hyvinvointivaltion puolesta - ei eu:lle
DESCRIPTION
SKP:n eurovaalilehti 2014TRANSCRIPT
SKP:n eurovaalilehti 2014
www.hyvinvointivaltionpuolesta.fi
2 www.hyvinvointivaltionpuolesta.fi
Tilaa TiedonanTaja
Puh (09) 774 3810 H www. tiedonantaja.fi
Euroopan aika ottaa askel vasemmalle
Suomen kommunistinen puolue tuo listallaan Euroopan uni-onin parlamentin vaaleihin EU:n ja kapitalismin vastaisen, työväenluokkaisen vaihtoehdon. Olemme osa Euroopan va-semmistoa ja maailman kansainvälistä kommunistista lii-kettä, joka kamppailee paremman tulevaisuuden puolesta – maailman, jossa ihmistä ja luontoa ei alisteta ahneudelle ja riistolle.
Toisenlaisen Euroopan rakentaminen ei ole mahdollista Euroopan unionin sopimusten puitteissa. EU pyrkii estämään työväenliikkeen taistelua oikeuksistaan ja demokratiasta.
Unioni on imperialistinen rakenne, kapitalistien luokka-taistelukoneisto, joka edistää suurten yhtiöiden etuja niiden pyrkiessä kasvamaan ja maksimoimaan voittonsa. Sen ta-voitteena on yhdistää suuryritysten ja jäsenvaltioiden voimat tiiviiksi poliittiseksi liitoksi, talous- ja rahaunioniksi sekä yh-teiseksi turvallisuus- ja sotilaspolitiikaksi.
Meidän mielestämme politiikan suunnan muuttaminen edellyttää irtautumista nykymuotoisesta EU:sta. Unionin rakenteita ja toimivaltaa on ryhdyttävä purkamaan ja pää-täntävaltaa on palautettava ihmisille itselleen. Toisenlainen Eurooppa voi perustua vain itsenäisten kansojen vapaaehtoi-selle yhteistyölle.
Suurpääomaa syleilevälle politiikalle ja kansallisten rajo-jen sisälle käpertyvälle nationalismille on vaihtoehto: Euroo-pan kansojen solidaarisuus ja työväenluokan internationalis-mi, joka ei kaipaa unionin kaltaisia rappeutuvia rakenteita.
Tämä liite esittelee 20 hyvää ehdokasta. Vaalipäivä on 25. toukokuuta. Käytä äänioikeuttasi!
MARKO KORVELAKirjoittaja on Tiedonantaja-lehden päätoimittaja.
Pääkirjoitus
Suomesta tulevaisuuden
kulttuurin eurooppalainen
tiennäyttäjä
Hyvinvointivaltion puolustaminen on mitä parhainta ympäristötoimintaa.
Kaivosyhtiöt ovat läänittäneet itsel-leen jo 14 prosenttia Suomen pinta-alasta.– Oikeudet Suomen maaperän mal-mivaroihin on luovutettu ilmaiseksi pääosin ulkomaisille suuryhtiöille. Lähes koko Lappi on rajausten sisäl-lä ja Järvi-Suomi on muuttumassa kaivosten reikäjuustoksi, jos hank-keet toteutuvat. Sodankylä, Oulu, Vieremä, Kiuruvesi, Kaavi, Pohjois-Karjala – lista on pitkä ja kasvaa yhä, sanoo pitkän linjan ympäristöakti-visti ja dokumentaristi Hannu Hy-vönen.
Stop Talvivaara -liikkeen aktiivi toteaa, että taistelu jäljellä olevista uusiutumattomista luonnonvaroista ja maatalousmaasta on kiristymässä. Jotkut tahot ovat kaavailleet Suomel-le tulevaisuutta kaivosreservaattina, uraanintuottajana, ydinvoimaloiden ja ydinjätteiden loppusijoitusmaa-na.
– Suomi voi myös valita toisin. Me voimme olla tulevaisuuden kult-tuurin eurooppalainen tiennäyttäjä. Kuinka tuottaa energiaa tuulella, auringolla tai biomassalla ja säästää energiaa ja metalleja? Millaista olisi ekologisesti kestävä laatumetsätalo-us ja omavarainen maatalous? visioi Hyvönen.
Uusiutumattomiin luonnon-varoihin perustuva aikakausi on vaihtumassa orgaanisen kulttuurin aikaan. Siinä muutoksessa Suomen kannattaa Hyvösen mielestä olla mukana.
Hyvönen uskoo ihmisyyden, solidaarisuuden ja toveruuden voi-maan. Eurovaaleissa SKP:n lista on Hyvösen mielestä hänen kaltaisel-leen ”korpikommunistille” ja yhteis-ten luonnonvarojen puolustajalla hyvin.
– Kommunismi, ihmisyys ja yh-teisöllisyys ovat se vaihtoehto jota tarvitaan kun suuri rakennemuutos
etenee. Kommunismi ei minulle ole valtion ylivaltaa vaan kansalaisten itsehallintoa.
Pienten tuloerojen yhteiskunta on toimintakykyinen
Kotkalainen biologi Timo Jalka-nen muistuttaa, että hyvä elämä on mahdollista pienelläkin aineellisten luonnonvarojen kulutuksella.
– Tässä on luovuudelle rajatto-mat mahdollisuudet. Erilaisuus saa kukoistaa.
– Pienten tuloerojen yhteiskun-ta on kaikkein toimintakykyisin yh-teiskunta. Tulo- ja varallisuuserojen kaventamisen lisäksi pitää kasvat-taa kaikkien yhteiskunnan jäsenten valtaa ja mahdollisuuksia päättää asioista – myös suurista talousky-symyksistä. Itse asiassa siellä, missä tuloerot ovat pienet, on myös kan-salaisten yhteiskunnallinen osallis-tuminen suurempaa.
Edellä kuvattu yhteiskunta muis-tuttaa paljon sosialismia, jonka ituja on nähtävissä hyvinvointivaltiossa. Jalkasen mukaan hyvinvointivaltion puolustaminen on mitä parhainta ympäristötoimintaa.
Muutos Euroopassa on mahdollinenEuroopan unionin kriisipolitiikkaa vastaan on noussut ennennäkemät-tömän laaja eurooppalainen vasta-rinta. Suomen kommunistinen puo-lue on osa eurooppalaista tyytymät-tömien liikettä.
– Nykyisiä epädemokraattisia, erilaiseen sortoon ja riistoon pe-rustuvia valtarakenteita voidaan ja pitää muuttaa. Tänään jos koskaan on tarvetta rakentaa toisenlaista yhteiskuntaa, Eurooppaa ja maail-maa. Nyt tarvitaan luokkatietoista, internationaalia ja radikaalia poliit-tista vaihtoehtoa oikeiston ylivallal-le, sanoo Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja ja Euroo-pan vasemmiston hallituksen jäsen Juha-Pekka Väisänen.
SKP rakentaa yhteistyön Euroop-paa, jossa etusijalla ovat ihmisten ja luonnon hyvinvointi, työntekijöiden
suv
i au
vin
enu
lla
jalk
an
en
SKP vaatii:Suomen suunnaksi irti EU:sta •
Laman laskut niiden aiheuttajille •
Työläisten oikeudet etusijalle •
Valta Euroopan kansoille •
Julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan •puolesta
Eurooppaan ekologinen rakennemuutos •
Euroopasta rauhan ja solidaarisuuden •rakentaja
Timo Jalkanen liputtaa tuloerojen kaventamisen puolesta.
Hannu Hyvönen (oik.) on pitkän linjan ympäristöaktivisti.
SKP:n EU-vaalilehti 2014 Päätoimittaja Marko Korvela Kannen kuva Outi Mentula Ulkoasu Sari Toivola Painatus Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy, Helsinki
oikeudet, demokratia, tasa-arvo ja solidaarisuus.
– Tältä pohjalta teemme euro-parlamenttivaaleissa työtä Euroopan vasemmiston, muiden kommunistis-ten ja radikaalien vasemmistolaisten puolueiden sekä EU-parlamentin Yhtyneen vasemmiston GUE/NGL-ryhmän kanssa.
Vantaalainen hyönteistieteilijä ja dosentti Lena Huldén pitää tär-keänä, että EU-vaaleissa on muka-na kriittinen vaihtoehto. Huldénin mukaan unionin suurin ongelma on demokratiavaje. Melkein 80 prosent-tia Suomen eduskunnan päätöksen-teosta tapahtuu EU:n vaatimusten mukaan, ja ne pitää vain ajaa jäsen-maassa läpi.
– Se EU, mihin aikanaan liityttiin, ei ole enää sama. On tapahtunut val-tava vallansiirto Brysseliin.
www.hyvinvointivaltionpuolesta.fi 3
Jo riittää EU!Kansalaisten hyvinvointi etusijalle
Ulkomaankauppaministeri Ale-xander Stubbin mukaan Suo-men EU-jäsenmaksut ovat muka halpa maksu vientiyritystemme pääsystä tulleitta EU:n alueelle. Uskomatonta puhetta! Suomen 55-60 miljardin tuonti EU-alu-eelta on neljä viime vuotta ollut muutaman miljardin suurempi kuin Suomen vienti sinne. Suomi
on päinvastoin tullivapauden anta-malla hävinnyt tulleissa vuosittain ja maksanut jo sillä enemmänkin kuin yritystensä tullivapauden. Ei olisi tarvittu vielä jäsenmaksujakin.
Suomen bruttojäsenmaksut EU:lle ovat seitsenvuotiskaudella noin 2 miljardia euroa vuodessa. Se aiheuttaa tarpeen leikata palveluja, korottaa veroja ja ottaa lainaa. Ti-lanne voi vielä huonontua, kun EU:n isommat kapitalistit kilpailevat suo-malaisyrityksiä ja työtä pois Suomes-ta ja EU rahoittaa Ukrainaa.
EU:n puolustajat puhuvat mie-luummin Suomen yli 0,5 miljardin vuotuisista nettojäsen maksuista. Se vääristää kuvaa. EU:n Suomen tuet eivät tule valtaosin julkiselle vallalle, vaan maatalouden yksityisyrittäjille
kuten Björn Wahlroosille, yrityksille tai muille yksityisille. Monet näistä eivät saisi sellaisia tukia Suomen val-tion budjetista. EU:n tuet eivät kaikki välillisestikään vähennä Suomen jä-senmaksuja. Jäsenmaksut on myös ensin maksettava.
Veronmaksajia rasittavat myös jäsenmaksuja isommat jäsenyyden välilliset julkisen vallan menot vir-kamiesten, siirtoväen sosiaalime-nojen, armeijan EU-valmiusosaston, lisääntyneen työttömyyden ja laina-kustannusten, julkisten hankkeitten kilpailutuksen ym. osalta. Päälle tulevat rasitteina EU:n pankkikriisin hoidon miljoonat eurot ja takaukset. Lainat EU-maksujen maksamiseksi syövät suomalaisten tulevaisuutta-kin.
Samaan aikaan kokoomusve-toinen hallitus vuoden 2015 osalta leikkaa hyvinvointivaltion ja kunti-en palveluksia ja korottaa veroja 1,5 miljardin edestä eli melkein EU:n bruttojäsenmaksun verran ja ottaa yksityispankeista kallista lainaa. Seuraavina vuosina leikkaukset ovat vielä suurempia.
Tämä on järjetöntä talou-denhoitoa. Suomen tulee hankkiu-tua eroon EU:sta ja ryhtyä hoitamaan kansalaistensa hyvinvointia.
ARJO SUONPERÄKirjoittaja on varatuomari ja
Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskuksen puheenjohtaja.
Työn, ihmisen ja
luonnon puolesta
EU:n murenevan kuoren alta nousee toisenlainen kansalaisten Eurooppa.
Se mikä on porvareille ja demareille mahdotonta, se on kommunistien eurovaaliehdokkaille mahdollista: olla mukana EU-parlamenttivaaleis-sa kumoamassa kapitalistista unio-nia ja rakentamassa sen tilalle uu-denlaista kansalaisten Eurooppaa.
Nuoret tamperelaiset kommu-nistit, postityöntekijä Petra Pack-alen, 30, ja pätkätyöläinen Simo Suominen, 24, tekevät kevään eu-rovaaleissa työtä tämän vision puo-lesta.
– Ei EU:ta kumota vaaleissa, mut-ta ei myöskään vaaleja boikotoimal-la. Osallistuminen vaaleihin on yksi osa sitä liikettä, joka on käynnissä to-rimielenosoituksissa, työpaikoilla ja kaikkialla, missä kansalaiset kamp-pailevat oikeudenmukaisuuden puolesta. EU:n rakenteet natisevat liitoksissaan ja pinnan alla kehittyy uudenlainen Eurooppa, sanovat Pet-ra ja Simo yhteisenä kantanaan.
Työtä, demokratiaa ja kansa-laisverkostoja
Että ihmisillä olisi tulevaisuuden toi-voa, täytyy ensin olla tämän päivän työtä, toimeentuloa ja ihmisarvoa. Maahan poljettu kurjalisto ei muu-ta maailmaa, tämän totesi jo Karl Marx.
– Teemani vaaleissa on juuri työl-lisyys ja samalla Suomen itsemää-räämisoikeus. EU-määräyksillä, bud-jettivallan riistolla ja ylikansallisella kapitalismilla on Suomesta hävitetty niin hirveä määrä työtä, että siihen on nyt tultava muutos. Työn pitää ihan käytännön politiikassa olla yk-kössijalla, Simo sanoo ja torjuu väit-teet ihmisten työhaluttomuudesta.
– EU:n ”vapauksiin” kuuluu työ-voiman vapaa liikkuvuus, mikä usein tarkoittaa työttömien pakkoa liikkua maasta toiseen. Työnantajat käyttä-vät asiaa hyväkseen ja luovat kahden kerroksen työmarkkinat, joilla palk-ka- ja muut normit eivät koske muu-alta tulevia. Muutos tähän saadaan
vain ay-liikkeen kansainvälisyyden voimin, Petra jatkaa työteemasta.
Molemmat toteavat, että kyse ei ole muurien rakentamisesta kanso-jen välille, vaan lakien ja sopimusten noudattamisesta. Työmarkkinoilla on päästävä irti kapitalistien isäntä-vallasta.
– Ay-liikkeen vallankumouksel-listen voimien yhteistyötä on tiivis-tettävä. Eurooppalaisen ay-liikkeen organisoima mielenosoituspäivä huhtikuun alussa on esimerkki siitä, mihin suuntaan toimintaa on kehi-tettävä. Tästä on vielä matkaa siihen, että eri maissa lähdetään liikkeelle toisen maan työläisten puolesta, Pet-ra sanoo.
Kapitalismin rajat ylittävä muutos
Nuoret eurovaaliehdokkaat Simo ja Petra ovat sitä mieltä, että nyt on jo merkkejä EU:n rakenteiden sisällä muotoutuvasta toisenlaisesta Euroo-pasta, sellaisesta joka rakentuu työn ja oikeudenmukaisuuden, ihmisten ja luonnon ehdoilla.
– Myös eläinten ehdoilla, sillä nykyinen EU ei tunnusta eläinten oi-keuksia. Eläinkokeet ja hirvittävän pitkät kuljetusmatkat ovat osoituksia eläinten hyödyntämisestä vain mark-kinoiden tarpeisiin, Petra kiteyttää.
Vanhan järjestelmän kriisit ja uuden merkit on siis osattava nähdä, tulkita ja käyttää poliittisesti viisaas-ti. Käynnissä olevaa prosessia voi ja pitää vauhdittaa sekä osoittaa sille suuntaa.
– Yhä kauemmaksi karanneen päätösvallan suuntaa pitää kääntää takaisin lähelle niitä, joita päätökset koskevat. On käytävä taisteluun de-mokratiasta. Luonnonvarojen käyttö on esimerkki isosta kokonaisuudes-ta, jossa kansalaisliikkeillä on mah-dollisuus kääntää politiikan suuntaa, Simo pohtii.
Uudelle Euroopalle uusi suunta
Suunta on siis oltava kohti sosialis-tisia ratkaisuja radikalisoituvan ay-liikkeen, valppaiden kansalaisliik-keiden ja asialleen uskollisen poliit-
tisen työväenliikkeen voimin. EU voi murentua sisältä päin, mutta suunta voi olla väärä ilman poliittista tietoi-suutta.
Tarvitaan taistelua demokrati-asta, mutta tarvitaan myös taistelua taloudesta. Simo toteaa, että EU-parlamentti on hyvin erilainen kuin Suomen eduskuntalaitos ja Euroo-pan Keskuspankki on ihan ainoa laa-tuaan maailmassa. Niiden valtaa ei helposti murreta.
– Vaikka EU:ta ei sen oman par-lamentin päätöksellä lopeteta, tarvi-taan taistelua myös parlamentin si-sällä. Tärkeintä on löytää kansalliset rajat ylittäen ne EU-kriittiset vasem-mistolaiset voimat, jotka ovat val-miita tukemaan Euroopan laajuista kansalaisliikettä.
Ei siis pidä tuijottaa vain siihen, onko omasta maasta edustajia vai ei. Työväenliikkeen kansainvälisyys on päivitettävä uuteen aikaan ja ti-lanteeseen. Kreikan Syrizan puheen-johtajan Alexis Tsiprasin ehdokkuus EU-komission puheenjohtajaksi voi yhdistää eri maiden vasemmistolai-sia.
HANNU OITTINEN
Kommentti
”Nykyiset voimassa olevat Euroopan unionin sopimuk-set perustuvat kilpailulle, sääntelyn purkamiselle ja kaupan vapauttamiselle. Euroopan keskuspankki ja euro palvelevat yksinomaan rahoitusmarkkinoiden ja suurpääoman etuja. Tämä tekee yhteiskunnallisen ke-hityksen mahdottomaksi.
Eurooppa on rakennet-tava uudelleen. Tavoittee-namme on herättää toivo yhteistyön ja solidaarisuu-den Euroopasta, joka palve-lisi Euroopan ja koko maail-man kansalaisten tarpeita. Euroopan vasemmiston ohjelma 2014 europarla-menttivaaleihin hahmotte-lee toisenlaisen Euroopan suuntaviivoja. Sen ytimessä ovat demokratia, solidaari-suus, sosiaalisuus, ekologi-suus ja rauha.”
PIERRE LAURENT,Euroopan vasemmiston
puheenjohtaja, Ranskan kommunistisen puolueen
pääsihteeri
Euroopan vasemmisto
Perustettu 8. H
toukokuuta 2004
23 jäsenpuoluetta, H
11 tarkkailijajäsentä
Mukana puolueita H
myös EU:n ulkopuoli-sista maista
Suomesta jäseninä H
Suomen kommunisti-nen puolue ja Vasem-mistoliitto
Puheenjohtaja Pierre H
Laurent Ranskan kom-munistisesta puolu-eesta
Mukana Euroopan par- H
lamentissa Euroopan yhtyneen vasemmis-ton konfederaatioryh-män / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston (GUE/NGL) kautta
ha
nn
u o
itti
nen
Petra Packalen ja Simo Suominen haluavat kumota kapitalistisen unionin.
4 www.hyvinvointivaltionpuolesta.fi
EU-jäsenyytensä aikana Suomi on rikastunut jatkuvalla syötöllä. Meille on kehit-tynyt menestyvä IT-bisnes ja paljon muita korkean osaamisen aloja. Samaan ai-kaan julkisuuden on vallannut puhe, jonka mukaan me köyhdymme jatkuvasti, eikä julkisiin hyvinvointipalveluihin ole varaa.
Tämän varjolla on toistuvasti leikattu kunnilta valtionosuuksia, joilla palvelut pitäisi rahoittaa, ja kiristetty sosiaaliturvaa. Painopiste on siirtynyt ennaltaehkäi-systä ongelmien hoitamiseen, ja ihmisiä jätetty heitteille. Työttömyys on noussut pysyvästi korkealle tasolle.
Päätäntävalta on yhä harvemmissa käsissä. Vaaleilla valitut poliitikotkaan ei-vät aina tiedä mistä ovat päättämässä, asioita valmistellaan salassa pienellä po-rukalla ja kovalla kiireellä.
EU tarjoaa tällaiselle, pientä eliittiä suosivalle politiikalle vahvan ideologisen selkänojan. Se pyrkii tarjoamaan yksityisille yrityksille uusia markkinoita ajamal-la valtioita ja paikallishallintoa palvelujen yksityistämiseen.
Kaikilla ei kuitenkaan ole mennyt huonosti. Yritysten voittojen osuus tuote-tusta rikkaudesta on noussut ja rikkaimman yhden prosentin tulot kasvaneet rä-jähdysmäisesti.
Suomessa ja koko Euroopassa voidaankin ottaa poliittisesti toinen suunta: ja-kaa varallisuutta tasaisemmin ja lisätä demokratiaa. Keski-Euroopassa on nous-sut vahva kansalais- ja ammattiyhdistysliikehdintä vaatimaan politiikan suunnan muuttamista. Siksi vaaligallupien mukaan eurooppalainen vasemmisto on voitta-massa nämä vaalit ja tuplaamassa paikkamääränsä.
Omalla tuotannolla
Suomi nousuun
Meillä Suomessa ja Euroopassa on tarve esimerkiksi ympäristöystävällisille ener-giantuotantomuodoille ja omalle ohjelmistotuotannolle. Julkisen sektorin on luotava omaa tuotantoa sen sijaan, että odotetaan yksityisen sektorin tekevän jotain, vaatii SKP:n pääsihteeri Heikki Ketoharju.
Suomessa yritysten voitoista vain 20% käytetään uusiin investointeihin. Liike-voittoja ja osinkoja verottamalla on mahdollista saada valtiolle lisää rahaa hyvin-vointipalvelujen ylläpitämiseen ja uuden tuotannon rakentamiseen.
Vuonna 2008 maailma syöksyi pitkään aikaan vakavimpaan talouslamaan, ja työpaikkoja ka-tosi. Rikkaiden tulot laskivat, mutta yritysten voitot säilyivät silti suuremmalla tasolla kuin 90-luvun puolivälissä. Sen sijaan viidessä vuo-dessa nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttö-myys ovat kaksinkertaistuneet.
Nokian nousu ja internetin suosion kasvaminen loivat vuosituhannen vaihteeseen IT-kuplan. Hyöty valui osakkeenomistajien taskuun, sillä 2000-luvun taitteessa yritysten maksamat osin-got nousivat pysyvästi korkeammalle tasolle kuin yritysten maksamat verot.
Suomi on nykyään rikkaampi kuin koskaan. Bruttokansantuotteemme on kasvanut lähes katkeamatta 70-luvulta tähän päivään, ja oli noin 35 500 euroa per asukas vuonna 2012. 90-luvun alun lama ja 2008 alkanut nykyinen kriisi näkyvät pieninä notkahduksina, mutta pitkän aikavälin suunta on selvä.
Pienituloisimman 10 prosentin tulot ovat käy-tännössä polkeneet paikallaan viimeiset 20 vuotta. Sama koskee suurelta osin myös muita tuloluokkia. Vain pieni rikkaiden joukko on hyö-tynyt valtavasta taloudellisesta kasvusta.
53 900 €
8 900 €
Pienituloisimmat
10% Keskimääräiset tulot
vuodessa (euroa)
Suurituloisin 1% Keskimääräiset tulot
vuodessa (euroa)
0 € Yrity
sten
liik
evoi
tot
% ka
nsan
tulo
sta
BKT/asukas
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Suomessa vuonna 2012 maksettujen pääomatulojen määrä (osingot, myynti- ja vuokratulot)
9 mrd €
10 mrd €
Valtiovarainministeriön arvio Suomen valtiontalouden kestävyysvajeesta vuonna 2013
Kaksi lukua
Eliitti rikastuu EU-Suomessa
www.hyvinvointivaltionpuolesta.fi 5
Suomi on pääomatuloille veroparatiisi
Erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus kaikista verotuloista oli Suo-messa 15,5 prosenttia vuonna 2011, kun se EU-maissa keskimäärin oli 20,5 pro-senttia.
Jos osuus olisi Suomessa sama kuin EU-maissa keskimäärin, pitäisi pää-omaveroja periä 4 miljardia euroa enemmän.
Jos veroaste olisi esimerkiksi Tanskan tasolla, olisi verotuloja vuodessa noin 8 miljardia euroa nykyistä enemmän.
Pääomatulojen toteutunut veroprosentti oli vuonna 2012 vain 18,1 pro-senttia.
Pääomaveroihin luetaan muun muassa yhteisövero, pääomatulovero, va-rallisuusvero, kiinteistövero, varainsiirtovero sekä yrittäjien verot ja sosiaaliva-kuutusmaksut.
Kulutusveroja ja työhön kohdistuvia veroja peritään Suomessa keskimää-räistä enemmän.
Julkinen talous mainettaan paremmassa kunnossaSuomen julkisen talouden alijäämä ja velka eivät ole kohtuuttoman suuria eurooppalaisessa mittakaavassa. Meillä ei ole myöskään pakottavaa tarvetta nostaa eläkeikää eikä leikata eläkkeitä.
Suomessa lietsotaan määrätietoisesti pelkoa ylivelkaantumisesta ja talou-den kriisistä, vaikka julkisen talouden tehtävä olisi heikkoina aikoina ylläpitää taloutta ja työllisyyttä.
Vuodesta 2009 alkaen valtiontalouden alijäämä on ollut 7 miljardia euroa. Julkisuudessa jätetään mainitsematta, että samaan aikaan valtiontalouden rahoitusvarat ovat ja ovat nyt yli 62 miljardia euroa. Luvusta puuttuvat vielä valtion reaalivarallisuus ja työeläkekassojen tuotto.
Julkisyhteisöjen varat ovat nousseet vuoden 2000 130 miljardista eurosta vuoden 2012 noin 240 miljardiin euroon. Näihin lasketaan valtionhallinnon ja paikallishallinnon sekä työeläkerahastojen ja muiden sosiaaliturvarahastojen varat. Velat ovat vastaavana aikana nousseet huomattavasti maltillisemmin, vuoteen 2008 saakka jopa hieman laskeneet.
Vuosina 2012-2013 julkisyhteisöjen varat kasvoivat edelleen enemmän kuin velat. Vuonna 2012 kasvu oli 16,6 miljardia euroa, siitä työeläkerahastojen osuus oli 13,1 miljardia euroa. Julkinen bruttovelka oli 54 prosenttia bruttokan-santuotteesta eli alle EU:n keskitason.
Vuonna 2008 maailma syöksyi pitkään aikaan vakavimpaan talouslamaan, ja työpaikkoja ka-tosi. Rikkaiden tulot laskivat, mutta yritysten voitot säilyivät silti suuremmalla tasolla kuin 90-luvun puolivälissä. Sen sijaan viidessä vuo-dessa nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttö-myys ovat kaksinkertaistuneet.
Nokian nousu ja internetin suosion kasvaminen loivat vuosituhannen vaihteeseen IT-kuplan. Hyöty valui osakkeenomistajien taskuun, sillä 2000-luvun taitteessa yritysten maksamat osin-got nousivat pysyvästi korkeammalle tasolle kuin yritysten maksamat verot.
Suomi on nykyään rikkaampi kuin koskaan. Bruttokansantuotteemme on kasvanut lähes katkeamatta 70-luvulta tähän päivään, ja oli noin 35 500 euroa per asukas vuonna 2012. 90-luvun alun lama ja 2008 alkanut nykyinen kriisi näkyvät pieninä notkahduksina, mutta pitkän aikavälin suunta on selvä.
Pienituloisimman 10 prosentin tulot ovat käy-tännössä polkeneet paikallaan viimeiset 20 vuotta. Sama koskee suurelta osin myös muita tuloluokkia. Vain pieni rikkaiden joukko on hyö-tynyt valtavasta taloudellisesta kasvusta.
53 900 €
8 900 €
Pienituloisimmat
10% Keskimääräiset tulot
vuodessa (euroa)
Suurituloisin 1% Keskimääräiset tulot
vuodessa (euroa)
0 € Yrity
sten
liik
evoi
tot
% ka
nsan
tulo
sta
BKT/asukas
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
6 www.hyvinvointivaltionpuolesta.fi
Loppu leikkauspolitiikalle
– kohti demokraattista muutostaYhteisrintamaan EU:ta ja kapitalismia vastaan
Suomen työväenpuolue STP osal-listuu kolmen ehdokkaan voimin EU-parlamenttivaaleihin yhteisel-lä listalla Suomen kommunistisen puolueen kanssa.
– Tavoitteenamme on entisestään voimistaa kapitalismin vastaisen ja demokraattista muutosta ajavan yh-teisrintaman kehittämistä myös EU-vaalien jälkeen, kertoo STP:n varapu-heenjohtaja Tommi Lievemaa.
STP vaatii eurovaaleissa radi-kaalia muutosta nykyiseen kovaan markkinaehtoiseen politiikkaan.
– Tavoitteemme on yhteiskunta-politiikan muutos, joka tekee oikeut-ta tavalliselle kansalle. On toteutet-tava tulonjaon muutos pääomatulo-jen ja suurituloisten kustannuksella työtulojen ja perusturvan hyväksi. Leikkausten ja yksityistämisen sijaan tulee kehittää julkisia palveluja ja luoda sinne työpaikkoja.
Lievemaan mielestä yhteiskun-nallinen aloite on jo liian kauan ollut oikeistolla ja elinkeinoelämällä.
– Niiden ajama politiikka ei vas-taa kansan enemmistön etua eikä tahtoa.
Pelastetaan jäsenmaiden itsenäisyys
Tuoreen huuhaa-tutkimuksen mu-kaan pohjois- ja itäsuomalaiset äänestäjät pitävät EU-vaaleissa tär-keänä ehdokkaan valintakriteerinä kotipaikkaa tai maakuntaa. Kuopio-
lainen Juhani Tanski on huomannut, että EU-parlamentissa käsitellään perin harvoin EU:n siirtomaiden maakuntien asioita.
STP:n puheenjohtajan mielestä tulevalla viisivuotiskaudella tärkeim-mät asiat ovat eurokriisi – halutaanko se ratkaista vai ei – viedäänkö EU:ta kohti liittovaltiota vai puretaanko nykyinen eurojärjestelmä talouden
nostamiseksi jaloilleen, pidetäänkö budjettivalta kansallisilla parlamen-teilla, estetäänkö pankkiunioni ja tuetaanko rikollisia etelän maiden rahanpesijöitä, veroparatiisihuijarei-ta ja eri maiden spekulantteja kuten tähän asti on tehty – EU:n perustus-lakia, EKP:n perusasiakirjaa ja euron vakaussopimusta törkeästi rikkoen. Äärimmäisen tärkeää on estää EU:n
ja USA:n TTIP-vapaakauppa- ja sijoi-tussopimus.
– Eurokriisi on saavuttanut sellai-set mittasuhteet, että on vain kaksi vaihtoehtoa: pelastetaan euro ja uhrataan jäsenmaiden itsenäisyys tai uhrataan euro ja pelastetaan jä-senmaiden itsenäisyys. Itsenäisyys ja nykyisenlainen rahaliitto eivät sovi yhteen, toteaa Tanski.
EU ja kapitalismi on kumottava
Matti Laitinen muistuttaa, että EU on Euroopan kapitalistien yhteistyö-järjestö.
– Eurooppalainen oligarkkiorga-nisaatio suosii yksityissektoria. Pe-ruskirjassa mainitut ihmis- ja perus-oikeudet toteutuvat heikosti. EU:n vaikein ongelma on sen olemassaolo. Tämä ongelma poistuu ainoastaan hajottamalla koko unioni.
Laitisen mukaan unioni tulee ha-joamaan omaan mahdottomuuteen-sa, ja sen aikana kertyneitä kokemuk-sia ja solmittuja yhteistyöverkostoja voidaan hyödyntää tulevaisuuden demokraattisessa Euroopassa.
– Kun kapitalismi ei kykene eikä myöskään välitä ratkaista tuottami-aan ongelmia, se on kumottava ja korvattava elämää kunnioittavalla sosialistisella tuotantotavalla ja tuo-tantosuhteilla. Sosialismi on erot-tamaton osa työväenliikettä ja koko ihmiskunnan tulevaisuutta. EU on hajotettava!
Laitisen vaatimukseen yhtyvät sekä STP:n muut ehdokkaat että koko SKP:n lista.
Sote-sotku EU-politiikkaa pahimmillaan
Suomi-nimistä syrjäkylää tyhjennetään asukkaista.
Eduskuntapuolueiden yhdes-sä sopima sosiaali- ja terveys-palvelujen uudistus keskittää valtaa pois kunnilta ja asuk-kaiden vaaleilla valitsemilta edustajilta viiden jättikokoi-sen kuntayhtymän johtajille.
– Sote-kähmintä avaa tie-tä entistä laajemmalle kun-tien palvelujen yksityistä-miselle ja kilpailuttamiselle, huomauttaa heinolalainen kaupunginvaltuutettu Tero Pitkä.
Noin puolet kuntien ra-hoista siirtyisi viiden jätti-mäisen erityisvastuualueen hallintaan. Pitkän mukaan seurauksena on väistämättä demokratian kaventumi-nen, reuna-alueiden kuih-tuminen ja lähipalvelujen karkaaminen kuntalaisten ulottuvilta.
– Suuret yksiköt mahdol-listavat myös palvelujen kil-pailuttamisen ja ulkoistami-
sen asukkaita kuulematta. Tämähän on sitä EU:n ajamaa markkinavetois-ta politiikkaa pahimmillaan, toteaa Pitkä.
Perheellinen mies on Heinolas-sa kunnostautunut lähipalvelujen puolustajana. Hän on monien mui-den kanssa yhteistyössä estänyt
muun muassa lähikoulun lakkaut-tamisen.
Pitkä korostaa, että sekä sote- että kuntasekoiluille on olemassa parempi vaihtoehto.
– Me kommunistit esitämme kaksiportaista mallia, jossa hal-linto jaetaan aluekuntiin ja pe-
Sortajaa vastaan
Pitkän linjan näyttelijä-lau-laja Ritva Sorvali oli muka-na perustamassa Lahteen Teatteri Vanhaa Jukoa. Hän on näytellyt Turun ja Helsin-gin kaupunginteattereissa, ja tällä hetkellä työpaikka on Lahden kaupunginteat-terissa.
Sorvali valittiin Thalia-gaalassa 2010 vuoden nais-näyttelijäksi. Hän on näytel-lyt muun muassa elokuvissa Keisarikunta ja Kummelin Jackpot. Laulajana Sorvali tekee yhteistyötä muun mu-assa säveltäjämestari Kaj Chydeniuksen kanssa.
– Riisto on voimistunut ja kapitalismin vaikutus li-sääntynyt. Jos 1970-luvulla vallankumous oli tarpeen, niin nyt se on vielä tarpeel-lisempi.
Sorvalin mielestä ei ole vanhanaikaista sanoa, että kansojen on noustava sorta-jaansa vastaan.
– Se on tämän ajan vaati-mus. Ja sen toteutumisesta-kin on jo esimerkkejä maa-ilmalta. Kauanko ihmiset sietävät tällaista menoa?
ruskuntiin. Aluekuntaan valitaan kunnallisvaalien yhteydessä maa-kuntavaltuusto, joka huolehtii eri-koissairaanhoidosta ja joistakin erityispalveluista, kuten erimer-kiksi pelastustoimesta ja seutulii-kenteestä. Peruskunta puolestaan huolehtii lähipalvelujen, kuten pe-rustason sairaanhoidon ja lähisosi-aalityön tuottamisesta.
Malli on Pitkän mukaan de-mokraattinen ja siinä on selkeä työnjako. Malli mahdollistaa myös reuna-alueiden oikeudenmukaisen huomioimisen.
EU ajaa suuryritysten ja pankkien etuja
Iisalmelainen Susanna Rissanen (kuvassa) vertaa Euroopan unio-nia pakkoliitettyihin kuntiin. Pienten kuntien veronmaksajien rahoilla palvelut järjestetään kas-vukeskukseen ja samalla pienten kuntien asukkaille kerrotaan, että he saavat kyllä käyttää näitä pal-veluita. Paljon puhuttu tehokkuus haetaan harventamalla lähipalve-luja.
– Suomen veronmaksa-jien rahat kelpaavat ja niillä kehitetään Euroopan kas-vukeskittymiä. Suomelle on EU:ssa varattu kaivostoimin-nan ja energian tuottajan rooli. Meillä tehdään tietoi-sesti työttömiä, ja ihmiset ajetaan syrjäkyliltä palve-lujen perässä kasvukeskuk-siin. Aivan samoin EU-tasol-la Suomi-nimistä syrjäkylää tyhjennetään asukkaista.
Rissasen mielestä yhteis-työtä täytyy Euroopassa teh-dä, mutta sitä on tehtävä il-man EU:n sanelemaa pakkoa, valtioiden omilla ehdoilla.
– EU on ajanut ainoas-taan suuryritysten ja pank-kien etuja. Unionin jäsenval-tioissa on nähtävissä kanso-jen kurjistuminen, tuloero-jen kasvu ja työttömyyden lisääntyminen. EU:n linjaa ja roolia on muutettava ra-dikaalisti. Jäsenvaltioille on palautettava päätäntävalta, pankit on kansallistettava. Yksityisten pankkien on annettava romahtaa, vaatii Rissanen.
hei
kk
i mä
nn
ikk
ö
vei
kk
o k
oiv
usa
lo
STP:n ehdokaskolmikko: Juhani Tanski, Tommi Lievemaa ja Matti Laitinen.
EU ajaa ainoastaan suuryritysten ja pankkien etuja, sanoo Susanna Rissanen.
”Globalisaation ja vapaiden pääomaliikkeiden nimiin vannova mak-simivoittoja tavoitteleva uusliberalistinen harvainvalta on saanut aikaan ympäristöongelmien ja hyvinvoinnin alasajon lisäksi ennen-näkemättömän yhteiskunta- ja talouskriisin. Se on johtamassa kaik-kialla maailmassa – myös kehittyneissä teollisuusmaissa – inhimillisen hädän pahenemiseen entisestään. Sen tilalle tarvitaan uutta talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa, joka asettaa työn sekä sen tekijät ja heidän et-unsa suurten pääomien ja niiden omistajien etujen edelle. Pääomien ra-jaton vapaus tulee saattaa yhteiskunnallisen kontrollin piiriin.”
STP:N EU-VAALIOHJELMA 2014
www.hyvinvointivaltionpuolesta.fi 7
Työläisten oikeudet etusijalleOululaisen Tuukka Koiri-kiven mielestä Euroopan unionissa mättää lyhyesti sanottuna kaikki.
– EU on luotu peruspe-riaatteiltaan talouden sekä rahan ja työvoiman vapaan liikkuvuuden varaan. Kan-salaisten sijasta unioni hyö-dyttää vain suuromistajia ja heidän etujaan.
Koirikivi ei vastusta va-paata liikkuvuutta, mutta EU:ssa sillä on varjopuolensa.
– Työvoiman vapaa liik-kuvuus on heikentänyt huomattavasti työehtoja ympäri Eurooppaa. Vasta keskusteltiin siitä, kuinka työpaikat viedään halpa-tuotantomaihin. Nykyään myös Suomessa olevat työt teetetään halvemman työ-voiman maista tulevilla työntekijöillä. Eurolla töitä tekevät raksaduunarit ovat arkipäivää ympäri Suomea. Työntekijöitä ei pidä syyl-listää vaan yrityksiä, jotka kiertävät törkeästi suoma-laisia työehtosopimuksia.
Porissa asuva putkiasen-taja ja huoltomies Pekka Lundgren huomauttaa, että EU:n työvoiman vapaa liik-kuminen on käytännössä muodostunut työn perässä matkustamisen ja liikkumi-sen pakoksi, jota työnantajat käyttävät hyväkseen palkko-jen ja muiden työelämän normistojen polkemiseksi.
– Suomessa pitää jokai-selle työntekijälle maksaa sellaista palkkaa, että se riit-tää elämiseen. Myös veron-kierto ja harmaan talouden pyörittäminen on estettävä.
Suomi ansait-see parempia poliitikkoja
Suomalaiset valtapuolueet ovat viime vuosina ulkoista-neet ajattelun ja poliittisten linjojen vetämisen konsul-teille ja mainostoimistoille.
Jyväskyläläinen yliopis-tonopettaja Miguel López ihmettelee tätä kehitystä.
– Poliitikkojen taso Suo-messa on kehno. Porvaritkin ovat huonoja, koska he eivät osaa ajatella eivätkä päättää omasta puolestaan. Poliiti-kot eivät täytä velvollisuut-taan kansan edustajina.
López ei kannata nykyi-sen kaltaista EU:ta. Hänen mukaansa EU on täyskapita-listinen, rahaa palvova liitto. Se on kuin epäonninen ja riitainen avioliitto.
– Paras ratkaisu on ero, kommentoi López.
Kommentti
Ei liian vapaalle vapaakauppasopimukselleYhdysvaltain ja Euroopan välisel-le TTIP-vapaakauppasopimuksel-le on asetettu hyvin kunnianhi-moinen deadline vuoteen 2014, mutta raja siirtynee keväällä 2014 käytävien europarlamenttivaali-en ja Yhdysvaltain marraskuisten edustajanhuoneen ja senaatin-vaalien takia.
Euroopan unionin komissio käynnisti maaliskuussa 2014 kol-men kuukauden neuvottelutauon EU:n ja USA:n välisissä vapaa-kauppaneuvotteluissa investoin-tisuojaa koskevien kansalaismie-lipiteiden kuulemiseksi. Kauppa-
komissaari Karel de Gucht vakuutti komission ottavan palautteen huo-mioon neuvotteluissa.
Sijoittajavaltiosuhteet olivat ongelma myös Kanadan ja EU:n vä-lisessä vapaakauppasopimuksessa. Glyn Moody tekee vuoden 2013 lo-pussa voimaan tullutta Kanadan ja EU:n välistä sopimusta koskevien vuotokohtien perusteella johtopää-töksen, että sopimuksen sijoittaja-valtiosuhteet on rakennettu hiekalle. Yhteinen palveluista ja sijoituksista vastaava komitea voi aina omaksua jälkeen päin uusia sääntöjä, tulkin-toja ja muutoksia. Tämä on huoles-
tuttavasti lähestymistapa, jonka EU ja Yhdysvallat ovat omaksumassa omassa sopimuksessaan.
TTIP sisältää monia tariffin-alennuksia jo entuudestaan alhaisiin kauppatariffeihin EU:n ja Yhdysval-tain välillä. Eurooppalaisten kaup-pasäädösten ”harmonisointi” Yhdys-valtain tasolle saisi aikaan monia heikennyksiä erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla, jolla yksityistä-mistrendi lisääntyisi entisestään. Li-säksi harmonisoinnilla olisi tuhoisat seuraukset globaalille ilmastopoli-tiikalle ja päästörajoitustavoitteille. TTIP vaikeuttaisi myös pankkisek-
torin osallistumista hiilidioksidin päästöjä rajoittaviin projekteihin. Se uhkaisi myös työntekijöiden ja luon-non perusoikeuksia.
EU:n ja Yhdysvaltain vapaakaup-paneuvotteluissa pitää pyrkiä siihen, etteivät eurooppalaiset järjestelmät ympäristön, terveyden, työntekijöi-den ja turvallisuuden suojelemiseksi ole uhattuina.
RITA DAHLKirjoittaja on SKP:n sitoutumaton
eurovaaliehdokas, VTM, FM, kirjailija ja klassinen sopraano.
Irti EU-sopimusten
kahleista
Valtaa on palautettava takaisin kansalliselle tasolle.
Euroopan Unioni on rakennettu vää-rälle perustalle.
– Unionin perusarvona on mark-kinoiden toimintavapauksien kas-vattaminen ja rahan vallan vahvis-taminen. Ihmisoikeu det, luonto ja koko planeetan selviytyminen on sil-le toisarvoista. Siksi unionista on läh-dettävä, toteaa SKP:n Uudenmaan piirin piirisihteeri Tiina Sandberg.
Sandbergin mielestä suurin yk-sittäinen epäkohta unionissa on asunnottomuus. Meillä on keinot sii-hen, että voimme poistaa asunnot-tomuuden Euroopasta. Ainoa mitä meiltä puuttuu, on poliittinen tahto ja ihmisten yhteinen vaatimus tä-män vääryyden korjaamiseksi.
Suomen on mahdollista irtaan-tua EU-sopimusten kahleista.
– Ne kahleet on tehty valtiosopi-muksista, jotka – kuten kaikki sopi-mukset – voidaan avata, neuvotella uudelleen ja purkaa. Tämän tekemi-seen tarvitaan uusia päättäjiä van-hojen tilalle. Suurin osa kansasta on jo tyytymätöntä EU:n toimintaan. Nyt täytyy kasvattaa massa kriitti-seksi, sanoo Sandberg.
Valta takaisin Euroopan kansoille
Naisten oikeudet ovat osa euroop-palaisia ihmisoikeuksia. Hyvinkää-läinen Iida Ylönen muistuttaa, että silti löytyy maita, joissa nainen ei saa päättää omasta kehostaan.
– Irlannissa, Puolassa ja Maltalla naisten oikeus aborttiin on hyvin ra-jattu ja Espanjassa ollaan menossa samaan suuntaan. Syyt ovat patriar-kaalisessa järjestelmässä ja uskon-nossa. On käsittämätöntä, että tämä on mahdollista nykyajan Euroopas-sa. Naisilla tulee olla vapaus valita, vaatii Ylönen.
Unionissa valta on luisunut kan-salaisilta suurille jäsenmaille ja suuryrityksille.
– Yritysten valta on kasvamassa koko ajan ja tämä suunta on pysäy-tettävä, sanoo Ylönen.
Valtaa on Ylösen mielestä palau-tettava takaisin kansalliselle tasolle. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuk-sia tulisi parantaa kansalaisaloitteil-la ja kansanäänestyksillä sekä kehit-tämällä lähidemokratiaa.
ta-a
rk
isto
vei
kk
o k
oiv
usa
lo
Suomi-neito unionin kahleissa. Iida Ylönen (vas.) EU-kriittisessä performanssissa.
Tiina Sandberg vaatii irtaantumista EU-sopimuksista.
Rita Dahl, 41, Vantaa Kirjailija, sopraano, VTM; FM
Lena Huldén, 57, VantaaMMT, FT, dosentti
Hannu Hyvönen, 59, IisalmiKansalaisaktivisti, dokumentaristi
Timo Jalkanen, 63, KotkaBiologi, ympäristöaktivisti
Heikki Ketoharju, 24, HelsinkiPääsihteeri
Tuukka Koirikivi, 23, OuluMusiikinopiskelija
Tommi Lievemaa, 47, Espoo Muusikko
Miguel López, 55, Jyväskylä Yliopistonopettaja
www.facebook.com/[email protected]
Pekka Lundgren, 60, PoriPutkiasentaja, huoltomiäs
Ritva Sorvali, 56, LahtiNäyttelijä
Petra Packalén, 30, TamperePostityöntekijä
www.facebook.com/[email protected]
Tero Pitkä, 36, HeinolaLähihoitaja www.facebook.com/[email protected]
Susanna Rissanen, 29, Iisalmi Sosiaaliterapeutti
www.facebook.com/[email protected]
Tiina Sandberg, 40, HelsinkiPiirisihteeri (ympäristösuunnittelija, AMK)
Simo Suominen, 24, Tampere Työtön
Arjo Suonperä, 68, EspooVaratuomari
Juhani Tanski, 67, KuopioATK-suunnittelija, STP:n puheenjohtaja
JP (Juha-Pekka) Väisänen, 47, HelsinkiSKP:n puheenjohtaja, käsitetaiteilija
Iida Ylönen, 29, HyvinkääMuotoilija, työtön
Matti Laitinen, 60, HelsinkiTietoliikenneteknikko, kirjailija
www.hyvinvointivaltionpuolesta.fi