viisi vuotta työelämässä 2011

SUOMEN EKONOMILII INLANDS EKONOMFÖRBUN SEFE & AARRESAARI ERKOSTO

SEFEN RAPORTTEJA 5/2011

Viisi vuotta työelämässä Vuonna 2005 KTM-tutkinnon suorittaneiden

sijoittuminen työmarkkinoille

Antti Raita

Sisältö

1 Johdanto........................................................................................................................................... 4

2 Aineiston kuvailua ......................................................................................................................... 5

2.1 Kyselyyn vastanneet ............................................................................................................... 6

2.1.1 Raportissa käytetyt taustamuuttujat ............................................................................. 8

3 Työuran alku ................................................................................................................................. 10

3.1 Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työ ...................................................................... 13

3.1.1 Työnantaja ja työpaikan sijainti ................................................................................... 13

3.1.2 Työtehtävien luonne ...................................................................................................... 16

3.2 Ensimmäisen työn laatu ....................................................................................................... 19

3.2.1 Vakituinen vs. määräaikainen työsuhde .................................................................... 19

3.2.2 Työn ja koulutuksen vastaavuus ................................................................................. 21

3.3 Ensimmäiset viisi vuotta ...................................................................................................... 25

3.3.1 Valmistumisen jälkeinen kouluttautuminen ............................................................. 27

4 Kyselyhetken työllisyystilanne .................................................................................................. 29

4.1 Työnantaja ja työpaikan sijainti .......................................................................................... 31

4.2 Työtehtävien luonne ............................................................................................................. 34

5. Kyselyhetken työn laatu ............................................................................................................. 37

5.1 Vakituinen vs. määräaikainen työ ...................................................................................... 37

5.2 Työn ja koulutuksen vastaavuus ........................................................................................ 40

5.3 Tyytyväisyys työhön ............................................................................................................ 45

2

5.4 Palkkaus ................................................................................................................................. 47

6 Työn vaatimukset ja koulutuksen antamat valmiudet ........................................................... 52

7 Yksikkökohtaisia tuloksia ........................................................................................................... 58

7.1 Helsingin kauppakorkeakoulu (HSE) ................................................................................ 58

7.1.1 Sijoittuminen työelämään ............................................................................................. 59

7.1.2 Palautetta opinnoista ..................................................................................................... 68

7.2 Itä‐Suomen yliopisto ............................................................................................................. 73



7.3 Jyväskylän yliopisto .............................................................................................................. 85



7.4 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ................................................................................. 98


7.4.2 Palautetta opinnoista ................................................................................................... 107

7.5 Oulun yliopisto .................................................................................................................... 111

7.5.1 Sijoittuminen työelämään ........................................................................................... 112


7.6 Svenska handelshögskolan (Hanken) .............................................................................. 123



7.7 Tampereen yliopisto ........................................................................................................... 138



3

7.8 Turun kauppakorkeakoulu ............................................................................................... 151



7.9 Vaasan yliopisto .................................................................................................................. 164



7.10 Åbo Akademi ..................................................................................................................... 177

7.10.1 Sijoittuminen työelämään ......................................................................................... 178

7.10.2 Palautetta opinnoista ................................................................................................. 186

8 Johtopäätökset ............................................................................................................................ 190

Lähteet ............................................................................................................................................ 193

Taulukko‐ ja kuvioluettelo ........................................................................................................... 194

Liite 1. Kyselylomake ................................................................................................................... 200

Liite 2 ”Opiskelu kehitti” ja ”merkitys työssä” keskiarvojen erotus yliopistoittain ........... 204

4

1 Johdanto

Akateemisten ura‐ ja rekrytointipalvelujen Aarresaari‐verkosto on kehittänyt yliopistojen

yhteisen tutkimusmallin (uraseuranta), jonka avulla voidaan seurata korkeakoulutettujen

työuran alkuvaiheita ja työhön sijoittumista viiden vuoden kuluttua valmistumisesta.

Uraseurannan keskeisimpänä päämääränä on tuottaa tietoa ennen kaikkea akateemisesti

koulutettujen työllistymisen laatuun liittyvistä tekijöistä.

Uraseurantaa lähdettiin ensimmäisenä testaamaan Akavan LAASER‐projektissa 2000‐

luvun alussa. Muun muassa kyseisen projektin tulosten perusteella Aarresaari‐verkosto

lähti kehittämään uraseurantaa. Verkoston toimesta tehtiin pilotti syksyllä 2005 viidestä

yliopistosta valmistuneille. Uraseurannassa mukana olevien yliopistojen määrä on

kasvanut nopeasti, käsittäen tämän tutkimuksen aineiston keruuvaiheessa, syksyllä 2010,

jo 16 yliopistoa.

Suomen Ekonomiliitto SEFE ry seuraa säännöllisesti ekonomien sijoittumista työelämään.

Yhteistyössä Aarresaari‐verkoston kanssa on julkaistu aiemmin raportit (Viisi vuotta

työelämässä, vuosina 2007 ja 2009). Tämä raportti on jatkoa yllä mainituille raporteille ja

tässä esitetyt tiedot täydentävät kuvaa ekonomien työelämään sijoittumisesta omalta

osaltaan. SEFE seuraa ja tuottaa säännöllisesti tietoa myös esimerkiksi

vastavalmistuneiden tilanteesta työmarkkinoilla. Näitä lähdetietoja on hyödynnetty tässä

raportissa taustamateriaalina.

Tässä raportissa tarkastellaan vuonna 2005 kauppatieteiden maisterin tutkinnon

suorittaneiden työllistymistä, työuran alkua ja vastaajien mielipiteitä koulutuksesta.

Raportin aluksi esitellään aineistoa ja sen käsittelyä. Kolmas luku käydään läpi KTM‐

tutkinnon suorittaneiden vastaajien työuran alku, kun taas neljäs luku käsittelee vastaajien

tilannetta viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Viidennessä luvussa käsitellään työn laatuun

liittyviä elementtejä ja vastaajien palkka. Raportin kuudes luku paneutuu koulutuksen

antamiin valmiuksiin ja työn vaatimuksiin. Raportin loppuosa tiivistää keskeisimmät

tulokset koulutusyksiköittäin.

5

2 Aineiston kuvailua

Tässä raportoitava aineisto on osa yliopistojen ura‐ ja rekrytointipalvelujen, eli ns.

Aarresaari‐verkoston keräämää uraseurantadataa. Uraseurantadata sisältää vastaajia

kaikilta koulutusaloilta – tässä raportissa tarkastelun kohteena ovat vuonna 2005

kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet. KTM‐tutkinnon suorittaneita vastaajia

aineistossa on 721. Kaikkiaan kauppatieteellisellä koulutusalalla suoritettiin vuonna 2005

yhteensä 1732 ylempää korkeakoulututkintoa (OPM, KOTA‐tietokanta). Mainittuna

vuonna KTM‐tutkinto oli mahdollista suorittaa seuraavissa yliopistoissa (suluissa

raportissa käytettävät lyhenteet):

Svenska handelshögskolan (Hanken)

Helsingin kauppakorkeakoulu

(nyk. Aalto‐yliopiston kauppakorkeakoulu)

(HSE)

Aik. Kuopion yliopisto, Joensuun yliopisto – nykyään

Itä‐Suomen yliopisto)

(UEF)

Jyväskylän yliopisto (JY)

Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY)

Oulun yliopisto (OY)

Tampereen yliopisto (TaY)

Turun kauppakorkeakoulu (TSE)

Vaasan yliopisto (VY)

Åbo Akademi (ÅA)

6

Uraseurantahankkeen yleisenä periaatteena on se, että kaikista kyselylomakkeen

kysymyksistä vähintään neljä viidestä on kaikille vastaajille yhteisiä. Tämän lisäksi

kullakin yliopistolla on mahdollisuus ottaa mukaan myös omiin erityistarpeisiinsa

liittyviä kysymyksiä. Näitä mahdollisia ylimääräisiä kysymyksiä ei ole käsitelty tässä

raportissa. Esimerkki kyselylomakkeesta löytyy liitteestä 1.

Aineiston analysoinnissa on käytetty pääasiassa kuvailevia tilastollisia menetelmiä, kuten

prosenttiosuuksia, keskilukuja sekä graafisia esityksiä. Pääasiallisena vertailuryhmänä on

käytetty vuosina 2002 ja 2003 valmistuneita kauppatieteilijöitä. Eräissä kohdin

kauppatieteilijöiden tuloksia on myös verrattu muilta koulutusaloilta valmistuneisiin.

Vuosina 2004–2005 valmistuneiden kauppatieteilijöiden palautetta valmistumishetkellä on

myös hyödynnetty vertailussa. Taustamuuttujina on käytetty sukupuolta, ikää, yliopistoa

sekä seuraavassa alaluvussa mainittuja pääaineryhmiä.

2.1 Kyselyyn vastanneet

Kyselyyn vastanneet suorittivat KTM‐tutkinnon vuonna 2005. Heidän työuriaan

selvitettiin viisi vuotta valmistumisen jälkeen eli kyselyajankohta oli syksy 2010. Tutkimus

toteutettiin postikyselynä ja tähän liittyvistä käytännön järjestelystä vastasi kunkin

yliopiston ura‐ ja rekrytointipalvelu (yksikön nimi voi vaihdella eri yliopistoissa).

Kyselyyn oli mahdollista vastata paperilomakkeen ohella myös verkossa. Saatujen

vastausten tallennus tehtiin keskitetysti Tampereen yliopiston informaatiotieteiden

yksikössä. Näin pyrittiin minimoimaan tallennusprosessin aikana mahdollisesti esiintyvät

vastausten erilaiset tulkinnat.

7

Taulukko 1. Vastausprosentti ja vastanneiden lukumäärät yliopistoittain

N Vastausprosentti 1 Yhteensä (N) Naiset (N)

Hanken 39,0 94 56

HSE 35,0 134 80

ISY 69,0 29 19

JY 35,0 63 40

LTY 59,0 71 43

OY 43,0 51 33

TaY 42,0 52 32

TSE 38,0 86 57

VY 44,0 100 55

ÅA 53,0 41 22

Koko aineisto 41,7 721 424

Kauppatieteilijöiden vastausaktiivisuus on yksi akateemisten alojen matalimmista kaikki

koulutusalat huomioiden. Nyt saavutettua vastausaktiivisuutta voidaan pitää

tyydyttävänä. Vuonna 2005 KTM‐tutkinnon suorittaneista hieman yli puolet (55 %) on

naisia. Vastanneista naisten osuus on noin 59 %. Naiset ovat siis hieman yliedustettuina

aineistossa.

1 Vastausasteet on laskettu tutkinnon suorittaneista. Kyselyn saaneista vastausasteet ovat joitakin

prosenttiyksikköjä korkeammat

8

2.1.1 Raportissa käytetyt taustamuuttujat

Kauppatieteellinen koulutusala on tässä raportissa jaettu pääaineittain yhteentoista

ryhmään. Pääaineen lisäksi kriteerinä on käytetty myös vastaajien lukumäärää, jotta

analysointi olisi mielekästä. Kaikki ne pääaineet, joissa vastaajien lukumäärä jäi alle 19,

muodostavat ryhmän ”muut pääaineet”. Ryhmät ja niihin vastanneiden lukumäärät ovat

taulukossa 2, tämän tekstin alapuolella. Koska pääaineiden nimet vaihtelevat hieman

yliopistoittain, viitataan jatkossa kyseiseen pääaineryhmään, joka voi siis sisältää

nimeltään erilaisia pääaineita.

9

Taulukko 2. Vastaajat pääaineryhmittäin2

Pääaineryhmä Yhteensä (N) Naiset (N) Iän keskiarvo valmistuessa

Johtaminen ja organisointi 96 61 28,1

Kv. liiketoiminta / kv.

markkinointi

47 31 29,1

Kansantaloustiede 50 24 28,0

Laskentatoimi 173 103 28,1

Logistiikka / hankintojen

johtaminen

19 9 29,7

Markkinointi 110 82 26,9

Rahoitus 47 12 26,5

Tietojärjestelmätiede 46 14 28,9

Yrittäjyys 28 18 39,0

Yritysjuridiikka /

kauppaoik. / talousoik.

31 25 27,2

Muut pääaineet 59 36 30,8

Koko aineisto 706 415 28,6

2 Edelliseen vuoteen verrattuna iän keskiarvo valmistuessa oli laskenut seuraavissa pääaineissa: johtaminen

ja organisointi, laskentatoimi, markkinointi ja Yritysjuridiikka / kauppaoikeus / talousoikeus. Muissa pääaineissa

iän keskiarvo valmistuessa nousi hieman. Kaikkien pääaineiden yhteenlaskettu keskiarvo nousi myös

hieman.

10

3 Työuran alku

Lähes kolme vastaajaa neljästä oli valmistumishetkellä työssä. Osuus on yksi

korkeimmista, kun kaikki koulutusalat on huomioitu. Valmistumishetken työllisyys on

jatkanut heikentymistään vuodesta 2001 valmistuneista lähtien, mutta kyse on

luultavimmin yleisen suhdannetilanteen muutoksesta huonompaan suuntaan. Tämä

näkyy erityisesti vastavalmistuneiden työllistymisessä. Työttömyysaste on noussut

vuosituhannen alun valmistuneiden 12,1 %:sta nykyiseen 15,1 %:iin (Sainio, 2007 ja 2008).

11

Taulukko 3. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä

% Työssä Työttömänä Työvoiman

ulkopuolella*

Muu tilanne

Miehet (N=293) 75,4 14,0 8,9 1,7

Naiset (N=423) 71,4 16,0 10,9 1,7

Johtaminen ja organisointi (N=94) 61,8 25,5 10,6 2,1

Kansainvälinen liiketoiminta (N=47) 68,1 12,8 19,1 0,0

Kansantaloustiede (N=50) 64,0 22,0 10,0 4,0

Laskentatoimi (N=173) 82,7 11,0 5,8 0,5

Logistiikka (N=19) 79,0 10,5 10,5 0,0

Markkinointi (N=110) 68,2 18,2 11,8 1,8

Rahoitus (N=47) 85,1 6,4 8,5 0,0

Tietojärjestelmätiede (N=41) 78,3 13,0 8,7 0,0

Yrittäjyys (N=28) 78,6 3,6 10,7 7,1

Yritysjuridiikka / oikeustiede (N=31) 58,0 22,6 9,7 9,7

Muut pääaineet (N=59) 74,6 13,6 11,8 0,0

Koko aineisto (N=716) 72,7 15,1 10,3 1,7

Vuosina 2002–2003 valmistuneiden tilanne

(N=1310)

74,1 14,4 9,6 2,0

Vuonna 2001 valmistuneiden tilanne

(N=676)

77,5 12,1 8,9 1,5

*päätoimisena opiskelijana tai perhevapaalla

12

Tähän tutkimukseen vastanneiden joukosta miehet olivat työllistyneet hieman naisia

paremmin valmistumishetkellä. Naiset olivat myös hieman miehiä useammin työttömänä

tai työvoiman ulkopuolella. Iällä ei näyttäisi olevan käytännön merkitystä

valmistumishetken työllistymiseen. Valmistumishetken perusteella parhaiten töitä

näyttäisi löytyvän yrittäjyyttä, laskentatointa, logistiikkaa tai rahoitusta pääaineenaan

lukeneille. Heikoimmin valmistumishetkellä olivat työllistyneet yritysjuridiikkaa,

kansantaloustiedettä tai johtamista ja organisointia pääaineenaan lukeneet vastaajat.

Kohdan ”Muu tilanne” merkinneet vastaajat ilmoittivat lisätietona muun muassa, että he

pitävät välivuoden ulkomailla, tai että he olivat jatkokoulutuksessa.

Tarkasteltaessa valmistumishetken tilannetta yliopistoittain parhaiten töitä olivat

löytäneet Jyväskylän (82 %) ja Tampereen (81 %) yliopistoista valmistuneet. Pienimmät

työssä olevien valmistuneiden osuudet olivat Itä‐Suomen/Kuopion ja Joensuun (58 %) ja

Oulun (59 %) yliopistoista valmistuneilla. Korkein (31 %) työttömien työnhakijoiden osuus

valmistumishetkellä löytyi Oulun yliopistosta valmistuneiden keskuudesta ja matalin (6

%) työttömien työnhakijoiden osuus Tampereen yliopistosta valmistuneiden keskuudesta.

Tarkemmat yksikkökohtaiset tiedot löytyvät luvusta 7.

On huomattava, että valmistumishetken työmarkkinatilanteen tarkastelu ei anna koko

kuvaa tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä. Osa valmistuneista ei ole vielä edes

hakenut töitä täydellä intensiteetillä. Lisäksi alueelliset työmarkkinat vaikuttavat

voimakkaasti työllistymiseen työuran alkuvaiheessa. Alueellisten työmarkkinoiden

vaikutus tulee esiin myös opintojen aikaisen työkokemuksen laadun kautta. Hyvä

opiskelun yhteydessä hankittu työkokemus edesauttaa valmistumisen jälkeistä

työllistymistä. Niinpä valmistumishetken työmarkkinatilanteen perusteella ei ole

mielekästä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä esimerkiksi eri yliopistoista

valmistuneiden työllistymisen eroista. Vertaileminen on mielekkäämpää, kun tutkinnon

suorittaneiden urat ovat vakiintuneet.

13

3.1 Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työ

Kuten edellä kävi ilmi, lähes kolme vastaajaa neljästä oli jo valmistumishetkellä työssä. On

siis huomattava, että vaikka otsikossa puhutaan ensimmäisestä valmistumisen jälkeisestä

työstä, on moni aloittanut kyseisen työsuhteen jo ennen valmistumistaan.

3.1.1 Työnantaja ja työpaikan sijainti

Kolme vastaajaa neljästä oli löytänyt ensimmäisen työpaikkansa yksityiseltä sektorilta tai

valtionyhtiöstä. Lähes puolet vastaajista oli lisäksi työllistynyt vähintään 250 henkilöä

työllistävään organisaatioon. Miehet olivat sijoittuneet hieman naisia useammin suuriin

yrityksiin, kun taas naiset olivat hieman useammin työllistyneet julkiselle sektorille tai

korkeakouluihin. Kyselyyn vastanneilla miehillä oli naisia useammin oma yritys tai

vastaanotto, mutta ero ei ole suuri.

Pääaineryhmien välillä löytyy hieman suurempia eroja, sillä rahoitusta pääaineenaan

lukeneista vastaajista käytännössä kaikki (98 %) työllistyivät yksityiselle sektorille. Myös

markkinointia (83 %) ja laskentatointa (82 %) pääaineenaan lukeneilla työllistyminen

painottui vahvasti yksityiselle sektorille. Suhteessa vähiten yksityiselle sektorille työllistyi

kansantaloustiedettä (49 %) pääaineenaan lukeneita vastaajia. Kansantaloustiedettä

opiskelleiden vastaajien kohdalla merkittävä työllistäjä on julkinen sektori, jolle työllistyi

39 % vastaajista.

14

Taulukko 4. Ensimmäisen työn päätyönantaja

% Miehet Naiset Yhteensä

Yritys tai valtionyhtiö, > 249 työntekijää 48,6 40,8 44,0

Yritys tai valtionyhtiö, 49 < 249 työntekijää 11,7 17,2 15,0

Yritys tai valtionyhtiö, < 49 työntekijää 17,7 15,3 16,2

Kunta, kuntayhtymä 4,1 6,4 5,5

Yliopisto, korkeakoulu 6,2 8,4 7,5

Valtio, valtion liikelaitos 5,2 6,4 5,9

Järjestö, säätiö, seurakunta, tms. 3,1 3,6 3,4

Oma yritys, vastaanotto, tms. 3,1 1,7 2,3

Muu päätyönantaja 0,3 0,2 0,2

N 290 419 709

Pääsääntöisesti kauppatieteilijöiden työpaikat sijaitsevat suurissa kaupungeissa. Noin

seitsemän vastaajaa kymmenestä ilmoitti ensimmäisen työpaikkansa sijaitsevan jossakin

Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista. Melko tarkkaan puolet vastaajista oli

työllistynyt Uudellemaalle. Tässä vaiheessa työuraa ulkomaille oli työllistynyt viisi

prosenttia vastaajista.

Sukupuolten välillä ei ole merkittäviä eroja ensimmäisen työpaikan sijainnin suhteen.

Miehet olivat työllistyneet hieman naisia enemmän Uudellemaalle. Myöskään iän suhteen

merkittäviä eroja ensimmäisen työpaikan sijainnin suhteen ei löytynyt. Kaikista

pääaineista keskeisin ensimmäisen työpaikan sijaintimaakunta on Uusimaa. Rahoitusta

lukeneiden joukosta 68 % oli löytänyt ensimmäisen työpaikkansa Uudeltamaalta.

Suhteellisesti vähiten Uudellemaalle työllistyneitä löytyi edellisen vastaavan tutkimuksen

tapaan yrittäjyyttä pääaineenaan opiskelleiden keskuudesta.

15

Taulukko 5. Ensimmäisen työpaikan sijainti

% Opiskelumaakunta Uusimaa Muu Suomi Ulkomaat

Hanken (N=94) 70 ‐ 24 6

HSE (N=134) 89 ‐ 3 8

UEF (N=29) 44 28 28 ‐

JY (N=63) 34 30 33 3

LTY (N=71) 25 45 24 6

OY (N=51) 57 22 19 2

TaY (N=52) 40 46 10 4

TSE (N=86) 38 36 25 1

VY (N=100) 24 42 32 2

ÅA (N=41) 39 20 32 9

Koko aineisto (N=721) ‐ 49 46 5

Vuosina 2002 ‐ 2003 valmistuneiden

tilanne (N=1301)

‐ 51 45 5

Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä Tampereen ja Vaasan yliopistoista

valmistuneista kauppatieteilijöistä yli 40 % ilmoitti ensimmäisen työpaikkansa sijainneen

Uudellamaalla. Osuus on selvästi korkeampi kuin opiskelumaakuntaan työllistyneiden

osuus. Muista yliopistoista valmistuneilla tilanne on päinvastainen. Uudenmaan ohella

merkittävää on Oulun yliopistosta valmistuneiden tilanne, sillä heidän kohdallaan lähes

kolme viidestä vastaajasta oli saanut ensimmäisen työpaikkansa opiskelumaakunnasta.

16

3.1.2 Työtehtävien luonne

Kauppatieteilijöiden ensimmäinen työ on tyypillisesti asiantuntijatyö. Kyselylomakkeessa

vastaajat valitsivat pääsääntöisesti heidän työsuhdettaan kuvaavan vaihtoehdon valmiiksi

annetuista vaihtoehdoista.

Sukupuolten välillä on hieman eroja ensimmäisen työtehtävän luonteen suhteen. Naiset

olivat työllistyneet jonkin verran miehiä useammin asiakas‐ ja konsultointi tai

koulutustehtäviin sekä toimistotyöhön. Miehet taas olivat työllistyneet selkeästi naisia

enemmän johto‐ ja esimiestehtäviin. Esimerkkejä vastaajien ammattinimikkeistä

ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikan osalta on mainittu taulukossa 8, sivulla

24.

17

Taulukko 6. Ensimmäisen työn luonne

% Miehet Naiset Yhteensä

Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät 19 19 19

Markkinointi ja myynti 12 12 12

Konsultointi tai koulutus 11 13 12

Asiakastyö / potilastyö 10 12 11

Suunnittelu‐ tai kehitystyö 10 11 11

Johto‐ ja esimiestehtävät 13 6 9

Tutkimus 9 9 9

Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 5 8 6

Opetus tai kasvatus 4 4 4

Muu työ 4 3 3

Lainopillinen työ 2 1 2

Viestintä‐ ja mediatyö 1 2 2

Yhteensä 100 100 100

N 294 424 718

18

Pääaineen lisäksi monet muut asiat voivat vaikuttaa siihen, miksi henkilö valitsee tietyn

työtehtävän. Seuraavassa on listattu kategorisesti järjestyksessä kaksi yleisintä

ensimmäisen työn luonnetta pääaineryhmittäin:

johtaminen ja organisointi: asiakastyö sekä suunnittelu‐, kehitys‐ tai

hallintotehtävät

kansainvälinen liiketoiminta: asiakastyö sekä markkinointi ja myynti

kansantaloustiede, kansainvälinen markkinointi: rahoituksen ja taloushallinnon

tehtävät sekä tutkimus

laskentatoimi: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä konsultointi tai

koulutus

logistiikka, hankintojen johtaminen: suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät sekä

toimisto‐ ja esikuntatehtävät

markkinointi: markkinointi ja myynti sekä asiakastyö

rahoitus: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä konsultointi ja koulutus

tietojärjestelmätiede: suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät sekä konsultointi ja

koulutus

yrittäjyys: johto‐ ja esimiestehtävät sekä asiakastyö

yritysjuridiikka / kauppaoikeus / talousoikeus: konsultointi ja koulutus sekä

toimisto‐ ja esikuntatehtävät

muut pääaineet: tutkimus sekä suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät

19

3.2 Ensimmäisen työn laatu

Kyselylomakkeessa oli useita työllistymisen laatua kartoittavia kysymyksiä; työsuhteen

luonne, vastaajan subjektiivinen arvio työn ja koulutuksen vastaavuudesta sekä

tyytyväisyydestä työhön, oliko korkeakoulututkinto työnsaannin edellytyksenä sekä

palkkaus. Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikan laadun määrittämisen osalta

kyselylomakkeessa päädyttiin hieman suppeampaan mittaristoon.

3.2.1 Vakituinen vs. määräaikainen työsuhde

Lähes kolme viidestä vastaajasta (57 %) ilmoitti ensimmäisen valmistumisen jälkeisen

työsuhteen olleen vakituinen. Osuus on korkea verrattuna monelta muulta koulutusalalta

valmistuneisiin. Yhtenä merkittävänä selittäjänä on työnantajasektori, sillä

kauppatieteilijät olivat löytäneet töitä pääasiassa yksityiseltä sektorilta. Aikaisemmissa

vastaavissa tutkimuksissa on tullut ilmi, että määräaikaiset työsuhteet ovat julkisella

sektorilla huomattavasti yleisempiä kuin yksityisellä sektorilla akateemisten keskuudessa

(esimerkiksi Korhonen & Sainio 2006).

Yleisen työmarkkinatilanteen heikentyminen ei näy suoraan verrattaessa vuonna 2005

valmistuneiden kauppatieteilijöiden työllistymistä kahden edellisen vuoden vastaavaan.

Vakituiseen työsuhteeseen päässeiden osuus on kasvanut kautta linjan muutamalla

prosenttiyksiköllä ja vastaavasti määräaikaisten osuus on pienentynyt. Vielä ei ole

saavutettu vuonna 2001 valmistuneiden keskiarvoja, mutta pientä muutosta parempaan

suuntaan on nähtävissä.

20

Taulukko 7. Ensimmäisen työsuhteen luonne sukupuolittain ja pääaineryhmittäin

% Vak.

kokopäivätyö

Määräaik.

kokopäivätyö

Osa‐

aikatyö

Yrittäjä /

Freelancer

Työllistetty /

Työharj.

Miehet (N=290) 63 29 4 3 1

Naiset (N=419) 53 38 5 2 2

Johtaminen ja organisointi

(N=91)

49 40 9 1 1

Kansainvälinen

liiketoiminta (N=47)

54 32 6 4 4

Kansantaloustiede (N=49) 35 55 4 2 4

Laskentatoimi (N=173) 65 28 4 2 1

Logistiikka (N=19) 63 37 0 0 0

Markkinointi (N=110) 52 39 4 1 4

Rahoitus (N=46) 76 24 0 0 0

Tietojärj.tiede (N=46) 60 32 2 4 4

Yrittäjyys (N=27) 67 22 0 11 0

Yritysjuridiikka / tms.

(N=30)

60 23 7 3 7

Muut (N=59) 53 42 3 2 0

Koko aineisto (N=709) 57 34 5 2 2

Vuosina 2002 – 2003 valm.

tilanne (N=1304)

54 39 4 2 2

Vuonna 2001 valm. tilanne

(N=672)

65 29 2 2 2

21

Tämän kyselyn perusteella kauppatieteilijöiden alku‐uran työllisyys on hieman

paranemaan päin. Verrattaessa vuosina 2002 – 2003 valmistuneiden uran alun

työnsaantiin ovat vuonna 2005 kauppatieteiden maisteriksi valmistuneet päässeet hieman

edellistä vuotta useammin vakituiseen työsuhteeseen. Vastaavasti määräaikaiseen

työsuhteeseen päässeiden valmistuneiden määrä on pienentynyt edellisestä kyselystä.

Miehet näyttäisivät edellisten vuosien tapaan työllistyvän naisia useammin työuransa

alussa vakituisiin työsuhteisiin. Ero on tilastollisesti merkitsevä. Toinen selkeä ero

työsuhteen osalta löytyy käytettäessä ikää taustamuuttujana. Alle 27‐vuotiaat vastaajat

olivat päässeet selvästi harvemmin vakituiseen työsuhteeseen verrattuna vähintään 27‐

vuotiaisiin vastaajiin. Eroa on peräti 16 prosenttiyksikköä. Eri pääaineryhmistä

valmistuneiden välillä on myös eroja työsuhteen saralla. Heikoimmin vakituiseen

työsuhteeseen olivat päässeet kansantaloustiedettä lukeneet (35 %), kun taas rahoitusta

pääaineenaan lukeneista oli päässyt vakituiseen työsuhteeseen uransa alussa jopa kolme

neljästä vastaajasta.

Yliopistoittain tarkasteltuna parhaiten vakituiseen työsuhteeseen näyttäisivät päässeen

heti työuransa alussa Helsingin kauppakorkeakoulusta (64 %) ja Lappeenrannan

teknillisestä yliopistosta (61 %) valmistuneet vastaajat. Heikoimmin työuransa alussa

vakituiseen työsuhteeseen taas olivat päässeet Oulun yliopistosta (31 %) valmistuneet

vastaajat.

3.2.2 Työn ja koulutuksen vastaavuus

Työn ja koulutuksen vastaavuutta kartoitettiin kysymyksillä ”Oliko vuonna 2005

suoritettu korkeakoulututkinto vaatimuksena ensimmäiseen työpaikkaasi?” ja ”Miten

hyvin pystyit hyödyntämään yliopistossa oppimiasi asioita ensimmäisessä työssäsi?”.

22

Vain hieman alle puolet (48 %) vastaajista ilmoitti korkeakoulututkinnon olleen

vaatimuksena ensimmäiseen työhön. On kuitenkin huomattava, että varsin suuri osa

vastaajista oli työllistynyt yksityiselle sektorille, jolla ei välttämättä vaadita muodollista

pätevyyttä toisin kuin esimerkiksi julkisella sektorilla ja varsinkin monella muulla

koulutusalalla. Peräti 11 % vastaajista valitsi vaihtoehdon ”Ei tiedä” kysyttäessä

vaadittiinko työssä KTM‐tutkintoa.

Paremman kuvan ensimmäisen työtehtävän laadusta antaa jälkimmäinen kysymys

opittujen asioiden hyödyntämisestä. Vastaajista 35 % ilmoitti hyödyntävänsä yliopistossa

oppimiaan asioita jatkuvasti ja 52 % jonkin verran. Koulutustaan vastaamattomassa työssä

(= ei voinut hyödyntää oppimiaan asioita juuri lainkaan) oli 13 % vastaajista.

Kuvio 1. Pystyikö hyödyntämään yliopistossa oppimiaan asioita ensimmäisessä työssä

23

Tämän laatumittarin mukaan sukupuolten välillä on jonkin verran eroa. Ikä

taustamuuttujana ei juuri vaikuta tilanteeseen. Pääaineittain katsottuna joka viides

markkinointia lukeneista ilmoitti, ettei pysty hyödyntämään oppimaansa juuri lainkaan

ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työssään. Noin puolet logistiikkaa tai

laskentatointa lukeneista taas ilmoitti, että hyödyntää jatkuvasti oppimaansa jo

ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työpaikassaan.

Kysyttäessä, vastaako ensimmäinen työ vaativuustasoltaan yliopistollista koulutusta,

nousi esiin pientä eroa sukupuolten välillä. Miehet olivat työllistyneet hieman useammin

(55 %) työhön, joka vastasi yliopistollista koulutusta, kun kyselyyn vastanneilla naisilla

osuus (49 %) jäi matalammaksi. Noin puolet vastaajista oli siis työllistynyt ensin sen

kaltaiseen työhön, jonka vaativuustaso ei täysin vastaa saatua koulutusta. Koulutusta

vastaamattomassa työssä olevien osuus on ollut kasvussa vuoden 2001 valmistuneiden

jälkeen, joten jatkotutkimusaiheena ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn ja

yleisemmin työuran alun tapahtumien vaikutus myöhempään työuraan eri

työmarkkinatilanteissa olisi mielenkiintoinen.

Työpaikkojen laadun arviointia voidaan syventää Englannissa sovellettua laatuluokitusta

käyttäen (Elias et al.). Taulukossa 8 näkyvät luokitteluperusteet ja ryhmien nimet.

Ryhmien kesken on nähtävissä laatuero siten, että ryhmän A työpaikat vastaavat alan

perinteistä tarkoituksenmukaista sijoittumista ja ryhmän D työpaikat

epätarkoituksenmukaista sijoittumista. Ryhmä C on osin ongelmallinen määrittelyn

kannalta edellä mainitusta yksityisen ja julkisen sektorin erilaisten pätevyysvaatimusten

näkökulmasta. Ryhmään C sijoittuvat myös niin sanotut ”sisääntuloammatit”, joiden

voidaan katsoa olevan työuran kannalta tarkoituksenmukaisia.

24

Taulukko 8. Ensimmäisen työn laatuluokkien kuvaus

Pystyykö hyödyntämään oppimiaan asioita?

Jatkuvasti tai jonkin verran Ei lainkaan

Vaa

dita

anko

kor

keak

oulu

tutk

into

?

Kyl

lä

RYHMÄ A (N = 279, vastaajista 44 %) RYHMÄ B (N = 12, vastaajista 2 %)

Oman alan akateemiset ammatit Muut akateemiset ammatit

aluepäällikkö, analyytikko, assistant controller, esimiesharjoittelija, henkilöstösuunnittelija, konsultti, laskentaekonomi, lehtori, markkinointiassistentti, portfolio-analyytikko, projektipäällikkö, revisor, suunnittelija, talouspäällikkö, tilintarkastaja, tutkija, verotarkastaja, yliaktuaari

Vastaajien vähyyden takia ammattinimikkeitä ei ole lueteltu.

Ei

RYHMÄ C (N = 268, vastaajista 43 %)RYHMÄ D (N = 72, vastaajista 11 %)

Oman alan uudet työmarkkinat Koulutusta vastaamattomat työt

aluepäällikkö, asiakasneuvoja, assistentti, kirjanpitäjä, kouluttaja, laskenta-assistentti, myyntineuvottelija, palveluneuvoja, pankkitoimihenkilö, projektipäällikkö, sijoitusneuvoja, suunnittelija, talouspäällikkö, tuotepäällikkö, verosihteeri, vientiassistentti, yrittäjä

asiakasneuvoja, johdon assistentti, lentoemäntä, myyjä, ostaja, sales manager, sijoitusneuvoja, taloushallinnon assistentti, tekninen tuki, toimistosihteeri

Tehdyn luokituksen perusteella hieman vajaa puolet vastaajista toimii oman alansa

akateemisessa ammatissa. Pitää kuitenkin huomioida edellä mainittu ryhmään C liittyvä

problematiikka. Niinpä voidaan tässä kohtaa todeta tarkoituksenmukaisesti työelämään

sijoittuneiden osuuden olevan selvästi suurempi. Lisäksi on hyvä huomata, että sama

ammattinimike voi sijoittua useaan eri ryhmään, mikä myös osaltaan kertoo KTM‐

tutkinnon suorittaneiden työtehtävien kirjosta. Sukupuolen, yliopiston tai pääaineen

käyttö taustamuuttujana ei tuo uutta luvun alussa esitettyihin tuloksiin.

25

3.3 Ensimmäiset viisi vuotta

Kauppatieteilijät olivat olleet työssä valmistumisensa jälkeen keskimäärin 4 vuotta 11

kuukautta. Koulutusta vastaavaa työtä tähän tutkimukseen vastanneet kauppatieteilijät

olivat tehneet valmistumisensa jälkeen keskimäärin 4 vuotta 5 kuukautta. Verrattuna

vuosina 2002 – 2003 valmistuneiden tilanteeseen on koulutusta vastaavassa työssä olleiden

vastaajien työssäoloaika kasvanut yhdellä kuukaudella.

Kauppatieteilijöillä oli ollut keskimäärin kaksi työnantajaa työuransa ensimmäisten viiden

vuoden aikana. Työnantajien lukumäärä laski hieman edellisestä vastaavasta

tutkimuksesta, ja on edelleen kaikkia koulutusaloja kuvaavan keskiarvon alapuolella.

Kauppatieteilijöillä on ollut keskimäärin kolme työsuhdetta valmistumisen jälkeen – myös

tämä luku on yleisen keskiarvon alapuolella, joten voidaan todeta KTM‐tutkinnon

suorittaneiden työuran alun olevan suhteellisen vakaa, ainakin kaikkia aloja kuvaavaan

yhteiseen keskiarvoon verrattuna.

Joka neljäs valmistuneista oli ollut työttömänä työuransa alkutaipaleella. Osuus on muihin

koulutusaloihin verrattuna matala ja on pysynyt ennallaan viime tutkimukseen

verrattuna. Lähes kolme neljästä kauppatieteilijästä oli kuitenkin ollut työttömänä vain

kerran. Työttömyysajan keston mediaani oli kolme kuukautta (keskiarvo kaksi

kuukautta). Kaikki työttömyydestä kertovat luvut ovat käytännössä samoja kuin vuosina

2002 – 2003 valmistuneilla. Vaikka yleinen työllisyystilanne on heikentynyt, ei se silti näy

merkittävästi edellä mainituissa luvuissa. Keskeisimmiksi työllistymistä vaikeuttaneiksi

tekijäksi kauppatieteilijät ilmoittivat työkokemuksen ja suhdeverkostojen puutteen.

26

Taulukko 9. Työuran ensimmäiset viisi vuotta

Työssä* Työsuhteita** Työttömänä***

Miehet (N=289) 4 v 6 kk 3,1 24 %

Naiset (N=420) 4 v 4 kk 2,9 26 %

Johtaminen ja organisaatio (N=87) 4 v 5 kk 3,1 31 %

Kv. liiketoiminta, kv. markkinointi (N=44) 3 v 10 kk 2,9 34 %

Kansantaloustiede (N=47) 4 v 3 kk 3,5 34 %

Laskentatoimi (N=163) 4 v 7 kk 2,4 17 %

Logistiikka, jne. (N=19) 4 v 9 kk 2,6 11 %

Markkinointi (N=102) 4 v 6 kk 3,3 32 %

Rahoitus (N=47) 4 v 8 kk 2,5 11 %

Tietojärjestelmätiede (N=43) 4 v 5 kk 4,4 38 %

Yrittäjyys (N=26) 4 v 6 kk 2,5 11 %

Yritysjuridiikka, jne.(N=28) 4 v 2 kk 2,8 32 %

Muut pääaineet (N=56) 4 v 9 kk 2,9 19 %

Koko aineisto (N= 662) 4 v 5 kk 3,0 25 %

V. 2002 – 2003 valm. vastaava tilanne

(N=1301)

4 v 4 kk 3,0 25 %

*= koulutustasoa vastaavassa työssä

**=keskiarvo

***= niiden osuus, joilla on ollut vähintään

yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen

27

Miehet olivat olleet hieman naisia pitempään koulutustasoa vastaavissa töissä

valmistumisensa jälkeen. Ero on kaksi kuukautta3. Perhevapaat selittävät osaltaan

kokonaistyöajassa olevaa eroa. Naisista 37 % ja miehistäkin 21 % oli ollut perhevapaalla

työuransa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Perhevapaiden kesto on naisilla

keskimäärin puolitoista vuotta. Iällä ei näyttäisi olevan merkitystä työllistymiseen, mutta

naiset ilmoittivat miehiä useammin puutteellisten suhdeverkostojen, alueellisen

työllisyystilanteen, sukupuolen ja perheeseen tai muuhun elämäntilanteeseen liittyvän

syyn vaikeuttaneen työllistymistä.

Pääaineryhmittäin tarkasteltuna paras työllisyystilanne näyttäisi olevan logistiikkaa tai

rahoitusta lukeneilla. Heikoimmin koulutustasoa vastanneeseen työhön olivat tähän

kyselyyn vastanneista kauppatieteiden maistereista päässeet kansainvälistä liiketoimintaa

pääaineenaan opiskelleet vastaajat. Opiskelupaikka huomioitaessa parhaiten koulutusta

vastanneeseen työhön olivat mielestään päässeet Oulun yliopistosta (90 %) ja Helsingin

kauppakorkeakoulusta (89 %) valmistuneet vastaajat.

3.3.1 Valmistumisen jälkeinen kouluttautuminen

Kolme viidestä vastaajasta ilmoitti osallistuneensa valmistumisen jälkeisen viiden vuoden

aikana työnantajan järjestämään tai kustantamaan koulutukseen. Osuus on pysynyt

kutakuinkin ennallaan viime vuosien vastaaviin tutkimuksiin verrattuna. Työnantajan

järjestämään tai kustantamaan koulutukseen osallistuneiden naisten osuus oli kolme

prosenttiyksikköä korkeampi kuin miesten vastaava. Ammatilliseen

3 Miehet ovat olleet koulutustasoaan vastaamattomissa tehtävissä keskimäärin 5 kuukautta valmistumisensa

jälkeen ja naiset 7 kuukautta.

28

erikoistumiskoulutukseen, pätevöitymiskoulutukseen tai muuhun vastaavaan oli

osallistunut kyselyhetkellä kahdeksan prosenttia vastaajista. Tämä osuus on hieman

pienempi kuin vuosina 2002 – 2003 valmistuneilla. Yleisimmät erikoiskoulutukset ovat

olleet opettajaksi tai KHT‐tilintarkastajaksi pätevöityminen tai ns. APV‐näyttökoe4.

Viisi prosenttia vastaajista on ilmoituksensa mukaan suorittanut opintoja tähtäimenään

toinen yliopistotutkinto. Selvästi yleisimpänä toisen tutkinnon alana on oikeustiede, muita

aloja ovat mm. teknillistieteellinen, yhteiskuntatieteellinen ja kasvatustiede. Tieteellisiä

jatko‐opintoja on suorittanut 11 prosenttia vastaajista, kun taas vuonna 2010 KTM‐

tutkinnon suorittaneista 18 % kertoi harkinneensa jatko‐opintoja. Molemmat tässä

kappaleessa mainitut osuudet ovat muutaman prosenttiyksikön matalampia kuin vuosina

2002 – 2003 valmistuneilla kauppatieteilijöillä. Lähes neljäsosa (23 %) vastaajista ei ole

oman ilmoituksensa mukaan osallistunut mihinkään koulutukseen työuransa

ensimmäisen viiden vuoden aikana.

Sukupuolten tai eri ikäryhmien välillä ei ole merkittäviä eroja valmistumisen jälkeisen

kouluttautumisen suhteen. Pääaineittain valmistumisen jälkeistä kouluttautumista

tarkasteltaessa nähdään, että eniten työnantajan järjestämään tai tarjoamaan koulutukseen

olivat osallistuneet laskentatointa (62 %) tai logistiikkaa (68 %) lukeneet vastaajat.

Useimmin toista korkeakoulututkintoa ovat lähteneet suorittamaan logistiikkaa (16 %)

pääaineenaan lukeneet vastaajat, mutta tässä kohtaa on huomattava ao. ryhmän pieni

vastaajamäärä.

4 APV‐näyttökoe, eli Finanssialan keskusliiton suosittelema sijoituspalvelututkinto (APV1 ja APV2)

29

4 Kyselyhetken työllisyystilanne

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen (kyselyhetkenä syksy 2010) kolme neljästä

kauppatieteilijästä oli vakituisessa kokopäivätyössä. Vain 13 vastaajaa oli työttömänä

viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. Osuus on hieman pienempi kuin vuosina 2002 –

2003 valmistuneilla. Työuran alun erilaiset olosuhteet niin talous‐ kuin

työllisyystilanteessakin eivät siis näytä vaikuttaneen työttömyyden yleisyyteen työuran

myöhemmässä vaiheessa.

Yrittäjien osuus hieman kasvoi verrattuna heti valmistumisen jälkeiseen tilanteeseen,

mutta se on silti pienempi kuin vuosina 2002 – 2003 valmistuneilla tapahtunut

yrittäjyyden kasvu työuran viiden ensimmäisen vuoden aikana. Akateemiselle alalle

yleinen tilanne eli yrittäjyyden kasvu voi johtua esimerkiksi siitä, että moni kokee

yrittäjyyden edellytysten paranevan kokemuksen karttuessa. Naisista 18 % oli

perhevapaalla kyselyhetkellä, mutta lähes kaikilla oli työsuhde, johon palata perhevapaan

jälkeen. Perhevapaalla olevien naisvastaajien määrä lisääntyi edellisestä vastaavasta

kyselystä kolmella prosenttiyksiköllä.

30

Taulukko 10. Työmarkkinatilanne kyselyhetkellä

% Miehet Naiset Yht.

Vakituinen kokopäivätyö 85,0 67,0 75,0

Määräaikainen kokopäivätyö 5,0 7,0 6,0

Osa‐aikatyö 0,3 2,4 1,5

Yrittäjä / ammatinharj. / freelancer 3,4 3,0 3,0

Työtön työnhakija 2,5 1,4 1,8

Päätoiminen opiskelu (arvosanaan johtava) 0,4 0,7 0,5

Perhevapaa 1,0 18,0 11,0

Työskentely apurahalla 1,4 0,0 0,5

Muu tilanne 1,0 0,5 0,7


N 292 422 714

Työssä olevien osuudet olivat nousseet jokaisen pääaineryhmän kohdalla verrattuna

valmistumishetkeen. Yksikään rahoitusta, logistiikkaa tai muuta ainetta pääaineenaan

lukenut ei ilmoittanut olevansa työttömänä kyselyhetkellä. Vaikka työttömyys on verraten

harvinaista kauppatieteilijöiden keskuudessa viisi vuotta valmistumisen jälkeen, työuran

alkutaipaleen työttömyyttä ei pidä vähätellä. Valmistuneiden sijoittumista työelämään on

syytä pyrkiä parantamaan esimerkiksi kiinnittämällä huomiota opiskelijoiden

työelämävalmiuksiin. Koulutuksen ja työelämän suhdetta käydään tarkemmin läpi

luvussa 6.

Kauppatieteilijät ilmoittivat keskeiseksi työllistymistä hankaloittaviksi tekijöiksi

työkokemuksen puutteen, puutteelliset suhdeverkostot ja alueellisen

työmarkkinatilanteen. Tämä linkittyy siihen, että valtaosa kauppatieteilijöiden alku‐uran

31

työpaikoista sijaitsee Uudellamaalla. Vastaajien mukaan tutkinnon huono tunnettuus,

sukupuoli tai valmistumisajankohta oli vähiten työllistymistä hankaloittavia tekijöitä.

4.1 Työnantaja ja työpaikan sijainti

Kauppatieteilijät näyttävät tämän kyselyn perusteella työllistyvän pääosin yksityiselle

sektorille, ja siellä työllisyys painottuu suuriin yrityksiin. Sukupuoli ja ikä muuttujina

eivät tuo eroja esiin. Pientä siirtymää suurempiin yrityksiin näyttäisi olevan, verrattuna

KTM‐tutkinnon suorittaneiden ensimmäisen valmistumisen jälkeiseen työtehtävään ja

lisäksi akateeminen yrittäjyys on lisääntynyt hieman. Pääaineryhmien välillä ei ole

tapahtunut myöskään merkittäviä muutoksia verrattaessa ensimmäistä valmistumisen

jälkeistä ja kyselyhetken työnantajasektoria.

32

Taulukko 11. Päätyönantaja kyselyhetkellä


Yritys tai valtionyhtiö > 249 työntekijää 53 52 52

Yritys tai valtionyhtiö 49 < 249 työntekijää 10 13 12

Yritys tai valtionyhtiö < 49 työntekijää 13 11 12

Kunta / kuntayhtymä 5 6 6

Yliopisto, korkeakoulu 6 5 6

Valtio, valtion liikelaitos 5 6 5

Järjestö, säätiö, seurakunta, tms. 4 4 4

Oma yritys, vastaanotto, tms. 4 3 3

Muu päätyönantaja 0 0 0

N 279 408 687

Työpaikan sijainneissa ei ole merkittäviä eroja verrattaessa kauppatieteilijöiden

ensimmäistä ja kyselyhetken työtä. Kyselyhetkelläkin seitsemän vastaajaa kymmenestä

ilmoitti työpaikkansa sijainniksi jonkin Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista.

Vastaajista 37 ilmoitti työpaikkansa sijaitsevan Helsingissä, 10 % Espoossa, 5 %

Tampereella, 5 % Vaasassa ja 4 % Turussa. Maakuntien osuudet työpaikan sijainnin osalta

olivat seuraavat: Uusimaa 52 %, Varsinais‐Suomi 9 % ja Pirkanmaa 6 %. Ulkomailla

ilmoitti työskentelevänsä 5 % vastaajista. Lähes 90 % vastaajista asuu saman maakunnan

alueella kuin missä hänen työpaikkansa sijaitsee. Osuuksissa ei ole tapahtunut

käytännössä minkäänlaisia muutoksia verrattaessa vuosina 2002 – 2003 valmistuneiden

vastaaviin tuloksiin. Ristiintaulukoitaessa työpaikan sijainti ja työnantajasektori nähdään,

että ulkomailla ja Uudellamaalla työskentelevät vastaajat ovat sijoittuneet pääosin

33

yksityisiin yrityksiin. Muualle Suomeen työllistyneillä yksityinen sektori on edelleen

suurin työllistäjä, mutta julkinen sektori kasvattaa osuuttaan.

Rahoitusta lukeneiden työmarkkinat näyttävät olevan Uudellamaalla tai ulkomailla, sillä

yli puolet vastaajista ilmoitti työpaikkansa sijaitsevan Uudellamaalla ja lopuista vastaajista

noin puolet ilmoitti työpaikkansa sijaitsevan ulkomailla. Myös kansainvälistä

liiketoimintaa opiskelleista joka kuudes ilmoitti työpaikkansa olevan ulkomailla.

Pienimmät Uudellemaalle työllistyneiden osuudet löytyvät yrittäjyyttä (29 %) tai

tietojärjestelmätiedettä (49 %) pääaineenaan lukeneiden joukosta.

Jokaisen yliopiston kohdalla oli opiskelumaakunnassa työskentelevien osuus pienentynyt

verrattuna välittömästi valmistumisen jälkeiseen aikaan. Suurin prosentuaalinen muutos

oli tapahtunut Åbo Akademista valmistuneiden vastaajien keskuudessa. Eri yliopistoista

valmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat on kerrottu luvussa 7.

34

Taulukko 12. Työpaikan sijainti kyselyhetkellä

% Opiskelumaakunta Uusimaa Muu Suomi Ulkomaat

Hanken 61 ‐ 28 11

HSE 84 ‐ 3 13

UEF 29 36 29 6

JY 24 47 28 1

LTY 18 49 26 7

OY 43 29 20 8

TaY 34 48 12 6

TSE 29 55 14 2

VY 19 43 32 6

ÅA 23 31 35 11

Koko aineisto (N=682) ‐ 55 39 6

Verrattaessa tämän kyselyn aineistoa edellisiin vuosiin on Uudellamaalla työskentelevien

osuus edelleen pienessä kasvussa (+ 2 prosenttiyksikköä). Myös ulkomailla

työskentelevien osuus oli kasvanut hieman.

4.2 Työtehtävien luonne

Vastaajien työtehtävät olivat muuttuneet merkittävästi viiden vuoden aikana. Vain noin

joka viides (19 %) kyselyhetkellä työssä olevista vastaajista ilmoitti saman

ammattinimikkeen kyselyhetkellä ja valmistumishetkellä. Kyselyhetkellä yleisin työn

luonne oli johto‐ ja esimiestehtävät, joissa työskentelevien osuus kasvoi hurjasti viiden

35

vuoden aikana. Valmistumishetkellä eniten vastaajia (19 %) työskenteli rahoituksen ja

taloushallinnon tehtävissä, mutta määrä oli hieman pienentynyt viiden vuoden aikana.

Muutosta edelliseen kyselyyn oli tapahtunut nimenomaan johto‐ ja esimiestehtävien

lisäännyttyä huomattavasti viisi vuotta työelämässä olleiden kauppatieteilijöiden

keskuudessa. Naiset työskentelevät miehiä useammin konsultoinnin ja koulutuksen sekä

markkinoinnin ja myynnin parissa, kun taas huomattava osuus miesvastaajista oli

siirtynyt johto‐ tai esimiestehtäviin. Toimistotyötä tekevien naisten osuus oli puolittunut

valmistumishetkestä.

Taulukko 13. Työtehtävien luonne kyselyhetkellä


Johto‐ ja esimiestehtävät 36 21 27

Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät 17 17 17

Konsultointi tai koulutus 9 14 12

Suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät 10 12 11

Markkinointi ja myynti 8 12 10

Tutkimus 8 6 7

Asiakas‐ tai potilastyö 3 4 4

Opetus tai kasvatus 2 4 3

Muu työ 2 3 3

Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 2 4 2

Lainopillinen työ 2 1 2

Viestintä‐ ja mediatyö 1 2 2


N 294 424 718

36

Seuraavassa on listattu kaikkien pääaineryhmien osalta kategorisesti järjestyksessä kaksi

lukumääräisesti yleisintä kyselyhetken työn luonnetta:

johtaminen ja organisointi: johto‐ ja esimiestehtävät sekä suunnittelu‐, kehitys‐ tai

hallintotehtävät

kansainvälinen liiketoiminta: markkinointi ja myynti sekä johto‐ ja esimiestehtävät

kansantaloustiede: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä johto‐ ja

esimiestehtävät

laskentatoimi: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä johto‐ ja esimiestehtävät

logistiikka: johto‐ ja esimiestehtävät sekä markkinointi ja myynti

markkinointi: markkinointi ja myynti sekä johto‐ ja esimiestehtävät

rahoitus: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä johto‐ ja esimiestehtävät

tietojärjestelmätiede: konsultointi ja koulutus sekä johto‐ ja esimiestehtävät

yrittäjyys: suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät sekä johto‐ ja esimiestehtävät

yritysjuridiikka / oikeustiede: lainopillinen työ sekä johto‐ ja esimiestehtävät

muut pääaineet: konsultointi ja koulutus sekä johto‐ ja esimiestehtävät

Verrattaessa edellä olevaa listausta vastaavaan ensimmäisen työn osalta tehtyyn

vastaavaan listaukseen (sivulla 19) nähdään, että kaikista pääaineista valmistuneilla johto‐

ja esimiestehtävät ovat nousseet kahden suurimman työn luonteen joukkoon. Esimerkkejä

kyselyhetken työtehtävän ammattinimikkeistä on taulukossa 15 sivulla 43.

37

5. Kyselyhetken työn laatu

Kuten jo edellä ensimmäisen työtehtävän laatua tarkastellessa kävi ilmi, kauppatieteilijät

olivat kautta linjan työllistyneet hyvin oman alansa työtehtäviin. Kyselyhetkeä

tarkasteltaessa tilanne on vielä parempi. Kehitystä tarkastellaan tässä ensisijaisesti

työsuhteen luonteen sekä työtehtävien laatuluokkien kautta.

5.1 Vakituinen vs. määräaikainen työ

Määräaikaisten työsuhteiden katsotaan yleisesti heikentävän työn laatua muun muassa

sen aiheuttaman epävarmuuden vuoksi. Näyttää myös siltä, että määräaikaisuudet

kasautuvat samoille ihmisille. Tämä puolestaan vaikuttaa esimerkiksi henkilön

palkkakehitykseen 5. Huonoina talouden aikoina toki lyhyetkin määräaikaisuudet ovat

työttömyyttä parempi vaihtoehto.

5 Katso esimerkiksi Sainio (2008) ja Suutari.

38

Taulukko 14. Työsuhteen luonne pääaineryhmittäin kyselyhetkellä (vain työlliset)

% Vakituinen

kokopäivätyö

Määräaikainen

kokopäivätyö

Osa‐

aikatyö

Yrittäjä /

freelancer

Työskentely

apurahalla

Miehet (N=279) 89 5 0 4 2

Naiset (N=335) 84 9 3 4 0

Johtaminen ja organisaatio

(N=79)

84 15 0 1 0

Kansainvälinen

liiketoiminta (N=40)

83 10 7 ‐ ‐

Kansantaloustiede (N=48) 81 13 0 2 4

Laskentatoimi (N=145) 88 3 5 3 1

Logistiikka (N=17) 82 12 6 0 0

Markkinointi (N=90) 87 8 1 4 0

Rahoitus (N=46) 93 0 0 7 0

Tietojärj.tiede (N=40) 90 5 0 5 0

Yrittäjyys (N=23) 78 9 0 13 0

Yritysjuridiikka /

oikeustiede (N=22)

86 10 4 0 0

Muut pääaineet (N=52) 90 4 0 6 0

Koko aineisto (N=601) 87 7 2 4 0

Vuosina 2003 – 2004 valm.

tilanne (N=1158)

86 9 1 4 0

Työssä olevista vastaajista 87 % työskenteli vakituisessa työsuhteessa kyselyhetkellä.

Osuus on noussut yhden prosenttiyksikön edellisestä vastaavasta kyselystä, eli vuosina

2002 – 2003 valmistuneiden kauppatieteilijöiden raportista. Kauppatieteilijöiden työuran

39

vakautta selittää osaltaan julkiselle sektorille työllistyneiden suhteellisen vähäinen määrä,

kuten jo ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työtehtävän osalta todettiin.

Aiemmissa vastaavissa kyselyissä on havaittu, että määräaikaiset työsuhteet vaivaavat

erityisesti naisten työuraa. Sama ilmiö näkyy edelleen myös tässä tutkimuksessa, vaikka

ero miehiin ei ole kovin suuri. Pääaineittain katsottuna määräaikaiset työsuhteet ovat

yleisimpiä johtamista ja organisaatiota (15 %) ja kansantaloustiedettä (13 %) pääaineenaan

lukeneiden keskuudessa. Rahoitusta pääaineenaan lukeneet taas ovat päässeet

pääsääntöisesti (93 %) vakituisiin työsuhteisiin kyselyhetkellä. Yliopistoittain katsottuna

parhaiten kyselyhetkellä ovat työllistyneet Vaasan yliopistosta (90 %) valmistuneet

vastaajat, kun taas heikoimmin kyselyhetkellä vakituisiin työsuhteisiin ovat päässeet Åbo

Akademista (61 %) valmistuneet vastaajat.

Kyselylomakkeessa oli neljä tarkentavaa kysymystä kyselyhetkellä määräaikaisessa

työsuhteessa oleville. Vastaajilta kysyttiin määräaikaisuuden perustetta, kestoa sekä sitä,

oliko vastaaja ollut useissa peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan

palveluksessa ja montako näitä työsuhteita oli ollut.

Noin 40 % vastaajista ilmoitti määräaikaisuuden perusteeksi työn luonteen ja lisäksi 30 %

vastanneista toimi sijaisena. Joka kymmenes ilmoitti, että tehtävää ei ole haluttu

vakinaistaa. Selvästi yleisin määräaikaisen työsuhteen pituus oli yksi vuosi.

Määräaikaisten työsuhteiden pituuden keskiarvo on 1 v 4 kk ja mediaani 1 v. Puolet

vastaajista ilmoitti nykyistä määräaikaista työsuhdetta edeltäneen määräaikaisen

työsuhteen olleen saman työnantajan palveluksessa. Määräaikaisten työsuhteiden

ketjuttamista tehdään nimenomaan julkisen sektorin työnantajien keskuudessa. Tämä

ketjuttaminen kauppatieteilijöiden keskuudessa oli laskenut huomattavasti edellisestä

tutkimuksesta, jolloin vuosina 2002 – 2003 valmistuneiden keskuudessa samaa

ketjuttamista tapahtui neljälle viidestä määräaikaisessa työsuhteessa työskennelleelle

vastaajasta.

40

Määräaikaisessa työsuhteessa olevista vastaajista joka viides työskenteli yliopistossa tai

ammattikorkeakoulussa ja joka kuudes työskenteli kunnan tai kuntayhtymän

palveluksessa. Hämmästyttävää tuloksissa oli se, että määräaikaisissa työsuhteissa

yliopiston tai ammattikorkeakoulun palveluksessa toimineista vastaajista yhdeksän

kymmenestä oli määräaikaisten työsuhteiden ketjussa saman työnantajan palveluksessa.

Myös kunnan tai kuntayhtymän määräaikaisuuksissa seitsemän vastaajaa kymmenestä oli

joutunut ketjuttamisen kohteeksi työsuhteensa osalta.

5.2 Työn ja koulutuksen vastaavuus

Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn osalta vain hieman alle puolet ilmoitti

korkeakoulututkinnon olleen vaatimuksena kyseiseen työhön. Kyselyhetkellä vastaava

prosenttiosuus oli 69. Osuuden kasvu kertoo ainakin siitä, että osa työuralle niin sanotun

”sisääntuloammatin”6 kautta tulleista oli päässyt siirtymään koulutusta vastaavaan

työhön. Edelleen työuran tässä vaiheessa yhdeksän prosenttia vastaajista ei osannut sanoa,

oliko korkeakoulututkinto vaatimuksena kyseiseen työhön.

Siirtyminen paremmin koulutusta vastaaviin työtehtäviin näkyy myös siinä, että

kyselyhetkellä 52 % vastaajista ilmoitti pystyvänsä hyödyntämään yliopistossa oppimiaan

asioita jatkuvasti (kuvio 2). Osuus on 17 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ensimmäisen

valmistumisen jälkeisen työn kohdalla. Vain kolme prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei voi

hyödyntää yliopistossa oppimiaan asioita juuri lainkaan.

6 ”Sisääntuloammatilla tarkoitetaan sitä, että henkilö hakeutuu töihin tiettyyn yhtiöön tai organisaatioon

tarkoituksenaan edetä urallaan. Usein ensimmäinen työtehtävä on akateemisen koulutuksen näkökulmasta

koulutustasoa vastaamaton.

41

Kuvio 2. Pystyikö hyödyntämään yliopistossa oppimiaan asioita kyselyhetkellä (vain työlliset)

Miehistä jonkin verran naisia suurempi osuus ilmoittaa pystyvänsä jatkuvasti

hyödyntämään yliopistossa oppimaansa. Ero on 12 prosenttiyksikköä. Logistiikkaa

pääaineenaan lukeneiden tilanne on kutakuinkin ennallaan verrattaessa kyselyhetken

työtä ensimmäiseen valmistumisen jälkeiseen työhön. Kaikista muista pääaineista

valmistuneissa vaihtoehdon ”Hyödynnän yliopistossa oppimaani jatkuvasti” valinneiden

osuus oli noussut vähintään 13 prosenttiyksikköä. Logistiikan pienempää nousua selittää

se, että kyseisen pääaineen lukijat ovat päässeet työuransa alusta alkaen muita

pääaineryhmiä enemmän hyödyntämään yliopistossa oppimaansa.

Myös kyselyhetken työtehtävät on luokiteltu neljään ryhmään samoja luokitteluperusteita

käyttäen kuin ensimmäisen työn kohdalla (Elias et al.). Ryhmän A työpaikat vastaavat siis

alan perinteistä tarkoituksenmukaista sijoittumista ja ryhmän D työpaikat

epätarkoituksenmukaista sijoittumista.

42

Sivulla 43 oleva taulukko 15 todentaa osaltaan työtehtävien laadullisen paranemisen

työuran edetessä. Kyselyhetkellä oman alansa akateemisissa ammateissa on peräti 30

prosenttiyksikköä enemmän vastaajia kuin heti valmistumisen jälkeen. Koulutusta

vastaamattomissa töissä on enää 2 % vastaajista tämän luokituksen mukaan.

Ristiintaulukoimalla ensimmäisen ja kyselyhetken työn laatuluokat nähdään, että oman

alan uusilla työmarkkinoilla (ryhmä C) tai koulutusta vastaamattomissa työtehtävissä

(ryhmä D) työuransa aloittaneista yli puolet työskenteli kyselyhetkellä oman alan

akateemisessa ammatissa. Tosin koulutusta vastaamattomissa tehtävissä työuransa

aloittaneista lähes joka kuudes oli myös kyselyhetkellä koulutusta vastaamattomissa

työtehtävissä. Naiset ovat laatuluokituksen perusteella kyselyhetkellä miehiä harvemmin

oman alansa akateemisessa ammatissa. Ero on kuitenkin vain yhden prosenttiyksikön

suuruinen. Yliopistoittain tarkasteltuna suhteellisesti eniten ryhmään C sijoittuu Vaasan

(34 %) ja Itä‐Suomen (31 %) yliopistoista valmistuneita vastaajia kyselyhetkellä.

43

Taulukko 15. Kyselyhetken työn laatuluokkien kuvaus (vain työlliset)

Pystyykö hyödyntämään oppimiaan asioita?

Jatkuvasti tai jonkin verran Ei lainkaan

Vaa

dita

anko

kor

keak

oulu

tutk

into

? Kyl

lä

RYHMÄ A (N = 461, vastaajista 75 %) RYHMÄ B (N = 9, vastaajista 1 %)

Oman alan akateemiset ammatit Muut akateemiset ammatit

account manager, analyytikko, associate, audit manager, business controller, career advisor, finanssisihteeri, hallintopäällikkö, henkilöstökonsultti, järjestelmäasiantuntija, kehityspäällikkö, konsultti, kirjanpitäjä, laskentapäällikkö, lehtori, myyntipäällikkö, pankinjohtaja, portfolio manager, projektipäällikkö, rahoituspäällikkö, reviisori, sijoitusjohtaja, talousjohtaja, tiedottaja, tilintarkastaja, tuotepäällikkö, tutkija, verotarkastaja

atk-arkkitehti, hankintapäällikkö, liiketoiminnan kehittämispäällikkö, projektijohtaja, rekrytoija, tekninen myyjä, tuntiopettaja, tutkija

Ei

RYHMÄ C (N = 137, vastaajista 22 %) RYHMÄ D (N = 12, vastaajista 2 %)

Oman alan uudet työmarkkinat Koulutusta vastaamattomat työt

analyytikko, asiakaspalvelupäällikkö, henkilöstökonsultti, isännöitsijä, kehityspäällikkö, konsultti, kundrådgivare, lakimies, markkinointikoordinaattori, myymäläpäällikkö, myyntipäällikkö, ohjelmistosuunnittelija, palvelujohtaja, projektipäällikkö, sijoitusjohtaja, toimitusjohtaja, yrittäjä

asiakasneuvoja, harjoittelija, kauppias, kiinteistövälittäjä, lentoemäntä, luokanopettaja, myyjä, myyntikonsultti, resurssisuunnittelija, sairaanhoitaja, toimittaja, toimistopäällikkö, yhteyspäällikkö, yrittäjä

Kyselyhetken työn osalta vastaajia pyydettiin vielä arvioimaan, miten hyvin työ vastaa

vaativuustasoltaan yliopistollista koulutusta. 15 % vastaajista ilmoitti, että heidän

nykyhetken työnsä on vaativuustasoltaan koulutustasoa osittain tai selvästi matalampi.

Kolme neljästä vastaajasta (74 %) koki, että työ vastaa koulutusta hyvin ja loput 11 %

kertoi työn olevan koulutukseen nähden vaativampaa. Merkittävin ero vuosina 2002 –

44

2003 valmistuneiden vastauksiin on, että vastaajat kokivat työnsä vaativuustason

kasvaneen, eli siirtymää vaativampiin tehtäviin oli tapahtunut.

Lomakkeessa tiedusteltiin myös syytä siihen, miksi vastaaja oli vastaanottanut

koulutustasoaan matalampaa tai vaativampaa työtä. 15 % kyseisistä vastaajista on

nykyisessä työssään siksi, että ei ole saanut koulutustasoaan paremmin vastaavaa työtä.

Voidaan siis sanoa, että kaikista kyselyhetkellä työssä olevista vastaajista 3 % on vielä viisi

vuotta valmistumisen jälkeen epätarkoituksenmukaisesti työmarkkinoille sijoittuneena.

Määrä on laskenut edellisestä vastaavasta tutkimuksesta. Muiden vastaajien voidaan

katsoa olevan nykyisessä ‐ ei täysin koulutusta vastaavassa – työssä vapaaehtoisesti, toisin

sanoen työ on heidän mielestään mielenkiintoisempaa tai työehdot ovat hyvät.

Epätarkoituksenmukaisesti sijoittuneiden osuus on hieman akateemisten keskiarvoa

matalampi (katso esim. Korhonen ja Sainio).

Kuvio 3. Miten hyvin kyselyhetken työ vastaa vaativuustasoltaan yliopistollista koulutusta (vain työlliset)

45

Vaativuustasomuuttujan kohdalla miehet vastasivat naisia useammin (ero 8

prosenttiyksikköä) olevansa koulutustasoaan vaativammassa työssä. Lähes sama ero,

mutta päinvastoin, oli vaihtoehdon ”työ on koulutustasoani osittain alhaisempaa”

kohdalla. Käytännössä yhtä suuri osuus miehistä ja naisista ilmoitti siis työskentelevänsä

hyvin koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Edellisessä kappaleessa esille tuoduista syistä

koulutustasoa matalamman työn tekemiseen kohta ”en ole saanut koulutusta vastaavaa

työtä” oli miesten keskuudessa hieman yleisempi kuin naisten keskuudessa.

Parhaiten koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin olivat työllistyneet logistiikkaa (94 %) tai

laskentatointa (91 %) pääaineenaan lukeneet vastaajat. Matalimmat osuudet löytyvät

markkinointia (78 %) ja kansainvälistä liiketoimintaa (78 %) pääaineenaan lukeneiden

keskuudesta. Tietojärjestelmätiedettä pääaineenaan lukeneista vastaajista peräti 28

prosenttiyksikköä oli valinnut vaihtoehdon ”Työ on koulutukseeni nähden vaativampaa”.

Osuus on selvästi korkein, kun kaikista pääaineryhmistä valmistuneet on huomioitu.

Koulutustasoaan osittain tai selvästi matalammassa työssä toimivista vastaajista

markkinointia tai kansainvälistä liiketoimintaa lukeneet ilmoittivat kyseisessä työssä

toimimisen syyksi sen, etteivät he ole saaneet paremmin koulutustasoaan vastaavaa työtä.

5.3 Tyytyväisyys työhön

Vastaajia pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttä työhön yhdentoista väittämän perusteella.

Kuviossa 4 on verrattu sukupuolten eroja keskenään. Yleisesti kauppatieteilijät ovat muita

koulutusaloja tyytymättömämpiä työnsä sisältöön, mutta kokevat vastaavasti työnsä

mahdollistavan etenemisen uralla selvästi useammin. Kauppatieteilijät kokevat myös

työuran jatkuvuuden huomattavasti yleistä akateemista keskiarvoa varmemmaksi.

46

Kuvio 4. Mielipiteitä kyselyhetken työstä (vain työlliset)

Sukupuolten välillä löytyi pieniä eroja kysyttäessä vastaajilta mielipiteitä kyselyhetken

työstä väittämien avulla. Miehet pitivät työtään aavistuksen verran mielenkiintoisempana,

monipuolisempana ja haasteellisempana kuin naiset keskimäärin, mutta toisaalta kyselyyn

vastanneet miehet pitivät työtään myös hieman kuormittavampana ja kokivat tasapainon

pitämisen työn ja muun elämän välillä myös hieman haastavampana. Keskimäärin

kauppatieteilijät ovat tämän kuvion mukaan tavoitteiden mukaisella työuralla ja pitävät

työtään sopivan mielenkiintoisena, vastuullisena ja monipuolisena.

47

5.4 Palkkaus

Kokopäivätyössä olevien kauppatieteilijöiden bruttokuukausipalkan mediaani oli vuonna

2005 valmistuneilla 4060 euroa. Mediaani on 260 euroa korkeampi kuin vuosina 2002 –

2003 kauppatieteiden maisteriksi valmistuneilla. Kauppatieteilijöiden

bruttokuukausipalkan keskiarvo on kaikki akateemiset koulutusalat7 huomioiden

neljänneksi korkein.

7 Aarresaaren työllisyystietoa vuonna 2005 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osalta

48

Taulukko 16. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina mediaanin

mukaisessa järjestyksessä)8

Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Keskiarvo Lkm

Kaikki vastanneet 3300 4060 5000 4517 578

Miehet 3772 4500 5581 5102 262

Naiset 3143 3735 4400 4028 314

Rahoitus 3920 5200 7000 6459 43

Tietojärjestelmätiede 3500 4220 5320 4952 39

Laskentatoimi 3487 4200 5039 4478 130

Logistiikka … 4100 … 4341 15

Yrittäjyys … 4000 … 3929 21

Muut pääaineet 3500 4000 4600 4240 51

Kansantaloustiede 3400 3990 4540 4084 46

Yritysjuridiikka /

oikeustiede

… 3900 … 3713 21

Kansainvälinen

liiketoiminta

3060 3815 5500 4428 39

Johtaminen ja organisointi 3162 3800 4860 4683 77

Markkinointi 3100 3800 4730 4065 84

Jokaisessa pääaineryhmässä kansantaloustiedettä lukuun ottamatta miesvastaajat

ansaitsivat naisvastaajia enemmän. Kansantaloustiedettä pääaineenaan lukeneiden

naisvastaajien palkkamediaani oli 100 euroa kuukaudessa miesvastaajia korkeampi.

8 Alaryhmissä, joissa tapausten lukumäärä on alle 25, ilmoitetaan vain keskiarvo ja mediaani

49

Markkinointia pääaineenaan lukeneiden vastaajien keskuudessa sukupuolten välinen

palkkaero on kaikista suurin miesten palkan mediaanin ollessa 1050 euroa korkeampi

kuin naisvastaajilla.

Sukupuolten välinen palkkaero on edellisen vastaavan tutkimuksen tapaan pienin kunnan

ollessa työnantaja ja suurin yksityisen sektorin isoissa yrityksissä työskentelevillä

vastaajilla. Vastaavasti tähän tutkimukseen vastanneilla, opetus‐ ja kasvatustyötä tekevillä

naisvastaajilla oli noin 200 euroa korkeampi kuukausipalkan mediaani, kuin vastaavaa

työtä tekevillä miesvastaajilla. Muiden työtehtävien kohdalla miesten mediaaniansiot ovat

naisten vastaavia korkeampia. Suurin ero sukupuolten välillä, 1560 euroa löytyy johto‐ ja

esimiestehtävissä toimivien osalta.

50

Taulukko 17. Bruttopalkka työnantajasektorin mukaan kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (vain kokopäivätyössä olevat,

palkka euroina mediaanin mukaisessa järjestyksessä)9


Yks. yritys tai valtionyhtiö,

< 50 henkilöä

3175 4500 5450 4586 65


> 249 henkilöä

3600 4200 5120 4762 303


50 < 249 henkilöä

3227 4100 4975 4310 68

Oma yritys … 4000 … 6273 17

Järjestö, säätiö tms. … 4000 … 4433 23

Valtion, valtion liikelaitos 3250 3700 4200 3720 33

Kunta, kuntayhtymä 2970 3425 4170 3609 38

Yliopisto, korkeakoulu 2781 3350 3969 3284 26

9 Alaryhmissä, joissa tapausten lukumäärä on alle 25, ilmoitetaan vain keskiarvo ja mediaani. Taulukossa ei

ole mukana alaryhmiä, joissa tapausten lukumäärä on alle seitsemän.

51

Taulukko 18. Bruttopalkka työtehtävien mukaan kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (vain kokopäivätyössä olevat, palkka

euroina mediaanin mukaisessa järjestyksessä)10


Johto‐ ja esimiestehtävät 4100 5035 6000 5508 99

Rahoituksen ja

taloushallinnon tehtävät

3415 4200 5120 4884 143

Konsultointi ja koulutus 3595 4100 4950 4190 49

Lainopillinen työ … 4025 … 4413 12

Muu työn luonne … 4000 …

Markkinointi ja myynti 3413 4000 5000 4373 72

Suunnittelu‐, kehitys‐ ja

hallintotehtävät

3270 3800 4500 3952 95

Viestintä‐ ja mediatyö … 3570 … 3219 9

Opetus tai kasvatus … 3482 … 3453 16

Asiakas‐ tai potilastyö … 3238 … 3324 20

Tutkimus … 3100 … 3343 20

Toimisto‐ tai esikuntatyö … 3000 … 5451 13

10 Alaryhmissä, joissa tapausten lukumäärä on alle 25, ilmoitetaan vain keskiarvo ja mediaani. Taulukossa ei

ole mukana alaryhmiä, joissa tapausten lukumäärä on alle seitsemän.

52

6 Työn vaatimukset ja koulutuksen antamat valmiudet

Kyselylomakkeessa (liite 1) kysyttiin erilaisten tietojen ja taitojen11 merkitystä nykyisessä

työssä ja sitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseisiä tietoja ja taitoja kehitti. Saatujen vastausten

pohjalta on mahdollista arvioida koulutuksen työelämärelevanssia. Samalla on kuitenkin

huomattava, että vastaajien opinnoista on kulunut yli viisi vuotta ja tänä aikana

koulutuksessa on varmasti tapahtunut muutoksia. Arvioinnin pohjana on käytetty

keskiarvoja, jotka on esitetty kuviossa 5 (sivulla 53). Mitä enemmän oikealla piste kuviossa

on, sitä suurempi kyseisen tiedon tai taidon merkitys on nykyisessä työssä, ja vastaavasti

mitä ylempänä piste on, sitä enemmän yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa.

11 Kysymyksessä olevat tiedot ja taidot on hieman modifioitu alkuperäisestä laadullisesta tutkimuksesta,

jossa arvioitiin ja vertailtiin kuudessa EU‐maassa yliopistosta valmistuneiden osaamisalueita ja vastaavasti

pienten ja keskisuurten yritysten odotuksia akateemisten osaamisesta (Manninen & Hobrough).

Kysymyslomakkeessa vaihtoehtoon 17 ” Viestintä muilla kielillä” tuli vastauksia niin vähän, että kyseinen

vaihtoehto on jätetty tarkastelujen ulkopuolelle.

53

Kuvio 5. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen

Kuvion 5 tarjoaman informaation havainnollistamiseksi se on jaettu neljään osaan. Tämä

nelikenttä muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien keskiarvojen

perusteella. Nelikentän osiot, joihin tiedot ja taidot sijoitetaan, muotoutuvat itse aineistosta

12. Nelikenttää tulkittaessa on otettava huomioon, että tässä tarkastellaan vain sitä,

kehittikö yliopisto‐opiskelu jotain tietoa tai taitoa keskimääräistä paremmin tai

heikommin ja mikä on sen merkitys työssä. Kyse ei ole siis absoluuttisesta selvyydestä

12 Ryhmä 1 (nelikentässä oikealla ylhäällä): merkitys työelämässä on keskimääräistä suurempi ja yliopisto‐

opiskelu kehitti keskimääräistä enemmän, koulutus vastaa tarpeeseen

Ryhmä 2 (oikealla alhaalla): merkitys työssä on keskimääräistä suurempi, mutta yliopisto‐opiskelu kehitti

keskimääräistä vähemmän, koulutuksessa pitäisi panostaa näihin enemmän

Ryhmä 3 (vasemmalla ylhäällä): merkitys työssä on keskimääräistä pienempi, mutta yliopisto‐opiskelu

kehitti keskimääräistä enemmän, koulutuksessa painotetaan ehkä liikaa

Ryhmä 4 (vasemmalla alhaalla): merkitys työssä on keskimääräistä pienempi ja myös yliopisto‐opiskelu

kehitti keskimääräistä vähemmän, koulutuksessa pitäisi ehkä huomioida paremmin

54

siihen, kehittikö yliopisto‐opiskelu jotain tietoa tai taitoa sopivasti, liikaa vai liian vähän

suhteessa työelämätarpeeseen.

KTM‐tutkinnon vuonna 2005 suorittaneiden mielestä kuviossa 5 esitellyistä vaihtoehdoista

työtehtävissä tärkeimmät taidot ovat ongelmanratkaisutaidot, ryhmätyötaidot ym.

sosiaaliset taidot, organisointi‐ ja koordinointitaidot sekä analyyttiset, systemaattisen

ajattelun taidot. Näiden taitojen kohdalla vastausten keskiarvo on vähintään 5,2.

Sukupuolten välillä on pieniä mielipide‐eroja työssä merkityksellisten taitojen osalta.

Miehet kokevat seuraavat taidot merkityksellisempinä työssään kuin naiset: esimiestaidot,

yritystoiminnan perusteiden tuntemuksen ja viestinnän englannin kielellä. Naiset

puolestaan kokevat seuraavat taidot merkityksellisempinä työssään kuin miehet:

organisointi‐ ja koordinointitaidot, tiedonhankintataidot, tieto‐ ja viestintätekniikan taidot

sekä projektinhallintataidot. Tilanne ei ole muuttunut edellisestä vastaavasta kyselystä.

Iällä on myös merkitystä, sillä alle 27‐vuotiaat kokivat seuraavat asiat työssä tärkeämmiksi

verrattuna vähintään 27‐vuotiaisiin vastaajiin: ryhmätyö ym. sosiaaliset taidot,

organisointi ja koordinointitaidot, analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot, viestinnän

englannin kielellä sekä projektinhallintataidot. Vähintään 27‐vuotiaat vastaajat puolestaan

kokivat lainsäädännön tuntemuksen merkittävämmäksi taidoksi kuin alle 27‐vuotiaat

vastaajat.

Kauppatieteilijöiden mielestä yliopisto‐opinnot kehittivät parhaiten tiedonhankintataitoja,

analyyttisiä, systemaattisen ajattelun taitoja sekä oman alan teoreettista osaamista.

Heikoimmin opinnot kehittivät annetuista vaihtoehdoista esimiestaitoja, neuvottelutaitoja

sekä opetus‐, koulutus‐ tai ohjaustaitoja. Yleisesti ottaen naisten mielestä yliopisto‐

opiskelu kehitti lomakkeessa mainittuja tietoja ja taitoja paremmin kuin miesten mielestä.

Erityisesti seuraavat taidot kehittyivät naisten kokeman mukaan paremmin verrattuna

miesten vastaaviin mielipiteisiin: tiedonhankintataidot, ruotsin kielen taidot,

ongelmanratkaisutaidot sekä neuvottelutaidot.

55

Opiskelupaikoittain tarkasteltuna selvästi parhaiten yliopisto‐opiskelu kehitti kaikkia

lomakkeessa mainittuja tietoja ja taitoja Oulun yliopistosta valmistuneiden vastaajien

mielestä. Seuraavaksi korkeimmat keskiarvot saatiin Itä‐Suomen yliopistosta ja Turun

kauppakorkeakoulusta valmistuneilta vastaajilta. Selvästi heikoimmin taitojen ja taitojen

kehittymistä arvioivat Åbo Akademista valmistuneet vastaajat.

Kuvio 6. Vastaajien mielipiteiden keskiarvo siitä, miten yliopisto‐opiskelu kehitti kaikkia mainittuja tietoja ja taitoja yhteensä 13

Verrattaessa eri korkeakouluista valmistuneiden mielipiteitä opintojen aikana parhaiten

kehittyneiden taitojen osalta voidaan nähdä pieniä painotuseroja. Oman alan teoreettinen

osaaminen oli Turun kauppakorkeakoulusta ja Hankenilta valmistuneita lukuun

ottamatta kaikilla vastanneilla ”kärkikolmikossa” opintojen aikana kehittyneiden taitojen

listassa. Myös tiedonhankintataidot ja analyyttinen, systemaattinen ajattelu päätyivät

lähes kaikista kouluista valmistuneilla ”kärkikolmikkoon”. Tarkemmin opintojen aikana

kehittyneisiin taitoihin perehdytään kunkin koulutusyksikön kohdalla luvussa 7.

13 Asteikko 1‐6; 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 =

hyvin, 6 = erinomaisesti

56

Edellä esitetty kysymyspatteri ”merkitys työssä – opiskelu kehitti” antaa mahdollisuuden

verrata saatuja keskiarvoja keskenään (kuilua) ja tulkita tuloksia yksioikoisesti niin, ettei

koulutuksessa saada riittävästi työelämässä vaadittuja taitoja. Tulee kuitenkin pitää

mielessä, että vastaajien arviot koskevat yli viiden vuoden takaisia opintoja ja että emme

tiedä mitään vastaajan omasta opiskeluun antamasta panoksesta.

Kuiluanalyysin perusteella selvästi suurimmat puutteet koulutuksessa näyttäisivät

liittyvän neuvottelutaitoihin sekä myös organisointi‐ ja koordinointitaitoihin. ”Merkitys

työssä – opiskelu kehitti” keskiarvojen ero on melko suuri myös projektinhallintataitojen,

ongelmanratkaisutaitojen ja esiintymistaitojen kohdalla. Oman alan teoreettista osaamista

sekä ruotsin kielen taitoa opinnot kehittivät vastaajien mielestä enemmän kuin mitä he

kokivat niiden merkitykseksi työssä.

Peilattaessa kauppatieteilijöiden tilannetta työnantajapalautteen kautta voidaan todeta,

että työnantajien mielestä KTM‐tutkinnon suorittaneiden kilpailukykyä työmarkkinoilla

voidaan parantaa lisäämällä kauppatieteiden maistereiden ymmärrystä ihmisten

käyttäytymisestä ja korostamalla joustavan asenteen merkitystä työelämässä. Työnantajien

mielestä tyypillisimmät osaamisalueet kauppatieteilijöillä ovat laskentatoimi ja

markkinointi. Kauppatieteilijöiden vahvuuksiin taas kuuluvat kyky käyttää työkielenä

muitakin kieliä kuin suomen kieltä, analyyttisen ajattelun kyky, sekä kyky etsiä tietoa

(Saarinen, 2011).

57

Kuvio 7. ”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” keskiarvojen erotus (= ”kuilu”)

58

7 Yksikkökohtaisia tuloksia

Joitakin yksikkökohtaisia tuloksia on jo tuotu esiin aiemmin raportissa, mutta tämä luku

käsittelee vielä keskeisimmät tulokset koulutusyksiköittäin. Muutaman koulutusyksikön

kohdalla vastaajien pieni määrä rajoittaa johtopäätöksien tekoa. Pääasiallisesti tässä

luvussa verrataan kustakin koulutusyksiköstä valmistuneita tai heidän mielipiteitään

suhteessa muista koulutusyksiköstä valmistuneisiin ja heidän mielipiteisiin. Taulukoissa

kohta ”muut” tarkoittaa siis muista kuin käsiteltävästä koulutusyksiköstä valmistuneita

kauppatieteilijöitä. Lisäksi kyselyhetken työtä koskevissa taulukoiden sarakkeissa tai

riveissä on huomioitu vain työssä olevat vastaajat, koska esimerkiksi perhevapaalla

olevien vastaajien perhevapaan alkamisajankohtaa ei ole kysytty.

7.1 Helsingin kauppakorkeakoulu (HSE)

Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneita aineistossa on 134. Vuonna 2005

tutkinnon suorittaneista 35 % vastasi kyselyyn. Vastausaktiivisuus on koko aineiston

matalin yhdessä Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden kanssa. Vastaajista 60 % oli naisia,

kun heitä tutkinnon suorittaneista oli 52 % (KOTA). Vastaajien iän keskiarvo

valmistumishetkellä oli 27,4 vuotta.

59

Taulukko 19. Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat

Pääaineryhmä Yhteensä (N) Naiset (N) Iän keskiarvo valmistuessa


Kansainvälinen liiketoiminta 13 10 29,5



Logistiikka 9 4 27,3


Rahoitus 16 3 26,3



Yritysjuridiikka/oikeustiede 6 5 25,3


HSE 134 75 27,4

7.1.1 Sijoittuminen työelämään

Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet olivat jo valmistumishetkellä työllistyneet

melko hyvin. Työttömien osuus vastaa käytännössä koko aineiston keskitasoa. Helsingin

kauppakorkeakoulusta valmistuneet ovat hieman useammin jatkaneet opintoja tai jääneet

perhevapaalle kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet kokonaisuutena.

Kyselyhetkellä vain kaksi vastaajaa Helsingin kauppakorkeakoulusta oli työttömänä,

työllisyystilanne on siis määrällisesti tarkasteltuna edelleen hyvä. Työvoiman ulkopuolella

olevien osuus oli kyselyhetkellä hieman koko aineistoa matalampi. Vuosina 2002 – 2003

valmistuneiden tilanteeseen verrattuna myös Helsingin kauppakorkeakoulusta

60

valmistuneiden työllisyystilanne oli hieman heikentynyt. Vastaavasti hieman suurempi

osa vastaajista oli joko jatkanut opintojaan tai oli kyselyhetkellä perhevapaalla, kuin

vuosina 2002 – 2003 valmistuneista edellisessä vastaavassa kyselyssä.

Taulukko 20. Työmarkkinatilanne (HSE)

% Valmistumishetki,

HSE

Valmistumishetki,

muut

Kyselyhetki,

HSE

Kyselyhetki,

muut

Työssä 69,8 73,0 87,2 85,9

Työttömänä 15,9 15,1 1,5 1,8

Työvoiman ulkopuolella 13,5 10,2 10,5 11,6

Muu tilanne 0,8 1,7 0,8 0,7

Yhteensä 100 100 100 100

N 133 583 133 581

Työuran viittä ensimmäistä vuotta kuvaavien kysymysten osalta Helsingin

kauppakorkeakoulusta valmistuneet näyttävät pärjäävän hieman paremmin kuin muista

koulutusyksiköistä valmistuneet keskimäärin (katso taulukko 21). Helsingin

kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat olivat olleet koulutustasoaan työssä

valmistumisensa jälkeen keskimäärin 4 vuotta 7 kuukautta. Työnantajia vastaajilla oli

työuran alussa ollut keskimäärin 2 ja työsuhteita 2,6. Työnantajien lukumäärän keskiarvo

on aineiston keskiarvoa vastaava. Työttömänä olleista vastaajista viisi kuudesta (84 %) on

ollut työttömänä vain kerran ja työttömyysajan mediaani on 3 kuukautta.

61

Taulukko 21. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (HSE)


HSE (N=133) 4 v 7 kk 2,6 19

Muut (N= 522) 4 v 5 kk 3,0 26


**= keskiarvo

***= niiden osuus, joilla on ollut vähintään yksi

työttömyysjakso valmistumisen jälkeen

Valtaosa Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneista oli löytänyt ensimmäisen

työpaikkansa yksityiseltä sektorilta. Osuus on korkeimpia yliopistojen välisessä

vertailussa. Julkiselle sektorille työllistyneiden osuus on puolestaan huomattavasti

alhaisempi kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneilla keskimäärin. Kyselyhetkeen

tultaessa ei merkittäviä eroja esiinny, vaan yksityiselle sektorille työllistyneiden osuus on

jopa hieman kasvanut ja erot pysyneet samankaltaisina verrattuna muista

koulutusyksiköistä valmistuneisiin.

62

Taulukko 22. Päätyönantaja (HSE)

% Ensimmäinen

työ, HSE

Ensimmäinen

työ, muut

Kyselyhetken

työ, HSE

Kyselyhetken

työ, muut

Yksityinen yritys 83,3 73,9 85,4 73,5

Yliopisto, korkeakoulu 5,3 7,8 3,8 6,2

Järjestö, säätiö, tms. 4,5 3,3 3,8 4,8

Oma yritys, tms. 3,0 2,2 3,1 3,0

Valtio, valtion liikelaitos 2,3 6,4 3,1 5,4

Kunta, kuntayhtymä 0,8 6,2 0,8 7,0

Muu päätyönantaja 0,8 0,2 0 0,1

Yht. 100 100 100 100

N 132 577 130 557

Taulukossa 23 ovat nähtävissä vastaajien työpaikkojen sijaintimaakunnat. Helsingin

kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat ovat pääosin työllistyneet Uudellemaalle.

Kyselyhetkellä Suomessa asuvista vastaajista vain neljä työskenteli Uudenmaan

ulkopuolella.

63

Taulukko 23. Työpaikan sijainti maakunnittain (HSE)

% Ensimmäinen

työ, HSE

Ensimmäinen

työ, muut

Kyselyhetken

työ, HSE

Kyselyhetken

työ, muut

Ahvenanmaa 0,0 0,2 0,0 0,4

Etelä‐Karjala 0,0 3,2 0,0 2,5

Etelä‐Pohjanmaa 0,0 2,8 0,0 1,8

Etelä‐Savo 0,0 0,9 0,0 0,7

Kainuu 0,0 0,3 0,0 0,0

Kanta‐Häme 0,8 0,5 0,0 0,9

Keski‐Pohjanmaa 0,0 0,5 0,0 1,3

Keski‐Suomi 0,0 4,4 0,0 3,4

Kymenlaakso 0,0 1,4 0,0 0,9

Lappi 0,0 0,5 0,0 1,1

Pirkanmaa 0,8 6,6 1,6 6,9

Pohjanmaa 0,0 9,8 0,0 8,5

Pohjois‐Karjala 0,8 1,6 0,8 0,9

Pohjois‐Pohjanmaa 0,0 6,6 0,0 5,6

Pohjois‐Savo 0,0 2,8 0,0 1,8

Päijät‐Häme 0,0 1,6 0,8 2,0

Satakunta 0,0 1,4 0,0 1,8

Uusimaa 88,8 42,0 85,9 47,5

Varsinais‐Suomi 0,8 9,4 0,0 6,2

Ulkomaat 8 3,5 10,9 5,8

N 132 579 128 554

64

Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet ovat sijoittuneet uransa alussa muita

selvästi useammin viestintä‐ ja mediatyöhön, lainopilliseen työhön ja rahoituksen ja

taloushallinnon tehtäviin. Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet ovat puolestaan

sijoittuneet muita vastaajia harvemmin opetus ja kasvatus‐työhön, sekä asiakas‐ tai

potilastyöhön. Kyselyhetkellä johto‐ ja esimiestehtävissä toimivien osuus oli yli 10

prosenttiyksikköä pienempi kuin muista yksiköistä valmistuneilla yhteensä. Myös

suunnittelu‐, kehitys‐ ja hallintotehtävissä toimivien osuus oli huomattavasti muita

koulutusyksiköitä korkeampi.

65

Taulukko 24. Työtehtävien luonne (HSE)

% Ensimmäinen

työ, HSE

Ensimmäinen

työ, muut

Kyselyhetken

työ, HSE

Kyselyhetken

työ, muut

Tutkimus 9,1 9,0 6,1 7,0

Opetus tai kasvatus 1,5 4,2 1,5 3,1

Johto‐ tai esimiestehtävät 3,8 9,2 16,0 27,5

Konsultointi tai koulutus 10,6 12,1 8,4 12,3

Asiakas‐ tai potilastyö 2,3 11,2 1,5 4,1

Markkinointi ja myynti 9,8 12,1 10,0 10,0

Suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät 12,1 10,8 19,1 10,6

Viestintä‐ ja mediatyö 4,6 1,8 5,3 1,9

Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 7,6 5,8 1,5 2,1

Lainopillinen työ 3,0 1,9 3,1 1,9

Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät 31,1 18,8 23,7 16,6

Muu työ 4,5 3,0 3,8 3,0

Yhteensä 100 100 100 100

N 132 586 131 587

Yhtenä työn laadullisena mittarina on työsuhteen luonne. Helsingin

kauppakorkeakoulusta valmistuneista 64 % ilmoitti ensimmäisen työtehtävänsä olleen

luonteeltaan vakituinen. Osuus on korkein yliopistojen välisessä vertailussa. Yhtenä

selittävänä tekijänä on yksityiselle sektorille työllistyneiden keskimääräistä suurempi

osuus. Kyselyhetkellä vakituisessa työsuhteessa oli 76 % vastaajista. Vakituisessa

työsuhteessa olleiden vastaajien määrä oli pienentynyt jonkin verran viime kyselystä, sillä

vuosina 2002 – 2003 valmistuneiden osuus vakituisessa työsuhteessa olevista oli 89 %.

66

Tehdyn laatuluokituksen perusteella reilu puolet Helsingin kauppakorkeakoulusta

valmistuneista on päässyt oman alansa akateemiseen ammattiin jo ensimmäisen

valmistumisen jälkeisen työn osalta. Osuus on korkeimpia yliopistojen välisessä

vertailussa. Kyselyhetkeen tultaessa erot eri laatuyksiköiden sijoittumisen osalta ovat

käytännössä poistuneet Helsingin kauppakorkeakoulusta ja muista koulutusyksiköistä

valmistuneiden välillä.

Taulukko 25. Työtehtävien laatuluokat 14(HSE)

% Ryhmä A Ryhmä B Ryhmä C Ryhmä D

Ensimmäinen työ, HSE (N = 116) 55,2 1,7 38,8 4,3

Ensimmäinen työ, muut (N = 515) 41,7 1,9 43,3 13,0

Kyselyhetken työ, HSE (N = 114) 78,1 0,0 21,9 0,0

Kyselyhetken työ, muut (N = 505) 73,7 1,8 22,2 2,4

Kyselyhetken työn osalta vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta.

Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneista vastaajista 83 % työskenteli hyvin

koulutustasoaan vastaavassa työssä, 11 % koulutustasoaan osittain tai selvästi

alhaisemmassa työssä tai selvästi alhaisemmassa työssä ja loput kuusi prosenttia

mielestään koulutustasoaan vaativammassa työssä. Hyvin koulutustasoaan vastaavassa

työssä olevien osuus on korkein ja koulutustasoaan alhaisemmassa työssä olevien osuus

on pienimpiä, kun kaikista yksiköistä valmistuneet on huomioitu.

Kolmasosa koulutustasoaan alhaisemmassa työtehtävässä toimivista vastaajista oli

nykyisessä työssään, koska pitivät työtä joko mielenkiintoisempana tai pitivät työsuhteen

etuja parempina. Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneiden bruttokuukausipalkan

14 Luokitteluperusteet sekä ryhmien nimet on kerrottu taulukossa 8 sivulla 24

67

mediaani oli miehillä 5500 euroa ja naisilla 4300 euroa. Koko Helsingin

kauppakorkeakoulun aineiston mediaani on 4900 euroa. Se on yliopistojen välisessä

vertailussa korkein. Koko aineistosta laskettu bruttokuukausipalkan mediaani on 4060

euroa. Taulukossa 26 esitellään Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneiden

palkkatiedot pääaineryhmän mukaan eriteltynä.

Taulukko 26. Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (HSE), vain kokopäivätyössä olevat, palkka

euroina 15

Mediaani Keskiarvo Lkm

Helsingin kauppakorkeakoulu 4900 5647 111

Rahoitus 5600 8450 16

Laskentatoimi 5060 5815 20

Markkinointi 5000 5305 11

Kansainvälinen liiketoiminta 5000 4666 10

Logistiikka 4800 4886 7

Kansantaloustiede 4350 5137 8

Muut pääaineet 4225 4106 16

Johtaminen ja organisointi 3960 4400 12

Työn sisältöön liittyvien väitteiden osalta ei ole merkittäviä mielipide‐eroja Helsingin

kauppakorkeakoulusta ja muista koulutusyksiköistä valmistuneiden välillä (katso kuvio

8). Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet kokevat työnsä mielenkiintoisemmaksi,

työtehtävänsä monipuolisemmiksi, ja kokevat olevansa tavoitteidensa mukaisella uralla

hieman useammin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet yhteensä. Toisaalta

Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneiden vastausten perusteella he eivät pysty

15 Taulukossa ei ole mukana alaryhmiä, joissa tapausten lukumäärä on alle seitsemän.

68

pitämään tasapainossa työtä ja muita elämän osa‐alueita yhtä usein kuin muut vastaajat

yhteensä, eivätkä koe työnsä mahdollistavan uralla etenemistä myöskään yhtä usein kuin

muut vastaajat yhteensä.

1= täysin eri mieltä… 6 = täysin samaa mieltä

Kuvio 8. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (HSE)

7.1.2 Palautetta opinnoista

Helsingin kauppakorkeasta valmistuneista vastaajista yli neljäsosa (26 %) ilmoitti olevansa

erittäin tyytyväinen suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Osuus on koko

aineiston korkein yhdessä Vaasan yliopistosta valmistuneiden kanssa. Tutkintoonsa

tyytymättömiä vastaajia oli kuusi prosenttia. Tämä osuus on puolestaan aineiston

pienimpiä yliopistojen välisessä vertailussa. Loput vastaajista olivat työuransa kannalta

tutkintoonsa joko tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä.

69

Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä sitä,

miten yliopisto‐opiskelu näitä tietoja ja taitoja kehitti. Helsingin kauppakorkeakoulusta

valmistuneiden vastaajien mielestä työssä merkityksellisimmät taidot ovat

ongelmanratkaisutaidot, analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot sekä organisointi‐ ja

koordinointitaidot. Näiden taitojen keskiarvo on vähintään 5,4. Selvästi vähiten

merkityksellinen mainituista taidoista on viestintä muilla kielillä, jonka vastausten

keskiarvo on 1,9.

Yliopisto‐opiskelu kehitti Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneiden vastaajien

mielestä parhaiten analyyttistä, systemaattista ajattelua. Myös oman alan teoreettinen

osaaminen, viestintä englanniksi ja ryhmätyö‐ ym. sosiaaliset taidot kehittyivät vastaajien

mielestä hyvin opintojen aikana. Selvästi heikoimmin kehittyivät vastaajien mielestä

esimiestaidot. Myös opetus‐, koulutus‐ tai ohjaustaitojen katsottiin kehittyneen melko

puutteellisesti.

70

1= erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3=melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6=

erinomaisesti

Kuvio 9. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (HSE)

Kuviossa 9 on verrattu Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneiden arvioita kunkin

tiedon ja taidon kohdalla siitä, miten opiskelu niitä kehitti, muista yliopistoista

valmistuneiden vastaaviin arvioihin. Kokonaisuudessaan opetus Helsingin

kauppakorkeakoulussa näyttää kehittävän tutkinnon suorittaneiden osaamista näiden

71

kriteerien mukaan varsin hyvin. Kokonaisarvio on neljänneksi paras, kun kaikista

koulutusyksiköistä valmistuneiden mielipiteet on huomioitu 16.

Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet arvioivat opiskelun kehittäneen seuraavia

tietoja ja taitoja paremmin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet yhteensä:

analyyttisen, systemaattisen ajattelun taidot, viestintä englanniksi, oman alan teoreettinen

osaaminen, ryhmätyö‐ ja muut sosiaaliset taidot, yritystoiminnan perusteiden tuntemus,

ongelmanratkaisutaidot, viestintä suomeksi, tieto‐ ja viestintätekniikka, taloussuunnittelu

ja budjetointi, esiintymistaidot ja lainsäädännön tuntemus. Kehittämiskohteita

tärkeimpänä näyttäisivät olevan esimiestaidot.

”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” vastausten keskiarvot on koottu kuvioon 10, jossa

pystyakselina on vastaajien mielipide siitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseistä tietoa tai

taitoa kehitti. Mitä enemmän oikealla piste kuviossa on, sitä suurempi kyseisen tiedon

merkitys on nykyisessä työssä, ja vastaavasti mitä ylempänä piste on, sitä enemmän

yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa. Kuvio on jaettu nelikenttään, joka

muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien perusteella.

16 Katso kuvio 6 sivulla 55.

72

Kuvio 10. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (HSE)

Kuviosta 10 nähdään, että työssä tärkeitä taitoja, joita opiskelu kehittää keskimääräistä

heikommin, ovat organisointi‐ ja koordinointitaidot sekä projektinhallinta‐ ja

neuvottelutaidot. Tarkasteltaessa vain ”merkitys työssä” ja ”opiskelu kehitti” –

keskiarvojen erotusta, eli ”kuilua”, keskeisimmät kehittämiskohteet suhteessa

työelämätarpeeseen ovat organisointi‐ ja koordinointitaidot sekä neuvottelutaidot. Myös

seuraavien tietojen ja taitojen kohdalla kuiluanalyysi tuottaa varsin korkeita arvoja:

esimiestaidot, projektinhallintataidot sekä esiintymistaidot.

73

7.2 Itä‐Suomen yliopisto

Nykyisestä Itä‐Suomen yliopistosta (aik. Kuopion yliopisto / Joensuun yliopistosta)

valmistuneita aineistossa on 29. Tutkinnon suorittaneista 69 % vastasi kyselyyn, mikä on

koko aineiston korkein osuus. Naisten osuus vastaajista on 66 %. Vastaajien iän keskiarvo

valmistumishetkellä oli 31,5 vuotta.

Taulukko 27. Nyk. Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneet pääaineryhmittäin

Pääaineryhmä Yhteensä (N) Naiset (N) Iän keskiarvo

valmistuessa




74



Rahoitus 1 0 26,0

ISY 27 18 31,5


Nykyisestä Itä‐Suomen yliopistosta (aik. KY / JoY) valmistuneiden tilanne on koko

aineiston heikoin valmistumishetkellä, jolloin peräti yhdeksän vastaajaa 29:stä oli

työttömänä. Tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen on kuitenkin parempi, sillä

yksikään Itä‐Suomen yliopistosta valmistunut vastaaja ei ole työttömänä ja työvoiman

ulkopuolella olevat ovat kaikki perhevapaalla.

Taulukko 28. Työmarkkinatilanne (ISY)

% Valmistumishetki,

ISY

Valmistumishetki,

muut

Kyselyhetki,

ISY

Kyselyhetki,

muut

Työssä 65,5 72,9 89,7 86,0

Työttömänä 31,0 15,0 0,0 1,8


75

Muu tilanne 0,0 1,7 0,0 0,7

Yhteensä 100 100 100 100

N 29 687 29 685

Työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneet

vastaajat ovat olleet työssä keskimäärin 4 vuotta 10 kuukautta, josta koulutustasoaan

vastaavassa työssä tasan 4 vuotta. Kokonaistyössäoloaika on kuukauden lyhyempi kuin

koko aineistossa keskimäärin ja koulutusta vastaavassa työssäoloaika on viisi kuukautta

aineiston vastaavaa keskiarvoa lyhyempi. Voidaan todeta Itä‐Suomen yliopistosta

valmistuneiden vastaajien työuran alun olleen hieman takkuisempaa kuin koko aineiston

keskimäärin. Koulutusta vastaamattomassa työssäoloaika on kuitenkin koko aineiston

keskiarvon paikkeilla.

Taulukko 29. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (ISY)

Työssä * Työsuhteita ** Työttömänä ***

ISY (N=29) 4 vuotta 2,8 31,0

Muut (N= 653) 4 v 5 kk 3,1 24,8


**= keskiarvo



Työantajia vastaajilla on ollut keskimäärin kaksi ja työsuhteita 2,8. Sekä työnantajien

lukumäärä että erillisten työsuhteiden lukumäärät ovat lähellä koko aineiston keskiarvoja.

Työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana työttömänä olleiden osuus on yksi

korkeimmista, mutta suurin osa (78 %) työttömänä olleista vastaajista on ollut työttömänä

vain kerran ja työttömyysajan mediaani on viisi kuukautta.

76

Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneiden vastaajien sijoittumisessa eri työnantajasektoreille

ei ole merkittäviä eroja verrattuna muista koulutusyksiköistä valmistuneiden

sijoittumiseen kokonaisuutena. Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneet ovat työllistyneet

hieman muita useammin julkiselle sektorille uran alkuvaiheessa, mutta ero tasaantuu viisi

vuotta valmistumisen jälkeen.

Taulukko 30. Päätyönantaja (ISY)

% Ensimmäinen

työ, ISY

Ensimmäinen

työ, muut

Kyselyhetken

työ, ISY

Kyselyhetken

työ, muut





Oma yritys, vastaanotto, tms 0,0 2,4 3,6 2,3

Järjestö, seurakunta, tms 0,0 3,5 3,6 3,4

Muu työnantaja 0,0 0,2 0,0 0,2

Yhteensä 100 100 100 100

N 29 680 28 659

77

Taulukossa 31 ovat nähtävissä vastaajien työpaikkojen sijaintimaakunnat. Itä‐Suomen

yliopistosta valmistuneiden yleisin työpaikan sijaintimaakunta on opiskelumaakunta, sillä

yli puolet vastaajista on löytänyt ensimmäisen työnsä joko Pohjois‐Karjalan tai Pohjois‐

Savon maakunnista. Työuran edetessä siirtymää tapahtuu Uudellemaalle

opiskelumaakuntien kustannuksella. Kyselyhetkellä kaksi vastaajaa viidestä ilmoitti

työskentelevänsä Uudellamaalla, kun taas opiskelumaakuntiin työllistyneiden osuudet

ovat laskeneet selvästi.

Taulukko 31. Työpaikan sijainti maakunnittain (ISY)

% Ensimmäinen

työ, ISY

Ensimmäinen

työ, muut

Kyselyhetken

työ, ISY

Kyselyhetken

työ, muut

Ahvenanmaa 0,0 0,1 0,0 0,3



Etelä‐Savo 0,0 0,7 7,1 0,3

Kainuu 3,5 0,1 0,0 0,0

Kanta‐Häme 0,0 0,6 0,0 0,8


Keski‐Suomi 0,0 3,8 7,1 2,6


78

Lappi 0,0 0,4 0,0 0,9

Pirkanmaa 0,0 5,7 3,6 6,0

Pohjanmaa 0,0 8,4 0,0 7,2



Pohjois‐Savo 27,5 1,2 14,3 0,9

Päijät‐Häme 0,0 1,4 0,0 1,8

Satakunta 0,0 1,2 0,0 1,5

Uusimaa 31,0 51,4 39,2 55,3


Ulkomaat 0,0 4,8 0,0 7,0

N 29 682 28 654

Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneet ovat sijoittuneet työuransa alussa muita useammin

suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtäviin, toimisto‐ ja esikuntatehtäviin, sekä rahoituksen

ja taloushallinnon tehtäviin. Työuran edetessä tilanne ei juuri muutu, mutta huomattavaa

on, että johto‐ ja esimiestehtävissä toimivien osuus on selvästi muista koulutusyksiköistä

valmistuneiden keskiarvoa pienempi.

Taulukko 32. Työtehtävien luonne (ISY)

% Ensimmäinen työ,

ISY

Ensimmäinen työ,

muut

Kyselyhetken työ,

ISY

Kyselyhetken työ,

muut

Tutkimus 10,7 9,0 3,4 7,0


Johto‐ ja esimiestehtävät 7,1 9,1 13,8 27,5

79


Asiakas‐, potilastyö 7,1 10,9 3,4 4,0


Suunnittelu‐, kehitys‐ tai

hallintotehtävät

17,9 10,8 17,2 10,8

Viestintä‐ tai mediatyö 0,0 2,0 0,0 2,0



Rahoituksen ja

taloushallinnon teht.

25,0 18,9 24,1 16,7

Muu työ 3,6 3,1 0,0 3,0

Yhteensä 100 100 100 100

N 28 690 29 689

Tehdyn laatuluokituksen perusteella vain hieman reilu kolmannes Itä‐Suomen

yliopistosta valmistuneista oli päässyt oman alansa akateemiseen ammattiin jo

ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn osalta. Osuus on alhaisin yliopistojen välisessä

vertailussa. Kyselyhetkeen tultaessa erot ovat pysyneet samankaltaisina, verrattaessa

sijoittumista Itä‐Suomen yliopistosta ja muista koulutusyksiköistä valmistuneiden kesken.

Taulukko 33. Työtehtävien laatuluokat (ISY)


Ensimmäinen työ, ISY (N = 26) 34,6 0,0 50,0 15,4


Kyselyhetken työ, ISY (N = 26) 57,7 3,8 30,8 7,7

80


Yhtenä työn laadullisena mittarina on työsuhteen luonne. Itä‐Suomen yliopistosta

valmistuneista 55 % ilmoitti ensimmäisen työtehtävänsä olleen luonteeltaan vakituinen.

Osuus on koko aineiston kolmanneksi matalin. Kyselyhetkellä vakituisessa työsuhteessa

oli 69 % vastaajista. Myös tämä osuus on kolmanneksi matalin kun kaikista

koulutusyksiköistä valmistuneet on huomioitu.

Kyselyhetken työn osalta vastaajilta tiedusteltiin lisäksi arviota työn vaativuustasosta. Itä‐

Suomen yliopistosta valmistuneista 66 % ilmoitti työskentelevänsä hyvin koulutustasoaan

vastaavassa työssä ja 31 % osittain tai selvästi koulutustasoaan alhaisemmassa työssä. Yksi

vastaaja arvioi työskentelevänsä koulutustasoaan vaativammissa tehtävissä. Hyvin

koulutustasoaan vastaavassa työssä olevien osuus on koko aineiston toiseksi matalin. 30 %

koulutustasoaan alhaisemmassa työssä toimivista oli nykyisessä työssään, koska ei ollut

saanut koulutustasoaan paremmin vastaavaa työtä.

Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkan mediaani on 3695 euroa

joka on jonkin verran alle koko aineistosta lasketun bruttokuukausipalkan mediaanin

(4060 euroa). Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneiden miesvastaajien

bruttokuukausipalkan mediaani on 4300 euroa ja naisvastaajilla vastaava mediaani on

3200 euroa. Mies‐ ja naisvastaajien ero on suurin yliopistojen välisessä vertailussa. Itä‐

Suomen yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkan keskiarvo on 3630 euroa.

Tämä on koko aineiston alhaisin keskiarvo. Pääainekohtaista vertailua ei tehty vähäisen

vastaajamäärän vuoksi.

Työn sisältöön liittyvien väitteiden osalta Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneet kokevat

muista koulutusyksiköistä laskettua keskiarvoa useammin pystyvänsä pitämään

tasapainossa työn ja elämän muut osa‐alueet. Toisaalta Itä‐Suomen yliopistosta

valmistuneiden vastausten perusteella heidän työnsä ei tarjoa aivan yhtä paljon haasteita

81

kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneilla kokonaisuutena, eikä heidän työnsä

mahdollista aivan yhtä hyvin uralla etenemistä.

Kuvio 11. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (ISY)


Hieman yli puolet (55 %) Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneista vastaajista ilmoitti

olevansa tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen suorittamaansa tutkintoon työuransa

kannalta. Osuus vastaa koko aineistosta laskettua keskiarvoa. Tutkintoonsa

tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä oli seitsemän prosenttiyksikköä vastaajista ja

loput 38 % vastaajista oli hieman tyytymättömiä tai melko tyytyväisiä suorittamaansa

tutkintoon työuransa kannalta.


miten yliopisto‐opiskelu näitä tietoja ja taitoja kehitti. Itä‐Suomen yliopistosta

valmistuneiden vastaajien mielestä työssä merkityksellisimmät taidot ovat organisointi‐ ja

82

koordinointitaidot, sekä ryhmätyö‐, ym. sosiaaliset taidot. Näiden taitojen kohdalla

vastausten keskiarvo on vähintään 5,2. Merkitykseltään selvästi vähäisin on viestintä

ruotsin kielellä. Tämän taidon kohdalla vastausten keskiarvo on 2,2.

Yliopisto‐opiskelu kehitti Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneiden vastaajien mielestä

parhaiten tiedonhankintataitoja ja yritystoiminnan perusteiden tuntemusta. Myös

analyyttisen, systemaattisen ajattelun taitojen ja tiedonhankintataitojen katsottiin

kehittyneen hyvin. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät opetus‐, koulutus‐ ja

ohjaustaidot, sekä esimiestaidot.


erinomaisesti

83

Kuvio 12. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (ISY)

Kuviossa 12 on verrattu Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneiden arvioita siitä, miten

opiskelu kehitti kutakin tietoa ja taitoa, muista yliopistoista valmistuneiden vastaaviin

arvioihin. Kokonaisuudessaan opiskelu Itä‐Suomen yliopistossa näyttää kehittävän

tutkinnon suorittaneiden osaamista näiden kriteerien mukaan hyvin. Kokonaisarvio on

koko aineiston toiseksi korkein.

Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneet arvioivat opiskelun kehittäneen seuraavia tietoja ja

taitoja paremmin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet yhteensä:

tiedonhankintataidot, yritystoiminnan perusteiden tuntemus, oman alan teoreettinen

osaaminen, analyyttinen, systemaattinen ajattelu, viestintä suomeksi ja englanniksi,

taloussuunnittelu ja budjetointi, esiintymistaidot, lainsäädännön tuntemus,

neuvottelutaidot, esimiestaidot sekä opetus‐, koulutus‐ ja ohjaustaidot. Kehittämiskohteita

näyttäisivät olevan viestintä ruotsiksi ja ryhmätyö‐ ja muut sosiaaliset taidot.

”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” vastausten keskiarvot on koottu kuvioon 13, jossa

pystyakselina on vastaajien mielipide siitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseistä tietoa tai

taitoa kehitti. Mitä enemmän oikealla piste kuviossa on, sitä suurempi kyseisen tiedon

merkitys on nykyisessä työssä, ja vastaavasti mitä ylempänä piste on, sitä enemmän

yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa. Kuvio on jaettu nelikenttään, joka

muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien keskiarvojen perusteella.

84

Kuvio 13. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (ISY)


heikommin, ovat organisointi‐ ja koordinointitaidot sekä neuvottelutaidot. Tarkasteltaessa

vain ”merkitys työssä” ja ”opiskelu kehitti” –keskiarvojen erotusta, eli ”kuilua”, keskeiset

kehittämiskohteet suhteessa työelämätarpeeseen opintojen osalta ovat neuvottelutaidot ja

organisointi‐ ja koordinointitaidot. Myös seuraavien tietojen ja taitojen kohdalla

kuiluanalyysi tuottaa varsin korkeita arvoja: projektinhallintataidot, ryhmätyö‐ ym.

sosiaaliset taidot ja tieto‐ ja viestintätekniikka.

85

7.3 Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopistossa KTM‐tutkinnon suorittaneita aineistossa on 63. Kyselyyn vastasi

siis vain 35 % vuonna 2005 tutkinnon suorittaneista. Vastausaktiivisuus on yhdessä

Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneiden kanssa aineiston matalin. Vastaajista

naisia on 67 %, kun naisten osuus Jyväskylän yliopistossa tutkinnon suorittaneista on 60 %

(KOTA). Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 32,3 vuotta.

Taulukko 34. Jyväskylän yliopistosta valmistuneet pääaineryhmittäin


valmistuessa







Muut 9 7 35,4

JY 63 42 32,3

86


Jyväskylän yliopistosta valmistuneista vastaajista 82,5 % oli töissä valmistumishetkellä.

Osuus on toiseksi korkein yliopistojen välisessä vertailussa. Työttömänä olevien osuus ei

juuri eroa muista koulutusyksiköistä valmistuneiden vastaavasta osuudesta. Viisi vuotta

myöhemmin tilanne on hyvin samankaltainen verrattaessa Jyväskylän yliopistosta

valmistuneita muista yliopistoista valmistuneisiin. Työvoiman ulkopuolella olevien osuus

on kasvanut, mutta se on linjassa verrattaessa tilannetta muista koulutusyksiköistä

valmistuneiden tilanteeseen keskimäärin.

Taulukko 35. Työmarkkinatilanne (JY)

% Valmistumishetki,

JY

Valmistumishetki,

muut

Kyselyhetki,

JY

Kyselyhetki,

muut

Työssä 82,5 72,6 85,7 86,0

Työttömänä 11,1 15,2 1,6 1,8


Muu tilanne 1,6 1,7 3,2 0,7

Yhteensä 100 100 100 100

N 63 653 63 651

Työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana Jyväskylän yliopistosta valmistuneet

vastaajat ovat olleet työssä keskimäärin viisi vuotta, josta koulutustasoaan vastaavassa

työssä 4 vuotta 7 kuukautta. Työaika on hieman koko aineistosta laskettua korkeampi.

Koulutustasoa vastaamaton työssäoloaika vastaa koko aineiston keskiarvoa. Työnantajia

vastaajilla on ollut työuran alkutaipaleella keskimäärin kaksi ja työsuhteita keskimäärin

87

3,6. Työttöminä olleista vastaajista kolme neljästä on ollut työttömänä vain kerran ja

työttömyysajan mediaani on ollut kolme kuukautta.

Taulukko 36. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (JY)


JY (N=63) 4 v 7 kk 3,6 24,0

Muut (N=619) 4 v 5 kk 2,9 25,0


**= keskiarvo



Jyväskylän yliopistosta valmistuneet ovat sijoittuneet selvästi useammin julkiselle

sektorille kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet keskimäärin. Tilanne on sama niin

ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn osalta kuin kyselyhetkelläkin.

88

Taulukko 37. Päätyönantaja (JY)

% Ensimmäinen

työ, JY

Ensimmäinen

työ, muut

Kyselyhetken

työ, JY

Kyselyhetken

työ, muut








Yhteensä 100 100 100 100

N 63 646 59 628

Taulukossa 38 ovat nähtävissä vastaajien työpaikkojen sijaintimaakunnat. Työuran

edetessä Keski‐Suomeen työllistyvien osuus on pudonnut ja Uudellemaalle

työllistyneiden osuus vastaavasti kasvanut merkittävästi.

89

Taulukko 38. Työpaikan sijainti maakunnittain (JY)

% Ensimmäinen

työ, JY

Ensimmäinen

työ, muut

Kyselyhetken

työ, JY

Kyselyhetken

työ, muut

Ahvenanmaa 0,0 0,2 0,0 0,3



Etelä‐Savo 0,0 0,8 0,0 0,6

Kainuu 1,6 0,2 0,0 0,0

Kanta‐Häme 1,6 0,5 0,0 0,8


Keski‐Suomi 36,5 0,5 26,0 0,6


Lappi 0,0 0,5 0,0 1,0

Pirkanmaa 6,3 5,4 6,9 5,8

Pohjanmaa 0,0 8,7 0,0 7,4



Pohjois‐Savo 7,9 1,7 8,6 0,8

Päijät‐Häme 6,8 0,8 3,4 1,6

Satakunta 1,6 1,1 0,0 1,6

Uusimaa 27,0 52,7 46,6 55,3


Ulkomaat 3,2 4,6 1,7 7,2

N 63 648 58 624

90

Jyväskylän yliopistosta valmistuneet ovat sijoittuneet ensimmäisessä valmistumisen

jälkeisessä työssään hieman useammin johto‐ ja esimiestehtäviin, kuin muista yliopistoista

valmistuneet keskimäärin. He toimivat myös suunnittelu‐, kehitys‐ ja hallintotehtävissä ja

toimisto‐ ja esikuntatehtävissä hieman muita vastaajia useammin. Kyselyhetkellä tilanne

muuttuu niin, että suunnittelu‐, kehitys‐ ja hallintotehtävissä jatkaa suhteellisesti isompi

osuus Jyväskylän yliopistosta valmistuneita, kuin koko aineistossa keskimäärin, mutta

vastaavasti tutkimustehtävissä toimii varsin vähän vuonna 2005 Jyväskylän yliopistosta

valmistuneita vastaajia.

91

Taulukko 39. Työtehtävien luonne (JY)


JY

Ensimmäinen työ,

muut

Kyselyhetken työ,

JY

Kyselyhetken työ,

muut

Tutkimus 9,7 9,0 1,7 7,2







hallintotehtävät

14,5 11,0 17,3 10,8




Rahoituksen ja


17,8 18,9 19,0 17,0

Muu työ 3,2 3,0 6,9 3,0

Yhteensä 100 100 100 100

N 62 656 58 660

Yhtenä työn laadullisena mittarina on työsuhteen luonne. Jyväskylän yliopistosta


Kyselyhetkellä vakituisessa työsuhteessa oli 75 % vastaajista, joka on sama kuin koko

aineiston keskiarvo.

Jyväskylän yliopistosta valmistuneet vastaajat eivät ole päässet omana alansa akateemisiin

ammatteihin valmistumisen jälkeen aivan yhtä usein kuin muista koulutusyksiköistä

92

valmistuneet keskimäärin. Ero pienenee hieman työuran edetessä. Työssä olevat vastaajat

pystyvät kyllä hyödyntämään oppimaansa, mutta vielä kyselyhetkellä 27 % heistä toimii

tehtävissä, joissa KTM‐tutkinto ei ole ollut vaatimuksena.

Taulukko 40. Työtehtävien laatuluokat (JY)


Ensimmäinen työ, JY (N = 57) 33,3 1,8 56,1 8,8


Kyselyhetken työ, JY (N = 55) 69,1 1,8 27,3 1,8



Jyväskylän yliopistosta valmistuneista 75 % ilmoitti työskentelevänsä hyvin

koulutustasoaan vastaavissa tehtävissä ja 15 % osittain tai selvästi koulutustasoaan

alhaisemmissa tehtävissä. Loput 10 % vastaajista arvioi työnsä olevan selvästi

koulutustasoaan vaativampaa. Hyvin koulutustasoaan vastaavissa tehtävissä olevien

osuus on hieman korkeampi kuin koko aineistosta laskettu keskiarvo. Koulutustasoaan

alhaisemmassa työssä toimivien joukosta yksi neljäsosa jatkaa työssä, jossa oli jo ennen

valmistumistaan ja neljä kymmenestä vastaajasta ilmoitti, että heillä on nykyisessä

työssään paremmat työehdot.

Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkan mediaani on 4000 euroa,

joka on käytännössä sama kuin koko aineistosta laskettu kuukausipalkan mediaani (4060

€). Suurin ero koko aineistoon verrattaessa ilmeni Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden

mies‐ ja naisvastaajien välillä, sillä Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden miesvastaajien

palkkamediaani oli peräti 600 euroa alhaisempi kuin koko aineiston miesten

93

palkkamediaani. Jyväskylän yliopistosta valmistuneilla naisvastaajilla taas

palkkamediaani oli lähes 300 euroa koko aineiston naisvastaajien palkkamediaania

korkeampi.

Taulukko 41. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (JY, vain kokopäivätyössä olevat vastaajat, palkka euroina)

17

Mediaani Keskiarvo Lukumäärä

Jyväskylän yliopisto 4000 4161 53



Yrittäjyys 4200 4200 7

Tietojärjestelmätiede 3880 4477 !X!


Muut 4300 4600 8

Työn sisältöön liittyvien väitteiden osalta ei ole merkittäviä mielipide‐eroja Jyväskylän

yliopistosta ja muista koulutusyksiköistä valmistuneiden välillä. Jyväskylän yliopistosta

valmistuneet pitävät mahdollisuuksiaan uralla etenemiseen hieman heikompina, kuin

muista yliopistoista valmistuneet keskimäärin, mutta toisaalta Jyväskylän yliopistosta

valmistuneet kokevat pystyvänsä hieman keskiarvoa paremmin pitämään työn ja muun

elämän tasapainossa.

17 Taulukossa ei ole mukana alaryhmiä, joissa tapausten lukumäärä on alle seitsemän

94

Kuvio 14. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (JY)


Hieman reilut kaksi kolmesta (68 %) Jyväskylän yliopistosta valmistuneista vastaajista

ilmoitti olevansa joko erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon

työuransa kannalta. Osuus on koko aineiston korkeimpia. Tutkintoonsa tyytymättömiä

vastaajia oli 11 %. Tämä on koko aineiston kolmanneksi korkein keskiarvo. Loput

vastaajista olivat tutkintoonsa työuran kannalta melko tyytyväisiä. Tilanne on muuttunut

viime tutkimuksesta sillä tavalla, että tutkintoonsa tyytyväisten tai erittäin tyytyväisten

osuus on kasvanut 18 % ja tyytymättömien osuus on pienentynyt neljä prosenttiyksikköä.


miten yliopisto‐opiskelu näitä tietoja ja taitoja kehitti. Jyväskylän yliopistosta


95

ongelmanratkaisutaidot ja ryhmätyö sekä muut sosiaaliset taidot. Näiden taitojen

keskiarvo on vähintään 5,4. Merkitykseltään vähäisimmiksi vastaajien mukaan jäi viestintä

muilla kielillä kuin suomeksi tai englanniksi. Näiden taitojen keskiarvo on 1,95.

Yliopisto‐opiskelu kehitti Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden vastaajien mielestä

parhaiten tiedonhankintataitoja ja analyyttistä, systemaattista ajattelua. Myös oman alan

teoreettinen osaaminen kehittyi vastaajien mielestä hyvin. Heikoimmin kehittyivät

viestintä muilla kielillä, esimiestaidot ja lainsäädännön tuntemus.

Seuraavassa kuviossa on verrattu Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden arvioita kunkin


valmistuneiden vastaaviin arvioihin. Kokonaisuudessaan Jyväskylän yliopistosta

valmistuneet kokivat yliopisto‐opiskelun kehittäneen mainittuja tietoja ja taitoja

kohtuullisen hyvin, sillä kokonaisarvio on kuudenneksi korkein yliopistojen välisessä

vertailussa.

Jyväskylän yliopistosta valmistuneet arvioivat tiedonhankintataitojen, oman alan

teoreettisen osaamisen, tieto‐ ja viestintätekniikan, viestinnän suomeksi ja englanniksi,

projektinhallintataitojen ja neuvottelutaitojen kehittyneen paremmin yliopisto‐opiskelujen

aikana kuin muista yliopistoista valmistuneet keskimäärin.

96


erinomaisesti

Kuvio 15. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (JY)

”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” vastausten keskiarvot on koottu seuraavaan kuvioon

16, jossa pystyakselina on vastaajien mielipide siitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseistä

tietoa tai taitoa kehitti. Mitä enemmän oikealla piste kuviossa on, sitä suurempi kyseisen

tiedon merkitys on nykyisessä työssä, ja vastaavasti mitä ylempänä piste kuviossa on, sitä

enemmän yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa. Kuvio on jaettu nelikenttään,

joka muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien keskiarvojen perusteella.

97

Kuviosta nähdään, että työssä tärkeitä taitoja, joita opiskelu kehittää keskimääräistä

heikommin, ovat tieto‐ ja viestintätekniikka, sekä viestintä suomen ja englannin kielillä.

Tarkasteltaessa vain ”merkitys työssä” ja ”opiskelu kehitti” –keskiarvojen erotusta, eli

kuilua, selvästi keskeisimmät kehittämiskohteet suhteessa työelämätarpeeseen opintojen

osalta ovat neuvottelutaidot ja organisointi‐ ja koordinointitaidot. Myös seuraavien

tietojen ja taitojen kohdalla kuiluanalyysi tuotti varsin korkeita arvoja: esimiestaidot,

opetus‐, koulutus‐ ja ohjaustaidot, lainsäädännön tuntemus, projektinhallintataidot sekä

esiintymistaidot.

Kuvio 16. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (JY)

98

7.4 Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneita aineistossa on 71.

Vastausaktiivisuus tutkinnon suorittaneista on 59 %, mikä on selvästi korkeampi kuin

koko aineiston vastausaktiivisuus. Vastaajista naisia on 61 %, kun heitä tutkinnon

suorittaneista on 58 % (KOTA). Naisten osuus vastaajista on kolmanneksi korkein

yliopistojen välisessä vertailussa. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 32,8

vuotta. Tämä keskiarvo on myös koko aineiston korkein.

Taulukko 42. Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin


valmistuessa





Rahoitus 3 2 31,0


Yritysjuridiikka / oikeustiede 3 3 34,3


LTY 69 41 32,8

99


Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneiden tilanne valmistumishetkellä ei

poikkea suuresti muista koulutusyksiköistä valmistuneista. Lappeenrannasta

valmistuneita hieman suurempi osa on ollut valmistumishetkellä työttömänä kuin muista

koulutusyksiköistä valmistuneista keskimäärin, mutta vastaavasti Lappeenrannasta

valmistuneista pienempi osuus on ollut valmistumisen jälkeen työvoiman ulkopuolella.

Kyselyhetkeen tultaessa erot ovat tasaantuneet.

Taulukko 43. Työmarkkinatilanne (LTY)

% Valmistumishetki,

LTY

Valmistumishetki,

muut

Kyselyhetki, LTY Kyselyhetki, muut

Työssä 74,6 72,7 84,4 86,1

Työttömänä 19,7 15,1 1,4 1,8

Työvoiman

ulkopuolella

5,6 10,5 14,2 11,4

Muu tilanne 0,0 1,7 0,0 0,7

Yhteensä 100 100 100 100

N 71 645 71 643

Työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta

valmistuneet vastaajat ovat olleet työssä keskimäärin 4 vuotta 11 kuukautta, josta

koulutustasoaan vastaavassa työssä keskimäärin 4 vuotta 1 kuukausi. Työssäoloajan

keskiarvo on koko aineiston matalimpia ja koulutustasoa vastaava työssäoloajan keskiarvo

myös aineiston matalimpia. Koulutustasoa vastaamattomassa työssä Lappeenrannan

100

teknillisestä yliopistosta valmistuneet ovat olleet keskimäärin 10 kuukautta, mikä on koko

aineiston suurin keskiarvo.

Työnantajia vastaajilla on ollut työuran alkupuolella keskimäärin 2,1 ja työsuhteita

keskimäärin 2,7. Työnantajien lukumäärän keskiarvo on linjassa koko aineistosta lasketun

keskiarvon kanssa. Työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana työttömänä olleiden

osuus on yksi korkeimmista yliopistojen välisessä vertailussa. Työttömänä olleista

vastaajista kuitenkin kolme neljästä on ollut työttömänä vain kerran ja työttömyysajan

mediaani oli neljä kuukautta.

Taulukko 44. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (LTY)


LTY (N=71) 4 v 1 kk 2,7 27,0

Muut (N= 611) 4 v 6 kk 3,0 25,0


**= keskiarvo


työttömyysjakso valmistumisen jälkeen

Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneet vastaajat ovat sijoittuneet muita

vastaajia useammin korkeakoulusektorille valmistumisensa jälkeen. Ero kaventuu

tultaessa kyselyhetken tilanteeseen. Kyselyhetkellä Lappeenrannan teknillisestä

yliopistosta valmistuneet vastaajat ovat muita vastaajia harvemmin julkisella sektorilla

työssä, mutta edelleen muita vastaajia hieman useammin korkeakoulusektorilla työssä.

101

Taulukko 45. Päätyönantaja (LTY)

% Ensimmäinen

työ, LTY

Ensimmäinen

työ, muut

Kyselyhetken

työ, LTY

Kyselyhetken

työ, muut





Järjestö, seurakunta, säätiö, tms. 5,6 3,4 4,3 4,0

Oma yritys, vastaanotto 1,4 2,3 2,9 3,0


Yhteensä 100 100 100 100

N 71 638 70 61

Taulukossa 46 ovat nähtävissä vastaajien työpaikkojen sijaintimaakunnat. Lappeenrannan

teknillisestä yliopistosta valmistuneiden yleisin työpaikan sijaintimaakunta niin

valmistumishetkellä, kuin kyselyhetkelläkin on Uusimaa. Tarkasteltaessa muuttoliikettä

opiskelumaakunnasta poispäin huomataan, että Etelä‐Karjalassa työskentelevien osuus on

laskenut lähes kymmenen prosenttiyksikköä viiden vuoden sisällä valmistumisesta.

Verrattuna edelliseen tutkimukseen on opiskelumaakuntaan työllistyneiden osuus viisi

vuotta valmistumisen jälkeen myös laskenut kuusi prosenttiyksikköä.

102

Taulukko 46. Työpaikan sijainti maakunnittain (LTY)

% Ensimmäinen

työ, LTY

Ensimmäinen

työ, muut

Kyselyhetken

työ, LTY

Kyselyhetken

työ, muut

Ahvenanmaa 0,0 0,2 0,0 0,3

Etelä‐Karjala 26,8 0,0 17,4 0,3


Etelä‐Savo 2,8 0,5 1,5 0,5

Kainuu 0,0 0,3 0,0 0,0

Kanta‐Häme 2,8 0,3 2,9 0,5


Keski‐Suomi 1,4 3,9 2,9 2,8


Lappi 0,0 0,5 0,0 1,0

Pirkanmaa 1,4 5,9 2,9 6,2

Pohjanmaa 0,0 8,8 1,5 7,6



Pohjois‐Savo 2,8 2,2 0,0 1,6

Päijät‐Häme 8,5 0,5 10,1 0,8

Satakunta 0,0 1,2 0,0 1,6

Uusimaa 45,1 51,1 47,8 55,5


Ulkomaat 5,6 4,4 7,2 6,7

N 71 640 69 613

103

Yhtenä työn laadullisena mittarina käytetään työsuhteen luonnetta. Lappeenrannan

teknillisestä yliopistosta valmistuneista 61 % oli saanut vakituisen työsuhteen

valmistumisensa jälkeen. Osuus on koko aineiston toiseksi korkein. Kyselyhetkellä

vakituisessa työssä oli 73 % työllisistä. Osuus on yllättäen vasta seitsemänneksi korkein

kun koko kaikista koulutusyksiköistä valmistuneet on huomioitu. Asia selittynee

korkeakoulusektorille työllistyneiden hieman muita yksiköitä korkeammalla osuudella.

Työtehtävien luonnetta tarkasteltaessa Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta

valmistuneet ovat sijoittuneet muista yksiköistä valmistuneita keskimäärin useammin

markkinoinnin ja myynnin tehtäviin, sekä rahoituksen ja taloushallinnon tehtäviin.

Vastaavasti opetus‐ ja kasvatustyössä sekä asiakas‐ ja potilastyössä toimii huomattavasti

vähemmän Lappeenrannasta valmistuneita kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneita

keskimäärin. Kyselyhetkellä tilanne poikkeaa muista yksiköistä valmistuneista siinä, että

LTY:stä valmistuneet toimivat huomattavasti harvemmin johto‐ ja esimiestehtävissä kuin

muista yksiköistä valmistuneet keskimäärin.

104

Taulukko 47. Työtehtävien luonne (LTY)


LTY

Ensimmäinen työ,

muut

Kyselyhetken työ,

LTY

Kyselyhetken työ,

muut

Tutkimus 8,6 9,0 5,8 7,0







hallintotehtävät

12,9 11,3 15,9 10,5




Rahoituksen ja


25,7 18,7 29,0 16,5

Muu työ 2,9 3,0 2,9 3,0

Yhteensä 100 100 100 100

N 70 648 69 649

Tehdyn laatuluokituksen perusteella Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta

valmistuneet ovat sijoittuneet kohtuullisesti koulutustaan vastaaviin töihin. Sekä

ensimmäisen valmistumisen jälkeisen että kyselyhetken työn osalta Lappeenrannan

teknillisestä yliopistosta valmistuneet ovat työskennelleet keskimäärin useammin

koulutustaan vastaamattomassa työssä (ryhmä D).

105

Taulukko 48. Työtehtävien laatuluokat (LTY)


Ensimmäinen työ, LTY (N = 61) 39,3 3,4 39,3 18,0

Ensimmäinen työ, muut (N =570) 44,7 1,8 42,8 10,7

Kyselyhetken työ, LTY (N = 66) 66,7 0,0 30,3 3,0



Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneista 77 % ilmoitti työskentelevänsä

hyvin koulutustasoaan vastaavissa tehtävissä. Osuus on aineiston korkeimpia. 17 %

vastaajista työskenteli osittain tai selvästi koulutustasoaan alhaisemmissa tehtävissä. Tämä

osuus on myös aineiston korkeimpia. Loput neljä (6 %) vastaajaa arvioivat

työskentelevänsä koulutustasoaan vaativammissa tehtävissä. Puolet koulutustasoaan

alhaisemmissa tehtävissä toimivista vastaajista ilmoitti olevansa nykyisessä työssään

koska se on mielenkiintoisempaa.

Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkan mediaani

on 3900 euroa, joka on 160 euroa alhaisempi kuin koko aineistosta laskettu

palkkamediaani (4060 euroa) ja matalimpia yliopistojen välisessä vertailussa.

Miesvastaajien palkkamediaani Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta on 4500 euroa ja

naisvastaajilla vastaava mediaani on 3700 euroa.

106

Taulukko 49. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (LTY, vain kokopäivätyössä olevat vastaajat, palkka

euroina) 18


Vuonna 2005 valmistuneet 3900 4969 57





Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja muista koulutusyksiköistä valmistuneiden

välillä ei löydy merkittäviä mielipide‐eroja työn sisältöön liittyvien väitteiden osalta.

Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kokivat hieman useammin, että työ mahdollistaa

uralla etenemisen, kuin muista yliopistoista valmistuneet keskimäärin.


107

Kuvio 17. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (LTY)


Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneista vastaajista 24 % ilmoitti olevansa

erittäin tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Osuus on kolmanneksi

korkein yliopistojen välisessä vertailussa. Tutkintoonsa tyytymättömiä vastaajista oli

seitsemän (10 %). Tämä osuus on puolestaan koko aineiston keskiarvon alapuolella. Loput

vastaajista olivat työuransa kannalta tutkintoonsa joko tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä.


miten yliopisto‐opiskelu näitä tietoja ja taitoja kehitti. Lappeenrannan teknillisestä

yliopistosta valmistuneiden mielestä työssä merkityksellisin taito on ryhmätyö‐ ja muut

sosiaaliset taidot. Ainoastaan tämän taidon kohdalla vastausten keskiarvo on vähintään

5,3. Merkitykseltään selvästi vähäisin taito työssä on vastaajien mukaan viestintä ruotsin

kielellä. Tämän taidon kohdalla vastausten keskiarvo on 2,0.

108

Yliopisto‐opiskelu kehitti Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneiden

vastaajien mielestä selvästi parhaiten tiedonhankintataitoja. Myös oman alan teoreettinen

osaaminen sekä analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot kehittyivät hyvin.

Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät esimiestaidot. Myös opetus‐, koulutus‐ tai

ohjaustaitojen ja projektinhallintataitojen katsottiin kehittyneen melko puutteellisesti.

Alla olevassa kuviossa 18 on verrattu Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta

valmistuneiden arvioita siitä, miten opiskelu kehitti kutakin tietoa ja taitoa, muista

yliopistoista valmistuneiden vastaaviin arvioihin. Kokonaisuudessaan opetus

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa näyttää kehittävän tutkinnon suorittaneiden

osaamista näiden kriteerien mukaan kohtuullisen hyvin. Kokonaisarvio on seitsemänneksi

korkein yliopistojen välisessä vertailussa 19.

Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneet arvioivat opiskelun kehittäneen

seuraavia tietoja ja taitoja paremmin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet

keskimäärin: tiedonhankintataidot, yritystoiminnan perusteiden tuntemus,

taloussuunnittelu ja budjetointi, lainsäädännön tuntemus ja neuvottelutaidot.

Kehittämiskohteita näyttäisivät olevan varsinkin viestintä englanniksi ja ruotsiksi, sekä

projektinhallintataidot.

19 Katso kuvio 7 sivulla 56

109


erinomaisesti

Kuvio 18. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (LTY)

”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” vastausten keskiarvot on koottu alla olevaan kuvioon,

jossa pystyakselina on vastaajien mielipide siitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseistä tietoa

tai taitoa kehitti. Mitä enemmän oikealla piste kuviossa on, sitä suurempi kyseisen tiedon

ja taidon merkitys on nykyisessä työssä, ja vastaavasti mitä ylempänä piste on, sitä

enemmän yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa. Kuvio on jaettu nelikenttään


110


heikommin, ovat organisointi‐ ja koordinointitaidot, esiintymistaidot sekä

neuvottelutaidot. Tarkasteltaessa vain kysymysten ”merkitys työssä” ja ”opiskelu kehitti”

–keskiarvojen erotusta, eli kuilua, keskeisimmät kehittämiskohteet suhteessa

työelämätarpeeseen opintojen osalta ovat neuvottelutaidot ja organisointi‐ ja

koordinointitaidot. Myös projektinhallintataitojen ja esiintymistaitojen kohdalla

kuiluanalyysin arvo on korkea.

Kuvio 19. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (LTY)

111

7.5 Oulun yliopisto

Oulun yliopistosta valmistuneita aineistossa on 51. Oulusta valmistuneiden

vastausaktiivisuus oli 43 %, joka on hieman korkeampi kuin koko aineistosta laskettu

keskiarvo (41,7 %). Naisia vastaajista on 65 %, kun tutkinnon suorittaneista naisia on 59 %

(KOTA). Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 27,0 vuotta.

Taulukko 50. Oulun yliopistosta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin


valmistuessa







112


Valmistumishetkellä työttömänä olleiden osuus on Oulun yliopistosta valmistuneilla

peräti 31 %. Tilanne kuitenkin muuttuu huomattavasti paremmaksi seuraavan viiden

vuoden aikana, sillä kyselyhetkellä yksikään Oulun yliopistosta valmistuneista vastaajista

ei ollut työttömänä. Työvoiman ulkopuolella valmistumishetkellä olleista vastaajista 75 %

ilmoitti olevansa päätoimisia opiskelijoita.

Taulukko 51. Työmarkkinatilanne (OY)

% Valmistumishetki,

OY

Valmistumishetki,

muut

Kyselyhetki, OY Kyselyhetki, muut

Työssä 60,8 73,0 86,2 86,0

Työttömänä 31,4 14,9 0,0 1,8

Työvoiman

ulkopuolella

7,8 10,4 13,8 11,5

Muu tilanne 0,0 1,7 0,0 0,7

Yht. 100 100 100 100

N 51 665 51 663

Työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana Oulun yliopistosta valmistuneet vastaajat

ovat olleet työssä keskimäärin 4 vuotta 7 kuukautta, josta koulutustasoa vastaavassa

työssä 4 vuotta 4 kuukautta. Molemmat luvut ovat lähellä koko aineistosta laskettua

keskiarvoja.

113

Taulukko 52. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (OY)


OY (N= 51) 4 v 4 kk 3,6 45,1

Muut (N= 631) 4 v 5 kk 2,9 24,5


**= keskiarvo



Työnantajia Oulun yliopistosta valmistuneilla vastaajilla on ollut keskimäärin 2, mikä on

sama kuin koko aineistosta laskettu keskiarvo. Erillisiä työsuhteita vastaajilla on ollut

puolestaan 3,6, mikä on koko aineiston korkein keskiarvo. Myös työttömänä olleiden

osuus on koko aineiston korkein, joten tämän perusteella Oulun yliopistosta

valmistuneiden työuran alku ei näytä kovin vakaalta verrattuna muista

koulutusyksiköistä valmistuneisiin kauppatieteilijöihin. Kolme neljästä työttömänä

olleesta vastaajasta on kuitenkin ollut työttömänä vain kerran ja työttömyysajan mediaani

on ollut 3 kuukautta, joka on koko aineiston matalimpia.

Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikan osalta valtiolle työllistyminen on ollut

Oulun yliopistosta valmistuneilla huomattavasti yleisempää kuin muilla vastanneilla

keskimäärin. Kyselyhetkelläkin Oulun yliopistosta valmistuneet ovat kokonaisuutena

selvästi useammin julkisella sektorilla työssä, kuin muista koulutusyksiköistä

valmistuneet kokonaisuutena.

114

Taulukko 53. Päätyönantaja (OY)

% Ensimmäinen

työ, OY

Ensimmäinen

työ, muut

Kyselyhetken

työ, OY

Kyselyhetken

työ, muut






Oma yritys, vastaanotto, tms. 2,0 2,3 3,9 3,0


Yhteensä 100 100 100 100

N 51 658 51 636

Taulukossa 54 ovat nähtävissä vastaajien työpaikkojen sijaintimaakunnat. Oulun

yliopistosta valmistuneista suurin osa vastaajista on saanut valmistumisen jälkeen töitä

Pohjois‐Pohjanmaalta ja tilanne pysyy samankaltaisena myös viisi vuotta valmistumisen

jälkeen. Uudellemaalle työllistyneitä on Oulun yliopistosta valmistuneiden vastaajien

joukossa huomattavasti vähemmän kuin koko aineistossa yhteensä.

Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn osalta Pohjois‐Pohjanmaalla ja Uudellamaalla

työskentelevistä 30 % toimi julkisella sektorilla. Kyselyhetkellä Pohjois‐Pohjanmaalla

työskentelevistä vastaajista peräti puolet toimi julkisen sektorin palveluksessa, kun taas

Uudellamaalla julkisen sektorin osuus oli pudonnut 17 %:iin. Aineisto mahdollistaa myös

pendelöinnin tarkastelun. Ristiintaulukoitaessa kyselyhetken asuinpaikka ja työpaikan

sijainti nähdään, että 98 % vastaajista asuu saman maakunnan alueella, kuin missä heidän

työpaikkansa sijaitsevat.

115

Taulukko 54. Työpaikan sijainti maakunnittain (OY)

% Ensimmäinen

työ, OY

Ensimmäinen

työ, muut

Kyselyhetken

työ, OY

Kyselyhetken

työ, muut

Ahvenanmaa 0,0 0,2 0,0 0,3



Etelä‐Savo 2,0 0,6 0,0 0,6

Kainuu 0,0 0,3 0,0 0,0

Kanta‐Häme 0,0 0,6 2,0 0,6


Keski‐Suomi 0,0 3,9 0,0 3,0


Lappi 2,0 0,3 7,8 0,3

Pirkanmaa 4,0 5,6 5,9 5,9

Pohjanmaa 2,0 8,5 0,0 7,4



Pohjois‐Savo 0,0 2,4 0,0 1,6

Päijät‐Häme 0,0 1,4 0,0 1,9

Satakunta 2,0 1,1 2,0 1,4

Uusimaa 21,4 52,7 29,4 56,7


Ulkomaat 2,0 4,7 7,8 6,7

N 51 660 51 631

116

Oulun yliopistosta valmistuneet ovat sijoittuneet hieman keskiarvoa useammin

rahoituksen ja taloushallinnon tehtäviin. Tilanne on sama ensimmäisen ja kyselyhetken

työn kohdalla. Tätä selittää osaltaan Oulun yliopistosta valmistuneiden pääainejakauma.

Poikkeuksellisesti Oulun yliopistosta valmistuneet ovat sijoittuneet selvästi keskiarvoa

harvemmin johto‐ ja esimiestehtäviin, varsinkin työuran edetessä.

Taulukko 55. Työtehtävien luonne (OY)


OY

Ensimmäinen työ,

muut

Kyselyhetken työ,

OY

Kyselyhetken työ,

muut

Tutkimus 5,9 9,1 5,9 7,0







hallintotehtävät

11,8 11,0 13,7 11,0




Rahoituksen ja


29,4 18,1 29,4 16,0

Muu työ 5,9 2,9 5,9 2,9

Yhteensä 100 100 100 100

N 51 667 51 667

117

Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn osalta Oulun yliopistosta valmistuneet ovat

päässeet hieman keskiarvoa heikommin oman alansa akateemisiin töihin. Erityisesti

koulutusta vastaamattomissa toimivien osuus (ryhmä D) on korkea. Tilanne kääntyy

kuitenkin päinvastaiseksi kyselyhetken työtehtäviin tultaessa, sillä peräti yhdeksän

kymmenestä vastaajasta työskenteli oman alan akateemisessa tehtävässä kyselyhetkellä.

Osuus on selvästi koko aineiston korkein. Näyttää siltä, että vaikka Oulun yliopistosta

valmistuneet kohtaavat tiettyä epävakautta työuransa alussa, kyselyhetkeen mennessä he

ovat työllistyneet laadullisesti hyviin tehtäviin.

Taulukko 56. Työtehtävien laatuluokat (OY)


Ensimmäinen työ, OY (N = 43) 39,5 4,7 39,5 16,3


Kyselyhetken työ, OY (N = 45) 88,9 2,2 8,9 0,0


Yhtenä työn laadun mittarina toimii työsuhteen luonne. Ensimmäisen työn osalta Oulun

yliopistosta valmistuneista vajaa kolmasosa (31 %) oli saanut vakituisen työn. Osuus on

selvästi pienin yliopistojen välisessä vertailussa. Kyselyhetkellä vakituisessa työsuhteessa

toimi 67 % vastaajista. Tämäkin osuus on pienimpiä yliopistojen välisessä vertailussa.


Oulun yliopistosta valmistuneista 82 % ilmoitti työskentelevänsä hyvin koulutustasoaan

vastaavassa työssä. Osuus on koko aineiston toiseksi korkein. Osittain koulutustasoaan

alhaisemmassa työssä vastasi toimivansa joka kymmenes vastaaja ja loput kahdeksan

prosenttiyksikköä vastaajista koki työskentelevänsä koulutustasoaan vaativammissa

118

tehtävissä. Vajaa kolmannes koulutustasoaan alhaisemmassa työssä työskentelevistä (29

%) oli nykyisessä työssään, koska koki että työehdot olivat paremmat.

Oulun yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkan mediaani on 3485 euroa, joka on

lähes 600 euroa koko aineiston bruttopalkkamediaania (4060 euroa) alhaisempi. Miesten

palkkamediaani on 3800 euroa ja naisten vastaava 3400 euroa. Taulukossa 57 on eritelty

Oulun yliopistosta valmistuneiden palkkatiedot pääaineittain.

Taulukko 57. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (OY, vain kokopäivätyössä olevat vastaajat, palkka

euroina) 20


Vuonna 2005 Oulun yliopistosta

valmistuneet

3485 4262 40




Työn sisältöä koskevien väitteiden kohdalla ei löydy merkittävää mielipide‐eroa Oulun

yliopistosta ja muista koulutusyksiköistä valmistuneiden välillä. Oulun yliopistosta

valmistuneet kokivat hieman keskiarvoa enemmän työn olevan itsenäistä ja vastuullista.


119

Kuvio 20. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (OY)


Oulun yliopistosta valmistuneista kolme neljästä vastaajasta ilmoitti olevansa joko

tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta. Osuus on hieman koko

maan keskiarvon alapuolella. Toisaalta vain 2 vastaajaa (4 %) ilmoitti olevansa hieman

tyytymätön tutkintoonsa. Tämä osuus on koko aineiston matalin.

Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä ja sitä,

miten yliopisto‐opiskelu näitä tietoja ja taitoja kehitti. Oulun yliopistosta valmistuneiden

vastaajien mielestä työssä merkityksellisin taito on ongelmanratkaisutaidot ja ryhmätyö‐,

ym. sosiaaliset taidot. Ainoastaan näiden taitojen kohdalla vastausten keskiarvo on

vähintään 5,2. Merkitykseltään selvästi vähäisimmät ovat viestintä ruotsiksi ja muilla

kielillä. Näiden kohdalla vastausten keskiarvo on 2,1.

120

Yliopisto‐opiskelu kehitti Oulun yliopistosta valmistuneiden vastaajien mielestä parhaiten

ryhmätyö‐ ym. sosiaalisia taitoja ja tiedonhankintataitoja. Näiden taitojen keskiarvo oli

vähintään 5,4. Myös oman alan teoreettinen osaamisen ja ongelmanratkaisutaitojen

katsottiin kehittyneen hyvin. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät tieto‐ ja

viestintätekniikka, sekä taloussuunnittelu ja budjetointi.

Kuviossa 21 on verrattu Oulun yliopistosta valmistuneiden arviota siitä, miten opiskelu

kehitti kutakin tietoa ja taitoa, muista yliopistoista valmistuneiden vastaaviin arvioihin.

Kokonaisuudessaan Oulun yliopistosta valmistuneet suhtautuivat erittäin positiivisesti

saamaansa koulutukseen, sillä kokonaisarvio on koko aineiston korkein.

Oulun yliopistosta valmistuneet arvioivat opiskelun kehittäneen suurinta osaa kuviossa 21

esitellyistä tiedoista ja taidoista paremmin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet

kokonaisuutena. Muiden yksiköiden keskiarvoa heikommin Oulusta valmistuneiden

mielestä kehittyivät vain tieto‐ ja viestintätekniikka, taloussuunnittelu ja budjetointi,

viestintä suomen ja englannin kielillä sekä yritystoiminnan perusteiden tuntemus.

121


erinomaisesti

Kuvio 21. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja (OY)







Kuviosta 22 nähdään myös, että työssä tärkeitä taitoja, joita opiskelu kehittää

122

keskimääräistä heikommin, ovat tieto‐ ja viestintätekniikka sekä viestintä suomen ja

englannin kielillä. Tarkasteltaessa vain ”merkitys työssä” ja ”opiskelu kehitti” –

keskiarvojen erotusta, eli kuilua, keskeisimmät kehittämiskohteet suhteessa

työelämätarpeeseen opintojen osalta ovat tieto‐ ja viestintätekniikka ja esiintymistaidot.

Myös viestinnän englanniksi ja suomeksi sekä taloussuunnittelun ja budjetoinnin kohdalla

kuiluanalyysi tuottaa varsin korkeita arvoja.

Kuvio 22. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (OY)

123

7.6 Svenska handelshögskolan (Hanken)

Svenska handelshögskolanista valmistuneita aineistossa on 94. Vastausaktiivisuus on 39

%, joka sijoittuu aktiivisuudeltaan hieman koko aineiston keskiarvon alapuolelle.

Vastaajista naisia on 60 %, kun naisten osuus tutkinnon suorittaneista on 51 % (KOTA).

Tältä osin aineistoa voidaan pitää kohtuullisen edustavana. Vastaajien iän keskiarvo

valmistumishetkellä oli 26,4 vuotta. Keskiarvo on koko aineiston matalin.

Taulukko 58. Svenska handelshögskolanista valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin


valmistuessa





Rahoitus 27 7 26,2




124


Svenska handelshögskolanista valmistuneista vain 7 % oli valmistumishetkellä

työttömänä. Osuus on matalimpia yliopistojen välisessä vertailussa. Työssä olevien osuus

on taas hieman koko aineiston keskiarvoa korkeampi. Kyselyhetken tilanne on kuitenkin

hyvin samankaltainen kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneiden tilanne

kokonaisuutena.

Taulukko 59. Työmarkkinatilanne (Hanken)

% Valmistumishetki,

Hanken

Valmistumishetki,

muut

Kyselyhetki,

Hanken

Kyselyhetki,

muut

Työssä 75,6 72,7 86,2 86,0

Työttömänä 7,4 15,3 2,1 1,8


Muu tilanne 2,1 1,7 1,0 0,7

Yht. 100 100 100 100

N 94 622 94 620

Työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana Svenska handelshögskolanista valmistuneet

vastaajat olivat olleet työssä 4 vuotta 11 kuukautta, josta koulutustasoaan vastaavassa

työssä 4 vuotta 4 kuukautta. Työssäoloaika on käytännössä sama kuin koko aineistosta

laskettu keskimääräinen työssäoloaika.

125

Taulukko 60. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (Hanken)


Hanken (N=88) 4 v 4 kk 2,7 16,0

Muut (N=594) 4 v 5 kk 3,0 26,1


**= keskiarvo


työttömyysjakso valmistumisen jlk.

Työnantajia vastaajilla oli ollut työuran alkutaipaleella keskimäärin kaksi ja työsuhteita

2,7. Työnantajien lukumäärän keskiarvo on sama kuin koko aineiston vastaava keskiarvo.

Työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana työttömänä olleiden osuus on yksi

matalimmista, kun kaikista koulutusyksiköistä valmistuneet on huomioitu. Työttöminä

olleista vastaajista 86 % on ollut työttömänä vain kerran ja työttömyysajan mediaani oli

kolme kuukautta.

Svenska handelshögskolanista valmistuneet olivat sijoittuneet valmistumisensa jälkeen

useammin yksityiselle sektorille ja harvemmin julkiselle sektorille kuin muista

koulutusyksiköistä valmistuneet keskimäärin. Tilanne tasaantuu kuitenkin tultaessa

kyselyhetken tilanteeseen työnantajien osalta. Helsingin ja Vaasan yksiköistä

valmistuneiden sijoittumisessa eri työnantajasektoreille ei ole merkittäviä eroja niin

ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn osalta, kuin kyselyhetken työnkään osalta.

126

Taulukko 61. Päätyönantaja (Hanken)


Hanken

Ensimmäinen työ,

muut

Kyselyhetken työ,

Hanken

Kyselyhetken työ,

muut






Oma yritys, tms. 2,0 2,4 2,3 2,3

Muu päätyönantaja 0,0 0,2 1,1 0,2

Yht. 100 100 100 100

N 94 615 88 599

Svenska handelshögskolanista ulkomaille työllistyneiden osuus varsinkin kyselyhetken

tilanteessa on suurempi kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneilla. Huomioitavaa on

se, että käytännössä kaikki kyselyhetkellä ulkomailla työskentelevät olivat suorittaneet

tutkintonsa Helsingissä. Tarkasteltaessa Svenska handelshögskolanista valmistuneita

koulutusyksikön sijainnin mukaan voidaan todeta, että Helsingissä tutkintonsa

suorittaneista yhdeksän kymmenestä (91 %) oli löytänyt ensimmäisen työpaikkansa

Uudeltamaalta. Vaasasta valmistuneista puolestaan 88 % oli löytänyt ensimmäisen

työpaikkansa Pohjanmaalta. Kyselyhetkellä Helsingistä valmistuneista neljä viidestä (82

%) työskenteli Uudellamaalla ja Vaasasta valmistuneista 78 % Pohjanmaalla. Voitaneenkin

todeta, että Svenska handelshögskolanista valmistuneet ovat kautta linjan saaneet hyvin

töitä opiskelumaakunnastaan. Vuosina 2002 – 2003 valmistuneiden tutkimukseen

verrattuna eräs asia on muuttunut merkittävästi. Edellisessä kyselyssä Svenska

handelshögskolanista valmistuneista peräti kolmasosa asui eri maakunnan alueella kuin

127

missä heidän työpaikkansa sijaitsi. Tähän tutkimukseen vastanneista jokainen asui saman

maakunnan alueella kuin missä heidän työpaikkansa kyselyhetkellä sijaitsi.

128

Taulukko 62. Työpaikan sijainti maakunnittain (Hanken)

% Ensimmäinen

työ, Hanken

Ensimmäinen

työ, muut

Kyselyhetken

työ, Hanken

Kyselyhetken

työ, muut

Ahvenanmaa 0,0 0,2 0,0 0,3



Etelä‐Savo 0,0 0,8 0,0 0,7

Kainuu 0,0 0,3 0,0 0,0

Kanta‐Häme 0,0 0,6 0,0 0,8


Keski‐Suomi 1,0 4,1 1,2 3,0


Lappi 0,0 0,5 0,0 1,0

Pirkanmaa 0,0 6,3 0,0 6,8

Pohjanmaa 23,4 5,8 22,0 4,7



Pohjois‐Savo 0,0 2,6 0,0 1,7

Päijät‐Häme 0,0 1,5 1,2 1,8

Satakunta 0,0 1,3 0,0 1,7

Uusimaa 67,0 48,1 64,0 53,5


Ulkomaat 6,6 4,2 10,4 6,3

N 94 617 86 596

129

Ensimmäisen työn osalta toimisto‐ ja esikuntatehtävät sekä myynnin ja markkinoinnin

tehtävät ovat Hankenilta valmistuneilla suuremmassa roolissa kuin muista

koulutusyksiköistä valmistuneilla keskimäärin. Kyselyhetkeen mennessä toimisto‐ ja

esikuntatyötä tekevien osuus on laskenut, mutta se on edelleen melko korkea.

Ensimmäistä valmistumisen jälkeistä työtä tarkasteltaessa Vaasan yksiköstä valmistuneet

olivat sijoittuneet useammin toimisto‐ ja esikuntatehtäviin sekä harvemmin konsultointi

tai koulutustehtäviin ja markkinointi‐ ja myyntitehtäviin kuin Helsingin yksiköstä

valmistuneet. Kyselyhetken työn kohdalla Helsingistä valmistuneet olivat edelleen

merkittävästi useammin konsultointi tai koulutus ja markkinointi‐ ja myyntitehtävissä

kuin Vaasasta valmistuneet. Vaasasta valmistuneet olivat edenneet toimisto‐ ja

esikuntatehtävistä rahoituksen ja taloushallinnon tehtäviin sekä suunnittelu‐, kehitys‐ tai

hallintotehtäviin, joissa he toimivat suhteellisesti useammin kuin Helsingistä

valmistuneet.

130

Taulukko 63. Työtehtävien luonne (Hanken)

% Ensimmäinen

työ, Hanken

Ensimmäinen

työ, muut

Kyselyhetken

työ, Hanken

Kyselyhetken

työ, muut

Tutkimus 2,2 9,3 2,4 7,2


Johto‐ tai esimiestehtävät 6,5 9,4 12,9 28,5


Asiakas‐ tai potilastyö 5,4 11,4 2,4 4,0


Suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät 17,2 10,5 14,1 11,1

Viestintä‐ ja mediatyö 1,1 2,2 0,0 2,1


Taiteellinen työ 1,1 0,0 0,0 0,0


Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät 28,0 18,0 36,5 15,0

Muu työ 7,5 2,6 5,9 2,7

Yhteensä 100 100 100 100

N 93 625 85 633

Svenska handelshögskolanista valmistuneet ovat heti valmistumisensa jälkeen

työllistyneet useammin oman alansa akateemisiin ammatteihin kuin muista

koulutusyksiköistä valmistuneet keskimäärin. Ero pienenee hieman tultaessa

kyselyhetkeen, mutta merkittävää on ryhmässä C toimivien Hankenilta valmistuneiden

selvästi pienempi osuus kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneilla keskimäärin.

131

Taulukko 64. Työtehtävien laatuluokat (Hanken)


Ensimmäinen työ, Hanken (N=85) 52,9 2,4 30,6 14,1

Ensimmäinen työ, muut (N =546) 42,9 1,8 44,3 11,0

Kyselyhetken työ, Hanken (N=82) 79,3 2,4 15,9 2,4

Kyselyhetken työ, muut (N=537) 73,7 1,3 23,1 1,9

Yhtenä työn laadun mittarina on työsuhteen luonne. Svenska handelshögskolanista

valmistuneista 63 % ilmoitti ensimmäisen työsuhteensa olleen luonteeltaan vakituinen.

Osuus on kuusi prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko aineiston vastaava osuus.

Kyselyhetkellä vakituisessa työsuhteessa oli 78 % vastaajista, mikä on koko aineiston

kolmanneksi korkein osuus.


Svenska handelshögskolanista valmistuneista 67 % ilmoitti työskentelevänsä hyvin

koulutustasoaan vastaavassa työssä ja 15 % osittain tai selvästi koulutustasoaan

alhaisemmissa tehtävissä. Loput vastaajista (18 %) arvioi työnsä olevan koulutustasoa

vaativampaa. Tämä osuus on toiseksi korkein yliopistojen välisessä vertailussa. Yli puolet

koulutustasoaan alhaisemmissa tehtävissä toimivista on kuitenkin nykyisessä

tehtävässään siksi, että työ on joko mielenkiintoisempaa tai työehdot ovat paremmat.

Svenska handelshögskolanista valmistuneiden bruttokuukausipalkan mediaani on

miehillä 4500 euroa ja naisilla 3700 euroa. Koko Svenska handelshögskolanin aineiston

bruttopalkkamediaani on 4175 euroa, joka on reilut 100 euroa korkeampi kuin kaikkien

vastanneiden bruttopalkkamediaani (4060 euroa). Taulukossa 65 Svenska

Handelshögskolanin valmistuneiden palkkatiedot on eritelty pääaineryhmän ja

koulutuspaikkakunnan mukaan.

132

Taulukko 65. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (Hanken, vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina)21


Svenska handelshögskolan 4175 4507 74

Rahoitus (Helsingistä valmistuneet) 5800 6715 16

Markkinointi (Helsingistä valmistuneet) 4300 4687 15

Laskentatoimi (Helsingistä valmistuneet) 4300 4350 9

Johtaminen ja organisointi (Helsingistä valmistuneet) 3900 4611 9

Rahoitus (Vaasasta valmistuneet) 3200 3428 7

Työn sisältöön liittyvien väitteiden osalta Svenska handelshögskolanista valmistuneet

kokivat muista koulutusyksiköistä valmistuneita useammin työn tarjoavan sopivasti

haasteita. Toisaalta Hankenilta valmistuneet kokivat myös muita useammin työn olevan

henkisesti liian kuormittavaa. Muiden väitteiden kohdalla merkittäviä mielipide‐eroja ei

ole.

21 Taulukossa ei ole mukana sellaisia alaryhmiä, joissa tapausten lukumäärä on alle seitsemän

133

1= täysin eri mieltä… 6 = täysin samaa mieltä

Kuvio 23. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (Hanken)


Svenska handelshögskolanista valmistuneista vastaajista 24 % ilmoitti olevansa erittäin

tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Osuus on kolmanneksi korkein

koko aineistosta. Tutkintoonsa tyytymättömiä vastaajia oli seitsemän prosenttia, joka on

koko aineistosta laskettua vastaavaa osuutta pienempi. Loput vastaajista ovat työuransa

kannalta tutkintoonsa joko tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä. Helsingistä valmistuneet

näyttäisivät olevan kokonaisuutena hieman tyytyväisempiä tutkintoonsa kuin Vaasasta

valmistuneet, mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä.


miten yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja. Hankenilta valmistuneiden

vastaajien mielestä työssä merkityksellisimmät taidot ovat analyyttinen ja systemaattinen

134

ajattelu, organisointi‐ ja koordinointitaidot sekä ryhmätyötaidot ja muut sosiaaliset taidot.

Näiden taitojen keskiarvo on vähintään 5,2. Merkitykseltään vähäisimpänä vastaajat

pitivät muiden kielten kuin suomen, ruotsin tai englannin osaamista työssä.

Yliopisto‐opiskelu kehitti Hankenilta valmistuneiden vastaajien mielestä parhaiten

analyyttisiä, systemaattisen ajattelun taitoja sekä viestintää ruotsin ja englannin kielillä.

Myös ryhmätyötaidot ja muut sosiaaliset taidot sekä tiedonhankintataidot kehittyivät

hyvin. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät esimiestaidot. Myös neuvottelutaitojen

katsottiin kehittyneen melko puutteellisesti.

Kuviossa 24 on verrattu Hankenilta valmistuneiden arvioita kunkin tiedon ja taidon

kohdalla siitä, miten opiskelu niitä kehitti, muista yliopistoista valmistuneiden vastaaviin

arvioihin. Kokonaisuudessaan opetus Hankenilla näyttää kehittävän tutkinnon

suorittaneiden osaamista näiden kriteerien mukaan hyvin. Kokonaisarvio on viidenneksi

korkein yliopistojen välisessä vertailussa.

135


erinomaisesti

Kuvio 24. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja (Hanken)

Svenska Handelshögskolanista valmistuneet arvioivat opiskelun kehittäneen seuraavia

tietoja ja taitoja paremmin kuin muista koulutusyksiköistä keskimäärin: viestintä ruotsin,

englannin ja muilla kielillä, taloussuunnittelu ja budjetointi, esiintymistaidot,

projektinhallintataidot, analyyttinen, systemaattinen ajattelu ja ryhmätyö‐ ym. sosiaaliset

taidot. Kehittämiskohteita näyttäisivät olevan ainakin: esimiestaidot, neuvottelutaidot,

tieto‐ ja viestintätekniikka, tiedonhankintataidot ja oman alan teoreettinen osaaminen.

136







Kuvio 25. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (Hanken)

Kuviossa 25 nähdään, että työssä tärkeitä taitoja, joita opiskelu kehittää keskimääräistä

heikommin, ovat organisointi‐ ja koordinointitaidot, projektinhallintataidot sekä

neuvottelutaidot. Tarkasteltaessa vain ”merkitys työssä” ja ”opiskelu kehitti” –


137

työelämätarpeeseen, ovat organisointitaidot sekä neuvottelutaidot. Myös seuraavien

tietojen ja taitojen kohdalla kuiluanalyysi tuottaa varsin korkeita arvoja: esimiestaidot,

projektinhallintataidot sekä tieto‐ ja viestintätekniikka.

138

7.7 Tampereen yliopisto

Tampereen yliopistosta valmistuneita aineistossa on 52. Tutkinnon suorittaneista siis 42 %

vastasi kyselyyn. Osuus on käytännössä sama kuin koko aineiston keskiarvo (41,7 %).

Naisten osuus vastaajista on 62 %, mikä on hieman korkeampi kuin naisten osuus

tutkinnon suorittaneista (57 %) (KOTA). Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli

27,2 vuotta.

Taulukko 66. Tampereen yliopistosta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin


valmistuessa





Yritysjuridiikka / oikeustiede 4 4 25



139


Tampereen yliopistosta valmistuneiden vastaajien valmistumishetken työmarkkinatilanne

on hyvä. Työttömyysprosentti on koko kyselyn alhaisin niin valmistumishetkellä kuin

kyselyhetkelläkin. Tampereen yliopistosta valmistuneilla ei näyttäisi siis olevan erityisiä

vaikeuksia löytää töitä.

Taulukko 67. Työmarkkinatilanne (TaY)

Valmistumishetki,

TaY

Valmistumishetki,

muut

Kyselyhetki,

TaY

Kyselyhetki,

muut

Työssä 82,7 72,7 90,4 85,9

Työttömänä 5,8 15,3 1,9 1,8


Muu tilanne 1,9 1,7 0,0 0,7

Yhteensä 100 100 100 100

N 52 664 52 662

Työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana Tampereen yliopistosta valmistuneet

vastaajat ovat olleet työssä 4 vuotta 11 kuukautta, josta koulutustasoaan vastaavassa

työssä 4 v 7 kuukautta. Kokonaistyössäoloaika on aineiston korkeimpia. Koulutustasoa

vastaavan työssäoloajan keskiarvo on myös eräs aineiston korkeimpia.

140

Taulukko 68. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (TaY)


TaY (N= 52) 4 v 7 kk 2,8 21,6

Muut (N= 630) 4 v 5 kk 3,0 25,2


**= keskiarvo



Työantajia vastaajilla on ollut työuran alkupuolella keskimäärin 2,1 ja työsuhteita 2,8. Sekä

työantajien että erillisten työsuhteiden lukumäärät ovat lähellä koko aineiston keskiarvoja.

Sen sijaan työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana työttömänä olleiden osuus on yksi

aineiston pienimmistä. Kolme neljästä vastaajasta on ollut työttömänä vain kerran ja

työttömyysajan mediaani on kaksi kuukautta.

Tampereen yliopistosta valmistuneiden vastaajien sijoittumisessa eri työnantajasektoreille

ei ole merkittäviä eroja verrattuna muista koulutusyksiköistä valmistuneiden

sijoittumiseen kokonaisuutena. Tampereen yliopistosta valmistuneet ovat työllistyneet

hieman muita vastaajia useammin valmistumisen jälkeen kokonaisuutena yksityiselle

sektorille, eikä tilanne muutu kyselyhetkeen tultaessa.

141

Taulukko 69. Päätyönantaja (TaY)

% Ensimmäinen

työ, TaY

Ensimmäinen

työ, muut

Kyselyhetken

työ, TaY

Kyselyhetken

työ, muut








Yhteensä 100 100 100 100

N 51 658 50 637

Taulukossa 70 ovat nähtävissä vastaajien työpaikkojen sijaintimaakunnat. Tampereen

yliopistosta valmistuneiden yleisin työpaikan sijaintimaakunta sekä ensimmäisen että

kyselyhetken työn osalta on Uusimaa. Työuran edetessä Pirkanmaalle työllistyneiden

osuus on pudonnut seitsemän prosenttiyksikköä verrattaessa osuutta ensimmäiseen

valmistumisen jälkeiseen työpaikkaan.

Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn osalta Pirkanmaalla työskentelevistä joka

neljäs toimi julkisella sektorilla ja Uudellamaalla työskentelevistä julkiselle sektorille oli

työllistynyt joka viides. Kyselyhetkellä julkisen sektorin palveluksessa toimi Pirkanmaan

ja Uudenmaan alueella joka seitsemäs vastaaja. Aineisto mahdollistaa myös pendelöinnin

tarkastelun. Ristiintaulukoitaessa kyselyhetken asuinpaikka ja työpaikan sijainti nähdään,

että 15 % Pirkanmaalla työskentelevistä vastaajista asuu eri maakunnan alueella

(Uudellamaalla), kuin missä heidän työpaikkansa sijaitsee.

142

Taulukko 70. Työpaikan sijainti maakunnittain (TaY)

% Ensimmäinen

työ, TaY

Ensimmäinen

työ, muut

Kyselyhetken

työ, TaY

Kyselyhetken

työ, muut

Ahvenanmaa 0,0 0,2 0,0 0,3



Etelä‐Savo 1,9 0,6 0,0 0,6

Kainuu 0,0 0,3 0,0 0,0

Kanta‐Häme 0,0 0,6 0,0 0,8


Keski‐Suomi 0,0 3,9 0,0 3,0


Lappi 1,9 0,3 2,0 0,8

Pirkanmaa 41,3 2,7 34,0 3,6

Pohjanmaa 0,0 8,6 0,0 7,5



Pohjois‐Savo 1,9 2,3 0,0 1,6

Päijät‐Häme 0,0 1,4 4,0 1,6

Satakunta 0,0 1,2 4,0 1,3

Uusimaa 47,2 50,7 48,0 55,3


Ulkomaat 3,9 4,5 6,0 6,8

N 51 660 50 632

143

Tampereen yliopistosta valmistuneista yli kolmasosa (39 %) on aloittanut työuransa

rahoituksen ja taloushallinnon tehtävissä. Osuus on kasvanut edellisestä tutkimuksesta ja

on ylivoimaisesti suurin yliopistojen välisessä vertailussa. Johto‐ ja esimiestehtäviin

puolestaan ei ole päätynyt yksikään Tampereen yliopistosta valmistunut vastaaja

ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työpaikassaan. Viisi vuotta valmistumisen

jälkeen Tampereen yliopistosta valmistuneet ovat muita vastaajia useammin

markkinoinnin ja myynnin tehtävissä, suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävissä ja

rahoituksen tai taloushallinnon tehtävissä.

144

Taulukko 71. Työtehtävien luonne (TaY)


TaY

Ensimmäinen työ,

muut

Kyselyhetken työ,

TaY

Kyselyhetken työ,

muut

Tutkimus 3,9 9,3 2,0 7,3







hallintotehtävät

13,7 10,8 22,4 10,5




Rahoituksen ja


39,2 17,6 32,7 15,5

Muu työ 5,9 2,9 2,0 3,0

Yhteensä 100 100 100 100

N 51 658 49 638

Tehdyn laatuluokituksen perusteella Tampereen yliopistosta valmistuneet ovat päässeet

omana alansa akateemisiin ammatteihin niin heti valmistumisen jälkeen, kuin

kyselyhetkelläkin hieman useammin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet

keskimäärin. Koulutusta vastaamattomissa töissä toimivien osuus on myös muista

145

koulutusyksiköistä valmistuneita alhaisempi, joka kertoo osaltaan Tampereen yliopistosta

valmistuneiden hyvästä laadullisesta työllistymisestä.

Taulukko 72. Työtehtävien laatuluokat (TaY)


Ensimmäinen työ, TaY (N = 49) 49,0 0,0 42,9 8,1


Kyselyhetken työ, TaY (N = 42) 88,1 2,4 9,5 0,0


Yhtenä työn laadullisena mittarina on työsuhteen luonne. Tampereen yliopistosta


Osuus on kutakuinkin sama kuin koko aineistosta laskettu keskiarvo. Kyselyhetkellä

vakituisessa työsuhteessa oli 85 % vastaajista. Tämä osuus on toiseksi korkein, kun

kaikista koulutusyksiköistä valmistuneet on huomioitu.

Kyselyhetken työn osalta vastaajilta tiedusteltiin lisäksi arviota työn vaativuustasosta.

Tampereen yliopistosta valmistuneista 76 % ilmoitti työskentelevänsä hyvin

koulutustasoaan vastaavissa tehtävissä ja 12 % osittain koulutustasoaan alhaisemmissa

tehtävissä. Loput kuusi vastaajaa (12 %) arvioivat työn olevan koulutustasoa vaativampaa.

Hyvin koulutustasoaan vastaavassa työssä olevien osuus on koko aineiston korkeimpia.

Koulutustasoaan alhaisemmassa työssä olevien osuus on hieman alhaisempi kuin muista

koulutusyksiköistä valmistuneilla keskimäärin. Kolme kahdeksasta (38 %)

koulutustasoaan alhaisemmassa tehtävässä toimivista vastaajista ilmoitti muun

koulutuksen ohjanneen heidät nykyisiin tehtäviinsä.

Tampereen yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkan mediaani on 4070 euroa,

joka on kymmenen euroa korkeampi kuin koko aineistosta laskettu bruttokuukausipalkan

146

mediaani. Tampereen yliopistosta valmistuneiden miesvastaajien palkkamediaani on 4176

euroa, kun se jää naisvastaajilla 3760 euroon. Taulukossa 73 on eritelty Tampereen

yliopistosta valmistuneiden palkkatiedot pääaineryhmittäin.

Taulukko 73. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (TaY, vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina) 22


Vuonna 2005 Tampereen yliopistosta

valmistuneet

4070 4134 45





Työn sisältöön liittyvien väitteiden osalta ei löytynyt merkittäviä mielipide‐eroja

Tampereen yliopistosta ja muista koulutusyksiköistä valmistuneiden välillä. Tampereen

yliopistosta valmistuneet kokivat hieman muita vastaajia useammin työnsä olevan

mielenkiintoista, mutta myös muita vastaajia useammin, että työtä on liikaa.

22 Taulukossa ei ole mukana sellaisia alaryhmiä, joiden tapausten lukumäärä on alle seitsemän

147

Kuvio 26. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (TaY)


Vajaa viidesosa (18 %) Tampereen yliopistosta valmistuneista ilmoitti olevansa erittäin

tyytyväinen suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Osuus on lähellä koko

aineistosta laskettua keskiarvoa. Huomioitaessa tutkintoonsa tyytyväiset vastaajat,

Tampereen yliopistosta valmistuneiden osuus, 41 %, on koko aineiston matalin.

Tutkintoonsa tyytymättömien osuus oli peräti 16 %. Osuus on korkein kun kaikista

koulutusyksiköistä valmistuneet on huomioitu. Loput vastaajista (25 %) olivat

tutkintoonsa melko tyytyväisiä.


miten yliopisto‐opiskelu näitä tietoja ja taitoja kehitti. Tampereen yliopistosta


ongelmanratkaisutaidot, ryhmätyö‐, ym. sosiaaliset taidot sekä organisointi‐ ja

148

koordinointitaidot. Näiden taitojen keskiarvo on vähintään 5,3. Merkitykseltään selvästi

vähäisin on viestintä ruotsin kielellä. Tämän taidon kohdalla vastausten keskiarvo on 2,0.

Yliopisto‐opiskelu kehitti Tampereen yliopistosta valmistuneiden vastaajien mielestä

parhaiten analyyttisiä, systemaattisen ajattelun taitoja, tiedonhankintataitoja sekä oman

alan teoreettista osaamista. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät esimiestaidot sekä

opetus‐, koulutus‐ tai ohjaustaidot. Myös projektinhallintataitojen ja neuvottelutaitojen

katsottiin kehittyneen melko puutteellisesti.

Kuviossa 27 on verrattu Tampereen yliopistosta valmistuneiden vastaajien arvioita siitä,

miten opiskelu kehitti kutakin tietoa ja taitoa, muista yliopistoista valmistuneiden

vastaaviin arvioihin. Kokonaisuudessaan opetus Tampereen yliopistossa näyttää

kehittävän tutkinnon suorittaneiden osaamista näiden kriteerien mukaan vain

kohtalaisesti. Kokonaisarvio on koko aineiston kolmanneksi matalin.

Tampereen yliopistosta valmistuneet arvioivat opiskelun kehittäneen

tiedonhankintataitoja, oman alan teoreettista osaamista, yritystoiminnan perusteiden

tuntemusta, viestintää suomeksi, ruotsiksi ja muilla kielillä ja lainsäädännön tuntemusta

paremmin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet kokonaisuutena.

Kehittämiskohteita näyttäisivät olevan esimiestaidot, opetus‐, koulutus‐ ja ohjaustaidot,

esiintymistaidot ja tieto‐ ja viestintätekniikka.

149


erinomaisesti

Kuvio 27. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (TaY)







150


heikommin, ovat organisointi‐ ja koordinointitaidot, esiintymistaidot, neuvottelutaidot

sekä projektinhallintataidot. Tarkasteltaessa vain ”merkitys työssä” ja ”opiskelu kehitti” –

keskiarvojen erotusta, eli kuilua, selvästi keskeisin kehittämiskohde suhteessa

työelämätarpeeseen ovat neuvottelutaidot. Myös seuraavien tietojen ja taitojen kohdalla

kuiluanalyysi tuottaa varsin korkeita arvoja: esimiestaidot, opetus‐, koulutus‐ tai

ohjaustaidot, projektinhallintataidot, ryhmätyö‐ ym. sosiaaliset taidot, tieto‐ ja

viestintätekniikka sekä ongelmanratkaisutaidot.

Kuvio 28. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (TaY)

151

7.8 Turun kauppakorkeakoulu

Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneita aineistossa on 86. Tutkinnon suorittaneista 38

% vastasi kyselyyn. Naisten osuus vastaajista on 66 %, kun taas naisten osuus tutkinnon

suorittaneista oli 62 % (KOTA). Naisvastaajien osuus on koko aineiston toiseksi korkein.

Tämän perusteella naiset ovat siis hieman yliedustettuina aineistossa. Vastaajien iän

keskiarvo valmistumishetkellä oli 27,4 vuotta, joka on koko aineiston matalimpia.

Taulukko 74. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin


valmistuessa





Logistiikka 1 0 29






152


Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet ovat jo valmistumishetkellä työllistyneet

melko hyvin. Yhtä lukuun ottamatta kaikki työvoiman ulkopuolella olevat jatkavat

opintoja. Kyselyhetkellä yksikään Turun kauppakorkeakoulusta valmistunut ei ollut

työttömänä ja kaikki työvoiman ulkopuolella olevat vastaajat olivat perhevapaalla.

Taulukko 75. Työmarkkinatilanne (TSE)

Valmistumishetki,

TSE

Valmistumishetki,

muut

Kyselyhetki,

TSE

Kyselyhetki,

muut

Työssä 77,9 72,6 89,5 85,9

Työttömänä 11,6 15,3 0,0 1,9


Muu tilanne 0,0 1,8 0,0 0,7

Yhteensä 100 100 100 100

N 86 630 86 628

Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat ovat olleet työssä valmistumisensa

jälkeen keskimäärin 5 vuotta 2 kuukautta ja tästä koulutustasoaan vastaavassa työssä 4

vuotta 10 kuukautta. Luvut ovat ylivoimaisesti koko aineiston suurimmat ja kertovat

Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden hyvästä alku‐uran työllistymisestä.

Työnantajia Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneilla on työuran alussa ollut

keskimäärin 2,3 ja työsuhteita 3. Nämä keskiarvot ovat hieman korkeammat kuin muista

koulutusyksiköistä valmistuneilla kokonaisuutena. Työttömänä olleista vastaajista kukaan

ei ole ollut yhtä kertaa enempää työttömänä ja työttömyysajan mediaani on kaksi

kuukautta.

153

Taulukko 76. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (TSE)


TSE (N= 80) 4 v 10 kk 3,0 20,0

Muut (N= 602) 4 v 4 kk 3,0 25,2


**= keskiarvo



Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden vastaajien sijoittumisessa eri

työnantajasektoreille ei ole suuria eroja verrattuna muista koulutusyksiköistä

valmistuneiden sijoittumiseen ensimmäisen työn osalta. Tilanne on samansuuntainen

myös kyselyhetken työn osalta. Keskimäärin Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet

näyttäisivät työllistyvän hieman muista yksiköistä valmistuneita yleisemmin yksityiselle

sektorille.

154

Taulukko 77. Päätyönantaja (TSE)

% Ensimmäinen

työ, TSE

Ensimmäinen

työ, muut

Kyselyhetken

työ, TSE

Kyselyhetken

työ, muut








Yhteensä 100 100 100 100

N 86 623 86 601

Taulukossa 78 ovat nähtävissä vastaajien työpaikkojen sijaintimaakunnat. Turun

kauppakorkeakoulusta valmistuneiden yleisin työpaikan sijaintimaakunta ensimmäisen

valmistumisen jälkeisen työn osalta on Varsinais‐Suomi. Kyselyhetkellä yleisin työpaikan

sijaintimaakunta on Uusimaa, jossa työskentelee yli puolet vuonna 2005 Turun

kauppakorkeakoulusta valmistuneista kyselyyn vastanneista.

155

Taulukko 78. Työpaikan sijainti maakunnittain (TSE)

% Ensimmäinen

työ, TSE

Ensimmäinen

työ, muut

Kyselyhetken

työ, TSE

Kyselyhetken

työ, muut

Ahvenanmaa 0,0 0,2 0,0 0,3



Etelä‐Savo 0,0 0,8 0,0 0,7

Kainuu 0,0 0,3 0,0 0,0

Kanta‐Häme 0,0 0,6 0,0 0,8


Keski‐Suomi 1,2 4,0 0,0 3,2


Lappi 0,0 0,5 0,0 1,0

Pirkanmaa 7,0 5,3 5,8 5,9

Pohjanmaa 0,0 9,0 0,0 7,9



Pohjois‐Savo 0,0 2,6 0,0 1,7

Päijät‐Häme 0,0 1,4 0,0 2,0

Satakunta 5,8 0,5 7,1 0,7

Uusimaa 40,0 51,8 54,1 54,8


Ulkomaat 1,2 5,0 2,4 7,3

N 85 626 85 597

156

Työuran edetessä näyttäisi siis tapahtuvan siirtymää pois Varsinais‐Suomesta.

Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden ensimmäisen valmistumisen jälkeisen

työsuhteen luonne ei eroa merkittävästi muista koulutusyksiköistä valmistuneiden

keskimääräisestä tilanteesta. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden

valmistumishetken työt painottuvat markkinoinnin ja myynnin tehtäviin sekä rahoituksen

ja taloushallinnon tehtäviin. Kyselyhetkellä tilanne tasaantuu samankaltaiseksi muista

koulutusyksiköistä valmistuneiden kanssa.

157

Taulukko 79. Työtehtävien luonne (TSE)


TSE

Ensimmäinen työ,

muut

Kyselyhetken työ,

TSE

Kyselyhetken työ,

muut

Tutkimus 4,9 9,2 4,7 7,1







hallintotehtävät

8,5 11,1 9,3 11,0




Rahoituksen ja


24,4 18,5 20,9 16,8

Muu työ 2,4 3,1 3,5 3,0

Yhteensä 100 100 100 100

N 86 632 86 632

Tehdyn laatuluokituksen perusteella Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat

ovat työllistyneet laadullisesta näkökulmasta kohtuullisesti. Tultaessa kyselyhetkeen, on

Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden oman alan akateemisessa tehtävässä

toimivien osuus jopa hieman korkeampi kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneilla

keskimäärin.

158

Taulukko 80. Työtehtävien laatuluokat (TSE)


Ensimmäinen työ, TSE (N = 74) 40,5 2,7 41,9 14,9


Kyselyhetken työ, TSE (N = 75) 76,0 2,7 20,0 1,3


Yhtenä työn laadullisena mittarina on työsuhteen luonne. Turun kauppakorkeakoulusta


Osuus on koko aineiston kolmanneksi korkein. Kyselyhetkellä vakituisessa työsuhteessa

oli 78 % vastaajista. Osuus on linjassa muista yliopistoista valmistuneiden kanssa.


Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneista 71 % ilmoitti työskentelevänsä hyvin

koulutustasoaan vastaavassa työssä ja 14 % osittain tai selvästi koulutustasoaan

alhaisemmissa tehtävissä. Loput 15 % arvioi työn olevan koulutustasoaan vaativampaa.

Vaativammissa tehtävissä toimivien osuus on yksi korkeimmista yliopistojen välisessä

vertailussa, ja koulutustasoaan alhaisemmissa tehtävissä toimivien osuus yhteneväinen

verrattaessa muihin yliopistoihin. Koulutustasoaan alhaisemmissa tehtävissä toimivista

vastaajista joka viides ilmoitti, että jatkaa työssä jossa oli jo ennen valmistumista tai

vastaavasti työehdot olivat paremmat nykyisessä työssä.

Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden bruttokuukausipalkan mediaani on 4085

euroa, mikä on aavistuksen korkeampi kuin koko aineistosta laskettu keskiarvo (4060

euroa). Miesten bruttopalkkamediaani on Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneilla

miesvastaajilla 5000 euroa ja naisilla vastaava mediaani on 3650 euroa. Ero on suurin

159

yliopistojen välisessä vertailussa. Taulukossa 81 on eritelty Turun kauppakorkeakoulusta

valmistuneiden palkkatiedot pääaineittain.

Taulukko 81. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (TSE, vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina) 23


Vuonna 2005 Turun kauppakorkeakoulusta

valmistuneet

4085 4241 69





Työn sisältöön liittyvien väitteiden osalta Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet

kokivat muista koulutusyksiköistä valmistuneita vastaajia kokonaisuutena useammin

työnsä mahdollistavan urallaan etenemisen. Toisaalta Turun kauppakorkeakoulusta

valmistuneet kokivat hieman muista koulutusyksiköistä valmistuneita useammin, että

työtä on liikaa ja sen olevan henkisesti liian kuormittavaa.

23 Taulukossa ei ole mukana sellaisia alaryhmiä, joiden tapausten lukumäärä on alle seitsemän

160

Kuvio 29. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (TSE)


Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneista vastaajista 24 % ilmoitti olevansa erittäin

tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Osuus on koko aineiston

toiseksi korkein. Tutkintoonsa tyytymättömien osuus oli erittäin pieni – vain 4 vastaajaa

oli melko tyytymättömiä tutkintoonsa, loppujen vastaajien ollessa melko tyytyväisiä, tai

tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta.


miten yliopisto‐opiskelu näitä tietoja ja taitoja kehitti. Turun kauppakorkeakoulusta

valmistuneiden vastaajien mielestä työssä merkityksellisimmät taidot ovat ryhmätyö‐ ja

muut sosiaaliset taidot, ongelmanratkaisutaidot sekä organisointi‐ ja koordinointitaidot.

Näiden taitojen keskiarvo oli vähintään 5,4. Merkitykseltään selvästi vähäisimmät olivat

viestintä ruotsin ja muilla kielillä. Näiden taitojen keskiarvo oli 2,2.

161

Yliopisto‐opiskelu kehitti Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden vastaajien

mielestä parhaiten tiedonhankintataitoja sekä yritystoiminnan perusteiden tuntemusta.

Myös tieto‐ ja viestintätekniikka ja analyyttinen, systemaattinen ajattelu kehittyivät

vastaajien mukaan hyvin. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät esimiestaidot. Myös

opetus‐, koulutus‐ tai ohjaustaitojen sekä projektinhallintataitojen katsottiin kehittyneen

melko puutteellisesti.

Kuviossa 30 on verrattu Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden arvioita kunkin


valmistuneiden vastaaviin arvioihin. Kokonaisuudessaan opetus näyttää kehittäneen

vastaajien mielestä heidän osaamistaan varsin hyvin, sillä kokonaisarvio on koko aineiston

kolmanneksi korkein.

162


erinomaisesti

Kuvio 30. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (TSE)

Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet arvioivat opiskelun kehittäneen

yritystoiminnan perusteiden tuntemusta, tieto‐ ja viestintätekniikan taitoja, ja

taloussuunnittelua ja budjetointia selvästi paremmin kuin muista koulutusyksiköistä

valmistuneet kokonaisuutena. Selkeänä kehittämiskohteena voidaan nostaa esimiestaidot,

jonka kohdalla Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden arvio taidon kehittymisestä

on alempi kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneilla kokonaisuutena.

163







Kuvio 31. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (TSE)

Kuviossa 31 nähdään, että työssä tärkeitä taitoja, joita opiskelu kehittää keskimääräistä

heikommin, ovat organisointi‐ ja koordinointitaidot, neuvottelutaidot sekä

projektinhallintataidot. Tarkasteltaessa vain ”merkitys työssä” ja ”opiskelu kehitti” –

keskiarvojen erotusta, eli kuilua, selvästi keskeisimmät kehittämiskohteet suhteessa

164

työelämätarpeeseen ovat edellä mainitut, eli projektinhallintataidot, neuvottelutaidot sekä

organisointi‐ ja koordinointitaidot.

7.9 Vaasan yliopisto

Vaasan yliopistosta valmistuneita on aineistossa 100. Vastausaktiivisuus tutkinnon

suorittaneista laskettuna on 44. Osuus on koko aineiston neljänneksi korkein. Vastaajista

naisia on 55 %, kun heitä tutkinnon suorittaneista on 49 % (KOTA). Vastaajien iän

keskiarvo valmistumishetkellä oli 29,3 vuotta.

Taulukko 82. Vaasan yliopistosta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin


valmistuessa









165


Vaasan yliopistosta valmistuneista vastaajista 16 % oli työttömänä valmistumishetkellä.

Osuus on koko aineiston neljänneksi korkein. Työssä olevien osuus valmistumishetkellä

oli kuitenkin 75 %, joka on koko aineiston viidenneksi korkein osuus. Viisi vuotta

myöhemmin Vaasan yliopistosta valmistuneiden työmarkkinatilanne näyttää kutakuinkin

samalta kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneilla kokonaisuutena. Työssä olevien

osuus on hieman aineiston keskiarvoa pienempi. Työvoiman ulkopuolella olevat vastaajat

olivat kaikki perhevapaalla.

Taulukko 83. Työmarkkinatilanne (VY)

Valmistumishetki,

VY

Valmistumishetki,

muut

Kyselyhetki,

VY

Kyselyhetki,

muut

Työssä 75,0 72,7 79,0 86,2

Työttömänä 16,0 15,2 4,0 1,7


Muu tilanne 1,0 1,7 2,0 0,7

Yhteensä 100 100 100 100

N 100 616 100 614

Vaasan yliopistosta valmistuneet vastaajat ovat olleet työssä valmistumisensa jälkeen

keskimäärin 4 vuotta 10 kuukautta ja tästä koulutustasoaan vastaavassa työssä 4 vuotta 4

kuukautta. Molemmat ovat lähellä koko aineistosta laskettua keskiarvoa.

166

Työnantajia Vaasan yliopistosta valmistuneilla on työuran alussa ollut keskimäärin kaksi

kappaletta ja työsuhteita 2,9. Molemmat ovat käytännössä samat kuin koko aineistosta

laskettu keskiarvo. Lähes kolme vastaajaa kymmenestä on ollut työttömänä. Työttömänä

olleista vastaajista kaksi kolmesta on ollut työttömänä kuitenkin vain kerran ja

työttömyysajan mediaani on viisi kuukautta.

Taulukko 84. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (VY)


VY (N= 100) 4 v 10 kk 2,9 29,0

Muut (N=582) 4 v 4 kk 3,0 24,9


**= keskiarvo



Vaasan yliopistosta valmistuneet ovat työllistyneet hyvin samankaltaisesti niin

valmistumishetkellä kuin kyselyhetkelläkin, kuin muista yliopistoista valmistuneet

kokonaisuutena. Valmistumishetkellä valtiolla ja korkeakoulusektorilla työskentelee

hieman enemmän Vaasan yliopistosta valmistuneita, kuin muista koulutusyksiköistä

valmistuneita kokonaisuutena. Kyselyhetkeen tultaessa ero tasaantuu.

167

Taulukko 85. Päätyönantaja (VY)

% Ensimmäinen

työ, VY

Ensimmäinen

työ, muut

Kyselyhetken

työ, VY

Kyselyhetken

työ, muut








Yhteensä 100 100 100 100

N 96 613 93 594

Taulukossa 86 ovat nähtävissä vastaajien työpaikkojen sijaintimaakunnat. Vaasan

yliopistosta valmistuneiden yleisin työpaikan sijaintimaakunta sekä ensimmäisen

valmistumisen jälkeisen että kyselyhetken työn osalta on Uusimaa. Yli 40 % vastaajista

ilmoitti ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn sijainneen Uudellamaalla.

Pohjanmaalle oli työllistynyt neljäsosa vastaajista, mutta määrä oli hieman laskenut

vastaajien työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana. Työuran edetessä suurempi osa

vastaajista on siirtynyt Uudellemaalle töihin verrattaessa osuutta ensimmäiseen

valmistumisen jälkeiseen työpaikkaan.

168

Taulukko 86. Työpaikan sijainti maakunnittain (VY)

% Ensimmäinen

työ, VY

Ensimmäinen

työ, muut

Kyselyhetken

työ, VY

Kyselyhetken

työ, muut

Ahvenanmaa 0,0 0,2 0,0 0,3



Etelä‐Savo 0,0 0,8 0,0 0,7

Kainuu 0,0 0,3 0,0 0,0

Kanta‐Häme 0,0 0,7 1,1 0,7


Keski‐Suomi 0,0 4,2 0,0 3,2


Lappi 1,0 0,3 1,1 0,8

Pirkanmaa 4,1 5,7 5,3 5,9

Pohjanmaa 24,8 5,4 20,6 4,8



Pohjois‐Savo 0,0 2,6 0,0 1,7

Päijät‐Häme 1,0 1,3 0,0 2,0

Satakunta 1,0 1,1 1,1 1,5

Uusimaa 43,4 51,6 45,6 56,2


Ulkomaat 2,1 4,9 6,6 6,8

N 97 614 92 590

169

Ensimmäisen työtehtävän osalta Vaasan yliopistosta valmistuneet ovat sijoittuneet

useammin suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtäviin ja rahoituksen ja taloushallinnon

tehtäviin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet kokonaisuutena. Kyselyhetkellä

tilanne on samankaltainen, ja huomattavaa on, että Vaasan yliopistosta valmistuneet ovat

edelleen vähemmän johto‐ ja esimiestehtävissä kuin muista koulutusyksiköistä

valmistuneet kokonaisuutena.

Taulukko 87. Työtehtävien luonne (VY)


VY

Ensimmäinen työ,

muut

Kyselyhetken työ,

VY

Kyselyhetken työ,

muut

Tutkimus 7,4 9,1 2,2 7,2







hallintotehtävät

16,0 10,5 16,9 10,7




Rahoituksen ja


24,5 18,5 23,6 16,4

Muu työ 5,3 2,9 5,6 2,9

Yhteensä 100 100 100 100

N 94 624 89 629

170

Yhtenä työn laadullisena mittarina on työsuhteen luonne. Vaasan yliopistosta


Osuus on käytännössä sama kuin koko aineistosta laskettu keskimääräinen osuus.

Kyselyhetkellä vakituisessa työsuhteessa oli 90 % työssä olevista vastaajista. Tämä osuus

oli korkein yliopistojen välisessä vertailussa.

Tehdyn laatuluokituksen perusteella Vaasan yliopistosta valmistuneet ovat työllistyneet

laadullisesta näkökulmasta kohtuullisesti. Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn

osalta oman alan akateemisiin tehtäviin päässeiden osuus on koulutusyksiköiden välisessä

vertailussa alhaisimpia, ja taas ryhmässä C toimivien osuus korkein vastaavassa

vertailussa. Erot tasaantuvat hieman tultaessa kyselyhetkeen, mutta edelleen ryhmässä C

toimivien korkea osuus erottuu Vaasan yliopistosta valmistuneiden työllistymisessä.

Taulukko 88. Työtehtävien laatuluokat (VY)


Ensimmäinen työ, VY (N = 89) 31,5 1,1 55,1 12,3


Kyselyhetken työ, VY (N = 82) 63,4 1,2 34,2 1,2



Vaasan yliopistosta valmistuneista 73 % ilmoitti työskentelevänsä hyvin koulutustasoaan

vastaavissa tehtävissä ja 14 % osittain tai selvästi koulutustasoaan alhaisemmissa

tehtävissä. Loput 13 % vastaajista arvioi työnsä olevan koulutustasoa vaativampaa. Hyvin

koulutustasoaan vastaavissa tehtävissä olevien osuus on samankaltainen kuin koko

171

aineistosta laskettu keskiarvo. Joka kolmas koulutustasoaan alhaisemmassa tehtävässä

toimivista oli nykyisessä työssään koska koki työnsä mielenkiintoisempana.

Vaasan yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkan mediaani on 4000 euroa. Se on

60 euroa alhaisempi kuin kaikkien tutkimukseen vastanneiden mediaani. Miesten

palkkamediaani on 4450 euroa ja naisten vastaava 3500 euroa kuukaudessa. Taulukossa 89

on eritelty Vaasan yliopistosta valmistuneiden palkkatiedot pääaineen mukaan.

Taulukko 89. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien VY (vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina) 24


Vuonna 2005 valmistuneet 4000 4170 75





Yritysjuridiikka / oikeustiede 3400 3571 7

Työn sisältöön liittyvien väitteiden osalta ei ole merkittäviä mielipide‐eroja Vaasan

yliopistosta valmistuneiden ja muista koulutusyksiköistä valmistuneiden välillä. Vaasan

yliopistosta valmistuneet kokivat hieman useammin työnsä mahdollistavan uralla

etenemisen, ja taas toisaalta työn olevan henkisesti liian kuormittavaa, kuin muista

koulutusyksiköistä valmistuneet kokonaisuutena.


172

Kuvio 32. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (VY)


Vaasan yliopistosta valmistuneiden mielipiteet opinnoista näyttävät jakautuvat hieman

muita yliopistoja useammin. Yli neljäsosa (26 %) Vaasan yliopistosta valmistuneista

vastaajista ilmoitti olevansa erittäin tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa

kannalta. Osuus on korkeampi kuin koko aineistosta laskettu vastaava osuus.

Tutkintoonsa tyytymättömiä vastaajia oli 13 %, joka sekin on aineiston korkeimpia

osuuksia. Loput vastaajista (61 %) oli työuransa kannalta tutkintoonsa joko tyytyväisiä tai

melko tyytyväisiä.


miten yliopisto‐opiskelu näitä tietoja ja taitoja kehitti. Vaasan yliopistosta valmistuneiden

vastaajien mielestä työssä merkityksellisimmät taidot ovat ongelmanratkaisutaidot,

ryhmätyö‐, ym. sosiaaliset taidot sekä analyyttinen, systemaattinen ajattelu. Näiden

173

taitojen keskiarvo oli vähintään 5,2. Merkitykseltään selvästi vähäisin on viestintä muilla

kielillä. Tämän taidon kohdalla vastausten keskiarvo on 1,8.

Yliopisto‐opiskelu kehitti Vaasan yliopistosta valmistuneiden vastaajien mielestä

parhaiten tiedonhankintataitoja ja oman alan teoreettista osaamista. Myös analyyttisten,

systemaattisen ajattelun taitojen ja yritystoiminnan perusteiden tuntemuksen katsottiin

kehittyneen hyvin. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät esimiestaidot. Myös

opetus‐, koulutus‐ tai ohjaustaitojen katsottiin kehittyneen puutteellisesti.

Kuviossa 33 on verrattu Vaasan yliopistosta valmistuneiden arvioita kunkin tiedon ja

taidon kohdalla siitä, miten opiskelu niitä kehitti, muista yliopistoista valmistuneiden

vastaaviin arvioihin. Kokonaisuudessaan opetus Vaasan yliopistossa näyttää kehittävän

tutkinnon suorittaneiden osaamista näiden kriteerien mukaan vain kohtalaisesti.

Kokonaisarvio on toiseksi matalin, kun kaikista koulutusyksiköistä valmistuneet on

huomioitu.

174


erinomaisesti

Kuvio 33. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (VY)

Vaasan yliopistosta valmistuneet arvioivat opiskelun kehittäneen viestintää suomeksi,

yritystoiminnan perusteiden tuntemusta, taloussuunnittelua ja budjetointia sekä

lainsäädännön tuntemusta paremmin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet

keskimäärin. Kehittämiskohteita suhteessa muista koulutusyksiköistä valmistuneisiin

näyttäisi sen sijaan olevan enemmän. Suurimmat erot löytyvät ongelmanratkaisutaidoista,

viestinnästä englannin kielellä ja muilla kielillä sekä analyyttisen, systemaattisen ajattelun

taidoista.

175







Kuvio 34. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (VY)


heikommin, ovat organisointi‐ ja koordinointitaidot, projektinhallintataidot,

neuvottelutaidot ja esiintymistaidot. Tarkasteltaessa vain ”merkitys työssä” ja ”opiskelu

176

kehitti” –keskiarvojen erotusta, eli kuilua, selvästi keskeisimmät kehittämiskohteet

suhteessa työelämätarpeeseen ovat neuvottelutaidot ja organisointi‐ ja koordinointitaidot.

Myös seuraavien tietojen ja taitojen kohdalla kuiluanalyysi tuottaa varsin korkeita arvoja:

opetus‐, koulutus‐ ja ohjaustaidot, esimiestaidot, projektinhallintataidot, esiintymistaidot,

tieto‐ ja viestintätekniikka ja ryhmätyö‐ ym. sosiaaliset taidot.

177

7.10 Åbo Akademi

Åbo Akademista valmistuneita aineistossa on 41. Tutkinnon suorittaneista 53 % vastasi

kyselyyn. Osuus on koko aineiston kolmanneksi korkein. Naisten osuus vastaajista on 54

%, kun se tutkinnon suorittaneista on 52 % (KOTA). Vastaajien iän keskiarvo

valmistumishetkellä oli 27,1 vuotta, joka on koko aineiston toiseksi matalin keskiarvo.

Taulukko 90. Åbo Akademista valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin


valmistuessa









178


Åbo Akademista valmistuneista lähes joka kuudes (15 %) ilmoitti valmistumishetken

työmarkkinatilanteekseen päätoiminen opiskelija. Osuus on koko aineiston korkein. Yksi

vastaaja oli perhevapaalla. Työttömien osuus valmistumishetkellä ei käytännössä eroa

muista koulutusyksiköistä valmistuneiden keskimääräisestä osuudesta. Kyselyhetkellä

kaksi vastaajaa oli työttömänä, joka on koko aineisto huomioiden suhteellisen korkea

osuus. Työvoiman ulkopuolella olevista kaksi vastaajaa ilmoitti olevansa päätoimisia

opiskelijoita.

Taulukko 91. Työmarkkinatilanne (ÅA)

Valmistumishetki,

ÅA

Valmistumishetki,

muut

Kyselyhetki,

ÅA

Kyselyhetki,

muut

Työssä 62,5 73,0 78,9 86,7

Työttömänä 15,0 15,1 5,3 1,7


Muu tilanne 5,0 1,7 0,0 1,7

Yhteensä 100 100 100 100

N 40 676 38 676

Åbo Akademista valmistuneet vastaajat ovat olleet työssä valmistumisensa jälkeen

keskimäärin 4 vuotta 6 kuukautta, mutta tästä koulutustasoaan vastaavassa työssä vain 3

vuotta 6 kuukautta. Molemmat työssäoloajat ovat selvästi koko aineiston lyhimmät

yliopistojen välisessä vertailussa. Koulutustasoa vastaamaton työssäoloaika suhteessa

koulutusta vastaavaan työssäoloaikaan on koko aineiston pisin.

179

Työnantajia Åbo Akademista valmistuneilla on ollut keskimäärin 2,4 ja työsuhteita

keskimäärin 3,6. Työttömänä vastaajista on ollut 36 %. Osuus on yliopistojen välisessä

vertailussa toiseksi korkein. Työttömänä olleista vastaajista kolme neljästä on kuitenkin

ollut työttömänä vain kerran ja työttömyysajan mediaani on kuusi kuukautta.

Taulukko 92. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (ÅA)


ÅA (N=41) 3 v 6 kk 3,6 36,0

Muut (N=641) 4 v 6 kk 2,9 24,8


**= keskiarvo



Åbo Akademista valmistuneet ovat työllistyneet valmistumisensa jälkeen merkittävästi

useammin julkiselle sektorille kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet keskimäärin.

Kyselyhetkeen mennessä erot Åbo Akademista ja muista koulutusyksiköistä

valmistuneiden sijoittumisessa eri työnantajasektoreille eivät ole vielä tasoittuneet, sillä

vain kaksi viidestä Åbo Akademista valmistuneesta kyselyyn vastanneesta on sijoittunut

yksityiseen yritykseen, ja valtaosa vastaajista työskentelee edelleen julkisella tai

kolmannella sektorilla.

180

Taulukko 93. Päätyönantaja (ÅA)

% Ensimmäinen

työ, ÅA

Ensimmäinen

työ, muut

Kyselyhetken

työ, ÅA

Kyselyhetken

työ, muut








Yhteensä 100 100 100 100

N 39 670 35 652

Taulukossa 94 ovat nähtävissä vastaajien työpaikkojen sijaintimaakunnat. Ensimmäisen

valmistumisen jälkeisen työn yleisin sijaintimaakunta on Varsinais‐Suomi. Työuran

edetessä suurempi osa vastaajista on siirtynyt Uudellemaalle töihin verrattaessa osuutta

ensimmäiseen valmistumisen jälkeiseen työpaikkaan ja Uusimaa onkin kyselyhetken työn

yleisin sijaintimaakunta.

181

Taulukko 94. Työpaikan sijainti maakunnittain (ÅA)

% Ensimmäinen

työ, ÅA

Ensimmäinen

työ, muut

Kyselyhetken

työ, ÅA

Kyselyhetken

työ, muut

Ahvenanmaa 2,6 0,0 5,7 0,0



Etelä‐Savo 0,0 0,7 0,0 0,6

Kainuu 0,0 0,3 0,0 0,0

Kanta‐Häme 0,0 0,6 0,0 0,8


Keski‐Suomi 0,0 3,9 0,0 2,9


Lappi 0,0 0,4 0,0 0,9

Pirkanmaa 0,0 5,8 2,9 6,0

Pohjanmaa 25,6 7,1 22,9 6,0



Pohjois‐Savo 0,0 2,4 0,0 1,5

Päijät‐Häme 0,0 1,3 0,0 1,9

Satakunta 0,0 1,2 0,0 1,5

Uusimaa 23,1 52,2 31,3 56,0


Ulkomaat 7,6 4,3 5,7 6,9

N 39 672 35 647

182

Ensimmäisen työtehtävän osalta on joitakin eroja nähtävissä verrattaessa Åbo Akademista

valmistuneita muista koulutusyksiköistä valmistuneisiin. Huomattavan suuri osuus Åbo

Akademista valmistuneista oli löytänyt ensimmäisen työnsä joko opetuksen tai

kasvatuksen saralta, tai asiakas‐ tai potilastyöstä. Vastaavasti huomattavan pieni osuus

Åbo Akademista valmistuneista on työllistynyt rahoituksen ja taloushallinnon tehtäviin.

Myös johto‐ ja esimiestehtävissä toimivien osuus on pieni Åbo Akademista

valmistuneiden keskuudessa.

183

Taulukko 95. Työtehtävien luonne (ÅA)


ÅA

Ensimmäinen työ,

muut

Kyselyhetken työ,

ÅA

Kyselyhetken työ,

muut

Tutkimus 5,1 9,0 8,3 6,9







hallintotehtävät

15,4 10,7 13,9 9,8



Kirkollinen työ 5,1 0,1 5,6 0,1


Rahoituksen ja


2,6 19,6 8,3 17,0

Muu työ 2,6 3,0 0,0 3,0

Yhteensä 100 100 100 100

N 39 679 36 682

Yhtenä työn laadullisena mittarina on työsuhteen luonne. Åbo Akademista valmistuneista

51 % ilmoitti ensimmäisen työtehtävänsä olleen luonteeltaan vakituinen. Osuus on toiseksi

matalin koko aineistosta. Kyselyhetkellä vakituisessa työsuhteessa oli 61 % vastaajista.

Osuus on pienin, kun huomioidaan kaikista koulutusyksiköistä valmistuneet.

184

Tehdyn laatuluokituksen perusteella Åbo Akademista valmistuneet vastaajat ovat

valmistumisensa jälkeen työllistyneet huomattavan usein oman alan akateemiseen työhön,

verrattuna muiden koulutusyksiköiden vastaaviin keskiarvoihin. Erot tasaantuvat

tultaessa kyselyhetken tilanteeseen, ja yllättävää onkin se, että kyselyhetken tilanteessa

suhteellisesti suurempi osuus Åbo Akademista valmistuneista on koulutusta

vastaamattomassa työssä (ryhmä D), kuin oli valmistumishetkellä.

Taulukko 96. Työtehtävien laatuluokat (ÅA)


Ensimmäinen työ, ÅA (N = 31) 61,3 0,0 32,3 6,4


Kyselyhetken työ, ÅA (N = 32) 75,0 0,0 15,6 9,4


Kyselyhetken työn osalta vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta. Åbo

Akademista valmistuneista 56 % ilmoitti työskentelevänsä hyvin koulutustasoaan

vastaavassa tehtävässä. Osuus on matalin koko aineistossa. Osittain koulutustasoa

alhaisemmassa tehtävässä ilmoitti työskentelevänsä 22 % vastaajista ja loput 22 % kokivat

työskentelevänsä koulutustasoaan vaativammissa tehtävissä. Koulutustasoaan

vaativammissa tehtävissä toimivien osuus on taas koko aineiston suurin. Åbo Akademista

valmistuneet näyttäisivät tämän perusteella jakautuneen voimakkaammin koulutustasoa

vaativampiin ja alempiin tehtäviin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet.

Kuitenkin 30 % vastaajista ilmoitti muun koulutuksen ohjanneen heidät koulutustasoaan

alhaisempiin tehtäviin ja neljäsosa vastaajista oli nykyisessä, koulutustasoaan

alhaisemmassa tehtävässään siksi, että koki työnsä olevan muuten mielenkiintoisempaa.

185

Åbo Akademista valmistuneiden bruttokuukausipalkan mediaani on 3100 euroa. Luku on

lähes tuhat euroa pienempi kuin koko aineistosta laskettu vastaava mediaani ja se on

laskenut edellisestä tutkimuksesta. Miesten palkkamediaani oli 3175 euroa ja naisten

vastaava 2800 euroa. Pääaineittain katsottuna kansainvälisen liiketoiminnan osalta

bruttokuukausipalkan mediaani oli vuonna 2005 valmistuneilla 3200 euroa ja keskiarvo

3156 euroa. Muiden pääaineiden osalta taulukointia ei tehty vastaajamäärän pienuuden

vuoksi.

Åbo Akademista valmistuneet arvioivat työnsä sisältöä keskimäärin melko samalla

tavalla, kuin muista yliopistoista valmistuneet keskimäärin. Åbo Akademista valmistuneet

kokivat työnsä olevan hieman mielenkiintoisempaa, työnsä tarjoavan sopivasti haasteita

hieman useammin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet kokonaisuutena.

Vastaavasti Åbo Akademista valmistuneet kokivat, ettei heidän työnsä mahdollista yhtä

hyvin uralla etenemistä, eikä sen jatkuvuus ole yhtä varma, kuin muista yksiköistä

valmistuneet vastaajat kokonaisuutena.

186

Kuvio 35. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (ÅA)


Åbo Akademista valmistuneista vastaajista noin joka kuudes (18 %) ilmoitti olevansa

erittäin tyytyväinen suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Osuus on hieman

pienempi kuin koko aineistossa keskimäärin. Tutkintoonsa erittäin tai hieman

tyytymättömiä vastaajia oli 15 %, mikä on puolestaan koko aineiston toiseksi korkein

keskiarvo. Loput vastaajista (67 %) oli työuransa kannalta tutkintoonsa joko tyytyväisiä tai

melko tyytyväisiä.


miten yliopisto‐opiskelu näitä tietoja ja taitoja kehitti. Åbo Akademista valmistuneiden

vastaajien mielestä työssä merkityksellisimmät taidot ovat ongelmanratkaisutaidot ja

ryhmätyö‐ ym. sosiaaliset taidot. Näiden taitojen keskiarvo oli vähintään 5,2.

Merkitykseltään vähäisimmiksi vastaajat arvottivat viestinnän muilla kielillä. Tämän

taidon kohdalla vastausten keskiarvo oli 2,3.

Yliopisto‐opiskelu kehitti Åbo Akademista valmistuneiden vastaajien mielestä parhaiten

viestintätaitoja ruotsin kielellä ja analyyttistä, systemaattista ajattelua. Myös

tiedonhankintataidot ja oman alan teoreettinen osaaminen kehittyivät vastaajien mielestä

melko hyvin. Puutteellisimmin kehittyivät vastaajien mielestä yritystoiminnan

perusteiden tuntemus, esimiestaidot ja viestintä muilla kielillä.

Kuviossa 36 on verrattu Åbo Akademista valmistuneiden arviota kunkin tiedon ja taidon

kohdalla siitä, miten opiskelu niitä kehitti, muista yliopistoista valmistuneiden vastaaviin

arvioihin. Kokonaisuudessaan opetus Åbo Akademissa näyttää kehittävän tutkinnon

suorittaneiden osaamista näiden kriteerien mukaan vain kohtalaisesti. Kokonaisarvio on

koko aineiston matalin.

187


erinomaisesti

Kuvio 36. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (ÅA)

Åbo Akademista valmistuneet arvioivat opiskelun kehittäneen viestintätaitoja ruotsin

kielellä selvästi paremmin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet kokonaisuutena.

Kehittämiskohteita sen sijaan suhteessa muista koulutusyksiköistä valmistuneisiin

kokonaisuutena näyttäisi olevan paljon. Suurimmat erot löytyivät yritystoiminnan

perusteiden tuntemuksen, taloussuunnittelun ja budjetoinnin taitojen sekä esimiestaitojen

kehityksestä, joiden Åbo Akademista valmistuneet vastaajat arvioivat kehittyneen

188

huomattavasti puutteellisemmin verrattaessa muista yksiköistä valmistuneisiin

kokonaisuutena.







Kuvio 37. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (ÅA)

189


heikommin, ovat organisointi‐ ja koordinointitaidot, viestintä suomeksi ja

esiintymistaidot. Tarkasteltaessa vain ”merkitys työssä” ja ”opiskelu kehitti” –


työelämätarpeeseen opintojen osalta ovat organisointi‐ ja koordinointitaidot,

neuvottelutaidot ja viestintä suomen kielellä.

190

8 Johtopäätökset

Kauppatieteilijöiden sijoittuminen työmarkkinoille on kautta linjan sujunut hyvin

ensimmäisen viiden vuoden sisällä valmistumisesta. Taloussuhdanteiden muutoksen

voidaan olettaa näkyvän ensimmäisenä yksityisen sektorin työllistävyydessä, joka on

KTM‐tutkinnon suorittaneiden keskeinen työnantajasektori. Aineistossa näkyykin

merkkejä siitä, että yleisen taloustilanteen heikkeneminen on asettanut haasteita

valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen. Kyselyhetkellä, viisi vuotta valmistumisen

jälkeen, kauppatieteilijät ovat kuitenkin työllistyneet hyvin niin määrällisestä, kuin

laadullisestakin näkökulmasta.

Kauppatieteiden maistereiden työuran alku on kokonaisuudessaan suhteellisen vakaan

oloinen. Lähes kolme vastaajaa neljästä oli jo valmistumishetkellä työssä. Kaikkiaan

vastaajat ovat olleet työssä valmistumisensa jälkeen keskimäärin 4 vuotta 11 kuukautta,

josta koulutustaan vastaavassa työssä 4 vuotta 5 kuukautta. Joka neljäs vastaaja oli ollut

työttömänä valmistumisensa jälkeen. Työttömyys on kuitenkin pääsääntöisesti ollut

kertaluonteista ja tilapäistä. Lähes kolme neljästä työttömyyttä kohdanneesta vastaajasta

oli ollut työttömänä ainoastaan kerran ja työttömyysajan mediaani oli kolme kuukautta.

Työnantajia vastaajilla oli työuransa ensimmäisen viiden vuoden aikana ollut keskimäärin

kaksi ja työsuhteita keskimäärin kolme.

Yleinen suhdannetilanne ei tämän raportin mukaan näytä vaikuttaneen huonontavasti

laadulliseen työllistymiseen vastaajien työuran alussa. Lähes kolme viidestä vastaajasta

(57 %) ilmoitti ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työsuhteensa olleen vakituinen. Luku

on parantunut viime vastaavasta tutkimuksesta hieman ja on yleistä akateemista

keskiarvoa korkeampi. Ilahduttavasti myös määräaikaisessa työsuhteessa toimineiden

vastaajien prosentuaalinen osuus pieneni edellisestä vastaavasta raportista.

191

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen kauppatieteilijöiden työllisyystilanne on erinomainen.

Vain vajaa kaksi prosenttia vastaajista oli kyselyhetkellä työttömänä, ja lisäksi työn

luonnetta tarkasteltaessa voidaan todeta että työuran kehitys on ollut vakaata ja

tarkoituksenmukaista. Kyselyhetkellä hieman reilu neljännes vastaajista toimi johto‐ ja

esimiestehtävissä ja koulutusta vastaamattomassa työssä toimivien osuus oli pudonnut

merkittävästi ensimmäiseen valmistumisen jälkeiseen työhön verrattuna. Vakituisessa

työsuhteessa olevien osuus oli noussut 87 prosenttiin, mikä on prosenttiyksikön

korkeampi luku kuin edellisessä vastaavassa kyselyssä. Hyvä laadullinen työllistyminen

näyttää heijastuvan myös vastaajien mielipiteissä, sillä vastaajat ovat pääosin tyytyväisiä

työnsä sisältöön.

Noin joka kuudes vastaaja ilmoitti, että kokee työnsä olevan vaativuustasoltaan

koulutustasoa osittain tai selvästi alhaisempi. Vain joka kuudes kyseisistä vastaajista

kuitenkin oli nykyisessä työssään, koska ei ollut saanut koulutustasoaan vastaavaa työtä.

Vaativuustasoltaan koulutustaan alhaisemmissa tehtävissä toimivien vastauksissa

painottuivat laadulliset syyt, kuten viihtyvyys nykyisessä työssä ja nykyisten työehtojen

paremmuus vastaajan mielestä. Voidaan siis sanoa, että kaikista kyselyhetkellä työssä

olevista vastaajista ainoastaan kolme prosenttia on vielä viisi vuotta valmistumisensa

jälkeen epätarkoituksenmukaisesti sijoittunut. Vuosina 2002 – 2003 valmistuneilla

vastaava prosenttiosuus on viisi.

Vastaajista 91 % ilmoitti olevansa tyytyväinen suorittamaansa KTM‐tutkintoon työuransa

kannalta. Tyytymättömien osuus on 2 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuosina 2002 –

2003 valmistuneilla. Vaikka kauppatieteiden maisterit ovat pääosin tyytyväisiä

koulutukseensa, on opetuksessa silti kehitettävää. Suhteessa työelämätarpeisiin

puutteellisimmin vastaajien mukaan näyttävät kehittyvän neuvottelutaidot,

projektinhallintataidot sekä organisointi‐ ja koordinointitaidot.

Kauppatieteiden maistereiden työelämään sijoittumisen seurantaa on jatkettava

säännöllisesti, jotta mahdolliset taloustaantuman vaikutukset työurien kehittymiseen

192

nähdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin saadaan myös kattava kuva

kauppatieteilijöiden työllistymisestä nykyisten opiskelijoiden hyödynnettäväksi.

Seurannan säännöllisyys takaa myös koulutuksen kehittämistoimien vaikutusten

seuraamisen.

Vertailtaessa KTM‐tutkinnon suorittaneiden urakehitystä yleisiin akateemisiin

keskiarvoihin, voidaan todeta että kauppatieteilijöiden tilanne on yleisesti ottaen hyvä.

Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika on KTM‐tutkinnon suorittaneilla koko aineiston

keskiarvon paikkeilla, ja erillisten työ‐ tai virkasuhteiden lukumäärä koko aineiston

toiseksi pienin. Työttömänä olleiden kauppatieteiden maistereiden prosentuaalinen osuus

valmistuneista työuran alkuvaiheessa on samalla tasolla, kuin koko aineistosta laskettu

keskiarvo ja työllisyystilanne kyselyhetkellä keskiarvoa korkeampi. Kauppatieteilijät

pitävät työtään koko aineiston keskiarvoa useammin yliopistollista koulutustasoa

vastaavana, mutta hieman yllättävästi eivät kuitenkaan ole mielestään aivan tavoitteiden

mukaisella työuralla ainakaan kyselyhetkellä. Kauppatieteilijöiden bruttokuukausipalkka

on koko aineiston neljänneksi korkein jääden ainoastaan lääke‐, hammaslääke‐ ja

eläinlääketiedettä opiskelleiden alapuolelle. 25

25 Lähde Aarresaaren uraseuranta, työllistymistietoa vuonna 2005 valmistuneiden osalta

193

Lähteet

Elias, Peter ed. (1999): Moving on: graduate careers three years after graduation. Institute

for Employment Research, Manchester.

Korhonen, Päivi ja Sainio, Juha (2006): Viisi vuotta työelämässä. Monialayliopistoista

vuonna 2000 valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille. AKAVA / Aarresaari‐

verkosto. Luettavissa: http://www.aarresaari.net/uraseuranta/julkaisut.htm

Manninen, J. & Hobrough, J. (2000): Skill gaps and overflows? A European perspective of

graduate skills and employment in SME´s. Industry and Higher Education February 2000.

Puhakka, Antero & Tuominen, Visa (2011): Kunhan kuluu viisi vuotta – ylemmän

korkeakoulututkinnon suorittaneiden työurat. Juvenes Print, Tampereen yliopistopaino

Oy 2011.

Saarinen, Johanna. (2011): Kauppatieteiden kandidaattien ja maistereiden

valmistumishetken palaute vuodelta 2010. SEFEn raportteja 3/2011.

Sainio, Juha (2009): Viisi vuotta työelämässä. Vuosina 2002 ja 2003 kauppatieteiden

maistereiksi valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille. SEFEn raportteja 2/2009.

Taustamateriaalina on käytetty opetusministeriön KOTA‐tietokantaa, Aarresaaren

internet‐sivuja ja Aarresaari‐verkoston työllisyyskatsausta (vuonna 2005 valmistuneiden

osalta).

194

Taulukko‐ ja kuvioluettelo

Taulukko 1. Vastausprosentti ja vastanneiden lukumäärät yliopistoittain .............................. 7

Taulukko 2. Vastaajat pääaineryhmittäin ...................................................................................... 9

Taulukko 3. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä ............................................................ 11

Taulukko 4. Ensimmäisen työn päätyönantaja ........................................................................... 14

Taulukko 5. Ensimmäisen työpaikan sijainti .............................................................................. 15

Taulukko 6. Ensimmäisen työn luonne ....................................................................................... 17

Taulukko 7. Ensimmäisen työsuhteen luonne sukupuolittain ja pääaineryhmittäin ........... 20

Kuvio 1. Pystyikö hyödyntämään yliopistossa oppimiaan asioita ensimmäisessä työssä .. 22

Taulukko 8. Ensimmäisen työn laatuluokkien kuvaus ............................................................. 24

Taulukko 9. Työuran ensimmäiset viisi vuotta .......................................................................... 26

Taulukko 10. Työmarkkinatilanne kyselyhetkellä ..................................................................... 30

Taulukko 11. Päätyönantaja kyselyhetkellä ................................................................................ 32

Taulukko 12. Työpaikan sijainti kyselyhetkellä ......................................................................... 34

Taulukko 13. Työtehtävien luonne kyselyhetkellä .................................................................... 35

Taulukko 14. Työsuhteen luonne pääaineryhmittäin kyselyhetkellä (vain työlliset) ........... 38

Kuvio 2. Pystyikö hyödyntämään yliopistossa oppimiaan asioita kyselyhetkellä (vain

työlliset) ............................................................................................................................................ 41

Taulukko 15. Kyselyhetken työn laatuluokkien kuvaus (vain työlliset) ................................ 43

Kuvio 3. Miten hyvin kyselyhetken työ vastaa vaativuustasoltaan yliopistollista

koulutusta (vain työlliset) .............................................................................................................. 44

Kuvio 4. Mielipiteitä kyselyhetken työstä (vain työlliset) ......................................................... 46

Taulukko 16. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (vain

kokopäivätyössä olevat, palkka euroina mediaanin mukaisessa järjestyksessä) .................. 48

Taulukko 17. Bruttopalkka työnantajasektorin mukaan kyselyhetkellä säännölliset lisät

mukaan lukien (vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina mediaanin mukaisessa

järjestyksessä) .................................................................................................................................. 50

195

Taulukko 18. Bruttopalkka työtehtävien mukaan kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan

lukien (vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina mediaanin mukaisessa järjestyksessä)

............................................................................................................................................................ 51

Kuvio 5. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen .................... 53

Kuvio 6. Vastaajien mielipiteiden keskiarvo siitä, miten yliopisto‐opiskelu kehitti kaikkia

mainittuja tietoja ja taitoja yhteensä ............................................................................................ 55

Kuvio 7. ”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” keskiarvojen erotus (= ”kuilu”) ..................... 57

Taulukko 19. Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat ................................ 59

Taulukko 20. Työmarkkinatilanne (HSE) .................................................................................... 60

Taulukko 21. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (HSE) ............................................................. 61

Taulukko 22. Päätyönantaja (HSE) ............................................................................................... 62

Taulukko 23. Työpaikan sijainti maakunnittain (HSE) ............................................................. 63

Taulukko 24. Työtehtävien luonne (HSE) ................................................................................... 65

Taulukko 25. Työtehtävien laatuluokat (HSE) ........................................................................... 66

Taulukko 26. Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien

(HSE), vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina ............................................................... 67

Kuvio 8. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (HSE) .................................................................. 68

Kuvio 9. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (HSE) .................. 70

Kuvio 10. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (HSE) ....... 72

Taulukko 27. Nyk. Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneet pääaineryhmittäin ...................... 73

Taulukko 28. Työmarkkinatilanne (ISY) ...................................................................................... 74

Taulukko 29. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (ISY) .............................................................. 75

Taulukko 30. Päätyönantaja (ISY) ................................................................................................. 76

Taulukko 31. Työpaikan sijainti maakunnittain (ISY) ............................................................... 77

Taulukko 32. Työtehtävien luonne (ISY) ..................................................................................... 78

Taulukko 33. Työtehtävien laatuluokat (ISY) ............................................................................. 79

Kuvio 11. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (ISY) .................................................................. 81

Kuvio 12. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (ISY) .................. 83

Kuvio 13. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (ISY) ......... 84

196

Taulukko 34. Jyväskylän yliopistosta valmistuneet pääaineryhmittäin ................................. 85

Taulukko 35. Työmarkkinatilanne (JY) ........................................................................................ 86

Taulukko 36. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (JY) ................................................................. 87

Taulukko 37. Päätyönantaja (JY) ................................................................................................... 88

Taulukko 38. Työpaikan sijainti maakunnittain (JY) ................................................................. 89

Taulukko 39. Työtehtävien luonne (JY) ....................................................................................... 91

Taulukko 40. Työtehtävien laatuluokat (JY) ............................................................................... 92

Taulukko 41. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (JY, vain

kokopäivätyössä olevat vastaajat, palkka euroina) ................................................................... 93

Kuvio 14. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (JY) .................................................................... 94

Kuvio 15. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (JY) .................... 96

Kuvio 16. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (JY) ........... 97

Taulukko 42. Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneet vastaajat

pääaineryhmittäin ........................................................................................................................... 98

Taulukko 43. Työmarkkinatilanne (LTY) .................................................................................... 99

Taulukko 44. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (LTY) ........................................................... 100

Taulukko 45. Päätyönantaja (LTY) ............................................................................................. 101

Taulukko 46. Työpaikan sijainti maakunnittain (LTY) ........................................................... 102

Taulukko 47. Työtehtävien luonne (LTY) .................................................................................. 104

Taulukko 48. Työtehtävien laatuluokat (LTY) .......................................................................... 105

Taulukko 49. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (LTY, vain

kokopäivätyössä olevat vastaajat, palkka euroina) ................................................................. 106

Kuvio 17. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (LTY) ............................................................... 107

Kuvio 18. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (LTY) .............. 109

Kuvio 19. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (LTY) ..... 110

Taulukko 50. Oulun yliopistosta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin ...................... 111

Taulukko 51. Työmarkkinatilanne (OY) .................................................................................... 112

Taulukko 52. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (OY) ............................................................. 113

Taulukko 53. Päätyönantaja (OY) ............................................................................................... 114

197

Taulukko 54. Työpaikan sijainti maakunnittain (OY) ............................................................. 115

Taulukko 55. Työtehtävien luonne (OY) ................................................................................... 116

Taulukko 56. Työtehtävien laatuluokat (OY) ........................................................................... 117

Taulukko 57. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (OY, vain

kokopäivätyössä olevat vastaajat, palkka euroina) ................................................................. 118

Kuvio 20. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (OY) ................................................................ 119

Kuvio 21. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja (OY) ............ 121

Kuvio 22. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (OY) ....... 122

Taulukko 58. Svenska handelshögskolanista valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin . 123

Taulukko 59. Työmarkkinatilanne (Hanken) ............................................................................ 124

Taulukko 60. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (Hanken) .................................................... 125

Taulukko 61. Päätyönantaja (Hanken) ....................................................................................... 126

Taulukko 62. Työpaikan sijainti maakunnittain (Hanken) ..................................................... 128

Taulukko 63. Työtehtävien luonne (Hanken) ........................................................................... 130

Taulukko 64. Työtehtävien laatuluokat (Hanken) ................................................................... 131

Taulukko 65. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (Hanken, vain

kokopäivätyössä olevat, palkka euroina) .................................................................................. 132

Kuvio 23. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (Hanken) ........................................................ 133

Kuvio 24. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja (Hanken) .... 135

Kuvio 25. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (Hanken)

.......................................................................................................................................................... 136

Taulukko 66. Tampereen yliopistosta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin .............. 138

Taulukko 67. Työmarkkinatilanne (TaY) ................................................................................... 139

Taulukko 68. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (TaY) ........................................................... 140

Taulukko 69. Päätyönantaja (TaY) .............................................................................................. 141

Taulukko 70. Työpaikan sijainti maakunnittain (TaY) ............................................................ 142

Taulukko 71. Työtehtävien luonne (TaY) .................................................................................. 144

Taulukko 72. Työtehtävien laatuluokat (TaY) .......................................................................... 145

198

Taulukko 73. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (TaY, vain

kokopäivätyössä olevat, palkka euroina) ................................................................................. 146

Kuvio 26. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (TaY) ............................................................... 147

Kuvio 27. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (TaY) ............... 149

Kuvio 28. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (TaY) ...... 150

Taulukko 74. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin .. 151

Taulukko 75. Työmarkkinatilanne (TSE) ................................................................................... 152

Taulukko 76. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (TSE) ............................................................ 153

Taulukko 77. Päätyönantaja (TSE) .............................................................................................. 154

Taulukko 78. Työpaikan sijainti maakunnittain (TSE) ............................................................ 155

Taulukko 79. Työtehtävien luonne (TSE) .................................................................................. 157

Taulukko 80. Työtehtävien laatuluokat (TSE) .......................................................................... 158

Taulukko 81. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (TSE, vain


Kuvio 29. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (TSE) ............................................................... 160

Kuvio 30. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (TSE) ............... 162

Kuvio 31. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (TSE) ...... 163

Taulukko 82. Vaasan yliopistosta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin ..................... 164

Taulukko 83. Työmarkkinatilanne (VY) .................................................................................... 165

Taulukko 84. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (VY) ............................................................. 166

Taulukko 85. Päätyönantaja (VY) ............................................................................................... 167

Taulukko 86. Työpaikan sijainti maakunnittain (VY) ............................................................. 168

Taulukko 87. Työtehtävien luonne (VY) .................................................................................... 169

Taulukko 88. Työtehtävien laatuluokat (VY) ............................................................................ 170

Taulukko 89. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien VY (vain


Kuvio 32. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (VY) ................................................................. 172

Kuvio 33. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (VY) ................ 174

Kuvio 34. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (VY) ....... 175

199

Taulukko 90. Åbo Akademista valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin ......................... 177

Taulukko 91. Työmarkkinatilanne (ÅA) .................................................................................... 178

Taulukko 92. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (ÅA) ............................................................ 179

Taulukko 93. Päätyönantaja (ÅA) ............................................................................................... 180

Taulukko 94. Työpaikan sijainti maakunnittain (ÅA) ............................................................. 181

Taulukko 95. Työtehtävien luonne (ÅA) ................................................................................... 183

Taulukko 96. Työtehtävien laatuluokat (ÅA) ........................................................................... 184

Kuvio 35. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (ÅA) ................................................................ 186

Kuvio 36. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (ÅA) ................ 187

Kuvio 37. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (ÅA)....... 188

200

Liite 1. Kyselylomake

204

Liite 2 ”Opiskelu kehitti” ja ”merkitys työssä” keskiarvojen

erotus yliopistoittain

Mitä suurempi negatiivinen luku sarakkeessa on, sitä puutteellisemmin vastaajien

mielestä opiskelu kyseistä taitoa kehitti verrattuna sen merkitykseen työssä. Jos luku on

positiivinen, tällöin opiskelu on kehittänyt kyseistä tietoa tai taitoa enemmän kuin mikä

on sen merkitys työssä.

erotus 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

HSE (N=132) ‐0,3 ‐0,7 ‐0,7 ‐1,0 ‐0,6 ‐1,8 ‐1,8 ‐1,3 ‐1,5 0,0 0,4

ISY (N=28) 1,0 ‐0,2 ‐0,1 ‐0,8 ‐1,1 ‐1,5 ‐1,5 ‐0,2 ‐0,9 ‐0,2 ‐0,1

JY (N=62) 0,3 ‐0,6 ‐0,3 ‐1,4 ‐1,2 ‐1,6 ‐1,5 ‐1,1 ‐0,9 ‐1,2 ‐0,7

LTY (N=69) 0,0 ‐0,6 ‐0,2 ‐0,9 ‐0,9 ‐1,5 ‐1,4 ‐0,9 ‐1,2 ‐0,3 0,0

OY (N=50) 0,9 ‐0,4 0,3 0,0 0,5 ‐0,4 ‐0,7 1,4 ‐0,5 ‐0,3 ‐1,2

Hanken (N=91) ‐0,5 ‐0,5 ‐0,5 ‐1,0 ‐0,6 ‐1,7 ‐1,5 ‐1,3 ‐1,2 ‐0,5 ‐0,1

TaY (N=51) 0,4 ‐0,6 ‐0,4 ‐1,5 ‐1,2 ‐1,8 ‐1,5 ‐1,4 ‐1,6 ‐0,3 ‐0,6

TSE (N=83) 0,2 ‐0,7 ‐0,4 ‐1,4 ‐1,1 ‐1,8 ‐1,7 ‐1,4 ‐1,7 ‐0,4 0,0

VY (N=98) 0,0 ‐0,8 ‐0,5 ‐1,6 ‐1,1 ‐2,0 ‐1,7 ‐1,2 ‐1,8 ‐0,2 ‐0,2

ÅA (N=39) ‐0,2 ‐0,4 ‐0,8 ‐1,1 ‐1,1 ‐1,6 ‐1,6 ‐1,1 ‐1,1 ‐0,7 ‐0,9

205

erotus 12 13 14 15 16 17 18 19

HSE (N=132) 0,2 ‐0,8 0,4 1,3 0,5 ‐1,1 ‐1,1 1,4

ISY (N=28) 0,4 ‐0,9 ‐0,5 1,3 0,5 ‐0,8 ‐0,8 1,2

JY (N=62) 0,1 ‐0,6 ‐0,9 1,2 ‐0,1 ‐1,2 ‐1,2 1,2

LTY (N=69) 0,0 ‐0,8 ‐0,6 1,3 ‐0,9 ‐1,1 ‐0,8 1,1

OY (N=50) ‐0,2 ‐2,3 ‐1,9 1,5 ‐1,1 ‐1,3 0,3 2,2

Hanken (N=91) ‐0,1 ‐1,1 ‐1,1 0,3 ‐0,4 ‐0,8 ‐0,6 1,9

TaY (N=51) ‐0,4 ‐1,1 ‐0,4 1,8 ‐0,2 ‐1,5 ‐1,1 1,4

TSE (N=83) 0,1 ‐0,4 ‐0,6 1,6 ‐0,1 ‐0,9 ‐1,2 1,8

VY (N=98) ‐0,1 ‐1,1 ‐0,8 1,0 ‐0,8 ‐1,5 ‐1,4 1,2

ÅA (N=39) ‐0,5 ‐0,2 ‐1,5 ‐0,1 ‐0,4 ‐1,4 ‐1,0 0,1

1 Oman alan teoreettinen osaaminen

2 Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot

3 Tiedonhankintataidot

4 Ongelmanratkaisutaidot

5 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot

6 Neuvottelutaidot

7 Organisointi- ja koordinointitaidot

8 Esimiestaidot

9 Projektinhallintataidot

10 Lainsäädännön tuntemus

11 Taloussuunnittelu ja budjetointi

206

12 Yritystoiminnan perusteiden tuntemus

13 Tieto- ja viestintätekniikan taidot

14 Viestintä suomen kielellä

15 Viestintä ruotsin kielellä

16 Viestintä englannin kielellä

17 Esiintymistaidot

18

19

Opetus-, koulutus- tai ohjaustaidot

Viestintä muilla kielillä

viisi vuotta työelämässä 2011

Documents

hse

1tynantajajatypaikansijainti

1vakituinenvs

2palautettaopinnoista

1sijoittuminentyelmn

2tynjakoulutuksenvastaavuus

2tytehtvienluonne

hanken