2

2014

y k s i T y i s a l o j e n e s i m i e h e T j a a s i a n T u n T i j aT y T y

palkansaajienääniä suomesTa

ESiMiESKOnSULTTiEnOMAKOHTAiSET ESiMiESKOKEMUKSET

2 YTY 2/2014

166

10 2018

ilmoiTushinnaTja kooT

Takasivu .................................. 800 € 217 x 230 mm

1/1 sivu .................................. 700 € 217 x 280 mm

1/2 sivua pysty ................... 400 € 108 x 280 mm

1/2 sivua vaaka .................. 400 € 217 x 140 mm

1/4 sivua pysty ................... 250 € 54 x 280 mm

yksiTyisalojen esimieheT ja asianTunTijaT yTyn jäsenlehTi • 2 / 2 0 1 4

koTisiVuTwww.yty.fi

lehDen ToimiTuskunTa 2014Anu Aspiala, Jaakko Kiiski, KyllikkiKivijärvi, Pekka Potinkara, Enni Räisänen, Kari Saarinen, Leena Vänni

kansikuVaHeli Hirvelä

ulkoasuViestintänetti Oy, Jyväskylä

painoTaloForssa Print

painosmäärä10 900Seuraava numeroilmestyy 4.9.2014

pääToimiTTajaLeena VänniPuh. (09) 2510 1335

ToimiTusRatavartijankatu 200520 HELSINKI

sähkÖposTiyty@yty.fi

[ TÄ S S Ä N u M E r O S S A ]

Ajankohtaista ............................................................................................................................4

Esimieskonsulteilla on näköalapaikka esimiestyöhön ...................................6

Juristipalsta: Lomien ja vapaiden siirtyminen ..................................................10

Kesäloma ...................................................................................................................................12

Ääniä Suomesta ...................................................................................................................14

Eu:n työaikadirektiivi on uudistettava ..................................................................16

reilu meininki ilmailualalla? .........................................................................................18

Ongelmanratkaisija ............................................................................................................20

Vuorotteluvapaa ...................................................................................................................22

Ytimestä: Välinpitämättömyyttä vai tietämättömyyttä? ..........................23

Tyytyväisiä jäseniä ................................................................................................................24

Brunssi YTYn jäsenille Pori Jazzin yhteydessä..................................................24

Pätkiikö? ....................................................................................................................................26

Loma-asunnot suosittu jäsenetu ..............................................................................28

Kirja-arvostelu: Hitaammin eli nautinnollisemmin .......................................30

YTY-golf 2014 ........................................................................................................................31

YTY 2/2014 3

www.iaet.fi

postiosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinkikäyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, 4.krs

asiakaspalvelupiste palvelee:Ma ja Ke klo 10.00 – 15.00, Pe klo 10.00 – 13.00.puhelinpalvelu: (09) 4763 7600Ma – To klo 10.00 – 15.00, Pe klo 10.00 – 13.00

MITÄFuuSIOMuuTTAA?

K un pohjalainen saa idean, hän myös toteuttaa sen”. Näin lukee pohjanmaan elinkeinoelämän nettisivuilla. Eipä käy tämän kiistäminen, kun on tullut suhteel-lisen läheltä seurattua pienen Finncomm Airlines Oy nimisen lentoyhtiön mat-kaa Euroopan suurimman alueellisen lentoyhtiön hoteisiin. Hieman tässä toki oli kansallistakin apua mukana, kun elokuussa 2011 Finnair tuli osaomistajaksi

yhteisyritykseen Flybe Nordic AB, joka taas on rekisteröity ruotsiin.Yhtiö tunnetaan nykyisin nimellä Flybe Finland Oy.Työntekijät saivat päivässä kokea johtovastuun siirtymisen totutusta Seinäjoen pääkontto-

rista sumujen saarelle Exeteriin, Englantiin. Fyysisesti siitä seurasi ainakin Finncommin entisen hermokeskuksen, Seinäjoen lentoaseman, autioituminen. Oliko kenties tappiollisen reitin len-täminenkin hieman statusasia pohjanmaalaiseen tyyliin? Henkisenä muutoksena merkittävim-pänä on todettava helppouden katoaminen. Kuka nyt on se joka sanoo sen viimeisen sanan? Kysymykset kaikuivat vain käytävillä.

En usko, että tämä on kovinkaan suuri uutinen ihmisille, joiden työpaikoilla vastaavia fuu-sioita tapahtuu. Toiminnot muuttuvat, yhdistyvät tai ne vain lopetetaan. Mukavaahan se tie-tysti olisi lukea tiedote, jossa hankkiva osapuoli lisäisikin toimintoja fuusioitavaan kohteeseen, mutta en muista monestakaan tällaisesta ilouutisesta lukeneeni. Flybe Finlandissa tämä positii-vinen ilmiö toki tapahtui, mutta naapurin kustannuksella.

Harmittavinta tässä globalisaation kovassa maailmassa on, että yhtiöt ostavat toisiaan vain lopettaakseen kilpailevan toiminnan ja ajaakseen paikallisen alas, sekä hakeakseen halvimpia työntekijäsopimuksia ja tuotantomaita, joissa esimerkiksi verotuskohtelu on suotuisinta tai vero-tusta ei ole ollenkaan. Tai mikä huolestuttavinta, haetaan suotuisimpia viranomaisia.

Tässä kohtaa Eu:lla on jäänyt kotiläksyt hoitamatta oikein jälki-istunnon verran. Onhan Suomessakin toki havahduttu harmaaseen talouteen ja veroshoppailuun luomalla byrokratian mallioppilas käänteisine alv-verotuksineen ja veronumeroineen. Korjataan vikaa eikä puututa vian aiheuttajaan. Niin no, sehän vaatisi, että jonkun pitäisi tehdä päätöksiä. Nykyhallitusko? Jättäväthän rotatkin uppoavan laivan. Onkohan pohjatulppa jo irronnut, kun ”Nallekin” jätti Suomen?

Nyt kun miettii, niin valtioiden fuusio toimii samalla tavoin kuin yritystenkin. Suomi fuusi-oitiin Eu:hun, päätöksenteko siirrettiin Brysseliin. Lainsäätäjistä tulikin leimasimia. Esimerkiksi ilmailualalla ilmaliikenteen hallinta pitää todennäköisesti keskittää johonkin muuhun maahan kuin Suomeen. Onhan Finavia valtio-omisteisena vihjaillut toimintojensa siirtämistä Viroon. Emmeköhän voisi muutkin veronmaksajat Nallen esimerkistä alkaa shoppailla veroperusteisesti kotimaata? Siinä saattaisi muutamalla poliitikolla mennä sormi suunpieleen.

Timo Laihanenhallituksen varapuheenjohtaja

yksiTyisalojen esimieheT jaasianTunTijaT yTy ry

POSTiOSOiTERatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

KÄYnTiOSOiTEAsemapäällikönkatu 12 bPuh. (09) 2510 1310, Faksi (09) 2510 1399sähköposti: yty@yty.fihenkilökohtaiset: etunimi.sukunimi@yty.fi

jäsenyysasiaTjäsensihteeriTiina lappalainenPuh. (09) 2510 1310

toimistopäällikkökyllikki kivijärviPuh. (09) 2510 1320

jäsenpalvelupäällikkökari saarinenPuh. (09) 2510 1330

eDunValVonTaneuvottelupäällikköanu aspialaPuh. (09) 2510 1340

asiamiespekka potinkaraPuh. (09) 2510 1375

asiamiesenni räisänenPuh. (09) 2510 1345

toiminnanjohtajajaakko kiiskiPuh. (09) 2510 1360

ViesTinTäviestintävastaavaleena VänniPuh. (09) 2510 1335

TyÖsuhDeasiaTpäälakimiesheikki meskanen

työsuhdeasiamies heikki kähkönenPuh. (09) 2510 1350

päivystys arkipäivisinklo 8.30 – 13.00

[ PÄ Ä K I r J O I T u S ]

TapahTumakalenTeri

Lisätietoja ja ilmoittautuminen jäsensivujen kautta www.ytyintra.fi.

Ilmoittautumiset syksyn tilaisuuksiin avataan loppukesästä.

Vaihdamme uutiskirjetyökalua kesäkuusta alkaen. Jos uutiskirjeitä ei jatkossa kuulu, tarkistathan roskapostilaatikkosi. Lähetämme uutiskirjeen kerran kuussa ja lisäksi ala- tai paikkakuntakohtaisia tiedotteita ja kutsuja. Toivottavasti saat ja haluat vastaanottaa viestimme jatkossakin!

Uutiskirjeuudistuu

Arvoimme kaikkien viime vuoden puolella e-laskuun vaihtaneiden kesken vuoden jäsenmaksujen arvoisen Superlahjakortin. Onni suosi arvonnassa aapo karhua Jyväskylästä. Suosittelemme e-laskua kaikille, sillä se on helpoin ja joustavin tapa jäsenmaksun maksamiseen.

Onnea Aapo!

YTYn toimisto palvelee koko kesän arkisin kello 8.30 –16.

Työsuhdelakimiehen tavoitat arkisin kello 8.30 –13,poikkeuksena viikot 27– 31. Silloin työsuhdeneuvontapalvelee ma, ke ja pe klo 9 –11.

Toimiston kesäaukioloajat

[ A J A N K O H TA I S TA ]

Motoristien ajopäivä7.6. Helsinki

YTY-Golf 20148.6. Nurmijärvi

Pori Jazzin jäsenbrunssi17.7. Pori

Lisää palautetta! Miten annan, pyydän ja saanpalautetta fiksusti16.9. Helsinki

Asiantuntijasta esimieheksi17.9., 24.9., 1.10. Helsinki

Työelämän pelisäännöt25.9. Savonlinna30.10. Lappeenranta27.11. Kotka

Esimiestyön haasteet ja ratkaisut14.10. Helsinki

4 YTY 2/2014

[ A J A N K O H TA I S TA ]

YTYn stipendirahaston apurahoja tieteellisen tutkimustyön sekä julkaisutyön tukemiseen haki tänä vuonna kuusi henkilöä. Apurahaa myönnettiin kolmelle tutkimukselle. Seuraava apurahahaku on vuoden 2015 alussa.

Lisätietoa stipendien myöntämisestä antaa Leena Vänni, p. (09) 2510 1335, leena.vanni@yty.fi.

Stipendi-hakemuksia kuusi

YTYllä on kolme jäsenten vuokrakäytössä olevaa loma-asuntoa:Villa Hilla Levillä, Putti Torppa Himoksella ja Kuntokanto Vierumäellä. Arvomme 12.6. viikot 40 – 01. Voit osallistua arvontaan tekemällä ennakkovarauksesi YTYn jäsensivuilla olevien varauskalentereiden kautta 11.6. mennessä. Jokaisella loma-asunnolla on oma varauskalenterinsa. Ennakkovarausten määrää ei ole rajoitettu eli voit tehdä useammankin ennakkovarauksen.

Omat varauksesi tallentuvat varauskalenteriin ja voit tarkistaa varauksesi ajankohdan tai perua varauksesi varauskalenterin kautta. Jäsensivuiltamme löydät myös paljon lisätietoa, vuokrahinnat ja valokuvia loma-asunnoistamme.

www.ytyintra.fi/loma-asunnot

Loma-asuntojen arvonnat 12.6.

Jäsenedut.fi-palvelu uudistuiAkavalaisten liittojen yhteinen jäsenetuportaali Jäsenedut.fiuudistui. Uusilta sivuilta voit hakea etuja kategorioittain, paikkakunnittain tai sanahaulla.

www.jasenedut.fi

Syksystä alkaen päivitämme jäsentemme postiosoitetiedot auto-maattisesti joka viikko. Tiedot päivittyvät meille Itellan tietokan-nasta. Tämän johdosta lähetämme kaiken paperipostin jatkossa viralliseen kotiosoitteeseesi, ellet asiasta erikseen meille ilmoita. Jos haluat jäsenpostisi muuhun osoitteeseen, ilmoita siitä meille sähköpostilla yty@yty.fi tai puhelimitse (09) 2510 1310.

Osoitetiedot jatkossaautomaattisesti

Tiesithän, että voit tarkastella ja päivittää jäsentietojasi YTYn jäsensivuilla www.ytyintra.fi > Omat tiedot. Pitämällä tietosi ajan tasalla varmistat, että saat juuri sinua koskevat tärkeät tiedotteet ja voimme valvoa etujasi. Tärkeimmät tiedot ovat siten sähköpostiosoite ja työnantaja.

Tarkista, että jäsentietosi ovat ajan tasalla

YTY 2/2014 5

Millaisia omakohtaisia kokemuksia esimieskoulutuksia tekevillä konsulteilla

on hyvistä ja huonoista esimiehistä?

Esimieskonsulteilla on

näköalapaikkaesimiestyöhön

Teksti Mia Hemming Kuvat Heli Hirvelä ja Mia Hemming

6 YTY 2/2014

K okemusten ja omien kehityspol-kujensa myötä kouluttajilla on melko selkeät mielikuvat hyvästä ja huonosta esimiehestä. He tie-tävät esimiestyön vaativaksi - se vaatii ammattilaisuutta ja itsensä tuntemista. Työnohjaaja helena

kokko ryhtyi yrittäjäksi 23-vuotiaana, mitä aiemmin hän oli toiminut jo esimiehenä. Kokko harmittelee, että nuorena esimiehenä muut ihmiset eivät häntä kiin-nostaneet.

– Oma napa ja oma ura olivat tärkeimmät asiat minulle esimiehenä. Minulta ei herunut ymmärrystä ihmisten äkillisesti muuttuville elämäntilanteille, pidin niitä heidän omina ongelminaan. Eikä minua kukaan ollut perehdyttänytkään johtamiseen liittyviin sosiaali-siin taitoihin, oltiin kiinnostuneita ainoastaan tuloksista. En ymmärtänyt esimiehen tehtäväksi palvella alaisiaan,

jotta heidän on mahdollisimman helppoa tehdä työnsä hyvin. Nyt ajattelen, että olisin tarvinnut kokeneen hyvän esimiehen perehdyttämään minut esimiestyöhön, koulutus- ja konsultointipalveluja tarjoavan Miska Oy:n toimitusjohtaja Kokko muistelee.

Sittemmin Kokko kertoo kehittyneensä esimiehenä täydennyskoulutusten myötä kuten opinnoin johtami-sen psykodynamiikasta. Hänestä tuli parempi esimies oppiessaan tuntemaan itsensä paremmin, pohdittuaan omia arvojaan ja voimavarojaan.

– Itsensä kanssa hyvin toimeen tuleva ihminen sie-tää erilaisuutta ja ymmärtää muita. Sellaisesta ei tule hyvää esimiestä, joka ei tunne itseään.

Kokko sai nuorena esimerkkiä hyvistä esimiestai-doista työskennellessään liike- ja mainoslahjoihin erikois-tuneessa Leo Longlife -yrityksessä. Kokko muistelee sil-loista esimiestään vieläkin lämpimästi erityisesti esimie-hen vuorovaikutustaitojen tähden.

<

Oma napa ja oma ura olivat tärkeimmät asiat minulle esimiehenä.Minulta ei herunut ymmärrystä ihmisten äkillisesti muuttuville elämän-

tilanteille, pidin niitä heidän omina ongelminaan.

YTY 2/2014 7

Helena Kokko muistuttaa,että esimiehen täytyy kohdella alaisiaan oikeudenmukaisesti jatasa-arvoisesti. Alaisten tuleesaada riittävästi asiallista palautettatyöstään, ja heillä pitää olla vaikutusmahdollisuuksia työhönsä.

– Kunnioitin häntä, mutta en pelosta - uskalsin kysyä mitä vaan. Hän vaikutti aina olevan läsnä, olevansa rehellinen, hän tuntui reilulta. Hän osasi kuitenkin säi-lyttää etäisyyden: vain tietynlaisissa työyhteisöissä toimii yhdessä kaljalla käynti päivän päätteeksi.

Kokko työllistää Miskassa markkinointipäällikön ja koulutussihteerin. Lisäksi hänelle työskentelee 13 kou-luttajaa laajalti eri aloilta.

– Olen pyrkinyt palkkaamaan itseäni viisaampia ihmisiä töihin. Miskassa jaetaan aktiivisesti tietoa, sillä tieto lisää tietoa - kaikki viisastuvat. Miellän itseni nykyään enemmän alaisteni kollegoiksi kuin heidän johtajakseen.

Hyvä esimies tukee alaisiaan

Henkilöstön kehittämiseen erikoistuneen yrityksen Luotain Consulting Oy:n toimitusjohtaja pia Vilanen pyrkii esimiehenä tukemaan alaisiaan ja olemaan hei-dän käytettävissään, kun tarvetta ilmenee. Hän arvos-taa hyvää tiedonkulkua ja käytäntöjen läpinäkyvyyttä.

– Minusta on tärkeää, että toimintatavat ovat kaik-kien tiedossa, ja niiden noudattamisesta on yhdessä sovittu. Työntekijät myös tietävät, miten hoidetaan tie-tyt ongelmatilanteet, Vilanen havainnollistaa.

<

8 YTY 2/2014

On tärkeää, että toimintatavat ovat kaikkien tiedossa, ja niidennoudattamisesta on yhdessä sovittu. Työntekijät myös tietävät, miten

hoidetaan tietyt ongelmatilanteet.

viä esimiehiä. Esimiehiä, jotka ottavat esimerkiksi nih-keästi vastaan työntekijöiden esitykset työssä tarvitta-vista muutoksista.

– Olen tavannut esimiehiä, jotka organisointimuu-toksissa ovat sivuuttaneet työntekijöiden asiantuntijuu-den uudelleen sijoittaessaan alaisiaan eri tehtäviin. Ja esi-miehiä, jotka tilaavat työpaikkavalmennuksen ajatuksella, etteivät itse tule mukaan. Olen menettänyt monta kou-lutustilaisuutta edellyttäessäni myös esimiesten osallistu-mista, Kokko mainitsee.

Vilanen lisää haasteellisiin työyhteisökokemuksiinsa, että usein työpaikoilla ei tohdita käsitellä suoraan konk-reettista ongelmaa - kuten pitäisi. Työpaikalla yritetään ratkaista tilanne muun muassa puhumalla aiheen vie-restä, esimerkiksi niin, että esimies antaa toistuvasti kol-lektiivista palautetta, vaikka ainoastaan muutaman työn-tekijän työtavoissa olisi korjattavaa. ”Muistetaanhan nou-dattaa työaikoja ja taukojen pituuksia” -palaute ärsyttää niitä, jotka jo tunnollisesti tekevät niin.

– Yritän puhua suoraan asioista alaisilleni, olla reilu ja helposti lähestyttävissä. Arvostan alaisiani, ja kerron olevani heistä ylpeä. Paljon on kuitenkin minullakin kehitettävää. Uusien rakenteiden jäsentäminen osaksi toimintaa on haaste myös meillä, kun yritys on kasvanut.

Kun Vilanen tekee kyselyjä työyhteisöissä johtami-sesta, hän toistuvasti kuulee toiveen, että esimies puut-tuisi ongelmatilanteisiin. Esimiestä usein helpottaa aja-tus, että puuttuminen on välittämistä ja puuttumatto-muus on omien tehtäviensä laiminlyömistä. Vilasen mielestä hyvä esimies on jämäkkä tarttumaan heti asiaan havaittuaan ongelman. Tällöin ongelmat alkavat näyttä-mään vain hoidettavilta asioilta, jolloin niiden käsittely ei herätä suuria tunteita. Silloin esimies osoittaa välittä-vänsä työntekijöistään ja työpaikan ilmapiiristä.

– Hyvän esimiehen alaiset myös tietävät tehtävänsä ja tuntevat tehtävänjaon oikeudenmukaiseksi. Hyvä esi-mies sitouttaa työntekijöitä työpaikkaan kysymällä hei-dän mielipiteitään, kannustamalla ja kehumalla oikeista asioista. Hän luottaa heidän ammattilaisuuteensa ja roh-kaisee heitä itse etsimään ratkaisuja jokapäiväisessä työssä tuleviin pulmatilanteisiin.

Huono esimies ei arvosta alaisiaan

Pia Vilanen on kohdannut uransa aikana myös esimie-hiä, jolla on paljon kehittämistä johtamistyössään. Jos esimies ei esimerkiksi arvosta alaisiaan, se vaikuttaa koko työyhteisön ilmapiiriin.

– Esimerkiksi niin, että esimies puhuu vähätel-len yhdestä alaisesta toiselle alaiselle. Esimiehen pitäisi kuitenkin aina puhua työntekijöistään myönteiseen sävyyn, oli sitten kyseinen työntekijä läsnä tai ei, Vila-nen korostaa.

– Olen myös tavannut esimiehiä, jotka ehkä tiedos-tamattaan vesittävät työn merkitystä. Esimiehen pitää aina kiinnittää huomiota siihen, miten hän puhuu siitä työstä, mitä työntekijät tekevät. Esimies ei saa myöskään mitätöidä työntekijän merkitystä esimerkiksi neuvot-telutilanteissa käyttämällä mitätöimistä aseenaan.

Helena Kokkokin on kohdannut vähättele-

Pia Vilanen on kutsuttu apuun, kun uusi kallisstrategia ei tunnu näkyvän mitenkään käytännöntyössä. Hän korostaa, että työntekijöitä kannattaakuulla jo strategian valmisteluvaiheessatuodakseen heidät osallisiksi prosessiin.

< Monet ytyläiset

tuntevat Helena Kokon erilaisista viestintäkoulutuksista.

YTY 2/2014 9

– Tällaiset esimiehet eivät suostu tunnustamaan virheitään, vaan yrittävät peitellä niitä. Esimieheen täy-tyy voida luottaa ja häntä täytyy kyetä kunnioittamaan, Lee sanoo.

– Esimies ei voi myöskään pitää ihmisiä pohjim-miltaan laiskoina. Esimiehellä täytyy olla myönteinen ihmiskuva.

Lee myös huomauttaa, että esimiesasemaansa val-lanhimosta pyrkinyt henkilö voi aiheuttaa suurta vahin-koa. Hyvä johtaja haluaa johtaa ihmisiä hyviin tulok-siin sen sijaan, että häntä ajaisi henkilökohtainen kun-nianhimo.

– Usein sellaisissa organisaatioissa kohtaa huonoa esimiestyötä, joissa katsotaan enemmän tulosta kuin että arvot olisivat ihmislähtöisiä.

Lee pelkää, että epävarmassa taloustilanteessa tulos-johtamisen arvostaminen voi laajemminkin ohittaa inhimillisen johtajuuden merkityksen. Vaikeissa pai-koissa Leen mielestä kuitenkin kaivattaisiin erityisesti esimiehiä, jotka pitävät inhimillisiä arvoja työssään läh-tökohtina.

– Yritys ei voi tehdä hyvää tulosta ilman hyvinvoi-via työntekijöitä.

Lee on itse kokenut, että hyvä esimies on lisännyt Leen työmotivaatiota. Hyvä esimies on vaikuttanut sii-hen, että Lee on halunnut tehdä työnsä tunnollisesti.

– Kun esimies on luottanut minuun, olen vastaa-vasti halunnut olla hänen luottamuksensa arvoinen. Olen halunnut olla hänelle hyvä työntekijä. Olen työs-kennellyt koko yhteisön menestyksen eteen. Hyvä esi-mies sitouttaa työntekijöitä työpaikkaan, vastaavasti huono esimiestyö voi näkyä työntekijöiden vaihtu-vuutena.

Kouluttautuminen on tärkeää

Eeva-Marja Lee arvostaa esimieskoulutuksia osaamisen kehittymisen välineinä. Jos esimies on tullut tehtävään ilman opintoja, hänen kannattaa heti alussa hakeutua alan kursseille.

– Minusta on epätodennäköistä, että henkilöstä tulee hyvää esimiestä ilman koulutusta. Erityisesti ihmis-ten johtamista ei välttämättä hallitse ilman ammattilai-sen järjestelmällistä opastusta, Lee sanoo.

– Koulutuskaan ei toki riitä tehtävän haltuun otta-miseen - myös esimiehet tarvitsevat perusteellisen pereh-dytyksen työhönsä.

Myös Helena Kokko tietää, että mitä aiemmin uusi esimies osallistuu osaamistaan kehittäville kursseille, sen parempi.

– Olen nähnyt todella hyviä tuloksia, kun motivoi-tunut uusi esimies on tullut heti koulutukseen ja työn-ohjaukseen, Kokko sanoo. ●

– Meiltä saatetaan myös kysyä asiakaspalvelukou-lutusta ja sitten sanotaan ohimennen, että siinä varmaan sivutaan vuorovaikutusta työyhteisössäkin. Tai työyhtei-sövalmennusta vaikka esimiehen johtamistaidoissa olisi kehitettävää siellä työpaikalla.

Kokko vielä huomauttaa, ettei hyvä esimies roiku työpaikalla iltaan asti eikä odota alaistensakaan teke-vän niin. Hyvä esimies pitää pääsääntöisesti kiinni kaa-vasta 8+8+8.

– Kahdeksan tuntia töitä riittää, kahdeksan tun-tia pitää olla omaa elämää ja kahdeksan tuntia levätä.

Esimiehen tulisi kehittää osaamistaan

Psykologi eeva-marja lee Työterveyslaitokselta on puo-lestaan tavannut esimiehiä, jotka eivät halua kehittää osaamistaan. Jotka pelkäävät epäonnistumisia eivätkä näe virheitä mahdollisuuksina oppia.

10 YTY 2/2014

Viime syksynä voimaan tulleenvuosilomalain muutoksen johdostatyöntekijällä on oikeus siirtäätyökyvyttömyyden vuoksi vuosilomansa.

Teksti Anu Aspiala, neuvottelupäällikkö Kuva Fotolia.com

Lomien javapaidensiirtyminen

V uosilomalain muututtua työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomansa myö-hempään ajankohtaan, jos työnte-kijä on vuosilomansa alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai

tapaturman vuoksi työkyvytön. Samaa oikeutta loman siirtämiseen ei välttämättä ole, jos työntekijä on muilla vapailla.

Lakisääteinen vuosiloma

Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman siirtä-miseen, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työky-vytön. Sama oikeus on, jos henkilö sairastuu tai muu-toin menettää työkykynsä vuosiloman aikana.

Oikeus loman siirtämiseen koskee lakisääteisiä vuosilomia. Lakisääteinen vuosiloma tarkoittaa vuo-silomalain mukaan määräytyvää lomaa. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (eli 31.3) men-nessä kestänyt alle vuoden, lakisääteistä vuosilomaa on 24 päivää, ja jos työsuhde on lomanmääräytymisvuo-

[ J u r I S T I PA L S TA ] Lakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350. Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

YTY 2/2014 11

den loppuun mennessä kestänyt yli vuoden, 30 päivää.Työkyvyttömyys ei automaattisesti siirrä vuo-

silomaa. Vuosilomalain mukaan loman siirtämisen edellytyksenä on työntekijän nimenomainen pyyntö. Työnantajan ei tarvitse oma-aloitteisesti tehdä pää-töstä loman siirtämisestä. Siirtoa on pyydettävä ilman aiheetonta viivytystä. Esimerkiksi loman jälkeen esi-tetty pyyntö voidaan katsoa viivästyneeksi.

Siirron pyytäminen loman jälkeen on hyväksyttä-vää vain erityisestä syystä. Työneuvostossa asiallisena syynä pyynnön viivästymiseen on pidetty esimerkiksi työntekijän joutumista auto-onnettomuuteen tai vai-keuksia tavoittaa työnantajan edustajaa. Asia on rat-kaistava olosuhteiden perusteella tapauskohtaisesti, ja työnantajan pitää pystyä perustelemaan ratkaisu työntekijälle.

Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Luotettavalla selvityksellä tarkoitetaan lähtökohtaisesti joko kysei-sessä työsuhteessa sovellettavan työehtosopimuksen

määrittämää tai sen puuttuessa yrityksen omaa käytän-töä työkyvyttömyyden perusteiden toteamisessa. Käy-tännössä tämä tarkoittaa yleensä lääkärintodistusta tai muuta työnantajan hyväksymää luotettavaa selvitystä.

Vuosilomalain mukaan ainoastaan synnytyksen, sairauden tai tapaturman aiheuttamaa työkyvyttö-myys oikeuttaa loman siirtämiseen. Muihin perus-teisiin, kuten kosmeettiseen leikkaukseen pohjautuva työkyvyttömyys ei lähtökohtaisesti oikeuta loman siirtämiseen.

Sopimukseen perustuva loma

Siirto-oikeus ei koske työehtosopimuksessa tai työso-pimuksessa sovittuja yllä mainitun lakisääteisen loman ylittäviä lomia, ellei näin nimenomaisesti todettu. Sopimusperusteista lomaa ei siten ole lainkaan oikeus siirtää, jos sen aikana menettää työkykynsä. Voidak-seen toimia näin työnantajan tulee kuitenkin pitää sel-laista vuosilomakirjanpitoa, josta ilmenee tarkalleen, millä lomalla työntekijä kulloinkin on.

Muut vapaat

Sairastumisesta muiden vapaiden, kuten liukuma-, ylityö-, lomaraha- tai matka-aikavapaiden aikana ei ole laissa säännöksiä. Näistä on voitu sopia työehto-sopimuksessa, mutta valtaosassa ylempiin toimihen-kilöihin sovellettavista työehtosopimuksista ei asiasta ole määräyksiä.

Jollei asiasta ole toisin sovittu, työtuomioistuimen ratkaisukäytännön perusteella voidaan pääsään-

töisesti sanoa, että säännöllisen työajan järjes-telyihin perustuvat vapaat eivät sairastumista-paukissa siirry tai tule rahallisesti korvattaviksi. Esimerkiksi säännöllisen työajan lyhentämisva-

paata, liukumavapaata ja lomarahan vaihtovapaata ei työtuomioistuimen mukaan ole ollut oikeus siirtää myöhemmin pidettäväksi, jos asiasta ei työehtosopi-muksessa ole nimenomaisesti sovittu. Sen sijaan yli-työvapaa on katsottu palkkaan rinnastettavaksi korva-ukseksi tehdystä ylimääräisestä työstä. Tällaisen vapaan sijasta maksettavan korvauksen suorittamista ei ole sidottu tiettyyn ajankohtaan, joten pitämättä jääneet vapaat oli korvattava. ●

Kesäloma Teksti Kari Saarinen Kuva Fotolia.com

Vuosilomalaki on yleislaki, joka koskee pääsääntöisesti kaikkia työsuhteessa olevia. Tässä artikkelissa käsitellään vuosilomasään-nösten pääperiaatteita. Tarkempia tietoja vuosilomalain määrä-yksistä löydät mm. YTYn jäsensivuilta.

Loman pituus

Vuosilomaa ansaitaan työssäolokuukausien mukaan ja sen pituu-teen vaikuttavat työssäolovuodet. Jokaiselta täydeltä loman-määräytymiskuukaudelta ansaitaan vuosilomaa kaksi arkipäi-vää kuukaudelta. Jos työsuhde on lomakautta edeltävän maalis-kuun loppuun mennessä jatkunut vähintään vuoden, ansaitaan lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä työssäolokuukaudelta, eli yhteensä 30 päivää vuodessa. Puolikkaat lomapäivät pyöris-tetään aina ylöspäin.

Joidenkin työehtosopimusten ja talokohtaisten sopimusten perusteella lomaa voi kuitenkin kertyä enemmän, esim. kolme arkipäivää kultakin täydeltä työssäolokuukaudelta. Lomaraha- tai lomaltapaluurahaoikeus, joista sovitaan työehtosopimuksessa, saattaa silti olla sidottu vain vuosilomalain mukaiseen lomaan.

Lomapäiviksi luetaan kaikki arkipäivät. Kokonaiseen loma-viikkoon kuuluu siis lähtökohtaisesti kuusi lomapäivää, eli myös lauantai, vaikka työntekijä tekisikin viisipäiväistä työviikkoa. Arkipäiviä ovat muut viikonpäivät kuin sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, joulu- ja juhannusaatto, pääsiäis-lauantai ja vapunpäivä.

Loman ajankohta

Vuosilomalain mukaan työnantaja päättää loman ajankoh-dasta lomakauden aikana. Vuosilomasta on annettava 24 päi-vän osuus 2.5. – 30.9.välisenä aikana. Loman 24 päivää ylit-tävä osuus annetaan talvilomana ennen seuraavan lomakauden alkua, eli 1.10. – 30.4. välisenä aikana. Loma voidaan antaa myös muuna laissa säädettynä ajankohtana, mutta vain työn-tekijän suostumuksella.

Työnantaja päättää, työntekijää kuultuaan, vuosiloman ajankohdan. Loman ajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta on kuitenkin ilmoitettava vii-meistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Ilmoitus vuosi-loman ajankohdasta sitoo työnantajaa, joka joutuu korvaamaan

Oikeus kesälomaan perustuu vuosilomalakiin.

Vuosilomalain tarkoituksena on ylläpitää sekä

edistää työntekijän työkykyä ja terveyttä.

aiheuttamansa vahingon, esimerkiksi matkan peruuntumisku-lut, muuttaessaan yksipuolisesti loman ajankohtaa.

Loman tulee lain mukaan olla pääsääntöisesti yhdenjaksoi-nen. Loman 12 päivää ylittävä osuus voidaan kuitenkin antaa osissa, jos työntekijä suostuu tai jos se on työn käynnissä pitä-miseksi välttämätöntä. Työnantaja ja työntekijä saavat myös työntekijän aloitteesta sopia 24 päivää ylittävän loman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Tällainen sopimus on teh-tävä kirjallisesti.

Sairastuminen

Jos työntekijä on sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi työkyvytön vuosilomansa alkaessa, on loma hänen pyynnöstänsä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Samoin on menetel-tävä, jos tiedetään työntekijän joutuvan vuosilomansa aikana sai-raanhoitoon esimerkiksi leikkauksen takia. Jos työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana, on jäljellä oleva loma siirrettävä, jos työntekijä ilman aiheetonta viivästystä sitä pyytää. Työntekijä ei voi automaattisesti jatkaa lomaansa siirrettävien lomapäivien lukumäärällä, koska työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan.

Huomaa, että toisaalla tässä lehdessä on käsitelty lomalla sairastumista tarkemmin.

Lomapalkka

Työntekijä saa pääsääntöisesti lomansa ajalta samansuuruisen palkan kuin hän saisi työssä ollessaan. Tämän vuoksi lomapal-kan suuruus määräytyy sen palkan mukaan, joka työntekijällä on loman alkaessa. Vuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista ja työnantajan on esitettävä laskelma palkan suuruu-desta ja laskemisperusteista.

Loma- ja lomaltapaluuraha

Lomarahan tai lomaltapaluurahan maksaminen ei perustu lakiin, vaan niiden maksamisesta on sovittu työ- ja virkaehto-sopimuksissa, työpaikkakohtaisissa sopimuksissa tai työntekijän omassa työsopimuksessa. Yleensä lomarahan ja lomaltapaluura-han suuruus on 50 prosenttia rahana maksetusta lomapalkasta. Sopimuksesta riippuen se maksetaan joko ennen loman alkua tai loman jälkeen.

Lomakorvaus

Työsuhteen päättyessä on työntekijällä, joka työsuhteen aikana on työskennellyt vähintään 14 päivää tai toissijaisesti vähintään 35 tuntia kuukaudessa, oikeus saada vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta. Lomakor-

12 YTY 2/2014

vausta maksetaan myös niille työntekijöille, jotka ovat työssä niin lyhyen ajan, etteivät he lainkaan ansaitse vuosilomaa.

Luontoisedut loman aikana

Vuosilomapalkka lasketaan rahapalkasta; luontoisetuja ei oteta huomioon. Poikkeuksen tekee varsinaisena luontoisetuna annet-tava ravintoetu. Muut luontoisedut on kuitenkin vuosilomalain mukaan pidettävä loman aikana vähentämättömänä työntekijän saatavina. Työsuhdeasunto ja -auto ovat siis käytettävissä myös loman aikana. Mikäli etua ei käytetä, ei sitä korvata rahassa.

Vuosiloman säästäminen

Työntekijällä on mahdollisuus säästää osa vuosilomastaan pidet-täväksi myöhempänä ajankohtana. Työntekijällä on aina oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan pidettäväksi säästöva-paana, mikäli siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelu-toiminnalle vakavaa haittaa. Sen sijaan silloin, kun työntekijä haluaa säästää yli 18 päivää ylittävän osan lomastaan myöhem-min pidettäväksi säästövapaaksi, siitä on sovittava erikseen työn-antajan kanssa.

Vuosilomasta luopuminen

Työnantajan on annettava työntekijälle vuosiloma vapaana. Työntekijä ei siis voi sitovasti sopia työnantajan kanssa siitä, ettei hänelle kertyisi vuosilomaa lainkaan. Työntekijä ja työnantaja eivät voi myöskään sopia siitä, että työntekijä on vuosilomansa aikana töissä ja saa siitä erillisen korvauksen. ●

YTY 2/2014 13

Lomanmääräytymisvuosi on täysivuosi 1.4. – 31.3., jolloin tulevaa lomaa kartutetaan.

Lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijällä on vähintään 14 työssäolopäivää tai sen veroisena pidettävää päivää tai toissijaisesti, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Työssäolopäiviksi luetaan kaikki työpäivät, jolloin työntekijä työskentelee joko työpaikalla tai muutoin työnantajan määräyksen alaisuudessa.

Työssäolopäivien veroiset päivät on lueteltu vuosilomalaissa, niitä ovat mm. äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, oma vuosiloma, kertausharjoitukset sekä tietyin rajoituksin lomautusaika (max 30 pv), opintovapaa (max 30 pv) ja sairausaika (max 75 pv). Myös työssäolopäivien vertaisilta päiviltä keryy vuosilomaa

Lomakausi on vuosittain 2.5. – 30.9. välinen aika, jolloin kesäloma on annettava työntekijälle. Kuitenkin vuosiloman 24 päivää ylittävä osa annetaan talvilomana lomakauden ulkopuolella ennen seuraavan lomakauden alkua. ●

Suomesta

T ulevissa parlamenttivaa-leissa YTY on Akavan kautta mukana palkan-saajajärjestöjen yhtei-sessä kansalaisaktiivi-suutta ja EU:ta koske-

van tiedon lisäämistä tukevassa kampanjassa Ääniä Suomesta.

Kampanja nostaa esille palkansaajanä-kökulmaa Euroopan unionin kehittämi-seen ja aktivoi palkansaajia äänestämään. Kampanja ei ole puoluepoliittinen, vaan sen tavoitteena on faktatietoa levittämällä saada palkansaajien äänestysaktiivisuus kas-vuun.

Mitä teemoja kampanja siis haluaa nostaa esiin?

Työaikasuoja kuuluu kaikille

Työntekijöiden työaikasuoja on turvattava ja työaikadirektiivin porsaanreiät on tukit-tava. Liian pitkään työskennellyt ja väsynyt työntekijä on vaaraksi itselleen ja ympäris-tölleen. Työaikadirektiivi tulee saattaa kaik-kia jäsenmaita sitovaksi, varallaolo ja päi-vystystyö tulee laskea työajaksi ja ylemmät toimihenkilöt tulee saada työaikasuojan piiriin. Työajoissa, ylitöiden teettämisessä ja vuosilomissa pitää olla yhteiset euroop-palaiset pelisäännöt.

Työehdot pätemään myöslähetettyihin työntekijöihin

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on työn-tekijöiden perusoikeus, jonka rajoittamista ei saa hyväksyä. Tätä perusoikeutta ei saa hyväksikäyttää palkkojen ja työehtojen pol-kemiseen tai kilpailun vääristämiseen. Tar-vitaan EU-tasoista lainsäädäntöä ja kattavaa kansallista valvontaa varmistamaan työnte-kijöiden vapaa ja turvattu liikkuvuus. Ulko-

mailta Suomeen lähetetyillä työntekijöillä tulee olla sama palkka ja työehdot kuin suomalaisillakin työntekijöillä.

Yhtenäinen irtisanomissuojatyöntekijöiden turvaksi

Suomessa on monia muita Euroopan maita heikompi irtisanomissuoja. Tämä on joh-tanut siihen että monikansalliset yrityk-set ovat irtisanoneet ensimmäisenä Suo-men toimipisteensä henkilöstöä, vaikka suomalaiset yksiköt olisivat tehneet voittoa. EU:hun tarvitaan yhtenäinen irtisanomis-suojan vähimmäistaso sekä riittävä tuki irti-sanottaville työntekijöille. Tämä on toteu-

tettavissa esimerkiksi rakennemuutosta kos-kevalla puitedirektiivillä.

Joukkokanteella eroontyöelämän rötöstelijöistä

Moni työntekijä ei yksin uskalla haastaa työnantajaansa oikeuteen, vaikka työnantaja olisi räikeästi rikkonut työntekijän oikeuksia tai jättänyt palkan tai loma-ajan korvaukset maksamatta. Syynä voivat olla työpaikan ja oleskeluluvan menettäminen, leimautumi-nen alalla tai pelko oikeuskuluista. Näiden työntekijöiden puolustamiseksi ammatti-yhdistysliike tarvitsee koko EU:ta koskevan joukkokanneoikeuden.

Työsuojelustrategia poispakkasesta

Euroopan Unionin komissio ei ole uusinut EU-tason työsuojelustrategiaansa, vaikka sekä työntekijät että työnantajat ovat sitä vaati-neet. Tästä syystä työsuojelulainsäädännön kehittäminen on lähes kokonaan pysähtynyt ja tärkeät uudistukset ovat tekemättä. Seuraa-van komission ja parlamentin on välittömästi tartuttava työsuojelustrategian uudistamiseen ja annettava uusia säännöksiä henkistä työ-suojelua ja työergonomiaa koskien.

ÄäniäTeksti Leena Vänni ja ääniäsuomesta.fi Kuva ääniäsuomesta.fi

14 YTY 2/2014

rauden sattuessa. Suomessa saamme vielä verojen vastineeksi maksuttoman ja laa-dukkaan koulutuksen. Vapaamatkusta-jia ei tule sallia, vaan kaikkien tulee osal-listua yhteisten palveluiden rahoitukseen, siksi tarvitsemme entistä voimakkaampia toimia veronkiertoa ja veroparatiiseja vas-taan. Osa eurooppalaisista maista yrittää houkutella pääomia ja yrityksiä alhaisem-malla yritysverotuksella. Tällaisessa verokil-pailussa häviävät lopulta kaikki, siksi tar-vitaan eurooppalainen vähimmäistaso yri-tysverotukseen.

Kohti osaamiseen perustuvaa unionia

Euroopan maat eivät pysty kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla halvoilla mas-satuotteilla tai pelkällä alkutuotannolla. Päinvastoin meidän tulee joka käänteessä varmistaa, että eurooppalainen osaaminen ja tuotettu teknologia sekä palvelut ovat maailman huippua. Eurooppalaisen työ-elämän pelisäännöillä pitää varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus kehittää ja yllä-pitää omaa osaamistaan työn ohessa. Uni-onin tutkimusrahoitusta tulee lisätä ja sen painopisteen tulee olla jalostusarvon nosta-

Työtä, vakautta jatoimeentuloa

Uusien työpaikkojen syntyminen tulee olla Euroopan unionin tärkein tavoite seuraa-valla parlamenttikaudella. Mitä heikompi talouspolitiikka EU:lla on, sitä helpommin yksittäisten maiden talousongelmat muut-tuvat kaikkien jäsenmaiden ongelmiksi. Euron valuviat on korjattava ja poliitik-kojen tehtävä on laatia EU:hun sellaiset pelisäännöt, ettei finanssikriisi ja kriisimai-den talouksien romahtaminen enää toistu. Samalla on huolehdittava siitä, ettei työ-elämän perusoikeuksia rikota. Eurooppaa ei voi kehittää vain markkinoiden ehdoilla, sillä suuri sisämarkkina-alue edellyttää unionilta vahvaa sosiaalista ulottuvuutta. Vahva ja vakaa EU turvaa myös suomalais-ten työpaikkoja ja luo kasvua hyvinvoin-tiyhteiskunnan rahoittamiseksi.

Vähimmäistasoyritysverotukseen javeroparatiisit kuriin

Eurooppalainen yhteiskuntamalli on ainut-laatuinen. Kaikilta kerätyillä veroilla tur-vaamme jokaiselle hyvätasoiset hyvinvoin-tipalvelut ja turvan työttömyyden tai sai-

misessa kaikilla aloilla. Rahat on suunnat-tava korkeaan osaamiseen ja pätevyyteen.

Reilua ja vapaata kauppaa

Euroopan Unioni on maailman suurin talousalue ja EU:ssa valmistettuja tuotteita ja palveluita viedään jokaiseen maailman kolkkaan. Kansainvälinen kauppa on siir-tymässä kohti vapaakauppaa ja EU:lla on useita neuvotteluja vapaakauppasopimuk-sista käynnissä. Vapaan kaupan tulee olla myös reilua kauppaa ja uusissa sopimuksissa tulee varmistaa työelämän oikeuksien vah-vistuminen, työllisyyden parantuminen ja demokraattinen päätöksenteko. Investointi-suojasopimuksiin tulee suhtautua varovasti.

Laadukkaat julkiset palvelut

Julkisia palveluja ei tule tarkastella aino-astaan sisämarkkinoiden ja vapaan kilpai-lun näkökulmasta. EU:n tulee nähdä toi-mivat julkiset palvelut paitsi kansalaisten perusoikeutena, niin myös välineenä, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia, laadu-kasta ja tuottavaa työelämää sekä kansallista että koko EU-alueen kilpailukykyä. Tästä pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat paras esimerkki. EU:n tulee päätöksenteossaan myötävaikuttaa julkisten palvelujen rahoi-tuspohjan riittävyyteen, edistää niiden laa-tua ja tuottavuutta sekä varmistaa että ne tuotetaan kansalaisten näkökulmasta par-haalla mahdollisella tavalla.

Vahva elinkeinotoimintatyöllisyyden perusta

Eurooppaan tarvitaan vahva teollisuus- ja elinkeinopoliittinen strategia, jolla vahvis-tetaan työllisyyttä ja elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Panostamalla jalostusarvon nousuun ja yritysten kilpailukykyyn vah-vistetaan myös julkisten palveluiden rahoi-tuspohjaa. Uutta työtä ja elinkeinotoimin-taa tulee luoda kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla, kuten sujuvalla päätöksenteolla ja maiden välisellä yhteistyöllä, toimivilla

sisämarkkinoilla ja reilulla kauppa-politiikalla, torjumalla kilpai-

lun vääristymiä ja harmaata taloutta, panostamalla tut-

kimukseen ja osaami-seen sekä viisaalla ener-gia- ja ilmastopolitii-kalla. ●

YTY 2/2014 15

Teksti Ari Åberg, Tekniikan Akateemiset Kuva Fotolia.com

A y-liikkeen mielestä EU:n työ-aikadirektiivi on uudistettava Euroopan Parlamentin seuraa-valla toimikaudella. Direktii-vistä on tehtävä kestävä säännös, joka tarjoaa vähimmäisturvan eurooppalaisille työntekijöille.

Tämä tarkoittaa erityisesti ns. opt-outin poistamista. Opt-out on järjestelmä, jolla jäsenmaa voi ilmoittaa ole-vansa soveltamatta direktiiviä joko kokonaan tai osittain. Se pystytettiin aikanaan Ison-Britannian silloisen päämi-nisterin margaret Thatcherin vaatimuksesta.

Työaikadirektiivissä on valuvika.

EU:n työaikadirektiivi

On UUdiSTETTAVA

16 YTY 2/2014

Ensimmäinen työaikadirektiivi säädettiin jo vuonna 1993. Se pohjautui 48 viikkotunnin enimmäistyöai-kaan.  Direktiivin uudistaminen käynnistettiin vuonna 2004 ja siitä saakka se on kestänyt. Euroopan Parla-mentti hyväksyi oman kantansa työaikadirektiiviin joulukuussa 2008 mutta ehdotus kaatui parlamen-tin ja neuvoston välisessä sovittelumenettelyssä Tse-kin puheenjohtajakaudella. Sen jälkeen eurooppalaiset työntekijä ja työnantajajärjestöt yrittivät vielä komission tuella neuvotella asiasta, mutta neuvottelut kariutuivat joulukuussa 2012.

Tällä hetkellä direktiivi vuotaa pahasti. Aluksi vain Iso-Britannia sovelsi opt-outia. Britanniassa yleinen poik-keaminen työaikadirektiivistä on johtanut käytännössä siihen, että työajoista sovitaan työsopimuksella. Tällöin työajat ovat käytännössä suvereenisti työantajan päätet-tävissä.  Yleistä opt-outia käyttävät nyt myös Malta, Kyp-ros, Viro ja Bulgaria. Yksitoista muuta jäsenmaata (mm. Ranska, Saksa, Hollanti, Belgia) käyttävät opt-outia päivystysaikoja koskien. Selvää on, että koko direktiivi murentuu vähitellen opt-outin kautta, ellei mitään tehdä.

Direktiivi sisältää myös eräänlaisen rakenteellisen opt-outin. Tällä viitataan artiklan 17 perustella tehtä-vään ylempien toimihenkilöiden sulkemiseen työaika-suojan ulkopuolelle. Suurin osa ylempien toimihenki-löiden työstä on nykyään itsenäistä asiantuntijatyötä. Itsenäisten asiantuntijoiden, sen enempää kuin keski-johdonkaan jättämistä työaikasuojelun ulkopuolelle ei voida perustella millään tavoin. Ylempien toimihenki-löiden määrä on jatkuvassa kasvussa. ympäri Euroopan. Havaittavissa on ollut myös keinottelua, jolla ihmisiä on siirretty näennäisesti ylempien toimihenkilöiden tehtä-viin, jotta direktiiviä ei tarvitsisi soveltaa. Siksi direktiivi tulisi muuttaa sellaiseksi, että sen soveltamisalan ulko-puolella on vain yrityksen ylin johto.

Euroopan Unionin Tuomioistuimen päätösten (ns. Simap, Jaeger) mukaan päivystysaika työpaikoilla on työaikaa. Tätä työnantajapuolella ei haluttaisi hyväksyä ja se on ollutkin heidän pääasiallinen pontimensa neu-votella direktiivistä eurooppalaisen ay-liikkeen kanssa. Myös vuosilomaa koskevien oikeuksien heikennyksiin on työnantajajärjestöissä halua. Selvää on, että näiltä osin ay-liike haluaa säilyttää voimassa olevan oikeustilan.

Työaikasääntelyn tavoite on tukea työssä jaksamista ja pysymistä. Sillä on suuri merkitys myös työturvalli-suuden kannalta. Työaikasuojelu vaikuttaa positiivisesti myös työurien pidentymiseen.

Pohjoismaissa työaika-asiat hoidetaan kohtuullisen hyvin ja säännösten mukaan. Samaa ei voi kuitenkaan sanoa kaikista EU-maista. Kyse on vähän samasta kuin talous- ja rahaliitossa: luikureiden takia tarvitaan tehok-kaampaa sääntelyä. Uutta ja parempaa direktiiviä tarvit-taisiin siis kipeästi. ●

YTY 2/2014 17

näiTä asioiTaay-liike ajaa

1. Työajan käsite säilytettävä ennallaan Työ- ja vapaa-ajan väliin ei saa luoda

harmaata vyöhykettä ei-aktiivisen päivystysajan muodossa.

2. Työaikasuojelusta poikkeamista rajoitettava

Työaikadirektiivi asettaa vähimmäistason (esimerkiksi 48 viikkotunnin enimmäistyöajan), josta jäsenvaltioille ei tulisi enää antaa oikeutta poiketa. Kilpailu heikommasta työaikasuojelusta on lyhytnäköistä ja epätervettä. Se vääristää sisämarkkinoita ja heikentää työntekijöiden suojelua.

3. Päivystysaika säilytettävä työaikana Eu-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä pitää

noudattaa eikä direktiiviä pidä muuttaa päivystys-ajan osalta huonommaksi.

4. Itsenäisessä asemassa olevien (ylempien toimihenkilöiden)

työaikasuojelua parannettavaYhä useampi työntekijä on asematasostaan riippumatta joutunut työaikasuojelun ulko-puolelle, mikä vähitellen murentaa koko direktiivin säädösperustaa. Voimassaoleva direktiivi ei ylempien toimihenkilöiden osalta vastaa työaikasuojelun vaatimuksia. Sen vuoksi poikkeusmahdollisuutta on rajoitettava.

5. Palkallinen vuosilomaoikeus säilytettävä

Oikeus palkalliseen vuosilomaan on turvattavaEu-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti. Direktiivin 7 artiklaa ei saa heikentää.

6. Epäaito yrittäjyys sisällytettävä direktiivin soveltamisalaan

Työaikasuojelua kierretään verhoamalla työsuhde epäaidosti yrittäjyydeksi. Työaikadirektiivin pitää koskea kaikkia tosiasiallisesti työntekijäasemassa olevia. ●

E U:n yksi suurimmista saavutuksista on ollut vapauttaa kansalaisensa liikkumaan ja työsken-telemään koko yhteisön alueella. Seurauksena on ollut suuri kansainvaellus köyhemmistä maista vauraiden maiden työmarkkinoille, yleensä raken-nus- tai hoiva-ammateissa. Tämän uskottiin olevan

muutosvaiheen ilmiö, mutta viime aikoina on yhä selvemmin käy-nyt ilmi, että kyseessä on pysyvä tila Euroopassa. Siitä huolimatta EU:n lainsäädäntö on pahasti puutteellinen määritellessään siirto-työväestön oikeuksia eikä työlainsäädännön ylikansallista noudatta-mista ole osattu pätevästi ratkaista. Voidaan todeta EU:n vapautta-neen työmarkkinat mutta epäonnistuneen täydellisesti yrityksissään harmonisoida lainsäädäntö ja työntekijöiden oikeuksien turvaami-nen uudenlaisessa työnteettämisen ympäristössä.

✈  ✈  ✈

Tätä ongelmaa syventävät sellaiset työnantajat, jotka pyrkivät kaikin keinoin hyväksikäyttämään syntynyttä tilannetta. Monilla aloilla työnantajat rekisteröivät yrityksen, tekevät työsopimukset, sijoitta-vat työntekijät ja hankkivat urakat siten, että viranomaisvalvonta on käytännössä mahdotonta - lisäksi voitot päätyvät veroparatiiseihin monimutkaisten leasing-, omistus-, ja rahoituskuvioiden kautta. Eurooppalaisessa liikenneilmailussa on räikeimpänä esimerkkinä nähty halpalentoyhtiö Ryanair, joka on rekisteröity Irlantiin, len-täjien keinotekoiset yrittäjäsopimukset on tehty Iso-Britanniassa, työntekijöiden lentolupakirjat ovat heidän kansallisten viranomais-tensa myöntämät ja työntekijät on sijoitettu asemapaikoille ympäri Eurooppaa. Lentäjille maksetaan kohtuullisen hyvin, mutta keino-tekoisten yrittäjäsopimusten johdosta heiltä jää työntekijän oikeus-turva saamatta. Esimerkiksi raskaus johtaa käytännössä sopimuksen päättymiseen, pitkäaikaisesta sairaudesta puhumattakaan. Ryanai-rilla lentäjien vapaa järjestäytyminen on ehdottomasti kielletty, joten asian avoin ja tasapuolinen käsittely ja muutoksen aikaan-saaminen on mahdotonta.

✈  ✈  ✈

Viimeisimpänä esimerkkinä ilmailualalla on halpalentoyhtiö Norwegianin kaukolentoyritys NAI, joka on tehnyt työso-

pimukset Singaporessa, sijoittanut lentäjät Bangkokiin ja rekisteröinyt yrityksen ja lentokoneet Irlantiin. Lentäjät

ovat pääsääntöisesti eurooppalaisia ja matkustamohen-kilöstö aasialaista halpatyövoimaa - ja vähemmässä

määrin amerikkalaisia, koska NAI haluaa USA:nkin markkinoille eikä sinne pääse ilman sikäläistä työl-

listysvaikutusta. Tällä tavalla yhtiö on välttänyt Norjan lainsäädännön, jonka perusteella filippii-

Reilu meininkiilmailualalla?

niläisten tai amerikkalaisten lentoemäntien työluvat olisi yksiselittei-sesti evätty, koska maassa on tähän sopivaa työvoimaa yllin kyllin.

✈  ✈  ✈

Pilotteja on sentään palkattu pääosin eurooppalaisesta reservistä, joka on syntynyt eurooppalaisten lentoyhtiöiden konkurssien seu-rauksena. Eurooppalaisille lentäjille voidaan tällä järjestelyllä maksaa palkkaa käteen ja jättää kaikki sivukulut heidän itsensä hoidettavaksi parhaan harkinnan mukaan. Sen enempää Thaimaa kuin Singapo-rekaan eivät ole kiinnostuneita heidän verottamisestaan, joten jää työntekijöiden itsensä päätöksen varaan, maksavatko veroa ja sosi-aalikuluja asuinmaahansa vai eivät. EU-maiden verottajien suhtau-tumista ei voida tietenkään täysin ennakoida, mutta voidaan ennus-taa, että verokarhu herää jossain vaiheessa ja alkaa kaivata omaansa.

✈  ✈  ✈

Nämä järjestelyt kuulostavat tietenkin aivan uskomattomilta ja ovat täysin EU:n ylevien arvojen vastaisia.  Erityisesti ilmailussa on totuttu ylläpitämään korkeaa viranomaisvalvonnan tasoa. Nykyti-lanteessa viranomaiset eivät enää pysy kärryillä, kenellä kulloinkin on valvontavastuu. Esimerkiksi Irlanti on ilmoittanut kriitikoille, että sillä on erinomainen historia viranomaistyön laadussa. Sitä ei sovikaan epäillä, mutta tilanne on nykyisin aivan toinen kuin ennen. Normaalisti viranomainen, lentoyhtiö ja sen työntekijät tekevät kaikki yhteistyötä lentoturvallisuuden varmistamiseksi. On muun muassa luotu järjestelmä, jonka avulla lentäjien lentoturval-lisuusraportit käsitellään paitsi yhtiössä sisäisesti, myös viranomai-sen taholta. Näin ilmitulleet lentoturvallisuuspuutteet tulevat läpi-kotaisin käsitellyksi ja ratkaisut hyödyttävät koko alaa. Ryanairilla lentäjien raportointi on käytännössä kielletty ja onkin täysin käsit-tämätöntä, miten Irlannin viranomainen hyväksyy tilanteen, jossa yhdeltä Euroopan suurimmista lentoyhtiöistä ei tule juuri lainkaan lentoturvallisuusraportteja.

✈  ✈  ✈

Oikomalla kaikilla näillä tavoilla Ryanair ja sen kaltaiset yritykset voivat tarjota yleisölle näennäisen edullista lentomatkustusta, mutta tämän hinnaksi voi tulla sietämätön lasku Eurooppalaiselle talou-delle. Implikaatiot lentoturvallisuudelle ovat ilmiselviä, mutta vielä konkreettisempia ja välittömämpiä ovat menetykset sosiaalimak-suissa ja verotuloissa. Kaiken lisäksi Ryanair on kahminut tukiai-sia lentämällä pikkukentille, joita tuetaan kansallisilla verotuloilla. Ryanair on näin päässyt käsiksi haja-asutusalueiden tukiin ja ollut siten vielä toisellakin tavalla EU-kansalaisten taskuilla. Tähän asti yleisö on hurrannut menestyvälle lentoyhtiölle - valitettava harvi-naisuus Euroopassa - mutta menestyksen koko kuva on vasta hiljal-leen paljastumassa julkisuudelle. Onko todella niin, että Euroopassa halutaan siirtyä talouteen, joka perustuu sääntöjen kiertämiseen, porsaanreikien täysimääräiseen hyväksikäyttämiseen ja työntekijöi-den perusoikeuksien polkemiseen?

✈  ✈  ✈

Oma lukunsa on EU:n ulkopuolinen kilpailu. Eurooppa on libe-raalin talouspolitiikan mallioppilas sallimalla kaikkien halukkaiden

Teksti Kari Voutilainen Kuva Fotolia.com

18 YTY 2/2014

pelureille korkean infrastruktuurin ja elintason vuoksi. Heidän on varmasti mukava tulla valmiiseen pöytään, tätä on rakennettu alun perin veronmaksajien rahoilla ja nyttemmin lentoyhtiöiden rahoilla. Nyt on viimeinen hetki muuttaa kurssia, muuten alkaa olla seinä vastassamme ja pian Euroopassa lentelevät vain sisämarkkinoiden syöpäläiset tai ulkopuoliset hunajavarkaat.

✈  ✈  ✈

Suomen lentäjäliittojen keskusjärjestö FPA on mukana eurooppa-laisen lentäjäliittojen keskusjärjestö European Cockpit Association ECA:n projektissa, jossa yhteistyössä eurooppalaisten lentoyhtiöi-den järjestön AEA:n kanssa pyritään havahduttamaan poliitikot ja viranomaiset tähän todellisuuteen. On suorastaan historiallista, että työntekijät ja työnantajat ovat löytäneet toisensa tällä tavoin - se on varmasti osaltaan hyvä osoitus tilanteen vakavuudesta. ●

Kirjoittaja on SuomenLiikennelentäjäliitonhallituksen jäsen

tulla näille markkinoille keräämään kermat päältä. Yhdysvaltalaiset rahtiyhtiöt ovat jo pitkään hääränneet markkinoillamme ja nyt ovat myös Turkki ja Persianlahden öljymultimiljardöörisheikit mukana leikissä. Sikäläisten markkinoiden kilpailulainsäädännön ja työn-tekijöiden oikeuksien voisi sanoa olevan naurettavalla tasolla, ellei se olisi niin traagisella tavalla tulossa murskaamaan sen mitä on jäl-jellä rehellisestä ja oikeudenmukaisesta eurooppalaisesta ilmailusta. Samaan aikaan kun eurooppalaisilta lentoyhtiöiltä kerätään ennä-tysmäisiä maksuja ja veroja, sikäläiset lentoyhtiöt nauttivat valtioi-densa erityistä suojelusta. Viranomainen, omistaja ja rahoittajat ovat usein samaa perhettä ja asiat sujuvat sen mukaan. Työntekijöiden kohtelu on dokumentoitu laajasti eikä sitä voi ainakaan eurooppa-laisten arvojen mukaiseksi kutsua.

✈  ✈  ✈

Sveitsi, USA ja Norja ovat aktiivisesti ja järjestelmällisesti torjuneet epäterveen ulkopuolisen kilpailun. Nämä maat eivät epäröi vaalia kansallista etua, eivätkä missään oloissa sallisi samanlaista vapautta toimia, kuin mitä ne itse saavat toimiessaan Euroopassa. Norja olisi pakottanut Norwegianin kaukoliikennetoiminnan noudatta-maan lakejaan, joten lentoyhtiö lähtee maailman banaanivaltioon EU-Irlantiin, jossa kaikki työluvat järjestyvät ja viranomainen on myötäsukainen. Abu Dhabin lentoyhtiö Etihad on ostanut osuuden sveitsiläisestä lentoyhtiöstä ja nyt yrittää bulvaanien avulla hankkia siitä määräävää osuutta. Tämä on nostanut myrskyn Sveitsin medi-assa eikä kukaan epäröi vaatia sveitsiläisten yrittäjien ja työntekijöi-den edun turvaamista. Samaan aikaan sama yhtiö on hamuamassa Air Berliniä eikä kukaan Euroopassa näytä olevan lainkaan huolis-saan. Kiva kun kelpaa jollekin, tuntuu olevan täkäläinen periaate.

✈  ✈  ✈

Samaan aikaan eurooppalaisten lentoyhtiöiden kuppaaminen jat-kuu ja toiminnan edellytysten heikentäminen suorastaan kiihtyy eurooppalaisten emämaiden ja EU:n toimesta. Lentoyhtiöt kustan-tavat täysimääräisesti oman infrastruktuurinsa ja maksavat lisäksi valvovan viranomaisen olemassaolon ja kaiken lisäksi toiminnan voitot, joita liikelaitoksilta nykyisin vaaditaan. Se voi aluksi kuulos-taa reilulta, mutta ei vastaa tilannetta muualla maailmassa. Euroo-pan markkinat ovat kriisiytyneenäkin houkutteleva ulkopuolisille

YTY 2/2014 19

L uottamusmiehen tehtävä on edustaa työntekijöitä. Miltei kaikki ylem-pien toimihenkilöiden luottamus-miehet hoitavat tehtävää omien töi-den ohella, tosin tehtävän hoita-mista varten on myös työnantajan annettava riittävästi työaikaa. Pää-

toiminen luottamusmies on ylemmillä toimihenkilöillä erittäin harvinainen tehtävä. Mitä toimenkuva käytän-nössä pitää sisällään?

Ralf Holmlund edustaa Wärtsilässä sekä toimihen-kilöitä että ylempiä toimihenkilöitä, yhteensä arviolta 2 400 henkilöä. Muita, kuten vanhaan työnkuvaan liit-tyviä takuupäällikön töitä hänelle ei kuulu.

Useimpina aamuina Holmlund ei kiiruhda toimis-tolle Runsoriin, koska silloin ei vielä tiedä, missä Wärt-silän neljästä Vaasan toimipisteestä häntä tarvitaan. Puhelin alkaa soida heti aamusta. Asiat koskevat mitä moninaisimpia työsuhteen pulmia, kuten epäselvyyttä matkustusasioissa, henkilöristiriitoja, lomien sijoittu-misia tai sairauspoissaoloja. Holmlundin mukaan toi-mihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden ongel-missa on paljon samoja, mutta ylempien ongelmat saattavat useammin olla monisäikeisempiä ja henkilökohtaisempia.

OnGELMAnRATKAiSiJAralf Holmlund on Wärtsilän pääluottamusmies sekä työsuojeluvaltuutettu.

Teksti ja kuva Leena Vänni

ralf Holmlund siirtäätyöpistettään tarpeenmukaan.

20 YTY 2/2014

käytettävissä tarvittaessa. Kukaan ei voi tietää kaikkea itse, lisäksi oikein vaikeissa tilanteissa luottamusmies tarvitsee keskusteluapua.

Holmlund kuuluu myös Akavan alueverkoston toi-mijoihin, mutta ei koe toiminnan kohdistuvan tekno-logiateollisuuteen.

– Pääluottamusmiehen ei parane politikoida tai lobata. Akavan aluetoiminta on enemmän poliittista vaikuttamista. Itse en tässä tehtävässä lähde mukaan politiikkaan vaan toimin sitoutumattomana.

Wärtsilälle kehuja

Holmlundista tuli pääluottamusmies edellisen jäädessä eläkkeelle vuonna 2010.

– Edellinen pääluottamusmies alkoi pehmittää minua tehtävään jo hyvissä ajoin ennen lähtöään. Olen luonteeltani ongelmanratkaisija, olen aina tykännyt kes-kustella ja kuunnella. Sitä luottamusmiehen toimi vaa-tii, Holmlund kuvailee.

Wärtsilässä on pitkät perinteet toimihenkilöiden edunvalvonnasta. Kun toimihenkilöille ja ylemmille toi-mihenkilöille saatiin yhteinen päätoiminen luottamus-mies vuonna 2002, YTN:n työehtosopimuksissa puhut-tiin vasta yhteyshenkilöistä.

– Pitkä historia on luonut myös hyvän neuvotte-lukulttuurin. Wärtsilässä on tehty muun muassa mat-kustusaikaa koskevia paikallisia sopimuksia.

Edunvalvonnallisesti suurimpana huolena Holm-lund pitää niin Wärtsilässä kuin muissakin alan yrityk-sissä kvartaalin mittaista perspektiiviä.

– Suomalaisen teknologiateollisuuden yritysten investoinnit ovat kvartaalia pidempiä, joten niitä pitäisi myös pystyä tarkastelemaan pidemmällä aikavälillä.

numeroista nimiksi

Kiireisintä aikaa luottamusmiehelle on, kun yt-neuvot-teluiden numerot vaihtuvat nimiksi. Tämän kevään yt-neuvotteluissa Wärtsilästä vähennettiin parisataa hen-kilöä. Näistä vakituisten työntekijöiden irtisanomisia oli 142, valtaosa Vaasasta.

– Neuvotteluissa haetaan parhaat mahdolliset rat-kaisut. Nimet selviävät melko myöhäisessä vaiheessa, kun organisaatiomuutokset ja niiden vaikutukset ovat selvillä. Sitten haetaan vielä sosiaalisia perusteita. Jos esi-merkiksi perheen molemmat vanhemmat ovat Wärtsi-lässä töissä, pyrimme neuvotteluissa siihen, että molem-pia ei irtisanota. Sosiaalisia syitä on paljon, Holmlund sanoo.

Holmlund irrottautuu työstä merellä ja saaristossa. Hän toimii maanpuolustustoiminnassa öljyntorjunta-aluksen päällikkönä, mikä vaatii harjoituksia vesillä kah-desti viikossa ja vie ajatukset pois töistä. ●

Kun kiireisin puhelinneuvonta on hoidettu ja jos kiireellisiä kokouskutsuja ole tullut, Holmlund suuntaa toimistolleen. Siellä hän tapaa tarpeen mukaan osasto- tai henkilöstöpäälliköitä, jotta edustettavien ongelmia saadaan ratkottua tai vietyä eteenpäin. Iltapäivät kulu-vat sähköpostiin tulleita asioita selvitellessä.

– Useimmiten hoidan asiat puhelimitse. Kysymyk-set ovat yleensä niin monitahoisia, että vastaamalla vain yhdeltä kantilta kysyjä voi saada totaalisen väärän kuvan asiasta, Holmlund huomauttaa.

Taustaryhmässä saa tietoa

Ylemmät Toimihenkilöt YTN hoitaa yksityisen sekto-rin neuvottelutoiminnan. YTN:n jäseninä on 22 aka-valaista liittoa, joukossaan YTY. Neuvottelutoiminta jakautuu aloittain. Osa Holmlundin työnkuvaa on osal-listua YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmän toi-mintaan, jossa hän on jäsen ja kuuluu myös työvalio-kuntaan. Holmlundin lisäksi teknologiateollisuuden 21 henkilön koostamaan taustaryhmään kuuluu toinenkin ytyläinen, jouko mikkonen. Taustaryhmäpaikat ovat näköalapaikkoja alan tilanteeseen Suomessa.

– Taustaryhmässä kuulee, mitä muissa alan yrityk-sissä on meneillään ja millaisia ratkaisuja niissä on syn-tynyt. Siellä saa teknologiateollisuuden alasta yllättävän paljon tietoa, mitä ei muualta kuule, Holmlund toteaa.

– Vielä kun ihmiset veisivät asioita ratkaistavaksi eteenpäin, eivätkä vain suomalaiseen tyyliin puristaisi kättä nyrkkiin taskussa ja jupisisi itsekseen, niin maa-

ilma voisi muuttuakin.YTN:n olemassaolo ei näy työssä päivittäin.– YTN:n taustaryhmä ja sieltä erityisesti Wärtsilän

kummiasiamies on taustatuki, minkä asiantuntemus on

YTY 2/2014 21

ralF holmlunD• Pääluottamusmies, Wärtsilä Finland Oy• YTYn hallituksen jäsen• Teknologiateollisuuden taustaryhmän ja sen työvaliokunnan jäsen

22 YTY 2/2014

A kava hyväksyi kolmikantaisen työryhmän esityksen vuorotte-luvapaan uudistamiseksi. Pää-töksen tehnyt Akavan työvalio-

kunta korostaa, että uudistuksen vaikutuksia on seurattava työssä jaksamisen ja työurien pidentämisen näkökulmasta.

– Vuorotteluvapaalla on ollut myöntei-siä vaikutuksia työssä jaksamiseen ja työuralla jatkamiseen. Vaadimme, että seuranta-ajan jälkeen selvitetään, ovatko sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkehakemukset lisään-tyneet aloilla, joilla vuorotteluvapaata käyte-tään, sanoo johtaja maria löfgren.

Akava oudoksuu tapaa, jolla vuorottelu-vapaasta sovittiin. Palkansaajat ja työnanta-jat pääsivät asiassa sopuun jo viime syksynä, mutta hallitus siirsi sen tästä huolimatta jat-kovalmisteluun.

VuoroTTeluVapaasTa pelasTeTTiin, miTä pelasTeTTaVissa oli

– Hallitus toteutti työnantajien pitkäai-kaisen tavoitteen vuorotteluvapaajärjestelmän heikentämisestä. Toivottavasti tämä neuvot-telutulos antaa hallitukselle selkeän kuvan siitä, että järjestöt kykenevät sopimaan. Ja toivottavasti ratkaisu rauhoittaa vuorotte-luvapaaseen kohdistuvat hyökkäykset, Löf-gren painottaa.

Maan hallitus vaati, että vuorottelu-sijaisen työttömyysvaatimusta tulee kiris-tää nykyisestä kolmeen kuukauteen. Tämä olisi käytännössä tarkoittanut vuorotteluva-paajärjestelmän romuttamista, koska useilla aloilla ei olisi enää löytynyt pitkään työttö-minä olleita sijaisia.

– Akava yritti pelastaa vuorotteluva-paasta sen, mitä pelastettavissa oli. Kolmen kuukauden työttömyysvaatimuksen tarkas-telujaksoksi esitetään neljäätoista kuukautta,

joten tämä helpottaa sijaisten saamista niillä aloilla, joissa sijaisuuksien väliin jää työttö-myysjaksoja, kertoo lakimies paula ilveskivi. Hän edusti työryhmässä Akavaa.

Jos eduskunta hyväksyy neuvottelurat-kaisun, kolmen kuukauden työttömyysvaati-mus ei koske alle 25-vuotiaita, alle 30-vuoti-aita vastavalmistuneita ja yli 55-vuotiaita. ●

Vuorotteluvapaan tarkoitus on edistää työn-tekijän jaksamista. Samalla työtön työnhakija saa mahdollisuuden kerryttää työkokemusta määräaikaisesta työstä. Työnantaja puoles-taan voi saada uutta osaamista työyhteisöön.

Työnantaja ja työntekijä sopivat vuorottelu-vapaasta yhteisesti. Vapaalle jäävän työnteki-jän tilalle täytyy palkata työtön työnhakija, mutta työtehtävien ei välttämättä tarvitse olla samoja.

Työntekijä voi käyttää vapaan haluamallaan tavalla. Vapaa kestää vähintään 90 ja enin-tään 359 kalenteripäivää. ●

VuoroTTeluVapaanyT• työhistoriaedellytys nousee 10 vuodesta 16 vuoteen

• vuorottelijan yläikäraja 60 vuotta, ei koske ennen 1957 syntyneitä• vuorottelusijaiseksi voidaan valita henkilö, joka on ollut työttömänä työnhakijana 90 kalenteripäivää vuorottelu- vapaan alkamista edeltäneen 14 kk aikana. Ohituskaistalla kuitenkin ovat alle 25-vuotiaat, yli 55-vuotiaat sekä alle 30-vuotiaat, jos valmistumisesta on kulunut enintään vuosi

Jos vuorottelusopimus on tehty ennen ehdotetun lain voimaantu-loa ja sopimuksen mukainen vuorotteluvapaa alkaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014, vuorotteluvapaaseen sovelletaan nykyisiä säännöksiä. Tarkkaa lain voimaantuloa ei ole vielä päätetty, arvellaan syyskuuta 2014.

Nykyisiä säännöksiä sovelletaan myös mainituilla ajanjaksoilla sovittuihin jaksotettuihin vuorotteluvapaisiin. Tällöin esimerkiksi jaksojen ajankohtien muuttamista koskevia ehdotettuja säännök-siä ei sovelleta kyseisiin vuorotteluvapaisiin, eikä jaksojen ajankohtia voisi siten näissä vuorotteluvapaissa muuttaa. ●

muuToksiaVuoroTTeluVapaaseen

Enni Räisänenasiamies

K uulen usein sanottavan, ettei nuoria kiinnosta ammattijärjestöasiat, työelämän edunvalvonta-asiat tai ylipäätään työelämään vaikuttaminen. Työelämässä nuo-riksi voidaan kai laskea kaikki ne, joilla on alle kymmenen vuoden työkokemus, palkka on aina maksettu sentilleen oikein, ei ole kokemusta yksistäkään yt-neu-votteluista ja joita ei muuten ole yritetty huijata millään tavalla työelämässä. Var-sinaisella henkilön iällä ei sinänsä ole merkitystä, vaan sillä, miten pitkään työ-

elämä ja työnantajat ovat karaisseet ja kasvattaneet sietokykyä.Jos nuoret tänä päivänä kohtaavat ongelmia työpaikoilla, usein vaihdetaan työpaik-

kaa. Sinänsä ymmärrettävää, jos ei tiedä, että omiin etuihin ja vastoinkäymisten selvittä-miseen voisi vaikuttaa. Monet elävät siinä harhaluulossa, että työpaikalla tahdin määrää aina ja vain työnantaja, eikä työntekijänä voi ottaa kantaa omaan asemaansa. Työnan-tajan annetaan liian helposti viedä vikisemättä. Toki työnantajalla on direktio-oikeus ja mandaatti tehdä monia päätöksiä, mutta pidempään työelämässä olleet tietävät, että kyseessä on puhtaasti kahden kauppa. Osaavia ja ammattitaitoisia työntekijöitä tarvi-taan aina, siitä tosiasiasta ei päästä mihinkään. Jos työntekijät äänestävät aina jaloil-laan, on yritys äkkiä nurin.

Ei pidä olettaa, että 2000-luvulla työelämään tulleet tietävät, miten neuvotellut edut on saavutettu tai sitä, että edut voidaan myös pahimmassa tapauksessa menettää. Oman-kin työurani aikana olen saanut nauttia jo aiemmin neuvotelluista eduista. Ei minun ole tarvinnut miettiä vaikkapa vuosilomien määräytymisiä. Ne ovat tulleet eteeni valmiina, jo lakiin kirjattuina. Monille lakiin kirjattu teksti edustaa pysyvyyttä. Näinhän ei kuitenkaan ole, vaan mahdollista on, että jo neuvotellut työntekijöiden edut tiputetaan laista pois sen myötä, kun järjestäytymisaste laskee.

Työelämä ajan myötä toivottavasti opettaa neuvottelutaitoja. Työelämän kokemus tuo parhaimmillaan tullessaan itsevarmuutta ja osaamista tunnistaa omat vahvuudet. Kun omaa hyvän ammatti-identiteetin, on helppoa lyödä valttikortit pöytään työnantajan kanssa neu-voteltaessa. Työelämän substanssiosaamisen lisäksi kokemus tuo varmuuden ajaa omia etuja työsuhteessa.

Omaan työhöni kuuluu YTYn yhteyshenkilötoiminnan koordinointi. On ollut mieletöntä huo-mata, että tämän kokoiseen liittoon mahtuu niin paljon luottamusmiehiä, yritysyhdistysten edus-tajia ja monia muita yhteyshenkilöitä, jotka toimivat aktiivisesti työpaikoilla. Se kertoo mielestäni siitä, että työpaikoilla pidetään yhtä ja yhteisiä etuja valvotaan rintarinnan. Yhteyshenkilöt ovat työpaikoilla äänitorvina, mutta heidän lisäkseen kaikkien muidenkin kannattaa kertoa uusille ja nuorille työntekijöille työelämän ja oman työpaikan menettelytavoista, työelämän eduista, neu-vottelukulttuurista ja liittoon kuulumisen tärkeydestä. Välinpitämättömyytenä näkyvä toiminta on aika usein tietämättömyyttä. On jokaisen työkaverin etu, että ne hyvät uudet ja nuoret tyypit pysyvät työyhteisössä eivätkä pakene, kun työnantaja ensimmäisen kerran murahtaa. ●

Välinpitämättömyyttä vaitietämättömyyttä?

[ Y T I M E S TÄ ]

YTY 2/2014 23

24 YTY 2/2014

Teksti Leena Vänni

Kysyimme jäsentutkimuksessa, mitä palveluita jäsen on käyttänyt ja voisiko hän suositellaYTYä saamansa palvelun perusteella. Peräti 94 % vastasi voivansa suositella YTYä.Jos YTYä ei halunnut suositella, syyksi useimmiten mainittiin, että vastaajan mielestä liittoon kuuluminen on jokaisen henkilökohtainen asia.

” Työpaikalla ei käydä keskustelua juuri mistään. Lehdestä saa näkökulmaa omille ajatuksille.

” Tilaisuudet olleet hyvin organisoituja ja sisällöltään hyviä.

” Mökkien vuokrauspalvelu on toiminut hyvin.

” Edunvalvonta toimii koon kasvaessa aina paremmin.

” Johtajasopimuksen luettaminen lakimiehellä esti myöhempiä ongelmia.

” Jokin edunvalvoja jokaisella tulee olla.

” Neuvot ovat olleet asiallisia ja olen kokenut saaneeni tukea mm. kahtena perättäisenä vuonna olleissa yt-neuvotteluissa.

” Olen saanut tietoa ja tukea henkisesti piinallisen irtisanotuksi tulemisen jälkeisessä tilanteessa.

” En ole tarvinnut palveluita, mutta on hyvä kuulua liittoon.

” Ilman juristin apua ei näköjään selviä nykyisellään.

” Tietoa on helposti saatavilla. Seuraan tarjontaa, vaikka en ole onneksi vielä ollut esim. työsuhde- neuvonnan tarpeessa.

” CV-klinikalla sain erittäin asiantuntevaa palvelua, kun uudistin ansioluetteloani.

” Pieni ja joustava liitto, joka ei tuhlaa liikoja jäsenmaksuja koneiston pyörittämiseen ja jäsen- maksu on pysynyt edullisena.

Tyytyväisiä jäseniä

Tervetuloa jäsenbrunssille Suomalaiselle Klubille (Eteläranta 10, Pori)torstaina 17.7. kello 10.00 –12.30. Paikalle voi saapua vapaasti kello 10 –12.Voit ottaa mukaasi seuralaisen.

Jäsenbrunssi on mainio mahdollisuus tavata muita ytyläisiä janauttia Suomalaisen Klubin runsaista brunssiherkuista.

Pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen etukäteenjäsensivujen kautta, jotta osaamme varautua oikeallamäärällä syötävää.

Tervetuloa!

Brunssi yTyn jäsenille pori jazzin yhteydessä

Poimintoja Jäsenetujen kevään hemmottelutarjouksista: Muita uusimpia jäsenetuja:

Kirjaudu palveluun ja hyödynnä etusi!

Härmän Kylpylä: kylpyläpaketti 55 €/hlö/vrk

Ikaalisten Kylpylä: keväinen kylpyläloma 114 €/huone (1–2 henk.)/vrk

Kuntoutuskeskus Kankaanpää: pääsiäispaketti täysihoidolla 63 €/hlö/vrk

Naantalin Kylpylä: paratiisiloma kahdelle 130 €/vrk

Rauhalahden kylpylähotelli: Hyvän olon loma 245 €/hlö/3 vrk

Ruissalon Kylpylä: kylpyläpaketti kahdelle 90 €/vrk

Siuntion Hyvinvointikeskus: viikonloppu kahdelle 110 €/vrk

Lisäksi tuntuvia alennuksia mm. Flamingo Spasta ja Elegia Day Spasta!

Fashionstoren verkkokaupasta –10 %

Lentolupakirja TT-Aviationilta –10 %

PlusTerveys-hammaslääkäreiltä palveluja jäsenetuhintaan

Kristina Cruises -lomaristeilyistä –10 %

Hotelli Ylläs Saagan majoituksesta –20 %

Viking Line -risteilyjä jäsenetuhintaan

Jämerä-talon ostajalle sisustussuunnittelupaketti (arvo 1500 €)

Muuttopalvelu Niemen kotimuuton muuttolaatikot puoleen hintaan

Kansallisteatterin Isän tyttö -oopperaan kaksi lippua yhden hinnalla

Helsingin Kulinaarisen Instituutin teemakurssien lahjakorteista –20 %

Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä pääset hyödyntämään liiton omien jäsen etujen lisäksi akavalaista Jäsenedut-palvelua. Rekisteröitymällä palvelun käyttäjäksi osoitteessa jäsenedut.fi näet lisätietoja jäseneduista ja hinnoista. Jäsenedut-sivu löytyy myös Facebookista. Seuraa ja hyödynnä parhaimmat edut heti!

Jäsenetu, jota ei ole vielä olemassa?Jäsenedut-palvelussa halutaan tuottaa tapahtumia, palveluja ja tarjouksia jäsenten tarpeiden pohjalta. Jokainen jäsen voi ehdottaa toiveensa esim. palvelun Facebook-sivulla. Palvelun idea on, ettei se ole ikinä valmis, vaan se etsii jatkuvasti akavalaisia kiinnos-tavia uusia ja laadukkaita jäsenetuja.

Tässä muutamia esimerkkejä tarjonnasta

Kirjaudu palveluun

ja hyödynnä etusi!

Oman liiton etujen lisäksi käytettävissäsi on Jäsenedut.fi -palvelun tarjoamat jäsenedut. Tässä muutamia esimerkkejä tarjonnasta. Rekisteröidy palveluun www.jäsenedut.fi, jotta näet tarkemmat tiedot tarjouksista ja pääset hyödyntämään nettikauppojen kautta tulevat edut. Tarkista aina edut ja niiden voimassaoloajat ennen

ostoksille lähtöä, sillä ne vaihtuvat koko ajan ja niitä tulee päivittäin lisää.

Vattenfall tiedottaa Kun sähkösopimuksesi umpeutuu saat au-tomaattisesti jatkotarjouksen normaalihinnalla. Sinun ei tar- vitse jatkaa tilausta tarjotulla sopimuksella, vaan voit tehdä uu-delleen jäsenetuhintaisen sähkösopimuksen Jäsenedut.fi -pal- velun kautta. Voit valita sieltä minkä tahansa sopimuksen. Nyt saatavana myös 18 kk:n sähkösopimus.

Kotimainen Kesäkeittiö Paljon enemmän kuin grilli, pöytä- versio 1200,- (norm. 1360,-) jalka- tai betoniversiopaketti 950,- (norm. 1060,-).

Vuokatin urheiluopisto tarjoaa Tenniskurssit 10 %:n alen-nuksella, kesän ohjelmallisten perhepakettien majoitus 15 %:n alennuksella (minimivaraus 2 vrk).

Vuokraava Oy Espoo, Kirkkonummi ja Lohja 15 %:n alennus vapaavalintaisista koneista (ei koske jälleenvuokrausta). Vuok-rakoneita puutarhaan, rakentamiseen jne.

Imatran Kylpylä Sunnuntaista perjantaihin alennus -30 % ja perjantaista sunnuntaihin -15 % (minimivaraus 2 vrk). Tarjouk-set voimassa 30.4.2015 asti.

Ravintola Vetta tarjoaa 10 %:n alennuksen á la carte -listalta. Hotel Levi Panorama tarjoaa 20 %:n alennuksen listahintai-sesta hotellimajoituksesta sekä 10 %:n alennuksen huoneisto-jen listahintaisesta majoituksesta vapaa-ajan matkustukseen. Etu on perhekohtainen eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouk-siin.

Helsingin Optiicat UUTTA 9.5.2014 klo 12-17 esittelyssä Har-ley Davidson silmä- ja aurinkolasit. Paljon merkkikehyksiä, au-rinkolaseja ja linssejä, alennukset 10-20 %. Piilolinssien käy-tönopetus 30,-, sisältää kokeilulinssit kuukaudeksi.

Silmäaseman Silmäsairaalat antavat laser- ja linssileikkauk-sista 10 %:n alennuksen sekä jälkihoitoon silmien valonarkuu-den hoitamiseen Ray-Ban -aurinkolasit (arvo 159,-). Tarjous voimassa 31.12.2014 asti.

Sanoma Magazines on päivittänyt lehtitarjontaansa, alennuk-set lehdistä jopa -40 %, tilauslinkki löytyy Jäsenedut.fi -palve-lusta. Tulossa myös digilehtitarjouksia!

Otava Media tarjoaa laajan valikoiman suosikkilehtiä 30 %:n alennuksella. Tilauslinkki löytyy Jäsenedut.fi -palvelusta.

Fonum iPad- ja iPhone -pikahuolto Helsinki, Espoo ja Tampere Laitteiden korjaus alle tunnissa, Kehä 1:n sisäpuolella, korjauk-set myös asiakkaan tiloissa. Lähetä viesti ETU numeroon 045 739 50 739 niin saat 10 %:n alennukseen oikeuttavan kupon-gin puhelimeesi.

BEST WESTERN Airport Hotel Pilotti, Vantaa 1 hengen huone jä-senhinta 78 eur/vrk (norm. 143 eur). 2 hengen huone jäsen-hinta 93 eur/vrk (norm. 158 eur). 4-5 hengen huone jäsenhin-ta 159 eur/vrk (norm. 209 eur). Sviitti 159 eur/vrk (norm. 201 eur). Tarjoushinnat voimassa joka päivä 31.12.2015 asti. Kaik-kiin hintoihin sisältyy aamupala, wifi, viikon pysäköinti, lento-kenttäkuljetukset ja iltasauna.

Poimintoja Jäsenetujen kevään hemmottelutarjouksista: Muita uusimpia jäsenetuja:

Kirjaudu palveluun ja hyödynnä etusi!

Härmän Kylpylä: kylpyläpaketti 55 €/hlö/vrk

Ikaalisten Kylpylä: keväinen kylpyläloma 114 €/huone (1–2 henk.)/vrk

Kuntoutuskeskus Kankaanpää: pääsiäispaketti täysihoidolla 63 €/hlö/vrk

Naantalin Kylpylä: paratiisiloma kahdelle 130 €/vrk

Rauhalahden kylpylähotelli: Hyvän olon loma 245 €/hlö/3 vrk

Ruissalon Kylpylä: kylpyläpaketti kahdelle 90 €/vrk

Siuntion Hyvinvointikeskus: viikonloppu kahdelle 110 €/vrk

Lisäksi tuntuvia alennuksia mm. Flamingo Spasta ja Elegia Day Spasta!

Fashionstoren verkkokaupasta –10 %

Lentolupakirja TT-Aviationilta –10 %

PlusTerveys-hammaslääkäreiltä palveluja jäsenetuhintaan

Kristina Cruises -lomaristeilyistä –10 %

Hotelli Ylläs Saagan majoituksesta –20 %

Viking Line -risteilyjä jäsenetuhintaan

Jämerä-talon ostajalle sisustussuunnittelupaketti (arvo 1500 €)

Muuttopalvelu Niemen kotimuuton muuttolaatikot puoleen hintaan

Kansallisteatterin Isän tyttö -oopperaan kaksi lippua yhden hinnalla

Helsingin Kulinaarisen Instituutin teemakurssien lahjakorteista –20 %

Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä pääset hyödyntämään liiton omien jäsen etujen lisäksi akavalaista Jäsenedut-palvelua. Rekisteröitymällä palvelun käyttäjäksi osoitteessa jäsenedut.fi näet lisätietoja jäseneduista ja hinnoista. Jäsenedut-sivu löytyy myös Facebookista. Seuraa ja hyödynnä parhaimmat edut heti!

Jäsenetu, jota ei ole vielä olemassa?Jäsenedut-palvelussa halutaan tuottaa tapahtumia, palveluja ja tarjouksia jäsenten tarpeiden pohjalta. Jokainen jäsen voi ehdottaa toiveensa esim. palvelun Facebook-sivulla. Palvelun idea on, ettei se ole ikinä valmis, vaan se etsii jatkuvasti akavalaisia kiinnos-tavia uusia ja laadukkaita jäsenetuja.

Tässä muutamia esimerkkejä tarjonnasta

Kirjaudu palveluun

ja hyödynnä etusi!

Oman liiton etujen lisäksi käytettävissäsi on Jäsenedut.fi -palvelun tarjoamat jäsenedut. Tässä muutamia esimerkkejä tarjonnasta. Rekisteröidy palveluun www.jäsenedut.fi, jotta näet tarkemmat tiedot tarjouksista ja pääset hyödyntämään nettikauppojen kautta tulevat edut. Tarkista aina edut ja niiden voimassaoloajat ennen

ostoksille lähtöä, sillä ne vaihtuvat koko ajan ja niitä tulee päivittäin lisää.

Vattenfall tiedottaa Kun sähkösopimuksesi umpeutuu saat au-tomaattisesti jatkotarjouksen normaalihinnalla. Sinun ei tar- vitse jatkaa tilausta tarjotulla sopimuksella, vaan voit tehdä uu-delleen jäsenetuhintaisen sähkösopimuksen Jäsenedut.fi -pal- velun kautta. Voit valita sieltä minkä tahansa sopimuksen. Nyt saatavana myös 18 kk:n sähkösopimus.

Kotimainen Kesäkeittiö Paljon enemmän kuin grilli, pöytä- versio 1200,- (norm. 1360,-) jalka- tai betoniversiopaketti 950,- (norm. 1060,-).

Vuokatin urheiluopisto tarjoaa Tenniskurssit 10 %:n alen-nuksella, kesän ohjelmallisten perhepakettien majoitus 15 %:n alennuksella (minimivaraus 2 vrk).

Vuokraava Oy Espoo, Kirkkonummi ja Lohja 15 %:n alennus vapaavalintaisista koneista (ei koske jälleenvuokrausta). Vuok-rakoneita puutarhaan, rakentamiseen jne.

Imatran Kylpylä Sunnuntaista perjantaihin alennus -30 % ja perjantaista sunnuntaihin -15 % (minimivaraus 2 vrk). Tarjouk-set voimassa 30.4.2015 asti.

Ravintola Vetta tarjoaa 10 %:n alennuksen á la carte -listalta. Hotel Levi Panorama tarjoaa 20 %:n alennuksen listahintai-sesta hotellimajoituksesta sekä 10 %:n alennuksen huoneisto-jen listahintaisesta majoituksesta vapaa-ajan matkustukseen. Etu on perhekohtainen eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouk-siin.

Helsingin Optiicat UUTTA 9.5.2014 klo 12-17 esittelyssä Har-ley Davidson silmä- ja aurinkolasit. Paljon merkkikehyksiä, au-rinkolaseja ja linssejä, alennukset 10-20 %. Piilolinssien käy-tönopetus 30,-, sisältää kokeilulinssit kuukaudeksi.

Silmäaseman Silmäsairaalat antavat laser- ja linssileikkauk-sista 10 %:n alennuksen sekä jälkihoitoon silmien valonarkuu-den hoitamiseen Ray-Ban -aurinkolasit (arvo 159,-). Tarjous voimassa 31.12.2014 asti.

Sanoma Magazines on päivittänyt lehtitarjontaansa, alennuk-set lehdistä jopa -40 %, tilauslinkki löytyy Jäsenedut.fi -palve-lusta. Tulossa myös digilehtitarjouksia!

Otava Media tarjoaa laajan valikoiman suosikkilehtiä 30 %:n alennuksella. Tilauslinkki löytyy Jäsenedut.fi -palvelusta.

Fonum iPad- ja iPhone -pikahuolto Helsinki, Espoo ja Tampere Laitteiden korjaus alle tunnissa, Kehä 1:n sisäpuolella, korjauk-set myös asiakkaan tiloissa. Lähetä viesti ETU numeroon 045 739 50 739 niin saat 10 %:n alennukseen oikeuttavan kupon-gin puhelimeesi.

BEST WESTERN Airport Hotel Pilotti, Vantaa 1 hengen huone jä-senhinta 78 eur/vrk (norm. 143 eur). 2 hengen huone jäsen-hinta 93 eur/vrk (norm. 158 eur). 4-5 hengen huone jäsenhin-ta 159 eur/vrk (norm. 209 eur). Sviitti 159 eur/vrk (norm. 201 eur). Tarjoushinnat voimassa joka päivä 31.12.2015 asti. Kaik-kiin hintoihin sisältyy aamupala, wifi, viikon pysäköinti, lento-kenttäkuljetukset ja iltasauna.

PÄTKiiKÖ?Aivot ovat sopeutuvaiset ja toimivat rankassakin paineessa

jonkin aikaa. Välillä ne kuitenkin tarvitsevat lepoa.

Teksti Leena Vänni Kuvat Fotolia.com ja Leena Vänni

K ävelet kadulla ja kompastut. Jat-katko matkaasi heti samalla askel-nopeudella ja tahdilla? Tuskin, vaan keräilet ensin tavarasi, tarkistat, että omaisuus on mukana ja takkiin ei jäänyt kuratahraa. Sen jälkeen kiih-

dytät tavalliseen kävelyvauhtiisi. Sama ilmiö tapahtuu joka kerta, kun työmme keskeytyy. Vaikka kyseessä olisi työkaverin ystävällinen kysäisy, miten viikonloppu meni, työnteon rytmiin sillä on sama vaikutus kuin kompastu-misella kävelyvauhtiin.

Toisaalta kukaan ei pysty keskittymään jatkuvasti. Aivot tarvitsevat taukoja. Suunnitellut tauot, kuten kah-vitauko muiden seurassa, ovat aivoille hyväksi ja näin keskittyminenkin säilyy parempana.

Muistiliitto laati Hyvä työ aivoille -materiaalin muis-tuttamaan työikäisiä aivojen suojaamisesta liialliselta kuormitukselta. Työikäisenä koettu jatkuva stressi lisää riskiä muistisairauteen vanhana. Aivot tarvitsevat sekä haasteita että lepoa.

– Jos tekee aivoja kuormittavaa työtä, ei tarvitse enää illalla täyttää ristikoita ja opiskella vieraita kieliä, vaan on ihan tarpeellista antaa aivojen levätä, Muistilii-ton asiantuntija heidi härmä huomauttaa.

Tietotulvan keskellä

Onko nykyajan tietotyö liian raskasta aivoille?– Aivojen kuormittuminen on yksilöllistä. Sama

työmäärä stressaa toista ja on toiselle täysin tehtävissä. Ihmisen kuormittumiseen vaikuttaa muun muassa työ-ympäristö, persoonallisuus, mieliala ja terveydentila, Härmä toteaa.

Tietotyössä keskeisessä asemassa on ns. työmuisti, jolla tarkoitetaan tietojen lyhytkestoista muistiin tallen-tamista ja joustavaa käsittelyä. Työmuistia voi helpottaa esimerkiksi kirjaamalla asiat, vaikkapa päivän työtehtä-vät, ylös. Silloin muistia vapautuu työkäyttöön. Apuvä-lineet muistin avuksi ovat hyvin yksilöllisiä. Toinen saa apua uusimmasta teknologiasta, toinen asettelee mie-luummin seinän täydeltä post-it -lappuja.

muisTin ja TyÖn10 +1 Teesiä: 1 Varmista työsi rajat 2 Vähennä tietotulvaa 3 Luo toimivat työstrategiat 4 Anna aikaa ammattitaidon ylläpitämiselle 5 Hallitse keskeytyksiä 6 Anna työrauha myös muille 7 Käytä muistin apuvälineitä 8 Älä lisää kuormitustasi 9 Luo avoimuuden kulttuuria 10 Ylläpidä positiivista ilmapiiriä +1 Yhdistä liikunta ja työ

26 YTY 2/2014

– Vaikkapa minulle asiantuntijana on tärkeää lukea alan uusimpia julkaisuja. Silti tuntuu välillä nololta istua työpäivän aikana nojatuoliin ja lukea lehtiä. Ihan kuin ei tekisi mitään hyödyllistä, Härmä kertoo.

Pelisäännöt työpaikalle

Härmä korostaa työpaikan kulttuurin merkitystä työ-rauhan luomisessa. Tarvitaan niin positiivista ilmapii-riä ja yhteisiä taukoja kuin mahdollisuutta työskennellä omalla tavallaan ja ilman häiriötekijöitä. Esimerkiksi toimistossa on luvallista laittaa välillä ovi kiinni ja avo-konttorissa voi laittaa kuulokkeet tai korvatulpat pää-hän. On myös hyödyllistä sopia pelisäännöistä, kuinka kauan sähköposteihin vastaaminen saa kestää. Monessa organisaatiossa riittää, että viesteihin vastataan vasta ilta-päivällä ja aamupäivän saa tehdä rauhassa keskittymistä vaativia töitä.

Myös liikunnan lisääminen työpäiviin lisää keskit-tymiskykyä. Kävelypalaveri tai tilaisuuden tullen jaloit-telu parantaa keskittymiskykyä. Liikunnan vaikutuk-set keskittymiskyvyn paranemiseen kantavat jopa nel-jän tunnin päähän.

Vapaa-ajalla on väliä

Monet selviäisivät työpäivän rasituksesta mainiosti, mutta kotiin tultuaan he jatkavat samaa kuin työpäivän aikana - luetaan sähköposteja tai muuten vaan haalitaan kaikkea mahdollista informaatiota monesta kanavasta.

– Romahtaisikohan maailma, jos kännykän joskus malttaisi sulkea? Vanhan ajan kesämökkielämä ilman sinisenä hohtavia valoja tekisi välillä hyvää ihan jokai-selle, Härmä miettii. ●

Hyvä työ aivoille: http://muistiliitto.fi /fi /

muisti-ja-muistisairaudet / aivoterveys / hyva-tyo-aivoille

Rutiinit, eli asioiden tekeminen tiettyyn aikaan tai tietyllä tavalla tukee muistia. Toisaalta tapojen muut-taminen voi lisätä luovuutta tai laajentaa osaamista.

– Kaikki rutiinit eivät ole hyödyllisiä. Niistä pitää myös osata päästää irti ja opetella uusia, Härmä muis-tuttaa.

Tietotyössä tietoa pitää ottaa vastaan ja uutta oppia. Se vaatii aikatauluttamista.

Aivojen kuormittuminenon yksilöllistä, muistuttaaHeidi Härmä.

Kesäkuun 2013 alussa tuli voimaan työturvallisuuslain muutos, joka antoi työpaikoille uusia keinoja puuttua työaika-kulttuurin rappioon.

Lakimuutos velvoittaa työnantajat selvittämään ja tunnistamaan työajoista aiheutuvat vaaratekijät ja arvioimaan nii-den vaikutusta työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Työajoista aiheutuvat vaaratekijät on lain mukaan ymmär-rettävä laajasti.

Asiantuntijatyötä tekeville on olennaista, että työnantajan aloitteesta johtuva työntekijän työhön sidottu aika kat-sotaan terveyden ja turvallisuuden vaaratekijäksi. Tällaista aikaa on esimerkiksi matkustaminen, jonka ei pääsääntöisesti katsota kuuluvaan työaikaan sekä tilanteet, joissa työnantaja edellyttää työntekijän vastaavan puhelimeen tai sähköpos-teihin varsinaisen työajan ulkopuolella.

Työpaikoilla on huolehdittava, että lakimuutoksen tuomaa velvoitetta työaikojen haittojen ja vaarojen arvioimisesta noudatetaan.

Työsuojeluvaltuutettujen ja luottamusmiesten on tärkeää varmistaa, että työhön sidonnainen aika ja matkustukseen käytetty aika on otettu arvioinnissa huomioon. Arvioinnin ulkopuolelle ei voi rajata esimiehiä tai johtajia. ●

TyÖnTekijän TyÖaikakuormiTusTa on seuraTTaVa

YTY 2/2014 27

Aivojen kuormittuminenon yksilöllistä. Sama

työmäärä stressaa toista jaon toiselle täysin tehtävissä.Ihmisen kuormittumiseenvaikuttaa muun muassatyöympäristö,persoonallisuus,mieliala jaterveydentila.

Teksti Leena Vänni Kuva Fotolia.com ja YTYn arkisto

S uosituille viikoille, kuten jouluksi, hiihto-lomalle ja pääsiäiseksi loma-asunnon saami-seen tarvitaan hyvää tuuria arvonnassa, kun taas sesongin ulkopuolella loma-asunnon saa varattua itselleen melko helposti.

– Loma-asuntojen ennätys on ollut Villa Hillan viime vuoden viikko 13, jota tavoitteli 43 jäsentä, loma-asunnoista vastaava toimistopäällikkö kyllikki kivi-järvi kertoo.

Jos onni suosii arvonnassa, tipahtaa jatkossa kysei-sen loma-asunnon kohdalla pois arvonnoista ja onnea kannattaa kokeilla muiden loma-asuntojen suhteen.

– Loma-asuntojen arvonnoista tulee vuosittain palautetta. Selvää on, että jos loma-asuntoa hakee vain tietylle sesonkiviikolle, sen saaminen on epätodennä-köistä, Kivijärvi toteaa.

Ne viikot, jotka jäävät vapaaksi arvonnoissa, sekä varausten peruutukset tulevat jäsensivujen varausjärjes-telmiin heti varattaviksi.

Sesonkien ulkopuolella on tilaa

Sama henkilö ei siis pääse käyttämään loma-asuntoja joka joulu ja hiihtoloma, mutta vakikäyttö onnistuu suosimalla sesongin ulkopuolisia aikoja. Seniorijäsen pertti svensson käyttää vuosittain sekä Himoksen Putti Torppaa että Vierumäellä sijaitsevaa Kuntokantoa. Seniorijäsenenä hän pystyy hyödyntämään työelämän lomien ulkopuolisia aikoja.

– Yleensä olemme olleet vaimon kanssa Putti Torpassa touko- ja syyskuussa. Kuntokantoa olemme käyttäneet elokuun puolen välin jälkeen, Svensson ker-too.

Varsinainen kimmoke Svenssoneilla loma-asunto-jen käyttöön on golfin pelaaminen.

LOMA-ASUnnOTSUOSiTTU JÄSEnETUYTYn kolme loma-asuntoa on jäsenten

vuokrattavissa ympärivuotisesti.

yTyn loma-asunnot ovatjäsenten vuokrattavissaympärivuotisesti

Putti TorppaPutti Torppa sijaitsee Jämsän Himoksella, Keski-Himoksen mökkialueella. Hirsirakenteinen paritalo-huoneisto on valmistunut vuonna 2001 ja siinä on asuinpinta-alaa 57 m2 ja parvella 12 m2. Vuode-paikkoja on 5 + 2 hengelle. Lomaviikon vaihtopäivä on perjantai. Viikkohinnat ovat 200 – 600 euroa.

Lisäedut• talvikaudella vuokraan sisältyy kaksi rinnekorttia.• kesäkaudella vuokralaiset saavat päivittäin 4 green feetä puoleen hintaan • YTYn omistama soutuvene on vuokralaisten vapaassa käytössä kesä-lokakuussa.

28 YTY 2/2014

– Viikko Putti Torpassa toukokuussa on hurjan kiva golf-kauden avaus, jonka aikana saa hyvää tuntumaa pelaamiseen. Syyskuussa vierailemme Putti Torpasta käsin myös Keski-Suomen muilla kentillä, kuten Muu-rame Golfissa, Jyväs-Golfissa ja Peurunkagolfissa.

Golfin lisäksi Svenssonit hyödyntävät ulkoilureit-tejä.

– Himoksella on hyviä, mäkisiä ulkoilureittejä, joissa voi testata, miten kunto on talven aikana pudonnut.

Muista palveluista Svensson nostaa esiin Vierumäen monipuoliset palvelut.

– Vierumäen alue on mahtava kokonaisuus. Ruo-kapaikoissa on mukavasti valinnan varaa, joten joka ruo-kailulle löytyy sopiva ravintola. ●

Villa HillaVilla Hilla sijaitsee Kittilän Levillä 3,5 km Sirkan keskustasta. Asuinpinta-alaa on kahdessa kerroksessa yhteensä 120 m2. Mökissä on neljä makuuhuonetta ja vuodepaikkoja on yhdelletoista hengelle. Lomaviikon vaihtopäivä on lauantai. Viikkohinnat ovat sesongista riippuen 400 tai 900 euroa.

Lisäedut• talvikaudella vuokraan sisältyy kaksi rinnekorttia koko vuokra-ajaksi. • kesäkaudella viikkovuokraan sisältyy kuusi pelikierrosta (3 x 2) Levin golf-kentällä.

KuntokantoKuntokanto sijaitsee Vierumäellä, Scandic-hotellin vieressä. Huoneiston pinta-ala on 65 m2 ja siinä on2 makuuhuonetta. Vuodepaikkoja on 4 + 2.Vaihtopäivät ovat perjantai ja maanantai.Puolikkaan viikon (pe - ma tai ma - pe) hinnat ovat sesongista riippuen 200 – 390 euroa.

Lisäedut• Vuokraan sisältyvät loppusiivous ja liinavaatteet• Vuokraan sisältyy kaksi Sporttipassia.• Classic-kentällä golf-kierrokset 20 euroa

Arvontapäivät 2014Arvontapäiviä on kolme kertaa vuodessa ja kunakin arvontapäivänä arvotaan kaikkien kolmen loma-asunnon viikot.Varaukset tehdään jäsensivuilla www.ytyintra.fi. Seuraava arvontapäivä on 12.6., jolloin arvotaan viikot 40 – 01.Kevään 2015 viikot 02 – 18 arvotaan 8.10.

YTY 2/2014 29

Liisa Väisänen:Verkkaisuuden filosofiaa

Kirjapaja 2013, 309 s.

Teksti Seppo Simola

A luksi slow-liike – hitausliike – kes-kittyi ruuasta nauttimisen ja ruuan tuottamisen ympärille, mutta laa-jeni muillekin elämän osa-alueille kuten matkailuun. Hitaus pitää tässä ymmärtää leppoisuudeksi ja verkkaisuudeksi, ei hidasteluksi ja

saamattomuudeksi. Yhdyn täysin tekijän näkemykseen, että kiireisen elämän seuraaminen sivusta ja ulkopuolisena on nautinto.

Kirjoittaja on Italiassa asuva filoso-fian tohtori, palkittu kulttuurivaikuttaja sekä matkailun ammattilainen. Koke-neen matkailijan ote tuntuu läpi kirjan, kun tekijä kertoo kokemuksiaan Euroo-pan eri kolkista niin ryhmien vetäjänä kuin itsekseen matkaillen.

Yksi verkkaisen matkailun ydin-ajatuksista on sulautuminen paikalli-seen kulttuuriin. Sinne mennään sisään eikä sitä tyydytä katselemaan ulkokoh-taisesti. Nykymatkailijat ovat tottuneet tulemaan valmiiseen pöytään – eikä tässä tarkoiteta vain ruokailua vaan kaikkea kulttuuritarjontaa. Siksi tutustuminen jää usein pintapuoliseksi. Saat vain sen, mitä muut ovat sinulle valinneet.

Välillä suomalaisen sulautuminen

HITAAMMIN ELINAUTINNOLLISEMMINTämä on hyvän mielen kirja. Tekijä lähestyy aihepiiriä aterioinnin ja matkailun kautta.Ne ovat slow-liikkeen kaksi ydinaluetta. Lähestymistapa ei ole tuputtava, vaan lukijalle

annetaan eväitä pohtia itsekseen elämänhallinnan perusteita.

paikalliseen kulttuuriin voi olla hankalaa, koska Keski-Euroopassa kaikki syövät yleensä kaikkea. Suomalaistyylistä ruokarajoitelistaa on ulkomaalaisen vaikea käsittää. Hyvänä esimerkkinä on kirjoittajan oma kokemus joulupöydästä, johon hän joutui isäntäväen nimenomaisesta vaatimuksesta, kun oli viettämässä joulua bed and breakfast -periaatteella. Kasvissyöjä joutui kiperään tilanteeseen ja oli työ selviytyä siitä ulos isäntäväkeä loukkaamatta.

Kun tekijä uppoutui historian kuvaamiseen, niin piti kääntää kansi esiin, että mikäs kirja tämä nyt olikaan. Miten gastronomian historia kuuluu aiheeseen? Mutta sekin selvisi. Hitausliikkeen yksi perusperi-aatteista on tietoisuus menneestä. His-torian tuntemus rakentaa nykyisyyden ja tulevaisuuden ymmärrystä, olipa elä-mänalue mikä vain.

Ja mikäs siinä – gastronomian his-toria on mielenkiintoista ja sitä kautta oppii, että monella nykypäivän ilmi-öllä ja termillä on juuret satojen tai jopa tuhansien vuosien takana. Esimerkiksi haarukan tie länsimaiseen ruokapöytään oli mutkainen, koska se muistutti liiaksi paholaisen työkalua.

Trattoria puolestaan tulee sanoista littera tractòria. Se tarkoitti roomalai-silla virkamiehillä mukanaan ollutta

30 YTY 2/2014

[ K I r J A - A r V O S T E L u ]

asiakirjaa, joka oikeutti nämä nauttimaan aterian tietyissä paikoissa virkamatkoillaan. Sehän on lounassetelin esiaste! Tractòriasta pääsemme etymologiassa helposti trahteera-ukseen.

Hitaamman elämänasenteen omaksumisessa on tär-keää osata erottaa toisistaan asioiden kiireellisyys ja tärkeys. Asia voi olla kiireellinen, muttei tärkeä ja myös toisin päin. Työelämä sanelee matkailun rytmin monelle meistä. Silloin mennään aikataulujen mukaan ja nopeimpia yhteyksiä käyt-täen. Mutta tätä ei kannata jatkaa vapaa-ajalla. Moottoritie on eräs tapa kertoa, että täällä ei ole mitään nähtävää: aja-kaa äkkiä ohi. Vapaa-aikana kannattaa kulkea sananmukai-sesti omia polkuja.

Ylhäisönuorukaisten kasvatukseen kuului 1700-luvulla niin sanottu Grand Tour, joka saattoi kestää kuukausista jopa muutamaan vuoteen. He kiersivät ympäri Eurooppaa koke-muksia ja vaikutteita etsien, usein kylläkin oman säätynsä pii-rissä. Turisti-sanan eräs selitysmalli on juuri tässä. Tourist oli tekemässä tätä suurta matkaansa. Ensi kerran turisti esiintyi painetuissa lähteissä aivan 1800-luvun alussa. Matkailun his-toria alkaa jo paljon ennen ristiretkiaikaa ja pyhiinvaelluksia.

Minuun kirja nosti matkakuumeen, ja liekkeihin vanha interreilaaja syttyi junamatkailun historiasta kerrottaessa. Tuhruisena kevättalven päivänä toivoin hyvinkin olevani jossakin kirjan kuvaamista kauniista ja lämpimistä paikoista. Kirjan sanomaa tukee aiheeseen saumattomasti sopiva marco peretton kuvitus. Valokuvat pysäyttävät ajan ja siirtävät aja-tuksesi eurooppalaisiin kyliin ja pikkukaupunkeihin. ●

Hitausliikkeen yksi perusperiaatteista

on tietoisuus menneestä.Historian tuntemus rakentaanykyisyyden ja tulevaisuudenymmärrystä, olipaelämänalue mikä vain.

Kentästä löytyylisätietoja osoitteestawww.nurmijarvi-golf.fi

Ilmoittautuminen ja lisätiedotPelimaksu on 45 euroa, joka laskutetaanennen kilpailuja. Pelimaksuun sisältyvätvarsinaisen kilpailukierroksen lisäksi kärryt,greenfee, aamiainen ennen kierrosta,kierroksen jälkeen klubin buffetlounas juomineen sekä saunomismahdollisuus.

Ilmoittautumiset YTYn jäsensivujen kauttawww.ytyintra.fi. Lisätietoja YTYn toimistostaKari Saariselta, kari.saarinen@yty.fi tai(09) 2510 1330.

YTY-GOLF2014Golfaavien ytyläisten perinteinen kilpa-kierros pelataan sunnuntaina 8.6.2014Nurmijärvi Golfin kentällä.

Kilpailu pelataan yhteislähtönä. Pelitapana ovat sekä tasoituksellinen piste-bogey että lyöntipeli. Lisäksi miehille ja naisille on Pisin avaus jaLähimmäs lippua -kilpailut. YTYn golf-mestaruus ratkaistaan nyt 12. kerran.

Ku

va:

Foto

lia.c

om

YTY 2/2014 31

MOTORISTIENMOTORISTIENAJOPÄIVÄ

Päivän ohjelma

9.00 Tapaaminen, aamukahvit ja

ajajakokous Teboil Sveitsinhovissa

Hyvinkäällä

12.30 Lounas Keppana Kellarissa Liesjärvellä

15.30 Paluu Sveitsinhovin Teboilille

Lue lisää ja ilmoittaudu

YTYn jäsensivujen kautta

Päivän aikana ajetaan

yhdessä reittiä Hyvinkää >

Nummi-Pusula > Somero >

Liesjärvi > Räyskälä >

Kytäjä > Hyvinkää.

TervetuloaYTYläisten motoristien

ajopäivään 7.6.2014