joillapyritään–työntekijöiden
SAK:N VAALITAVOITTEET / KOLMIKANTA – SUOMEN SALAINEN ASE54
eduthuomioonottaen–ehkäisemäänennaltatyöriitojenetenemistätyötaistelujenasteelle.Tähänkeskusteluunkuuluvatoleellisenaosanaesimerkiksikilpailuttamiseentaiulkopuolisentyövoimankäyttöönliittyvätasiat.
Muuttuvatoimintaympäristömmeedellyttääuseinpaikallistenratkaisujenetsimistä.Paikal-listasopimistatuleekehittääyhteistyönätyöehtosopimuksissasovituissapuitteissa.Aitoapaikallistayhteistyötäjasopimistavartentarvitaantyöpaikalleselkeätosapuolet.Jottaneuvotteluistatulisiaidotjatasavertaiset,työntekijäosapuolenneuvotteluedellytyksiäpai-kallisellatasollaonvahvistettava.Luottamushenkilötmuodostavatammattiyhdistysliikkeentyöpaikkatoiminnanselkärangan.Henkilöstönedustajienasemaajatoimintaedellytyksiäonkehitettävä,jottavoidaanparantaatyönantajienjatyöntekijöidenvälisentasavertaisuudenpohjallerakentuvaavuorovaikutustajatehdäyhteistyötäyrityksentoiminnankehittämiseksi.Luottamusmiesjärjestelmäntoimivuustuleetaatakaikillatyöpaikoilla.
KOLMIKANTAYHTEISTYÖTÄ KOSKEVIA TAVOITTEITA
1. Tarpeenvaatiessaneuvotellaanlaajempiatalous-,työmarkkina-jayhteis-kuntapoliittistakehitystäraamittaviaratkaisuja.
2. Pyritäänennaltaehkäisemääntyötaistelujaparantamallaneuvottelu-kulttuuria.
3. Parannetaantyöntekijäosapuolenneuvotteluedellytyksiäpaikallistasolla.
PAINO VALKEALAN PAINOKARELIA 2011
ISBN 978-951-714-269-4
SAK:N TAVOITTEET VAALIKAUDELLE 2011–2015