vakavan keuhkokuumeen hoito -...
TRANSCRIPT
VAKAVAN
KEUHKOKUUMEEN
HOITO
Jaana Karhu
Anestesiologian erikoislääkäri, OYS
Kliininen opettaja, OY
Anestesian ja tehohoidon vastuualue
Teho-osastot
Määritelmiä
CAP= community- acquired pneumonia
Koti- / avohoitoalkuinen keuhkokuume
Terveydenhoitolaitoksen ulkopuolella saatu akuutti alahengitysteiden infektio
Oireet: yskä (limainen/ ei-limainen)
Kuume > 38 °C
tulehduksellisiksi sopivat infiltraatit keuhkokuvassa
tai limaiset rohinat keuhkosta, pleuraalinen rintakipu, hengenahdistus
SCAP= severe community-acquired pneumonia
Kotialkuinen keuhkokuume, joka vaatii hoitoa teho-osastolla
HAP = hospital- acquired pneumonia
Keuhkokuume, joka todetaan sairaalassa ≥ 48h kuluttua potilaan admissiosta Potilaalla ei ole ollut keuhkoinfektiota sairaalaan tullessa
VAP= ventilator- associated pneumonia
Keuhkokuume, joka ilmenee 48-72 h kuluttua intubaatiosta
Potilaalla ei ole merkkejä keuhkokuumeesta intubaatiohetkellä
VAP = intubaation ja hengityslaitehoidon komplikaatio
HCAP= healthcare -associated pneumonia
Terveydenhoitolaitoksesta saatu keuhkokuume Potilas saanut iv-antibioottihoitoa
säde- tai sytostaattihoitoa
käynyt esim. kroonisten haavojen hoidossa
edeltävästi 30 vrk:n aikana
≥ 2 vrk sairaalahoidossa olleella potilaalla todetaan keuhkokuume 90 vrk:n aikana
Hoitokodissa saatu keuhkokuume
Potilas hoidossa hemodialyysiyksikössä
Iäkkäämpiä, sairaampia, aspiraatiopneumonioita
H. infl., Stph. aureus, gram neg bakt
Ab-hoito
CAP/ SCAP
Ilmaantuvuus 700-2000/ 100 000/ v
CAP 7. yleisin kuolinsyy USA:ssa; yleisin kuolemaan johtava infektio
kuolleisuus Suomessa 30-40/ 100 000/v
n. 7% kaikista kuolinsyistä maailmanlaajuisesti
n. 30% potilaista tarvitsee sairaalahoitoa
n.10% sairaalahoitoon joutuneista tarvitsee tehohoitoa (SCAP)
tehohoitoa vaativien potilaiden osuus vaihtelee eri maissa:
Uusi Seelanti 1-3 %, Englanti 5 %, USA 12 - 18 %,
Saksa 35 %
Suomi ?
P. Ylipalosaari: OYS teho1: 5/02- 6/03
335 infektio potilasta teho 1:llä ( > 48h)
74.9% infektio tullessa, 59.3% CAI, 40.7%
HAI
CAI: pneumonia 60%:lla, HAI: pneumonia
48%
Yleisin tehohoitoon johtavan sepsiksen aiheuttaja
Finnsepsis- study : 43%:lla pneumonia
Yleisimmät tehohoidon syyt
Hengityslaitehoitoa vaativa hengitysvajaus (57%)
Verenkierron monitoroinnin tarve (32%)
Septinen sokki (16%) (Angus et al 2002)
n. 43% avohoitokeuhkokuumepotilaiden
hoitokuluista
Riskitekijät
Ikä
> 65v (sairastuvuus, kuolleisuus)
Ruuskanen et Lancet:2011
Pneumokokkipneumo
nia & -sepsis:
~ 50%
kuolleisuudesta
ikäryhmässä 18-
65v
Albert et al : Clinical Critical Care
Perussairaudet
MCC, syöpä,
DM,COPD, pernan
poisto ( mortaliteetti )
Edeltävä
virusperäinen
ylähengitystieinfektio 7 vrk edeltävän
virusinfektion jälkeen
makrofagien kyky
fagosytoida bakteereita on
heikentynyt
Albert et al : Clinical Critical Care
Alkoholismi > 80 g / vrk (Ruiz,1999)
Hengitysteiden mekaaninen puolustuskyky heikentynyt, alentunut
leukosyyttifunktio, maksan vajaatoiminta, kirroosi
Aliravitsemus Obesiteetti
Geneettiset tekijät Antigeenien tunnistaminen, koagulaatiosysteemi,
puolustusjärjestelmä (tulehdusvaste-puolustuskyky)
sytokiinien polymorfismi
Mikrobietiologia
S. pneumoniae
yleisin kaikissa ikäryhmissä
M. pneumonie, C. pneumoniae ” atyyppiset ”
n. 20% SCAP: sta (Forest, 2007)
H.influenzae, M.catarrhalis
Keuhkosairaat / tupakka +
Stph.aureus
Influenssan jälkitilat, iv-huumeet, vaikea munuaisten vajaatoiminta; abskessit
A-ryhmän streptokokki
P. aeruginosa
Steroidin käyttäjät, COPD, alkoholistit, edeltävä ab-hoito
Gram negatiiviset
GNEB + gram negat sauvat
johtaa muita aiheuttajia useammin tehohoitoon
Anaerobit
Aspiraatiokeuhkokuume ( intoksikaatiot, kouristelijat, okkluusio)
Virukset
n. 10% ( ad 33 %)
Influenssa, (H1N1), RSV, adeno, parainfluenssa, bocavirus
Chest 7/ 2008 Johnstone et al
193 pt, 39%:lla etiologia selville: 15% viruksia (NATs), 20% bakteereja, 4% ”unknown”
influenssa, hMPV, RSV, parainfluenssa, corona- ja adenovirukset
iäkkäämpiä, sydänsairaus, ”raihnaisempia”
talviaikaan ( loka- toukokuu)
Legionella pneumophila
Matkustusanamneesi, immunosuppressio,
maailmanlaajuisesti yleinen taudin aiheuttaja
Sekainfektiot
16-18% (Jokinen 2001, de Roux 2004, Jennings 2008)
S.pneumoniae + C. pneumoniae/M. pneumoniae/
virukset(Jokinen 2001)
-Virus + bakteeri n. 15%: Influenssa A+ Strp.
pneumoniae, rhinovirus+ Strp. pneumonie
50-60%:lla SCAP-potilaista aiheuttajamikrobi voidaan määrittää
Mandell L A et al. Clin Infect Dis. 2007;44:S27-S72
Diagnostiikka
Kliiniset oireet Dyspnea (HF > 25/min ),
sekavuus vs. pleuraalinen
kipu
Huono korrelaatio;
vanhukset
Pvk, crp, pct, Na,
a-astrup, laktaatti,Tni Leuc >15x109/l
Vakava infektio < 4 tai > 20x
109/l
Happikyllästeisyys SaO2 <93% Albert et al Clinical Critical Care
THX- kuva: infiltraattien progressio
- Multippelit infiltraatit
- THX:n CT-tutkimus
Lisboa et al Chest 2008: Radiological progression of
Pulmonary Infiltrates predict a worse prognosis in severe
CAP than Bacteremia
Bakteremian ja progredioivien keuhkoinfiltraattien vaikutus sokin kehittymiseen ja mortaliteettiin SCAP-potilailla
457 SCAP potilasta teholla
potilaat neljään ryhmään radiologisten löydösten ja todetun bakteremian perusteella
potilailla, joilla radiologinen progressio +bakteremia (RB) tai radiologinen progressio (R) oli suurempi riski kehittää septinen sokki, kuin potilailla, joilla pelkkä bakteremia (B) tai ei kumpaakaan (C) näillä potilailla myös kuolemanriski oli suurentunut
keuhkoinfiltraattien nopea progressio ensimmäisen 48h aikana on ennustetta huonontava tekijä
bakteremialla ei ollut vaikutusta ennusteeseen
Thx-rtg kontrolli 24- 48h
Diagnostiikasta
Veriviljelyt x 2
Kaikilta sairaala- ja tehohoitoon tulevilta potilailta
Riskiryhmään kuuluvat potilaat
Ennen antibioottihoidon aloitusta
Jopa 15%:lla SCAP- potilaista positiivinen ab-hoidon
aloituksen jälkeenkin ( Metersky, 2004)
Leukopeniset potilaat
Positiivisten löydösten määrä?
Sensitiivisyys <20%
Väärät positiiviset? Vaikutus hoitoon?
Yskösnäyte, trakea- aspiraationäyte (bronkoskopia)
Gram- värjäys+ viljely (>25 leukosyyttiä, <10 epiteelisolua)
Heti intubaation jälkeen
Sensitiivisyys 50-60%
Ab-hoidon ohjaus: Pseudomonas, Stph. Aureus
BAL, PSB: Immunosupprimoidut potilaat, CAP:n huono hoitovaste
Antigeenitestit
U-pneumokokki- ag
Positiivinen hoidon aloittamisen jälkeen ad 3 vrk (83%) (Smith, 2003)
Sensitiivisyys 50-80%, spesifisyys >90% (Dominguez, 2001)
U- Legionella – ag
Virus- ag- testit (mm. influenssa A ja B),PCR, NATs
seerumin mykoplasma- ja keuhkoklamydiavasta-aineet, PCR, bakteeri DNA- testit
Epidemiologia, resistenssitilanne
Pleuraneste, abskessit, THX:n CT- tutkimus
Clinical indications for more extensive diagnostic testing
Mandell et al CID 2007
Diagnostiikka, markkerit, CRP
Akuutin faasin proteiini maksassa
Nousee 6 h:ssa, maksimi 36-50 h
CRP > 100 mg/l
vakava / nopeasti etenevä taudinkuva
CRP: n kinetiikka korreloi ennusteeseen/ kliiniseen vasteeseen
nopea lasku ja hidastunut kinetiikka ab-hoidolle vs. pysyvästi koholle jäävä arvo ja kaksivaiheinen vaste, CRP yli 50% lähtöarvosta 3 vrk kohdalla huono ennusteCoelho et al Crit Care 2008
Komplikaatiot
Diagnostiikka, markkerit; PCT
Kalsitoniini prekursori
Maksa, munuaiset, monosyytit tuottavat
Nousee mm. infektioissa
Havaittavissa 4h bakteeri-infektiosta
Normaaliarvo <0.1 µg/l
< 0.25 µg/l infektio epätodennäköinen, yli 1 µg/l
todennäköinen
Pneumonian etiologia, bakteremia ?
Ennuste, taudin vaikeusaste, hoidon vaste
Ab-hoidon kesto
Diagnostiikka, markkerit
Il-6, IL-10
Pro-ANP
Proadrenomedulliini
Copeptiini
Kortisoli
D-dimeeri
FIDD…
Keuhkokuumepotilaan
hoitopaikka?
pisteytysjärjestelmät/ pneumonian vaikeusasteen määritelmät
(S)CAP:n vaikeusasteen arviointi, hoitopaikan valinta (koti-sairaala-teho), tutkimusten laajuus, mortaliteettiriski
Alkuperäiset ATS:n kriteerit (1993)
Modifioidut ATS:n kriteerit (1998)
PSI (Fine 1997)
CURB, CURB-65, CRB (BTS)
SMART-COP systolinen verenpaine, mulilob. infiltraatit keuhkokuvassa, matala alb-
taso, hengitystaajuus, takykardia- sekavuus, matala veren happiosaspaine, matala pH ( alle 7,35)
APACHE II
PSI
vaikea
pneumonia
apuna kotihoidon arviossa
aliarvio nuorten potilaiden sairauden vaikeusastetta
CURB- 65
ennustaa
huonosti
tehohoidon
tarvettahypoksemia,
us. keuhkolohkon tauti
CAP-PIRO score
Predisposition (ikä,perussairaudet),
Insult (vaurio,bakteremia,endotoksiinit),
Response (neutropenia, hypoksemia, hypotensio)
Organ sysfunction
yksinkertainen, helposti saatavilla olevat parametrit, joilla vaikutus CAP:n mortaliteettiin
teholla olevien CAP potilaiden kuolleisuuden ennustamiseen
ennusti paremmin teholle joutuneiden CAP potilaiden 28 vrkn mortaliteettia kuin IDSA/ATS kriteerit ja APACHE II pisteet
pistemäärä korreloi hengityslaitehoidon ja tehohoidon kestoon
IDSA/ ATS- kriteerit
Tehohoidon tarve:
1 Major criteria tai
3 Minor criteriaa
validointi: kuinka hyvin löytävät suuren riskin
potilaat? Sensitiivisyys, spesifisyys
Sensitiivisyys huono
Päämuttujana mortaliteettiriski
kuinka hyvin löytävät potilaat, joilla lievempi
elinsysteemihäiriö, mutta hyötyvät
intensiivisemmästä monitoroinnista ja hoidosta?
kenelle potilaalle tukihoitoja teholla?
muut hoidon tarpeeseen vaikuttavat tekijät
(ikä,yt..)
kliinisen arvion tukena muiden parametrien
ohella
Tehohoidon indikaatiot
Liitännäissairaudet, yleistila 30% SCAP- potilaista
aiemmin terveitä (Lim, 2001)
n. 40% SCAP-potilaista, jotka primaaristi vo:lle, siirretään ICU:hun 24h kuluessa (Ewig, 2004)
Hengitysvajauksen/ sokin hidas progressio
Viivästynyt siirto teholle lisää CAP-
potilaiden mortaliteettia
Woodhead, ICNARC- study 2006
Santin et al CCM 2009 Nov
315 pt suoraan teholle, 138 pt 3 vrkn sisällä, IDSA/ ATS minor criteria
viivästynyt siirto lisäsi 28 vrkn kuolleisuutta (OR 2.07), 28 vrk mortaliteetti 23,4% vs. 11,7% suoraan teholle siirretyt potilaat
sairaalahoidon pituus 13 d vs. 7 d
Phua J et al Eur Resp J 2010 Feb
54 suoraan teholle, 49 viivästynyt siirto, potilaat 2,5 v ajalta
viivästynyt siirto ennusti sairaalakuolleisuutta, OR 9.61
saivat suboptimaalista hoitoa osastolla ( vähemmän nesteytystä)
> 3 IDSA/ATS minor kriteeriä viiveellä siirretyillä potilailla lisäsi sairaala kuolleisuutta
Restrepo et al Chest 2010 March
161 pt, 3 v
142 (88%) admissio 24h aikana (EICUA) ,19 pt
(12%) admissio > 2 vrk (LICUA)
30 vrk kuolleisuus: EICUA 23.2% ja LICUA 47.4%
Uusien biomarkkereiden merkitys
tulevaisuudessa osana riskin ja hoitopaikan
arviota?
IDSA/ATS Mandell et al CID 2007
Keuhkokuumepotilaan antibioottihoidosta
ANTIMIKROBIHOIDON ALOITUS TEHOHOIDOSSAINFEKTIO PNEUMONIA SEPSIS
(FOKUS AUKI)
GI MENINGIITTI UROSEPSIS PEHMYTKUDOS-
INFEKTIO
KATETRISEPSIS HIIVASEPSIS
AVOHOITO Zinacef 1,5 g x 3 iv ja joko
Avelox 400 mg x 1 iv tai
Zithromax 500 mg x 1 iv
Yt hyvä, ei merkittäviä
perussairauksia: Zinacef 1,5 g x
3 iv
Pip-Tazo 4 g x 3 iv Decadron 10 mg x 4 2 vrk
(1. annos 15 min. ennen
ab)
Rocephalin 2 g x 2 iv
Zinacef 1,5 g x 3 iv
Jos vaikea liitetään
Ciproxin 400 mg x 2 iv
Zinacef 1,5 g x 3 iv ja
Clindamycin 600 mg x 3 iv
Ei edeltävää
flukonatsolihoitoa ja potilas
stabiili: flukonatsoli
aloitusannos 800 mg x 1 iv,
jatkoon 400-600 mg x 1 iv.
Vaikea infektio tai
perussairauksia tai äskettäin
sairaalahoito: Pip-Tazo 4 g x 3 iv
tai Tienam 1g x 3 iv
Jos yli 50 v, alkoholisti tai
immunosupressio
(listeriamahdollisuus):
lisäksi A-Pen 2 g x 6 iv
Nekrotisoiva faskiitti:
Pip-Tazo 4 g x 3 iv ja
Clindamycin 600-900 mg x 3 iv
Edeltävä flukonatsolihoito
tai potilas epästabiili tai non-
albicans laji:
Ecalta 1.annos 200 mg x 1 iv ja
jatkoon 100 mg x 1 iv
C. parapsilosis: flukonatsoli
SAIRAALA/
TEHO
Ciproxin 400 mg x 2 iv ja
Clindamycin 600 mg x 3 iv
tai Pip-Tazo 4 g x 3 iv
(myös VAP:ssa)
Pip-Tazo 4 g x 3 iv tai Tienam 1 g
x 3 iv
Pip-Tazo 4 g x 3 iv ja
flukonatsoli aloitusannos
800 mg x 1, jatkoon
400-600 mg x 1 iv
Postoperatiivinen:
Meronem 2 g x 3 iv ja
Vancocin 1g x 2 iv
Zinacef 1,5 g x 3 iv ja
Ciproxin 400 mg x 2 iv tai
Tazocin 4 g x 3 iv
Pip-Tazo 4 g x 3 iv ja
Clindamycin 600-900 mg x 3 iv
Muuhun aloitettuun ab-
hoitoon liitetään
Vancomycin 1g x 2 iv sekä
flukonatsoli aloitusannos
800 mg x 1 iv, jatkoon 400-
600 mg x 1 iv
NEUTROPENIA Pip-Tazo 4 g x 3 iv ja
Avelox 400 mg x 1 iv sekä
Abelcet 3 - 5 mg/kg iv
Pip-Tazo 4 g x 3 iv tai Meronem 1g
x 3 iv ja Vancosin 1 g x 2 iv ja
Caspofungin aloitusannos 70 mg
x 1 iv, jatkoon 50 tai 70 mg x 1 iv
Pip-Tazo 4 g x 3 iv tai
Meronem 1g x 3 iv ja
Caspofungin aloitusannos
70 mg x 1 iv, jatkoon 50 tai
70 mg x 1 iv
HUOMIOI Ota U-Strpn-Ag
Pneumocystis jiroveci:
Sulfa-trimetopriimi 3 amp
x 4 iv
CMV-infektio: Cymevene
5 mg/kg x 2 iv
Bronkoskopia näytteet:
ota bakteeriviljelyt
Neutropenia tai im-
munosupressio: Bal /
Pneumocystis / CMVNhO
Arvioi vaikeassa sepsiksessä
Xigris- hoidon tarve
Fokuksen etsintä:
B-Vervi 2 ja 3 x 2, U2, imulima/
bronkoskopianäytteet
Leikkaus-/muut haavat
Kanyylit
Thx, vatsa -kuvantamiset
Liquor
Bakt. viljely/biopsia
ihomuutoksista
Ripuli: klostridiumnäyte
Koliitissa lisäksi:
Metronidatsoli 400 mg x
3 nml
Vaikeassa koliitissa:
Metronidatsoli 500 mg x
3 iv ja Vancocin 125
mg x 4 nml
Herpes enkefaliitti tai
epäily, lisää Zovirax 750 mg
x 3 iv
Liqvorista HSV- ja VZV-
NhO ja varaputket
Poissulje hydronefroosi ja
absessi: UÄ-tutkimus
Nekrotisoiva faskiitti:
aina laaja kirurginen revisio ja
näytteet. Diagnostiset
koeviillot. Tarkka seuranta ja
herkästi uusi revisio
Clostridium perfingens:
HBO harkinta,Tyks
A-Streptokokki: immuno-
globuliini
Yleensä kanyylisaneeraus
kärjet viljelyyn
Vaikeat oireet:
myös gram-neg lääke
esim. Pip-Tazo/Tienam
Caspofungiinin aloitusannos
70 mg x 1, jatkoon 50 tai 70 mg
x 1
MUUTA Tehohoidossa Pip-Tazo aloitusannos 4 g ja jatkoon infuusio 8 g/vrk
Jos potilas ESBL-kantaja, fokuksesta riippumatta septisessä infektiossa aina Tienam tai Meronem
Huomioi, että kinolonit alentavat kouristuskynnystä
CRP:n nousu voi liittyä infektion lisäksi mm. leikkauksen, trauman tai palovamman aiheuttamaan kudostuhoon
Intuboiduille potilaille aloitetaan klooriheksidiinipasta 10 ml x 4 poskien limakalvoille
Sentraalisten iv-kanyylien juureen laitetaan infektiota estävä klooriheksidiinikyllästetty suojatyyny
Tässä taulukossa olevat annokset ovat normaalin munuaisen- ja maksantoiminnan omaaville aikuispotilaille
Antibioottivalinnoissa on otettava huomioon myös mahdolliset allergiat sekä tiedossa olevat viljely- ja herkkyystulokset
Päivitetty 29.04.2010
Ahola R, Ylipalosaari P, Laurila J, Koskenkari J, Karhu J
Hyväksynyt: Ala-Kokko T
Antibioottihoidosta
Viiveetön tehoavan antibioottihoidon aloitus
Lujan et al CCM 2004: pneumokokkipneumonia & -bakteremia: ensimmäisen valitun antibiootin teho pneumokokkiin; mortaliteetti 14% vs. 36%
Kombinaatiohoito vähentää
kuolleisuutta pneumokokki
pneumoniassa + -bakteremiassa (Lujàn, 2006)
Kombinaatiohoito parantaa
septisessä sokissa olevien SCAP-
potilaiden ennustetta (Rodrigues et al
CCM 2007)
vähän randomoituja tutkimuksia
Albert et al: Clinical Critical Care
Antibioottihoito SCAP:ssa
Kefalosporiini + fluorokinoloni (moksifloksasiini) level I
Kefalosporiini + makrolidi (azitromysiini) level II
Pneumokokin lisääntynyt resistenssi β- laktaameille ja makrolideille
Katetaan yleisimmät taudinaiheuttajat
= Kolme yleisintä patogeeniä + atyyppiset + todennäköisimmät enterobakteerit
Kefuroksiimi 1.5g x 3 iv + moksifloksasiini 400 mgx 1 iv
Vai makrolidi sittenkin? (ICM 2010 vol. 36 no 4 Martin- Loeches et al)
Aikaikkuna?
Houc et al Arch Intern Med 2004
18 209 Medicare pts > 65 v: ab – hoidon aloitus 4 h sisällä sairaalaan joutumisesta vähensi sairaala- ja 30 vrkn mortaliteettia
Kumar et al CCM 2006
Blot et al CCM 2007
potilaan happeutumisen (SaO2/PaO2) arvioinnin viivästyminen eapkl:lla >1h pidensi viivettä ensimmäiseen ab-annokseen 6.13 h, viive > 3 h lisäsi kuoleman riskiä (RR 2.24)
antibioottihoito aloitettava ea-pkl:lla Kumar et al CCM 2006
Antibioottiohjeistuksen noudattaminen
vähentää kuolleisuutta (Bodi et al CID 2005)
lyhensi respiraattorihoidon kestoa (Shorr et al Chest 2006)
vähentää sairaalahoidon kestoa, kustannuksia
Hoidon kesto
7-10 vrk
Hoidon teho
Arvio hoidon tehosta 72 h ab-hoidon aloituksesta
Keuhkoinfektion progressio, ARF, septinen sokki
Valitulle hoidolle reagoimaton infektio/ potilaan vaste hoidolle
Lisätutkimukset: infektionäytteet, CT, BAL, pleurapunktio
Ab-hoidon tarkennus mb-vastausten mukaan
Stph.aureus, pseudomonas
Criteria for clinical
stability
Mandell L A et al. Clin Infect Dis. 2007;44:S27-S72
Riittääkö pelkkä asianmukainen ajoissa
aloitettu ab-hoito?
Rodrigues et al ICM 2009 vol 34 March
544 immunokompetenttia potilasta
212 bakteerietiologia tiedossa (38.9%)
pneumokokki 122 pt, ei pneumokokki 90 pt
adekvaatti ab hoito 116 (95.8%) vs. 68 (75.5%)
ICU mortaliteetti 20.7% pneumokokkiryhmässä ja 28% ei- pneumokokkiryhmässä huolimatta asianmukaisesta ab-hoidosta
monimuuttuja- analyysissä septinen sokki (HR 13.03), akuutti munuaisten vajaatoiminta (HR 4.79) ja APACHE II > 24 olivat itsenäisiä kuoleman riskitekijöitä
SCAP: n hoidosta
EGDT
SSC
NIV
Hypoksemisille (P/F-suhde > 150 mmHg /20 kPa), ei välitöntä intubaation tarvetta
COPD-potilaat
riittävän varhain aloitettu NIV vähentää intubaation tarvetta (Confalonieri,1999)
Todettu vähentävän mortaliteettia (Ferrer, 2003)
Jos happeutumis-/ ventilaatiohäiriö ei korjaannu 1-2h:ssa → intubaatio
ARDS- net: keuhkoja säästävä ventilaatiostrategia: 6 ml/kg
rekombinantti aktivoitu proteiini C (Xigris®) Anti-koagulantti, anti-inflammatori
PROWESS- study; alaryhmäanalyysi (CCM 2005)
SCAP+ septinen sokki: 28 vrk:n mortaliteetissa 28% rrr
Suurin kuolleisuusriskin alenema pneumokokin aiheuttamissa sepsiksissä
( rr 0.56; 95%CI, 0.35- 0.88)
Steroidi
Confalonieri (AJRCCM 2007); HC infuusio 10mg/h 7 vrk D8: P/F-suhde parani, CRP laski, keuhkoinfiltraatit
vähentyneet, septinen sokki väistynyt, sairaalahoidon kesto ja mortaliteetti väheni
Snijders AJRCCM 5/2010 (Prednisolon 40 mg po 7d)
Meta-analyysit, Cochrane review ei selvää näyttöä hyödystä, joskaan ei merkittävää
haittaakaan (astma + copd- potilaat)
Septisille sokkipotilaille
Hoitovasteesta
Chest 2008 Aliberti et al
500 pt, clinical failure 67 pt:lla (13%)
vaikea sepsis 33%, AMI 28%, progredioiva pneumonia 19%
ensimmäisen 72h aikana
HAP 43%
sairaalaan tulohetkellä huonoa hoitovastetta ennustivat mm. ikä, CHF, hypotensio, trombosytopenia, kaasujenvaihtohäiriö
CID 2008 Ramirez et al
550 pt, CAP+ AMI 15%:lla sairaalaan tullessa, 20% CAP-potilaista sai AMI:n vo:lla
Pneumonia ja AKI
Murugan Kidney Int 2010
1836 CAP/SCAP- potilasta
AKI 613 pt:lle (33,4%)
Non-severe CAP: AKI 16-25%
Merkittävä kuolleisuutta lisäävä
riskitekijä (HM: 11 vs.1.3%, 90 vrk 24
vs. 9.8% ja 1 v 36.3 vs. 20.1%)
Kuolleisuusriski suurentunut (HR 1.29)
myös niillä AKI:n kehittäneillä, jotka
vuodeosastohoidossa
Akram Chest 2010
AKI 18%:lla CAP potilaista sairaalaan
tullessa
CAP potilas + AKI tullessa: suurempi 30
vrk mortaliteetti, ventilaattori hoidon
tarve, inotropian tarve ja
munuaiskorvaushoidon tarve,
korkeampi RIFLE luokka lisäsi riskiä
Murugan Kidney Int 2010
Ennusteesta
Sairaalahoitoon joutuvien
keuhkokuumepotilaiden 30 vrk:n
mortaliteetti 5.7-14%
Tehohoitoon joutuvien potilaiden
mortaliteetti 21-58%
Tehohoitoon joutuvien CAP
potilaiden mortaliteetti (90vrk)
nelinkertainen vuodeosastolla
hoidettuihin verrattuna (Agnus,
2002)
Ensimmäisten vrk:ien aikana
menehtyminen fulminanttiin sokkiin
Myöhemmin (~ vko) hengitysvajaus
(ARDS), munuaisfailure,
kardiovaskulaariset komplikaatiotWaterer&Wunderink: ARJCCM 2011
Ennusteesta
Kuolleisuusriski suurentunut sairaalasta kotiutumisen jälkeenkin Ad 2 v
Kaplan et al: 1 v mortaliteetti 2.5 kertainen verrattuna ikä- ja sukupuolivakioituihin verrokkeihin
Perussairaudet, tehohoidon ” komplikaatiot”: BMI:n lasku, lihasheikkous, alttius uudelle infektiolle, AKI
Yende et al AJRCCM 2008 1895 SCAP- potilasta, 1977 potilasta (77.5%) kotiutui,1512
(87%) kotiutusvaiheessa vitaalitoiminnot vakaat
IL- 6, IL-10 pitoisuuksien seuranta
korkea IL- 6 – pitoisuus kotiutusvaiheessa riski kuolla kardiovaskulaaritapahtumaan, infektioon, munuaisfailureen, syöpään suurentunut 1 vuoden ajan
monilla potilaista, joilla sairaalasta kotiutusvaiheessa kliiniset parametrit ovat normaalistuneet jatkuu subkliininen inflammaatio lisää kuolemanriskiä
Potilaat joilla perussairauksia:
lisääntynyttä mortaliteettiriskiä ennusti
korkea ikä, AVH, sydänsairaus, akuutti sekavuus,
hkr <0,35
Ei perussairauksia
Summa summarum
Keuhkokuume edelleen vakava sairaus ja
merkittävä kuolleisuuden aiheuttaja
Elinkomplikaatiot
Asianmukainen tehoava ajoissa aloitettu
antibioottihoito yksi hoidon kulmakivistä
Tavoitteena riskipotilaiden ja kehittyvien
elinsysteemihäiriöiden varhainen
tunnistaminen ja tehokkaan hoidon
aloittaminen
Pneumokokki ja influenssa rokotteiden
merkitys kuolleisuuden vähentämisessä ?
Uudet biomarkkerit riskipotilaiden arviossa?
Lukemista
Am J Respir Crit Care Med: vol 171.pp. 388-416,2005 :Guidelines for the Management of Adults with Hospital-acquired,Ventilatior-associated and Health –care associated Pneumonia
Clin Infec Dis:vol 44.(suppl 2),2007: Infectious Diseases Society of America/ American Thoracic Society Consensus Guidelines on the Management of Community-Acquired Pneumonia in Adults
Crit Care 2008,12 (suppl6):S2. Demograpichs, guidelines and clinical experience in severe-community aquired pneumonia