VUOSIKERTOMUS 2013

SISÄLLYS3 Haminan Energian vuosi 2013

4 Toimitusjohtajan katsaus

8 Varatoimitusjohtajan katsaus

12 Suomen energiavuosi 2013

14 Energialiiketoiminta

16 Verkostoliiketoiminta

18 Tietohallinto

20 Yhteiskuntavastuu

24 Hallituksen toimintakertomus

26 Hallitus

28 Tilinpäätös

46 Yhteystiedot

SISÄLLYS3 Haminan Energian vuosi 2013

4 Toimitusjohtajan katsaus

8 Varatoimitusjohtajan katsaus

12 Suomen energiavuosi 2013

14 Energialiiketoiminta

16 Verkostoliiketoiminta

18 Tietohallinto

20 Yhteiskuntavastuu

24 Hallituksen toimintakertomus

26 Hallitus

28 Tilinpäätös

46 Yhteystiedot

Haminan Energia Oy on monipuolinen

energia-alan palvelutuotantoon erikoistunut

yritys, joka on 100 % Haminan kaupungin

omistuksessa. Toimintamme selkärangan

muodostavat sähkön-, maakaasun-,

kaukolämmön ja tiedonsiirtoverkot, niiden

ylläpito ja operointi sekä kaukolämmön ja

prosessiteolllisuuden erilaisten

energiapalveluiden tuotanto.

3

“Yhtiön investoinnit tuulivoimaan, ydinvoimaan ja LNG:hen toteuttavat erinomaisesti EU:n tavoitteita

vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.”

4

KILPAILUKYKYISYYS JA TYÖLLISYYS

Varuskuntakaupunki Haminassa on totuttu komentoon: katse oikeaan päin! Nyt on kuitenkin komennettava: katse kilpailukykyyn päin! Energiapolitiikka ja sen onnistuminen ovat tärkeimpiä kilpailukykyisyyden ja työllisyy-den edellytyksiä. Parhaillaan rakennetaan EU:ssa ja myös Suomessa tuleville vuosikymmenille energiastrategiaa, joka ratkaisee kilpailukykymme.

Haminan seutu on kärsinyt metsäteollisuuden rakennemuutoksesta, ja viime aikoina raskaista konkursseista niin paikallisen tuulivoimatehtaan kuin sahayritysten osalta. Teollinen taantuma iski koko voimalla Suomeen viime vuonna, eivätkä kasvuennusteet alkaneelle vuodelle ole lupaavat. Euroopan talous toipuu toivottua hi-taammin, ja Suomen kehitys on vielä valitettavasti paljon hitaampaa.

Kilpailukyvyn ja työllisyyden näkökulmasta energiapoliittiset päätökset ja linjaukset olisi korjattava pikaisesti. Tuleviin energiastrategioihin olisi asetettava ilmastopoliittisten tavoitteiden lisäksi myös tavoite kilpailukyvyn turvaamisesta.

NYKYISEN ENERGIASTRATEGIAN TULOKSET

Ennen vuoden 2008 taantumaa laaditut energiastrategiat ja tavoitteet perustuivat olettamukseen, että energian hinnat, etenkin fossiiliset polttoaineet, jatkaisivat kallistumistaan. Oletettiin, että perinteisten energiamuotojen hinnannousu ja saatavuuden vaikeutuminen voisivat synnyttää uusiutuvalle energialle kilpailukykyiset markkinat. Näin saataisiin Eurooppa omavaraisemmaksi, edistettäisiin uusiutuvien energi-oiden markkinoita ja uusiutuvaan energiaan liittyvää teollisuutta, sekä alennettaisiin energiantuotannosta syntyviä päästöjä.

Fossiilisille polttoaineille asettiin korkea verotaso ja luotiin päästökauppajärjestelmä fossiilisten polt-toaineiden käytön rajoittamiseksi. Uusiutuvalle energialle asetettiin riittävä tukitaso investointien alkuun-saattamiseen sillä oletuksella, että tuen tarve vähenee hintojen kohotessa. Päästöoikeuksien ja päästökau-pan tuli ohjata energiankäyttö vähäpäästöiseen suuntaan. Esimerkiksi tuulivoiman tukitason, 83,5 €/MWh, piti olla lähellä tämän hetken markkinasähkön hintatasoa.

Energiamarkkinoita haluttiin myös avata enemmän kilpailulle, ja asetettiin monia markkinoiden toimi-vuuteen tähtääviä uudistuksia. Euroopan unionin tavoitteena on ollut edistää neljää perusvapautta: tava-roiden, pääoman, palveluiden ja ihmisten vapaata liikkuvuutta. Energian vapaata liikkumista kansallisvalti-oiden rajojen ylitse on edistetty lisääntyneellä sääntelyllä harmonisoimalla kansallista energiaregulaatiota.

Toisin kuitenkin kävi; tuli taloustaantuma, joka ajoi energiankulutuksen lamaan Euroopassa. Vähenty-nyt energiankulutus on laskenut päästöoikeuksien hinnat ennätyksellisen alas, uusiutuvien energioiden tukipolitiikka veronkorotuksineen on lisännyt huomattavasti yksityisen kulutuksen energiamaksuja sekä teollisuuden kustannuksia. Uusiutuvat energianlähteet, erityisesti tuuli- ja aurinkoenergia, ovat lisäänty-neet merkittävästi, mutta monissa maissa kustannukset ovat olleet erittäin korkeat. Esimerkiksi Saksassa kotitalouskuluttajan sähkön hinta on noin 80 % korkeampi kuin Suomessa, ja uusiutuvan energian tuen kustannukset kuluttajille ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti.

Samaan aikaan USA alkoi hyödyntää merkittäviä liuskekaasu- ja öljyvarantojaan. Tämän seurauksena energian hinta USA:ssa laski merkittävästi, ja halpa hiili tunki Euroopan markkinoille syrjäyttäen vähempi-päästöisiä tuotantolähteitä. Hiili on meilläkin korvannut kaasua, puuta ja turvetta.

Maakaasun asema ja kilpailukyky on noussut Suomessa ja EU-tasolla huolenaiheeksi, sekä energian hintojen noustessa Euroopassa, että kivihiilen syrjäyttäessä muita, puhtaampia polttoaineita. Liuskekaasun

laskettua USA:n kaasun hintoja radikaalisti ja muutettua maan omavaraiseksi, on Euroopan kilpailukyky energiassa heikentynyt huomattavasti.

Päästöoikeuksien halpa hinta on lisännyt fossiilisen hiilen käyttöä ja lisännyt hiilivoimalainvestointeja. Euroopan heikon taloudellisen tilanteen ja päällekkäisten ohjauskeinojen seurauksena päästöoikeuksien hinnat EU:n päästökauppajärjestelmässä ovat romahtaneet, eikä päästökauppa nykyisellä hintatasolla juuri ohjaa investointeja. Lisäksi monissa maissa on alettu keskustella pääasiassa fossiilisiin polttoaineisiin perus-tuvan sähköntuotannon tukemisesta erilaisin kapasiteettimekanismein. Niillä varmistettaisiin tarvittavat investoinnit vara- ja säätövoimakapasiteettiin siinä tapauksessa, että investoijat eivät ole markkinaehtoi-sesti näihin valmiita. Päästökauppajärjestelmään on yritetty tehdä uusia menetelmiä kehityksen kääntä-miseksi toivottuun suuntaan, mm. päästöoikeuksien backloading-järjestelyllä. Euroopassa sähkömarkkinat ovat vääristyneet uusiutuvien energioiden runsaan tukipolitiikan johdosta. Uusiutuvan energian teollisuus on vaikeuksissa Aasian vastaavan teollisuuden puristuksessa, ja energiaintensiivinen teollisuus on vaikeuk-sissa kilpailukykynsä kanssa USA:n ja Aasian markkinoita vastaan.

MITEN ON KÄYNYT KILPAILUKYVYN?

Euroopan kilpailukyky verrattuna USA:aan on heikentynyt merkittävästi energiasektorilla vuosien 2005 – 2012 välillä. Teollisuuden käyttämän sähkön hintaindeksi noussut EU:ssa 38 % kun taas USA:ssa se on laskenut 4 %. Muidenkin indeksien luvut ovat murhaavia: kaasu teollisuuteen EU +35 %, US –66 %, kotitaloussähkö EU +22 %, US +8 %, kotitalouskaasu EU +45 %, US +3 %! Sama kilpailuaseman heiken-tyminen on tapahtunut myös Aasian suuntaan.

EU:n teollisuuskaasun hinnat ovat nyt keskimäärin kolmin- tai nelinkertaisia verrattuna Yhdysvaltojen, Intian ja Venäjän hintoihin, 12 prosenttia korkeampia verrattuna Kiinaan ja suunnilleen samoja kuin Brasi-lian hinnat. Japanissa on hinta korkeampi.

Halvemmat alueelliset hinnat, jotka johtuvat muun muassa liuskekaasun nopeasta yleistymisestä Yhdysval-loissa ja LNG-kaupan jatkuvasta lisääntymisestä, eivät vielä näy halvempina hintoina Euroopan markkinoilla. Tämä johtuu tiettyjen tuottajamaiden kansallisista tuista, kaupan rajoituksista ja/tai infrastruktuurin rajoi-tuksista, sekä öljynhintaindeksiin sitomisen vaikutuksista. Lisäksi kysynnän kasvu Aasiassa, varsinkin Japanissa Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen, on lisännyt EU:n ja Yhdysvaltojen hintojen välistä eroa.

Vuoden 2010 syksyllä päätetyt veromuutokset heikentävät kaasua käyttävien asiakkaidemme kilpailu-kykyä kohtuuttomasti. Maakaasun osalta veron korotus toteutetaan portaittain siten, että veroa nostet-tiin vuosien 2011 ja 2013 alussa, ja veroa aiotaan nostaa vielä vuoden 2015 alussa. Veroa on tarkoitus nostaa vuoden 2010 tasosta (2,10 €/MWh) tasosta aina 13,724 € tasoon. Yli kuusinkertaiseksi!

Sähkön tukkuhinnat alenivat Euroopassa taloustaantuman seurauksena. Hinnat ovat melko alhaiset ja suurin piirtein samalla tasolla Yhdysvaltojen sähkön tukkuhintojen kanssa. Sen sijaan verkkomaksujen ja verojen osuus on nostanut etenkin yksityisen kulutuksen maksamia maksuja. Tämänhetkisillä valuutta-kursseilla EU:n teollisuuden sähkön vähittäishinnat ovat Yhdysvaltoihin ja Venäjään verrattuna yli kaksin-kertaiset, 20 prosenttia suuremmat kuin Kiinassa mutta 20 prosenttia pienemmät kuin Japanissa.

Euroopan Unionissa kuluttajien sähkön ja kaasun hinnat ovat nousseet, ja nousevat edelleen. Vuodes-ta 2008 lähtien sähköverkkojen kustannukset Euroopan Unionin alueella nousivat kotitalouksilla 18,5 prosenttia ja teollisilla käyttäjillä 30 prosenttia. Verot ja maksut nousivat kotitalouksilla 36 prosenttia ja teollisuudella 127 prosenttia ennen vapautuksia.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TULEVA ENERGIASTRATEGIA RATKAISEE KILPAILUKYVYN

Euroopan komissio julkisti tammikuussa 2014 ilmasto- ja energiapolitiikkaa vuosille 2020–2030 linjaavan laa-jan asiakirjapaketin. Siinä esitetään vuodelle 2030 EU:n kasvihuonekaasujen sitovaksi vähennystavoitteeksi 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta, ja uusiutuvalle energialle 27 prosentin sitovaa tavoitetta energian lop-pukäytöstä EU-tasolla. Tavoitteiden lisäksi siinä on erillisiä esityksiä energian hintaan ja kustannuksiin liittyen, sähkömarkkinoiden tukiviidakon karsimiseksi, liuskekaasun hyödyntämiseksi ja päästökaupan kehittämiseksi.

Esityksen keskeisiä lähtökohtia ovat Euroopan kilpailukyky ja energiaturvallisuus yhdessä ilmastota-voitteiden kanssa. Sitova päästötavoite on päätavoite, ja muut tavoitteet on mitoitettu siihen nähden kustannustehokkaasti.

Suomen hallitus antoi maaliskuussa 2013 eduskunnalle selonteon energia- ja ilmastostrategiasta. Ta-voitteena oli varmistaa, että Suomi saavuttaa kaikki vuodelle 2020 asetetut tavoitteensa vähentää hiilidi-oksidipäästöjä, lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä, parantaa energiatehokkuutta sekä lisätä liikenteen biopolttoaineiden käyttöä.

Parlamentaarinen komitea on parhaillaan laatimassa kansallista tiekarttaa vuoteen 2050. Tiekartassa käsi-tellään vuoteen 2050 ulottuvia pitkän aika välin tekijöitä; keskeiset vaihtoehdot 80 - 95 prosentin päästövä-hennystavoitteiden saavuttamiseksi, teknologian kehittyminen, biomassan yms. saatavuus ja riittävyys, vaihto-ehtojen taloudelliset vaikutukset ja toteuttamisen tuomat mahdollisuudet (esim. cleantech-vienti). Lisäksi on tarkoitus arvioida uusiutuvien energiamuotojen tuomia haasteita sähkömarkkinoille.

Niin Suomessa kuin EU:ssa tehtävillä energiapoliittisilla ratkaisuilla on maamme kannalta valtavan suuri merkitys. Tarvitsemme pitkäjänteistä ja ennakoitavaa energiapolitiikkaa teollisuutemme kilpailukyvyn ja investointien, huoltovarmuuden sekä ilmasto- ja ympäristönäkökohtien vuoksi.

Tulevien ratkaisujen valmistelussa toivon, että Suomen kilpailukykyyn panostettaisiin, ja varsinkin alueellem-me teollisuudelle tärkeän maakaasun verokohtelu kohtuullistettaisiin. Energian liiallinen verotus ja kohonneet verkostojen sääntelyn aiheuttamat kustannukset ovat heikentäneet kilpailukykyämme jo tarpeeksi. Sähkö-markkinoiden avaaminen kilpailulle tulisi tehdä ensin tukkumarkkinoilla ja sen jälkeen vähittäismarkkinoilla.

LNG LISÄÄ ALUEEMME KILPAILUKYKYÄ

Nesteytetty maakaasu, LNG (Liquefied Natural Gas), tulee muuttamaan kaasumarkkinat ja avaa Itäme-relle uuden markkinapaikan.

Nesteytetyn maakaasun markkinat ovat muuttuneet dramaattisesti maakaasun uuden tuotantotek-niikan, liuskekaasun, seurauksena. Samalla kun kaasun tuotannossa on tapahtunut merkittävä muutos, on sen seurauksena myös LNG-tekniikka ja logistiikka kehittyneet merkittävästi.

LNG:n yleistyessä energiamarkkinat monipuolistuvat; asiakkaat hankkivat energiaa eri tuottajilta ja eri lähteistä; tuottajien määrä kasvaa ja maantieteen merkitys vähitellen vähenee LNG-kuljetusten yleistyes-sä. Tämä lisää energiaturvallisuutta ja tasaa energian hintoja eri alueilla.

LNG tulee laskemaan maakaasun hintaa maailmanmarkkinoilla, ja samalla poistamaan maakaasun hinnan öljysidonnaisuuden.

Nyt Suomeen tuotava maakaasu tulee putkea pitkin Venäjältä. Kaasuyhtiö Gasum sekä muutamat muut toimijat ovat selvittävät nesteytetyn maakaasun tuonnin aloittamista meritse Suomeen. Gasumin suunnittelema terminaali ja sen yhteyteen rakennettava Baltic-connector-kaasuputki yhdistäisi myös Suomen ja Baltian kaasumarkkinat.

Suunnitellut hankkeet monipuolistavat energiamarkkinoita ja tehostavat niiden toimivuutta. Teollisuu-den toimintavarmuus poikkeustilanteissa paranisi merkittävästi vaihtoehtoisen raaka-ainelähteen myötä. Tällä olisi myönteinen vaikutus suomalaisen teollisuuden kilpailukykyyn myös Euroopan ulkopuolisilla vientimarkkinoilla. Monipuolinen ja tasapainoinen energian tarjonta, vakaa infrastruktuuri ja vaihtoehtoi-set energialähteet lisäävät myös Suomen kiinnostavuutta teollisuuden investointikohteena.

Kaasulla ja sen kilpailukyvyllä on suuri merkitys kotitalouksille, sekä Haminan satamalle ja alueemme teollisuudelle. LNG:n avulla turvataan maakaasun kilpailukyky Haminassa, ja samalla kohotetaan huomat-tavasti kaasun huolto- ja toimitusvarmuutta.

EU:n direktiivi vaatii, että Itämeren satamissa on LNG-infrastruktuuri valmis vuoteen 2020 mennessä, sekä maantieliikenteelle riittävä määrä LNG- ja tavallisia kaasutankkausasemia. HaminaKotkan Haminan satama on yksi niistä satamista, joissa direktiivin mukainen laivojen tankkaus tulee olla mahdollinen.

Haminan Energia Oy on tutkinut LNG-markkinoita jo vuosia, ja LNG-terminaalia on suunniteltu noin vuoden verran. Haminan LNG-terminaali tarjoaa ympäristömyönteisen ja kilpailukykyisen energiavaih-toehdon alueen teollisuudelle sekä maa- ja meriliikenteelle. Terminaali toimii myös varmuusvarastona maakaasuverkostolle, ja nostaa siten maakaasuverkoston huoltovarmuusastetta Suomessa.

Haminan LNG-tuontiterminaali luo maakaasumarkkinoille kilpailua ja parantaa siten alueen teollisuu-den, mm. Haminan satamaan sijoittuneen kemianteollisuuden kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.

Korvatessaan öljypohjaisia polttoaineita energianlähteenä alentaa maakaasu teollisuuden ja liiken-teen hiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä merkittävästi nykyisestä. Laivaliikenteessä LNG:n käyttö on yksi mahdollisuus toteuttaa rikkidirektiivin ja IMO:n päätösten edellyttämiä päästörajoja. EU:n rikkidirektiivin (2012/33/EU) ja IMO:n päätösten toteuttaminen edellyttää Itämeren laivaliikenteessä siirtymistä ma-talarikkisen polttoaineen, LNG:n, biopolttoaineiden tai rikkipesureiden käyttöön vuodesta 2015 alkaen. EU:n rikkidirektiivi vaatii myös, että LNG-infrastruktuuri on valmis Itämeren satamissa vuoteen 2020 mennessä. HaminaKotkan Haminan satama on yksi niistä paikoista, joissa direktiivin mukainen laivojen bunkraus eli tankkaus tulee mahdollistaa.

LNG-hankkeeseen liittyy myös CHP (combined heat & power) voimalaitos Haminan sataman alueel-le. Toteutuessaan voimalaitos parantaisi mahdollisuuksia sähkömarkkinoiden hintapiikkien tasoittamiseen. Lisäksi voimalaitos toimisi myös nopeana häiriöreservinä tilanteessa, jossa suuri sähköntuotantoyksikkö laukeaa sähköverkosta. Kyseisten tilanteiden ennakoidaan lisääntyvän tuulivoiman osuuden kasvaessa. Uuden voimalaitoksen huippuvoimakapasiteetti voitaisiin ottaa tarvittaessa käyttöön muutamassa mi-nuutissa. Voimalaitos myös toimittaisi kustannustehokkaasti lämpöenergiaa alueen teollisuuden käyttöön.

HAMINAKOTKAN SATAMAAN HAETAAN UUTTA LIIKETOIMINTAA

Haminan Energia on mukana Business Mooring -hankkeessa, jolla haetaan HaminaKotkan satamaan uut-ta, satamasidonnaista liiketoimintaa seudullisten toimijoiden yhteistyönä. Uuden liiketoiminnan etsimisessä perustana ovat sataman edullinen sijainti Kaakkois-Suomessa Venäjän ja EU:n rajalla sekä Venäjän markki-noiden, ja seudulta löytyvän osaamisen tarjoamat hyödyt sijoittuville yrityksille. Myös sataman toimijoiden yhteistyö ja jo tehdyt selvitykset tukevat vahvasti satamasidonnaisen yritystoiminnan lisäämistä. Tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä luoda yli 2000 uutta työpaikkaa niin uuden teollisen toiminnan, kuin nykyisten teollisten toimintojen ja liikenteen vahvistamisen kautta.

Yritysten sijoittumisen keskeisimmät tekijät ovat logistiikka ja mahdollisuus laajentaa toimintaa. Hami-naKotkan satama kykenee vastaamaan hyvin näihin teollisuuden tarpeisiin Itämeren pohjoisella osalla, Venäjän rajalla.

Toimintaa koordinoi Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy. Projektiin osallistuvat Ha-minaKotkan satama Oy:n lisäksi Haminan ja Kotkan kaupungit, Haminan Energia Oy ja Haminan Vesi Oy. Projektia rahoitetaan kumppaneiden panostuksella sekä EAKR-rahoitteisen rakennemuutoshanke Green-Jobsin avulla.

MUITA TÄRKEITÄ YHTEISTYÖHANKKEITA

Haminan Energia on ollut mukana RENEWTECH-hankeessa, jonka tarkoituksena on kehittää uusia tuuli-voimateknologian kaupallisia sovelluksia yhdessä yritysten kanssa. Hankkeessa ovat olleet mukana Cursor, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lappeenranta Innovation Oy, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, NELI (North European Logistics Institute) ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto.

Olemme olleet myös mukana Kymenlaakson energianeuvonta hankkeessa. Kymenlaaksossa otetaan parhaillaan maakunnan energia- ja ilmastostrategiaa käytäntöön, ja kuluttajien energianeuvonta on siinä osaltaan mukana. Energiankäytön tehostaminen ja uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen ovat

mukana maakunnan strategiassa. Ne ovat myös kuluttajien energianeuvonnan ydinalueita. Hankkeen ta-voitteena on lisätä rakentamisen, korjausrakentamisen ja asumisen tehokasta, luotettavaa ja puolueetonta energianeuvontaa alueella yhdistämällä maakunnan energiayhtiöiden ja kuntien rakennusvalvonnan resurs-sit ja asiantuntemus, lisäämällä yhteistyötä paikallisten asiantuntijoiden kanssa sekä hyödyntämällä tehok-kaasti kansallista energianeuvontaverkostoa.

Hamina Eco Port -hanke vahvistaa alueen kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta vahvemman verkottumisen, yritysten erityisosaamisen esilletuomisen sekä yritysten välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön syventämi-sen kautta. Alueen erityisosaaminen halutaan tehdä näkyväksi, ja kehittää jo olemassa olevia vahvuuksia sekä parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Haminan satamalla on edessään suuria haasteita ja mahdol-lisuuksia, joihin vastaaminen edellyttää alueen toimivuuden, palveluiden, turvallisuuden ja markkinoinnin voimakasta kehittämistä. Logistiikkasektori, bioenergia- ja kemian alan yritykset sekä ekotehokkuuden pa-rantaminen ovat Haminan satama-alueen tulevaisuuden kehityksen keskiössä. Elinvoimainen yritysyhteisö, joka tarjoaa uudenlaisia joustavia julkisen ja yksityisen sektorin poikkihallinnollisia palveluratkaisuja, sekä toimii kansainvälisestikin tunnustetusti turvallisesti ja ekotehokkaasti, on kilpailuvaltti, kun uusia toimijoita houkutellaan sijoittumaan alueelle.

Yhtenä tavoitteena on ollut kehittää ympäristöystävällistä energiantuotantoa ja sen hyödyntämistä. Tar-koitusta varten perustettiin Kymenlaakson ammattikorkeakouluun tutkimuspäällikön tehtävä. Tutkimus-päällikön tarkoituksena on edistää alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa Kymenlaaksossa. Tavoitteena on käynnistää alueen yrityksiä hyödyntäviä niin kansallisia kuin kansainvälisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita, ja yhdistää hankkeisiin alan muita tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja.

TUULIVOIMA VASTATUULESSA KYMENLAAKSOSSA

Suomi on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa tuulivoimatuotannossa 6 TWh taso vuoteen 2020 mennessä. Tuo tavoite tarkoittaa 2500 MVA:n kapasiteetin rakentamista. Vuonna 2013 tuulivoima-tuotanto oli 0,8 TWh, joten matkaa tavoitteeseen on vielä paljon. Alkuvuonna 2013 päivitetyssä energia- ja ilmastostrategiassa tuulivoiman tuotantotavoite vuoteen 2025 nostettiin 9 TWh:n. Tuulivoiman rakentami-nen on kohdannut monia hallinnollisia esteitä, jotka ovat jarruttaneet haluttua kehitystä.

Todellinen rakentamisen este Kymenlaaksoon on tulossa puolustusvoimien edellyttämästä tutkakom-pensaatiosta. Puolustusvoimien laatima ehdotus Kymenlaakson tutkakompensaatiosta ei ole taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Näyttää siltä, että potentiaalisesta noin 350 voimalan määrästä voitaisiin toteuttaa vain noin 70 voimalaa. Kompensaatiokustannus myös näille mahdollisille voimaloille on kohtuuton. Puolus-tusvoimien ehdotuksen johdosta kaikki alueen tuulivoimapuistot voivat jäädä toteutumatta.

Ellei tähän Puolustusvoimien esitykseen saada poliittista muutosta, kaikkiaan noin 1,4 miljardin euron investoinnit Kymenlaaksossa, noin 9000 työvuotta, useiden miljoonien vuosittaiset kiinteistöverot kunnille sekä satojen miljoonien liikevaihto paikallisille yrityksille jäävät toteutumatta. Nämä kaikki tulot ja työ-mahdollisuudet valuvat muualle Suomeen kymenlaaksolaisten maksaessa kiltisti osuutensa syöttötariffista. Kymenlaakson kannalta kyseessä olisi valtava menetys ja vaikeuttaisi edelleen taloustilannettamme.

Sähkön tuotannon kannalta ratkaisu ei ole myöskään hyvä. Hajauttamalla tuulivoiman tuotantoa myös Kaakkois-Suomeen sähkön tuotannon vaihtelut tasaantuisivat valtakunnan verkossa. Kaiken tuotannon kes-kittäminen Perämeren rannikolle tulee aiheuttamaan suuria tehonvaihteluja ja sen seurauksena kantaverk-koinvestointeja sekä säätövoiman lisäystä.

VUOSI 2013

Kuluneen vuoden tulosta rasitti tuulivoimatehtaan konkurssi ja sitä seurannut Summan tuulipuiston käytön ja kunnossapidon uudelleenjärjestelyt. Lämmin vuosi ja etenkin loppukuukaudet laskivat yhtiön liikevaihtoa, mutta eivät vaikuttaneet tulokseen. Yhtiön liikevaihto laski 3,4 prosenttia, 36,6 miljoonaan euroon tuloksen ollessa 2,4 miljoonaa euroa (-25,9%). Tuloksesta ja liiketoiminnoista on seikkaperäisempi kuvaus hallituksen toimintakertomuksessa.

VUODEN 2013 TÄRKEIMMÄT PANOSTUKSET

Tuulivoimatehtaan konkurssin jälkeen yhtiö rakensi oman käyttö- ja kunnossapito-organisaation sekä yh-teistyöverkoston Summan ja Ajoksen voimaloiden käyttämiseen. Käytössä oleville voimaloille jouduttiin tekemään yllättävän paljon perusparannuksia. Tällä hetkellä voimalat ovat hyvässä käyttökunnossa.

Yhtiö solmi myös toimitussopimuksen kahdesta uudesta 3MW voimalasta, jotka valmistuvat vuoden 2015 aikana. Tämän jälkeen yli 50 prosenttia sähkönmyynnistämme on tuulienergiaa.

Verkostoinvestoinneissa pääpaino oli sähköverkon kehittämisessä. Toimitusvarmuuden kannalta tärkeä Kirstakiven 110 kV sähköasema otettiin käyttöön alkuvuonna 2013. Lakisääteinen etäluettavien sähkömit-tareiden asennus saatiin suunnitellulle tasolle, noin 90 prosenttiin. Huomattavaa on, että asennus on teh-ty oman asennusorganisaatiomme toimesta, ja luentajärjestelmä käyttää omaa tiedonsiirtoverkkoamme. Maakaasu- ja tiedonsiirtoverkkoa on kehitetty PTS-suunnitelmamme mukaisesti.

Asiakastietojärjestelmän uudistaminen aloitettiin toimintavuonna, ja järjestelmä otetaan käyttöön vuo-den 2015 aikana. Vaativa projekti saattaa asiakaspalvelumme ja sähköiset palvelut uudelle tasolle, vastaa-maan tulevia energiamarkkinoita.

Päästöttömään ja omavaraiseen sähköntuotantoon tähtäävä Fennovoiman ydinvoimahankkeen toimit-taja varmistui, kun Fennovoima ja Rusatom Overseas, venäläisen Rosatomin tytäryhtiö, allekirjoittivat vuo-den lopussa toimitussopimuksen Pyhäjoelle rakennettavasta Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta. Rusatom Overseasin kanssa sovitun aikataulun mukaan voimala tuottaa sähköä vuonna 2024. Yhtiö antoi hankkee-seen sitovan investointi-ilmoituksen, ja hankkeen toteutuminen varmistui helmikuun 2014 lopussa.

Yhtiölle ja koko Haminan alueelle merkittävän LNG-terminaalihankkeen ja siihen liittyvän voimalai-toksen esiselvitys saatiin päätökseen, ja hankkeen lupamenettely aloitettiin. Varsinainen investointipäätös tullaan tekemään vuoden 2014 aikana.

Yhtiön tutkimus- ja tuotekehityspanos keskittyi LNG-tekniikkaan, maalämpöön, biokaasuun ja tuulivoimaan. Li-säksi yhtiö oli mukana alueellisissa energiatehokkuus- sekä uusiutuvien energioiden tutkimus- ja kehityshankkeissa.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Haminan alueen teollisuus näyttää elpymisen merkkejä. Etenkin satama-alueen kemianalan teollisuudessa on energian käyttö lisääntynyt, ja yrityksillä on investointisuunnitelmia. Myös sahayritykset ovat aloittaneet uudelleen toimintansa.

E18-tien valmistuminen ja Vaalimaan kauppakeskuksen, hotellin ja kasinon rakentaminen vilkastuttaa lii-ketoimintaa ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös Haminan Energialle.

Puolustusvoimien tutkakompensaatiovaatimus saattaa tyrehdyttää jo pitkälle suunnitellut tuulivoimain-vestoinnit koko Kymenlaakson alueella.

LNG-terminaali ja sen yhteyteen tuleva voimalaitos muuttaa toteutuessaan Haminan alueen teollisen kilpailukyvyn, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden niin sähkön kuin kaasunkin osalta uudelle, paremmalle tasolle. Lisäksi ratkaisu mahdollistaa niin maantie- kuin meriliikenteen LNG:n käytön, mikä on välttämätöntä alennettaessa liikenteen päästöjä.

Yhtiön investoinnit tuulivoimaan, ydinvoimaan ja LNG:hen toteuttavat erinomaisesti EU:n tavoitteita vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Yhtiö on panostanut määrätietoisesti verkostojensa laadun ja toimitusvarmuuden kehittämiseen. Tulevat lainsäädännölliset vaatimukset niin toimitusvarmuuden, laadun kuin kohtuullisen hinnoittelun suhteen eivät aiheuta yhtiölle lisäinvestointeja eivätkä heikennä taloudellista asemaa.

Yhtiön taloudelliset ja toiminnalliset näkymät tulevaisuuteen ovat erittäin hyvät.Vuosi 2013 oli yhtiölle erittäin vaativa taloudellisen taantuman ja alueen yritysten vaikeuksien vuoksi.

Vaikeuksista on kuitenkin selvitty koko henkilökunnan aktiivisella työllä ja ongelmanratkaisutaidoilla. Haluan kiittää asiakkaitamme, henkilöstöä ja sidosryhmiämme kuluneesta vuodesta. Katse eteenpäin!

Timo ToikkaToimitusjohtaja

8

“LNG-markkkinat tuovat myös tervetullutta kilpailuasuomalaisille maakaasun tukkumarkkinoille.”

VARATOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Vuoden 2013 sää oli normaalia lämpimämpi, mikä näkyi luonnollisesti energian käytön laskuna. Energian kokonaiskulutus Suomessa laski huolimatta energiaintensiivisen teollisuuden piristymisen merkeistä. Julkista keskustelua hallitsivat energia- ja ilmastopolitiikka, ydinvoima, sekä valitettavas-

ti tuulivoiman tuotantoon liittyvät ympäristökysymykset, sekä uutena puolustusvoimien esille nostama tutkakompensaatiokysymys. Positiivisia sävyjä keskusteluun toi liuskekaasuesiintymien laaja hyödyntämi-nen maailmalla. Se on tuonut mukanaan kasvavat nesteytetyn maakaasun markkinat, ja on muuttamas-sa globaaleja energiamarkkinoita. Sen vaikutusten odotetaan näkyvän myös öljytuotteiden keskinäisissä hintasidonnaisuuksissa tulevaisuudessa. LNG-markkkinat tuovat myös tervetullutta kilpailua suomalaisille maakaasun tukkumarkkinoille.

Sähkönkäytön kokonaiskulutus vuonna 2013 oli 84 TWh, pudotusta kulutuksessa oli 1,5 prosenttia, lämpötilakorjattuna 0,5 prosenttia. Teollisuuden sähkönkulutus lisääntyi viime vuonna prosentin verran, mutta muilla sektoreilla kulutus väheni pääasiassa normaalia lämpimämmän sään takia 3,5 prosenttia. Sähkön nettotuonnin (15,7 TWh) osuus sähkön kokonaishankinnasta oli edelleen lähes viidennes. Se on erittäin korkea luku, ja muistuttaa meitä siitä, että kotimaisia sähköntuotantoinvestointeja tarvitaan. Eri-tyisesti investointeja olisi suunnattava päästöttömään tuotantoon. Euroopan unionin komissio ehdottaa päästötavoitteiden pitämistä sitovina myös tulevaisuudessa, mutta uusiutuvan energian tuotantotavoittei-den sitovuudesta ainakin kansallisella tasolla ehdotetaan luovuttavan.

Lämmin vuosi näkyi myös maakaasun kulutuksessa Suomessa, ja maakaasun myynti väheni noin 5 pro-senttia verrattuna vuoteen 2012 ja oli 33,2 TWh. Maakaasun hinta oli pienoisessa laskusuunnassa koko vuoden 2013. Päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja taloustilanteesta johtunut sähkön heikohko kysyntä sekä siitä johtuva sähkön alhainen hintataso heikensivät kuitenkin maakaasun kilpailukykyä vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, ennen kaikkea kivihiileen nähden.

Kaukolämpöä Suomessa tuotettiin viime vuonna 34,5 TWh, josta sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus oli 25,6 TWh. Määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Kaukolämmön myynti Suomessa oli

31,6 TWh. Myynti laski vuoteen 2012 verrattuna yli seitsemän prosenttia. Maakaasulla tuotetun kau-kolämmön ja yhteistuotantosähkön osuus oli 26 prosenttia, kivihiilen osuus 26 prosenttia ja turpeen osuus 13 prosenttia. Hiilineutraalin tuotannon, puun, puutähteen sekä muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden, kuten biokaasun, sekä teollisuuden sekundaarilämmön käyttö osuus kaukolämmön tuo-tannosta oli 31 prosenttia. Öljyn osuus jäi kahteen prosenttiin.

Sähkömarkkinalakia uudistettiin jälleen kerran vuoden 2013 lopulla. Uusi laki antaa suuntaviivat säh-köverkkojen kehittämiselle. Asteittain kiristyvät kriteerit tähtäävät siihen, että sähkökatkokset vuoden 2027 jälkeen eivät enää myrskyissäkään saisi kestää asemakaava-alueilla yli kuutta tuntia eivätkä haja-asutusalueillakaan 36 tuntia pitempään. Tavoite on toki kunnioitettava joskin myös erittäin haastava. Ener-giamarkkinavirasto, joka ”tehosti” myös nimensä Energiavirastoksi, on ilmoittanut Suomessa olevan säh-köverkkoa yli 400 000 kilometriä. Verkon jälleenhankinta-arvon se ilmoittaa olevan yli 22 miljardia euroa. Uusitun sähkömarkkinalain myötä Energiavirasto odottaa, että verkkoyhtiöt, joita on tällä hetkellä vielä 81, tekevät jakeluverkkoihin ”miljardien” eurojen lisäinvestoinnit tulevan 15 vuoden aikana. Kun muiste-taan verkkoyhtiöille jo aikaisemmin asetetut toiminnan tehostamisvelvoitteet sekä energiaviraston nä-kemys jakeluverkkoliiketoiminnan kohtuullisesta tuotosta, tuntuvat uuden sähkömarkkinalain velvoitteet kohtuuttomilta. Energiaviraston näkemyksen mukaan joulukuussa julkistettu Fortumin jakeluverkkojen myynti ulkomaisille sijoittajille osoitti, että sähköverkkotoiminnan sallittu tuotto on riittävän hyvä pitkäjän-teisille ja vakaata tuottoa arvostaville omistajille. Aika näyttää, miten ulkomaisessa omistuksessa olevissa verkoissa toteutetaan voimaantulleen sähkömarkkinalain kehittämisvelvoitteet. Positiivisena kehityksenä valvovan viranomaisen asenteissa on havaittavissa luopuminen maakaapeloinnin pakkotavoitteesta. Ener-giaviraston omissakin kannanotoissa myönnetään, että tavoitteisiin voidaan sopivissa olosuhteissa päästä myös muilla verkon kehittämistoimenpiteillä kuin pelkästään maakaapeloinnilla. Vastoin sähkömarkkinalain alkuperäistä tavoitetta kuluttajien tasavertaisuudesta, on odotettavissa alueellisen eriarvoisuuden lisäänty-minen kaupunkien ja haja-asutusalueiden välillä. Energia-alan investointivelvoitteilla voisi olla onnistumisen

mahdollisuus, jos käytettävissä olisi vakaa toimintaympäristö, jota ei rasiteta uusilla ylimääräisillä veroilla. Nyt sellainen kuitenkin saatiin, kun voimalaitos- eli windfall-vero säädettiin alkavaksi vuodesta 2014. Myös sähköveroa korotettiin jälleen kuluvan vuoden alusta. Vain kolme vuotta sen jälkeen, kun sitä ja voimalai-tospolttoaineiden veroja oli korotettu roimasti. Onko regulaatio kaikilta osiltaan onnistunut ja tarkoituk-senmukainen? Onko tavoitteiden asettamisessa unohtunut sähkömarkkinalain alkuperäiset periaatteet, verkonhaltijoiden toimintaedellytysten turvaaminen ja kuluttajan etu?

Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 69-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä.Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 36 prosenttia sähköntuotannosta. Sähköntuotannon päästöt

hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat viime vuonna 11,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, 34 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vuoteen 2011 verrattuna hiilidioksidipäästöt olivat kuitenkin runsaat 12 prosenttia pienemmät.

Päästöjen kasvu johtui ennen kaikkea kotimaisen vesivoimatuotannon lähes neljänneksen laskusta, 16,7 TWh:sta 12,7 TWh:iin, ja sitä seuranneesta sähkön erillistuotannon lisääntymisestä. Oma osansa päästö-jen kasvussa oli myös sähkön nettotuonnin vähenemisellä.

Voidaan hyvin perustellusti kysyä, onko nykyisistä uusiutuvan energiantuotannon tukimuodoista tar-koitustaan vastaavaa hyötyä, vai aiheuttavatko ne enemmän haittaa ja markkinahäiriöitä. Uusiutuvan energiantuotannon tukia on ryhdytty tarkastelemaan myös Euroopan Unionin alueella kriittisemmin. Muun muassa Saksan tavoite siirtyä kokonaan pois fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoimankäytöstä on vastatuulessa. Saksan tavoite on saavuttaa uusiutuvan energian osuudeksi 40 - 45 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Vertailun vuoksi Suomessa uusiutuvilla energianlähteillä tuotettiin jo vuonna 2012 42 prosenttia Suomen sähköntuotannosta, kun Saksan vastaava luku oli samaan aikaan 22 prosenttia. Saksan nykyinen hallitus aikoo leikata kautta linjan kaikkia uusituvan energiantuotannon tukimuotoja. Suurin syy linjamuutokseen on erityisesti sähköenergian kuluttajahintojen vääristyminen kohtuuttoman kalliiksi. EU:n tilastokeskuksen Eurostatin mukaan saksalainen kuluttaja, esimerkiksi 3500 kWh vuodessa käyttä-vä kolmihenkinen perhe, maksoi viime vuonna sähköstään runsaat 30 prosenttia enemmän kuin EU:n keskivertokuluttaja. Kuluttajahintojen nousu johtuu uusiutuvan energiantuotannon tukien määrästä, joka on johtanut sähkön runsaaseen ylitarjontaan, ja se puolestaan sähkön tukkuhinnan laskuun. Kuluttajat kompensoivat loppuasiakashintojen ja tukkusähkön markkinahinnan välisen eron ekosähköntuottajille; uusiutuvan tuotannon tukieurot maksatetaan sitten loppukäyttäjillä. Sama ilmiö tapahtuu myös meillä Suomessa. Saksassa uusiutuvan tuotannon tukia maksettiin 19,4 miljardia euroa vuonna 2013. Vertailun vuoksi todettakoon, että Suomessa vuonna 2011 käyttöön otetun syöttötariffijärjestelmän tuotantotukia varten vuodelle 2012 varattiin noin 100 miljoonaa euroa ja syöttötariffin tukisumman odotettiin kasva-van vuosittain niin, että esimerkiksi vuonna 2015 tätä tukea arvioidaan maksettavan lähes 200 miljoonaa euroa. Edellä mainitun lisäksi uusiutuvan energiantuotannon investointitukia oli varattu vuodelle 2013

noin 145 miljoonaa euroa, josta vajaat 100 miljoonaa euroa oli tarkoitettu liikennepolttoaineita tuottavil-le biojalostamohankkeille. Tähän mennessä meillä toteutuneet tuet ovat toistaiseksi olleet varautumista pienemmät.

Saksa on Euroopan Unionissa monessa mielessä esimerkki ja suunnan näyttäjä. Onhan Saksa EU:n suu-rin talousalue, ja sillä on merkittävä rooli monessa asiassa. Sen vuoksi Saksan edesottamuksia seurataan tarkasti, ja siellä tehtävillä ratkaisuilla on suuri vaikutus koko EU:n päätöksiin. Saksan panostukset ympä-ristöystävälliseen energiantuotantoon eivät ole sujuneet odotusten mukaan. Tuotantotuet ovat vääristä-neet tukkusähkömarkkinoita ja päästökauppaa, jolla hiilidioksidipäästöjä piti leikata. Seurauksena on ollut päästöoikeuksien hinnan romahtaminen, mikä puolestaan on johtanut kasvaneeseen kivihiilen käyttöön tuotannossa. Loppukeväästä saimme lukea myös uutisia, kuinka hiilivoimaloita käynnistetään ja maakaa-suvoimaloita suljetaan. Saksassa rakennetaan parhaillaan uusia hiilivoimaloita, joiden hiilidioksidipäästöt otetaan talteen ja varastoidaan. Tämä on herättänyt paljon arvostelua, ja ympäristöjärjestöt uskovatkin hiilivoimaloiden vievän investointeja uusiutuvilta energiantuotantomuodoilta. Veropäätökset eivät meillä Suomessakaan ole johtaneet tarkoitetulla tavalla päästöjen vähenemiseen.

Myös aurinkoenergialla tuotettu sähkö on ollut tuettu tuotantomuoto Euroopassa ja erityisesti Sak-sassa ja Espanjassa. Aurinkoenergia on tuonut alan yrityksille kuitenkin runsaat tappiot, ja esimerkiksi Siemens ja Bosch ovat ilmoittautuneet vetäytyvänsä alalta. Molemmat yhtiöt ovat ilmoittaneet joutuvansa kirjaamaan aurinkoenergialiiketoiminnasta miljarditappiot. Sen paremmin ei mene pörssiin listautuneilla pienemmillä aurinkoenergiayhtiöillä. Syynä on aurinkosähköstä maksettava takuuhinta, joka on vääristänyt aurinkopaneelimarkkinat. Kiinalaisyritykset ovat vyöryneet Saksan markkinoille ja saaneet aikaan aurinko-sähköjärjestelmien hinnan romahtamisen lähes puoleen.

Espanja puolestaan ilmoitti menneen kesän lopulla alkavansa laskuttaa vihreästä energiasta, jota es-panjalaiset tuottavat kodeissaan omaan käyttöön. Täyskäännös, vuotta aiemmin Espanja maksoi vielä 8 miljardia euroa tukia uusiutuvien energialähteiden alalle. Espanjassa sähköjärjestelmää rasittaa alijäämä, joka on syntynyt vihreän energian tuottajille maksetusta markkinahintoja suuremmasta tuotannon takuu-hinnasta, jota ei ole siirretty kuluttajahintoihin. Nyt vaje on tarkoitus kerätä kuluttajilta tuotannon verona. Aurinkoenergialla on myös tulevaisuudessa oma sijansa energiantuotantomuotojen joukossa, joskaan ei ehkä meillä täällä pohjanperukoilla poisluettuna sellaiset paikat, missä yleistä sähkönjakeluverkkoa ei ole käytettävissä.

Tuulivoimatuotannon osuus Suomen sähköntuotannosta oli vuonna 2013 0,9 prosenttia, missä kasvua edellisvuoteen verrattuna on peräti 57 prosenttia. Tuotannon määrä oli 0,78 TWh. Asetettuihin tavoit-teisiin on kuitenkin vielä runsaasti matkaa. Valtioneuvoston eduskunnalle antaman kansallisen energia- ja ilmastostrategia selonteon mukaan Suomen tuulivoiman tuotantotavoitteeksi vuodelle 2025 on asetettu 9 TWh aikaisemman 6 TWh:n sijaan. Tavoitetta siis nostettiin. Samanaikaisesti vaikuttaa kuitenkin siltä, että

Ehdotuksen keskeiseksi lähtökohdaksi on otettu EU:n kilpailukyky ja ilmastotavoitteet. Päätavoitteeksi on otettu sitova kasvihuonekaasujen vähennystavoite 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuvien energiamuotojen käytön osuus energian tuotannossa tulisi EU-tasolla olla 27 prosenttia energian loppukäytöstä vuonna 2030. Tavoite ei kuitenkaan ole yksittäisiä jäsenmaita sitova. Päästökauppaan kaivataan lisää investoijien luottamusta, mitä haetaan komission ehdottamalla vakausva-rannolla, joka astuisi voimaan neljännen päästökauppakauden alkaessa vuonna 2021. Tavoitteena on, ettei poliittista puuttumista esimerkiksi backloadingin tapaan tulevaisuudessa tarvittaisi. Tarkoitus olisi myös backloadingilla syrjään siirrettyjen päästöoikeuksien palauttaminen markkinoille neljännen päästökauppa-kauden alkaessa. Vakausmekanismin on tarkoitus toimia siten, että päästöoikeuksien määrän kasvaessa markkinoilla liian suureksi, siirretään päästöoikeuksia vakausvarantoon automaattisesti matemaattisen las-kentakaavan mukaan. Backloadingista on siis tarkoitus tehdä järjestelmään pysyvä automaatti. Viime vuo-den lokakuussa EU julkaisi vesipuitedirektiiviin liittyvän muutoksen, joka saattaa johtaa vesivoimaloiden toimilupien uudelleen käsittelyyn. Direktiivimuutoksen epäillään johtavan pahimmillaan vesivoiman tuo-tantokapasiteetin supistumiseen pohjoismaissa. Tällä saattaisi olla merkittävät vaikutukset myös uusiutu-van energiantuotannon kasvattamiseen säätövoimakapasiteetin supistuessa. Energia- ja ilmastopolitiikan tulisi olla pitkäjänteistä ja vakaata. Sen tulisi taata myös vakaa investointi-ilmasto todellisten muutosten aikaansaamiseksi. Tällä hetkellä ilmastopolitiikka on aivan liian ailahtelevaista ja erilaisten tukijärjestelmien ohjaamaa. Seurauksena on ollut enemmän toistuvia markkinahäiriöitä, ja se on luonut arveluttavan alus-tan myös spekulatiivisille liiketoimille.

Vuosi 2013 oli työntäyteinen, ja vuoden aikana saimme aikaan paljon hyödyllisiä asioita. Vuodelle ase-tetut tavoitteet täyttyivät kohtuullisesti. Tuulivoimatoiminnot, jotka jouduimme menneen vuoden aikana ottamaan osaksi omaa toimintaamme, saatiin olosuhteet huomioon ottaen hyvin hoidetuksi.

Kiitokset jälleen kaikille yhteistyökumppaneillemme ja erityisesti omalle henkilökunnalle kuluneesta vuodesta 2013.

Pekka RaukkoVaratoimitusjohtaja

rakentaminen on käymässä aina vain haasteellisemmaksi. Ympäristövaatimukset, kuten voimaloiden melu, varjovälke, maisemavaikutus ja muut vastaavat seikat ovat yllättäneet hankkeiden toimijat. Toimintaympä-ristö on muuttunut sellaiseksi, missä säännöt ja määräykset muuttuvat toistuvasti. Jopa jo myönnettyjen rakennuslupien ehtoja on ryhdytty tarkastelemaan uudelleen voimaloiden valmistumisen ja käyttöön-oton jälkeen. Kun joku henkilö esittää väittämän epäilemästään haitasta, onkin tuulipuistotoimijan vel-vollisuus todistaa, ettei kyseistä haittaa ole. Uutena hidasteena rakentamiselle on tullut tuulivoimaloiden ja –puistojen aiheuttamat puolustusvoimien tutkavaikutukset, joita on selvitetty viimeiset kaksi vuotta saamatta lopullista vastausta. Erityisesti kaakonkulmalla tilanne näyttää siltä, että orastavat investoinnit ja tulevat työpaikat jäävät toteutumatta. Vielä muutama vuosi sitten meillä hehkutettiin tuulivoimaosaamista ja rakenneltiin klustereita milloin minnekin. Käytännön tilanne on vain muuttunut täysin toisen näköiseksi. Investointihalukkuutta vähentävät myös aikaa vievät lupaprosessit, joiden käsittely olisi nopeasti saatava paljon joustavammaksi. Lisäksi valtio kaavailee vielä merkittävää leikkausta tuulivoimalaitospaikkakuntien kiinteistöverotuloihin. Tästä johtuen tulevaisuudessa myös kuntien halukkuus kaavoittaa tuulivoiman tuo-tantoalueita tulee varmasti vähenemään. Jos tilannetta katsoo vielä koko EU:n ilmastopolitiikan kannalta, voi tulla päätelmään, ettei tuotantotukia jatkossa tulla maksamaan samalla tavalla kuin tähän saakka. Tuulivoimalla on kuitenkin sijansa tuotantomuotona. Sen kannattavuus ei ole niinkään yhteiskunnan tuista riippuvainen vaan sähkön markkinahinnasta ja sähkönkäytön kasvusta.

Biopolttoaineiden jakeluvelvoite on loppumassa vuoteen 2020, mikäli EU:n komission ehdotukset ilmastotavoitteiksi toteutuvat. Asialla on suuri merkitys erityisesti suomalaisyrityksille, jotka ovat sijoitta-neet huomattavia pääomia liikennepolttoaineiden tuotantoon. Päätökset liikennepolttoaineiden osalta jäävät siten Suomen kansallisen tavoitteen asettelun varaan. Viesti on kuitenkin selkeä kannanotto EU:n puolelta aikaisemmin tehtyihin päätöksiin. Sitoutuminen liian tiukkoihin päästö- ja uusiutuvan energian käytön tavoitteisiin on rapauttamassa liikaa EU:n kilpailukykyä. Työ- ja elinkeinoministeriön taholta on jo todettu, että uudet päästötavoitteet ovat Suomelle vaikeat erityisesti päästökauppasektorin ulkopuolella. Päästökaupan ulkopuolella ovat juuri liikenne, maatalous ja kiinteistöjen lämmitys. Biokaasutuotannon lisääminen olisi selkeä vastaus myös tuleviin haasteisiin. Biokaasun käytön kasvattaminen liikennepoltto-aineena olisi yksinkertainen ratkaisu ja sopusoinnussa myös EU-tavoitteiden kanssa. Polttoaineen jakelu-verkkoa koskeva direktiivi on olemassa ja se joudutaan joka tapauksessa toteuttamaan. Olisi aika katsoa yhdyskunnan jätevirtoja jälleen kerran tarkemmin, harkittava jätelainsäädännön tavoitteita ja toteutusta. Jätteen massapoltto on helppo ratkaisu, joka saadaan myös kunnissa helposti hoidettua. Yhteiskunnan jätevirtojen tarkempi lajittelu ja järjestelmän vieminen syntypaikkalajittelun suuntaan ovat varmasti kei-noja, joilla energiajakeiden hyödyntäminen saadaan myös taloudellisesti kannattavaksi ilman yhteiskunnan tukia.

Euroopan komissio on julkaissut ehdotuksensa ilmasto- ja energiapaketiksi vuoteen 2030 asti.

12

Sähkön hankinta energialähteittäin 2013 (83,9 TWh)

Nettotuonti 18,7 %

Vesivoima 15,2 %

Ydinvoima 27,1 %

Jäte 1,1 %

Turve 4 %

Kivihiili 11,8 %

Öljy 0,3 %

Biomassa 12,8 %

Maakaasu 8,1 %

Tuuli 0,9 %

Sähkön tuotanto energialähteittäin 2013 (68,2 TWh)

Kivihiili 14,6 %

Öljy 0,4 %

Vesivoima 18,7 %

Tuulivoima 1,1 %

Turve 4,9 %

Biomassa 15,7 %

Jäte 1,4 %

Ydinvoima 33,3 %

Maakaasu 9,9 %Uusiutuvat 36 %Hiilidioksidivapaat 69 %Kotimaiset 42 %

Sähkön kokonaiskulutus 2013 (83,9 TWh)

Asuminen ja maatalous 28 %

Palvelut ja rakentaminen 22 %

Häviöt 3 %

Metsäteollisuus 24 %

Kemianteollisuus 8 %

Metallinjalostus 10 %

Muu teollisuus 5 %

Kivihiili 26 %

Maakaasu 26 %

Turve 13 %

Puu, muu bio 29 %

Sekundäärilämpö 2 %

Öljy 2 %

Muut 2 %

Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 2013 (56,3 TWh)

Lähde: Energiateollisuus ry. Suomen Kaasuyhdistys

SUOMEN ENERGIAVUOSI 2013SÄHKÖKATSAUS

Vuotta 2013 leimasi normaalia lämpimämpi sää, mikä näkyi myös sähkönkulutuksessa. Vaikka paljon energiaa käyttävä prosessiteollisuus osoitti lieviä elpymisen merkkejä, ja sen sähkönkulutus lisääntyi, pu-tosi sähkön kokonaiskulutus 1,5 prosenttia. Lämpötilakorjattuna sähkön kulutus väheni 0,5 prosenttia.

Teollisuuden sähkönkulutus oli viime vuonna vajaat 40 TWh, mikä on hieman alle 47 prosenttia koko-naiskulutuksesta. Teollisuuden sähkönkulutus lisääntyi edellisvuodesta noin yhden prosentin verran. Muilla sektoreilla kulutus kuitenkin laski 3,5 prosenttia. Tähän oli suurelta osalta vaikuttamassa tavanomaista lämpimämpi sää, esimerkiksi joulukuussa sähköä kului lähes 11 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Suomi kulutti sähköä viime vuonna 83,9 terawattituntia (TWh). Kulutuksesta katettiin nettotuonnilla 18,7 prosenttia ja omalla tuotannolla 81,3 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi ku-lutuksesta 28 prosenttia, ydinvoima 27 prosenttia, vesivoima 15, sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima vajaat 10 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 1 prosentti, eli 777 GWh:a, kasvua edellisvuodesta oli 57 prosenttia.

Sähkön nettotuonnin (15,7 TWh) osuus sähkön kokonaishankinnasta oli lähes viidennes. Se on kor-kea luku, vaikka tuonnin osuus laski edellisvuoden 20,5 prosentista. Vuosi 2013 sijoittuukin korkeimpi-en sähköntuontivuosien joukkoon. Suuren nettotuonnin takana on pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kohtuullisen hyvä vesitilanne. Suurin osa Suomeen tuodusta sähköstä tuli Ruotsista. Sähköntuonti myös Venäjältä kasvoi hieman (7 %), mutta viime vuoden 59 prosentin pudotuksen jälkeen Venäjä ei enää ole ykkönen.

Suomi myös vei sähköä. Viroon vietiin 1,5 TWh:ia. Määrä on lähes sama, kuin vuonna 2012. Viime vuoden lopulla otettiin koekäyttöön toinen siirtoyhteys Suomesta Viroon. Sen myötä siirtokapasiteetti Viroon yli kaksinkertaistuu ja Viron yhteys pohjoismaiseen sähkömarkkina-alueeseen tiivistyy.

Vuoden 2013 sähkön kulutushuippu osui tammikuun puoleen väliin, 18.1.2013 klo 8–9, jolloin kotimai-nen sähköntuotantokapasiteetti oli lähes kokonaan käytössä. Sähköä kulutettiin tuolloin 14 146 megawattia.

Hiilidioksidipäästöt kasvoivat vuodesta 2012, mutta alittivat vuoden 2011 tason. Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat vuonna 2013 34 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vuoteen 2011 verrattuna hiilidioksidipäästöt olivat kuitenkin runsaat 12 prosenttia pie-nemmät. Päästöjen kasvu johtui kotimaisen vesivoimatuotannon pienenemisestä ja sitä seuranneesta sähkön erillistuotannon lisääntymisestä.

Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 36 prosenttia sähköntuotannosta. Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 69-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä..

Sähkön tukkuhinnat olivat jonkin verran korkeampia kuin vuonna 2012, mutta matalampia kuin vuon-na 2011. Hintoja piti kurissa päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja taloustilanteesta johtunut sähkön heikko kysyntä. Markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 4,1 snt/kWh, runsaat 12 pro-senttia korkeampi kuin vuonna 2012 keskimäärin. Suomen aluehinta Nord Pool Spot -sähköpörssissä oli ajoittain selvästi korkeampi kuin systeemihinta. Tämä johtui ennen kaikkea vesivoimatuotannon runsau-desta Norjassa ja Ruotsissa sekä kapasiteettimaksujen vaikutuksista sähköntuontiin Venäjältä.

KAUKOLÄMPÖKATSAUS

Puusta tuli viime vuonna kaukolämmön tärkein energialähde. Laskelmien mukaan puun, puutähteen ja muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa oli 29 prosenttia. Kun vielä huomioidaan teollisuuden sekundaarilämmön käyttö, nousi hiilineutraalin tuotannon osuus 31 prosenttiin. Kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 6,0 miljoonaa tonnia, laskua edellisvuoteen on yli 14 prosenttia.

Kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä tuotettiin maakaasulla 26 prosenttia. Osuus laski yhden prosenttiyksikön edellisvuodesta, energiamäärästä laskien pudotus oli lähes 9 prosenttia. Vaikka kivihiilen

osuus, 26 prosenttia, nousi yhden prosenttiyksikön, energiamääränä sitä käytettiin hieman edellisvuotta vähemmän. Turpeen käyttö jatkoi laskuaan, sen osuus polttoaineiden käytöstä oli enää 13 prosenttia. Öljyn osuus kaukolämmön tuotannossa käytetyistä polttoaineista oli vain kaksi prosenttia.

Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 34,5 TWh. Yhteistuotantona sähkön kanssa siitä tuotettiin 25,6 TWh. Määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Yhteistuotannon osuus kaukolämmön kokonais-tuotannosta sen sijaan nousi viidellä prosenttiyksiköllä runsaaseen 74 prosenttiin. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että nämä tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa.

Kaukolämmön myynti oli vuonna 2013 31,6 TWh. Myynti laski edellisvuoteen verrattuna yli seitsemän prosenttia. Lasku johtui lämpimästä säästä.

Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden 2013 lopussa lähes 1,3 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu lähes 2,7 miljoonaa ihmistä. Koko maan asuntokannasta 55 prosenttia oli kaukolämmön myynnin piirissä. Valtaosa julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. Lähes puolet kaikkien rakennusten lämmitysener-gian tarpeesta saadaan kaukolämmöstä.

Kaukolämmön myynnin rahallinen arvo oli 2,33 miljardia euroa. Kaukolämmön verollinen keskihinta, sisältäen energia- ja tehomaksun, oli 7,4 senttiä kilowattitunnilta. Keskihinta nousi noin 8,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Turpeen ja maakaasun valmisteverot nousivat vuoden 2013 alussa. Lisäkorotuksista on päätetty jo myös vuodelle 2015.

Noin 30 prosenttia kaukolämmön keskimääräisestä hinnasta on veroja. Kaukolämmön hintatasoon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. käytetyt polttoaineet ja niiden valmisteverot, järjestelmän koko ja taajaman rakenne, tuotantomuoto ja tuotantolaitosten ikä sekä päästökaupan kustannukset.

KAASUKATSAUS

Maakaasua käytettiin Suomessa vuoden 2013 aikana yhteensä 33,1 miljardia kilowattituntia (33,1 TWh) eli kaasun käyttö väheni 5 prosenttia edellisestä vuodesta. Kaasun käyttöä vähensivät kaasun heikko kilpailukyky yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä lämmin sää.

Kaasun käyttö yhdistettyyn sähkön- ja kaukolämmöntuotantoon väheni 3 prosenttia edellisvuodesta. Maakaasun hinta pysyi vuoden 2013 aikana korkeahkolla tasolla, ja kaasun kilpailukyky oli huono verrat-tuna hiileen. Politiikkatoimet lisäsivät uusiutuvien kotimaisten polttoaineiden ja turpeen käyttöä. Myös lämmin sää vähensi kaasun kysyntää.

Teollisuuden kaasun käyttö säilyi edellisvuoden tasolla. Erilaisissa teollisuuden prosesseissa kaasusta käytettiin 48 prosenttia. Kaasun käytön kannalta merkittävin teollisuuden ala on kemianteollisuus, jonka osuus Suomen kaasun käytöstä oli 25 prosenttia. Metsäteollisuuden osuus oli 21 prosenttia. Osuus on viime vuosina pienentynyt teollisuuden rakennemuutoksen vuoksi. Muiden teollisuusalojen osuus kaasun käytöstä oli 6 prosenttia.

Maakaasuverkkoa käytetään myös biometaanin eli jalostetun biokaasun siirtoverkostona. Biometaani on uusiutuvaa kotimaista polttoainetta, joka vastaa koostumukseltaan maakaasua. Vuonna 2013 biome-taanin syöttö maakaasuverkkoon oli 33 miljoonaa kilowattituntia (33 GWh). Biometaania käytetään pääasiassa liikenteen polttoaineena. Vuoden 2013 lopussa liikenteessä oli noin 1 600 kaasukäyttöistä ajoneuvoa.

Biokaasun tuotanto on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Suomessa oli tuoreimman tilaston mu-kaan 83 biokaasulaitosta. Lisäksi rakenteilla tai suunnitteilla on lukuisia laitoksia lisää. Biokaasuliiketoi-minnalla on suuri paikallinen merkitys paitsi energiahuollon, myös esimerkiksi maatalouden, jätehuollon ja työllisyyden kannalta. Biokaasun merkittävimmät käyttökohteet ovat lämmön- ja sähköntuotannossa. Biokaasua jalostetaan myös liikennekäyttöön sopivaksi.

14

“Biokaasu on osoittautunut kilpailukykyiseksi liikennepolttoaineeksi.”

ENERGIALIIKETOIMINTA

SÄHKÖ

Vuosi 2013 oli koko mittaushistorian kuudenneksi leudoin. Tämä näkyi myös sähkön kulutuksessa. Säh-kön kokonaiskulutus Suomessa laski vuonna 2013 1,5 prosenttia huolimatta energiaintensiivisen proses-siteollisuuden sähkönkäytön hienoisesta kasvusta. Lämpötilakorjattuna sähkön kulutus väheni Suomessa 0,5 prosenttia. Koska joulukuu oli tavanomaista lämpimämpi, kului sähköä lähes 11 prosenttia vähemmän vuoden 2012 joulukuuhun verrattuna, joka taas oli normaalia kylmempi.

Suomessa kulutettiin sähköä viime vuonna 83,9 terawattituntia (TWh). Kulutuksesta katettiin netto-tuonnilla 18,7 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 81,3 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuo-tanto (CHP) kattoi kulutuksesta 28 prosenttia, ydinvoima 27 prosenttia, vesivoima 15 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima vajaat 10 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 1 prosentti.

Vuoden 2013 sähkön nettotuonti oli 15,7 TWh mikä oli lähes 20 prosenttia Suomen sähkön koko-naishankinnasta. Nettotuonti on edelleen korkea vaikka se on hieman laskenut vuoteen 2012 verrattuna. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kohtuullisen hyvä vesitilanne edesauttoi nettotuonnin pysymistä kor-kealla. Suomi toi suurimman osan sähköstä Ruotsista.

Viime vuoden lopulla otettiin koekäyttöön toinen siirtoyhteys Suomesta Viroon, Estlink 2. Sen myötä siirtokapasiteetti Viroon yli kaksinkertaistuu, ja Viron yhteys muuhun pohjoismaiseen sähkömarkkina-alueeseen tiivistyy entisestään.

Tuulivoiman osuus kokonaishankinnasta nousi 57 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna, ollen 777 GWh (0,9 prosentin osuus).

Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 69-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 36 prosenttia sähköntuotannosta.

Sähkön tukkuhinnat pohjoismaisilla markkinoilla pysyivät vuonna 2013 varsin maltillisella tasolla. Ne olivat kuitenkin jonkin verran korkeampia kuin vuonna 2012, mutta selvästi matalampia kuin vuonna 2011. Hintoja pitivät kurissa päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja taloustilanteesta johtunut sähkön hei-kohko kysyntä.

Sähkön hinta Nord Pool Spot -sähköpörssissä oli Suomen hinta-alueella keskimäärin 41,16 €/MWh systeemihinnan ollessa 38,10 €/MWh.

Taloustilanteesta johtuva heikko sähkön kysyntä näkyi myös Haminan Energian verkon alueella. Ha-minan sähköverkon alueella sähkönkulutus laski noin 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ollen 161 gigawattituntia (GWh). Haminan Energian sähkönmyynti oli 109 GWh, jossa laskua noin 8 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.

MAA- JA BIOKAASU

Lämmin vuosi näkyi myös maakaasun kulutuksessa Suomessa. Myynti väheni noin 5 prosenttia verrattu-na vuoteen 2012 ollen 33,2 TWh. Maakaasun hinta oli pienoisessa laskusuunnassa koko vuoden 2013.

Suomessa maakaasun hinta on seurannut vuodesta 2010 raskaan polttoöljyn, hiilen ja kotimarkkinoiden sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon hintoja seuraavia indeksejä. Päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja talousti-lanteesta johtunut sähkön heikohko kysyntä ja siitä johtuva sähkön alhainen hintataso heikensivät kuiten-kin maakaasun kilpailukykyä vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, ennen kaikkea kivihiileen nähden.

Suomessa sähkön maltillinen aluehinta alensi maakaasun kilpailukykyä sähkön ja lämmön yhteistuotan-nossa. Myös teollisuudessa maakaasun käyttö väheni. Kaukolämmön tuotannossa maakaasu oli edelleen merkittävin polttoaine.

Vuonna 2013 Haminassa käytettiin maakaasua 354 GWh, joka oli 8 prosenttia vähemmän kuin 2012.Biokaasu on osoittautunut kilpailukykyiseksi liikennepolttoaineeksi. Haminan Energia aloitti biokaasun

myynnin liikennekäyttöön vuoden 2013 aikana.

KAUKOLÄMPÖ JA TEOLLISUUS

Vuonna 2013 Suomessa kaukolämpöä tuotettiin 34,5 TWh, josta yhteistuotantona sähkön kanssa siitä tuotettiin 25,6 TWh. Määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna.

Kaukolämmön myynti oli 31,6 terawattituntia (TWh) vuonna 2013. Myynti laski vuoteen 2012 verrat-tuna yli seitsemän prosenttia. Lasku johtui edellistä vuotta lämpimämmistä säistä.

Maakaasulla tuotetun kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön osuus oli 26 prosenttia. Kivihiilen osuus oli 26 prosenttia. Turpeen osuus polttoaineiden käytöstä oli 13 prosenttia. Hiilineutraalin tuotannon -puun ja puutähteen sekä muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden, kuten biokaasun sekä teol-lisuuden sekundaarilämmön käyttö-osuus kaukolämmön tuotannosta oli 31 prosenttia. Öljyn osuus oli kaksi prosenttia.

Haminassa kaikki kaukolämpö tuotetaan maakaasulla. Kaukolämmön myynti oli 24,9 GWh vuonna 2013, jossa oli laskua 5 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Lasku johtui normaalia lämpimämmästä vuodesta.

Teollisuuden lämmönkäyttö kehittyi positiivisesti. Kasvu oli noin 2,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteensä teollisuudelle lämpöä myytiin eri tuotteina 73,5 GWh

KEHITYSSUUNNAT

Haminan neste- ja kaasusataman alueen kehittämisestä saatiin vuoden 2013 aikana positiivisia uutisia. Haminan Energia julkisti marraskuussa 2013 neste- ja kaasusataman alueelle sijoittuvan LNG-terminaali- ja voimalahankkeensa, jonka suunnitelmat ja kannattavuuslaskelmat tarkentuvat vuoden 2014 aikana.

Hailikarin ja Koirakarin uusien tuulivoimaloiden suunnittelu ja rakentaminen etenee vuoden 2014 aikana.

Haminan Energia toimittaa biokaasua liikennekäyttöön. Haminan Energia jatkaa myös biokaasulaitok-sen suunnittelua.

16

“Yhtiön ja sen verkostoliiketoiminnan tärkein tehtävä on sen verkosto-omaisuuden hoito ja

ylläpito tehokkaasti ja taloudellisesti. ”

VERKOSTOLIIKETOIMINTA

Vuosi 2013 Suomessa oli keskimääräistä leudompi. Lämpimät säät ja teollisuuden matalasuhdan-ne johtivat energian käytön laskuun. Tämä näkyi myös Haminan Energian verkostoliiketoiminnan alentuneina siirtovolyymeina.

Haminassa sähkönsiirto laski edellisvuoden lukuihin verrattuna noin kuusi prosenttia, maakaasun siirto noin kahdeksan prosenttia ja kaukolämmön siirto noin viisi prosenttia. Teollisuuden lämmönkäyttö kehit-tyi positiivisesti kasvun ollessa reilun kaksi prosenttia.

Jakeluverkostojen investoinnit valmistuivat odotetusti. Merkittävimpänä ponnistuksena on syytä mai-nita etäluettavien sähkömittareiden vaihtotyö, joka toteutettiin omana työnä ja saatiin onnistuneesti yli energiaviraston asettamien tavoitteiden vuoden loppuun mennessä. Maakaasuverkon suurimmat inves-toinnit kohdistuivat moottoritietyömaan mukanaan tuomiin verkoston siirtotarpeisiin Summan risteys-alueella. Alueen kaava tulee myös muuttumaan, ja näiden muutosten odotetaan tuovan myös runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia lämpöliiketoiminnalle alueella. Erityismaininnan ansaitsee myös tuuli-voimaloiden käyttö- ja kunnossapitotoiminnan käynnistäminen lähes tyhjältä pöydältä aiemman toimit-tajan poistuessa markkinoilta takavasempaan. Työ on ollut haastavaa, ja olosuhteet huomioiden siitä on selvitty hyvin, väheksymättä myöskään yhteistyökumppaneiden osuutta onnistumisessa. Tämä on myös osoitus siitä, että oman organisaation ja henkilöstön kehittäminen kantaa hedelmää.

Haminan Energian jakeluverkkojen käyttövarmuus on ollut perinteisesti korkealla tasolla. Sama suuntaus jatkuu edelleen. Maakaasu- ja kaukolämpöverkot ovat vähemmän häiriöalttiita kuin sähköverkko, mutta niidenkään käyttövarmuus ei ole itsestäänselvyys. Jakeluverkot vaativat säännöllisen, ennakoivan kunnos-sapidon ja ammattitaitoisen, motivoituneen henkilöstön tekemään tätä työtä. Syksyllä 2013 voimaan tullut uusi sähkömarkkinalaki sisältää erilaisia kannustinjärjestelmiä, jotka ovat viraston mukaan keskeinen osa valvontamallia. Energiaviraston tulkinnan mukaisesti niille jakeluverkkoyhtiölle, joilla on vähän keskeytyksiä, ja jotka toimivat muutenkin tehokkaasti, sallitaan suurempi tuotto. Uusi sähkömarkkinalaki kiristyvine vaati-muksineen tähtää siihen, että vuonna 2028 sähkönjakelun keskeytykset eivät enää myrskyissäkään kestäisi taajama-alueilla yli kuutta tuntia, eivätkä muillakaan alueilla yli kolmeakymmentäkuutta tuntia.

Haminan Energian verkkoalueella pitkiä keskeytyksiä ei ole ollut, eikä vakiokorvauksia ole jouduttu maksamaan. Verkon kunto on pystytty pitämään hyvänä ja investointitaso riittävänä. Sekä sähkö-, että maakaasuverkkojen osalta energiamarkkinalain mukainen sallittu tuotto oli alijäämäinen myös toisen valvontajakson jälkeen. Yhtiön siirtotuotteiden hinnoittelu on maltillinen, ja asiakkaiden siirtotuotteista maksamat hinnat pidetään kohtuullisena myös tulevaisuudessa. Verkostojen investointitason ylläpitämi-nen riittävänä siten, että korjausvelkaa ei pääse syntymään, varmistaa kohtuullisen siirtohinnoittelun myös tulevaisuudessa.

Ei mennyt vuosi 2013 myrskyittä sekään. Eino- ja Seija-myrskyt sekä useat pienemmät myrskyt riepot-telivat jälleen sähköverkkoja. Maakaapelointia on toteutettu jo runsaasti myös haja-asutusalueilla. Myös muita ratkaisuja haja-asutusalueiden jakeluverkkojen käyttövarmuuden parantamiseksi, kuten jakelujoh-tojen siirto tienvarsille ja verkostoautomaation parantaminen, on tehty. Maakaapelointi verkostoratkai-suna asettaa toisenlaiset haasteet niin verkonrakentamiselle kuin viankorjaustyöllekin. Maakaapeliverkon vikaantuminen ja vianetsintä saattaa pahimmillaan kasvattaa keskeytysaikaa kohtuuttomasti.

Energiaviraston puolella tiedostetaan, että jakeluverkkoyhtiöiltä odotetaan tulevien vuosien aikana miljardien eurojen lisäinvestointeja. Samanaikaisesti jakelukeskeytyksen aiheuttama haitta saattaa johtaa asiakkaalle maksettaviin korvauksiin. Vuoden 2011 myrskyjen aiheuttamat KAH-korvaukset jakeluverkko-yhtiöille olivat 462 miljoonaa euroa ja vuonna 2012 vielä lähes 150 miljoonaa euroa. Voi olettaa, että tule-vaisuudessa syntyy erittäin haasteellisia tilanteita verkonhaltijoille. Tulisiko nykyistä lainsäädäntöä kuitenkin vielä pohtia, johtaako se toimijoiden saatikka kuluttajien kannalta sittenkään oikeaan lopputulokseen? Ainoa varma asia on, että loppukädessä kuluttaja maksaa nämäkin kustannukset.

Haminassa sähköverkon käyttövarmuuden ja siirtokapasiteetin riittävyyden turvaamiseksi on tehty pit-käjänteistä ja suunnitelmallista työtä jo vuosien ajan. Samalla, kun siirtokapasiteettia nostetaan, on sanee-rauksilla myös systemaattisesti korvattu ikääntyneitä, käyttöikänsä lopulla olevia jakeluverkon osia. Ver-kon saneeraus ja käyttö- ja kunnossapitotoimenpiteet ovat olleet onnistuneita, sähköverkon vuotuinen keskeytysaika kestää hyvin valtakunnallisen vertailun. Kaupunkisähköyhtiöiden joukossa olemme edelleen kärkisijoilla. Työ edellyttää jatkuvien investointien ohella systemaattista ennakoivan kunnossapidon ja ver-kostotarkastusten suunnittelua ja asianmukaista dokumentointia. Kaapelointiaste ei ole se viisasten kivi, vaikka näin meille julkisuudessa toistuvasti väitetään. Kaapelointiasteesta puhuminen vain tarkoitukselli-sesti kääntää keskustelun vikaraiteille. Luotettava ja laadukas, oikein mitoitettu energiansiirtoverkko, joka myös toimii kaikissa olosuhteissa turvallisesti, takaa edelleenkin parhaan taloudellisen tuloksen yritykselle.

Yhtiön ja sen verkostoliiketoiminnan tärkein tehtävä on sen verkosto-omaisuuden hoito ja ylläpito tehokkaasti ja taloudellisesti. Lisäksi sen on kyettävä turvaamaan huolto- ja toimitusvarmuus. Yhtiön lii-ketoiminnan taloudellisuudesta ja kannattavuudesta tulee huolehtia siten, että asiakkaat saavat eri ener-giamuotoja ja niihin liittyviä palveluja pitkällä aikavälillä mahdollisimman edullisesti ja kilpailukykyisesti. Tavoitteen toteuttamiseksi on panostettava oman tuotannon lisäämiseen ja hajautetun tuotantotekno-logian kehittämiseen.

Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneitamme ja erityisesti omaa henkilökuntaa siitä työpanoksesta, jolla kohtuullinen taloudellinen tulos sekä laadukas toiminta ja palvelu jälleen saavutettiin.

18

“Sisäisten ja ulkoisten tietohallintopalveluiden tuottaminen samoin resurssein antaa selvää synergiaetua.”

TIETOHALLINTO

TIETOHALLINTO

Tietohallinto on olennainen osa yrityksen infrastruktuuria ja samalla sen keskeinen tukitoiminto. Sen tehtävänä on tukea Haminan Energian strategisia tavoitteita ja operatiivista toimintaa sähköisen tietojen hallintajärjestelmän avulla. Tietohallinnon piiriin kuuluu sisäisen tiedonhallinnan lisäksi asiakkaille markki-noitavat tietoliikennejärjestelmät. Sisäisten ja ulkoisten tietohallintopalveluiden tuottaminen samoin re-surssein antaa selvää synergiaetua.

Haminan Energian vahvuutena kilpailussa muiden tietoliikennepalveluita tarjoavien yritysten kanssa on asiakaspalvelu. Sille on ominaista paikallinen henkilökohtainen palvelu, nopeus ja luotettavuus.

VALOKUITU

Valokuidun etuja ovat luotettavuus, lähes rajaton kapasiteetti ja valmius tulevaisuuden sähköisten palve-lujen käyttöön. Valokuitutekniikkaa voidaan kohtuullisin kustannuksin päivittää tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti. Valokuitutekniikka kattaa Haminan keskustaajamasta jo noin 70 %. Maan alla kulkevaa valokui-tukaapelointia rakennetaan rinnan sähköverkon maakaapeloinnin kanssa. Vuoden 2013 aikana valokuitu-yhteyttä on rakennettu Pappilansaaren, Ruotsinkylän ja keskustan alueelle.

Vuoden 2013 aikana yhtiö toi markkinoille Kiinteistökuidun, kerralla taloyhtiön kaikkiin kiinteistöihin asennettavan laajakaistayhteyden. Kiinteistökuitu on saanut hyvän vastaanoton. Se on yksittäiselle kiinteis-tölle edullinen ratkaisu, joka lisää asunnon arvoa.

Valokuidun myötä markkinoille tullutta kaapeli-tv-palvelua kehitetään edelleen. Haminetti Viihde-pake-tissa pystytään kuituasiakkaille tarjoamaan huippunopea laajakaista ja IPTV-palvelut. IPTV on internet-pro-

tokollan käyttöön perustuva TV-teknologia. Se yhdistää television ja laajakaistan ja toimii kaksisuuntaisena, eli sen kautta voi katsoa tv:tä ja käyttää internettiä. Tekniikka mahdollistaa monet asiakaskohtaiset pal-velut, kuten ohjelmien tilaamisen omalle vastaanottimelle, myös esimerkiksi älypuhelimeen tai tablettiin, TV-ohjelmien tallentamisen verkkoon ja vuorovaikutteiset tv-ohjelmat. Nopea IPTV-verkko toimii myös teräväpiirtolähetysten jakelukanavana.

WiMAX

WiMAX-teknologiaan perustuva langaton laajakaistaverkko on rakennettu kantoalueeltaan tarkoituk-senmukaiseen laajuuteen. Laajan kantoalueen ja langattomuuden ansiosta WiMAX-verkko on luotettava laajakaistaratkaisu haja-asutusalueille ja niille alueille, minne valokuidun vetäminen olisi kallista ja hankalaa. WiMAX-verkko on osoittanut toimivuutensa myös haastavissa sääoloissa; telemastoihin sijoitetut vara-syöttöjärjestelmät toimivat luotettavasti.

ETÄLUETTAVAT SÄHKÖMITTARIT

Sähkömarkkinoita koskeva lainsäädäntö edellyttää, että sähköverkkoyhtiöt ottavat käyttöön etäluettavat mittarit. Mittareiden luentaverkko on jo valmiina, ja mittareiden vaihto loppusuoralla.

SISÄINEN TIETOHALLINTO

Vuoden aikana aloitettiin yhtiön asiakastieto- ja laskutusjärjestelmien uusiminen. Hanke jatkuu vielä tule-van vuoden. Vuonna 2014 on aikomus uusia talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä.

20

YHTEISKUNTAVASTUU

ASIAKASVASTUU

Haminan Energian ydinliiketoimintaa ovat sähkön-, maakaasun-, kaukolämmön- ja tiedonsiirtoverkot, nii-den ylläpito ja operointi sekä kaukolämmön ja prosessiteollisuuden energiapalveluiden tuotanto. Toimin-nan peruspilareita on asiakaslähtöisyys. Asiakkaita palvellaan heidän tarpeensa huomioiden, oli kyseessä omakotiasuja, taloyhtiö tai teollisuuslaitos, kaasuauton tai laajakaistaliittymän omistaja.

Asiakasvastuun tärkein osa-alue on verkkojen toimintavarmuus. Tähän on panostettu voimakkaasti esimerkiksi sähköverkostojen maakaapeloinnilla.

Sähköasiakkaiden osalta suurten toimijoiden asettama kilpailuhaaste on kova. Sähköasiakkaiden määrä on pysytellyt edellisvuoden tasolla. Tuulisähkö on säilyttänyt suosionsa.

Maakaasun osalta haasteellista on ollut verotuskäytännön muuttumisen aiheuttama hintapaine. Maa-kaasu on kuitenkin säilyttänyt etunsa suurimpaan kilpailijaansa, polttoöljyyn nähden. Modernilla kondens-sikattilalla säästö lämmityskuluissa on 40 prosenttia öljyyn verrattuna.

Vuoden 2013 aikana Haminan Energia on alkanut toimittaa liikennekäyttöön ainoastaan biokaasua. Biokaasu liikennepolttoaineena muodostaa määrällisesti vielä vähäisen, mutta kehittyvän osa-alueen. Kaa-suautoilua edistää polttoainekaasun kilpailukykyinen hinta ja edullinen verotuskäytäntö. Autonvalmistajat ovat myös alkaneet tuoda markkinoille enemmän kaasutekniikalla varustettuja automalleja.

Yhtiö on aktiivisesti kehittänyt asiakkaille markkinoitavia tiedonsiirtopalveluita. Valokuituverkko kattaa jo suurimmat taajama-alueet. Kiinteistöyhtiöille markkinoitava Kiinteistökuitu on otettu markkinoilla hy-vin vastaan. Kuitutekniikka mahdollistaa taloyhtiöille yhteisen kiinteistökohtaisen laajakaista- ja kaapeli-tv-palvelun edullisesti.

Kuituasiakkaille lisäpalveluna markkinoitava Haminetti Viihde kaapeli-tv:n palvelut on otettu hyvin vas-taan. Haminetti tarjoaa asiakkaille nopean laajakaistayhteyden ja interaktiiviset IPTV-palvelut.

Langaton WiMAX-laajakaistaverkko sopii erityisesti haja-asutusalueiden tiedonsiirtoon. Verkko kattaa koko kaakonkulman saaristosta aina Etelä-Karjalan rajamaille saakka.

Haminan Energialla on asiakasetuohjelma, joka palkitsee pitkäaikaisesta tai useiden palvelutuotteiden asiakkuudesta.

Etäluettavien sähkömittareiden luentaverkko saatiin vuoden aikana valmiiksi, ja mittareiden vaihto on aivan loppusuoralla.

Uutena palveluna energia-asiakkaille lähetetään vuosittain maksuton käyttöraportti. Raportti sisältää asiakkaan energiankäyttötiedot neljän vuoden ajalta. Raportilta näkee helposti oleelliset muutokset ener-giankäytössä.

Asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti. Energiateollisuus ry:n laajassa energiayhtiöiden asiakastyy-tyväisyyskyselyssä on Haminan Energia aina saanut hyvät arvostelut. Asiakaspalvelun henkilöstön toiminta on toimialan keskiarvon yläpuolella. Sähkön myynnin asiakkaiden tutkimuksessa Haminan Energia sai toimialan parhaimmat arvosanat. Asiakaspalvelun kehittämiseksi yritys seuraa säännöllisesti puhelinasia-kaspalvelun tallenteita sekä tekee puhelinasiakkaiden tyytyväisyyskyselyitä.

Haminan Energian toiminnasta tiedotetaan ylläpitämällä kotisivuja ja julkaisemalla asiakaslehteä. Ha-minan Energian kotisivujen (www.haminanenergia.fi) lisäksi tiedonsiirtopalveluilla on omat kotisivunsa (www.haminetti.net) ja oma Twitter-tili. Tiedonsiirtopalvelut mahdollistavat myös Summan tuulipuiston näkymien ihailun kotisivujen kautta ja Haminan torielämän seuraamisen (torikamera.haminetti.net).

Kolme kertaa vuodessa ilmestyvä Ilopilkku-asiakaslehti lähetetään kaikille Haminan Energian laskutus-asiakkaille. Lisäksi lehteä on saatavissa yrityksen asiakaspalvelusta.

VASTUU OMASTA SEUTUKUNNASTA

Maakunnallinen asumisen, rakentamisen ja korjausrakentamisen energianeuvonta käynnistettiin Eko-Kymenlaakso-hankkeen (2011-2013) aikana. Pääosin Euroopan Unionin aluekehitysrahaston tuella toteutetun EkoKymenlaakson tavoitteita oli lisätä tietämystä ilmasto- ja energia-asioista, edesauttaa uusiutuvien energioiden käyttöä, luoda yhteistyöverkostoja ja jatkuvuutta toiminnalle. Kuluttajat voivat

“Asiakkaita palvellaanheidän tarpeensa huomioiden,

oli kyseessä omakotiasuja, taloyhtiö tai teollisuuslaitos, kaasuauton tai

laajakaistaliittymän omistaja.”

22

saada luotettavaa ja puolueetonta energianeuvontaa valtakunnallisen eneuvonta.fi-sivuston kautta sekä ottamalla yhteyttä Kymenlaakson omaan energianeuvojaan. Kymenlaakson energianeuvonnan järjestämi-sessä ovat mukana Kymenlaakson kunnat, Motiva ja energiayhtiöt, myös Haminan Energia Oy. Maakun-nallinen yhteinen energianeuvonta tuottaa tietoa ja vinkkejä mm. energiansäästöstä, lämmitysmuodoista, rakentamisesta ja ympäristöystävällisestä arjesta.

Haminan Energia tukee valtakunnallista kakkosluokkalaisten energiansäästöviikkoa lokakuussa. Yhtiö toimittaa kaikille kaupungin kakkosluokille Lasten Keskuksen materiaalin.

Haminan Energia tukee paikallista seuroissa ja yhteisöissä tehtävää nuorisotyötä, urheilua ja kulttuuria. Paikallisille aktiivista nuorisotyötä tekeville seuroille jaetaan vuosittain stipendejä toiminnan tukemiseksi.

Yritys tukee myös paikallisia tapahtumia, kuten joka toinen vuosi järjestettävää Hamina Tattoo so-tilasmusiikkitapahtumaa. Vuoden 2014 Tattoon yhteydessä järjestettävään asiakastilaisuuteen Haminan Energia kutsuu jälleen asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.

YMPÄRISTÖVASTUU

Haminan Energia suosii energian hankinnassa ja tuotannossa ympäristöä ja luontoa säästäviä tuotantota-poja. Yrityksen kehitystyössä tähdätään uusiutuvien energialähteiden käyttöön.

Tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä päästä hiilidioksivapaaseen ja omavaraiseen sähköntuo-tantoon. Tällä hetkellä yhtiön tuulivoimalat Haminan Summassa ja Kemin Ajoksessa kattavat noin 25 prosenttia sähkönmyynnistä. Hamina Energia osallistuu useisiin tuulivoima- ja bioenergia-alan yhteisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin.

Omassa toiminnassa suositaan ympäristöä vähemmän kuormittavia ratkaisuja. Haminan Energian au-tot käyttävät polttoaineenaan biokaasua. Sitä voi tankata St1:n ja Haminan Energian yhteisestä tankkaus-pisteestä Haminan St1-asemalla Poitsilassa.

Asiakassuhteissa energiansäästöä edistetään sähköistä asiointia kehittämällä. Online-palvelut ja e-laskut säästävät aikaa ja paperia. Haminan Energia tiedottaa asiakkailleen aktiivisesti energiansäästöstä muun muassa kotisivuillaan ja Ilopilkku-asiakaslehdessä.

HENKILÖSTÖ

Henkilökunnan määrä oli vuoden 2013 lopussa viisikymmentäkolme. Kasvua edellisvuoteen oli siis kol-men henkilön verran. Haminan Energia Oy:n olemassaolon aikana on henkilöstömäärä nyt tähän men-nessä suurin. Mainittakoon, että kymmenen vuotta sitten, vuoden 2004 alussa, oli henkilökuntaa melko tarkalleen puolet nykyisestä, kaksikymmentäkuusi henkilöä.

Sähkön hankinta: Osto+osuudet

Tuotanto, tuulivoima

Tuotanto, maakaasu

Sähkön käyttö:

Maakaasun käyttö: Jakelu

Tuotanto

HAMINAN ENERGIAN ENERGIATILASTO (GWh)

Suurilukuisinta ammattiryhmää edustaa tekninen henkilöstö. Vuoden 2013 aikana vakinaistettiin muun muassa kolme tuulivoima-asentajaa.

Henkilöstön keski-ikä on 39,9 vuotta. Ikäryhmittäin tarkasteltuna alle kolmekymmentä vuotiaita mie-hiä oli eniten, vanhimmat työntekijät ovat kolme viisikymmentäseitsemän vuotiasta. Haminan Energian nuorekasta ilmettä kuvastaa ikärakenteen lisäksi työsuhteen kesto. Kahdenkymmenenkuuden henkilön työsuhde oli kestänyt alle neljä vuotta, kun taas yli kaksikymmentäviisi vuotta yhtiötä palvelleita oli viisi henkilöä.

Sairauslomapäivien määrä nousi hieman edellisvuoteen verrattuna. Sairauspäiviä oli vuoden aikana keskimäärin 8,3 per henkilö. Näistä 4,3 päivää koskivat liikuntaelinvammojen korjausta ja kuntoutusta. Työtapaturmia vuoden aikana kirjattiin yksi. Sekään ei koskenut loukkaantumista varsinaisessa työtehtä-vässä, vaan kyseessä oli kaatuminen työpaikan pihalla.

Vuoden aikana järjestettiin henkilöstölle ammatillista koulutusta yhteensä 320 päivää. Eniten koulutus-päiviä oli teknisellä henkilöstöllä ja asentajilla. Uuden Kirstakiven sähköaseman käyttöönotto vaati oman koulutuksensa päivystys- ja varallaolo-organisaatiolle, samoin osa teknisestä henkilöstöstä kävi kaasualan käytönvalvontakoulutuksen. Lähes kaikilla ammattiryhmillä oli omaan alaan liittyvää koulutusta.

Uudet työntekijät, myös kesätyöntekijät, tutustuvat taloon ja sen toimintatapoihin perehdytysohjelman avulla. Yhteensä useamman päivän kestävä, laaja-alainen perehdytysohjelma antaa tulokkaalle perustietoja työtehtävään liittyen sekä yleistä tietoa mm. kiinteistöstä ja turvallisuusasioista.

Tyky-toiminnalla kehitetään henkilöstön työkykyä ja terveyttä, työpaikan toimivuutta ja ilmapiiriä. Tyky-toimintaa toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyöllä. Henkilökunnalle järjestettiin luento liikun-nan ja ravinnon vaikutuksesta hyvinvointiin. Tyky-päiväna alkukesästä henkilökunnasta kootut joukkueet pelasivat keskenään ystävällismielisen pesäpallo-ottelun, minkä jälkeen ruokailtiin Bastionissa.

Haminan Energia tukee henkilökunnan kuntosali-, uinti- ja lasketteluharrastuksia. Henkilökunnalla oli yhteistä sählyharrastusta varten viikottain salivuoro Pappilansalmen koululla. Yritys on vuoden 2014 alus-ta päättänyt laajentaa henkilökunnan harrastustuen mallia. Käyttöön otetaan liikuntamaksujen saldokortti, jolla voi maksaa esim. uimahalli- ja kuntosalikäyntejä ja seurojen jäsenmaksuja. Saldokortin voivat saada vähintään kuuden kuukauden työsuhteessa olevat työntekijät. Henkilökohtaisen kortin arvo on enimmil-lään 400 euroa per vuosi.

Kevättalvella pidettiin perinteiset tilinpäätösillalliset ja käytiin samalla teatterissa. Loppuvuodesta pidet-tiin pikkujoulut Vanhalla Toimiupseerikerholla, molempiin tilaisuuksiin oli hyvä osanotto.

2011

113,3

35,4

3,0

170,0

274,3

103,8

2012

102,5

32,6

0,2

170,8

275,9

107,8

2013

103,0

22,0

0,02

161,4

251,9

102,1

24

HALLITUKSENTOIMINTAKERTOMUS 1.1.- 31.12.2013

YLEISTÄ

Kulunut tilikausi oli Haminan Energia Oy:n 20. tilikausi.Vuosi 2013 oli Haminan seudulla noin asteen keskimääräistä lämpimämpi. Kuukausittaiset vaihtelut oli-

vat suuria, maaliskuu oli harvinaisen kylmä ja marras-joulukuu taasen normaalia lämpimämpiä. Hellepäiviä oli myös tavanomaista enemmän.

Myrskypäiviä oli vuoden aikana tavanomaista vähemmän, joskin marras-joulukuussa sattui kolme laaja-alaista myrskyä - Eino, Oskari ja Seija. Myrskyt aiheuttivat metsätuhoja ja sähkökatkoksia. Myrskyt olivat osin jopa vuoden 2011 luokkaa. Haminan Energian alueella myrskyt eivät vaikuta jakeluvarmuuteen. Ukkoskausi painottui kesäkuuhun.

Energiamarkkinoihin vaikutti voimakkaasti USA:n lisääntynyt öljyn- ja kaasuntuotanto, jonka johdosta halpaa hiiltä tuli markkinoille. Euroopan alhainen teollisuustuotanto laski edelleen päästöoikeuksien hin-taa markkinoilla. Markkinoille tullut halpa hiili yhdistettynä alhaisiin päästöoikeuksiin pitivät sähkön hinnan alhaalla. Öljyn hinta vakiintui 110$/bbl tasoon, eikä hintaa enää heiluttaneet levottomuudet arabimaissa. Euroopan kilpailukyky heikkeni huomattavasti energian hinnalla verrattuna Aasiaan ja USA:han. Lisäksi huolta aiheutti lisääntynyt hiilen käyttö.

Sähkön tukkuhinnat pohjoismaisilla markkinoilla pysyivät vuonna 2013 varsin maltillisella tasolla. Ne olivat kuitenkin jonkin verran korkeampia kuin vuonna 2012, mutta selvästi matalampia kuin vuonna 2011. Hintoja pitivät kurissa päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja taloustilanteesta johtunut sähkön hei-kohko kysyntä.

Markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 41 €/MWh, runsaat 12 prosenttia kor-keampi kuin vuonna 2012 keskimäärin. Suomen aluehinta Nord Pool Spot -sähköpörssissä oli ajoittain selvästi korkeampi kuin systeemihinta. Sähkö oli keskimääri 3€/MWh kalliimpaa Suomessa kuin Ruotsissa ja Norjassa. Tämä johtui ennen kaikkea vesivoimatuotannon runsaudesta Norjassa ja Ruotsissa sekä kapasiteettimaksujen vaikutuksista sähköntuontiin Venäjältä.

Yhtiön liikevaihto laski 3,4 prosenttia. Lasku johtui alentuneesta energiankäytöstä niin teollisuudessa kuin lämmityksessäkin. Liiketoiminta-aloittain liikevaihto toteutui seuraavasti; sähkön myynnin liikevaihto laski 6,9 prosenttia, maakaasun myynti laski 14,9 prosenttia. Sähkön siirron liikevaihto laski 2,1 prosenttia ja maakaa-sun siirron liikevaihto kasvoi 4,1 prosenttia. Muiden liiketoimintojen liikevaihto kasvoi 4,4 prosenttia.

Summan voimaloiden tuotantotuki, 1,19 M€ (-33,7%), on kirjattu liiketoiminnan muihin tuloihin. Tuo-tantotuki laski huomattavasti kahden voimalan tuotantoseisakin takia. Yhtiön tulos ennen tilinpäätössiir-toja ja veroja laski 37,6 prosenttia. Tuloksen lasku johtui Summan voimaloiden tuotantoseisakista, voima-loiden käytön ja kunnossapidon uudelleenjärjestelystä sekä tuulivoimatehtaan konkurssin aiheuttamista kuluista. Näiden yhteisvaikutus tulokseen oli noin 1,1 M€.

Markkinatilanne sähkön, maakaasun ja tietoliikenteen osalta on edelleen kireä. Kireästä markkinatilan-teesta huolimatta yhtiö pystyi parantamaan sähkön myynnin kannattavuutta. Maakaasun huono kilpailu-kyky parantui hieman vuoden aikana hintaindeksien laskiessa, ja hinnan lasku tulee jatkumaan edelleen vuonna 2014. Liikennepolttojakelussa yhtiö vaihtoi maakaasun täysin päästöttömäksi biokaasuksi, jonka käyttökustannukset ovat edelleen noin puolet bensiiniin verrattuna.

Investointien painopiste oli sähköverkon jakeluvarmuutta parantavissa investoinneissa. Googlen palve-linkeskuksen länsipuolelle rakennettu Kirstakiven 110 kV:n sähköasema otettiin käyttöön keväällä 2013. Sähköverkon saneeraus painottui Vilniemen, Hevoshaan ja Linnoituksen alueille. Mittauksissa siirryttiin etäluettaviin mittareihin. Maakaasuverkon rakentaminen on kohdistunut kuluneen vuoden aikana pää-osin edelleen moottoritien rakentamisen mukanaan tuomiin jakeluverkon muutoksiin Summan risteys - Husula-Myllykylä –alueella. Tietoliikenneverkkojen investoinnit ovat myös kuluvan vuoden aikana pai-nottuneet valokuituverkon rakentamiseen kaupungin alueella sekä langattoman laajakaistaverkon perus-parannuksiin. Palvelutarjonta painottui TV-palveluiden lisäämiseen.

Hailikarin ja Koirakarin uudet tuulivoimalat saivat vihdoin lainvoimaisen rakennusluvan, ja voimaloiden rakentaminen aloite-taan vuonna 2014. Voimalat otetaan käyttöön Q1/2015 ja vuosituotannoksi on arvioitu 20 GWh.

Fennovoima-hankkeen osalta vuosi 2013 oli ratkaiseva. Neuvottelut aloitettiin uudelta pohjalta EONin vetäydyttyä hankkeesta ja EONin osakkuuden siirryttyä Fennovoimalle. Uusi toimituskonsepti Rosatomin kanssa on parantanut hankkeen kannattavuutta merkittävästi.

Yhtiön tutkimus- ja tuotekehityspanostus keskittyi LNG-tekniikkaan, biokaasutekniikkaan sekä biokaa-sulaitoksen ja uusien tuulivoima-alueiden kehittämiseen.

Haminan Energia Oy:n palveluksessa oli vuoden lopulla yhteensä 53 henkilöä, joista vakituisia oli 49 ja määräaikaisia 4 henkilöä. Henkilökunnan keski-ikä 31.12.2013 oli 39,9 vuotta. Vuonna 2013 koulutuspäi-viä oli yhteensä 320, ja koulutukseen osallistui kaikkiaan 52 henkilöä. Henkilöstön kehitystä kuvaavat luvut on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Yhtiö panostaa edelleen oman tuotannon kasvattamiseen päästöttömien tuotanto-osuuksien hankin-nalla sekä tuulivoimainvestointeja lisäämällä.

LNG-terminaalihanke ja suunnitteilla oleva LNG-voimalaitos parantaa merkittävästi yhtiön kilpailuky-kyä niin kaasun kuin sähkönkin osalta. Energioiden kilpailukykyisyydellä on myös tärkeä merkitys alueen teollisuuden elinvoimaisuudelle.

Uusien tuulivoima-alueiden kehittäminen Kymenlaaksoon pysähtyy todennäköisesti Puolustusvoimien tutkakompensaatiovaatimuksen seurauksena. Tässä tapauksessa yhtiö tulee investoimaan tuulivoimaan osakkuusyhtiöidensä kautta länsirannikolle.

EU-komission julkaisemat suuntaviivat tulevalle EU:n energiapolitiikalle vahvistavat yhtiön valitsemaa strategista linjaa. EU tulee kohdistamaan tavoitteet päästöttömään tuotantoon jota yhtiön hankkeet niin tuuli-, biokaasu- ja ydinvoimassa tukevat. Samassa yhteydessä on myös annettu vahva tavoite LNG-infrastruktuurin rakentamiseen ja tukemiseen.

Verkostojen laatu- ja palvelutaso on erittäin hyvä. Sähkömarkkinalain vaatimukset toimintavarmuuden parantamiseksi eivät aiheuta yhtiölle investointitarpeita. Sataman alueen teollisuudessa on myös viitteitä parempaan taloudelliseen kehitykseen. Vaalimaan alueen ja uuden moottoritien yhteyteen on myös tu-lossa merkittäviä investointeja. Yhtiön taloudelliset ja toiminnalliset näkymät ovat erittäin hyvät.

TALOUS

Tilikauden liikevaihto oli 36,6 milj. euroa. Liikevaihdosta 5,7 milj. euroa kertyi sähkön myynnistä, 4,4 milj. euroa sähkön siirrosta, 8,7 milj. euroa maakaasun myynnistä, 6,8 milj. euroa maakaasun siirrosta muun liiketoiminnan osuuden ollessa 11,0 milj. euroa. Tilikauden kokonaispoistot olivat 4,2 milj. euroa ja tilikau-den voitto oli 1,1 milj. euroa.

INVESTOINNIT

Käyttöönotetut investoinnit olivat tilikaudella 4,0 milj. euroa, josta aktivoitujen palkkojen osuus 0,4 milj. euroa. Investoinnit kohdistuivat sähköverkostoon (1,6 milj. euroa), koneisiin ja kalustoihin (1,3 milj. euroa), rakennuksiin (0,2 milj. euroa), maakaasuverkostoon (0,4 milj. euroa), sijoituksiin (0,3 milj. euroa) sekä kaukolämpöverkostoon (0,2 milj. euroa).

RAHOITUS JA VASTUUT

Yhtiöllä oli lainoja tilikauden lopussa 31,4 milj.euroa. Taseen loppusumma oli 57,9 milj. euroa. Liittymis-maksujen lisäys oli 0,09 milj. euroa. Tulorahoituksen ja liittymismaksuihin perustuva investointien omara-hoitusaste oli 88,6 prosenttia.

26Kuvassa Haminan Energian hallitus (vasemmalta oikealle)

Anneli Vuorio, Jarkko Harjumaaskola, Ritva Hauhia, Jukka Rouhiainen, Timo-Jussi Talsi

HALLITUS

HALLINTO

YHTIÖKOKOUS

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 11.4.2013. Hallituksen jäsenistä erovuorossa olivat Kirsti Kokkonen ja Anneli Vuorio. Kokouksessa valittiin hallitukseen Ritva Hauhia sekä uudelleen Anneli Vuorio. Henkilöstön edustajaksi todettiin Mika Kotoluoto.

Tilintarkastajina toimivat kertomusvuonna:Tilintarkastusyhteisö BDO Oy,Helsinki; päävastuullisena tilintarkastajana Ulla-Maija Tuomela, KHT, JHTT, Imatra.

Haminan Energia Oy:n osakkeet omistaa Haminan kaupunki.Yhtiön osakkeiden lukumäärä on 100 ja ne kaikki tuottavat yhtäläiset oikeudet.

HALLITUS

Hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt (suluissa henkilökohtaiset varajäsenet):

PuheenjohtajaTimo-Jussi Talsi (Milko Niemi)

VarapuheenjohtajaJarkko Harjumaaskola (Arto Ahonen)

Ritva Hauhia (Päivi Suurnäkki)

Anneli Vuorio (Mauna Kriktilä)

Mika Kotoluoto (Jukka Rouhiainen)(henkilökunnan nimeämä)

Hallituksen kokouksissa esittelijänä on toiminut toimitusjohtaja Timo Toikka ja sihteerinä johdon assistent-ti Tiiti Saarelainen sekä hallintopäällikkö Raila Filppu. Hallituksen kutsumana asiantuntijana kokouksissa on toiminut varatoimitusjohtaja Pekka Raukko ja konsernin edustajana kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.

RISKIENHALLINTA

Yhtiön riskienhallinta on integroitu osaksi toimintajärjestelmää. Riskienhallinta kattaa yhtiön toimintavastuu-, omaisuus-, vakuutus-, ympäristö-, TTT- ja henkilöstöriskit. Riskit on kuvattu yhtiön toimintajärjestelmässä.

Riskienhallinnan tavoitteena on jatkuva työ yrityksen toiminnan, kannattavuuden ja henkilöstön hyvin-voinnin turvaamiseksi. Riskienhallinta on ennakoivaa, tietoista, suunnitelmallista ja järjestelmällistä toimin-taa ja johtamista.

Toimintajärjestelmä kuvaa sen toimintatavan, jolla varmistetaan asiakaskeskeinen toiminta ja saavute-taan asetetut tavoitteet suunnitelmallisella ja järjestelmällisellä tavalla. Toimintajärjestelmä koskee kaikkia yhtiön toimintoja ja se sisältää tarvittavat laadunhallinnan sekä ympäristö- ja työterveys- ja työturvalli-suusasioiden hallinnan elementit tavoitteiden toteuttamiseksi.

Riskienhallinta on jalkautettu toimintajärjestelmässä tulosalueille ja siten koko henkilöstölle. Yhtiön vuosisuunnittelukalenterin mukaan jokaiselle tulosalueelle toteutetaan vuosittain riskinäkökohtien päivi-tys sekä päämäärien, tavoitteiden ja toimenpiteiden päivitys.

Yhtiön asiakaspalautejärjestelmään kirjataan kaikki ulkoiset ja sisäiset poikkeamat ja läheltä piti -tilan-teet sekä mahdolliset vaaratilanteet, jotka ohjaavat ehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä.

Riskienhallintajärjestelmän toimivuutta tarkastellaan säännöllisissä johdon katselmuksissa sekä proses-sien auditoinneissa.

HALLITUKSEN EHDOTUS YHTIÖKOKOUKSELLE

Tilinpäätöksen mukainen voitto oli 1.066.153,48 euroa.Tilikauden voitosta esitetään maksettavaksi yhteensä 1.050.000,- euroa osinkona osakkeille. Yhtä osa-

ketta kohden maksetaan 10.500,- euroa osinkoa. Loput voitosta 16.153,48 euroa esitetään kirjattavaksi vapaaseen omaan pääomaan voitto- ja tappiotilille.

Osinko esitetään maksettavaksi osakkeille 10.6.2014.Hallitus esittää lisäksi tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen sekä rahoituslaskelman yhtiökokouksen

vahvistettavaksi.

YHTIÖN TALOUDELLISTA ASEMAA JA TULOSTA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT:

1000-€ 2013 2012 2011 Liikevaihto 36.611 37.905 36.432Liikevoitto 2.440 3.295 3.173 Liikevoitto- %/lvv 6,7 8,7 8,7 Oman pääoman tuotto- % 8,1 11,9 11,9 Omavaraisuusaste- % 30,6 29,9 30,6

28

LIIKEVAIHTO

Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot

Materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana

Varastojen muutos

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot

Henkilösivukulut

Eläkekulut

Muut henkilösivukulut

Poistot Suunnitelman mukaiset poistot

Liiketoiminnan muut kulut

LIIKEVOITTO

Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista

Muut korko- ja rahoitustuotot

Korkokulut ja muut rahoituskulut

VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄSatunnaiset erätSatunnaiset kulut

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos

Tuloverot

TILIKAUDEN VOITTO

TULOSLASKELMA

01.01.-31.12.2013

36 610 947,81

436 285,36

1 189 086,01

-24 440 214,35

-396,00

-2 857 768,75

-545 956,08

-121 817,11

-4 117 259,01

-3 712 652,78

2 440 255,10

0,00

128 208,75

-789 295,18

1 779 168,67

-274 620,00

1 504 548,67

-89 982,83

-348 412,36

1 066 153,48

01.01.-31.12.2012

37 905 449,59

284 287,80

1 789 578,53

-26 166 345,43

0,00

-2 527 953,69

-486 407,00

-106 818,48

-4 038 602,56

-3 358 019,24

3 295 169,52

11 453,04

80 723,68

-984 332,49

2 403 013,75

0,00

2 403 013,75

-892 698,47

-372 414,54

1 137 900,74

29

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeetAineettomat oikeudet

Muut pitkävaikutteiset menot

Aineelliset hyödykkeetMaa-alueet

Rakennukset ja rakennelmat

Sähköverkosto

Kaukolämpöverkosto

Maakaasuverkosto

Koneet ja kalusto

Keskeneräiset hankinnat

SijoituksetMuut osakkeet ja osuudet

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ

VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuusAineet ja tarvikkeet

Saamiset

Pitkäaikainen

Lainasaamiset

Lyhytaikainen

Myyntisaamiset

Siirtosaamiset

Rahat ja pankkisaamisetVAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ

VASTAAVAA YHTEENSÄ

TASE

VASTATTAVAA

Oma pääomaOsakepääoma

Muut rahastotVararahasto

Edellisten tilikausien voittoTilikauden voittoOMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

Tilinpäätössiirtojen kertymäPoistoero

Vieras pääoma Pitkäaikainen

Lainat rahoituslaitoksilta

Muut velat

Liittymismaksut

Lyhytaikainen

Lainat rahoituslaitoksilta

Ostovelat

Muut velat

Siirtovelat

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

31.12.2013

1 700 000,00

8 391 275,58

1 323 832,17

1 066 153,48

12 481 261,23

5 240 564,37

24 200 386,00

1 531 139,96

1 952 263,65

2 691 392,00

4 414 975,82

4 289 206,45

1 061 089,82

40 140 453,70

57 862 279,30

31.12.2012

1 700 000,00

8 391 275,58

1 233 125,43

1 137 900,74

12 462 301,75

5 150 581,54

26 891 778,00

3 000 000,00

1 865 364,02

2 691 392,00

4 381 692,39

1 637 634,45

906 242,91

41 374 103,77

58 986 987,06

31.12.2013

126 757,29

770 888,26

158 813,41

5 029 357,14

13 172 160,38

851 297,53

6 018 758,11

15 297 501,11

5 434 001,09

1 697 850,46

48 557 384,78

37 102,50

267 598,46

7 886 415,07

916 577,46

197 201,03

9 304 894,52

57 862 279,30

31.12.2012

170 413,47

835 578,18

158 813,41

5 291 871,98

12 700 026,53

762 118,99

6 158 122,30

15 732 817,07

3 382 523,08

1 426 250,29

46 618 535,30

37 498,50

264 116,13

7 084 779,40

1 327 233,40

3 654 824,33

12 368 451,76

58 986 987,06

30

+

+

-

-

+

+

-

-/+

-

-

-/+

-

+

+

-

+

-

-

Liiketoiminnan rahavirta Myynnistä saadut maksut

Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut

Maksut liiketoiminnan kuluista

LIIKETOIMINNANRAHAVIRTA ENNEN RAHOITUSERIÄ JA VEROJAMaksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista

Saadut korot liiketoiminnasta

Saadut osingot liiketoiminnasta

Maksetut välittömät verot

Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A)

Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin

Myönnetyt lainat

Investoinnit muihin sijoituksiin

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B)

Rahoituksen rahavirta:Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut

Lyhytaikaisten lainojen nostot

Pitkäaikaisten lainojen nostot

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut

Pitkäaikaisten liittymismaksujen lisäykset

Pitkäaikaisten liittymismaksujen palautukset

Maksetut osingot ja muu voitonjako

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C)

Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) Rahavarat tilikauden lopussaRahavarat tilikauden alussa

RAHOITUSLASKELMA (1.000€)2013

36 549

1 052

31 645

5 956793

128

0

292

-275

4 725

5 785

3

272

-6 060

0

0

1 531

2 691

104

17

1 050

-2 123

-3 458

197

3 655

-3 458

2012

36 028

2 055

30 778

7 305904

82

11

359

0

6 136

5 460

52

370

-5 882

0

0

4 500

2 310

96

52

1 050

1 184

1 438

3 655

2 217

1 438

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT:

Konserniin kuuluvaa kirjanpitovelvollista koskevat liitetiedot:Yhtiö on Haminan kaupungin 100 %:sti omistama tytäryhtiö, jonka tilinpäätös yhdistellään

Haminan kaupungin konsernitilinpäätökseen. Konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saata-

vissa Haminan kaupungintalolta; Puistokatu 2, 49400 Hamina.

1. Pysyvien vastaavien ja vaihtuvien vastaavien arvostusPysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla avustuksilla

ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina

kohteen taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistosuunnitelma on määritetty kokemus-

peräisesti.

Poistoajat käyttöomaisuusryhmittäin Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet

Muut pitkävaikutteiset menot

Aineelliset hyödykkeet

Rakennukset ja rakenn.

Sähköverkosto

Kaukolämpöverkosto

Kaasuverkosto

Koneet ja kalusto

2. Aineet ja tarvikkeet

Vaihto-omaisuuden arvostus on laskettu tilinpäätöskuukauden keskinoteerausta käyttäen.

TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT:

Liikevaihto toimialoittain:

Sähköliiketoiminta Myynti

Siirto

Maakaasuliiketoiminta Myynti

Siirto

Muu liiketoiminta YHTEENSÄ

SATUNNAISET KULUT:

Tuulivoimatehtaan konkurssin aiheuttama kulu

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Valmistus omaan käyttöönErään sisältyy omaan käyttöön valmistetun käyttöomaisuuden henkilöstökulut.

Henkilöstö Henkilökunta keskimäärin

Maksetut palkat ja palkkiot yht.

josta hallitustyöskentelystä maksetut palkkiot

Eläkevastuut Yhtiön lakisääteinen ja vapaaehtoinen eläketurva on järjestetty ulkopuolisessa eläkevakuutus-

yhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA/ MUUTOKSISTA:

Tilikauden poistot

Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet

Muut pitkävaikutteiset menot

Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakenn.

Sähköverkosto

Kaukolämpöverkosto

Maakaasuverkosto

Koneet ja kalusto

YHTEENSÄ

Rahoitustuotot ja -kulut:Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista, joista

Muilta

Muut korko- ja rahoitustuotot, josta

Saman konsernin yrityksiltä

Muilta

Korkokulut ja muut rahoituskulut, josta

Saman konsernin yrityksiltä

Muilta

Suunnitelman mukaiset poistot

152 816

5 391

492 297

1 127 841

110 564

522 713

1 705 639

4 117 259

Poistoeronmuutos

-30 051

0

-356 820

1 041 098

12 899

257 280

-834 424

89 983

Kokonais-poistot

122 764

5 391

135 477

2 168 939

123 462

779 993

871 215

4 207 242

5 - 10 v.

5 - 15 v.

10 - 40 v.

15 - 20 v.

10 - 15 v.

15 - 25 v.

5 - 15 v.

201337 102,50

2013

10 045 8855 659 002

4 386 883

15 471 6898 691 679

6 780 010

11 093 37436 610 948

2013274 620

201237 498,50

2012

10 554 1676 075 459

4 478 708

16 725 29110 214 942

6 510 349

10 625 99237 905 450

20120

2011

45

2 350 650

22 842

2012

47

2 501 211

27 627

2013

52

2 802 283

29 184

2013

0

0

128 209

1 544

126 665

789 295

199 414

589 881

2012

11 453

11 453

80 724

3 991

76 732

984 332

198 250

786 082

31

32

PYSYVIIN VASTAAVIIN KUULUVIEN HANKINTAMENOJAN POISTAMATTA OLEVA OSA:

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudetHankintameno 1.1.

Lisäykset

Kok.hankintameno 31.12.

Kertyneet sumu-poistot 1.1.

Tilikauden sumu-poistot

KIRJANPITOARVO 31.12.Kokonais- ja sumu-poistojen

kertynyt erotus 1.1.

Poistoeron muutos

Kertynyt 31.12.

Muut pitkävaikutteiset menotHankintameno 1.1.

Lisäykset

Kok.hankintameno 31.12.

Kertyneet sumu-poistot 1.1.

Tilikauden sumu-poistot

KIRJANPITOARVO 31.12.Kokonais- ja sumu-poistojen

kertynyt erotus 1.1.

Poistoeron muutos

Kertynyt 31.12.

AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa-alueetHankintameno 1.1.

Lisäykset

Kok.hankintameno 31.12.

Kertyneet sumu-poistot 1.1.

Tilikauden sumu-poistot

KIRJANPITOARVO 31.12.

TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

2013

1 226 170

49 860

1 276 031

-1 055 757

-93 516

126 758

90 094

-30 051

60 042

970 349

0

970 349

-134 771

-64 690

770 888

59 299

0

59 299

158 813

0

158 813

0

0

158 813

2012

1 211 794

14 376

1 226 170

-921 477

-134 280

170 414

118 378

-28 284

90 094

970 349

0

970 349

-70 081

-64 690

835 578

59 299

0

59 299

158 813

0

158 813

0

0

158 813

Rakennukset ja rakennelmatHankintameno 1.1.

Lisäykset

Kok.hankintameno 31.12.

Kertyneet sumu-poistot 1.1.

Tilikauden sumu-poistot

KIRJANPITOARVO 31.12.Kokonais- ja sumu-poistojen

kertynyt erotus 1.1.

Poistoeron muutos

Kertynyt 31.12.

SähköverkostoHankintameno 1.1.

Lisäykset

Kok.hankintameno 31.12.

Kertyneet sumu-poistot 1.1.

Tilikauden sumu-poistot

KIRJANPITOARVO 31.12.Kokonais- ja sumu-poistojen

kertynyt erotus 1.1.

Poistoeron muutos

Kertynyt 31.12.

KaukolämpöverkostoHankintameno 1.1.

Lisäykset

Kok.hankintameno 31.12.

Kertyneet sumu-poistot 1.1.

Tilikauden sumu-poistot

KIRJANPITOARVO 31.12.Kokonais- ja sumu-poistojen

kertynyt erotus 1.1.

Poistoeron muutos

Kertynyt 31.12.

7 821 775

229 782

8 051 557

-2 529 903

-492 297

5 029 357

-981 409

-356 820

-1 338 229

21 572 715

1 599 975

23 172 690

-8 872 688

-1 127 841

13 172 160

4 528 028

1 041 098

5 569 126

1 634 476

199 742

1 834 218

-872 357

-110 564

851 298

93 257

12 899

106 156

7 549 157

272 618

7 821 775

-2 041 677

-488 225

5 291 872

-645 387

-336 022

-981 409

20 103 122

1 469 593

21 572 715

-7 806 338

-1 066 350

12 700 027

3 211 674

1 316 354

4 528 028

1 243 516

388 960

1 632 476

-778 362

-93 995

762 119

58 774

34 482

93 257

MaakaasuverkostoHankintameno 1.1.

Lisäykset

Kok.hankintameno 31.12.

Kertyneet sumu-poistot 1.1.

Tilikauden sumu-poistot

KIRJANPITOARVO 31.12.Kokonais- ja sumu-poistojen

kertynyt erotus 1.1.

Poistoeron muutos

Kertynyt 31.12.

Koneet ja kalustoHankintameno 1.1.

Lisäykset

Vähennykset

Kok.hankintameno 31.12.

Kertyneet sumu-poistot 1.1.

Vähenn kertynyt sumu-poistot

Tilikauden sumu-poistot

KIRJANPITOARVO 31.12.Kokonais- ja sumu-poistojen

kertynyt erotus 1.1.

Poistoeron muutos

Kertynyt 31.12.

Keskeneräiset hankinnatHankintameno 1.1.

Lisäykset

Vähennykset

KIRJANPITOARVO 31.12.Muut osakkeet ja osuudetHankintameno 1.1.

Lisäykset

Vähennykset

KIRJANPITOARVO 31.12.

SijoituksetHankintameno 1.1.

Lisäykset

Vähennykset

KIRJANPITOARVO 31.12.

Saamisten erittely: Myyntisaamiset, josta

saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

muilta

Siirtosaamiset, josta

saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

muilta

Siirtosaamisten olennaiset erät:Tyyppikäyräpoikkeama

Syöttötariffisaaminen

Polttoaineveron palautus

Verosaaminen

Vakuutusmaksusaamiset

Korkosaamiset

Muut

15 097 080

383 349

15 480 429

-8 938 958

-522 713

6 018 758

2 100 850

257 280

2 358 130

22 865 352

1 289 823

-117 458

24 037 717

-7 132 535

50 611

-1 658 292

15 297 501

-739 537

-834 424

-1 573 961

3 382 523

5 864 285

-3 812 807

5 434 001

1 426 250

271 600

0

1 697 850

14 959 389

137 691

15 097 080

-8 403 415

-535 543

6 158 122

1 747 259

353 591

2 100 850

22 143 362

721 990

0

22 865 352

-5 477 017

-1 655 519

15 732 817

-292 115

-447 422

-739 537

929 399

5 401 747

-2 948 622

3 382 523

1 056 695

372 436

-2 880

1 426 250

Osakkeet muut

1 261 871

241 103

0

1 502 973

Saamiset muut

164 379

30 498

0

194 877

2013

7 886 415

274 835

7 611 580

916 577

0

916 577

0

621 476

232 501

14 912

44 653

0

3 035

916 577

Yhteensä

1 426 250

271 600

0

1 697 850

2012

7 084 779

348 307

6 736 473

1 327 233

182

1 327 052

553 878

484 667

156 783

68 585

61 714

182

1 424

1 327 233

33

34

TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Oman pääoman muutosten erittelyOsakepääoma

Osakepääoma 1.1.

Osakepääoma 31.12.

Vararahasto

Vararahasto 1.1.

Vararahasto 31.12.

Sidottu oma pääoma 31.12.

Voitonjakokelpoiset varat

Voittovarat 1.1.

Oikaisu aiempaan tilikauteen

Osingonjako

Tilikauden voitto

Vapaa oma pääoma; voitonjakokelpoiset varat 31.12.

Oma pääoma yhteensä 31.12.

Laskennalliset verovelat: Kirjaamaton laskennallinen verovelka

tilinpäätössiirtojen kertymästä

2013

1 700 000

1 700 000

8 391 276

8 391 276

10 091 276

2 371 026

2 806

-1 050 000

1 066 153

2 389 986

12 481 261

1 048 113

2012

1 700 000

1 700 000

8 391 276

8 391 276

10 091 276

2 283 125

0

-1 050 000

1 137 901

2 371 026

12 462 302

1 261 892

Pitkäaikainen vieras pääoma:Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin

viiden vuoden kuluttua: rahoituslaitoslainat

Lyhytaikaisten velkojen erittely: Ostovelat, josta

velat samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

muilta

Siirtovelat, josta

velat samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

muilta

Pitkäaikaisten velkojen erittely: Muut velat, josta

velat samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

muilta

Liittymismaksut, josta

maksut samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

muilta

Rahatililimiitit:Yhtiöllä on myönnettyjä, käyttämättömiä rahatililimiittejä

yhteensä 2 468 860,04 euroa.

2013

14 747 318

4 414 976

20 702

4 394 274

1 061 090

50 479

1 010 611

1 531 140

1 531 140

0

1 952 264

115 509

1 836 755

2012

16 976 210

4 381 692

24 677

4 357 016

906 243

49 833

856 410

3 000 000

3 000 000

0

1 865 364

114 234

1 751 130

Siirtovelkojen oleelliset erät:Palkat sosiaalikuluineen

Polttoaineveron palautus

Korot

Muut

MUUT LIITETIEDOT:

Annetut vakuudet: Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä

yrityskiinnitys

Panttaamattomat yrityskiinnitykset

Leasingsopimuksista maksettavat määrät:Alkaneella tilikaudella maksettava määrä

Myöhemmin maksettavat

Leasingvuokrasopimusten mukaiset vuokravastuut

MUUT LIITETIEDOT

2013

740 629,72

221 255,20

97 990,63

1 214,27

1 061 089,82

0,00

0,00

3 363 758,60

928 503

4 098 098

5 026 601

2012

654 772,56

148 905,02

101 606,91

958,42

906 242,91

0,00

0,00

3 363 758,60

785 963

3 907 495

4 693 458

MUUT VASTUUT:ErityisvakuudetTaseen ulkopuolisia liittymisvastuita Sähkön hintasuojaukset

Sähköjohdannaisilla on suojattu yhtiön sähkön hankintaa. Yhtiö on harjoittanut johdannais-

kauppaa vain suojaustarkoituksessa. Tilinpäätöksessä tulosvaikutukset kirjataan samanaikaisesti

suojattavan sähkönhankinnan kanssa. Suojaussalkun arvo, nimellisarvon ja tilinpäätöshetken

31.12.2013 markkina-arvon erotus, oli -2 962 982,47 euroa.

Suojaussopimusten markkina-arvo on laskettu pohjoismaisen sähköpörssin (Nasdaq OMX

Commodities, Nordic Electricity) päätöshintojen ma 30.12.2013 mukaan vuosille 2014 - 2017.

Vuosille 2018 - 2023 ulottuville suojauksille on laskentaperusteena käytetty kahdenkeskisten

kauppojen toteutuneita hintoja.

Päästöoikeudet:Haminan Energian yksi tuotantolaitos kuuluu päästökauppajärjestelmän piiriin.

Laitokselle myönnetyt vuosittaiset päästöoikeudet tonneina C02

Myönnetyt oikeudet ovat riittäneet tuotantolaitoksen toimintaan.

Ylimääräisten oikeuksien myynti markkinoille on ollut liiketoiminnan tuloksen kannalta vähäistä.

Ympäristövastuut:Tilinpäätöshetkellä ei ole tiedossa sellaisia ympäristöön liittyviä vastuita,

joista voisi seurata taloudellisia seuraamuksia.

Tilintarkastajan palkkiot: tilintarkastuksesta

muut palvelut

2012

109 378,84

563 700,81

13 529

11 222,06

1 280,00

12 502,06

2013

1 116 926,52

554 854,23

14 540

10 046,05

2 200,00

12 246,05

35

36

SÄHKÖN MYYNNIN TULOSLASKELMA

LIIKEVAIHTO

Valmistus omaan käyttöönLiiketoiminnan muut tuototMuut liiketoiminnan muut tuotot

Materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana

Muut ostot tilikauden aikana

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot

Henkilösivukulut

Eläkekulut

Muut henkilösivukulut

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot

Suunnitelman mukaiset poistot muista

pysyvien vastaavien hyödykkeistä

Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut

Muut liiketoiminnan muut kulut

LIIKEVOITTO / -TAPPIO

Rahoitustuotot ja -kulutMuut korko- ja rahoitustuotot

Muilta

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Muille

VOITTO / -TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ

VOITTO / -TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

TilinpäätössiirrotPoistoeron muutos

Poistoeron muutos muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä

TuloverotTILIKAUDEN VOITTO / -TAPPIO

1.1.-31.12.20135 665 030

4 411

194

-4 968 300

-203 976

-40 078

-8 264

-62 352

-2 379

-249 473

134 813

18 811

-2 425

151 200

151 200

23 032

-43 113

131 118

1.1.-31.12.20126 079 932

1 842

0

-5 610 290

-182 554

-36 942

-7 346

-61 348

-1 984

-253 078

-71 768

11 379

-21 128

-81 517

-81 517

15 369

15 754

-50 394

Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

SÄHKÖN MYYNNIN TASE

31.12.2013

21 358

389 818

84 535

168

961 188

-669 716

787 350

31.12.2012

32 922

385 370

12 385

168

1 017 071

-831 943

615 972

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Sijoitukset

VAIHTUVAT VASTAAVAT

SaamisetLyhytaikaiset saamiset

Saamiset muilta

Rahat ja pankkisaamiset

VASTAAVAA YHTEENSÄ

VASTATTAVAA

Oma pääomaOsakepääoma

Muut rahastot

Muut muut rahastot

Edellisten tilikausien voitto (tappio)

Tilikauden voitto (tappio)

Tilinpäätössiirtojen kertymäPoistoero

Vieras pääomaPitkäaikainen korollinen vieras pääoma

Velat muille

Lyhytaikainen koroton vieras pääoma

Velat muille

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

31.12.2013

22 339

110 268

95 448

131 118

-66 643

229 671

265 148

787 350

31.12.2012

22 339

110 268

213 806

-50 394

-43 611

0

363 564

615 972

37Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

38

1.1.-31.12.20124 533 007

232 322

0

-225 620

194 100

-627 969

-791 087

-162 419

-34 343

-1 066 350

-179 542

-14 483

0

-558 083

1 299 533

26 550

-425 770

900 314900 314

-1 316 354

48 276

89 361

-278 403

SÄHKÖN SIIRRON TULOSLASKELMA

LIIKEVAIHTO

Valmistus omaan käyttöönLiiketoiminnan muut tuototMuut liiketoiminnan muut tuotot

Materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana

Häviösähkö

Muut ostot tilikauden aikana

Ulkopuoliset palvelut

Alueverkko-, kantaverkko- ja verkkopalvelumaksut

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot

Henkilösivukulut

Eläkekulut

Muut henkilösivukulut

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot

sähköverkon hyödykkeistä

muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä

Liiketoiminnan muut kulutVuokrakulut

Verkkovuokrat ja verkon leasingmaksut

Muut liiketoiminnan muut kulut

LIIKEVOITTORahoitustuotot ja -kulutMuut korko- ja rahoitustuotot

Muilta

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Muille

VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJATilinpäätössiirrotPoistoeron muutos

sähköverkon hyödykkeistä

muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä

TuloverotTILIKAUDEN VOITTO / -TAPPIO

1.1.-31.12.20134 422 027

359 158

610

-227 378

178 042

-718 519

-827 384

-173 965

-36 806

-1 127 841

-138 709

-16 261

0

-551 578

1 141 397

43 893

-410 097

775 193775 193

-1 041 098

45 094

53 612

-167 199

Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

SÄHKÖN SIIRRON TASE

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeetMuut aineettomat hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet Sähköverkon aineelliset hyödykkeet

Muut aineelliset hyödykkeet

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Sijoitukset

VAIHTUVAT VASTAAVATSaamiset Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset muilta

Rahat ja pankkisaamiset

VASTAAVAA YHTEENSÄ

VASTATTAVAA

Oma pääomaOsakepääoma

Muut rahastot

Muut muut rahastot

Edellisten tilikausien voitto (tappio)

Tilikauden voitto (tappio)

Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero

Vieras pääomaPitkäaikainen korollinen vieras pääoma

Velat muille

Pitkäaikainen koroton vieras pääoma

Palautettavat liittymismaksut

Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma

Velat muille

Lyhytaikainen koroton vieras pääoma

Velat muille

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

31.12.2013

629 675

3 108 104

653 130

-167 199

5 418 965

6 071 456

1 195 738

3 574 815

1 374 178

21 858 862

31.12.2012

629 675

3 108 104

1 045 954

-278 403

4 422 961

9 110 371

1 120 948

574 815

1 536 740

21 271 164

31.12.2012

69 464

12 700 027

885 438

2 096 596

192

1 061 752

4 457 695

21 271 164

31.12.2013

44 237

13 172 160

879 662

3 041 278

192

1 029 448

3 691 884

21 858 862

39

40

1.1.-31.12.201210 226 569

1 624

0

-8 932 939

-156 330

-32 525

-6 234

-48 363

-1 807

-185 668

864 326

11 379

-21 128

854 577854 577

10 792

-212 421

652 949

MAAKAASUN MYYNNIN TULOSLASKELMA1.1.-31.12.2013

8 697 280

4 406

92

-7 529 375

-167 472

-34 730

-6 831

-48 260

-1 789

-191 681

721 642

18 811

-2 502

737 952737 952

17 988

-185 555

570 385

LIIKEVAIHTO

Valmistus omaan käyttöön

Liiketoiminnan muut tuototMuut liiketoiminnan muut tuotot

Materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana

Muut ostot tilikauden aikana

Ulkopuoliset palvelut

Muut ulkopuoliset palvelut

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot

Henkilösivukulut

Eläkekulut

Muut henkilösivukulut

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot

muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä

Liiketoiminnan muut kulutVuokrakulut

Muut liiketoiminnan muut kulut

LIIKEVOITTO

Rahoitustuotot ja -kulutMuut korko- ja rahoitustuotot

Muilta

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Muille

VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJATilinpäätössiirrot Poistoeron muutos

muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä

Tuloverot

TILIKAUDEN VOITTO

Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

31.12.2012

15 687

288 930

18 908

18

2 270 251

1 155 699

3 749 493

MAAKAASUN MYYNNIN TASE

31.12.2013

5 214

293 356

92 346

18

1 342 728

2 177 781

3 911 444

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Sijoitukset

VAIHTUVAT VASTAAVATSaamiset Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset muilta

Rahat ja pankkisaamiset

VASTAAVAA YHTEENSÄ

VASTATTAVAA

Oma pääomaOsakepääoma

Muut rahastot

Muut muut rahastot

Edellisten tilikausien voitto (tappio)

Tilikauden voitto (tappio)

Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero

Vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma

Velat muille

Lyhytaikainen koroton vieras pääoma

Velat muille

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

31.12.2013

0

0

1 940 371

570 385

-50 566

229 671

1 221 583

3 911 444

31.12.2012

0

0

1 506 519

652 949

-32 578

0

1 622 603

3 7493 749 493

41Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

42

1.1.-31.12.20126 604 603

33 260

0

-154 327

-4 268 953

-387 141

-75 642

-16 611

-535 543

-96 509

-7 540

-277 629

817 968

11 379

-26 076

803 270803 270

-353 591

17 205

-114 791

352 092

MAAKAASUN SIIRRON TULOSLASKELMA1.1.-31.12.2013

6 824 546

24 418

324

-129 203

-4 570 979

-386 023

-76 202

-16 638

-522 713

-78 763

-7 781

-284 989

775 997

18 811

-3 519

791 290791 290

-257 280

19 337

-135 921

417 426

LIIKEVAIHTO

Valmistus omaan käyttöönLiiketoiminnan muut tuototMuut liiketoiminnan muut tuotot

Materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana

Muut ostot tilikauden aikana

Ulkopuoliset palvelut

Siirtoverkko- ja verkkopalvelumaksut

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot

Henkilösivukulut

Eläkekulut

Muut henkilösivukulut

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot

maakaasuverkon hyödykkeistä

muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä

Liiketoiminnan muut kulutVuokrakulut

Muut liiketoiminnan muut kulut

LIIKEVOITTO

Rahoitustuotot ja -kulutMuut korko- ja rahoitustuotot

Muilta

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Muille

VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJATilinpäätössiirrotPoistoeron muutos

Poistoeron muutos maakaasuverkon hyödykkeistä

Poistoeron muutos muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä

Tuloverot

TILIKAUDEN VOITTO

Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

31.12.2012

48 859

6 158 122

449 149

48 004

18

1 224 502

4 727 063

12 655 717

MAAKAASUN SIIRRON TASE

31.12.2013

28 884

6 018 758

432 745

78 764

18

1 016 657

5 775 285

13 351 111

VASTATTAVAA

Oma pääomaOsakepääoma

Muut rahastot

Muut muut rahastot

Edellisten tilikausien voitto (tappio)

Tilikauden voitto (tappio)

Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero

Vieras pääomaPitkäaikainen korollinen vieras pääoma

Velat muille

Pitkäaikainen koroton vieras pääoma

Palautettavat liittymismaksut

Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma

Velat muille

Lyhytaikainen koroton vieras pääoma

Velat muille

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

31.12.2013

1 047 986

5 172 903

2 142 346

417 426

2 375 041

379 678

648 644

100 005

1 067 082

13 351 111

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet Maakaasuverkon aineelliset hyödykkeet

Muut aineelliset hyödykkeet

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Sijoitukset

VAIHTUVAT VASTAAVATATSaamiset Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset muilta

Rahat ja pankkisaamiset

VASTAAVAA YHTEENSÄ

31.12.2012

1 047 986

5 172 903

1 958 767

352 092

2 137 097

250 013

656 714

100 005

980 140

12 655 717

43Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

MAAKAASUMARKKINALAIN JA SÄHKÖMARKKINALAIN MUKAISTEN LIIKETOIMINTOJEN ERIYTTÄMISEN LISÄTIEDOT:

Maakaasuliiketoimintojen tilinpäätöksen lisätiedot asetuksen 222/2005 mukaanMaakaasuverkkotoiminnan käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit (1.000€) tase-erittäin:

Aineettomat oikeudet

Maakaasuverkosto

Muut aineelliset

Maakaasuverkkotoimintaan sijoitetun pääoman tuottoprosentti 7,0 %.

Sähköliiketoimintojen tilinpäätöksen lisätiedot asetuksen 79/2005 mukaanSähköverkkotoiminnan käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit (1.000€) tase-erittäin:

Aineettomat oikeudet

Sähköverkosto

Muut aineelliset

Sähköverkkotoimintaan sijoitetun pääoman tuottoprosentti 6,3 %.

1

383

72

2

1600

1050

44

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Haminassa 13. maaliskuuta 2014

Haminan Energia Oy:n hallitus

Timo-Jussi Talsi Jarkko Harjumaaskola

Ritva Hauhia Anneli Vuorio

Mika Kotoluoto Timo Toikka Toimitusjohtaja

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Haminassa 19. maaliskuuta 2014.

Tilintarkastusyhteisö BDO Oy KHT-yhteisö

Ulla-Maija Tuomela JHTT, KHT

YHTEYSTIEDOT

Reutsinkatu 12, 49400 HAMINApuh. 05 460 10 600faksi 05 460 10 601

etunimi.sukunimi@haminanenergia.fi

www.haminanenergia.fiwww.haminetti.net

46

YHTEYSTIEDOT

TUOTANTO

Mediatehdas Dakar Oy

ULKOASU JA TAITTO

Taru Mickos

VALOKUVAT

Jukka Koskinen

Jaakko Leislahti: etukansi / 3

TEKSTIT

Haminan Energia Oy

Reutsinkatu 12, 49400 HAMINApuh. 05 460 10 600faksi 05 460 10 601

www.haminanenergia.fi