visiitti 2 2014

TALVI | KEVÄT 2015

Finlandia Hotellien asiakaslehti

Kari Väänänenlöysi rauhan KemijärveltäSivu 18

Imatran Kylpylä 30 vuottaSivu 16

Lasse Hoikka on vetänyt Souvareitajo 37 vuottaSivu 10

01_VISIITTI_2-2014_kansi.indd 1 5.12.2014 8.39

Finlandia Hotellien asiakaslehti 1/2015

KUSTANTAJAFinlandia HotelsPohjolankatu 38 00600 Helsinki(09) 684 [email protected]

PÄÄTOIMITTAJAKari Pauloaho

TOIMITUS ToimitussihteeriTapio RusanenOmnipress [email protected]

ULKOASUHANK, www.hank.fi

PAINOPAIKKATopnova Oy

PAINOS6 000 kpl

ISSN 1458 - 9214

FINLANDIA HOTELLIT: Harjavalta: Hotelli Hiittenharju, puh. (02) 531 1600 Helsinki: Park Hotel Käpylä, puh. (09) 799 755 Imatra: Hotel Vuoksenhovi puh. (05) 687 8000, Imatran Kylpylä, puh. 020 7100 500 Jyväskylä: Hotelli Alba, puh. (014) 636 311 Kalajoki: Hotelli Rantakalla, puh. (08) 466 642 Kankaanpää: CityHotelli Lumiainen, puh. (02) 578 8240 Kemijärvi: Hotelli Mestarin Kievari, puh. (016) 320 7700 Kokkola: Hotelli Seurahuone, puh. 020 7959 600 Kuopio: Hotelli IsoValkeinen, puh. (017) 5396 100, Hotelli Jahtihovi, puh. (017) 264 4400 Kurikka: Hotelli Pitkä-Jussi, puh. (06) 4510 500 Loviisa: Hotel Degerby, puh. (019) 505 61 Oulu: Airport Hotel Oulu, puh. (08) 514 5100 Pietarsaari: Pietarsaaren Kaupunginhotelli, puh. (06) 788 8111 Savonlinna: Hotelli Pietari Kylliäinen, puh. (015) 518 30 Seinäjoki: Hotelli Fooninki, puh. (06) 421 7700 Utö: Havshotel, puh. (02) 240 5330 Uusikaupunki: Hotelli Aquarius puh. (02) 8413 123 Ylivieska: Hotelli Käenpesä, puh (08) 423 611.

Varaukset kaikkina vuorokaudenaikoina www.finlandiahotels.fi

Läntisissä valtioissa vuosia vallinnut ta-loustaantuma, Venäjällä olevat kriisit, koti-maassa poliittinen pattitilanne julkisen sek-torin järkeistämiseksi ja näiden vaikutukset Suomen talouteen ovat asioita, joihin emme voi vaikuttaa. Mutta voimme vaikuttaa siihen, että pyrimme jatkuvasti kehittä-mään palvelujamme, jotta menestyisimme paremmin yhä kiristyvässä kilpailussa.

Jokainen Finlandia Hotelli investoi tu-levaan omien resurssiensa ja aikataulujen mukaisesti. Ketjussamme on muun muassa rakennettu uusia hotellirakennuksia, uu-sittu huoneita ja ravintoloita, muutettu ravintoloiden liikeideoita, ollaan aloitta-massa kylpyläosaston laajentamista, uusittu viihde- ja tv-järjestelmiä ja tehty paljon pie-nempiä uudistuksia ja parannuksia.

Jatkossa vielä paremminFinlandia Hotellit on yksityinen, yrittäjävetoinen ja suomalainen ho-telliketju. Olemme ylpeitä siitä, että toimintamallimme ja palvelumme ovat paikallisia ja persoonallisia. Kehitämme palvelujamme asiak-kaiden kohtaamisen hallinnan sekä paikallisen osaamisen ja näkemysten perusteella.

Ketjuumme on liitty-mässä 2015 alussa kaksi uutta hotellia: Finlandia Hotelli Aquarius Uudesta-kaupungista ja Finlandia Hotel Vuoksenhovi Imat-ralta. Asiakkaamme pää-sevät nauttimaan uusien hotellien monipuolisista palveluista.

Kannattaa käydä tutustumassa ja testaamassa.

Kiitos Finlandia Hotel Victorian Ari Simo-joelle ja Finlandia Hotel Palomestarin Arto Nevalalle ja heidän henkilökunnilleen men-neiden vuosien antoisasta yhteistyöstä. Victo-rian liiketoiminta loppuu nyt joulukuussa ja rakennusten tilalle on tulossa mittava asunto- ja liikekeskuskokonaisuus. Palomestari puo-lestaan jatkaa itsenäisenä hotellina.

Bonusasiakkaan talvietu 59 €/ 2hh/vrkTarjoamme taas kanta-asiakkaillemme Suomen edullisimman majoitustarjouksen 7.1.-1.3.2015. Haluamme, että sinulla olisi mahdollisuus hyödyntää kanta-asiakkuuttasi myös vapaa-ajalla. Lisätiedot ja ehdot löydät

kotisivuiltamme www.finlandiahotels.fi. Anna hyvän sanoman levitä

eli kerro tarjouksestamme myös ystävillesi ja tutuillesi, sillä edun saa heti käyttöön ostamalla bonuskortin!

Uusi bonuskortti maksaa vain 26 euroa, voimassaoloaika on kolme vuotta eli vain reilut kahdeksan euroa per vuosi. Uusiminen on vielä edullisempaa, vain 15 euroa!

Tervetuloa muka-viin hotelleihimme!

Kari Pauloahotoimitusjohtaja

Tämä lehden

näköispainos on

luettavissa myös

verkkosivuillamme

www.finlandia-

hotels.fi

Keskitymme siihen mihin voimme vaikuttaa

pääkirjoitus

02_VISIITTI_2-2014_paakkari.indd 2 4.12.2014 13.51

Visiitti 3

Paras juttu jakoonVisiitti-lehden edellisen numeron suosituimmat jutut olivat lukijoiden mukaan juttu muusikko Jorma Kää-riäisen tähdittämästä musiikkiko-mediasta sekä tarina 120-vuotiaas-ta Kokkolan Seurahuoneesta, jotka saivat molemmat neljä ääntä. Kol-me ääntä kertyi moottoripyöräile-vän Airport Hotel Oulun omistaja Timo Väärälän haastattelulle ja kak-si lukijaa tykkäsi eniten monipuoli-sista venyttelyohjeista.

Viime numeron lukijakilpailus-sa kysyttiin jälleen suosikkihotel-lia Finlandia Hotels -ketjun vali-koimasta. Kevään numeron tapaan suosikki oli Imatran Kylpylä (4 ään-tä), ja perusteina ensiluokkainen, mukava ja leppoisa palvelu, hyvä liikuntatarjonta sekä upea luonto.

Kaksi ääntä saivat Kurikan Pit-kä-Jussi, Park Hotel Käpylä Helsin-gissä, Mestarin Kievari Kemijärvellä ja Kalajoen Rantakalla.

Suosikkihotelleja äänestäneiden kesken arvotun Finlandia Hotel-sin majoituslahjakortin voitti Nadja Halkola Helsingistä.

Facebookista löydät tarjouksetHotelli Alban AaltoAlvari-kylpylä-paketti Jyväskylään, Park Hotel Kä-pylän terassitanssit, Picnic-jatkot Hotelli Hiittenharjussa, Kalajoen Ju-kupaketit, IsoValkeisella on tarjouk-set Kuopiossa – näitä ja paljon mui-ta ajankohtaisia etuja löytyy Fin-landia Hotelsin facebook-sivuilta (www.facebook.com – hae: Finlan-dia Hotels).

Noita ajankohtaistarjouksia ei Visiitti-lehdessä julkaisukertojen harvan tahdin vuoksi ole, joten fa-cebook-sivut kannattaa kirjata omaan fb-osoitteistoon.

Facebookin etusivulta voi myös esimerkiksi varata huoneen Finlan-dia Hotelsien hotelleista tai kirjau-tua monia etuja tarjoavaan Bonus-klubiin.

Uusi isäntä Park Hotel Käpylään

Käpylän kauniissa puutarhamiljöössä toimiva Park Hotel Käpylä toimii vuonna 1949 Helsingin olym-pialaisia varten hotelliksi valmistuneessa kiinteistössä. Hotellin tiloissa on kuvattu Hyvät herrat -televisiosarjaa ja sen jatkoa Herrat Nauraa -televisiosarjaa.

Park Hotel Käpylässä on uudet isännät, kun Airport Hotel Pilottia Vantaalla pyörittävä Proveto Oy osti sen liiketoiminnot.

– Jatkamme samoilla linjoilla kuin edelli-setkin toimijat, mutta tehostamme markki-nointia huomattavasti, toimitusjohtaja Reijo Liesaho linjaa.

– Tähtäämme varsinkin kansainvälisille markkinoille ja olemme liittyneet sitä var-ten Supranational-markkinointiketjuun. Ket-jun piirissä on 700 hotellia ympäri maail-man.

Liesahon mukaan vuoden kuluessa Park

Hotel Käpylässä tehdään ”hotellihuoneiden facelift” uusimalla kalusteita ja tekstiilejä.

Helsingin Käpylän kaunis puutarhamil-jöössä toimivassa Park Hotel Käpylässä on 40 savutonta huonetta, muhkea saunaosas-to sekä suosittu lounasravintola Puisto. Ho-telli-ravintolassa on noin 15 työntekijää.

Lentokenttähotelli Airport Hotel Pilotti puolestaan on noin viiden minuutin ajomat-kan päässä Helsinki-Vantaan lentokentältä kauppakeskus Jumbon liepeillä. Hotellissa on 112 savutonta huonetta, kaksi kokousti-laa ja ravintola Volare.

IsoValkeinen siirtyi digiaikaanHotelli IsoValkeisen huoneiden remontoin-ti alkoi televisioiden uusimisella. Nyt kuo-piolaishotellin jokaisessa 100 huoneessa on suuri 39- tai 42-tuumainen digitaalinen te-

levisio.– Aloitimme huoneidemme päivittämisen

televisioista. Vanhat, pienet ja huonokuntoi-set televisiot eivät enää vastanneet nykyi-siä asiakasodotuksia, kertoo hotelliyrittäjä Mika Moisander.

Hotelli IsoValkeisella on luvassa paljon muutakin päivitystä huoneisiin sekä vas-taanottoon ja ruokaravintolaan.

– Tällä hetkellä olemme vielä suunnitte-luvaiheessa. Toivon mukaan ensi keväänä tai alkukesästä saataisiin lisää näkyviä asi-oita aikaiseksi, kertoo Moisander.

Hotellipäällikkö Arja Auvisen mielestä kunnollinen televi-sio on tärkeä osa palvelukokemusta.

ajankohtaista

03-07_VISIITTI_2-2014_ajankohtaista.indd 3 4.12.2014 14.12

4 Visiitti

Hotelli Vuoksenhovi liittyi FH-ketjuunKomean Vuoksen vesistön laskujo-en rannalla, Imatralta pohjoiseen vie-vän valtaväylän, 6-tien varrella, si-jaitsee Finlandia Hotels -perheen uu-sin jäsen, Hotelli Vuoksenhovi. Hotel-li on vain muutaman kilometrin pääs-sä Imatran keskustasta ja keskeisis-tä nähtävyyksistä. Alue on myös osa suosittua virkistyskalastusaluetta.

Vuoksenhovin myynti- ja hotelli-päällikön Sari Kiisselin mukaan ho-telli on erityisen suosittu työnsä ta-kia matkustavien ja kokousjärjestäji-en keskuudessa, vaikka sijainti hou-kuttaa toki myös lomalaisia.

Sari on viihtynyt itsekin hyvin ta-lossa, hän on ollut Vuoksenhovin pal-veluksessa koko sen toiminnan ajan, jo 30 vuotta. Ilmankos asiakkaatkin viihtyvät vieraina.

– Hotelli Vuoksenhovi on Imat-ran suosituimpia kokoushotelleja, ja sen useissa kokoustiloissa on mah-dollisuus käyttää yhtäaikaisesti 196 langatonta internetyhteyttä, Kiisse-li kertoo.

Hotellin kokousjärjestelyt ja muut tilaisuudet voi hoitaa sujuvasti eri tarkoituksiin muuntuvissa tiloissa.

– Markiisisali on suurin yhtenäi-nen 40-120 henkilön kokoussali, il-mava, valoisa ja erittäin rauhalli-nen. Kaksi salin seinistä on ikkuna-seiniä, joten luonto on lähellä. Salista on käynti myös ulkoterassille. Terassi ei ole avoinna muille kuin Markiisisa-lin käyttäjille.

Pienien ryhmätyötilojen ja ko-kous- ja juhlatilojen ohella hotellissa on 30-60 hengelle tarkoitettuja koko-uskabinetteja.

– Meille on helppo tulla, sijainti on Imatralta lähdettäessä heti Vuoksen ylittävän sillan jälkeen, hotellin omis-taja Ilkka Lyly kertoo.

– Pihalla on runsaasti pysäköinti-paikkoja, joihin on helppo tulla suu-rillakin autoilla, joko majoittumaan tai vaikka lounaalle.

Päivisin hotellissa onkin tarjolla maittava lounasbuffet ja iltaisin her-kutellaan à la carte -listan annoksilla.

– Teemme myös yhteistyötä Imat-ran muiden matkailutoimijoiden kanssa, myymme esimerkiksi kylpy-läpaketteja Imatran Kylpylään, Lyly kertoo.

Teksti ja kuvat Kari Martiala

Bonuskuitit ”narikkaan”Hotelli Fooningin pubissa Nurmon Hyllykalliol-la kerätään kanta-asiakkaiden bonuskorttiostot näppärästi talteen. Pubin tiskin takana on 60 bonuskorttia vetävä lokerikkoon kerätään pitkin vuotta bonusasiakkaiden ruoka- ja juomakuitit talteen, ja bonukset kirjataan sitä mukaa tilille. Vuoden lopussa on itse kullekin kertynyt muka-va bonuspotti käytettäväksi.

Fooningin aamiainen on käsite sinänsä li-sää ostoja kertyy muun muassa pubissa viikon-loppuisin, jossa estradi on vapaa karaoken tai-tajille.

– Esimerkiksi 900 euroa kertyy yllättävän nopeasti ja siitä kokonaissummasta kilahtaa 50 euroa tilille, laskee ravintolapäällikkö Tanja-Riikka Salmenautio.

Kanta-asiakkaille on tarjolla muitakin etuja, sillä Fooningin omistaja Heikki Salmenautio ta-paa viedä porukkaa joskus vaikkapa Seinäjoen SJK:n jalkapallopeliin, järjestää saunailtoja tai pikkujouluja.

Ravintolapäällikkö Tanja-Riikka Salmenautio järjes-telee bonusasiakkaiden kuitteja lokerikkoon.

Vuoksenhovin omistaja Ilkka Lyly ja myynti- ja hotellipäällikkö Sari Kiisseli kiittelevät Vuoksenhovin sijaintia. Monissa Hotelli Vuoksenhovin huoneissa on myös oma parveke.

ajankohtaista


Visiitti 5

Victorian toiminta lakkaaFinlandia Hotel Victoria Tampereel-la joutuu lopettamaan toimintansa jou-lukuussa. Tampereen rautatieaseman naapurissa sijaitsevan hotelli ja ns. Rasti-korttelin muut rakennukset pu-retaan uuden 21-kerroksisen liike- ja asuinrakennuksen tieltä ensi vuonna.

– Korttelia koskeva kaavamuutos on ollut vireillä jo vuodesta 2007 ja nyt se on valmistunut. Skanska Oyj kanssa tehdyn sopimuksen mukaan kiinteis-töt puretaan, ja tilalle nousee talo, jon-ka katutasoon tulee liiketiloja, toiseen kerrokseen toimistoja ja niiden yläpuo-lella asuinkerroksia. Hotelli Victoria on viimeisen päivän avoinna 18.joulukuu-ta, toimitusjohtaja Ari Simojoki vah-vistaa.

ajankohtaista

Kukkuun ilme muuttui Irkkuhenkisen Kukkuu Pubin ilme Ylivies-kan Hotelli Käenpesässä muuttui. Juomava-likoima erikoisoluineen toki pysyi ennallaan ja karaokea lauleskellaan myös entiseen malliin perjantaisin ja lauantaisin.

- Talven aikana tullaan uusimaan bu-siness-huoneiden sisustus, mikä parantaa asiakkaidemme viihtyvyyttä ja huoneiden yleistä tasoa, toimitusjohtaja Antti Ranta-la luonnehtii.

Pietari K uudistuiHotelli Pietari Kylliäisen ravintolan Pie-tari K:n sisustus tuotiin nykypäivään päi-vittämällä sen ilme. Savonlinnassa lähellä Olavinlinnaa sijaitsevan hotelli-ravintolan edellinen ilme oli vuodelta 1987.

Henkilökunnan ideat ja ajatukset ra-vintolasalin uudistamisesta siirtyivät pa-perille sisustusarkkitehti Leena Litovuon AXL Oy:n käsissä.

Ravintolasaliin saatiin uudistuksella ti-laa ja ilmavuutta, koska pöydät ja tuo-lit ovat siroja. Uusi ilme on saatu aikaan väreillä ja uusilla materiaaleilla. Ilme on muuttunut keveäksi, raikkaaksi ja kotoi-saksi. Ikkuna- ja takaseinää kiertävät soh-vat. Takaseinä on tapetoitu punertaval-la efektitapetilla. Ravintolatiski pinnoitet-

tiin uudestaan tummanharmaalla kalus-televyllä ja tiskin etuseinämät verhoiltiin vinyylikankaalla. Hauskana yksityiskohta-na osa seinästä maalattiin mustalla liitu-taulumaalilla.

- Nyt kalusteet mahdollistavat, sen että ravintolan kalusteiden järjestystä voidaan siirtää erilaisiin käyttötarkoituksiin sopi-viksi. Aamiainen saatiin myös hajautettua laajemmalle alueelle, hotelli-ja ravintola-päällikkö Ritva Jantunen myhäilee.

Yhtä aikaa ravintolan sisustuksen kans-sa uusittiin myös à la carte -lista. Lista py-rittiin rakentamaan siten, että se palveli-si kattavasti eri asiakasryhmiä. Tärkeässä roolissa ovat myös paikallisten tuottajien raaka-aineet. Uutta on myös salaattibuffet.

Suunnitelman uusituista busi-ness-huoneista on toteuttanut Leena Kyllönen Villa Ruusa Oy:sta.

Uusi ravintola pääsi todelliseen testiin kesällä 2014 kun Oopperajuhlien vieraat käyttivät ravin-tolapalveluja. Asiakkaat ovat ottaneet ravintolan uudistuksen myönteisesti vastaan.

Hotelli Victoria on toiminut samalla paikalla vuodesta 1969, mutta sen toiminta ei enää jatku muualla.


6 Visiitti

ajankohtaista

Hotelli Aquarius Uudessakaupungissa liit-tyi Finlandia Hotels –ketjuun vuodenvaih-teesta alkaen. Hotelli sijaitsee aivan me-ren rannalla kävelymatkan päästä Uuden-kaupungin vilkkaasta torielämästä. Kau-pungin keskustasta löydät hyvin palvele-via pikku putiikkeja ja erikoisliikkeitä.

Uusinta uutta Aquariuksessa on loka-kuun lopulla avattu Iskelmäbaari aikui-sempaan makuun live-esiintyjineen ja ka-raokeiltoineen. Toimintaansa jatkaa myös hotellin yökerho Reeina, jossa soitettava musiikki on hieman nuorempien ikäluok-kien mieleen.

– Menomestoja ei tarvitse etsiä kaukaa, sillä Aquariuksesta kaikki löytyy saman katon alta. Mikäli jotakin jää uupumaan, se järjestyy pyynnöstä, lupaa toimitusjoh-taja Toni Tyrjy.

Aquariuksen kanssa samassa rakennuk-sessa toimivat myös Kulttuurikeskus Cru-selli sekä Uudenkaupungin teatteri. Ho-tellin yhteydessä on myös keilahalli, jossa voi myös hohtokeilata. Itsepalvelupesula, minigolf, tennis ja kuntosali.

Aquariuksessa järjestetään myös yksi-

tyistilaisuuksia, kuten häitä, syntymäpäi-viä ja firmojen juhlia. Polttariporukoille ja muille rennommille juhlijoille tilaksi sovel-tuu hotellin poreallas- ja saunaosasto, jos-sa voi katsella vaikkapa videotykin avulla valkokankaalta jääkiekkomatsia.

Saunan ja porealtaan lisäksi rentoutu-mista edesauttaa hotellin tiloissa toimivan Hoitopiste Kastanjan palvelut.

– Jalkahoidot, hieronnat ja turvehoi-dot on kuitenkin syytä varata ajoissa, Tyr-jy vinkkaa.

Kesäisin matkailijoita houkuttelee golf-kenttä, joka sijaitsee vain muutaman mi-nuutin päässä hotellista. Mielenkiintoisia merellisiä kohteita ovat Isokarin majakka-saari ja Iso-Haiduksen seikkailusaari. Nii-

hin voi suunnata joko omalla veneellä tai kaupungin satamasta lähtevällä risteilya-luksella.

– Laitesukellusretkellä on mahdollis-ta mennä katsomaan merenpohjassa ma-kaavia hylkyjä, ja mikäli lintujen bonga-us kiinnostaa, sekin onnistuu, Tyrjy mai-nostaa. Hän kiittelee tiivistä yhteistyötä paikallisten yritysten ja Uudenkaupungin matkailutoimiston kanssa, joiden ansiosta hotellivieraiden erikoisimmatkin toiveet saadaan toteutettua.

Hotelli Aquarius on osa Tyrjyn perhe-yrityksen ketjua ja sitä johtaa Toni Tyrjy. Toinen lenkki on hotelli Hiittenharju Har-javallassa, jonka puolestaan omistaa Tonin poika Tuomas vuoden vaihteessa tehdyn sukupolvenvaihdoksen jälkeen.

Hiittenharju on kuulunut Finlandia Ho-tels -ketjuun jo vuosia. Toni on työsken-nellyt ketjun hallituksessa usean vuoden ajan.

– Yksityiset hotellit toimivat kilpailijoi-taan joustavammin ja asiakkaiden toiveet pystytään toteuttamaan ilman välikäsiä, hän lisää.

Hotelli Aquarius on kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta vastapäätä Uuden- kaupungin satamaa. Hotellin yhteydessä on myös muun muassa keilahalli.

Finlandia Hotels laajeni Uuteenkaupunkiin

Laitesukellusretkellä voi mennä katsomaan merenpohjassa makaavia hylkyjä.


Visiitti 7

ajankohtaista

Degerbyssä uudet tuuletHotelli Degerbyn ravintola Loviisassa käynnistyi uudestaan joulukuussa ravin-tola Styrbordin jälkeen. Kalle J. -nimistä ravintolaa pyörittää Tanja Peltonen, joka tunnetaan Impin Kievarista vanhan 7-tien varrelta 10 vuoden ajalta.

Degerbyn muutokset alkoivat keväällä, kun Merja ja Juha Saarion Bravotels Oy osti hotelli-ravintolan koko liiketoiminnan Degerby Hotel-Restaurant Ltd Oy:ltä. Jo syksyllä 2012 he olivat avanneet Lovii-sassa Keskus-Centralen -juhlatilan, josta piti tulla ”pienimuotoinen harrastus”.

Nyt pariskunnan yritystoiminnan tar-

jonta on laaja: Hotel Degerby, Pilaste-rit ja Keskus-Centralen tarjoavat kaikki monipuolisia palveluja tunnelmiltaan ai-van erilaisina. Hotel Degerbyn omat ko-kit tulevat jatkossakin hoitamaan cate-ring-palvelua sekä tarjoilua Pilastereissa. Keskus-Centralenin toiminta säilyy enti-sellään.

Ravintola Kalle J. tarjoaa aamiaisia ja lounaita niin hotellivieraille kuin kaikil-le halukkaille. Viikonloppuina Kalle J. toi-mii ruokaravintolana. Ravintolan tiloja uu-sitaan avarammiksi, ja ilme muuttuu myös uusilla väreillä ja tekstiileillä.

Jyväskylässä tapahtuu

Hotelli Alba Jyväskylässä järjestää tapahtumaviikonloppuja 30-100 hengen ryhmille upeissa puitteissa Jyväsjärven rannalla.

Hotelli Alba sijaitsee lähellä Jy-väskylän keskustaa luonnonlähei-sellä paikalla, joka mahdollistaa erilaiset harrastemahdollisuudet.

Ryhmän oman ohjelman lisäk-si on mahdollista järjestää muun muassa kirkkovenesoutua, melon-taa, saunalauttoja, luistelua, pilkki-kisoja, Jyväskylän Kirin opastama-na pesäpallon pelaamista ja Teatte-rikoneen teatteriesityksiä.

Kysy vinkkejä aktiviteetteihin: www.hotellialba.fi

Rantakallassa kelpaa nyt kylpeäFinlandia Hotel Rantakallan spa-osastoa Kalajoella on kunnostettu asiakkaiden viihtyvyyden lisäämiseksi.

- Allasosastolla voi nyt nauttia perin-teisten saunojen lisäksi höyrysaunan läm-möstä, sisä- ja ulkoporealtaiden hemmot-televista poreista tai virkistävästä uinnis-ta, Rantakallan myynnistä ja markkinoin-nista vastaava Sanna Häivälä lisää

Allasosastolta on nyt mahtava merinäköala. Asiakkaiden käytössä myös kuntoiluhuone.

Merja ja Juha Saarion omistaman Hotel Degerbyn ravintola muuntui viihtyisämmäksi.


TEKSTI TAPIO RUSANEN KUVAT TIMO PORTHAN

Finlandia Hotelseille oma golfkisa

8 Visiitti

vapaa-aika

Kautta aikain ensimmäinen Fin-landia Hotels –golfkisa käytiin mainiolla Ruuhikosken kentällä Sei-näjoella 27. elokuuta. Hotelliketjun bonusasiakkaille suunnattu kisa osui sateiseen päivään, mutta se ei osanot-tajien intoa sammuttanut.

–Tosi mukava oli pelata, tuumi neljänneksi sijoittunut Hannu Me-rilaita Kankaanpäästä. Eläkeläisellä oli mukavasti aikaa ajella aamusta Seinäjoelle. Mies ehtii kauden aikana pelata useita kymmeniä golfkierroksia eikä Ruuhikoskikaan ollut kenttänä hänelle entuudestaan tuntematon.

Kilpailijat kehuivat tapahtumaa, jonka tulostaso toki hieman kärsi vetisistä olosuhteista. Pistebogey-pelitavalla pelatun kilpailun voitti ylivoimaisesti Timo Porthan Porvoo Golfista.

Finlandia Hotels -golfkisasta on tarkoitus tehdä jokavuotinen tapahtuma.

Ruuhikosken 18-väyläinen golf-kenttä avattiin kesällä 1992. Sen on suunnitellut Robert Trent Jones Jr. Hän on alansa legenda ja suunnitellut yli 200 kenttää, 38 maassa ja kuu-dessa maanosassa.

Nurmonjoen kumpuilevaan maastoon suunniteltu kenttä on yllättävänkin mäkinen ollakseen

keskellä Pohjanmaata. Seinäjoen monipuolisesta kulttuuri- ja urheilu-tarjonnasta nauttimisen oheen voi siis hyvin lisätä golfin ja varata aikaa sitä varten. Hotelli Fooningista on matkaa golfkentälle vain puolenkymmentä kilometriä. Ja monia pelaajia kiehtoo mahdollisuus pelata työpäivän päätteeksi vain puoli kierrosta eli 9 väylää, minkä pelaamiseen menee aikaa noin kaksi tuntia.

Hotelli Alban omistaja ja Finlandia Hotelsin hallituksen puheenjohtaja Kimmo Kiema on itsekin innokas golffari. Hän isännöi golftapahtumaa Finlandia Hotelsin toimitusjohtaja

Kari Pauloahon kanssa. ◆

Finlandia Hotels –golf 27.8. RuuhikoskiTimo Porthan PBG 31 bogey-pistettäTapio Rusanen PBG 27Ulf Eriksson ArG 26Hannu Merilaita BG 23Teuvo K. Vilppola EPG 19Kari Pauloaho HaG 19Kimmo Kiema MGS 17Ari Toivonen KGC 14

08-09_VISIITTI_2-2014 golf.indd 8 4.12.2014 14.25

Hannu Merilaidan tyylinäyte avaus-tiillä. Ruuhikosken golfkenttä on yllät-tävän kumpuilevas-sa maastossa ollak-seen Pohjanmaalla.

Visiitti 9

08-09_VISIITTI_2-2014 golf.indd 9 4.12.2014 14.25

Souvareilla on takanaan miljoonia

matkakilometrejä ja lukematon määrä

syötyjä käristemakkaroita. Suomen suosituimpiin

lukeutuva tanssiorkesteri on valinnut matkamiehen

kakkoskodiksi Hotelli Fooningin Nurmossa.

TEKSTI ANNE ANTTILAKUVAT TOMI VALO

Sininen keikkabussi kaartaa Finlandia Hotelli -ketjuun kuuluvan Fooningin avaralle pihamaalle ja soluttautuu sula-vasti autojen välistä tutulle paikalleen. Ovi avautuu ja autosta laskeutuu iloinen viisikko.

Lasse Hoikan vanavedessä saapuvat Mikko Keskimaunu, Timo Salmela, Jouni Ruokamo ja Jorma Hietala.

– Täältä sitä taas tullaan. Keikka Ikaa-lisissa meni nappiin, kun saatiin turkulai-setkin paikalle, Souvarin pojat veistelevät hyväntuulisena ja kiirehtivät tervehtimään talon isäntää, Heikki Kuivamäkeä.

Miesten kohtaamisessa on aistittavissa todellista veljeyttä. Kädenpuristus on luja ja hymy herkässä.

– Tervetuloa! Huoneet ovat valmiina ja tytöt ovat kattaneet teille voileipäpöydän, joten nauttikaa olostanne entiseen malliin, johtaja Kuivamäki ohjeistaa ystävällisesti.

Musiikin uittomiehet

viihde

10 Visiitti

10-15_VISIITTI_2-2014_souvarit.indd 10 5.12.2014 8.45

Souvarit ovat yhä edelleen sekä Suomen työllistetyin että suosituin tanssiorkesteri. Kuva Saariselän keikalta.

Visiitti 11


Souvarit tulevat ja menevät, mutta keikkamatkojen puolenvälin krouvi löytyy kuitenkin Nurmosta. Tuttu ja turvallinen hotelli Fooninki on musiikki-miesten mieleen.

– Kodinomaisuus, erinomainen asia-kaspalvelu ja loistava ruoka, unohtamatta myöskään pehmeitä petejä. Muita taika-temppuja ei viihtyvyyteen tarvita, Sou-vareiden keulahahmona tunnettu Lasse Hoikka listaa tyytyväisenä.

Ikimuistoinen lätkämatsiSouvareiden ja Hotelli Fooningin tiivis yhteistyö on kestänyt jo 20 vuotta. Kaikki sai alkunsa vuoden 1995 jääkiekon MM-kisoista.

– Olimme Pohjanmaan keikalla ja et-simme reitin varrelle sopivaa majapaikkaa. Eräs tuttavamme, Arto Helenius, suositteli tai paremminkin kehui, että Fooningissa on hinta-laatusuhde kohdillaan ja todella hyvä palvelu. Varasin majoituksen ja pe-rillä odotti todellinen yllätysten ilta, Lasse Hoikka taustoittaa naureskellen.

Souvarin pojat tulivat kuin tilauksesta nostattamaan Fooningin kisakatsomon tunnelmaa.

– Heitimme reput huoneisiin ja heittäy-

dyimme mukaan lätkämatsin tarjoamaan riemuun. Ilta oli ikimuistoinen. Suomi voitti kultaa ja sen kunniaksi järjestimme lennosta hotellin omat kultajuhlat. Me soitimme ja kansa tanssi.

Myös Heikki Kuivamäki kuvailee ensi-tapaamista ainutlaatuiseksi.

– Kultajuhla tuplaantui, kun Souvarin pojat nousivat lavalle. Se oli hetki, joka si-netöi niin ystävyyden kuin vuosikymmeniä kantaneen yhteistyönkin.

Juhannuksena talonmiehinäSouvarit yöpyvät Fooningissa lähes kuukausittain.

– Yhteistyö on toiminut moitteetto-masti. Pojat ilmoittavat ja tulevat. Ei siinä tuijoteta kelloa eikä pyöritellä varaus-listoja. Jos huoneet ovat varattuja, niin bändi suostuu nukkumaan vaikka takka-huoneessa, johtaja Kuivamäki kuvailee hymyillen.

Vahvan yhteistyön ympärille on ra-kentunut myös luottamus, joka korostuu ennen kaikkea juhannuksena.

– Tällöin hotelli on kiinni, mutta Souvareille avoinna. Pojat pitävät juhan-nuksen ajan Fooninkia tukikohtanaan ja toimivat siinä samalla hotellin talonmie-

hinä. Tällainen luottamus jalostuu vain välittömän, mutta samalla ensiluokkaisen yhteistoiminnan kautta, Heikki Kuiva-mäki iloitsee.

Siirtotyömailta kansan pariinSouvareiden keulahahmona tunnettu Lasse Hoikka, 59, on luotsannut suo-sittua tanssimusiikkiyhtyettään kunnioi-tettavat 37 vuotta.

– Ura ammattimuusikkona sai alkunsa haaveesta. Hyppy duunarin haalareista laulavan rumpalin kiiltonahkakenkiin oli kuitenkin luontevaa, vaikka sivul-liset saattoivat sen kannattavuutta ehkä epäilläkin.

Rovaniemellä varttunut Lasse työsken-teli ennen uranvaihdosta kolmen vuoden ajan Ruotsin Luulajassa.

Viikonloppuisin betonitöihin erikois-tunut rakennusmies palasi kuitenkin rajan takaisilta siirtotyömailta Suomeen, vaihtoi vaatteet ja lähti viihdyttämään lappilaista tanssikansaa.

– Päästyäni rumpupatteriston taakse, tunsin suunnatonta iloa. Viihdyin raken-nusmiehenä, mutta rakastin keikkailua. Työn ja harrastuksen yhteensovitta-minen ei tuottanut myöskään aikatau-

Fooningin johtaja Heikki Kuivamäki (oik.) ja Souvarit ovat tehneet tiivistä yhteistyötä jo 20 vuoden ajan.

12 Visiitti


Visiitti 13

Tätä et tiennyt SouvareistaKosketinsoittimia yhtyeessä soitta-va Jouni Ruokamo paljastaa olevansa koulutukseltaan kanttori.

– Siviili kuluu tasaisesti urkujen, pappailun ja mökkibisneksen parissa. Viimeiset 45 vuotta olen soittanut lä-hes päivittäin, Jouni kertoo.

Basistina toimiva Hietala paljastaa heikkoudekseen kirjat.

– Tähän mennessä olen lukenut noin 100 erilaista elämänkertaa.

Neljä vuotta sitten bändin rumpa-liksi nimetty Timo Salmela toimii mu-siikin ohella mökkiyrittäjänä.

– Salaisuuteni on kuitenkin televi-sio, jota ilman en pärjää.

Porukan juniori, hanuristitaiteilija Mikko Keskimaunu, on pienen Viljo-pojan isä, joten siviili kuluu vauva-ar-jen pyörittämisessä.

– Viljo ja moottorit ovat minun rakkauteni. Toimin ennen ammatti-muusikon uraani autonasentajana, jo-ten ruuvimeisseli kulkee aina mukana, Mikko veistelee.

Lasse Hoikan pieni pahe löytyy si-kareista.

– Poltan pikkusikareita vain kala-reissujen yhteydessä. Ensimmäinen sikari syttyy kevään pilkkireissulla ja viimeisen tupruttelen elokuun lopulla, Lasse paljastaa.

luongelmia. Vaikka viikonloppuisin yöt venyivät pikkutunneille, niin maanantai-aamuna saapastelin aina ensimmäisten joukossa takaisin työmaalle. Nuoruus antoi paljon anteeksi, Lasse muistelee vuosikymmenten takaista ajan jaksoa.

Villiä menoaSiinä vaiheessa kun betonimyllyn karhea pinta vaihtui lopullisesti rumpupalikoihin, lausuttiin syntysanat myös maineikkaalle Souvarit-tanssiorkesterille.

– Päätös bändin perustamisesta oli helppo. Sain taitavat miehet puikkoihin ja tekemisen ilo ajoi eteenpäin. Keikkaka-lustossakaan ei ollut valittamista ja kiitos tästä kuuluu haalarimiehen aikakaudel-leni. Toin Ruotsista keikka-auton, johon isäni teki peräkärryn. Pistimme soittoveh-keet kärryyn, äijät autoon ja lähdimme turneelle. Ensimmäinen keikka suuntautui

Muurolan lavalle Rovaniemelle, Lasse taustoittaa hymyillen.

Kotipitäjän tanssilavalta alkanut ura on ollut koko neljän vuosikymmenen aikana tasaisen nousujohteista.

Souvarit ovat kiertäneet Suomea ja viih-dyttäneet tanssikansaa niin lavoilla kuin Lapin maineikkaissa tunturikeskuksis-sakin. Unohtaa ei sovi myöskään Buenos Airesia, jossa pojat ovat käyneet kerran.

– Aivan. Vain kerran, mutta ensim-mäisen ja viimeisen. Kohde oli liian villi jopa vilkkaalle lapinpojille. Buenos Aire-siin jäi paljon muistoja, sillä varkaat veivät videokameran, vajaat 30 vuotta Souva-reissa soittanut Jorma Hietala paljastaa.

Villiä menoa on riittänyt Souvareiden mukaan myös Suomessa.

– Kyllä. Varsinkin 70- ja 80-luvuilla keikoille tultiin tanssimisen ohella juo-maan ”peräkonttiviinoja” ja tappelemaan.

Ajan myötä meno perinteisillä tanssi-lavoilla rauhoittui, mutta jatkui astetta hurjempana Lapin hiihtokeskuksissa. Riideltiin sitä tunturissakin, mutta pää-roolissa oli ehkä enemmän romantiikan eri osa-alueet, Souvarin pojat muotoilevat hienotunteisesti.

Nykyään rakkausralli tunturikeskuksis-sakin on vaihtunut pienemmälle vaihteelle.

– Näköalapaikalta katsottuna voidaan puhua selkeästä rauhoittumisesta. Tanssi-kansa on iloista, mutta erittäin fiksua.

Souvarin pojat tietävät mistä puhuvat, sillä yhtye on tahdittanut Lapin matkaajia jo alkuajoista lähtien.

– Yhä edelleen Lappi ja tunturikes-kukset työllistävät hyvin. Varsinkin syksy ja kevät tahkotaan tunturissa ja sen jäl-keen valtaosa keikoista sijoittuu Oulun alapuolelle. Pohjanmaa ja kuntoutuskes-kukset ovat aluevaltaus, josta voimme

Souvareiden keula-hahmo Lasse Hoikka jätti alkoholin seitse-män vuotta sitten.– Nyt maistuu aamu-palakin ajoillaan ja hyvin, Lasse veis-telee.


14 Visiitti

Miljoona myytyä levyäMaan työllistetyimmän orkesterin ura on ollut tasaisen nousujohteista. Taus-talla on miljoona myytyä levyä ja yli 500 levytettyä kappaletta.

Souvarit ovat julkaisseet nelisen-kymmentä studioalbumia ja -kokoel-maa. Lasse Hoikka on vastaavasti jul-kaissut viisi sooloalbumia.

Lähiaikoina Souvareilta ilmestyy myös uusi levy, joka kantaa nimeä; Lasse Hoikka ja Souvarit ”Tänään”.

Suosio on tuonut mukanaan kaiken kaikkiaan yli 30 kulta- ja platinalevyä.

Kuluvan vuoden joulukuussa Las-se Hoikka Oy vastaanottaa yhtiönsä nimissä ensimmäisen kultalevyn, joka myönnetään ”35-vuotisjuhlalevystä.”

olla erittäin kiitollisia. Siellä näkee elämän kirjon ja arjen todellisen arvokkuuden.

Hyvästit rillumareilleVaikka muusikoiden elämä on edelleen rakennettu yövalvomisista, pitkistä keik-kamatkoista ja kuivista huoltoaseman sämpylöistä, niin aika on raapaissut omat jälkensä myös keikkatyöläisen arkeen.

– Kultaista 80-lukua ei voi olla muistelematta. Ravintolaorkesterin ominaisuudessa saimme joskus soittaa jopa kuukauden samassa paikassa. Kiin-nitykset olivat yleensä sen verran lähellä, että kävimme keikalla kotoa käsin. Näin jälkeenpäin ajateltuna tällainen toiminta-tyyli oli erittäin ”perheystävällistä”, Lasse määrittelee hymyillen.

Ravintolakulttuuria rokottava taan-tuma näkyy automaattisesti myös tans-siorkestereiden keikkakalentereissa.

Souvarin pojat harmittelevat, ettei rillumarei-kulttuuria enää arvosteta.

– Yhteiskunta ei auta millään tavalla ammatikseen keikkailevia tanssiyhtyeitä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana alalla on käynyt huolestuttavan kova turbulenssi. Monet bändit ovat pistäneet pillit pussiin ja lopettaneet. Suomessa on tällä hetkellä vain noin viisi yhtyettä, joiden keikoilla käy edelleen väkeä.

Olemme onnekkaita, kun saamme vielä toistaiseksi kuulua tähän joukkoon.

Kasikymppisiä fanejaLasse Hoikan kipparoima Souvarit on yksi Suomen pisimpään toimineista tanssimusiikkiyhtyeistä.

Menestyksen salaisuutta on Hoikan mukaan lähes mahdotonta sanoa, mutta tärkeä voimavara lähtee kuitenkin oi-keasta asenteesta.

– Lavalle on turha nousta nuttura tiukalla ja pää pilvissä. Työ täytyy tehdä hyvin ja olla nöyriä työnantajiemme eli yleisön edessä. Nykypäivänä on vahingol-lista heilua areenalle takki auki ja tukka sekaisin.

Hyvin tehty työ on kantanut kuitenkin toivottua hedelmää, sillä osa yleisöstä on seurannut Souvareita yhtyeen lähtökuo-pista lähtien.

– Keikoilla käy edelleen yli 80-vuoti-aita faneja. Nämä arjen iloiset sankarit tanssivat kaikki kappaleet, alkuvalssista illan viimeiseen saakka. Tämä on ker-rassaan hieno ja palkitseva tunne, Lasse paljastaa kiitollisena.

Aidosti erilainenMyös musiikin suhteen Souvarin pojat haluavat olla uskollisia eri-ikäiselle

kuulijakunnalleen.– Vuodet vaihtuvat, mutta biisit eivät.

Olemme vetäneet alusta lähtien omaa linjaa ja luottaneet perinteiseen tanssimu-siikkiin. Lisäksi olemme kasanneet sen verran laajan ohjelmiston, ettei Levillä tarvitse välttämättä soittaa Ylläs-valssia. Lähes 500 levytettyä kappaletta varmistaa sen, että keikalla voidaan vastaanottaa


Visiitti 15

Keikkakalenteri20144.12. Äkäshotelli (Kolari)5.12. Hotelli Levitunturi (Sirkka, Kittilä)6.12. Merisärkän Viihdekeskus (Kalajoki)12.12. Hotelli Tallukka (Vääksy, Asikkala)13.12. Hotelli Tallukka (Vääksy, Asikkala)

201531.1 Valtatie 2 (Harjavalta)4.2. Kylpylähotelli Rauhalahti (Kuopio)7.2. Latosaari (Koskikylä, Lapua)11.2. Hotelli Levitunturi (Sirkka, Kittilä)13.2. Satulinna (Parola, Hattula)14.2. Pori20.2. Härmän Kuntokeskus (Kauhava)21.2. Pesäkallio (Lahti)23.2. Hotelli Levitunturi (Sirkka, Kittilä)25.2. Äkäshotelli (Kolari)27.2. Merikievari (Tuorila, Merikarvia)28.2. Tanhuhovi (Lohja)11.3 Hotelli Levitunturi (Sirkka, Kittilä)12.3. Riemuliiteri (Äkäslompolo, Kolari)13.3. Hotelli Kuusamo14.3. Tyrnävä18.3. Hotelli Levitunturi (Sirkka, Kittilä)20.3. Ravintola Kivitippu (Lappajärvi)21.3. Merisärkän Viihdekeskus (Kalajoki)23.3. Riemuliiteri (Äkäslompolo, Kolari)25.3. Äkäshotelli (Kolari)28.3. Pesäkallio (Lahti)2.4. Hotelli Luostotunturi (Sodankylä)4.4. Urjanlinna (Kiiskilampi, Sievi)5.4. Naapurinvaara (Sotkamo)8.4. Hotelli Laanihovi (Inari)9.4. Riemuliiteri (Äkäslompolo, Kolari)10.4. Hotelli Levitunturi (Sirkka, Kittilä)11.4. Hotelli Luostotunturi (Sodankylä)14.4. Äkäshotelli (Kolari)15.4. Hotelli Laanihovi (Inari)17.4. Hotelli Levitunturi (Sirkka, Kittilä)2.5.4. Latosaari (Koskikylä, Lapua)3.0.4. Kukonhiekka (Saarijärvi)1.5. Original Sokos Hotel Kimmel (Joensuu)2.5. Pesäkallio (Lahti)3.5. Viking Grace8.5. Metsälinna (Varrasniemi, Akaa)13.5. Merisärkän viihdekeskus (Kalajoki)14.5. Ooperi (Kortela, Rauma)16.5. Suukosken Keidas (Koivu, Tervola)20.5. Ikaalisten kylpylä22.5. Lusan halli (Lusankylä, Kurikka)26.-27.5. M/S Finlandia29.5. Hojo Hojo (Tuusniemi)3.0.5. Maaninka

myös yleisön toiveita, Jouni Ruokamo muistuttaa 24 vuoden kokemuksella.

Tanssiyhtye Souvarit myöntää ole-vansa aidosti erilainen keikkabändi.

– Haluamme esiintyä koko illan. Vaikka Lasse nousi rumpujen takaa pystysolistiksi, niin siitä huolimatta hän paahtaa urhoollisesti kaikki neljä settiä bändinsä rinnalla. Välillä mies käy keittämässä pidemmät kahvit, mutta muuten esiinnymme koko ajan yhdessä. Tämä on mielestäni paras kiitos palkan maksavalle yleisöllemme, Jorma Hie-tala kiittelee tyytyväisenä.

Souvareiden suosio ei ole taantu-masta huolimatta kokenut pahempia notkahduksia. Töitä riittää edelleen noin 130 keikan vuosivauhtia. Vielä muutama vuosi sitten pojat nousivat lavalle yli 250 kertaa vuodessa.

– Hyvä näin. Nyt jää hieman vapaa-aikaakin. Meillä jokaisella on perhe, harrastukset ja tietenkin ne paljon puhutut akkujen lataamiseen tarvit-tavat miesten jutut, pojat paljastavat hymyillen.

Raittiutta ja rakkauttaHoikistunut ja hyväkuntoinen Lasse Hoikka nousee kuntolaitteen päälle ja aloittaa päivittäisen treeninsä. Kunto-

salin ohella Souvarin nokkamies sanoo viihtyvänsä luonnossa.

– Vaellus, metsästys, kalastus ja juoksu. Näiden parissa lataan akkuni uuteen päivään.

Vielä kymmenen vuotta sitten mies valmistautui illan keikkaan mieluummin baaritiskillä kuin lenkkipolulla.

Ammattimuusikon kostea elämä ja krapulantäyteiset aamut tulivat Lassen kohdalla päätepisteeseensä seitsemän vuotta sitten. Korkki kiertyi kiinni ja viina vaihtui terveellisiin elämäntapoihin.

– Lopettaminen oli minun päätök-seni. Havahduin todellisuuteen, sillä alkoholista oli tulossa paha peikko. En halunnut menettää terveyttäni ja työtä viinan takia. Olen tavattoman tyyty-väinen ratkaisuuni, Lasse myöntää.

Raitistumisen myötä Lassen elä-mään astui myös uusi rakkaus.

– Olen onnellinen mies. Minulla on ihana naisystävä ja hieno perhe. Olen tavattoman kiitollinen lapsistani ja siitä, että voin kutsua itseäni myös pa-paksi, Lasse paljastaa hymyillen. ◆

Kanttorin koulutuksen saanut Jouni Ruokamo soittaa myös vapaa-aikanaan.


16 Visiitti

Imatran Kylpylässä odotetaan par-haillaan päätöksiä uudesta laajen-nussuunnitelmasta. Laajennus liittyy kylpyläosastoon ja sen myötä nykyisen Taikametsän yhteyteen rakentuu Taikajoki-kokonaisuus.

– Toivomme, että pystyisimme käyn-nistämään laajennustyöt vielä tulevan juhlavuoden aikana, Imatran Kylpylän toimitusjohtaja Hannu Saarinen sanoo.

Kylpylän omistaja Etelä-Karjalan Kuntoutumissäätiö on käyttänyt yhtiön tuoton aina talon ja alueen kehittämiseen.

– Me teimme viime vuonna ison perus-korjauksen ja talo on hyvässä kunnossa, Hannu Saarinen kuvailee.

Uudistuneet puitteet vastaavat mark-kinoiden kysyntään, kylpylä houkuttelee asiakkaita tasaisesti ympäri vuoden.

– Hyvää aikaa meille ovat suomalaisten perinteiset loma-ajat, kuten joulu, hiihto-lomat, syysloma ja tietysti koko kesäkausi.

– Venäläiset asiakkaat tulevat ostok-sille ja minilomille melkein joka viikon-loppu. Heille Saimaan järviluonto on eri-tyisen tärkeää. Täällä he voivat rentoutua ja mieli vapautua.

Juuret kuntoutuksessaImatran Kylpylän alku juontaa kuntou-tuksen kulta-aikaan 80-luvun puoliväliin, jolloin toiminta käynnistyi Imatran Ukon-niemen kärjessä.

– Talomme oli rakennettu puhtaasti kuntoutuslaitokseksi. Meidän asiak-kaamme olivat tuolloin lähes pelkästään sotaveteraaneja ja vammaisia.

Hieman myöhemmin mukaan tulivat työikäisten kuntoutustoiminta.

– Jo 1990-luvun alkupuolella Imatran Kylpylä alkoi kiinnostaa myös kokoon-tumis- ja juhlapaikkana ja paikalliset ihmisetkin kiinnostuivat allasosastosta, liikuntatiloista sekä ravintola- ja koko-

uspalveluista. Olimme aika pian siinä ti-lanteessa, että tarvitsimme uusia puitteita, jotka palvelisivat paremmin tätä uutta kysyntää.

Kaikki investoinnit, mitä Kylpylässä on tehty allasmaailmaan, majoitukseen ja liikuntaan, ovat tähdänneet siihen, että loma-asiakkaita pystytään palvelemaan mahdollisimman hyvin. Nykyisin Imatran Kylpylän ydinliiketoiminta onkin loma-laisten hyvinvoinnista huolehtiminen.

– Toisaalta kuntoutus on edelleen yksi tärkeä ”tukijalkamme” ja parantu-neet puitteet palvelevat kaikkia meidän asiakasryhmiämme.

Urheilua ja liikuntaaImatran Kylpylän uusin kehittyvä matkailusegmentti on urheilu- ja liikuntamatkailu.

– Meille on ollut suurena apuna se, että kaupunki ja monet yksityiset yri-

Nuorekas kolmikymppinen

Imatran Kylpylä täyttää ensi vuonna pyöreät 30 vuotta. – Me olemme nuorekas, kehittyvä kolmikymppinen. Meillä on hyviä suunnitelmia tulevaisuuteen ja pyrimme kehittymään

omalla alallamme, toimitusjohtaja Hannu Saarinen sanoo.

Teksti Kari Martiala Kuvat Timo Porthan, Kari Martiala ja Imatran Kylpylä

Imatran Kylpylää aiotaan laa-jentaa niin, että kylpy-läosaston nykyisen Taikametsän yhteyteen rakentuu Taikajoki-kokonaisuus.

16-17_VISIITTI_2-2014 Imatran kylpyla.indd 16 5.12.2014 8.48

Visiitti 17

Merenneito Riia ihastuttaa Taikametsässä. Merenneidon on arvioitu olevan 120-vuotias, mutta tarkkaa ikää ei tiedetä. Merenneito on erittäin harvinainen. Hänet saatetaan nähdä keskikesän kuumimpina hetkinä vilvoittele-massa Itämerellä, mutta silloin tällöin sosiaa-linen ja utelias Riia piipahtaa Taikametsään uiskentelemaan ja temppuilemaan.

Toimitusjohtaja Hannu Saarinen kiittelee Imat-ran kaupungin ja useiden yksityisten yritysten investointihaluja.

tykset ovat lähteneet investoimaan tälle alueelle. Ukonniemeen on noussut muu-taman vuoden aikana tennishalli, suuri areena täysmittaisine jalkapallokenttineen sekä kahden kaukalon jäähalli.

– Ne ovat parantaneet alueen mahdol-lisuuksia uudenlaisen matkailun kehitty-miselle. Meillä on ollut täällä jo monen-laisia arvokisoja, ja uusista tapahtumista neuvotellaan jatkuvasti. Uudet palve-lumme kiinnostavat yhtä hyvin paikallisia ihmisiä, kuin muualta tulevia joukkueita ja yksittäisiä liikkujia.

Urheilu ja liikunta sopivat Saarisen mukaan hyvin myös Kylpylän omistajan Etelä-Karjalan Kuntoutumissäätiön vanhoihin periaatteisiin, ihmisten hyvin-voinnista ja kunnosta huolehtimiseen. Nyt tätä työtä tehdään vain hieman eri vinkkelistä.

Kuntoutumissäätiö perustettiin alun perin kansanterveyttä ja kuntoutusta

palvelemaan. Sen omistajana ovat kaikki palkansaajajärjestöt ja erilaisia vam-maisjärjestöjä, jotka toki ovat myös asiakkaitamme.

– Nyt ihmiset haaveilevat ikuisesta nuoruudesta ja terveydestä, ja he ymmär-tävät, että vastuu omasta hyvinvoinnista on heillä itsellään. Meidän tehtävämme on tarjota siihen hyviä olosuhteita ja vinkkejä. Siihen meillä on täällä paljon asiantuntemusta.

Alueen yhteistyö tuo tulostaEtelä-Karjalan alueella on tehty jo kolmen vuoden ajan maakunnallista mat-kailuyhteistyötä GoSaimaa-projektissa. Tulokset ovat olleet rohkaisevia, ja nyt yhteistyö laajenee myös Etelä-Savon alueelle, muihin Saimaan alueen ympäris-tökaupunkeihin, kuten Savonlinnaan ja Mikkeliin.

– Lähdemme yhdessä tekemään ympä-

rivuotisia Saimaa-tuotteita ja -palveluja. Ainahan tämä Saimaa-helmi on tässä ollut, mutta emme ole osanneet sitä oikein hyödyntää ja tuotteistaa. Risteilyjen ja kalastusmatkojen lisäksi suunnitellaan paljon muutakin, mitä siellä voitaisiin tehdä.

Hyvää yhteistyötä tehdään myös Kou-volan Tykkimäen kanssa, ja kylpylästä voi ostaa Tykkimäen rannekkeita.

– Venäläiset asiakkaamme pysähty-vätkin usein Helsingin ostosmatkallaan muutamaksi tunniksi huvittelemaan Tykkimäellä. Se on juuri sopivasti matkan varrella, Saarinen kuvailee.

– Tärkeä yhteistyökumppani on myös Finlandia Hotels -ketju. Se on palvellut meitä parhaiten kotimaisen kokous-matkailun osalta, siinä se toimii erittäin hyvin. Nimi Finlandia on aina arvokas, ja siksi me käytämmekin ketjun nimeä markkinoinnissamme. l

vapaa-aika

16-17_VISIITTI_2-2014 Imatran kylpyla.indd 17 5.12.2014 8.48

18 Visiitti

TEKSTI ANNE ANTTILA KUVAT TIMO PORTHAN

18-22_VISIITTI_2-2014 Vaananen.indd 18 5.12.2014 8.52

Visiitti 19

Mies astelee Mestarin Kie-variin leveästi hymyillen. Askel on keveä, vaikka takana on kiivas kierros ruuhkasuomessa.

Katseet kohdistuvat tuttuun tulijaan. Ravintolan poikki kysellään kuulumisia ja osa käy tervehtimässä tunnettua kasvoa kädestä pitäen.

– Sie oot kuule mahottoman hyvä jätkä! Nyt on Kemijärvelläkin nosthetta, kun Vänä toimii äänitorvena, nurkkapöy-dästä kommentoidaan.

Ohjaaja-näyttelijä Kari Väänänen, 61, ei laajempia esittelyjä kaipaa. Vänän tuntevat kaikki ja Vänäkin monet. Vii-meisen kuuden vuoden aikana tuttuja on löytynyt myös niiltä syrjäisimmiltä pihapoluilta.

– Ihmiset ovat ihania ja aitoja. Ke-mijärvellä ei eletä kuplassa eikä mieli-kuvitusmaailmassa. Nyt tunnen olevani kotona. Itkun kanssa täältä kerran lähdet-

tiin ja ilosta riemuiten palattiin takaisin. Tämä kertonee tunteet paikkakuntaa kohtaan, Kari tiivistää tuntemuksensa.

Mummon kasvattamaKemijärven tunnetuimmalla paluumuut-tajalla on lappilaiset juuret.

Ivalossa syntynyt ja Kemijärvellä 5-vuotiaasta 15-vuotiaaksi asunut Vää-nänen muistelee lapsuuttaan ja varhais-nuoruuttaan onnellisena.

– Olin avioerolapsi, mutta siitä huoli-matta sain mummoni hoivissa hyvän ja turvallisen kasvualustan. Mummini oli hyväntahtoinen, vanhankansan opettaja. Hän asetti rajoja, mutta oli samalla ta-vattoman rakastava. En muista mummini koskaan saarnanneen sormi pystyssä. Hän vain kannusti ja toivoi, että elämää pitää elää antennit auki.

Tätä neuvoa Kari myös noudatti.– Olin täynnä intoa. Arki tarjosi

rajattomat määrät mahdollisuuksia. Vä-

Elokuvamaailman moniottelija Kari Väänänen on onnellinen mies. Kemijärven tunnetuin paluumuuttaja sanoo elävänsä kuin Havukka-ahon ajattelija; sinisten ajatusten voimalla. Vänä sai marraskuun lopussa vielä iloisen uutisen: hänet valittiin Rovaniemen teatterin uudeksi johtajaksi 1.10.2015 alkaen. Sitä ennen hän ohjaa Jari Tervon kirjaan Esikoinen perustuvan näytelmän Rovaniemelle.

Vänä jänkhien jätkä

TEKSTI ANNE ANTTILA KUVAT TIMO PORTHANkulttuuri


20 Visiitti

lillä tuntui, etten ehdi edes nauttimaan kaikesta kivasta. Rakastin jo lapsena luontoa. Vaeltelin paljon ja pitkiäkin mat-koja. Ei siinä ollut mitään ihmeellistä, jos lähdimme kavereiden kanssa luontoret-kelle. Hiihdimme kymmenen kilometriä, sytytimme nuotion, paistoimme makkarat ja hiihdimme takaisin. Mummo vain sanoi, että ”piättä sitten ittestänne huolta ja jos eksytte, tulette suoraan kotio”, Kari muistelee naureskellen.

Mummonsa hoivissa Karille kasvoi elämisen rohkeus.

– Kukaan ei kulkenut perässä ja va-roitellut ruusupensaan piikeistä. Virheistä opittiin ja haavaan pistettiin laastari. Va-paus nähdä ja kokea opetti huolehtimaan itsestä ja tovereista. Tällainen kasvuym-päristö oli haastava, mutta samalla myös turvallinen ja kehittävä.

Kunnianhimoinen teinitarzaniKari Väänänen muistelee edesmennyttä mummoaan suurella lämmöllä.

– Hän tarjosi mahdollisuuden olla lapsi, ilman velvoitteita ja aikuistumisen paineita. Ilman mummoani minusta ei olisi ehkä tullut ammattinäyttelijää.

Kari pyyhkäisee harmaantunutta par-taansa ja paljastaa olleensa kova poika leikkimään.

– Lapsuuttani vauhditti järjettömän vilkas mielikuvitus. Hyppelin puissa ja leikin Tarzania vielä siinäkin vaiheessa, kun ikätoverini mourusivat jo tyttöjen pe-rään, Kari kuvailee naureskellen.

Vaikka Väänänen heräsi aikuisuuteen hieman myöhemmin, niin mielikuvitus-painotteiset lapsuudenleikit olivat kui-tenkin hyvää harjoitusta tulevaa varten.

Omaleimainen levottomuus maustet-tuna kunnianhimolla johdatti Karin pit-källe matkalle.

– Lapin jänkhillä opittu selviytymisen taito antoi rohkeutta kokeilla siipiään myös maailmalla. Helsinki, Kuopio, Vaasa, Brasilia, Yhdysvallat ja Tampere. Nämä kaikki yhdessä ja erikseen tyydyt-tivät seikkailun nälkääni, mutta jotakin suurta jäi puuttumaan.

Vuodesta 1981 lähtien freelancerina toiminut Väänänen ei jäänyt kuitenkaan miettimään levottomuutensa alkujuuria.

– Töitä riitti ja kysyntä oli kova. Elo-kuvat ja televisiosarjat työllistivät niin ohjaajana kuin näyttelijänäkin, joten aikaa ei jäänyt syvempiin mietteisiin. Kat-somosta nähtynä olin tyytyväinen, mutta kulissien takana itkin rauhattomuuttani,

Aki Kaurismäen luottonäyttelijöihin lu-keutuva Kari muotoilee.

Lähtölaskenta onneenTämä puuttuva ja hukassa ollut onnen palanen löytyi kuitenkin yllättävän matkan päästä.

Elettiin vuotta 2001, kun Kemijärven pääteasemalla seisoi televisiosta tuttu mies. Kari Väänänen tunsi tulleensa ko-tiin, vaikka edellisestä vierailusta oli aikaa jo vuosikymmeniä.

Mies käveli hitaasti ja nautiskellen. Näkymät olivat rauhoittavia ja ympäristö niin tuttu ja turvallinen. Jopa koskettava.

Lähtölaskenta onneen alkoi kuitenkin synkissä tunnelmissa. Elektroniikkayritys Salcomp oli vain hetkeä aikaisemmin il-moittanut tehtaan sulkemisesta, joten 800 työtöntä 10 000 asukkaan kaupungissa oli täydellinen piiskan sivallus jo ennes-tään kovia kokeneelle kaupungille.

– Ihmisten ahdistus raapaisi syvältä. Halusin auttaa, mutta miten? Kemijärvi ui todella syvissä vesissä. Kaupungilla oli valtavan huono maine ja sitä kutsuttiin yleisesti Itä-Lapin roskaämpäriksi. Ajatte-lutapa näkyi myös teoissa, sillä pahimmil-laan kaupungilla liikkuivat vain puukot ja poliisi, Kari muistelee hiljaisena.

Rakkaus Kemijärveen oli kuitenkin niin voimakas, että Kari ryhtyi työstä-mään kotikaupungistaan Taivaan tulet -televisiosarjaa.

Elettiin vuotta 2005, kun Kari ja teat-terikampaamon esimiehenä työskennellyt Terhi tekivät ison päätöksen ja muuttivat Kemijärvelle.

– Joku saattoi kauhistella valin-taamme, mutta meille se oli uuden arjen alku. Taivaan tulet muuttivat sekä meidän että kemijärveläisten elämän.

Miljoonayleisön saanut televisiosarja antoi epätoivon viidakossa vaeltaneille ihmisille muuta ajateltavaa.

– Varsinkin vuonna 2007 esitetty en-simmäinen tuotantokausi kohotti selvästi kaupunkilaisten itsetuntoa. Kemijärveä nostettiin esille paremmassa valossa eikä

tunnettavuudenkaan lisääminen ollut hai-taksi, Väänänen määrittele tyytyväisenä.

Erämaakaupungin mannekiiniSamoihin aikoihin kun Kemijärven rai-tilla nautittiin Taivaan tulien loisteesta, kaupungin toisella laidalla kuohahteli. Vuoteen 2006 sijoittuneen junakapinan ja vuotta myöhemmin alkunsa saaneen Kemijärven massaliikkeen keulahahmona näkyi tuttu mies.

Erämaakaupungin mannekiiniksi itsensä nimennyt Kari Väänänen ajoi väkevästi kotikaupunkinsa etua, jotta itä-lappilaiset saavat pitää yöjunansa ja rata sähköistettäisiin.

Kapina päättyi Karin ja kemijärve-läisten voittoon.

Sen sijaan sellutehtaan lakkauttamisen vastustamiseksi muodostettu kansanliike

”Ilman mummoani minusta ei olisi ehkä tullut ammattinäyttelijää.”


Visiitti 21

sai Karin mukaan niellä karvaan tappion.– Taistelut nostattivat luonnollisesti

itsetuntoa, mutta tehtaan lakkauttaminen jätti jälkeensä myös pettymystä ja vihaa.

Suurilta pettymyksen tunteilta ei voinut Väänäsen perhekään välttyä.

– Palasimme takaisin Tampereelle, kun emme tienneet Taivaan tulien jatkosta. Muutto luonnon ääreltä oli kuitenkin niin vaikeaa, ettemme enää sopeutuneet betoniviidakon rytmiin. Työtä riitti, mutta kaipuu teki kipeää.

Yhteisestä päätöksestä Kari, Terhi ja heidän pieni Oula-poikansa tilasivat

muuttoauton ja tulivat takaisin Kemijär-velle. Lopullisesti.

– Hyppäsimme täysin tyhjän päälle. Jä-timme työn ja taloudellisen turvan, mutta saimme tilalle aikaa ja rauhaa.

Jätkän onnenpotkuVaikka huoli taloudellisesta turvasta oli suuri, Kari lohdutti vaimoaan hyvin lap-pilaiseen tyyliin.

– Sanoin, että jätkän onnenpotku saattaa tulla yllättäen, ja se tuli. Vaikka olimme valmistautuneet siihen, että Terhi lähtee kassaneidiksi ja minä ryhdyn aja-maan taksia, niin soitto tuotantoyhtiöltä oli elämää suurempi asia. Taivaan tulet saivat jatkoa, joten tunnelmat olivat sen mukaiset, Kari kuvailee huvittuneena.

Lupauksista huolimatta sarja loppui neljännen tuotantokauden jälkeen.

– Viides ja kuudeskin vielä luvattiin, mutta pari vuotta sitten tuli kylmää vettä niskaan. Syytä ei kerrottu. Sanottiin vain, että sarja tuli tiensä päähän, Kari harmittelee.

Viimeiset pari vuotta Kari on ollut työttömänä.

– Vauhti ja täystyrmäys. Tämä kuvaa ehkä parhaiten taivaantulien jälkeisiä tunnelmia. Suunnitelmissa oli muutama elokuvaprojekti, mutta kaikki kaatui kuin korttitalo. Elämä jouduttiin jälleen kerran miettimään uudelta pohjalta.

Hiljaiselosta huolimatta Kari ei rakenna tulevaisuuttaan murheiden ympärille.

– Olen pettynyt elokuvamaailmaan, mutta pettymyksestä huolimatta olen erittäin innoissani. Kirjoitan koko ajan. Lieneekö tämä lahja vai kirous, mutta ajatuksissa pyörii neljä erilaista elokuvaa ja lukematon määrä tarinoita. Kun on intoa, voimia ja tahtoa, niin olen antanut myös toiminnan tahkon pyöriä.

Tahto on tuottamassa toivottua tu-losta, sillä Karille ovat avautumassa teat-terin ovet.

– Käsikirjoitus Rovaniemen teatterille on työn alla. Harjoitukset alkavat ensi keväänä. Jos kaikki menee suotuisten tuulien alla, niin olen kiinnostunut nouse-maan lavalle myös näyttelijänä.

Lapin lumoissaVaikka ruuhkavuodet ovat takana, niin elokuvamaailman monitoimimies sanoo olevansa kuitenkin hyvin luovassa tilassa.

– Kemijärvellä olen oppinut sen, että laiskottelu on luovuuden kehto. Koen olevani etuoikeutettu, kun pääsen koti-portailta suoraan luonnon syliin.

Kari sanoo löytäneensä itsestään palan Havukka-ahon ajattelijaa.

– Istun vain kannon nokassa ja mietin. Tarkkailen metsän eläimiä ja hämmäs-telen luonnon tarjoamia ihmeellisyyksiä. Katson aamuin illoin taivaalle ja vedän syvää henkeä. Nautin neljän sijaan 12 eri vuodenajasta. Rakastan hiljaisuutta, kaa-mosta ja jopa loskaa. Joku pitää tätä ehkä hulluna, mutta minulle tämä on tavallista arkea.

Aitoa elämää ja elämyksiä tarjoaa myös hiljattain valmistunut rantasauna.

– Unelmien talo mahdollisti kotiutu-misen, mutta sauna sinetöi pysyvyyden. Elämä Kemijärvellä on nyt niin vahvalla pohjalla, että olen valmis tekemään töitä myös etelässä. l

Lapista etelään, takaisin Lappiin – ja taas ete-lään. Kari Väänäsen elämän mutkat oikenivat lopullisen muuttoon vielä takaisin Kemijär-velle.


22 Visiitti

TEKSTI JA KUVA ANNE ANTTILA

Vettä, lunta, räntää ja lopuksi pimeys, joka iskee täysillä päälle.

Valtaosa suomalaisista pakenee koko ajatusta, mutta Kemijärvellä kaamoksesta otetaan kaikki irti.

Mestarin Kievarin pihamaalla seisoo joukko venäläisturisteja ja katselee täh-tien pukemaa taivaanrantaa.

Vuorokauden sisällä sää ehtii muuttaa muotoaan moneen kertaan ja tätä ilmiötä halutaan hyödyntää myös Finlandia Ho-telli -ketjun pohjoisimmassa kohteessa, Mestarin Kievarissa.

Toimitusjohtaja Kaija Saariniemen mu-kaan pienen hotellin vahvuus ovat hyvä hallittavuus sekä suuret elämykset.

– Asiakkaamme ovat lähinnä työkseen matkustavia suomalaisia sekä venäläisiä ostosmatkalaisia. Kotimaiset vapaa-ajan matkaajat sen sijaan ovat vähissä, mutta tulevaisuus rakennetaan kuitenkin ole-massa olevien tarpeiden mukaan, Saari-niemi määrittelee.

Venäjänkielistä lappilaisuuttaPienuus on vahvuus ja valttikortteina toimivat henkilökohtainen palvelu sekä hyvä ruoka.

– Venäläiset ovat kiitollisia asiakkaita. He ovat hyvin perhekeskeisiä ja osaavat arvostaa arjen pieniä helmiä, toimitusjoh-taja Saariniemi kiittää.

Vaikka venäläismatkailijoiden määrä on kahden vuoden takaisista huippu-ajoista hieman notkahtanutkin, niin yhä edelleen Mestarin Kievari on säilyttänyt suosionsa itäystävien keskuudessa.

– Rajan läheisyys on suuri etu. Kemi-

järvi on erityisesti murmanskilaisten suo-siossa. Ostosmatkalaisia tulee viikoittain ja ryhmät pysähtyvät sekä syömään ja usein jopa yöpymään.

– Monet venäläiset pitävät Kievaria puolenvälin krouvina. Tästä on hyvä tehdä päivämatkoja niin tunturikohteisiin kuin lähikaupunkeihinkin, Kaija Saari-niemi selvittää.

Ryhmien lisäksi myös yksittäiset ve-näläismatkaajat ovat löytäneet Kievarin tarjoamat palvelut.

Räätälöityjen tuotepakettien lisäksi Kievari tarjoaa myös lappilaisia herkkuja kemijärveläiseen tapaan.

– Venäläinen arvostaa hyvää ja laa-dukasta ruokaa. Olemme huomioineet venäläiset asiakkaat myös ruokalistoja laadittaessa. Tarjoamme laadukasta lähiruokaa venäjänkielisellä palvelulla. Pyrimme siihen, että itäystävämme voivat nauttia Kievarissa sekä sielun että ruu-miin ravinnosta, toimitusjohtaja Saari-niemi korostaa.

Vuosien saatossa Mestarin Kie-vari on opettanut venäläisille jopa noutopöytäruokailun.

Elämysten aarreaittaMestarin Kievarin räätälöimät tuotepa-ketit ovat saamassa nostetta myös suoma-laismatkailijoiden keskuudessa.

– Kemijärvellä on venäläisiä lukuun ottamatta hyvin vähän vapaa-ajan mat-kailijoita. Tulevaisuudessa pyrimme kehittämään toimintaamme siten, että kehittelemämme tuotepaketit saavuttavat myös suomalaisturistin. Elämysten aarre-

aitan tulee olla kaikkien ulottuvilla, Kaija Saariniemi määrittelee.

Mestarin Kievari on mukana yh-teistyöhankkeessa, jonka avulla pyritään räätälöimään eri vuodenai-koihin liittyviä viikko-ohjelmia sekä matkailutuotepaketteja.

– Talvi painottuu niin sanottuun jääka-lastukseen. Elämme vesien keskellä ja ran-taviivaakin löytyy yli 1 000 kilometriä, joten tämän ympärille voi kehittää paljon erilaisia aktiviteetteja.

Mestarin Kievarin panos meneil-lään olevassa yhteistyöhankkeessa on merkittävä.

Hotellin henkilökuntaan kuuluva, ve-näläissyntyinen Julia räätälöi venäläistu-risteille paketteja, joissa on tasapuolisesti kulttuuria, shoppailua ja elämyksiä.

– Moottorikelkkamuseo, uimahalli ja puhdas tähtitaivas. Nämä ovat keski-ikäisten ja keskiluokkaan kuuluvien venäläisturistien suuressa suosiossa. Kemijärveltä ei tulla hakemaan huippu-hienoja huulipunia, vaan kohtuuhintaisia elämyksiä, Murmanskista kotoisin oleva Julia tietää kertoa.

Bonuksena Mestarin Kievari tarjoaa myös pieniä tarinoita.

– Me venäläiset rakastamme historiaa, juttuja ja jopa pieniä salaisuuksia. Tarina-tuliaisista mieleenpainuvin on kertomus ”Kievarin kummituksesta”. Totta vai tarua. Se jää nähtäväksi, Julia paljastaa hymyillen.

Kievarissa tapahtuuMestarin Kievari on tuttu myös televisi-osta. Kievarissa kuvattiin osa TV-sarjasta Taivaan tulet. Kievari toimi kuvausten aikana sekä kuvausryhmän että näytteli-jöiden lounaspaikkana.

Kemijärvelle valmistuva saha- ja puutuotetehdas Keitele Group on sekin lisännyt huomattavasti myös Kievarin toimintaa. ◆

Mestarin Kievari Kemijärvellä on noussut myös venä-läismatkailijoiden suosioon. Itärajan takaa tulevia vie-raita huomioidaan räätälöidyillä tuotepaketeilla sekä palvellaan venäjäksi.

Kaija Saariniemen mukaan Mestarin Kievari on säilyttänyt suosionsa venäläisten keskuu-dessa. Muut asiakkaat ovat lähinnä työkseen matkustavia suomalaisia.

Venäläisten puolenmatkan krouvi

matkailu


FINLANDIA HOTELS

* Tarjous voimassa 7.1.–1.3.2015. Huoneita rajoitetusti.

alk.59 € / 2hh *

Talviyön Superetu

Katso lisää!

WWW.FINLANDIAHOTELS.FI

23_VISIITTI_2-2014_ILMO.indd 23 5.12.2014 8.53

24 Visiitti

terveys TEKSTI JA KUVAT SUOMEN SELKÄLIITTO, MARJA-TERTTU ALHAINEN

Ajon aikana kuljettaja joutuu istumaan pitkään samassa asennossa ja altistuu tärähdyksille. Liikkumaton asento myös heikentää selän aineenvaihduntaa. Autoil-lessa kannattaakin kiinnittää huomiota hyvään ajoasentoon, selälle ystävälli-seen autosta poistumiseen ja autoilun tauottamiseen.

Autosta poistuminenLiikkuminen voi olla ajomatkan jälkeen vaivalloista ja selkä jäykistynyt. Autosta poistuminen on usein vaikeampaa kuin sinne meneminen. Pysäköi auto niin, että autosta poistumiseen on riittävästi tilaa.

Nämä ohjeet opastavat selkää sääs-tävään autosta poistumiseen. Autoon menoon voi soveltaa samoja ohjeita kään-teisessä järjestyksessä.

Kuva 1. Tartu vasemmalla kädellä auton katosta ja oikealla kädellä ohjauspyöräs-tä niihin tukeutuen. Käännä vartaloa koh-ti auton ovea ja nosta vasen jalka ulos au-tosta.

Kuva 2. Laske oikea jalka vasemman vie-reen. Kun vartalosi on kokonaan ovea kohti, siirrä pakaroita kohti istuimen reu-naa ja siirrä myös käsi katolta auton oven yläreunaan. Oikea käsi on vielä ohjaus-pyörässä kiinni.

Kuva 3. Kallistu rauhallisesti ulos autosta. Kontrolloi liikettä auton ovenkarmissa ole-van käden avulla. Pidä polvet koukussa.

Kuva 4. Ojenna polvet asteittain seisoma-asentoon käyttäen jalkalihasten voimaa.

Muista tauotusPidä lepo- ja välipalataukoja riittävän usein, noin 150 kilometrin tai kahden tunnin välein. Tee pysäköintipaikalla vet-reyttäviä ja venyttäviä liikkeitä, esimer-kiksi nosta hartioita ja pyöritä olkapäitä. Selän taivutus korostetusti taaksepäin on hyvä vastaliike ajoasennolle.

Jos joudut matkustamaan paljon, muista, että satunnainenkin harjoittelu on selällesi parempi kuin täydellinen liikkumattomuus. Jo pienet liikunta-hetket auttavat parantamaan kehosi aineenvaihduntaa, aktiivisuustasoa ja energiankulutusta.

Juttu on julkaistu Hyvä Selkä -lehdennumerossa 3/2013 ja Selkäkanavalla.

Auton ratissa ilman selkäkipuja

Autolla ajaminen voi aiheuttaa niska- ja hartiakipuja. Autosta poistuessakin ovat hyvät

ohjeet tarpeen selän säästämiseksi.

vinkkejä selän

omatoimiseen

hoitoon

selkäkanava.fi

Hyvä ajoasentoIstu penkin perälle siten, että yläsel-kä saa hyvän tuen selkänojasta. Istui-men selkänojan kaarituen pitää osua selän notkon kohdalle. Jos auton is-tuimessa ei ole hyvää selkätukea, niin siihen voi hankkia irrallisen tuen tai laittaa vaikka pyyheliinarullan, joka asetetaan selän taakse alaselän liiallista pyöristymistä estämään.

Varmista, että jalat yltävät koukus-sa hyvin polkimille ja kädet ovat noin 90 asteen kulmassa, kun otat kiin-ni ratista. Ajaessa käsien tulisi olla asennossa, joka on noin ”varttia vail-le kolmen ja kymmentä vaille kahden välissä”. Pidä hartiat rentoina ja vaih-da käsien asentoa ajon aikana.

Sovita niskatuen yläreuna siten, että se on takaraivon tasolla. Niskatuen käyttö rentouttaa niska-hartiaseutua. Kun auto on pysähdyksissä esimer-kiksi liikennevaloissa, voit tehdä niin sanotun kaksoisleukaliikkeen – silloin niskan lihakset venyvät ja saat kirey-den tunteen niskasta pois.

Ota tavaksesi rentouttaa niska-har-tiaseudun lihakset ajon aikana, niin et aja ”hartiat korvissa”. Älä purista rattia liian tiukasti.

24-25_VISIITTI_2-2014_jumppa.indd 24 5.12.2014 9.11

Visiitti 25

1. 2.

3. 4.

Satunnainen-kin harjoittelu on selällesi parempi kuin liikkumatto-muus.

24-25_VISIITTI_2-2014_jumppa.indd 25 5.12.2014 9.11

Finlandia Bonuskortin

ETUSI JOPA 17 % alkaen ensimmäisestä yöpymisestä!

BONUSKORTTI 1. Bonukset hotelli- ja

ravintola- palveluostoista Ansaitset bonusta kaikista Finlandia

Hotellien hotelli- ja ravintolapalveluista.

Kun bonustililläsi on ostokertymää 900

euron edestä, saat itsellesi 50 euroa

bonusta.

2. Ravintolaetu Saat kaksi 5 €:n arvoista ravintola- ku-

ponkia yöpyessäsi arkisin listahintai-

sessa huoneessa talviaikana (VIP- asi-

akkaille kolme kuponkia). Kesäaikana

voit valita edullisemman kesähinnan

tai listahintaisen huoneen ravintola-

edun kera. Etu on huonekohtainen.

3. Perhe-etu Perhe-etuna yksi perheenjäsen

yöpyy huoneessasi veloituksetta ja

automaattisesti yrityksesi bonustilille. Ke-

rääntyneet bonukset maksamme ostohyvi-

tyksenä kerran vuodessa (viimeistään 15kk

ensimmäisen oston jälkeen) yrityksesi tilille.

Parhaimmillaan yritykselle maksettava bonus

on 8 % ostosten määrästä ja minimissäänkin

se on 5 %. Alla olevasta listasta näet ostojen

määrän vaikutuksen bonuksen määrään.

Osto euroissa alle 2500 €:

Bonus 5% (palautus jopa 125 €)

Osto euroissa yli 2500 €:

Bonus 8% (palautus jopa 800 €)

Myös yrityskortissa ravintolaetu ja kesähinnat!Huomaathan että myös yrityskortin hal-

tijat saavat ravintolaedun (2 x 5€ kupon-

keja) yöpyessään arkisin listahintaisessa

huoneessa talviaikana. Kesäisin voit vaih-

toehtoisesti valita myös edullisemman

kesähinnan ilman ravintolaetua. Lisätieto-

ja yritysbonuskortista saat palvelunume-

rostamme 09–684 1440. Finlandia Hotellit

pidättää oikeuden hintojen, etujen ja sään-

töjen muutoksiin. Tee päätös heti ja ryhdy

keräämään tuntuvia etuja itsellesi!

Finlandia Bonuskortti on ollut käytössä vuodesta 2005 lähtien ja nyt kanta-asiakkaita on

lähes 12 000! Bonuskortin edut astuvat voimaan heti. Sekä kotimaiset että ulkomaiset

asiakkaat voivat näin välittömästi alkaa ansaita bonuksia ja hyödyntää bonusasiakkaan

etuja kaikissa Finlandia Hotelleissa ympäri Suomen.

suosio kasvaa

muut perheenjäsenet maksavat vain

7 € /vrk /hlö (max. 2 vrk kerrallaan).

Ravintolaetu sisältyy nyt myös per-

he-etuun!

4. Hotellikohtaiset edut

Iltapäivälehti, sauna, kylpytakki,

edullinen bonusviini jne. – kysy etuja

hotellin vastaanotosta.

5. Bonusklubin tarjoukset

Klubitarjouksia Bonusklubissa:

www.finlandiahotels.fi/bonusmaail-

ma/ bonusklubi/

6. Kylpyläedut

Kylpyläetuna 50 % alennus yrttikyl-

vyistä Imatran Kylpylässä. Etu koskee

samana päivänä tehtyjä hoitovarauksia.

7. Muut bonusedut

Voit vaihtaa ansaitut bonuksesti

korkealaatuisiin ja kotimaisiin Jokipiin

Pellava Oy:n ja Fiskars Homen tuot-

teisiin tai matkalahjakorttiin, jolla voit

ostaa CWT – Kaleva Travelin matkoja.

Tai tietenkin Finlandia Hotellien lahja-

kortteihin. Katso lisää kotisivuiltamme.

YRITYSBONUSKORTTIYrityksille suunnattu Bonuskorttimme on

täysin ilmainen ja voimassa aina yhden

vuoden kerrallaan. Yritysbonuskortilla ke-

räät bonusta kaikissa Finlandia Hotelleissa

ja yhteistyöravintoloissamme.

Esittäessäsi yritysbonuskortin vähintään

8€:n oston yhteydessä, rekisteröityy bonus

VIP- BONUSKORTILLA

ENEMMÄN ETUJA

UUSI BONUSKORTTI

ALLE 9 € / VUOSI

JOKAISESTA OSTOSTA

6 % BONUSTA

25_VISIITTI_1-2014_ad.indd 25 26.5.2014 12.4626_VISIITTI_2-2014_Bonuskortti.indd 26 5.12.2014 8.56

Visiitti 27

10 kysymystä

Turun tyttö viihtyy ImatrallaMaija Saajanlehdon suunnitelmana oli viettää Imatralla vain neljä vuotta ennen muuttoa Lappiin. Suunnitelmat muuttuivat – nyt hänellä on takanaan jo 30 vuotta Imatran Kylpylän myynti- ja markkinointitehtävissä.

TEKSTI TAPIO RUSANEN KUVA TIMO PORTHAN

Kuka olet, mistä tulet?– Olen Maija Saajanlehto, 52. Imatra-lainen olen ollut 30 vuotta, mutta kotoisin olen Varsinais-Suomesta, läheltä Turkua. Perheeseeni kuuluu mieheni Pasi, kotoa jo poismuuttaneet pojat Jani ja Tommi sekä 8-kiloinen kollikissamme Laku.

Mikä on koulutuksesi?– Turussa ylioppilaslakin sai Puolalan-mäen lukiosta. Oma ala oli kuitenkin vielä hakusessa kunnes kesätyö vei sitten matkailun pariin ja innostuin hakemaan kouluun Helsinkiin Hotelli- ja ravinto-lakoulu Perhoon. Sen jälkeen olen työn ohessa suorittanut mm. MKT-tutkinnon sekä liiketalouden laskentapuolen tradenomitutkinnon.

Mikä on työhistoriasi?– Turun Aurakadun Etola ja tavaratalo Wiklund olivat ensimmäiset kunnon ke-sätyöpaikat. Myyjän, kahvilatarjoilijan ja sisäisen lähetin hommat tulivat silloin tutuiksi. Mutta sitten Kustavin Lomakes-kuksen kolme kesää houkuttelivat minut matkailualalle, ja sillä tiellä ollaan edelleen. Päädyin lopulta Imatran Kylpylään. Suun-nitelmana oli viettää täällä neljä vuotta ja hakeutua sen jälkeen Lappiin töihin. Nyt täällä on kuitenkin vietetty jo 30 vuotta.

Mitä työtehtäviisi kuuluu?– Pääasiassa myyntiin ja markkinointiin liittyviä asioita. Ilman tietokonetta olisin kädetön, sillä sen avulla hoidan suu-rimman osan työpäivän tehtävistä.

Millaisena koet työsi?– Mielenkiintoisena – jo siksi, että kylpylä on vuosien varrella jatkuvasti kehittynyt ja kasvanut. Mukaan on tullut melkeinpä vuosittain aina jotain uutta. Uudet pal-velut ovat tuoneet mukanaan myös uusia asiakasryhmiä.

Millaista markkinointityö nykyisellään on?– Minusta markkinointityö on haasteel-lista, hauskaa ja jatkuvaa opiskelua.

Mikä työssäsi on haastavinta...– Päivät eivät oikeastaan koskaan toteudu sen mukaan mitä itse olet ajatellut. Se onkin ehkä tämän työn rikkaus, joskin joskus myös haastavaa. Tänä päivänä varaustilanteessa tapahtuvat nopeat muu-tokset ovat haastavinta. Yhä enemmän varauksia tehdään hyvin lyhyellä aika-jänteellä, mikä vaikeuttaa markkinoinnin ennakkosuunnittelua.

... ja mikä vaikeinta?– Vaikeinta on ehkä mieltää, mitä

kaikkia sähköisen markkinoinnin keinoja on tänä päivänä käytettävä, jotta asiak-kaat meidät näkevät ja löytävät.

Kerro tarina hyvästä lopputuloksesta työssäsi? – Hyvä lopputulos on aina monen tekijän summa. Hyvä esimerkki on lähiajalta eli Nenäpäivän illan hyväntekeväisyystapah-tuma. Ilta toteutettiin Entisten nuorten eli 70-luvun tyylillä niin iltabuffeen, pukeu-tumisen kuin ohjelmankin osalta. Kaikilla iltaan osallistuneilla oli todella hauskaa ja saimme järjestelyistä paljon mukavaa pa-lautetta. Kiitos kuluu kaikille, jotka iltaa olivat suunnittelemassa ja toteuttamassa.

Mitä teet vapaa-aikanasi? Mitä harrastat?– Kuulun mm. puukkoseuraan, jossa pidetään yllä perinteisen puukon teke-misen taitoa. Se ei ole helppoa, joten itse olen tehnyt vasta kaksi puukkoa. Yritän patistaa itseni aina välillä lenkille, koska päivät tulee vietettyä enemmän tai vä-hemmän sisätiloissa.

– Tapaan ystäviäni, matkustelen, ja varsinkin kesällä vietämme paljon aikaa mökillä Saimaan rannalla.

– Työ Imatran Kylpylässä on monipuolista ja saan tehdä sitä mukavien työkavereiden kanssa, Maija Saajanlehto kiittelee.

27_VISIITTI_2-2014_10_kysymysta.indd 27 5.12.2014 8.57

28 Visiitti

по-русскиТЕКСТ КАРИ МАРТИАЛА ИЛЛЮСТРАЦИИ КАРИ МАРТИАЛА И «ИМАТРАН КЮЛЬПЮЛЯ»

В «Иматран Кюльпюля» скоро будут приниматься решения, касающиеся ново-го проекта расширения центра – в планах к работающему сейчас спа Taikametsä («Волшебный лес») добавить комплекс Taikajoki («Волшебная река»).

– Мы надеемся, что реконструкцию удастся начать уже в будущем, юбилей-ном, году, – говорит исполнительный директор «Иматран Кюльпюля» Ханну Сааринен.

Владелец спа, «Южно-карельский реабилитационный фонд», доход от компании всегда направляет на развитие центра и окружающей территории.

– В прошлом году произведен мас-штабный капитальный ремонт, здания сейчас в хорошем состоянии, – говорит Ханну Сааринен.

Обновленное помещение соответству-ет спросу – спа равномерно привлекает клиентов в течение всего года.

– Для нас наиболее хороший период – традиционное время отпусков в Фин-ляндии: Рождество, лыжные каникулы, осенние каникулы и, конечно, все лето.

– Российские клиенты почти каждый уик-энд приезжают за покупками и в ко-роткие отпуска. Особенно их привлекает озерная природа Саймы. Здесь прекрас-

ное место для того, чтобы отвлечься от забот, здесь отдыхают и душа, и тело.

Начало – услуги по реабилитацииНачало «Иматран Кюльпюля» было положено в середине 1980-х годов, в золотой период создания по стране услуг по реабилитации. В это время была раз-вернута деятельность на оконечности мыса Уконниеми в Иматре.

– Первоначально здание было по-строено исключительно как реабилита-ционный центр. Нашими клиентами были только ветераны войны и инвалиды.

Немного позже здесь начали зани-маться реабилитацией людей трудового возраста.

– Уже в начале 1990-х годов центр «Иматран Кюльпюля» постепенно стал превращаться также в популярное место для проведения конференций и различ-ных праздников. Местные жители стали посещать наши бассейны, пользовать-ся услугами центра по физкультуре и спорту, проводить здесь конференции и совещания. Поэтому очень скоро нам по-требовались новые помещения, которые лучше бы отвечали новым видам спроса.

В бассейны, в помещения для разме-

щения и физкультурных занятий посто-янно вкладываются средства, направ-ленные на обслуживание отдыхающих на самом высшем уровне. Сейчас основной бизнес «Иматран Кюльпюля» – забота о здоровье и комфорте отдыхающих.

– С другой стороны, реабилитаци-онные услуги по-прежнему являются важной составляющей нашей деятель-ности. Благодаря улучшенным условиям, теперь эти услуги предоставляются всем группам клиентов.

Спорт и физкультураНовый развивающийся сегмент туризма в «Иматран Кюльпюля» – туризм, связанный со спортом и физкультурой.

– Нам очень помогает то, что и город, и многие частные компании начали про-изводить инвестиции на данной терри-тории. В районе Уконниеми за несколько лет построены теннисный ангар, большая арена с полногабаритным футбольным полем и Ледовый дворец на две ледовых площадки.

– За счет этих сооружений расшири-лись возможности на данной территории, стал более активно развиваться туризм нового типа. У нас проводятся самые различные соревнования и чемпиона-

У спа-центра «Иматран Кюльпюля» в будущем году юбилей – центру исполняется тридцать лет.

– Наш тридцатилетний центр молод душой, его услуги постоянно совершенствуются. У нас – самые разносторонние планы на будущее, в рамках нашей

деятельности мы стремимся к непрерывному развитию, – говорит исполнительный директор Ханну Сааринен.

Спа-центру скоро 30 лет

28-29_VISIITTI_2-2014_imatra venaja.indd 28 5.12.2014 8.58

Visiitti 29

ты, постоянно ведутся переговоры о новых мероприятиях. Наши новые услуги интересуют как местных жителей, так и приезжающие команды и отдельных спортсменов.

По словам Сааринена, физкультура и спорт соответствуют также задачам и принципам владельца спа-центра – «Южно-карельского реабилитационного фонда». Это забота о благополучии и хо-рошем физическом состоянии населения. В настоящее время эта работа ведется немного иначе, чем раньше.

– Реабилитационный фонд перво-начально был основан для улучшения

здоровья населения и для реабилитации. Фондом владеют организации трудящих-ся и различные ассоциации инвалидов. Они являются также и нашими клиента-ми.

– Люди теперь мечтают о вечной моло-дости, о прекрасном здоровье, осознают, что ответственность за велфер лежит на них самих. Наша задача – предоста-вить для этого хорошие условия, указать направление работы. В этой сфере мы являемся специалистами.

Эффективное сотрудничество на всей территории На территории всей провинции Южной Карелии уже в течение трех лет ведет-ся сотрудничество в области туризма в рамках проекта GoSaimaa. Результаты обнадеживают, поэтому в дальнейшем сотрудничество охватит также террито-рию Южного Саво, а также другие города региона Саймы, например, Савонлинна и Миккели.

– Мы совместно будем круглый год создавать продукцию и услуги «Сайма». Эта жемчужина, Сайма, существовала всегда, но раньше нам не удавалось достаточно полно ее использовать, коммерциализировать. Теперь наряду с живописными круизами и рыбной ловлей планируется самая разнообразная дея-тельность.

Удачно идет сотрудничество с луна- и аквапарком «Тюккимяки» в Коувола, в нашем спа-центре можно приобрести входные браслеты в «Тюккимяки».

– Во время поездок за покупками в Хельсинки наши российские клиенты часто на несколько часов по пути оста-навливаются в «Тюккимяки», чтобы там развлечься. Комплекс расположен как раз по пути, – рассказывает господин Сааринен.

– Важное значение имеет также тот факт, что мы входим в сеть отелей Finlandia Hotels – это важное для нас партнерство. Больше всего услуг сеть предоставляет нам в области туризма, связанного с организацией конференций, эта работа ведется на самом высшем уровне. При этом название Finlandia вы-соко ценится, поэтому в маркетинге мы всегда используем название сети. l

В будущем предполагается расширение

«Иматран Кюльпюля» – к работающему

сейчас спа Taikametsä («Волшебный

лес») будет добавлен комплекс Taikajoki

(«Волшебная река»).

28-29_VISIITTI_2-2014_imatra venaja.indd 29 5.12.2014 8.59

30 Visiitti

ТЕКСТ КАРИ МАРТИАЛА ИЛЛЮСТРАЦИИ КАРИ МАРТИАЛА И «ИМАТРАН КЮЛЬПЮЛЯ»

Вошедший недавно в семейство гостиниц Finlandia Hotels отель Vuoksenhovi расположен на берегу

реки, вытекающей из системы озер Вуокса, рядом с идущей к северу от города Иматра автомагистралью

номер 6. Отель находится лишь в нескольких километрах от центра города Иматра и его важнейших

достопримечательностей. Регион также популярен среди рыболовов-любителей.

Текст и фотографии Кари Мартиала

Отель Vuoksenhovi вошел

в цепочку отелей Finlandia Hotels

по-русски

30-31_VISIITTI_2-2014_venaja.indd 30 5.12.2014 9.01

Visiitti 31

По словам начальника продаж и началь-ника отеля госпожи Сари Кииссели, отель особенно популярен среди командировоч-ных и среди организаторов конференций. Однако его удобное расположение привле-кает также множество отдыхающих.

Сари любит свою работу, она уже тридцать лет работает в отеле, с самого момента его открытия. Поэтому неудиви-тельно, что и гости чувствуют себя в отеле прекрасно.

– Для проведения деловых встреч отель Vuoksenhovi – одна из самых по-пулярных гостиниц города Иматра. Во многих залах для совещаний имеется беспроводная сеть с выходом в Интернет на 196 устройств, – рассказывает госпожа Кииссели.

Для конференций и прочих мероприя-

тий в отеле оборудованы удобные транс-формируемые для разных целей помеще-ния.

– Зал Markiisisali – самый крупный единый конференц-зал на 40-120 чело-век, просторный, светлый и очень тихий. Из окон зала на обеих наружных стенах открывается живописный вид на природу. Из зала можно выйти прямо на уличную террасу, предназначенную только для тех, кто пользуется залом Markiisisali.

Наряду с небольшими помещениями для работы в группах, а также залами для проведения конференций и праздников, в отеле имеются также комнаты для совеща-ний на 30-60 человек.

– До нас легко добраться, отель распо-ложен сразу после выезда из Иматры, по-сле моста через Вуоксу, – говорит владелец

отеля Илкка Люлю.– Во дворе отеля расположена большая

парковка, на нее удобно въезжать и на крупном транспорте – для размещения в отеле или лишь на обед.

Днем в отеле – шведский стол с раз-нообразной едой, вечером – вкусные блюда по меню.

– Мы ведем также сотрудничество с другими туристическими организациями Иматры, например, продаем пакеты услуг водно-оздоровительного центра Imatran Kylpylä, – рассказывает господин Люлю.

Дополнительные сведения – на сайте или в наших отелях.

Во многих номерах отеля Vuoksenhovi – свой балкон.

30-31_VISIITTI_2-2014_venaja.indd 31 5.12.2014 9.01

Finlandiaristikko

LAA

TIN

UT

TAP

IO R

USA

NE

N

Voita lahjakortti!Kerro meille mikä on oma suosikkisi ketjumme hotelleista ja miksi:

Arvomme vastaajien kesken majoituslahjakortin.

Ristikon ratkaisu

Mielestäni tämän lehden paras juttu alkaa sivulta:

Nimi

Osoite

Puh.nro Sähköposti

Lähetä kuponki 30.4.2015 mennessä osoitteeseen: Finlandia Hotels, Pohjolankatu 38, 00600 Helsinki. Voit osallistua myös sähköpostitse osoitteella: [email protected] edellisen numeron lukijakilpailun Finlandia Hotelsin majoituslahjakortin voitti Nadja Halkola. Onnea voittajalle!

32_VISIITTI_2-2014_takasivu.indd 32 5.12.2014 9.04

visiitti 2 2014

Documents