kehiTÄ jakehiTY

5

2013

TYÖura mÄÄriTTÄÄelÄkkeen

hYVÄ pomohaluaa johTaa

Y k S i T Y i S a l o j e n e S i m i e h e T j a a S i a n T u n T i j aT Y T Y

1414

ajankohtaista ............................................................................................................................4

Ketteryydellä osaaminen haltuun ...............................................................................6

Työhyvinvointi paranee työtä kehittämällä ........................................................10

sopu syntyi ...............................................................................................................................14

Juristipalsta: oletko sittenkin yrittäjä? .................................................................16

vuosikokouksen kaikkien aikojen jäsenennätys ............................................18

vastuu vesteriselle ..............................................................................................................20

Pitkän aikavälin hommia ................................................................................................22

Lisää tukea työnhakuun uusimaalla ......................................................................25

esimiehen tehtäviin kuuluu johtaminen ..............................................................26

vuoden yritysyhdistys on Finnairin insinöörit FirY .......................................28

Ytimestä: Paljon porua 20 eurosta? .......................................................................29

Kirja-arvostelu: Löydä sisäinen diktaattorisi .....................................................30

YTYn stipendit ovat haettavissa ................................................................................31

6

2820 22

14

ilmoiTuShinnaTja kooT

Takasivu .................................. 800 € 217 x 230 mm

1/1 sivu .................................. 700 € 217 x 280 mm

1/2 sivua pysty ................... 400 € 108 x 280 mm

1/2 sivua vaaka .................. 400 € 217 x 140 mm

1/4 sivua pysty ................... 250 € 54 x 280 mm

YkSiTYiSalojen eSimieheT ja aSianTunTijaT YTYn jÄSenlehTi • 5 / 2 0 1 3

koTiSiVuTwww.yty.fi

lehDen ToimiTuSkunTa 2013Jaakko Kiiski, Kari Saarinen, KyllikkiKivijärvi, Leena Vänni, Anu Aspiala,Pekka Potinkara

kanSikuVaMikko Törmänen

ulkoaSuViestintänetti Oy, Jyväskylä

painoTaloForssa Print

painoSmÄÄrÄ9 900Seuraava numeroilmestyy 20.2.2014

pÄÄToimiTTajaLeena VänniPuh. (09) 2510 1335

ToimiTuSRatavartijankatu 200520 HELSINKI

SÄhkÖpoSTiyty@yty.fi

[ Tä s s ä n u m e r o s s a ]

2 YTY 5/2013

www.iaet.fi

postiosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinkikäyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, 4.krs

asiakaspalvelupiste palvelee:Ma ja Ke klo 10.00 – 15.00, Pe klo 10.00 – 13.00.puhelinpalvelu: (09) 4763 7600Ma – To klo 10.00 – 15.00, Pe klo 10.00 – 13.00

YkSiTYiSalojen eSimieheT jaaSianTunTijaT YTY rY

POSTiOSOiTERatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

KäYnTiOSOiTEAsemapäällikönkatu 12 bPuhelin (09) 2510 1310Faksi (09) 2510 1399sähköposti: yty@yty.fihenkilökohtaiset: etunimi.sukunimi@yty.fi

jÄSenYYSaSiaTjäsensihteeriTiina lappalainenPuh. (09) 2510 1310

toimistopäällikkökyllikki kivijärviPuh. (09) 2510 1320

jäsenpalvelupäällikkökari SaarinenPuh. (09) 2510 1330

eDunValVonTaneuvottelupäällikköanu aspialaPuh. (09) 2510 1340

asiamiespekka potinkaraPuh. (09) 2510 1375

toiminnanjohtajajaakko kiiskiPuh. (09) 2510 1360

VieSTinTÄviestintävastaavaleena VänniPuh. (09) 2510 1335

TYÖSuhDeaSiaTpäälakimiesheikki meskanen

työsuhdeasiamies heikki kähkönenPuh. (09) 2510 1350

päivystys arkipäivisinklo 8.30 – 13.00

Katsaus kausiinihallituksessa

uskomattoman nopeasti aika rientää, kun katson hallituskausiani näin jälkeenpäin.

aloitin hallituksen jäsenenä tammikuussa 2008. Yleistilanne silloin työmarkkinoilla

oli positiivinen. osalle toimialoista oli saatu edellisvuonna neuvoteltua ylemmille

toimihenkilöille oma työehtosopimus. samalla tilannetta kuitenkin varjosti sopi-

musrajakiista toimihenkilöjärjestöjen kanssa.

Kuluneena kuutena vuotena on ollut työtaisteluita, mutta pitkiltä lakoilta olemme vält-

tyneet. asiat ovat edenneet mallikkaasti neuvotteluteitse. Tämän syksyn tiukoista tilanteista

selvittiin järjellä, joskaan työmarkkinajärjestöjen kannalta ei päästy edellisellä kaudella asetet-

tuihin tavoitteisiin.

viimeiset kaksi vuotta hallituksen puheenjohtajana olen päässyt näkemään lähemmin

akavan ja neuvottelujärjestö YTn:n toimintaa. akavan jäsenmäärä on viime vuosina jatkanut

kasvuaan korkeakoulutettujen määrän kasvun ja uusien jäsenjärjestöjen avulla. YTn:ssä liikeh-

dintä neuvottelupöytään pääsemiseksi ja oman toimialan eriyttäminen muusta YTn-kentästä

on kysymys, joka tulee vääjäämättä päällimmäisenä mieleeni. olen huolissani, ajavatko kaikki

jäsenjärjestöt YTn:n yhtenäisyyttä eri toimialoilla.

Tyytyväisyyttä herättää YTYn jatkuva jäsenmäärän kasvu, joka on jatkunut tasaisena vuosi

vuodelta. Katson, että YTYn hallitus on onnistunut hyvin jäsenhankintatavoitteessa, johon

olimme sitoutuneet. Kaikki jäsenemme voivat myös osallistua omassa työyhteisössään yhtei-

seen tavoitteeseemme jäsenmäärän lisäämisessä, työolosuhteiden valvonnassa sekä työhyvin-

voinnin kehittämisessä.

YTYn toimintaa suunnitellessamme emme voi jäädä paikoillemme, vaan toimintaa tulee

edelleen kehittää jäsenviestintää painottaen. merkittävä osuus on sosiaalisella medialla, jossa

näymme jo hyvin. Toimintamme on kustannustehokasta ja näkyvää sekä jäsenpalvelu laadu-

kasta. vuoden alusta korjataan myös henkilökuntavajetta rekrytoimalla uusi henkilö toimistolle.

Kiitän Teitä YTYn jäsenet ja jäsenjärjestöt tuestanne ja kannustuksesta kehittää YTYä parem-

man palvelun jäsenjärjestöksi. Luovutan hyvillä mielin tehtävät uudelle hallitukselle ja uudelle

puheenjohtajalle.

Toivotan hyvää joulunaikaa ja uutta vuotta!

Juha harjunenpuheenjohtaja

[ Pä ä K i r J o i T u s ]

YTY 5/2013 3

Kuva: Tomi Kuusiniemi

[ a J a n K o H Ta i s Ta ]

TapahTumakalenTeriTyösuhdeilta28.1.2014 Turku11.2.2014 Helsinki

Esimiehestä asiantuntijaksi29.1., 5.2., 12.2.2014 Kuopio

Viestintä ja vuorovaikutus18.2. Tampere

Työelämän pelisäännöt27.2. Kouvola27.3. Pori27.4. vaasa

Epäasiallinen kohtelu työpaikalla20.3. Turku

Suosittele YTYä –voita suomalaista designiaVoit suositella YTYä suosittelukortilla tai -videolla. Arvomme 1. helmikuuta kaikkien 1.2.2013 – 31.1.2014 videokortin tai kuvakortin lähettäneiden kesken 400 euron arvoisen lahjakor-tin, jolla voit ostaa valitsemaasi suomalaista designia.

www.yty.fi/suosittele.php

Lisätietoja ja ilmoittautuminen jäsensivujen kautta

www.ytyintra.fi

CV-klinikka on maksuton jäsenpalvelu työn-hakuun. Palvelu pitää sisällään ansioluettelon sekä mahdollisesti työhakemuksen lukemisen ja sen jälkeen 20 minuutin puhelinkonsultaa-tion. Konsultaation jälkeen uraneuvoja vielä lähettää korjausehdotukset sähköpostitse jäse-nelle.

CV-klinikassa ansioluetteloa hiotaan rehellisemmäksi ja siihen kiteytetään oma osaaminen. Esitystavassa on usein korjaa-mista, sillä ansioluettelo täytyy miettiä rekry-toijan näkökulmasta, ei omasta.

Urapalveluansioluettelonhiomiseen

Palvelun käyttö• mene sivulle www.urapalvelut.fi/yty• voit varata ajan valmentajalta nimelläsi ja jäsen- numerollasi. Tässä vaiheessa voit jo listata kysymyksiä, jotka sinua erityisesti askarruttavat.• Katso myös Cv-video. Kun perusasiat on jo kerrattu etukäteen, voit keskittyä valmentajan kanssa paremmin ansioluettelon viimeistelemiseen.• saat valmentajaltasi sähköpostia, johon vastaamalla lähetät hänelle ansioluettelosi• varaamallasi ajalla valmentaja soittaa sinulle ja käytte läpi ansioluetteloasi• valmentaja lähettää korjausehdotuksia sinulle sähköpostitse• Hyvin laadittu Cv avaa uusia ovia uralla

4 YTY 5/2013

[ a J a n K o H Ta i s Ta ]

Kotimainen suoraveloitus loppuu vuoden 2014 alussa. maksajalle

ei käytännössä aiheudu muutoksia, sillä suoraveloitusta käyttävät

voivat siirtyä e-laskuun. maksajan näkökulmasta e-lasku muistut-

taa nykyistä suoraveloitusta. suosittelemme myös muita vaihta-

maan e-laskuun ja arvommekin kaikkien tämän vuoden puolella

e-laskusopimuksen tehneiden kesken vuoden jäsenmaksujen arvoi-

sen lahjakortin.

YTY on hyväksytty omaehtoisen työllistymisen tuki oTTY ry:n jäse-

neksi. Jäsenyys alkaa ensi vuoden alusta. oTTYn tavoitteena on

edistää työllistymistä tarjoamalla asiantuntijavalmennuksia ja ver-

taisryhmätoimintaa. Tilaisuudet ovat oTTYn jäsenjärjestöjen jäse-

nille maksuttomia.

YTYstä OTTYn jäsen

Suoraveloitus loppuu 2014

Jäsenmaksut2014normaaLiJäsenmaKsu

22,25 e/kk

senioriJäsenmaKsu

5,75 e/kk

LePoJäsenYYs

2,00 e/kk

myönnämme hakemuksesta alennusta jäsenmaksusta työttömille ja perhevapaalla

oleville jäsenille.

Katso ohjeetjäsensivuiltammewww.ytyintra.fi

Osasairauspäivärahakausipitenee

Osatyökykyisten työhön paluuta ja työssä jatkamista tuetaan pidentämällä osasairauspäivärahakautta nykyisestä enintään 72 päivästä 120 päivään. Osasairauspäivärahan saaminen edellyttää, että osa-aikatyöskentelyn on suunniteltu kestävän yhtäjaksoisesti vähintään 12 arkipäivää.

Ammatillista kuntoutusta myönnettäessä huomioidaan aikaisempaa laajemmin sairauden lisäksi myös muut ihmisen elämäntilanteeseen vaikuttavat asiat. Tarkoitus on ehkäistä työ-kyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä järjestämällä kuntoutusta tar-peeksi varhain.

osasairauspäivärahakausi pitenee jaammatilliseen kuntoutukseen pääsyhelpottuu vuoden 2014 alusta

Toimistomme palvelee jouluajan normaalisti arkipäivisin. Työsuhde-lakimiehemme tavoitat puhelimitse (09) 2510 1350 perjantaina 27.12.klo 9 – 12 ja tiistaina 31.12. klo 9 – 12.

Työttömyyskassan aukioloajat voit tarkistaa IAET-kassan nettisivuiltawww.iaet.fi.

aukioloajaT jouluaikaan

YTY 5/2013 5

6 YTY 5/20136 YTY 5/2013

K aukana ovat ne ajat, jolloin koko työ-ura saattoi kulua saman työnantajan palveluksessa, samassa tehtävässä ja samoilla työtavoilla. Suomi on mui-den länsimaiden mukana muuttu-nut aivotyöläisten valtakunnaksi.

Asiantuntijat ovat jatkuvan muutoksen pyörteissä. Työtehtävät vaihtuvat. Teknologiat vanhenevat ja uusia tulee. Asiantuntijan on sopeuduttava ja hankittava uusia taitoja jatkuvasti. Osaamista on päivitettävä.

Laatupäällikkönä Nokia Solutions and Network-sissä (NSN) työskentelevä hanna Turunen on hyvä esimerkki nykyajan asiantuntijasta. Hän valmistui ensin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta ja sen perään yo-merkonomiksi. Oppiakseen käyttämään 1980-luvulla vielä harvinaisia tietokoneita Turu-nen hakeutui Nokialle töihin. Nyt takana on 24 vuotta Nokia-uraa.

Tehtävät ovat vaihtuneet sihteeristä tuo-tekehityksen kautta laadun asiantuntijaksi. Samalla osaamista on pitänyt päivittää vastaamaan muutoksia tehtävissä.

– Suurin osa oppimisesta on tapahtunut olemalla utelias ja työs-kentelemällä yhdessä toisten ihmis-ten kanssa, Turunen kuvaa.

KETTErYYdElläOSaaminEnhalTUUnJatkuvat muutokset edellyttävät jatkuvaa

oppimista. oppimisen pitää tapahtua

mahdollisimman ketterästi työssä ja

työn ohessa.

Teksti Jaana Lehtiniemi Kuvat Heli Hirvelä ja Jaana Lehtiniemi

oSaamiSenkehiTTÄmiSenToiminTamalli

• Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen kehittämisen toimintamallista, johon sisältyy kolmen päivän koulutusoikeus.• Lakiesitys on tällä hetkellä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsittelyssä• esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kaksi uutta lakia ja lait tulisivat voimaan mahdollisesti 1.1.2014.• ensimmäinen on laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä: – Lain tavoitteena on lisätä työn- tekijöiden osaamisen kehittämiseen liittyvää toimintaa ja tällä tavoin parantaa henkilöstön osaamisen tasoa vastaamaan työn muuttuvia vaatimuksia – Lain pääsisältö on se, että koulutussuunnitelma on edellytyksenä erityisen verovähennyksen tai sitä vastaavan taloudellisen kannusteen saamiseksi• Toinen on laki koulutuksen korvaamisesta – Yritys saa verovähennyksen koulutuskuluista – Valtion virastoille koulutus- korvauksen maksaisi valtiovarain- ministeriö, muille työnantajille työttömyysvakuutusrahasto työttömyysvakuutusmaksun perinnän yhteydessä.

YTY 5/2013 7

Hanna Turunenon hyödyntänyt myösYTYn koulutustarjontaa.

YTY 5/2013 7

– Tärkeää on löytää yrityksestä ne henkilöt, joilta voi tarvittaessa kysyä ja oppia.

Osaamisen johtaminen usein retuperällä

Yritysten on pidettävä organisaation osaaminen ajan tasalla, ja menestyksen varmistamiseksi aikaa edelläkin. Kilpailuetu saadaan asiantuntijoiden kautta. Osaamisen-hallinta on siksi menestyksen edellytys, mutta monessa yrityksessä huonosti hoidettua.

Osaamisen johtamiseen panostettiin paljonkin vielä joitakin vuosia sitten. Osaamistarpeita selvitettiin mit-tavissa ohjelmissa, ja tuloksena saatuja ehkä tuhansia-kin osaamisalueita pyrittiin hallitsemaan raskailla jär-jestelmillä.

– Tämä johti helposti siihen, ettei kellään ollut oikein selvää kuvaa siitä, mikä osaaminen oikeasti rat-kaisee sen, miten hyvin voidaan pärjätä tai mitä osaa-mista meillä on ja mitä pitäisi olla, toteaa aihetta paljon tutkinut tekniikan tohtori leenamaija otala. Loka-kuussa tietokirjailijapalkinnon saanut Otala toimii tällä hetkellä johtamisen yliopettajana Metropolia-ammatti-korkeakoulussa.

Osaamisen johtaminen onkin monessa paikassa taantunut. Raskaiksi paisuneet järjestelmät eivät taipu-neet nopeisiin strategian ja osaamistarpeiden muutok-siin, eivätkä tuottaneet riittävästi kriittistä tietoa. Tieto-jen hallinta järjestelmissä osoittautui mahdottomaksi ja tieto rapautui.

Lisäksi viime vuosina on syntynyt paljon pieniä, tie-totekniikkaan ja asiantuntijuuteen perustuvia yrityksiä, joissa on nuori henkilöstö ja nuori johto. Niissä ei vält-tämättä ole vielä mitään osaamisen johtamisen järjestel-mää, vaan uutta oppia kaivetaan aina tarpeen mukaan, tekemällä, kokeilemalla ja toisilta oppimalla.

Myös taloudellinen kurimus ja säästökuurit ovat hei-kentäneet osaamisenhallintaa. Sen on todennut Hanna Turunenkin.

– Aiemmin pystyin paremmin ehdottamaan itse tarpeelliseksi kokemiani koulutuksia työnantajalle. Nyt kurssivalikoima on suppeampi, sillä ulkoisiin koulutuk-siin osallistuminen on hyvin rajoitettua.

Kurssivalikoiman suppeuden lisäksi Turunen har-mittelee verkostoitumisen mahdollisuuksien vähene-mistä. Kun suurin osa kursseista tarjotaan vain itseopis-keltavina verkkokursseina, ei niissä ole mahdollisuutta kysyä lisätietoja kouluttajalta kurssin aikana tai tutustua muihin saman alan osaajiin.

Osaamisenhallinnan takapakkia yritetään nyt pai-kata työmarkkinajärjestöjen neuvottelemalla osaami-sen kehittämisen toimintamallilla. Jos laki tulee voi-maan ensi vuoden alussa, se edellyttää, että työpaikkojen on vuosittain laadittava henkilöstö- ja koulutussuun-nitelma. Porkkanana yrityksille ovat verohelpotukset

8 YTY 5/2013

Osaamisen johtaminen onkin monessa paikassa taantunut. Raskaiksipaisuneet järjestelmät eivät taipuneet nopeisiin strategian ja osaamistarpeiden muutoksiin, eivätkä tuottaneet riittävästi kriittistä tietoa. Tietojen hallintajärjestelmissä osoittautui mahdottomaksi ja tieto rapautui.

Näitä taitoja ovat esimerkiksi ongelmanratkaisutai-dot, ideointimenetelmien hallinta, tiedonhakutaidot sekä yhä tärkeämpänä vuorovaikutustaidot.

– Jokaisen pitää tietää, mitä pyritään saavuttamaan, millaisia tavoitteita meillä on ja mitä ne edellyttävät, osata kuunnella asiakkaita ja heidän ideoitaan sekä osata rakentaa hyvää asiantuntijaverkostoa omalta alaltaan. Verkostoja ja yhteyksiä tarvitaan, jotta tietoa osaa hakea kysymällä ja jotta blogien ja tutkimusten avulla voi seu-rata oman alansa kehitystä.

Yhdessä tekemistä ja osaajien hallintaa

Osaamisen hallinta on siis osaajien hallintaa. On tie-dettävä, kuka osaa mitäkin ja mistä osaaja tarvittaessa löytyy. Tähän on olemassa tietoteknisiä apuvälineitä, kuten laajennetut puhelinluettelot. Näissä on henki-lön tehtävä- ja asematiedon ohella tietoja projekteista, joihin hän on osallistunut, tai dokumenteista, joita hän on ollut laatimassa, tai jopa osaajayhteisöistä, joi-hin hän kuuluu.

Myös henkilökohtaiset osaamisprofiilit auttavat löy-tämään oikean osaajan. Profiileissaan ihmiset merkitse-vät niitä osaamisia, joita hallitsevat jollakin tasolla, ja arvioivat samalla kuinka hyvin kyseisen asian hallitsevat.

– Aluksi arviot ovat kirjavia, mutta aikaa myöten ihmiset tottuvat arvioimaan ja arviot tasoittuvat. Toki pohjalla pitää olla yleinen ohjeistus, mitä kukin taso tar-koittaa, Otala neuvoo.

koulutukseen tai oppimiseen käytetystä työajasta ja kustannuksista.

On tiedettävä, mitä tarvitaan

Ei osaamisenhallinta mitään rakettitiedettä ole, ja silti niin kovin vaikeaa toteuttaa käytännössä.

Kaikki alkaa siitä, että yrityksen johdon pitää mää-rittää, mitkä osaamiset ratkaisevat strategian ja tavoittei-den toteutumisen.

– Mitkä osaamiset luovat perustan sille, että alan sisällä voidaan joustavasti siirtyä uusiin sovelluksiin ja tuottaa uusia palveluja ja tuotteita? Ammattiosaami-sen lisäksi jokaisen työntekijän pitää hallita tämän päi-vän työtaitoja ja ketterän oppimisen taitoja, Leenamaija Otala korostaa.

nÄin piDÄT huolTaÄlYlliSeSTÄ kunnoSTaSi:• Huolehdi terveydestäsi ja turvallisuudestasi• Käytä aivojasi aktiivisesti oppimalla uutta niin työssä kuin vapaallakin ja harrastamalla erilaisia asioita• Pidä huolta sosiaalisista ja ammatillisista suhteista, verkostoidu• nuku ja liiku riittävästi. syö terveellisesti.• Hallitse stressiä

Lähde: Leenamaija Otala, Älyllinen kunto

Yrityksen täytyyluoda olosuhteet,joissa ihmisetvoivat onnistua,kokeilla ja oppia, sanoo Leenamaijaotala.

YTY 5/2013 9

uskaltavat kokeilla asioita, epäonnistuakin, ja jossa osaa-mista arvostetaan, Otala ohjaa.

Tulevaisuuden menestyjä onketterä oppija

Osaamisenhallinnan suurin haaste on kovaa vauhtia muuttuva ympäristö. Kehityskeskusteluissa voidaan sopia työntekijälle tietystä kehityspolusta ja koulutuk-sista, mutta jo kuukauden päästä tarpeet ovatkin muut-tuneet aivan toisenlaisiksi.

Tämä on tuttua myös Turuselle. – Vuosittaisen kehityskeskustelun osana meillä ase-

tetaan alkuvuodesta tavoitteet tulevalle vuodelle, ja yllä-pidetään myös kehityssuunnitelmaa. Vuoden lopulla suoriutumista arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoit-teisiin. Aika usein tilanne kuitenkin muuttuu nopeasti. Silloin on mietittävä, pyrkiikö saavuttamaan ylös kirjatut tavoitteet ja näyttämään hyvältä, vai tekeekö sen, minkä arvioi oikeasti tärkeäksi, jotta tuote saadaan asiakkaalle.

Leenamaija Otala kirjoittaa parhaillaan kirjaa ket-terästä oppijasta.

– Tarvitsemme yrityksissä sellaisia ihmisiä, joilla on intohimo omaan tekemiseensä, jotka ovat luovia ja oma-aloitteisia. Näitä ihmisiä ei voi hallita. Heille voi vain asettaa riittäviä haasteita ja saada heidät sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin ja innostumaan niiden saavutta-misesta. Yrityksen täytyy myös luoda olosuhteet, joissa ihmiset voivat onnistua, voivat kokeilla ja oppia, ja saa-vat mahdollisuuden hankkia lisäoppia tarpeen mukaan.

Otalan mielestä jokainen voi kehittää ketterän oppi-jan valmiuksia omalla kohdallaan.

– Tärkeää on myös pitää huolta omasta hyvinvoin-nistaan ja älyllisestä kunnostaan. Yhä tärkeämpää on oppia hallitsemaan omaa mieltään ja ohjaamaan omaa ajatteluaan. Kaikki kohtaavat työssään paineita. Mielen hallinta esimerkiksi joogan tai meditoinnin avulla pitäisi olla kaikille perustaito. Itsensä johtaminen ja oman työs-kentelyn toteuttaminen järkevästi esimerkiksi pitämällä riittävästi palauttavia taukoja ovat myös jokaisen perus-työtaitoja, Otala neuvoo.

Ketterä oppiminen tapahtuu hyvin usein samalla tavalla kuin ketterä ohjelmistokehitys: syntyy idea, jota kokeillaan, arvioidaan kokeilun tulosta ja korjataan tai muutetaan tarpeen mukaan. Toistetaan, kunnes päästään haluttuun lopputulokseen. Sekin voi muuttua matkan varrella. Ihmisten pitää kestää epävarmuutta ja kulttuu-rin tukea yhdessä tekemistä ja yhdessä kokemista, myös epäonnistumisten kokemista.

Isoille ja vakiintuneille organisaatioille ketteryys ei ehkä tule aivan yhtä luontevasti kuin nuorille start-upeille, mutta kun toiminta-ajatus ja -malli saadaan valutettua johtoryhmästä tiimitasolle, alkaa vanhakin jo nuortua ja koukkuselkä suoristua. ●

NSN:ssä tiettyä osaamista omaavan työkaverin voi löytää yrityksen sisäiseen puhelinluetteloon lisättyjen ominaisuuksien avulla.

– Puhelinluettelossa on paikka syöttää tietoja omasta osaamisestaan. Luettelosta voi sitten hakea alan osaajia ja ottaa heihin yhteyttä, Turunen kertoo. Osaa-misten syöttö järjestelmään perustuu kuitenkin vapaa-ehtoisuuteen eivätkä kaikki ole niitä sinne ylläpitäneet.

Jotta yksittäisten työntekijöiden osaaminen saadaan hyödyttämään koko organisaatiota, yrityksen on toimin-tatavoillaan tuettava osaamisen jakamista ja yhdessä teke-mistä.

– Asioita on voitava kehittää yhdessä, ei pelkästään yrityksen sisällä, vaan esimerkiksi myös yhdessä asiakkai-den kanssa, ja niin, että opimme heiltäkin uutta koko ajan. Yrityksen on rakennettava kulttuuri, jossa ihmiset

itseopiskeltavillaverkkokursseilla eivoi kysyä lisätietojakouluttajalta kurssinaikana tai tutustuamuihin saman alanosaajiin, HannaTurunen huomauttaa.

10 YTY 5 /2013

A iri Tolonen on ammatiltaan kehittämiskonsultti. Hänen toimenkuvaansa kuuluu en-sin tutkia ja tarkkailla koh-deyhteisön tai -organisaa-tion työtä, auttaa nostamaan esiin ongelmakohtia ja sen jälkeen yhdessä tekijöiden

kanssa löytää ratkaisuja, miten prosessia hidastavat tai haittaavat tekijät saataisiin poistettua. Tukena tähän To-losella on kehittävään työntutkimukseen perustuvat me-netelmät, joita on kehitetty hänen työnantajansa Verven, Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston yhteistyönä.

Kehittämiskonsultin työssäyhdistyy teoria ja käytäntö.

Työhyvinvointi

paraneetyötä kehittämällä

Teksti Leena vänni Kuvat mikko Törmänen

YTY 5/2013 11

airi Tolosen työpaikka on oulun Lasaretinsaaressa,

mutta työ vie ympäri suomea.

Tolonen on ollut töissä Vervessä kymmenisen vuotta. Hän kouluttautui ensin sairaanhoitajaksi Rova-niemellä ja työskenteli teho-osastolla. Myöhemmin hän opiskeli terveystieteiden maisteriksi Oulussa, missä suun-tautui terveydenhuollon opetukseen. Tämän jälkeen hän opetti terveydenhuoltoa Oulun seudun ammattikorkea-koulussa. Opettamisen ohessa hän työskenteli edelleen teho-osastolla. Opettaminen oli antoisaa, mutta ajamista kertyi päivittäin kolme tuntia kotipaikka Kiimingin ja Oulaisissa sijaitsevan työpaikan välillä. Kurssikaveri yli-opistolta tiesi, että Tolosta oli jo opiskeluaikana kiinnos-tanut kehittävä työntutkimus, ja vinkkasi työpaikasta kuntoutustutkijana Verven Oulun yksikössä. Vaihdettu-aan työpaikkaa Verveen Tolonen vaihtoi myös jäsenyy-den Opettajien Ammattijärjestöstä työkaverin suosituk-sesta YTYyn.

Tolonen ehti toimia kuntoutustutkijana puolitoista vuotta, kun nykyiseen tiimiin, konsultointiin ja kehi-tykseen, tarvittiin lisävahvistusta. Hän suoritti silloin työnantajan järjestäminä täydennysopintoina kehittä-vän työntutkimuksen ja kulttuurihistoriallisen toimin-nan teorian opinnot. Nyt on kulunut reilu kymmenen vuotta kehittämiskonsulttina.

V erve Consulting tuottaa kehittämis-palveluja muutoksen hallintaan ja työ-hyvinvoinnin parantamiseen. Ala voi olla mikä vaan. Airi Tolonen on työs-kennellyt niin kunnallisella kuin yksi-

tyiselläkin puolella – satamissa, sairaaloissa, logistiikan parissa, metalliyrityksissä. Kehittämiskonsulttina toimi-minen on käytännönläheistä puuhaa. Jos kehittämisen kohteena on ahtaajien työ, Tolonen on laivassa muiden mukana aamuviidestä alkaen. Sairaalassa hän pukee päälleen leikkaussalivaatteet ja tarkkailee hoitajien ja lää-kärien työskentelyä potilaan äärellä. Hän tarkkailee, valokuvaa ja videoi tehtyä työtä. Hän kysyy, mitä mis-säkin vaiheessa tapahtuu, tutustuu työvälineisiin ja etsii häiriökohtia. Tolonen tutustuu kaikkiin työvaiheisiin. Toisinaan jokainen yksittäinen työntekijä tekee erin-omaista työtä, mutta kokonaisuudesta paljastuu pääl-lekkäisyyksiä ja työvaiheita, joita jää tekemättä.

Yksittäinen työntekijä näkeeoman tehtäväalueensa, mutta

toiminnan kehittämiseen tarvitaanlaajempaa analyysia. Häiriöitä eiosata kytkeä isompaankuvaan toiminnassa.

12 YTY 5 /2013

– Yksittäinen työntekijä näkee oman tehtäväalu-eensa, mutta toiminnan kehittämiseen tarvitaan laajem-paa analyysia. Häiriöitä ei osata kytkeä isompaan kuvaan toiminnassa, Tolonen kertoo.

Kun toiminnasta on löydetty häiriöitä, siirrytään toiminnan uudistamiseen. Tolonen ei tuo valmiita rat-kaisuja, vaan jäsentää ja tuo välineet kehittämiseen. Uudistaminen on aina henkilöstöä osallistavaa, kehitys-ideat ja ratkaisut tarvitaan työntekijöiltä itseltään. Tolo-sen tehtävä on auttaa kyseenalaistamaan, mutta ongel-makohdat pitää hoksata itse. Tämä myös sitouttaa muu-tokseen.

– Harvoin itse työn kuormitus väsyttää työnteki-jän, vaan syypää on työn häiriöt – se, kun työ ei suju. Työn kehittäminen kehittää myös työhyvinvointia, tii-vistää Tolonen.

Johto ja esimiehet saavat valmennusta ennen tai jäl-keen toiminnan kehittämisen, sillä usein myös johta-minen tarvitsee muutosta. Toiminnan kehittäminen vie noin vuoden riippuen työpaikan koosta ja tarpeista. Iso, valtakunnallinen hanke voi kestää kolmekin vuotta. Toi-sissa paikoissa sama prosessi tehdään muutaman vuo-den päästä uudestaan, kun toiminta uusiutuu. Joillakin työpaikoilla käydään kerran vuodessa vetämässä työhy-vinvointiin ja toiminnanmuutokseen liittyvä kehitty-mispäivä.

V erve toimii kahdeksalla paikkakunnalla ja työntekijöitä on parisataa. Projektit vievät Tolosta ympäri Suomea.

– Tänä vuonna olen ollut poik-keuksellisen paljon Oulussa. Niin ei

aina ole, vaan projektit saattavat olla missä päin Suomea tahansa. Pois Oulusta olen työn takia noin sata päivää vuodesta. Ajokilometrejä kertyy noin 30 000, vaikka mahdollisuuksien mukaan kuljen myös junalla.

Liikkuva työ ei Tolosta haittaa, varsinkaan nyt kun lapsikin on jo maailmalla.

– En ole koskaan tehnyt säännöllistä päivätyötä. Nuorempana tein kolmivuorotyötä, opettajana illat kuluivat oppituntien valmisteluun ja pitkään työmat-kaan.

Tolosen kuuden hengen tiimi on hajallaan eri kau-pungeissa. Työtä tehdään usein yksin, mutta kalenterista löytyy sparrausaikoja muiden tiimiläisten kanssa. Myös omaa ja kollegoiden työtä kehitetään yhdessä.

Parasta työssä Tolosen mukaan on se, kun saa kehit-tyä yhdessä ja näkee tuloksia.

– Kun ihmiset innostuvat itse työnsä kehittämi-sestä ja minun työpanostani ei kukaan muistakaan, olen tehnyt työni hyvin. ●

YTY 5/2013 13

Hae maksuttomaanASLAK-kuntoutukseenaslak on tarkoitettu työssä oleville henkilöille,jotka haluavat ehkäistä työkykynsä heikkenemistä.Kurssilla käydään läpi omaa työtä ja elämän-tilannetta, tavoitteena tehdä myönteisiä muutoksia.

Haku on nyt käynnissä!YTYlle myönnetty kurssi järjestetäänHärmän Kuntokeskuksessa.

kurSSijakSoT:

alkujakso ..............................................................5.– 9.5.20142. jakso .....................................................................1.– 6.9.20143. jakso .............................................................12.– 17.1.2015Loppujakso .........................................................4.– 8.5.2015

kunTouTukSen TaVoiTTeeT: oppia pitämään huolta kunnosta, terveydestä ravitsemuksesta ja koko hyvinvoinnista löytää uusia keinoja työssä jaksamiseen ja työn kehittämiseen oppia stressinhallintaa ja rentoutumista akaa ja saada vertaistukea työn henkisessä kuormituksessa parantaa työssä jaksamistasi Ohjeet hakemuksen tekemiseen ja lisätietoja saat YTYntoimistosta puh. (09) 2510 1310, yty@yty.fi

14 YTY 5 /2013

SOPUSYnTYi

Teksti Leena vänni Kuva Fotolia.com

Y ksityisen sektorin neu-vottelujärjestö Ylem-mät Toimihenkilöt YTN pääsi miltei kai-killa aloillaan työlli-syys- ja kasvusopimuk-sen mukaisiin sopi-

muksiin. Vaikka palkankorotukset jäivät pieniksi, kaikki heikennykset työehtoihin saatiin torjuttua. Palkat nousevat työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan ensimmäisenä vuonna 20 euroa kuukaudessa. Toisena vuonna korotus on prosenttipohjainen 0,4 prosenttia. Toisen sopimusjakson korotuk-sista neuvotellaan kesällä 2015. Ostovoimaa säilyttää osaltaan ansiotuloverotukseen teh-tävä 1,5 prosentin inflaatiotarkistus.

Työaikapankista ja etätyöstä saatiin kir-jaukset lähes kaikkiin yksityisen sektorin työ-sopimuksiin. Monille ylemmille tärkeä kysy-mys matkustamiseen liittyvän ajan korvaa-misesta ei täyttynyt. Tekemistä siis riittää

Työllisyys- ja kasvusopimukseksinimetty keskitetty tuloratkaisuedistää ylemmille tärkeitätyöhyvinvointikysymyksiä.

tulevissakin neuvotteluissa. Tässä muutamia poimintoja eri alojen sopimuksista.

Teknologiateollisuus

Palkankorotukset tulevat yleiskorotuksina, mikäli paikallisesti ei muuta sovita. Sopi-mus tarkentaa säännöllisen työajan määrit-telyä. Säännöllisen työajan pituus sovitaan työsopimuksella ja järjestetään työaikalain mukaan. Työehtosopimukseen tuli erikseen maininta työaikapankista ja liitteeksi pöy-täkirja yritys- tai työpaikkatasolla käyttöön otettavista työaikapankeista, joiden tarkoitus on ottaa huomioon ylempien toimihenkilöi-den yksilölliset tarpeet työajan suhteen sekä tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailuky-kyä. Järjestelmän käyttöönotosta ja yksityis-kohdista sovitaan työantajan ja luottamus-henkilön välillä kirjallisesti.

Neuvotteluissa osapuolet laativat myös yhteisen ohjeen puitteista etätyöstä sopimi-selle ja sen käytöstä. Liitteessä osapuolet kan-nustavat yrityksiä ottamaan käyttöön nykyai-kaisia, tuottavuutta edistäviä työaikajärjestel-miä, joista erikseen mainitaan etätyöskentelyn mahdollistavat työaikajärjestelyt.

Neuvottelujärjestelmän ja henkilöstö-edustuksen asemaa parannetaan. Luottamus-

henkilön ja työsuojeluvaltuutetun korvaukset nousevat hieman. Työnantajalla on jatkossa velvollisuus antaa luottamushenkilölle keski-arvopalkkatieto myös EK:n tilastonimikkeit-täin jaoteltuna.

Kirjauksia saatiin myös työhyvinvoin-tiin ja työkyvyn ylläpitämiseen liittyen. Eri-tyistä huomiota kiinnitetään ikääntyneiden työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen. Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt ylempi toi-mihenkilö käyvät työnantajan selvityksen pohjalta toimenpiteistä, jotka tukevat ikään-tyneen työntekijän työssä jaksamista.

iCT-ala

ICT-alan työaikajärjestelyjen paikallisissa neuvotteluissa on kiinnitettävä huomiota muun muassa työn kausiluontoisuuteen. Sopimukseen tuli kirjaus työvuoroluette-loista: niitä laaditaan, mikäli ne ovat tarpeen.

YTN:n kannalta merkittävin saavutus oli etätyötä koskeva kirjaus työehtosopimukseen sekä sitä koskeva ohje sopimuksen liitteeksi.

Suunnittelu- ja konsulttiala

Ensimmäisen vuoden palkkaratkaisusta neu-votellaan paikallisesti. Jos paikallista ratkai-sua ei saavuteta, 20 euron korotus annetaan

Poimintoja Jäsenetujen kevään hemmottelutarjouksista: Muita uusimpia jäsenetuja:

Kirjaudu palveluun ja hyödynnä etusi!

Härmän Kylpylä: kylpyläpaketti 55 €/hlö/vrk

Ikaalisten Kylpylä: keväinen kylpyläloma 114 €/huone (1–2 henk.)/vrk

Kuntoutuskeskus Kankaanpää: pääsiäispaketti täysihoidolla 63 €/hlö/vrk

Naantalin Kylpylä: paratiisiloma kahdelle 130 €/vrk

Rauhalahden kylpylähotelli: Hyvän olon loma 245 €/hlö/3 vrk

Ruissalon Kylpylä: kylpyläpaketti kahdelle 90 €/vrk

Siuntion Hyvinvointikeskus: viikonloppu kahdelle 110 €/vrk

Lisäksi tuntuvia alennuksia mm. Flamingo Spasta ja Elegia Day Spasta!

Fashionstoren verkkokaupasta –10 %

Lentolupakirja TT-Aviationilta –10 %

PlusTerveys-hammaslääkäreiltä palveluja jäsenetuhintaan

Kristina Cruises -lomaristeilyistä –10 %

Hotelli Ylläs Saagan majoituksesta –20 %

Viking Line -risteilyjä jäsenetuhintaan

Jämerä-talon ostajalle sisustussuunnittelupaketti (arvo 1500 €)

Muuttopalvelu Niemen kotimuuton muuttolaatikot puoleen hintaan

Kansallisteatterin Isän tyttö -oopperaan kaksi lippua yhden hinnalla

Helsingin Kulinaarisen Instituutin teemakurssien lahjakorteista –20 %

Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä pääset hyödyntämään liiton omien jäsen etujen lisäksi akavalaista Jäsenedut-palvelua. Rekisteröitymällä palvelun käyttäjäksi osoitteessa jäsenedut.fi näet lisätietoja jäseneduista ja hinnoista. Jäsenedut-sivu löytyy myös Facebookista. Seuraa ja hyödynnä parhaimmat edut heti!

Jäsenetu, jota ei ole vielä olemassa?Jäsenedut-palvelussa halutaan tuottaa tapahtumia, palveluja ja tarjouksia jäsenten tarpeiden pohjalta. Jokainen jäsen voi ehdottaa toiveensa esim. palvelun Facebook-sivulla. Palvelun idea on, ettei se ole ikinä valmis, vaan se etsii jatkuvasti akavalaisia kiinnos-tavia uusia ja laadukkaita jäsenetuja.

Kirjaudu palveluun ja hyödynnä etusi!

Oman liiton etujen lisäksi käytettävissäsi on Jäsenedut.fi -palvelun tarjoamat jäsenedut. Tässä muutamia esimerkkejä tarjonnasta. Rekisteröidy palveluun www.jäsenedut.fi, jotta näet tarkemmat tiedot tarjouksista ja pääset hyödyn-tämään nettikauppojen kautta tulevat edut. Tarkista aina edut ja niiden voimassaoloajat ennen ostoksille lähtöä, sillä ne vaihtuvat koko ajan ja niitä tulee päivittäin lisää.

Marja Entrich Kasvovesi ja avocadoöljy jäsenhintaan 54,60 € (norm. 60,70 €) tai kasvovesi, avocadoöljy ja puhdistava naamio jäsenhintaan 87,30 € (norm. 102,70 €). Tarjoukset voimassa 31.12.2013 saakka verkkokaupassa ja Jäsenedut.fi sivuilla mainituilla jäl-leenmyyjillä.

Silmäasema Silmälasit -50 % normaalihinnasta. Tarjo-ukseen kuuluu koko valikoima. Etu on voimassa ostaes-sasi silmälasit Hoyan linsseillä. Aurinkolasit vahvuuksil-la tai ilman -30 % normaalihinnasta. Ei koske Oakleyn aurinkolaseja. Optikon näöntarkastus veloituksetta kau-pan päälle (edun arvo 35 €). Ei koske piilolasinäöntar-

kastusta. Etu koskee uusia kauppoja. Ei voi yhdistää muihin alennuksiin. Edun saat näyttämällä jäsenkortti-si. Tarjoukset voimassa 1.11.2013 - 31.12.2013 kaikissa Silmäaseman toimipisteissä kautta maan.

Brothers-myymälät Kaikki normaalihintaiset kauluspai-dat -20 % joulukuun ajan. Ei voi yhdistää muihin tar-jouksiin. Esitä jäsenkorttisi oston yhteydessä.

JC Jeans Company -myymälät Kaikki normaalihintaiset paidat ja neuleet -20 % joulukuun ajan. Ei voi yhdis-tää muihin tarjouksiin. Esitä jäsenkorttisi oston yh-teydessä.

YTY 5/2013 15

yleiskorotuksena. Myös toisen vuoden koro-tus neuvotellaan paikallisesti.

Liitot jatkavat käynnissä olevan Hyvä työ - pidempi työura -työhyvinvointihank-keeseen osallistuvien työpaikkojen tukemista. Liitot myös sitoutuvat edistämään työkaari-mallin käyttöönottoa työpaikoilla. Huomi-ota kiinnitetään ikääntyneiden työntekijöi-den työkykyyn ja kuormitukseen. Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt ylempi toimihenkilö käyvät työnantajan selvityksen pohjalta toi-menpiteistä, jotka tukevat ikääntyneen työn-tekijän työssä jaksamista.

rahoitusala

Palkkoja korotetaan yleiskorotuksella. Sopi-mus ei siis sisällä palkkakeskustelujen perus-teella jaettavia eriä vaan sopimuksen mukai-set korotukset maksetaan kaikille saman-suuruisina

Sopimus sisältää laadullisia tekstikysy-myksiä, kuten sopimuksen liitteeksi tule-van työaikapankkioppaan. Lisäksi sovittiin useista työryhmistä. Esimerkiksi tasa-arvo-työryhmän tehtävänä on tarpeen vaatiessa

ohjeistaa paikallisia osapuolia tasa-arvosuun-nitelmiin ja perhevapaalta paluuseen liitty-vissä kysymyksissä. Uutta on myös finans-sialan työhyvinvointihanke, jonka käytännön toteuttamista osapuolet selvittävät.

Tietotekniikan palveluala

Jos paikallisesti ei muuta sovita, korotetaan palkkoja yleiskorotuksella. Matkakustannus-ten korvaamiseen ja päivärahojen maksami-seen liittyvät määräykset on kirjattu uuteen työehtosopimukseen. Matkakustannusten korvaamista koskevia määräyksiä noudate-taan myös työnantajan määräämiin koulu-tusmatkoihin. Päivärahan kilometrirajana on 40 kilometriä.

Uutta on, että yrityksessä voidaan ottaa käyttöön työpaikkakohtainen palkkausjär-jestelmä, jos siitä sovitaan paikallisesti luot-tamusmiehen kanssa. Tällaisia kaupallisia palkkausjärjestelmiä on käytössä monessa yrityksessä, mutta tiedonsaaminen niistä on ollut vaikeaa. Nyt tiedonsaanti paranee. Jat-kossa työntekijöiden on luottamusmiehen avulla helpompi selvittää, millä perusteella

oma palkkaluokka on määräytynyt. Palk-kojen on kuitenkin oltava vähintään työeh-tosopimuksen vähimmäispalkkojen tasolla. Jos yrityksessä ei sovita työpaikkakohtaisesta palkkausjärjestelmästä, työntekijän palkka määräytyy työehtosopimuksen määräysten mukaisesti.

Sopimuksettomat alat

Keskitetty ratkaisu jättää ulkopuolelle sopi-muksettomat alat, kuten kaupan alan ja elin-tarvikealan. Kaupan ala esitti palkkapöytä-kirjan laatimista alan ylemmille toimihenki-löille, mutta työnantaja hylkäsi ehdotuksen. Jo edellisen, vuoden 2011 raamisopimuksen ulkopuolelle jäi noin 70 000 sopimuksetto-man alan yksityisen sektorin ylempää toi-mihenkilöä. Kun sitovaa kirjausta palkan-korotuksista ei ole, voivat työnantajat toi-mia hyvinkin omavaltaisilla ja vaihtelevilla tavoilla alan sisällä.

Elintarvikealalla YTN ja Elintarviketeol-lisuusliitto ETL tekivät yhteisen, työllisyys- ja kasvusopimukseen perustuvan suosituksen palkankorotuksista. ●

16 YTY 5/2013

[ J u r i s T i Pa L s Ta ] Lakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350. Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

Teksti anu aspiala, neuvottelupäällikkö Kuva Fotolia.com

Oletko sittenkinyrittäjä?

Sanan yrittäjä merkitys yleiskielessä on jokaiselle tuttu, jolloin yllätyksenä saattaa tulla, että lainsäätäjä katsoo eri tilanteissa eri ihmiset yrittäjäksi.

Yrittäjän määritelmätyöttömyysturvassa

Päätointaan varten YEL- tai MYEL -vakuutusvelvolli-set henkilöt katsotaan aina työttömyysturva-asioissa-kin yrittäjäksi. Yrittäjänä pidetään myös työntekijän eläkevakuutuksen piiriin kuuluvaa henkilöä, jos hän omistaa vähintään 50 % yrityksestä, jossa hän työsken-telee. Jos henkilöllä on työsuhteen lisäksi yrityksessä johtava asema, hänet katsotaan yrittäjäksi jo 15 %:n omistajuuden perusteella. Johtavassa asemassa olevia ovat yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. Joh-toon kuulumisen lisäksi henkilön tulee siis myös työs-kennellä yritykselle, jotta yrittäjän määritelmä täyttyy. Pelkkä omistajuus ilman työsuhdetta ei tee kenestä-kään yrittäjää työttömyysturvassa.

Lisäksi perheyrityksessä työskentelevät perheenjä-senet katsotaan työttömyysturvassa yrittäjiksi. Perhe-yrityksellä tarkoitetaan yritystä, josta perheenjäsenet tai henkilö perheenjäsentensä kanssa yhdessä omistavat vähintään 50 %. Perheenjäsenillä tarkoitetaan samassa taloudessa asuvaa aviopuolisoa, avopuolisoa, lasta ja vanhempaa. Jos henkilö työskentelyn lisäksi on yrityk-sessä johtavassa asemassa, yrittäjän määritelmä täyttyy jo silloin, kun perheenjäsenet tai henkilö yhdessä per-heenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 30 % yhtiöstä.

Jos henkilö kuuluu enintään kuusijäseniseen osuus-

Henkilö, jota ei eläkevakuutuksessa katsota yrittäjäksi, saattaa työttömyys-turvalainsäädännössä täyttää yrittäjän määritelmän.

kuntaan, jossa kaikilla on yhtä suuri äänimäärä, hänet katsotaan yrittäjäksi. Tällöin hänellä katsotaan olevan osuuskunnassa johtava asema ja yli 15 % määräysval-lasta vaikka hän ei olisi hallituksen jäsen tai osuuskun-nan toimitusjohtaja.

Sivutoimisen yrittäjän oikeustyöttömyysturvaan

Päätoiminen yritystoiminta on aina este työttömyyse-tuuden myöntämiselle. Sivutoiminen yrittäjä voi kui-tenkin vakuuttaa itsensä edelleen palkansaajakassan

YTY 5/2013 17

muutoin voidaan päätellä yritystoiminnan vaatiman työmäärän olevan niin vähäinen, ettei se estä kokoai-katyön vastaanottamista.

TE-toimisto ratkaisee

Kun henkilö jää työttömäksi ja ilmoittautuu TE-toi-mistoon työnhakijaksi, hänen velvollisuutenaan on antaa selvitys harjoittamastaan yritystoiminnasta TE-toimistolle. Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää TE-toimiston henkilöstä antamaa työvoimapoliit-tista lausuntoa, jossa on otettu kantaa henkilön yrit-täjyyttä koskevaan asiaan. Esteellinen lausunto sitoo työttömyyskassaa, eikä työttömyyskassa siis voi mak-saa työttömyyspäivärahaa, vaikka muut työttömyys-turvan myöntämisen edellytykset olisivat kunnossa.

Jos henkilö on TE-toimiston lausunnon mukaan sivutoiminen yrittäjä, hänen yritystoiminnasta saa-mansa tulot otetaan huomioon ansiopäivärahan mää-rässä viimeksi vahvistetun verotuksen tietojen pohjalta, ja päiväraha maksetaan soviteltuna. Sivutoimisen yrit-täjän yritystulot tarkistetaan vuosittain verotuspäätök-sen toimittamisen jälkeen. Sivutoimista yritystoimintaa aloittavan henkilön osalta tulot otetaan ansiopäivära-hassa huomioon ennakkoverolipun tietojen pohjalta toiminnan ensimmäisenä vuonna. ●

jäsenenä ja saada työttömyysturvaa. Sivutoimisella yrit-täjällä voi olla oikeus ansiopäivärahaan, mikäli yritys-toiminnan vaatima työnmäärä on niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokopäiväisen työn vastaanottamiselle. Sivutoimisesta yritystoiminnasta voi olla kyse myös sil-loin, kun yritystoimintaa on harjoitettu kokoaikatyön ohessa riittävän pitkään.

Jos henkilö on aiemmin harjoittanut päätoimista yritystoimintaa, se voi muuttua sivutoimiseksi edellyt-täen, että henkilö on vähintään kahdeksan kuukautta yritystoimintaan liittymättömässä kokoaikatyössä tai

Perheyrityksessä työssä olevien ja itse

yrityksen osakkeita omistavien henkilöiden

tulee ehdottomasti varmistaa

työttömyysturvansa ja se, että he ovat

oikeassa kassassa jäsenenä. väärään

kassaan maksettu jäsenmaksu ei oikeuta

työttömyysturvaan. Jos olosuhteissa

tapahtuu muutoksia jäsenyyden aikana,

henkilöiden tulee itse muistaa ilmoittaa

muutoksista YTYlle. ●

Tilaisuuden aluksi kuultiin YLen päällikköyhdistyksenHannu sirosen tervehdys.

VUOSIKOKOUKSENKAIKKIEN AIKOJEN

jäsenennätys

K okouksen puheenjohtajaksi valit-tiin entinen yleläinen, nykyinen Suomen Kotiseutuliiton toimin-nanjohtaja riitta Vanhatalo. YLEn puolesta kokousväen ter-vetulleeksi toivottivat henkilös-töjohtaja Teijo Valtanen ja Ylen

Päällikköyhdistyksen hannu Sironen.Kokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja

talousarvio vuodelle 2014. Tulevana toimintavutena eri-

Teksti Leena vänni Kuvat Heli Hirvelä

YTYn syyskokous sai Yleisradion auditorioon Pasilaan koolle ennätykselliset 68 jäsentä.

Yleensä vuosikokous on pidetty avec-tilaisuutena, mutta tällä kertaa tilaisuus oli vain jäsenille.

Joko kiinnostava kokous tai sitä seurannut Karjala-turnauksen venäjä–suomi -ottelu

Hartwall areenalla toi paikalle mukavan määrän jäseniä.

YTYn halliTuS 2014–2015PuHeenJoHTaJa mika Vesterinen (Suomen Lähikauppa Oy)varaPuHeenJoHTaJa Timo laihanen (Flybe Finland Oy)

Jäsen irene aintio (Neste Oil Oyj)Jäsen Pirkko haapala (Voimisteluseura Keski-Uusimaa ry)Jäsen ralf holmlund (Wärtsilä Finland Oy)Jäsen marko Pyy (Tieto Finland Oy)Jäsen Kari Westergren (Helsingin OP Pankki Oyj)

varaJäsen risto lehtilahti (Nokia Solutions and Networks Oy)varaJäsen aarne Palin (Danske Bank Oyj)varaJäsen Katri Vänttinen (Yleisradio Oy)

18 YTY 5/2013

< Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin riitta vanhatalo.

Toimintavuoden tavoite on noin 700 uutta jäsentä. Jäsenhankinnassa keskitytään edelleen toimialakohtai-seen jäsenhankintaan. Tämä kirvoitti ainokaisa Saa-riselta kysymyksen yritysyhdistystoimijoiden huomi-oimisesta. Toiminnanjohtaja jaakko kiiski vastasi, että YTY on parhaillaan palkkaamassa uutta henkilöä, jonka tehtäviin tulee kuulumaan yhteydenpito yritys-yhdistystoimijoihin.

Syyskokous vahvisti myös jäsenmaksut vuodelle 2014. Jäsenmaksuihin ei tule korotuksia, vaikka vakuu-tusmaksu ja työttömyyskassan jäsenmaksu nousivatkin. Vuosimaksu vuonna 2014 on 267 euroa.

Kevätkokouksessa nimetty vaalitoimikunta antoi esityksensä uudeksi hallitukseksi kaksivuotiskaudelle 2014 – 2015. Puheenjohtajaksi vaalitoimikunta esitti ja syyskokous hyväksyi mika Vesterisen. Uusia tulokkaita hallitukseen olivat varapuheenjohtaja Timo laihanen, jäsenet pirkko haapala, ralf holmlund, marko pyy, kari Westergren ja varajäsen katri Vänttinen. Vuosi-kokous kiitti hienosta työstä väistyvää puheenjohtajaa juha harjusta ja hallituksen jäseniä anja lönnroosia, hanna Saarista, aira Sundqvistia, anuliisa uotilaa sekä varajäsen markku remestä. ●

YLen auditorioonkokoontui ennätys-määrä jäseniä.

tyisiä painopisteitä ovat urheilu- ja ilmailuala sekä sopi-muksettomat alat. Koulutustarjonnassa keskitymme uraa ja työnhakua edistäviin koulutuksiin. Tästä ensimmäinen askel on liittyminen Omaehtoisen Työllistymisen Tuki OTTYyn 1.1.2014 alkaen. Esimiesjäsenille tuomme esiin syksyllä käynnistynyttä Akavan Esimiesverkostoa. Uutena jäsenetuna jäsenistölle tarjotaan Veronmaksajain Keskusliiton jäsenyyttä alennettuun hintaan.

YTY 5/2013 19

<

20 YTY 5/2013

YTYn uusi puheenjohtaja seuraavalla kaksivuotiskaudella on mika vesterinen,

kauppapaikkajohtaja suomen Lähikaupasta.

Teksti Leena vänni Kuva Heli Hirvelä

VastuuVESTERISELLE

M ika Vesterinen ei ole työurallaan tehnyt harha-askelia kaupan alalta eikä Lähikaupasta, mutta ei hän silti ole yhdessä paikassa pysynyt. Turusta lähtöisin oleva Vesteri-

nen kirjoitti kauppaopistosta valmistuttuaan ensim-mäisen työsopimuksensa Valintataloon. Ensimmäinen myymäläpäällikön pesti puolestaan vei Turun saaris-toon, Björkbodaan. Sieltä matka jatkui Turun kautta Kemiin. Kemissä Vesterinen ehti olla vain neljä kuu-kautta, kun hänet kutsuttiin Äänekoskelle. Siellä vie-rähti yli viisi vuotta.

Äänekoskelta Vesterinen siirtyi Siwa-ketjuun myyn-tipäällikköharjoittelijaksi Tampereelle pariksi vuodeksi, seuraavaksi apulaismyyntipäälliköksi Vaasaan. Nyt ase-mapaikkana on ollut kymmenisen vuotta Helsinki. Nykyisessä tehtävässään Vesterinen toimii kauppapaik-kajohtajana. Toimenkuvaan kuuluu verkoston hallinta – uusien kauppapaikkojen hankinta ja olemassa olevien sopimusten hallinta, rahoituksen hankkiminen uusille kohteille, yhteydenpito sijoittajiin, kaavoittajiin ja vir-kamiehiin.

Y TYyn Vesterinen liittyi Helsinkiin muu-tettuaan, vaikka liittyminen oli ollut vireillä jo kauan.

– Lähikaupassa on paljon ytyläisiä, joten puhetta oli ollut jo pitkään use-

ammankin kollegan kanssa. Erinäisistä syistä liittymi-nen kuitenkin venyi. Kuuluin aikanaan Palvelualojen Ammattiliittoon, sitten Kaupan esimiesten yhdistykseen.

Liityttyään YTYyn Vesterinen meni mukaan Lähi-kaupan ylempien yritysyhdistyksen, EJL Keskijohdon Yhdistyksen, toimintaan. Sitä kautta tuli tutuksi myös YTN:n kaupan alan taustaryhmä ja myöhemmin yri-tysyhdistysryhmä.

– Tämä liitto- ja yhdistyskokonaisuus on aika häm-mentävä uudelle jäsenelle. Kesti pitkään, ennen kuin hahmotin, miten Akava, YTN, YTY ja yritysyhdistys liittyvät toisiinsa. Yritysyhdistyksillä riittää haastetta kokonaisuuden avaamisessa, Vesterinen pohtii.

vesterinen pitää yhdistystoimintaa hyvänä harrastuksena,

vastuunotto vapaa-ajalla ei tunnu taakalta. YTYn lisäksi hän

on Kiinteistöliitto uusimaan ja oman taloyhtiön hallituksissa.

YTY 5/2013 21

S opimuksettomien alojen asioiden edistämi-nen on tärkeää Vesteriselle. Kaupan alalla ei ole koskaan ollut ylempien työehtosopi-musta. Neuvotteluyhteys on olemassa, mutta työnantaja näkee työehtosopimuksen vain

kuluja tuovana. Vesterisen mielestä ylempien työehto-sopimus ei ole pois työnantajalta, vaan huolenpitoa stra-tegisesti tärkeästä ryhmästä.

YTN:n yritysyhdistysryhmässä sopimuksettomien alojen edustajat saavat näkemystä sopimuksellisilta aloilta, mutta asioita tarkastellaan myös alasta riippu-matta. Yhtenä vaihtoehtona Vesterinen tuokin esiin yleisen työehtosopimuspohjan YTN:lle, sillä ylempien ongelmat ovat samanlaisia – on korvaamatonta matka-aikaa, palkattomia ylitöitä ja etätyökäytäntöjen kehi-tystarvetta.

Y TYn hallituksessa Mika Vesterinen on ollut jäsenenä yhden kaksivuotiskauden ennen vuodenvaihteessa alkavaa puheen-johtajuutta.

– YTY on äärimmäisen hyvin hoi-dettu yhdistys, jossa tiedän taustojen olevan kunnossa. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja tekemisen mei-ninki on näkynyt hallituksen suuntaan uusien ideoiden ja tulosten esittelynä. Tällaisia ovat uusimpina vaikkapa jäsenhankintavideo ja Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTYyn liittyminen.

Toimintakentän yleisiksi haasteiksi Vesterinen nimeää vaikean taloudellisen tilanteen, joka vaikuttaa ylempiin toimihenkilöihin vielä pitkään.

– Puhutaan paljon työurien pidentämisestä, toi-saalta taas haasteena on jaksaminen työelämässä. Lisäksi puntarissa on vielä nuorten syrjäytymisriski työelämästä.

YTYllä järjestönä on omat ongelmansa jäsenhan-kinnassa, kun koulutuspohjaisten liittojen jäsenkritee-rit täyttävien määrä ylempien toimihenkilöiden jou-kossa kasvaa.

– Tämä on tosin YTYssä jo pistetty merkille ja huomiota on suunnattu uusiin ryhmiin, kuten ilmailu-alalle. Jäsenpotentiaalia on toki paljon myös perinteisillä aloilla, mutta sellaisten henkilöiden rekrytoiminen jäse-niksi, jotka eivät ole ikinä kuuluneet mihinkään ammat-tijärjestöön, on haaste. Koulutuspohjaisiin liittoihin lii-tytään usein jo opiskeluaikana, mutta YTYyn sopivat saattavat olla vannoutuneita loimaankassalaisia tai jopa kokonaan ilman työttömyyskassan jäsenyyttä olevia. ●

22 YTY 5 /2013

K un aikahorisontti on vuosikymme-nien päässä, on vaikea hahmottaa, miksi olisi kiire tehdä muutoksia.

Kuinka paljon nyt siis pitäisi ajatella tulevia eläkkeitä, tai olla niistä huolissaan?

Työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt Akava, STTK, SAK ja EK ovat taas aloittaneet eläkkei-den ajattelun. Ensi syksynä niiden on määrä esittää yhtei-

PiTKänaiKaVälinhOmmia

aluillaan olevissa eläkeneuvotteluissa

ajatellaan suomea 2070-luvulle saakka. Teksti riitta Gullman Kuvat Fotolia.com ja Terhi Honkonen

laki VaaTii TuoTToja ja TurValliSuuTTa

Y ksityisen sektorin työeläkkeitä hallinnoi-daan suomessa useissa keskenään kilpai-levissa työeläkeyhtiöissä, -säätiöissä ja -kas-soissa. Julkisen sektorin eläketurvaa hoide-taan sen omissa työeläkelaitoksissa.

suomalaiset työeläkevakuuttajat ovat meikäläisessä mittakaavassa suuria sijoittajia. ne omistavat kiinteistöjä, pörssissä noteerattuja ja noteeraamattomia osakkeita, korkopapereita, rahastoja.

sekä työntekijät että työnantajat maksavat kuukau-sittain oman osansa eläkemaksuista, ja työeläkevakuut-

tajat siirtävät vuosittain osan kertyvistä euroista rahas-toon. Tätä kutsutaan osittaiseksi rahastoinniksi. rahas-toon päätyy noin yksi euro neljästä. nämä varat työelä-kevakuuttajat voivat sijoittaa. osittainen rahastointi kos-kee yksityisten ja julkisten alojen palkansaajien eläke-järjestelmiä. Yrittäjä- ja maatalouseläkkeet ovat puh-taita jakojärjestelmiä, eli niihin ei liity varsinaista rahas-tointia.

Yksityisten ja julkisten alojen sijoitettavia eläkevaroja oli vuoden 2012 lopussa noin 150 miljardia euroa. noin kolmannes varoista on sijoitettu suomeen. suomalais-

YTY 5/2013 23

ten pörssiyritysten omistuksesta noin 9 prosenttia on työ-eläkealalla.

Eläkevaroilla ei voi rakentaapelastuspaketteja

Työeläkevarat on lain mukaan ”sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti”. Tässä on syy siihen, miksi työeläkevaroja ei voi käyttää vaikkapa vaikeuksissa olevan teollisuuden alan tai yrityksen pönkittämiseen. sijoituspäätöksiä ei myöskään voida tehdä muiden intressien kuin työeläk-keiden rahoittamisen perusteella.

asetukset eivät määritä, mitä ”tuottava” sijoittami-nen tarkoittaa. eläketurvakeskus käyttää pitkän aikavä-lin olettamana 3,5 prosenttia vuodessa. Telan laskelmien

mukaan eläkevaroista on käytännössä saatu 1997– 2012 reaalituottoa keskimäärin noin 3,9 prosenttia vuodessa. inflaatio on putsattu luvusta pois.

sen sijaan säädökset ja Finanssivalvonta antavat täs-mällisemmät tulkinnat siitä, mitä on riittävän turvallinen sijoittaminen. Yksityisiä työeläkeyhtiöitä koskevat vaka-varaisuussäännöt, jotka niiden on täytettävä. mitä enem-män yhtiö sijoittaa riskiä sisältäviin kohteisiin, kuten osak-keisiin, sitä suuremmat riskipuskurit sillä on oltava. ris-kipuskuri tarkoittaa varoja, jotka ylittävät jatkuvasti mak-settavien eläkkeiden määrän. Jos niitä on tarpeeksi, työ-eläkeyhtiö voi sijoittaa varoja parhaaksi katsomallaan tavalla. viime aikoina osakkeisiin ja pääomasijoituksiin on sijoitettu noin 35 prosenttia sijoitettavista varoista. ●

Keskimääräistäeläköitymisikäälaskee jokakolmannen työuranpäättyminentyökyvyttömyys-eläkkeeseen,Telan reijo vannetoteaa.

nen näkemyksensä siitä, miten eläkejärjestelmää pitäisi rukata. Sitten joukkoon liittyvät poliitikot: vuonna 2015 valittava eduskunta lopulta päättää, millaisilla säännöillä eläkeasioissa eletään vuodesta 2017 eteenpäin.

Nyt eläkejärjestelmä on kutakuinkin tasapainossa. Rahaa siis tulee työntekijöiden ja työnantajien maksa-mista eläkemaksuista likimain sen verran kuin työeläk-keiden maksamiseen joka kuukausi tarvitaan. Mutta ei aivan: vuoden 2013 alkukuukausista lähtien yksityisten alojen eläkemenot ovat ensimmäistä kertaa työeläkejär-jestelmän 50-vuotisessa historiassa ylittäneet eläkemak-suista kertyvät tulot. Erotus maksetaan eläkesijoitusten tuotosta. Julkisilla aloilla eläkemaksuja tulee kassaan vielä enemmän kuin eläkkeitä maksetaan. Kuitenkin myös siellä suunta on sama kuin yksityisillä aloilla.

– Eläkkeet ovat pitkän aikavälin hommaa, joten eläkejärjestelmän tasapainoakin kannat-

taa katsoa pitkälle tulevaisuuteen, muistut-taa analyysitoimintojen johtaja reijo Vanne Työeläkevakuuttajat Telasta. Tela on kaik-kien lakisääteistä työeläketurvaa hoitavien työeläkevakuuttajien etujärjestö.

monta hyvää syytäuudistukseen

Työeläkejärjestelmän uudistamiseen on monta syytä. Yksi on sukupolvien väli-nen reilu peli: on kohtuullista odottaa, että eläkemaksut ja odotettavissa oleva eläke ovat oikeudenmukaisessa suh-teessa toisiinsa.

Toinen syy ovat eläkemaksut: ne

eivät saisi nousta kohtuuttoman korkeiksi. Työeläke-maksut vaikuttavat työllistämisen kustannuksiin ja sitä kautta työpaikkoihin. Ja mitä korkeampi palkasta perit-tävä työeläkemaksu on, sitä vähemmän palkansaajalle jää työuran aikana käteen. Nykysäännöksillä tyel-maksu nousisi noin 25 prosenttiin palkkasummasta, työnteki-jöille maksetuista palkoista yhteensä, vuoden 2020 tie-noilla. Vuoden 2050 jälkeen tähänkin tarvittaisiin vielä vajan prosenttiyksikön korotus. Nyt vuonna 2013 ollaan vajaassa 23 prosentissa. Työmarkkinajärjestöt ovat sopi-neet maksutasosta vuoteen 2016 saakka ja tulevista mak-suista neuvotellaan osana eläkeuudistuksen neuvotteluja.

– Tärkein syy on kuitenkin se, että yhä pienempi osa ihmisistä on työelämässä ja yhä suurempi sen ulko-puolella. Se, kuinka paljon ihmiset tekevät työtä, maksa-vat veroja ja eläkemaksuja, on tärkeää, Vanne painottaa.

Työn tekemisen määrä ja eläkkeet ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa. Jos palkkasumma pienenee, palkkaan sidottujen eläkemaksujen määrä vähenee. Mitä enem-män on työssä käyviä, sitä enemmän he ja heidän työn-antajansa maksavat veroja ja eläkemaksuja. Niillä makse-taan sillä hetkellä eläkkeellä olevien eläkkeitä, ja veroilla muuta sosiaaliturvaa ja julkisia palveluja ylipäätään. Jos työelämän ulkopuolella olevia on paljon ja työssä olevia vähän, ollaan ennen pitkää ongelmissa.

Luvut ovat karuja. Pari vuotta sitten, 2011, sataa työikäistä kohti oli 62 alle 18-vuotiasta ja yli 65-vuo-tiasta, kertoo Tilastokeskus. Seitsemän vuoden kulut-tua näitä ns. huollettavia on ennusteen mukaan 75 ja vuonna 2060 jo reilusti yli 80. Eivätkä kaikki työikäi-set 18 – 64-vuotiaat tietenkään ole työssä, vaan esimer-kiksi opiskelemassa, vanhempainvapailla, armeijassa,

24 YTY 5 /2013

työttömänä. Ja eläkkeellä. Tällä hetkellä koko väestössä on kuutta työssä käyvää kohti noin kahdeksan työelä-män ulkopuolella.

Reijo Vanne pistää pöytään lisää lukuja: – Meillä siirrytään vanhuuseläkkeelle keskimäärin

63,5-vuotiaana, mutta joka kolmannen työura päättyy työkyvyttömyyseläkkeeseen. Tämä painaa keskimää-räistä eläkkeelle siirtymisikää olennaisesti alaspäin. Nyt tuo lukema on 60,9 vuotta. Kolmikantaisesti sovittu yhteinen tavoite on 62,4 vuotta vuoteen 2025 mennessä.

Ja vielä pari lukua. Nykyisin eläkkeellä – työkyvyt-tömyyseläkkeet mukaan lukien – ollaan noin 22 vuotta. Kun eläkejärjestelmä 1960-luvulla luotiin, eläkkeelle siirtynyt ehti nauttia eläkettä keskimäärin alle viisitoista vuotta.

Elinaika pitenee kovaa vauhtia

Eläkejärjestelmä toimii ennustettavasti. Tietoja ja las-kelmia on vuosikymmenien päähän. Nykyinen kaksi-kymppinen voi halutessaan kohtuullisella tarkkuudella päätellä, miltä hänen eläketulevaisuutensa näyttää. Nykysäännöillä se näyttää tältä: eliniän piteneminen nostaa täyden eläkkeen nostamiseen tarvittavan iän 65 – 66 vuoden tienoille.

– Nykyoletuksilla eliniän pitenemisestä 20-vuoti-aan eläke olisi ehkä vähän päälle 40 prosenttia hänen eläkkeelle jäämishetkensä keskipalkasta, Vanne arvioi.

Viittaus eliniän pitenemiseen liittyy ns. elinaikaker-toimeen, joka otettiin käyttöön 2010. Se alkaa pienen-tää eläkkeen määrää sitä mukaa kuin ihmisten odotettu elinikä pitenee. Ja se pitenee kovaa tahtia. Kun edellistä eläkeuudistusta sorvattiin 2005, arvioitiin, että vuonna 2050 eläkeikää lähestyvä, 62-vuotias, eläisi kolme vuotta kauemmin kuin ikätoverinsa 2000-luvun alussa. Tilas-tokeskus ennustaa kuitenkin nyt 7,5 vuotta pidempää elämää.

Tästä seuraa yksi uudistuksen yhteydessä pohdittava asia. Elinaikakerrointa tehtäessä arvioitiin, että se pienen-täisi vuonna 2050 myönnettäviä eläkkeitä noin 12 pro-senttia. Uusimmat ennusteet näyttävätkin jo lähelle 20 prosenttia. Se on jo paljon.

Työura määrittää eläkkeen

Moni ajattelee, että eläkkeen taso olisi noin 60 prosent-tia palkasta. Asia ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen. Eläkkeen taso riippuu siitä, paljonko työvuosia on takana eläkkeelle siirryttäessä. Eläkejärjestelmää käynnistettäessä ajateltiin täyden työeläkkeen kertyvän 40 työvuodella. Työurat ovat kuitenkin olleet yleensä lyhyempiä. Keski-määrin ihmisillä on takanaan noin 35 vuoden työura, kun he siirtyvät eläkkeelle.

”Normaalilla” tavalla eläkkeelle siirtyneiden eläkkeet ovat olleet lähellä 60 prosenttia työaikojen ansiotasosta. Yksittäisen ihmisen kohdalla se on usein tilastoharhaa, sillä työurat ovat hyvin erilaisia. Opinnot, työkyvyttö-myysajat ja työttömyysjaksot lyhentävät työssäoloaikaa. Pitkä työttömyys tuntuu valitettavasti myös eläkkeessä, sillä eläkettä kertyy työttömyysajalta vähemmän kuin työssäoloajalta. Ja jos hoitovapaa kesti yli vuoden ennen vuotta 2005, sekin tuntuu eläkepussissa.

Eläkeikä on nykyään joustava. Eläkkeelle voi siir-tyä 63 ja 68 ikävuoden välillä, eikä eläkkeelle ole yleistä tavoitetasoa. ●

Keskimäärineläkkeellä

Työeläkemaksutyksityisillä aloilla

Keskimääräinen työuraennen eläkettä

22 vuotta

2013: 22,8 %2014: 23,6 %2016: 24,4 %

35 vuotta

Vuonna 2013 alle 53-vuotias työn-tekijä maksaa 5,15 % ja 53 vuotta täyttänyt 6,5 %, työnantaja keski-määrin 17,35 %. Prosentitvahvistetaan erikseen vuosittain.

(sis. yksityisen sektorintyöeläkkeet 12,9 mrd)

Sijoitettujatyöeläkevaroja

sijoitettunaSuomeen

työeläkeala omistaa Suomen pörssiyhtiöistä

yht. 150 mrd

47 mrd

noin 9 %

maksetut eläkkeet2011

24,2 mrd €

(työkyvyttömyyseläkkeetmukaan lukien)

Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisen ikä

60,9 vuotta(sisältää työkyvyttömyys-eläkkeelle siirtyvät) vanhuus-eläkkeellesiirrytään keski-määrin 63,5-vuotiaana.

Lähteet: ETK, Tela

lukujaTYÖelÄkkeiSTÄ:

lisää tukea työnhakuun UudellamaallaYTYn jäsenistä ansiosidonnaista päivärahaa iaeT-kassasta sai tämän vuoden lokakuussa 483 henkilöä, joista uudenmaan alueella asuu 195. Työttömyyden osuessa kohdalle ammattijärjestöltä odotetaan tukea ja työllistymismahdollisuuksia lisäävää koulutusta.

V iime vuonna YTY otti käyttöön puhelinpal-veluna tapahtuvan CV-klinikan, joka sopii kai-kille asuinpaikasta riip-pumatta. Vuoden 2014

alusta YTY liittyy Omaehtoisen työllistymi-sen tuki OTTYn jäseneksi. OTTY on yhdis-tys, jonka ovat perustaneet seitsemän akava-laista järjestöä jäsenten työnhaun tukemiseksi. Toimintaan voivat osallistua näiden liitto-jen työttömät tai työttömyysuhan alla olevat Uudellamaalla asuvat jäsenet.

OTTYn jäsenyhdistyksenä voimme tar-jota YTYn uusimaalaisille jäsenille mahdolli-suuden parantaa työnhakuvalmiuksia ja edis-tää omaehtoista työllistymistä.

asiantuntijaluennot

OTTY tarjoamaa maksuttomia asiantun-tijaluentoja työnhakuun liittyen. Tulevalle keväälle on suunniteltu koulutusta hake-muksen kirjoittamiseen, luentoa alan vaih-tamisesta, työnhausta ulkomailla ja sosiaali-sesta mediasta työnhaussa. Voit rekisteröityä OTTY-sivuston käyttäjäksi vuoden alusta alkaen ja sitä kautta ilmoittautua luennoille.

Työnhakuboosteri

Työnhakuboosteri on ryhmätoimintaa, jonka avulla voit parantaa työnhakutaitoja, saada lisäpontta työnhakuun, kirkastaa oman osaa-misen kärjet ja uratoiveet sekä antaa ja saada vertaistukea.

Ryhmiin voivat osallistua mukana olevien liittojen työttömät ja työttömyysuhanalaiset jäsenet Uudeltamaalta. Työnhakuboosterin mahdollistaa Uudenmaan ELY-keskukselta saatu hankerahoitus. Työnhakuboosteri-ryh-mään voi ilmoittautua verkkosivujen kautta.

Yhteen ryhmään valitaan 8 – 10 osallis-tujaa. Ryhmä kokoontuu perusohjelman mukaan 9 viikon ajan, kerran viikossa kolme

tuntia kerrallaan. Kokoontumispaikka on yleensä Pasilassa OTTYn toimitiloissa. Ryh-mälle on luotu valmis ohjelmamalli, joka tarkentuu aina osallistujien toiveiden mukaan. Toimintaa koordinoi ryhmä-ohjaaja, joka itse on osallistunut johonkin

aiemmista ryhmistä. ●

Lisätietoja oTTYsta saatosoitteesta www.otty.fi

tai projektipäällikköristo säynäväjärveltä

risto.saynavajarvi@otty.fipuh. 0400 338677

Teksti Leena vänni Kuva Fotolia.com

YTY 5/2013 25

Esimiehen tehtäviinkuuluu johtaminen

Hyvän pomon täytyymyös haluta johtaa.

E simies on työnantajan edustaja, jonka ensi-sijaisena tehtävänä on johtaa työyhteisöä ase-tettujen tavoitteiden suuntaisesti. Esimie-hen itsensä kannalta on tärkeää pitää mie-

lessä myös se, että työpaikka on työn teke-mistä varten ja työpaikan ihmissuhteet raken-tuvat ensisijassa työn ympärille - ne eivät ole työn näkökulmasta ystävyyssuhteita. Kun tilanne edellyttää esimiehen puuttumista, se on esimiehen tehtävä. ”Kiva kaveri” ei ongel-mallisissa tilanteissa ole synonyymi hyvälle esimiestyölle.

Työnjohto-oikeudella (direktio) tarkoi-tetaan esimiehen oikeutta johtaa ja valvoa työtä. Esimies saa määrätä työntekijän työsopimuksen määrittelemissä rajoissa työtehtävien laadusta, laajuudesta ja työtavoista sekä menettelytavoista työpaikalla. Esimiehellä on valtaa, oikeus olla pomo.

Oikeuteen kuuluu vastapa-rina velvollisuus ja valtaan vas-tuu. Tästä syystä voi perustellusti esittää, että esimiehellä on lain mukaan myös velvollisuus joh-taa ja ottaa vastuu. Se tarkoittaa velvollisuutta puuttua asioihin

Esimiehen tehtäviinkuuluu johtaminen

Kuvat anna Dammert ja elise Kulmala

26 YTY 5 /2013

esimiehen oikeus johtaa työtä ei ole kiusaamista, korostaa anna Lavikkala.

• noin 80 000 akavalaista toimii johtaja- tai esimiestehtävässä eri toimialoilla ja työnantajasektoreilla• akavan ja sen jäsenliittojen yhteisen esimiesverkoston tavoitteena on herättää ja innostaa esimiehenä työskenteleviä akavalaisia kehittymään ja verkostoitumaan.• esimiesverkosto toteutetaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020 -hankkeen toimijoiden kanssa.

www.akava.fi/akavalainen/arjessa/esimiesverkosto

eSimieSVerkoSTohaaSTaa kehiTTYmÄÄn

esimies on esimies eikä alaistensa kaveri. Tämä ei toki tarkoita, etteikö voiolla joviaali ja tulla toimeen alaistensa kanssa. Tarvittaessa esimiehen pitää

osata sanoa asiat suoraan. esimiehen pitää osata kuunnella ja ratkaista ongelma-tilanteet, kun niitä tulee. itse olen aina sanonut alaisilleni, että kahden kesken voi-daan keskustella avoimesti, jos on ongelmia. Periaatteena on, ettei kenenkään tar-vitse lähteä kotiin jotain hampaankolossa, vaan asia setvitään välittömästi.

esimiehen pitää olla valmentaja ja näin johtaa alaistaan suoriutumaan hyvin työssään. esimies osaa myös jakaa tunnustusta alaiselleen, eikä hän saa varastaa kunniaa, eli myydä alaisen ideaa omanaan. valitettavan usein näinkin tapahtuu.

Hyvän esimiehen on ymmärrettävä, että jos alainen onnistuu, niin samalla hänkin on onnistunut!

esimiehen on oltava tasapuolinen ja hänen on huomioitava, että kaikki ihmiset ovat yksilöitä, eikä heitä saa verrata toisiinsa. älä unohda ihmisiä mat-kallasi ylös, sillä saatat tavata heidät matkallasi alas – tämä on asia, joka pitää sisäistää, vaikka setämän päivän työelämässä helposti unohtuu.

deiv Salutskij, myyntijohtaja, Restel Oy

kommenTTi eSimiehelTÄ

ja toimia: ottaa asioihin kantaa, toteuttaa ase-tettuja tavoitteita sekä huolehtia lain ja sovit-tujen pelisääntöjen noudattamisesta. Esi-miestyö on johtamista, joten hyvän pomon täytyy myös haluta johtaa – ”ottaa härkää sarvista” mahdollisimman varhaisessa vai-

heessa ennen kuin ”härkä” alkaa nähdä punaista! Esimiehen asemaan

voo työn tekemistä, antaa ohjeita ja määräyk-siä, tekee päätöksiä, kunhan tämä tapahtuu asiallisesti, johdonmukaisesti ja tasapuolisesti.

Esimiehen on aina muistettava, että pomon asemaan liittyy myös lukuisia työsuo-jeluvelvollisuuksia: laki velvoittaa esimiestä pitämään johdettavan joukkonsa suuntaan silmät ja korvat auki ja toimimaan viimeis-tään silloin, kun hän on saanut tietää kiu-saamisesta tai uhkaavasta työuupumuksesta. Hyvä johtaminen ja sen seurauksena hyvä työilmapiiri vaatii aikaa johtamiseen ja esi-miehen läsnäoloa.

Esimiehenä oleminen on käytännössä usein ongelmien setvimistä - se on pomon työtä. Karu totuus on se, etteivät ongelmat ratkea itsekseen ja pahinta niin esimiehen arvostukselle kuin työilmapiirille on se, että esimies laittaa päänsä pensaaseen. Esimiehen täytyy tarttua ongelmiin ja ratkaista ne sillä-kin uhalla - ja varsin todennäköisellä seura-uksella -, että ratkaisu ei välttämättä miel-lytä kaikkia. Viime kädessä työntekijät kui-tenkin arvostavat päätöksen tekoa ja onneksi myös sitä, että esimies ihan aidosti yrittää rat-kaista ongelmia, vaikka joskus lopputulos ei olekaan aivan täydellinen. Tahto ja rohkeus olla hyvä pomo on monesti ratkaisevaa. Sil-loin esimies toimii tehtäväänsä kuuluvan vel-vollisuuden mukaisesti – hän johtaa.

anna lavikkalaTyömarkkinajohtaja, Kaupan liitto ry

kuuluu oikeuksia, valtaa ja vastuuta. Niitä saa ja täytyy käyttää.

Ongelmiin puuttumista jarruttaa lähes kaupunkilegendan tasoinen myytti: ei kan-nata puuttua tai saa syytteen kiusaamisesta. Tällainen ajattelumalli on heitettävä roskako-riin! Kyse ei ole kiusaamisesta, kun esimies käyttää työnjohto-oikeuttaan; johtaa ja val-

YTY 5/2013 27

Finnairin insinöörien aktiivit Hannu Juppi,Juha marjamäki ja Kari Lappalainen

Vuoden yritysyhdistysluo uusia toimintatapojavaativassa ympäristössä

uusien toimintatapojen

kehittäminen nosti Finnairin

insinöörit FirYn valokeilaan

yli sadan YTn-yritys-

yhdistyksen joukosta.

Y lemmät Toimihenkilöt YTN palkitsi FIRYn vuoden yritysyhdistyksenä 2013. FIRY on esimerkki siitä, että yritysyhdistyksen toi-minta suuren murroksen keskellä toimivassa yrityksessä on parhaimmillaan rakentavaa yhteistyötä niin työnantajan kuin yrityksen

muiden yhdistysten kanssa. Yhdistys näkyy ja viestii niin jäsenille kuin myös YTN:n

suuntaan. Toimintatapoja on hiottu tehokkaiksi ja niitä myös uudistetaan. Erityistä kiitosta Finnairin Insinöörit sai toimin-nastaan jäsenistöään koskevissa yt-neuvotteluissa. Yhdistyksen jäsenet etsivät työpajan avulla uusia tapoja selvitä kriisistä mah-dollisimman pienin henkilöstövaikutuksin. Saadut tulokset esi-teltiin neuvotteluissa työnantajalle.

– Finnairin Insinöörit ymmärtää ja hyväksyy toiminnan lähtökohdat muuttuvassa ja vaativassa ympäristössä. Haasteet eivät lamauta, vaan lisäävät tehokkuutta ja aktiivisuutta, yritys-yhdistysryhmän ytyläinen puheenjohtaja ainokaisa Saarinen tiivistää.

Toimintaympäristö muuttuu ja muuttaa

Finnairin Insinöörien puheenjohtaja juha marjamäki kiit-tää yhdistyksen toimintatapojen kehityksestä pilke silmäkul-massa Finnairia.

– Yrityksen vaikea taloustilanne on tehnyt sen, että yhdistyksen toiminta on muokkautunut mahdollisimman tehokkaaksi ja osaaminen kasvanut jatkuvien yt-neuvot-teluiden ja säästöjen paineessa.

Yhdistyksen aktiivi ja palvelutoimialojen taustaryh-män puheenjohtaja hannu juppi huomauttaa, että myös Finnairin näkyvyydellä on varmasti osansa siinä, että monien hyvin toimivien yhdistysten jou-kosta esiin nostettiin juuri Finnairin Insi-nöörit.

Finnairin Insinööreillä on hyvä neu-vottelusuhde työnantajaan. Myös yrityk-sen muiden yhdistysten kanssa tehdään toimivaa yhteistyötä. Erityisesti yhteistyö Finnairin Ylemmät Toimihenkilöt ry:n kanssa on ollut tiivistä. Lisäksi Finnairin

Insinöörit osaa hyödyntää YTN:stä ja liitoista saatavaa tukea ja palveluita.

Oma sopimus vaatii työtä

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun vuoden yritysyhdistys valit-tiin YTN palvelutoimialoilta. Palvelualojen suurimmat yritykset ovat Finnairin lisäksi Digita, Yleisradio, Itella ja VR-konserni. Palvelutoimialoilla on kaikissa yrityksissä oma työehtosopimus tai palkkapöytäkirja.

– Oma sopimus vaatii yhdistykseltä neuvotteluosaamista ja hyvää perehtyneisyyttä omiin työehtoihin, alan vastuullinen asiamies anu aspiala toteaa.

Tulevaisuus avoin

Finnairin Insinöörien yhteistyö saman yrityksen toisen ylem-pien toimihenkilöiden yhdistyksen, Finnairin Ylemmät Toimi-henkilöt FYTin kanssa on toimivaa ja aktiivista. Kahden yhdis-tyksen järjestelylle harkitaan myös muutosta, sillä erilliset yhdis-tykset koetaan vanhanaikaiseksi järjestelyksi. Yksi yhdistys helpottaisi myös toimimista työnantajan suuntaan.

– Yhdistymisen eteen on jo tehty pohjatyötä, jäsenistö päättää tapahtuuko sitä, Marjamäki toteaa. ●

Vuoden yritysyhdistys onvalittu vuodesta 2005.

Teksti Leena vänni Kuva Heli Hirvelä

28 YTY 5/2013

Valtiopuolella sen sijaan ihmeteltiinaina viimeiseen iltaan saakka,oliko 20 euroa kuitenkinvain 17 euroa 30 senttiä.

T yömarkkinakeskusjärjestöt totesivat 25.10. työllisyys- ja kasvusopimuksen riittävän kat-tavaksi ja vahvistivat sen allekirjoituksillaan. vaikka ”tykan” mukaista neuvottelu-aikaa oli kaikkiaan kahdeksan viikkoa, syntyi valtaosa neuvottelutuloksista vasta viimeisinä päivinä. moni YTYn jäsenistä saattoi jäädä ihmettelemään, mikä siinä 20 euron sopimisessa oli niin vaikeaa.

Totuus on, että yksityissektorin työehtosopimusneuvotteluissa ei 20 eurosta tarvinnut työantajaliittojen kanssa niin erityisen paljon vääntää. Yksityisellä sektorilla ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusneuvotteluissa keskityttiin rahan sijaan työelämän laadullisiin kysymyksiin. valtiopuolella sen sijaan ihmeteltiin aina viimeiseen iltaan saakka, oliko 20 euroa kuitenkin vain 17 euroa 30 senttiä.

Ylemmät Toimihenkilöt YTn neuvotteli työehtosopimukset muun muassa teknologia-teollisuuteen, iCT-alalle, suunnittelu- ja konsulttialalle, rahoitusalalle ja tietotekniikan pal-velualalle. YTn:n metsäteollisuus jäi työllisyys- ja kasvusopimuksen ulkopuolelle. merkit-tävimpiä edistysaskelia yksityissektorilla olivat sopimukset työaikapankeista ja etätyöstä. osalla aloista niistä sovittiin sitovasti työehtosopimusvaikutteisesti, osalla taas suositus-

tai ohjeluontoisesti. Tavoitteena oli saada lisää keinoja työn ja yksityis-elämän joustavaan yhteensovitta-miseen. Tärkeää oli myös se, ettei työehtosopimuksiin tullut heiken-nyksiä.

murheenkryyninä tänäkin syksynä olivat niin kutsutut sopi-muksettomat alat, joista YTYn

kannalta suurin on kaupan ala. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa oli toimeksiantona arvioida palkankorotusten toteutumista aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta. valitet-tavasti sopimuksettomilla aloilla työskenteleviä ylempiä toimihenkilöitä koskevaa palk-kapöytäkirjaa ei kuitenkaan yrityksistä huolimatta saavutettu. näin ollen sopimuksen ulkopuolelle jäi kymmeniä tuhansia ylempiä toimihenkilöitä.

Kiireet eivät täällä YTYssäkään tykan ratkeamiseen loppuneet. YT-neuvotteluja käy-dään kiihtyvään tahtiin ja otteet työmarkkinoilla jatkavat koventumistaan. Päivittäistä toimin-taamme ovat työttömyysturvaneuvonta, irtisanomisten laillisuusarviointi ja työsuhteen päätty-mistä koskevat neuvottelut. onneksi pääsemme välillä jakamaan jäsentemme iloisiakin uutisia kuten päivittämään uusia työpaikkatietoja ja tarkastamaan työsopimuksia.

Ja niin, oliko se 20 euroa 20 euroa? Työmarkkinaneuvotteluissa yksinkertaiseltakaan vaikut-tavat asiat eivät aina ole niin selviä, mutta tällä kertaa vastaus oli onneksi kyllä. ●

anu aspiala,edunvalvontalakimies

Paljon porua 20 eurosta?

[ Y T i m e s Tä ]

YTY 5/2013 29

Teksti seppo simola[ K i r J a - a r v o s T e L u ]

K irjan kolmas luku on mainio väitte-lytaidon opas – se kertoo puhutuilla sanoilla vaikuttamisesta. Sosiaalista mediaa hallitaan taas pääosin kirjoi-tetuilla sanoilla. Sosiaalisen median

hallintaankin kirja ottaa kantaa. Kirja analysoi monia nykyajan ilmiöitä, vaik-

kapa sitä, miten käsite vihapuhe on varsin onnistu-neesti monopolisoitu tiettyjen näkökantojen tarpei-siin. Tämä epätasapuolisesti käytettävä termi on kirjan mukaan nerokas keksintö ja sitä se tottavie on, koska vihapuheeksi leimaamalla voidaan lähes mikä tahansa omalta kannalta epätoivottu kritiikki demonisoida ja sitä kautta mitätöidä.

Vihapuheen ovat kuulemma onnistuneet mono-polisoimaan ne, jotka keksivät ensiksi käyttää uhriutu-miskieltä. Uhriksi ryhtyminenkin on siis keino vaikut-taa. Vihapuhe terminä avautuu heti samoin uhriutu-miskieli, mutta mitäpä sanotte olkinukesta, savusillistä tai naturalistisesta virhepäätelmästä?

Kirjan aiheet ovat ajankohtaisia. En-simmäinen Guggenheim-selvityskin pe-rataan ja sen takaa paljastuvat varsinaiset vaikuttamisen ammattilaiset, todelliset propagandistit, mutta vieläkin tuoreem-pia aiheita opus läpivalaisee mielenkiin-toisesti.

Teksti on räiskyvää ja jopa ila-koivaa. Välillä se on niin täynnä ter-minologiaa, että hengästyttää. Lähde-luettelo on kunnioitettavan pitkä. Jos-kus tuntuu kuin tekijöillä olisi tarve vakuuttaa, että koko maailman viisaus on hallussa. Monia lähteitä on siteerattu suoraan, mutta ei opus ole pelkää sitaat-

löydä sisäinen diktaattorisialuksi oli vaikea hahmottaa, mihin lajityyppiin tämä kirja pitäisi sijoittaa.

Pitäisikö tätä ehkä lukea elämäntaidon oppaiden parodiana? satiiristakin on kyse,mutta kyllä tämä on lopulta tosissaan otettava vaikuttamistaidon opas.

Kirja antaa eväitä kahdella tavalla. se valmentaa sinua sanoilla vaikuttamiseen jatoisaalta estää joutumasta tiedostamattasi sanoilla vaikuttamisen kohteeksi.

tien viljelyä. Sitaatit käyvät johdatukseksi kirjan sa-nomaan.

Yllätin itseni hymyilemästä monessa kohtaa. Sie-luni silmillä näin poliitikon tv-toimittajan hiillostetta-vana ajankohtaisohjelmassa tai poliitikot kilpasilla vaa-liväittelyssä. Jos tämän kirjan sisällön kunnolla omak-suu, niin voi huoletta marssia suoraan lähetykseen ja antautua haastatteluun. Ei tule äitiä ikävä.

Mutta kuka tämän kirjan diktaattori oikein on? Hän on henkilö, joka haluaa vaikuttaa työssä, harras-tuksissa, luottamustoimissa tai miksei politiikassakin. Diktaattori on tässä kontekstissa jokainen, jonka pitää osata vaikuttaa sanoilla ja jolle ei saa mennä jauhot suu-hun, kun häneen yritetään vaikuttaa. Kirja ei ole pelkkä puhe- tai väittelytaidon vaan vaikuttamistaidon opas.

Kirjan sivuilla kyllä vilahtelevat monet oikeatkin diktaattorit harmittomien nykypoliitikkojen joukossa. Heitä yhdistää kyky – tai ainakin halu - päästä verbaa-lisin keinoin päämääräänsä. Välillä esimerkit ovat kar-

maisevia, kuten ryhmäpainetta kuvatta-essa. Jos asetat kysymyksen oikein, niin ryhmäpaine saa ihmiset tottelemaan jopa äärimmäisyyksiin asti. Toki ryhmäpai-netta voi hyödyntää paljon rauhanomai-semmissakin tilanteissa kuin tuhottaessa siviilikylää sodan olosuhteissa.

Viattoman ja kovin positiivisen vies-tin takana voi olla julma totuus, kuten Stalinin ilmoituksessa vuodelta 1939. ”Puolue on pystynyt ylentämään val-tion ja puolueen johtaviin virkoihin yli 500.000 nuorta bolshevikkia”. No jo vain on, kun vanhat oli ensin viety sau-nan taakse, kuten kirjoittajat asian il-maisevat. ●

Olli-Pekka Vainio – Katleena Kortesuo:Diktaattorin käsikirja,

Talentum, 2013, 230 s.

30 YTY 5 /2013

Hakuaikaa

28.2.2014

saakka!

Myönnettyjen apurahojen saajat julkaistaan YTYn nettisivuilla, YTY-lehdessä sekä vuosi-kertomuksessa. YTY saa julkaista tutkimuk-seen ja sen tuloksiin liittyviä tietojajäsenviestinnässään.

Lisätietoja apurahoista antaa YTYn viestintävastaava Leena Vänni, leena.vanni@yty.fi, puh. (09) 2510 1335.

YTYn hallitus päättää hakemusten perusteella apurahojen jakamisesta. Kaikille apurahan hakijoille ilmoitetaan, onko apurahaa myönnetty. Myönnetyt apurahat maksetaan, kun apurahan saaja on palautta-nut hyväksytyn kirjallisen selonteon saavutetuista tuloksista tai selvityksen korvattavista kustannuksista. Yli 500 euron apurahoista voidaan maksaa kuluja sel-vitystä vastaan enintään puolet ennen selonteon val-mistumista. ●

Teksti Leena vänni Kuva Fotolia.com

YTYn stipenditovat haettavissa

Y ksityisalojen Esimiehet ja Asiantunti-jat YTY ry julistaa haettavaksi stipen-dirahaston apurahoja esimiestyöhön, asiantuntijatyöhön tai ylempien toimi-henkilöiden ammatilliseen järjestäyty-

miseen liittyvän tieteellisen tutkimustyön sekä jul-kaisutyön tukemiseen. Julkaisutyötä voidaan tukea todellisia kustannuksia vastaan.

Apuraha on ensisijaisesti tarkoitettu YTYn ja YTYn jäsenliittojen jäsenille. Yksittäisen apurahan suu-ruus voi olla enintään 5.000 euroa.

Hakuaikaa on 28.2.2014 asti. Viimeisen hakupäivän jälkeen saapuneita hakemuksia ei huomioida päätet-täessä apurahoista.

Hakulomakkeen saa YTYn nettisivuilta www.yty.fi tai osoitteesta leena.vanni@yty.fi. Hakemus on toimi-tettava hakuaikana osoitteeseen Yksityisalojen Esimie-het ja Asiantuntijat YTY ry/Stipendirahasto, Ratavar-tijankatu 2, 00520 Helsinki tai sähköpostiosoitteeseen yty@yty.fi otsikolla ”Stipendirahasto”.

YTY 5/2013 31

Hyvää joulua jamenestyksekästä uutta vuotta 2014!