Maaret Väänänen, suojelubiologi

Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut

Vieraslajien hallinta –teemapäivä, SYKE 8.11.2016

Vieraslajien hallinta

luonnonsuojelualueilla

Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla

Haitalliset vieraslajit ovat kasvava uhka

suojelualueiden luontotyypeille ja lajeille.

• Vieraslajit eivät kunnioita suojelualuerajoja

o Lähes poikkeuksetta vieraslajit ovat

levinneet tai leviämässä suojelualueille

niiden ulkopuolelta.

o Vain suojelualueilla kohdistuvat

vieraslajien hallintatoimet ovat

tehottomia.

• Kasvava kuluerä luonnonsuojelutoimien

budjetissa.

o Hallintatoimiin käytetty aika ja

torjuntatoimiin käytetty raha

ovat pois muulta

luonnonsuojelutyöltä.

Vieraslajit luonnonsuojelualueilla

Meri- ja rannikkoalueetKaspianpolyyppi, katkalajeja, kurtturuusu, minkki,

merirokko, monisukasmatolajeja, mustatäplätokko,

tiikerikatka, vaeltajasimpukka

Sisävedet

Isosorsimo, minkki, täplärapu, rapurutto, kanadanmajava,

kanadanvesirutto, piisami

Maaluontotyypit

Albertanvehnä, auringontähti, isosorsimo, isotuomipihlaja,

jättipalsami, jättiputket, jättitatar, karhunköynnökset,

komealupiini, korallikanukka, keltamajavankaali,

kurtturuusu, mantsurianjalopähkinä, pensaskanukka, pihlaja-

angervo, rikkapalsami, supikoira, terttuselja,

valkohäntäkauris jne.

Haitallisten vieraskasvilajien esiintyminen

luonnonsuojelualueillaisosorsimo

0 %

isotuomipihlaja2 %

jättipalsami11 %

jättiputket3 %

jättitatar1 %

kanadanvesirutto0 %

kanukat3 %

keltamajavankaali1 %

kurtturuusu59 %

komealupiini11 %

pihlaja-angervo1 %

rikkapalsami2 %

terttuselja6 %

Vieraslajiesiintymät suojelualueilla painottuvat

eteläiseen Suomeen

Eniten luonnonsuojelualueiden

vieraskasvihavaintoja:

• Rannikkoluontotyypeiltä

• Perinnebiotoopeilta

• Lehdoista

• Harjumetsistä

• Pienialaisesti myös mm. reheviltä soilta

ja pienvesien ympäristöstä.

Haitallisten vieraslajien hallinta

luonnonsuojelualueilla

Vieraslajien hallintaprosessi luonnonsuojelualueilla

•Inventoinnit

• Havainto-ilmoitukset

Tiedon hankinta

•LajiGIS

• (Tällä hetkellä vielä useissa eri lähteissä)

Tiedon tallennus

•Mm. ls-alueita koskevat suunnitelmat (Ympäristö-hallinnon Uljas-järjestelmät)

•Luvat

• Muut analyysit

•Priorisointi?

Tiedon käsittely

•Torjunta

•Viestintä & valistus

•Toimenpide-suunnitelmat

•Vaikutta-minen

•Seuranta

Hallinta-toimet

Haitallisten vieraskasvilajien torjuntatoimet

luonnonsuojelualueilla eri elinympäristöissä

Toimenpide Kohde Tehokkuus Haasteet

Kitkentä (toistuvasti) jättipalsami Isoissa esiintymissä työlästä.

Toistuva niitto jättipalsami Ei voi käyttää vaativissa maastoissa.

jättiputki, lupiini Estää kukinnan, ei ratkaise ongelmaa.

Näivettäminen kurtturuusu ☺ vanhat pensaat Vaatii pitkäjänteisyyttä.

nuoret kasvustot

Poisto juurineen kurtturuusu, jättiputki, lupiini,

terttuselja, pensaskanukka,

keltamajavankaali

☺ Työlästä. Vaatii huolellisuutta, vaikeaa mm. kivikkoisilla

paikoilla. Repii maanpintaa: huomioitava mitä kasvaa vieressä.

Torjunta-aineet (glyfosaatti) kurtturuusu, (jättiputki) ☺ Torjunta-aineen riskit käsittelijälle & ympäristölle, yleinen

hyväksyttävyys ls-alueilla?

Peittäminen pressulla jättiputki ☺ Peittää kaiken muunkin kasvillisuuden.

Kaulaaminen terttuselja Toimii vain puumaisilla yksilöillä. Työlästä.

Marjojen kerääminen terttuselja Työlästä. Hidastanee leviämistä, mutta ei ratkaise ongelmaa.

Vieraskasvilajien torjuntakokemuksia luonnonsuojelualueilta

Vieraslajeissa on haastetta

Keinot puuttua ls-

alueiden ulkopuolelta

leviäviin

vieraslajeihin?

Yksityisten

luonnonsuojelualueiden

omistajien

kannustaminen

torjuntatoimiin?

Hankalasti

hallittavat

lajit

(erityisesti

vesistöissä) ?Glyfosaatin

käyttö?

Torjuntatoimien

priorisointi?

Resurssit ja

toimivalta?

Metsänkäsittely

suojelualueiden

reunoilla ja

suojelualueilla?

www.facebook.com/metsahallituswww.twitter.com/metsahallitus

www.metsa.fi

Maaret Väänänen, suojelubiologi

Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut

Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsa.fi