verkkomaailman ja sosiaalisen median tilannekatsaus
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi
Verkkomaailman ja sosiaalisen median
tilannekatsausHarto Pönkä, 26.2.2013
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Facebook yleistyy
Suomessa
Web 2.0 -käsite
Sosiaalisen median käsite
?
Netistä suomalaisten tärkein media
(Taloustutkimus, 2011)
Valtaosa suomalaisista käyttää yhteisöpalveluita
(Tilastokeskus. 2011)
Internetin / sosiaalisen median kehitys
Taloustutkimus, eMedia: http://www.taloustutkimus.fi/ajankohtaista/uutiskirje/uutiskirje-8-2011/emedia-2011-internet-on-noussut-/ Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö: http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html
Tabletit
• Koko väestöstä…– 90% käyttää nettiä (54-vuotiaisiin asti ~100%)– 50% käyttää yhteisöpalveluita
• 16-24-vuotiaista…– 97% lukee verkkolehtiä tai TV-kanavien sivustoja– 88% osallistuu verkkokeskusteluihin foorumeilla tai somessa– 56% lukee blogeja– 56% julkaisee tekstejä, kuvia tms. muiden nähtäväksi– 13% tekee kotisivuja tai kirjoittaa blogia
• Opiskelijat käyttävät nettiä…– 61% työn etsintään tai hakemusten lähettämiseen – 68% koulutus- ja kurssitarjonnan etsintään– 46% verkko-opiskeluun
Internetin käyttö v. 2012
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html (7.11.2012)
Yhteisöpalvelujen käyttö Suomessa
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html (7.11.2012)Kaavion toteutus: Harto Pönkä, 7.11.2012, CC-BY. Kuva: http://www.flickr.com/photos/harto/8165331036/in/photostream/
Sosiaalisen median vaikutuksia
Oletko avoin ja valmis keskusteluun?
Lähde: http://news.cnet.com/8301-1023_3-57536659-93/zuckerberg-in-10-years-folks-will-share-1000-times-what-they-do-now/
• Täysin avoin– Kaikki voivat lukea ja osallistua
• Osittain avoin– Kaikki voivat lukea– Vain jäsenet voivat osallistua
• Suljettu, rekisteröintipakko– Vain rekisteröityneet käyttäjät pääsevät palveluun,
mutta kuka tahansa voi rekisteröityä• Suljettu, kutsu vaaditaan
– Vain kutsutut käyttäjät pääsevät palveluun• Suljettu ja salainen
– Ei listaudu julkisesti; osoite täytyy tietää
Avoimuudessa on vaihtoehtoja
Yritystoiminnassa sosiaalisen median laaja-alaisin vaikutus koetaan sisäisessä viestinnässä ja
toimintatapojen muutoksessa. Uudet tavat jakaa tietoa ja osaamista organisatoristen ja
maantieteellisten rajojen yli lisäävät tietotyön tuottavuutta.
(EVA:n Suora yhteys)
Ryhmissä tekeminen, toisilta oppiminen ja toisten ideoiden jalostaminen ovat harjoittelua vaativia
taitoja. -- Siksi niitä pitää vahvistaa koulu- ja opiskeluvaiheessa nykyistä systemaattisemmin.
(EK:n Oivallus)
”
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/
Oppijan valinta?Vai sittenkin
opettajan valinta?
Kuvat ja lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2013/01/16/oppimateriaaligate-ja-opettajien-valinen-yhteistyo/
• Opettajien toimintakulttuuri heijastuu opetuksen toimintakulttuuriin ja päinvastoin. – Yhteisöllinen oppiminen ei onnistu, jos opettaja ei itsekin toimi
yhteisöllisesti.• Yhteisölliset työskentelytaidot ovat keskeinen osa
opettajan asiantuntijuutta. – Koulun henkilöstön tulisi olla asiantuntijayhteisö.
• TVT ja sosiaalinen media ovat lisänneet opettajien yhteisöllisyyttä
• Koulun uudet haasteet eivät ratkea ilman opettajien yhteisöllistä panosta
Sosiaalisen median opetuskäyttö (toim. Pönkä, Impiö & Vallivaara, 2012) http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3
Yhteisöllinen opettajuus
Ennakkoehtoja somen käytölle
• Avoimuuden lisääminen tiedon jakaminen• Kontrollin vähentäminen• Keskeneräisyyden sietäminen• Kokeilevuus, oppiminen, virheistäkin• Valmius kuuntelemiseen ja pyrkimys toisten
mielipiteiden ymmärtämiseen (edellyttää laskeutumista samalle tasolle)
• Keskustelun ja yhteistyön arvostaminen
= Toimintakulttuurin muutos!
Ihmiset ovat klikkauksen päässä toisistaan.
Kuvassa suomeksi kirjoittavat tweettaajat (63632 tunnusta), lähde: http://www.finnishtwitter.com/graph/ (02/2013)
Sosiaaliset verkostot ovat tehokkaita keskusteluun ja tiedon välittämiseen
Sosiaalisten verkostojen rakenne
Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja verkoston eri klustereiden välille.
Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa.
Kiinteät ryhmät kierrättävät joskustarpeetontakin tietoa.
Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia.
Sosiaalisen verkostonluomiseen voidaan käyttää monia erilaisia aineistoja.
Vahvoja sidoksia syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri.
Ulkopuolisilla ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat silti osa kokonaisuutta.
Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”, sillä en koskaan pysty antamaan enemmän kuin saan muilta.
”
Käsittelemme tietoa hypertekstuaalisesti ja monikanavaisesti. Tietoon yhdistyy yhä enemmän
sosiaalisesti muodostuneita merkityksiä.
Sosiaalisen median palvelut
Opetusympäristön peruspalikoita
• Oppimisalustat (Moodle, Optima, yms.)• Blogit (Wordpress, Blogger, Vuodatus.net)• Wikit (MediaWiki, Wikispaces, Purot.net)• Käsitekarttatyökalut (Mindmeister, Cmap Tools, Bubbl.us)• Esitystyökalut (SlideShare, Prezi, Google-esitykset)• Medianjakopalvelut (videot, kuvat yms.)• Jaetut dokumentit (Google Docs)• Jaetut muistiinpanot (Etherpad, Evernote, Diigo)• Jaetut hakemistot (Dropbox, Box.net, Google Drive, SkyDrive)• Mikroblogit (Twitter, Yammer, Qaiku) • Yhteisöpalvelut ja -sivustot (Facebook, Twitter, Google+, Ning)• Viestintä- ja verkkokokousohjelmat (Adobe Connect, Skype,
Messenger)
Verkko-oppimisympäristöt
Älä tyydy pakettiratkaisuun, vaan yhdistele tarpeesi mukaan!
Blogi
http://www.23asiaa.net/
KurssiblogiKurssin dokumentointi ja yhteinen työtila
Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen
Tiedon ja kokemusten jakaminen
Omassa blogissaan oppija voi arvioida omaa ja ryhmänsä työskentelyä sekä pohtia oppimisen kannalta keskeisiä aiheita.
http://www.mindmeister.com/
Käsite- ja miellekartat Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet
Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne. Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen
http://docs.google.com/
Jaetut dokumentitToimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla
Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja
Pintakilta: wiki opetuksen materiaalipankkina ja dokumentointina, http://pintakilta.wikispaces.com/NP2012+Nissan-Projekti+2012
• Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen– Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus– Palaute-/vuorovaikutuskanava– Ryhmätöissä: projektityöt, tiedekirjat, opinnäytteiden
ohjaamisessa jne.– Kurssin kotisivuna
• Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen– Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta– Dokumentaatiot, sanakirjat (vrt. Wikipedia) yms.– Usein kysytyt kysymykset, ”tietämyspankit”
• Esim. harjoittelujen, oppinnäytetöiden ja tutkimuksen tietopankit
Wikien käyttötarkoituksia
http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/
Käytettävien ohjelmien koordinointi
• Mitä välineitä missäkin vaiheessa?• Mitä laitteita on käytössä?
– Pöytäkoneet, läppärit, tabletit, älytaulut, kännykät• Voidaanko käyttää myös ei-tuettuja sosiaalisen
median palveluja?• Missä määrin oppijat voivat valita käytettäviä
ohjelmia/palveluita?
• Tärkeimmistä välineistä kannattaa tehdä suunnitelma koulutuksen (projektin tms.) ajalle
Lähde: http://nform.ca/publications/social-software-building-block
Sosiaalisen median palvelut koostuvat teknisistä ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista (so. affordansseista).
Toimiva luokittelutapa on esittää palvelun tärkeimmätpiirteet. Tässä yksi esimerkki.
Miten valita sopivat some-palvelut?
• Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?• Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot• Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä• Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos”
– RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä)– Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet
• Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva• Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?
Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus
Pedagoginen käytettävyys
Some-palveluihin tutustumista ja arviointia
• Valitse haluamasi sosiaalisen median palvelu
• Tutustu palveluun ja arvioi sen pedagogista käytettävyyttä (20-25 min)
• Kirjaa havaintosi wikiin (15-20 min)• Klikkaa vasemmalta ”Luo uusi sivu”• Valitse sivupohjaksi ”26.2. Sosiaalisen median
palvelun arviointi”• Anna sivun nimeksi arvioimasi some-palvelu• Noudata sivupohjan ohjeita
• Käydään löydökset yhdessä läpi
Lähiajan kehitystrendit
Teknologia
Oppiminen
Milloin uusi teknologia kypsyy tehokkaaseen oppimisen tukemiseen?
Web 2.0 ja sosiaalinen media ”keksitään” (2004)
Nyt: Web-teknologiat kehittyvät, useita pieniä parannuksia ja innovaatioita, lukuisia uusia some-palveluita
Aiemmat web-palvelut ja ”suuntaukset” ottavat somen käyttöönsä
Jonain päivänä sosiaalisen median ”huippu” saavutetaan.
Keksitäänkö sitten jotain uutta (a), johon some sulautuu, vai päädytäänkö hitaaseen laskuun (b)?
Lähitulevaisuus: Some-innovaatioita yhdistellään kaikin mahdollisin tavoin, markkinat täytetään.
a)
b)
2012?
Tabletit tulevat opetukseen. Hyvät appsit jäävät käyttöön.
Tablet-laitteet opetuksessa -ryhmä Facebookissa – liity mukaan! https://www.facebook.com/groups/294806730537020/?fref=ts
Hiljaisia signaaleja tällä hetkellä
• HTML5 korvaa Flash-teknologian (joka ei toimi uusimmilla mobiililaitteilla, kehitys lopetettu)• Mitä Adobe Connectin tilalle?
• Web 1.0 –ohjelmat ja perinteiset verkko-oppimisympäristöt poistuvat hitaasti
• ATK-luokat tulevat poistumaan: on helpompi tuoda laitteet ihmisten luokse kuin ihmiset laitteiden luokse.
• Opettajat alkavat vaatimaan parempia ohjelmia ja laitteita. Tietohallinto/atk-tuki joutuu ottamaan somen haltuun halusi tai ei.
• Facebookin lisääntyvä maksullisuus vähentää sen käytettävyyttä opetuksessa.
Lähde: http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=2124315 Kuvan lähde: http://www.infoq.com/news/2012/08/Gartner-Hype-Cycle-2012
Tulossa 2 vuoden sisällä
• Hosted virtual desktops (virtuaalityöpöydät)• Media tablets (tabletit)• Predictive Analytics (ennakoiva analyysi, joka
yhdistelee tilastollisia menetelmiä kuten mallintamista, koneoppimista ja tiedonlouhintaa aiempien ja nykyisten tietojen käyttämiseksi tulevaisuuden ennakointiin)
Lähde: http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=2124315
”Esimerkiksi koulun yhdessä luokassa voi olla 30 työasemaa, joilla on 500 käyttäjää. -- ylläpitäjät pystyvät vaihtamaan imaget eli työpöydän ulkoasun ja käytettävissä olevat ohjelmat välitunnin aikana.”
Lähde: http://www.atea.fi/referenssit/samk-virtualisoi-edellaekaevijaenae-opiskelijoiden-tyoepoeydaet.aspx (2011?)
Tulossa 2-5 vuoden sisällä
• Silicon Anode batteries (entistä paremmat akut)• Big data (isot tietokannat)• Wireless power (langaton sähkö)• BYOD (bring your own device, käytä omaa laitettasi) • Social analytics (sosiaalinen analyysi)• Private cloud computing (yksityiskäytön pilvilaskenta)• In-memory database management systems (tietokoneen muistiin
perustuva tietokannanhallintajärjestelmä)• Activity streams (aktiviteettivirrat)• NFC (lähialueen kommunikointitekniikka)• Cloud computing (pilvilaskenta)• Gesture control (liikeohjaus)• In-memory analytics (tietokoneen muistissa tapahtuvat analyysit)• Text analytics (tekstianalyysit)• Mobile OTA payment (mobiilimaksaminen)• Consumerization (kuluttajalähtöisyys)• Biometrich authentication methods (esim. biopassit)• Speech recognition (puheentunnistus)
Lähde: http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=2124315
Ennakoiva analyysi + sosiaalinen analyysi + tekstianalyysi + big data + pilvilaskenta ja tehokkaammat tietokannat ”älykkäiden agenttien” uusi tuleminen?
Siri: netistä tulee älykäs 6. asti
Kuvat: k1ds3ns4t10n @flickr, CC-BY-NC, http://www.flickr.com/photos/k1ds3ns4t10n/6272781244/ ja http://www.flickr.com/photos/k1ds3ns4t10n/6272253607/
BYOD + PLE tekevät oppijoista entistä pystyvämpiä.
Kuvan lähde: http://www.tesl-ej.org/wordpress/issues/volume9/ej34/ej34m1/ (2005 – ei mikään uusi juttu!)
Teknologia muuttaa tapojamme työskennellä, kommunikoida ja tehdä yhteistyötä. Tulevaisuuden
työelämässä menestyvät ne, joilla on paremmat taidot käyttää teknologiaa.
(NMC Horizon report 2012)
Sama pätee (elinikäiseen) oppimiseen, ts. teknologian oppimiskäyttö on
keskeinen oppimisen taito.(allekirjoittanut)
”
Lähde: NMC Horizon report 2012 K12 education, http://www.nmc.org/publications/2012-horizon-report-k12
Tiedonhaun ongelmat näyttivät liittyvän hakukyselyiden muotoilemiseen, hakukoneiden
toiminnan ymmärtämiseen, hakutulosten analysointiin sekä tiedonhaun suunnitteluun ja sen säätelyyn.
Myös kritiikitön suhtautuminen internetlähteisiin on huolestuttavaa. Lukiolaisten välillä oli huomattavia
eroja siinä, miten he arvioivat internetlähteitä. (Carita Kiili, Jyväskylän yliopisto)
”
Lähde: Carita Kiili, https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2012/08/tiedote-2012-08-17-12-06-53-863777
Lisää tulevaisuuden ennakointia: http://www.slideshare.net/hponka/tulevaisuuden-oppimisymparistot
Miten koulu vastaa haasteeseen?
• Jakaannutaan 2-3 hengen ryhmiin • Verkkotyöskentelyn aloitus wikissä
• 1. Käykää läpi ryhmänne vastaukset ennakkotehtävään: Mikä on oma haasteesi tai kehityskohteesi TVT:n ja sosiaalisen median käytössä opetuksessa? Mitä kehityskohteita näet koko koulun tasolla?
• 2. Muodostakaa ryhmänne yhteinen ratkaistava ongelma (näkökulmana lukion TVT-strategia)
• 3. Sopikaa työskentelytavastanne• 4. Aloittakaa työskentely
Harto Pönkähttp://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/http://www.innowise.fi/
KIITOS!
Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi