vanhustenhoidon nykytila 2013

VANHUSTENHOIDON NYKYTILA – TILANNE VUONNA 2013

THL:n raportin pohjalta Harriet Finne-Soveri & Anja Noro

13.6.2014 Vanhustenhoidon nykytila ‒ tilanne vuonna 2013 │ Harriet Finne-Soveri & Anja Noro 1

Nyt ensimmäistä kertaa:

• On selvitetty näin kattavasti vanhustenhuollon tilaa Suomessa.

• Tiedetään koko maan tasolla, millaisia toimintayksikköjä on koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa.

• On koottu tiedot sekä yksityisistä että julkisista palveluntuottajista.

• Tiedot ovat julkisesti käytettävissä.

• Lähde: Noro A & Alastalo H. Vanhuspalvelulain 980/2012 toimeenpanon seuranta. Tilanne ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa vuonna 2013. THL Raportti 13/2014.


Diasarjan sisältö


• Seuraavissa dioissa esitellään raportin keskeisimmät havainnot ja esitetään näkemyksiä tarvittavista toimintamalleista.

• Tarkastelussa ovat:

• Talous ja voimavarat

• Laitoshoidon purkaminen ja voimavarojen kohdentaminen

• Asiakasnäkökulma

• Päätöksenteon haasteet


TALOUS JA VOIMAVARAT

Yli 75-vuotiaiden sosiaali- ja terveysmenoista vanhustenhuoltoon menee tavalla tai toisella noin puolet.

Kyse on valtavista rahamääristä


VERTAA:

Suomen

budjettivaje

vuonna 2014

Kokonais-

menot

Erikois-

sairaanhoito

Laitoshoito

(terveyskeskus

ja vanhainkoti)

Tehostettu

palveluasuminen

ja muistisairaiden

asuminen

Kotihoito ja

omaishoito Perusterveyden-

huolto ja muut

asumispalvelut

5,7 Mrd€

6,7 Mrd€

23 % (1,3 Mrd€)

31 % (1,77 Mrd€) 20 %

(1,14 Mrd€)

6 % (0,35 Mrd€)

20 % (1,14 Mrd€)

Voimavarat ovat kohdentuneet väärin


Nyt asiakkaiden on sopeuduttava palveluihin eikä palveluita sopeuteta asiakkaiden tarpeisiin asiakkaille.

1/5 Kotihoidon asiakkaista kykenee

asioimaan avovastaanotoilla.

Tehostetun palveluasumisen

asiakkaista kykenisi asumaan kotona.

Terveyskeskuksen pitkäaikais-

asukkaat voidaan hoitaa vanhain-

kodeissa tai palvelutaloissa.

1/3

5/5

Tarvitaan kolmenlaisia korjaustoimenpiteitä


1. Kotiin annettavia palveluja tehtävä monipuolisemmaksi.

2. Kehitettävä hallinnonalat ylittäviä joustavia palveluita.

3. Henkilöstövoimavaroja kohdennettava:

• sinne missä on tarve,

• silloin kun on tarve ja

• sellaisena kuin on tarve.

Erityisenä haasteena muistisairaat


• Koko yhteiskunnan haasteena on yhä useamman muistisairaan kotona asuminen.

• Kotihoitoa painottavat toimenpiteet tarkoittavat hoitamista, auttamista ja kuntouttamista kotona.

• Muistisairaus on diagnoosina:

Terveys-

keskuksen

pitkäaikais-

asiakkaista

56 %

Kotihoidon asiakkaista

38 % Kotihoidon asiakkaista vain

15 %:lla on keskivaikea tai

vaikea muistisairaus

Tehostetun

palvelu-

asumisen

asiakkaista

68 %


LAITOSHOIDON PURKAMINEN JA VOIMAVAROJEN KOHDENTAMINEN

Laitoshoidon purkua tulee jatkaa


• Ollut käynnissä jo pitkään.

• Ikävakioitu palvelujen käyttö vuodesta 2001:

– Kotihoito, tukipalvelut, vanhainkoti ja terveyskeskushoito ovat vähentyneet.

– Omaishoidon tuen asiakkaiden ja tehostetun palveluasumisen osuudet lisääntyneet.

– Palvelujen käyttö on siirtynyt vanhimmille ikäryhmille, etenkin naisille.

• Kuntouttavasta ja lyhytaikaisesta toiminnasta tarvitaan lisää tietoa.

Enemmän joustoa palveluihin ja hallintoon


• Palveluvalikoima on monipuolistunut:

– Perinteiset vuodeosastot alkavat olla historiaa.

– Monissa paikoissa tarjotaan uudenlaista ja monimuotoista hoitoa, esimerkiksi lyhyt- ja osavuorokautista hoitoa kuntoutuksen, kotiutuksen tai omaisen levon takia.

– Tehostettu palveluasuminen sisältää välimuotoisia palveluja, koska erilaisilla asiakkailla on erilaista avun tarvetta eri aikoina.

• Hallinnon ja valvonnan on muututtava vastaamaan asiakasta paremmin palvelevaa uudenlaista toimintatapaa.

Tarvitaan jatkuvaa palvelutarpeen arviointia


• Palvelutarpeen arvioinnin on oltava järjestelmällistä, laaja-alaista ja toistuvaa, koska asiakkaiden vointi ja tarpeet vaihtelevat.

• Toimintakyvyn mittaaminen:

– 6 % kunnista ei ollut käytössä mitään toimintakyvyn mittaria.

– Joka kolmannessa toimintayksikössä toimintakykyä arvioidaan monipuolisesti.

• On myös tarkkaan arvioitava, tarvitseeko asiakas todella pitkäaikaista ja pysyvää hoitoa vai kohdennettua ja toistuvaa hoitoa ja palvelua?

• Asiakkaalla pitää olla mahdollisuus toipua ja palata itsenäiseen elämään tai kevyempään palveluun joustavasti.

Ehdoton ei seiniin sidotuille mitoituksille


• Henkilöstövoimavarat on sidottava asiakkaiden hoidon ja palvelun tarpeisiin.

• Niukkoja henkilöstövoimavaroja ei pidä sitoa laitoshoitoon.

• Asiakkaiden palvelutarve selittää enemmän hoidon laatua kuin henkilöstömitoitukset.

• Yksityiset ja julkiset toimintayksiköt ovat melko samankaltaisia ammatillisen hoidon laadun vertailussa.

Henkilöstömitoitus

Hoidon tarve

Kotihoidossa tukea tarvitsevat myös läheisauttajat


• Eniten hoitoa ja apua tarvitsevilla on monta ammattiauttajaa, mutta pääasiallinen avunlähde on puoliso.

• Arkielämässä muillekin toimijoille kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille on tarvetta koska puolisoista 60 % on kuormittuneita.

Eniten apua tarvitsevien

avun lähteet tunteina

viikossa.

h/viikko 0 10 20 30 40 50 60 70 80

Sairaanhoitaja

Kotiapu

Lähihoitaja

Muu sukulainen

Virallinen apu, yhteensä

Lapsi

Muu kuin sukulainen

Puoliso

Läheisapu, yhteensä


ASIAKASNÄKÖKULMA

9/10 Asiakkaat ja tarpeet muuttuvat


• Yhdeksän kymmenestä 63-vuotiaasta on toimintakykyinen ja aktiivinen.

• Terveet ja toimintakykyiset vuodet lisääntyvät.

• Eläkeikäisten määrä lisääntyy auttajina, aktiivisina ja osallistuvina kansalaisina.

Asiakkaat ja tarpeet muuttuvat


• Ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä edistäviä palveluita nuorille eläkeläisille.

• Eläkkeelle jääneiden voimavarat vertaistukemaan omais- ja läheishoitoa.

• Palveluita suunniteltaessa ja räätälöitäessä asiakkaiden iän ja sukupuolen huomioon ottaminen tärkeää.

63 75 85

Eläkeikä alkaa

Miesten palveluntarve

Naisten palveluntarve

Itsemääräämisoikeus arjessa on lapsen kengissä


• Noin yksi viidestä ympärivuorokautisten palvelujen asiakkaasta pystyy johdonmukaisesti ilmaisemaan mielipiteensä hoidon ja palvelujen laadusta, kotihoidossa useampi.

• Kotihoidossa lähes puolet ja muualla alle neljäsosa osallistui oman palvelutarpeensa arviointiin.

• Useampi kuin joka neljäs ympärivuorokautisen hoidon asukas ei saa päättää mitä pukee yllensä, milloin syö eikä milloin pääsee suihkuun.

• Kaikki osapuolet arvioivat asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutuvan parhaiten kotona.

• Kaikki osapuolet arvioivat asiakkaan kokevan olonsa yhtä turvalliseksi kaikissa asumismuodoissa.


PÄÄTÖKSENTEON HAASTEET

Koko päätöksentekoketju käyttöön


Asiakaslähtöinen toteutus,

esim. palvelutarpeen ohjaus,

palvelusuunnitelmat ja päätökset.

Päättää toteutuksen prosesseista,

esim. miten päätökset

toimeenpannaan.

Strateginen johto Vanhuspalvelulain edellyttämien

kuntasuunnitelmien mukaisesti päättää

palvelurakenteen uudistamisesta ja luo

edellytykset operatiivisille päätöksille.

Operatiivinen johto

Käytännön työ

Lain

sääd

än

tö ja

valv

on

ta

Vanhuspalvelulain toimeenpanon seuranta jatkuu


• Kyselyt toteutetaan 15.9‒1.10.2014

– Kuntakysely

– Ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt: henkilöstön työajan seuranta (15.9‒21.9.2014)

– Kotihoidon toimintayksiköt: henkilöstön työajan seuranta (15.9‒21.9.2014)

• Tulokset julkistetaan marraskuussa: www.thl.fi/vanhuspalvelulainseuranta

• THL ja Valvira toteuttavat seurannan sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta.

http://www.thl.fi/vanhuspalvelulainseuranta

Lisätiedot


• Noro Anja & Alastalo Hanna (toim.).2014. Vanhuspalvelulain 980/2012 toimeenpanon seuranta. Tilanne ennen lain voimaantuloa vuonna 2013. THL:n raportti 13/2014. Helsinki.

• Vanhuspalvelulain toimeenpanon seuranta (www.thl.fi)

Anja Noro

Tutkimusprofessori

anja.noro(at)thl.fi

Harriet

Finne-Soveri

Tutkimusprofessori

harriet.finne-soveri(at)thl.fi

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-169-3



http://www.thl.fi/fi/aiheet/tietopaketit/vanhuspalvelulain-toimeenpanon-seuranta

http://www.thl.fi/

vanhustenhoidon nykytila 2013

Health & Medicine