ympäristömelun torjunta ja vaikutukset

Ympäristömelun torjunta ja vaikutukset

20.5.2014 Ympäristöterveyspäivät 2014 / Anu Turunen 1

Määritelmiä

• Ääni

– ilmassa tai muussa väliaineessa esiintyvää paineen vaihtelua, joka etenee aaltoliikkeenä ja jonka ihminen voi kuulla

• Melu

– ei-toivottua ääntä, ääntä joka on kuulolle haitallista tai jonka ihminen kokee epämiellyttävänä, häiritsevänä tai odottamattomana (sisältää yksilöllisen tulkinnan)

• Ympäristömelu

– peräisin pääasiassa liikenteestä, erityisesti tieliikenteestä

– altistuvan henkilön näkökulmasta kaikki muu paitsi työpaikalla esiintyvä melu

• Tärinä

– värähtelyä, joka etenee esim. värähtelevästä pinnasta ihmiseen


Melulle altistuminen

• Maailman terveysjärjestön (WHO) arvion mukaan

– EU:ssa noin puolet väestöstä altistuu tieliikennemelulle, joka ylittää 55 dB (Lden).

– Länsi-Euroopassa melu aiheuttaa ainakin miljoonan terveen elinvuoden menetyksen.

• Yksi merkittävimmistä ihmisten terveyttä uhkaavista ympäristöaltisteista Euroopassa


Melun vaikutuksia

• Unen häiriintyminen

• Muu häiriintyminen

– viihtyisyyden aleneminen

– keskittymisen ja oppimisen vaikeutuminen

• Fysiologinen ja psyykkinen stressi

• Sydän- ja verisuonisairaudet

• Henkinen hyvinvointi

• Haitan suuruuteen vaikuttavat mm.

– äänen fysikaaliset ominaisuudet, kuten voimakkuus, taajuus, kapeakaistaisuus ja impulssimaisuus

– altistumisen aika ja paikka

– henkilön yksilölliset ominaisuudet, kuten meluherkkyys ja asenne äänilähdettä kohtaan.


Mahdollisia vaikutusreittejä

Melualtistus

(äänitaso)

Melun tiedostaminen,

psyykkinen stressi

Tiedostamaton hermostollinen reaktio,

fysiologinen stressi

Autonominen hermosto

Umpieritysjärjestelmä

Toimintahäiriöt

Pitkäaikaisen altistumisen aiheuttamat terveysvaikutukset

Epäsuora reitti Suora reitti

Reaktiomalli, modifioitu julkaisusta Babisch, Pershagen, Selander et al. 2013

Ympäristöterveyspäivät 2014 / Anu Turunen 20.5.2014 5

Meluntorjunta


Ympäristöministeriön asettaman työryhmän laatima

meluntorjunnan valtakunnallinen toimintaohjelma (2004)

Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta (2006)

Ympäristöministeriön asettaman työryhmän laatima selvitys valtioneuvoston

periaatepäätöksen toteutumisesta meluntorjunnassa (2013)

Meluntorjunnan päämäärä

• Päämääränä turvata kansalaisille terveellinen, viihtyisä ja vähämeluinen ympäristö

– ennaltaehkäisemällä melun syntymistä

– estämällä melun leviämistä ja vähentämällä melun haittoja

– säilyttämällä erityyppisiä hiljaisia alueita

– estämällä tärinän syntyä ja vähentämällä sen haittoja.

– melulle ja tärinälle entistä keskeisempi sija ympäristönsuojelutyössä, toimintapolitiikoissa, suunnittelussa ja päätöksenteossa


Meluntorjunnan tavoitteet

• Tavoitteena melulle altistumisen vähentäminen siten, että vuoteen 2020 mennessä:

– yli 55 dB (päiväajan keskiäänitaso) alueilla asuvien määrä on vähintään 20 % (~160─200 000 henkilöä) pienempi kuin vuonna 2003

– sisämelutaso ei ylitä päivällä eikä yöllä valtioneuvoston antamia ohjearvoja

– oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla päästään valtioneuvoston antamien ohjearvojen mukaisiin melutasoihin (tai jos tämä ei ole jo rakennetuilla alueilla mahdollista, päivämelutaso ei saisi kuitenkaan ylittää 60 dB eikä yömelutaso 55 dB).

• Kohdistetaan ensivaiheessa asuinalueille, joilla päiväajan keskiäänitaso ylittää 65 dB ja alueille, joilla paljon altistuvia.

• Lisäksi erityishuomio oppi- ja hoitolaitosten alueille ja virkistysalueille

• Tavoitteena säilyttää myös hiljaisia alueita


Meluntorjunnan valtakunnallinen toimintaohjelma 2005─2020

• 33 toimenpidettä

– 10 tärkeintä, joilla laajat ja tehokkaat vaikutukset, ja jotka voidaan toteuttaa kansallisesti ja paikallisesti

• melun huomioiminen alueidenkäytön suunnittelussa

• meluselvitykset ja meluntorjuntasuunnitelmat kunnissa, joissa merkittävää ympäristömelulle altistumista

• tieliikenteen meluntorjunta

• raideliikenteen meluntorjunta

• hiljaisten päällysteiden ja renkaiden käytön edistäminen ja lisääminen

• julkisivujen ääneneristävyyden parantaminen

• hiljaisten laitteiden ja prosessien kehityksen ja käytön edistäminen

• hiljaisten alueiden kriteereiden ja määritelmien laadinta

• melutietojen (lähteet, laajuus, altistuvien määrä) kerääminen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään

• meluntorjunnan tutkimusohjelman laatiminen


Ympäristöministeriön asettaman työryhmän selvitys

• Työryhmän tehtävänä oli

– selvittää meluntorjunnan valtakunnallisessa toimintaohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutuminen vuoteen 2012 mennessä

– arvioida melulle altistuneiden määrät

– arvioida tavoitteiden toteutumista vuoteen 2020 mennessä

– suunnitella mahdollisia jatkotoimenpiteitä.

• Tiedot toimenpiteiden toteutumisesta koottiin toiminnanharjoittajilta/etujärjestöiltä, ministeriöistä ja ELY-keskuksilta + kuntia koskevat tiedot kyselyllä.


Johtopäätökset

• Tavoitteiden toteutuminen yleisesti tyydyttävää/heikkoa/ei arvioitavissa

• Resursseja niukasti suhteessa ongelman laajuuteen ja ratkaisujen kustannusvaikutuksiin

• Melulle altistuneiden määrä ei ole pienentynyt tavoitteiden mukaisesti 2006─2012 aikana

– johtuen mm. liikenteen kasvusta ja yhdyskuntarakenteen tiivistymisestä

– yksittäisillä hankkeilla on kuitenkin suojattu useita tuhansia asukkaita.



* asuntoalueiden päiväaikainen keskiäänitaso >55 dB

(LAeq)

*

Johtopäätökset

• Tavoitteiden toteutuminen monelta osin mahdollista, mutta edellyttää

– nykyistä parempia resursseja (n. 30 milj. €/vuosi)

– melupäästöjen vähentämistä

– meluntorjunnan parempaa huomioimista liikenteen ja maankäytön suunnittelussa

– ei pelkästään meluesteitä rakentamalla ja ainoastaan meluisimpiin kohteisiin panostamalla.


Suositukset ja painopistealueet

• Pääpainopiste melupäästön ja altistuneiden määrän vähentäminen

– tieliikennemelu: tavoitteena melupäästön rajoittaminen 3─5 dB

• nopeusrajoituksia tulisi alentaa tietyillä tieosuuksilla

• liikenteen suunnittelua tulisi parantaa ja vähentää ajoneuvomääriä (joukko- ja kevyt liikenne)

• hiljaisempien CE-merkittyjen renkaiden käyttöä tulisi pyrkiä lisäämään ja nastarenkaiden käyttöä vähentämään

– hiljaisten renkaiden ja päällysteen vaimennus 10─15 dB pidemmällä aikavälillä

– raideliikennemelu

• nopeusrajoituksia tulisi alentaa tietyillä rataosuuksilla

• kaluston tyyppi ja kunto tulisi huomioida

• kiskojen hionta tulisi suorittaa tarvittaessa

– vaimennus n. 10 dB, jos kiskot huonokuntoiset



• Maankäytön suunnittelu siten, että altistuminen vähenee:

– asutuksen, virkistysalueiden ja melua aiheuttavien toimintojen sijoittelu

– ihmisten liikkumistarve ja liikkumistavat

– sekä uusien alueiden suunnittelussa että täydennys- ja korjausrakentamisessa

– sekä keskusta-, taajama- että haja-asutusalueilla

– uutta tietoa ja ohjeistusta

• Tiedonhallinta

– tieto tehdystä meluntorjuntatyöstä ja vaikutuksista keskitetysti saataville



• Rakennusten ulkovaipan ääneneristävyyden parantaminen

– kun ulkomelutason alentaminen ei ole mahdollista

– erityisesti taajamien keskustoissa ja tiiviiden asuinalueiden väylien varrella

• Meluesteet

– vaimennus parhaimmillaan 5─15 dB

– ollut usein pääasiallinen, mutta ei aina kustannustehokas keino


Kuva: Kuopion kaupunki

Melututkimus THL:ssä

• Melumittaukset: Pekka Taimisto

• Melumallitus: Tarja Yli-Tuomi

• Epidemiologia: Timo Lanki, Anu Turunen, Enembe Oku Okokon, Jaana Halonen (TTL)

• Riskikäsitykset ja meluherkkyys: Sari Ung-Lanki, Anna-Kaisa Vartiainen


Uusia tuloksia melun terveysvaikutuksista

• Kunta10-tutkimuksen aineisto

– yli 55 dB (Lnight) melutasoille altistuneilla oli enemmän unettomuutta verrattuna vähiten altistuneisiin (≤45 dB)

– yli 60 dB (Lden) melutasoille altistuneet miehet kokivat terveydentilansa huonommaksi verrattuna vähiten altistuneisiin (≤45 dB)


– ei yhteyttä psyykenlääkkeiden (neuroosilääkkeet ja rauhoittavat aineet, unilääkkeet, masennuslääkkeet) käyttöön

– epäselvää, muuntuvatko unihäiriöt ja koettu heikentynyt terveydentila vakavammiksi terveyshaitoiksi

Tulossa

• THL:n ympäristöterveyden osastolle valmistumassa melulaboratorio.

• Uusia tutkimuksia, mm.

– äänen/melun psykologiset vaikutukset

– altistuminen melulle liikennevälineissä

– tuulivoimamelun kokeminen ja vaikutukset


Uudistuksia melulainsäädännössä


Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992

STM:n Asumisterveysohje (2003) Uusi Asumisterveysasetus

(osana lakia terveydensuojelulain

muuttamisesta)

STM:n Asumisterveysopas (2009) Uuden Asumisterveysasetuksen

sovellusohje

Kiitos!


Lähde: www.mtv3.fi

ympäristömelun torjunta ja vaikutukset

Environment