Pohjoismaisen hyvinvointivaltion uhat

ja mahdollisuudet

Olli Kangas

Kela.fi

hyvinvointivaltiomallien hyvyydestä ja vaalimisen

arvoisuudesta:• Voitte valita maan, johon

joudutte täysin sattumanvaraiseen sosiaaliseen positioon.

•Mikä olisi tuo maa?

Mitä on hyvinvointivaltio?

• valtiollista sosiaalipolitiikkaa• poliittinen vastaus yhteiskunnan

rakenteellisiin murroksiin• kollektiivinen vakuutus, jolla riskejä

jaetaan, poolataan• sosiaalivakuutus = siirtyminen paikallisesta

riskipoolista valtakunnan tasolle• sosiaalipolitiikka kansallisvaltion lapsi• entä nyt?? Millaisia riskipooleja?

Mitä on pohjoismainen hyvinvointivaltio?

• Mitä aikaa katsotaan?– muuttunut aikojen saatossa

• Ideaalityyppinen vai suhteellinen tarkastelu– tarkastellaanko suhteessa ideaan vaiko

suhteessa muihin maihin– voiko pohjoismaisten hyvinvointivaltioitten

lukumäärä = 0 tai = 21?

Pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle on tyypillistä

• SYSTEEMIN TASOLLA• Universaalisuus = laaja kattavuus

– kansanvakuutus vs. tarveharkinnan pieni merkitys

• Etujen korkea kompensaatiotaso– korkea perusturva + ansiosidonnaiset edut

• Keski-Euroopan tulonsiirtovaltiot – hyvät ansioedut

• Pohjoismaiset palveluvaltiot– kattavat, ilmaiset tai subventoidu julkiset palvelut

• SEURAUKSET• Korkeat sosiaalimenot• Korkeat verot• Korkea työllisyys ja työvoima-aste (miehet & naiset)• Pienet tuloerot• Korkea legitimiteetti

Systeemin muutos?Järjestelmä Etuperiaate / kohde Rahoitus Hallinta-areena

Tarveharkinta käänteinen tuloihin / köyhät

verot kansallinen politiikka

Perusturva tasaetu / kaikki verot / vak. maksut

kansallinen politiikka

Työsidon-naiset edut

Ansiosidonnaisuus / tulonsaajat

vakuutus-maksut

politiikka / työmarkkinat

Kollektiiviset edut

Ansiosidonnaisuus / ammattiryhmän jäsenet

maksut työmarkkinat

Yksilölliset vakuutukset

maksusidonnaisuus / vakuutuksen ottajat

maksut markkinat

Haasteet• kansallisvaltion muutos

– päätöksenteon muuttuminen• demokratian ohentuminen

– riskipoolin muutokset– kansalaisuuden muutokset

• maahanmuutto– haaste universalismille– ’me’ vastaan ’he’– politiikan ”halla-ahoistuminen”

• globalisaatio– rahoitukselliset ongelmat– mallin kalleus ja korkeat verot– työnantajamaksut– eläkerahastojen sijoittaminen

• kansallisista projekteista taivaan tuuliin

haasteet jatkuvat…

• uudet sosiaaliset riskit– jälkiteollinen murros

– uudet sosiaaliset riskit• prekariaatin ongelma

• yksinasuvat

• poliittiset haasteet– legitimiteetti rapistunut eliitin keskuudessa

– demokratian haasteet (EU, globalisaatio)

– ”työmiehen ja talonpojan liitto” murtunut

– työväenpuolue kokoomus viitoittaa suunnan lähivuosikymmeninä

julkiset sosiaalimenot, % BKT:staA. Public social expenditure by broad social policy area a , in percentage of GDP, in 2001

Sweden (29.8)Denmark (29.2)France (28.5)

Germany (27.4)Austria (26)

Finland (24.8)Belgium (24.7)

Italy (24.4)Norway (23.9)

United Kingdom (21.8)Netherlands (21.4)OECD-23 (20.5)

Czech Republic (20.1)Iceland (19.8)Spain (19.6)

New Zealand (18.5)Australia (18)

Slovak Republic (17.9)Canada (17.8)Japan (16.9)

United States (14.7)Ireland (13.8)Korea (6.1)Mexico (5.1)

Cash benefits Services

7,47,1

7,2

8,0

5,2

5,3

6,4

6,3

6,8

6,1

5,7

6,0

6,7

7,5

5,4

6,1

6,2

5,0

6,7

6,3

6,2

4,9

3,2

2,7

6,65,4

2,0

2,6

1,2

3,2

1,0

0,6

4,7

1,2

1,2

1,9

0,8

3,7

0,6

0,3

1,5

0,6

2,7

1,3

0,5

0,6

0,3

1,1

0 5 10 15 20

Health

All social servicesexcept health

7,46,5

11,9

11,2

12,9

8,0

11,2

13,8

4,8

8,3

6,4

7,1

7,6

4,7

8,7

4,9

4,3

6,6

5,3

7,6

6,1

3,2

1,3

0,9

7,08,7

6,0

4,5

6,0

7,3

5,0

3,3

6,8

5,9

6,9

4,8

4,8

3,8

4,1

6,7

5,5

5,3

2,8

1,5

1,8

4,4

1,0

0,4

05101520

Income support tothe working agepopulation

Pensions (old ageand survivors)

Yksityiset sosiaalimenot, % BKT:staUnited States (9.3)Netherlands (6.2)

Australia (4.9)Canada (4.5)Korea (4.4)

United Kingdom (4.4)Japan (3.5)

Germany (3.5)Sweden (3.5)Belgium (2.5)Norway (2.1)

OECD-23 (2.6)France (2)

Austria (1.6)Italy (1.5)

Iceland (1.4)Denmark (1.3)Finland (1.2)

New Zealand (0.5)Ireland (0.4)

Slovak Republic (0.4)Spain (0.3)

Mexico (0.2)Czech Republic (0)

Cash benefits Services

5,01,4

0,7

1,1

0,5

0,3

0,0

1,3

0,1

0,0

0,0

0,6

1,2

0,6

0,1

0,0

0,1

0,2

0,5

0,4

0,1

0,3

0,2

0,0

0,00,0

0,0

0,0

0,1

0,0

0,0

0,0

0,6

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,2

0,0

0,0

0,0

0 2 4 6 8 10

Health

All social servicesexcept health

3,83,7

3,3

3,4

1,4

3,4

3,3

0,6

1,9

1,7

0,6

1,2

0,3

0,1

0,0

0,0

0,9

0,3

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,51,1

0,9

0,0

2,5

0,7

1,5

0,8

0,8

1,5

0,4

0,9

1,4

0,7

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,7

0,3

1,4

0,2

0246810

Income support tothe working agepopulation

Pensions (old ageand survivors)

Sosiaalimenot ja verot, % BKT:sta, 2005

DENSWEFRA

GER BEL

SWIAUT

FIN

NOR

UK NL

IRE

15

20

25

30

SO

SIA

AL

IME

NO

T

30 35 40 45 50VEROT

Sosiaalimenot 1980-2001

0

5

10

15

20

25

30

35

40

1980 1985 1990 1995 2001

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Finland France Germany

Iceland Italy OECD-16

summeeraus tähän saakka…

• menot eivät kansainvälisesti katsoen kohtuuttomia• verot eivät väestön vanhetessakaan nousisi

korkeammalle kuin Ruotsissa ja Tanskassa nyt• korotuspaineet vastaavat 2000-2005 tehtyjä

verohelpotuksia• onnistuminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta

– nuoret Tanskan tasolle, vanhemmat Ruotsin / Norjan tasolle

• 2005 eläkeuudistus nosti eläkkeelle siirtymisikää– mutta mitkä ovat laman vaikutukset työllisyyteen?– -> ikäpolitiikka roskakoriin

poliittiset haasteet

EDUSKUNTAPAIKAT 1948-2017

0

10

20

30

40

50

60

70

1948 1958 1966 1979 1987 2007 2017

KOK KESK

SDP VASL

EDUSKUNTAPAIKAT

Hegemonistiset ajattelutavat Suomessa• ->1918 työväestön hegemonia• 1918-1945 agraarinen Suomi• 1948-50 kansanrintama• 1950-luku maalaisliiton poliittinen dominanssi

– > Sospol ratkaisut työmarkkinasopimuksin• 1960-luku

– Työmarkkinallisuus vahvistuu• Työmarkkinat vastaan politiikka

– (vrt. Esping-Andersen: Politics against markets)

• 1970-tasa-arvon eetos– Ansiosidonnaisuuden heikentyminen– Sove 1982

• 1990 –lamadiskurssi ja post-ekspansiivinen hyvinvointivaltio

• 2010 -> kokoomuksen valtakausi

Bruttoveroasteen muutos (%-yksikköä) 2000-2007

Muutos %-yksikköä

SUOMI - 4.2

OECD -0,4

EU-15 -0,8

Eriarvoisuuden kasvu OECD-maissa 1985-2005, %

6,8

13,2

22,9

12,4

-10,2

20,6

-6,7

2,6

4,6

8,8

-11,2

9,9

5,7

8,7

-11,3

13,9

11

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

25

AUS AUT BEL CAN DEN FIN FRA GER IRE ITA NL NOR SPA SWE SWI UK USA

Alimman tulokymmenyksen reaalitulojen vuosikasvu (%) Suomessa 1966-2005

0

2

4

6

8

10

12

14

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

1966-1985

1990-2005

köyhyys OECD-maissa 2005

0

5

10

15

20

25

30

DEN SWE CZE AUT NOR FRA HUN FIN NL UK BEL NZL GER ITA CAN AUS POR SPA POL KOR IRE JAP USA TUR MEX

60 %

50 %

40 %

Köyhyysasteet, %

työuran pituus

keskimääräinen palkka työuran ajan

palkka aluksi 70% ja lopussa 105% keskipalkasta

Palkka aluksi 100% ja lopuksi 200% keskipalkasta

10 years 10,4 8,9 5,8

20 years 21,0 19,1 13,1

30 years 32,0 30,0 22,0

40 years 46,1 44,1 35,3

43 years 55,7 53,8 45,0

Yksityisten eläkevakuutusten ekspansio Suomessa

Yksinasuvien ja yksinhuoltajien köyhyysasteet Suomessa1990 1995 2000 2005 2006 Luku-

määräOsuus köyhistä

yksin asuvat

25% 20% 25% 31% 29% 277 100 43%

yksin-huoltajat

9% 8% 22% 25% 25% 66 400 10%

•Onko sosiaalivakuutuksellista keinoa???

•jos ei sosiaalivakuutuksellista keinoa (yksin asuvien vakuutus vrt. syyperusteiset etuudet vanhuus-, sairaus- yms. vakuutukset) niin sosiaaliavustus:

–erityisryhmille räätälöityjä etuja -> partikularistinen sosiaalipolitiikka

•tarveharkinnan vahvistuminen

–Poliittinen retoriikka: ”Koska rahaa on niukasti meidän täytyy kohdentaa se apua eniten tarvitseville”

–yleisempi perusturvaetujen nostaminen (Satakomitea?)

•perusturva-ajattelun vahvistuminen ja liukuminen kohti kansalaispalkkaa / -tuloa.

–kritiikkinä ”tulonjakoautomaatti”

•todennäköisempää ensiksi mainittu: enemmän tarveharkintaa ja pyrkimys ’kohdetehokkuuteen’ -> universalismin rapautuminen

työeläke ja kansaneläke (+takuueläke)

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

eläkkeen suuruus

aiemmat tulot

TyöeläkeKansaneläke

takuueläke

Sosiaalipalvelut• vanhuspalveluitten ongelmat

• terveyspalveluitten ongelmat

• kunnallisten palveluitten kriisiytyminen– kunta->Kela->valtio

• Terveyspalvelujen kriisiytyminen– Suomessa Euroopan suurimmat sosioekonomiset

terveyserot

• markkinoistuminen / ulkoistaminen

• yksityisten palvelutuottajien lisääntyminen

• yksilön & omaisten vastuun lisääntyminen

Riskipoolit ja sosiaalipolitiikka• Riskipoolin laajentaminen• Yhteisölliset riskit vs. yksilölliset riskit

– Yhteisölliset riskit koskevat koko yhteisöä; vaikea vakuuttaa, koska koskee kaikkia

– Yksilölliset riskit helpompi vakuuttaa, jos jakaantuvat satunnaisesti

• staattisissa oloissa rahoituspooli = riskipooli• ketjukirjeperiaate• Nyt ongelmana poolien kohtaamattomuus• Riskit globaaleja, ongelmien hoitokeinot paikallisia / valtiollisia

– Kohti suurempia pooleja• Kuntauudistus; EU; työttömyysvakuutus?

– Kohti pienempiä pooleja • Työmarkkinavakuutukset• yksilölliset vakuutukset

Ylikansalliset poolit

– Schiller: Wilhelm Tell

Kuinka laaja riskipoolin tulisi globaaleissa oloissa olla?– de-industrialisaation ongelma

• EU-toimijana• globaali sosiaalinen vastuu

– industrialisaation ongelma– suomalaiset eläkerahastot Kiinaa rakentamassa

yksityiset vakuutukset / monikansalliset vakuutusyhtiöt

hyvinvointivastuitten yksilöllistäminen

• Siirtyminen jakojärjestelmästä rahoitusjärjestelmään ja etuperusteisuudesta (defined benefit, DB) maksuperusteisuuteen (defined contribution, DC)

• DB:ssä valtio lupaa jotain ja kantaa riskin• DC:ssä valtio ei lupaa mitään, yksilö kantaa

riskin: riski vakuutetulle– Rahastojen huono tuotto -> huonot eläkkeet– Elinaikakerroin: riski kohorteille– Lopulta kuitenkin vastuu valtiolla

- esim. Suomen 1937 eläkejärjestelmä

muutossuunnatMalli Etuperiaate Rahoitus Hallinto Toiminta-

areenaTarve

Harkinta

Tarve / tulo-vähenteinen

Verot Julkinen Politiikka

Perus

Turva

Kansalaisuus (DB->tulohark)

Verot/

Maksut

Julkinen Politiikka

Ansio

Etu

Ansiosidonnai-suus

(DB->DC)

Sotumaksut Julkinen Politiikka

Kollektiivinen

Jäsenyys / ansiot (DC)

Maksut Kaksi-

Kanta

Työmark-kinat

Yksilöll. Vak.

Sopimus (DC) Yksilöll.

maksut

Yritykset Markkinat

HYVINVOINTIVALTION VAALIJAT…

• päättivät Otavan kokouksessa äänin 21-20, että suomalainen hyvinvointivaltio on vaalimisen arvoinen!!!!