1 (13)

Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan

Työnantajan kolme toisistaan riippumatonta tehtävää:

1. laskea työntekijän vuosiloman pituus

2. laskea työntekijän vuosilomapalkka

3. määrätä kesä- ja talviloman ajankohta ja antaa loma

Vuosiloman ansainta

Ansaintasääntö määräytyy työsopimuksessa sovitun työajan perusteella eikä sitä voida soveltaa

rinnakkain tai lomittain eri kuukausina. Ainoastaan jos työsuhteen ehdot muuttuvat pysyvästi,

toistaiseksi tai määräajaksi kesken lomanmääräytymisvuoden (TN 1366) siten, että siirrytään 14

päivän ansaintasäännöstä 35 tunnin ansaintasääntöön tai päinvastoin, sovelletaan vuosiloman

pituutta määrättäessä kumpaakin järjestelmää. Lomapalkka lasketaan kahdessa osassa. Lasketaan

lomapalkka täysiaikaisena työskentelyn ajalta lomapalkkasopimuksen mukaisen kertoimen mukaan

ja osa-aikaisena työskentelyn ajalta prosenttimääräisenä. Jos kuukausipalkkaisen työntekijän

työaika ja vastaavasti palkka sopimuksen mukaan muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana,

työnantaja ja työntekijä saavat työajan muutoksesta sopiessaan sopia siitä, että työntekijän

lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden keskimääräisen palkan mukaan.

On tärkeää, että työntekijä ja työnantaja sopisivat kaikista vuosilomaan liittyvistä ja muista

mahdollisista asioista riittävän selkeästi ennen osa-aikaeläkkeelle siirtymistä.

14 päivän sääntö

Vuosiloma määräytyy loman ansaitsemisperiaatteen mukaisesti:

a) Työntekijällä on oikeus saada kaksi arkipäivää lomaa kultakin täydeltä

lomanmääräytymiskuukaudelta.

b) Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden (1.4. - 31.3.)

loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada vuosilomaa kaksi ja

puoli päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täydeksi

lomanmääräytymiskuukaudeksi lasketaan kuukausi, jonka aikana työntekijä on tehnyt työtä

työpäivän pituudesta riippumatta 14 työpäivänä. Työssäolon veroiseksi ajaksi huomioidaan myös ne

päivät, jolloin poissaololle on vuosilomalain 2 luku 7 §:n tai alan työehtosopimuksen mukainen

hyväksyttävä syy.

Loman pituutta laskettaessa on huomioitava, että mahdollinen puolikas lomapäivä on annettava

täytenä lomapäivänä.

Työssäolon veroiset päivät lomautuksen yhteydessä

Vuosilomalain 2 luku 7 §:n mukaan vuosilomaa määrättäessä työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä,

joina työntekijä on ollut estyneenä työtä suorittamasta lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivää

kerrallaan.

Lomautus enintään 90 päivää

Jos määräaikaisen lomautuksen aikana käydään töissä, on työn jälkeinen aika työssäolonveroista 30:n

työpäivän ajalta.

2 (13)

Jos ennen työn aloittamista ei ole ilmoitettu lomautuksen jatkuvan tehdyn työn jälkeen, katsotaan

lomautuksen keskeytyneen.

Lomautus toistaiseksi

Tilapäiset työssäolopäivät katkaisevat vuosilomalain 2 luvun 7 § 7 kohdassa tarkoitetun 30 työpäivän

laskennan ja työssäolon päätyttyä alkaa uusi 30 työpäivän jakso.

Vuorolomautus

Jos työnteko on estynyt lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan

työaikajärjestelyn takia, on työssäolonveroista aikaa enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Jos tällainen työaikajärjestely

jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.3.) jälkeen, aloitetaan uuden kuuden kuukauden jakson

laskeminen lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen.

Työneuvosto lausunnossaan TN 1022-77 toteaa, kun työpaikalla on siirrytty tekemään kolmipäiväistä työviikkoa, mutta

tänä aikana on tehty ensi-ilmoituksesta poiketen yksi täysi työviikko, merkitsee se sitä, että työviikkojen lyhentäminen

on sillä kertaa loppunut. Lyhennettyjen työviikkojen jatkuessa jälleen seuraavan viikon alusta on siis kysymys uudesta

lomautuksesta ja kuuden kuukauden ajan laskeminen alkaa uudestaan.

Työaikajärjestelyn on perustuttava ennalta laadittuun ja ilmoitettuun suunnitelmaan. Jos

työaikajärjestely etenee ennalta ilmoitetun mukaisesti, siihen kuuluvat työssäolojaksot eivät katkaise

kuuden kuukauden määräajan kulumista.

Jos ilmoitetun vuorolomautuksen lomautusjakson aikana käydään töissä, alkaa kuuden kuukauden ajan

laskeminen uudestaan.

35 tunnin sääntö

Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle kerry

ainoatakaan 14 työssäolon veroiseksi työpäiväksi huomioitavaa päivää

lomanmääräytymiskuukaudessa tai vain osassa kalenterikuukausista on 14 päivää, katsotaan 35

tunnin säännön mukaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka

aikana työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään 35 työtuntia.

Ne työntekijät, jotka työskentelevät sopimuksen mukaisesti alle 14 päivää ja alle 35 työtuntia

kuukaudessa, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin

kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Lomakorvauksen maksaminen

määräytyy työsuhteen pituuden mukaan. Lomakorvaus on 9 %:a edellisen

lomanmääräytymisvuoden ansiosta, kun työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti alle yhden vuoden

ja 11,5 %:a, kun työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden.

Vuosilomapalkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan

Metallin sopimusaloilla on sovittu työehtosopimuksissa lomapalkan laskentatavasta. Sopimus on

yksiselitteinen ja määrittelee tarkasti miten metallialalla työntekijän lomapalkka ja lomaraha

lasketaan ja maksetaan.

On tullut ilmi tapauksia, joissa työntekijän lomapalkan määrä on laskettu virheellisesti. Virheen

takia työntekijä on voinut menettää yhteensä 100 - 300 euroa virheellisesti lasketun lomapalkan ja

lomarahan vuoksi. Summa on huomattava. Yleisesti ottaen valtaosassa työpaikkoja lomapalkat on

laskettu oikein ja ilmi tulleissa tapauksissa on ollut kysymys tietämättömyydestä.

Eräs tunnusmerkki virheellisestä laskutavasta on erillisen lomakeskituntiansion matala taso tai jopa

sen puuttuminen lomapalkkalaskelmasta. Jos aikapalkalla työskentelevän henkilön

3 (13)

lomakeskituntiansio on sama tai matalampi kuin normaali tuntipalkka, on syytä hälytyskellojen

soida ja tehdä tarkistuslaskelma. Tämä tunnusmerkki ei ole aukoton, sillä esimerkiksi

työehtosopimuskorotusten lisäksi tulleet henkilökohtaiset palkankorotukset tai urakkapalkkaus

tekevät ko. vertailun vaikeaksi. Todettakoon vielä, että kuukausipalkkaisella työntekijällä tällaista

virhettä ei synny.

Oleellista siis on, että tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkkaa määriteltäessä lasketaan erillinen

lomakeskituntiansio (loma KTA). Yleisin virhe on tapahtunut siinä, että lomanmääräytymisvuoden

ansioon ei ole laskettu työajantasauslisää tai tehdyksi työajaksi on virheellisesti lisätty pidetyt

"pekkastunnit". Eli maksetut työajantasauslisät huomioidaan, mutta tehdyistä työtunneista

muodostuvaan jakajaan ei huomioida pidettyjen tasausvapaiden tunteja.

Kuten vuosiloman pituus myös vuosilomapalkka perustuu ansaintaperiaatteeseen.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen lomapalkkasopimus määrittää:

a) Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka

saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai

maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan

lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

4 (13)

Vuosilomapalkkaan lasketaan

ei lasketa

5 (13)

b) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan kertomalla lomakeskituntiansio

lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä lomapalkkasopimuksen mukaisella

kertoimella:

Lomapäivien

lukumäärä kerroin

2 16,0

3 23,5

4 31,0

5 37,8

6 44,5

7 51,1

8 57,6

9 64,8

10 72,0

11 79,2

12 86,4

13 94,0

14 101,6

15 108,8

16 116,0

17 123,6

18 131,2

19 138,8

20 146,4

21 154,4

22 162,4

23 170,0

24 177,6

25 185,2

26 192,8

27 200,0

28 207,2

29 214,8

30 222,4

Esimerkiksi työntekijälle, jolla on 30 päivän lomaoikeus, lasketaan lomapalkka 30 päivän kohdalta

vaikka kesällä pidetään 24 päivää ja loput 6 päivää talvella.

Esim.

Vuosiloma KTA:n ollessa 10 €, lasketaan vuosilomapalkka 30 vuosilomapäivälle seuraavasti:

222,4 x 10 € = 2 224,00 €

Jakamalla 2 224,00 € : 30 = 74,13 € saadaan yhden lomapäivän palkka, josta kesäloman osuus on

24 x 74,13 € = 1 779,12 € ja talviloman osuus 6 x 74,13 € = 444,78 €

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi

kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti

keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten

työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

Vuosilomapalkka on maksettava työntekijälle ennen vuosiloman alkamista. Vuosilomapalkan

maksamisen jaksottamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka erääntyy

palkanmaksukausittain vuosiloman aikana. Lomapalkan tulee tällöin kuitenkin olla

kokonaisuudessaan maksettu viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman

jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka. Sovittaessa paikallisesti lomapalkan jaksottamisesta on

sopijana pääluottamusmies. Tällöinkin lomapalkan on oltava maksettu kokonaan viimeistään siinä

tilissä, jossa maksetaan ensimmäisen lomanjälkeisen työpäivän palkka.

Työnantaja on lomapalkan maksaessaan velvollinen antamaan työntekijälle laskelman, josta

ilmenee lomapalkka ja sen määräytymisperusteet.

6 (13)

Vuosilomapalkka 35 tunnin säännön mukaan

Vuosilomapalkka on 9 %:a, kun työsuhde on alkanut 1.4.2005 tai sen jälkeen ja kestänyt

yhdenjaksoisesti alle yhden vuoden ja 11,5 %:a, kun työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti

vähintään yhden vuoden. Prosenttimääräisesti muodostuva vuosilomapalkka lasketaan lomakautta

edeltäneen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä tehdyn

työajan palkasta (sunnuntaityön peruspalkka, sunnuntaityökorotus, viikkovapaakorvaus,

palvelurahat, vuorotyö- ja muut lisät, arkipyhäkorvaus, jos oltu arkipyhänä työssä, tulospalkkio,

työajan lyhennyskorvaus) lukuun ottamatta hätätyöstä tai ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa

korotusta.

Vuosilomapalkka ja osa-aikaeläke

Mikäli osa-aikaeläke toteutetaan päivittäistä työaikaa lyhentämällä, määräytyy vuosiloma edelleen

14 päivän säännön mukaan. Lomapalkka saadaan kertomalla lomakeskituntiansio osa-aikatyön

säännöllisten viikkotyötuntien ja luvun 40 osamäärällä. Jos esim. 40 viikkotunnin sijasta

työskennellään 20 tuntia viikossa, on työaika puolitettu. Lomapalkka lasketaan

lomakeskituntiansion ollessa 12 euroa seuraavasti. 20 / 40 x 12 = 6 euroa. Jos vuosilomaa on

ansaittu 30 päivää, on lomapalkkasopimuksen mukainen lomakerroin 222,4. Joten 30 päivän

lomapalkka lasketaan 222,4 x 6 € = 1334,40 euroa.

Mikäli osa-aikaeläke toteutetaan siten, että ollaan joka toinen viikko työssä ja joka toinen

eläkkeellä, loman ansaintasääntö muuttuu 35 tunnin säännön piiriin.

sopimuksen mukainen lomapalkka ja

työaika lomakorvaus lomakertymä

> 14 pv/ kk

TES:n

lomapalkkasopimuksen

mukaisesti

2 tai 2,5 pv/ kk

< 14 pv/ kk mutta

> 35 t/ kk 9 tai 11,5 % 2 tai 2,5 pv/ kk

< 14 pv/ kk ja

< 35 t/kk 9 tai 11,5 %

oikeus vapaaseen

2 pv/kk

Lomapalkan laskentasääntö muutostilanteissa

Työntekijän työaika ja palkkaustapa saattavat muuttua kesken lomanmääräytymisvuoden

esimerkiksi seuraavasti:

· työntekijä on lomanmääräytymisvuoden päättyessä (31.3) ollut tuntipalkkainen mutta ennen

loman alkua siirtynyt kuukausipalkkaiseksi tai

· työntekijä on osan lomanmääräytymisvuodesta (1.4.-31.3.) ansainnut lomaa joko 14 päivän

tai 35 tunnin ansaintasäännön perusteella 6.2 § ja osan vuotta häneen sovelletaan 8.1 § :n

vapaajärjestelmää.

7 (13)

Lomapalkka lasketaan 10 - 12 § :n mukaan sen perusteella, mitä palkkaustapaa työntekijään

sovelletaan lomanmääräytymisvuoden päättyessä (31.3). Jos työntekijä on ennen loman alkamista

ollut kuukausipalkkainen, työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että lomapalkka lasketaan kunkin

loman ajalta työntekijälle muutoin maksettavan kuukausipalkan mukaan. Sopimus pitää tehdä

kirjallisesti ja liittää osaksi vuosilomakirjanpitoa.

Jos työntekijä on osan lomanmääräytymisvuodesta ansainnut lomaa

6.2 § mukaan ja osan vuotta häneen sovelletaan 8.1 § :n säännöksiä, loman ja vapaan ajalta

määräytyvä palkka ja lomakorvaus lasketaan kultakin jaksolta erikseen.

Lomaraha

Lomaraha (ent. lomaltapaluuraha) on puolet työntekijän lomapalkasta.

Lähes päivittäin kysytään, voiko lomarahan vaihtaa vapaaksi. Teknologiateollisuuden

työehtosopimus ei anna siihen mahdollisuutta. Samassa yhteydessä täytyy muistaa, että

henkilökohtaisesti voi koska vain työnantajan kanssa sopien ottaa ns. ”ommoo lommoo”. Päätös on

aina henkilökohtainen, eikä esim. pääluottamusmies voi siitä toisin sopia. Kannattaa kuitenkin ensin

harkita, onko oma talous niin hyvä, että se kestää esim. kesäloman yhteydessä noin kahden viikon

palkattoman vapaan.

Jos vapaa-ajalle sattuu arkipyhiä, tai sairastut, kaikki menee ”omaan piikkiin”.

Lomarahojen vapaaksi vaihtamisessa työnantaja säästää palkan, jonka yritys joutuisi maksamaan

työntekijälleen hänen ollessaan töissä. Vastaavasti työntekijä menettää vapaalla ollessaan

ansaitsemattoman palkkansa ja käyttää maksettua lomarahaa päivittäiseen elämiseensä. Lomarahan

työnantaja joutuu maksamaan joka tapauksessa.

Ellei paikallisesti lomarahan maksamisen ajankohdasta muuta sovita, pääsäännön mukaan

maksetaan puolet lomarahasta ennen vuosiloman alkamista ja puolet sen palkanmaksun

yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä

maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön.

Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan, tulee työntekijän työsuhde olla voimassa

vuosiloman viimeisenä päivänä.

Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde

lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Kun työntekijä päättää

työsuhteensa vähintään 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen tai määräaikainen työsopimus

päättyy, ei kyseessä ole työntekijästä itsestään johtuva syy.

Lomaraha maksetaan päättyneen lomanmääräytymisvuoden (1.4. - 31.3.) lomakorvauksesta, mutta

ei kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.

Kun työnantaja päättää työntekijän työsuhteen muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä

kesken vuosiloman, maksetaan myös lomarahan jälkimmäinen osa.

Peltialalla maksetaan lomaraha aina myös lomakorvauksesta, jos työsuhde päättyy muusta kuin

työntekijästä johtuvasta syystä.

8 (13)

Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle

työntekijälle maksetaan lomaraha vuosilomapalkasta ja mahdollisesta lomakorvauksesta, johon

työntekijä on oikeutettu. Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha myös

mahdollisesta kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.

Työntekijän astuessa vakinaiseen palvelukseen asevelvollisuuden suorittamiseksi maksetaan

lomaraha vuosilomapalkasta ja lomakorvauksesta, johon hän on oikeutettu palvelukseen astuessaan.

Määräystä sovelletaan myös siviilipalvelusvelvolliseen.

Kuukausipalkka

Vuosilomapalkka maksetaan vuosilomalain mukaan seuraavasti:

a) loma-ajalle kohdistuva palkka maksetaan ennen vuosiloman alkamista tai

b) säännönmukaisina palkanmaksupäivinä, jos tästä on paikallisesti sovittu.

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työntekijöitä yleisesti koskevaa vuosilomapalkan ja lomarahan

maksutapaa.

Säännönmukaisesti vuorotyössä olevalle kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan loma-ajalta

työtuntijärjestelmän mukaiset vuorotyölisät työpaikan käytännön mukaisesti.

Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka sopimuksen mukaan muuttuvat

lomanmääräytymisvuoden aikana, työnantaja ja työntekijä saavat työajan muutoksesta sopiessaan

sopia siitä, että työntekijän lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden keskimääräisen palkan

mukaan.

Jos lomapalkka maksetaan ennen vuosiloman tai sen osan alkua, lomapäivän palkka lasketaan

jakamalla viikkopalkka kuudella ja kuukausipalkka 25:llä.

Ellei näin laskettu kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka vastaa normaalia palkkaa, on tarkastus

tehtävä vuosilomaa seuraavana palkanmaksun yhteydessä. Korjaus siitä riippumatta, kumpaan

suuntaan virhe on tapahtunut.

Lomapalkka saadaan kerralla oikein suorittamalla laskenta alla olevan kaavan mukaan.

Palkka 1600 €/kk. Lomakuukauteen sisältyy 23 säännöllistä työpäivää, joista 20 on lomapäiviä.

20 lomapäivää x 1600 €/kk + vuorolisät = 1.391.30

23 työpäivää/kk

Lomaraha

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksettavan lomarahan määrä saadaan, kun henkilökohtaisena

aikapalkkana olevan kuukausipalkan ja loma-ajan vuorotyölisien summa jaetaan luvulla 50 ja tästä

saatu luku kerrotaan lomapäivien lukumäärällä (HUOM! 6 pv/vko).

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

a) Mikäli työntekijän työsuhde päättyy lomanmääräytymisvuonna siten, että hän on ennen

työsuhteen päättymistä ollut alle vuoden saman työnantajan palveluksessa, hän ansaitsee

9 (13)

lomakorvausta kaksi päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen

päättymiseen saakka.

b) Mikäli työntekijän työsuhde päättyy lomanmääräytymisvuonna siten, että hän on ennen

työsuhteen päättymistä ollut vuosilomalaissa säädetyn vuoden määräajan saman työnantajan

palveluksessa, hän ansaitsee lomakorvausta 2,5 päivää sen lomanmääräytymisvuoden alusta (1.4.

alkaen) kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen päättymiseen saakka.

10 (13)

Ratkaisevaa on siis se, että laissa säädetty vuoden työsuhteen kestoedellytys on täyttynyt ennen

työsuhteen päättymistä.

Lyhyissä työsuhteissa työsuhteen alkamis- ja päättymiskuukausien työpäivät voidaan laskea yhteen

ja jos työ- tai työssäolonveroisia päiviä on vähintään 14, ansaitaan lomakorvausta myös näiltä

vajailta lomanmääräytymiskuukausilta.

Lomakausi ja vuosiloman antaminen

Työnantajan on annettava kesäloma lomakautena 2.5. - 30.9. välisenä aikana nämä päivät mukaan

lukien. Se osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan talvilomana lomakauden jälkeen ennen

seuraavan lomakauden alkua eli 1.10. - 30.4. välisenä aikana mainitut päivät mukaan lukien.

Loma on annettava yhdenjaksoisena ja työnantaja ei saa pitää työntekijää työssä tälle kuuluvan

vuosiloman aikana, eikä työntekijä saa vuosilomansa aikana tehdä ammattiinsa kuuluvaa

vastikkeellista työtä. Työnantaja voi jakaa 24 lomapäivän jakson (kesäloma) yksipuolisesti vain,

mikäli se työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä. Tämä tilanne on metalliteollisuudessa

erittäin harvinaista. Jos loma kuitenkin jaetaan, täytyy ainakin yhden loman osan olla vähintään 12

arkipäivän pituinen.

Työnantajalla on oikeus määrätä vuosiloman ajankohta, ellei hän kuultuaan työntekijää tai tämän

edustajaa, ole päässyt ajankohdasta tämän kanssa yksimielisyyteen. Vuosiloma ei ilman työntekijän

suostumusta saa alkaa työntekijän vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi työntekijän lomapäivien

vähenemiseen. Lomapäiviksi katsotaan vain arkipäivät. Arkipäiviksi ei lueta itsenäisyyspäivää,

joulu- eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää. Kolmen päivän pituiseen tai

lyhyempään lomaan ei saa osua vapaapäiviä.

la su ma ti ke to pe la su ma ti

VÄÄRIN

OIKEIN

esim.

pyhäin-

päivä

1 vuoden raja

täyttyy 1 vuoden

raja

täyttyy

2,5 pv/kk 1.4. alkaen

2 pv/kk 1.4

.

työsuhde päättyy

työsuhde päättyy

a)

b)

työsuhde

alkaa

2 pv/kk

11 (13)

Työnantajan on ilmoitettava, mikäli mahdollista, vuosiloman ajankohdasta kuukautta, mutta

viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Tätä ilmoitusta ei ole tulkittavissa

ennakkoilmoitukseksi, joka sitten vahvistettaisiin kaksi viikkoa ennen loman alkua. Ilmoitus sitoo

työnantajaa. Työneuvosto on todennut (kokoelma nro 792), että ilmoituksen jälkeen ei työnantaja

enää voi yksipuolisesti siirtää vuosiloman alkamisajankohtaa.

Kolmivuorotyössä tulee huomata poikkeavuus vuosiloman ajankohdan osalta

(Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2005-2007, sopimus työajasta kolmivuorotyössä 10 §)

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytettäessä annetaan työntekijälle,

mikäli tuotantotekniset syyt eivät perustellusti muuta vaadi tai paikallisesti toisin sovita, 24 päivän

pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.- 20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.

Edellä olevasta käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän loman osasta annetaan pääsääntöisesti

yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy.

Kaikissa tämän sopimuksen tarkoittamissa työvuorojärjestelmissä annetaan se lomanosa, joka

ylittää 24 lomapäivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy tai sitä

seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa samoin kuin vuosilomien ajankohdista

ilmoitettaessa, vuosilomalain määräyksiä.

Liitot pitävät kuitenkin tarkoituksenmukaisena, että vuosilomien sijoittelu työtuntijärjestelmään

pyrittäisiin toteuttamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa

määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien

päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.

Osa-aikaeläke

Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana. Loma-ajankohdaksi määrätään edelleenkin

tietty kalenteriaika, josta lomapäiviä ovat kaikki arkipäivät riippumatta siitä, ovatko ne

työtuntijärjestelmän mukaisia työpäiviä vai vapaapäiviä.

Jos on kyse osa-aikaeläkkeestä, suositeltavaa on, että lomajaksoon sisältyy työssä- ja

eläkkeelläoloaikaa samassa suhteessa kuin muunakin aikana loman ulkopuolella. Tällöin alun perin

sovittu tehdyn työajan ja eläkkeellä oloajan välillä suhde toteutuu ja myös palkka vastaa sovittua.

Sairaus ennen lomaa ja loman aikana

a) Sairastuminen ennen loman alkamista - loman siirtämisen ehtoja on kaksi

Vuosilomalain mukaan loman alkamista on siirrettävä, jos työntekijä on sairauden,

synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön ja pyytää lomaa siirrettäväksi.

Työntekijän työkyvyttömyys on todettu ennen loman alkamista ja hänen tulee pyytää sen

siirtämistä. Jos loma alkaa esim. maanantaina, tulee työntekijän käydä lääkärissä viimeistään

sunnuntaina. Mikäli lääkärissäkäynti tapahtuu vasta maanantaina, katsotaan työkyvyttömyys

alkaneeksi loman aikana.

b) Työntekijä sairastuu loman aikana, ei hänen työkyvyttömyysajastaan yhdenjaksoista

seitsemän kalenteripäivää ylittävää osaa ole luettava vuosilomaksi, jos työntekijä ilman

aiheetonta viivytystä sitä pyytää. Saman lomajakson aikana on vain yksi seitsemän

kalenteripäivän karenssiaika. Lääkärintodistus työkyvyttömyydestä on välttämätön ja se on

12 (13)

toimitettava työnantajalle välittömästi, jotta työnantajan sairausajan

palkanmaksuvelvollisuus alkaisi.

Kun lomaa pyydetään siirrettäväksi, on hyvä jo siinä vaiheessa sopia uusi loman ajankohta.

Ellei loma-ajan pitämisestä päästä sopimukseen, voi työnantaja viimekädessä määrätä uuden

loma-ajankohdan kaksi viikkoa ennen loman alkua, tai jos tämä ei ole mahdollista,

viimeistään viikkoa ennen loman alkua.

c) Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus loman tai sen osan siirtämiseen, jos hän tätä

erikseen pyytää. Mikäli loman tai sen osan alkaessa työntekijä tietää lomansa aikana

joutuvan sellaiseen leikkaukseen tai muuhun hoitotoimenpiteeseen, joka aiheuttaa

työkyvyttömyyden, on lomaa pyydettäessä siirrettävä. Mikäli työntekijä ei pyydä lomaa

työkyvyttömyyden ajalta siirrettäväksi, on hänellä lomapalkan lisäksi oikeus KELA:lta

saatavaan sairauspäivärahaan.

Tapauksessa c) on toteuduttava kaksi ehtoa: tieto mahdollisesta leikkauksesta tai

hoitotoimenpiteestä tulee antaa työnantajalle ennen loman alkua ja henkilön tulee olla työkyvytön.

Kuntoutuksessa ei ole kyse työkyvyttömyydestä, mikäli lääkäri ei ole määrännyt sairaslomaa tälle

ajalle.

Työkyvyttömyydestä ilmoittaminen

Jos työkyvyttömyys alkaa viikonloppuna, siitä on monesti lähes mahdotonta ilmoittaa työnantajalle

välittömästi. Yleensä ilmoittaminen ja loman siirron pyytäminen voikin tapahtua vasta maanantaina,

jolloin on syytä toimittaa myös lääkärintodistus työnantajalle.

Erityistä ongelmaa aiheuttavat ne työpaikat, joissa koko toiminta on keskeytetty loman tai sen osan

ajaksi. Näissä yrityksissä tulisi sopia ennakkoon, miten ja minne tieto mahdollisesta sairaudesta ja

lomansiirrosta tulee toimittaa. Työneuvoston lausunnon (nro. 796) mukaan loman alkua on

siirrettävä, vaikka ilmoitus ja siirtopyyntö tapahtuisi vasta loman alettua. Ehtona on, että

ilmoituksen ja pyynnön viivästyminen on johtunut laillisesta esteestä. Tällaisena esteenä pidetään

mm. sitä, ettei ole henkilöä jolle asiasta voisi ilmoittaa.

Siirretyn loman pitäminen

Työnantajan on pääsäännön mukaan ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta mikäli mahdollista

kuukautta, mutta viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Työkyvyttömyyden vuoksi

siirretyn loman ajankohdasta tulisi sopia, mikäli mahdollista, jo siirtoa pyydettäessä. Viimekädessä

työnantajan on kuitenkin mahdollista määrätä loma-ajankohta kaksi viikkoa ennen loman alkamista,

tai jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen.

Työntekijällä on oikeus työkyvyn palauduttua jatkaa vuosilomaansa sen ajan, joka työkyvyn

palauduttua on jäljellä työnantajan hänelle ilmoittamasta vuosilomasta. Työntekijällä ei ole oikeutta

oma-aloitteisesti jatkaa vuosilomaansa yli hänelle ilmoitetun vuosiloman päättymisajankohdan. Se

osa vuosilomasta, joka on "säästynyt" työkyvyttömyyden johdosta, on työnantajan annettava

myöhemmin erikseen, aikaisemmin kerrotulla tavalla.

13 (13)

Loman-

määräyty-

misvuosi

päättyy

31.3. 31.12. 31.12.

1.1. 2.5. 30.9. 30.4.

= pääsääntö

= annettava viimeistään

= kesäloman ilmoitettu antamisajankohta

= talviloman ilmoitettu antamisajankohta

A tapauksessa siirretään sairastuneen työntekijän pyynnöstä loma toiseen ajankohtaan.

Pääsääntöisesti loma on annettava ennen lomakauden loppua 30.9. mennessä. Kuitenkin viimeistään

kuluvan kalenterivuoden loppuun mennessä, jos loman antaminen ei ole näinkään mahdollista,

pitämätön loma korvataan lomakorvauksena.

B tapauksessa siirretään sairastuneen työntekijän pyynnöstä toiseen ajankohtaan. Loma tulee

ensisijaisesti antaa normaalina aikana eli 1.10.-30.4. välisenä aikana. Mikäli tähän ei ole

mahdollisuutta, voidaan loma siirtää annettavaksi kuluvan kalenterivuoden aikana, eli 31.12.

mennessä. Jos loman antaminen ei ole näinkään mahdollista, pitämätön loma korvataan

lomakorvauksena.

LOMA-

KAUSI

A

A

B

B