1/2011

Raision torilla 9.4.

tavattavissaVasemmiston ehdokkaita

klo 11.00-13.00

Soppatykki ja kahvitarjoilu

Tervetuloa!

Varsinais-Suomen Vasemmiston

Vaalijuhla

Lauantaina 2.4. klo 19.00-24.00Panimoravintola Koulu, Turku

Mukana mm. Jussi RaittinenValtteri Lipasti

Petri Rajalaeduskuntavaaliehdokkaat

Sivu 2 Paavo Arhinmäki

PARANNAMME PERUSTURVAA

Sivu 4

Jyrki Yrttiaho vaatii ministeriöltä ja kil-pailuvirastolta toimia

Sivu 6Annika Lapintie

Suurituloiset maksavat veroja aina vaan vähemmän

2 VAALIEXTRA huhtikuu 2011

Vasen-Raisio on Raision Vasemmistoliiton julkaisema säännöllisesti ilmestyvä kaikkiin raisiolaisiin talouksiin jaettava tiedotelehti.

Raision Vasemmistoliiton kunnallisjärjestö ryLumparlankatu 1821200 RaisioPuh. 02-438 7662raisio@vs-vas.fi

JulkaisijaRaision Vasemmistoliitto

Vaaliextran päätoimittajaKiira Lasarov

TaittoNikke Wikström

PainopaikkaWest PointRauma

VAALIEXTRA 2011

PARANNAMME PERUSTURVAATuloerot ovat kasvaneet räjähdys-mäisesti viimeisen 15 vuoden aika-na. Olemme palanneet tuloeroissa aikaan ennen syntymääni, 1970-lu-vun alun tasolle. Koska Vasemmis-to puolustaa suomalaista ja poh-joismaista hyvinvointivaltiota, toi-mimme tuloerojen kaventamiseksi.

Tuloerojen kasvuun on kaksi keskeistä syytä: suurituloisia suo-siva veropolitiikka ja surkean al-hainen perusturvan taso. Verotus suosii pääomatuloilla eläviä ja ve-ronalennukset ovat hyödyttäneet ennen muuta suurituloisia. Nyt tarvitaan oikeudenmukainen ve-rouudistus.

Verotuloja pitää kerätä lisää, jot-ta voimme parantaa julkisia palve-luja sekä nostaa perusturvaa. Siksi pääoma- ja osinkotulojen verotus on muutettava progressiiviseksi. Suurituloisten verotusta voi nostaa maltillisesti. Samaan aikaan kaik-kein pienituloisimpien verotusta pitää keventää.

Lisää verotuloja keräämällä voimme huolehtia siitä, että päi-väkotien ryhmäkoot ja peruskou-lujen luokkakoot ovat kohtuullisia. Terveyskeskukseen pitää päästä jonottamatta ja lääkärin vastaan-otolle kohtuullisessa ajassa. Van-husten palveluihin tarvitaan lisää henkilökuntaa, jotta voimme tur-vata inhimillisen hoidon ja hoivan.

Vastikään julkistettiin lakisäätei-nen selvitys perusturvan riittävyy-destä. Se oli karua luettavaa. Tutki-joiden viesti oli selvä. Perusturvan taso on jäänyt niin pahasti jälkeen ansiotulojen kehityksestä, että pe-rusturvalla ei tule enää toimeen.

Perusturva on jäänyt viimeisen 15 vuoden aikana jälkeen noin 30 prosenttia tulojen kehityksestä. Jotta perusturvan taso olisi reaali-sesti sama kuin vuonna 1994, pitää sen olla 750 euroa kuukaudessa. Tämä on Vasemmiston vaatimus. Pienimmillä eläkkeillä, työttömyys-korvauksilla, opintotuella ja erilai-silla sairaus- ja vanhempainpäivä-

rahoilla eläville pitää turvata edes kohtuullinen toimeentulo.

Oikeudenmukainen veropoli-tiikka, paremmat palvelut ja kun-nollinen perusturva ovat mahdol-lisia. Tämä vaatii politiikan suun-

nanmuutosta. Vasemmisto tarjoaa vaihtoehdon nykypolitiikalle. Siksi äänesi on tärkeä, anna sen kuulua!

Paavo ArhinmäkiVasemmistoliiton puheenjohtaja

ÄÄNESTÄ!

POLIITTINEN KIELI ELÄÄ AJASSALeskenlehtiä odotellessa, varma keväänmerkki on huhti-vaalit. Työn ja taistelun tuloksia mitataan 17.4. kun edus-kuntaan valitaan 200 uutta edustajaa. Demokratian henges-sä kaikkien kukkien annetaan kukkia mutta lopullinen val-lan värikirjo varmistuu vasta hallituksen kokoonpanossa.

Vuoden 2011 vaalit siirrettiin maaliskuulta huhtikuulle käytän-nön syistä; ehdokkaiden on lämpimämpi kampanjoida ja ää-nestäjät tarkenevat paremmin soppajonossa. Hyvä näin. Vaali-teltalla haluaa pitää ajatukset kirkkaina ja varpaat lämpiminä.

Näissäkin vaaleissa on kritisoitu puolueiden erottuvan hei-kosti toisistaan. Muiden puolueiden vanhoista iskulauseista ja tunnuksista on tullut ideologialeikittelyä, jolla haastetaan uudet äänestäjät pelikentälle. Pelkän paidan värin perus-teella ei joukkuetta kannata valita vaan pelisäännöt on hy-vä tietää etukäteen. Oikeiston ja vasemmiston erot ovat ole-massa, eikä niitä tarvitse edes etsiä pintaa syvemmältä.

Suomessa, EU-laskettuna, on vähävaraisia 900 000. Suo-messa hyvinvointivaltiossa. Tämän termin käyttäminen on lähivuosina vähentynyt ja syyn ymmärtää. Hyvinvointia ei ole meillä pystytty turvaamaan kaikille, eikä tämän totea-minen ole taaksepäin tuijottelua. Vasemmistoliiton ajamat vaaliteemat ovat ajankohtaisempia kuin koskaan ennen.

Puolueiden erot näkyvät parhaiten verolinjauksissa. Oikeisto ja keskusta liputtavat tasaveron ja arvonlisäveron korottami-sen puolesta. Vasemmisto liputtaa progressiviisen verotuk-sen puolesta, jossa kaikkia tuloja verotetaan tasavertaisesti, myös pääomatuloja. Kohtuuton arvonlisäveron korottaminen nostaa palveluiden, ruokakassin ja asumisen hintaa ja koro-tukset tuntuvat varsinkin pieni- ja keskituloisten kukkarois-sa. Vasemmiston vaihtoehto nykypolitiikalle on myös vaati-mus 10 euron minimituntipalkasta ja yhtenäisestä 750 euron perusturvasta. Toisenlainen politiikka siis on mahdollista.

Pelkät vahvat teemat eivät tee kampanjaa, vaan tarvi-taan ehdokkaita, jotka tuovat tavoitteet keskusteluun. Nä-kyvän puheenjohtajan lisäksi hyvän tuloksen varmistaa monipuolinen osaajien joukko. Tässä lehdessä voit tu-tustua Varsinais-Suomen Vasemmiston ehdokkaisiin.

Vaaliterveisin,Kiira Lasarovpäätoimittaja

3VAALIEXTRA huhtikuu 2011

Suomalaisen työn puolustaja

UUTTA AALTOA EDUSKUNTAAN

Jari AaltoPerhe: Vaimo Anu, kaksi tytärtä (18- ja 19-vuotiaat)Ikä: 42Ammatti: PääluottamusmiesTyö: STX Finland Turun telakkaKoulutus: Levyseppä-hitsaaja, kirvesmiesHarrastukset: Pyöräily, luottamustoimet

3 tärkeintä vaaliteemaa:1. Taistelen suomalaisen työn puolesta harmaata taloutta vastaan. Harmaan verkoston huijarifirmat pitää saada lain-säädännöllä kuriin ja urakat antaa rehellisille suomalaisille yrittäjille, jotka maksavat työntekijöilleen työehtosopimuk-sen mukaista palkkaa. 2. Julkisen terveydenhuollon jonotusajat pitää saada koh-tuullisiksi, jotta ihmiset eivät ole eriarvoisessa asemassa varallisuutensa mukaan. Ikäihmisille pitää taata riittävät palvelut, ja palvelujen laadun on oltava tasokasta. 3. Oikeus opiskeluun kuuluu kaikille vanhempien tuloista riippumatta.

Rautaiset luottamusmiehet Reino Koivisto ja Jari Aalto vaihtoivat Turina-Torstain yhteydessä ajatuksia metallialan isoista muutoksista.

Marko Laihinen

Vasemmiston Jari Aalto on käynyt uutisista monelle tu-tuksi mieheksi STX-Finlandin pääluottamusmiehenä. Me-talliala ja erityisesti telakat ovat saaneet lähivuosina kokea kovia, mutta Jari Aal-to uskoo lannistumattomas-ti alan kehitykseen tulevai-suudessa. Lääkkeet moneen työntekijätasoa koskeviin epäkohtiin ovat olemassa, mutta niitä ei varmasti to-teuteta lakeihin ilman poliit-tista voimaa Vasemmistolle. Äänestä.

Rökke tuli ja suomalaisen työn rökitys alkoiTämä haastattelu tehtiin Kulttuurikellarilla, jossa toi-mii Turina-Torstai joka viikko klo 12-14. Se on luotu telakal-ta työttömiksi jääneiden työ-kaverien morjenstuspaikak-si. Pääluottamusmies Jari Aalto on ollut lähes joka ker-ta mukana kertomassa alan tuoreimmista kuulumisista ja antamassa käytännön tietoa. Mutta mistä sitten alkoi suo-malaisen telakkateollisuu-den alamäki?

-Kyllä se ajoittuu vappuun 2004. Silloin norjalaisjohto teki linjauksen, että pitää käyttää hyväksi halpaa itä-eurooppalaista työvoimaa. Ja telakan johto teki työtä käskettyä, Aalto linjaa.

Samanaikaisesti alkoi te-lakan oman työn ulkoistami-nen alihankkijoille. Omistaja-tahon haluttomuus investoi-da näkyy myös nykyisissä seurauksissa.

-Jopa johto myöntää, et-tä liikaa on ulkoistettu. 85% tuloksentekokyvystä on nyt alihankkijoilla. Investoinnit ovat parantaneet esimerkik-si saksalaistelakka Meyrin iskukykyä. Ja siellä levysep-pä tienaa sen mitä Suomes-sakin, lisäksi että ostovoi-

ma on parempi. Ei työläisten saama palkka ole ongelma kilpailun kannalta, Aalto sa-noo. Lyhytnäköinen voiton-tavoittelu on vienyt telakalta käytännössä kaikki työkalut tehdä laadukasta ja kilpailu-kyistä tulosta.

Nykyajan orjafirmatAaltoa ärsyttää miten po-pulistisessa puheessa ulko-maalaiset niputetaan yhdek-si, aina ongelmia tuottavaksi, ryhmäksi.

-On täysin eri asia, pu-hutaanko humanitaarisen avun tarvitsijoista, pako-laisista, maahanmuuttajis-ta tai siirtotyöläisistä. Aalto eikä Vasemmistoliitto läh-de syyllistämään Suomeen työn perässä muuttaneita.

Samasta perusilmiöstä oli kyse silloin, kun Ruotsi veti suomalaisia puoleensa. Ra-han ja paremman elämän toive on jokaisella työtäte-kevällä. Mutta: -Suomessa toimivien firmojen on nou-datettava suomalaisia työ-

ehtoja ja palkkasopimuksia. Veronumero -malli on ulo-tettava jokaiselle alalle, ei pelkästään rakennusalalle. Sen avulla pystytään kont-rolloimaan yritysten toimia Suomessa. Lisää valvontaa ja sanktioita.

Nähtyä tosiasiaa on myös, että monimuotoisen keinottelun takia rehelliset yrittäjät eivät pärjää enää urakka-kilpailuissa, vaikka ovat tehneet ns. nolla-tarjo-uksen työllistääkseen oman väen.

Vasemmiston aseet harmaalle taloudelleErittäin tehokasta lääkettä keinotteluun ovat valvottu tilaajavastuulaki ja ammat-tiliitoille myönnettävä kan-ne-oikeus. Tällöin voitai-siin puolustaa yksittäistäkin työntekijää hänen puoles-taan. Tähän ei tietenkään mm. Katainen ja elinkeino-elämän johto suostu. Mutta on suostuttava, jos asialle on riittävästi poliittista pa-kotevoimaa pöydän toisella puolen. Kokoomuksen taan-noiselle vaalilauseelle Aal-to asiantuntijana hymähtää:

-Kyllä siellä pohjavireis-sä se vastakkainasettelu elää edelleen elää ja voi oi-kein hyvin.

Mielenkiintoinen kysymys on myös, että miksei oikeisto puhu julkisesti siitä, kuinka paljon harmaa talous tuot-taa heille liikevaihtoa. Arvi-oitu haarukointi menetetyil-le verotuloille kun on se 4-15 miljardia vuodessa.

-Työperäisen maahan-muuton puolesta pidetään oikeistosta kovaa meteliä, mutta koko totuus pitäisi myös tarkentaa; oikeisto ha-luaa Suomeen nimenomaan halpaa siirtotyöväkeä, Aal-to toteaa.

www.jariaalto.com

MIKSI ÄÄNESTÄÄ EDUSKUNTAVAALEISSA?Eduskuntavaaleissa ratkaistaan verot ja ostovoima. Haluavatko äänestäjät lisää tasaveroja, vai pitäisikö verottaa maksukyvyn mukaan. Nämä ovat mielestäni oikeiston ja vasemmiston tär-keimmät verolinjaerot. Kaikkien puolueiden verolinjauksista en ole päässyt selville, sen tiedän, ettei päärynän lippalakittami-sella parane mikään.

Teollisuus ja talo-uspolitiikkaOnko oikein, että nousukaudella markkinavoimat saavat mellas-taa vapaasti ja loisia lisää hy-vinvointia? Ainakin minusta ne luovat sitä vain pienelle rosvoe-liitille, jonka ahneus on loputon.

Nyt kun markkinavoimat ovat epäonnistuneet, käynti veronmaksajien kukkarolla ta-pahtuu luontevasti. Täytyyhän

pyörien pyöriä, eikä johtajien bonusautomaatit saa mennä jumiin.

Minne hävisivät miljardit, jotka nousukaudella taottiin?Hallituksen teollisuuspolitiikka, tai lähinnä sen puute, on ollut omiaan edesauttamaan kym-menien tuhansien teollisuustyö-

paikkojen häviämisessä histo-rian hämärään. Jos vientiteol-lisuus ajetaan alas, loppuvat banaanit ja lakritsat kaikilta, lukuun ottamatta niitä, jotka ovat huomanneet piilottaa op-tiomiljoonia veroparatiiseihin.

Muissa EU-maissa tuetaan teollisuutta peitellysti, mutta meillä mallioppilasmaassa ei.

En ihan äkkiä keksi veroeu-roille parempaa käyttöä kuin teollisuuden työpaikkojen tur-

vaamisen, sillä hyvinvoinnin kasvu voi perustua vain tuotta-vuuden kasvulle.

Tähän asti on laajoja yhteis-kunnan tukia saaneet suuryri-tykset potkineet suomalaisen työväkensä kylmästi pihalle, heti kun voitot näyttävät vähe-nemisen merkkejä. Missä on verovaroin tuettujen suuryritys-ten yhteiskuntavastuu? Tukiin on voitava liittää myös ehtoja, kuten esimerkiksi suomalaisen

työväen käytön ensisijaisuus.Lisäksi pidän vastuuttomana

ja lähes rikollisena, hallituksen tapaa tehdä tällaisena aikana työpaikat vaarantavia energia-poliittisia kokeiluja, kuten esi-merkiksi ns. vihreä energiave-rouudistus.

Siksi pitää äänestää.

Juha Jormanainen Raision Vasemmistoliiton kun-nallisjärjestön puheenjohtaja

128

4 VAALIEXTRA huhtikuu 2011

Työelämäasiantuntija jatkokaudelle”On tärkeää, että eduskunnassa on työelämää hyvin tunte-via kansanedustajia. Yrtti kuuluu heihin.”

Esko-Juhani TenniläEduskuntaryhmän varapj. Kansanedustaja

Jyrkiin voi luottaa työssä ja taistelussa”Olen tehnyt Jyrkin kanssa yhteistyötä pitkään, tunnen hä-nen monipuolisen osaamisensa ja tiedän hänen ahkeruu-tensa. Minä olen oppinut luottamaan Jyrkiin työssä ja tais-telussa.”

Esko SeppänenEntinen europarlamentaarikko ja kansanedustaja

Lasten, työläisten ja eläkeläisten asialla”Yrttiaho on tarmokkaasti puolustanut lasten, työläisten ja eläkeläisten etuja sekä vastustanut oikeistopolitiikkaa. Hän pitää myös jatkuvasti yhteyttä äänestäjiin kiertämällä ahke-rasti vaalipiiriä. Olen erittäin tyytyväinen hänen työskente-lyynsä ja näillä perusteilla voin suositella häntä.”

Ensio LaineEntinen kansanedustaja

Raision kansanedustaja Jyrki Yrttiaho vaatii ministeriöltä ja kilpailuvirastolta toimia:

Porvarihallituksen energiavero ja energiamonopolit nos-tavat asumiskuluja – Raisiossa maan kallein kaukolämpö– Raisiolaisten kaukolämpö-lasku on järjetön. Pienituloi-set eivät enää selviä asu-miskuluista. Yhteydenottoja on ollut paljon. Olen tehnyt työ- ja elinkeinoministeriöön ja kilpailuvirastoon asiasta kyselyn ja tutkintapyynnön, sanoo raisiolainen kansan-edustaja Jyrki Yrttiaho.

– Kaukolämmön hinta on noussut Suomessa keski-määrin 12,3 prosenttia vii-meisen puolen vuoden aika-na. Yritykset nostivat hintoja vuoden alussa veronkoro-tusten ja hankintakustan-nusten nousun vuoksi. Kivi-hiilen valmistevero kaksin-kertaistettiin ja maakaasun nelinkertaistettiin. Turun seudulla kaukolämmön hinta on noussut heinäkuun alus-ta yli 25 prosenttia. Suurten kaupunkien vertailussa mm. Turun ja ympäristökuntien asukkaat maksavat kauko-lämmöstään maan korkein-ta hintaa. Turun kaupungis-sa kaukolämmön hinta on runsaat 60 euroa/Mwh ja Raisiossa yli 70 euroa/Mwh. Turkulaiset maksavat kauko-lämmöstään 40 prosenttia enemmän kuin helsinkiläiset ja yli 50 prosenttia enemmän kuin oululaiset. Tämä on ko-

koomuksen, keskustan ja vihreiden raakaa politiik-kaa. Raisiolainen on pantu työnantajien Kela-maksun poistamisesta syntyneen ra-hoitusaukon maksumieheksi kovimman mukaan, Yrttiaho summaa.

Monopoliasema– Kaukolämmön suuret alu-eelliset hintaerot ja tuotan-

tokustannusten kasvuun nähden kohtuuttomat koro-tukset herättävät kysymyk-siä ja epäilyjä kaukolämpöä tuottavien energiayhtiöiden mm. Fortumin kilpailunrajoi-tuslain vastaisen määrää-vän markkina-aseman vää-rinkäytöstä ja kaukolämmön kohtuuttomasta hinnoittelus-ta. Kilpailuviraston kauko-lämpöselvityksen mukaan “toimialan suhteellinen kan-nattavuus verrattuna muihin

toimialoihin vaikuttaa kor-kealta, kun otetaan huomi-oon liiketoiminnan riski”, Yrttiaho muistuttaa.

Yrttiahon tekemässä tut-kintapyynnössä ja kyselyssä vedotaan kilpailunrajoitus-lain 6 §:ään, jonka mukaan määräävän markkina-ase-man väärinkäyttö on kiel-lettyä. Tällainen väärinkäyt-tö voi ilmetä muun muassa hyödykkeen tai palvelun yleisen hintatason kohtuut-

tomuutena tai kohtuutto-mana hinnankorotuksena. Kaukolämpöyhtiöt ja -laitok-set ovat tavallisesti määrää-vässä markkina-asemassa omilla toiminta-alueillaan markkinoiden rajautues-sa kaukolämpöverkoston ja siihen liitettyjen kuluttajien kiinteistöjen mukaan. Lisäk-si kaukolämpötoimialan kil-pailuolosuhteisiin vaikuttaa epäsuotuisasti maankäyttö- ja rakennuslakiin 1.1.2009 voimaan tullut muutos. Lain 57 a §:n mukaan asemakaa-vassa voidaan antaa määrä-ys rakennuksen liittämisestä kaukolämpöverkkoon. Liitty-misvelvoitteen käyttäminen näyttää lisääntyneen. Tämä on vahvistanut entisestään kaukolämmön markkina-asemaa ja vähentänyt mer-kittävästi asiakkaiden muita vaihtoehtoja.

Turun seudun ener-giaratkaisu avoi-meen arviointiin– Kilpailuolosuhteita ovat muuttaneet erityisesti kau-kolämpö- ja energiayhtiöi-den yritysjärjestelyt, yritys-kaupat ja -fuusiot. Maan

– Raisiolaisten kaukolämpölasku on järjetön. Pienitu-loiset eivät enää selviä asumiskuluista. Yhteydenottoja on ollut paljon. Olen tehnyt työ- ja elinkeinoministeriöön ja kilpailuvirastoon asiasta kyselyn ja tutkintapyynnön, sanoo raisiolainen kansanedustaja Jyrki Yrttiaho.

Jyrki YrttiahoKansanedustaja, ay-toimit-sija58-vuotiasVaimo, kolme poikaa ja kol-me lastenlastaKoti Raisiossa, TikanmaallaHarrastuksina kirjallisuus ja Lapin lumo

Vaaliteemat:– Työtä Varsinais-Suomeen! Ikääntyville pitkäaikaistyöt-tömille työtä, pidennys an-sioturvaan ja työkykyä me-nettäneille nopeita eläke-päätöksiä. Kaikille peruskou-lusta valmistuneille nuorille takuu: koulutuspaikka tai työ.– Eläkkeisiin indeksiremont-tia ja tasokorotus - rahat mammuttimaisista eläkera-hastoista. Rahastot nelinker-taistuneet 15 vuodessa. Nyt jo lähes 140 miljardia euroa.– Työttömyysturvaan kun-nollinen tasokorotus - perus-turva verottomana vähintään 750 euroon. Korotus myös pienituloisten asumistukeen asumiskulujen huiman nou-sun korvaamiseksi.

Me tuemme Jyrki Yrttiahoa

kalleinta kaukolämpöä käyt-tävät Turun seudun kunnat ovat kevään aikana valmis-telemassa ja päättämässä uudesta energiaratkaisusta, jossa Turun seudun energi-antuotanto keskitetään Tu-run seudun maakaasu- ja energiatuotanto Oy:lle, jos-sa enemmistöosakkaina ovat Fortum (50,5 %) ja Turku Energia (38,5 %). Energiarat-kaisussa kaukolämmön ja-kelu ja myynti keskitettäisiin kokonaan Turku Energialle, joka siis myy oman lämmön-tuotannon TSME Oy:lle. Kak-si alueen suurinta energia-yhtiötä sopivat järjestelyssä liiketoiminnallisesta työnja-osta ja markkinoista. Olen vaatinut kilpailuviranomaisia ja ministeriötä puuttumaan hankkeeseen. Myös asuk-kaiden ääni ja huoli on saa-tava kuuluviin. Haluan selvi-tyspyynnöilläni repiä asian ulos kabinettien hämärästä julkisuuteen ja avoimeen arviointiin, kansanedustaja Yrttiaho painottaa.

Jyrki Yrttiahowww.jyrkiyrttiaho.vas.fi

Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho sanoo kiertäneensä vaalipiirin jokaisessa kolkassa. Raision torilla tuttuja komennusmiehiä. – Viime juhannuksen jälkeen olen tavannut ja keskustellut varsinaissuomalaisten kanssa sadoissa tilaisuuksissa. Ihmisten palaute auttaa jaksamaan.

– Ei euroakaan EU-maiden keinottelijapankkien pelas-

tamiseen! Irti eliitin politii-kasta!

Katso ehdokkaita uudesta näkökulmasta: www.vaalit.vasemmisto.fi

144

5VAALIEXTRA huhtikuu 2011

Mirka Muukkonen puolustaa kuntatyöpaikkoja

Turina-TorstaiTurina-Torstai tarjoaa telakalta työttömiksi tai lomautetuiksi joutuneille lähikuntien

ihmisille viikoittaisen mahdollisuuden morjestaa työkavereitaan.Paikalla on yleensä myös luottamushenkilöitä tarjoamassa

tuoreimpia tietoja telakkateollisuudesta. Toiminta pyörii vapaaehtoisvoimin.

Tervetuloa!

Turina-Torstai joka viikko torstaisin on kello 12:00 -14:00Paikka: Kulttuurikellari, Lumparlankatu 18

Järjestäjä: Raision Työväenkulttuurin Edistämissäätiö

Marko Laihinen

Mirka Muukkonen on edus-kuntavaaleissa tositahdolla mukana. Turun kaupungin-valtuutettu ja Turun Vasem-mistoliiton puheenjohtaja on kouliintunut vuosien aikana politiikan ammattilaiseksi. Työskentely perusturvalau-takunnassa on näyttänyt hänelle, miten tätä hyvin-vointivaltiota on karusti mu-rennettu.

Mirkan pääteemoja vaa-leissa ovat perheiden asiat, paremmat työelämän peli-säännöt, oikeudenmukainen verotus, perusturvan uudis-tus ja osallisuuden lisäämi-nen. Ympäristöön ja luon-toon liittyviä asioita unoh-tamatta.

Suomessa vallitseva to-dellinen köyhyys saa Mirka Muukkosen näkemään eri-tyisen punaista.

– Vasemmistoliiton aja-ma uudistus 750 euron pe-rusturvasta yhdeltä luukulta on oikein. Perusturvan pa-rantaminen on tutkitusti te-hokkainta köyhyyteen puut-tumista.

Nykyinen sosiaaliturva on Suomessa riittämätön ja tiu-kasti kontrolloitu.

– Tilastojen mukaan Suo-messa on lapsiköyhiä 150

000, suuri työttömyys ja lei-päjonot pitenevät. Suurella osaa menee hyvin, mutta samalla myös köyhyys on li-sääntynyt rajusti.

Tietoinen tuloerojen kas-vu on ollut pääsyynä siihen, että ihmiset jakaantuvat yhä jyrkemmin hyvä ja huono-osaisiin. Tämä on oikeisto-politiikan seurausta kuten myös se, että huonon so-

siaaliturvan ansiosta Suo-meen on saatu luotua ma-talapalkkainen palvelualan sektori.

Oikeudenmukainen verotus ja työelä-män uudistuksetMirka Muukkonen sanoo te-kevänsä työtä sen eteen, et-tä tämä olisi jokaisen yhteis-

kunta. Vapaus, onnellinen elämä ja riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

– Vasemmistoliitto ajaa oikeudenmukaista verotus-ta, jossa eniten maksavat ne, eniten joilla on eniten myös veronmaksukykyä.

Tuloveropuolella Vasem-miston raja on 3300€/kk, sen jälkeen verotus alkaisi kiris-tyä asteittain.

– Verorahoilla voimme taata jokaiselle kansalai-selle laadukkaat kunnalli-set palvelut. Hyvät koulu-tusmahdollisuudet ja hyvän perusterveydenhuollon läh-tökohdista riippumatta. Köy-hillä ei ole valinnanvaraa niin kuin varakkailla. Korkeampi verotus tarkoittaa myös py-syviä kuntatyöpaikkoja ja laajemmassa mielessä myös

turvallisempaa yhteiskuntaa.Muukkosen mukaan elin-

keinoelämässä olevan kei-nottelun ja harmaan talou-den kuriin saamiseksi on ole-massa purevat täsmälääk-keet, jos ja kun Vasemmis-tolle äänestetään vaaleista poliittista päätösvaltaa.

Perheiden arki paremmaksiMirkan omaan perheeseen kuuluu kaksi kouluikäistä poikaa ja aviomies. Työssä-käyvän perheenäidin asian-tuntijuuden ja kuntapolitiikan tuntemisen myötä hän osaa listata nopeasti nykyperheitä koskettavat uudistustarpeet.

– Lapsilisä ei saa jatkos-sa leikata toimeentulotukea kuten se nyt tekee. Kodin-hoitajat takaisin, työelämään joustavuutta. Jokaisen per-heen oikeus lapsilisään ja päivähoitopaikkaan pitää säilyttää. Lisää panostusta ennaltaehkäiseviin toimiin ja nuoret erityisesti tarvitsevat monenlaista tukea syrjäyty-misen ehkäisemiseksi. Ja yksinkertaisesti palkkaa li-sää hoiva– ja palvelualan käsipareille, sanoo Mirka Muukkonen.

Vanhuuspalvelu-laki tarvitaanPäivätyökseen Mirka tekee ruokaa vanhuksille Piikkiös-sä. Hänellä on myös myyjän ja puutarhurin ammattitut-kinnot ja kokemusta pät-kätöistä. Vasemmistoliiton ajaman vanhuuspalvelulain hän näkee erittäin tärkeäksi.

- Nyt kun lakia ei ole, mo-net kunnat oikeasti luistavat vastuustaan vanhusten hoi-don ja hoivan suhteen. Tasa-arvo ei toteudu, mutta uusi laki pakottaisi oikeudenmu-kaiseen iäkkäiden ihmisten kohteluun. Jokaisella meistä tulee olla oikeus arvokkaa-seen ja hyvään vanhuuden viettoon.

www.mirkamuukkonen.net

Mirka Muukkonen tekee työtä sen eteen, että jokai-nen kokisi itsensä osalliseksi yhteiskunnassamme.

Mirka MuukkonenPerhe: aviomies Mika sekä pojat Tuukka 12 v ja Daniel 8 v.Harrastukset: yhteiskunnallisten asioiden lisäk-si puutarhanhoito, lukeminen ja sauvakävely.Työ: toimin emäntänä, eli laitan ruokaa vanhuksil-le Piikkiön Raadelmassa sijaitsevassa hoivakodissa. 3 tärkeintä teemaa:1. Köyhyyden poistaminen perusturvaa korottamalla.2. Maksuton, laadukas terveydenhuolto.3. Vanhuspalvelulaki takaamaan vanhuksille oikeus riittävään hoitoon ja hoivaan.

EHDOKASTA ETSIMÄSSÄ

Arvuutteletko puolueiden välillä eikä ehdokasta ole vielä löytynyt? Jos toritilaisuudet tai vaa-litentit eivät innosta, etsi ehdokkaasi netistä. Vaalikoneen avulla pääset jyvälle, mikä puolue on lähimpänä omia ajatuksiasi. Tässä listattuna vaihtoehtoja, josta etsimisen voi aloittaa:

l YLE:n vaalikone www.yle.fi/vaalikone l Työelämän vaalikone (SAK) www.sak.fi l Turun Sanomien vaalikone vaalikone.ts.fi/vaalikone l Valtikka.fi, nuorten oma vaalikone www.nuortenvaalikone.fi l Helsingin Sanomien vaalikone www.vaalikone.fi l MTV3:n vaalikone www.mtv3.fi/vaalikone l Ulkopoliittinen vaalikone www.vaalikone2011.fi l Sairaanhoitajaliitto www.terveydenhuollonvaalikone.fi l www.asuntopoliittinenvaalikone.fi

138

Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja Mirka Muukkonen ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja vaihtoivat ajatuksia kävelykadulla V-S piirin aurinkoisessa vaaliavauksessa.

6 VAALIEXTRA huhtikuu 2011

Suurituloiset maksavat veroja aina vaan vähemmän

Annika LapintiePerhe: aviomies, kaksi aikuista lasta.Ikä: 56Koulutus/ammatti: varatuomari, työvoimapiirin lakimies.Harrastukset: ulkoilu koiran kanssa Aurajoen rannoilla.Työ: kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

3 tärkeintä vaaliteemaa lyhyesti:1. Yhteistä rahaa pitää käyttää koulutukseen, terveyteen, vanhuspalveluihin ja yhteiseen 750 euron perusturvaan. Ei Euroopan pankkien eikä armeijan Moolokin kitaan.2. Ilmaston- ja ympäristösuojelu eivät saa olla vain na-iivia vihreää höpötystä. Niiden avulla voidaan luoda myös kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Maataloustukia suunnattava rahastamisen sijasta Itämeren suojeluun.3. Kansalaisliikkeiden ja kansalaisten järjestöjen ääntä pitää kuunnella oikeasti eikä vain olla kuuntelevinaan. Tehokas keino tähän on kansanäänestysten lisääminen.

Eduskuntavaalien tärkein kysymys on verotus. Verotus ei ole vain rahankeruuta, vaan sillä on suuri vaikutus tulonja-on oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon yhteiskunnassa.

Kaikkein suurituloisimmat suomalaiset maksavat siis veroja saman verran kuin ta-valliset palkansaajat.

Progressiivisilla veroilla kerätään enää alle 10 pro-senttia kaikista verotuloista. Loput 90 prosenttia kerätään lähinnä erilaisilla tasaveroil-la. Progressiivisuutta vähen-tämällä vastuuta julkisen sektorin ja palveluiden ra-hoituksesta on siirretty rik-kailta köyhille.

Tuloveron alennuksilla on

myös aiheutettu julkiseen talouteen suuri vaje, jota on jouduttu paikkaamaan vel-karahalla.

Vasemmistoliiton mie-lestä verotus on merkittävä ideologinen valinta. Vero-tuksen tärkein, kestävä, ja oikeudenmukainen periaa-te on, että kukin osallistuu kykyjensä mukaan. Koko verojärjestelmä tulisi tehdä pääperiaatteeltaan prog-ressiiviseksi ja pääomatuloja olisi verotettava samoin kuin palkkatuloa.

Oikeudenmukaisen ve-rotuksen avulla voitaisiin säilyttää ahdingossa ole-

Viime vuosina harjoitetun veropolitiikan seuraukse-na tuloerot ja eriarvoisuus ovat kasvaneet Suomessa erittäin nopeasti, nopeam-min kuin missään muussa länsimaassa. Suomessa on jo kohta miljoona köyhää. Suunta on käännettävä.

Viimeisten parinkymme-nen vuoden aikana on ve-rotus Suomessa muuttunut paljon. Suomi on siirtynyt yhä voimakkaammin koh-ti tasaveroa. Tuloveroja on alennettu samaan aikaan, kun hinnoissa maksettua arvonlisäveroa on korotettu.

Arvonlisäveroa maksam-me jokaisessa kauppalas-kussa ja se koskee pienitu-loista paljon voimakkaammin kuin suurituloista. Kymme-nen euron vero on köyhäl-le suhteessa tuloihin mo-nin verroin suurempi kuin rikkaalle.

Yleisradion MOT-ohjel-massa 21.3. kerrottiin, kuinka vuonna 1990 Sanoma-kon-sernin suuromistaja Aatos Erkon verotettavat tulot oli-vat nykyrahassa 372 000 eu-roa, mistä hän maksoi veroja 74 prosenttia.

Vuonna 2009 Erkon tulot olivat olivat lähes 50-ker-taistuneet 16,7 miljoonaan euroon, mutta veroprosent-ti oli pudonnut alle puoleen, 28:een. Sama tarina koskee kaikkia hyvätuloisia Suo-messa.

Verotuksen suurin epä-oikeudenmukaisuus koskee pääomatuloja. Pääomatu-loissa on kaikilla sama 28 prosentin tasavero. Samaan 28:n veroprosenttiin tavalli-nen palkansaaja pääsi noin 34 000 euron vuosituloilla.

”Olen tehnyt Annikan kans-sa vasemmistoyhteistyö-tä eduskunnassa 16 vuotta muun muassa eläinsuojelu-kysymyksissä, olemme vas-tustaneet ydinvoiman lisära-kentamista sekä esittäneet toimeentulotukeen paran-nuksia. Annika on määrä-tietoinen, ahkera ja aikaan-saapa sekä erittäin kokenut kansanedustaja ja kunnallis-poliitikko.”

MARJAANA KOSKINEN, sdpKansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, sosiaalityöntekijä, Naantali

”Osaava ja oikeudenmukai-nen ovat ensimmäisiä laatu-sanoja, jotka minulle tulevat Annikasta mieleen. Olen yl-peä, että meillä on kansan-edustaja, jolle vihreät arvot ja tavallisen työtätekevän ihmisen asioiden ajaminen ovat tärkeitä.”

PEKKA NÄRHINENSuomen Elintarviketyöläis-ten Liiton järjestösihteeri, kaupunginvaltuutettu, Raisio

”Naisen asema ei ole Suo-messa tasa-arvoinen, oli sitten kyse työelämästä, ko-deista, yhteiskunnasta, kult-tuurista tai julkisesta kes-kustelusta. Näihin asioihin Annika ajaa korjauksia ja tässä suhteessa häneen voi aina luottaa.”

EIJA NURMIKiinteistötyöntekijä, kaupunginvaltuutettu, Raisio

Me tuemme Annika Lapintietä

vat julkiset palvelut, ja niitä voitaisiin myös parantaa ja laajentaa. Erilaiset palvelu-maksut terveyskeskuksista, viranomaisista ja puhelin-palveluista voitaisiin pois-taa. Kirjastot ja päiväkodit voitaisiin säilyttää, vanhus-tenhoitoon voitaisiin palkata lisää henkilökuntaa ja koulu-luokkia voitaisiin pienentää.

Juuri näistä valinnoista on näissä vaaleissa nyt kysy-mys.

Annika Lapintiewww.annikalapintie.net

Tiesitkö tämän?

Näin toimii suhteellinen vaalitapaOili Niittynen

Eduskuntavaaleissa valitaan 200 edustajaa. Miten kaikki oi-kein tapahtuu ja millaisella me-netelmällä valitut saadaan sel-ville? Tässä muutamia lukuja ja periaatteita.

Suomessa on 15 vaalipii-riä maakuntajaon mukaises-ti. Jokaiseen niistä nimetään vaalipiirilautakunta. Jokaiseen yli 400 kuntaan nimetään yksi keskusvaalilautakunta ja vaali-lautakunnat, joita on noin 3 000 kpl sekä vaalitoimikunnat (noin

500). Kaikkiin ennakkoäänestys-paikkoihin, joita on noin 800 kpl, nimetään vaalitoimitsijat.

Kustakin vaalipiiristä va-litaan kansanedustajia siellä asuvien Suomen kansalaisten lukumäärän perusteella. Ah-venanmaalta valitaan kuiten-kin aina yksi kansanedustaja. Varsinais-Suomesta eduskun-taan tulee valittua 17 edustajaa.Edustajien määrä piireittäin:Helsingin vaalipiiri 21 edustajaa Uudenmaan vaalipiiri 35Varsinais-Suomen vaalipiiri 17 Satakunnan vaalipiiri 9

Hämeen vaalipiiri 14 Pirkanmaan vaalipiiri 18 Kymen vaalipiiri 12 Etelä-Savon vaalipiiri 6 Pohjois-Savon vaalipiiri 9 Pohjois-Karjalan vaalipiiri 6 Vaasan vaalipiiri 17 Keski-Suomen vaalipiiri 10 Oulun vaalipiiri 18 Lapin vaalipiiri 7 Ahvenanmaan vaalipiiri 1 Yhteensä 200 edustajaa. Eduskuntavaaleissa ehdokkaita voivat asettaa puoluerekisteriin merkityt puolueet sekä äänioi-

keutettujen perustamat valitsi-jayhdistykset.

Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja ja valit-sijayhdistykset keskenään yh-teislistoja.

Vaalien tuloksen laskentaLaskennan ensimmäisessä vai-heessa lasketaan kunkin ryh-mittymän saama kokonaisää-nimäärä: Jokaisen yksittäisen puolueen saamat äänet, vaali-liiton saamat äänet, yhteislistan

saamat äänet sekä yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdis-tyksen saamat äänet.Vaaliliitossa olevia puolueita kohdellaan siis yhtenä ryhmit-tymänä, samoin yhteislistaan kuuluvia valitsijayhdistyksiä.

Laskennan toisessa vai-heessa asetetaan kussakin ryhmittymässä ehdokkaat pa-remmuusjärjestykseen heidän saamiensa äänimäärien pe-rusteella.

Kolmannessa vaiheessa kullekin ehdokkaalle annetaan vertausluku siten, että ryhmit-

tymän eniten ääniä saanut eh-dokas saa vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut eh-dokas puolet ryhmittymän ää-nimäärästä, kolmanneksi tullut kolmanneksen jne.

Lopuksi vaalipiirin kaikki ehdokkaat asetetaan vertaus-lukujen mukaiseen suuruus-järjestykseen ja tästä listasta valitaan kansanedustajiksi niin monta ehdokasta kuin vaalipii-ristä valitaan edustajia.

VAALIEN TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄTennakkoäänestys kotimaassa: ke-ti 6.-12.4.ennakkoäänestys ulkomailla: ke-la 6.-9.4.

vaalipäivä: su 17.4.tulosten vahvistaminen: ke 20.4.

136

7VAALIEXTRA huhtikuu 2011

Pidetään kaikista huolta!Politiikkani tavoite on edis-tää sosiaalista oikeuden-mukaisuutta. Jokaisel-la tulee olla mahdollisuus saada koulutusta, työtä ja toimeentuloa sekä tarvi-tessaan sosiaali- ja ter-veydenhuollon palveluja. Epätasa-arvoisuus on li-sääntynyt yhteiskunnassa. Tuloerot ovat kasvaneet räikeiksi verotuksen epäoi-keudenmukaisuuden vuok-si. Maksukykyyn perustuvan verotuksen periaatetta ei ole enää pitkään aikaan toteu-tettu. Oikeistohallitus on ta-voitellut tasaveroa. Periaat-teena pitäisi olla, että veroja maksetaan maksukyvyn mu-kaan ottaen huomioon kaik-ki erilaiset tulot niin palkka- kuin pääomatulot sekä omai-suuden luovutusvoitot.

Suurien varallisuuksien verotus tulisi palauttaa ja tu-loverotuksen keventäminen on kohdistettava erityisesti pieni- ja keskituloisiin toi-meentulon parantamiseksi. Alle 10000 euron vuositulot on vapautettava verosta ja työn on taattava riittävä toi-meentulo. Arvonlisäveroa ei tule korottaa, koska se kuor-mittaisi eniten pienituloisia.

Verovaroin ylläpidetään kaikille yhteisiä julkisia ter-

Jukka KärkkäinenPerhe: Opettaja-vaimo ja neljä aikuista lasta sekä kolme kissaa.Ikä: 57-v.Koulutus/ammatti: Lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri ja oikeustieteen kan-didaatti.Harrastukset: Yhteiskunnalliset asiat (mm. kaupungin valtuutettu ja sairaanhoitopiirin hallituksen varapuheenjohtaja), liikunta ja mökkeily.Työ: Yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. (Kehitämme ja ohjaamme sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää.) Lisäksi teen potilastyötä psykiatrina.

3 tärkeintä vaaliteemaa lyhyesti: 1. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa lisättävä yhteiskunnassa.2. Verotus tukemaan hyvinvointia - pienet ansio- ja eläketulot verovapaiksi, pääomatu-lojen verotusta kiristettävä. 3. Toimiva terveydenhuolto on yksilön oikeus ja yhteiskunnan velvollisuus.

julkisia palveluja. Minulle hyvinvointivaltio merkitsee maata, jossa jokaisella on tasa-arvoiset mahdollisuu-det elää mielekästä elämää.

Jukka KärkkäinenLääketieteen tohtoriOikeustieteen kandidaattiKansanedustajaehdokaswww.jukkakarkkainen.fi

pitäminen, on tärkeää. Ei ole oikeudenmukaista, että tarvittavaa hoitoa on odo-tettava kohtuuttoman pit-kään tai että lähimmälle ter-veyskeskukselle on tuntien ajomatka.

Erityisen huolestuttava piirre suomalaisessa yh-teiskunnassa on terveyse-rojen jatkuva kasvu. Erojen kasvu liittyy voimakkaasti tuloeroihin, köyhyyteen ja syrjäytymiseen. Tällä het-kellä tutkimukset osoittavat, että erityisesti miesten koh-dalla elinajanodotteet ovat huomattavasti korkeammat

hyvätuloisilla verrattuna pienituloisiin. Terveyserot ovat konkreettinen todiste siitä, että tuloerot vaikutta-vat merkittävästi ihmisten hyvinvointiin.

Yhteiskuntapolitiikan teh-tävä on edistää tasa-arvoa. Oikeudenmukaisuus ei to-teudu niin kauan, kun päät-täjät helpottavat hyvätulois-ten asemaa ja leikkaavat

veyspalveluja Myös se, että palvelut ulottuvat pienem-

mille paikkakunnille sekä hoitojonojen kohtuullisina

Raisiossa Vasemmiston kannatus on vahvaa

Valtuuston varapuheenjohtaja Aarre Lehtonen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Leena Rihko luottavat jatkossa-kin Raision hyvään tulevaisuuteen monipuolisen yhteistyön kautta.

Viime eduskuntavaaleissa 2007 Vasemmistoliitto sai Raisiossa 15,2% annetuista äänistä. Kuntavaalien 2008 kannatustulos oli vieläkin pa-rempi ollen 17,5 prosenttia.

Vuoden 2011 alusta Rai-sion kaupunginhallituksen puheenjohtajana aloitti Va-semmiston Leena Rihko, ja valtuuston toisena varapu-heenjohtajana jatkaa Aarre Lehtonen. Vaikka aito demo-kraattinen päätöksenteko huomioi kaikkien mielipiteet ja pyrkii yhteistyöhön, niin toki vasemmiston arvopai-notuksia ohjataan Raisiossa puheenjohtajiston toimesta eteenpäin.

- Seudullinen yhteistyö on tärkeää esimerkiksi sen suhteen, miten järjestämme lähikuntien kanssa sosiaali- ja terveyspalvelut. Samalla kuitenkin myös Raision itse-näinen ja päätösvaltainen asema on turvattava, Leena Rihko linjaa. Omalla henki-lökohtaisella roolillaan hän uskoo voivansa edistää lä-hikuntien kanssa käytäviä neuvotteluja.

Kallis kauko-lämpö ja TurkuRaision erittäin korkea kau-kolämmön hinta on puhutta-nut ja on myös tullut kalliiksi näin kylmänä talvena.

- Yhtiöittämisasiassa ei ole kuitenkaan syytä kiireh-

tiä, vaan on parasta katsoa rauhassa ensin miten tilan-teet Turussa etenevät, Aarre Lehtonen arvioi.

Hän kannattaa myös sitä, että esimerkiksi vanhuspuo-lella Raision kunnan omia re-sursseja hoitaa terveys– ja hoivapalveluja vahvistetaan.

Samalla häntä ihmetyttää ne jatkuvat puheet siitä, et-tä kunnallinen työ tulee aina kalliimmaksi kuin yksityisellä puolella tehtynä. Ei tule kai-killa aloilla. Ulkoistamisinto on oikeistolaista linjaa, jonka tarkoitus on murentaa kun-tatyötä yksityisen sektorin

bisnekseksi.- Olisi paikallaan pyytää

virkamiehiltä selvitys siitä, mistä tekijöistä se sitten joh-tuu, että kunnallinen työ tu-lee kalliimmaksi, Lehtonen ehdottaa.

Raisiossa sosiaalipuoli uudessa kurssissaVasemmistoliiton sosiaalipo-litiikan tavoitteet luotsaavat samaan tietoon kuin parhaat asiantuntijat ja kentällä työs-kentelevät. Lapsia ja perhei-tä autetaan parhaiten, kun he saavat tarvitsemaansa ammattiapua varhaisessa vaiheessa. Tällöin ongelmat eivät kroonistu, eikä jouduta erittäin vakavien ongelmien seurausten kalliiseen torjun-taan. Raisiossa lastensuoje-lun hinta on jo n. 4 miljoonaa euroa vuodessa. Se on pal-jon pois jostakin muusta.

– Ennaltaehkäisevässä työssä on nyt uuden sosiaa-li- ja terveysjohtaja Lehtomä-en toimesta otettu Raisiossa uusia ja pitkäjänteisiä linja-uksia, kiittelee Leena Rihko.

Ennaltaehkäisevä työ oi-kein toteutettuna on myös taloudellisesti paras ratkai-su inhimillisten seikkojen lisäksi.

Marko Laihinen

134

lTyöttömille töitä. Pätkä– ja vuokratöihin kunnon työehdot. 10 euron vähimmäistuntipalkka lakiin. Harmaa talous kuriin.l750 euron vähimmäisperusturva.lPääomatuloja verotettava kuten palkkatuloja. Alle 10 000 euron tulot verottomiksi. Rahoitus- markkinat verolle. Leikkausten tilalle veropohjan laajennus.lTerveyspalveluihin maksukatto. Ennalta ehkäisevään mielenterveystyöhön ja päihde- työhön panostettava. Vanhuspalvelut inhimillisiksi vanhuspalvelulailla.

lEi Natolle. Pois Afganistanin sodasta.lMaksuton korkeakoulutus. Maksuttomat oppimate- riaalit lukioon ja ammattioppilaitoksiin. Peruskoulun luokat inhimillisen kokoisiksi, ryhmäkoko korkeintaan 20 oppilaaseen. Taide ja kulttuuri ovat perusoikeuksia.lTyöeläkeiän alaraja on säilytettävä 63 vuodessa. Eläkkeen on riitettävä ihmisarvoiseen elämään.lSamat oikeudet ja velvollisuudet kaikille.lLiikennettä raiteille ja lipunhinnat kohtuullisiksi.lIlmastoa ei pidä jättää markkinoiden armoille. Tuulivoimaa lisää.

VARSINAIS-SUOMIKatso ehdokkaita uudesta näkökulmasta: www.vaalit.vasemmisto.fi

TYÖTÄ, TOIMEENTULOA,PERUSTURVAA

Jari Aaltopääluottamusmies

Mynämäki

129

Li Anderssonvalt.kand., opiskelija

Turku

130

Hansi Harjunharjataiteilija / opiskelija

Turku

131

Pentti Kalliotoiminnanjohtaja

Kaarina

Matti Kapanensairaanhoitajaopiskelija /

nuoriso-ohjaajaTurku

Annika Karvonenopiskelija / kääntäjä

Turku

Jukka Kärkkäinenlääketieteen tohtori /

oikeustieteen kandidaattiTurku

Elias Laitinenopiskelija

Turku

Annika Lapintiekansanedustaja / varatuomari

Turku

Sanna LovénpostityöntekijäUusikaupunki

Mirka MuukkonenemäntäTurku

Eveliina Mäkilälähihoitaja

Loimaa

Tapani Niemiopettaja

Länsi-Turunmaa

Pirjo Rinnefysioterapeutti / VTM

Turku

Jari Suominentyömies

Turku

Taro Turtiainenatk-järjestelmä-

tukihenkilöSalo

Jyrki Yrttiahokansanedustaja /

ay-toimitsijaRaisio

128

133 134 135 137

138 140139 141 142

143 144

132

136