Ympäristövastuu: Finnair vähentää ympä­

ristökuormitusta kaikessa toiminnassaan.

Vuodesta 1999 vuoteen 2017 mennessä Finnair vähen­

tää päästöjään 41 prosenttia istuinta kohden. Finnairin

tavoitteena on ylittää viranomaisvaatimukset ja olla

johtava lentoyhtiö ympäristövastuun saralla.

Taloudellinen vastuu: Finnairin liikenne

kääntyi takaisin kasvuun vuonna 2010. Ilman

tuhkaa ja työtaisteluita myös tulos olisi noussut voitol­

liseksi. Kestävällä toiminnalla Finnair on varmistanut

investoinnit uusiin lentokoneisiin ja siten liikenteen

kasvuun, joka turvaa ja tuottaa työpaikkoja.

Sosiaalinen vastuu: Finnairin tehtävä on

huolehtia asiakaistaan ja tarjota sujuvat len­

toyhteydet osana suomalaista ja kansainvälistä infra­

struktuuria. Sosiaalisen vastuun keskiössä on oma

henkilöstömme. Matkailussa kohteiden elinpiirin kun­

nioittaminen on osa vastuullista toimintaa.

Yhteiskuntavastuu 2010

Sisältö Esipuhe – Mika Vehviläinen .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 02Johdanto – Kati Ihamäki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .04Finnair­konserni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 05Avainluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 06Sidosryhmät .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .08Visio ja tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11GRI­raportointiperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Taloudellinen vastuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15Taloudellisen vastuun tunnusluvut .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Sosiaalinen vastuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .18Henkilöstöjohtaminen .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19Henkilöstövastuun tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21Vastuu ihmisoikeuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26Ihmisoikeusasioiden tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .28Yhteiskunnallinen vastuu .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29Yhteiskunnallisen vastuun tunnusluvut .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .30Tuotevastuu .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31Tuotevastuun tunnusluvut .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .33

Ympäristövastuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36Ympäristövastuun tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .37

GRI-taulukko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .48

Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportin 2010 toimituskunta: Kati Ihamäki, Ville­Pekka Pusa,

Maria Mroue. Konsepti ja toteutus: Miltton Oy, Projektipäällikkö Leena Löytö mäki, AD Sampsa Vou­

tilainen, graafinen suunnittelija Ilkka Martio. Kuvat: Riitta Supperi ja Finnairin arkistot. Kiitokset:

Anja Koho, Taneli Hassinen, Janne Lumia, Tuulia Taipale ja Laura Kantanen

Finnair Oyj, Tietotie 11 A, 01053 Finnair

Puhelinvaihde: (09) 818 81

www.finnair.fi

www.finnair.fi/konserni

Vastuullinen toiminta on yri­

tysmaailmassa välttämä­

töntä. Menestyvät yrityk­

set nivovat yhteiskunta­

vastuun osaksi strategista

päätöksentekoa. Yhteis­

kuntavastuu on yrityksen

toiminnassa osa­alue, joka

koskettaa koko organisaatiota ja kaikkia yrityk­

sen sidosryhmiä. Näin myös meillä Finnairissa.

Hankkeet tehokkaamman polttoainetalouden

saavuttamiseksi tuovat niin taloudellista kuin

ympäristöllistäkin hyötyä. Toimenpiteet johta­

misen kehittämisessä parantavat työilmapiiriä

ja yrityksen haluttavuutta työnantajana, mutta

tuovat menestystä myös muilla mittareilla. Avoin

ja keskusteleva ilmapiiri rakentaa luottamusta ja

tuo uskottavuutta niin sisäisesti kuin ulkoistenkin

sidosryhmien kanssa.

Vuonna 2010 vastatuulta loivat tuhkakriisi,

äärimmäiset sääilmiöt sekä työtaistelut. Näistä

koitui haittaa niin asiakkaille kuin yhtiöllekin. Se

on valitettavaa. On pystyttävä luomaan kannat­

tavaa kasvua kiristyvissä olosuhteissa ja muis­

tettava, että motivoitunut henkilökunta puhaltaa

yhteen hiileen sen aikaansaamiseksi. Uudet, myö­

täiset tuulet kuitenkin puhaltavat yhtiössämme

jo rivakasti.

Vastuullisuuden viitekehyksen nähdään usein

tulevan lainsäädännöstä ja edelläkävijäyritysten

odotetaan ylittävän nämä vaatimukset. Vastuul­

liset yritykset kuitenkin myös luovat uusia käy­

täntöjä. Sidosryhmät odottavat yritysten johtavan

riskejään – ei vain seuraavan tai minimoivan niitä.

Raportointi on tärkeä osa viestintää. Se vastaa

sidosryhmien kysymyksiin, mutta kertoo samalla

läpinäkyvästi ja vertailtavasti yrityksen vastuulli­

suusstrategiasta ja toiminnan painopisteistä. Osa

edelläkävijän roolia on vaikuttaa ympäristöönsä ja

vallitseviin käytäntöihin. Medianäkyvyys ja sidos­

ryhmien kiinnostus ympäristöasioihin ja vastuul­

lisuuteen luo myös mahdollisuuksia yritykselle

osoittaa osaamistaan. Vastuullisuuden tulisi näkyä

kaikessa yrityksen toiminnassa ja strategiassa.

Uudistimme viime vuonna Finnairin identitee­

tin. Valittu kiteytys ”designed for you” on pitkän

työn tulos. Prosessiin osallistettiin kaikki sidos­

ryhmät, jotta tulos olisi mahdollisimman houkut­

televa. Finnairin menestystekijät ovat laatu, luo­

vuus ja raikkaus. Myös yhteiskuntavastuun osa­

alueet kuuluvat näiden menestystekijöiden piiriin.

Menestyvät organisaatiot katsovat tulevaisuuteen

ja panostavat kestävään kilpailukykyyn.

Haluamme olla ympäristö­ ja laatutietoisen

matkustajan valinta. Laatua luovat niin osaava ja

motivoitunut henkilöstömme kuin uudet koneet­

kin. Luovuudella vastaamme asiakkaan odotuksiin,

löydämme myös keinoja parantaa taloudellista

kestävyyttä sekä edistämme ympäristön kannalta

parhaita käytäntöjä. Näistä hyvänä esimerkkinä

toimivat muun muassa kierrätysprojektit. Raik­

kaus korostaa myös kestäviä ja laadukkaita mate­

riaaleja, ympäristömyötäisyyttä sekä tapaa toimia.

Sisäisesti olemme aloittaneet monia projek­

teja, jotka tähtäävät kannattavaan ja kestävään

kasvuun. Erityisesti olemme painottaneet johta­

misen kehittämistä ja henkilöstön hyvinvointia.

Osaava ja viihtyvä henkilöstö on käyntikorttimme

ulospäin. Vastuullinen yritys on myös haluttava

työnantaja sekä kiinnostava sijoituskohde.

Sisäisten aloitteiden lisäksi olemme kehit­

täneet yhteistyötä partnereiden kanssa. Tämän

vuoden alussa vahvistimme yhteistyösopimuk­

sen Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa kehitys­

yhteistyöprojektissa Madagaskarilla. Jatkamme

lisäksi yhteistyötä Baltic Sea Action Groupin sekä

Lastenklinikoiden kummien kanssa. Näihin hank­

keisiin myös matkustajamme voivat kauttamme

osallistua.

Haluamme olla lentoyhtiö, joka on designed

for you, vastuullisesti.

Mika VehviläinenToimitusjohtaja

Finnair Oyj

P.S. Tätä raporttia laadittaessa Finnair allekirjoitti

ensimmäisenä suomalaisyrityksenä ja maailman­

laajuisesti ensimmäisten matkailualan yritysten

joukossa naisten aseman vahvistamista yhteis­

kunnassa ja työelämässä tukevan YK:n aloitteen

(Women’s Empowerment Principles).

3 Esipuhe Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

Haluamme olla ympäristö- ja laatutietoisen matkustajan valinta

2 Esipuhe Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

5 Finnair­konserni Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 20104 Johdanto Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

Viime vuosi on oiva osoitus siitä, kuinka

lentoyhtiöiden yhteiskuntavastuun

kehittämisessä on mukana niin nor­

miohjaus kuin markkinalähtöisetkin

vaateet, ja kuinka tärkeää dialogi sidosryhmien

kanssa on. Kuluneen vuoden aikana Finnair on

ollut aktiivisesti kehittämässä sidosryhmäyh­

teistyötä erityisesti viranomaisten ja asiakkai­

den kanssa. Yritykselle on tärkeää olla vastuulli­

nen maailmankansalainen ja kuunnella aktiivisesti

ympäristöstä nousevia huolenaiheita.

Kansainvälisen siviili­ilmailuorganisaatio ICAOn

37. yleiskokous käsitteli monia lentoliikenteeseen

liittyviä asioita, mutta ympäristökysymykset nou­

sivat etualalle. Tavoitteena meillä oli osana Suo­

men delegaatiota saada globaali päästösopimus

alalle. Raamit sopimukselle saatiin ja tavoitteita­

kin polttoainetehokkuuden parantamiseksi kirjat­

tiin. Kaukana ollaan kuitenkin vielä varsinaisesta

sopimuksesta, jolla saataisiin koko kansainvälinen

lentoliikenne päästökaupan ja ­vähennysten pii­

riin. Sen sijaan EU:n päästökauppa etenee – eriä­

vistä mielipiteistä huolimatta.

Finnair on yhteistyössä viranomaisten kanssa

valmistautunut huolella EU:n päästökaupan alka­

miseen. Päästökaupan lisäksi EU:ssa useat maat

ovat esitelleet ”ekoveroja”, joiden tuoton myön­

netään valuvan muualle kuin ympäristön tilan

parantamiseen. Alueellisilla päästökauppasopi­

muksilla tai ekoveroilla ei siis vaikuteta ympäris­

tön tilaan, mutta vaikeutetaan eurooppalaisten

lentoyhtiöiden kilpailuasemaa. Hyviäkin hankkeita

EU:ssa toki on – kuten vaikkapa yhtenäinen ilma­

tila. Odotamme innolla myös sertifiointia bioje­

tille, joka mahdollistaisi biopolttoaineiden käytön

lentoliikenteessä. Nämä lentoliikennettä ja mat­

kaajia hyödyttävät hankkeet tuntuvat vain usein

edistyvän tuskastuttavan hitaasti.

Asiakkaat ovat yhä enemmän alkaneet edellyt­

tää lentoyhtiöiltä ja matkanjärjestäjiltä vastuulli­

suutta ja vaihtoehtoja ekologisen jalanjäljen pie­

nentämiseksi. Selvästi havaittava trendi on sosiaa­

lisen vastuun kysymysten nousu ympäristövastuun

rinnalle. Vastuullisuuden vaikutus näkyy matkus­

tajien valinnoissa eri tavalla eri vaiheessa matkaa.

Joillekin jo matkasta unelmoitaessa tietyt matkus­

tustavat tai kohteet ovat poissa laskuista, toisille

varausvaiheessa on tärkeää miettiä yhtiön ja rei­

tityksen valintaa ja pystyä vertailemaan eri vaih­

toehtoja. Monille on tärkeää, että matkan aikana

tuntee olevansa vastuullisen järjestäjän kyydissä

ja voi itse toimia vastuullisesti. Asiakkaalle jäävä

mielikuva on hyvin tärkeä, sillä hän kertoo koke­

muksistaan myös eteenpäin. Tiedonvaihto sosi­

aalisen median kautta on erityisen nopeaa. Mat­

kan jälkeen on kyettävä reagoimaan nopeasti ja

kattavasti matkustajan kysymyksiin ja huolenai­

heisiin. Kaikissa matkan vaiheessa Finnair pyrkii

auttamaan matkustajaa tekemään vastuullisia

valintoja. Olemme kehittäneet kuluvana vuonna

useita eri tapoja vastata asiakkaittemme toivei­

siin. Näistä saamme tietoa aktiivisella asiakas­

kuuntelulla, tutkimuksilla ja suorilla kontakteilla.

Matkaa varattaessa voi nettisivuiltamme löy­

tää uudistetun ja edistyksellisen päästölaskurin,

tietoa laivastostamme, reiteistämme sekä yhteis­

kuntavastuutyöstämme. Konserniimme kuuluvien

matkatoimistojen sivuilla on esitelty eri matkus­

tustapoja, ja videoneuvotteluihin tarjotaan mah­

dollisuutta. Myös hotellien ympäristöluokituksesta

on saatavana runsaasti tietoa. Matkan aikana vies­

timme kierrätyksestä, operatiivisista keinoista

vähentää ympäristökuormitusta ja vastuullisesta

toimimisesta kohteessa. Matkaajat voivat myös

lahjoittaa Finnair Plus ­pisteitään yhteistyökump­

paneillemme yhteiskuntavastuun saralla tai tukea

heidän toimintaansa ostamalla kierrätystuotteita

tai muita Finnair PlusShopissa myynnissä olevia

tuotteita, joiden tuotto menee yhteiskuntavastuu­

hankkeisiin. Lisäksi olemme valmiita vastaamaan

kysymyksiin ja otamme palautetta mielellämme

vastaan. Uutena sosiaalisen median viestintäka­

navana blogien rinnalle on perustettu Finnairin

Facebook­sivu.

Sidosryhmillemme pyrimme vastaamaan

myös raportoiden edellisen vuoden työstämme.

Tänä vuonna raportointitapa hieman muuttui ja

teimme paperiversion myös yhteiskuntavastuu­

osuudesta. Yhteiskuntavastuuseen kiinteästi liit­

tyvät artikkelit löytyvät vuosikatsauksestamme ja

taloudellisen vastuun sekä riskinhallinnan osiot

puolestaan taloudellisesta katsauksesta. Tämä

raportti sisältää GRI:n edellyttämät indikaattorit

sekä kuvaukset yhteiskuntavastuun johtamisesta.

Raportoimme edelleen myös Carbon Disclosure

­projektissa (CDP), jonka sivustolla lukumme ovat

julkisia.

Yhteistyötä vastuullisen matkailun saralla

teemme myös kuulumalla vastuullisen matkai­

lun työryhmiin niin koti­ kuin ulkomaillakin. Näi­

den avulla on mahdollista paitsi kehittää omaa

toimintaa niin myös jakaa mielenkiintoisia näkö­

kulmia ja parhaita käytäntöjä. Hankkeet lentolii­

kenteen biopolttoaineiden kaupallistamisen osalta

ovat hyvä esimerkki laaja­alaisesta yhteistyöstä.

Finnairin oli tarkoitus aloittaa kaupalliset lennot

biokerosiinilla, mutta tässä vaiheessa emme löy­

täneet kaikilla mittareilla meille kestävää vaihto­

ehtoa, ja myös sertifiointi myöhästyi. Jatkamme

kuitenkin yhteistyötä, etenkin tutkimus­ ja kehi­

tystyön saralla, ja toiveena on edelleen aloittaa

lennot biopolttoaineella mahdollisimman pian.

Jatketaan vastuullista yhteistyötä!

Kati IhamäkiKestävän kehityksen johtaja

Finnair Oyj

Oikeita asioita, konkreettisia toimia Finnair-konserni

Finnair­konserni harjoittaa maailman­

laajuisesti lentoliikennettä ja sitä tuke­

via palveluja. Konsernin liiketoiminnot

jakautuvat lentoliikenteeseen, lentotoi­

mintapalveluihin sekä matkapalveluihin.

Lentoliikenne­liiketoiminta­alueeseen kuulu­

vat Lentoliikenne, rahtiyhtiöt Finnair Cargo Oy ja

Finnair Cargo Terminal Operations Oy sekä len­

tokonehankinnoista ja lentokoneiden vuokraso­

pimuksista vastaava Finnair Aircraft Finance Oy.

Lentotoimintapalveluihin kuuluvat lentokoneiden

huolto­ ja korjaustoiminnasta vastaavat Finnair

Technical Services Oy ja Finnair Engine Services

Oy, maapalveluyhtiö Northport Oy, catering­yhtiö

Finnair Catering Oy, sen tytäryhtiö Finncatering

Oy sekä kiinteistöistä vastaava Finnair Facilities

Management Oy. Matkapalveluihin kuuluvat mat­

kojenjärjestäjä Oy Aurinkomatkat – Suntours Ltd

Ab sekä sen tytäryhtiöt Horizon Travel, Calypso,

Takeoff/Matkayhtymä Oy, matkatoimisto Suo­

men Matkatoimisto Oy (SMT), sen tytäryhtiö A/S

Estravel Ltd, Matkatoimisto Oy Area ja matka­

alan teknologia­ ja järjestelmäasiantuntija Ama­

deus Finland Oy.

Finnair­konsernin henkilöstön määrä on noin

7600. Finnairin pääkonttori sijaitsee Helsinki­Van­

taan lentoasemalla ja myyntiyksiköitä Finnairilla

on yli 20 maassa. Finnairin reittiliikenteen pää­

paino on Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä.

Finnair on listattu Helsingin pörssiin vuonna

1989. Osakkaita on noin 7 000. Suomen valtio

omistaa Finnairin osakkeista 55,8 prosenttia ja

ulkomainen omistus on noin 16 prosenttia. Finnair­

konsernin vuotuinen liikevaihto on noin kaksi mil­

jardia euroa. Konsernin omavaraisuusaste vuonna

2010 oli 36,2 prosenttia, nettovelkaantumisaste

(Gearing) 27,8 prosenttia ja oikaistu nettovelkaan­

tumisaste 79,6 prosenttia. Vuonna 2010 Finnairin

lennoilla kulki 7,1 miljoonaa matkustajaa ja rahtia

ja postia kuljetettiin 123 154 tonnia. Myytyjä hen­

kilökilometrejä kertyi 19 222 miljoonaa.

Finnairilla oli vuoden 2010 lopussa 65 viikoit­

taista reittilentoa Helsingistä yhdeksään Aasian­

kohteeseen. Finnairin Aasian­kohteet ovat Bang­

kok, Delhi, Hongkong, Nagoya, Osaka, Peking,

Shanghai, Soul ja Tokio. Finnair lentää kauko­

lentoja lisäksi päivittäin New Yorkiin.

Ensi kesänä Finnair lentää Aasiaan yhteensä

74 viikkovuoroa 10 kaupunkiin: Hongkongiin

12 viikkovuoroa sekä päivittäin Tokioon, Osakaan,

Nagoyaan, Souliin,Pekingiin, Shanghaihin, Bang­

kokiin ja uudelleen avatulla reitillä Singaporeen.

Delhiin lennetään kuudesti viikossa. Finnairin

Aasian­verkostoon kytkeytyy 40 Euroopan­ ja

9 kotimaan reittikohdetta. Samalla tarjotaan run­

sas valikoima suoria yhteyksiä Suomesta muualle

Eurooppaan.

3D­mallinnus Airbus A340 ­koneesta. Finnairin laivaston keski­ikä on alle seitsemän vuotta, kaukoliikennelaivaston alle neljä vuotta.

7 Avainluvut Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 20106 Avainluvut Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

2010 2009 2008

Suora taloudellinen arvo, Miljoonaa euroa

Konsernin liikevaihto 2 023,3 1 837,70 2 255,80

Liiketoiminnan muut tuotot 20,1 47,8 27,1

Rahoitustuotot 6,5 8,9 22,1

Tuotot yhteensä 2 049,9 1 894,40 2 305,00

Jaettu taloudellinen arvo

Yrityksen ulkopuolelle maksetut rahavarat, materiaalit ja palvelut, liiketoiminnan muut kulut

Toiminnalliset kulut ilman poistoja sekä henkilöstökuluja

1 485,1 1 407,7 1 648,8

Maksut henkilöstölle Henkilöstökulut 438,8 482,3 538,6

Maksut osakkeenomistajille ja lainantarjoajille Osinko, euroa 0 0 0

Korot ja muut rahoituskulut 26,3 18,7 26,7

Maksut valtiolle (verot) 10,2 29,4 16,1

Jaettu yhteensä 1 960,4 1 938,1 2 230,2

Toiminnan kehittämiseen jäänyt taloudellinen arvo 89,5 ­43,70 74,80

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä tytäryritysten hankinnat 5,3 325,5 231,2

Toiminnallinen tulos -4,7 ­171,1 0,8

Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % -0,4 ­7,8 ­3

2010 2009 2008

Polttoaineen kokonaiskulutus, 1 000 kg 704 885 712 487 831 423

g/RPK 35,1 36,0 38,0

g/ASK 27,0 27,3 28,6

g/RTK 283,0 313,5 330,0

g/ATK 184,7 183,7 186,9

CO2­päästöt, 1 000 kg 2 220 388 2 244 334 2 618 982

g/RPK 110,5 113,5 119,8

g/ASK 85,0 86,1 90,0

g/RTK 891,5 987,4 1 039,6

g/ATK 581,7 578,6 588,6

Taloudellinen vastuu

Ympäristövastuu

RPK = myydyt henkilökilometrit.

ASK = tarjotut henkilökilometrit.

RTK = myydyt tonnikilometrit eli kapasiteetin käyttö hyötykuorman painon mukaan.

ATK = tarjotut tonnikilometrit eli kapasiteet ti hyötykuorman painon mukaan.

RPK ja ASK kuvaavat henkilöliikenteen suoritteita ja RTK sekä ATK kuvaavat koko hyötykapasiteetin (henkilöt + matkatavarat + rahti) suoritteita.

Henkilöstön vaihtuvuus 2010 2009 2008

Lähtövaihtuvuus, % 7,3 5,2 4,5

Sosiaalinen vastuu 2010 2009 2008

Sairaus­ ja tapaturmapoissaolot, % 5,5 5,4 5,8

Sosiaalinen vastuu

Avainluvut

Istuimia Lukumäärä Omat Vuokratut Keski-ikä

Airbus A319 123 11 7 4 9,2

Airbus A320 159 12 6 6 8,4

Airbus A321 196 6 4 2 9,9

Airbus A330 297 8 4 4 1,0

Airbus A340 269 6 5 1 7,0

Boeing B757 227 4 0 4 13,0

Embraer 170 76 6 2 4 4,9

Embraer 190 100 10 6 4 3,1

Yhteensä 63 34 29 6,7

Finnair-konsernin laivasto 31. 12. 2010

2010 ­09 ­08 ­07 ­06

Lentotunteja 202 244 207 178 232 389 228 487 211 813

Lentokilometrejä, 1 000 135 609 139 835 155 300 147 094 133 890

Tarjottuja henkilökilometrejä, milj. 25 127 26 260 29 101 26 878 23 846

Myytyjä henkilökilometrejä, milj. 19 222 19 935 21 896 20 304 17 923

Matkustajakäyttöaste, % 76,5 75,9 75,2 75,5 75,2

Tarjottuja tonnikilometrejä, milj. 3 808 3 920 4 485 4 074 3 602

Myytyjä tonnikilometrejä, milj. 2 471 2 298 2 545 2 365 2 100

Kokonaiskäyttöaste, % 64,9 58,6 56,7 58,0 58,3

Matkustajia, 1 000 7 139 7 433 8 270 8 653 8 792

Rahtia ja postia, 1 000 kg 123 154 89 234 102 144 98 684 93 807

Finnairin liikennetietoja 2006—2010

9 Sidosryhmät Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 20108 Sidosryhmät Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

Finnair on jo pitkään raportoinut monia asi­

oita toimintansa vastuullisuudesta viran­

omaisille, sillä lentoliikenne on hyvin sää­

delty toimiala. Tämä on hyvä perusta,

sillä osaamme tuottaa luotettavaa ja vertailtavaa

tietoa toiminnastamme.

Finnairin ensimmäinen ympäristöpoliittinen

organisaatio perustettiin vuonna 1987, ja ympä­

ristöasioista on raportoitu säännöllisesti vuodesta

1996 lähtien. Vuonna 2009 koimme tarpeelliseksi

lähteä mukaan GRI­ohjeistuksen mukaiseen rapor­

tointiin, jolla saavutettaisiin parempaa vertail­

tavuutta ja läpinäkyvyyttä sekä raportoitaisiin

yhteiskuntavastuusta kokonaisuutena eli sosiaa­

lisista ja taloudellisista vaikutuksista ympäristö­

vaikutusten ohella. Vielä kuitenkin kaivataan alan

omaa mittaristoa. Myös asiakastapaamisissa on

tullut esille tarve yhdenmukaistaa raportointia

sekä laskentaa. Tämän vuoksi Finnair pyrkii rapor­

toimaan yhteiskuntavastuustaan kansainvälisten

ohjeistusten mukaisesti.

Lentoyhtiöille on elintärkeää omata hyvä suh­

teet sidosryhmiin, olivatpa nämä sitten asiakkaita,

sijoittajia, mediaa, kansalaisjärjestöjä tai viran­

omaisia. Toiminnan edellytykset ja kasvun oikeu­

tus riippuvat kaikista näistä.

Finnair näkee sidosryhmävuoropuhelun

yhtenä tärkeimpänä yhteiskuntavastuun ele­

menttinä. Keskustelussa on koetettu siirtyä pas­

siivisesta vastaajan ja raportoijan roolista kohti

aktiivista keskustelunaloittajan roolia. Tuodaan

esille eri teemoja, haastetaan vallitsevia totuuksia,

etsitään ja esitetään uusia näkökulmia.

Viranomaisten kanssa on tärkeää keskustella

tulevaisuuden liikenneratkaisuista ja pohtia mah­

dollisia lainmuutoksia. Olemme olleet aktiivisesti

mukana luomassa lainsäädäntöpohjaa EU:n pääs­

tökaupalle sekä pohtineet tulevaisuuden liiken­

neratkaisuja niin Suomessa kuin kansainvälises­

tikin. Myös alan järjestöjen kesken sekä esimer­

kiksi lentokonevalmistajien on olennaista pohtia

muutoksia lainsäädännön vaatimuksissa ja toki

myös muiden liikennemuotojen ratkaisuja. Jo kus­

tannusrakenteenkin vuoksi on tärkeää ennakoida

esimerkiksi polttoaineenkulutuksen kehitystä ja

eri polttoaineiden mahdollisuuksia. Alan toimijoi­

den keskuudessa ovat nousseet esille erityisesti

meluasiat sekä päästölaskenta, mihin Finnairkin

on panostanut julkaisemalla todellisiin päästö­

lukuihin perustuvan, kvartaaleittain päivittyvän

päästölaskurin ensimmäisenä lentoyhtiönä maa­

ilmassa.

Asiakkaiden ja esimerkiksi kansalaisjärjestö­

jen kanssa keskusteltaessa on arvokasta vastata

huoliin ympäristön tilasta ja muutoksesta sekä

matkailun sosio­ekonomisista vaikutuksista. On

koetettava ennakoida tulevaisuuden asettamia

haasteita ja kasvun rajoja. Ympäristöasiat tulevat

varmasti vaikuttamaan matkustukseen jatkossa

tavalla tai toisella, minkä vuoksi ympäristövastuu

on myös asiakastutkimuksissamme tärkeä teema.

Olemme kiinnostuneita siitä, mitä asiakkaat miel­

tävät yhteiskuntavastuun sisältävän, miten tär­

keänä se koetaan ja miten Finnairin koetaan pro­

filoituvan vastuuasioissa.

Olemme Finnairissa myös olleet luomassa

uusia tapoja käydä sidosryhmäkeskustelua ja

pyrkineet vastaamaan asiakastiedotuksen tar­

peeseen sosiaalisessa mediassa – niin Finnairin

Facebook­sivulla tietoiskujen muodossa kuin Fin­

nairin yritysblogissa pidemmin artikkelein, joiden

avulla saamme aikaan keskustelua eri aihepiireistä

paremmin kuin perinteisten kanavien kautta. Sosi­

aalisessa mediassa myös reaktionopeus on suu­

rempi, jolloin pystymme vastaamaan keskuste­

lunavauksiin ja muihin ajankohtaisiin aiheisiin vii­

pymättä. Haluammehan olla omalta osaltamme

mukana julkisessa keskustelussa – reaaliajassa.

Tärkeimpinä muotoina sidosryhmäkeskus­

telulle voidaankin listata suora palaute blogien,

Facebook­sivumme kommenttien, asiakaspalaut­

teen sekä sähköpostin kautta. Toisaalta yritysasi­

akkaiden sekä sijoittajien kanssa nähdään tär­

keäksi keskustelutilaisuudet, teettämämme tut­

kimukset sekä raportointi kansainvälisesti tun­

nettujen standardien kautta, kuten GRI tai CDP.

Mainostaminen yhteiskuntavastuuasioilla on

hankalaa ja riskialtista. Asioiden kertominen etu­

kenossa, läpinäkyvästi ja luotettavasti sen sijaan

varmasti parantaa imagoa, ja tulevaisuudessa

aktiivinen yhtiö muistetaan. Aikainen toimija ja

ennakoija saa myös usein uusia ratkaisuja käyt­

töönsä edullisemmin kuin se, joka toimii vasta

pakon edessä.

Alan yhteistyö ympäristöasioissa on mainit­

tavasti lisääntynyt. Voidaan sanoa, että tämä on

alue, jolla lentoyhtiöt eivät niinkään kilpaile vaan

tekevät tiiviisti yhteistyötä. Mukana yhteistyössä

on toimijoita koko rintamalta – lentoyhtiötä, len­

tokenttiä, kone­ ja moottorivalmistajia, lennonjoh­

toa, polttoainevalmistajia, liikenneviranomaisia

ja tutkijoita. Tavoite on kaikilla yhteinen – lento­

liikenteen päästöjen vähentäminen. Finnair osal­

listuu yhteistyöhön aktiivisesti eri työryhmissä,

tilaisuuksissa sekä seminaareissa. Informaation ja

parhaiden käytäntöjen löytäminen ja jakaminen

hyödyttää meitä kaikkia ja ennen kaikkea yhteistä

ympäristöämme.

Vuorovaikutus vie Finnairia eteenpäin

Airbus A330. Finnairin laivasto on yksi maailman moderneimmista.

11 Visio ja tavoitteet Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 201010 Sidosryhmät Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

Finnairin sitoutuminen yhteiskuntavastuu­

seen näkyy yhtiön strategiassa sekä vali­

tuissa menestystekijöissä ­ raikkaus, luo­

vuus ja laatu. Visiomme 2020 määrittää

myös halumme olla vastuullinen maailmankan­

salainen sekä laatu­ ja ympäristötietoisen mat­

kustajan paras valinta.

Vastuullisuustoimintaa ohjaavat yhteiskun­

tavastuupolitiikkaa, hankintapolitiikka sekä

Finnairin eettiset periaatteeet, jotka käsittelevät

ja ohjaavat vastuullisen toiminnan eri osa­alueita,

kuten tasa­arvoa, eturistiriitoja, lahjontaa sekä

asiakas­ ja henkilöstösuhteita.

Vuonna 2010 Finnair laati yhdessä työn­

tekijäryhmiensä kanssa Haikon julistuksen,

jossa määritellään tavoitteet ja arvot, joihin

sitoutuivat niin yhtiön johto kuin henkilöstö:

Konsernin tavoitteena on vuoden 2011 aikana

uudistaa ja yhdistää edellä mainittuja politiikkoja

ja käytäntöjä Code of Conductin alle, jolloin niiden

kommunikointi eri sidosryhmille olisi selkeämpää.

Myös yhtiön henkilöstöpolitiikkaa ollaan uudista­

massa yhteistyössä henkilöstön kanssa.

FinnaiR-KonseRnin yhTeisKunTavasTuupoLiTiiKKa: vasTuun peRusTa on avoiMuus

Finnair­konsernin päätoimiala on lentoliikenne­ ja

matkustuspalvelujen tuottaminen sekä kotimaassa

että ulkomailla. Finnairin mielestä kestävän kehi­

tyksen periaatteiden mukaan toimiminen on koko

toimialalle elinehto.

Yhteiskuntavastuun kantaminen alkaa talou­

desta. Kilpailukykyinen ja kannattava Finnair pys­

tyy investoimaan moderniin laivastoon, mikä on

suurin ympäristöteko, jonka lentoyhtiö voi tehdä.

Jo nyt Finnairin Euroopan­laivasto on yksi maail­

man moderneimmista ja kaukoliikennelaivaston

uudistus on parhaillaan käynnissä. Taloudellisesti

tasapainoinen ja menestyksekästä kasvustrate­

giaa toteuttava Finnair pystyy kantamaan myös

sosiaalisen vastuunsa, turvaamaan työpaikat ja

luomaan niitä lisää. Henkilöstön hyvinvointi on

myös menestyksen edellytys. Vastuuntuntoinen ja

avoin ympäristöasioiden hoitaminen on kiinteä osa

konsernin liiketoimintaa. Haluamme olla johtavia

lentoyhtiöitä ympäristöasioissa. Käymme vasta­

vuoroista keskustelua aktiivisesti ja avoimesti toi­

mintamme vaikutuksista sidosryhmiemme kanssa.

Finnair laajensi vuoteen 2007 asti julkaistun ympä­

ristöraportin vastaamaan paremmin yhteiskunta­

vastuuta kokonaisuutena. Vuosittainen kestävän

kehityksen raportti on yhteiskuntavastuuviestin­

tämme perusta.

Finnair keskittyy liiketoiminnan kasvattami­

sessaan Euroopan ja Aasian väliseen liikentee­

seen, jossa pystymme tarjoamaan Helsingin kautta

nopeimmat, suorimmat ja siten vähäpäästöisim­

mät reitit. Otamme ympäristönäkökohdat huo­

mioon päätöksenteossamme. Keräämme ja arvi­

oimme järjestelmällisesti tietoa tuottamiemme

palvelujen ympäristövaikutuksista. Näin saadun

tiedon avulla sitoudumme jatkuvaan kehitys­

työhön ympäristövaikutusten vähentämiseksi

ja ympäristönsuojelun tason parantamiseksi.

Ehkäisemme ennalta ympäristöhaittoja suosi­

malla uushankinnoissa parasta käyttökelpoista

tekniikkaa ja muuttamalla toimintatapoja ympä­

ristöystävälliseen suuntaan. Huolehdimme hen­

kilökuntamme ympäristöosaamisesta. Nouda­

tamme kaikessa toiminnassamme voimassa olevaa

ympäristölainsäädäntöä ja kansainvälisen siviili­

ilmailuorganisaatio ICAO:n ympäristönsuojelulli­

sia periaatteita. Tuemme kansainvälisen lento­

yhtiöjärjestö IATA:n tavoitetta päästöttömästä,

lentämisestä. Edistämme vastuullista ja kestävää

matkailua ja otamme eettiset näkökohdat huomi­

oon sopimuskumppaneita valitessamme. Vastuu

alkaa omasta toiminnasta, mutta myös pitkäjän­

teiset kumppanuudet ja erilaisiin hankkeisiin osal­

listuminen ovat osa Finnairin yhteiskuntavastuuta.

Niiden avulla Finnair toimii laajemmin yhteiskun­

nan osana.

Päivitetty visio ja yhdessä laaditut tavoitteet ohjaavat toimintaa

Yhteinen visiomme on olla Pohjolan ykkö­

nen ja Aasian­liikenteessä kolmen suurim­

man joukossa. Haluamme menestyä kan­

sainvälisenä voittajajoukkueena ja olla

parempia kuin kilpailijamme. Finnair erot­

tuu kilpailijoistaan laadulla, raikkaudella

ja luovuudella. Asiakas on meille tärkein.

Työtä kustannuskilpailukyvyn parantami­

seksi tehdään jatkuvasti. Suhtaudumme

ennakkoluulottomasti tulevaisuuden mah­

dollisuuksiin. Toimintamme tulee perustua

keskinäiseen luottamukseen ja arvostuk­

seen. Yhdessä ja yksilöinä luomme edelly­

tykset työssä menestymiseen sekä kannus­

tavaan ja kehittyvään työyhteisöön. Katse

eteenpäin ja nokka nousuun!

Sidosryhmä Keskustelukumppanit ja ­kanavat Esiin nousseita aiheita

Asiakkaat Asiakaskyselyt ja ­tutkimukset, asiakaspalaut­teet, asiakaspalvelutilanteet, internetsivut ja blo­git, säännöllinen yhteydenpito yritysasiakkaiden kanssa, yritys­ ja rahtiasiakastilaisuudet, kanta­asiakasviestintä

­ päästöjen vähentäminen­ turvallisuus­ melu­ vastuullinen yritystoiminta­ kierrätys­ vastuullinen matkailu

Henkilöstö Henkilöstölehti, intranet, sisäiset blogit, teema­viikot, henkilöstötilaisuudet, 4D­työhyvinvointiky­sely, työterveydenhuolto, esimies­alaiskeskuste­lut, keskustelut työmarkkinajärjestöjen kanssa

­ työssä jaksaminen ja työhyvinvointi­ tavoitteiden asetanta­ muutokset kannattavuuden parantamiseksi­ luottamuksen lisääminen­ ympäristövaikutusten pienentäminen ja kierrätys

Omistajat, sijoittajat ja analyytikot Pörssitiedotteet ja raportointi, sijoittajatapaami­set ja ­tilaisuudet, Carbon Disclosure ­projekti, yhtiökokous

­ kannattavuuden parantaminen kestävällä tavalla

Muut lentoyhtiöt ja toimiala IATA:n, ICAO:n ja AEA:n jäsen, allianssiyhteistyö oneworld­liittoumassa, code­share­yhteistyö, toimialajärjestöt, alan seminaarit, yhteistyö Finavian ja lentokenttien kanssa, toiminta vastuul­lisen matkailun työryhmissä (SMAL ja STI)

­ päästövähennyksiin sitoutuminen­ päästökauppa­ operatiiviset toimet ympäristövaikutusten pienentämiseksi­ vastuullinen matkailu

Viranomaiset ja valtionhallinto Ministeriötyöryhmät, tilaisuudet, tapaamiset, len­toturvallisuushallinto (Trafi), Suomen ulkominis­teriö

­ päästökauppa­ ympäristövaikutukset ja melu­ turvallisuus­ liikenteen jatkuvuus

Järjestöt Yhteistyö Suomen luonnonsuojeluliiton, Baltic Sea Action Groupin, Unicefin, Suomen Punaisen Ris­tin ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa, Carbon Disclosure Projectin jäsen

­ ympäristövaikutusten pienentäminen­ biopolttoaineet­ yhteistyöhankkeet­ yhteiskuntavastuutoiminta­ yhteiskuntavastuun raportointi

Palveluntarjoajat ja tavarantoimittajat Sopimusyhteistyö, omat hankintaohjeet, extranet ­ ympäristövaikutusten pienentäminen yhteistyössä­ vastuullinen toiminta kaikkialla arvoketjussa

Media Tiedotteet, lehdistötilaisuudet, toimitusvierailut, lehdistömatkat, haastattelut, internetsivut, blogit

­ biopolttoaineet­ päästövähennykset­ yhteistyöhankkeet­ henkilöstösuhteet­ taloudellinen kestävyys­ kierrätys

Suuri yleisö Viestintä median kautta, internetsivut, blogit, Facebook, sähköposti, luentotilaisuudet

­ muutokset kannattavuuden parantamiseksi

Eri sidosryhmien kanssa esiin nousseisiin aiheisiin vastaavia toimenpiteitä esitellään tämän raportin eri osioissa. Myös tämä raportti sekä vuosikatsaus

ja taloudellinen katsaus itsessään ovat keskeinen osa sidosryhmävuoropuhelua.

Eri sidosryhmien esiin nostamat aiheet ohjaavat osaltaan Finnairin raportointia. Esimerkiksi melu ei ole GRI­ohjeistukseen sisältyvä indikaattori,

mutta Finnair raportoi sen, koska se on sekä yhtiön että sidosryhmien mielestä relevanttia. Myös muun muassa henkilöstösuhteiden kehittäminen on

noussut sidosryhmäkeskusteluissa esiin, ja se on ohjannut sekä toimintaamme että raportointiamme.

Finnair-konsernin sidosryhmäyhteistyö

Vuoden 2010 alussa emoyhtiöön kuulunut Finnair

Tekniikka yhtiöitettiin kahdeksi erilliseksi tytäryh­

tiöksi Finnair Technical Services Oy:ksi ja Finnair

Engine Services Oy:ksi. Hallinnolliset yläraken­

teet ovat molemmilla yhtiöillä kuitenkin samat, ja

niitä tullaan tässä raportissa käsittelemään yhtenä

kokonaisuutena, Finnair Tekniikkana. Näkökulma

on perusteltu siksikin, että molempien teknillis­

ten tytäryhtiöiden toimintaa ovat lentokoneiden

ja niiden osien sekä laitteiden korjaukset ja huol­

taminen, ja tästä syystä niiden yhteiskuntavas­

tuunäkökohdat ovat konsernitasolla yhtenevät.

Raportin tietolähteet, mittaus- ja laskentamenetelmätRaportin tiedot on kerätty konsernin sisäisistä

tilastointijärjestelmistä sekä eri alihankkijoilta.

Mittaus­ ja laskentamenetelmien osalta on nou­

datettu GRI G3 ­laskentaohjeita aina, kun saata­

villa ollut aineisto on sen mahdollistanut tarkoi­

tuksenmukaisesti. Mikäli jotain muuta mittaus­

tai laskentatapaa on käytetty, tästä on maininta

kunkin tunnusluvun kohdalla. Luvut on esitetty

aikasarjoina aina, kun se on ollut asianmukaista

ja luotettavasti mahdollista.

Taloudellisen vastuun kohdalla luvut ovat pää­

asiassa tilinpäätöstiedoista. Muu informaatio talo­

udellisen vastuun kohdalla on peräisin konsernin

eri toimijoilta.

Konsernin suurin yksittäinen materiaalikulu­

erä on lentopetroli. Lentopetrolia käsitellään tässä

raportissa kuitenkin energiana, sillä käyttötarkoi­

tuksensa ja ympäristövaikutustensa vuoksi len­

topetroli on mielekästä ymmärtää varastoituna

energiana. Polttoaineet raportoidaan myös mas­

sansa tai tilavuutensa perusteella.

Lentämisen osalta päästöarvot ja polttoai­

neenkulutuslukemat ovat peräisin yhtiön omista

seurantajärjestelmistä ja perustuvat toteutuneisiin

kulutuksiin. Koska Finnair valmistautuu EU:n pääs­

tökauppajärjestelmään, käyttämämme päästölas­

kurit ovat myös ulkopuolisen tahon verifioimia.

Materiaalivirtojen, jätemäärien ja kiinteistöjen

energiankulutusten suhteen tiedot on saatu palve­

luntarjoajilta, tavarantoimittajilta sekä maksettu­

jen laskujen perusteella. Finnair Tekniikan osalta

ympäristötietoa saadaan myös heidän ympäristö­

lupansa edellyttämistä seuranta­ ja mittausjärjes­

telmistä. Tekniikan materiaalien käytöstä rapor­

toidaan ainoastaan kemikaalit, koska raaka­ainei­

den ja varaosien tilastointikäytäntö ei mahdollista

vertailukelpoista esitystapaa. Finnair Tekniikka ei

kuitenkaan ole merkittävä raaka­aineiden käyt­

täjä, ja Tekniikan keskeiset ympäristönäkökoh­

dat liittyvät kemikaalien varastointiin ja käyttöön.

Finnair Catering Oy:llä on ISO 14001 ­sertifioitu

ympäristöjohtamisjärjestelmä, jonka puitteissa

Catering seuraa tiettyjä muuttujia hyvinkin tar­

kasti. Lisäksi matkatoimisto Arean pääkonttorilla

on WWF:n myöntämä Green Office ­sertifikaatti,

jonka puitteissa he seuraavat määrättyjä ympä­

ristöparametreja tehostetusti.

Henkilöstöä koskevat tiedot tulevat konser­

nin HR­tietojärjestelmistä sekä henkilöstön hyvin­

voinnista vastaavilta tahoilta. Tapaturmatilasto­

jen luvut saadaan vakuutusyhtiöltä, ja ne päivit­

tyvät takautuvasti, jonka vuoksi vuoden 2010

luvut saattavat vielä tarkentua. Ihmisoikeuksiin

ja paikallisyhteisöihin liittyvät tiedot ovat peräisin

hankintasopimuksista, hankinnoista vastaavilta,

alihankkijoilta sekä matkailun vaikutusten osalta

pääasiassa Aurinkomatkat Oy:ltä, joka matkan­

järjestäjänä on tässä suhteessa avainasemassa.

Toiminnan lakien ja määräystenmukaisuus on vah­

vistettu konsernin lakiasiainosastolta. Asiakastyy­

tyväisyyteen liittyvät tiedot puolestaan perustuvat

asiakastyytyväisyystutkimuksiin sekä konsernin

saamaan palautteeseen.

Muutokset raportoitavissa tiedoissaJoiltain osin raportin tiedot eivät ole vertailukel­

poisia viimevuotiseen verrattuna. Pääasiassa tämä

johtuu siitä, että nyt käsillä olevaan raporttiin

on saatu kattavammin tietoa koko konsernista.

Raportointia on laajennettu kaikilla yhteiskunta­

vastuun osa­alueilla. Erityisesti ihmisoikeuksiin

ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin liittyvistä käy­

tännöistä ja toimenpiteistä raportoidaan huomat­

tavasti enemmän kuin edellisvuoden raportissa.

Toisaalta vuoden 2010 alussa voimaan astu­

neet muutokset organisaatiorakenteessa ovat

muuttaneet joidenkin tietojen tilastointia ja

keruuta suhteen. Tämä koskee tapaturmalukuja

kuvaavia mittareita, joiden keruuperiaatteissa ja

laskennassa tapahtuneiden muutosten vuoksi ver­

tailutiedot puuttuvat. Tapaturmatilastot kuitenkin

kattavat tänä vuonna koko konsernin, kun vuoden

2009 raportissa tapaturmatilastoista puuttuivat

konsernin matkapalvelut­liiketoimintasegmentti.

Konsernin organisaatiorakennetta koskevat muu­

tokset löytyvät taloudellisesta katsauksesta.

Tapaturmataajuudet on kyetty tänä vuonna

raportoimaan GRI:n edellyttämällä tavalla. Sai­

raus­ ja muista poissaoloista sen sijaan ei ole vielä

saatavilla GRI:n vaatimusten mukaista tilastoda­

taa. Poissaolotilastot tätä raporttia varten on las­

kettu noudattaen viime vuoden raportissa käy­

tettyä laskentatapaa. Laskentaperusteet selviävät

kyseisen indikaattorin kohdalla. Tilastointikäytän­

töjen ja raportoinnin jatkuva kehittäminen tulee

korjaamaan puutteita tässä suhteessa.

Materiaalivirtojen osalta poikkeuksena viime

vuoden raporttiin on, että konsernin yleishan­

kintojen kautta ostetuista materiaaleista rapor­

toidaan ainoastaan toimistopaperin kulutus, sillä

muiden yleishankintakategorioiden hankinta­

määrät ovat marginaalisia. Materiaalien käyt­

töä kuvaava indikaattori kattaa kuitenkin koko

konsernin kaikilta olennaisilta osiltaan.

Konsernin tilinpäätöstietojen laskennassa

tapahtuneet muutokset kuvataan tarkemmin

Finnair­konsernin taloudellisessa katsauksessa.

Polttoaineen kulutuksen osalta laskenta on

tarkentunut entisestään. Tämän raportin osalta

keskeinen muutos viime vuoden polttoaineen

kulutuksen laskentaperiaatteissa on, että mat­

kustajaliikenteen suhteellisia yksikkökulutuksia

laskettaessa on huomioitu ainoastaan matkusta­

jaliikenteen lennot. Rahti­, posti­ ja siirtolento­

jen parametrit eivät siis vääristä matkustajalii­

kennettä koskevia laskelmia. Koko hyötykäyttö­

kapasiteetin tehokkuutta laskettaessa sen sijaan

on huomioitu kaikki relevantit muuttujat. Poltto­

aineen kulutuslaskennan muutokset heijastuvat

myös toteutuneisiin päästöarvoihin.

Raportin painopisteetYhteiskuntavastuuraporttimme kattaa kaikki

yhteiskuntavastuun osa­alueet. Ympäristön kan­

nalta Finnair­konsernin ylivoimaisesti merkittä­

vin toiminto on lentäminen. Joidenkin arvioiden

mukaan 95 prosenttia kaikista toimialan ympä­

ristövaikutuksista aiheutuu lentämisestä. Lentä­

misen ympäristökuormitus johtuu suurimmalta

13 GRI­raportointiperiaatteet Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

Edessäsi on Finnair­konsernin kolmas

yhteiskuntavastuuraportti. Raportissa

kerrotaan vuonna 2010 Finnairissa teh­

dystä työstä kaikilla yhteiskuntavas­

tuun osa­alueilla. Ensimmäinen raportti ilmes­

tyi keväällä 2008. Raportti ilmestyy vuosittain.

RaportointiperiaatteetFinnair oli yksi ensimmäisistä lentoyhtiöistä

maailmassa, joka kertoi yhteiskuntavastuuasi­

oistaan kansainvälistä GRI­viitekehystä (Global

Reporting Initiative) soveltaen. Finnair­konsernin

yhteiskuntavastuuraportti on koostettu soveltaen

GRI:n G3­ohjeistusta. Vuoden aikana raportoin­

tia on kehitetty edelleen ja raportin kattavuus on

kaikilla yhteiskuntavastuun osa­alueilla parantu­

nut viimevuotisesta. Merkittävimmät laajennuk­

set kattavuudessa koskettavat ihmisoikeuksia ja

yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Raportti kattaa emoyhtiön lisäksi Finnair­kon­

sernin Suomessa toimivat, lentotoimintaa tukevat

tytäryhtiöt ja liiketoimintayksiköt sekä Suomessa

toimivat matkapalveluita tuottavat ja myyvät tytär­

yhtiöt. Ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta

Finnair­konserni ei raportoi, koska pieninä toimi­

joina niillä ei ole katsottu olevan oleellista mer­

kitystä konsernin yhteiskuntavastuunäkökohtien

kannalta. Mahdolliset poikkeukset tästä mainitaan

kunkin tunnusluvun kohdalla erikseen. Ulkoiste­

tuista toiminnoista Finnair­konserni ei raportoi.

12 GRI­raportointiperiaatteet Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

Finnairin yhteiskuntavastuuraportista

Toimintasegmentti Liiketoimintayksikkö/tytäryhtiöSisältyy

raporttiin Perustelu

LENTOLIIKENNE Lentoliikenne kyllä

Finnair Cargo Oy kyllä

Finnair Cargo Terminal Operations Oy kyllä

Finnair Aircraft Finance Oy kyllä

LENTOTOIMINTAPALVELUT Finnair Technical Services Oy kyllä

Finnair Engine Services Oy kyllä

Northport Oy (maapalvelu) kyllä

Finnair Catering Oy kyllä

Finncatering Oy ­ Tytäryhtiön tytäryhtiö. Ei liity lentotoimintaan muutoin kuin lentokoneaterioiden valmistajana ja toimittajana; siltä osin raportoidaan Finnair Cateringin lukujen alla.

Finnair Facilities Management Oy kyllä

MATKAPALVELUT Oy Aurinkomatkat ­ Suntours Ltd Ab kyllä

Horizon Travel ­ Ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö (matkatoimisto).

Calypso ­ Ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö (matkatoimisto).

Takeoff/Matkayhtymä Oy ­ Tytäryhtiön tytäryhtiö. Ei varsinaista toimintaa tällä hetkellä.

Suomen Matkatoimisto Oy (SMT) kyllä

A/S Estravel Ltd ­ Ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö (matkatoimisto).

Matkatoimisto Oy Area kyllä

Amadeus Finland Oy kyllä

MUUT TOIMINNOT Konserninhallinto kyllä

Yhteiset toiminnot kyllä

FTS Financial Services Oy kyllä

Finnair Flight Academy Oy kyllä

Raportoitavat liiketoimintayksiköt ja tytäryhtiöt

FINNAIR­KONSERNI

15 Taloudellinen vastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

osin moottoripäästöistä ja erityisesti fossiilisen

polttoaineen käytöstä. Globaalilla tasolla ilmailu

aiheuttaa noin kahdesta kolmeen prosenttia maa­

ilman ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä. Len­

tämisen merkitys korostuu myös raportoitavissa

tunnusluvuissa. Muita tärkeitä näkökohtia kon­

sernin tasolla ovat materiaalivirrat sekä jäteasiat.

Yksittäisillä liiketoimintayksiköillä ja tytäryhtiöillä

on luonnollisesti omia luonteenomaisia ympäris­

tönäkökohtiaan, mutta konsernitasolla tarkastel­

taessa nämä ovat marginaalisia lentämiseen ver­

rattuna. Useita tällaisia näkökohtia on kuitenkin

poimittu mukaan raporttiin.

Sosiaalisen vastuun suhteen raportissa paino­

tetaan konsernin henkilöstöön liittyviä tunnuslu­

kuja. Ilmailu ja sen tukitoiminnot ovat hyvin työ­

voimaintensiivisiä aloja. Finnair­konserni on mer­

kittävä työllistäjä Suomessa. Henkilöstöltä edel­

lytetään monelta osin vielä pitkälle vietyä erityis­

osaamista, joten pätevä, hyvinvoiva ja motivoi­

tunut henkilöstö on Finnair­konsernille elinehto.

Näistä syistä henkilöstöasioita käsitellään rapor­

tissa laajasti ja kattavasti. Toinen tärkeä sidos­

ryhmä konsernille ovat luonnollisesti asiakkaat.

Niinpä asiakassuhteisiin on kiinnitetty raportissa

erityistä huomiota. Kolmas keskeinen sosiaalisen

vastuun näkökohta konsernin toiminnan vaikutuk­

sissa liittyy matkailuun. Matkailu on eräs suurim­

mista elinkeinoaloista maailmassa, ja matkailulla

on valtavasti vaikutuksia paikallisiin yhteisöihin.

Finnair­konsernissa matkapalveluita tuottavat ja

myyvät tytäryhtiöt ovat tärkeä rajapinta kohteiden

paikallisyhteisöiden ja konsernin välissä. Koska

matkailun sosiaalisia vaikutuksia on vaikea mitata

yhteismitallisesti, ei niitä käsitellä niinkään tun­

nuslukujen valossa vaan laadullisesti. Tämän vuo­

den raportissa myös ihmisoikeudet ja yhteiskun­

nalliset vaikutukset ovat saaneet entistä enem­

män painoarvoa.

Taloudellisen vastuun osalta pääpaino on kan­

nattavan liiketoiminnan turvaamisessa. Pitkällä

tähtäimellä ainoastaan kannattava yritys kykenee

tuottamaan hyvinvointia yhteiskuntaan ja sidos­

ryhmillensä. Tämä tarkoittaa joskus kipeitäkin

ratkaisuja. Säännöllisen ja toimivan lentoliiken­

teen taloudellinen merkitys Suomen kaltaiselle

syrjäiselle maalle on huomattava. Sekä Suomen

elinkeinoelämän että poliittisen toiminnan kan­

nalta toimivat lentoliikenneyhteydet moniin tär­

keisiin kohteisiin ovat keskeisiä ja muodostavat

osan luottamuksen ja kansainvälisen kanssakäy­

misen infrastruktuuria. Finnair­konserni on myös

merkittävä työllistäjä ja veronmaksaja.

14 GRI­raportointiperiaatteet Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

Taloudellinen vastuu

Finnairin visiona on olla Pohjolan lento­

yhtiöistä ykkönen liikenteen määrässä,

laadussa ja kannattavuudessa sekä kol­

men suurimman joukossa Euroopan ja

Aasian välisessä via­liikenteessä, eli kun suoraa

yhteyttä ei ole. Finnair hyödyntää kotikenttänsä

Helsingin ihanteellista maantieteellistä sijaintia

sujuvana paikkana vaihtaa konetta.

Finnair hyödyntää taloudellisesti strategi­

aansa, joka perustuu arvioihin matkustus­ ja rahti­

kysynnän voimakkaasta kasvusta Eurooppa–Aasia­

liikenteessä sekä tulevaisuudessa myös Pohjois­

Amerikan ja Aasian välisessä liikenteessä.

Finnairin tavoitteena on synnyttää kestävää

taloudellista lisäarvoa tuottamalla lentopalvelut

kannattavasti, kustannuskilpailukykyisesti sekä

sopusoinnussa ympäristön ja yhteiskunnan tar­

peiden kanssa.

Taloudellisen toiminnan periaatteetJulkisena osakeyhtiönä Finnair on sitoutunut

tavoittelemaan voittoa osakkeenomistajilleen. Voi­

tonjakoperiaatteet on ilmaistu Finnairin osinkopo­

litiikassa. Finnair ottaa huomioon toimintansa ja

taloudellisten päätöstensä vaikutukset ympäris­

töön ja yhteiskuntaan. Näitä vaikutuksia tunniste­

taan ja arvioidaan ympäristö­ ja riskienhallintaor­

ganisaatioiden toimesta, jotka puolestaan toimi­

vat toimitusjohtajan valtuuttamina. Lisäksi kon­

sernin matkanjärjestäjien intresseissä on edistää

kohdeyhteisöjä hyödyttävää kestävää matkailua.

Liiketoiminta perustuu kansainvälisesti hyväk­

syttyihin eettisiin periaatteisiin, jotka koskevat lii­

kekumppanuuksia ja sidosryhmäsuhteita. Yhtiössä

sovelletaan pörssiyhtiöitä koskevia säännöksiä

sekä kansainvälistä tilinpäätösstandardia. Fin­

nairin hallitus on asettanut yhtiölle taloudelliset

tavoitteet, jotka on selvitetty sijoittajille suunna­

tussa aineistossa. Myös vuosikertomukset ja tilin­

päätösaineisto antavat mahdollisimman läpinä­

kyvästi tietoa Finnairin taloudellisesta asemasta

ja kehityksestä.

Lentoyhtiön taloudelliset vaikutuksetLentoliikenne on maailmantalouden sekä kan­

santalouksien suhdannevaihteluille herkkä toi­

miala. Samalla kun lentoyhtiön ansaintalogiikka

perustuu ihmisten tarpeeseen liikkua työhön tai

vapaa­aikaan liittyvistä syistä sekä tavaroiden kul­

jettamiseen, se toimii myös osana toimialueensa

kansantalouksien infrastruktuuria.

Lentoyhtiön tarjoamat yhteydet mahdollista­

vat muiden toimialojen taloudellisen toimeliaisuu­

den kansainvälistyvässä liiketoiminnassa. Paitsi

mahdollistamalla ihmisten ja tavaroiden nopeam­

man liikkuvuuden lentoliikenne rakentaa omalta

osaltaan poliittiselle ja taloudelliselle elämälle

välttämätöntä luottamuksen ja henkilökohtaisen

kanssakäymisen infrastruktuuria. Lentoyhteydet

mahdollistavat osaltaan myös kehittyvien kan­

santalouksien tasa­arvoisemman kytkeytymisen

maailmankauppaan.

Lentoliikenne on työvoimavaltainen ala. Len­

toyhtiö luo ensinnäkin suoraan työpaikkoja omiin

toimintoihinsa. Sen lisäksi lentoyhtiön toiminta

luo välillisesti työpaikkoja lentoliikenteen infra­

struktuuriin, alihankkijoille ja matkailun eri toi­

mijoille. Tällä tavalla yhtiön tuottama ostovoima

leviää laajalle yhteiskuntaan ja toimii osaltaan

hyvinvointia jakavana tekijänä kansantaloudessa.

Lentoliikenne on kilpailtu toimiala. Varmis­

taakseen pitkän ajan kannattavuuttaan lentoyhtiöt

ovat joutuneet parantamaan työvoimansa tuot­

tavuutta ja alentamaan työn yksikköhintaa. Jos­

sain määrin nämä pyrkimykset myös vähentävät

työvoiman tarvetta. Toisaalta kannattavasti kas­

vava yritys voi luoda kestävästi lisää työpaikkoja.

Kannattavuus edellyttää rakenteellisia muu­

toksia, joita Finnair muiden lentoyhtiöiden tavoin

toteuttaa. Konsernin henkilöstöhallinto pyrkii teke­

mään kaikkensa, että muutosten ja sopeuttamistoi­

mien mahdolliset negatiiviset vaikutukset henki­

löstön hyvinvointiin ja taloudelliseen asemaan jäi­

sivät mahdollisimman lyhytaikaisiksi ja vähäisiksi.

Markkinat ja yleistilanneFinnairin toiminnallinen liiketulos viime vuodelta

oli viisi miljoonaa euroa tappiollinen. Kannatta­

vuus parani merkittävästi edellisvuoden 180 mil­

joonan euron tappiosta. Liikevaihto nousi kym­

menen prosenttia sekä kysynnän että hintojen

parantumisen vuoksi. Erityisesti konsernin pää­

toimiala lentoliikenteen kannattavuus parani ja

oli voitollinen.

Vuoden 2010 tulosta rasittivat Islannin tulivuo­

resta huhtikuussa purkautunut tuhka, joka pysäytti

lentoliikenteen suurimmassa osassa Eurooppaa

useiksi päiviksi. Finnairille aiheutunut tappio oli

30 miljoonaa euroa. Joulukuussa Finnairin liiken­

teen pysäytti matkustamohenkilöstön lakko, mistä

aiheutui yhtiölle 25 miljoonan euron suorat tappiot

sekä välillisiä menetyksiä lakon jälkeisen varaus­

kannan heikkenemisen vuoksi.

Finnair on vahvistanut myyntiorganisaatio­

taan sekä lisännyt markkinointiponnistuksiaan

Suomen ulkopuolisilla alueilla. Suomessa Finnai­

rin tunnettuus on korkea. Skandinavian ulkopuo­

lella Finnair on edelleen haastajana.

Hyvän strategian, resurssien optimaalisen

allokoinnin sekä kustannuskilpailukyvystä huo­

lehtimisen avulla Finnairin arvioidaan kykenevän

vastaamaan sille ulkoisesti ja sisäisesti asetettui­

hin tavoitteisiin. Vastuullinen toiminta on pitkällä

tähtäimellä kannattavan liiketoiminnan kulmakivi.

Tavoite Aikataulu

Taloudellinen vastuu Kestävä kannattava kasvu. Jatkuva tavoite.

Päästökauppaan varautuminen. Vuoden 2011 aikana.

Sosiaalinen vastuu Sairaus­ ja tapaturmapoissaolojen vähentäminen. Jatkuva tavoite.

Henkilöstöpolitiikan uudistaminen sekä Code of Conductin laatiminen.

Vuoden 2011 aikana.

Johtamisen kehittäminen. Vuosina 2011–2012.

Ympäristövastuu Lentämisen päästöjen vähentäminen 41 prosentilla vuodesta 1999 vuoteen 2017 mennessä.

Päästöjen vähentäminen on jatkuva tavoite. 41 prosentin vähennys on tavoitteena vuoteen 2017 mennessä.

Lentämisen päästöjen vähentäminen 24 prosentilla vuodesta 2009 vuoteen 2017 mennessä.

Päästöjen vähentäminen on jatkuva tavoite. 24 prosentin vähennys on tavoitteena vuoteen 2017 mennessä.

Jätteiden kierrätys­ ja hyötykäyttöprosentin nostaminen. Jatkuva tavoite.

Biopolttoainelentojen aloittaminen Vuoden 2011 aikana.

Energiankulutuksen vähentäminen Finnair­konsernin kiinteistöissä 9 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2016 mennessä.

Vuoteen 2016 mennessä.

Finnair Flight Academyn tarkoituksena on modernisoida kahden simulaattorin visuaalijärjestelmät vähemmän sähköä kuluttaviksi.

Vuoden 2011 aikana.

Aurinkomatkat aloittaa hankkeen WWF:n Green Office ­sertifi kaatin saamiseksi.

Vuoden 2011 aikana.

Yhteiskuntavastuu kokonaisuutena

Yhteiskuntavastuuviestinnän kehittäminen mm. matkustamoissa.

Vuosina 2011–2012.

Finnair-konsernin yhteiskuntavastuutavoitteet

EC3 Eläkesitoumusten kattavuus

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen eläketurva koskee kaikkia Finnair­konsernin työntekijöitä. Eläkemaksujen osuus palkoista on 19,5 prosenttia ja eläkkeisiin liittyvä osuus henkilöstökuluista 70,1 miljoonaa euroa. Lisäksi osaa henkilöstöstä koskee eläkesäätiön lisä­etu ja johtoa omien sopimustensa mukainen lisäetu. Konsernin henkilöstöstä noin 47 prosenttia kuuluu eläkesäätiön lisäedun piiriin. Finnairin eläkevastuu (FAS) oman eläkesäätiönsä suhteen on noin 320 miljoonaa euroa. Eläkevastuu on kokonaisuudessaan katettu.

EC4 Valtiolta saatu merkittävä taloudellinen tuki

Valtio ei tue Finnairin toimintaa taloudellisesti. Poikkeuksen muodostaa Finnairin Ilmailuopisto. Finnairin Ilmailuopisto on vuonna 1964 perustettu Finnair Oyj:n ylläpitämä ammatillinen erikoisoppilaitos, joka toimii ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) mukaisena erikoisoppilaitoksena.

Ilmailuopiston tehtävänä on järjestää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta sekä muuta Finnair Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan harjoittamiseksi tarvittavaa ammatillista lisäkoulutusta (Ammatillisen lisäkou­lutuksen järjestämislupa 551/530/2006, 13.12.2006). Yksityisesti omistettuna oppilaitoksena Ilmailuopisto rahoittaa toimintansa val­tionapukäytäntöjen mukaisesti. Vuonna 2010 Finnairin Ilmailuopisto sai Opetushallitukselta tukea yhteensä 2 075 136 euroa.

EC6 Paikallishankintaperiaatteet ja paikallisten hankintamäärien suhteellinen osuus organisaation keskeisten toimipaikkojen osalta

Finnair­konsernilla ei ole varsinaista paikallishankintapolitiikkaa, eikä Finnair kerää konsernitasolla tietoa toimittajiensa paikallisuu­desta. Hankintoja tehtäessä kiinnitetään huomiota muun muassa tarkoituksenmukaisuuteen, toimitusvarmuuteen, hintaan sekä laa­tuun. Hankittavien tuotteiden tulee lisäksi olla kestäviä ja ympäristölle sekä ihmisille mahdollisimman turvallisia. Monet konsernin hankintakategorioista ovat lisäksi viranomaissäädeltyjä, jolloin mahdollisten toimittajien tulee olla viranomaisen hyväksymiä. Esi­merkiksi kaikki lentoturvallisuuteen liittyvät hankinnat ovat tällaisia. Joillain konsernin tytäryhtiöillä sen sijaan on omia paikallista hankintaa tukevia periaatteita.

Finnair­konsernin suurin yksittäinen hankintaerä on lentopetroli. Lentopetroli on myös Finnairin merkittävin operatiivinen kulu­erä. Lentopetrolin hankinnassa painottuvat taloudelliset seikat sekä toimitusvarmuus. Toimitusvarmuuden takaamiseksi Finnair on hajauttanut lentopetrolihankintansa noin 50 eri toimittajalle.

Suurin osa Finnair­konserniin kuuluvan Aurinkomatkat Oy:n ohjelmassaan käyttämistä hotelleista on pieniä tai keskisuuria hotel­leja, joilla pääsääntöisesti on paikallinen omistajuus. Aurinkomatkojen käyttämät hotellien arviointikriteerit antavat enemmän pai­noarvoa hotelleille, jotka ovat paikallisessa omistuksessa. Lisäksi hotelli saa lisäpisteitä, jos se suosii omassa hankintatoimessaan paikallisia tuottajia ja toimittajia. Esimerkiksi Aurinkomatkojen suurimmassa kesäkohdemaassa, Kreikassa, Aurinkomatkojen kesällä 2010 käyttämät hotellit olivat yli 90­prosenttisesti paikallisessa omistuksessa.

Aurinkomatkoilla on lisäksi joka kohteessaan paikallinen edustaja, jolta Aurinkomatkat ostaa muun muassa maakuljetukset, ret­kijärjestelyt ja muita toimintaan liittyviä palveluita. Myös liikematkoihin keskittyneet Area Oy sekä Suomen Matkatoimisto Oy käyt­tävät paikallisia agentteja matkaohjelmien ja ryhmävarausten tekemisessä. Esimerkiksi SMT:n ostamat agenttipalvelut ovat 80­pro­senttisesti paikallisten agenttien tuottamia.

Finnair Catering Oy:n elintarvikehankinnoista jopa 90 prosenttia on ostettu kotimaisilta toimittajilta. Sen sijaan catering­kalusto on valtaosaltaan ulkomaista alkuperää.

EC9 Keskeiset välilliset taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus

Suurena työnantajana Finnair hyödyttää ympäröivää yhteiskuntaa taloudellisesti mm. työntekijöidensä sekä toimittajiensa ja alihank­kijoidensa työntekijöiden ostovoiman välityksellä. Lisäksi lentoliikenteen merkitys syrjäisen maan talous­ ja poliittiselle elämälle on merkittävä. Turismi vaikuttaa positiivisesti kohdemaiden kansantalouksiin ja mikrotalouksiin ja liikematkailu kohdemaidensa talouksiin.

Turismilla voi toisaalta olla myös negatiivisia vaikutuksia kohdepaikkojensa elinkeinorakenteeseen. Esimerkiksi harmaa talous, pros­tituutio ja huumekauppa voivat joissain oloissa lisääntyä. Finnair­konsernin matkanjärjestäjät kuitenkin pyrkivät aktiivisesti ehkäi­semään näitä ongelmia mm. hotellien ja palveluiden valinnoilla sekä tiedon välittämisellä matkailijoille. Keskeisiä matkailun vaiku­tusten tunnistamisen ja hallinnan kanavia ovat jäsenyydet alan järjestöissä ja sitoutumiset sopimuksiin ja julistuksiin, kuten Helsinki Declarationiin. Lisäksi vuonna 2010 Finnair liittyi Sustainable Travel Leadership Network ­ryhmään, jonka tarkoituksena on edistää parhaita käytäntöjä kestävän matkailun saralla. Aurinkomatkojen edustaja on toiminut viimeiset kahdeksan vuotta kestävää matkai­lua edistävän Tour Operator’s Initiativen (TOI) hallituksessa.

Finnair­konserni raportoi vuoden 2008 yhteiskuntavastuuraportissaan Helsingin kauppakorkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun professoreiden tekemästä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin Finnairin Aasian­strategian välillisiä taloudellisia vaikutuksia suomalai­seen yhteiskuntaan. Tutkimuksen mukaan Finnairin Aasian­strategian kasvu on vastannut noin 3,7 prosenttia Suomen BKT:n kasvusta vuosina 2002–2007. Tutkimuksen tuloksista kerrotaan tarkemmin vuoden 2008 yhteiskuntavastuuraportissa sivuilla 14–15.

17 Taloudellinen vastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 201016 Taloudellinen vastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

Taloudellisen vastuun tunnusluvutEC1 Tuotettu ja jaettu suora taloudellinen lisäarvo, sisältäen tulot, toimintakulut, henkilöstökulut, lahjoitukset ja muut yleishyödyl-

liset panokset, kertyneet voittovarat ja maksut sijoittajille ja valtiolle

Miljoonaa euroa 2010 2009 2008

Suora taloudellinen arvo

Konsernin liikevaihto 2 023,3 1 837,7 2 255,8

Liiketoiminnan muut tuotot 20,1 47,8 27,1

Rahoitustuotot 6,5 8,9 22,1

Tuotot yhteensä 2 049,9 1 894,4 2 305,0

Jaettu taloudellinen arvo

Yrityksen ulkopuolelle maksetut rahavarat, materiaalit ja palvelut, liiketoiminnan muut kulut

Toiminnalliset kulut ilman poistoja sekä henkilöstökuluja 1 485,1 1 407,7 1 648,8

Maksut henkilöstölle Henkilöstökulut 438,8 482,3 538,6

Maksut osakkeenomistajille ja lainantarjoajille Osinko, euroa 0 0 0

Korot ja muut rahoituskulut 26,3 18,7 26,7

Maksut valtiolle (verot) 10,2 29,4 16,1

Jaettu yhteensä 1 960,4 1 938,1 2 230,2

Toiminnan kehittämiseen jäänyt taloudellinen arvo 89,5 ­43,7 74,8

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä tytäryritysten hankinnat 5,3 325,5 231,2

Toiminnallinen tulos ­4,7 ­171,1 0,8

Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % ­0,4 ­7,8 ­3

EC2 Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet organisaation toiminnalle

Ilmastonmuutoksen odotetaan nostavan Finnair­konsernin toimintakustannuksia. Globaalissa ilmastonmuutoksen torjunnassa keskei­set toimenpiteet kohdistuvat fossiilisen hiilen polton vähentymiseen. Käytössä on erilaisia ohjauskeinoja päästökattojen asettamisesta polttoaineiden hintaohjausmekanismeihin sekä jopa suorien kieltojen asettamiseen. Finnair­konsernin käyttämä lentopetroli on tällä hetkellä fossiilista polttoainetta. Polttoainekulut ovat myös Finnair­konsernin merkittävin yksittäinen kustannuserä. Näin ollen kaikki lentopetrolin hintaan vaikuttavat tekijät vaikuttavat samansuuntaisesti myös Finnair­konsernin toimintakuluihin.

Säädelläkseen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä Euroopan unioni aloittaa vuonna 2012 EU:n alueella operoivia lentoyhtiöitä koskevan hiilidioksidipäästökaupan. Päästökaupan pelisäännöt ovat tätä kirjoitettaessa vieläkin julkisesti määrittelemättä, mikä on vaikeuttanut päästökaupan taloudellisten vaikutusten arvioimista ja päästökauppaan valmistautumista. Kuitenkin päästökaupan arvioidaan nostavan konsernin kustannuksia.

Ilmastonmuutos muodostaa selkeän riskitekijän myös matkailuelinkeinolle. Useat lomakohteet sijaitsevat seuduilla, joiden keskei­siin viehätystekijöihin ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa. Tällä voisi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia esimerkiksi konserniin kuuluvalle Aurinkomatkat Oy:lle.

Toisaalta Finnair­konsernin pitkäjänteinen ympäristötyö ja järjestelmällinen laivastouudistushanke voivat tuoda konsernille kilpailu­etua. Modernin kaluston myötä Finnairin polttoaineenkulutus matkustajaa kohden on jatkuvasti pienentynyt ja on tärkeimpiin kilpaili­joihin nähden erittäin kilpailukykyinen. Tämä laskee myös yksikkökustannuksia ja vaikuttaa päästökaupan kustannuksiin alentavasti.

Ilmastonmuutos myös lisää ihmisten ympäristötietoisuutta. Kun moderni laivasto yhdistetään Finnairin kompaktin kotiaseman, Helsinki­Vantaan, ihanteelliseen sijaintiin Aasian ja Euroopan välillä, saattavat konsernin panostukset ympäristövaikutustensa jatku­vaksi vähentämiseksi lisätä Finnairin haluttavuutta ympäristötietoisen lentomatkustajan valintana.

Huoli ilmastonmuutoksesta saattaa lisätä erilaisten video­ ja muiden virtuaalikokousten kysyntää. Konsernin matkatoimistoilla onkin tällaiset palvelut jo valikoimissaan. Lisäksi Finnair lentoyhtiönä sekä konsernin matkatoimistot, Area ja Suomen Matkatoi­misto, sekä Amadeus Finland tarjoavat asiakkailleen hiilijalanjälkiraportointia, joka huomioi lentojen lisäksi muita matkatapahtu­mia sekä hotelliyöpymiset.

JohtaminenVuonna 2010 Finnair­konsernin johtamiskulttuu­

ria sekä johdon ja henkilöstön välisiä suhteita on

alettu kehittää systemaattisesti. Kevään aikana

konsernin johdossa määriteltiin, että johtamisen

ja johtamiskulttuurin tulee olla tavoitteellista,

oikeudenmukaista, kannustavaa, kehittävää sekä

välittävää. Näiden johtamisen periaatteiden poh­

jalta on aloitettu useita kehittämistoimenpiteitä.

Finnair­konsernin ensimmäinen talent review

toteutettiin touko­kesäkuussa 2010. Prosessin

aikana arvioitiin yli 100 Finnairin johtoryhmiin

kuuluvaa henkilöä suhteessa tavoiteltuun joh­

tamisosaamiseen, suoritukseen ja kehittymis­

potentiaaliin. Prosessin tarkoituksena oli myös

lisätä läpinäkyvyyttä seuraajasuunnitteluun ja

tuoda välineitä urakiertoon. Lisäksi kesän 2010

aikana toteutettiin ylimmän johdon management

review, joka omalta osaltaan antoi näkemystä joh­

don kehittämiseen.

Toukokuusta 2010 alkaen tiivistettiin yhtei­

sen tavoitteen asettamista henkilöstöjärjestöjen

kanssa. Samalla aloitettiin sarja strategiakahvi­

loita. Näissä ns. ”Nokka nousuun” ­kahviloissa

Finnair­konsernin johto ja esimiehet keskusteli­

vat henkilöstön kanssa tulevaisuuden Finnairin

rakentamisesta.

Syksyn 2010 aikana Finnairissa alettiin luoda

pohjaa kasvamiselle kansainväliseksi voittajajouk­

kueeksi. Kaikki konsernin HR­yksiköt ovat mukana

rakentamassa uutta finnairilaista johtamismallia,

ja ylimmän johdon ohjauksella muutosta on läh­

detty viemään läpi.

Rekrytointi Rekrytointia ohjaamaan ja helpottamaan on mää­

ritelty periaatteet, jotka luovat puitteet niin sisäi­

sille kuin ulkoisille rekrytoinneille koko Finnair­

konsernissa. Periaatteita noudattamalla varmis­

tetaan rekrytointien tasalaatuisuus kautta kon­

sernin. Rekrytoinnin periaatteet on hyväksytty

HR­johtoryhmässä. Myös periaatteisiin tehtävät

muutokset hyväksytään HR­johtoryhmässä sekä

liiketoimintayksiköiden johtoryhmissä.

Finnair­konsernin rekrytointia koordinoidaan

keskitetysti rekrytointipalveluissa. Liiketoimin­

tayksiköiden vastuulla on huolehtia, että samoja

rekrytoinnin periaatteita noudatetaan myös liike­

toimintayksiköiden rekrytoinneissa. Paikat ovat

avoimesti auki konsernin sisällä ja tarvittaessa

myös ulkopuolella. Rekrytoinneissa toimitaan

lain edellyttämällä tavalla; toimintaa ja päätök­

sentekoa ohjaavat muun muassa tasa­arvolaki,

laki yksityisyyden suojasta työelämässä ja tieto­

Vastuu henkilöstöstä

19 Sosiaalinen vastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

Finnairin henkilöstö koostuu huippuammattilaisista. Siksi oma henkilöstömme osallistuu esimerkiksi palveluidentiteetin uudistukseen.

18 Sosiaalinen vastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

Sosiaalinen vastuu

Finnairin sosiaalinen vastuu ulottuu moni­

muotoisena yhteiskuntamme kaikille sek­

toreille. Tehtävämme on huolehtia asiak­

kaistamme mahdollisimman hyvin sekä

harjoittaa lentoliikennettä häiriöttömästi osana

kansallista ja kansainvälistä infrastruktuuria. Sosi­

aalisen vastuun keskiössä on oma henkilöstömme,

jonka työhyvinvoinnista ja työympäristöstä huo­

lehtiminen on kaiken toiminnan lähtökohta.

Tavoitteemme on kasvaa voittajajoukkueeksi,

joka menestyy lentoliikenteen globaalilla peliken­

tällä. Se edellyttää sitoutunutta, osaavaa ja kan­

sainvälisesti ajattelevaa henkilöstöä. Meillä on

oltava yhteinen tavoite: kasvamalla säilytämme

ja luomme uusia työpaikkoja ja hyvästä tuloksesta

hyötyvät kaikki, niin yhteiskunnallisella kuin hen­

kilötasolla. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää

hyvää johtamista sekä divisioona­ ja yhtiörajat

ylittävää ennakkoluulotonta yhteistyötä.

Lentoliikenne on erittäin suhdanneherkkä toi­

miala, mistä kertoo mm. se, että viime vuosien

aikana Finnairilla on ollut lukuisia erilaisia sääs­

töohjelmia. Suurimmat menoerämme liittyvät

lentokoneisiin, polttoaineeseen ja henkilöstöku­

luihin. Polttoaineen hintaan on mahdotonta vai­

kuttaa ja koneinvestointeja on tehtävä liiketoi­

minnan kasvun takaamiseksi. Myöskään esimer­

kiksi viranomaismaksuihin emme voi vaikuttaa.

Säästöohjelmien kärki on siis valitettavan usein

kohdistunut juuri henkilöstökuluihin.

Yksittäiset säästöohjelmat eivät ole kenenkään

kannalta helppo tai miellyttävä ratkaisu. Sääs­

töohjelmia usein seuraavat yt­neuvottelut johta­

vat tehostamistoimiin, jäädytettyihin palkkoihin

ja henkilöstövähennyksiin. Rajuja säästöohjelmia

vastuullisempi ja kaikkien kannalta parempi rat­

kaisu on toiminnan jatkuva tehostaminen ja kehit­

täminen yhdessä.

Tehostamisella on sanana huono maine, mutta

tehostamisen ei tarvitse tarkoittaa palkkojen leik­

kausta, suurempaa työmäärää tai pidempiä työ­

päiviä. Tehostamisessa on paljolti kyse uuden­

laisesta ajattelutavasta. Meidän on löydettävä

yhdessä uusia ja tehokkaampia työtapoja, mei­

dän on ajateltava asiakaslähtöisesti ja meidän on

oltava kustannustietoisia. Jatkuvan muutoksen

hyväksyminen on ensimmäinen askel uuden ajat­

telumallin tiellä.

Me kannamme vastuumme toinen toisistamme

ja yrityksestämme. Taloon ulkopuolelta tulleena,

tuoreena henkilöstöjohtajana on ollut ilo nähdä,

miten sitoutunutta Finnairin henkilöstö on työ­

hönsä. Intoa ja osaamista on, mutta energian

kanavointi hakee muotoaan. Henkilöstön näkö­

kulmasta kriittisimmät kehityskohteet liittyvät

johtamiseen ja luottamukseen.

Luottamuksen rakentaminen johdon, henki­

löstön ja ammattijärjestöjen välillä on asia, jonka

eteen meidän kaikkien on jatkossa tehtävä töitä.

Organisaatiotasoja madaltamalla ja esimies–alais­

suhteiden määrää järkevöittämällä kehitetään

luottamukselliselle toiminalle otollista ilmapii­

riä. Luottamukseen kuuluvat lupausten pitäminen

sekä eettisten pelisääntöjen noudattaminen puo­

lin ja toisin. Ja kun luottamus vahvistuu, voimme

päästää irti menneisyyden ongelmista ja löytää

rohkeutta toimia uudella tavalla.

Johtamiskäytäntöjä ja johtamiskulttuuria

on kehitettävä, jotta johtaminen konkreettisesti

tukee yhtiön strategisia tavoitteita. Kehitystyön

on oltava pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Joh­

tamistyön laadun on oltava selkeästi mitattavaa.

Avainhenkilöiden tunnistaminen, seuraajasuun­

nittelu ja harkittu työnkierto kuuluvat nekin joh­

tamisen kehittämiseen liittyviin projekteihin

vuonna 2011.

Suorituksen johtamisen on ulotuttava arjen

tasolle. Vastuullisen esimiestyön perusasioihin

kuuluu se, että jokainen työntekijä tietää oman

työnsä tavoitteet. On tiedettävä, miten tavoitteet

on mahdollista saavuttaa, mistä saa apua ja työ­

kaluja ja luonnollisesti miten saavutuksista pal­

kitaan. Kaikkien esimiesten vastuulla on käydä

tavoite­ ja kehityskeskustelut jokaisen alaisensa

kanssa sekä kehittymistoimenpiteiden säännöl­

linen seuranta.

Sosiaalisen vastuun indikaattoreihin liittyen

Finnairilla on käynnissä myös muita HR­kehittä­

mishankkeita: työsuhteisiin ja henkilöstön jakau­

maan liittyvää raportointia terävöitetään, tasa­

arvosuunnitelmaa ja eettisiä periaatteita päivite­

tään, työehtosopimuksia pyritään selkiyttämään

ja työhyvinvointiprojektit priorisoidaan työhyvin­

vointitutkimuksiin sekä työelämän ajankohtaisiin

aiheisiin perustuen.

Sosiaalinen vastuu on tunnustettu osaksi Fin­

nairin arkea. Meillä jokaisella on merkittävä rooli

vastuun kantamisessa, eikä kyseessä ole kerta­

luontoinen harjoitus. Yhteinen työ jatkuu, vas­

tuullisesti.

Manne TiensuuHenkilöstöjohtaja

Finnair Oyj

Henkilöstövastuun tunnusluvut

21 Sosiaalinen vastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

LA1 Henkilöstön jakautuminen työsuhteen, työsopimuksen ja maantieteellisen sijoittumisen mukaan

Vuoden 2010 lopussa Finnair­konsernin henkilömäärä oli 7 616 työntekijää, mikä on 4,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisem­min. Maantieteellisesti lähes koko henkilöstö työskenteli Suomessa ja näistä valtaosa Helsinki­Vantaan lentoasemalla tai sen välit­tömässä läheisyydessä.

Finnair­konsernin palveluksessa oli vuoden lopussa ulkomailla noin 750 henkilöä, joista kolmannes työskenteli Finnairin matkustaja­ ja rahtiliikenteen myynti­ ja asiakaspalvelutehtävissä. Noin 500 henkilöä oli Baltian­maissa ja Venäjällä toimivien matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien palveluksessa sekä oppaina Aurinkomatkojen lomakohteissa. Ulkomaan henkilöstö sisältyy konsernin henkilöstön kokonaismäärään. Ulkomailla Finnairin henkilöstöä on eri kohteissa (yhteensä noin 70 kohdetta) ja myyntiyksiköissä (yhteensä noin 20).

Henkilöstön keski­ikä oli 44 vuotta. Henkilöstön keskimääräinen palvelusvuosien määrä oli 17. Finnair­konsernin henkilöstöstä 39 prosenttia on ollut konsernin palveluksessa yli 20 vuotta. 12 prosenttia on palvellut yli 30 vuotta.

Lentoliikenne Lentotoimintapalvelut Matkapalvelut Muut toiminnot yhteensä

Kokonaismäärä 3 555 2 694 1 071 296 7 616

määräaikaiset (%) 1,4 4,1 9,7 1,4 3,5

vakinaiset (%) 98,6 95,9 90,3 98,6 96,5

osa­aikaiset (%) 6,8 3,7 2,8 3,4 5,0

kokoaikaiset (%) 93,2 96,3 97,2 96,6 95,0

10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0

Henkilöstön määrä 2008–2010hlöä

08 09 10

7 616

LA2 Henkilöstön vaihtuvuuden kokonaismäärä ja -aste ikäryhmän, sukupuolen ja maantieteellisen sijoittumisen mukaan

Raportointijaksolla työsuhteensa päättäneiden määrä ja osuus (vapaaehtoisesti, irtisanottuna, eläköitymisen tai työssä tapahtuneen kuoleman seurauksena).

Lentoliikenne Lentotoimintapalvelut Matkapalvelut Muut toiminnot yhteensä

Kokonaismäärä 3 555 2 694 1 071 296 7 616

Lähteneet 241 153 139 24 557

Lähtövaihtuvuus, % 6,8 5,7 13,0 8,1 7,3

Vaihtuvuusluvuissa eivät ole mukana ulkoistamisten ja määräaikaisten työsopimusten päättymisen johdosta tapahtuneet muutokset henkilöstömäärissä. Konsernin ulkomailla työskentelevä henkilöstö sisältyy lukuihin. Finnair­konserni ei pidä tilastoa vaihtuvuuslu­vuista sukupuolen, ikäryhmän tai muiden monimuotoisuusnäkökohtien suhteen.

suojalaki. Tämä edellyttää jokaisen rekrytoinnin

yhteydessä, että esimerkiksi uudelleensijoitettavat

on huomioitava. Kaikki hakemukset tulee säilyt­

tää lain edellyttämällä tavalla. Suosituksia käy­

tettäessä toimitaan vain lain sallimissa puitteissa.

TyöturvallisuusFinnairissa on tehty kaikista töistä työterveys­ ja

turvallisuusriskien arviointi, joka on perustana

työolosuhteiden, työn tekemisen ja työvälinei­

den kehittämiseksi. Lisäksi vahinkojen ja vaara­

tilanteiden raportoinnilla pyritään aktivoimaan

henkilöstöä osallistumaan turvallisuuden puut­

teiden havainnointiin ja päivittäiseen ylläpitoon.

Työturvallisuustoiminta on konsernin kaikilla orga­

nisaatiotasoilla tavoitteellista ja suunnitelmal­

lista. Työturvallisuustavoitteiden toteutuminen

edellyttää työnantajan ja henkilöstön rakentavaa

yhteistoimintaa

Työturvallisuuden ylläpitäminen ja kehittämi­

nen on jokapäiväistä ja linjaorganisaation vas­

tuulla olevaa tekemistä. Esimiesten vastuulla on

turvallisuuden johtaminen työntekijätasolla, ja

esimiehillä on päärooli turvallisuuskulttuurin luo­

misessa ja ylläpidossa jokaisena päivänä. Käy­

tännössä tämä on työolosuhteiden, turvallisen

työn tekemisen ja työvälineiden turvallisuuden

jatkuvaa havainnointia ja epäkohtiin puuttumista.

Työpaikkojen työsuojeluorganisaatiot tukevat

ja avustavat linjaorganisaatioita työturvallisuuden

edistämisessä. Työsuojeluorganisaatiot hoitavat

ohjaus­, neuvonta­, kehitys­ ja valvontatoimin­

taa työympäristön parantamiseksi yhteistyössä

linjaorganisaatioiden kanssa. Oikeudellinen vas­

tuu työturvallisuudesta ja työolosuhteista kuuluu

linjaorganisaatiolle. Konsernitasolla työturvalli­

suusasioista vastaa konsernin työturvallisuusor­

ganisaatio, jonka vastuulla on muun muassa koko

konsernin työturvallisuustoiminnan kehittäminen

ja koordinointi.

Finnairissa koulutetaan turvallisuutta ja tur­

vallisuustietoisuutta koko henkilöstölle – työteh­

tävien edellyttämässä määrin. Tietoisuutta lisä­

tään myös intranetin, henkilöstölehden ja muiden

viestintäkanavien kautta.

Työterveys ja -hyvinvointiIlmailualalla osa työntekijöistä joutuu työsken­

telemään poikkeuksellisissa olosuhteissa ja epä­

tyypillisinä työaikoina. Finnair­konsernissa työ­

terveyteen ja työkykyyn liittyvistä toiminnoista

vastaa osaltaan oma työterveyshuolto, Finnair

Terveyspalvelut. Finnair Terveyspalvelut on yksi

Suomen johtavia ilmailulääketieteen asiantunti­

jaorganisaatioita.

Finnair Terveyspalvelut on panostanut erityi­

sesti työkykyä uhkaavien sairauksien seulonta­

ja hoitokäytäntöjen kehittämiseen. Työpaikkojen

ja työterveyshuollon yhteistyönä on Finnairissa

monin tavoin parannettu toimintakäytäntöjä, joilla

yksilöllisistä terveydellisistä rajoituksista ja ikään­

tymisestä huolimatta työntekijät ovat voineet jat­

kaa nykyisessä työssään. Näitä toimia toteute­

taan muun muassa kuntoutuksen, työkokeilujen,

työn keventämisen, työtehtävien muutosten ja

työaikajärjestelyjen tai osa­aikaisen työn avulla.

Työterveyteen liittyvistä asioista viestitään kon­

sernissa aktiivisesti hyödyntäen konsernin sisäi­

siä viestintäkanavia sekä järjestämällä aiheeseen

liittyviä teemapäiviä.

Keskeinen konsernin henkilöstöjohtamisen

työkalu on vuosittain tehtävä 4D­työhyvinvointi­

kartoitus. 4D­kartoituksella pyritään selvittämään

työhyvinvoinnin nykytilaa, trendejä sekä paikallis­

tamaan ongelmakohtia. 4D­kartoituksen tulokset

käydään läpi säännöllisesti konsernin ja tytäryhti­

öiden sekä liiketoimintayksiköiden johtoryhmissä.

4D­tulokset käsitellään työyhteisössä henkilöstön

kanssa esimiesten toimesta, ja kehittämiskohteet

mietitään yhdessä. Tuloksia hyödynnetään myös

henkilöstöjohtamisen kehittämisessä.

Alkuvuodesta 2010 tehdyn 4D­kartoituksen

perusteella työhyvinvointi konsernissa on paran­

tunut: työhyvinvoinnin yleisarvosana kohosi kor­

keammalle kuin kertaakaan viiteen vuoteen.

Myös vastausaktiivisuus nousi suuremmaksi kuin

moneen vuoteen. Vuonna 2010 4D­kartoitusta

kehitettiin edelleen. Uutena asiana otettiin käyt­

töön tämänhetkistä tilannetta luotaava, keskei­

simpiä asioita mittaava 4D­pulssikartoitus.

TasavertaisuusFinnair on tasa­arvoinen työnantaja. Tämä tar­

koittaa tasavertaisia urakehitysmahdollisuuksia

riippumatta sukupuolesta, iästä tai kansallisuu­

desta. Henkilöstön erilaisiin perhetilanteisiin sekä

jaksamiseen liittyvät tarpeet pyritään ottamaan

huomioon työaikoja ja ­olosuhteita järjesteltäessä.

Liiketoimintayksiköiden ja tytäryhtiöiden HR­

yksiköt vastaavat tasavertaisuusasioiden toteutu­

misesta, kehittämisestä ja valvonnasta operatiivi­

sen toiminnan ylätasoilla. Päivittäisessä toimin­

nassa vastuu tasa­arvo­ ja tasavertaisuusasioiden

toteutumisesta on linjaorganisaatioilla. Konsernin

HR­yksikkö ohjaa ja valvoo koko konsernin tasolla

tapahtuvaa henkilöstöasioiden hoitamista ja toi­

mii tiiviissä yhteistyössä liiketoimintayksiköiden

ja tytäryhtiöiden henkilöstöasioista vastaavien

kanssa. Konsernin HR­yksikön vastuulla on myös

henkilöstöhallinnon kehittäminen konsernitasolla.

Toiminnan lainmukaisuutta valvotaan lisäksi osana

konsernin yleisiä valvonta­ ja tarkastusprosesseja.

20 Sosiaalinen vastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

LA7 Tapaturmien ja ammattitautien, menetettyjen työpäivien ja poissaolojen määrät ja työhön liittyvien kuolemantapausten lu-kumäärä maantieteellisen sijoittumisen mukaan

2010Työpaikkatapaturmien

lkm

Työpaikkatapaturma­taajuus (lkm/milj. tehtyä työtuntia)

Työmatka tapaturmien lkm

Työtapaturma­sairauspäivät

Lentoyhtiön lentävä henkilökunta 88 28 27 949

Lentoyhtiön maahenkilökunta 16 13 9 187

Finnair Technical Service Oy 62 32 16 377

Finnair Engine Service Oy 7 19 1 25

Cargo Oy ja FCTO Oy 2 11 2 28

Finnair Catering Oy 34 40 8 297

Finncatering Oy 15 51 3 142

Northport Oy 13 36 2 142

Finnair Flight Agademy Oy 2 23 1 0

Aurinkomatkat Oy 4 9 3 84

Area Oy 1 4 3 0

Suomen matkatoimisto Oy 1 3 3 44

Amadeus Oy 0 0 0 0

Yhteensä 245 21 78 2 275

Ei ammattitauteja tai epäilyjä 2010, ei kuolemantapauksia vuonna 2010 (edellinen oli 2005).Työtapaturma = Työpaikkatapaturma + työmatkatapaturmaVertailutietoa aiempiin vuosiin ei ole saatavissa, sillä laskentatapa konsernin sisällä on muuttunut vuoden 2009 lopussa tehtyjen organisaatiomuutosten ja yhtiöittämisten vuoksi.

Konsernin sairaus­ ja tapaturmapoissaolot on laskettu vuoden 2009 raportissa käytettyjen laskumenetelmien perusteella, sillä kaik­kia GRI:n vaatimusten mukaisia tietoja ei ollut saatavissa konsernissa tehtyjen organisaatiomuutosten vuoksi. Tulevina vuosina indi­kaattoria tullaan kehittämään vastaamaan paremmin GRI:n vaatimuksia.

5,9 5,8 5,7 5,6 5,5 5,4 5,3 5,2 5,1

Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 2008–2010%

08 09 10

5,5

Konsernin matkapalvelut­liiketoimintasegmentti ei ole mukana laskuissa. Prosentit on laskettu käyttäen aktiivisessa palveluksessa olevien työntekijöiden tilastoituja poissaolopäiviä suhteessa työsuhdepäiviin.

23 Sosiaalinen vastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

8 7 6 5 4 3 2 1 0

Lähtövaihtuvuus 2008–2010%

08 09 10

7,3

LA3 Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut, joita ei ole tarjottu määräaikaisille tai osa-aikaisille työntekijöilleKonsernin henkilöstöä koskevat samat edut työsuhteen tyypistä riippumatta. Osa eduista on sellaisia, että ne astuvat voimaan vasta työsuhteen jatkuttua määrätyn ajan. Poikkeuksen muodostaa konsernin huoltokonttori, joka palvelee ainoastaan sen jäseniksi liitty­neitä vakinaisia työntekijöitä.

LA4 Työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden osuusKaikki kotimaan työntekijät johtoa ja joitakin päälliköitä lukuun ottamatta ovat työehtosopimusten piirissä. Ulkomailla henkilöstö ei pääsääntöisesti ole työehtosopimusten piirissä, sillä valtaosaltaan Finnair­konsernin ulkomaiset toimipisteet ovat niin pieniä, että ne jäävät työehtosopimussääntelyn ulkopuolelle. Siltä osin kuin TES­säädökset soveltuvat konsernin toimintaan, niitä myös noudate­taan. Paikallisen lainsäädännön noudattaminen on konsernin toiminnassa ehdoton minimivaatimus.

LA5 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäistiedottamisaikaFinnair­konserni noudattaa kaikessa toiminnassaan voimassaolevaa lainsäädäntöä. Uudelleenjärjestelytilanteita koskevat keskeiset säädökset on ilmaistu Laissa yhteistoiminnasta yrityksissä. Tämän lain mukaan uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähim­mäistiedottamisaika on pääsääntöisesti yksi viikko.

LA6 Osuus kokonaistyövoimasta, joka on edustettuna virallisissa henkilöstön ja johdon yhteisissä työterveyttä ja -turvallisuutta valvovissa ja neuvoa-antavissa toimikunnissaFinnairin koko henkilöstö on edustettuna työsuojelun yhteistoiminnassa. Yhtiöillä on omat liiketoiminnan vaatimuksiin suhteutetut työsuojelutoimikunnat, joissa on edustettuna työntekijöiden, toimihenkilöiden ja työnantajien keskeiset edustajat sekä työterveys­huolto. Toimikunnat toimivat organisaatiorakenteen koosta tai merkityksestä riippuen eri tasoilla. Tavoitteena on laajakantoisten työ­turvallisuus­ ja terveysasioiden käsittely ja edistäminen. Toimikuntien työ koskettaa myös konsernin ulkomailla olevaa henkilöstöä. Osassa ulkomaan yksiköitä toimii myös oma työturvallisuusyksikkönsä.

22 Sosiaalinen vastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

lista on löytää keinot elämän aikarytmin ja elimistön toimintarytmin yhteensovittamiseksi. Tärkeimpiä keinoja tasapainon saavutta­misessa ovat riittävä ja laadukas uni, säännöllinen liikunta ja terveellinen ravinto.

Näihin tavoitteisiin FiTS:n avulla haettiin tuloksekkaasti vastauksia. Ohjelman onnistuminen arvioidaan ja päätökset jatkotoimen­piteistä tehdään keväällä 2011.

LA9 Ammattiliittojen kanssa solmittujen sopimusten käsittämät terveys- ja turvallisuusteematFinnair on ilmailualan työnantajaosapuolena aktiivisesti kehittämässä työmarkkinajärjestöjen edustajien kanssa työntekijöiden työ­turvallisuutta. Kehittämistä tehdään Työturvallisuuskeskuksen koordinoimassa kuljetus­ ja logistiikkaryhmässä. Työryhmän tehtävänä on edistää alansa työturvallisuutta, työsuojeluyhteistyötä ja työelämän kehittämistyötä ilmailualan työpaikoilla. Teemoina ovat mm. yhteinen turvallinen työpaikka ja ilmailualan työturvallisuuskoulutuksen kehittäminen. Ensisijaiset työturvallisuusfoorumit Finnair­konsernissa ovat henkilöstönja työnantajan yhteiset työsuojelutoimikunnat. (http://ttk.fi/toimialat/kuljetus_ja_logistiikka/ilmailuala)

LA10 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden henkilöstöryhmittäinVuonna 2010 Finnair­konserni tarjosi Finnairin Ilmailuopiston kautta työntekijöillensä yhteensä 117 156 oppilastuntia, kaiken kaikkiaan 2316 kurssilla. Konsernin henkilöstömäärään suhteutettuna tämä vastaa 15,4 tuntia työntekijää kohden. Yksilö­ ja osastotasolla koulutus­tuntien vaihtelu voi olla erittäin suurta, mutta konsernin tilastointijärjestelmä ei mahdollista tarkemman erittelyn tekemistä koko kon­sernin laajuudelta. Lukuihin eivät sisälly osastojen sisäisesti järjestämät kurssit tai konsernin ulkopuolisten tahojen tarjoama koulutus.

2010 2009 2008

Oppilastunteja 117 156 181 309 n/a

Kursseja 2 316 3 063 n/a

Oppilastunteja henkilöä kohden keskimäärin 15,4 22,8 n/a

LA11 Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmatFinnair yhtiöitti koulutustoimintaansa 1.1.2010 alkaen Finnair Flight Academy Oy:n (FFA) alle. FFA:n kautta Finnair­konserni tukee aktiivisesti ja monimuotoisin menetelmin henkilöstönsä osaamisen kehittymistä. Finnair Flight Academyn kautta Finnair pystyy toteut­tamaan suurimman osan henkilöstön kehittämistarpeista, kuten lentokoulutuksen, turva­ ja palvelukoulutuksen, teknillinen koulu­tuksen ja konsernin yhteiset kehittämispalvelut. Henkilöstön kehittäminen on strategialähtöistä ja siinä hyödynnetään perinteis­ten lähikoulutusten lisäksi verkko­oppimista, työkiertoa, työssä oppimista, coachingia ja mentorointia. Koulutus­ ja kehittämistarve kartoitetaan divisioonissa ja tytäryhtiöissä sekä osasto­ että yksilötasolla esimerkiksi tavoite­ ja kehityskeskusteluiden yhteydessä.

LA12 Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus, joiden kanssa käydään säännöllisiä kehitys- ja urakeskustelujaFinnair­konsernin kehitys­ ja urakeskusteluohjelma koskee konsernin koko henkilöstöä. Vuoden 2010 henkilöstökyselyn perusteella 2/3 konsernin henkilökunnasta kävi esimiehensä kanssa tavoite­ ja kehityskeskustelun. Vuoden 2011 alussa koko konsernin laajui­sesti käyttöön otetun uudistetun tavoite­ ja kehityskeskusteluprosessin (PD) tavoitteena on, että koko henkilöstö käy PD­keskuste­lun vähintään kaksi kertaa vuodessa.

LA13 Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostumus ja monimuotoisuusVuoden 2010 lopussa Finnair­konsernin henkilöstöstä oli naisia 53 prosenttia ja miehiä 47 prosenttia. Finnair Oyj:n hallituksen kahdeksasta jäsenestä kolme on naisia. Ylimmästä johdosta naisia oli 33 prosenttia. Henkilöstön keski­ikä vuonna 2010 oli 44 vuotta. Yli 50­vuotiaita oli 28 prosenttia ja alle 30­vuotiaita 7 prosenttia. Etnisistä vähemmistöistä konsernissa ei pidetä tilastoja.

Prosenttia 2010 2009 2008

Naisia 53 54 50

Miehiä 47 46 50

Alle 30­vuotiaita 7 10 10

30­50­vuotiaita 65 65 70

Yli 50­vuotiaita 28 25 20

25 Sosiaalinen vastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

LA8 Organisaation työntekijöille, heidän perheilleen ja muille toimintayhteisön jäsenille suunnatut koulutus-, harjoittelu-, opastus-, ennaltaehkäisy- ja riskienhallintaohjelmat vakavien sairauksien varalta Finnairilla on oma työterveyshuolto, Finnair Terveyspalvelut, jonka toiminta, palvelut ja menetelmät perustuvat yhä enenevässä mää­rin tutkimusnäyttöön. Finnairin työterveyshuollon keskeisimmät tutkimusyhteistyökumppanit ovat Työterveyslaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyönä on monin tavoin parannettu toimintakäytäntöjä, joilla yksilöllisistä terveydelli­sistä rajoituksista ja ikääntymisestä huolimatta työntekijät ovat voineet jatkaa nykyisessä työssään. Näitä toimia on toteutettu muun muassa kuntoutuksen, työkokeilujen, työn keventämisen, työtehtävien muutosten ja työaikajärjestelyjen tai osa­aikaisen työn avulla.

Finnairin henkilöstölle tehdään määräajoin terveystarkastuksia, joissa pyritään havaitsemaan ja arvioimaan muun muassa mah­dollinen työstä johtuva sairastuminen ja terveydelle haitallinen altistuminen varhaisessa vaiheessa. Työssään matkustamaan joutu­ville on lisäksi oma rokotusohjelmansa.

Yhtiön työterveyshuolto on panostanut erityisesti työkykyä uhkaavien sairauksien seulonta­ ja hoitokäytäntöjen kehittämiseen. Masennusoireista kärsivien ja aikuistyypin diabeteksen ehkäisystä aina varhaisten hoitointerventioiden käynnistämisen avulla on pys­tytty vaikuttamaan myönteisesti yksilöiden terveyden kehittymissuuntaan.

Henkilökunnan ikääntyminen tuo vankan kokemuksen ja ammattitaidon lisäksi mukanaan myös haasteita työntekijöiden työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Finnair­konsernin henkilökunta toimii vaativassa toimintaympäristössä, jossa muun muassa lento­turvallisuuteen liittyvät tehtävät korostavat hyvää vireystilaa ja toimintavalmiutta työssä. Konsernissa on käynnistetty ikäohjelma­projektit muun muassa Finnair Tekniikassa ja Northport Oy:ssä. Tekniikan ikäohjelmassa on luotu periaatteet, joilla huolehditaan ja vaikutetaan henkilöstön työhyvinvointiin ja turvataan hyvinvoinnin ja terveyden säilyminen työuran eri vaiheissa normaaliin eläke­ikään asti. Northport Oy:ssä puolestaan käynnistettiin ikätyöohjelma syksyllä 2010. Siellä lähdettiin yhteistyössä kehittämään ikään­tyneiden työhyvinvointia erillisen ikätyöohjelman avulla. Ohjelmassa keskitytään ikäjohtamisen ja työolosuhteiden sekä työaikaergo­nomian haasteisiin. Tarkoituksena on myös etsiä keinoja hiljaisen tiedon siirtämiseen nuoremmille kollegoille.

Toimintakauden aikana on pidetty eri puolilla yhtiötä terveysteemapäiviä, joissa terveystietoa on tuotu työpaikoille. Esimerkiksi ”Terve tekniikka” ­tapahtumaohjelmassa säännöllisillä työpaikan terveysteemapäivillä tarjotaan tietoa terveyden, hyvinvoinnin, elä­mäntapojen ja turvallisuuden edistämisestä. Tapahtumat suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä henkilöstöhallinnon, työterveys­huollon, työturvallisuusorganisaation sekä ulkoisten toimijoiden ja kumppaneiden kanssa.

Viime vuosina Finnair­konsernissa on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota ennakoivaan toimintatapaan, jossa mahdolli­siin piileviin ongelmiin pyritään vaikuttamaan jo varhaisessa vaiheessa. Varhaisen välittämisen malli on työkyvyn seuranta­ ja hal­lintamalli, joka sisältää esimiestyön periaatteet ja käytännöt liittyen henkilöstön työssä selviytymisen seurantaan ja tukemiseen.

Case: Tekniikan FiTS-hyvinvointiohjelmaFinnair Tekniikan kahdessa yhtiössä Finnair Technical Services Oy:ssa ja Finnair Engine Services Oy:ssä työskentelee yli 1 600 ilmailun eri ammattiryhmien edustajaa. Työtä tehdään lentoturvallisuuteen liittyvässä vaativassa toimintaympäristössä ympäri vuorokauden seitsemän päivää viikossa. Käytössä on erilaisia työaikamuotoja, mutta suurin osa Tekniikan henkilöstöstä tekee vuorotyötä. Monet työt Tekniikassa ovat myös fyysisesti raskaita ja työskentelyolosuhteet vaativia. Tekniikassa työskentelevien keski­ikä on 46 vuotta.

Tekniikan suurin satsaus työhyvinvointiin vuonna 2010 oli syksyllä käynnistynyt hyvinvointiohjelma FiTS. Puolen vuoden ohjelma toteutettiin yhteistyössä Finnair Terveyspalvelujen, ulkoisen yhteistyökumppanin ja liikunta­alan ammattilaisten kanssa. Tavoitteena on ollut intensiivisen ohjelman avulla tukea pysyvää muutosta elämäntapoihinsa tavoittelevia. Ohjelman vaikuttavuutta tullaan arvioi­maan UKK­instituutin kanssa vuonna 2011.

Tavoitteena oli löytää mielekäs keino parantaa henkilön omaa työkykyä liikunnan, terveellisemmän ruokavalion ja oman ajatte­lun muuttamisen keinoin.

Syyskuun ensimmäisellä viikolla FiTS­hyvinvointiohjelman kuntotesteihin osallistui 47 parempaa työkykyä ja elämää haluavaa tek­niikkalaista. Samalla viikolla alkoi ohjattu treeni, jota on tarjolla puolen vuoden ajan viisi kertaa viikossa. Harjoitukset pidettiin Tek­niikan omissa tiloissa. Harjoitusohjelma oli rakennettu parantamaan treenaajien vireystilaa, mielialaa ja terveyttä. Treeneissä keski­tyttiin lihaskunnon, kehonhallinnan, liikkuvuuden ja kestävyyden parantamiseen kiertoharjoittelussa hikoilemalla.

Kehittämällä näitä fyysisen kunnon kulmakiviä uudelle tasolle on mahdollista selviytyä minimaalisin vaurioin työssä ja nauttia elä­mästä työn ulkopuolellakin. Ryhmän tuki edisti tehokkaasti osallistumista yhteistreeneihin.

Systemaattisen liikunnan hyödyt näkyivät jo ohjelman puolivälissä parempana ja energisempänä olona sekä merkittävästi kohon­neena kuntona. Ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen yhteistreeneihin osallistumisen merkiksi treenisalin seinäkalenteriin oli piirretty jo 1 325 hymiötä. Osallistujat ovat käyneet yhteistreeneissä keskimäärin 9–10 kertaa kuukaudessa, ahkerimmat jopa 20. Kun mukaan lasketaan kotioloissa tehdyt hikijumpat, lenkit ja sauvakävelyt, kertyi puolen vuoden treenien määräksi vähintään sata.

Ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen kestävyyskunto oli kohentunut koko ryhmällä yli viidenneksen (22,8 %). Tämä oli selvästi yli koko ohjelmalle asetetun tavoitteen. Naisten kestävyyskunto oli parantunut huikeat 37,3 % alkutilanteeseen verrattuna. Myös jalka­ ja vatsalihasten kunto oli kehittynyt peräti neljänneksen.

Viikkotreenien lisäksi ryhmä kokoontui kerran kuukaudessa yhteiseen valmennukseen etsimään ratkaisuja stressin selättämiseen, kunnon kohottamiseen, vireyden lisäämiseen ja terveellisten elämäntapojen ylläpitämiseen. Valmennuksissa jokainen sai työkaluja ja toimintatapoja elämänlaadun parantamiseksi.

Haasteelliseksi osa­alueeksi osoittautui vuorotyön vaikutus uni­ ja ruokailurytmiin sekä ruokavalion koostamiseen. Myös säännöl­linen liikunnan harrastaminen on vuorotyöläiselle ja heidän perheilleen usein suuri haaste. Aikataulutus, liikuntapaikan läheisyys, itselle sopiva liikuntamuoto ja muun perheen elämänrytmi ovat jokapäiväisiä haasteita, jotka vaativat käytännöllisiä ratkaisuja. Oleel­

24 Sosiaalinen vastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

27 Sosiaalinen vastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

rauhan häirintä ja ahdistelu eivät kuulu yhtiön toi­

mintaan. Tasa­arvoa ja syrjinnänvastaisia toimin­

takäytäntöjä pyritään konsernissa kehittämään

jatkuvasti osana normaalia henkilöstöjohtamista.

Konsernin jokaisen työntekijän velvollisuutena

on toimia siten, että kukaan ei tule asetetuksi eri­

arvoiseen asemaan. Liiketoimintayksiköiden vas­

taavilla johtajilla on vastuu siitä, että tasavertai­

suusasiat tulevat yksikössä huomioiduksi ja hoide­

tuksi. Sukupuolten välistä tasa­arvoa edistetään

osana henkilöstösuunnittelua. Tasa­arvoon ja syr­

jintään liittyviä asioita käsitellään myös työsuoje­

luyhteistoiminnassa osana työsuojelun toiminta­

suunnitelmaa. Lain­ ja määräystenmukaisuuden

valvonta kuuluu konsernin yleiseen valvonta­ ja

tarkastusprosessiin.

Yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeusFinnair­konserni ymmärtää ja hyväksyy amma­

tillisen järjestäytymisen. Ammattiyhdistystoimin­

nalla on yhtiössä pitkät perinteet. Lisäksi yhdis­

tymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus

ammatillisissa asioissa ovat tunnustettuja perus­

oikeuksia Suomessa. Työmarkkinakulttuuri yhti­

össä on rakentunut sellaiseksi, että työntekijöi­

den järjestäytyminen ja kollektiiviset neuvotte­

lut yhtiön ja henkilöstöryhmien välillä ovat osa

normaalia toimintaa.

Lapsi- ja pakkotyövoimaFinnair­konserni ei hyväksy lapsi­ ja pakkotyö­

voiman käyttöä millään yhtiön arvoketjun osa­

alueella. Konserni noudattaa kaikessa toimin­

nassaan lainsäädäntöä ja edellyttää tätä myös

yhteistyökumppaneiltaan. Lisäksi konserni edel­

lyttää henkilöstöltään ja yhteistyökumppaneiltaan

YK:n ihmisoikeuksien julistuksen periaatteiden

noudattamista kaikessa konserniin liittyvässä

toiminnassa.

Lentoyhtiönä Finnair on tiukan kansainväli­

sen sääntelyn ja valvonnan alainen. Yhtiö kat­

soo, että riskiä lapsi­ ja pakkotyön esiintymisestä

ei todennäköisesti ole. Näin ollen yhtiössä ei ole

määritelty erillisiä valvontavastuita lapsi­ ja pak­

kotyövoiman osalta. Hankintakäytäntöjen osalta

lapsi­ ja pakkotyövoimaan pätevät samat säännöt

ja periaatteet kuin muidenkin ihmisoikeusasioiden

kohdalla. Konsernin toiminnan lainmukaisuutta

valvotaan osana konsernin yleisiä valvonta­ ja tar­

kastusprosesseja.

Ote Finnair­konsernin hankintaohjeista:

eeTTinen ToiMinTaTapaMMe ToiMiTTajiLLe

Finnair­konserni odottaa, että sen toimittajat

toimivat osaltaan eettisten toimintatapojemme

mukaisesti. Dokumentti ei sisällä ohjeita kaikkia

mahdollisia yksittäisiä tilanteita varten, vaan sen

tarkoituksena on antaa yleiset suuntaviivat.

Lakien ja säädösten noudattaminen Toimittajien ja niiden edustajien liiketoimien on

tapahduttava paikallisten lakien ja säädösten

mukaisesti. Toimittajan tulee noudattaa kaikessa

toiminnassaan voimassa olevaa ympäristölain­

säädäntöä.

LiiketoimintakäytännötToimittajien liiketoimet on toteutettava rehellisesti

ja solmittujen sopimusehtojen mukaisesti. Mui­

den sopimusehtojen lisäksi kaikkien toimittajien

on noudatettava seuraavia ohjeita:

• Toimittajan on toimittava YK:n Ihmisoikeuk­

sien yleismaailmallisen julistuksen periaattei­

den mukaisesti.

• Liiketoimintaa koskevat tiedot on luotava, säi­

lytettävä ja arkistoidut tiedot hävitettävä pai­

kallisten lakien ja sääntöjen mukaan.

• Toimittajan on käytettävä vastuullisesti Finnair­

konsernin aineellista ja aineetonta omaisuutta

(tilat, tarvikkeet, kulutushyödykkeet ja laitteet,

joiden käyttämiseen Finnair­konserni on anta­

nut valtuutuksen).

• Toimittajan on noudatettava kaikkia Finnair­

konsernin vaatimuksia, jotka liittyvät salasa­

noihin, luottamuksellisuuteen ja tietoturvaan.

• Toimittajan tulee taata saamiensa luottamuk­

sellisten ja salaisten tietojen säilyminen siten,

etteivät tiedot joudu asiattomiin käsiin ja ettei

niitä muuten käytetä väärin.

• Toimittajan tulee kunnioittaa Finnair­konser­

nin immateriaalioikeuksien omistusoikeuksista,

mukaan lukien tekijänoikeudet, tavaramerkki­

oikeudet ja liikesalaisuudet.

• Toimittajan on pidättäydyttävä antamasta lau­

suntoja tiedotusvälineiden edustajille Finnair­

konsernin puolesta.

• Toimittajan on käytettävä hyvää harkintaa ja

pysyttävä kohtuudessa antaessaan lahjoja tai

viihde­etuja Finnair­konsernin työntekijöille

sopimussuhteen aikana. Finnair ei hyväksy lah­

jontaa missään muodossa. Erityisesti kilpailu­

tuksen aikana, toimittajan on pidättäydyttävä

täysin etuuksien tarjoamisesta konsernin työn­

tekijöille.

• Toimittajat eivät saa tehdä liiketoimintaa sel­

laisten Finnair­konsernin työntekijöiden kanssa,

joiden elämänkumppani tai muu perheenjäsen

tai sukulainen on asemassa, jossa hän taloudel­

lisesti hyötyy toimittajasta.

Henkilöstöä koskevat käytännöt Finnair­konsernin toimittajien on noudatettava

henkilöstöhallinnossaan kaikkia paikallisia lakeja

ja säännöksiä.

Toimittajan vastuulla on varmistaa, että sen

edustajat sitoutuvat noudattamaan Finnair­kon­

sernin toimittajille tarkoitettua eettistä ohjetta.

Vastuu ihmisoikeuksista

Hankintakäytännöt Konsernin johdon alaisuudessa toimivan hankin­

tatoimen ohjausryhmän vastuulla on konsernin

hankintatoiminnan ohjaaminen, kehitys ja koor­

dinointi. Merkittävimmistä tuote­ ja palvelukoko­

naisuuksista vastaavat kunkin tuote­ tai palvelu­

kokonaisuuden ympärille muodostetut poikkior­

ganisatoriset tai liiketoimintayksiköiden sisäiset

hankintaryhmät eli kategoriatiimit.

Kunkin liiketoimintayksikön johdon tulee huo­

lehtia siitä, että hankintatoimintaa hoitavalla hen­

kilöstöllä on käytettävissään ajan tasalla olevat

hankintaohjeet ja että ohjeita noudatetaan. Kai­

kessa Finnair­konsernin hankintatoimessa nou­

datetaan Finnair­konsernin hankintaohje ­doku­

menttia, jossa määritetään kaikkea hankintaa sää­

televät yleiset linjat. Tämän lisäksi tytäryhtiöillä ja

liiketoimintayksiköillä on omat, tarkemmat han­

kintaohjeensa, joissa määritetään tarkemmat kri­

teerit huomioiden kunkin toimintayksikön erityis­

tarpeet. YK:n yleisen ihmisoikeusjulistuksen sekä

kaikkien soveltuvien lakien ja säädösten noudat­

taminen on ehdoton minimivaatimus.

Jokaisen hankintoja suorittavan vastuulla on

osaltaan varmistua, että hankintaohjeita nouda­

tetaan. Yleisempi seurantavastuu on tuote­ ja pal­

veluryhmien vastaavilla. Myös konsernin sisäi­

sellä tarkastuksella on valvontarooli hankintojen

toteutumisessa ohjeissa ja säädöksissä määritel­

lyllä tavalla. Tietyissä tuote­ ja palveluryhmissä

suoritetaan auditointeja. Auditoinnit painottuvat

laatu­ ja turvallisuusseikkoihin. Viranomaissää­

deltyjen hankintojen osalta ainoastaan kansain­

välisen ilmakuljetusjärjestö IATA:n hyväksymät

toimijat voivat toimia Finnair­konsernin toimitta­

jina tai alihankkijoina. Ihmisoikeuskysymyksissä

Finnair­konserni velvoittaa toimittajansa sekä ali­

hankkijansa noudattamaan muun muassa Finnair­

konsernin laatimaa Eettinen toimintatapamme

toimittajille ­dokumenttia (jäljempänä).

SyrjintäFinnair­konserni ei hyväksy syrjintää missään sen

muodossa. Konsernin syrjinnänvastainen poli­

tiikka perustuu yhtiön Henkilöstöasiain käsikir­

jaan (HAK). Finnairissa ketään ei syrjitä sukupuo­

len, uskonnollisen tai poliittisen vakaumuksen,

iän, rodun, ihonvärin tai syntyperän vuoksi. Työ­

26 Sosiaalinen vastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

Strategiasta keskusteltiin koko henkilöstön voimin Nokka nousuun ­kahviloissa.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminenIlmailu on tiukasti säädelty toimiala. Säätely puo­

lestaan vaikuttaa Finnair­konsernin toimintaan

sekä suoraan että välillisesti erilaisten heijastus­

vaikutusten kautta. Finnairissa pidetään tärkeänä,

että konsernin ääni tulee kuulluksi kaikessa kon­

sernin toimintaedellytyksiä koskettavassa pää­

töksenteossa.

Finnair­konserni on aktiivisesti panostanut

omaan edunvalvontaansa jo pitkään. Finnairin

edunvalvonnasta vastaa kansainvälisten suhtei­

den osasto, jonka tehtävänä on ylläpitää sekä kan­

sainvälisiä että kotimaisia liikennepolitiikkaan liit­

tyviä viranomaissuhteita ja hoitaa näihin liittyviä

kaupallisia neuvotteluja. Finnair toteuttaa edun­

valvontaansa sekä osallistumalla kansallisten ja

kansainvälisten edunvalvontaorganisaatioiden toi­

mintaan että omien suorien yhteyksiensä kautta.

Lobbaus on parhaimmillaan hyvin tehokas

keino vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksen­

tekoon. Finnairissa pidetään tärkeänä, että sen

edunvalvonta tapahtuu lakeja ja säädöksiä nou­

dattaen sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla.

Euroopan unioni on julkaissut Brysselissä toimi­

ville edunvalvojille tarkoitetun edunvalvonnan

käsikirjan, jota myös Finnair toiminnassaan toteut­

taa. Konsernin sisällä edunvalvontatoiminnan lain­

mukaisuutta ja hyväksyttävyyttä valvotaan osana

yhtiön yleisiä valvonta­ ja tarkastusprosesseja.

Nollatoleranssi korruptioonFinnair­konserni ei hyväksy korruptiota missään

muodossa. Riskien tunnistamista ja arviointia teh­

dään konsernin kaikilla organisatorisilla tasoilla, ja

korruptioriskien arviointi suoritetaan osana kon­

sernin ja liiketoiminta­alueiden yleistä riskikartoi­

tusta. Korruptiotapausten varalta myös konsernin

hankintaohjeissa on selkiytetty periaatteita eetti­

sen ostotoiminnan varmistamiseksi muun muassa

hankintavastuita kierrättämällä.

Korruptioon liittyvästä valvonnasta vastaavat

liiketoimintojen vetäjät sekä sisäinen tarkastus.

Sisäinen tarkastus varmentaa yhtiön korruptoi­

mattomuuteen liittyvien periaatteiden noudatta­

mista osana liiketoimintoihin liittyviä prosessi­ ja

kontrollikartoituksia sekä tarkastuksiin liittyvien

maksusuorite­ ja kirjanpidon tositetarkastusten

avulla, joissa pyritään kiinnittämään huomiota

maksujen aiheellisuuteen. Sisäinen tarkastus tar­

kastaa lisäksi tarvittavilta osin niitä liiketoimin­

toja, joissa esiintyy suurempi mahdollisuus kor­

ruption esiintymiseen.

Kilpailua sääntöjen mukaanFinnair­konsernin periaatteena on noudattaa

kilpailulainsäädäntöä kaikissa liiketoimissaan.

Lentotoimiala on globaalisti erittäin kilpailtu

toimiala ja uusia kilpailijoita tulee markkinoille

koko ajan. Kuten myös korruptioriskin osalta,

sisäinen tarkastus varmentaa kilpailulainsää­

dännön noudattamista osana yleisiä prosessi­ ja

kontrollitarkastuksia sekä ulkomaan myyntiyksi­

köiden tarkastusten yhteydessä käy tarkemmin

lävitse kilpailulainsäädännön noudattamiseen

liittyviä asioita.

Määräystenmukaisuus

Pääosa Finnair­konsernin operatiivisesta toimin­

nasta perustuu viranomaismääräyksiin ja on viran­

omaisvalvonnan alaista. Vastuu viranomaismää­

räysten noudattamisesta on viranomaisen hyväk­

symillä henkilöillä. Tämän lisäksi tärkeimmät val­

vontavastuut liittyvät talouteen, rahoitukseen ja

tietoturvaan. Yhtiöllä on sisäiset valvontaohjeet,

joiden mukaan kunkin yksikön tai toiminnon joh­

tajan on järjestettävä oman yksikkönsä tai orga­

nisaationsa sisäinen valvonta.

Sisäinen valvontaympäristö käsittää konser­

nin roolit, vastuut, dokumentoidut sisäisen val­

vonnan periaatteet sekä konsernin arvot ja etii­

kan. Roolit ja vastuut ovat Suomen osakeyhtiö­

lain, Suomen hallinnointikoodin sekä konsernin

organisatorisen rakenteen mukaiset. Sisäisen val­

vonnan periaatteet Finnair­konsernissa on doku­

mentoitu konsernin raportointiohjeissa, sisäisen

valvonnan itsearviointilomakkeissa, rahoituspo­

litiikassa, hankintapolitiikassa, luottopolitiikassa

ja tietoturvaperiaatteissa.

Sisäisen tarkastustoiminnan avulla varmen­

netaan liiketapahtumien paikkansapitävyys sekä

informaation oikeellisuus sisäisessä ja ulkoisessa

laskennassa. Sisäisen tarkastustoiminnan avulla

varmistutaan lisäksi kontrollien toimivuudesta,

omaisuuden säilymisestä ja toimintojen tarkoi­

tuksenmukaisuudesta konsernin tavoitteiden

mukaisesti. Sisäisen tarkastustoiminnan paino­

pistealueet määritellään konsernin riskienhallin­

tastrategian mukaisesti.

Tiedot kontrollitoimenpiteiden vaatimuksista

viestitään ohjeiden, politiikkojen ja menettely­

tapojen puitteissa. Sisäinen tarkastus raportoi

työnsä tulokset säännöllisesti tarkastusvaliokun­

nalle. Tarkastusvaliokunnan kontrolleihin liittyvät

työn tulokset eli havainnot, suositukset ja ehdo­

tetut päätökset ja toimenpiteet raportoidaan jat­

kuvasti Finnairin hallitukselle.

Yhteiskunnallinen vastuu

29 Sosiaalinen vastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

Ihmisoikeusasioiden tunnusluvut

28 Sosiaalinen vastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

HR1 Niiden merkittävien investointisopimusten suhteellinen osuus ja kokonaismäärä, jotka sisältävät ihmisoikeusehtoja tai joiden osalta on tehty ihmisoikeusarviointi

Finnair­konsernilla on omat eettiset toimintaohjeet toimittajille ja kaikkien toimittajien edellytetään noudattavan niitä. Kaikkien yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden velvoitetaan noudattavan muun muassa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuk­sen periaatteita sekä paikallista lainsäädäntöä.

Finnair­konsernin merkittävät investoinnit vuonna 2010 koostuivat kolmen laajarunkoisen matkustajalentokoneen hankinnasta. Näi­den investointien osalta sopimuksissa ei ollut määritelty erillisiä ihmisoikeusehtoja eikä investointien osalta tehty myöskään ihmisoi­keusarviointeja. Lentokoneet toimittanut Airbus on omasta puolestaan sitoutunut noudattamaan ihmisoikeuksia.

HR2 Niiden merkittävien alihankkijoiden ja urakoitsijoiden suhteellinen osuus, joiden osalta on tehty ihmisoikeusarviointi sekä tästä seuranneet toimenpiteet

Finnair­konsernilla on omat eettiset toimintaohjeet toimittajille ja kaikkien toimittajien edellytetään noudattavan niitä. Kaikkien yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden velvoitetaan noudattavan muun muassa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuk­sen periaatteita sekä paikallista lainsäädäntöä.

Kotimaisten toimittajien ja alihankkijoiden suhteen Finnair­konserni ei suorita ihmisoikeusarviointeja. Yhdessä sopimuksessa on kui­tenkin erikseen kielletty lapsityövoiman hyödyntäminen, sillä toimittaja toimii alalla, jolla lapsityövoiman käyttöä esiintyy maailmalla.

Ulkomaisten yhteistyökumppaneiden suhteen Finnair­konserni käyttää tunnettuja ja hyvämaineisia toimijoita. Finnair ei itse suo­rita ihmisoikeusauditointeja. Konsernin suurin materiaalien käyttäjä, Finnair Catering, ostaa cateringpalveluita myös ihmisoikeuksien kannalta ongelmallisilla alueilla. Palveluiden toimittaja auditoi omaa tuotantoaan ja hankintaansa säännöllisesti.

Sekä Finnair­konserni että konserniin kuuluvat matkanjärjestäjät ja matkatoimistot erikseen ovat allekirjoittaneet kestävän ja eet­tisesti hyväksyttävän matkailun edistämiseen tähtäävän Helsinki Declaration ­julistuksen. Aurinkomatkat on lisäksi liittynyt vuonna 2001 lapsiin kohdistuvaa seksiturismia vastustavaan ”The Code of Conduct for the Protection of Children Against Sex Tourism and Trafficking” ­sopimukseen, ja edellyttää sitä noudatettavan kaikissa hotellisopimuksissaan.

HR3 Työntekijöille tarjotun ihmisoikeuskoulutuksen kokonaistuntimäärä ja koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden suhteelli-nen osuus

Aurinkomatkat Oy antaa kaikille uusille oppailleen koulutusta liittyen yrityksen työhön lapsiseksiturismia vastaan. Ihmisoikeuksiin liittyvien koulutustuntien osuus ei ole erotettavissa annettujen koulutustuntien kokonaismäärästä. Muuten Finnair­konsernissa ei ole järjestetty ihmisoikeuksiin liittyvää koulutusta vuonna 2010.

HR4 Syrjintätapausten lukumäärä ja toteutetut toimenpiteet

Vuonna 2010 käsiteltiin tapausta, jossa vuoden 2006 lentohenkilökunnan lakkoon osallistuneille ei ollut maksettu kannustinpalkki­ota, kuten kannustinehdoissa oli todettu. Eräät kannustinpalkkiotta jääneet haastoivat yhtiön oikeuteen. Asia sovittiin Korkeimman oikeuden annettua päätöksen samanlaisessa asiassa, jossa Finnair ei kuitenkaan ollut osapuolena.

HR6 Merkittävät lapsityövoiman käytön riskit ja toimenpiteet tämän estämiseksi

Finnair ei hyväksy lapsityövoiman käyttöä missään arvoketjunsa osa­alueella. Ilmailualaa koskien Finnair­konsernissa ei ole tunnis­tettu riskejä lapsityövoiman käytöstä. Tämä johtuu sekä toimialan yleisestä luonteesta että alaa koskevasta tiukasta viranomaissää­telystä ja valvonnasta. Kuitenkin ilmailuala ja Finnair­konsernin toiminta koskettaa myös toimialoja, joilla lapsityövoiman hyväksi­käyttöä kansainvälisellä tasolla ei voida sulkea pois. Keskeinen tällainen toimiala on tekstiiliteollisuus. Finnair­konsernissa käytetyt virkapuvut ja työvaatteet hankitaan toimittajilta, jotka ovat huomioineet asian omassa toiminnassaan.

HR7 Merkittävät pakkotyövoiman käytön riskit ja toimenpiteet tämän estämiseksi

Finnair ei hyväksy pakkotyövoiman käyttöä missään arvoketjunsa osa­alueella. Ilmailualaa koskien Finnair­konsernissa ei ole tunnis­tettu riskejä pakkotyövoiman käytöstä. Tämä johtuu sekä toimialan yleisestä luonteesta että alaa koskevasta tiukasta viranomaissää­telystä ja valvonnasta. Kuitenkin ilmailuala ja Finnair­konsernin toiminta koskettaa myös toimialoja, joilla pakkotyövoiman hyväksi­käyttöä kansainvälisellä tasolla ei voida sulkea pois. Keskeinen tällainen toimiala on tekstiiliteollisuus. Finnair­konsernissa käytetyt virkapuvut ja työvaatteet hankitaan toimittajilta, jotka ovat huomioineet asian omassa toiminnassaan.

Lentoyhtiönä Finnairin toiminta­ajatuksena

on kuljettaa asiakkaat ja heidän tavaransa

perille turvallisesti ja ajallaan. Finnair­

konserniin kuuluvat liiketoimintayksiköt

ja tytäryhtiöt osaltaan tukevat tämän tavoitteen

saavuttamista kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena

on huolehtia asiakkaiden hyvinvoinnista ja suju­

vasta matkanteosta kaikilla osa­alueilla. Turval­

lisuudella on keskeinen rooli konsernin toimin­

nassa. Merkittävimmät tuotevastuunäkökohdat

Finnair­konsernin toiminnassa ovat lentoturval­

lisuus, elintarviketurvallisuus, vastuu henkilö­

asiakkaista sekä vastuu Finnairin kuljettamasta

rahdista. Lentoturvallisuudella on aina korkein

prioriteetti kaikessa toiminnassa, eikä siitä ole

sallittua tinkiä millään perusteella.

Poikkeaviin tilanteisiin Finnair­konsernissa

pyritään varautumaan jo ennalta. Konsernissa on

kehitetty prosesseja erilaisten yllättävien tilantei­

den varalta ja niitä kehitetään sekä ylläpidetään

jatkuvasti. Asiakkaan tulee voida luottaa siihen,

että hänestä huolehditaan läpi koko palveluket­

jun. Tämän vuoksi Finnair­konsernissa kiinnite­

tään suurta huomiota myös yhteistyökumppanei­

den valintaan.

LentoturvallisuusLentoturvallisuustyö ulottuu kaikkialle, missä

ollaan tekemisissä lentoturvallisuuteen vaikut­

tavien asioiden kanssa. Riskien ennaltaehkäisy

on sisäänrakennettu yhtiön toimintakulttuuriin, ja

lisäksi lukuisat viranomaismääräykset säätelevät

toimintaa konsernissa. Inhimillisten erehdysten

varalta yhtiön toimintaprosesseihin on luotu eri­

laisia suojaverkkoja, joiden keskeisenä tavoitteena

on pysäyttää erehdyksen aiheuttaman mahdol­

lisesti vahingollisen kehityskulun eteneminen ja

riskin materialisoituminen.

Finnairilla vastuu toiminnan turvallisuudesta

on kunkin toiminta­alueen vastuullisella johta­

jalla. Turvallisuus­ ja laatuosasto tuottaa johdon

käyttöön riskitietoa alan viimeisimpiä menetelmiä

käyttäen. Kaikkien toimenpiteiden vaikuttavuutta

sekä toiminnan yleistä määräystenmukaisuutta

seurataan laatujärjestelmän avulla. Laatujärjes­

telmän puitteissa yhtiön turvallisuuskriittiset osat

auditoidaan eli tarkastetaan vuosittain. Jokainen

lentoturvallisuuteen vaikuttavissa tehtävissä työs­

kentelevä osallistuu säännöllisesti turvallisuus­

koulutuksiin, joiden kattavuutta ja säännöllisyyttä

valvotaan niin sisäisesti kuin viranomaistenkin

toimesta. Turvallisuuteen liittyvää tietoa jaetaan

organisaatiossa erityisen Safety Magazinen kautta.

Lisäksi lentävälle henkilökunnalle julkaistaan tar­

peen mukaan erityisiä turvallisuustiedotteita. Fin­

nair­konsernin lentoturvallisuustyöstä kerrotaan

tarkemmin tämän raportin sivulla 33 sekä Vuosi­

katsauksessa 2010 sivulla 58.

ElintarviketurvallisuusFinnair Catering Oy tuottaa catering­, travel retail­

sekä logistiikkapalveluita. Finnair Cateringin keit­

tiö on Suomen suurimpia. Catering­tuotannon

tehtävänä on tuottaa laadukkaita palveluita ja

tuotteita kustannustehokkaasti kaikille Finnair

Cateringin asiakaslentoyhtiöille. Catering­tuo­

Tuotevastuu

31 Sosiaalinen vastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

Finnair Catering valmistaa päivittäin 18 000 ateriaa taivaalle.

Yhteiskunnallisen vastuun tunnusluvut

30 Sosiaalinen vastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

SO1 Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja hallintaan liittyvät ohjelmatKonsernina Finnairilla ei ole katsottu olevan merkittäviä suoria vaikutuksia paikallisyhteisöihin Suomea lukuun ottamatta. Tästä syystä paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja hallintaan liittyviä ohjelmiakaan ei konsernissa ole arvioitu tarpeellisiksi.

Finnair kuitenkin tiedostaa matkailulla toimialana olevan merkittäviäkin vaikutuksia eri paikallisyhteisöihin ympäri maailman. Kon­sernin tytäryhtiöistä etenkin matkanjärjestäjä Aurinkomatkat Oy sekä matkatoimistot Area Oy ja SMT Oy ovat omien vaikutusmah­dollisuuksiensa puitteissa tässä suhteessa erityisasemassa. Finnair liittyi vuonna 2010 kansainväliseen vastuullista matkailua edistä­vään Sustainable Travel Leadership Networkiin. Sekä Finnair­konserni että kaikki siihen kuuluvat matkanjärjestäjät ja matkatoimis­tot ovat allekirjoittaneet Helsinki Declarationin, jonka tavoitteena on kestävän matkailun edistäminen. Aurinkomatkoilla on lisäksi omia sitoumuksia ja hankkeita matkailun negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi – muun muassa hotellien pisaraluokitus, Tour Operator’s Initiative sekä lapsiin kohdistuvaa seksiturismia vastustava ”The Code of Conduct for the Protection of Children Against Sex Tourism and Trafficking” ­sopimus.

http://www.finnair.fi/finnaircom/wps/portal/finnair/corporate­responsibility/our­role­in­society/fi_FI (Finnairin uudet yhteiskuntavastuusivut)http://www.aurinkomatkat.fi/info/hyva­tietaa/hotellit/ymparistotietoisen­valinta (tietoa AM:n pisaraluokituksesta)http://www.toinitiative.org/ (TOI)http://www.smal.fi/index.php?402 (Helsinki Declaration)http://www.sustainabletravelinternational.org/ (Vastuullisen matkailun kansainvälinen yhteistyöverkosto, jossa Finnair on mukana)

SO2 Korruptioon liittyvän riskianalyysin läpikäyneiden liiketoimintayksiköiden määrä ja suhteellinen osuusKaikki Finnair­konsernin liiketoimintayksiköt käyvät läpi korruptioon liittyvän riskianalyysin osana konsernin yleistä riskikartoitusta.

SO3 Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus, jotka ovat osallistuneet organisaation korruptionvastaiseen toimintaan liittyvään koulutukseenTietyt tehtäväkuvat konsernissa ovat sellaisia, että niihin on arvioitu liittyvän tavanomaista suurempi riski korruption esiintymiseen. Kaikille näitä tehtäviä hoitaville tarjotaan mahdollisuutta osallistua korruptionvastaiseen koulutukseen.

SO5 Organisaation osallistuminen poliittiseen vaikuttamiseen ja lobbaukseenFinnairin tavoitteena on hyödyntää edunvalvontakanavia eettisesti oikealla tavalla kohdistamalla käytössä olevat resurssit oikein. Fin­nairin edunvalvontatoiminta koostuu tärkeimpien intressien ajamisesta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Siperian ylilento­oikeudet ovat Finnairin strategian kannalta keskeinen edunvalvontakohde. Yhtiön kotiaseman sijainti Euroopan ja Aasian välissä on sellainen, että voidessaan hyödyntää Venäjän ja erityisesti Siperian alueen ilmatilaa, Finnair kykenee tarjoamaan asiakkailleen suorimmat reitit Euroopan ja usean tärkeän Aasian kohteen välillä. Tästä syystä Finnair pyrkii sekä itse että yhteistyössä eri viranomaisten kanssa vaikuttamaan olemassa olevien oikeuksien säilymiseksi ja uusien saamiseksi.

Toinen tärkeä edunvalvontakohde ovat pitkään olleet erilaiset lentoliikennesopimukset. Uuden reitin avaaminen edellyttää lentolii­kennesopimuksen solmimista. Lisäksi lentoliikennesopimuksilla säädellään, kuinka useasti johonkin kohteeseen voidaan lentää. Len­toliikennesopimusten sopijaosapuolina ovat tavallisesti valtiot tai valtioiden väliset yhteenliittymät (kuten EU). Liiketoiminnan ylläpi­tämiseksi ja kasvattamiseksi on tärkeää, että yhtiön reittiverkosto on asiakkaiden kysynnän kannalta mahdollisimman optimaalinen. Tämän varmistamiseksi eri viranomais­ ja muiden tahojen asianmukainen lobbaaminen on keskeinen keino.

Vuonna 2012 alkava EU:n päästökauppa on EU:n alueella ja alueelta operoivalle Finnairille merkittävä kysymys. Finnair näkee ilmaston­muutoksen asettamaan haasteeseen vastaamisen olevan välttämätöntä, mutta alueellisen päästökaupan uhkana on hiilivuoto ja kilpailun vääristyminen. Tästä syystä Finnair lobbaa voimakkaasti lentoliikenteen globaalin päästökauppasopimuksen aikaansaamisen puolesta.

Hoitaakseen edunvalvontaansa Finnair toimii yhteistyössä erilaisten ilmailualan järjestöjen, kuten AEA:n sekä IATA:n, kanssa. Finn­air pyrkii myös yhteistyöhön eri ministeriöiden kanssa. Finnair on mukana Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kauppapoliittisessa valio­kunnassa, suomalais­venäläisen kauppakamarin toiminnassa, lentoliikenteen poliittisessa neuvottelukunnassa sekä EU:n liikennejaos­tossa. Ilmailuhallinnon (TraFi) sekä Liikenne­ ja viestintäministeriön kanssa Finnair toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa.

SO6 Poliittisille tahoille annettujen tukien määräFinnair­konserni ei jaa minkäänlaisia tukia poliittisille tahoille. Yhtiössä on suoritettu valtion tarkastusviraston puolesta vaalitukea koskeva erityistarkastus, jonka perusteella voitiin todeta, että yhtiö ei ollut suorittanut vastikkeettomia rahasuorituksia.

SO7 Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvät oikeus-toimet sekä toteutetut toimenpiteetKilpailuvirasto aloitti joulukuussa 2010 Finnair Catering Oy:n Travel Retail ­liiketoimintayksikössä tutkimuksen lentoasemamyymälöi­den hinnoittelusta. Finnair Catering Oy on MTV 3:n 45 minuuttia ­ohjelmassa esitetyn väitteen jälkeen tehnyt asiasta oman selvityk­sensä ja tekee tiivistä yhteistyötä Kilpailuviraston kanssa asian selvittämiseksi. Myös asiaan liittyvää ohjeistusta on tarkennettu ja kilpailuoikeudellista koulutusta järjestetty työssään sitä tarvitseville alkuvuonna 2011.

Tuotevastuun tunnusluvut

33 Sosiaalinen vastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

PR1 Tuotteiden ja palvelujen terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi elinkaaren eri vaiheissa sekä näiden käytäntöjen kohtee-na olleiden tuote- ja palveluryhmien suhteellinen osuusFinnair­konsernin tuotteiden ja palvelujen osalta merkittävimmät terveys­ ja turvallisuusasiat liittyvät lentoturvallisuuteen sekä elin­tarviketurvallisuuteen.

Elintarvikkeiden osalta kaikkien valmistuksessa käytettävien tuotteiden turvallisuus on arvioitu. Finnair Catering valvoo ja pyrkii varmistamaan elintarvikkeiden turvallisuuden koko tuotantoketjussa alkaen alihankkijoiden valinnasta ja auditoinnista valmistukseen ja tarjoiluun asti. Finnair Cateringin laatuosasto suorittaa säännöllisiä tarkastuksia läpi koko tuotantoketjun. Elintarviketurvallisuu­den varmistus­ ja arviointiprosesseista kerrotaan tarkemmin tuotevastuun johtamista kuvailevassa osiossa.

Konsernin valmismatkoja tuottava tytäryhtiö Aurinkomatkat arvioi aina mahdollisimman laajasti ja tarkkaan kohteen mahdolliset terveys­ ja turvallisuusuhat. Arvioinnin perustana ovat eri viranomaisten arviot kyseisen maan tai kohteen tilanteesta sekä miten sen arvioidaan kehittyvän lähitulevaisuudessa esimerkiksi poliittisesti. Lisäksi kauden aikana Aurinkomatkat suorittaa kaikkien kohteiden jatkuvaa seurantaa terveys­ ja turvallisuustilanteiden osalta yhdessä eri viranomaisten ja muiden asiaan liittyvien tahojen kanssa.

Case: Lentoturvallisuustyö FinnairillaLentoturvallisuuden vaatimus on sisäänrakennettu lentoyhtiön toimintajärjestelmään jo viranomaismääräysten kautta. Euroopassa EU­lainsäädäntö sitoo kaikkia unionin lentoyhtiöitä OPS­1­määräysten muodossa. Tämän lisäksi olemme Finnairissa sitoutuneet IATA:n (International Air Transport Association) jäseninä noudattamaan IOSA­vaatimuksia (IATA Operational Safety Audit), jotka ovat joilta­kin osin eurooppalaisia OPS­määräyksiä tiukempia. Vastuu näiden vaatimusten täyttämisestä on kunkin toiminta­alueen vastuulli­sella johtajalla. Määräysten täyttäminen varmistetaan laatujärjestelmän ja erityisesti laatujärjestelmään kuuluvan auditoinnin avulla. Lentoyhtiön kaikkien toimintojen määräystenmukaisuus varmistetaan vuosittaisella auditilla ja mahdolliset poikkeamat vaatimuksista osoitetaan vastuullisen johtajan korjattavaksi. Laatujärjestelmän toiminnasta vastaa yhtiön laatujohtaja, joka toimii samalla lento­turvallisuusjohtajana.

Vaikka lentoturvallisuuden perusta luodaan jo määräysperusteisesti, tarvitsee toimiva lentoyhtiö lentoturvallisuutta korostavan ja siitä huolehtivan turvallisuuskulttuurin. Nykyaikaista turvallisuuskulttuuria kuvataan termillä ”Just Culture”. Tällä termillä halutaan korostaa että kaikenlaiset inhimilliset lipsahdukset ja vahingot ovat sallittuja mutta tarkoituksellista määräysten rikkomista ei hyväk­sytä. Koko turvallisuusajattelumme lähtee siitä ajatuksesta että yksittäinen inhimillinen virhe ei aiheuta onnettomuutta vaan järjestel­mään sisäänrakennetut suojaverkot pystyvät poimimaan virheet ja estämään niiden vaikutuksen. Tämän lisäksi toimiva turvallisuus­kulttuuri sisältää toisen ulottuvuuden: raportoinnin. Perinteisesti erityisesti lentäjät mutta nykyään enenevässä määrin myös muut työntekijät raportoivat työhönsä liittyvistä riskeistä ja sattuneista tapahtumista. Yhtiössämme on käytössä safety reporting ­järjes­telmä, jonka puitteissa käsitellään Air safety­, Maintenance safety­, Ground safety­ ja Cabin safety ­raportteja. Just Culturen periaat­teiden mukaisesti raportoija ei saa seuraamuksia turvallisuusraportoinnin perusteella. Turvallisuusraporttia ei kuitenkaan voi käyt­tää omien käsien pesemiseen riketapauksissa – tahalliset rikkeet eivät ole hyväksyttäviä.

Finnairilla kaikki turvallisuusraportit tutkitaan, luokitellaan ja niille annetaan tapahtuman vakavuuden mukainen riskiluokitus. Vakavissa tapauksissa korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi. Korjaava toimenpide voi olla esimerkiksi vikaantuneen lait­teen vaihtaminen ja muun laivaston välitön tarkastaminen, jotta sama tapahtuma ei pääse toistumaan. Riskien arvioinnissa ja luo­kittelussa käytämme Airbus­vetoisen Airline Risk Management Solutions (ARMS) työryhmän luomaa ERC­menetelmää (Event Risk Classification), joka on esitelty lentoyhtiöiden käyttöön vuonna 2009. Tämä menetelmä edustaa alan viimeisintä riskitietämystä ja sen avulla voimme tuottaa aiempaa standardoidumpaa ja objektiivisempaa riskitietoa johdon käyttöön. ERC:llä tunnistettuja ris­kejä kartoitamme syvemmin Safety Issue Risk Assessment ­menetelmällä (SIRA), joka on myös ARMS­työryhmän tuottama työkalu. SIRA­menetelmässä pyritään tunnistamaan kaikki havaittuun riskiin liittyvät skenaariot ja näille skenaarioille etsitään kansainväli­seen dataan perustuen numeeriset todennäköisyydet. Näin saatujen numeeristen todennäköisyyksien pitää täyttää sekä johdon että viranomaisten asettamat vaatimukset.

Raportoinnin ansiosta löytyvien riskien lisäksi kartoitamme lentoturvallisuusriskejä lentämisen ja lentoturvallisuuden ammatti­laisten kanssa kuukausittain erityisessä Hazard Identification Teamissa (HIT) sekä tarkkailemalla päivittäisiä lentoja lentotallenteiden perusteella. Tarkoituksena on tunnistaa riskit ja tehdä tunnistetuista riskeistä syvällisempi SIRA­analyysi. Yksittäisten lentojen tut­kintaa nimitämme FDM:ksi (Flight Data Management). Lentokone tallentaa ”mustaan laatikkoon” parhaimmillaan yli tuhat lentoar­voa useita kertoja sekunnissa. Mustan laatikon tallenteet puretaan lentojen jälkeen ja analysoidaan erityisellä analyysiohjelmistolla. Näin varmistetaan jälkikäteen että jokainen lento on suoritettu yhtiön menetelmät ja kunkin lentokonetyypin rajoitukset huomioon ottaen. Mahdolliset poikkeamat tutkitaan aina erikseen yhteistyössä kyseisen lennon miehistön ja turvallisuusanalyytikon kanssa.

Vakavat turvallisuutta vaarantaneet tapahtumat ovat harvinaisia ja niistä tehdään lähes poikkeuksetta erillinen turvallisuustut­kinta. Turvallisuustutkinnan suorittaa harkintansa mukaan viranomainen (onnettomuustutkintakeskus). Jos viranomainen päättää jät­tää tutkinnan suorittamatta, teemme yhtiön sisäisen turvallisuustutkinnan. Lentämiseen liittyvissä tapauksissa turvallisuustutkija on aina asiaan erityiskoulutettu kokenut lentäjä. Turvallisuustutkija tai ­tutkijat tekevät tutkinnan aina itsenäisesti, eikä yhtiön johdolla ole mahdollisuutta vaikuttaa tutkinnan kulkuun. Tällä varmistetaan riippumattomuus ja objektiivisuus myös niissä tapauksissa joissa havaitut epäkohdat liittyvät organisaation toimintaan.

tanto vastaa myös laatu­ ja ympäristöasioiden

kehittämisestä koko Finnair Cateringissa. Finnair

Catering haluaa olla asiakkailleen paras lentolii­

kenteen catering­ ja Travel Retail ­palveluita tar­

joava yritys.

Elintarvikkeiden valmistuksessa ja logistii­

kassa kiinnitetään erityistä huomiota tuotetur­

vallisuuteen. Elintarvikkeiden valmistuksen osalta

tuoteturvallisuusriskit on arvioitu läpi koko arvo­

ketjun, raaka­ainetoimittajista ja tuotteen valmis­

tamisesta lopputuotteen toimittamiseen lennoille.

Finnair Cateringissa tuotteiden turvallisuusvaa­

timukset täyttävät – ja monelta osin ylittävät –

viranomaisten asettamat tuotantohygieeniset ja

mikrobiologiset vaatimukset. Noudatamme toi­

minnassamme viranomaisten hyväksymää sekä

IATA:n ja ITCA:n suositusten mukaista omaval­

vontajärjestelmää, joka perustuu riskinarviointiin

koko tuotantoketjun osalta. Säännöllisten sisäis­

ten ja ulkoisten auditointien avulla varmistetaan,

että toiminta on suunnitelman mukaista ja täyttää

sekä lainsäädännön vaatimukset että asiakkait­

temme odotukset.

Finnair Catering hankkii raaka­aineensa

ainoas taan hyväksytyiltä toimittajilta. Hyväk­

synnän saamiseksi toimittaja auditoidaan. Audi­

toinnissa annetaan tarvittaessa vaatimuksia ja

suosituksia, joiden täyttämisen jälkeen toimittaja

voidaan hyväksyä. Jokaiselle raaka­aine­erälle

suoritetaan vastaanottotarkastus, jossa kiinni­

tetään huomiota erityisesti vastaanottolämpö­

tilaan kylmäketjun katkeamattomuuden varmista­

miseksi. Finnair Cateringin omavalvonnan ytimenä

on HACCP­pohjainen riskienarviointi. Erilaisten

tukiohjelmien — kuten siivousohjelma, lämpöti­

lan tarkkailut ja hyvät hygieniakäytännöt — avulla

pyritään jo ennakolta minimoimaan tuoteturvalli­

suuteen liittyvät riskit. Valvonnan ja sisäisten tar­

kastusten avulla huolehditaan sovittujen käytän­

töjen toteutumista. Finnair Catering tekee tiivistä

yhteistyötä paikallisten elintarvike­ ja ympäris­

töviranomaisten kanssa. Henkilöstön ammatti­

taidosta ja osaamisesta huolehditaan säännölli­

sellä koulutuksella.

Finnair Cateringilla on käytössään laatujär­

jestelmä, joka kattaa koko Cateringin toiminnan.

Cateringin laatujärjestelmälle suoritetaan sään­

nöllisesti sisäinen auditointi. Lisäksi toimintaa

auditoivat asiakkaat, ulkopuolinen auditointior­

ganisaatio sekä viranomaiset.

Huolenpito asiakkaistaFinnair­konsernin asiakaspalvelun visiona on tuot­

taa palvelua maailman huipulta. Tämä tarkoittaa

asiakkaiden odotuksiin ja tarpeisiin vastaamista

niin normaali­ kuin poikkeusolosuhteissakin. Asia­

kaspalvelun terävöittämiseksi konsernin asiakas­

palveluorganisaatio eriytettiin omaksi divisioonak­

seen vuoden 2009 lopulla ja päätökseen raken­

nemuutos saatiin vuoden 2010 aikana. Vuonna

2010 Finnair­konsernissa myös aloitettiin projekti,

jonka tavoitteena on uudistaa koko asiakaspal­

velukonsepti ja sen taustalla vaikuttava ajatte­

lutapa. Uudistuksen tavoitteena on entisestään

parantaa asiakaskokemusta kokonaisvaltaisesti.

Poikkeavia tilanteita varten Finnairilla on oma

erillinen poikkiorganisatorinen yksikkönsä. Kaikki

lentoliikenteen epäsäännöllisyystilanteet hoide­

taan keskitetysti Helsingistä käsin, jolloin kaikki

saatavilla oleva tarvittava informaatio saadaan

kerättyä yhteen paikkaan. Tällöin kokonaiskuva

epäsäännöllisyyksien kerrannaisvaikutuksista

sekä kustannuksista tarkentuu ja asiakkaalle koi­

tuvaa haittaa pystytään minimoimaan.

Asiakaspalvelun toiminnan seuranta ja val­

vonta perustuu säännöllisiin auditointeihin, asia­

kaspalautteeseen ja asiakastyytyväisyystutkimuk­

siin, erilaisiin yllätyskampanjoihin sekä ulkopuo­

listen suorittamiin mittauksiin. Myös yhteistyö­

kumppaneiden toimintaa arvioidaan jatkuvasti.

Seuranta on järjestelmällistä ja sen perusteella

asetetaan tavoitteita sekä seurataan tavoitteiden

täyttymistä. Henkilöstön osaamisesta huolehdi­

taan koulutuksella.

Rahti ja maapalvelutFinnair Cargo Oy:n palvelupolitiikkana on tarjota

asiakkailleen sujuvia ja ongelmattomia logistiik­

kapalveluita. Tämä tarkoittaa muun muassa, että

Finnair Cargon kuljetettavaksi luovutettu rahti

toimitetaan perille siten kuin asiakkaan kanssa

on sovittu. Rahti myös luovutetaan asiakkaalle

samassa kunnossa kuin se Finnair Cargoon hal­

tuun annettaessa oli.

Konsernin emoyhtiöön kuuluva Ground Ope­

rations ­yksikkö puolestaan vastaa lentoasemilla

tapahtuvien maapalveluiden hankinnasta, laatu­

kriteereistä ja laadunvalvonnasta. Yksikön tehtä­

vänä on varmistaa, että Finnairin käyttämät maa­

palvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset niin

laadullisesti kuin turvallisuuden ja viranomais­

määräystenkin suhteen.

Palvelulupaustensa varmistamiseksi sekä Finn­

air Cargo Oy että Ground Operations ­yksikkö valit­

sevat terminaali­ ja muita maapalveluja tuotta­

vat alihankkijansa ja yhteistyökumppaninsa sys­

temaattisen arviointiprosessin tuloksena. Yhteis­

työkumppaneilta edellytetään muun muassa, että

ne huolehtivat ja varmistuvat henkilökuntansa

ammattitaidosta ja, että kalusto, välineistö sekä

tilat ovat asianmukaiset. Finnair suorittaa mää­

räajoin tehtävien lentoasemakohtaisten laatuau­

ditointien lisäksi laaduntarkastuksia, joilla sään­

nöllisesti valvotaan sekä omaa että alihankkijoi­

den toimintaa.

Finnair Cargon ja Ground Operationsin laa­

tupäälliköt vastaavat omien laatujärjestelmi­

ensä ylläpidosta ja päivittämisestä sekä valvo­

vat, että operatiivinen toiminta on vaatimusten

mukaista. Ground Operationsilla on lisäksi len­

toasemien operatiivisesta toiminnasta vastaavat

aluepäällikkönsä, joilla on merkittävä rooli toimin­

nan määräystenmukaisuuden valvonnassa. Mikäli

toiminta ei joltain osin täytä toimintakäsikirjan

tai voimassaolevan lainsäädännön vaatimuksia,

poikkeama dokumentoidaan ja korjaavia toimen­

piteitä edellytetään välittömästi.

Lisätietoja:Lisätietoja HACCP:sta:

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygie­

niaosaaminen/tietopaketti/haccp/

Lisätietoja Finnairin lentoliikenteen epäsään­

nöllisyystilanteisiin liittyvästä toiminnasta:

http://www.finnairgroup.com/linked/fi/konserni/

Finnair_yhteiskuntavastuuraportti_2009.pdf

Lisätietoja Kansainvälisen ilmakuljetusjärjes­

tön (IATA) turvallisuus­ ja laatuauditoinneista:

http://www.iata.org/ps/certification/Pages/

index.aspx

International Travel Catering Association:n

(ITCA) internetsivut: http://www.itcanet.com/

32 Sosiaalinen vastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

1. Yli kolmannes asiakaspalautteista koski matkatavaroihin liittyviä asioita, kuten viivästyneitä ja rikkoutuneita matkalaukkuja. Mat­katavaroiden käsittelyä kehitetään jatkuvasti yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa ja muun muassa koulutuksella sekä erilaisilla teknisillä ratkaisuilla pyritään parantamaan matkatavaran käsittelyn laatua.2. Noin 25 prosenttia palautteista koski lentojen epäsäännöllisyystilanteita, kuten aikataulumuutoksia, viivästyksiä ja lentojen peruu­tuksia. Noin 60 prosenttia näistä koski Islannissa sattuneen tulivuoren purkauksen aiheuttamaa lentoliikenteen seisahtumista.3. Kahdeksan prosenttia palautteista oli matkustamopalveluun liittyviä palautteita, joista puolet oli lennonaikaista asiakaspalvelua koskevaa positiivista palautetta. Kehitettävää sen sijaan koettiin olevan erityisesti turistiluokan aterioissa sekä vanhempien konei­den istuinmukavuudessa.4. Runsaat seitsemän prosenttia asiakaspalautteista koski lentokenttäpalvelua. Varsinkin lähtöselvitysaikoihin toivotaan parannuksia.5. Palautteista kuusi prosenttia koski puolestaan varauspalvelua, kuten lentolippujen hintoja tai asiakaspalvelua internetissä, toimis­toissa sekä puhelimessa.

PR6 Markkinointiviestinnän, mukaan lukien mainonnan ja sponsoroinnin, lainmukaisuus sekä standardien ja vapaaehtoisten peri-aatteiden täyttyminenFinnair­konserni toimii kaikkien mainontaa ja sponsorointia koskevien yleisten sääntöjen, lakien, suositusten sekä hyvien markki­nointitapojen mukaisesti. Keskeisiä normeja ovat muun muassa markkinointilainsäädäntö (merkittävin Kuluttajansuojalaki), Kulutta­javiraston ohjeet lentojen markkinoinnista (pohjautuu Euroopan neuvoston ja parlamentin direktiiviin (2005/28/EY)) sekä Mainonnan eettisen neuvoston hyvää markkinointitapaa koskevat periaatteet.

35 Sosiaalinen vastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

PR3 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen tuoteinformaatio

Finnair­konsernin toimintaa säätelevät lukuisat viranomaissäädökset sekä kansainväliset sopimukset. Asiakkaan kannalta tärkeim­mät tuoteinformaationäkökohdat liittyvät kuljetusehtoihin sekä asiakkaan oikeuksiin.

Kuljetusehtoja koskeva tiedonantovelvollisuus perustuu Montrealin yleissopimukseen ja tämän sopimuksen sisältö on kodifioitu myös viranomaissäädöksiin. Konsernin yleiset kuljetusehdot tulevat matka­ ja rahtiasiakirjojen liitteenä sekä löytyvät myös konser­nin internetsivuilta. Valmismatkoja koskevat erityisehdot perustuvat puolestaan EU­direktiiviin 90/314/ETY. Konsernin tarjoamia val­mismatkoja koskevat ehdot löytyvät matkanjärjestäjien matkadokumenteista, matkaesitteistä sekä internetsivuilta.

Lentoyhtiöllä on velvollisuus tiedottaa matkustajan oikeuksista, mikäli matkustajan pääsy lennolle evätään vastoin hänen tahto­aan, matkustajan lento peruutetaan tai lento viivästyy. Tämä velvollisuus perustuu EY­asetukseen 261/2004. Samalla lentoyhtiön on tiedotettava, mihin asiakas voi valittaa.

Asiakkaan yksityisyydensuojaa säätelee Henkilötietolaki 22.4.1999/523.Finnair Cateringin tulee ilmoittaa myymiensä tuotteiden tuoteselosteet. Tämä vaatimus koskettaa noin 10 prosenttia Cateringin

toimittamista tuotteista.

Finnairin yleiset kuljetusehdot: http://www.finnair.fi/finnaircom/wps/portal/kuljetusehdot/fi_FI?locale=fi_FIFinnair Cargon ohjeet ja kuljetusehdot: http://www.finnaircargo.fi/fi/cargo/ohjeet.htmlAurinkomatkojen matkaehdot: http://www.aurinkomatkat.fi/matkaehdotArean ohjeet ja matkaehdot: http://www.area.fi/ehdot_ja_saannotSMT:n matkaehdot: http://www.smt.fi/matkaehdot Montrealin yleissopimus: http://eur­lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:22001A0718(01):FI:HTMLValmismatkoja koskeva EU­direktiivi: http://eur­lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31990L0314:FI:HTMLLentomatkustajien vähimmäisoikeudet, kun matkustajan pääsy lennolle evätään vastoin hänen tahtoaan, matkustajan lento peruute­taan tai matkustajan lento viivästyy: http://eur­lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32004R0261:FI:HTMLHenkilötietolaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=henkil%C3%B6tieto

PR5 Asiakastyytyväisyyteen liittyvät toimintakäytännöt ja asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset

Finnair seuraa asiakastyytyväisyyttä päivittäin reittilennoilla ja tulokset raportoidaan neljännesvuosittain. Tutkimus kattaa lähes kaikki reittiliikenteen kohteet. Tarpeen mukaan tietoa täydennetään mm. verkkokyselyillä. Avainmittareita ovat yleisarvosanat len­tomatkasta sekä palvelun eri osa­alueista, kuten varauksesta, lentoasemapalveluista sekä lennonaikaisista palveluista. Finnair osal­listuu Aasian­reiteillä myös IATA:n kilpailijaseurantatutkimukseen, jonka avulla seurataan asiakkaan kokemaa palvelun laatua suh­teessa tärkeimpiin kilpailijoihin.

Kokonaisuutena Finnairin asiakastyytyväisyyden kehitys on ollut nousujohteista. Asiakkaiden kokonaisuustyytyväisyystavoite saa­vutettiin vuonna 2010. Esimerkiksi kaikissa matkustusluokissa yli 84 prosenttia asiakkaista oli kokenut lentomatkansa kokonaisuu­tena sujuneen joko hyvin tai erittäin hyvin. Positiivinen kehitys perustuu muun muassa uuden lentokonekaluston tuomaan parem­paan matkustusmukavuuteen. Muun muassa matkustamohenkilökunnan ystävällisyys sekä bisnesluokan ateriat saivat erittäin posi­tiivisen arvion. Kehitettävää asiakastyytyväisyyskyselyiden perusteella löytyy muun muassa turistiluokan lähtöselvitysten odotus­ajoissa sekä turistiluokan aterioissa.

Konsernitason asiakastyytyväisyysmittausten lisäksi Finnairin tytäryhtiöt tekevät sekä itse että teettävät omia asiakastyytyväi­syysselvityksiään.

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaukoliikenteen bisnesluokka

Kaukoliikenteen turistiluokka

Euroopan-liikenteen bisnesluokka

Euroopan-liikenteen turistiluokka

Finnairin asiakastyytyväisyys lentomatkaan kokonaisuutena vuonna 2010%

erinomainen hyvä tyydyttävä heikko hyvin heikko

Asiakastyytyväisyysselvitysten lisäksi konsernilla on käytössään kanavia suoran asiakaspalautteen antamiseksi. Vuonna 2010 valta­osa asiakaspalautteista (85 prosenttia) koski seuraavia:

34 Sosiaalinen vastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

37 Ympäristövastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

EN1 Käytetyt materiaalit painon ja määrän mukaanFinnair­konsernin materiaalien käyttö painottuu liikennepolttoaineisiin, erityisesti lentopetroliin. Polttoaineita käsitellään tässä rapor­tissa ensisijaisesti energiana ja niiden kulutus raportoidaan kohdassa EN3. Konsernin muista toiminnoista merkittäviä materiaaleja käyttäviä yksiköitä ovat Finnair Catering Oy, Finnair Technical Services Oy ja Finnair Engine Service Oy (kaksi edellistä yhdessä Fin­nair Tekniikka), Finnair Cargo Terminal Operations Oy sekä Northport Oy. Lisäksi konsernin toimistoilla on oma selkeästi erottuva materiaalien käyttöprofiilinsa.

Yhtenä Suomen suurimmista keittiöistä Finnair Catering kuluttaa eniten materiaaleja konsernissa. Cateringissa käytettävät raaka­aineet koostuvat pääasiassa elintarvikkeista ja niiden pakkaamiseen vaadittavista materiaaleista. Valtaosaltaan Cateringin käyttämät materiaalit ovat uusiutuvia. Vuonna 2010 Catering onnistui vähentämään muovien kulutustaan yli 36 prosentilla. Tämä johtui ennen kaikkea tarjoilukonseptin muutoksesta. Esimerkiksi tarjottimien poisto Euroopan­lentojen turistiluokasta ja kaukolentojen turistiluo­kan toiselta tarjoilukierrokselta vähensi merkittävästi kertakäyttöisten astioiden ja aterimien kulutusta.

Finnair­konsernin rahtiyhtiöiden merkittävin materiaalien kulutus aiheutuu rahdin varastoinnista, kuljetuskuntoon laittamisesta sekä suojaamisesta. Lautaa tarvitaan jakamaan rahdin painoa tasaisemmin kuljetusalustoille. Kuljetettava rahti joudutaan suojaa­maan muovilla, sillä lentokoneiden lastaaminen ja purkaminen sekä rahdin kuljettaminen terminaalin ja lentokoneen välillä tapah­tuvat ulkona, jolloin rahdin tulee olla suojassa säältä.

Konsernin maapalvelutoimintoja hoitavan Northportin merkittävin materiaalinäkökohta liittyy lentokoneiden jäänpoistoon ja ­ehkäi­syyn. Kylmänä kautena lentokoneiden siiville ja rungoille muodostuu jäätä ja huurretta sekä sataa lunta, jotka on lentoturvallisuus­syistä poistettava ennen lentoonlähtöä. Tähän käytetään propyleeniglykolin ja kuuman veden seosta. Vuonna 2010 Northportin pro­pyleeniglykolin kulutus kaksinkertaistui. Tämä johtui siitä, että talvi 2009–2010 oli erityisen runsasluminen. Myös loppuvuodesta 2010 lumentulo alkoi tavallista aikaisemmin. Jäänpoisto ja ­ehkäisyaineiden ympäristövaikutuksista on enemmän tietoa kohdassa EN21.

Finnair Tekniikan tärkeimmät ympäristönäkökohdat liittyvät kemikaalien käyttöön. Kemikaalien käytön vuoksi Tekniikalta vaadi­taan voimassaoleva ympäristölupa, joka sillä myös on. Vuonna 2010 Tekniikassa kemikaalien käyttö pysyi lähes muuttumattomana edellisvuodesta laskien noin puolella prosentilla. Lentokoneiden huolloissa tarvittavat varaosat ja laitteet ovat suurelta osin korjaus­kelpoista tavaraa. Tekniikka pyrkii korjaamaan lentokoneiden laitteet aina sen ollessa turvallisuusnäkökohtien ja viranomaismääräys­ten puolesta mahdollista, sillä laitteet ovat hyvin kalliita. Tämä on myös yleinen käytäntö toimialalla. Näin ollen lentokoneiden lait­teiden elinkaari on tyypillisesti pitkä. Laitteiden ja varaosien käyttömääristä ei kuitenkaan raportoida, sillä niistä ei ole saatavilla yhteismitallista ja mielekkäästi vertailtavissa olevaa dataa.

Konsernin toimistot onnistuivat vähentämään omaa paperinkulutustaan lähes 11 prosenttia. Pääosin tämä johtuu sähköisiin lasku­tus­ ja varausjärjestelmiin siirtymisestä sekä paperia säästävästä tulostuskäytännöstä ja siihen liittyneestä käyttötapaopastuksesta.

Materiaali 1 000 Kpl 1 000 Kg 1 000 Litraa 1 000 Metriä Suurin käyttäjä

2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010

Muovi 240 360 Catering

Paperi (ei toimisto) 260 231 Catering

Kartonki 110 167 Catering

Tekstiili 95 119 Catering

Metallit * 70 86 Catering

Kemikaalit 241 247 Tekniikka

Posliini 18 28 Catering

Lasi 10 12 Catering

Lauta 40 31 Cargo TO

Kuormalavat (puuta) 120 144 Cargo TO

Toimistopaperi (1000 riisiä) 49 55

Konsernin kotimaan toimistot yhteensä

Propyleeniglykoli 4 856 2 400 Northport

Elintarvikehankinnat 3 255 2 965 Catering

* Luvussa ei ole mukana Finnair Tekniikan käyttämät metallit, koska Tekniikassa kulutettavan metalliraaka­aineen osalta käytössä oleva tilastointijärjestelmä ei mahdollista vertailukelpoisen datan saamista. Finnair Tekniikka ei kuitenkaan valmista tuotteita, joten

Ympäristövastuun tunnusluvutYmpäristövastuu

Finnairin tavoitteena on olla johtava len­

toyhtiö ympäristövastuun saralla. Yhtiö

ottaa ympäristönäkökulmat huomioon

kaikessa toiminnassaan ja tukee kan­

sainvälisen ilmakuljetusliitto IATA:n tavoitetta

päästöttömästä lentämisestä. Noudatamme val­

litsevaa ympäristölainsäädäntöä, mutta ympäris­

tötyön tarkoituksena on ylittää viranomaisvaati­

mukset ja olla suunnannäyttäjänä ympäristövai­

kutusten arvioinnissa, raportoinnissa sekä niiden

vähentämisessä.

Finnairin ympäristötyö on pitkäjänteistä.

Ympäristöorganisaatio eri muodoissaan on ollut

olemassa 1980­luvun lopulta, ja ympäristövaiku­

tuksista on raportoitu vuodesta 1997 säännölli­

sesti. Yhteiskuntavastuuta johdetaan konsernita­

solta, mutta jokaisessa yksikössä on ympäristötoi­

minnasta vastaavat henkilöt sekä toimintaan liit­

tyvä ohjeistus. Ympäristöhuollon ohjausryhmässä

tehdään yhteistyötä alihankkijoiden kanssa jäte­

huollon ja energiatehokkuuden parantamiseksi.

Myös alan työryhmissä, kuten IATA:n ympäristö­

komiteassa, Finnair toimii aktiivisesti edistäen

lentoliikenteen ympäristökuormituksen vähen­

tämistä. Yhteiskuntavastuupolitiikka määrittää

strategian myös ympäristöjohtamisen osalta.

Ympäristökoulutusta annetaan koko henkilös­

tölle ja tärkeitä teemoja sekä parhaita toiminta­

tapoja nostetaan esiin erilaisin kampanjoin. Viime

vuonna teemoina ovat olleet erityisesti myynti­

henkilöstön koulutus sekä matkustamopalvelun

ja cateringin kierrätyshankkeet. Matkatoimisto­

jen osalta on vähennetty toimistojen ympäristö­

kuormitusta ja kehitetty asiakkaille sopivia kes­

tävää matkailua tukevia tuotteita. Osallistuimme

myös perinteisesti WWF:n Earth hour ­kampan­

jaan sekä kansalliseen energiansäästöviikkoon,

jolloin kannustimme myös henkilöstöämme miet­

timään energiansäästömahdollisuuksia omassa

toiminnassaan. Osana toimintatapojen muutosta

Finnair uudisti autopolitiikkansa, joka kannustaa

henkilöstöä vähäpäästöisempään liikkumiseen.

Lentoyhtiön ympäristövaikutuksesta noin 95

prosenttia tulee moottoripäästöistä. Lentoliikenne

aiheuttaa hiilidioksidipäästöjen ja melun ohella

myös muita ilmanlaatuun ja ilmastoon vaikuttavia

päästöjä, joita on kyettävä vähentämään. Lentä­

misen päästöjä vähennetään kaikin mahdollisin

tavoin. Toiminta perustuu neljään osa­alueeseen:

teknologisiin ja operatiivisiin parannuksiin, inf­

rastruktuurin kehittämiseen sekä markkinakei­

noihin, kuten päästökauppaan. Kaikilla alueilla

teemme tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa,

kuten lentokone­ ja moottorivalmistajien, lento­

asemien, lennonjohdon ja viranomaisten kanssa.

Teknologian osalta Finnairin tärkein ympäris­

töteko on lentokonelaivaston uusiminen. Finnair

liikennöi jo nyt yhdellä alan nuorimmista laivas­

toista. Euroopan­liikenteessä lennetään Airbus

A320­ ja Embraer­perheiden koneilla. Kaukoliiken­

nelaivaston uudistus saatiin päätökseen vuonna

2010 ja laivaston keski­ikä on nyt kolme vuotta.

Uuden teknologian Airbus A350 XWB ­laajarun­

kokoneet tulevat laivastoon vuosina 2014–2017.

Niiden keskimääräinen kulutus on alle kolme

litraa sadalla kilometrillä matkustajaa kohden.

Teknologiseen kehitykseen kuuluvat myös bio­

polttoainehankkeet. Finnairin tarkoituksena on

aloittaa kaupalliset lennot biopolttoaineseok­

sella vuoden 2011 aikana. Valmistelutyötä teh­

tiin viime vuonna usealla eri taholla, ja parhail­

laan on menossa useita kehityshankkeita. Finnai­

rille on tärkeää löytää kaikilla kriteereillä kestävä

vaihtoehto. Tavoitteena on kotimaisten tai lähellä

tuotettujen raaka­aineiden käyttö.

Infrastruktuurin osalta Single European Sky

­hanke näyttelee merkittävää osaa sujuvan lento­

liikenteen kehittämisessä. Helsinki­Vantaan lento­

asema ja sen kolme kiitorataa varmistavat sujuvan

operatiivisen toiminnan niin maassa kuin lennet­

täessäkin. Lisäksi olemme yhteistyössä Finavian

kanssa tutkineet mahdollisuuksia lisätä entises­

tään polttoaineenkulutusta vähentäviä CDA­ eli liu­

kulaskeutumisia Helsinki­Vantaalla. Operatiivisen

toiminnan osalta polttoainekulutuksen vähentä­

mis­ ja päästösäästöhankkeet jatkuvat edelleen.

Finnair pyrkii koko toiminnassaan vähen­

tämään jätteiden määrää sekä pienentämään

energiankulutusta myös muussa toiminnassa

kuin lentämisessä. Finnairin toimitiloissa sekä

maassa että ilmassa pyritään kierrättämään lasi,

paperi, metalli sekä keräämään energiajae, joka

kelpaa teollisuuden energialähteeksi. Lennoilla on

jo usean vuoden ajan lajiteltu erikseen mahdolli­

suuksien mukaan alumiini, lasi, energiajae sekä

muovijäte. Tämän lisäksi Finnair­konsernissa kerä­

tään biojätettä. Kierrätyksen osuus konsernissa

on nostettu yli 50 prosenttiin. Lennoilta tulevan

jätteen hyödynnettävä osuus on yli 60 prosenttia

siitä jätteestä, jonka käsittelyyn voimme vaikuttaa.

Lainsäädäntö estää kansainvälisen ruokajätteen

hyödyntämisen turvallisuussyistä. Finnair Cate­

ringissä on myös aloitettu biohajoavien pakkauk­

sien käyttäminen soveltuvin osin.

Lämpöä, sähköä ja vettä kuluu eniten Fin­

nair Tekniikassa ja Finnair Cateringissa. Finnair

Cateringillä ja nyt myös sen tytäryhtiöllä Finn­

cateringilla on kansainvälisen ISO 14001 ­stan­

dardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Finnair

Tekniikalla on Uudenmaan ympäristölupakeskuk­

sen myöntämä lupa toiminnalleen ja toiminnasta

raportoidaan vuosittain viranomaisille. Tekniikan

toiminnassa halutaan erityisesti kiinnittää huo­

miota VOC–päästöihin sekä ongelmajätteiden

vähentämiseen.

Finnair uudisti identiteettinsä vuoden 2010

lopussa. Uudistuksen myötä on ollut tarve löy­

tää kierrätysmahdollisuuksia käytöstä poistuvien

materiaalien osalta. Finnair on jatkanut yhteis­

työtä eri tahojen kanssa, kuten EDEL Cityn, Globe

Hopen ja Seos Designin. Tarkoitus on löytää uusia,

innovatiisia käyttötapoja käytöstä poistuville

materiaaleille. Upcycling­projektien ansiosta on

valmistettu mielenkiintoisia tuotteita, joista osa

on myynnissä myös asiakkaillemme. Osa poistu­

vista tuotteista on lahjoitettu hyväntekeväisyyteen

kuten Suomen Pakolaisavulle ja SPR:lle.

Avoin keskustelu eri sidosryhmien kanssa on

edellytys ympäristövastuun kantamiselle. Rapor­

toimme ympäristövaikutuksistamme säännölli­

sesti yhteiskuntavastuuraportissa sekä Carbon

Disclosure Projectissa (CDP). Tämän lisäksi vies­

timme suoraan eri tahoille toiminnastamme ja

vastaamme mielellämme sidosryhmiä askarrut­

taviin kysymyksiin. Ympäristövastuun kantami­

nen edellyttää ajatustenvaihtoa sekä jatkuvaa toi­

minnan kehittämistä uusimman saatavilla olevan

tiedon mukaisesti.

36 Ympäristövastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

39 Ympäristövastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

kilometriä kohden. Kuljetettuja henkilökilometrejä kohden kulutus laski yli 2,5 prosenttia. Kuljetetun hyötykuorman massan suhteen tehokkuus parani lähes 10 prosenttia.

Lentämisestä aiheutunut polttoaineen kulutus ja polttoainetehokkuus 2005–2010

2005 2006 2007 2008 2009 2010

Kulutus, kg 617 274 570 655 454 431 763 454 440 831 423 373 712 487 367 704 885 011

g/RPK * 38,5 38,3 38,2 38,0 36,0 35,1

g/ASK * 28,4 29,2 29,0 28,6 27,3 27,0

g/RTK 342,5 335,3 332,5 330,0 313,5 283,0

g/ATK 195,7 195,3 193,5 186,9 183,7 184,7

* Polttoaineen kulutus oikaistu koskemaan matkustajaliikennettä. RPK = myydyt henkilökilometrit.ASK = tarjotut henkilökilometrit.RTK = myydyt tonnikilometrit eli kapasiteetin käyttö hyötykuorman painon mukaan. ATK = tarjotut tonnikilometrit eli kapasiteetti hyötykuorman painon mukaan.RPK ja ASK kuvaavat henkilöliikenteen suoritteita ja RTK sekä ATK kuvaavat koko hyötykapasiteetin (henkilöt + matkatavarat + rahti) suoritteita.

05 06 07 08 09 10

40 35 30 25 20 15 10 5 0

35,1

27,0

Matkustajaliikenteen polttoainetehokkuus 2005–2010g

RPK ASK

05 06 07 08 09 10

350

300

250

200

150

100

50

0

283,0

184,7

Hyötykuorman polttoainetehokkuus 2005–2010g

RTK ATK

EN4 Välillinen primäärienergian kulutus

Vuonna 2010 Finnair­konsernin epäsuoran energian kulutus nousi 7,5 prosenttia edellisvuodesta. Välillisen energian kulutuksen kasvu johtuu yksinomaan lämpöenergian tarpeen kasvusta. Vuonna 2010 Suomessa koettiin poikkeuksellisen runsasluminen talvi, johon liittyi pitkä yhtäjaksoisen pakkaskausi. Myös loppuvuonna 2010 talvi Etelä­Suomessa alkoi tavanomaista varhemmin, mikä osaltaan vielä lisäsi kiinteistöjen lämmitystarvetta. Näiden lisäksi Finnair avasi Helsinki­Vantaan lentoasemalla matkustajille tarkoitetun Finn­air Spa & Saunas ­kylpylän, jonka energiankulutus on tullut uutena eränä konsernin energiataseeseen. Finnair Spa & Saunas ­kylpy­län osalta energiatehokkuuteen on kiinnitetty huomiota jo suunnitteluvaiheessa: pukuhuoneiden ja kylpylätilojen koneissa hyödyn­netään lämmön talteenottoa ja rakennusautomaation avulla pyritään optimoimaan energiankulutusta säätämällä laitteita käyttötar­peen mukaisesti. Valaistuksessa hyödynnetään energiaa säästäviä valaisimia, kuten kylmäkatodivalaistusjärjestelmää, jonka sähkön­tarve on pieni ja käyttöikä pitkä.

Sähkönkulutus laski jälleen vuonna 2010. Tämä on merkillepantavaa, sillä kesä 2010 oli aivan poikkeuksellisen kuuma Suomessa. Tästä syystä konsernin kiinteistöjä jouduttiin jäähdyttämään tavanomaista enemmän siedettävämpien työskentelyolosuhteiden takaamiseksi.

Finnair­konsernin kiinteistöjen energiankulutus vuosina 2007–2010. Luvut eivät sisällä Pirkkalan kiinteistön kulutuksia (taulukko seuraavalla sivulla).

Konsernin primäärienergian kulutus 2008–2010

Polttoaine 1 000 Kg Litraa MWh GJ Muutos %

2010 2009 2008 2010 2009 2008 2010 2009 2008 2010 2009 2008 2009–2010

Lentopetroli (Jet A­1) 704 885 712 487 831 423 8 479 766,55 8 571 218,61 10 002 018,69 30 527 159,58 30 856 387 36 007 267,28 ­1

Bensiini (95­okt) 32 141 29 827 41 321 289 268 372 1 041 966 1 339 8

Diesel 220 046 245 567 282 066 2 200 2 456 2 821 7 922 8 840 10 154 ­10,5

Kevyt polttoöljy 1 674 689 1 487 401 1 375 252 1 6747 14 874 13 753 60 289 53 546 49 509 12,5

Maakaluston polttoaineen kulutus yhteensä 1 926 876 1 762 795 1 698 639 9,5

Energiankulutus yhteensä 8 501 012,55 8 588 816,61 10 018 964,69 30 596 411,58 30 919 739 36 068 269,28 ­1

38 Ympäristövastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

raaka­aineiden käyttäjänä se ei ole merkittävä toimija teollisessa mittakaavassa, ja konsernin sisälläkin Tekniikan metallien kulutus on pienempää kuin Cateringissa.

Finnair tekniikan kemikaalien käyttö

Kemikaaliryhmä

Käyttö, kg 2010 2009 2008 2007

Liima­ ja tiivisteaineet 3 243 2 602 1 847 2 721

Maalit ja lakat 24 385 17 482 15 526 45 534

Pintakäsittely­aineet 24 520 19 271 16 146 37 806

Puhdistus­ ja pesuaineet 48 236 47 388 51 366 65 498

Liuottimet 18 186 26 392 29 162 31 878

Voiteluaineet ja ­öljyt 85 960 92 650 86 465 92 129

Yhteensä 204 530 205 784 200 512 275 566

Case: Arean Green OfficeArean pääkonttorille myönnettiin Green Office ­merkki keväällä 2009. WWF:n Green Office on toimistoille tarkoitettu ympäristöpalvelu. Sen avulla työpaikat voivat vähentää ympäristökuormitustaan, motivoida henkilöstöään ekotekoihin sekä saada kustannussäästöjä.

Vastuullisen liiketoiminnan aktiivinen toteuttaminen aloitettiin Areassa jo syksyllä 2007. Osana ympäristövastuuta työryhmä tutki eri vaihtoehtoja toimiston kestävään kehitykseen. Arealle parhaaksi vaihtoehdoksi todettiin WWF:n Green Office. Green Office ­merkki sopii hyvin toimistoille. Sen jäsenyhdistyksenä Area saa WWF:ltä ja muilta jäseniltä tukea, vertaisinfoa sekä mahdollisuuden osallis­tua erilaisiin tilaisuuksiin ja tietoiskuihin. Arean henkilökunta on ollut aktiivisesti mukana mm. kierrätyspäivissä sekä Ilman autoa töihin ­kampanjoissa.

Green Office ­toimistot kehittävät ympäristöystävällistä toimintaansa jatkuvasti. Vuosittain valitaan seurattavia indikaattoreita, joista raportoidaan WWF:lle. Vuonna 2010 Areassa seurattiin paperinkulutusta, kertakäyttömukien kulutusta sekä henkilöstön kerran vuodessa täytettävän kulutustapamittarin tuloksia. Aiemmin Areassa on seurattu mm. sähkönkulutusta. Sen vähentämiseksi Areassa on otettu käyttöön vähäkulutuksisia sähkölaitteita ja monitoimilaitteet sekä hyödynnetty virransäästötiloja.

Paperinkulutus on usein haaste toimistoille. Matkailualan suurin muutos tapahtui kesäkuussa 2008, kun IATA:n jäsenyhtiöt korva­sivat paperisen lentolipun kokonaan sähköisellä. Pian tämän jälkeen, helmikuussa 2009 Area siirtyi kokonaan sähköiseen laskutuk­seen. Laskujen sähköinen lähettäminen vaikutti merkittävästi paitsi tulostettujen paperiarkkien määrään, myös kirjekuorien kulutuk­seen, kuljetuskustannuksiin sekä postitukseen käytettyyn työaikaan.

Paperinkulutukseen kiinnitetään edelleen huomiota. Nyt paperinkulutusta vähennetään teknisillä ja asenteisiin vaikuttavilla ratkai­suilla. Kaksipuoliseen tulostukseen kiinnitetään huomiota, sähköistä arkistointia on tehostettu, turhien tulosteiden välttämistä kan­nustetaan ja vanhoja tulosteita hyödynnetään suttupaperina.

Toimenpiteet ovat olleet onnistuneita, koska paperinkulutus on laskenut edelleen yli 56 prosenttia vuoden 2009 kulutuksesta ja lähes kymmenesosaan vuoden 2006 kulutuksesta.

Kertakäyttömukeja Areassa on vain neuvottelutilojen kahviautomaatin yhteydessä vierailijoita varten. Työntekijöillä on omat kestokup­pinsa kerroskeittiöissä. Kertakäyttömukit ja sekoittimet ovat biohajoavia, ja automaatissa käytetään Reilun Kaupan kahvia ja kaakaota.

Biohajoaviin mukeihin siirtymisen yhteydessä niiden kulutus kuitenkin nousi, kun automaatin erikoiskahvit houkuttelivat sen ääreen omaakin väkeä. Niinpä kertakäyttömukien kulutusta hillittiin kampanjalla vuonna 2010.

Muistutus omien kahvikuppien käytöstä tuntuu tepsineen, sillä mukien kulutus on vähentynyt vuodessa noin 38 prosenttia. Ihan­teellisinta olisi päästä kokonaan eroon kertakäyttötuotteista, mutta Arean pääkonttorilla ei ole omaa työpaikkaruokalaa tai kokous­tarjoilupalveluita.

EN3 Suora primäärienergiankulutusFinnair­konsernin suora primäärienergian kulutus muodostuu liikennepolttoaineiden käytöstä. Lentäminen on hyvin energiaintensii­vistä toimintaa. Globaalilla tasolla Finnair­konsernin suurimmat ympäristökuormitukset aiheutuvat lentämisestä ja erityisesti fossii­lisen lentopetrolin käytöstä.

Vuonna 2010 Finnairin lentopetrolin kokonaiskulutus laski yhdellä prosentilla verrattuna edellisvuoteen. Vaikka Finnairin lento­liikenteessä elettiin kasvun vuotta, keväällä sattunut Islannin tulivuorenpurkaus ja loppuvuodesta ollut lentoemäntien ja stuerttien lakko pitivät vuoden kokonaisliikennemäärän hivenen edellisvuotta pienemmällä tasolla. Kuitenkin Finnair paransi liikennesuorittei­siin suhteutettua polttoainetehokkuuttaan: vuonna 2010 Finnair kulutti reilun prosentin vähemmän lentopetrolia tarjottua henkilö­

41 Ympäristövastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

Energiansäästö Finnair-konsernin kiinteistöissä 2010

Säästökohde Säästetty energia (GJ)

Lämpö

Kiinteistöjen lämpötilan pudottaminen 1° C 1 800

Pääkonttorin lämpöpatteriverkoston pesu ja LTO­puhaltimen uusiminen 54

Autohallin ja varastotilojen lämpötilojen lasku erilliskohteessa 72

Muutoksia kulunvalvonnassa, LEKO­7 180

Sähkö

Kiinteistöjen sisälämpötilan nostaminen 1° C kesällä 540

Kiinteistöjen ilmanvaihtokoneiden aikaohjelmien läpikäyminen 180

Käyttötapamuutoksia Finnair Flight Academyn simulaattoriosastolla 54

Yhteensä 2 880

Case: Kiinteistöhuollon energianhallintasopimusVälillisen energiankulutuksen hallintaa Helsinki­Vantaalla sekä Helsingissä ja Vantaalla sijaitsevissa erilliskohteissa hoidetaan Finnair­konsernin kiinteistöjä ja toimitiloja hallinnoivan Finnair Facilities Management Oy:n ja YIT Kiinteistötekniikka Oy:n välisen energian­hallintasopimuksen puitteissa. Sopimuksen piiriin kuuluu yli 200 000 m2:n kiinteistökanta.

Kiinteistöjen olosuhteita valvotaan ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Valvonta tuottaa dataa, jonka perusteella saa­daan tietoa kiinteistöjen lämmitys­ ja ilmanvaihtojärjestelmien sekä LVIJ­laitteiden kunnosta ja toiminnasta. Dataa analysoidaan kuu­kausittain ja jatkuva valvonta mahdollistaa välittömän reagoinnin tilanteen niin vaatiessa. Seurantadatan analysoinnilla pyritään tun­nistamaan ja paikallistamaan piileviä ongelmakohtia, jotka voivat aiheuttaa huomaamatonta energianhukkaa. Seurannan perusteella kyetään myös ennaltaehkäisemään riskien materialisoitumista, esimerkiksi tunnistamalla vikaantumaisillaan oleva laite hyvissä ajoin.

Tähän mennessä säästöjä on saatu aikaan, kun kiinteistöjen automaatioiden asetusarvot ja toiminta käytiin läpi, laadittiin ener­gianselvitysraportit ja kiinteistöjen sisälämpötilat optimoitiin. Konsernin kiinteistöissä on tehty myös ohjaustapamuutoksia liiketun­nistimilla erityisesti valaistukseen, ja energiatehokkuuden saavuttamiseksi eri järjestelmien huoltotoimenpiteet on tehty optimaa­lisemmiksi. Käyttäjiä on opastettu ja henkilöstön tietoisuutta on pyritty lisäämään energiansäästöasioissa. Lisäksi on tehty erilaisia energiaselvityksiä tuotantoprosesseista mahdollisten uusien energiansäästökohteiden tunnistamiseksi ja paikallistamiseksi.

Seuraavaksi energianhallintasopimuksen puitteissa ryhdytään selvittämään ja vertailemaan mahdollisia tulevaisuuden investoin­teja epäsuoran energiankäytön vähentämiseksi ja tehostamiseksi. Tällaisia selvitettäviä asioita ovat muun muassa maalämmön sekä tuuli­ ja aurinkovoiman suora hyödyntäminen kohteissa.

EN6 Aloitteet energiatehokkaiden tai uusiutuviin energianlähteisiin perustuvien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi sekä näi-

den vaikutukset energiankäyttöönFinnair osallistuu aktiivisesti lentoliikenteen biopolttoaineiden kehittämiseen ja on mukana useammassa tutkimushankkeessa. Fin­nairin tavoitteena on ollut aloittaa kaupalliset lennot biopolttoaineilla vuonna 2011, mutta toistaiseksi aikataulua ei ole vahvistettu. Finnair edellyttää, että sen käyttöönottama biopolttoaine on tuotettu aidosti kestävällä tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa, että biopolttoaineiden tuottaminen ei ole pois ruokakasvien tuotannosta ja että maankäyttö raaka­aineiden tuotannossa on sekä sosiaa­lisesti, taloudellisesti että ympäristön kannalta kestävää.

Konsernin matkatoimistot tarjoavat asiakkailleen mahdollisuutta vähentää liikematkustustaan hyödyntämällä konsernin matka­toimistojen myymiä virtuaalikokouspalveluita.

Finnair Flight Academy tutkii mahdollisuuksia modernisoida vuonna 2011 kahden lentokoulutussimulaattorinsa visuaalijärjestelmiä vähemmän sähköä kuluttaviin malleihin. Arvioitu vuotuinen säästö sähkönkulutuksessa olisi noin 200 GJ.

EN8 Vedenotto vesilähdekohtaisestiVedenkulutus Finnair­konsernissa kasvoi 11 prosenttia vuonna 2010. Suurin yksittäinen kasvua selittävä tekijä oli Helsinki­Vantaan len­toasemalle avattu uusi, lentomatkustajille tarkoitettu Finnair Spa & Saunas ­kylpylä. Kylpylässä tarvittu vesimäärä vastaa noin puolta vedenkulutuksen lisäyksestä. Loput selittyvät pääosin vuoden 2010 sääolosuhteilla. Kuuman kesän johdosta tiettyjen kiinteistöjen ilmanvaihdon lauhduttimia jouduttiin jäähdyttämään vedellä niiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Lisäksi runsasluminen talvi aiheutti lentokoneiden jäänpoiston ja ­ehkäisyn kasvanutta tarvetta, jolloin tähän tarvittavan glykoli­vesiseoksen kulutus lisääntyi.

Vedenkulutus Finnair-konsernissa vuosina 2007–2010

2010 2009 2008 2007

Vesi, m³ 121 512 109 279 112 427 128 415

Muutos edellisvuoteen, % 11 ­3 ­12,5

Vuonna 2010 Finnair­konsernin käyttämä vesi otettiin kunnallisesta vesijohtoverkosta. Vesilähteenä toimii Päijänne.

EN11 Omistetun, vuokratun ja hallitun maan sijainti ja koko suojelluilla alueilla tai niiden läheisyydessä sekä suojeltujen alueiden ulkopuolella olevilla korkean biodiversiteettiarvon alueillaFinnair­konsernilla ei ole omistettuja, vuokrattuja tai hallittuja maa­alueita, jotka ovat suojellulla alueella tai sellaisen välittömässä läheisyydessä.

Finnair Tekniikka on konsernin liiketoimintayksiköistä ja tytäryhtiöistä ainoa, jossa käsitellään merkittäviä määriä ympäristölle vaarallisia aineita. Finnair Tekniikka sijaitsee asemakaavoitetulla alueella Helsinki­Vantaan lentoasemalla. Kaavoitettu alue on lähellä

40 Ympäristövastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

Energian muoto Yksikkö 2010 2009 2008 2007

Sähkö MWh 56 034 56 693 58 135 59 728

GJ 201 722 204 090 209 286 215 021

Muutos edellisvuoteen % ­1 ­2,5 ­3

Lämpö MWh 70 375 60 866 63 262 57 135

GJ 253 350 219120 227 743 205 686

Muutos edellisvuoteen % 15,5 ­4 11

Yhteensä MWh 126 409 117 559 121 397 116 863

GJ 455 072 423 210 437 029 420 707

Muutos edellisvuoteen % 7,5 ­3 4

Finnair­konsernin käyttämästä lämpöenergiasta 231 116 GJ eli yli 90 prosenttia kulutettiin Helsinki­Vantaan lentoasema­alueella sijaitsevissa konsernin toimipisteissä. Tämän lämmön tuottamiseen tarvittiin primäärienergiaa 73 792 MWh, joka vastaa 265 651 GJ. Lämpöenergian toimitusmuotona oli kaukolämpö, joka tuotettiin maakaasulla (59 prosenttia), kivihiilellä (39 prosenttia) sekä öljyllä (2 prosenttia).

Finnair­konsernin vuonna 2010 käyttämä sähköenergia oli lokakuun loppuun saakka Fortumin Carbon Free ­sähköä, joka tuotet­tiin vesi­ ja ydinvoimalla sekä uusiutuvilla energianlähteillä. Marraskuun alusta alkaen kyseinen tuote poistui markkinoilta ja kon­sernin hankkima sähköenergia ostettiin loppuvuonna sähköjohdannaismarkkinoilta valtakunnan kantaverkosta. Kantaverkkoa ylläpi­tävän yhtiön mukaan suurin osa tuotannosta on hiilineutraalia, mutta osa tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Eri energianlähteet ja niiden osuudet eivät ole tiedossa samoin kuin sähkön tuottamiseen tarvitun primäärienergian määrä. Finnair keskustelee mahdolli­suudesta hankkia vihreää sähköä.

EN5 Energiansäästötoimenpiteet, energiatehokkuuden parantaminen ja saavutetut säästöt

Finnair­konsernilla on toimialansa energiaintensiivisyydestä johtuen vahvat intressit kehittää toimintaansa energiatehokkaammaksi. Merkittävin yksittäinen toimenpide, jolla Finnair on vähentänyt energiankulutustaan, on laivastouudistus, joka alkoi 1990­luvun lop­pupuolella. Laivastouudistuksen ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen vuonna 2010. Uuden sukupolven lentokoneet kuluttavat huo­mattavasti vähemmän polttoainetta: pääasiassa laivastouudistuksen ansiosta polttoaineen kulutus on laskenut 22 prosenttia istuinta kohden vuodesta 1999 vuoteen 2009. Myös lentämisen hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet vastaavan määrän.

Finnair on Finavian yhteistyökumppanina osallistunut jo monen vuoden ajan uudenlaisen laskeutumiskäytännön kehittämiseen. Tässä niin sanotussa jatkuvan liu’un periaatteella tapahtuvassa laskeutumisessa (CDA­laskeutuminen) lentokoneen lentokorkeutta vähennetään jatkuvasti koko laskeutumisvaiheen ajan. Perinteisellä tavalla suoritettuun laskeutumiseen sisältyy vaakalentovaiheita, jolloin lentokoneen moottoreita joudutaan käyttämään ajoittain suuremmilla tehoilla. Tällöin lentokoneen polttoaineen kulutus ja ilmapäästöt ovat suurempia kuin CDA­laskeutumisessa. Vuonna 2010 CDA­laskeutumisten toteutuma Finnairin osalta Helsinki­Van­taalla oli 49 prosenttia kaikista Finnairin laskeutumisista. Tämä on kuusi prosenttiyksikköä vähemmän kuin 2009. CDA­laskeutumis­ten väheneminen johtuu ilmatilan ruuhkaisuudesta tiettyinä vuorokauden aikoina. Muilla kotimaankentillä CDA­laskeutumisten osuus on huomattavasti suurempi, mutta numeerista dataa ei ollut saatavissa.

Kesästä 2008 syyskuuhun 2009 toteutettiin Finnairissa projekti, jonka puitteissa tarkasteltiin useita lentokoneiden polttoaine­talouteen vaikuttavia toimenpiteitä. Projektista saatujen hyvien kokemusten pohjalta Finnairiin ollaan luomassa prosesseja, jotka toimivat jatkuvasti ja osana normaalia organisaatiota. Vuosi 2010 kului projektin tulosten analysoinnissa ja uusien toimintamallien kehittämistyössä. Vuonna 2010 lentämisen saralla tehtyjen tai aloitettujen energiansäästötoimenpiteiden vaikuttavuutta ei ole vielä ehditty analysoida.

Finnair­konserni kannustaa työntekijöitään siirtymään sähköiseen ansioerittelyyn. Sähköinen palkkanauha säästää hiilidioksidi­päästöjä lähes 100 g jokaista lähetettyä kirjettä kohden. Lokakuussa tehdyn kartoituksen mukaan runsaat 27 prosenttia koko kon­sernin henkilöstöstä oli vaihtanut pelkästään sähköiseen ansioerittelyyn. Aiheesta järjestetään vuoden 2011 aikana kampanja, jonka avulla toivotaan saatavan sähköiselle ansioerittelylle lisää käyttäjiä.

Finnair­konsernissa hyödynnetään myös virtuaalikokoustekniikoita. Suomen Matkatoimisto onnistui tällä tavoin vähentämään sisäistä matkustamistaan ja kulujaan 15 prosentilla. Järjestelmän ensimmäisenä käyttöönottovuotena vähennys oli peräti 30 prosenttia. Myös konsernin emoyhtiössä aloitettiin vuonna 2010 videoneuvottelujärjestelmän pilottikokeilu Helsingin ja Tarton välillä. Kokeilun alku­vaiheet ovat olleet lupaavia ja järjestelmän ansiosta on säästynyt arviolta 20 matkapäivää kuukaudessa.

Maaliskuussa Finnair­konserni osallistui kansainväliseen Earth hour ­ilmastotempaukseen sammuttamalla mainosvalonsa lento­asemalta ja eri kiinteistöistään koko viikonlopun ajaksi.

Lokakuussa Finnair­konsernissa järjestettiin jokavuotinen energiansäästöviikko, jonka aikana sisäisten tiedotuskanavien välityk­sellä jaettiin tietoa ja vinkkejä erilaisista tavoista säästää energiaa niin työpaikalla kuin kotonakin. Viikon jokaiselle päivälle oli oma teemansa, ja kuhunkin teemaan liittyen henkilöstöä rohkaistiin keskustelemaan ja pohtimaan energiansäästön merkitystä sekä uusia tapoja säästää energiaa.

Kiinteistöjen energiankulutukseen kiinnitetään yhtiössä jatkuvaa huomiota. Finnair­konsernin kiinteistöjä ja toimitiloja hallinnoiva Finnair Facilities Management Oy on solminut YIT Kiinteistötekniikka Oy:n kanssa energianhallintasopimuksen, joka astui voimaan vuoden 2008 alussa. Yhteistyön tavoitteena on mitata, analysoida ja löytää kaikki mahdolliset kohteet, joissa energiankulutusta voi­daan vähentää kiinteistöjen ja prosessien osalta.

Finnair Facilities Management Oy on liittynyt myös Elinkeinoelämän keskusliiton, Työ­ ja elinkeinoministeriön sekä toimialaliitto­jen väliseen energiatehokkuussopimukseen. Sopimus velvoittaa vähentämään kiinteistöjen energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2016 mennessä.

43 Ympäristövastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

Raportista puuttuvat tiedot Finnair Cargon hyödyntämästä rekkaliikenteestä. Cargo ostaa kuljetuspalveluita rekkaliikennöitsijöiltä, eivätkä liikennöitsijöiden tilastointikäytännöt ole vielä mahdollistaneet toteutuneiden päästöjen laskentaa.

06 08 10

2 700 000

2 600 000

2 500 000

2 400 000

2 300 000

2 200 000

2 100 000

2 000 000

2 225 569

Suorat CO2-päästöt 2008–2010

1 000 kg

05 06 07 08 09 10

1 200

1 000

800

600

400

200

0

891,5

581,7

Hyötykuormaliikenteen yksikkökohtaiset CO2-päästöt 2005–2010

g

RTK ATK

RPK = myydyt henkilökilometrit.ASK = tarjotut henkilökilometrit.RTK = myydyt tonnikilometrit eli kapasiteetin käyttö hyötykuorman painon mukaan. ATK = tarjotut tonnikilometrit eli kapasiteetti hyötykuorman painon mukaan.RPK ja ASK kuvaavat henkilöliikenteen suoritteita ja RTK sekä ATK kuvaavat koko hyötykapasiteetin (henkilöt + matkatavarat + rahti) suoritteita.

EN19 Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästötFinnair­konsernissa ei käytetä yläilmakehän otsonikerrosta tuhoavia aineita. Poikkeuksen muodostavat lentokoneiden palonsammu­tusjärjestelmät, joissa käytetään haloneita palonsammutusaineina. Finnairin koneissa käytettävät halonityypit ovat Halon 1301 ja Halon 1211. Lentokoneen palonsammutusjärjestelmistä pääsee haloneita ilmaan palonsammutusjärjestelmiä käytettäessä. Vuonna 2010 laukaistiin kaksi palonsammutuspulloa, joiden seurauksena ilmakehään pääsi yhteensä 3,6 kg Halon 1301:tä.

Finnair joutuu käyttämään haloneita lentokoneidensa palonsammutusjärjestelmissä, sillä siviili­ilmailukäyttöön hyväksyttyjä kor­vaavia aineita ei markkinoilla vielä ole. Halon 1301 on kemiallisesti vakaa aine, jonka elinikä ilmakehässä vaihtelee noin 60:stä yli sataan vuoteen. Halon 1301:n otsonikerrosta tuhoava potentiaali (ODP) on 10 ja lämmitysvaikutus ilmakehässä (GWP) on 6 900.

EN20 Typen ja rikin oksidien (NOx, SOx) päästöt sekä muut merkittävät päästöt ilmaanVuonna 2010 Finnairin lentotoiminnan kokonaistypenoksidipäästöt pienenivät 18 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Kaukolii­kenteen lentokonelaivaston uudistuksen myötä kaikki Finnairin käytössä olevat matkustajalentokoneet ovat varustettuja moottoreilla, joiden typenoksidien ominaispäästöt ovat huomattavasti alhaisemmat kuin aikaisemmin. Erityisen selvästi tämä näkyy yksikkökoh­taisissa päästökuvaajissa, joissa trendi on ollut jo vuosia laskeva.

Typen oksidit (NOx) ovat hiilidioksidin ohella merkittävin lentämisestä aiheutuva ilmapäästö. NOx­päästöjä syntyy korkeissa läm­pötiloissa tapahtuvissa palamisprosesseissa. Typen oksidit osallistuvat muun muassa alailmakehän otsonin muodostukseen, mutta toisaalta tuhoavat ilmakehässä olevaa metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Typen oksidien vaikutus onkin monensuuntai­nen ja monelta osin vielä puutteellisesti tunnettu.

Finnairin lentokoneiden moottoreiden tuottamien NOx­päästöjen laskennan perusta ovat moottorin­ ja lentokoneen valmistajien ilmoittamat päästöluvut suhteessa reittipituuksiin. Näitä arvoja sovelletaan Finnairissa tilastoituihin polttoaineenkulutuksiin jokai­sen yksittäisen reitin kohdalta erikseen. Lisäksi lukuja verrataan YK:n siviili­ilmailujärjestön (ICAO) ylläpitämiin moottorien sertifi­ointeihin perustuviin dokumentteihin.

42 Ympäristövastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

pohjavesialuetta. Tekniikalla on voimassaoleva ympäristölupa, jonka lupamääräyksissä velvoitetaan Tekniikkaa tarkkailemaan toimin­tansa vaikutuksia ympäristöön sekä raportoimaan niistä säännöllisesti viranomaisille.

EN13 Suojellut tai kunnostetut elinympäristötFinnair­konserni osallistuu Suomen luonnonsuojeluliiton pienvesien kunnostamisprojektiin. Lisäksi Finnair on jäsenenä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksessä, jonka tarkoituksena on vesiensuojelun edistäminen toiminta­alueellaan. Yhdistys pyrkii edistämään toiminta­alueellaan myös muuta ympäristönsuojelua, vesistön virkistyskäyttöä ja kalataloutta.

Finnair­konserniin kuuluva matkanjärjestäjä Aurinkomatkat Oy on vuodesta 2008 alkaen ollut Thaimaan Phuketissa toimivan suo­malaisen ympäristöjärjestön Turtle Watchin pääsponsori. Järjestön suomalaiset meribiologit tutkivat, miten vankeudessa elävät lie­mikilpikonnat sopeutetaan takaisin luontoon. Tarkoituksena on selvittää, kuinka siirtoistutus toimii suojelukeinona uhanalaisille lie­mikilpikonnille. Tutkittaviin kilpikonniin kiinnitetään satelliittipaikantimet, joiden avulla päästään seuraamaan kilpikonnien vaellusta meressä ja saadaan selville, kuinka ne selviävät hengissä. Järjestön tukikohta Marine Biological Center sijaitsee Phuketin Cape Pan­wassa. Tutkimuskeskuksessa on muun muassa kilpikonnien kuntoutuskeskus, missä matkailijoille kerrotaan uhanalaisista eläimistä ja roskaamisen haitoista mereneläimille. Siellä nähdään myös, miten esimerkiksi ajelehtivat verkot ja kelluvat muovit vahingoittavat kilpikonnia. Samalla matkailijat saavat tietoa sopeuttamisprojektista.

Aurinkomatkat Oy on mukana myös kilpikonnien suojeluhankkeessa Zakinthoksen saarella Kreikassa. Kyseinen saari on yksi tär­keimmistä valekarettikilpikonnien pesimisalueista Välimerellä, sillä joka neljännes kaikista näiden kilpikonnien pesistä sijaitsee Zakint­hoksella. Projekti kohdistuu saarella pesivien valekarettikilpikonnien suojelutoimintaan sekä Rescue Centerin, kilpikonnien pelastus­keskuksen, rakentamiseen Agios Sostisin sataman läheisyyteen. Mukana hankkeessa on myös paikallinen kreikkalainen luonnonsuo­jelujärjestö Earth, Sea & Sky (ESS) sekä Sea Life. Kesällä 2011 valmistuvassa pelastuskeskuksessa tulee olemaan kilpikonnasairaala, tutkimuskeskus sekä infopiste, jossa kerrotaan matkailijoille uhanalaisesta lajista. Lisäksi keskukseen tulee akvaarioita, joissa mah­dollisesti uiskentelee loukkaantumisen jälkeen takaisin mereen pääsyä odottelevia valekarettikilpikonnia sekä muita alueella eläviä meren asukkeja.

Maaliskuussa 2011 Finnair ilmoitti osallistuvansa Suomen luonnonsuojeluliiton Madagaskarilla käynnistämään kehitysyhteistyö­hankkeeseen. Kehityshankkeen tarkoituksena on luoda toimiva uudelleenmetsitysohjelma 1 500 asukkaan kyläyhteisön ympäristöön. Kohdealue kärsii pahasta metsäkadosta, minkä seurauksena luonnon monimuotoisuus ja sen tarjoama ekosysteemin elämää ylläpi­tävä toiminta ovat voimakkaasti heikentyneet. Finnair Plus ­jäsenet voivat halutessaan tukea projektia lahjoittamalla Plus­pisteitä. Pisteitä lahjoittamalla voi istuttaa yhden tai useamman puun Magadaskarin metsään kohdealueella. Esimerkiksi 1 000 Finnair Plus ­pisteellä lahjoittaja osallistuu kolmen puuntaimen istutukseen. Yksi puu ohjataan luonnonmetsän palauttamiseen, toinen kyläläis­ten tarvepuumetsään ja kolmas ravinnontuotantoon (hedelmäpuu). Taimien istutuksella Suomen luonnonsuojeluliitto varmistaa, että metsitys onnistuu kestävällä tavalla yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Metsittämisen edistymistä seurataan satelliittijär­jestelmän avulla. Lahjoittamalla puuntaimen Finnair Plus ­jäsenet osallistuvat samalla kyläläisten koulutukseen.

EN14 Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten hallintastrategiat, nykyiset toimenpiteet ja suunnitelmatKansainvälisessä rahtitoiminnassa niin ilmailu­ kuin meriliikenteessäkin noudatetaan FAO:n (Food and Agriculture Organization) mää­rittelemää International Standards for Phytosanitary Measures ­normia, joka muun muassa säätelee logistiikassa käytettävän puuta­varan laatua ja ominaisuuksia. Puutavara tulee käsitellä siten, että sen mukana ei kulkeudu loisia tai tuhohyönteisiä. Oikein käsitelty puutavara on myös standardin edellyttämällä tavalla leimattua.

EN15 Uhanalaiset lajit organisaation toiminnan vaikutuspiirissäHelsinki­Vantaan lentoaseman sijainti on sellainen, että lentoasemalta voi päästä valumavesiä Vantaanjokeen, jossa elää merkittävä jokivuollesimpukkapopulaatio (Unio crassus). Rauhoitettu jokivuollesimpukka on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi, ja se on suojeltu myös EU:n luonnonsuojeludirektiivin nojalla.

Sekä Finnair Tekniikalla että lentoasemaa pitävällä Finavialla on ympäristölupiensa perusteella jatkuva seurantavelvollisuus toi­minnan vaikutuksista. Vuoden 2010 joulukuussa valmistuneen, kolmannen osapuolen tekemän selvityksen mukaan lentoaseman vai­kutus ei ollut seurantajaksolla erotettavissa Vantaanjoesta ja Keravanjoesta tehdyissä analyyseissa.

EN16 Suorien ja välillisten kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärätFinnair­konsernin aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä lähes kaikki syntyvät lentämisestä. Lentämisestä aiheutuu pääasiassa kahdenlaisia suoria kasvihuonekaasupäästöjä: hiilidioksidia ja vesihöyryä. Vesihöyry on tärkein ilmakehässä oleva kasvihuonekaasu, mutta sitä ei yleensä tarkastella suoraan ihmisperäisenä kasvihuonekaasupäästönä, sillä ilmakehään vesihöyry tulee lähinnä haih­dunnan tuloksena. Lentoliikenteen voidaan tässä suhteessa nähdä olevan erityisasemassa, sillä moottoripäästöinä tuleva vesihöyry vapautuu korkealla ilmakehässä lisäten ilmakehän H2O­pitoisuutta pilvikerroksen yläpuolella. Lentoliikenteen vesihöyrypäästöjen merkitystä ei kuitenkaan vielä tunneta kovin hyvin, ja epävarmuustekijät ovat suuria.

Finnair­konserni asetti vuonna 2010 kunnianhimoisen tavoitteen hiilidioksidipäästöjensä leikkaamiseksi. Tavoitteessaan Finnair sitoutuu vähentämään CO2­päästöjänsä 24 prosenttia istuinta kohden vuoden 2009 tasosta vuoteen 2017 mennessä.

Finnair-konsernin suorat ja välilliset kasvihuonekaasupäästöt

CO2, 1 000 kg H2O, 1 000 kg

2010 2009 2008 2010 2009 2008

Suorat kasvihuonekaasupäästöt

Lentäminen 2 220 388 2 244 334 2 618 983 916 351 926 233 1 080 850

Maakalusto 5 181 4 738 4 559

Välilliset kasvihuonekaasupäästöt

Sähkö 1 884 0 0

Lämpö 20 684 15 328 17 700

Yhteensä 2 248 137 2 264 400 2 641 242 916 351 926 233 1 080 850

05 06 07 08 09 10

140

120

100

80

60

40

20

0

110,5

85,0

Matkustajaliikenteen yksikkökohtaiset CO2-päästöt

g

RPK ASK

45 Ympäristövastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

EN21 Päästöt vesiinFinnair­konsernin toiminnasta aiheutuvat jätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriverkostoon. Poikkeuksena on lentokoneen jääneh­käisyssä ja jäänpoistossa käytetty vesi­propyleeniglykoliseos, jota pääsee pieniä määriä Helsinki­Vantaan lentoasemaa ympäröiviin puroihin ja ojiin. Alueen purot ja ojat laskevat Vantaanjokeen ja Keravanjokeen.

Propyleeniglykolin suhteen talvikauden 2009–2010 vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan lentoaseman toiminta ei ollut havaittavissa Vantaan­ ja Keravanjoen analyysituloksissa. Jäänpoiston ja ­ehkäisyn yhteydessä maaperään ja vesistöön päässeestä glykolista ja sen määristä raportoi Helsinki­Vantaan lentoasemaa ylläpitävä Finavia.

Finnair Tekniikan jätevedenkäsittelylaitoksilta viemäriin johdettujen vesien seurannassa oli vuoden aikana kaksi mainittavaa tapausta. Maaliskuussa oli yhden lentokonehallin jätevedenkäsittelylaitoksella kadmiumpitoisuuden ylitys. Tämä johtui käsiteltävän veden hap­pamuudesta, jolloin kadmium liukeni jäteveteen ja pääsi ultrasuodattimen läpi permeaattiin. Puhdistamon pH­säätöä hienosäädet­tiin, jonka jälkeen kadmiumpitoisuuksissa ei ole havaittu ongelmia. Jätevesiin päätyneen kadmiumin kokonaismääristä ei ole tarkkaa tietoa, sillä tapaus havaittiin määräajoin tehtävän kontrollianalyysin yhteydessä. Arvioitu jätevesiin päätynyt kokonaismäärä on alle 10 grammaa kadmiumia. Tekniikan jätevedet päätyvät Helsingissä sijaitsevalle Viikin jäteveden puhdistamolle.

Toinen tapaus sattui kesäkuussa, kun pintakäsittelyn jätevedenkäsittelylaitokselta otetuissa näytteissä oli kromi­ (Cr6+) ja kadmi­umpitoisuuksien ylitykset. Tämä johtui laitoksen toimintahäiriöstä. Kromin pelkistyksessä käytetyn kemikaalipumpun imuletku oli vioittunut ja happopumppu ei toiminut tarvittavalla teholla. Kaikkien kemikaalien annostelupumppujen kunto tarkastettiin ja vanhat vaihdettiin uusiin. Tämän jälkeen ongelmia ei ole havaittu. Jätevesiin päätyneiden kromin ja kadmiumin tarkat kokonaismäärät eivät ole tiedossa. Arvioitu jätevesiin päätynyt kokonaismäärä kromin osalta on noin 11 grammaa ja kadmiumin osalta noin 2 grammaa.

EN22 Jätteiden kokonaismäärät jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisestiKonsernin jätemäärä väheni edellisvuodesta noin 4,5 prosentilla. Tämä johtui sekä jätteiden vähentämispyrkimyksistä että lentojen vähenemisestä. Jätteiden lajitteluun kiinnitettiin entistä enemmän huomiota, ja vuonna 2010 kaatopaikalle päätyvän jätteen osuus oli ensimmäistä kertaa pienempi kuin hyödynnettävän jätteen osuus.

Finnair­konsernin jätemäärät käsittelytavan mukaisesti jaoteltuna (Luvut eivät sisällä konsernin ongelmajätteitä)

1 000kg 2010 2009 2008

Kompostointi 469 359 357

Muutos, % 30,5 0,5

Kierrätys 1 251 1 165 1 245

Muutos, % 7,5 ­6,5

Energiakäyttö 756 498 512

Muutos, % 51,5 ­2,5

Kaatopaikka* 2 180 2 828 3 427

Muutos, % ­23 ­17,5

Muut** 163 194 169

Muutos, % ­16 15

Yhteensä 4 819 5 044 5 710

Muutos, % ­4,5 ­11,5

Hyödyntämis­% 55 44 40

* Vuonna 2010 kaatopaikalle päätyneistä jätteistä 38 prosenttia oli EU­alueen ulkopuolella tuotettuja, lennoilla tarjottavia ruoka­annoksia tarjoiluastioineen, jotka ovat EU:n määräyksen mukaan hävitettävä erityistä menettelyä noudattaen.** Muu jäte tarkoittaa hyödynnettävää jätettä, joka menee lajiteltavaksi edelleen. Kunkin osajakeen osuudet eivät ole tiedossa.

08 09 10

6 000

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

0

163

2 180

756

1 251

469

Finnair-konsernin jätemäärät 2008–2010 t

Kompostointi Kierrätys Energiakäyttö

Kaatopaikka* Muut**

5 800 5 600 5 400 5 200 5 000 4 800 4 600 4 400 4 200

60

50

40

30

20

10

0

54,8

4 819

Jätteiden määrä ja hyödyntämisprosentti 2008–2010

Yhteensä, t

Hyödyntämis-%

08 09 10

44 Ympäristövastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

Finnairin lentotoiminnasta aiheutuneet NOx-päästöt 2005–2010

2010 2009 2008 2007 2006 2005

NOx­päästöt, 1 000 kg 5 857 7 145 9 676 9 111 8 641 8 109

05 06 07 08 09 10

0,6

0,5

0,4

0,3

0,2

0,1

0,0

0,300,23

Matkustajaliikenteen yksikkökohtaiset NOx-päästöt 2005–2010g

RPK ASK

05 06 07 08 09 10

5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0

2,35

1,53

Yksikkökohtaiset NOx-päästöt hyötykuormakapasiteetin suhteen 2005–2010g

RTK ATK

NOx­päästöjen ohella konsernin toiminnasta aiheutuu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä, ns. VOC­päästöjä. VOC­päästöt ovat ympäristölle haitallisia muun muassa osallistumalla alailmakehän otsonin muodostukseen. Alailmakehän otsoni puolestaan on haitallista ihmisten terveydelle ja kasvillisuudelle. Konsernin VOC­päästöt ovat peräisin pääosin liikennepolttoaineita poltettaessa palamatta jääneistä hiilivedyistä sekä Tekniikassa käytettävistä kemikaaleista. Finnair Tekniikan ympäristöluvassa on määritelty ylä­raja vuosittaisille VOC­päästöille, ja Tekniikan päästöt alittavat ne selvästi.

Finnair Tekniikan toiminnasta aiheutuvien VOC­päästöjen ympäristökuormitus vuonna 2010 oli vuoteen 2009 verrattuna noin 32,5 prosenttia suurempi. Suurimmat tekijät päästöjen lisääntymisessä oli suoritettujen lentokoneiden maalausten ja maalinpoistojen määrä sekä tähän liittyvä liuotinainepyyhintä.

Finnair Tekniikan VOC-päästöt vuonna 2010

Alifaattiset hiilivedyt

Aromaattiset hiilivedyt ketonit Alkoholit

Halogenoidut hiilivedyt Sekalaiset Yhteensä

maalit ja lakat 5 496 5 496

maalinpoistoaineet 4 748 4 748

liimat ja tiivisteaineet 357 357

liuottimet 513 330 1 560 2 390 4 208 9 001

ruosteenestoaineet 644 644

puhdistusaineet 3 120 215 3 335

pesubensiini / pesuliuokset 1 062 1 062

Yhteensä, kg 1 575 330 1 560 10 258 0 10 920 24 643

Finnair Tekniikka, liuottimia sisältävien kemikaalien käytön ja VOC-päästöjen kehitys 1992–2010

200 000

150 000

100 000

50 000

01992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

68 897

24 643

Finnair Tekniikka, liuottimia sisältävien kemikaalien käytön ja VOC-päästöjen kehitys 1992–2010kg

Liuottimia sisältävät kemikaalit VOC-päästöt

47 Ympäristövastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

Finnairin laivaston meluarvot

Koneen tyyppi Moottori tyyppi Lentoonlähtömelu / ICAO:n meluraja Lähestymismelu / ICAO:n meluraja

MD­11 GE CF6­80C2D1F 94,7/102,3 104,1/105,0

B757­200 P&W 2040 87,3/97,3 98,1/101,8

A340­311 CFM56­5C2 95,0/103,7 97,2/104,7

A330­302 GE­CF6­80E1A4/B 92,2/98,1 98,6/104,4

B757­200 P&W 2040 89,7/94,1 98,1/102,0

A319­112 CFM56­5B6/2P 83,4/90,9 94,7/100,2

A320­214 CFM56­5B4/2P 83,6/91,3 96,0/100,4

A320­214 CFM56­5B6/2P 84,9/91,6 96,0/100,6

A321­211 CFM56­5B3/2P 86,4/92,2 97,0/100,9

A321­211 CFM56­5B3/2P 88,3/92,6 97,0/101,1

Embraer 190 GE CF34­10E 86,1/89,3 92,7/99,2

Embraer 170 GE CF34­8ES 84,1/89,0 94,9/98,2

Case: Arean ja Ecompterin hiilijalanjälkiraporttiMatkatoimisto Area tuo Suomessa markkinoille ensimmäisenä liikematkatoimistona palvelun, jonka avulla yritykset pystyvät laske­maan hotellien tai kokousten ympäristövaikutukset.

Suomalaisen Ecompterin tuottama CO2rporate Report ­palvelu laskee asiakkaan käyttämien majoitushotellien, kokous­ ja tapah­tumapaikkojen sekä ravintoloiden palveluiden hiilijalanjäljen. Palvelun avulla eri hotellien käyttämät ympäristömerkit ja ­standardit voidaan yhdenmukaistaa vertailukelpoisiksi.

Arean toimitusjohtaja Taru Keronen kertoo, että uudelle palvelulle on selvä tilaus liikematka­asiakkaiden keskuudessa: ”Yritykset raportoivat aktiivisesti vastuullisesta toiminnastaan ja ovat ottaneet hyvin vastaan Arean jo aiemmin julkaiseman lentojen päästörapor­tin. Kumppanimme tarjoama palvelu täydentää hyvin matkustuksen hiilijalanjälkiraportteja hotellien, kokousten ja tapahtumien osalta.”

Arean ja Ecompterin yhteistyö on luonnollinen jatkumo Arean asiakkailleen tarjoamissa ympäristöpalveluissa. Liikematkustuksen edelläkävijänä Area haluaa tuottaa asiakkailleen luotettavaa ja perusteellista tietoa yrityksen matkustuksen ympäristövaikutuksista. Hotellien, kokousten ja tapahtumien päästöraportti on konkreettinen osoitus siitä, että yritykset haluavat tehdä jotain hiilijalanjäljelleen.

Matkustuksen ympäristövaikutuksia voi vähentää myös muuten kuin itse matkustusta vähentämällä. Turhia matkoja yritykset ovat karsineet jo taloudellisista syistä ja vaihtaneet ne esimerkiksi videoneuvotteluihin, joita Areakin tarjoaa. Todellisiin ympäristöratkai­suihin päästään etsimällä kehityskohdat seurantatyökalujen, kuten päästöraporttien, avulla sekä valitsemalla niiden pohjalta ympä­ristöystävälliset vaihtoehdot. Yhteistyössä matkatoimiston kanssa yrityksen hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa jo matkustusohjesäännössä ja kilpailutusvaiheessa painottamalla ympäristöystävällisempiä hotelleja, kokoustiloja, suoria lentoja modernilla kalustolla tai vähä­päästöisempiä kulkuneuvoja.

46 Ympäristövastuu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

Finnair­konsernin ongelmajätteet syntyvät Tekniikassa. Vuonna 2010 Tekniikan ongelmajätteet vähenivät yli 15 prosenttia vuodesta 2009. Tämä johtuu pääasiallisesti Tekniikassa vuonna 2010 tehtyjen huoltojen kysynnän ja profiilin muutoksesta sekä joidenkin pro­sessien ja kemikaalien kehittymisestä ympäristöystävällisempään suuntaan.

Finnair Tekniikan toiminnassa syntyneet ongelmajätteet

2010 2009 2008

Ongelmajätteet, 1 000 kg 117 138 202

muutos, % 15 ­31,5

Hyödynnettävä, 1 000 kg * 35 31 55

* Hyödynnettäviä ongelmajätteitä ovat jätekerosiini, jota käytetään tukipolttoaineena ongelmajätteiden käsittelyprosessissa sekä osa liuotinjätteistä, jotka puhdistetaan yhteistyökumppanin toimesta ja palautetaan Tekniikkaan uudelleen käytettäväksi.

250

200

150

100

50

0

117,2

Finnair Tekniikan ongelmajätteet 2008–2010t

08 09 10

EN23 Merkittävien vuotojen lukumäärä ja kokonaistilavuusVuonna 2010 Finnair­konsernissa ei sattunut yhtäkään merkittävää öljy­ tai kemikaalivuotoa.

Pienempiä vuotoja oli muutama: Finnair Cateringin käyttämissä kuormausautoissa sattui vuoden aikana 7 hydraulinestevuotoa. Vuodot tapahtuivat asfaltille ja kaikki vuotanut hydraulineste saatiin kerättyä pois. Vuotaneen hydraulinesteen kokonaismäärä oli arviolta noin 350 litraa.

Finnair Tekniikan alueella ilmeni vuonna 2010 kaksi tapahtumaa. Ensimmäisessä jäteveden pumppaamon pinnalla havaittiin öljyä. Öljynsekaisesta vedestä otettiin näyte ja lähetettiin analysoitavaksi. Öljy ilmeni mineraaliöljyksi, jonka alkuperä jäi epäselväksi. Öljyä löytyi alle viisi litraa. Kaivo pumpattiin tyhjäksi ja pestiin, jonka jälkeen öljyä ei enää ole havaittu. Testausselostuksesta päätellen öljy oli peräisin jostakin diesel­ tai ottomoottorista. Kaivoa on tyhjennetty tapauksen jälkeen jo useamman kerran, eikä öljystä ole tehty enää havaintoja.

Toinen tapaus liittyy Tekniikan alueella sijaitsevaan Northportin käyttämään jäänpoisto­ ja ehkäisyglykolin tankkausasemaan. Mar­raskuussa 2010 ilmeni, että glykolitankkausten yhteydessä glykolia on päässyt valumaan tankkausalueelle ja viemäriin. Valuneen gly­kolin määriä ei tätä kirjoitettaessa ole lumiolosuhteiden johdosta päästy vielä tarkemmin selvittämään, mutta vuotoindikaatioiden ja tankkausaseman käyttötavan perusteella on epätodennäköistä, että määrät olisivat suuria. Tapauksen johdosta tankkausasemalle on ehdotettu tipattomia venttiilejä ja allasalueen parantamista.

EN26 Aloitteet tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämiseksiEräs lentoliikenteelle tyypillinen ympäristöhaitta on melu. Lentokoneiden tuottama melu on pääasiassa moottorimelua sekä aerody­naamista melua. Lentoonlähdöissä moottorimelun osuus on suurempi, mutta lähestymisissä aerodynaamisen melun osuus kasvaa.

Finnair­konsernissa melusaastetta on vähennetty uudistamalla laivastoa sekä suunnittelemalla lentoonlähtöjä ja laskeutumisia melunäkökulmasta vähemmän haitallisiin ajankohtiin. Valitettavasti Finnair joutuu kuitenkin operoimaan myös illalla ja yöllä, jolloin melun häiritsevyys lisääntyy.

49 GRI­sisältövertailu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

Lentomatkustajat valitsivat Finnairin Pohjois­Euroopan parhaimmaksi len­toyhtiöksi puolueettoman Skytrax­tutkimuskeskuksen kyselyssä. Skyt­raxin tutkimukseen vastasi noin 18 miljoonaa lentomatkustajaa sadasta eri maasta. Tutkimus suoritettiin hei­näkuun 2009 ja huhtikuun 2010 väli­senä aikana.

Brysselin lentoasema myönsi 2010 Finnairille täsmällisimmän lentoyh­tiön palkinnon. Finnair oli täsmäl­lisin Brysselistä operoiva lentoyh­tiö Euroopan sisäisessä liikenteessä vuonna 2009. Kaikki Brysselin lento­asemalla operoivat lentoyhtiöt olivat mukana Brussels Airport Aviation Awards ­kilpailussa.

Finnairin vuosikatsaus 2009 sijoittui toiseksi Design & Print Awards 2010 ­kilpailussa.

Finnair voitti alkuvuonna 2011 Japa­nissa vuosittain jaettavan Nikkei Advertising Awards ­kilpailun. Fin­nairin voitokas sanomalehtimainos esittelee Finnairin Japanin vuoroja lyhyimpinä ja nopeimpana reittinä Eurooppaan. Mainosten päätähtenä ja Finnairin keulakuvana toimii maa­ilman elokuvateollisuudessa tun­nettu näyttelijä Koji Yakusho.

3 Raportointiperiaatteet

3.1 Raportointiajanjakso Kyllä 1.1.–31.12.2010

3.2 Edellisen raportin ilmestymisajankohta Kyllä Maaliskuu 2009

3.3 Raportointitiheys Kyllä Vuosittain

3.4 Yhteystiedot Kyllä Finnair Oyj, Tietotie 11A, 01053 Finnair.

Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki, p. 09 818 4101, kati.ihamaki(a)finnair.fi

3.5 Raportin sisällön määrittely Kyllä s. 9–10, 12–14

3.6 Raportin rajaus Kyllä s. 9–10, 12–14

3.7 Erityiset rajoitukset raportin laajuudessa tai rajauksessa

Kyllä s. 12–14

3.8 Raportointiperiaatteet yhteisyritysten, tytär­yhtiöiden, vuokrakohteiden ja ulkoistettujen toi­mintojen raportoinnille

Kyllä s. 12–14

GRI-sisältövertailu Finnair-konsernin raportti

48 GRI­sisältövertailu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

Gri­indikaattori Sisältyy Sivu/sisältö Puutteet/poikkeamat/perustelut

1 Strategia ja analyysi

1.1 Toimitusjohtajan katsaus Kyllä s. 2–3

1.2 Yhteiskuntavastuun vaikutukset, riskit ja mah­dollisuudet

Kyllä s. 4; Logbook 2010, s. 16–17, 24–25, 50–52, 68; Taloudellinen katsaus 2010, s. 92–93

2 Organisaation taustakuvaus

2.1 Organisaation nimi Kyllä Finnair­konserni

2.2 Tärkeimmät tuotteet, palvelut ja tavaramerkit Kyllä s. 5; Taloudellinen katsaus 2010, s. 13

2.3 Operatiivinen rakenne Kyllä s. 5; Taloudellinen katsaus 2010, s. 10–13

2.4 Organisaation pääkonttorin sijainti Kyllä Helsinki­Vantaan lentoasema, Tietotie 11 A, 01053 Finnair

2.5 Toimintojen maantieteellinen sijainti Kyllä Logbook 2010, s. 14–15

2.6 Omistussuhteet ja yhtiömuoto Kyllä Taloudellinen katsaus 2010, s. 16–17

2.7 Markkinoiden kuvaus Kyllä Taloudellinen katsaus 2010, s. 4, 10–14

2.8 Organisaation toiminnan laajuus Kyllä s. 5–7

2.9 Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa tai omistuksessa raportointikaudella

Kyllä Taloudellinen katsaus 2010, s. 10–13

2.10 Raportointikaudella saadut palkinnot Kyllä Effie Awards Finland ­kilpailu palkitsi Finnairin Local Heroes Manchester ­kampanjan kultaisella Effiellä ulko­maisten kohderyhmien kategoriassa ja hopeisella Effiellä matkailukate­goriassa. Effie Awards on maailman laajin ja arvostetuin markkinoinnin ja viestinnän tehokkuutta mittaava kilpailu. Kampanjojen välisessä kil­pailussa palkitaan tuloksellista mark­kinointiviestintää. Tänä vuonna kil­pailuun osallistui 51 kampanjaa.

Finnair valittiin parhaaksi lentoyh­tiöksi Kiinassa. Kiinalaisen bisnes­ ja luksusmatkustajille suunnatun Voyage­lehden palkinto myönnet­tiin vuoden 2010 Travel Brand Award ­kilpailun We Change Traveling ­kate­goriassa. Voittajan valitsivat lukijat ja asiantuntijakomitea yhdessä.

Finnairin lentokoneissa esitettävä Suomenlinnasta kertova lyhytelo­kuva sijoittui toiseksi WorldMedia­Festival ­kilpailussa Saksan Hampu­rissa. Lyhytelokuva Sveaborg­Via­pori­Suomenlinna voitti Intermedia Globe Silver Award ­palkinnon sar­jassa Inflight Programmes.

EC5 Tavanomaisten alkupalkkojen ja paikallisen minimipalkan suhde organisaation keskeisissä toimipaikoissa

Ei Lähes koko Finnair­konsernin henkilöstö on kol­lektiivisten työehtosopimusten piirissä, joten tätä indikaattoria ei ole katsottu oleelliseksi konser­nin kannalta.

EC6 Paikallishankintaperiaatteet ja paikallisten hankintamäärien suhteellinen osuus organisaa­tion keskeisten toimipaikkojen osalta

Kyllä s. 17

EC7 Paikallista rekrytointia koskevat menettely­tavat sekä paikallisyhteisöistä palkatun ylemmän johdon osuus organisaation keskeisimmissä toi­mipaikoissa

Osittain Indikaattori ei ole oleellinen Finnair­konsernin toiminnan kannalta, sillä Finnairilla ei ole merkit­täviä toimipisteitä ulkomailla. Suomessa Finnairin palveluksessa ylintä johtoa myöten on pääosin suomalaisia työntekijöitä.

EC8 Infrastruktuuri­investointien kehittyminen ja vaikutukset sekä tarjotut yleishyödylliset palvelut

Osittain EN13, s. 42; Logbook 2010, s. 53–55 Finnair­konserni ei ole raportointijaksolla tehnyt yleishyödyllisiä infrastruktuuri­investointeja. Kon­sernin tarjoamista yleishyödyllisistä palveluista ja hyväntekeväisyyshankkeista enemmän Vuosikat­sauksessa 2010 sekä kohdassa EN13.

EC9 Keskeiset välilliset taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus

Kyllä s. 17; Finnair­konsernin yhteiskunta­vastuuraportti 2008, s. 14–15

Lähestymistapa ympäristövastuun johtamiseen

Kyllä s. 36

Ympäristövastuun tunnusluvut

EN1 Käytetyt materiaalit painon ja määrän mukaan

Kyllä s. 37–38 Vuoden 2009 raportissa olleet toimistotarvik­keiden ja ATK­laitteiden määrät on jätetty pois, koska niillä ei ole katsottu olevan merkittä­vää vaikutusta konsernin ympäristövaikutuksiin. Samaten Tekniikan käyttämien liuottimien tar­kempi jaottelu on jätetty pois, sillä se ei anna mitään oleellista informaatiota Tekniikan ympä­ristövaikutuksista. Liuottimien kokonaiskäyttö­määrä ja VOC­päästöt raportoidaan kohdassa EN20.

EN2 Kierrätysmateriaalien suhteellinen osuus käytetystä materiaalista

Ei Ei toimialalle oleellinen indikaattori, koska ilmai­luala on niin tiukasti ulkoapäin säädelty toimiala, että yritysten liikkumavara on monessa suhteessa rajattu. Siltä osin kuin harkintavaltaa on, ei kier­rätysmateriaalin osuus ole konsernitasolla selvi­tettävissä.

EN3 Suora primäärienergiankulutus Kyllä s. 38–39

EN4 Välillinen primäärienergiankulutus Kyllä s. 39–40 Sähkön osalta primäärienergianlähteitä ja niiden osuuksia ei ole vuodelta 2010 selvitetty, koska ne riippuvat mm. kullakin ajanhetkellä vallitsevasta vesivoiman tuotantokapasiteetista ja vesivoiman osuudesta kantaverkossa.

EN5 Energiansäästötoimenpiteet, energiatehok­kuuden parantaminen sekä saavutetut säästöt

Kyllä s. 40–41; Logbook 2010, s. 59

EN6 Aloitteet energiatehokkaiden tai uusiutuviin energianlähteisiin perustuvien tuotteiden ja pal­velujen kehittämiseksi sekä näiden vaikutukset energiankäyttöön

Kyllä s. 41; Logbook 2010, s. 60–61

EN7 Toimenpiteet epäsuoran energiankulutuksen vähentämiseksi ja saavutetut säästöt

Ei Finnair­konsernin toiminnassa merkittävät ener­gianäkökohdat liittyvät lentämiseen, josta on raportoitu kohdissa EN3 ja EN5. Finnairilla on int­ressi vähentää omaa materiaali­intensiteettiään, joka vaikuttaa myös välilliseen energiankulutuk­seen yleensä samansuuntaisesti. Finnair ei kui­tenkaan konsernitasolla seuraa materiaalihankin­tojensa energiataseita ja niiden kehitystä.

EN8 Vedenotto vesilähdekohtaisesti Kyllä s. 41

EN9 Vesilähteet, joihin organisaation vedenotto vaikuttaa

Ei Finnair­konsernin käyttämä vesi tulee kunnallista verkkoa pitkin Päijänteestä. Vesivarojen suhteen Finnair­konserni ei ole merkittävä toimija.

51 GRI­sisältövertailu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

3.9 Mittaus­ ja laskentamenetelmät Kyllä s. 12–14 Mahdolliset poikkeamat mainitaan kunkin tunnusluvun kohdalla erikseen.

3.10 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa Kyllä s. 12–14

3.11 Merkittävät muutokset raportin kattavuu­dessa, rajauksissa tai mittausmenetelmissä

Kyllä s. 12–14

3.12 GRI­sisältövertailu Kyllä s. 48–55

3.13 Periaatteet ja käytäntö raportin ulkopuoli­seen varmennukseen

Kyllä Raporttia ei ole varmennettu.

4 Hallintotapa, sitoumukset ja vuorovaikutus

4.1 Organisaation hallintorakenne Kyllä Taloudellinen katsaus 2010, s. 7–8, 88–89

4.2 Hallituksen puheenjohtajan asema Kyllä Taloudellinen katsaus 2010, s. 88

4.3 Hallituksen jäsenten riippumattomuus Kyllä Taloudellinen katsaus 2010, s. 88

4.4 Osakkeenomistajien ja henkilöstön vaikutus­mahdollisuudet hallituksen toimintaan

Kyllä Taloudellinen katsaus 2010, s. 88–89; Logbook 2010, s. 70

4.5 Yhteiskuntavastuun tulosten vaikutus hallituk­sen ja johdon palkitsemiseen

Kyllä Taloudellinen katsaus 2010, s. 18, 88–91

Johdon palkitsemiseen vaikuttavat mm. taloudel­linen tulos, henkilöstön hyvinvointia mittaavan 4D­hyvinvointiselvityksen tulokset sekä määrät­tyjen henkilöiden kohdalla yhteiskuntavastuutyön onnistuminen.

4.6 Intressiristiriitojen ehkäiseminen hallitustyös­kentelyssä

Kyllä Taloudellinen katsaus 2010, s. 88–91

4.7 Hallitusten jäsenten pätevyys strategisen joh­tamisen ja yhteiskuntavastuun alueilla

Kyllä Taloudellinen katsaus 2010, s. 88; Logbook 2010, s. 69

Hallitus ei ole nimittänyt joukostaan erityisesti yhteiskuntavastuuseen perehtynyttä jäsentä. Hal­litus nojaa tarvittaessa mm. Finnairin kestävän kehityksen johtajan ja muiden asiantuntijoiden asiantuntemukseen.

4.8 Missio, arvot ja eettiset periaatteet Kyllä Logbook 2010, s. 24–25, 66–67

4.9 Hallituksen tavat seurata yhteiskuntavastuun johtamista

Kyllä Hallitus seuraa yhteiskuntavastuun toteutumista osana yleistä strategian toteutumista.

4.10 Hallituksen toiminnan arviointi Kyllä Taloudellinen katsaus 2010, s. 88

4.11 Varovaisuusperiaatteen soveltaminen Kyllä Taloudellinen katsaus 2010, s. 92–93

4.12 Sitoutuminen ulkopuolisiin yhteiskuntavas­tuun aloitteisiin

Kyllä Logbook 2010, s. 53–57, 60–61

4.13 Jäsenyydet järjestöissä, yhdistyksissä ja edunvalvontaorganisaatioissa

Kyllä s. 9–10

4.14 Organisaation sidosryhmät Kyllä s. 9–10

4.15 Sidosryhmien tunnistaminen ja valinta Kyllä s. 9–10

4.16 Sidosryhmävuorovaikutuksen muodot Kyllä s. 9–10; Logbook 2010, s. 44–45

4.17 Sidosryhmävuorovaikutuksessa esiin nous­seet asiat ja huolenilmaukset

Kyllä s. 9–10; Logbook 2010, s. 44–45, 50–52, 56–57

5 Johtamistapa ja toimintaindikaattorit

Lähestymistapa taloudellisen vastuun johtamiseen

Kyllä s. 15

Taloudellisen vastuun tunnusluvut

EC1 Tuotettu ja jaettu suora taloudellinen lisä­arvo, sisältäen tulot, toimintakulut, henkilöstöku­lut, lahjoitukset ja muut yleishyödylliset panok­set, kertyneet voittovarat ja maksut sijoittajille ja valtiolle

Osittain s. 16; Logbook 2010, s. 53–55 Yleishyödyllisten tukien määrää ja osuutta ei raportoida, koska yleishyödyllisiin hankkeisiin ja projekteihin osoitetut varat ja muut panostuk­set koostuvat eristä, joita ei voida erottaa konser­nin tilinpäätöstiedoista. Finnairin tavoitteena on sisällyttää yleishyödyllisten tukien määrä vuoden 2011 raporttiin.

EC2 Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet organisaation toiminnalle

Kyllä s. 16; Taloudellinen katsaus 2010, s. 9–10, 92–93; Logbook 2010, s. 59

EC3 Eläkesitoumusten kattavuus Kyllä s. 17

EC4 Valtiolta saatu merkittävä taloudellinen tuki Kyllä s. 17

50 GRI­sisältövertailu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

EN27 Tuotteiden ja pakkausmateriaalien takaisi­notto, kierrätys ja uudelleenkäyttö

Ei Logbook 2010, s. 60–61 Ei oleellinen indikaattori Finnair­konsernin kan­nalta, koska Finnair­konserni ei Finnair Catering Oy:tä lukuun ottamatta valmista tuotteita. Finnair Catering kerää ja kierrättää lennoilla tarjottavien aterioiden pakkaukset, ylijääneet annokset sekä juoma­astiat.

EN28 Ympäristölainsäädännön ja –määräysten noudattamatta jättämisestä määrättyjen merkit­tävien sakkojen rahallinen arvo ja muiden ran­gaistusten kokonaismäärä

Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2010

EN29 Organisaation toiminnassa käytettyjen tuot­teiden, materiaalien ja muiden tavaroiden kulje­tuksesta sekä työmatkoista aiheutuneet merkittä­vät ympäristövaikutukset

Ei Finnair­konsernin toiminnasta aiheutuvat merkit­tävät ympäristövaikutukset aiheutuvat pääosin lentämisestä. Toimintaa tukevien kuljetusten vai­kutukset eivät ole tiedossa, mutta ne ovat mar­ginaalisia verrattuna lentämisen ympäristövai­kutuksiin.

EN30 Ympäristönsuojelukustannukset ja ympäris­töinvestoinnit

Osittain Jätehuoltoon, ympäristökoulutuk­siin, ympäristösertifikaatteihin ja erilaisiin jäsenmaksuihin sekä ympäristöselvityksiin yhteensä noin 900 000 euroa.

Finnair­konsernin tilastointikäytännöt eivät mah­dollista GRI:n vaatimusten mukaista raportointia. Lisäksi kaikissa hankinnoissa ympäristönäkökohta on sisäänrakennettuna, joten ympäristöinvestoin­tien erottelua ei ole katsottu mielekkääksi.

Lähestymistapa sosiaalisen vastuun johtamiseen

Kyllä s. 18

Sosiaalisen vastuun tunnusluvut

Lähestymistapa henkilöstövastuun johtamiseen

Kyllä s. 19–20

LA1 Henkilöstön jakautuminen työsuhteen, työ­sopimuksen ja maantieteellisen sijoittumisen mukaan

Kyllä s. 21

LA2 Henkilöstön vaihtuvuuden kokonaismäärä ja –aste ikäryhmän, sukupuolen ja maantieteellisen sijoittumisen mukaan

Kyllä s. 21–22

LA3 Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut, joita ei ole tarjottu määräaikaisille tai osa­aikai­sille työntekijöille

Kyllä s. 22

LA4 Työehtosopimusten piirissä olevien työnteki­jöiden osuus

Osittain s. 22

LA5 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisilmoitusaika

Kyllä s. 22

LA6 Osuus kokonaistyövoimasta, joka on edustet­tuna virallisissa henkilöstön ja johdon yhteisissä työterveyttä ja –turvallisuutta valvovissa ja neu­voa­antavissa toimikunnissa

Kyllä s. 22

LA7 Tapaturmien ja ammattitautien, menetettyjen työpäivien ja poissaolojen määrät ja työhön liitty­vien kuolemantapausten lukumäärä maantieteel­lisen sijoittumisen mukaan

Osittain s. 23 Tapaturmien osalta raportoidaan GRI:n vaatimus­ten mukaisesti. Koko indikaattori pyritään saa­maan GRI:n mukaiseksi vuoden 2011 raporttiin.

LA8 Organisaation työntekijöille, heidän perheil­leen ja muille toimintayhteisön jäsenille suunna­tut koulutus­, harjoittelu­, opastus­, ennaltaeh­käisy­ ja riskienhallintaohjelmat vakavien sairauk­sien varalta

Kyllä s. 24–25 Finnair­konsernin ohjelmat vakavien sairauksien varalta koskettavat ainoastaan konsernin henki­lökuntaa.

LA9 Ammattiliittojen kanssa solmittujen sopimus­ten käsittämät terveys­ ja turvallisuusteemat

Kyllä s. 25

LA10 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden henkilöstöryhmittäin

Osittain s. 25 Finnair­konserni on monialayritys, jossa on lukui­sia eri henkilöstöryhmiä ja tehtäväluokituksia. Eri tytäryhtiöiden ja liiketoimintayksiköiden käyttä­mät luokitukset eivät ole riittävän vertailukelpoi­sia keskenään. Siksi koulutustunnit on laskettu käyttäen henkilöstömääränä koko konsernin hen­kilöstömäärää. Myös ulkomailla työskentelevät konsernilaiset sisältyvät lukuihin.

LA11 Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat

Kyllä s. 25; Logbook 2010, s. 66–67

53 GRI­sisältövertailu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

EN10 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden suhteellinen osuus ja kokonaismäärä

Ei Vesivarojen suhteen Finnair­konserni ei ole mer­kittävä toimija. Finnair Cateringin kaksi astian­pesukonetta on varustettu veden kierrätysjärjes­telmällä. Veden kulutus on pienentynyt kierrä­tysjärjestelmän ansiosta yli 10 prosenttia lentoa kohden

EN11 Omistetun, vuokratun ja hallitun maan sijainti ja koko suojelluilla alueilla tai niiden lähei­syydessä sekä suojeltujen alueiden ulkopuolella olevilla korkean biodiversiteettiarvon alueilla

Kyllä s. 41–42

EN12 Organisaation toiminnan vaikutukset luon­non monimuotoisuuteen suojelualueilla tai moni­muotoisuuden kannalta rikkailla alueilla

Ei Finnair­konsernin vaikutuspiirissä ei ole tällaisia alueita. Toiminnasta voi kuitenkin koitua vaiku­tuksia Vantaanjokeen sekä Keravajokeen. Näistä on raportoitu erikseen kohdissa EN15 ja EN21. Toiminnan vaikutukset lentoreittikohteiden osalta eivät puolestaan ole kohtuudella selvitettävissä Finnairin toimesta.

EN13 Suojellut tai kunnostetut elinympäristöt Kyllä s. 42

EN14 Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten hallintastrategiat, nykyiset toimenpi­teet ja suunnitelmat biodiversiteetin suhteen.

Kyllä s. 42; EN6, s. 41; EN13, s. 42 Toiminnan luonteesta johtuen konsernitasolla ei ole katsottu aiheelliseksi tehdä konkreettisia stra­tegioita tai suunnitelmia.

EN15 Uhanalaiset lajit organisaation toiminnan vaikutuspiirissä

Kyllä s. 42

EN16 Suorien ja välillisten kasvihuonekaasupääs­töjen kokonaismäärät

Kyllä s. 42–43

EN17 Muut merkittävät välilliset kasvihuonekaa­supäästöt

Ei Finnair­konsernin toiminnasta aiheutuvat merkit­tävät suorat ja välilliset kasvihuonekaasupäästöt ilmoitetaan kohdassa EN16. Keskeisimmät EN16:n ulkopuolelle jäävät välilliset päästöt aiheutuvat lentokoneissa käytettävän polttoaineen tuotan­nosta ja jakelusta sekä uusien lentokoneiden val­mistuksesta. Näiden osalta Finnairilla ei ole vai­kutusmahdollisuuksia eikä tietoa päästömääristä.

EN18 Aloitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähen­tämiseksi ja toteutuneet vähennykset

Kyllä EN5, s. 41; Logbook 2010, s. 59, 62–63

Finnair­konsernin toiminnassa energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt kulkevat käsi kädessä. Näin ollen kaikki vuoden aikana tehdyt toimet energiankulutuksen vähentämiseksi vaikuttavat samansuuntaisesti ja samassa suhteessa myös konsernin toiminnasta aiheutuneisiin kasvihuone­kaasupäästöihin.

EN19 Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästöt Kyllä s. 43

EN20 Typen ja rikin oksidien (NOx, SOx) päästöt sekä muut merkittävät päästöt ilmaan

Kyllä s. 43–44

EN21 Päästöt vesiin Kyllä s. 45 Vesistöihin päätyvän, lentokoneiden jäänehkäi­syssä ja ­poistossa käytettävän glykolin määristä raportoi ja on vastuussa lentoaseman ylläpitäjä.

EN22 Jätteiden kokonaismäärät jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti

Kyllä s. 45–46

EN23 Merkittävien vuotojen lukumäärä ja koko­naistilavuus

Kyllä s. 46

EN24 Kuljetetun, maahantuodun, maastaviedyn tai käsitellyn ongelmajätteen määrä

Ei Finnair­konserni ei kuljeta eikä käsittele itse ongelmajätteitä. Konsernin toiminnasta kerty­neiden ongelmajätteiden määristä ja käsittelystä raportoidaan kohdassa EN22.

EN25 Vesistöt ja niihin yhteydessä olevat elin­ympäristöt, joihin organisaation vesipäästöillä ja valumavesillä on merkittävä vaikutus

Ei Finnair­konsernin jätevedet ohjataan kunnalliselle jäteveden puhdistamolle. Puhdistetuista jäteve­sistä Finnair­konsernin vaikutus ei ole erotetta­vissa. Helsinki­Vantaan lentokenttäalueen valu­mavesien vaikutuksia on käsitelty kohdissa EN11, EN15 sekä EN21.

EN26 Aloitteet tuotteiden ja palveluiden ympäris­tövaikutusten vähentämiseksi

Kyllä s. 46

52 GRI­sisältövertailu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

PR1 Tuotteiden ja palvelujen terveys­ ja turvalli­suusvaikutusten arviointi elinkaaren eri vaiheissa sekä näiden käytäntöjen kohteena olleiden tuote­ ja palveluryhmien suhteellinen osuus

Kyllä s. 33

PR2 Tuotteiden ja palvelujen terveys­ ja turvalli­suusvaatimuksiin liittyvien määräysten ja vapaa­ehtoisten periaatteiden rikkomukset

Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2010

PR3 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen tuoteinformaatio

Kyllä s. 34

PR4 Tuoteinformaatioon ja tuotemerkintöihin liit­tyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaattei­den rikkomukset

Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2010

PR5 Asiakastyytyväisyyteen liittyvät käytännöt ja asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset

Kyllä s. 34–35; Logbook 2010, s. 44–45

PR6 Markkinointiviestinnän, mukaan lukien mai­nonnan ja sponsoroinnin, lainmukaisuus sekä standardien ja vapaaehtoisten periaatteiden täyt­tyminen

Kyllä s. 35

PR7 Markkinointiviestintää koskevien lakien ja säännösten rikkomukset

Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2010

PR8 Asiakkaiden yksityisyydensuojan rikkomi­seen ja asiakastietojen hävittämiseen liittyvät valitukset

Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2010

PR9 Tuotteiden ja palvelujen käyttöön liittyvän lainsäädännön ja määräysten rikkomisesta aiheu­tuneiden merkittävien sakkojen määrä ja muut seuraamukset

Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2010

55 GRI­sisältövertailu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

LA12 Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus, joiden kanssa käydään säännöllisiä kehitys­ ja urakeskusteluja

Kyllä s. 25

LA13 Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostu­mus ja monimuotoisuus

Kyllä s. 25

LA14 Naisten ja miesten peruspalkkojen suhde henkilöstöryhmittäin

Ei Monialayrityksenä Finnair konsernissa on lukui­sia eri henkilöstöryhmiä sekä tehtäväluokituk­sia. Konsernin tilastointijärjestelmä ei mahdollista GRI­ohjeistuksen mukaista raportointikäytäntöä, eikä se edellä mainitusta syystä ole tarkoituksen­mukaista.

Lähestymistapa ihmisoikeusasioiden johtamiseen

Kyllä s. 26–27

HR1 Niiden merkittävien investointisopimusten suhteellinen osuus ja kokonaismäärä, jotka sisäl­tävät ihmisoikeusehtoja tai joiden osalta on tehty ihmisoikeusarviointi

Kyllä s. 28

HR2 Niiden merkittävien alihankkijoiden ja ura­koitsijoiden suhteellinen osuus, joiden osalta on tehty ihmisoikeusarviointi sekä tästä seuranneet toimenpiteet

Kyllä s. 28

HR3 Työntekijöille tarjotun ihmisoikeuskoulutuk­sen kokonaistuntimäärä ja koulutukseen osallistu­neiden työntekijöiden suhteellinen osuus

Osittain s. 28

HR4 Syrjintätapausten lukumäärä ja toteutetut toimenpiteet

Kyllä s. 28

HR5 Toiminnot, joissa järjestäytymisvapaus ja kol­lektiivinen neuvotteluoikeus ovat uhattuina

Ei Indikaattori ei ole oleellinen, sillä suomalaisena yrityksenä Finnair toimii työmarkkinakulttuurissa, jossa työntekijöiden oikeudet järjestäytyä ja neu­votella työehdoistaan kollektiivisesti ovat tunnus­tettuja perusoikeuksia.

HR6 Merkittävät lapsityövoiman käytön riskit ja toimenpiteet tämän estämiseksi

Kyllä s. 28

HR7 Merkittävät pakkotyövoiman käytön riskit ja toimenpiteet tämän estämiseksi

Kyllä s. 28

HR8 Ihmisoikeuspolitiikkoihin ja –toimintakäytän­töihin koulutetun turvahenkilökunnan osuus

Ei Finnair­konsernilla ei ole omaa turvahenkilökun­taa.

HR9 Alkuperäiskansojen oikeuksien rikkomukset ja toteutetut toimenpiteet

Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2010

Lähestymistapa yhteiskunnallisen vastuun johtamiseen

Kyllä s. 29

SO1 Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja hallintaan liittyvät ohjelmat

Kyllä s. 30

SO2 Korruptioon liittyvän riskianalyysin läpikäy­neiden liiketoimintayksiköiden määrä ja suhteel­linen osuus

Kyllä s. 30

SO3 Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus, jotka ovat osallistuneet organisaation korruption­vastaiseen toimintaan liittyvään koulutukseen

Osittain s. 30

SO4 Korruptiotapausten yhteydessä toteutetut toimenpiteet

Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2010

SO5 Organisaation osallistuminen poliittiseen vai­kuttamiseen ja lobbaukseen

Kyllä s. 30

SO6 Poliittisille tahoille annettujen tukien määrä Kyllä s. 30

SO7 Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomi­seen, kartelleihin ja määräävän markkina­aseman väärinkäyttöön liittyvät oikeustoimet sekä toteu­tetut toimenpiteet

Kyllä s. 30

SO8 Lakien ja säädösten rikkomuksista asetetut sakot ja muut seuraamukset

Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2010

Lähestymistapa tuotevastuun johtamiseen Kyllä s. 31–32

54 GRI­sisältövertailu Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

56 Finnair­konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010

Finnair on oman arvionsa mukaan soveltanut GRI­

raportointiohjeita A­tason laajuisesti. Tasoarvion

on tarkistanut kolmas osapuoli Pricewaterhouse­

Coopers Oy. A­tason mukaisesti Finnair raportoi

kaikki avainindikaattorit tai kertoo, miksi ei ole

raportoinut yksittäistä indikaattoria. GRI­lasken­

taperiaatteita ei sovelleta yksityiskohtaisesti kaik­

kien indikaattorien osalta.

NEWBORN.

FINNAIR_NEW_BORN_200x270_UNC.indd 1 17.2.2011 10.42