WWanaeus-Suku

Karoliina Sundströmin ja Tuomas Rosenqvistin jälkeläiset

Joululehti 2013

Wanaeus-Suku ry:n julkaisu nro 23

Sukuseuran hallitus 2014

Antti Ahonen, puheenjohtaja

Vanajantie 1 A as 613110 Hämeenlinnap. 044 535 9400sp. antti.juhani.ahonen@gmail.com

Raija Pihlajavesi

Veininkatu 39 C 1402730 Espoo mp. 040 763 1073sp. raijapih@gmail.com

Jukka Orkola, rahastonhoitaja-kirjanpitäjä

Kankaantaustantie 20 F13100 Hämeenlinnap. (03) 616 9896mp. 050 360 6535sp. jukka.orkola@aina.net

Pentti Kalliovalkama, sukuseuran esimies

Kivikukantie 1 C 737550 Lempäälämp. 044 298 4541sp. pentti.kalliovalkama@luukku.com

Anja Mononen, varapuheenjohtaja

Koivukaari 916300 Orimattilamp. 050 378 8640sp. anja0204@gmail.com

Pertti Regnell, sihteeri

Urheilutie 1635300 Orivesip. (03) 335 2210 mp. 050 522 2588sp. pertti.regnell@gmail.com

Veikko Savijoki, joululehti

Porvarinkuja 2 A 100750 Helsinkimp. 040 713 1576sp. vexi@savijoki.net

Mauri Kuusivaara

Vehmaistentie 156714300 Renkop. (03) 618 9645mp. 050 347 9345

Marjatta Yrjönen

Silkkitie 700950 Helsinkisp. jattay@kolumbus.fimp. 040 544 5565

Esa Kallio Eräjärventie 494 35100 Orivesi

Marianne Raunio-Hurri

Huvikuja 512100 Oittisp. marianne.raunio-harri@gasum.fimp. 040 8250 899

Paula Villa

Hallituskatu 18 B 2333200 Tamperemp. 050 3612641

- 2 -

Joululehti 2013

Sisältö

Sukuseuran hallitus 2014 ..............................................................................................2

Sisältö............................................................................................................................ 3

Arvoisat Wanaeus-sukuseuran jäsenet...........................................................................4

Mitä 60 vuotta voikaan saada aikaan.............................................................................5

Ensimmäisten amerikansuomalaisten jäljillä Yhdysvaltain itärannikolla....................8

Australian terveiset...................................................................................................... 11

Kuntoillessa mieli virkistyy.........................................................................................13

Partiolaisten toimintaa Rengossa................................................................................. 15

Syntymäpäiviä............................................................................................................. 17

Syntyneitä.................................................................................................................... 18

www.wanaeus.fi

www.facebook.com/wanaeus

Sukuseuran pankkiyhteys: Hämeenlinnan Seudun Osuuspankki, Fl40 5680 7520 007684

(tälle tilille maksetaan mm. jäsenmaksut)

- 3 -

Arvoisat Wanaeus-sukuseuran jäsenet

Hämeenlinnassa 19.12.2013

On suuri ilo taas toivottaa teille mukavaa joulun aikaa ja uutta vuotta! Kulunut vuosi2013 oli meidän sukuseuramme vakaan perustoiminnan vuosi. Veikko Savijoen suur-urakan ansiosta, ja kirjoittajien ansiosta saamme taas lukea joululehteä. Lehti julkais-taan nykyisin painotuotteen lisäksi myös netissä, osoitteessa: issuu.com/wanaeus

Vuonna 2013 järjestimme vuosikokouksemme lauantaina 27. heinäkuuta, Kangasalla.Vuosikokoukseen sekä vuosikokouksen yhteydessä järjestettyyn museovierailuun au-tomuseo Mobiliaan osallistui hieno määrä Wanaeus-sukulaisia, yhteensä 32 sukulaistaja läheistä. Heinäkuun loppu vaikutti olevan hyvä ajankohta sukukokoukselle. Mu-seon kohteet ja näyttelyt olivat erittäin mielenkiintoisia, ja ruoka maukasta.

Varsinaisessa vuosikokouksessa hyväksyttiin paitsi sääntömääräiset asiat ja valittiinerovuoroiset hallituslaiset jatkoon, myös laajennettiin hallitusta. Edellisenä vuonnavalitun Esa Kallion lisäksi hallituksen valittiin Paula Villa sekä Marianne Raunio-Hurri. Paljon onnea valituille!

Vuosikokouksessa 2013 puhuttiin myös tulevaisuuden toiminnasta ja haasteista. Jou-lulehteen kaivattaisiin lisää kirjoituksia; ajattelinkin jo nyt, vuotta aiemmin, muistut-taa teitä arvoisat sukulaiset mahdollisuudesta kirjoittaa joululehteen 2014!

Seuraava isompi hankkeemme on 25-vuotisjuhla puolentoista vuoden päästä. Missävuoden 2015 juhla järjestetään, ja minkälaisella konseptilla? Miten saisimme silloinpaikalle vielä 15-vuotisjuhlaa ja 20-vuotisjuhlaakin enemmän väkeä? Hallitus ottaamielellään vastaan ideoita! Yhteystiedot hallituslaisille löytyvät tästä lehdestä.

Toivottavasti näemme mahdollisimman monen teistä kanssa seuraavassa vuosiko-kouksessamme, kesällä 2014.

Oikein mukavaa joulun aikaa ja juhlapyhiä, sekä iloista ja mukavaa alkavaa vuotta2014!

Wanaeus-terveisin, sukuseuran puheenjohtaja

Antti Ahonen

- 4 -

Joululehti 2013

Mitä 60 vuotta voikaan saada aikaan

Allaoleva muistelma luettiin, kun Anttilanmäen koulun viides luokka vuodelta 1950kokoontui pikkujoulun viettoon viime viikolla. Ikävä kyllä, kirjoittajasta ei ole tietoa,mutta juttu oli niin ihanan nostalginen, että on pakko antaa muidenkin kaiholla muis-tella menneitä aikoja.

Seuraavassa pyrin kertomaan muutamista muutoksista, joiden todistajina me kypsäänikään ehtineet olemme saaneet olla.

Me synnyimme ennen kierukoiden, E- ja katumuspillereiden keksimistä ja käyttöönottoa. Tulimme maailmaan ennen ULA-lähetyksiä, televisiota, penillisiiniä, polioro-kotuksia, antibiootteja, pakasteita, pikakahvia, nailonia, teryleeniä, dacronia, valoko-piota ja piilolinssejä. Silikoni oli vielä keksimättä, joten sen mielenkiintoisista käyttö-sovelluksista emme vielä tienneet.

Me olimme olemassa jo paljon en-nen kuin kuussa käytiin ja jopa en-nen tutkaa, GSP:ää, ARP:tä,NMT:tä, GSM:ää, fluorisoivia pin-toja, luotto- ja ID-kortteja, halkais-tuja atomeja, lasersäteitä sekä kuu-lakärki- ja huopakyniä sekä PIN-koodia. Meidän nuoruudessammeajanvietto merkitsi yhdessäoloa eikuvaruudun tuijottamista tai omaaasunto-osaketta. Känny toi mieleenlapsosen pienen kätösen ja sana oh-jelma tarkoitti vaikkapa teatterin tairadion ohjelmaa.

Kaikenlaista holhousta oli nuoruu-dessamme nykyistä huomattavastivähemmän. Autoissa ei ollut turva-vöitä eikä vapaan autoilijan menoakattonopeuksilla rajattu. Veneilylii-

vit ja muut epämukavat kelluntavälineet eivät soutajan tai kalamiehen liikeratoja kah-linneet. Olemme syntyneet ennen Puuhamaata, Batmania, Petteri Punakuonoa, Res-sua ja Harry Potteria. Aku Ankkakin tuli Suomeen vasta n. 50 vuotta sitten. Skeitti- jalumilautoja ei ollut olemassa. Lumikengillä kävelivät intiaanit Amerikassa. Suksisau-voja käytettiin hiihtäessä, ei kävellessä. Luistelua harrastettiin vain jäällä.

Emme tienneet, että metsissä hiihtely, marjastus ja sienestys sekä kesäiset riemukkaatuimarantaleikit ja telttailu olivatkin elämyksiä ja pitkät fillariretket elämysmatkailua.Koulujen syysloma oli nimeltään perunannostoloma. Me olimme olemassa ennenDDT:tä, vitamiinipillereitä, mieliala- ja laihdutuslääkkeitä, kertakäyttölakanoita, -as-tioita, jopa ennen AIV-rehua.

Kauppa oli sekatavara-, siirtomaatavara-, liha-, maito-, leipä-, kirja-, kemikalio- tairautakauppa. Olemme saaneet maitomme ennen nykyisiä pahvipurkkeja kannuun mi-tattuna, ruskeissa pulloissa ja jopa muovipusseissa. Ostokset saatiin tehdyiksi, vaikkaei ollut yhtään markettia, kauppakeskusta tai muuta hyper-ostoparatiisia, eikä Lidliä.No olihan helsinkiläisillä ja myöhemmin tamperelaisilla kuitenkin Stockmann. Palve-

- 5 -

lu pelasi, eikä kukaan osannut itsepalvelun autuudesta uneksia. Kansanhuollosta,säännöstelystä ja ostokorteista sekä kuponkien leikkaamisesta tai verokahvista eivätmeitä nuoremmat ole kuulleetkaan.

Huoltoasemia ei ollut montakaan, mutta ne myivätkin sekä polttoainetta, öljyjä ettävaraosia ja autotarvikkeita, mutta eivät kondomeja, partavettä, intiimipyyhkeitä, olut-ta eivätkä muutakaan moottoriajoneuvoihin ja autoiluun kuulumatonta. Me edelsim-me talouspaperia, krepattua pehmeää ja moninkertaista WC-paperia, teippiä. tarroja,rulla- ja lainelautoja sekä formula-ajoja teflonpannuja. Kylmistä talvista selvisimmemainiosti ilman Gore-Texiä tai muita mikrokuituja ihan tavallisissa villasukissa ja-paidoissa sekä välihousuissa. Silloin emme vielä tienneet, että kyseessä olikin muo-dikas kerrospukeutuminen.

Hiihtelimme sujuvasti bambusauvoilla ja oikeilla tervatuilla koivusuksilla monot ro-tanloukuissa tai Voittositeissä onnellisen tietämättöminä hiilikuidun, Never-Waxien japitoteippien välttämättömyydestä. Sukset tervattiin nuotiolla ja kynttilänpätkistä saa-tiin mainiota luistovoidetta. Nurmeksilla luistelimme todella kovaa, eikä hiihtomono-jen kantaan tarvittu kuin pieni pitkänomaisella reiällä varustettu teräslevyn pala.

Kun kävimme koulua, ei kukaan ollut kuullut pizzoista, kebabista, mehujäistä eikäMac Donaldeista tai hodareista. Pikaruoka oli meille tavallinen voileipä ja lasillinenoikeaa rasvaista lehmän maitoa. Eväspullona käytimme suljettavalla patenttikorkillavarustettua limupulloa. Näitä pulloja myydään nykyään antiikkikaupoissa korkeaanhintaan. Viiliä ei ostettu kaupasta muovipikareissa, vaan se tehtiin kotona. Tulossaolevan ukonilman saattoi ilman radion säätiedotustakin luotettavasti päätellä viilikul-hon pinnalle kertyvästä nesteestä. Koulussa luonnettamme kasvatettiin tarjoamallakalanmaksaöljyä ja makaronivelliä. Nurkassa seisominen ja jälki-istunnossa istumi-nen oli osa luonnollista kunnon kansalaiseksi kasvamista eikä rangaistuksen jälkihoi-toon tarvittu kriisiryhmää, koulukuraattoria eikä yliopistossa koulutettua sosionomia.

Emme olleet kuulleetkaan FM-radiosta, dekeistä, printtereistä. tekstinkäsittelystä, di-gitaalikelloista, CD-levyistä. DVD:stä, piippareista, keinosydämistä emmekä korva-renkaita kantavista pojista. Korppuja syötiin, jos niitä oli ja lerppu tarkoitti jotakin ai-van muuta kuin nykyään. Me olimme olemassa ennen kertakäyttövaippoja, sukkahou-suja ja silittämättä siistejä vaatteita, jää- ja tiskikoneita, kuivausrumpuja, pakastimia,kahviautomaatteja, ilmastointikojeita sekä jopa ennen Eftaa puhumattakaan Suomenjäsenyydestä Euroopan Unionissa.

Me tulimme maailmaan ennen jogurttia ja Asidofilus-piimää, ennen ksylitolia, muo-veja, hiuslakkaa, 40-tuntista työviikkoa ja minimipalkkaa sekä paljon ennen kuin ih-minen käveli kuussa. Meidän päivinämme tupakanpoltto oli hyväksyttyä ja jopa muo-dikasta. Tupakkaa poltettiin jopa elokuvissa, eikä se ketään sen kummemmin vaivan-nut. Ruohoa ei kuitenkaan poltettu, vaan lehmät märehtivät sitä. Mari oli naisen nimija jytä kuului lähinnä puimalasta.

Läski ja voi oli terveellistä. Liha ja kala suolattiin, eikä siitä kukaan sen kummemminsairastunut. Hillopurkin home paransi lauluääntä ja maidontuottajille maksettiin siitä,että maidon rasvaprosentti oli korkea. Kurria ei juotettu ihmisille. Sitruunasoodaamainostettiin sillä, että se on sokerilla eikä sakariinilla tai muuten keinotekoisesti ma-keutettua. Jätepaperia keräämällä saimme Jäte-Joonas -karkkeja ja myöhemmin jopahopealusikoita. Paperia kerättiin vaikka kukaan ei vielä kierrätyksen autuudesta mi-tään tiennytkään.

Vihreitä olivat kesäiset niityt ja metsät. Muita vihreitä ei vielä ollut. Porkkanat, nau-

- 6 -

Joululehti 2013

riit. lantut. punajuuret ja perunat kasvoivat jokaisella pihamaalla. Niitä ja muita luon-nontuotteita kutsuttiin kasviksiksi, eikä uudistuviksi luonnonvaroiksi. Näin puutteelli-sia olivat tietomme näistäkin tärkeistä perusasioista. Kestävää kehitystä kyllä edistim-me, vaikka emme siitäkään olleet mitään kuulleet.

Me olimme olemassa ennen pankki- ja seteliautomaatteja, suihkukoneita, lääkäriheli-koptereita ja numeroituja Eurooppa-teitä. "Made in Japan" merkitsi kopioituja halpa-tuotteita ja konttia kannettiin selässä. Hienoimmat moottoripyörät taisivat tulla Eng-lannista. Ainakin me pojat muistamme Arielit, Nortonit ja Royal Enfieldit sekä myöshalvemmat Jawat ja CZ:t.

Me olimme nuoria aikana, jolloin säästäminen kerrottiin hyveeksi ja hymyilevä pank-kineiti otti iloiten vastaan pienen säästölippaamme sisällön. Kolikkomme laskettiinsilmiemme alla heti ja pano sekä tilin saldotieto olivat ilman tietokonettakin oikeallamuste- tai kosmoskynällä kirjoitettuna todella reaaliaikaiset. Pankit maksoivat sääs-töille korkoa ja tulivat siitä huolimatta ilman yhteiskunnan tukea ihan hyvin toimeen.Me olimme olemassa ennen koti-isiä, Gay-tansseja, netti- ja videotreffejä ja useitaammatteja. Me olimme olemassa myös ennen päiväkoteja, ryhmä-, perhe- ja parisuh-deterapiaa. opinto- ja asuntotukia sekä kaiken ymmärtäviä sosiaalitanttoja. President-tinä oli mies. Miesparit eivät kuitenkaan tanssineet linnan itsenäisyyspäivän juhlassa.

Iäkkäät ihmiset olivat kokeneita, viisaita ja kunnioitettuja, eivätkä menneisyytensävankeja ja näkemystä vailla olevia hitaita, rajoittuneita sekä tehokkuutta vaativiin teh-täviin sopimattomia. Siihen aikaan vanhat neuvoivat vielä nuoria, eikä päinvastoin.Kokemusta pidettiin yleisesti etuna, eikä haittana. Jopa 40-vuotiaat miehet käyttiväthattua ja kävelykeppiä. Koulussa ei kukaan kuvitellut sinuttelevansa opettajia. Monetteitittelivät kunnioittaen jopa vanhempiaan. Lapsuutemme aikoina oltiin reilusti ilkei-tä, laiskoja, juoppoja, lihavia ja rumia, eikä häiriöalttiita, työrajoitteisia. alkoholiriip-puvaisia, paino-ongelmaisia tai ulkonäöltään persoonallisia. Opettajan tekemä kysy-mys saattoi olla vaikea. Emme ymmärtäneet, ettei se oikeastaan ollutkaan vaikea,vaan ongelmallinen tai haastava.

Varastaminenkin oli varastamista, eikä mitään luvatonta haltuunottoa. Musta oli nee-keri, vaikka emme rasismista olleet vielä mitään kuulleetkaan. Ensimmäiset neekerittaidettiin elävänä nähdä Helsingin olympiakisoissa. Pulpetin kannessa, sen oikeassayläreunassa oli mustepulloa varten

reikä. Pullossa oli Akvila-mustetta. Varsinaista high-techiä edustivat kuulakärkikynätkun ne aikanaan kirjakaupan vitriiniin ilmestyivät. Aineita ja kirjeitä kirjoittelimme jamuotoilimme kynää sekä pyyhekumia käytellen ihan tyytyväisinä ymmärtämättä, ettäse, mitä teimme, olikin oikeastaan tekstinkäsittelyä.

Naisten sukat olivat silkkiä tai aitoa nylonia, eivätkä takasaumat olleet koskaan suo-rassa. Liikkeet, joissa suoritettiin sukkien silmukointia, taisivat menestyä ihan hyvin.Pojilla oli jalassa jazarit ja dongarit. Kumiteräsaappaista nykyiset nuoret ovat tuskinkuullutkaan. Autoissa oli vilkkujen sijaan selkeät terhakkaasti ylös pomppaavat suun-taviitat. Korttelin nurkalla oli Valion Jäätelöbaari, jonka kolmesta laadusta sopi valitajoko vaniljalle, mansikalle tai suklaalle maistuvaa. Oli melkein sensaatio, kun suippoalumiinipikari koristeltiin siihen pistetyllä vohvelilla, joskus jopa kahdella.

Kolmellasadallatuhannella ostimme ihan hyvän auton, mutta sen hinta olikin vanhaarahaa - kuitenkin vielä Suomen markkoja, eikä mitään euroja. Kypärää käyttivät vainsotilaat ja palomiehet. Kypäräpäinen pyöräilijä olisi leimattu kylähulluksi ja korkkilii -

- 7 -

veihin sonnustautunut soutelija uimataidottomaksi. Maalla ei ovia lukittu. Ovi pön-kättiin luudalla ilmoittamaan, ettei nyt olla kotona. Muutama poliisi riitti takaamaanpienen kaupungin turvallisuuden ja talonmiehet huolehtivat oman reviirinsä järjestyk-senpidosta.

Sukupuolten ero keksittiin paljon ennen meidän aikaamme. Miehet olivat miehiä janaiset olivat naisia, mutta elimmekin jo ennen kuin sukupuolenvaihdoksia alettiinharrastaa. Me yritimme vain pärjäillä sillä, mitä meillä oli. Ja me olimme viimeinensukupolvi, joka oli riittävän hölmö ajattelemaan, että lapsen tekemiseksi tarvitaanaviomies. Näin se vain oli!

Miltähän tämäntapainen katsaus näyttää, kun lapsemme sen laativat?

Ensimmäisten amerikansuomalaisten jäljillä Yhdysvaltain itärannikolla

Olen ollut mukana Suomi-Amerikka yhdistystoiminnassa vuodesta 2002 lähtien, kiin-nostuksesta Yhdysvaltain kulttuuria, maantiedettä ja vaiheikasta historiaa kohtaan.Olen toiminut aiemmassa kotikaupungissani Riihimäellä paikallisessa Suomi-Ame-rikka yhdistyksessä johtotehtävissä vuodesta 2003 lähtien - niin puheenjohtajana, va-rapuheenjohtajana kuin hallituksen jäsenenäkin. Tällä hetkellä toimin edelleen tänävuonna 60-vuotisjuhlaansa viettävän, pienen Riihimäen Suomi-Amerikka Yhdistyk-sen varapuheenjohtajana.

Suomi-Amerikka yhdistysten toiminta on valtakunnallisesti moninaista; jäsenkunnas-sa on niin Yhdysvalloissa asuneita, englantia työkseen opettavia kuin muitakin ystä-vyysseuratoiminnasta ja Yhdysvaltain kulttuurista kiinnostuneita. Järjestö ei ole po-liittinen eikä pyri vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin.

Valtakunnallinen Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto perustettiin vuonna 1943, kes-kellä Suomen jatkosotaa, kun maamme, demokraattinen Suomi, oli totalitaarisen Sak-san rinnalla sodassa Stalinin Neuvostoliiton hirmuhallintoa vastaan, mutta myös mo-nia demokratioita - kuten Isoa-Britanniaa - vastaan. Yhdysvaltojen kanssahan Suomiei onneksi koskaan ollut sodassa. Vuonna 1943 Suomi-Amerikka yhdistystoiminnanperustamisella ja käynnistämisellä oli maamme johdon laaja tuki, olihan Yhdysvallattärkeä välittäjä Suomen pyrkiessä kaikin tavoin itsenäisyytensä säilyttäen irti maail-mansodasta. Perustajiin kuului mm. legendaarinen vaikuttaja Eljas Erkko. Suomi-Amerikka Yhdistysten liittoon kuului enimmillään kymmenissä tuhansissa laskettavajäsenmäärä. Yhä edelleen jäseniä on liki 7000, mikä tarkoittaa sitä että SuomenSAYL on maailman suurin Yhdysvaltain ystävyysseura.

Tämä vuosi, vuosi 2013, on sekä Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton juhlavuosi -täydet 70 vuotta - että pienen Riihimäen Suomi-Amerikka Yhdistyksen 60-vuotisjuh-lavuosi. Juhlavuoden kunniaksi Riihimäen Suomi-Amerikka Yhdistys järjesti jäsen-retken Yhdysvaltain itärannikolle, ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen. Vuoden 2013jäsenretkemme teemaksi muodostui historia. Tarkemmin, kaksi eri historiallista tee-maa; ensinnäkin suomalaistaustaisten siirtolaisten vaikutus, etenkin Delawareen aset-tuneiden ensimmäisten amerikansuomalaisten historia. Toisena matkamme historialli-sena teemana oli Yhdysvaltain sisällissodan tärkeimmän taistelun, Gettysburgin tais-

- 8 -

Joululehti 2013

telun, 150-vuotisjuhlavuoden vuoksi USA:n kuuluisa ja traaginen sisällissota 1861-1865.

Amerikansuomalaisiin liittyvistä kohteista vierailimme mm. paikalla, johon suoma-laissiirtolaiset rantautuivat tismalleen 375 vuotta aiemmin, Wilmingtoniin. Kävimmekyseisellä paikalla 29. maaliskuuta eli täsmälleen oikeana päivänä. Kalmarnyckeln,eli Kalmarin Avain, oli laiva joka toi suomalaissiirtolaiset tuolle paikalle Delawarenosavaltion alueelle, Kristiinanjoen rantaan viiden kuukauden Atlantin-ylityksen jäl-keen 29.3.1638. Paikalla on myös rekonstruktio laivasta jolla suomalaiset ja ruotsalai-set siirtolaiset Delawareen aikoinaan saapuivat. Pääsimme tutustumaan tuohon lai-vaan, kun Kalmar Nyckeln -yrityksen työntekijät esittelivät meille laivaa. Yrityksenpäätoimiala on jokiristeilyjen järjestäminen Kristiinanjoella, Christina Riverilla. Joki-risteilyjä järjestetään keväästä syksyyn. Maaliskuun lopulla, vieraillessamme paikalla,ei risteilyitä vielä ollut, mutta laivaan pääsimme ja saimme oppaina työskenteleviltähenkilöiltä todellisen tietopaketin 1600-luvun laivanrakennustekniikasta sekä suoma-laissiirtolaisten historiasta.

Delawaren suomalaisten ja ruotsalaisten 375-vuotiasta historiaa muistettiin tänävuonna myös Ruotsin ja Suomen valtioiden viralliselta taholta. Delawaren osavaltion,Wilmingtonin kaupungin sekä Ruotsin ja Suomen yhteistyönä järjestettiin 5. touko-kuuta tuolla Kristiinanjoen rannalla Wilmingtonissa virallinen 357-vuotisjuhla. Juh-lassa Ruotsia edusti mm. kuningaspari ja Suomea puhemies Eero Heinäluoma. Muttameidän pieni seurueemme olikin paikalla Delawaren-suomalaisia muistamassa joaiemmin, oikeana päivämääränä!

- 9 -

Kalmarnyckelnin rekonstruktio, kovin aidon oloinen laiva

Tutustuimme Wilmingtonissa Kalmarnyckeln-laivan lisäksi saman nimisen yrityksentiloihin ja toimintaan, sekä vanhaan ruotsalaiseen kirkkoon, joka sijaitsi lähellä entistäKristiinan linnoitusta, Fort Christinaa. Siirtolaisten linnoituksen tilalla on nykyisinpuisto jossa on muistopatsas. Vanha ruotsalainen kirkko on edelleen toiminnassa,mutta Ruotsin luterilaisen kirkon ja amerikkalaisen episkopaalisen (anglikaanisen)kirkon sopimuksella episkopaalinen kirkko otti haltuunsa ko. kirkon noin 200 vuottasitten, palvellen kuitenkin myös luterilaisten hengellisiä tarpeita. Ruotsi lähetti kirk-koon papit Ruotsista aina vuoten 1798 asti, eli yli Yhdysvaltain itsenäistymisen!

Uuden Ruotsin siirtokunta ehti olla Ruotsin kruunun hallinnassa vain kolmisenkym-mentä vuotta, ennen kuin Hollanti valtasi alueen. Myöhemmin alue päätyi briteille.Väestö ei toki kadonnut mihinkään - suomalaisten ja ruotsalaisten siirtolaisten jälke-läisiä asui ja asuu lähialueilla edelleen, toki sulautuneena muuhun väestöön ja täysinamerikkalaistuneina. Varsinaisen Wilmingtonin asukkaista nykyisin pääosa on afrik-kalaisperäisiä, mutta lähialueiden eurooppalaisperäisten asukkaiden joukossa on kuu-lemamme tiedon mukaan huomattavankin paljon ihmisiä, joilla on suomalaisia tairuotsalaisia esi-isiä.

Delawaren-suomalaisista kuuluisinkautta historian on ollut Rautalam-milta kotoisin oleva John Morton,"Jussi Marttinen". Marttinen eli Mor-ton aikoinaan ratkaisi Yhdysvaltainitsenäisyysjulistuksen – hän oli rat-kaiseva ääni siinä, kun ensimmäisetsiirtokunnat päättivät itsenäistyä Isos-ta-Britanniasta yhden äänen margi-naalilla vuonna 1776. Entisen UudenRuotsin alueella tutustuimme paitsiWilmingtoniin, jonne suomalaiset ai-koinaan rantautuivat, myös vierailim-me alle tunnin ajomatkan päässäChesterin kaupungissa, viereisen Ma-rylandin osavaltion puolella. Kävim-me Chesterin ruotsalaiselle hautaus-maalle haudatun John Mortonin hau-dalla. Chester on nykyisin slummi-mainen, afrikkalaisperäisen väestönasuttama hurja paikka, jossa huumei-ta kaupataan keskellä päivää pitkinkaupunkia, ja väestö kuljeskelee ym-päri katuja päät pyörällään huumaus-aineista. Ainoa näkemämme euroop-palaistaustainen henkilö Chesterissäoli poliisi. Käynti ruotsalaisten jasuomalaisten aikanaan perustamassakaupungissa oli kuitenkin mielenkiintoinen kokemus. Chesteristä löytyy entinen ruot-salainen kirkko sekä ruotsalainen haustausmaa. Mortonin haudalla on myös hänenmuistomerkkinsä.

Ruotsalais-suomalaiseen historiaan liittyvien vaiheiden lisäksi retkiseurueemme tu-tustui mm. Yhdysvaltain sisällissodan traagiseen historiaan. Vierailimme mm. Appo-

- 10 -

Vierailumme Chesterissä kuuluisan rautalam-milaisen, itsenäisyysmies John Mortonin eliMarttisen haudalla

Joululehti 2013

matoxissa, paikalla jossa Konfederaation eli itsenäisyyttä havitelleiden etelävaltioidenkuuluisin kenraali Lee antautui huhtikuussa 1865. Kävimme kyseisellä paikalla lähespäivälleen 148 vuotta myöhemmin. Lisäksi vierailimme mm. etelävaltioiden pääkau-pungissa Richmondissa, tutustuen Konfederaation museoon ja Konfederaation Val-koiseen taloon. Museo sekä Konfederaation Valkoinen Talo olivat valtavan täynnämielenkiintoista 1800-luvun puolivälin vaiheiden historiaa. Richmond vaikutti seu-rueestamme niin mukavalta kaupungilta, ja ihmiset Richmondissa niin mukavilta, ettäpäätimme viettää siellä aikomamme vuorokauden sijasta kaksi ja puoli vuorokautta.Richmondista käsin kävimme myös tutustumassa sisällissodan viimeisten vaiheidenRobert E. Leen joukkojen vetäytymisreitillä Richmondista Appomatoxiin, sekäUSA:n ensimmäisen presidentin George Washingtonin syntymäpaikalla ja kenraaliRobert E. Leen syntymäpaikalla.

Sisällissota-teemaan liittyen vierailimme myöskin Pennsylvanian Gettysburgissa, jos-sa käytiin vuonna 1863 verisen sisällissodan kenties ratkaisevin ja varmasti ainakinkuuluisin taistelu. Gettysburg on nykyinen kansallinen sisällissodan muistoalue, jossamolempien osapuolien vaiheita ja historiaa muisteltiin melko neutraalissa ja tasapuo-lisessa sävyssä, kunnioittaen molempien osapuolten suuria uhreja.

Näiden mielenkiintoisten kohteiden lisäksi vietimme aikaa Washington DC:ssä, jossapääsimme tutustumaan Yhdysvaltain kongressiin, vanhan tuttavani, teksasilaisenkongressiedustaja Steve Stockmanin kabinetin vieraina. Vierailimme myöskin merkit-tävän suomalaisen ja myöhemmin amerikansuomalaisen sotasankarin Lauri Törnin eliLarry Thornen haudalla, Arlingtonin sotilashautausmaalla. Lisäksi tutustuimme NewYorkiin.

Tämän kirjoitukseni päätin kirjoittaa Wanaeus-sukuseuran joululehteen, koska histo-riateemat ja etenkin ulkosuomalaisten historia varmaan sukulaisia kiinnostaa, ja mat-karaportit ovat muutenkin olleet pidettyjä. Liittenä kuvia mielenkiintoiseltaa ja ohjel-mallisesti hyvin tiiviiltä kahdeksan päivän matkaltamme pääsisäisen aikaan 2013!

Antti Ahonen

Australian terveiset

Kesäiset terveiseni, täältä meiltäpäin. Tällä kertaa kerron lastemme Tarjan ja Harrinelämän vaiheista täällä. Tarjahan on Jokisen serkusten lapsista vanhin 53 v. Hän asuumiehensä Scott Harveyn kanssa Länsi-Australiassa Kununurra nimisessä pikkukau-pungissa. Heillä on 12 eekkerin farmi Ord-joen varrella. Mainittakoon, että siinä joes-sa on krokotiileja, joten ei voi mennä uimaan - voi tulla viimeinen reissu. Nyt he ovatlaittaneet Farmin myyntiin ja muuttaneet kylälle rakentamaansa taloon sekä avanneetsinne kaupan, jossa myyvät itse valmistamiaan esineitä. Tarjahan on monitaitoinen jaidearikas. Häneltä sujuu maalaus, korut, monenmoiset kortit ja hän myös suunnitteleemonenlaisia esineitä esim. Boab-puita. Ne ovat oikein suosittuja. Hänen miehensäleikkaa ne metallista. Ovatkin oikein taidokkaita. Jos kiinnostaa, niitä löytyy netistäosoitteesta www.ordmetalart.com.

- 11 -

Harri on ammatiltaan tietoliikenne-insinööri jatyöskentelee tietenkin tietokonealalla. Esim.vuosia sitten hän oli Canberrassa suunnittele-massa ja rakentamassa tietoverkkoa ja sen jäl-keen hänellä on ollut työtarjouksia vähän joka-puolella. Viime vuosina hän on matkustellutmyös ympäri Australiaa valtion uusiessa netti-yhteyksiä. Harrin harrastuksiin kuuluu perheenja työn ohella kiinteänä harrastuksena pyöräilymaastossa ja vuorilla. Viikoittain kertyy noin150-500 km - kyllä siinä kuntoa kysyy. Hänosallistui mm Brisbanen ympäristössä syöpäyh-distyksen hyväksi järjestettyyn pyöräilyyn, jos-sa ajettiin vähän alle 1000 km kolmessa päiväs-sä. Ensi vuoden haaveena hänellä on lähteäItalian vuoristopoluille ajelemaan ja tehdä py-räys Suomeenkin.

Harri tyttärineen ovat myös Suomen kansalai-sia. Lisa on 18v. ja hän kirjoitti tänä vuonna tut-kinnon, joka vastaa Suomen ylioppilastutkintoa.Täällä vain ei ole sellaista rituaalia kuin siellä.Hän on harjoittelijana asianajotoimistossa ja hä-nen tavoitteena on opiskella lakia. NuorempaaPaulaa (16 v). kiinnostaa tietokoneala, ja hänmyös pitää leipomisesta ja ruuanlaitosta. Tytötasuvat äitinsä Debran kanssa täällä rannikolla.Kun äiti sairastui syöpään ja sen uusiuduttua, joutui jäämään pois työstä, hän halusimuuttaa tänne. Tytötkin viihtyvät koulussa hyvin. Mainittakoon, että Lisa on ensim-mäinen seuraavan sukupolven edustaja.

Näin tällä kertaa, itse tässä vanhennutaan ja askelkin on tainnut jo hiukan hidastua.Riston puutarha rehottaa ja sieltä saa taas monenlaista syötävää. Minulta valmistuuedelleen villatakkeja ja myssyjä - on tullut noita ihania lankoja kerättyä. Tänä vuonnaei tule sukulaisiakaan vierailulle. Voisi kai sanoa, että elämä kuluu elämää opetelles-sa!

Hyvää joulua ja kaikkea parasta teille kaikille!

Toivoo,

Risto ja Ritva sekä Tarja ja Harri perheineen

- 12 -

Joululehti 2013

Kuntoillessa mieli virkistyy

Elokuun lopulla Hiljan kuntokamarissa, Rengon Raitaharjun palvelukodissa, aloittivatinnostuneet kuntoilijasisarukset Arvo, Asseri, Rauha, Reino ja Aune kuntosaliharjoit-telun. Mukana oli myös Asserin vaimo Elvi. Iältään he ovat 80-94 –vuotiaita. Sisaruk-sista vanhin, Aune, on käynyt kuntosalilla jo pidemmän aikaa.

Kuntosalilla harjoiteltiin lihasvoimaa ja tasapainoa kahden kuukauden ajan, kaksikertaa viikossa. Harjoittelua ohjasivat vertaisohjaajat Pirkko ja Paula. Lihasvoimahar-joituksissa käytettiin kuntosalilaitteita. Tasapainoharjoitukset taas tehtiin istuen jaseisten tasapainotyynyillä. Harjoitukset sujuivat tehokkaasti, mutta treenaaminen eikuitenkaan ollut totista puurtamista - aina jaettiin yhdessä ryhmän kesken viikon kuu-lumiset. Naurukin oli herkässä.

Tulokset olivat näkyvissä jo muutaman harjoittelukerran jälkeen. He totesivat yhdes-sä, että askel nousee nyt kepeämmin, arkiaskareet ovat helpompia, kuntokin on nous-sut kohisten ja mieli on virkeämpi. He ovat päättäneet pitää jatkossakin huolta kun-nostaan.

Vas. ylhäällä: Reino Jokinen, Asseri Jokinen ja Arvo Jokinen

Vas. alhaalla: Elvi Jokinen, Rauha Heinämäki ja Aune Lauttia

- 13 -

Kuntoilijat salilla fysioterapeutti Antti Sihvosen kanssa.

Sisarussarjan vanhin Aune

Marjatta Yrjönen

- 14 -

Joululehti 2013

Partiolaisten toimintaa Rengossa

Liikuntaharrastukseni johdatti minut kaksi vuotta sitten mukaan renkolaisten nuortenyhdistyksen, Partiolippukunta Jaakon Samoojien jo usean vuoden ajan junailemalle"syyspatikka" luontoretkelle Ahoisten maisemiin. Tänä vuonna osallistuin hienossasyyskuun säässä 13 km:n kuntokävelyyn metsä- ja peltomaisemissa 230 muun osallis-tujan ohella.

Nuoria partiolaisia oli eri jär-jestelytehtävissä n. 20 henki-löä. Entisen Rengon kunta-alueen asujaimistosta oli siisliikunnan parissa hienosti tois-takymmentä prosenttia.

Kävelyreittien merkitsemiset,luontokysymysten laatimiset jamonistamiset reiteille sekä tau-kopaikkojen tarjoilujen ja tie-dottamisen hoitamiset vaativatpartiolaisilta ennakkoon omatneuvottelunsa ja reittien kiertä-miset. Osallistujat saivat neli-värisen A 5 kartan 1:20000 rei-tistöstä korkeuskäyrineen. Kes-ki-Rengon Erän omistama Ka-karin erämaja oli 13 km:n rei-tin puolivälissä - pisin reittikävi Nummenkylällä.

Lähtö ja maali olivat Ahoistenmaamiesseuran talolla, jossajonkin 3,6 - 21 km:n reiteistäkierrettyään sai nauttia säästö-pankin sponsoroiman herne-keitto aterian.

Tämän perheiden liikuntata-pahtuman ohella toinen näyttä-vä Jaakon Samoojien järjestä-mä tapahtuma on perinteinenitsenäisyyspäivän illan soihtukulkue partioasuissa kirkonkylällä, lähtien ent. kunnan-talolta sankarihaudoille. Seurakunta on mukana järjestäen musiikkihetken kirkossa ta-pahtuman jatkoksi.

Rengon seurakunta, joka oli taustavaikuttajana Partiolippukunta Jaakon SamoojatRy:n perustamisessa v. 1986, on tarjonnut mm. kokoontumistilat pappilan pihapiiris-sä. Tuomenojalla on toinen kokoontumispaikka. Vuoden alusta on Hämeenlinna-Va-najan seurakunta tullut siihen liittyneen Rengon sijaan.

Partiolaisia on yhdistyksessä jäseninä n. 70 henkilöä, suurin osa on tyttöjä. Eri ikäis-

- 15 -

Kulmakallion harjun syksyistä maisemaa

ten ryhmiä on 7 - 8 kpl, nuorimmista lähtien mm. sudenpennut, seikkailijat, tarpojat,samoajat ja vaeltajat. Kiinnostaakseen toiminnan on oltava paljolti leikinomaista.

Toiminnan johtajat ja vetäjät ovat oleellisen tärkeässä roolissa - on saatava koulutustaerityisesti ihmistuntemuksessa ja käytävä kursseja toimintojen hoitamiseksi - työkent-tä on varsin laaja, sillä nuorimmat ohjattavat ovat 7-vuotiaita. Nostakaamme hattuatälle työlle!

Valittujen Palojen Nykytieto vuodelta 1984 kertoo partiolaisuuden pääkohteina ole-van ulkoilu, luonnontuntemus ja tapakasvatus.

Hallinnon ja vartionjohtajien yhteistyössä tärkeätä osaa näyttelee kännykkä- ja netti-yhteydet - maaseudulla matkat ovat pitkiä ja linja-autoja ei ainakaan iltaisin kulje.Vanhempien kuljetustuki on myös edellytys erityisesti nuorimpien mukanaololle.

Toiminta käsittää vuosittain leirejä omalla ja muillakin paikkakunnilla, eri liikuntata-pahtumiin osallistumisia, varainhankintaa mm. retkeilyvälineiden saamiseksi on myösohjelmassa joka vuosi. Yhteistoimintaa on tietysti myös ns. piirin tasolla - jopa paraa-teihin osallistumisia partiolaisten juhlapäivinä kaupunkipaikkakunnilla.

Jukka Orkola

PS.

Myös 1940-50 lukujen taitteessa Rengon srk perusti partion, Tähtipojat. Niihin aikoi-hin oli virassa kirkkoherra Oke Peltonen 1948-52, sen jälkeen kirkkoherra VeikkoVallas. Niistä vuosista en paljon muista - mutta taitojen omaksuminen lie ollut tär-keintä.

- 16 -

Joululehti 2013

Syntymäpäiviä

90 vuotta

Arvo Jokinen 2.3.2013, Renko

Hilja Annikki Kauppi, o.s. Kuusivaara, 16.6.2013, Hämeenlinna

85 vuotta

Rauha Vellamo Heinämäki o.s Jokinen, 17.4.2013, Renko

Pirkko Eva Orkola o.s. Ihalainen, 30.3.2013, Hämeenlinna

Anna Kyllikki Helander o.s. Savijoki, 7.11.2013, Mänttä

Martti Johannes Helander 26.6.2013, Mänttä

80 vuotta

Anja Vellamo Jokinen o.s. Partio, 15.3.2013 Hämeenlinna

Asseri Jokinen, 12.4.2013, Renko

Esa Aarre Kalervo Raunio, 10.6.2013, Hyvinkää

Raija Kaarina Pihlajavesi o.s. Kuusivaara, 6.10.2013, Espoo

75 vuotta

Ritva Jokinen, 15.4.2013, Australia

Risto Tapani Jokinen, 1.8.2013, Australia

70 vuotta

Kaija Kaarina Partio, 20.11.11, Renko

60 vuotta

Sauli Matias Mustaniemi, 2.8.2013, Renko

Pirkko Liisa Hannukka o.s. Partio, 2.10.2013, Hämeenlinna

- 17 -

Syntyneitä

Maiju Pykälä-Aholle ja Antti Ahoselle on syntynyt

Arvo August Wiktor Ahonen 26.12.2012

Sanna-Kaisa Kyssälle ja Tommi Vainiolle on syntynyt

Aino Emilia 22.01.2013

Hanna ja Sami Kyssälle on syntynyt

Hugo Otto Juhani 18.03.2013

Jaana ja Olli Koivuniemelle on syntynyt

Julius Johan Armas 19.06.2013

- 18 -

Joululehti 2013

- 19 -

Kirjoita ja kuvaa joululehteen 2014!Wanaeus-suku ry:n joululehti ilmestyy myös ensi jouluna. Lehdentekoon ovat ter-vetulleita kaikki suvun jäsenet.

Onko mielessäsi kertomus tai kokemus, jonka haluaisit jakaa sukulaisille? Löytyy-kö pöytälaatikosta lukemattomia runoja tai kuva-arkistoista mielenkiintoisia valoku-via (tuoreita tai vanhoja)?

Mikäli vastasit kyllä tai edes ehkä, niin otayhteyttä hallituksen jäseniin.

P.S. Muistakaa kertoa myös perhetapahtumista!

Hyvää joulua ja

Mielenkiintoista uutta vuotta 2014

- 20 -

Palautusosoite:Wanaeus-suku ry / Pertti RegnellUrheilutie 1635300 Orivesi

2