valtionosuusjärjestelmän uudistaminen
DESCRIPTION
Arno Miettinen, Valtiovarainministeriö CHESS–seminaari: Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus ja tuotanto – Miten valtionosuudet kohdennetaan kunnille? Helsinki, 14.11.2013TRANSCRIPT
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen
Chess14.11.2013
Selvitysmies Arno Miettinen Valtiovarainministeriö
Valtionosuusjärjestämisen uudistamiseen liittyviä selvityksiä ja esityksiä: 1989 Vn Selvitysmies Teemu Hiltusen ehdotus valtionapujärjestelmän uudistamisesta 1993 Siirtyminen laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään 1995 SM Kuntien valtionosuustoimikunnan 1995 mietintö 1995 SM Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, tutkijaseminaari 1996 SM Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen vaikutuksia, kysely 1996 SM Valtionapujärjestelmien taloudellisten vaikutusten arviointi 1996 SM Selvitysmies Heikki Koski: Valtion ja kuntien tehtäväjako ja vos-järjestelmä 1996 Julkisen hallinnon tasaavat järjestelmät 1999 SM Kuntien tulorakenteen kehittämisvaihtoehtoja 1999 SM Selvitys uudistetun valtionosuusjärjestelmän toimivuudesta ja
tarkoituksenmukaisuudesta 2001 SM Selvitysmies Jukka Pekkarinen: Kuntien peruspalvelujen rahoitus 2002 Muistio VOS-periaate-työryhmä 2003 SM Arviointia ja laskelmia kuntien rahoitusjärjestelmän kehittämiseksi 2004 SM Esitys kuntien rahoitus ja valtionosuusperusteiden tarkistamiseksi 2006 SM Kuntien rahoitusjärjestelmän arviointi, työryhmäraportti 2007 SM Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, väliraportti 2008 VATT Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä: Vaihtoehtoja uudistuksen
toteuttamiseksi 2009 Hallituksen esitys valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON SEKÄ KUNTIEN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUSPROSENTTI VUOSINA 1993-2014
(vuodesta 2010 lähtien kuntien peruspalvelujen valtionosuus)
0,00
5,00
10,00
15,00
20,00
25,00
30,00
35,00
40,00
45,00
1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään
Taulukko 1. Väestötekijöiden vaikutus peruspalveluiden kysyntään (Indeksi 2012 = 100)
Kuntasektorin käyttökustannukset
vuonna 2011
milj. euroa 2012 2017 2020 2030 2012–2020 2020–2030Koulutuspalvelut 9653 100 101 102 104 0,2 0,2Lasten päivähoito ja esiopetus
2567 100 102 103 102 0,3 0
perusopetus 4488 100 103 105 109 0,7 0,3lukiokoulutus 651 100 91 91 98 -1,2 0,7ammatillinen koulutus 1522 100 97 96 99 -0,5 0,3
ammattikorkeakoulut 425 100 100 97 97 -0,4 0Terveyspalvelut 10124 100 107 111 126 1,3 1,3erikoissairaanhoito 6110 100 106 109 120 1,1 0,9perusterveydenhuolto 4014 100 108 114 136 1,6 1,8
Sosiaalipalvelut (alla olevat) 2743 100 115 125 174 2,9 3,3
vanhainkodit 947 100 116 128 180 3,1 3,5kotipalvelut 794 100 114 123 166 2,6 3,1palveluasuminen (arvio) 1002 100 115 125 173 2,8 3,3
Yllä mainitut peruspalvelut yhteensä
22520 100 105 109 122 1,1 1,2
Muutokset keskimäärin vuodessa,
%
Lähde: STM
Terv
eyde
nhuo
lto
Sosi
aalih
uolto
Esi-
ja p
erus
opet
us
Kirj
asto
t
Taite
en p
erus
opet
us
Ylei
nen
kultt
uurit
oim
i
Ylei
nen
osa
Erity
isen
har
van
asu-
tuks
en y
m. l
isäo
sat
YHTE
ENSÄ
VÄESTÖMÄÄRIIN LIITTYVÄT KRITEERIT
ikäryhmittäiset kriteeritkoko väestö X X X X X X X X 80-6-vuotiaat X X 26-15-vuotiaat X 113-15-vuotiaat X 17-64-vuotiaat X X 265-74-vuotiaat X X 275-84-vuotiaat X X 2yli 85-vuotiaat X X 2
kieliryhmittäiset kriteeritruotsinkieliset 6-15-vuotiaat X 1vieraskieliset 6-15-vuotiaat X 1saamekielisen väestön määrä X 1
muut väestömääriin liittyvät kriteerittaajama-asukkaiden määrä X 1saaristo-osien asukasmäärä X 1asukasmäärän muutos 3 vuotena X 1
HARVAAN ASUTUKSEEN LIITTYVÄT KRITEERIT
asukastiheys X X X X 4syrjäisyys X X X 3
MUUT KRITEERIT
statusmuuttujatsaaristoisuus X X X X X 5kaksikielisyys X X 2saamelaisten kotiseutualueen kunta X X 2
Kerroinmuuttujatsairastavuus X 1työttömyys X X 2lastensuojelu X 1vammaisuus X 1
YHTEENSÄ 9 12 8 2 1 1 9 5 47
Nykyjärjestelmän kriteerit
Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alussa Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) vahvisti 3.5.2013 Valtionosuusuudistus 2015 -hankkeen pääperiaatteet jatkotyön pohjaksi.
Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden rahoitus koko maassa. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on osa hallituksen kuntauudistusta.
Nykyistä valtionosuusjärjestelmää on syystäkin pidetty monimutkaisena ja vanhentuneena. Valtionosuusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään vähentämällä merkittävästi laskentakriteerejä ja poistamalla kriteerien päällekkäisyyksiä. Nykyjärjestelmässä kriteereitä on lähes 50 ja osa niistä on päällekkäisiä.
Määräytymisperusteiden laskentaperiaate selkiytyy; yleisperiaatteena on asukasluku * hinta * kerroin. Väestön ikärakenne ja sairastavuus ovat edelleen valtionosuuksien perusteena.
Valtionosuudet perustuvat jatkossakin merkittävästi kunnan väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Kriteerien sisältöjä kuitenkin uudistetaan ja päivitetään.
Halke 3.5.2013: Vos uudistuu 2015….
Uusi valtionosuusjärjestelmä on pääosin kuntaliitosneutraali. Nykyisessä järjestelmässä olevat määräytymisperusteiden porrastukset poistetaan, mikä osaltaan vähentää kuntaliitosten esteitä.
Järjestelmän kannustavuutta lisätään siirtämällä painopistettä kustannusten
tasauksesta tulojen tasaukseen. Lisäksi verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen kannustavuutta lisätään (verotulojen kasvu hyödyttää jatkossa myös tasausrajan alapuolella olevia kuntia).
Kustannustenjaon tarkistus valtion ja kuntien välillä säilyy. Tavoitteena on siirtyä kustannustenjaon tarkistuksessa nykyistä tiheämpään tarkistusajanjaksoon (esim. vuosittain). Nykyisin tarkistus tehdään neljän vuoden välein.
Uusi järjestelmä otetaan käyttöön 2015. Kuntien välisten muutosten lieventämiseksi varaudutaan siirtymäaikaan.
Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaukset 30.10.2013
Talouspoliittinen ministerivaliokunta jätti ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta koskevan ehdotuksen pöydälle odottamaan uutta käsittelyä ja puolsi seuraavaa linjausta:
1. Valtionosuusjärjestelmän selkeyden ja hallittavuuden vuoksi siirretään seuraavat valtionavustukset kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin:
- valtionavustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (OKM) ja - valtionosuus ja –avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (OKM). 2. Voimalaitoksista yhteiskunnalle aiheutuvat vaikutukset koskevat laajempaa
kuntajoukkoa kuin pelkästään voimalaitoksen sijaintikuntaa. Sen vuoksi ei ole perusteltua, että pelkästään voimalaitoksen sijaintikunta hyötyy laitoksesta korkeina kiinteistöverotuloina. Valtiovarainministeriön vero-osasto sekä kunta- ja aluehallinto-osasto valmistelevat yhteistyössä esityksen tavasta, jolla voimalaitoksista saatava kiinteistövero huomioitaisiin verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa.
3. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsittelee tarkemmin peruspalvelujen valtionosuuden yksityiskohtaiset laskentaperusteet ja päättää valmistelun jatkotoimenpiteistä selvitysmiehen alustavan ehdotuksen ja ministerityöryhmän tekemien linjausten pohjalta.
pp.kk.vvvv 10 Osasto
Nykyinen järjestelmä – laskennalliset kustannukset
pp.kk.vvvv 11 Osasto
35,5 %
33,0 %
13,7 %
9,6 %
0,64 %
1,29 % 1,08 % 0,38 %
0,00 %
0,37 %
0,00 %
0,81 %1,65 %
0,21 %0,01 %0,11 % 0,17
%1,37 %
0,01 % 0,08 %
0,03 %
Laskennalliset kustannukset (yht. 24,4 mrd. €)
Sosiaaluhuolto, ikärakenne
Terv.huolto, ikärakenne
Esi- ja perusopetus, ikärakenne
Sairastavuus (sote)
Työttömien määrä (sos.)
Työttömien osuus (sos.)
Lastensuojelu (sos.)
Vammaisuus (sos.)
Päivähoitokerroin (sos.)
Syrjäisyys (sote)
Saaristo (sote)
Asukastiheys (eop)
13-15-vuotiaat (eop)
Kaksikielisyys (eop)
Saaristo (eop)
Ruotsinkielisyys (eop)
Vieraskielisyys (eop)
Kirjastot, as.määrä
Kirjastot, as.tiheys ja saaristo
Yleinen kulttuuritoimi (as.määrä)
Taiteen perusopetus (as.määrä)
Sosiaalihuollon ikärakenne
Terveydenhuollon ikärakenne
Esi- ja perusopetuksen ikärakenne
Sairastavuus
Ikärakenne yht. 82,3 %
Uusi järjestelmä – laskennalliset kustannukset
pp.kk.vvvv 12 Osasto
Ikärakenne; yksi ryhmitys (ei enää tehtäväkohtaisia ryhmityksiä) > hinnat/painot THL:n ja VATT:n selvityksistä
Sairastavuus; pohjana yleiset kansantaudit/sairausluokitukset KELA:n tilastoista (perustuen THL:n selvitykseen)
Työttömyysaste Vieraskielisyys; koko väestön perusteella (nyk. vain 6-15-v.) Asukastiheys Kaksikielisyys Saaristoisuus ja Koulutustausta (ei-tutkinnon suorittaneiden 30-54 v. osuus
vastaavasta ikäluokasta)
Nykyinen järjestelmä – lisäosat ja yleinen
pp.kk.vvvv 13 Osasto
177 575
11 003
36 077
38 464
5 6311 854
4 930 26 657
3 467
Yleinen osa ja lisäosat (yht. 305,7 milj. €)
Asukasmäärä
Saaristo (saaristo- ja -osakunnille)
Syrjäisyys
Taajamarakenne
Kielikorotus
As.määrän muutos
Saaristokunnan lisäosa
Erityisen harva asutus
Saamelaisten kotiseutualue
Asukasmäärä
Miljoonaa euroa
Taajamarakenne
Syrjäisyys
Erityisen harva asutus
Uusi järjestelmä – lisäosat (sis. yleinen)
pp.kk.vvvv 14 Osasto
Lisäosat eivät kuulu peruspalvelujen laskennallisiin kustannuksiin > ei omarahoitusosuutta
Syrjäisyys; TK:n syrjäisyysluku kuten nykyisin (huom! ei kuitenkaan porrastuksia)
Työpaikkaomavaraisuus; korvaa nykyisen taajamarakennelisän
Saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisä
Nykyinen järjestelmä - perusrakenne
pp.kk.vvvv 15 Osasto
87,4 %
3,5 %9,7 %
-0,6 %0,01 %
Nykyjärjestelmä v. 2013
Laskennalliset valtionosuudet
Yleinen osa & lisäosat
Vähennykset ja lisäykset
Verotuloihin perustuva tasaus
Järj. muutos
Uusi järjestelmä – perusrakenne Laskennallisista valtionosuuksista siirretään n. 8,2 % tulojen tasaukseen
pp.kk.vvvv 16 Osasto
79,2 %
3,5 %
9,7 %
7,6 %
0,01 %
Uusi malli
Laskennalliset valtionosuudet
Lisäosat
Vähennykset ja lisäykset
Verotuloihin perustuva tasaus
Järj. muutos
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus - Nykyjärjestelmä
pp.kk.vvvv 17 Osasto
1 600
1 800
2 000
2 200
2 400
2 600
2 800
3 000
3 200
3 400
3 600
3 800
4 000
4 200
4 400
4 600
4 800
5 000
5 200
5 400
5 600
5 800
6 000
6 200
6 400
6 600
6 800 1 9 17 25 33 41 49 57 65 73 81 89 97 105
113
121
129
137
145
153
161
169
177
185
193
201
209
217
225
233
241
249
257
265
273
281
289
297
Laskennallinen verotulo
Tasausraja
Keskim. Lask. verotulo
Tasattu verotulo
* 61 kuntaa yli tasausrajan (tasausvähennys)* Tasattu verotulo maks. 5 330 €/as ja min. 3 074 €/as* Tasausraja 3 074 €/as
Tasauslisä 100 % (ei verokasvuhyötyä)
Tasausvähennys kiinteä 37 % (verokasvuhyöty 63 %)
Tasausvähennysalkaa
Verotuloihin perustuvavaltionosuuksien tasaus;Nykytilanne v. 2013
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus - Uusi järjestelmä (ml. voimalaitosten kiinteistövero)
pp.kk.vvvv 18 Osasto
1 600 1 800 2 000 2 200 2 400 2 600 2 800 3 000 3 200 3 400 3 600 3 800 4 000 4 200 4 400 4 600 4 800 5 000 5 200 5 400 5 600 5 800 6 000 6 200 6 400 6 600 6 800
1 9 17 25 33 41 49 57 65 73 81 89 97 105
113
121
129
137
145
153
161
169
177
185
193
201
209
217
225
233
241
249
257
265
273
281
289
297
Lask.verotulo
Tasausraja
Keskim. lask. verotulo
Tasattu verotulo
*29 kuntaa yli tasausrajan (tasausvähennys)*Tasattu verotulo maks. 5 396 €/as ja min. 3 047 €/as* Tasausraja 3 351 €/as
Tasauslisä 80 % (20 % verokasvuhyöty)
Tasausvähennys liukuva 30 % + luonn. log. (verokasvuhyöty 70 % miinus liukuma)
Tasausvähennysalkaa
Verotuloihin perustuvavaltionosuuksien tasaus;UUSI malli, v. 2013
Uudistuksen aikataulu
pp.kk.vvvv 19 Osasto
VALMISTELUVAIHE AIKATAULU
Laskelmien julkistus Marraskuu 2013 Selvityshenkilön lopullinen esitys ja HE luonnos
Joulukuu 2013
HE luonnos lausuntokierrokselle Tammi – maaliskuu 2014 Hallituksen esitys, eduskuntakäsittely Huhti – kesäkuu 2014 Uusi valtionosuuslaki voimaan 1.1.2015
Kaksi vaihtoehtoista toteutustapaa Vaihtoehto1: THL:n ja VATT:n alkuperäisten
selvitysten mukainen malli (muut kriteerit samat kuin vaihtoehdossa 2)
Vaihtoehto 2: muokattu THL:n selvityksen mukaisia kustannuspainoja ikärakenteen ja sairastavuuden välillä (kuitenkin selvästi THL:n selvityksen suuntaisesti) sekä VATT:n kustannuspainot alkuperäiset
pp.kk.vvvv 20 Osasto
Tuloksista
Yleistä: Suurimmat muutokset nykyiseen aiheutuvat ikärakenteen ja sairastavuuden painojen muutoksista > muutokset korostuvat vaihtoehdossa 1
Muutoksia aiheutuu myös mm. määräytymistekijöiden porrastusten poistamisesta (nykyisin porrastuksia)
pp.kk.vvvv 21 Osasto