SUOMEN WORLD VISION 2/2009

ww

w.w

orl

dvis

ion

.fi

ww

w.k

um

mi.fi

ww

w.lahja

ksi

lehm

a.f

iw

ww

.kata

stro

fi.f

i

Wilson Kirwa tutustuilasten parlamenttiinKeniassa SIVU 8

Intiassa hiv-positiiviset lapset saavat tukea

SIVU 12 SIVU 6toisiltaan oma ääni kuuluviin

W O R L D V I S I O N 2 / 2 0 0 9

ISSN 1797-8157Vastaava päätoimittaja: Tiina SaukkoPäätoimittaja: Anna Pollari

Toimituskunta:Krista Lamminen, Veera Sydänmaanlakka,Sami Lahdensuo, Ulla TervoUlkoasu: Katri KurisjärviKannen kuva: Javier Cuevas

Repro: Reprostudio & Heku OyPaino: Painotalo Miktor OyJulkaisija: Suomen World Vision ryLönnrotinkatu 20, 00120 HelsinkiPuh. 09 681 8300www.worldvision.fi

12

Sisältö

Tämäkin lehti on painettu ympäristö-

ystävälliselle paperille

Intialainen Seema puhuu hivistä aikuisia rohkeammin

SIVU 6

omaan ääneen

16 Uusia ideoita kouluopetukseen Perussa

2

World Vision -lehti lähetetään kaikille Suomen World Visionin tukijoille, myös Lahjaksi lehmä -kaupan asiakkaille. Suomen World Visionilla on oikeus käyttää World Vision -lehden tilaajatietoja perusteltuja käyttötarkoituksia varten henkilötie-tolain mukaisesti. Tietojen käytön markkinointitar-koituksiin voi kieltää ilmoittamalla asiasta Suomen World Visionin asiakaspalveluun.

6 ......... Minulla on mielipide: lapset

oman elämänsä asiantuntijoina

8 ......... Ei mitään heinäsirkkoja:

lasten parlamentti ja Wilson

kohtasivat Mogotiossa

10 ....... Kummin kirje: vastuunkantoa

ruohonjuuritasolla

11 ....... Kenia: ruokaturvaa ennen

sateita

12 ....... Intia: hiv-tartunnan leimaama

lapsuus

15 ....... Mimin ja Kukun puuhasivu

16 ....... Peru: opetussektori

tukiopetuksen tarpeessa

20 ....... Kuvia kotimaasta: monta tapaa

osallistua

Jokaisella lapsella mahdollisuus elämässä.Jokainen mukana suuressa tehtävässä.

SE ON YHTEINEN AJATUKSEMME tulevaisuudesta. Toive siitä, että kaikki lapset syntyisivät maailmaan, joka kestää uudet tulokkaat ja pystyy tarjoamaan heille ruokaa, suojaa ja ihmis-oikeudet – mahdollisuuden elämässä.

LAPSELLINEN AJATUS? Mahdoton toteuttaa? Jos kysymme lapselta, ei kumpikaan. Koululaisena uskoin itsekin siihen, että oikeus voittaa aina. Kaikki on mahdollista, kun vain ryhdymme toimeen. Osallistuin ala-asteella Vesivehmaan kylällä tienvarsien siivousprojekteihin. Uhkailin myös kunnaninsinööriä mielen-osoituksella, kun koulun puisto yritettiin kaivaa parkkipaikoiksi. Ei kaivettu, sillä lapset olisivat tarvittaessa tulleet vastustamaan.

MYÖS KENIASSA JÄRJESTETTIIN kesällä lasten ideoimat talkoot. Mogotion kaupungissa lasten parlamentti kyllästyi kylänraitin roskiin ja kertoi asiasta kaupungin johdolle. Lasten innosta vaikuttuneet päättäjät tekivät aloitteesta totta, ja nyt parlamentti suunnittelee jo seuraavia uudistusprojekteja. Kolumbiassa Nace la Esperanzan kummihankkeen alueella asuvat lapset puolestaan perustivat viime vuonna oman ympäristöjärjestön, jonka tavoitteena on muun muassa saada paikallishallinto parantamaan jätehuoltoa ja viemäröintiä.

MISSÄ TAHANSA lapsille annetaankin ääni, alkaa tapahtua. Oikeudenmukaisuus ja vastuunkanto ovat lapsille tärkeitä asioita. Suomen World Visionin tehtävänä on tukea kehitysmaiden lapsia, jotta he voivat osallistua omaa elämäänsä koskeviin asioihin ja toteuttaa oikeuksiaan – perheissä, kyläyhteisöissä, kansallisesti ja jopa kansainvälisesti.

VESIVEHMAAN KYLÄLTÄ on kuljettu pitkä matka, mutta olen säilyttänyt saman tahdon ja uskon. Muutokseen lapsen vimmalla uskovat aikuiset ja lapset – Suomessa ja kumppanimaissamme – ovat tärkein voimavaramme. Yhdessä teemme työtä, josta syntyy mahdollisuuksia jokaiselle lapselle.

Lämpimin terveisin,

Tiina Saukko

toiminnanjohtaja

Suomen World Vision

PS

Olemme mukana myös Facebookissa. Suomen World Vision

-ryhmä on avoin kaikille, tervetuloa

tutustumaan ja jatkamaan keskusteluja.

“Lapsellinen ajatus”

PÄÄKIRJOITUS

3

KALPITIYAN MAASEUTUKYLISSÄ on varsin tavallista, että lapset auttavat vanhempiaan maanviljelyssä ja kalastuksessa. Esimerkiksi pikkupoikien koulu jää usein kesken, kun he aloittavat kalastajina isiensä tapaan.

Vanhempien asenne tyttöjen ja poikien koulukäyntiä kohtaan on kuitenkin muuttumassa; yhä useampi näkee koulutuksen lapsen oikeutena ja panostukse-na heidän hyvinvointiinsa.

Kahden lapsen äiti Kildamariya teki aikaisemmin vain satunnaisia töitä, nyt 27-vuotias nainen toimii menestyvänä pienyrittäjänä World Visionin tuella.

– Tärkeintä on kahden pienen lapseni kouluttaminen. Perheemme taloudel-linen tasapaino mahdollistaa heille paremman tulevaisuuden.

SRI LANKA

K U V A : Hasanthi Jayamaha/World Vision

4

Pakistan

Myanmar

Afganistan

Int ia

SRI LANKA

Nepal

5

Lapset oman elämänsä asiantuntijoina

Minulla onmielipide

T E K S T I : Anna Pollari * K U V A T : Suomen World Vision, sivun 6 kuva Javier Cuevas

6

Harshe, 14, asuu Hoshangaba-dissa Keski-Intiassa. Nuoresta iästään huolimatta hänellä on tärkeää asiaa; hän haluaa edis-

tää lasten asemaa ja hyvinvointia kotikyläs-sään.

– Meidän pitää ilmaista itseämme niin, että aikuisetkin kuuntelevat, hän sanoo.

Harshe on rohkaistunut kertomaan mie-lipiteensä kotikylässä kokoontuvassa lasten kerhossa. Kerhossa puhutaan lapsen oi-keuksista ja mietitään sitä, miten niitä voisi puolustaa kyläyhteisössä tai oman perheen parissa.

Harshen kaltaisia lapsia ja nuoria löytyy Suomen World Visionin jokaisesta kump-panimaasta. Lapset kokoontuvat kerhoissa sekä lasten parlamenteissa, joissa he pääsevät päättämään omaa elinympäristöä koskevista asioista. World Visionin tuella lapsille luo-daan mahdollisuuksia esittää näitä päätöksiä yhteisönsä aikuisille ja viranomaisille.

– Näemme lapset aktiivisina toimijoina, joiden ääntä tulee kuulla ja joilla on oike-us olla osallisena heitä koskevissa asioissa. Lapsi on oman elämänsä paras asiantuntija, toteaa Suomen World Visionin ohjelma-koordinaattori Annette Gothóni.

– Työtämme ohjaa YK:n lapsen oikeuk-sien sopimus. Sen mukaan lapsella on oike-us saada tietoa ja muodostaa sen pohjalta näkemys, joka tulee myös ottaa huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.

Lapsen oikeus, kaikkien vastuuLasten asema kehitysmaissa on vielä monin paikoin heikko. Perheen pienimpiä pidetään

usein passiivisina huollettavina, ei yksilöinä tai aktiivisina toimijoina.

Vahvojen perinteiden tai tiedonpuutteen takia vanhemmat eivät osaa kuunnella lap-siensa mielipiteitä. He tekevät usein päätök-set tyttöjen ja poikien työssä käymisestä tai naimisiinmenosta.

– Muutos saadaan aikaan vain, jos van-hemmat ja viranomaiset ovat aktiivisia. Yhteistyössä yhteisön kanssa luodaan järjes-telmiä, joiden avulla lapsen oikeuksista ker-rotaan, rikkomuksista raportoidaan ja niihin puututaan, Gothóni painottaa.

Aikuinen ei voi aina tehdä niin kuin lapsi toivoo, mutta päätöksenteon perusteena on oltava lapsen etu.

– Ja samoin kun lapsella on oikeus ker-toa oma kantansa, hänellä on myös vastuu kuunnella ja kunnioittaa muita, muistuttaa Gothóni.

Ratkaisuja arjen haasteisiinLasten kerhoissa ja parlamenteissa keskus-tellaan rankoistakin aiheista kuten aidsis-ta, aikuisten alkoholismista ja lapsityöstä. Ympäröiviin haasteisiin tartutaan mahdol-lisuuksien mukaan myös käytännössä. Esi-merkiksi Kituntun alueella Ugandassa lasten kerhon jäsenet ovat tehneet ilmoituksia vi-ranomaisille perheissä tapahtuneista lasten pahoinpitelyistä.

– Lisäksi olemme järjestäneet suojaisia nukkumapaikkoja köyhimmille perheille sekä vaatineet lääkärinhoitoa lapsille, jotka kärsivät kivuliaista hiekkakirpuista, Lydia Mababi ja Jamipher Nakawojja kertovat.

Kituntulaiset nuoret haluavat kantaa vas-tuuta muiden hyvinvoinnista, vaikka he jou-tuisivat toimimaan vallitsevaa kulttuuria tai perinteistä kasvatusta vastaan. Välillä heidän täytyy haastaa omat vanhempansa ja jopa vi-ranomaiset muuttamaan toimintatapojaan. Nuoret ovat kuitenkin valmiita uhraamaan

aikaansa ja näkemään vaivaa, jotta lasten asema yhteisössä paranisi.

Ministereiden puheilla Rajnandgaonin kummihankkeessa Intiassa lasten parlamentit käynnistyivät noin vuosi sitten. Nuorimmat parlamentaarikot ovat vasta 8-vuotiaita. Kukin osallistuu oman ikänsä mukaisesti. 18-vuotias Dulesh Ku-mare ja 19-vuotias Nandu Chauhan ovat mukana vapaaehtoisina vetäjinä.

– Aiemmin emme tienneet lapsen oi-keuksista, emmekä osanneet puuttua lasten hyväksikäyttöön tai häirintään, Chauhan kertoo.

Vanhemmat tekevät usein päätökset tyttöjen ja poikien työssä käymisestä tai naimisiinmenosta.

Harshe

Lydia ja Jamipher

7

– Nyt kun ongelmia esiintyy, lasten parla-menttien ja kerhojen jä-senet keskustelevat asian-omaisten kanssa. Samalla tuomme asian ilmi gram panchayatille eli kyläneu-vostolle, hän jatkaa.

Vaikuttaminen ei ole jäänyt ainoastaan kylä-tasolle. Molemmat po-jat osallistuivat keväällä kansallisen tason lasten foorumiin, joka järjestet-tiin maan pääkaupungissa New Delhissä. Ministe-reiden tapaaminen jän-nitti pienen kylän poikia, mutta päättäjät rohkaisivat nuoria kertomaan ideoistaan. Ehdotuksista osa on jo toimeenpantu

osavaltiossa.– Keskustelimme mah-

dollisuudesta saada lääkärin vastaanotto kotiseutumme kouluihin. Ministerit olivat ensin epäileväisiä, mutta lu-pasivat lopulta edistää asiaa. Nyt kiertävä lääkäri toimii jo osassa kylistä, Kumare kertoo ylpeänä.

Kummi Wilson Kirwa vieraili lasten parlamentissa Mogotion koululla. Lapset kertoivat itsekin kau-punginvaltuustossa vaikuttavalle Kirwalle, miten he saavat mielipiteensä kuuluviin.

13-vuotias Maimun Bashir toimii lasten parlamentin ryh-mänjohtajana.

– Haluamme tehdä paljon. Mietimme yhdessä, mitkä asiat ovat huonosti ja mihin haluaisimme vaikuttaa. Kun olemme päässeet yhteisymmärrykseen tärkeimmästä asiasta, kerromme siitä opettajalle, Maimun kertoo.

– Parlamenttimme on todella aktiivinen. Lapset pitävät ta-paamisia joka keskiviikko koulun jälkeen. Silloin he keskuste-levat muun muassa lasten oikeuksista ja tasa-arvosta, koulun rehtori Tabitha Shivega kuvaa.

Tukea unelmilleParlamentin tapaamisessa lapset ja aikuiset istuvat yhteiseen rinkiin vierekkäin, tasavertaisina. Lapset hieman jännittävät suomalaisia vieraita. Wilson Kirwa esittäytyy lapsille ja kertoo omista kokemuksistaan.

T E K S T I J A K U V A T : Annette Gothóni

* YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on maailman

laajimmin ratifi oitu ihmisoikeussopimus. Sopimus

täyttää 20 vuotta 20.11.2009.

* Sopimuksella halutaan taata lapsille perusoikeus hyvään

elämään; mahdollisuus terveydenhoitoon, riittävään

ravintoon, koulutukseen ja kehittymiseen turvallisissa

olosuhteissa.

* Sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus sanoa

mielipiteensä ja saada näkemyksensä huomioiduksi.

* Sopimus ohjaa myös Suomen World Visionin työtä

Suomessa ja kumppanimaissa.

* Suomen World Vision pyrkii ohjelmissaan ja hank-

keissaan edistämään lasten osallisuutta eli luomaan

toimintaympäristöjä, joissa lapsella on mahdollisuus

osallistua häntä koskeviin asioihin hänelle itselleen

merkityksellisellä tavalla.

YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS JA LASTEN OSALLISUUS

8

Lasten parlamentti ja Wilson kohtasivat Mogotiossa

Ei mitään

– Olen oppinut, että täytyy seistä suorassa ja puhua selkeästi. Wilson innostuu ja nousee seisomaan. Hän seisoo suorassa

kuin sotilas. – Jos näytätte pelokkailta heinäsirkoilta, kukaan ei ota teitä

tosissaan, eikä kuuntele teitä. Lapset nauravat Wilsonin ilmeilylle ja lämpenevät keskuste-

lemaan unelmistaan, peloistaan ja tavoitteistaan: koulukirjojen puutteesta, opintomenestyksestä, vanhempien tuesta.

– Jos minulla on unelma, mutta muut eivät tue minua, voin helposti lannistua ja menettää toivoni, Jackline sanoo.

Wilson vastaa tähän omalla tarinallaan.– Kun olin nuori koululainen, opettaja sanoi, ettei minusta

ole mihinkään. Vastasin, että menen vielä pitkälle. En antanut hänen mielipiteidensä lannistaa, ja minä onnistuin. Tapasin hä-net aikuisena Eldoretissa ja kysyin, muistaako hän vielä minut. Hän muisti ja onnitteli.

Lapset taputtavat ja Wilson jatkaa.– Muista, että sinä olet laivan kapteeni. Sinulla on avain tu-

levaisuuteesi.

Kunnioitusta ja vastuutaTunnelma rentoutuu ja lapset uskaltavat tuoda esiin myös vai-keampia asioita. He nousevat vuorotellen puhumaan ja aikuiset kuuntelevat hiljaa.

– Hiv on täällä suuri haaste. Jos vanhemmat kuolevat, lap-set jäävät usein isovanhempien hoidettaviksi. Jos heillä on tiuk-kaa, isommat lapset jäävät pois koulusta hoitamaan nuorempia. Heillä ei ole helppoa, yksi pojista kertoo.

– Älkää lopettako hyvän tekemistä, vaikka se on välillä vaike-aa. Kun teidät kaadetaan, nouskaa ylpeänä ylös ja jatkakaa mat-kaa, Wilson rohkaisee.

– Muistakaa kolme tärkeää asiaa: kunnioittakaa itseänne, kunnioittakaa muita ja ottakaa vastuu tekemisistänne. Etsikää ystäviä, joilla on samoja päämääriä elämässä ja tukekaa toisian-ne. Älkää ottako liian isoja askelia, ettette horjahda. Ottakaa pieniä askelia joka päivä, niin pääsette pitkälle, Wilson jatkaa.

Wilson Kirwalla on kummipoika Alex Mogotiossa Keniassa. Kirwa tutustui Mogotion aluekehitysohjelmaan viime elokuussa.

Maimun Bashir esittelee lasten parlamentin kokoontumispaikkaa, vuonna 1957 perustettua Mogotion koulua.

heinäsirkkoja

9

KUMMIN KIRJE

13-vuotias kummityttömme Dorah kertoi tunnistaneensa minut ja veljeni heti

bussin ikkunan läpi, kun saavuimme tapaamispaikalle Ugandassa. Olin hämmentynyt kuullessani, että

kasvoni olivat tutut heidän olohuoneensa seinällä olevasta valokuvasta. Dorahin oli vaikea uskoa, että

olin todella siinä hänen edessään, Suomesta asti saapuneena. Uskomattomalta se tuntui minustakin.

Kummimatkalla näimme toivoa, naurua ja iloa. Näimme myös sairautta ja surua. Materiaalisen

köyhyyden vastapainona todistimme kulttuurista rikkautta. Vahva yhteisöllisyys tapoineen ja

traditioineen teki meihin lähtemättömän vaikutuksen.

Viime vuosisataa on kutsuttu lasten vuosisadaksi. Aikaisemmin kirjoitetusta historiasta,

dokumenteista ja sopimuksista lapset ovat loistaneet poissaolollaan. Merkittävä etappi saavutettiin,

kun YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista astui kansainvälisesti voimaan 20 vuotta sitten. Ennen tätä

näkökulma lapsen oikeuksiin oli lähinnä lastensuojelullinen: lapsi nähtiin vain huolenpidon kohteena.

Sopimuksen myötä lapsi tunnustetaan yhä enemmän itsenäisenä toimijana, joka kykenee osallistumaan

hänelle kuuluvien oikeuksien toteuttamiseen.

Mielestäni yksi merkittävimmistä sopimukseen sisältyvistä oikeuksista koskee lapsen

henkilöllisyyttä. Oikeus henkilöllisyyteen on perusta, josta käsin rakentuu suhde julkiseen valtaan ja

sitä kautta kansalais- ja perusoikeuksiin. Kummimatkalla nabuyogalaisella terveysklinikalla oli hienoa

kuulla, että kaikki alueella syntyvät lapset saavat nykyään syntymätodistuksen.

Maailman eriarvoisuus kasvaa jatkuvasti. Tarvitsemme eettisiä sääntöjä, jotka eivät

koske vain valtiollista päätöksentekoa ja kansainvälistä vuorovaikutusta, vaan viime kädessä yksilöitä.

Vastuu yksilöistä on erityisesti niillä, joilla on eniten tietoa, koulutusta ja taloudellisia resursseja.

Lasten oikeudet ovat avainasemassa globaalissa eettisessä vastuunkannossa. Unicefi n edesmenneen

pääjohtajan James P. Grantin sanoin ”lapsen oikeudet ovat aikuisen velvollisuuksia”.

Lapsen oikeuksien toteutuminen on kaksisuuntaista. Käytäntöjen muuttuminen ensin

paikallisella tasolla johtaa usein kansallisen tason muutoksiin ja voi vaikuttaa lopulta globaalisti.

Kansainvälinen oikeus, kuten ihmisoikeussopimukset, ja kansainvälinen politiikka luovat velvoitteita

ja tavoitteita kansalliselle tasolle vaikuttaen aina paikallisiin olosuhteisiin asti. Kehitysyhteistyötä

tekevät järjestöt toimivat usein juuri alhaalta käsin – vaikuttaen ruohonjuuritasolla. Juuri tämän tason

toimintaan pääsimme kummimatkallamme tutustumaan.

Olen nähnyt omin silmin, miten paljon kummien tuella on saavutettu. Tiedän, miten paljon on

vielä tehtävää. Se motivoi kummiuteen.

Emmi Keinänen

Kirjoittaja on helsinkiläinen kummi,

joka kävi kummimatkalla Ugandassa helmikuussa.

Vastuunkantoaruohonjuuritasolla

10

KENIA

Tansania

Bar ingo

Uganda

Etiopia

So

ma

lia

Suomen World Vision käynnisti vuoden alussa ravitsemusohjel-man Baringon alueella Luoteis-Keniassa. Järjestön tukemissa

ravitsemuskeskuksissa annetaan neuvontaa vanhemmille ja hoidetaan ruoan puutteen heikentämiä lapsia.

Epätavallisen pitkään jatkunut kuivuus on koetellut erityisesti Pohjois- ja Luoteis-Keniaa. Viljelijät ovat menettäneet peräk-käisiä satoja ja ruoan hinta on noussut en-nätyskorkealle.

Baringolaisen Josephine Philipin kah-det kaksoset kärsivät vielä alkusyksystä vaka-vasta aliravitsemuksesta.

– Olin jo luopunut toivosta ja ajattelin, että he kuolevat. Kahden viikon hoidon jäl-keen kaikki neljä lasta ovat kuitenkin kun-nossa.

Philipin lasten toipumista edisti aliravit-semuksen hoidossa usein käytetty Plumpy Nut -pähkinätahna. Se sisältää vitamiine-ja sekä mineraaleja ja annoksen voi syödä sellaisenaan, ilman vettä. Tämä on tärkeää etenkin, jos puhdasta juomavettä ei ole hel-posti saatavilla.

Kyläyhteisöjen omiavoimavaroja vahvistetaanLapsille suunnattu ruoka-apu on yksi osa ravitsemusohjelmaa, jonka keskei-sin tavoite on kohentaa baringolais-ten pitkäkestoista ruokaturvaa. Vilje-lymenetelmiä, hygieniakäytäntöjä sekä nimenomaan puhtaan veden saatavuutta on parannettu kevään ja kesän aikana. – Alueelle on rakennettu kymmeniä ve-sitankkeja, jotta hartaasti odotettu sade-

vesi saadaan tehokkaammin talteen kertoo Suomen World Visionin erityisasiantuntija Ulla Tervo.

Lisäksi kyliin ja kouluihin on rakennettu vessoja ja käsienpesualtaita.

– Oppilailla on nyt mahdollisuus pestä kätensä ennen ruokailua ja vessassa käyn-nin jälkeen. Se ehkäisee tehokkaasti tarttu-via tauteja, sanoo Kampi Turkanan koulun opettaja, rouva Eglay.

Baringossa odotetaan paljon loppuvuo-den lyhyeltä sadekaudelta. Koulutusta saa-neille viljelijöille on jaettu uusia siemeniä ja työkaluja. Sateista ennakoidaan riittäviä, mutta uutta satoa päästään kuitenkin korjaa-maan vasta muutaman kuukauden kuluttua.

– Parannusta tilanteeseen voidaan odot-taa aikaisintaan ensi vuoden alussa, toteaa Ulla Tervo.

www.katastrofi .fi

KENIA

Ruokaturvaa ennen sateita

T E K S T I : Anna Pollari * K U V A : Kenian World Vision

11

INTIA

Otan päivittäin tätä lääkettä ja tunnen olevani terve ja voin hyvin. Saan lääkkeen ilmaisek-si valtiolta. Kaipaan vanhem-

piani, mutta isoäitini ja tätini pitävät meis-tä lapsista hyvää huolta, kertoo 14-vuotias Panchan esitellessään lapsille tarkoitettua hiv-lääkepurkkia.

Panchanin molemmat vanhemmat ovat kuolleet aidsiin ja Panchan elää kahden si-sarensa kanssa isoäitinsä ja tätinsä perheen hoivissa Gunturissa Andhra Pradeshin osa-valtiossa Intiassa.

Perhe saa sekä henkistä että taloudellista tukea Suomen World Visionilta. Panchanin perheen päätoimeentulona on hedelmien ja

vihannesten myynti. Yritystoiminta käynnis-tyi hankkeen takaaman mikrolainan turvin.

– Olen iloinen, että kaksi sisarustani ei-vät ole hiv-positiivisia. Heillä on edessään parempi elämä kuin minulla, Panchan sa-noo vakavana.

Panchan puhuu monen muun intialais-lapsen tavoin avoimesti hivistä ja aidsista. Kaikille aiheesta ei voi kuitenkaan puhua.

– Vain lähimmät sukulaisemme tietävät vanhempieni kuolleen aidsiin ja minun ole-van hiv-positiivinen. Äitini veli lopetti kai-ken yhteydenpidon kanssamme, kun kuuli totuuden. Naapurit luulevat vanhempieni kuolleen auto-onnettomuudessa. On pa-rempi valehdella kuin kertoa totuus, koska

Hiv-tartunnanleimaama lapsuus

* Hiv ja aids vaurioittavat miljoo-

nia intialaisperheitä kaupun-

geissa ja maaseudulla.

* Valistuskampanjoista ja tar-

tuntamääristä huolimatta hiv

ja aids ovat Intiassa edelleen

tabuja.

* Lapsille oma tai vanhemman

hiv-positiivisuus on erottama-

ton osa arkea. Lapset myös

puhuvat asiasta avoimemmin

kuin vanhempansa.

a n

* Hiv

tkure

n

– On tärkeää saada jutella samanlaisessa tilanteessa olevien omanikäisteni kanssa. Voin puhua tästä sairaudesta ilman, että pitää hävetä tai pelätä, Seema kertoo.

12

muutoin he alkaisivat karttaa meitä, Pan-chan kertoo.

Vertaistuki auttaa jaksamaanSuomen World Visionin Gunturin sekä Mumbain alueen aids-hankkeet pyrkivät ennaltaehkäisemään aidsin leviämistä, hoi-tamaan hiv-positiivisia ja aids-potilaita sekä vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen stig-maa ja syrjintää ehkäisevästi.

– Hiv ja aids ovat edelleen Intiassa tabu-ja. Aiheeseen liittyvä vahva stigma hälvenee hitaasti, sanoo Mumbain hiv ja aids -han-ketta koordinoiva Heather Ferreira.

Mumbaissa asuva 13-vuotias Seema on hiv-positiivinen. Seeman äiti sairastaa aidsia ja isä on kuollut sairauteen. Isoisä huolehtii tyttärestään ja tyttärentyttärestään.

– Olemme saaneet World Visionin kautta tietoa hivistä ja aidsista ja siitä, miten sairau-den kanssa voi elää. Kun sain tietää sairau-destani, tulin hyvin surulliseksi ja ajattelin, että kuolen nuorena. Nyt olen ymmärtänyt, että voin lääkkeiden ja terveellisen ruokava-lion ansiosta elää pitkään, Seema kertoo.

Seema ja muut hivin ja aidsin kosket-tamat lapset kertovat oppineensa vaikene-maan perheensä kohtalosta.

– Koulussa hivistä ei voi puhua, jou-tuisin heti syrjityksi. Emme puhu aiheesta myöskään kotona, vaikka se auttaisi paljon. Onneksi täällä tapaan ihmisiä, kenen kanssa voin puhua, 17-vuotias hiv-positiivinen Sa-nita sanoo World Visionin Mumbain toimi-pisteessä.

T E K S T I J A K U V A T : Päivi Arvonen

Yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen on tärkeää. Teatteriryhmät vievät aids-valistuksen kaduille ja slummiyhteisöihin.

Hiv ja aids ovat edelleen vaiettuja aiheita Intiassa. Panchan ei ole kertonut kaikille sukulaisilleen olevansa hiv-positiivinen.

Pakistan

Myanmar

Afganistan

Nepal

INTIA

Sri Lanka

13

KYSYMYSKUMMIN

Haasteetkummilapsenkoulunkäynnissä

Aina silloin tällöin jotkut kummeistamme pohtivat kummilapsensa heikkoa koulumenestystä. Syitä huonoihin numeroihin tai luokan tuplaamiseen voi olla monia, joista osaa emme välttämättä tule edes

ajatelleeksi. Vaatimattomat oppimisolosuhteet asettavat haasteita lasten

koulunkäynnille. Kuten Perun opetussektoria (s. 16) käsittele-västä jutusta käy ilmi, monilla alueilla kouluja ja opettajia on liian vähän. Etenkin maaseudulla sijaitseviin kouluihin on vai-keaa saada pätevää henkilökuntaa. Luokkakoot voivat olla to-della suuria: esimerkiksi Ugandassa yhdellä luokalla saattaa olla reilusti yli sata oppilasta.

Kaikissa kouluissa ei ole saatavilla lounasta, eivätkä lapset välttämättä saa aamiaista kotona. Nälkäisinä lasten on vaikea keskittyä. Heikosta ruokaturvasta kärsivillä seuduilla Suomen World Visionin työ keskittyykin ensin ruokahuollon parantami-seen ja vasta seuraavaksi koulutuksen kehittämiseen.

Perheet myös muuttavat töiden perässä, jolloin lapsi joutuu sopeutumaan vaihtuviin oppimisympäristöihin. Kaupungeissa sijaitsevissa hankkeissa jengit ja kadut saattavat houkutella nuo-ria enemmän kuin opiskelu.

Lapset joutuvat usein osallistumaan perheen elannon hank-kimiseen, hoitamaan aikaa vieviä kotitöitä tai huolehtimaan nuoremmista sisaruksistaan. Perheiden toimeentulon paranta-minen vähentää lasten työntekoa. Vesipisteiden rakentaminen lähelle koteja lyhentää jopa tunteja kestäviä vedenhakumatkoja ja jättää lapsille enemmän aikaa keskittyä koulunkäyntiin.

Kohdemaissamme vanhemmille kerrotaan koulutuksen tär-keydestä. Lapsia puolestaan rohkaistaan puolustamaan oikeut-taan käydä koulua. Esimerkiksi Kenian Meibekissä vanhempien asenne koulutusta kohtaan on muuttunut ja he ovat jopa osallis-tuneet luokkahuoneiden rakentamiseen. Viimeisen viiden vuo-den aikana yli 2 000 lasta on päässyt opiskelemaan kunnollisissa tiloissa, ja oppimistulokset ovat kohentuneet vuosi vuodelta.

Luokalle jääminen ei loppujen lopuksi ole lapsen kannalta aina huono juttu. Sillä varmistetaan, että lapsi oppii asiat, joita kullakin luokalla opetetaan. Keniassa lukiolaiset lähes poikkeuk-

setta kertaavat toisen lukiovuoden. Näin halutaan parantaa heidän oppimistulok-siaan ja varmistaa pärjääminen viimeise-nä lukiovuonna.

Terveisin,Mirkka Nyrhinen

kummikoordinaattori

14

Jättiläisten maassa asui keijutyttö Delia

(pienempi kuin perhonen)

vanhassa karkkipurkissa.

Ja Karamelli-kana muni hälle suklaamunia.

Ja kana sanoi: ”Kot ja Kot!Kot ja Kot!”

Ja seinäkello: ”Tik ja tok!Tik ja tok!”

Ja lehmä lauloi pihalla: ”Pennillä limonadia!”

Mut kerran keskipäivän aikaan saapui Suuri Gurniva ja valtas Jättiläisten maan.

Hän karmealla kauhallaan ruoat loihti Ziitrabaan!

Pois halki taivaan lensi kakut, hedelmät ja katkaravut ja

Jättiläiset kauhuissaan itki nälkää kauheaa.

Mut pienenpieni Delia, hän päätti olla rohkea ja huusi:

”Kuules Gurniva! On tullut aika taistella!”

Ja Delia kiipes nopeasti pitkin sokeritikkaita

kutittamaan Gurnivaa näin: ”Kutikutikuti!”

Ja ilkeä Gurniva kirkui: ”Ai, ai, kutittaa! Jo ryöstöt tahdon lopettaa!”

Ja kana sanoi: ”Kot ja Kot!Kot ja Kot!”

Ja seinäkello: ”Tik ja tok!Tik ja tok!”

Ja lehmä lauloi pihalla: ”Pennillä limonadia!”

Näin päihitettiin Gurniva ja lennätettiin Ziitrabaan

ja prinsessaksi Jättimaan kruunattiin pieni Delia.

PrinsessaPrinsessaDeliaDelia

RistikkoRistikko

JOSKUS PIENIMMÄT OVATKAIKKEIN ROHKEIMPIA Mimin ja KukunMimin ja Kukun

puuhasivupuuhasivu

1. Jotta oppisin lukemaan käyn

2. Kasteessa minulle annettiin

3. Sairaalassa minua hoitaa

4. Kun minua väsyttää, tahdon

5. Kun nälkää kurnii, tarvitsen

6. Olemme erilaisia, mutta ketään ei saa

7. on lapsen työtä.

8. Minusta huolehtii

9. Jokainen alle 18-vuotias on

_ o _ l _ a_ o _ l _ a_ i _ i_ i _ i

_ _ _ k _ _ i_ _ _ k _ _ i_ e _ ä _ ä_ e _ ä _ ä_ u _ k _ __ u _ k _ _

k _ _ _ _ t _k _ _ _ _ t _l e _ _ _ il e _ _ _ i

_ _ n _ _m__ _ i_ _ n _ _m__ _ il _ _ _ il _ _ _ i

Keiju-äiti oli antanut pienelle, roh-

kealle tyttärelleen kauniin nimen:

Delia. Jokaisella lapsella on oikeus

omaan nimeen. Kirjoita nimesi

viivalle ja lue lauseet ääneen.

Olen .

Minä olen tärkeä ja ainutlaatuinen!

NimitehtäväNimitehtävä

MIMI JA KUKU

on vuonna 2003 perus-

tettu lasten musiikkiteatteriduo.

Mimi-tyttöä esittää lastenmuusikko,

säveltäjä ja pedagogi Majka Nurminen

sekä Kuku-leijonaa lastenesiintyjä ja klovni

Anna Kulmala. Mimillä ja Kukulla on kum-

milapsi Keniasta. 7-vuotias Denis tykkää

käydä koulua ja pelata jalkapalloa.

15

päri maata osallistui PISA-lukutaitotestiin. Testin tuloksia vielä odotellaan.

Pulaa pätevistä opettajistaPerussa lähes 70 prosenttia perusopetuksen piiriin kuuluvista 6–16-vuotiasta lapsista pääsee kouluun, mutta pelkkä pääsy ei rii-tä, jos opetuksen laatu on kehno. Perun opetusministeriö teetti vuonna 2007 koko maan kattavan arvion valtion koulujen opettajista. Tutkimukseen osallistui lähes 180 000 opettajaa, joiden taitoja arvioitiin luetun ymmärtämisessä, matematiikassa ja pedagogiikassa. Tulokset olivat hälyttäviä: luetun ymmärtämisessä joka kolmas opetta-ja ei päässyt edes perustietojen tasolle. Ma-tematiikan ja loogisen päättelyn kohdalla tulokset olivat vielä synkempiä: noin puolet opettajista ei selvinnyt edes peruslaskutoi-mituksista ja vain 1,5 prosenttia pystyi rat-kaisemaan monimutkaisia laskutoimituksia.

Viime vuonna opettajantutkinnon suorit-taneille järjestettiin koe, jonka tavoitteena oli

Perun opetussektori on suurten haasteiden edessä: Koulut pote-vat pulaa pätevistä opettajista ja koululaisten lukutaito on poh-

jalukemissa. Maa on saanut nauttia viime vuosina voimakkaasta talouskasvusta. Viime vuonna kasvu oli Latinalaisen Amerikan toiseksi korkein, 9,4 prosenttia. Sosiaalinen kehitys ei kuitenkaan etene samassa tahdissa ja kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on edel-leen suuri.

Lisää varoja opetukseenVuonna 2001 Peru osallistui PISA-tutki-musohjelman* arviointiin 15-vuotiaiden nuorten osaamisesta lukutaidossa ja luetun ymmärtämisessä. Tulokset olivat kehnot: Peru jäi 41 maan joukosta viimeiseksi. Tes-tiin osallistuneista koululaisista yli puolet jäi perustason alapuolelle. Korkeimmille tasoil-le ei yltänyt kukaan.

Perun presidentti Alan Garcia julisti maahan koulutuksen hätätilan tulosten jul-kistamisen jälkeen, ja hallitus lupasi ottaa opetussektorin uudistamisen yhdeksi pri-oriteeteistaan. Koulutusjärjestelmää onkin ryhdytty uudistamaan. Toimet opettajakou-lutuksen ja täydennyskoulutuksen paranta-miseksi on aloitettu ja kouluissa on muun muassa lisätty lasten lukutaito-opetusta.

Myös koulutukseen kohdennettavat budjettivarat ovat kasvaneet tasaisesti presi-dentti Garcian kaudella. Valtion kokonaisbud-jetista opetussektorin osuus on tällä hetkellä 16 %, mikä on peräti kolme kertaa suu-rempi vuoteen 2001 verrattuna. Sen sijaan bruttokansantuotteesta vain vajaat kolme prosenttia menee koulutukseen, kun pro-senttiosuus esimerkiksi Suomessa oli lähes kuusi vuonna 2008.

Piakkoin saadaan tietoa hallituksen mää-räämien uudistusten tuloksista. Tämän vuo-den elokuussa lähes 7 000 koululaista ym-

täyttää yli 20 000 avointa opettajan virkaa. Kokeen läpäisi kuitenkin vain 151 hakijaa.

Julkisten koulujen heikko tasoPerun opetussektorin ongelmia ovat alu-eellinen eriarvoisuus sekä julkisten ja yk-sityisten koulujen ja koulutuslaitosten tasoerot. Useimmissa kylissä on ala-aste, mutta syrjäseuduilla yläastetta on jo vaikea löytää inhimillisen etäisyyden päästä lasten kodeista. Pääkaupungista Limasta löytyy huippuluokan yksityiskouluja, joiden luku-kausimaksut hipovat pilviä. Vieressä voi olla tavallinen julkinen koulu, jonka englannin opettajalta on turha odottaa englannin kie-len taitoa. Sääntönä on, että lapset laitetaan julkiseen kouluun vain pakon edessä.

Myös kieli on keskeinen haaste lasten op-pimiselle. Perun 29 miljoonasta asukkaasta lähes puolet kuuluu alkuperäiskansoihin. Andeilla quechuaa tai aymaraa puhuville lapsille espanja on vasta kakkoskieli. Ama-zonian alueella on myös omat kielensä. Quechua on toinen Perun virallisista kielis-tä, mutta kaksikielistä opetusta järjestetään vain harvoissa kouluissa.

– Kun aloitin opettajana, minulla oli luokassani paljon quechuaa puhuvia lapsia. Onneksi puhun sitä myös itse, joten pystyin opettamaan molemmilla kielillä, Pitumar-cassa työskentelevä ala-asteen opettaja Ines Jordan kertoo.

Perun opetussektori tukiopetuksen

tarpeessa

T E K S T I : Katri Kaitainen ja Yadira Pacheco * K U V A T : Perun World Vision ja Aino Arvonen

Opettaja Ines Jordan hyödyntää tunneilla pelejä ja leikkejä.

PERU

16

17

kevien ja osin lukutaidottomien vanhempi-en tuki lasten koulunkäynnille on alhainen.

Laatua ja uusia ideoita koulunkäyntiinLasten esi- ja peruskoulutuksen edistäminen on keskeinen tavoite Suomen World Visionintoiminnassa. Perussa tehdään läheistä yh-teistyötä paikallisviranomaisten sekä mui-den kansalaisjärjestöjen kanssa erityisesti syrjäseudulla ja Liman slummeissa.

Hänen mukaansa hallituksen tulisi inves-toida enemmän opettajien kouluttamiseen ja uusien opetusmenetelmien käyttämiseen.

– Olen huomannut, että lasten lukutaitoa voi parhaiten kehittää käyttämällä aineistoa lasten omasta todellisuudesta. Näin lapset voivat paremmin ymmärtää oppimaansa.

Köyhissä oloissa lapset osallistuvat myös perheen toimeentulon hankkimiseen, mikä vie aikaa koulunkäynniltä ja johtaa usein opintojen keskeyttämiseen. Pitkää päivää te-

World Vision on kehittänyt Perussa eri-laisia visuaalisia ja toiminnallisia oppimis-välineitä kuten pelejä, videoita ja sarjakuvia, joilla motivoidaan varsinkin pieniä lapsia opiskelemaan ja tehostetaan oppimista. Tällaisia opetusvälineitä ei kouluista rahan puutteen takia normaalisti löydy. World Vision on myös varustanut kirjastoja, muo-kannut oppimateriaaleja sekä tarjonnut opettajille täydennyskoulutusta.

– Oppiminen voi olla helpompaa, jos

Bingon pelaaminen kartuttaa sanavarastoa.

Lukutaitoa voi parhaiten kehittää käyttämällä aineistoa lasten omasta todellisuudesta.”

– Ines Jordan

18

meillä on hauskaa, 10-vuotias kuudetta luok-kaa käyvä pitumarcalainen Max Huampasanoo.

– Joskus olemme olleet niin innoissam-me pelistä, ettemme ole huomanneet ajan kulumista ja olemme unohtaneet välitun-nin. Näin ei käynyt aikaisemmin. Toivon, että opettajat käyttäisivät enemmän pelejä opetuksessa.

Tarinointi opettaaWorld Vision on kannustanut myös van-hempia ottamaan vastuuta lastensa lukutai-don kehittämisestä. Vanhempia on muun muassa opetettu lukemaan lapsilleen satuja, mikä ei ole ollut köyhissä perheissä aikai-semmin tapana, eikä sen arvoa ole ymmär-retty.

Iso osa vanhemmista ei osaa lukea, mutta he voivat kertoa perinteisiä tarinoita lapsil-leen suullisesti. Lapset ja vanhemmat ovat tarinoineet piirtämisen, lorujen ja laulujen avulla. Kylissä on myös järjestetty yhteisiä lasten lukuhetkiä ja erilaisia lukutaitoon liit-tyviä kilpailuja.

– Ennen lapset eivät olleet kiinnostunei-ta lukemisesta, mutta me emme myöskään rohkaisseet heitä siihen. Meillä ei ollut luke-misen kulttuuria, Jordan toteaa. Nyt tilanne on toinen.

Lähteet: UNESCO. The 2009 Global Education Digest (GED).

Desarrollo y la Defensa Nacional (INIDEN). Informe

de Educación, febrero 2009.

Suomen Perun suurlähetystö.

http://www.fi nlandia.org.pe

* Programme for International Students Assessment on OECD:n jäsenmaiden yhteinen tutkimusohjelma.

– ON HELPOMPI OPPIA, kun on kunnollisia kirjoja, joissa on tuoretta tietoa. Uskon, että koetulokseni paranevat, kertoo 17-vuotias Tabitha Limo. Hän opiskelee toisella luokalla Kapsi-liot High Schoolissa, joka sijaitsee Kenian Meibekissä. Tabithan kouluun on hankittu uusia oppikirjoja suomalaisten kummien viime vuoden joulukeräyksestä saaduilla varoilla.– Koulukirjat ovat olleet todella hieno lahja koululle. Koulu-laiset ovat kiinnostuneet opiskelemaan ihan eri tavalla. He ovat jopa lainanneet kirjoja kotiin loman ajaksi, naurahtaa Kapsiliot High Schoolin kirjastonhoitaja Rodah Kosgei.

Suomen World Visionin joulukeräyksen kohde vaihtuu vuosittain: viime jouluna keräyksen tuotolla hankittiin kirjoja ja kirjastotiloja Suomen World Visionin kummihankkeisiin Perussa, Kolumbiassa, Intiassa, Ugandassa ja Keniassa. Tänä jouluna keräysvaroilla tue-taan ravitsemusohjelmaa Kenian Baringossa.

K U V A : Suomen World Vision

Iloisia lukijoita kummien tuella

Ecuador

Kolumbia

Brasi l ia

Bol iv ia

Chi le

PERU

19

KonnevesiKonnevesi

TohmajärviTohmajärvi

Kummi Pirjo Eklund koosti Tohmäjärvellä näyttelyn Kuvia Ugandasta, joka kertoo valo-kuvin ja sanoin ugandalaisesta

elämästä.– Palattuani kummimatkalta halusin ja-

kaa kuulumiset ja tunnelmat mahdollisim-man monelle, Pirjo kertoo Tohmajärvellä esillä olleen näyttelyn synnystä.

– Kuvat ovat pysäyttäneet ja herättäneet ajatuksia. Erityisesti aihe on kiinnostanut koululaisia.

Monta tapaa osallistuaMuistot matkalta näyttelyksi

Hannu, Jonna ja Alisa kävivät katsomassaKuvia Ugandasta

Vaikka elämä siellä näyttikin raskaalta ja köyhältä verrattuna meihin suomalaisiin, olivat kuvien ihmiset iloisia ja tyytyväisen näköisiä edes siitä, mitä heillä on. Eivät he näyttäneet kaipaavan mitään erikoisia hienouksia. Ihmissuhteet näyttivät siellä myös paljon läheisemmiltä kuin täällä Suomessa.

Koulupäivät ovat ihan älyttömän pitkiä, tai ainakin se meistä näin vaikutti. Sekin pisti vähän miettimään, kun ugandalaiset lapset joutuvat vielä raskaan koulupäivänkin jälkeen töihin, ha-kemaan esimerkiksi useita litroja vettä kaivosta, joka on vaikka kuinka kaukana tai auttamaan kotipelloilla.

Ugandalaisista lapsista löytyy paljon samanlaisia piirteitä kuin meistäkin: he haluavat käydä koulua, opiskella kieliä, har-rastaa, nähdä kavereita vapaa-ajalla. Huomasimme paljon myös erilaisuuksia: koulujen luokat ovat ainakin ihan täpötäynnä, eikä opettaja välttämättä ehdi joka paikkaan selittämään asioita erik-seen. Sähköjäkään ei kuvissa paljoa näkynyt, jos siellä sellaiset ovat, niin ne varmaan tulevat jostakin generaattorista. Eikä valo-jakaan saa välttämättä joka paikkaan pimeällä toisin kuin meillä. Painaa vain valokatkaisijasta.”

Hannu Kuivalainen,Alisa Saarelainen jaJonna VornanenTietäväisen koulu, 9A

Pirjo tapasi kummityttönsä Sarahin.

KOTIMAASTAKUVIA

eäeäeääällll

SISKOKSET Liisa Boman ja Aila Oittinen sekä tyttäret Birgit Utriainen ja Nina Oittinen viettivät yhteisiä 220-vuotissyntymäpäiväjuhlia Konneve-dellä Keski-Suomessa viime heinäkuussa. Lahjava-rat ohjattiin Lahjaksi lehmä -verkkokaupan kautta koulutuksen ja hygienian parantamiseen Keniassa.

– Meille ja vieraille jäi hyvä mieli, kun saimme mahdollisuuden tukea tärkeää asiaa, päivänsankarit toteavat.

T E K S T I T : Veera Sydänmaanlakka

20

VAPAAEHTOISET TYÖNTEKIJÄT ovat tärkeä osa Suomen World Visionin toimintaa.

– Olemme olleet muun muassa Maailma ky-lässä -festivaaleilla kertomassa toiminnasta. On kiva työskennellä yhteisen päämäärän hyväksi ren-nossa porukassa, Anna-Leena Ruokola, Kerstin Mickelsson ja Maija Wallden kehuvat.

SAVONLINNASSA järjestettiin viime helmikuus-sa valtakunnalliset Suomen Opettajaksi Opiskelevi-en Liiton talvipäivät. Tapahtuman tuloilla tuettiin lasten koulutusta Lahjaksi lehmä -verkkokaupan kautta.

– Olemme yhtä mieltä siitä, että jokaisella lap-sella on oikeus koulutukseen sekä hyvään lapsuu-teen. Tulevina opettajina halusimme myös tukea sitä, että opettajien olisi mahdollista työskennellä kunnollisessa opetusympäristössä, toimikunnan puheenjohtaja Oona Nykter toteaa.

ÄLYKERMAVAAHDOLLA kuorrutetut pikku-katsojat hurmaantuivat lastenmusiikkiteatteriduo Mimistä ja Kukusta koko perheen hyväntekeväi-syyskonsertissa Espoossa syyskuussa.

– Käynnistä kermavaahtokoneesi painamalla na-vastasi. Piiip!, villitsi yleisöä Mimi.

Konsertin koko tuotto sekä osa juuri julkaistun Timantti-levyn myynnistä ohjataan Kenian Nairo-biin slummilasten hyväksi tehtävään pitkäkestoi-seen kehitystyöhön.

EspooEspoo

HelsinkiHelsinki

K U V A : E L I N A N O K K A SavonlinnaSavonlinna21

T E K S T I : Veera Sydänmaanlakka * K U V A T : Suomen World Vision

Keniassa nähdään!

Suomalaisten lahjoittamat silmälasit saivat elokuussa uudet omistajat Keniassa. Ryhmä suomalaisia näönhuollon ammattilaisia tarkasti yli1 500 ihmisen näön vajaan viikon aikana Meibekissä. Lisäksi paikalliset lääkärit urakoivat 202 kaihileikkausta.

Näöntarkastukset jatkuvat myös ensi kesänä, silloin nähdään Meibekin lisäksi myös Mogotiossa. Piirongin perukoille unohtuneet silmä- ja aurinkolasit saa yhä kiertoon: laseja vastaanotetaan Cazze- ja Synsam-optikkojen liikkeissä eri puolilla Suomea.

Minua ei tarkastus pelottanut yhtään. En ole nähnyt kunnolla pitkään aikaan, mutta nyt näen taas kauas. Esikoulu ja jalkapallon pelaaminen on helpompaa.”

– Felix (5)

Silmäni vuosivat koko ajan, enkä nähnyt kunnolla. Äitini komensi, ettei silmiä saa hieroa. Silmälasien ja tippojen ansiosta silmäni eivät ole enää ollenkaan kipeät. Myös äitini sai lasit ja isoisäni pääsi kaihileikkaukseen.”

Tarkastuksessa minua hieman jännitti, ja kaikki numerot olivat mielestäni viito-sia. Lopulta osoitin vihkoon piirrettyjä numeroita, samoja, joita erotin taululla. Sain silmälasit ja aurinkolasit, eikä kirkas auringonpaiste enää satuta silmiäni. ”

– Collin (11)

– Virginia (5)

T E K S T I : Veera Sydänmaanlakka * K U V A T : Suomen World Vision

22

Anna lahja,joka muistetaan.

Puhdasta vettä. Sadat vapaaehtoiset ovat ahkeroineet lapion varressa

Kenian Meibekissä, jonne rakennetaan 42 kilometriä vesijohtoverkostoa.

Keniassa monet lapset kävelevät päivittäin useita tunteja saadakseen per-

heelleen puhdasta vettä. Metreittäin myytävällä vesiputkella autat meibeki-

läisiä saamaan vesipisteen lähelle. Valmiista verkostosta puuttuu enää puolet.

Kompostointikoulutus ja kilo kastematoja.

Intian maanviljelijöille lahjoitetaan kuuden päivän pitui-

nen kompostointikoulutus ja kilo kastematoja. Intian

pelloilla ja puutarhoissa luonnollinen pieneliötoiminta

on hiipunut lähes tyystin. Kaste-

madot tuovat elinvoimaa

kasvumultaan. Koulutuk-

sen myötä viljelijä osaa

rakentaa oikeanlaisen

biokompostorin. Koulutuk-

sen saaneet sitoutuvat koulutta-

maan edelleen uuden ryhmän

maanviljelijöitä ja näin

hyvän annetaan

kiertää.

Vesiputki yksi metri 18 €

Kompostointi-

koulutus ja kilo kastematoja 40 €

S dd hh i hhkk ii tt l ii

uut t lälähehes s tytyysystitin.n. K Kasassstete--

ovovatat eelilinvnvoioimamaaa

aaanan. . KoKoululututukuk--

ä ä viviljljelelijijä ä ososaaaa

ooikikeaeanlnln aiaisesen n

ooststs orororoo inin. KoKoululututu ukukk--

eeeet t sisiss tototoututuvuvatataaa k kkkouououoouo luluutttttta-a-aa---

eeeen n uuuudeden n ryryyyyhmhmh änänää

ijijöiöiö tätä j ja a nänäinin

neneetataanana

o ko kastastemaemamme tojtoja 4a 440 €0 €0 €€€€€€€€€€€

Puuroa lapselle. Miljoonat kenialaiset

näkevät nälkää ja lapset ovat aliravittuja.

Maata koettelevan ruokakriisin taustalla on

muun muassa pitkittynyt kuivuus. Puuro-

lahjalla turvaamme perheiden ruoansaan-

nin ja ehkäisemme lasten aliravitsemusta.

Puuroa lapselle 7 €

Puuroa lapselle. MiMiljljoooonanat t kekeekkk nininn alalaiaisesett

rravava itittutujajaa. .

uuststalallala o on n nnnnnn

s.s. P Puuuuroro--

ooanansasaaanann--

ssememmemmmmusustatattt ..

eeniniialalaiaiseseet t

Sarjakuvat lasten äänenä Intiassa.

Lasten innostus ilmaisunvapaudesta on

huikaisevaa ja piirrosten tarinat aitoja.

Piirroksilla lapset voivat lähestyä arkoja

aiheita huumorinkin avulla. Intian sarjaku-

vakerhoissa tarjotaan lapsille väylä kertoa

heidän elämäänsä koskevista asioista.

Sarjakuvakerho 25 €

S j k t l t ää ä I ti

Rakenna oma koulu yksin tai

porukalla Peruun, Kolumbiaan,

Keniaan tai Ugandaan. Useimmat

kehitysmaiden lapset eivät saa lainkaan

esikouluopetusta. Tämä lahja käytetään

uuden koulun rakentamiseen tai vanhan

korjaamiseen.

Rakenna oma koulu yksin tai

Esikoulu 300 €

Muistatko vielä,

mitä viimeksi sait lahjaksi?

Oikeita lahjoja oikeille ihmisille kehitysmaissa.

Muistatko leipäkoneen, sen

kolmannentoista pikkutuikun,

shampanjavispilän ja kaikki ne

turhat lahjat, joita olet vuosien

varrella itse saanut? Mitäpä, jos tänä

jouluna et antaisikaan lahjaa, jota

ei välttämättä tarvita? Antaisit sen

sijaan lahjan, jota oikeasti tarvitaan.

Lahjan, joka lahjoitetaan kehitys-

maissa apua tarvitseville. Lasi -

koiran sijaan lahjoittaisit mato -

farmin intialaisperheelle tai tuoksu -

kynttilän sijaan puuntaimen

kenialaisperheelle. Kutsumme

sinut kehitysyhteistyöhön

oivaltavalla ja kestävällä tavalla!