yhteiskuntavastuu bm hki42010

YHTEISKUNTAVASTUU

Vastuuta vai vastuutta?

Mihin minä yksilönä voin vaikuttaa? Testaa yhteiskuntavastuusi!

Klubiraportti toukokuu 2010

BM Klubi Helsinki IV


YHTEISKUNTAVASTUUSISÄLLYSLUETTELO

1. Klubin toiminta 1998 – 2009

2. Klubityön 2009 - 2010 valinta

3. Työ etenee aina prosessinomaisesti

4. Työn rajaaminen

5. Työn testaus

6. Lähdeluettelo

Liite 1: Yksilön vastuun mittaamisen työkalu

Tämä on klubiraportti, joka kertoo yhteiskuntavastuuta käsittelevän työn syntymisestä ja kehittymisestä. Työn lopputulos, työkalu oman yhteiskuntavastuun arviointiin, julkaistaan kolmena eri versiona: tulostettavana pdf-tiedostona sekä Excel-versiona sekä uusimmalle että vanhemmalle ohjelmistolle.


YHTEISKUNTAVASTUU1. Klubin toiminta 1998 - 2009

• Klubin toiminta alkoi Laatukeskuksen BM-klubien starttipäivästä 17.11.1998.

• Klubiin on kuulunut monia aktiivisia kehittäjiä vuosien varrella. Tällä hetkellä klubitoiminnassa ovat mukana:

o Enberg Eija, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

o Halonen Anri, Finpro ry

o Honko Eila, Tikkurila

o Krekola Leena, Kuuma kuntayhtymä

o Leskinen Matti, Savio

o Meurman Markus, Laatukeskus

o Pesonen Herkko, Mactive Oy

o Semberg-Konttinen Virpi, HUS

• Aikaisemmat klubityöt:

o Prosessien kehittämismalli ja BSC, klubien paras 2001

o Tulevaisuusprosessi toiminnan ohjauksessa, jäi kesken

o Prosessimittarien kehittämismalli, klubien paras 2003

o Helmenkalastusta oppimisverkostoissa 2005

o MuutoksenHallintaPeli, klubien paras 2006

o Eläimellistä menoa verkossa 2007, syyhyttä saunaan

o Lohtua kiireestä kärsiville 2009

Kaikki työt ovat ladattavissa BM Klubi Helsinki IV blogista http://bmhki4.blogspot.com/


http://bmhki4.blogspot.com/

YHTEISKUNTAVASTUU2. Klubityön 2009 - 2010 valinta

Yhteiskuntavastuu alkoi hahmottua aiheeksemme jo edellisen työn palautteenn tarkastelussa elokuussa 2009. Innoittajana oli oheinen Finpron hahmotus.

Aihe täsmentyi sitten nimenomaan yksilön yhteiskuntavastuuksi, onhan organisaatio- lähtöisen yhteiskuntavastuun osalta on jo olemassa erinomaisia tuotoksia, mm. Turun klubi 1:n työ: ” Lait, standardit ja eettinen vastuu” .

Organisaatioille on valmisteilla luonnosvaiheessa oleva standardi ISO/DIS 26000 ”Yhteiskuntavastuuopas”. Tässä kansainvälisessä standardissa annetaan opastusta siitä, miten yhteiskuntavastuu voidaan sisällyttää organisaation toimintatapoihin. Totesimme, ettei tämä standardin perusteella voinut hahmottaa yksilön yhteiskuntavastuuta.


YHTEISKUNTAVASTUUMuodostimme ensin kokonaiskuvaa yhteiskuntavastuusta.

”Yhteiskuntavastuu”

C:\A2009\BM\[email protected] ©

0500-63772121.4.2010

Henkilö(yksilö)

Organisaatio(yritys,

yhteisö …)

Yhteiskunta(valtio, kunta, muut ihmiset)

Mikä on yksilön vastuu organisaation ja yhteiskunnan suuntaan?Mikä on organisaation vastuu yhteiskunnan ja yksilön suuntaan?Mikä on yhteiskunnan vastuu yksilön ja organisaation suuntaan?

Keskitymmekö vain yrityksen vastuuseen yhteiskunnan jäsenenä kuten tavallista on?

Kuva 1: Kokonaiskuva yhteiskuntavastuusta / BM Klubi Helsinki IV

Lähdimme miettimään asiaa kolmesta näkökulmasta:

Yhteiskunnan vastuu

Organisaation vastuu

Yksilön vastuu


YHTEISKUNTAVASTUU3. Työ etenee aina prosessinomaisesti

Klubimme työskentelymetodina on perinteisesti ollut parityö kokousten välillä, virtuaalikommentointi klubin blogin ja emailin välityksellä sekä yhteinen työstäminen kuukausittaisissa kokouksissa. Tätä projektia käsiteltiin viidessä kokouksessa vuonna 2009 sekä viidessä kokouksessa tänä vuonna.

Näin siis tämäkin työ eteni prosessinomaisesti, ideoiden ja konkretiaa lähestyen!

Bm-klubi Hki 4 prosessimalli

1.Aihe-jäsenten

tarpeista lähtien

2. Ihanneprosessi

-jäsenten kokemuksia

yhdistäen

3. BM-kohteet-valinta

-kysymykset-käynti

-raportti

4.Prosessin tarkistus

-BM-raporttien perusteella

5.Klubityön raportointi

-laadinta.-esittely

a)klubipäivässäb)kotisivulla

6.Esittely organisaatiolle

-seminaari-menettelyjen

tarkistus

7.Soveltaminen-omissa

organisaatioissa-muualla

8.Ylläpito-palautteen perusteella

A

A

Kuva 2: Prosessimainen työskentelymalli / BM Klubi Helsinki IV

4. Työn rajaaminen

Päädyimme rajaamaan työn ja tarkastelemaan yksilön yhteiskuntavastuuta ”kaikkea kohtaan”: työorganisaatio, yhteiskunta, perhe, muut ihmiset. Heittelimme ”vihreitä ajatuksia” ja mietimme millainen on ”good citizen.” Esillä olivat mm. hiilijalanjälki, virtuaalikokoukset, ajasta ja paikasta riippumaton asiantuntijatyö, jne. Nämä asiat kiinnostivat meitä jokaista, ja uskomme, että sama pätee muidenkin kohdalla.

Työn lopputavoitteeksi määriteltiin työkalu, jolla yksilö voi arvioida oman yhteiskuntavastuunsa ja pohtia sen kehittämistä.


YHTEISKUNTAVASTUUAllaolevassa kuvassa hahmotimme yksilön yhteiskuntavastuun kahta suuntaa:

1. Yksilön oma käyttäytyminen

2. Yksilön suhteet muihin

Yksilön yhteiskuntavastuusta 21.10.2009

C:\A2009\BM\[email protected] ©

0500-63772128.10.09

Yksilö Yhteiskunta

Yksilön omakäyttäytyminen:•Yksilö vastaa omasta

käyttäytymisestään jateoistaan

Yhteiskunta elimuut henkilöt, yhteisöt, valtiovalta jne,toimii ja tekee tietoisesti taitietämättään asioita ja saavat aikaantuotoksia ja niiden seurauksia tai vaikutuksia

1

2 Yksilön suhteet muihin, mm:•Vaikuttaminen•Tarkkailu•Virikkeiden välittäminen•Reagoiminen

Yksilöllä on kaksisuuntaa yhteis-kuntavastuissaan:

Kuva 3: Yksilön yhteiskuntavastuun ulottuvuudet / BM Klubi Helsinki IV

Työmme tavoitteena on analysoida tietoa yksilön omasta yhteiskuntavastuusta, mitä se tarkoittaa käytännössä. Perustana sellaiset asiat, joihin yksilö voi itse vaikuttaa. Laatimamme väittämien lopputuloksena saadaan tietoa siitä, mitä asioita yksilön vaikutusmahdollisuuksilla voidaan parantaa.

Yhteiskunta muodostuu yksilöistä. Muutos alkaa yksilöstä.

Yksilön vaikutusmahdollisuudet ovat hyvin erilaiset vastuun eri tasoilla, alkaen henkilökohtaisesta vastuusta, vastuusta lähiympäristöön ja aina maapallon kokonaisuuteen asti, kuten oheisessa kuvassa on visualisoitu.


YHTEISKUNTAVASTUUYksilön vastuun tasot:

Maapallo

Eurooppa

Suomi

Kaupunki /kunta

Lähiyhteisö

Perhe- ja lähimmäisvastuu

Henkilökohtainen vastuu

Ihminen kasvaa vastuuseen vähitellen, jotkut eivät saavuta koskaan edes ensimmäistä tasoa21.4.2010 6Eija Enberg

Kuva 4: Yksilön vastuun tasot/ BM Klubi Helsinki IV

Yksilön vaikutusmahdollisuuksia pohdittiin eri tasoilla ja henkilön suhteista eri tahoihin. Ankaran työskentelyn jälkeen tiivistimme ajatukset seuraavaan taulukkoon:

Yksilön vaikutusmahdollisuudet

Henkilön vastuu ulospäin Vastuu henkilöön päin

Henki-lön ja organi-saation välinen suhde

->

Henkilön vastuu organisaatiota kohtaan:

• sitouduttava• oltava aktiivinen• oltava ”myötä”• annettava palautetta• oltava lojaali• asiakkaan etu mielessä

Organisaation vastuu henkilöä kohtaan:

• kerrottava visio, tavoitteet, keinot …• suunniteltava yhdessä• kerrottava onnistumisesta, tuloksista• annettava palautetta• pidettävä huolta jatkuvuudesta• hoidettava taloutta• koulutettava, pidettävä huolta osaamisesta• kehitettävä henkilöstön tyytyväisyyttä

Henki-lön ja yhteis-kunnan välinen suhde

->

Henkilön vastuu yhteiskuntaa kohtaan:

• toimittava lakien ja asetusten mukaisesti

• äänestettävä• oltava aktiivinen jäsen• elettävä siivosti, mallikkaasti

Yhteiskunnan vastuu henkilöä kohtaan:

• huolehdittava turvallisuudesta: ulkoiset viholliset, taudit, talous

• tasapuolisuus: ei liian suuria eroja henkilöiden välille

• päätettävä taso kansakuntien joukossa• organisoitava hallinto, hallittava hyvä

hallintotapa (govergency?)• seurattava ja puututtava asioihin

Taulukko 1: Yksilön vastuun suunnat/BM Klubi Helsinki IV


YHTEISKUNTAVASTUUMietimme, miten elinkaariajattelu vaikuttaa yksilön yhteiskuntavastuun kriteereihin;

Nuoruus; valmistautumista, kasvua, opiskelua, yhteiskunta satsaa yksilöön. Vastuuna on valmistautuminen työelämään. Kustannuksia kertyy yhteiskunnalle.

Työssäoloaika; oman työn hoitaminen, perhe, yhteisöt, yksilö ”maksaa” yhteiskunnalle, eli kyseessä on vaihe, jolloin yksilö tuottaa hyvää yhteiskunnalle. Vastuuna on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle, samalla syntyy tuottoja yhteiskunnalle.

Eläkeläisvaihe, itsestä huolehtiminen, seuraavasta sukupolvesta huolehtiminen, vapaaehtoistyö. Vastuuna ja mahdollisuutena on hyvän tekeminen, toisista huolehtiminen. Yhteiskunnalle syntyy kuitenkin pääasiassa kustannuksia

maapallo maapallo maapallo maapallo maapallo maapallo

Eurooppa Eurooppa Eurooppa Eurooppa Eurooppa Eurooppa

Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi

kunta/kaupunki kunta/kaupunki Kunta/kaupunki Kunta/kaupunki kunta/kaupunki

perhe/suku perhe/suku perhe/suku perhe/suku perhe/suku

itse itse itse itse itse itse itse itse itse

0-11 kk 1- 3 v 4 -6 v 7 – 12 v 13 –18 v 19 – 25 v 26 – 50 v 51 – 65 v 66 – 85 v 86 v -

Ihmisen vastuun ulottuvuudet eri ikäkausittain ( luonnos )

Kuva 5: Yksilön eri elämänvaiheet ja vastuun ulottuvuudet / BM Klubi Helsinki IV


YHTEISKUNTAVASTUUPäädyimme keskittymään kahteen ikäryhmään:

1. Työikäiset (25 - 65 vuotiaat)

2. Itsestään huolehtimaan pystyvät eläkeikäiset (65 - n. 85 vuotiaat)

Sisältöanalyysissa tukeuduimme Jyväskylän yliopistossa tehdyn pro gradu-työn kategorioihin:

Taloudellinen vastuu

Juridinen vastuu

Eettinen vastuu

Vapaaehtoinen yhteiskuntavastuu

Työmme tuloksena syntyvä työkalu päätettiin rakentaa 5 pääotsikon alle:

Terveys

Toimeentulo

Onnellisuus ja hyvinvointi

Työhyvinvointi

Kansalaisvelvollisuus ja lakien noudattaminen

Jokaiseen näistä otsikoista koottiin väittämiä, joilla peilataan kyseisen vastuun sisältöä.

Versio 2.2.2010 /vsk

vastuun ulottuvuus vastuun kohde/ilmentymä

itse terveys

* syöminen

* liikkuminen

* paheet (alkoholi/huumeet, tupak-ki)

toimeentulo

* tulonhankinta

* kiinetät menot


YHTEISKUNTAVASTUU * kulutustottumukset

onnellisuus/hyvinvointi

* harrastukset

* ihmissuhteet

* itsensä hyväksyminen

työhyvinvointi

* työyhteisö

* työaika

* työn sisältöTaulukko 2: esimerkki työkalun rakenteesta/ BM Klubi Helsinki IV

Väittämien käytön idea on peräisin kirjasta Matthew Macdonaldin kirjan ”Aivot – käyttäjän käsikirja persoonallisuustestistä. Testin myönteisten ja kielteisten väittämien käyttö sekä tulosten yhdistely- ja arviointimenetelmä todettiin kuitenkin liian monimutkaiseksi

Työkalua kehitettiin eteenpäin tarkentamalla väittämiä. Taulukossa 3 ote lopullisesta arviointilomakkeesta Excel-versiona.

Lajittelen jätteeni

Tuotan mahdollisimman vähän jätettä

Tunnen hiilijalanjälkeni ja pyrin pienentämään sitä

Vältän yksityisautoilua

Vältän lentokoneella matkustamista

Kävelen tai ajan polkupyörällä

Suosin julkista liikennettä

Käytän vettä säästeliäästi ja kohtuudella

En roskaaBM Klubi Helsinki IV

YHTEISKUNTAVASTUUPidän huolta asunnosta ja lähiympäristöstä

Olen kiinnostunut luonnon ja ympäristön suojelus-ta

Säästän energiaa, esimerkiksi sammuttamalla va-lot

Olen aktiivinen ja tietoinen kulutuspäätöksistäni

Vältän turhia hankintoja

Kierrätän ja uusiokäytän vanhoja tavaroita

Taulukko 3: Ote lopullisesta työkalusta/BM Klubi Helsinki IV

Tämän kyselyn perusteella työkalu määrittelee vastanneen yksilön kokonaispistemäärän prosentteina, sekä tärkeimmät kehityskohteet ja vahvuudet – analyysin.

Koska kehittynein versio työkalusta toimii vain uusimmalla Excel-versiolla, tehtiin myös vanhemmalla versiolla toimiva yksinkertaisempi versio sekä tulostettava ja käsin täytettävä versio.

5. Työkalun testaus

Kysymyslista testautettiin klubilaisten perhekunnilla ja omaisilla käyttämällä kiristystä, uhkailua ja lahjontaa motivointitekijöinä. Muutamia kysymyksiä tarkennettiin tämän ensimmäisen testauksen jälkeen.

Seuraavaksi työkalua testattiin Laatuseniorikokouksessa 13.4.2010. Heidän kommenttinsa eivät aiheuttaneet muutoksia työkaluumme. Kysymyslistaa pidettiin herättävänä ja toteutusta ammattitaitoisena. Suhteesta yritysten yhteiskuntavastuusta koskevaan ISO-standardiin tiedusteltiin, mutta konkreettista muutosehdotusta ei ollut. Toteutuksen työkaluna voisi olla myös maksullinen zef http://zef.fi/fi/

Tämän jälkeen työkalua tarjottiin kokeiltavaksi noin 350 henkilön verkostoissa. Varsin harvoilta saatiin palaute. Palautteiden mukaan ohjelman avaamisessa oli vaikeuksia, joka johtui siitä, että ohjelma on tehty viimeisellä ecxel- versiolla. Jos käytössä on ollut vanhempi versio niin silloin on vaikeuksia saada ohjelma toimimaan. Päätettiin muokata ohjelma siten, että se on käyttökelpoinen kaiken tasoisille vastaajille. Ohjeet ovat varsinaisen ohjelman käyttöohjeissa.


http://zef.fi/fi/

YHTEISKUNTAVASTUUSaatujen palautteiden mukaan kysymykset olivat helppoja vastata ja ymmärrettäviä. Numerovalinta oli helppo. Asiakokonaisuudet olivat selkeitä ja ryhmittely hyvä. Työelämään liittyviin kysymyksiin voi vastata, vaikka olisi jo eläkkeellä niinkuin olisi vielä töissä. Ohjeistetaan näin, sillä toinen vaihtoehto on jättää kokonaan vastaamatta.

Kysymyksien väittämiin tuli eniten ehdotuksia. Kävimme läpi kaikki ehdotukset. Joitakin pieniä muutoksia hyväksyttiin, mutta pääosin väittämät pidettiin ennallaan.

Koska kehittynein versio työkalusta toimii vain uusimmalla Excel-versiolla, tehtiin myös vanhemmalla versiolla toimiva yksinkertaisempi versio sekä tulostettava ja käsin täytettävä versio.

Taulukko 4. Ote käsin täytettävästä arviointilomakkeesta.


YHTEISKUNTAVASTUU6. Lähdeluettelo

Vertaileva analyysi paperiyhtiöiden yhteiskuntavastuuraporteista 2006; Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos 2009

Vastuullisuus. NYT. minä, organisaatio ja verkostot. Näkökulmia vastuullisuuteen; Turun kauppakorkeakoulu ja Laatukeskuksen BM-jaos 17.l11.2009, Maija-Leena Uimonen 2009

Yhteiskuntavastuu, Yksilön näkökulma; Eija Enberg 2009

Vastuullisuuden tiennäyttäjät yrityksille, Kansainvälisten järjestöjen toimintaohjeet ja julistukset, Työ- ja elinkeinoinisteriö 2009

Vastuullinen yrittäjyys pk-yrityksissä, käytännön esimerkkejä, Työ- ja elinkeinoministeriö 2009

ISO/DIS 26000:fi Yhteiskuntavastuuopas, standardiluonnos.


YHTEISKUNTAVASTUUVASTUU ON SINUN


yhteiskuntavastuu bm hki42010

Documents