yty 1/2010
DESCRIPTION
Lehti 8.2.2010TRANSCRIPT
VUOROTTELU-VAPAA
RANSKASSA
Tiina Rautiaisen haaveena
Rahoitusalan sopimukseenkeskeisiäparannuksia
Työttömyyskassan etuuksiin muutoksia
Palkkakehitysjäi taantuman
jalkoihin
Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y
1I2010
2 YTY 1 I 20102 YTY 1 I 2010
Kan
nen
kuva
: Tim
o Sy
rjän
en
VUOROTTELU-VAPAA
RANSKASSA
Tiina Rautiaisen haaveena
Rahoitusalan sopimukseenkeskeisiäparannuksia
Työttömyyskassan etuuksiin muutoksia
Palkkakehitysjäi taantuman
jalkoihin
Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y
1I2010
Tässä numerossa
4 TAANTUMA PYSÄYTTI PALKKAKEHITYKSEN
9 TYÖSUHDEILLAT VETÄVÄT VÄKEÄ
10 RAHOITUSALAN YHTEYSHENKILÖ- JÄRJESTELMÄ LAAJENEE
12 ELINAIKAKERTOIMEN VAIKUTUS ALKAA
13 UUSI HALLITUS ALOITTI
14 PUHEENJOHTAJA SIRPA JUKARAINEN: ”KAIKKI MUKAAN JÄSENHANKINTAAN”
1I2010
164
10 2014
16 VUOROTTELUVAPAALLA PIKKU-EVAN LUOKSE
18 JÄSENMAKSUUN KAHDEN EURON KOROTUS
19 JÄÄKÖ KUPPIIN KOLO, JOS OTAN SIITÄ LUSIKAN POIS?
20 KILPAILUKIELTOSOPIMUS
22 MUUTOKSIA TYÖTTÖMYYSKASSAN ETUUKSIIN 2010 ALUSTA
24 LYHYET
27 LASKIAISPULLA KEVENEE MAUKKAIN KONSTEIN
SÄHKÖ[email protected]
KOTISIVUTwww.yty.fi
LEHDEN TOIMITUSKUNTA 2009Jaakko Kiiski, Kari Saarinen,Kyllikki Kivijärvi, Ira Laitakari-Svärd, Leena Vänni, Anitta Valtonen
ULKOASUViestintänetti Oy, Jyväskylä
PAINOTALOForssan Kirjapaino Oy
PAINOSMÄÄRÄ8 100
SEURAAVA NUMERO ILMESTYY25.3.2010
YKSITYISALOJEN ESIMIEHET JA ASIANTUNTIJAT RY:N JÄSENLEHTI
PÄÄTOIMITTAJAKari SaarinenPuh. (09) 2510 1330
TOIMITTAJAAnitta Valtonengsm 0400 601 161
TOIMITUSRatavartijankatu 200520 HELSINKI
YTY 1 I 2010 3YTY 1 I 2010 3
YKSITYISALOJEN ESIMIEHET JAASIANTUNTIJAT YTY ry
POSTIOSOITERatavartijankatu 2, 00520 Helsinki
KÄYNTIOSOITEAsemapäällikönkatu 12 b
Puhelin (09) 2510 1310Faksi (09) 2510 1399
sähköposti: [email protected]
henkilökohtaiset:[email protected]
JÄSENREKISTERIjäsensihteeriTiina LappalainenPuh. (09) 2510 1310
JÄSENETUASIATtoimistonhoitajaKyllikki KivijärviPuh. (09) 2510 1320
JÄSENYYSASIATjäsenpalvelupäällikköKari SaarinenPuh. (09) 2510 1330
EDUNVALVONTAasiamiesIra Laitakari-SvärdPuh. (09) 2510 1345
toiminnanjohtajaJaakko KiiskiPuh. (09) 2510 1360
asiamiesAnu Aspiala(perhevapaalla)
TYÖSUHDEASIATpäälakimiesHeikki Meskanenpäivystys arkipäivisinklo 8.30 – 13.00
työsuhdeasiamies Heikki KähkönenPuh. (09) 2510 1350
IAET-kassa
POSTIOSOITERatavartijankatu 2, 00520 Helsinki
KÄYNTIOSOITERatavartijankatu 2 B, 4.krs
sähköposti: [email protected]: www.iaet.fi
Työttömyyspäiväraha-asiatPuhelin (09) 4763 7600
Koulutustuki, koulutuspäiväraha ja vuorotteluvapaaPuhelin (09) 4763 7620
Pääkirjoitus
Menestyksellistävuoden jatkoakaikille ytyläisille!
A luksi haluan esittää lämpimät kiitokset YTYn jäsenille luottamuk-sesta tultuani vuosikokouksessa valituksi YTYn puheenjohtajaksi kaudeksi 2010–2011. Kiitokseni myös edelliselle puheenjohtajalle Jukka Heikkilälle ja määrävuotensa hallitustyöskentelyssä päät-täneille hallituksen jäsenille hyvästä yhteistyöstä!
Vuonna 2009 alkoi suomalaisessakin työelämässä tuntua taantuman jouk-kovoima. Lomautuksista ja irtisanomisista tuli ilmoituksia viikoittain, eivätkä ytyläisetkään valitettavasti olleet näiden toimenpiteiden ulkopuolella. Lisäksi IAET-kassan ongelmat aiheuttivat lisää harmia työttömyysturvan viipymisen muodossa. YTY reagoi, kuten olemme jo aiemminkin todenneet, ensimmäisenä tähän ongelmaan. Päätimme kriisiluotosta ja usea jäsen käyttikin tätä mahdolli-suutta saaden helpotusta arkeensa.
Oman leimansa loppuvuoteen antoi rahoitusalan neuvottelut ja kolmen päi-vän työseisaus pankeissa. Onneksi neuvottelut saatiin kuitenkin päätökseen ja sopu rahoitusalalle.
Vuoden 2010 alkupuolella on edelleen tullut yksittäisiä isoja työvoiman irti-sanomisilmoituksia eri aloilta. Julkisen sektorin velkaantuminen, viennin arvon romahtaminen ja työttömyyden kasvu ovat kovin huonoja signaaleita alkavalle vuosikymmenelle. Verojen korotuksetkaan eivät paljon auta silloin kun työssä-käyviä on vähemmän. Pieniä toiveikkuuksia talouden noususta on kuitenkin esi-tetty.
Tulevan hallituskauden yhtenä haasteena on taloudenpito. YTYn hallitus esitti syksyn vuosikokoukselle, että YTYn jäsenmaksua ei koroteta kustannus-paineista huolimatta muuten, kuin työttömyyskassan kustannusten nousua kom-pensoiden. Tästäkin korotuksesta osa katetaan vuonna 2010 yhdistyksen omista varoista. Tämän kustannusvaikutuksen arvioidaan olevan vuonna 2010 kymme-niätuhansia euroja.
Paineita jäsenmaksun korotukseen on siten jatkossakin, mutta edelleen YTYn vahva valtti on toiminnan kustannustehokkuus ja se, että jäsenmaksumme on kilpailukykyinen. Panostamme jäsenhankintaan ja kehitämme jäsenpalveluja. Meillä on hyvät edellytykset selviytyä tulevasta vuodesta ja sen haasteista. Haas-tan myös kaikki ytyläiset uusien jäsenten hankintaan.
Pakkasterveisin
Sirpa JukarainenYTYn puheenjohtaja
4 YTY 1 I 2010
Teksti Leena Vänni Kuvat Fotolia.com
Taantuma pysäytti
PALKKAKEHITY
Jäsentutkimus 2009
YTY 1 I 2010 5
KSENY tyläisten keskimääräinen
kuukausiansio lokakuussa 2009 oli 4137 euroa. Vuo-teen 2008 verrattuna pal-kat nousivat vain reilun
prosentin. Vuodesta 2007 nousua on kui-tenkin melkein kuusi prosenttia. Puolet vastaajista tienaa vähintään 3970 euroa. Kuluneena vuonna aiemmin aina nou-sujohteinen palkkakehitys siis pysähtyi. Kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti kuukausittaisen kokonaisansionsa pää-
Taantumasta johtuen palkkakehitys on edelliseen vuoteen verrattunapysähtynyt paikoilleen. Hyvä uutinen on, että YT-neuvottelujen uhkastakin huolimatta suurin osa pitää omaa tilannettaan työpaikalla vakaana.
Kokonaiskuukausiansio kokopäivätöissä olevilla lokakuussa 2009(ilman ylityökorvauksia yms.)
vähintään3000 henkilöä
1000 – 2999
500 – 999
250 – 499
100 – 249
30 – 99
10 – 29
1 – 9 henkilöä
Yri
tyks
en k
oko
2750 3000 3250 3500 3750 4000 4250 4750 5000
alakvartiili - mediaani - yläkvartiili
4500
Kokonaiskuukausiansio kokopäivätöissä olevilla lokakuussa 2009
Ylempikorkeakoulu
muukorkeakoulu
opistotaso
Ko
ulu
tus
2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000
ammatillinen oppilaitos
ylioppilas
alakvartiili - mediaani - yläkvartiili
perus-/keskikoulu
muukoulutus
6 YTY 1 I 2010
Jäsentutkimus 2009
alla Suomessa. Pääkaupunkiseudulla puo-let tienasi vähintään 4200 euroa, kun taas muualla Suomessa puolet tienasi enintään 3700 euroa. Yrityksen koolla sen sijaan ei ole tilastollisesti merkitse-vää vaikutusta palkkaan.
Päivärahaan oikeuttavia matkatyö-päiviä kertyi miltei puolelle vastaajista kotimaassa useimmiten 5–4 päivää vuo-dessa. Viidennes matkusti alle viisi päi-vää ja viidennes yli 25 päivää. Ulkomaan matkatyöpäiviä kertyi hieman vähem-män ja lyhyempiä aikoja. Silti 15 % yty-läisistä työmatkusti ulkomailla yli 25 päi-vää. Yleisin suhtautuminen matka-aikaan oli, että sitä ei korvata tai sen katsotaan
Kahden kolmasosan palkka oli
noussut edellisestä vuodesta.
toimessa nousseen edellisestä vuodesta. Neljänneksellä kokonaisansio oli pysynyt samana ja pieni osa vastaajista ilmoitti kokonaisansioidensa päätoimessa las-keneen edellisestä vuodesta. Yleisin syy palkan muutokseen oli yleiskoro-tus, jonka sai yli kaksi kolmannesta vas-taajista. Muita syitä olivat henkilökoh-tainen korotus, uusi asema tai tehtävä sekä yli yleiskorotuksen menevä yritys-kohtainen korotus. Vuonna 2008 vastaa-jista huomattavasti useampi eli 86 pro-senttia ilmoitti palkkansa nousseen edel-lisen vuoden aikana.
Sukupuolten välinen palkkaero oli keskiarvolla mitaten noin 17 prosent-tia naisten häviöksi. Tämä luku on kas-vanut vuodesta 2008 kolme prosenttiyk-sikköä. Mediaanipalkka eli luvuista suu-ruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka kokopäivätöissä olevilla miehillä on 4 150 euroa ja naisilla 3 650 euroa. Mediaani-palkkaero on pysynyt viimeisen viiden vuoden aikana melko lailla samana ollen tänä vuonna noin 13 prosenttia. Miehistä puolet tienaa siis vähintään 4100 euroa, mutta naisista puolet tienaa enintään 3640 euroa kuukaudessa. Naisista neljän-nes ylittää 4400 euron kuukausitulot.
PÄÄKAUPUNKISEUDULLATIENAA ENEMMÄN
Pääkaupunkiseudulla asuvat pärjäsivät palkkakilpailussa keskipalkan ollessa rei-lun kymmenyksen korkeampi kuin muu-
Kokonaiskuukausiansio kokopäivätöissä olevilla lokakuussa 2009(ilman ylityökorvauksia yms.)
40 v. –
30 – 39 v.
20 – 29 v.
Am
mat
tiko
kem
us
vuo
sin
a
2750 3000 3250 3500 3750 4000 4250 4500 4750 5000 5250
10 – 19 v.
alle 10 v.
alakvartiili - mediaani - yläkvartiili
Miesten ja naisten välinen palkkaero
oli keskiarvolla mitattuna noin
17 prosenttia miesten eduksi.
Luku on kasvanut
kolmella prosenttiyksiköllä
vuodesta 2008.
YTY 1 I 2010 7
Yrityksen koko vaikuttaa työ-
määrään mutta ei palkkaan.
sisältyvän peruspalkkaan. Näin tilanne oli melkein puolella vastaajista.
PIENISSÄ YRITYKSISSÄPITEMPÄÄ PÄIVÄÄ
Keskimääräinen työaika on vähentynyt viiden vuoden aikana noin puolitoista prosenttia. Vuonna 2004 keskimääräi-nen työaika oli noin 42 tuntia viikossa ja vuonna 2009 se oli vajaan tunnin vähem-män. Eniten työtunteja viikossa kertyy johdossa toimiville ytyläisille. Heidän keskiarvonsa viikossa on lähes 45 tun-tia. Keskijohto työskentelee viikossa 42 tuntia ja asiantuntijat puolestaan noin 40 tuntia. Noin kolmannes vastaajista ilmoitti, että ylitöitä ei korvata tai nii-den katsotaan sisältyvän peruspalkkaan. Vajaa kolmannes saa korvauksen ylitöistä vapaa-aikana ilman korotuksia.
Naisten viikoittainen työaika on hieman pienempi kuin miesten. Yrityk-sen koko vaikuttaa työmäärään, sillä pienemmissä yrityksissä työskennel-lään enemmän: alle 30 henkilön yrityk-sissä viikoittainen työaika ylittää 42 tuntia, kun taas suuremmissa yrityksis-sä työtä tehdään tunti vähemmän. Myös ikäryhmittäin on hieman eroja työtun-tien suhteen: 45–49 -vuotiaat työsken-televät tunnin enemmän viikossa kuin alle 45-vuotiaat. Keskimääräisesti ytyläi-set työskentelevät viikossa noin kolme ja puoli tuntia enemmän kuin työsopi-mus määrää. Tulos on sama kuin edellise-nä vuonna. Kolme neljäsosaa työsken-telee viikossa maksimissaan viisi tuntia enemmän kuin työsopimus määrää.
Työmääränsä sopivaksi arvioi 40 pro-senttia vastaajista, ajoittain liian suurena työmäärää pitää noin puolet ja jatkuvasti liian suurena noin joka kymmenes vas-taajista. Vastaajista kaksi kolmasosaa tekee tunteina enemmän töitä viikossa työsopimukseen verrattuna.
VARMUUS OMASTATYÖPAIKASTA SÄILYNYT
Noin puolet vastaajista on sitä mieltä, että työpaikan tilanne lähitulevaisuu-dessa yleisesti on vakaa tai melko vakaa. Joka kolmas näkee oman tilanteensa työpaikalla vakaana ja kaksi viidesosaa
melko vakaana. Näin siitä huolimatta, että useammassa kuin joka toisessa työ-paikassa oli käyty yt-neuvotteluja kulu-neiden 12 kuukauden aikana. Yt-neuvot-telut koskettivat puolia ytyläisistä.
Suurin osa irtisanomisista tuli työn-antajan puolelta ja vain reilu kolmannes irtisanoutui itse. Viidennes työsuhteen päättäneistä sai irtisanomispaketin. Työl-listymisen suhteen toiveikkuus vaihtelee. Vajaa kolmannes on jo saanut uuden työ-paikan, joka kymmenes uskoo työllisty-vänsä alle kolmen kuukauden aikana ja vajaa kolmannes vuoden sisällä. Kolman-neksen usko työllistymiseensä on heikko, sillä he eivät usko työllistyvänsä uudes-taan vuoden sisällä.
Lomautetuista kokoaikaisesti on lomautettu kaksi kolmannesta ja osa-aikaisesti kolmannes. Suurin osa lomau-tuksista kesti alle kolme kuukautta. Kokoaikaisesti lomautuista joka kym-menes oli kuitenkin lomautettuna yli neljä kuukautta. Osa-aikaisesti lomau-tetut olivat lomautettuna hieman pidem-piä aikoja, viidennes vähintään neljä kuu-kautta. Tässäkin ryhmässä suurin osa eli noin kaksi kolmasosaa oli lomautettuna yhdestä kolmeen kuukautta.
Useimmilla työpaikoilla uudelleen organisoitiin toimintoja taloudellisen taantuman vuoksi. Samoin matkusta-mista on vähennetty ja investointeja lopetettu tai myöhennetty. Monet ovat
Kokonaiskuukausiansio kokopäivätöissä olevilla lokakuussa 2009(ilman ylityökorvauksia yms.)
johto
keskijohto
asiantuntija-tehtävät
Toim
iase
ma
3000 3250 3500 3750 4000 4250 4500 4725 5000 5250 5500 5750 6000 6250
alakvartiili - mediaani - yläkvartiili
Kokonaiskuukausiansio kokopäivätöissä olevilla lokakuussa 2009
markkinointi
yleishallinto
tietojen-käsittely
Työ
teh
tävä
3000 3250 3500 3750 4000 4250 4500 5000 5250
henkilöstö-hallinto
muutyötehtävä
alakvartiili - mediaani - yläkvartiili
koulutus- jatutkimus
taloushallinto
suunnittelu
tuotanto jamateriaalitalous
4750
8 YTY 1 I 2010
Jäsentutkimus 2009
Suurin osa näkee oman
tilanteensa työpaikalla vakaana
tai melko vakaana.
myös vaihtaneet lomarahojaan vapaaksi. Lisäksi henkilöstöä on irtisanottu ja rek-rytoinnit keskeytetty.
Kolmannes vastaajista sanoi työ-määränsä kasvaneen. Taantuman koe-taan heikentäneen sitoutumista työhön, työssäjaksamista ja urakehitysmahdolli-suuksia.
TYYPILLINEN YTYLÄINEN
Tämänkertaiseen jäsentutkimukseen vastasi 1271 jäsentä. Kysely lähetettiin joka toiselle työikäiselle ytyläiselle, tänä
vuonna siis 3436 henkilölle. Vastaus saatiin reiluun kolmannekseen lähete-tyistä kyselyistä. Verkon kautta vastasi ennätyksellisesti kaksi kolmannesta kaikista vastaajista. Tämä luku kään-tyikin iloisesti päälaelleen kun aiemmin kyselyistä noin kolmannes palautui verkon kautta. Vastaajista naisia oli 44 % ja miehiä 56 %, mikä vastaa koko jäsen-kunnan sukupuolijakaumaa. Palkkatietoja laskettaessa käytettiin palkan ylärajana 10 000 euron kuukausipalkkaa.
Yleisin koulutustausta oli edel-leen ylivoimaisesti opistotason tutkin-to. Tämä tutkinto oli puolella vastaajis-ta. Toiseksi yleisin koulutustaustat oli ylempi tai alempi korkeakoulututkinto neljänneksellä vastaajista. Yleisin koulu-tusala puolestaan oli kaupallis-hallinnol-linen koulutus noin puolella vastaajista. Toiseksi yleisintä oli teknillinen koulutus, jonka ilmoitti vajaa kolmasosa vastaajis-ta. Nämä kaksi koulutusalaa kattaa siis kolme neljäsosaa ytyläisistä. Seuraavaksi eniten löytyi humanisteja, joita oli vain 7 % vastaajista. Kolmella viidestä naises-ta oli koulutus kaupallis-hallinnolliselta alalta, miehistä reilulla kolmanneksella. Miehistä teknilliselle alalle oli suuntautu-nut vajaa puolet. Kaupallis-hallinnollisel-la alalla keskimääräinen kuukausiansio
30 %
25 %
20 %
15 %
10 %
5 %
0 %
Toimiasema
4
9
20
14
5
16
25
1 1
6
ylin
joht
ojo
hto
ylem
pi ke
skijo
hto
alem
pi ke
skijo
hto
erit.
vaat
ivat a
siant
untij
ateh
tävä
t
vaat
ivat a
siant
untij
ateh
tävä
t
asian
tunt
ijate
htäv
ät
toim
ihen
kilö
opet
taja
yritt
äjä, a
mm
atin
harjo
ittaja
18 %
16 %
14 %
12 %
10 %
8 %
6 %
Työtehtävä
16
7
9
12
13
5
11
1
16
11
yleish
allin
nollis
et
henk
ilöstö
hallin
nollis
et
talo
usha
llinno
lliset
mar
kkin
oint
i
tuot
anno
lliset
ja m
ater
iaalit
aloud
ellise
t
opet
us-, k
oulu
tus-
ja tu
tkim
us
suun
nitte
lu
tieto
jenkä
sitte
ly
sihte
eri- j
a kirj
eenv
aihto
muu
4 %
2 %
0 %
YTY 1 I 2010 9
45 %
40 %
35 %
30 %
25 %
20 %
15 %
Kuinka paljon enemmän / vähemmän tekee töitä tunteina viikossatyösopimukseen verrattuna?
1
30
10 %
5 %
0 %
tekee vähemmäntöitä
tekee sama verran töitä
tekee korkeintaan4,5 tuntia ylitöitä
tekee 5 – 9,5 tuntiaylitöitä
tekee vähintään10 tuntia ylitöitä
41
19
9
on 4171 euroa, teknillisellä alalla 4041 euroa kuukaudessa.
Työnantajan toimialoista suurin oli rahoitustoiminta (17 %). Muita yleisiä toimialoja olivat teollisuus, ICT-ala, tieto-jenkäsittelypalvelu sekä tukku- ja vähit-täiskauppa. Työtehtävistä yleisimpiä oli-vat yleishallinnolliset, tuotannolliset ja materiaalitaloudelliset, suunnittelu ja tietojenkäsittelytehtävät. Asiantuntija-tehtävissä toimii 41 prosenttia ja keski-johdossa 34 prosenttia vastaajista.
Kyselyyn vastanneiden määrä kasvoi jo toisena vuonna peräkkäin. Se on erit-täin hyvä asia, sillä jäsentutkimuksen avulla saamme tuoretta ja tutkittua tietoa siitä, missä jäsenemme työelämässä mene-vät. Isommilla vastaajamäärillä tuloksien luotettavuus aina vaan paranee. ●
Heikki Meskanen ja Sofie Nygård saivat Tampereella paljon kysymyksiä
vastattavaksi.Y TYn kevään ensimmäinen työsuhdeilta pidet-tiin Tampereella tammikuun lopussa. Työsuh-deillat ovat uusi jäsenpalvelu, missä YTYn laki-miehet kertovat, mitä työntekijän pitäisi tietää yt-neuvotteluista ja lomautuksista. Tilaisuuden
lopuksi on lakiklinikka, jossa lakimiehet antavat henkilökoh-taisia neuvoja.
Tampereen tilaisuuden puhujat OTM Sofie Nygård ja VT Heikki Meskanen kertoivat työntekijöiden oikeuksista sekä lakipykälin että esimerkein ja antoivat hyviä vinkkejä ja huomi-oita muun muassa irtisanomisperusteista, takaisinottovelvolli-suudesta ja työttömyysturvasta käytännössä. Aikaa oli varattu myös aiheista nousseisiin kysymyksiin, joita syntyi varsinkin irtisanomisperusteista.
KOVAT AJAT LISÄÄVÄT KIINNOSTUSTA
Tampereen tilaisuuteen osallistui 23 ytyläistä. Paikan päällä palaute sisällöstä oli hyvää ja lakiklinikalle oli tilaisuuden lopuksi pienimuotoista jonoakin.
– Luottamusmiehet ovat tietoa hyvin saaneetkin, mutta
Työsuhdeillat
VETÄVÄTVÄKEÄ
Teksti ja kuva Leena Vänni
tällaiset tilaisuudet ovat erinomaista palvelua muillekin jäse-nille. Asiasisältö oli hyvin laadittu, Tauno Salonen kiitteli tilai-suutta.
– Jos tällaisia tilaisuuksia tulee lisää, täsmäpaketti oikeuk-sista työelämässä kiinnostaisi myös, Salonen ehdotti.
– Puhujat olivat erittäin hyviä. Ainoa mikä vähän harmitti, oli että asiaa olisi riittänyt pidempäänkin tilaisuuteen. Aihe-kohtaisia kysymyksiä olisi ollut varmasti enemmänkin, Eero Kumanto totesi.
Vastaava tilaisuus Helsingissä helmikuun alussa on jo täynnä. Tilaisuuksien suosio kertoo, että tällaisina aikoina tieto omista oikeuksista ja työnantajan velvoitteista on halut-tua. ●
10 YTY 1 I 2010
Teksti Eeva Riittinen-Saarno Kuvat Fotolia.com ja Jouni Valkeeniemi
Ylemmät ToimihenkilötYTN sai rahoitusalanuuden työehtosopimuksen teksteihin keskeisiäparannuksia, joista tärkeimpiä ovat yhteys-henkilöjärjestelmänlaajeneminen ja palkallinen isyysvapaa.
Rahoitusalan yhteyshenkilöjärjestelmä
LAAJENEE Pitkiksi venyneiden sopimus-
neuvottelujen tärkeimpä-nä lopputuloksena YTN:n rahoitusalan pääneuvotteli-ja, YTYn toiminnanjohtaja
Jaakko Kiiski pitää kuitenkin sitä, että ylemmillä toimihenkilöillä on jatkossakin edustus rahoitusalan työehtosopimus-neuvotteluissa.
– Ylemmät toimihenkilöt tarvitsevat omat edustajansa työmarkkinaneuvotte-luihin ja työpaikan arkipäivään puolus-
tamaan oikeuksiaan ja etujaan. He teke-vät haasteellista työtä asiantuntijoina ja esimiehinä. Käydyn neuvotteluprosessin aikana kävi erityisen selväksi, että YTN on ainoa järjestö, joka ajaa ylempien toi-mihenkilöiden etuja ja pitää huolta hei-dän oikeuksistaan, Kiiski muistuttaa.
Rahoitusalan työehtosopimusneu-vottelut aloitettiin helmikuussa 2009 ja saatiin päätökseen 18. joulukuuta, jol-loin Ylemmät Toimihenkilöt YTN hyväk-syi alalle saavutetun neuvottelutuloksen.
YTY 1 I 2010 11
Jaakko Kiiskin mukaan onnistuneet
painostustoimenpiteet osoittavat,
että rahoitusalan ylemmät toimihenkilöt
ovat tarvittaessa valmiita puolustamaan
oikeuksiaan.
Viime vuoden joulukuun lehdessämme
kerroimme rahoitusalan neuvottelujen
hitaasta etenemisestä.
Ylemmille toimihenkilöille on tärkeää, että rahoitusalalle lopulta
kymmenen kuukauden neuvottelujen jälkeen saatiin sopu ja työrauha.
kin vähintään 18,50 euroa. Kesäkuun alussa 2010 maksettavan palkkakeskus-teluerän suuruus on 0,95 prosenttia. Kiiski olisi toivonut puhdasta prosent-tilinjaa, mutta toteaa, että saavutetun palkkaratkaisun kanssa voi elää.
Yhteyshenkilöjärjestelmän laajene-minen on YTN-liittojen jäsenille merkit-tävä parannus.
– Meillä on nyt oikeus valita yhteys-henkilö, kun työpaikalla on kymmenen YTN-liittojen jäsentä. Yhteyshenkilön tiedonsaantioikeudet laajenivat samalla ja hänellä on oikeus saada samat tiedot kuin pääluottamusmiehellä. Esimerkiksi palkkakeskustelumallin oikeudenmukai-nen toteutuminen edellyttää, että ylem-piä toimihenkilöitä edustaa oma yhteys-henkilö.
Uutena etuutena työehtosopimuk-seen saatiin 6 päivän palkallinen isyysva-paa. Erityisesti ylemmille toimihenkilöille on merkityksellistä, että päivärahamäärä-yksistä poistui kuntaraja. Lisäksi tarken-nettiin palkkakeskustelupotin määräy-tymistä ja palkkakeskustelun yhteydessä työnantajalta saatavia tilastoja.
Työehtosopimukseen ei kirjattu työn-antajan tavoittelemaa kriisilausetta, mitä YTN pitää merkittävänä saavutuksena.
Myös Ammattiliitto Suora ja työnanta-japuolta edustava Finanssialan Keskus-liitto hyväksyivät esityksen. Uusi työeh-tosopimus tuli voimaan välittömästi.
Neuvottelujen vauhdittamiseksi palkansaajaosapuolet käyttivät laillista oikeuttaan ja ryhtyivät painostustoimen-piteisiin. Ylityökielto ja vapaa-ajalla mat-kustuskielto tulivat voimaan 30. marras-kuuta. Kolmen päivän työnseisaus sulki useimmat pankkikonttorit 14.–16. jou-lukuuta.
Kiiskin mukaan onnistuneet painos-tustoimenpiteet osoittavat, että rahoi-tusalan ylemmät toimihenkilöt ovat tar-vittaessa valmiita puolustamaan oikeuk-siaan.
MALTILLINEN PALKKARATKAISU – KESKEISIÄ PARANNUKSIA KIRJATTIIN TEKSTEIHIN
Sopimuksen mukainen palkankorotus oli maltillinen, mutta kuitenkin parempi kuin alun perin tarjottu.
– Ylemmille toimihenkilöille on tär-keää, että rahoitusalalle lopulta kymme-nen kuukauden neuvottelujen jälkeen saatiin sopu ja työrauha, Kiiski arvioi neuvottelujen lopputulosta.
Rahoitusalan työehtosopimuksen piirissä oleville maksettiin yleiskoro-tuksena 1.1.2010 alkaen 0,65 pro-senttia niin, että korotus on kuiten-
– Kriisilauseke olisi antavat työnan-tajalle mahdollisuuden alentaa palkkoja. Sitä YTN-liittojen jäsenet eivät olisi voi-neet hyväksyä , Kiiski painottaa.
Myöskään työehtosopimukseen ei kirjattu muun muassa rahoitus- ja kort-tipalveluiden laajenemisen seurauksen varallaolovelvollisuutta.
Rahoitusalan työehtosopimus tuli voimaan 18.12.2009 ja on voimassa 30.9.2011 saakka. Vuosien 2010–2011 palkankorotuksista neuvotellaan syk-syllä 2010.
TYÖEHTOSOPIMUKSELLAKEHITETÄÄN PALKKAUSTAJA PARANNETAAN TYÖOLOJA
Työehtosopimuksen kirjauksilla kehite-tään palkkausta ja työoloja lainsäädän-töä paremmaksi.
– Lainsäädännöllä ei esimerkiksi sovita palkankotuksista, eikä palkalli-sista äitiys- tai isyysvapaista. Vain työ-ehtosopimuksella voidaan varmistaa, että kaikki ylemmät toimihenkilöt saa-vat ainakin yleiskorotukset, Kiiski muis-tuttaa.
Työehtosopimuksiin on neuvoteltu monia muitakin tärkeitä etuisuuksia, joista ei lainsäädännöllä määrätä. Näitä ovat ylimääräiset lomapäivät ja oikeus jäädä palkallisesti hoitamaan sairasta lasta sekä työntekijän kannalta parem-mat irtisanomisajat.
Käytännössä jo lyhyellä aikavälillä työehtosopimuksen ulkopuolelle jäämi-sellä olisi jäsenille myös rahallista merki-tystä, ja pitkällä aikavälillä taloudelliset
vaikutukset lisääntyvät. Tilastot osoit-tavat, että aloilla joilla ylemmillä
toimihenkilöillä on työehtosopi-mus, palkkakehitys on ollut sel-västi parempaa kuin ilman tes-siä olevilla toimialoilla.
– Jatkossa haluamme kehit-tää luottamuksellisia sopimus-suhteita työnantajan kanssa ja rakentaa yhteistyössä kannus-tavaa palkka- ja henkilöstöpo-litiikkaa. Ylemmät toimihenki-löt itse toteuttavat ja kehittävät esimiehinä ja johtotehtävissä sekä palkkausjärjestelmiä että henkilöstöpolitiikkaa, Kiiski sanoo. ●
12 YTY 1 I 2010
• Elinaikakerroin alkaa vuodesta 2010 sopeuttaa eläkkeitä pidentyvään elinaikaan
• Elinaikakertoimesta päätettiin vuoden 2005 työeläkeuudistuksen yhteydessä
• Ensimmäinen eläkkeen tasoon vaikuttava elinaikakerroin on 0,99170
• Eläkettä voi kartuttaa lisää tekemällä työtä pidempään
• Eläkkeen pienentymistä voi kompensoida jatkamalla työssä pidempään
Fakta: Elinaikakerroin pähkinänkuoressa
Nyt vahvistettu elinaikakerroin koskee vuonna 1948 syntyneiden vanhuuseläkkeitä. Samoin se koskee henkilöitä, joiden työkyvyttömyys alkaa vuonna 2010.
Kansaneläkkeisiin ja tapaturma- sekä liikennevakuutuslain mukaan maksettaviin eläkkeisiin elinaikakerroin ei vaikuta.
MITEN ELINAIKAKERROIN VAIKUTTAA?
Elinaikakerroin lasketaan joka vuosi erikseen kullekin ikäluo-kalle 62 vuoden iässä. Kerroin määritellään viiden edeltäneen vuoden kuolevuustilastojen perusteella.
Elinaikakerroin vaikuttaa eläkkeisiinensimmäisen kerran vuonna 2010. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut ensi vuoden kertoimeksi 0,99170. Kerroin vaikuttaa alkavan työeläkkeen määrään.
ELINAIKAKERTOIMENVAIKUTUS ALKAA
Jos esimerkiksi vuonna 1948 syntyneen työeläke ilman elin-aikakerrointa olisi1 600 euroa, niin elinaikakertoimella tarkis-tamisen jälkeen se on noin 1587 euroa.
Eläkkeen pienentymisen voi välttää jatkamalla työssä pitem-pään. Jos esimerkiksi vuonna 1948 syntynyt jatkaa työssä kuu-kauden verran pitempään, niin hän saa eläkettä 1 600 euroa kuukaudessa. Työeläketurvan nettisivulla www.tyoelake.fi on laskuri, joka havainnollistaa elinaikakertoimen vaikutuksen.
Kaikki eivät pysty pidentämään työssäoloaikaansa, ja joil-lekin se on mahdotonta. Elinaikakerrointa sovelletaan työky-vyttömyyseläkkeissä vain eläkkeen ansaittuun osaan. Kerroin on myös lievempi kuin se olisi työkyvyttömän oman syntymä-vuoden mukaan laskettuna eläkkeen muuttuessa vanhuuseläk-keeksi.
OSA PITENEVÄSTÄ ELINIÄSTÄ TYÖHÖN
Elinaikakerroin ei vähennä työeläkkeen kokonaismäärää, mutta pienentämällä kuukausimäärää saadaan eläke jakautumaan yhä pidentyvälle elinajalle.
Joustavan vanhuuseläkeiän saavuttanut 63-vuotias suoma-lainen elää nyt keskimäärin 21 vuotta, mutta Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 jo 25 vuotta. Elinajan pidentymisen vuoksi vanhuuseläkkeellä olevia on paljon suur-ten ikäluokkien jälkeenkin.
Elinaikakertoimella pyritään ohjaamaan osa pidentyvästä elinajasta työntekoon. Työeläkkeen tasoa voi parantaa työsken-telemällä pidempään. ●
Teksti Eläketurvakeskus Kuva Fotolia.com
YTY 1 I 2010 13
Jarmo Pynnönenjäsen
JÄMSÄ
Sinikka Malmiaho1. varajäsen
VANTAA
Markku Remes3. varajäsenMÄNTSÄLÄ
Risto Lehtilahtijäsen
HAUKIPUDAS
Kuvasta puuttuvat:
Hanna Saarinenjäsen
VANTAA
Aira Sundqvistjäsen
TURKU
Juha Harjunenvarapuheenjohtaja
HELSINKI
Sirpa Jukarainenpuheenjohtaja
MIKKELI
Anja Lönnroosjäsen
NURMIJÄRVI
Aarne Palin2. varajäsen
ESPOO
Irene Aintio4. varajäsen
HELSINKI
YTYn hallitus 2010 – 2011
UUSI HALLITUSALOITTI
YTYlle valittiin uusi hallitus marraskuun lopulla. Kahden vuoden toimikausion aloitettu. Hallitus on pitänyt ensimmäisen pitkän perehtymiskokouksen,
jonka jälkeen on aloitettu normaalityöskentely
Kuva Jouni Valkeeniemi
14 YTY 1 I 2010
Sirpa Jukarainen on vilkas ja aikaansaava savolainen, jonka ahven-
pannua pitäisi päästä maistamaan.
Teksti Anitta Valtonen Kuva Timo Syrjänen
Suomen Lähikauppa Oy:n aluepäällikkö Sirpa Juka-rainen on juuri tullut kokouksesta ja kohta alkaa toi-nen yrityksen pääkonttorissa Helsingissä. Kokous-ten välillä hän istuu rauhalliseen soppeen, jossa voi kertoa työstään, harrastuksistaan sekä kokemuksis-
taan YTYn varapuheenjohtajana ja tavoitteistaan uudessa pes-tissä YTYn puheenjohtajana.
– Työnkuvaani kuuluvat kuukausipalaverit alaisten kanssa. Se tarkoittaa autolla ajamista kelissä kuin kelissä toimialueen Siwoissa Etelä-Savossa, silloin tällöin kokouksia on myös Helsin-gissä. Työ on mielenkiintoista eivätkä päivät taatusti ole saman-laisia. Saman työnantajan palveluksessa olen ollut 34 vuotta ja nykyisessä tehtävässäni vuodesta 1988.
YHDESSÄ JÄSENTEN HYVÄKSI
Kaksi vuotta sitten tehdyssä YTY-lehden haastattelussa Juka-rainen rohkaisi jäseniä ottamaan yhteyttä ja antamaan palau-tetta. Onko yhteydenottoja tullut?
– Jonkin verran, lähinnä kaupan alalta, jota itsekin edus-tan. On haluttu varmistusta johonkin tes-asiaan, tai kyselty saamatta jääneistä palkankorotuksista. YTYstä ja YTYn uusilta nettisivuilta olen saanut tarvittaessa hyviä neuvoja. Näitä sivuja suosittelen kaikille jäsenille. Nettisivuilla voi tehdä oman suo-sikkini-kansion tärkeiksi katsomistaan aihealueista ja tieto löy-tyy nopeasti ja luotettavasti.
Sirpa Jukarainen on Suomen Lähikauppa Oyn ylempien toi-mihenkilöiden yritysyhdistyksen puheenjohtaja ja luottamus-mies. Yhdistyksessä on luotu yhteishenkeä ylempien välille.
– Meillä on tänään yritysyhdistyksen hallituksen kokous, jossa valmistelemme kevään vuosikokousta. Toimintakerto-mus- ja tilinpäätösasioiden ohella mietimme myös ensi syksyn matkakohdettamme. Syksyjen matkakohteitamme ovat olleet muun muassa Krakova, Istanbul, Praha, Budapest ja Vilna. Noin 220:sta jäsenestämme matkoille on osallistunut yleensä 50–60 henkeä, ja uutta matkaa odotetaan aina innolla. Ensi syksynä menemme todennäköisesti Bratislavaan jaWieniin.
YTYn puheenjohtajana Sirpa Jukarainen painottaa, että yhdistys on jäseniään varten.
– Jäsenten etujen ajaminen on ykkösasiamme. Mei-dän kaikkien hallituksen jäsenten on uutta kaksivuotis-kautta aloittaessamme hyvä pitää mielessä toiminnan pit-käjänteisyys, läpinäkyvyys sekä yhteistyö. Hyvä talouden-
”KAIKKI MUKAANJÄSENHANKINTAAN”
pito on arvo sinällään. Uusien jäsenten hankintaan haastan kaikki mukaan!
KÄTEEN SOPIVAT NEULE, KIRJA JA KALA
Vapaa-aikanaankaan Sirpa Jukarainen ei ole toimettomana. – Talvisin neulominen on mukavaa ajankulua, samoin ris-
tikoiden täyttäminen ja lukeminen. Lehtiä tulee luettua todella paljon ja niiden lisäksi dekkareita. Suosikkikirjailijoita ovat Hen-ning Mankell, John Grisham ja Pat-ricia Cornwell.
Aina kun on tilaisuus Jukarainen ajaa 65 kilomet-riä talviasuttavalle mökil-leen Puumalaan. Kookas tontti Saimaan rannalla on täynnä mahdollisuuk-sia. Kasvihuoneessa tämä
Puheenjohtaja Sirpa Jukarainen:
YTY 1 I 2010 15
innokas kotikokki kasvattaa vihanneksia, metsäistä tonttia hän kaunistaa perennoilla, ”joka kesä pitää joku uusi penkki lait-taa”, hän sanoo. Savolaisessa maassa lapio karahtaa tuon tuosta kiveen, joten kivistä on kätevää tehdä kukkapenkkien reunuk-set. Kymmenissä kesäkukkaruukuissa kasvaa markettoja, mil-joonakelloja ja samettikukkia.
Ja mikä parasta: järvestä saa kalaa! Kuhaa, ahventa, hau-kea, muikkua, siikaa ja järvitaimenta. Jukaraisen ahvenpannu on saanut runsaasti kiitosta, kelpaisi kuulemma Kämpin herk-kusuillekin.
– Nahattomat ja ruodottomat ahvenfileet maustetaan suo-lalla ja sitruunapippurilla ja paistetaan pannulla. Siirretään fileet kasariin. Lisätään joukkoon raastettu punasipuli, valkoviiniä, kermaa ja tilliä. Pyöritellään vielä hetki kasarissa. Fileiden ohella tarjotaan uusia perunoita ja salaattia. Taivaallista! ●
Hallituksen varapuheenjohtaja
on tuttu näky myös
YTYn toimistolla.
Juha Harjunenvarapuheenjohtaja
Jos Juha Harjuselle tulee työpäivän aikana mieleen jokin YTYn hallitustehtäviin liittyvä pulma, hän heittää takin nis-kaansa ja kävelee naapuritaloon YTYn toimistoon. Mat-kaan menee minuutti, jos hissi osuu kohdalle.
Harjunen on ollut YTYn hallituksen jäsen kaksi vuotta. Sinä aikana sekä toimiston väki että hallitus ovat tulleet tutuiksi ja asiat ovat hoituneet kasvokkain. Se sopii tälle sosiaaliselle toimen miehelle.
– YTY on hyvissä kantimissa. Se on osoittautunut vir-keäksi ja jäseniään hyvin palvelevaksi järjestöksi. Hallitus-työskentelyssä on ryhtiä, hän iloitsee.
Seuraavat kaksi vuotta Harjunen on liiton varapuheen-johtaja ja haluaa liiton keskittyvän tiedottamiseen.
– Jäsenille on havainnollisesti kerrottava tilanteista työ-markkinoilla. YTN:n muille liitoille on puolestaan kerrot-tava YTYn tavoitteista ja sen jäsenistöstä, sillä YTY on 7.600 jäsenensä voimin tärkeä osa ylempiä toimihenkilöitä.
Yllätyksiäkin kahden vuoden hallitustyöskentelyssä on tullut esille.
– Rajanveto toimihenkilöjärjestöjen kesken on häm-mästyttänyt. Rajariidat ovat hankalia ja häiritsevät työmark-kinoiden kehittämistä. Työnantajakin voi käyttää niitä hyväkseen. Työntekijäpuolen etu olisi, jos se olisi yhtenäi-nen.
Harjunen on itse sitoutumaton, joten kyse ei ole hänen poliittisista sympatioistaan puoleen tai toiseen. Hän ajat-telee kokonaisuutta. 40 vuotta työelämässä – josta muu-
tama vuosi yrittäjänä – tuo perspektiiviä. Hän työskentelee Elisa Oyj:n ratkaisuasiantun-
tija yritysasiakkaat-yksikössä. Hänen tar-joaa asiakkaille monipuolisia palveluja ja kalkyloi niiden hintoja. Palvelupale-tissa on runsas tuotevalikoima suurista ratkaisuista pienempiin mobiilisovelluk-siin. Työkenttänä ovat pääkaupunki-seutu ja Itä-Suomi, joten reissaamista riittää. Osan töistään hän pystyy teke-mään kotitoimistossaan, mikä tuo rau-haa tekemiseen.
Harjusella on luottamustehtäviä myös työpaikallaan. Hän on Elisan ylempien toimihenkilöiden hallituksen varajäsen ja työpaikkansa luottamus-mies. Siinä tehtävässä tutuksi ovat tul-leet raadolliset yt-neuvottelut, jotka mielellään pumpuloidaan kapulasuo-meksi.
– Puhutaan muutoksensuunnitteluti-lanteista, kun joku ylimääräiseksi koettu
halutaan sanoa irti, hän huokaa.Vapaa-aikansa hän viettää mielellään vai-
monsa kanssa mökillään Liljendalissa. Siellä hän viihtyy ja siellä hänen suomenkielensä vaihtuu
kotoisaksi ruotsia sisältäväksi sekakieleksi. ●
16 YTY 1 I 2010
Jäsen
Vuorotteluvapaalla
PIKKU-EVAN LUOKSETerveystalo Ruoholahden palvelupäällikkö Tiina Rautiainen haaveilee vuorotteluvapaasta.Jos haave toteutuu, hän muuttaa vapaan ajaksi Ranskaan hoitamaan tyttärentytärtään ja opiskelee ranskan kieltä.
Teksti Anitta Valtonen
Kuva Timo Syrjänen
K irpeänä tammikuun puolivälin päivänä on vielä epävarmaa, onnistuuko sairaanhoitaja Tiina Rau-tiainen pääsemään vuorotteluvapaalle ensi syk-synä. Lupaavia merkkejä on ilmassa, mutta vielä ei ole esimiehen nimeä paperissa.
SYY EI OLE VÄSYMYS...
Tiina Rautiaisen vuorotteluvapaatapaus ei ole se tavallinen. Hän ei ole väsynyt eikä kyllästynyt työhönsä.
Hän iloitsee Ruoholahdessa sijaitsevan Terveystalon pieni-muotoisuudesta ja lämminhenkisyydestä, sillä hänellä on koke-musta isommasta ja hektisemmästä. Ruoholahden 50 hengen työterveysasema on inhimillisen kokoinen ja työtahti sopiva.
Tiina vastaa asiakaspalvelusta, siitä että yksiköllä on riit-tävästi lääkäriresursseja ja siitä että asiakaspalvelu toimii ja siellä on tarvittava määrä henkilökuntaa. Hän toimii esimie-henä vastaanottohoitajille, sairaanhoitajalle ja vastaavalle labo-ratoriohoitajalle, eli ns. asiakaspalvelutiimille. Hän vastaa tilo-jen organisoinnista ja mahdollisista remonteista sekä tiedottaa esimerkiksi poikkeuksellisista aukioloajoista, vastaa laite- ja tar-viketilauksista, siivouksesta ja vaatehuollosta. Hän on toimis-toreetta, jonka puoleen voi kääntyä asiassa kuin asiassa. Hän tietää ja tiedottaa. Kun on rokotuskiireitä, hän rokottaa.
Hän viihtyy.
...EIKÄ RANSKAROMANTIIKKA,...
Rautiainen ei myöskään ole romanttisen Ranskainnostuksen sokaisema. Nizza on tietysti hurmaava paikka, kun sitä kat-soo turistin silmin, mutta sen Tiina on jo tyttäreltään kuullut, ettei ranskalaisessa byrokratiassa ole mitään romanttista. Tytär manaa monia ranskalaisia käytäntöjä. Äitiyslomakaan ei ole Suomen tasoa; palkallisena sitä saa vain neljä kuukautta.
Mutta onhan eteläistä Ranskaa hauska ajatella väliaikai-
sena asuinpaikkana. Onhan siellä mukava ilmasto, hyvää ruokaa ja puheliaita ihmisiä – jos vielä oppisi heidän kanssaan puhu-maankin.
... VAAN EVA-VAUVA
Tiina Rautiainen haluaa vuorotteluvapaalle ennen kaikkea siksi, että hän on hurahtanut ensimmäiseen lapsenlapseensa, viime lokakuussa syntyneeseen Evaan, jonka vauvaikää hän haluaisi seurata läheltä. Hänen tyttärensä on asunut ranskalaisen mie-hensä kanssa jo reilut viisi vuotta Nizzassa ja sinne Tiinakin haluaisi nyt mennä. Kylläkin omaan vuokra-asuntoon, hän toteaa.
– Evan hoitamisen ohella voisin käydä joillakin ranskan kursseilla.
– Kolme lastani ovat aikuisia ja työelämää minulla on niin paljon takana, että nyt olisi hienoa irrottautua joksikin aikaa. Olen aina ollut hyvin työsuuntautunut, mutta ajattelen yhä use-ammin, ettei työ voi olla kaikki. Ei ole mielekästä käydä kotona vain nukkumassa ja välillä vähän harrastaa jotakin. Vuorotte-luvapaan aikana voi syntyä ajatuksia siitä, mitä mahdollisesti teen myöhemmin. Minulla on vielä noin 15 vuotta työelämää jäljellä.
MONI ASIA MIETITTÄVÄ
Ennen Terveystaloon tuloaan Tiina Rautiainen työskenteli 17 vuotta Diacorilla. Siellä hän suositteli vuorotteluvapaata työka-verilleen, joka opiskeli työn ohessa ja lopulta väsähti. Vuorot-teluvapaa auttoi; opinnot etenivät hyvin ja vapaan jälkeen työ tuntui taas hyvältä. Tiinasta sitä oli rohkaisevaa katsoa.
Hänen oma vapaansa on vielä vaiheessa. Työpaikalla on mie-tittävä, mihin tehtävään palkataan työtön ja kuka hoitaa Rau-tiaisen tehtäviä hänen vapaansa aikana.
Suuri kysymys on myös arkikuvioihin tottuneen aviomie-
YTY 1 I 2010 17
Tiina Rautiaisen mielestä ihmisen
hyvä olo näkyy myös läheisille.
Siksi sitä kannattaa tavoitella.
18 YTY 1 I 2010
Syyskokous päätti korottaa YTYn jäsenmaksua kahdella eurolla, 20 euroon. YTYn jäsenmaksu-taso on ollut varsin vakaa, ver-
rattuna esimerkiksi sellaisten liittojen maksuihin, joilla maksu on määritelty prosentti palkasta. Nyt maksettava 20 euroa on keskimääräisestä ytyläisen pal-kasta 0,48%. Prosenttiperusteisten liit-tojen jäsenmaksut ovat lähtökohtaisesti yli yhden prosentin.
Huom: joidenkin yritysyhdistystenjäsenmaksu peritään YTYn maksun hteydessä, joten veloitus on tällaisissatapauksissa enemmän kuin 20 euroa kuukaudessa.
JäsenmaksuunKAHDEN EURON KOROTUS
Jäsenmaksut 2010
Maksu on keskimäärin0,48 % palkasta.
Työnantajan periessä maksun palkasta, peritään maksu kuukausittain. Palkanlas-kija hoitaa tilityksen sekä selvitystiedot YTYlle oman aikataulunsa mukaisesti.
JÄSENMAKSUT VEROTUKSESSA
YTYn jäsenmaksu on verotuksessa vähen-nyskelpoinen, Ilmoitamme kaikki mak-setut jäsenmaksut suoraan verottajalle.
• kuukausittain maksettaessa (e-laskut tai suoraveloitus) – kuukauden 15. päivä (20 € / erä)
• kolmen kuukauden erissä: 18. päivä helmi-, touko-, elo- ja lokakuussa (60 € / erä)
• yhdessä erässä: 18.2. (240 € / erä)
Vuoden 2010eräpäivät:
Muistakaa tarkistaa saadessanne keväällä esitäytetyn veroilmoituksen, että siellä näkyvät kalenterivuonna 2009 makse-tut maksut. ●
E-lasku on uusi ja helppo tapa hoitaa YTYn jäsenmaksut. Seon sekä jäsenen että YTYn kannalta usealla tavalla taloudellinen vaihtoehto.
Verkkopankissa olevaanlaskuun ei tarvitse näppäillä tili- tai viitenumeroa, lomake tulee maksuvalmiina verkkopankkiisi. Sinun tarvitsee vain tarkistaa ja hyväksyä lasku. Säästät aikaa ja vaivaa ja vältyt virheiltä.
• nopea ja helppo
• ei viite- eikä tilinumeroiden syöttöä
• karsii näppäilyvirheitä
• laskun voi laittaa auto- maattisesti maksettavaksi
• voit muuttaa laskun summaa ja eräpäivää
Vaihda YTYn jäsenmaksusi maksutapa e-laskuksi 31.3.2010 mennessä ja olet mukana kolmen 50 euron arvoisen superlahjakortin arvonnassa!
E-laskulla maksaminenon helppoa kuinheinänteko.
Valitsee-lasku
Jäsen
Kuva: Fotolia.com
Olen aina ollut hyvin työsuuntautunut, mutta
ajattelen yhä useammin, ettei työ voi olla kaikki.
hen kiinnostuksen herättäminen vastaavalle vapaalle, muo-dossa tai toisessa. Yksi täky on se, että moottoripyöräilyä har-rastava mies saisi Ranskassa ajella monta kuukautta enemmän vuodessa kuin Suomessa.
Ennen vapaata on ratkaistava muitakin asioita. Miten tapaa-
miset iäkkään, kotonaan Imatralla viihtyvän anopin kanssa jär-jestyvät? Miten selvitä taloudellisesti vuorotteluvapaan aikana? Missä voi säästää? Kannattaisiko Suomen asunto vuokrata vapaan ajaksi, jos mies innostuu lähtemään mukaan Rans-kaan?
Tiina Rautiainen on realisti, joka ei hötkyile ratkaisujensa kanssa, mutta jo vaihtoehtojen kartoittaminen virkistää eli kuten laulussa sanotaan: ”Odotus antaa jo onnen tunteen, sydäntäni lämmittää.” ●
YTY 1 I 2010 19
Ytimestä
Jos kulutamme
työhön jatkuvasti
enemmän aikaa kun
oikeastaan pitäisi, on sillä
myös ne vakavammat
seuraukset eli työssä
uupuminen.
Jääkö kuppiin kolo,
JOS OTAN SIITÄLUSIKAN POIS?
Jäsentutkimuksemme mukaan jäsenemme tekevät vii-kossa keskimäärin kolme ja puoli tuntia enemmän työtä kuin työsopimuksessa on määrätty. Useimmi-ten tätä ylimääräistä työtä ei korvata mitenkään, ei edes yksinkertaisella palkalla. Mikä saa meidät sit-
ten tekemään niin? Teemme niin, koska olemme niin velvol-lisuudentuntoisia, että työ tehdään vaikka sille annettu aika ei riitä.
Mitä hyötyä tästä kaikesta ylimääräisen ajan käytöstä sitten on? No tietysti se, että meitä arvostetaan luotettavina työnteki-jöinä ja säästymme mahdollisilta irtisanomisilta tai lomautuk-silta, koska ”meihin voi luottaa”. Näin saattaakin olla, mutta todellisuudessa sillä ei ole todellista vaikutusta. Todellisuudessa osoitamme luotettavuuden siinä tilanteessa, jossa teemme työmme hyvin. Jos sille varattu aika ei riitä, otamme asian esiin työnantajan kanssa ja etsimme siihen yhdessä ratkai-sua. Jatkuvasta työajan ylittämisestä ei ole kenellekään hyötyä. Työnan-taja voi myös ajatella, että työntekijä ei ole tarpeeksi tehokas tai pätevä, koska hän ei tee työtä siihen varat-tuna aikana.
Toisaalta podemme jatkuvaa huo-noa omatuntoa siitä, ettei meillä jää aikaa harrastuksille tai perheelle. Jos kulutamme työhön jatkuvasti enemmän aikaa kun oikeastaan pitäisi, on sillä myös ne vakavammat seuraukset eli työssä uupuminen. Se voi koskettaa meistä jokaista ja kärsijöitä olemme pääasiassa vain me itse.
Työpaikoilla on ehkä keskusteltu siitä, miten työnantaja tukee työntekijöidensä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista
ja työssä jaksamista. Asiaa voi tiedustella esimerkiksi työpaik-kasi henkilöstön edustajilta.
Näin vuoden alussa on aika pysähtyä pohtimaan asiaa omalta kannalta ja jos korjattavaa löytyy, päätä tehdä asialle itse jotain. Vastuu on viimekädessä meillä itsellämme. Hyvä väline on vähintäänkin oma työaikakirjanpito. Sen avulla totuus siitä, mihin aikamme käytämme, paljastuu myös itsellemme.
YtimestäIra Laitakari-SvärdYTYn [email protected]
Kukaan meistä ei ole korvaamaton. Miksi sitten teemmeyhä enemmän töitä ajallisesti, vaikka todellisuudessahaluamme enemmän vapaa-aikaa?
20 YTY 1 I 2010
T yösopimuslain 3 luvun 5 §:n mukaan työnantajan toimintaan tai työsuhtee-seen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan
työsuhteen alkaessa tai sen aikana sol-mia kilpailukieltosopimus. Kilpailukiel-lolla rajoitetaan työntekijän oikeutta siirtyä työsuhteen päätyttyä aiemman työnantajan kanssa kilpailevan yrityk-sen palvelukseen tai perustaa oma kil-paileva yritys.
Koska kilpailukieltoehto rajoittaa erittäin merkittävästi työntekijän oikeuk-sia työsuhteen päättymisen jälkeen, työ-sopimuslaki asettaa kilpailukieltosopi-muksen solmimiselle ja sen sisällölle huo-mattavia rajoittavia ehtoja.
Erityisen painavan syyn arvioinnissa tarkastellaan muun muassa työnantajan toiminnan laatua ja sellaisen suojan tar-vetta, joka johtuu todellisen ja perustel-lun liike- tai ammattisalaisuuden säilyt-tämisestä tai työnantajan työntekijälleen järjestämästä erityiskoulutuksesta. Työ-
sopimuslain perustelujen mukaan myös asiakaskunnan säilyttämisintressi voi olla peruste kilpailukieltosopimukselle. Niin ikään työntekijän asemalla ja teh-tävillä on arvioinnissa merkitystä.
Pelkkä työnantajan pyrkimys rajoittaa kilpailua tai rajoittaa työntekijää käyttä-mästä osaamistaan ja ammattitaitoaan ei ole työsopimuslain tarkoittama erityisen painava syy sopimukselle. Kilpailukielto-sopimus, jonka tekemiselle ei ole erityi-sen painavaa syytä, on mitätön.
Kilpailukieltosopimuksella saadaan pääsääntöisesti rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai har-joittaa ammattiaan enintään kuuden kuu-kauden ajan työsuhteen päättymisestä. Yli kuuden kuukauden ajaksi tehty sopi-mus on mitätön yli kuuden kuukauden osalta. Poikkeuksellisesti kilpailukielto voi olla 12 kuukautta, jos työntekijä saa erikseen kohtuullisen korvauksen kil-pailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta
Kilpailukieltosopimuksen tekemiselle
Teksti Heikki Meskanen
Kuva Fotolia.com
Työsopimuslaki määrää rajat kilpailukieltosopimuksiin.Harkitsemattomasti allekirjoitetusta sopimuksesta saattaa silti koitua suuria vaikeuksia.
KILPAILUKIELTO-SOPIMUS
ei ole asetettu erityisiä muotomääräyk-siä. Se voidaan tehdä joko työsopimuksen osana tai erillisenä sopimuksena. Kilpailu-kieltoa koskeva työsopimusehto voidaan sopia sekä toistaiseksi voimassa oleviin työsopimuksiin että määräaikaisiin työ-sopimuksiin. Myös osa-aikaisten työnte-kijöiden kanssa kilpailukieltolausekkeen sopiminen on sinänsä mahdollista.
KANNATTAA HARKITA ENNEN ALLEKIRJOITUSTA
Mikäli kilpailukieltosopimuksen tekemi-sen edellytykset ovat olemassa, on ehdot-toman tärkeää, että sopimuksen työn-tekijälle aiheuttamat rajoitukset sekä määritellään että kirjataan sopimukseen mahdollisimman täsmällisesti ja yksityis-kohtaisesti.
Kilpailukieltosopimuksia liitetään
Pääsääntöisesti kilpailukielto-sopimuksen rikkomisestaseuraa vahingonkorvaus.
Lakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00
Juristipalsta
YTY 1 I 2010 21
Jos työnantaja irtisanootyösopimuksen työntekijänhenkilöstä johtuvasta syystä, kilpailukieltoehto jää voimaan.
nykyisin varsin yleisesti solmittaviin työ-sopimuksiin. Niitä käytetään myös sel-laisissa työsuhteissa, joissa työsuhteen laatu ei tosiasiassa edellytä kilpailukiel-tosopimuksen tekemistä. Ennen kilpai-lukieltosopimuksen tekemistä kannattaa miettiä tarkkaan, onko valmis sitoutu-maan sopimuksen edellyttämiin velvol-lisuuksiin. Harkitsemattomasti tehdystä kilpailukieltosopimuksesta saattaa aiheu-tua suuriakin vaikeuksia siinä vaiheessa, kun uusi ja mielenkiintoisempi työpaikka olisi avautumassa muualla.
SOPIMUSSANKTIOT
Pääsääntöisesti kilpailukieltosopimuk-sen rikkomisesta seuraa vahingonkor-vaus, jolloin työnantajan on näytettävä toteen syntyneen vahingon määrä. Usein
kuitenkin sovitaan vahingonkorvauksen sijasta maksettavasta sopimussakosta. Tällöin sopimussakon määrä ei yleensä saa ylittää työsuhteen päättymistä edel-täneiden kuuden kuukauden aikana mak-settua palkkaa. Mikäli on käytetty sopi-mussakkoehtoa, ei työnantajan tarvitse näyttää toteen, että vahinkoa on aiheutu-nut. Näin ollen vahingonkorvausehto on työntekijälle sopimussakkoa järkevämpi.
Työsopimuslain mukaan vahingon-korvaus ja sopimussakko ovat toisensa pois sulkevia vaihtoehtoja eli molempia kilpailukieltosopimuksen rikkomisseu-raamuksia ei voida käyttää yhtä aikaa. Ei voida myöskään sopia siitä, että sopimus-sakon ylittävältä vahingon osalta työnte-kijä olisi velvollinen suorittamaan vahin-gonkorvausta.
JOHTAVASSA ASEMASSAOLEVAT
Kilpailukieltoajan ja sopimussakon enim-mäismäärään rajoitukset eivät koske työntekijöitä, joiden tehtäviensä ja ase-
mansa perusteella katsotaan tekevän yri-tyksen, yhteisön tai säätiön tai sen itse-näisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittö-mästi rinnastettavassa itsenäisessä ase-massa. Tämä soveltamisrajauksen sana-muoto vastaa voimassa olevan työaika-lain soveltamisalamääritelmää. Ylemmät toimihenkilöt kuuluvat pääsääntöisesti työaikalain soveltamisen piiriin - vain yrityksen ylin johto jää työaikalain ulko-puolelle.
TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISSYYN MERKITYS
Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Kilpailukieltosopimus ei siis ole voimassa, jos työnantaja on irtisanonut työsopimuksen tuotannol-lisesta tai taloudellisesta syystä eikä sil-loin, kun työntekijä on purkanut työso-pimuksen työnantajan olennaisen sopi-musrikkomuksen takia. Jos sen sijaan työnantaja irtisanoo työsopimuksen (lail-lisesti) työntekijän henkilöstä johtuvasta syystä, kilpailukieltoehto jää voimaan.
Työntekijän lomautustilanteessa ainoastaan ns. päävelvoitteet (työn-teko- ja palkanmaksuvelvollisuus) lepää-vät. Koska kilpailukieltosopimus sitoo vasta työsuhteen päättymistilanteessa, lomautus ei vaikuta tämän ehdon voi-massaoloon. Lomautuksen aikana työn-tekijä voi turvautua käytettävissä olevaan mahdollisuuteensa irtisanoa työsopimus lomautuksen kestettyä yhtäjaksoisesti vähintään 200 päivää (ns. roikkolomau-tus). Tällöin työntekijän työsuhteen kat-sotaan päättyneen työnantajasta johtu-vasta syystä eikä kilpailunrajoituslauseke tule siten sovellettavaksi.
Työsopimuksen päättyminen koeajan perusteella voi johtua joko työnantajasta tai työntekijästä. Jos työntekijän purkaa työsuhteen koeajalla esim. työnantajan antamien väärien toimenkuva- tai ansio-lupausten johdosta, on kyseessä työnan-tajasta johtuva syy. Jos taas purku perus-tuu esimerkiksi työntekijän sopimatto-maan käyttäytymiseen, päättymisen syy johtuu työntekijästä. Jos koeaikapurulle ei ilmoiteta mitään syytä edes työnteki-jän sitä pyytäessä (perusteena vain koe-aika), kohtuullinen ratkaisu olisi se, että kilpailukieltosopimus ei sido. ●
22 YTY 1 I 2010
V uodenvaihteessa tuli usei-ta lakimuutoksia, jot-ka koskivat mm. työttö-myyden ajalta makset-tavia etuuksia. Lisäksi
vuorotteluvapaalaki hyväksyttiin pysy-väksi. Vuorottelun ajalta kertyy eläket-tä vähemmän kuin ennen, muuten eh-dot pysyivät samoina.
Eläkeasiat kannattaa aina varmistaa omasta eläkeyhtiöstä tai Eläketurvakes-kukselta.
VUOROTTELUVAPAA
Palkansaajien oikeus vuorotteluvapaan pitämiseen muuttui pysyväksi. Laki on aiemmin ollut voimassa määräaikaisena. Työssä olevat voivat jatkossakin jäädä vuorotteluvapaalle korkeintaan vuoden ajaksi.
Vuorottelukorvauksen suuruus mää-ritellään työttömyyspäivärahasta, johon ei sisälly työttömyyspäivärahaan makset-tavia korotuksia.
OSA-AIKALOMAUTUKSESSAEDUT PARANIVAT
Henkilön ollessa lomautettuna lyhenne-tylle työviikolle voidaan 4.1.2010 alkaen maksaa täyttä päivärahaa kokonaan työt-tömiltä päiviltä ilman sovittelua. Myös niissä tilanteissa, joissa lomautetaan vain yhdeksi päiväksi viikossa, voidaan siten maksaa täyttä päivärahaa tältä yhdeltä päivältä. Työajan tulee näissä tilan-teissa olla korkeintaan 80 %:a kokoai-kaisen työntekijän työajasta kalenteri-viikon aikana. Laki on määräaikainen, ja sitä sovelletaan lomautuksiin, jotka toteutuvat 4.1.2010 – 2.1.2011 välisenä aikana.
Laki koskee vain lyhennettyjä työ-viikkoja, ei muita vajaata työaikaa teke-viä, jotka säilyvät sovitellun päivärahan piirissä. Lain tärkeimpänä tavoitteena on yksinkertaistaa maksatusta.
työttömyyskassan etuuksiin2010 alusta
Teksti Kari Saarinen Kuva Fotolia.com
MUUTOKSIA
OMAVASTUUAIKA
Omavastuuaika kuluu myös työllisty-mistä edistävien palvelujen aikana etuu-den maksuaikana. Pyrkimyksenä on kan-nustaa aktiivisuuteen ja yksinkertaistaa toimeenpanoa. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan siis etuutta omavastuuajan estämättä.
LISÄPÄIVÄOIKEUSHEIKKENEE
Ansiopäivärahan koro-tuksen johdosta luovut-tiin lisäpäiviltä maksetta-vasta korotetusta ansio-osasta. Samalla työurien pidentämiseksi lisäpäiväoikeu-den alkamisikää nostetaan 59 vuodesta 60 vuoteen. Muutos koskee työnhaki-joita, jotka ovat syntyneet vuonna 1955 tai sen jälkeen. Tämän osion vaikutus alkaa täysitehoisesti tulevina vuosina.
Ikärajan noston vuoksi kuntien vel-voitetta työllistää ikääntyneitä työnteki-jöitä laajennetaan koskemaan niitä työt-tömiä, jotka lainmuutoksen vuoksi eivät enää olisi lisäpäiviin oikeutettuja. Samalla palkanmäärittelyä koskevia säännöksiä muutetaan siten, että velvoitteen perus-teella järjestetty työ ei alenna työn päätyt-tyä maksettavaa työttömyyspäivärahaa.
TYÖSSÄOLOEHTO
Ensimmäistä kertaa työttömyyspäivä-rahaa saavien työssäoloehto lyheni 43 viikosta 34 viikkoon, mikäli vähintään yksi työssäoloehdon täyttävä työviikko sijoittuu vuoden 2010 puolella. Työssä-oloehdon tarkastelujakso pitenee 28 kuu-kauteen asteittain.
O
P
Kuntoutus
Työaika
YTY 1 I 2010 23
Opiskelu
Päiväraha
IAET-kassaRatavartijankatu 2,
00520 Helsinki, www.iaet.fi
Työttömyysturva (klo 13 –15) Puh. (09) 4763 7600e-mail: [email protected]
Koulutustuki (klo 13 –15) Puh. (09) 4763 7620
e-mail: [email protected]
Tarkastelujaksoa voidaan pidentää, jos henkilö on hyväksyttävästä syystä estynyt olemaan työmarkkinoiden käytet-tävissä. Hyväksyttäviä syitä ovat mm. sai-raus, asevelvollisuus, päätoiminen opis-kelu, vuorotteluvapaa ja alle 3-vuotiaan lapsen hoito. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemän vuotta.
Uutena pidentävänä jaksona on osallistuminen työ- ja elinkeino-toimiston määräämiin työllistymistä edistäviin palveluihin, joita ovat:
• työvoimapoliittinen aikuiskoulutus
• omaehtoinen opiskelu
• työkokeilu, työelämävalmennus ja työharjoittelu
• työ- ja koulutuskokeilu
• maahanmuuttajan kotouttamis- toimenpide
• kuntouttava työtoiminta
PÄIVÄRAHAN SUURUUS
Työttömyyspäivärahan tasoa korotettiin muuttamalla ansiopäivärahan ja korotus-osien laskentakaavaa. Taitekohdaksi tuli 105-kertainen perusosa (aikaisemmin 90-kertainen), ja etuustasoja tulee ole-
maan kolme. Päivärahan määrää voi tar-kastella IAET-kassan sivuilla olevalla las-kimella www.iaet.fi > Päivärahalaskuri.
Pitkän työuran perusteella makset-tava korotettu ansio-osa lyhennetään 150 päivästä 100 päivään. Myöntöpe-rusteet säilyvät samoina. Perusteina ovat muun muassa 5 vuoden jäsenyys, 20 vuo-den työhistoria, työsuhde päättynyt tuo-tannollisista ja taloudellista syistä.
Kaikkien työllistymistä edistävien palvelujen ajalta voidaan maksaa enin-tään 200 päivältä korotettua ansio-osaa. Myös muutosturvan ansio-osan (entinen työllistymisohjelmalisä) enimmäismak-suaikaa pidennetään 185 päivästä 200 päivään. Työllistymistä edistävien pal-veluiden ajalta voi saada vain joko muu-tosturvan ansio-osaa tai työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksetta-vaa korotettua ansio-osaa
Korotetut ansio-osat maksetaanseuraavassa järjestyksessä:
• Työllistymistä edistävät palvelut
• Työttömyyden alkaessa
• Pitkän työuran päättyessä
Muuta:
• Korotettu ansio-osa lisäpäiviltä poistui.
• Omatoimisen työnhaun ajalta maksettava työllistymislisä 20 päivältä poistui.
• Työssäoloehtoon ei lueta aikaa, jolta on maksettu alennettua sairausajan palkkaa.
• Päivärahan laskennassa palkoista tehtävä ”työeläkevähennys” vuonna 2010 on 3,5 %. (4,5 % vuonna 2009) Uuden prosenttilain mukaisesti vähennys on 60 % työn- tekijämaksujen yhteismäärästä.
• Vuorottelukorvaus lasketaan ansio-osan perustasosta.
• Työvoimapoliittisten toimen- piteiden ja työttömyysetuudella tuetun työnhakijan omaehtoisen opiskelun ajalta maksettavaa ylläpitokorvausta korotettiin kahdeksasta yhdeksään euroon päivässä, ja työssäkäyntialueen ulkopuolella järjestettävien toimen- piteiden ja opiskelun ajalta maksettavaa korotettua ylläpito- korvausta 16:sta 18 euroon päivässä.
OMAEHTOINENOPISKELU
Työttömyysaikaiset koulutusetuudet eli työvoimapoliittinen aikuiskoulutustuki ja koulutuspäiväraha yhdistettiin yhdeksi etuudeksi. Työtön henkilö saa samansuu-ruista etuutta siitä riippumatta, osallis-tuuko hän työ- ja elinkeinotoimiston hankkimaan koulutukseen vai itse hank-kimaansa koulutukseen. Samalla omaeh-toiseen opiskeluun osallistumisen ehtona olevasta 10 vuoden työhistoriavaatimuk-sesta luovutaan.
Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuk-sen, työelämävalmennuksen ja työnhaki-jan omaehtoisen opiskelun ajalta mak-setaan työttömyysetuutta ja ylläpito-korvausta, ja maksettava tuki lasketaan mukaan työttömyyspäivärahan 500 päi-vän enimmäisaikaan.
Omaehtoisen opiskelun ehdot ovat pääpiirteissään:
• Vähintään 25 vuoden ikä
• Työ- ja elinkeinotoimisto arvioi opiskelun tarkoituksenmukaiseksi.
• Opiskelu olennaisesti parantaa mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille.
• Opiskelusta sovitaan työnhaku- suunnitelmassa / työllistymis- suunnitelmassa
• Koulutusvaihtoehdot koulutus- päivärahaa laajemmat
• Opiskelua tuetaan enintään 24 kuukautta
• Ylläpitokorvaus
Työ- ja elinkeinotoimisto tutkii omaeh-toisen opiskelun ehtojen täyttymisen ja antaa asiasta kassaa sitovan lausun-non. ●
24 YTY 1 I 2010
Lyhyet
VEROVAPAAT KORVAUKSET
Verovapaat matkakustannusten korvaukset ja luontoisetujen laskentaperusteet
muuttuivat vuoden 2010 alussa. Verohallinto säätää verottomuuden edellytyksistä.
Maksuvelvollisuus määräytyy työsopimuksen, työehtosopimuksen tai vakiintuneen
käytännön mukaisesti.
• Veroton kotimaan kokopäiväraha on nyt enintään 36 euroa (35 euroa
vuonna 2009), osapäiväraha pysyi 16 eurossa, ateriakorvaus 9,00 euroa (8,75)
• Kilometrikorvaus 45 senttiä / km (ei muutosta viime vuoteen).
LOUNASETU
Ruoan arvonlisäverotus muuttuu heinäkuun alussa ja se vaikuttaa myös
verotusarvoihin. Alla ovat suluissa heinäkuusta lukien noudatettavat määrät.
• Enintään 9,50 (8,80) euron arvoisen työpaikkaruuan verotusarvo on 5,70 (5,30)
euroa. Sama koskee sopimusruokailulipukkeita. Enintään 9,50 (8,80) euron
arvoisen lounassetelin verotusarvo on 75 % lounassetelin arvosta.
Ylärajalla siis 7,12 (6,60) euroa. ●
FM Leena Vänni työskentelee YTYssä
kevään ajan. Leenan tehtävänä on
kehittää YTYn verkkoviestintää sekä
erityisesti suunnitella sosiaalisten
medioiden käyttöä.
Kampanjan aikana YTYn jäsen-korttialennus bensiinistä ja diesel-öljystä on 2,2 senttiä / litra, voitelu-aineista alennus on 10 % (ei yli 10 litran astiat). Uutena etuna tulee pesualennus 10 %, jota voi käyttää rajattomasti kampanjan ajan ilman kuponkeja. Pesualennus ei koskesarjakortteja.
Polttoainealennukset saa kaikilta Teboil huoltamoilta ja automaattiasemilta lukuun ottamatta nettohintaisia Teboil Express-automaattiasemia. Alennukset saa myös maksettaessa Plussa-maksukortilla. Tällöin ei kerry Plussa-pisteitä. ●
TEBOIL - HIIHTOLOMAKAMPANJA
Oy Teboil Ab tarjoaa YTYn jäsenille kahden kuukaudenmittaisen hiihtolomakampanjan, joka alkaa 1.2. ja päättyy 31.3.2010.
Kuva: YTY
YTYn jäsenopas 2010 on postitettu
kaikille jäsenille. Oppaaseen on
kerätty melko kattavasti YTYn
tarjoamat jäsenpalvelut ja –edut.
Ne on esitelty lyhyesti, koska
oppaasta ei haluttu raskasta
hakuteosta.
Lisää tietoja on nettisivuillamme
www.yty.fi tai niistä voi kysellä
toimistostamme (09) 2510 1310.
Opas kannattaa säilyttää tulevia
tarpeita varten.
JÄSENOPAS 2010
Järjestämme työnhakuvalmennuspäivän YTYn jäsenille lauantaina 27.3.2010 klo 9–17. Valmentajina toimivat kehittämisasiantuntija Sikke Leinikki japsykologi Taija Stoat. YTYstä mukana ovat päälakimies Heikki Meskanen ja asiamies Ira Laitakari-Svärd.
Teemoina ovat mm. työhakemuksen laatiminen, työn etsiminen, haastatte-luihin ja testeihin valmistautuminen sekä työsopimuksen laatiminen. Tarkempi ohjelma löytyy YTYn jäsensivuilta. Tilaisuus on vain jäsenille ja hinta on30 euroa. Ilmoittaudu YTYn nettisivuilta 10.3.2010 mennessä. ●
TYÖNHAKUPÄIVÄ 27.3.2010SOKOS HOTEL PRESIDENTTI, HELSINKI
YTY 1 I 2010 25
Lyhyet
Myönnämme 50 % alennuksen normaalista jäsenmaksusta niille jäsenille, jotka ovat ilman palkkatuloja tai palkaksi luettavaa
kertakorvausta esimerkiksi työttömyyden, äitiys- tai hoitovapaan, vuorotteluvapaan, opiskelun tai pitkäaikaisen sairauden takia.
Lyhin alennukseen oikeuttava aika on kolme täyttä kalenterikuukautta.
Jäsenen on haettava alennusta kirjallisesti joka vuosi erikseen. Hakemuksen voi tehdä vapaamuotoisena tai käyttää tätä
varten tehtyä lomaketta. Lomake on YTYn nettisivuilla. Se voidaan pyynnöstä lähettää jäsenelle. Hakemuksesta tulee käydä
ilmi ajanjakso, jolta alennusta haetaan ja liitteeksi on laitettava asiakirja (kopio) alennukseen oikeuttavasta syystä. Alennuk-
sen voi hakea myös sähköpostilla, jos vaadittavat liitteet ovat sähköisessä muodossa.
Liikaa maksetut jäsenmaksut huomioimme tulevissa laskuissa. Vuoden 2009 alennukset on haettava viimeistään tulevan
maaliskuun loppuun mennessä. ●
VUODEN 2009 ALENNUKSET HAETTAVISSA
Kuva: Fotolia.com
Tšekeistä 15 prosenttia teki vuonna
2005 etätyötä vähintään neljäsosan
työajastaan. Yli puolet heistä teki sitä
lähes koko työaikansa. Tšekeissä etä-
työ on lisääntynyt vauhdilla, sillä vuo-
situhannen alussa etätyötä tekeviä oli
vain kolmisen prosenttia.
Tanskassa ja Belgiassakin etätyötä
tekeviä oli melkein yhtä paljon, mutta
heistä vain vajaa viidesosa kummassa-
kin maassa teki sitä lähes koko ajan.
Suomessa etätyö on lisääntynyt
hitaasti, sillä vuodesta 2000 vuoteen
2005 vähintään neljäsosan työajastaan
etänä tekevien osuus kasvoi vain kah-
deksasta kymmeneen prosenttiin.
(Lähde: EIRO)
ETÄTYÖ KASVAAHITAASTI
KEVÄTKOKOUS JA ALUE-TAPAHTUMA TAMPEREELLA
Kokouspaikkana on Cumulus Koskikatu ja aluetapahtuma Tampereen Teatterissa, jossa katsomme Arto Paasilinnan seikkailukomedianSotahevonen.
Ilmoittautuminen kevätkokoukseen jaaluetapahtumaanIlmoittaudu tilaisuuteen nettilomakkeella,joka löytyy YTYn jäsensivuiltaiYTY > Tilaisuuksiin ilmoittautuminen.Voit ilmoittautua myöspuhelimitse (09) 2510 1310.Muista ilmoittaa tuletko yksinvai seuralaisen kanssa jamahdollinenerikoisruokavaliosi.
Jäsenille maksutonJäsenille tilaisuuson maksuton,seuralaisen iltapalastaja näyttelylipusta veloitamme 20 euroa,joka maksetaan käteisellätilaisuuden yhteydessä. ●
Järjestämme sääntömääräisen kevätkokouksenyhteydessä aluetapahtuman Tampereella 22.4.2010.
26 YTY 1 I 2010
Lyhyet
VILLA HILLAN JA PUTTI TORPANARVONNAT
YTY omistaa kaksi laadukasta loma-asuntoa, jotka ovat jäsenten vuokrattavissa ympärivuotisesti. Villa Hilla sijaitsee Kittilän Levillä koillisrinteen ja golf-kentän läheisyydessä. Putti Torppa sijaitsee Jämsässä Keski-Himoksen mökkialueella. Molempiin mökkeihin voi jättää ennakkovarauksia jäsensivuiltamme löytyvällä varauslomakkeella. Viikot arvotaan kolme kertaa vuodessa. Arvonnan jälkeen vapaaksi jääneet viikot ovat nähtävissä ja varattavissa varauskalenterissa.
Villa Hillan kesän viikot Putti Torpan viikot
1.5.– 28.8.2010 arvotaan 1.3.2010 2.5.– 24.9.2010 arvotaan 31.3.2010
Arvonta suoritetaan arvontapäivää edeltäneeseen päivään klo 24 mennessä tulleiden varausten kesken. Etusijalla ovat ne varaajat, jotka eivät ole aiemmin saaneet viikkoa arvonnoissa. Ennakkovarauksia voi jättää yhdelle tai useam-malle viikolle.
Varauskalenterin ja –lomakkeen sekä lisätietoja mökeistä löydät jäsensivuiltamme
www.ytyintra.fi > Jäsenedut > Mökit.
Lomamökit
YHTYNEIDEN LEHTIIN 30%:n ALENNUS
Tilaukset ovat 12 kk:n tilauksia ja niiden
hinta on 30 %:lla alennettu normaalista
12 kk:n määräaikaistilauksesta.
Tilaukset laskutetaan yhdessä erässä.
Lehtiä voi tilata itselle tai lahjaksi.
Tilaus jatkuu automaattisesti YTYn
erikoishinnalla 12 kk:n jaksoissa. Nämä
tilaukset eivät sisällä tilaajaetuja.
Tilauslomake on YTY nettisivuilla
www.yty.fi > ”kirjaudu jäsensivuille” >
”Jäsenedut” > ”Lehdet” > Yhtyneet
Kuvalehdet; ”tilauslomake”
Tilauksen voi tehdä myös puhelimella
tilaajapalvelusta (09) 156 665 (klo 8 –17)
tai sähköpostilla asiakaspalvelu@
kuvalehdet.fi
Yhtyneet Kuvalehdet Oy tarjoaa YTYn jäsenille30 %:n erikoisalennuksen kotimaan lehtitilauksista.
Uusi jäsenetuTilasimme loppuvuodesta lisäpainok-
sen YTY-taskukalentereita, joten niitä
on taas saatavissa. Kalenterin pohjana
on Akavan kalenteri. Siihen on lisätty
YTYn toimittamia sivuja. Toteutuksesta
vastaa Ajasto-kalenterit. Kalenterissa
on kätevä viikkoaukeama sekä rengas-
sidonta, jolloin valittu viikko pysyy
avattuna pöydällä. Jäsenet voivat tilata
YTY-kalenterin maksutta.
Tilaukset osoitteella [email protected]
tai puhelimella (09) 2510 1310,
Tiina Lappalainen.
TASKUKALENTERI2010
Kuva: Fotolia.com
Perinteinen YTYn jäsenten välinen golf-kilpailu pelataan sunnuntaina
13. kesäkuuta. Kilpailu järjestetään pääkaupunkiseudulla olevalla kentällä.
Laita päivä kalenteriisi. Tarkemmin tilaisuudesta tiedotetaan seuraavassa
lehdessä sekä nettisivuillamme.
Kisamme on ollut hyvin mukavahenkinen, joten kaikki pelaajat rohkeasti
mukaan. ●
YTYN GOLF-KILPAILU
YTY 1 I 2010 27
Laskiainen tarkoittaa paastoon laskeutumista vaikka nykypäivän Suomessa useimmille se onkin kevään odotuksen lähtölaukaus. Katolisella keskiajalla suomalaiset-kin aloittivat laskiaisen jälkeen paaston, joka kesti neljäkymmentä päivää. Paaston edellä nautittiin rasvaisia ruokia. Pullan alkuperä-maan arvioidaan olevan Saksa: 1600-luvun Saksassa pulla ruskis-tettiin voissa ja höystettiin rusi-noilla sekä korinteilla.
Sen sijaan ruotsalaisen legen-dan mukaan laskiaispulla syntyi pelokkaan, ruotsalaisen leipuriop-pilaan kehittämänä. Leipurimes-tari lupasi säästää oppilaansa rai-paniskuilta, jos tämä keksisi maa-ilman parhaimman pullan. Tarina kertoo, että oppilas täytti ison, pyöreän pullan mantelimassalla. Mestaria tulos miellytti kovin, ja oppilas säästyi raipaniskuilta. ●
Tarinaalaskiaispullansynnystä
Laskiaispulla kevenee MAUKKAINKONSTEIN
Laskiaisen ykkösherkku
K unnon laskiaispullassa kuuluu olla maukas-ta täytettä: kerma-vaahtoa ja marjais-ta hilloa, manteli-
massaklassikkoa unohtamatta. Jos pullasta haluaa nauttia vä-hemmin kalorein, kermavaah-don asemesta voi käyttää vaah-toutuvaa vaniljakastiketta, joka on kermaa kevyempää. Ja sitä voi keventää entisestään lähes rasvatto-malla rahkalla. Marjahillolle hyvänä vaih-toehtona voi käyttää raikkaita, survot-tuja pakastemarjoja. Mantelimassasta ei kyllä kevyttä saa – mutta laskiainen on vain kerran vuodessa.
Mainiot laskiaispullat (20 –30 kpl)5 dl maitoa50 g hiivaa1–2 tl suolaa2 dl sokeria1 rkl kardemummaa1 munan.15 dl puolikarkeita vehnäjauhojan.150 g voita tai margariiniaraesokeria koristeeksi
Hillokermarahkatäyte:2 dl kuohukermaa tai vaahtoutuvaavaniljakastikettareilu 1 ⁄ 2 dl sokeria1 rkl vaniljasokeria2 dl rahkaan. 2 dl mansikkahilloa tai survottuja pakastemarjoja
Mantelitäyte:n.1 ⁄ 2 pötkö mantelimassaapullansisustaa1–2rkl maitoa2 dl kuohukermaa
Teksti Elina Lukka
Kuvat Elina Lukka ja Myllyn Paras
Liuota hiiva kädenlämpöiseen mai-toon. Lisää joukkoon suola, sokeri, kar-demumma ja muna. Jauhot kannattaa lisätä vähitellen, aluksi vatkaten. Alusta taikina hyvin vaivaten. Pehmeä rasva lisä-tään alustamisen loppupuolella. Kohota taikina kaksinkertaiseksi vedottomassa, lämpimässä paikassa liinalla peiteltynä.
Vaivaa kohonneesta taikinasta ilma-kuplat pois. Ja leivo siitä paksu pötkö ja jaa se 20–30 osaan. Pyörittele paloista pullia. Kohota pullat kaksinkertaisiksi, voitele ne munalla ja koristele raesoke-rilla ennen paistamista. Paista pullat n. 225-asteissa uunissa, keskitasolla noin 5–10 min.
KERMAVAAHTOTÄYTEKEVENEE RAHKALLA
Halkaise hieman jäähtyneet pullat kes-keltä kahtia ja laita niiden väliin man-sikkahilloa sekä kermarahkaa tai vaah-dotetun vaniljakastikkeen sekä rahkan yhdistelmää. Kevyemmän ja raikkaam-man version saat korvaamalla hillon pakastemarjasurvoksella.
Mantelitäytettä varten voit kovertaa jokaisesta pullasta vähän sisustaa lusi-kalla. Raasta sekaan mantelimassaa ja sekoita joukkoon maitoa niin, että saat sopivan seoksen ja täytä kolot. Manteli-seoksen päälle vielä hieman kermavaah-toa ja pullan päällysosa, ja herkullinen laskiaispulla on valmis nautittavaksi. ●
Muista miten muistat...
www.teboil.fi /liitto
...kunhan muistat, että jäsenkortilla saat Teboililta tuntuvat alennukset.
-10%autopesusta
%%
-2,2snt/lpolttoaineesta
UUTTA! Nyt saat alennuksen myös automaatista maksaessasi maksukortilla, jossa on K-Plussa-ominaisuus. Tällöin ei kerry Plussa-pisteitä. Alennukset ovat voimassa 1.2.-31.3.2010 kaikilla yli 300 Teboil-huoltamolla ja automaatti-asemalla. Alennusta ei saa Teboil Express-automaattiasemilta.